JOULUKUU 2017 Hinta 8,90 Mari Palo loistokkaat iltapuvut & Huippukokki Arto Rastas Juhlaruokaa Suomen luonnosta Oopperanjohtaja Gita Kadambi ”Hyvä parisuhde on kaiken perusta” Valokuvaaja Caj Bremer ”Sota pyyhki pois kaikki lapsuusmuistoni” Kati ja Jari Tervo ”Sairaudet ovat olleet käännekohtiamme” Matkalla Tukholman ihanat joulutorit Glamour Carrie Fisherin ja Debbie Reynoldsin outo suhde Minä lemmikkini Satu Aarnio ja Leo-koira Juttusarjat: + & Marita Taavitsainen ”Terapiassa opin kuuntelemaan miestäni” Marjatta Leppänen ”Olen antanut anteeksi ikävyydet”. Tyylillä ja tunteella. K A TI JA JA R I TE R V O . M A R IT A TA A V IT SA IN EN . ee va 20 17 JO U LU KU U Suomen suurin ja luetuin naistenlehti. C A J B R EM ER . A R TO R A ST A S . . G IT A K A D A M B I . M A R JA TT A LE P PÄ N EN . SA TU A A R N IO JA LE O T yy lil lä ja tu n te el la
Jälleenmyyjät: Sokos ja Emotion, Stockmann, hyvin varustetut tavaratalot, apteekit sekä luontaistuotekaupat. BM auttaa: Ei sisällä väriaineita, eikä hajusteita. arpiin sekä pigmenttiongelmiin . ongelmaihoa ja couperosaihoa . BM on todellinen allergikon aarre ja herkän ihon pelastaja. ikääntyvää ihoa . Voit tehostaa BM Nightin tehoa BM Gel Teho seerumilla. BM on lääketehtaan kehittämä, turvallinen ja luotettava. BM Night Cream Anti-Age -voide sisältää sukralfaattia, joka stimuloi ihosoluja, lisää ihon kimmoisuutta ja suojaa ihoa ennenaikaiselta vanhenemiselta. Katso www.mediwell.fi tai www.bm-info.fi ryppyihin ja ilmejuonteisiin . Riittävä uni ja BM Night Cream yövoide tehostavat ihon ja kollageenin uusiutumista yöllä. Aamulla iho tuntuu ja näyttää elinvoimaisemmalta. Nukkuessasi iho lepää, tällöin BM Night Creamin vaikuttavat ainesosat aloittavat työnsä ryppyjä ja ikääntymisen merkkejä vastaan. Verkkokaupat: katso www.bm-info.fi Nuku itsesi kauniiksi BM Night Cream – tehosta yöllä tapahtuvaa ihon luonnollista uusiutumista. MAINOS. ohutta ihoa . herkkää ihoa . Silloin ihon luonnollinen uusiutumisprosessi on voimakkaimmillaan ja vastaanottavaisin BM-tehoaineille
”Ilon aiheita ja tekemistä on edelleen paljon”, Marjatta sanoo. 28 . Sivu 54 2017 3 eeva sisällys. Joulukuu ”Nyt ymmärrän, ettei kriisitöntä liittoa ole” kannessa s. Hän meni naimisiin ja Uusi Iloinen Teatteri perustettiin. ”Vuodet ovat hioneet särmiäni” ennen ja nyt s. 44 . Marjatta Leppänen, 80, miettii, että 1970-luku oli hänen elämänsä ylivoimaisesti onnellisinta aikaa. Laulaja Marita Taavitsaisen avioliitto ajautui vaikeuksiin, mutta niin Marita kuin hänen puolisonsa Tomi Natri halusivat etsiä rakentavan tien ulos umpikujasta. Juhlakausi voi alkaa. Pastellinsävyistä lämpöä Hyvissä ajoin yrittäjä Liisa Leskinen vaihtaa oven syyskranssin jouluiseksi, ottaa kynttelikön esiin ja sytyttää illan tullen kynttilät. Pariterapian aloittaminen tuntui Maritasta kuitenkin vaikealta
105 . 84 Kauneudeksi: Anna-Liisa Tilus on uskollinen suosikkituoksulleen. Gita Kadambi aloittaa vuoden vaihtuessa Kansallisoopperan pääjohtajana. 44 Eeva ennen ja nyt: Marjatta Leppänen sanoo muuttuneensa iän myötä entistä mukavammaksi. Heräätkö virkeänä vai väsyneenä. Kotona 54 Peremmälle: Yrittäjä Liisa Leskinen hankki uuteen kotiinsa unelmiensa ylelliset tapetit. Teini-iässä tapahtui seuraava tärkeä käänne hänen suomalais-intialaisen identiteettinsä selkiytyessä. 114 Glamour: Äiti Debbie Reynoldsin ja tytär Carrie Fisherin välit olivat tiiviit ja eriskummalliset. Jari puolestaan hurmasi Katin valoisalla persoonallaan. 28 Kannessa: Laulaja Marita Taavitsainen miettii, vetävätkö vastakohdat toisiaan aina puoleensa. 66 Makupalat: Samppanja on kuningas. Leppoisa idylli on aivan naapurissa menolippu s. 10 . 90 Muoti: Oopperalaulaja Mari Palo esittelee loistokkaita iltapukuja. Kati Tervo sivulla 42. 46 Valokuvaaja Caj Bremer palautui työstään kuvaamalla luontoa. 122 Minä & lemmikkini: Leo-koira on lohduttanut Satu Aarniota sydänsuruissa. Muovikassi kerrallaan Jari muutti Katin luo yksiöön. Tärkeämpää on unen laatu kuin nukuttujen tuntien määrä. 60 Yhtä juhlaa: Huippukokki Arto Rastas tarjoaa poroa, kuhaa ja tyrniä. Gita oli viiden, kun musiikista tuli osa hänen elämäänsä. muutoksen vuodet s. Vapaalla 98 Matkalla: New Orleansin sielukas rytmi kietoo matkailijan pauloihinsa. Lyhyet rauhalliset hetket työpäivän aikana helpottavat palautumista. 74 Terveydeksi: Sokeri rasittaa maksaa. Ilmapiiristä voi nauttia myös keskustan ravintoloitten notkuvien pöytien äärellä. 78 . Olennaista on myös kokonaisuus. ”Lapsena Intia oli minulle ihmemaa” kuukauden kasvo s. Kirjailijapari Kati ja Jari Tervo on pitänyt yhtä kolmisenkymmentä vuotta. ”Meillä vallitsee halauskulttuuri” elämäntapa s. Kokeilimme mesoterapiaa kasvoille. 78 Muutoksen vuodet: Älä turhaan hermostu yöheräilystä. Unihäiriöt ovat erityisesti vaihdevuosi-ikäisen naisen ongelma. Tukholmalaiset rakastavat joulumarkkinoita, ja tunnelma vanhankaupungin Stortorgetilla on väentungoksesta huolimatta kadehdittavan iloinen. 36 . 96 Asusteet: Hohtoa arkeen ja juhlaan. Kuukauden sitaatti ”Kun selvisin syövästä ja voimani alkoivat palautua, ajattelin, että minun on ryhdyttävä heti tekemään sitä, mitä elämässäni haluan ja mistä unelmoin.” . 105 Menolippu: Tukholman joulutorit. Joka numerossa 9 Pääkirjoitus 16 Kulttuuri 27 Hannu-Pekka Björkmanin kolumni 106 Kuukauden horoskooppi 108 Kirje lukijalta 110 Ristikko 112 Tiedustelut 121 Eeva ensi numerossa Joulukuu 2017 4 eeva sisällys. Henkilöt 10 Kuukauden kasvo: Oopperan uusi johtaja Gita Kadambi osaa yhdistää vaativan työn ja perhe-elämän. Katin kauneus ja tyyneys tekivät Jariin vaikutuksen. Hyvinvointi 68 Selviytymistarina: Onnettomuus muutti Anu Wacklinin elämän. 36 Elämäntapa: Kirjailijat Kati ja Jari Tervo ovat toistensa hovilukijoita
Anna lahja, joka Kesyttämätöntä kauneutta Kalevala Koru -myymälä: Pohjoisesplanadi 25-27, Helsinki, Factory Outlet: Strömbergintie 4, Helsinki, valtuutetut Kalevala Koru -jälleenmyyjät sekä kalevalakoru.fi Tänä jouluna löydät Kalevala Korun rakastetuimmat mallit ylellisissä lahjapakkauksissa. SÄKENÖI LÄPI ELÄMÄN KK_joulu_230x297_Eeva_7.11.indd 1 7.11.2017 15.39. Lahjasetin ostaessasi saat rasian herkullista Fazer-suklaata Kalevala Korun juhlapakkauksessa
KUSTANTAJA A-LEHDET OY Kustantaja Anne Lyytikäinen-Palmroth Myyntipäälliköt www.mediaopas.a-lehdet.fi Myyntiassistentti Jatta Waarala Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Eeva, 00081 A-lehdet Sähköposti eeva@a-lehdet.fi Puhelin 09 75 961 (vaihde) Kotisivut www.eeva.fi . PÄÄTOIMITTAJA RIITTA NYKÄNEN . TOIMITUSASSISTENTTI PÄIVI AHONEN Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi . Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu 09 759 6600 (ma–pe klo 8–17) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. TOIMITTAJA PIRJO HOUNI . Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. 83. TUOTTAJA SANNA WALLENIUS . . Tämän numeron avustajat Milka Alanen, Jenny Belitz-Henriksson, Hannu-Pekka Björkman, Uura Hagberg, Jouni Harala, Kirsi Hemánus, Minna Hujanen, Toni Härkönen, Anu Ikävalko, Minna Juti, Tuula Kanninen, Tuula Kasanen, Raila Kinnunen, Titta Kiuru, Liisa Kokko, Tiina Laaninen, Hanna Linnakko, Markku Manninen, Noora Mattila, Petri Mulari, Patrick Niddrie, Pirjo Nurmilaukas, Satu Nyström, Hannes Paananen, Kaika Pohtokari, Timo Pyykkö, Raisa Kyllikki Ranta, Heidi Reponen, Martti Räikkönen, Helena Saine-Laitinen, Ninni Sandelius, Emma Suominen, Katja Teinilä, Kaisa Virtanen . Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. ART DIRECTOR SAMI LUKKARI . lakko tai tuotannolliset häiriöt). Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Painopaikka Forssa Print, Forssa ISSN 0358–8351 Aikakauslehtien liiton jäsen Eeva ilmestyy 12 numeroa vuodessa. TOIMITUSPÄÄLLIKÖT OUTI RASTAS, SARI SALONEN . Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. vuosikerta . Sivunvalmistus Anssi Lausmaa, ASTE HELSINKI OY . . Yhteistyökumppanit eeva Tyylillä ja tunteella.
Joillekin riittää vähemmän, toiset ryhtyvät rakentamaan joulua jo hyvissä ajoin syksyllä. Kiireettömässä tunnelmassa on hyvä viipyillä ja tuntea nostalgiaa. Joulu katkaisee ruuhkaisen syksyn kiireet ja siirtää meidät lähemmäksi valoa ja kevättä. Tuli räiskyisi takassa, ja hiljaisuus ympärillä olisi taattu. Mitä kaikkea ihminen tarvitsee joulunsa tuloon. Se tuo mieleeni lapsuuden joulut ja herkistää mielen. On lupa ja suorastaan velvollisuus pysähtyä. Lahjalista on laitettu hyvissä ajoin kuistille tuolin päälle, josta tonttu sen käynee ystävällisesti noutamassa. He ovat niitä, joita eivät kauppojen ensimmäiset koristelut häiritse eivätkä joululaulut soi heille koskaan liian aikaisin. Ajatus kiehtoo. 9 9. Aaton ruokarumba hoituisi sillä, että nauttisi paikallisen pitopalvelun runsaasta juhlapöydästä. Riitta Nykänen, Eevan päätoimittaja V oi olla viimeinen vuosi, kun meillä uskotaan joulupukkiin. Joka aatto minulle on tärkeää kuunnella joulurauhan julistus. Olisiko luonnon helmassa kaupunkia kiireettömämpi, aidompi tunnelma. eeva pääkirjoitus Joulussa on lupa viipyillä Eevan toimitus kiittää lukijoita kuluneesta vuodesta ja toivottaa tunnelmallista joulua! Jollekin se on luumukiisseli, toiselle joulukirkko. Vielä emme ole ratkaisseet sitä, vietämmekö juhlapyhiä kotona vai poikkeammeko perinteestä ja suuntaamme mökille. Talvinen tähtitaivas välkkyy mielessäni, samoin lapsuuden lumilyhdyt. Nenäliinan on syytä olla silloin lähettyvillä. Muistella kulunutta vuotta, menneitä lapsuuden jouluja ja poisnukkuneita läheisiä. Melkein kuulen äidin äänen tai kuusta tuovan isän askeleet eteisessä. Hetken ajan kaikki on kuin ennen vanhaan. Perinteet kuuluvat ehkä kaikkein tiiviimmin juuri joulun viettoon. Yhtä kaikki läheisten läsnäolo, ainakin hetkellinen pyhän ja hiljaisuuden kokemus ja ajan seisahtuminen liittyvät olennaisesti juuri jouluun. Tämä sääntö ei koske meillä ainoastaan pukkiin uskovaa, vaan meitä kaikkia. Kaikesta vaivasta puhumattakaan. Sinne taisi jäädä vielä muutama sopivan kokoinen kesän risusavotan jäljiltä. Samalla voisi pitkästä aikaa viedä kynttilöitä ja nauttia ainutlaatuisesta rauhasta tutulla hautausmaalla. Kuusi löytyisi kätevästi liiterin takaa. Valmistautuminen jouluun alkakoon itse kunkin mielen hillinnällä. On siis syytä olla valppaana ja hillitä kaikenlaisia tunteiden purkauksia. Ikkunasta voi koska tahansa vilahtaa harmaa tai punainen hahmo. Sekin aika säästyisi seurustelulle ja yhdessäololle. Harva poikkeaa rutiineista, koska joulu ei tule, ellei siihen liity tuttuja elementtejä
eeva kuukauden kasvo 10
Vuoden vaihtuessa hän aloittaa Suomen Kansallisoopperan pääjohtajana. Gita Kadambi ”Olen aina ollut utelias kokemaan uutta” teksti Minna Juti kuvat Raisa Kyllikki Ranta Nuorena vastavalmistuneena pianistina Gita Kadambi tuli äidiksi. ”Soitan edelleen silloin tällöin, varsinkin kun haluan rauhoittua ja keskittyä.” 11. Hän keskittyi perheelämään kantamatta huolta siitä, miten hänen uransa käy. Gita Kadambi on suorittanut pianistin tutkinnon Lontoossa.
Neljän viime vuoden ajan Gita Kadambi on työskennellyt Helsingin kaupunginorkesterin intendenttinä. ”Lapsuudessani Intia oli minulle ihmemaa. Gita Kadambi tuntee vahvasti kuuluvansa intialaiseen, isänpuoleiseen sukuunsa. Kulmahuoneen suurista maisemaikkunoista näkyy Kansalaistorin vilinä. Gita pitää pitkän loman ennen kuin aloittaa Kansallisoopperassa. ”Isäni intialaisuus, musiikki, aviomieheni”, hän sanoo. ”Mieheni puhui minulle järkeä ja sanoi, että ellen tässä välissä irrottaudu kunnolla arjesta, en todennäköisesti malta tehdä sitä pitkään aikaan.” 12. Viivyimme isoäidin luona joka kesä vähintään kuusi viikkoa.” G ita Kadambi, 45, pudottelee sanoja hitaasti ja hartaasti vastatessaan kysymykseen, mitkä kolme tekijää ovat tehneet hänestä sen, mitä hän on nyt. Valintaprosessin aikana tulevan pääjohtajan nimeä arvuuteltiin julkisuudessa, ja esiin nousi myös Sibelius-Akatemian entinen rehtori ja dekaani Tuomas Auvinen. Toukokuussa uutisoitiin, että hänet on valittu Kansallisoopperan ja -baletin uudeksi pääjohtajaksi nykyisen pääjohtajan Päivi Kärkkäisen jäädessä vuodenvaihteessa eläkkeelle. Istumme Gitan pian entiseksi jäävässä työhuoneessa Helsingin Musiikkitalossa. Hän on Gita Kadambin aviomies. Huoneessa on työpöytä, musta piano ja muutama tuoli matalan pöydän ympärillä. Viimeksi hän vieraili kesällä Intiassa, ja sieltä on upea mekko.
Matka oli hänelle kulttuurisokki, vaikka hän oli jo silloin tottunut matkustelija.” Sukulaiset järjestivät kihlaparille muun muassa juhlan, johon vieraita tuli monta sataa. Äiti oli pankkitoimihenkilönä Nastolan Osuuspankissa, ja nuori kemisti asui pankinjohtajan luona vuokralaisena. ”Viivyimme isoäidin talossa joka kesä vähintään kuusi viikkoa, joskus pidempäänkin.” jossa käsiteltiin intialaisten naisten asemaa. Jos olisimme pitäneet siellä häämme, vieraita olisi kutsuttu monta tuhatta.” Tuomas Auvinen on väitellyt tohtoriksi Lontoossa. Kun pari päätti mennä naimisiin, äiti halusi suomalaiset kirkkohäät. Leskeksi jäänyt isoäiti oli voimahahmo, joka kokosi suvun ja ystävät ympärilleen. Mutta kuinka ollakaan, Gita oli seuraavana aamuna lähdössä viideksi viikoksi Intiaan. ”Niin se isä pölähti Nastolaan, äidin kotipaikkakunnalle”, Gita kertoo ja naurahtaa. Monikulttuurisuus on ollut elämässäni ehdottomasti rikkaus. Kuopuspoika on vasta 9-vuotias. Isoäiti rakasti elokuvia?–?aivan niin kuin Gitakin. ”Siitä lähtien aloin ymmärtää, että länsimaisen kasvatuksen saaneena en sittenkään voi olla intialainen.” Se oli helpotus, sillä Gita oli kokenut ristiriitaisena kysymyksen, onko hän intialainen vai suomalainen. ”Puolen vuoden päästä menimme kihloihin ja seuraavana kesänä naimisiin.” Ensimmäisenä yhteisenä jouluna Gita lähti esittelemään kihlattuaan sukulaisille Intiaan. ”Näin asiat nyt Tuomaan silmin. Järvenpääläinen lapsuudenperhe, johon kuuluivat isä, äiti ja isoveli, piti tiukasti kiinni suomalaisista traditioista. Gitan isä oli tullut vuonna 1966 Suomeen erikoistumaan meijerikemistiksi. ”Olemme hyvin tiivis pariskunta, ja olen saanut mieheltäni paljon tukea urani eri vaiheissa”, Gita sanoo. Huomasin, miten ihmeissään ja eksyksissä hän oli monta kertaa. Vasta silloin hän todella ymmärsi, miten suuria ovat kulttuurierot kahden hänelle tärkeän maan välillä. Tapasimme ainejärjestön pikkujouluissa.” Pari huomasi heti toisensa. Tunnen edelleen kuuluvani vahvasti intialaiseen sukuuni.” A viomiehensä Tuomas Auvisen Gita tapasi Lucian päivänä, perjantaina 13. Todennäköisesti se ei jäänyt vain tapakristillisyydeksi, sillä myöhemmin, kun perhe asui Järvenpäässä, hän toimi kirkkovaltuutettuna. Tytärkin ehtii mukaan Singaporesta, ja kotiin tulee myös jo omillaan asuva esikoinen, 21-vuotias nuorimies. ”Eikä se ollut intialaisittain vielä mitään. Hänen vahvuuksiaan on ollut kyky sopeutua, vaikka se on varmasti vaatinut häneltä paljon jopa oman identiteetin kustannuksella”, Gita sanoo. Jo lentokentällä uudet äänet, tuoksut ja värit hurmasivat hänet. Matka jatkuu Australiaan Sydneyyn ja edelleen Uuteen-Seelantiin. ”Isä puhui tullessaan jo ruotsia ja oppi suomen kielen vuodessa. Siellä he tapaavat kauppatieteitä opiskelevan 19-vuotiaan tyttärensä, lapsistaan keskimmäisen. ”Iltaisin hän valmisti meille illallista. ”Kaiken kaikkiaan olen kokenut rasismia erittäin vähän. Kaikki oli hänelle outoa ja vierasta. Nuoret tutustuivat, rakastuivat ja ryhtyivät seurustelemaan. Pari pääsi tutustumaan toisiinsa vasta, kun Gita palasi. Kadambit ovat bramiineja eli Intian kastilaitoksen mukaista yläluokkaa. Sen sisällä järjestetyt avioliitot ovat yleisiä, eikä ulkomaalaisen hyväksyminen perheenjäseneksi ole itsestäänselvyys. ”Olemme hyvin tiivis pariskunta, ja olen saanut mieheltäni paljon tukea urani eri vaiheissa.” Pariskunta lentää ensimmäiseksi Singaporeen. Talven juhlapyhinä ydinperhe laajeni usein äidin sukulaisilla. Kesäisin sukua oli ympärillä vieläkin enemmän, mutta silloin matkustettiinkin isän kotimaahan Intiaan. He ehtivät juuri ja juuri jouluksi takaisin kotiin. Silloin isä, joka oli kasvanut hinduksi, meni rippikouluun ja otti kasteen. Se sai hänet havahtumaan siihen, että Intia, jonka hän tunsi, ei ollutkaan koko maa vaan lämmin sukulaisten ja ystävien piiri, joka edusti vain hyvin pientä osaa väestöstä. Työuransa hän teki Valiolla. Lapsena Gita tutki kaupan pyöröovien kiertosuuntaa ja jäi jumiin ovien väliin. Siitä lähtien he ovat pitäneet yhtä. ”Kaiken perusta.” Pienelle tytölle Intia oli ihmemaa. ”Olin aloittanut syksyllä musiikkitieteen opinnot Helsingin yliopistossa. ”Äitini tosin kertoo tarinaa, jonka mukaan olin aivan pieni, kun näin kadulla ikäisiäni kerjäläislapsia. Sen jälkeen olin ahdistuneena tyhjentänyt vaatekaappini ja halunnut viedä kaikki vaatteeni lapsille.” Teini-ikäisenä Gita sai lahjaksi amerikkalaisen naistoimittajan kirjoittaman kirjan, 13 ?. Väitöskirjan aihe oli oopperatalojen johtaminen. . Etelä-Intiassa, Bangaloren miljoonakaupungissa Gitalla oli ”mummola”, isoäidin talo, jonne isän kahdeksan sisarusta sekä lukuisat sedät, tädit, serkut ja ystävät tulivat joka kesä tapaamaan harvoin nähtyjä sukulaisia Suomesta. K olmivuotiaasta lähtien Gita muistaa viettäneensä lähes kaikki lapsuudenkesät Intiassa. Sitä ennen hän oli opiskellut Sveitsissä ja Ruotsissa. Siihen oli ollut vaikea vastata. ”Opin sanomaan, että olen suomalainen, joka on puoliksi intialainen.” Saman vastauksen sai myös kiusaaja, joka Suomessa huusi Gitan perään, että mustalainen. Joulua on tarkoitus viettää yhdessä lasten ja läheisten sukulaisten kanssa kotona Espoossa. Isän sukulaisten ja omanikäisten serkkujen tapaaminen vuoden tauon jälkeen oli juhlaa. joulukuuta 1991. Hänestä on parempi kokeilla kuin katua, ettei uskaltanut. Heitä oli paljon, isoäiti ja tämän äiti sekä äidin kuusi sisarusta perheineen. ”Syötyämme pakkauduimme koko porukka autoihin ja ajoimme joukolla katsomaan isoäidin valitsemaa elokuvaa.” Intialaisen yhteiskunnan ongelmat, muun muassa epätasa-arvo ja naisen heikko oikeudellinen asema perheessä, eivät juuri yltäneet häiritsemään Kadambien arkea. Hyvä parisuhde on hänelle selvästi tärkeä. G ita Kadambi on viettänyt lähes aina perisuomalaisen joulun. ”Sukumme oli todella lämmin, ja lapsena minulla oli vahva tarve kuulua Intiaan”, Gita sanoo muistellessaan hetkiä sukulaisten kanssa. Kun huomasimme, että isoäiti aloitti ruuan valmistelun tavallista aikaisemmin, arvasimme heti, että nyt hän haluaa lähteä elokuviin.” Yleensä niin kävikin. Suomalainen miniä lapsineen oli kuitenkin tervetullut kosmopoliittiseen perheeseen, joka oli intialaisittainkin tiivis
”Uskon, että musikaalisuuteni olisi riittänyt, mutta en ollut kovin sitkeä harjoittelija.” Ammattimuusikon työ vaatii jatkuvaa ja määrätietoista soittamista, harjoittelua ja loputtomia toistoja. Isomummu oli oikeassa. ”Väkersin soittonäytenauhan, jolla pyrin London College of Musiciin.” Väkertäminen ei kuulosta kovinkaan vakuuttavalta, mutta tätä sanaa huumorintajuinen Gita käyttää muistellessaan, miten hän kahdeksan tuntia kokosi ääninauhaa, jossa jokaisen esitettävän pianokappaleen oli sujuttava alusta loppuun hyvin. E ntä musiikki, kolmas Gitaa muovannut tekijä. Myös isoveli oli musiikillisesti lahjakas. Samaan aikaan alkoivat myös balettitunnit. Järvenpäässä kaikki tunsivat meidät.” Kun Gita aloitti Helsingin kaupunginorkesterin intendenttinä, Tuomas oli vielä Sibelius-Akatemiassa ja molempien työpaikka sijaitsi Musiikkitalossa. Välttämättä työasioista ei puhuta jatkossakaan. Katse harhailee katonrajassa, mutta vastausta ei löydy. ”Se varmasti vaikutti siihen, että taustastamme huolimatta emme kokeneet rasismia. Kotona Järvenpäässä Gita aloitti pianonsoiton opiskelun viisivuotiaana. Sisarukset esiintyivät koulun ja sittemmin musiikkiopiston konserteissa, ja heidän kuvansa oli usein paikallislehden kulttuuriuutisissa. Gitan tuntuu olevan vaikea vastata kysymykseen, milloin hän olisi ollut peloissaan. Ensimmäisen vuoden jälkeen Gita pyrki Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan musiikkikasvatusta. Silloin he tekivät periaatepäätöksen, etteivät puhuisi enää työasioista kotona. Kun tuore aviomies parin vuoden kuluttua oli lähdössä Lontooseen tekemään väitöskirjaa, Gita halusi tietysti mukaan. Kansallisoopperassa tänä syksynä kantaesityksensä saaneen, paljon kiitosta herättäneen Syyssonaatti-oopperan tarina on äärimmäinen esimerkki siitä, mitä muusikon ura voi vaatia. Musiikkitieteen opiskelu yliopistossa ei kuitenkaan tuntunut omalta. Mutta totta on, että lasten ollessa pieniä keskityin perhe-elämään tuntematta huolta siitä, miten urani käy”, Gita sanoo. En ole koskaan halunnut jäädä miettimään kokeilemattomia mahdollisuuksia.” Toki häntä jännittää uuden haasteen edessä. K un Gita oli pieni, hänelle rakas ja läheinen Nastolan-isomummu tokaisi, että sie se et sitten pelkää mitään. Hän ei kerta kaikkiaan ole pelokas tyyppi. Hän on vakautBRYK & WIRKKALA MODERNIN MUOTOILUN PERINTÖ NYT EMMASSA Rut Bryk: Hexagon, 1952 / Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön kokoelma.. Pianistiäiti uhraa äitiyden taiteelleen ja saa osakseen lapsensa vihan ja tuskan. ”Totta kai huippupianisti voi olla perheellinen. ”Taustastamme huolimatta emme kokeneet rasismia. Päivi Kärkkäinen jättää seuraajalleen suuret saappaat. Muutaman vuoden kuluttua pianon rinnalle valikoitui toiseksi soittimeksi huilu. Hän sai opiskelupaikan ja käytti ensimmäisen vuoden Englannissa suorittamalla Master of Music Performance -tutkinnon pianolla. ”Olen aina ollut utelias kurkistamaan, mitä on nurkan takana. Järvenpäässä kaikki tunsivat meidät.” Kun Gita pääsi ylioppilaaksi, paikallislehti otsikoi jutun nuorista valmistuneista ”Gita Kadambi haluaa ammatin musiikista”. Työ palkittiin. Esiintyvää taiteilijaa hänestä ei kuitenkaan tullut
Tehtävä suomalaisen musiikkielämän huipulla tuli eteen sopivaan aikaan. Järvenpäässä kaikki tunsivat meidät.” . Siitä hänet houkuteltiin Yleisradion henkilöstöhallinnon johtotehtäviin. ”Viihdyin siinäkin tehtävässä, mutta ajan myötä huomasin, että tarvitsen enemmän musiikkia elämääni. Työtarjous merkitsi kuitenkin tilaisuutta, jota ei voinut jättää kurkistamatta. Esikoispoika asuu morsiamensa kanssa jo omassa kodissaan. Musiikkijärjestäjä tuntee partituurin ja vastaa siitä, että produktion pieninkin yksityiskohta on viritetty kokonaisuuteen, esimerkiksi valoefektit tulevat oikealla iskulla ja kapellimestari astelee paikoilleen täsmällisesti. BRYK & WIRKKALA MODERNIN MUOTOILUN PERINTÖ NYT EMMASSA Tapio Wirkkala: Lehtivati / Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön kokoelma.. Gitalla ei olisi ollut vielä kiirettä pois Musiikkitalosta. Esimieskokemusta Gita hankki Radion sinfoniaorkesterin apulaisintendenttinä ollen muusikoiden esimies. Viimeisteltyään maisterin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa Gita oli vuosia musiikkijärjestäjänä ja erilaisissa tuotantotehtävissä Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Helsingin kaupunginorkesterin intendentin työ oli unelmien täyttymys”, hän sanoo. ”Taustastamme huolimatta emme kokeneet rasismia. On aivan mahdollista, että nyt Gitan mielessä päällimmäisenä oleva toive toteutuu. Perheen kaksi vanhinta lasta syntyivät tuolloin. Gita ja hänen puolisonsa asuivat liiton alussa Englannissa neljä vuotta. ”Toivon, että saan nauttia hyvästä perhe-elämästä vaativan työn rinnalla.” . Vanhimmat lapset ovat lähteneet pesästä. G ita tuntee olevansa nyt hyvässä elämänvaiheessa. Lapsiperheen elämä on helpottunut, vaikka kuopus onkin vielä niin nuori, että innokasta juoniorikiekkoilijaa saa kuljettaa treeneissä vielä monta vuotta. Gitalla on kuitenkin tehtäväänsä hyvät eväät. Hänen urapolkunsa näyttää siltä kuin se olisi rakennettu oopperan johtajalle. tanut oopperan talouden ja onnistunut myös ilmapiirin luojana
Ferdinand von Wright, Asetelma ateljeesta, 1868. . Saatavana myös sähkökirjana Saatavana myös äänikirjana. muun muassa Taistelevat metsot. Erityisesti Kanniston teokset ovat luonnollisessa dialogissa von Wrighteihin, mutta kummatkin kuvaavat lintuja ja asettavat ne ikään kuin poseeraamaan. Juuret ovat usein muualla Suomessa, mutta elämä on kuljettanut pääkaupunkiin. Wilhelm von Wright, Ilves, ajoittamaton. Mukaan on otettu kontrastiksi kaksi nykytaiteilijaa, Sanna Kannisto ja Jussi Ja ak ko H olm ?/?K an sa llis ga lle ria Ye hia Ew eis ?/?K an sa llis ga lle ria Te ro Su vil am m i?/ ?K an sa llis ga lle ria Ju kk a R om u?/ ?K an sa llis ga lle ria . Luonto vahvistaa draamallisia kohtauksia kuin taustakulissina. Lars Pettersson KAAMOSMURHAT Pohjoisen karulla eksotiikalla ja jäätävällä jännityksellä ladattu trilleri vihasta ja kostosta. Emmanuelle Pirotte VIELÄ TÄNÄÄN OLEMME ELOSSA Vuoden 2016 parhaana historiallisena romaanina palkittu teos on riipaisevan kaunis kertomus Saksan armeijan sotilaan ja orvon juutalaistytön kohtalonyhteydestä. Annukka Kiuru ja Sirkku Linnea TONTTU TOLJANTERI JA OUTO JOULUVIERAS Televisiosta tutun Tonttu Toljanterin uudet seikkailut. Tunnetuin veljeksistä oli nuorimmainen, Ferdinand. Yhteistä kaikille on suurten historiallisten myllerrysten keskellä eläminen. . Muuten he ovatkin kaikki hyvin erilaisia, omannäköistään elämää Tämä sukupolvi oli parikymppinen viime sotien aikaan. Kirjakaupoista ja Minervan verkkokaupasta www.minervakustannus.fi Peter James KUOLEMA EI RAKASTA KETÄÄN Kun murhatutkimuksen ympärille kiertyy liikaa ristiriitaisia johtolankoja, on lukijankin hyvä muistaa ylikomisario Roy Gracen motto: Älä oleta mitään, älä usko ketään… Pierre Lemaitre SILMUKKA Taitava psykologinen trilleri kietoo niin päähenkilönsä kuin lukijansa silmukkaan, joka hellittää otteensa vasta yllättävässä loppunäytöksessä. Jos pidät yksityiskohtiin paneutuvasta tekniikasta, nisäkkäiden turkkien ja lintujen höyhenten aitouden tunnusta, niin nautit varmasti näyttelystä. Yläkerrassa on teemaa tukeva näyttely Helsingin kaupunginmuseon omista arkistoista. Siinä nähdään eri vuosikymmenten ikäihmisiä kaupunkiympäristössä. Ateneum perustelee näyttelyä myös sillä, että voimme von Wrightin veljesten taiteen kautta peilata omaa luontosuhdettamme. Wilhelm taas piirsi tieteellisiin julkaisuihin tarkkoja kuvauksia muun muassa linnuista ja kaloista. Tämän sukupolven ihmiset ovat olleet parikymppisiä talvija jatkosodan aikaan. lll Minna Hujanen . 100 ja rapiat Hakasalmen huvilassa Helsingissä 25.3.2018 saakka. Hän maalasi suuria eläinaiheisia öljyväriteoksia, Heikkilä. . Satavuotiaiden viisaus kantaa näyttely . Linnut esitetään usein kuin näyttelijöinä, jotka tulkitsevat inhimillisiä tunteita ja suhteita. He oppivat metsästämään ja tarkkailemaan luontoa jo pikkupoikina. Anna tarinan viedä Tilaa uutiskirje Minervan nettisivuilta, saat tietoa kirjauutuuksista. eläneitä. Magnus von Wright, Annankatu kylmänä talviaamuna, 1868. Iloisuus ja elämänmyönteisyys toistuvat. Yksi mainitsee pitkän elämän salaisuudeksi sen, ettei ole omia lapsia, kun taas toinen korostaa lasten, lastenlasten, lastenlastenlasten ja lastenlastenlastenlasten merkitystä. Ferdinand von Wright, Taistelevat metsot, 1886. Erityisen riemastuttavaa on lukea heidän vastauksiaan pitkän iän salaisuuteen. Tarja Tuulikki Laaksonen KUKA KEKSI HAARUKAN Arkiesineiden ihmeellinen historia Kaikkein tavallisimmillakin kodin esineillä on oma jännittävä tarinansa. Yhdelle se on ahkera työ ja sahti, muutamalle urheilu. Von Wrightit kasvoivat 1800-luvun Kuopiossa. Von Wrightin veljekset loivat luonnosta oman satumaailmansa. Antonio Caprarica ELISABET II Kuningatar ja nainen Windsorin hallitsijasuvun perin pohjin tunteva Caprarica paljastaa kirjassaan kuningattaren yksityisemmän puolen, ihmisen instituution takana. Veljesten teokset enteilevät jo luontoa ihannoivaa kansallisromantiikkaa. Magnus, vanhin veljeksistä, kunnostautui erityisesti maisemamaalarina. Eero Ojanen ja Sirkku Linnea SUOMALAISET TARUOLENNOT Taidokkaasti kuvitettu tietoteos suomalaisessa kansanperinteessä ja mytologiassa esiintyvistä uskomusolennoista ja niihin liitetyistä tarinoista. Oma tarina jokaiselle joulukuun päivälle aattoon asti. Veljekset von Wright Ateneumissa 25.2.2018 saakka. lll Minna Hujanen . maalaustaide A teneum huipentaa Suomen juhlavuoden laajaan von Wright -veljesten näyttelyyn. Kaikki he olivat taitavia maalareita, sitä ei käy kiistäminen. Hakasalmen huvilaan on koottu valokuvanäyttely, jonka pääosassa on seitsemän noin satavuotiasta helsinkiläistä. Bojan Bozar ja Igor Omerza MELANIA TRUMP Tämän ajan tuhkimotarina Ensimmäinen elämäkerta Melania Trumpista paljastaa millainen on Yhdysvaltain ensimmäinen nainen. Satavuotiaiden elämäntarinat ovat hyvin erilaisia, mutta yhteinen historia kulkee rinnalla. Valokuvat kertovat omaa tarinaansa muodin ja miljöön muuttumisesta. Luonto vahvistaa kuin kulissina draaman kohtauksia. 16 Eevan omenat lllll Elämys llll Kannattaa tarttua lll Toimii ll Laimea l Älä vaivaudu Vesa Tyni eeva kulttuuri | kuvataide Eläin tulkitsee tunteita
Saatavana myös sähkökirjana Saatavana myös äänikirjana. Bojan Bozar ja Igor Omerza MELANIA TRUMP Tämän ajan tuhkimotarina Ensimmäinen elämäkerta Melania Trumpista paljastaa millainen on Yhdysvaltain ensimmäinen nainen. Kirjakaupoista ja Minervan verkkokaupasta www.minervakustannus.fi Peter James KUOLEMA EI RAKASTA KETÄÄN Kun murhatutkimuksen ympärille kiertyy liikaa ristiriitaisia johtolankoja, on lukijankin hyvä muistaa ylikomisario Roy Gracen motto: Älä oleta mitään, älä usko ketään… Pierre Lemaitre SILMUKKA Taitava psykologinen trilleri kietoo niin päähenkilönsä kuin lukijansa silmukkaan, joka hellittää otteensa vasta yllättävässä loppunäytöksessä. Tarja Tuulikki Laaksonen KUKA KEKSI HAARUKAN Arkiesineiden ihmeellinen historia Kaikkein tavallisimmillakin kodin esineillä on oma jännittävä tarinansa. Emmanuelle Pirotte VIELÄ TÄNÄÄN OLEMME ELOSSA Vuoden 2016 parhaana historiallisena romaanina palkittu teos on riipaisevan kaunis kertomus Saksan armeijan sotilaan ja orvon juutalaistytön kohtalonyhteydestä. Anna tarinan viedä Tilaa uutiskirje Minervan nettisivuilta, saat tietoa kirjauutuuksista. Lars Pettersson KAAMOSMURHAT Pohjoisen karulla eksotiikalla ja jäätävällä jännityksellä ladattu trilleri vihasta ja kostosta. Oma tarina jokaiselle joulukuun päivälle aattoon asti. Annukka Kiuru ja Sirkku Linnea TONTTU TOLJANTERI JA OUTO JOULUVIERAS Televisiosta tutun Tonttu Toljanterin uudet seikkailut. Antonio Caprarica ELISABET II Kuningatar ja nainen Windsorin hallitsijasuvun perin pohjin tunteva Caprarica paljastaa kirjassaan kuningattaren yksityisemmän puolen, ihmisen instituution takana. Eero Ojanen ja Sirkku Linnea SUOMALAISET TARUOLENNOT Taidokkaasti kuvitettu tietoteos suomalaisessa kansanperinteessä ja mytologiassa esiintyvistä uskomusolennoista ja niihin liitetyistä tarinoista
Inari Niemen käsikirjoittaman ja ohjaaman Joulumaa-elokuvan asetelma on herkullinen: joukko toisilleen tuntemattomia ihmisiä vuoden perinteisimmän juhlan äärellä. Tarina kuvaa osuvasti myös sukupolvien ideologioiden törmäystä. Ensi-ilta 1.12. Johnny Depp (oik.) on kelmi Edward Ratchett, ja Josh Gad näyttelee hänen apulaistaan. 18 Eevan omenat lllll Elämys llll Kannattaa tarttua lll Toimii ll Laimea l Älä vaivaudu eeva kulttuuri | elokuvat Aattona kohdataan Unelmat ja todellisuus törmäävät Inari Niemen jouluelokuvassa. Milka Alroth tekee loistavan roolin haavoitettuna ja eksyksissä olevana naisena. Nuori Katherine joutuu naitetuksi syrjäistä maatilaa pitävälle ja häntä tuplasti vanhemmalle miehelle. Juonen haaste on sen tunnettuus. Maaseutuidylliin matkaa eronnut viisikymppinen Helena ( Milka Alroth), joka viettää ensimmäistä Kinkku on tehty eettisesti seitanista. Vakuuttava on elokuvan muukin kaarti: valkokankaalla nähdään muun muassa karismaattinen Judi Dench ja Johnny Depp, Michelle Pfeiffer sekä Penélope Cruz. . Ensi-ilta 1.12. Rikokset muuttuvat yhä julmemmiksi, kun viattomalta näyttävä nainen alkaa raivata esteitä rakkautensa tieltä. Milka Alroth ja Martti Suosalo eläytyvät pakahdutettuihin tunteisiin. lll Sanna Wallenius Kaikkea superfoodista saunaharjaan Suomen Suurin vuodesta 2004. Jokaisella on mielipide täydellisestä elämästä, joka ei kuitenkaan ole toteutunut odotusten mukaisesti. Kenneth Branagh lienee yksi Poirotin faneista, sillä britti on ohjannut Idän pikajunan uudelleenfilmatisoinnin ja hän myös näyttelee elokuvan pääroolin. llll Sanna Wallenius . Helenan pitäisi jo lopettaa ex-miehen perään itkeskely ja jatkaa elämää. Lady Macbeth vie 1800-luvulle ja Englannin maaseudulle. Keski-ikäisten ilmeet ovat näkemisen arvoiset, kun luomutilan nuori isäntäpari kertoo opetelleensa lampaiden keritsemistä Youtube-videolta. Rikosten ja valheiden raatelemaa rakkautta kartanossa intohimodraama . Elokuva on visuaalisesti kaunis ja täynnä upeita yksityiskohtia, mutta ajoittain murhamysteerin selvittäminen uuvuttaa hitaudellaan. Välillä tuntuu kuin joukko poliiseja yrittäisi rekonstruoida maailman kuuluisinta rikosta. Monelle murhamysteerien ystävälle Hercule Poirot on fiktiivisten etsijähahmojen kuningas, joka päihittää muhkeilla viiksillään jopa Sherlock Holmesin. Florence Pugh näyttelee intohimoista Lady Macbethiä. . Pikkutarkan salapoliisin nahkoihin Branagh ui vallan mallikkaasti, joskin hän on kehittänyt hahmosta fyysisesti ketterämmän. joulua yksin aviomiehen lähdettyä nuoremman naisen matkaan. Lahjoja ei edes ole, sillä ne ovat luomutilaa pyörittävän nuorenparin, Unnan ( Anna Paavilainen) ja Tuuren ( Eero Ritala) mielestä kaupallista hapatusta. Katherine tuntee joutuneensa kuin vankilaan. Lady Macbeth on visuaalisesti kaunista muttei kovin kepeää katsottavaa. Mukana seuraa tomera ystävä Ulli ( Mari Rantasila), jonka mielestä . Kun aviomies lähtee pidemmäksi aikaa hoitamaan työasioitaan, Katherinen ja tallirenki Sebastianin välille syntyy intohimoinen suhde. Palvelija Anna huomaa salaiset tapaamiset, mutta vaikenee suojellakseen emäntäänsä. Kun Agatha Christien tunnetuimpiin dekkareihin kuuluva Idän pikajunan arvoitus herätetään 2000-luvulle, odotukset ovat korkealla. draama T ämä elokuva ei kerro idyllisestä aatosta, jossa varpunen laulaa jouluaamuna ja lahjat paketoidaan kultaisiin kääreisiin. Valkokankaalla nähdään ketterämpi Hercule Poirot. Luomutilallisen elämä yllättää Unnan (Anna Paavilainen). Joulupöydän kinkkukin on tehty eettisesti seitanista. Karismaattinen Florence Pugh näyttelee taidolla synkimmätkin puolensa esiin tuovaa Katherinea. . Idän pikajuna on lastattu tähdillä klassikko . Idän pikajuna kulkee kyllä, mutta vailla suurempaa arvoitusta. lll Pirjo Houni . Dmitri Šostakovitš sävelsi sen innoittamana oopperan. Elokuva pohjautuu Nikolai Leskovin vuonna 1865 julkaistuun pienoisromaaniin Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth. Martti Suosalo vakuuttaa rakkautta janoavana yksinäisenä sutena ja Eero Ritala unelmiinsa pettyneenä hipsteri-isänä
Kaikkea superfoodista saunaharjaan Suomen Suurin vuodesta 2004
Ensimmäistä kertaa Suomessa nähtävän Broadway-musikaalin hienoimmat hetket tarjoilee huipputaitava orkesteri, mutta myös Maiju Sallaksen ohjauksessa riittää vauhtia. On nälkä, ja kauempaa kantautuvat teloitusten äänet, mutta huumori auttaa jaksamaan. Jos esityksestä etsii päätä tai häntää, niiden näkee korkeintaan vilahtavan näyttämöllä. eeva kulttuuri | teatteri . Jos huvinäytelmä naurattaa arvovieraita, henki säästyy. D-vitamiinin hyödyt Ihmiselle välttämätön D-vitamiini edistää luiden pysymistä normaaleina ja ylläpitää lihasja immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Iloinen kohellus sopii pikkujouluaikaan musikaali . Huom! Suomessa suositellaan D-vitamiinivalmisteen päivittäistä käyttöä ympäri vuoden! ÖLJYPOHJAINEN D-VITAMIINI Imeytyy tehokkaasti PIENI HELPOSTI NIELTÄVÄ KAPSELI YKSI KAPSELI PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ! JO YLI VIDATUOTETTA MILJOONA MYYTYÄ 50 ?g vidaplus.fi. . Suomen hauskin mies Helsingin Kaupunginteatterissa. Vankileirille passitetulla punaisten teatterinjohtajalla on tiukat paikat. Martti Suosalolla on pääosa työväenteatterin vangittuna johtajana Toivo Parikkana. Siksi Vidan Vahvat D 3 -vitamiinikapselit on pakattu luonnolliseen öljyyn, jolla varmistetaan D-vitamiinin imeytyminen. Martti Suosalo punapäällikkönä ja Heikki Ranta jääkäriluutnanttina. Matti Leino, Sinikka Salminen ja Lotta Huitti eläytyvät näyttämöllä Pedro Almodóvarin elokuvahahmoihin. Naisia hermoromahduksen partaalla Hämeenlinnan Teatterissa. Karmivaa historiaa naurun kautta tragikomedia . Esitys tasapainoilee taitavasti hauskuuden ja karmivuuden välimaastossa. Hämeenlinnan Teatterin Naisia hermoromahduksen partaalla -musikaaliin kannattaa suhtautua pikemminkin pikkujouluilotteluna kuin perinteisenä näytelmänä. Ta pio Va nh ata lo Ta pio A ulu VAHVA SUOMALAINEN Laadusta vastaa farmasian tohtori Magali Laasonen. Elävä musiikki auttaa siirtymään tunnelmasta toiseen. Mikko Reitalan ja Heikki Kujanpään kirjoittama näytelmä Suomen hauskin mies avaa onnistuneesti palasen sisällissodan aikaista historiaa ja vuotta 1918. Suosalo on näyttelijänä vauhdissa. lll Tiina Laaninen . llll Pirjo Houni . Lasse Sandbergin naistenmiehenä esiintyvän Ivánin charmi jää hieman puolitiehen. Sinikka Salmisen Pepa ja Katariina Kuisma-Syrjän Lucia kannattelevat esitystä ansiokkaasti. Esitys on parhaimmillaan kuohuvan lasillisen jälkeen, ennen hyvää illallista ja myöhään yöhön jatkuvaa hauskanpitoa. Olot Helsingin edustan vankilasaarella ovat julmat. Välillä tarinaa kuljetetaan tragedian suuntaan. kaamokseen Aurinkoenergiaa TIESITKÖ. Erityiskiitokset näytelmän käsiohjelmasta, joka antaa runsaasti tietoa sadan vuoden takaisista tapahtumista. D-vitamiini tarvitsee imeytyäkseen rasvaa. Esityksen jälkeen onkin ryhdyttävä heti tutkimaan, mitä Suomenlinnan vankileirillä todella tapahtui. Hän naurattaa, hän naruttaa jutuillaan kuulijoita