EIR A M O LL B ER G . K A TR I H EL EN A . A N N A KO R TE LA IN EN . ee va 20 19 LO K A KU U Siskokset Pihla ja Kaisla Viitala ”Olemme toistemme vastakohdat” Anna Kortelainen ”En ole ikinä ollut näin onnellinen” Eira Mollberg ”Luostari auttoi eroon alkoholista” ”Aloitin urani torikauppiaana” Katri Helena ”Toipuminen kesti oman aikansa” + Riikka Sukula kokkaa Piemonten kasvisherkkuja Marrakesh lumoaa kaikki aistit Rea Mauranen ja Sonja-terrieri Madonna Äidin menetys pikkutyttönä kasvatti kovan kuoren LOKAKUU 2019 Hinta 9,90 Satu Aarnio & syksyn pehmeät neuleet Su om en su ur in na ist en leh ti. R EA M A U R A N EN JA SO N JA T yy lil lä ja tu n te el la . Ty yli llä ja tu nt ee lla . R IIK K A SU K U LA . Kenkäsuunnittelija Aki Choklat. A K I C H O K LA T . P IH LA JA K A IS LA V IIT A LA .
Hänen on kerrottu myös eläneen moraalitonta elämää avoimesti. Åkerblom johdatti seuraajiaan hurmoksella, rakkaudella ja toivolla, mutta myös julmuudella ja kykeni manipuloimaan seuraajiaan rikokseen ja väkivaltaan. Maria Åkerblomin roolissa nähdään Pihla Viitala ja toisessa pääroolissa Salomena Satu Tuuli Karhu.. Maria Åkerblom oli oman aikansa julkisuuden henkilö, joka onnistui saamaan itsensä lehtien lööppeihin pakenemalla vankilasta ja pitämällä leijonia lemmikkinään Helsingin Meilahdessa. MARIAN PARATIISI on tositapahtumien inspiroima tarina magneettisen vetovoimaisesta uskonlahkon johtajasta Maria Åkerblomista ja tämän seuraajista 1920-luvulla. Åkerblomista kerrotut tarinat ovat inspiroineet elokuvan ohjaajaa Zaida Bergrothia, joka tuo tämän kiehtovan tarinan valkokankaalle
Se on paras tapa oppia, mitä raaka-aineista voi valmistaa.” ”Jokaisella lapsella on haastavat kautensa” perhesuhteita s. Viininviljelijä Riikka Sukula totesi jo lapsena, ettei liha sovi hänelle. Tuottaja Kaisla Viitala ja hänen sisarensa, näyttelijä Pihla Viitala työskentelevät samalla alalla ja asuvat vierekkäin, mutta luonteeltaan he ovat erilaisia. Kotona Italian Piemontessa hän on tuttu näky paikallisella torilla. Murrosiässä koti täyttyi teinidraamasta, sillä lapsuudenperheessä on kaikkiaan neljä tytärtä. ”Kyselen myyjiltä ruuanlaittovinkkejä. Sivu 50 eeva sisällys 3. ”Sairaus vei identiteettini” Kirjailija, ohjaaja Eira Mollbergin alamäki alkoi, kun nivelrikko toi kivut ja koti tyhjeni elämästä. 64 . 42 . Lohtua hän haki lähikuppilasta. Lokakuu ”Rakastan italialaista torikulttuuria” mestarin parhaat maut s
99 , 95 takki alk. JESSICA CHARMAINE ILSE CECILIA DENISE LOUISE JUSTINE Elokuva-ilta Ystadissa takki alk. f i N E W A D A G E N C Y. 4 #OLEMMECELLBES ONLINE KOOT 34-64. 89 , 95 S e u r a a k u v a n n a i s i a , k u n h e t o i m i v a t o h j e l m a s a r j a m m e m a l l e i n a y h d e n p ä i v ä n a j a n , o s o i t t e e s s a c e l l b e s
f i N E W A D A G E N C Y. 89 , 95 S e u r a a k u v a n n a i s i a , k u n h e t o i m i v a t o h j e l m a s a r j a m m e m a l l e i n a y h d e n p ä i v ä n a j a n , o s o i t t e e s s a c e l l b e s . JESSICA CHARMAINE ILSE CECILIA DENISE LOUISE JUSTINE Elokuva-ilta Ystadissa takki alk. 5 #OLEMMECELLBES ONLINE KOOT 34-64. 99 , 95 takki alk
50 Ohjaaja, kirjailija Eira Mollberg turvautui alkoholiin, kun elämä toi eteen useita vastoinkäymisiä. Niissä hehkuvat mausteiset värit. 74 Kauneudeksi: Juontaja Lola Odusoga on tarkka kosmetiikan käyttäjä. ”Nyt ymmärrän, että he olivat oikeassa.” ”Sonja oli aluksi pieni paholainen” minä & lemmikkini s. Näyttelijä Rea Mauranen tiesi heti, että norwichinterrieri Sonjan koulutus kestäisi pitkään. Luovuutta on mahdollista opetella. ”Julkisuus on ollut tiivis osa minua” kannessa s. Hyvinvointi 70 Terveydeksi: Kasvissyöjä tarvitsee proteiinia monesta eri lähteestä. Taidehistorioitsija, kirjailija Anna Kortelaiselle vuosien kertyminen on myönteinen asia. ”En ole ikinä tavoitellut julkisuutta, mutta tämän vuoden aikana olen huomannut, että siitä irrottautumista on pitänyt käsitellä.” ”Iän myötä elämä muuttui paremmaksi” kuukauden kasvo s. Siinä olen onnistunut.” . 36 Tällainen poika, tällainen mies: Kenkäsuunnittelija Aki Choklat kasvoi boheemissa taiteilijaperheessä. 104 Mahtinaiset: Määrätietoinen poptähti Madonna tiesi jo varhain, että hän halusi valloittaa maailman. Kotona 58 Peremmälle: Keramiikkataiteilija Heini Riitahuhdan ateljeekodissa elämänjäljet saavat näkyä. Henkilöt 14 Kuukauden kasvo: Taidehistorioitsija Anna Kortelainen on tutkinut sotaajan arkielämää. Aki Choklat sivulla 40. Viime vuonna eteen tuli pysähtymisen aika. 64 Mestarin parhaat maut: Viininviljelijä Riikka Sukula kokkaa kasviksista. 114 Minä & lemmikkini: Näyttelijä Rea Mauranen on Sonja-koiransa ruokkija, palvelija ja hampaidenpesijä. 30 . Ostoskatujen labyrintissä vastaan tulee ihmeellisiä löytöjä. Ennen hän luuli kypsän iän kehumista vain häntä vanhempien lohtupuheeksi. 30 Kannessa: Kuluva vuosi on ollut Katri Helenalle pysähtymisen ja itsetutkiskelun aikaa. Katri Helenalla on takanaan pitkä ja kunnioitettava ura. 14 . Kuukauden sitaatti ”Isäni opetti minulle pienenä, että ihmisen on elettävä niin, että hänellä on ystäviä ympäri maailmaa. ”Sonjalla oli neljä hammasta vähemmän kuin pesueen muilla pennuilla, mutta tahtoa ja jääräpäisyyttä sitäkin enemmän.” Marrakesh tarjoaa eksoottisia elämyksiä matkalla s. 80 Muoti: Malli Satu Aarnio esittelee syksyn pehmeimmät neuleet. 42 Perhesuhteita: Näyttelijä Pihla Viitala ja tuottaja Kaisla Viitala ovat siskoksia, naapureita ja työtovereita. Vapaalla 88 Matkalla: Ihmisiä kuhiseva Marrakesh on kuin suoraan itämaisesta sadusta. Katseenvangitseva arkkitehtuuri, ilmassa kaikuvat rukouskutsut ja toreilla tuoksuvat mausteet avaavat oven satujen maailmaan. Joka numerossa 11 Pääkirjoitus 20 Kulttuuri 28 Hannu-Pekka Björkmanin kolumni 96 Kuukauden horoskooppi 98 Kirje lukijalta 100 Ristikko 102 Tiedustelut 103 Palvelukortti 113 Eeva ensi numerossa Lokakuu eeva sisällys 6. 88 . 114 . Marokon Marrakesh herättää kaikki aistit. 86 Asusteet: Syvät sävyt lämmittävät syksyn kenkiä ja laukkuja. 95 Menolippu: Kimaltava Los Angeles on mainettaa monipuolisempi
VAHVISTAVA KALSIUM + KASVIPERÄINEN SOKERI HERÄÄ HYVINVOIVA ROOSAN HEHKU IHOLLASI NEOVADIOL UUTUUS ROSE PLATINIUM NIGHT
T-Roc-malliston yhd. EU-kulutus 5,4–8,2 l/100 km, CO2-päästöt 138–185 g/ km. Huolenpitosopimus T-Roc -malleihin alk. tai T-Roc 249 €/kk 24 105 € 1,0 TSI 85 kW (115hv) Haluttu T-Roc on vahvaluonteinen ja monipuolinen kaupunkimaasturi, joka tarjoaa huippuluokan ajomukavuuden lisäksi lukuisia ajomukavuutta ja turvallisuutta parantavia toiminnallisuuksia. Rahoitusesimerkkilaskelma: Volkswagen T-Roc 1,0 TSI 85 kW (115 hv). Volkswagenin Suomen maahantuoja on K Auto Oy. Luotonantaja: OP-Yrityspankki Oyj, Gebhardinaukio 1, 00510 Helsinki. Rahoitustarjous voimassa Volkswagen-jälleenmyyjillä rajoitetun ajan. Nyt saatavilla.. Vahvasti luonnetta. Suositusvähittäishinnasto 9.8.2019 sisältää toimituskulut 600 €. Haluttu T-Roc. 26 €/kk. käsittelymaksu 12 €, viimeinen suurempi erä 7 242 €, luottokustannukset 2 911 €, todellinen vuosikorko 4,47 %. Rakenna haluamasi T-Roc ja katso lähin jälleenmyyjä osoitteessa volkswagen.fi. Rahoituksen edellytyksenä hyväksytty luottopäätös. 3 vuoden sopimus, 15 000 km/vuosi. T-Roc 1,0 TSI 85 kW (115hv) hinta 24 105 € CO?-päästöllä 138 g/km. toimituskulut 600 €), käsiraha 5 100 €, rahoitettava osuus 19 225 €, perustamismaksu 220 €, korko 2,95 %, kuukausierät 60 kk: 249 € sis. Kuvan auto erikoisvarustein. Volkswagen T-Roc. Hinta yhteensä 24 105 € (sis
Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Painopaikka Deviz, Pietari ISSN 0358–8351 Aikakauslehtien liiton jäsen Eeva ilmestyy 13 kertaa vuodessa. 85. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. PÄÄTOIMITTAJA • RIITTA NYKÄNEN ART DIRECTOR • SAMI LUKKARI TOIMITUSPÄÄLLIKÖT • OUTI RASTAS (vastaava) • SARI SALONEN TOIMITUSSIHTEERI • HEINI LEHTOSALO GRAAFIKKO • SANNA ESKELINEN TOIMITUSASSISTENTTI • PÄIVI AHONEN Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Tämän numeron avustajat Milka Alanen, Jirina Alanko, Hannu-Pekka Björkman, Jouni Harala, Kirsi Hemanus, Minna Hujanen, Raili Hulkkonen, Anu Ikävalko, Henry Isakoff, Juha Itkonen, Tuula Kanninen, Liisa Kokko, Minnamaria Koskela, Tiina Laaninen, Eveliina Lauhio, Sanna Lehto, Mia Malmi, Markku Manninen, Petri Mulari, Miia Ollula, Tiina Rantanen, Martti Räikkönen, Helena Saine-Laitinen, Ninni Sandelius, Janne Suono, Kaisa Virtanen, Mikko Vähäniitty, Sanna Wallenius Sivunvalmistus Anssi Lausmaa, ASTE HELSINKI OY KUSTANTAJA A-LEHDET OY Liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen Myyntipäälliköt www.mediaopas.a-lehdet.fi Media-assistentti Jatta Waarala Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Eeva, 00081 A-lehdet Sähköposti eeva@a-lehdet.fi Puhelin 09 75 961 (vaihde) Kotisivut www.apu.fi/eeva Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu 09 759 6600 (ma–pe klo 8–18) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. vuosikerta eeva Tyylillä ja tunteella. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista
R O O S A N A U H A 2 1 9 Onnenhelmi | Design Lina Simons Kalevala Koru Flagship Store: Pohjoisesplanadi 25-27, Helsinki, valtuutetut Kalevala Koru -jälleenmyyjät sekä kalevalakoru.fi Jokaisesta Roosa nauha -korusta Kalevala Koru lahjoittaa keräykseen 10 € KK_Roosanauha_Eeva_230x297_3.9.indd 1 3.9.2019 9.10
Suppilovahveroita löytynee siis myöhäiseen syksyyn saakka. Leppoisaa lokakuuta! Mieltä lämmittäviä toimia syksyyn eeva pääkirjoitus ku va M ilk a A la ne n, as u Jo se ph R ib ko ff ?/?U G ro w 11. Jospa vaihtaisinkin asennetta ja iloitsisin syksyn tuomista mahdollisuuksista. Edessä on myös kuntokuurin seuraava vaihe. Suvun kanssa on selvät suunnitelmat, sillä lokakuussa kokoonnumme perinteisesti yhdessä luontopolulle. Voisin kuvitella, että näillä toimilla pääsen jo pahimman ankeuden ylitse ja saan sisäisen valon loistamaan. Voi sitä naurun määrää, kun sopivat energiat osuvat kohdalleen. Mielihyvää tuovien asioiden lista on jo melkoinen. Mikä löytämisen ilo siitä syttyykään, kun osuu oikeaan paikkaan. Olen luvannut itselleni, että pääsen eroon jatkuvista hartiasäryistä ja lisään reippaasti lihasten kuntoa ja voimaa. Listalla olevia metsäretkiäkin odotan jo kiinnostuksella, sillä sateet lupaavat pitkää sienikautta. Elena Ferranten esikoisteos Amalian rakkaus on aluillaan, ja seuraavina odottavat Olli Jalosen Merenpeitto ja Édouard Louisin Ei enää Eddy. Edessä on useita kiinnostavia teatteriesityksiä ja elokuvia. Mukana on kaikenikäistä väkeä, ja ryhmään on lupautunut taas uusia reippailijoita. Tavoitteena on ehtiä kahdesti viikossa kuntosalille. Kirjapinossakin on monia vaihtoehtoja. Sauvakävelylenkit ovat jo itsestäänselvyyksiä. Ohjelmaan kuuluu pitkän kävelylenkin lisäksi makkaranpaisto, kahvittelu ja eväiden syönti. Olen esimerkiksi ilmoittautunut melko moneen kulttuuririentoon. Olen jo valmiiksi yrittänyt miettiä sopivia konsteja, jotta en lankeaisi siunailemaan synkkyyttä ja harmautta. Lokakuun jälkeen on jäljellä enää pari pimeää kuukautta. Menneinä vuosina meillä oli tapana kokoontua tuon tuostakin yhteisen pöydän ääreen. Odotan jo innolla retkeämme. Iloa syksyn puuhiin! Riitta Nykänen, Eevan päätoimittaja K uinka saada mieli pysymään valon puolella, kun edessä ovat pimenevät illat ja lähestyvät räntäsateet. Mielihyvälistalle kuuluvat ystävien tapaamiset ja erityisesti yhdessä nauramiset, jotka ovat harmikseni jääneet viime vuosina aiempaa vähemmälle
Ikänäön myötä voi ilmetä myös normaalia taittovirhettä eli plustai miinusnäköä tai hajataitteisuutta. – Kokeilepa pelata tennistä tai lentopalloa tai purjehtia silmälasit päässä, Viljanen sanoo. Silmääsi ei leikkauksen jälkeen myöskään voi kehittyä harmaakaihia, joka sumentaa ikääntyvien ihmisten näköä. jälkeen muutamassa päivässä ja on usein tarkempi heti leikkauksen jälkeen. Lähinäkö alkaa heikentyä useimmilla meistä 40 ikävuoden jälkeen, eikä sitä voi estää. Linssileikkauksessa oman silmän mykiö korvataan yksilöllisesti suunnitellulla tekomykiöllä. Yhden silmän leikkaukseen menee noin vartti. LINSSILEIKKAUSTA EI TARVITSE pelätä. – Silmässä on samankaltainen järjestelmä kuin kamerassa. Näkö paranee leikkauksen. Kun ihminen ikääntyy, se ei toimi enää, sanoo silmätautien erikoislääkäri Antti Viljanen Medilaserista. Linssileikkauksen jälkeen et joudu huolehtimaan huurtuvista silmälaseista tai siitä, pysyvätkö ne paikallaan lenkkeilessä. Täyttä elämää ilman silmälaseja Tiesitkö, että voit heittää kokonaan hyvästit silmälaseille. Esitutkimuksen jälkeen optikko ohjaa sinut silmälääkärille, joka tekee lopullisen päätöksen linssileikkauksesta. Kaihija linssileikkauksia tehdään maailmalla miljoonia vuosittain. Ennen linssileikkausta koulutettu optikko tekee maksuttoman esitutkimuksen. Siinä selvitetään, millainen näkökykysi on ja annetaan alustava suositus, mikä silmäleikkaus sinulle kannattaa tehdä. Leikkaus on nopea ja kivuton. SILMÄLASEISTA ON mahdollista päästä pysyvästi eroon linssileikkauksen avulla. Esitutkimus ei sido mihinkään. KUN LUKEMINEN muuttuu hankalaksi ja teksti näyttää aivan liian pieneltä, olet todennäköisesti törmännyt ikänäön ensimmäiseen merkkeihin. Se on tekniikaltaan samanlainen kuin normaali kaihileikkaus, joita on tehty 1980-luvulta asti. Kaihileikkausta ei siis tarvita vanhemmallakaan iällä. Myös autolla ajaminen helpottuu, kun et tarvitse navigaattorin tai mittarin lukemiseen lukulaseja. Linssileikkauksen avulla pääset pysyvästi eroon monenlaista tekemistä häiritsevistä laseista. – Linssileikkauksella pääsee pysyvästi eroon ikänäöstä ja taittovirheistä. Iän myötä silmän linssi jäykistyy, eikä se enää tarkenna lähelle. – Moni asiakas on lähettänyt leikkauksen jälkeen saattajalle viestin kännykällä, vaikkei ole 15 vuoteen nähnyt ruutua ilman silmälaseja, Viljanen sanoo. Se on nopea ja kivuton leikkaus. Ratkaisuna ikänäköön on yleensä lukulasit tai moniteholasit, mutta lasien käyttäminen on monissa tilanteissa hankalaa. Silmälaseja ei käytännössä tarvita lainkaan leikkauksen jälkeen, Viljanen kertoo. MAINOS MAINOS Varaa aika maksuttomaan esitutkimukseen medilaser.fi Se voi parantaa elämänlaatua paljonkin
Linssileikkauksen avulla pääset pysyvästi eroon monenlaista tekemistä häiritsevistä laseista. – Linssileikkauksella pääsee pysyvästi eroon ikänäöstä ja taittovirheistä. Kaihija linssileikkauksia tehdään maailmalla miljoonia vuosittain. Lähinäkö alkaa heikentyä useimmilla meistä 40 ikävuoden jälkeen, eikä sitä voi estää. KUN LUKEMINEN muuttuu hankalaksi ja teksti näyttää aivan liian pieneltä, olet todennäköisesti törmännyt ikänäön ensimmäiseen merkkeihin. jälkeen muutamassa päivässä ja on usein tarkempi heti leikkauksen jälkeen. – Silmässä on samankaltainen järjestelmä kuin kamerassa. Esitutkimuksen jälkeen optikko ohjaa sinut silmälääkärille, joka tekee lopullisen päätöksen linssileikkauksesta. Näkö paranee leikkauksen. Yhden silmän leikkaukseen menee noin vartti. – Kokeilepa pelata tennistä tai lentopalloa tai purjehtia silmälasit päässä, Viljanen sanoo. LINSSILEIKKAUSTA EI TARVITSE pelätä. Se on tekniikaltaan samanlainen kuin normaali kaihileikkaus, joita on tehty 1980-luvulta asti. MAINOS MAINOS Varaa aika maksuttomaan esitutkimukseen medilaser.fi Se voi parantaa elämänlaatua paljonkin. Linssileikkauksessa oman silmän mykiö korvataan yksilöllisesti suunnitellulla tekomykiöllä. Siinä selvitetään, millainen näkökykysi on ja annetaan alustava suositus, mikä silmäleikkaus sinulle kannattaa tehdä. Ratkaisuna ikänäköön on yleensä lukulasit tai moniteholasit, mutta lasien käyttäminen on monissa tilanteissa hankalaa. Esitutkimus ei sido mihinkään. Iän myötä silmän linssi jäykistyy, eikä se enää tarkenna lähelle. Ikänäön myötä voi ilmetä myös normaalia taittovirhettä eli plustai miinusnäköä tai hajataitteisuutta. Täyttä elämää ilman silmälaseja Tiesitkö, että voit heittää kokonaan hyvästit silmälaseille. Ennen linssileikkausta koulutettu optikko tekee maksuttoman esitutkimuksen. Leikkaus on nopea ja kivuton. SILMÄLASEISTA ON mahdollista päästä pysyvästi eroon linssileikkauksen avulla. Myös autolla ajaminen helpottuu, kun et tarvitse navigaattorin tai mittarin lukemiseen lukulaseja. Silmääsi ei leikkauksen jälkeen myöskään voi kehittyä harmaakaihia, joka sumentaa ikääntyvien ihmisten näköä. Kun ihminen ikääntyy, se ei toimi enää, sanoo silmätautien erikoislääkäri Antti Viljanen Medilaserista. Se on nopea ja kivuton leikkaus. Silmälaseja ei käytännössä tarvita lainkaan leikkauksen jälkeen, Viljanen kertoo. Kaihileikkausta ei siis tarvita vanhemmallakaan iällä. Linssileikkauksen jälkeen et joudu huolehtimaan huurtuvista silmälaseista tai siitä, pysyvätkö ne paikallaan lenkkeilessä. – Moni asiakas on lähettänyt leikkauksen jälkeen saattajalle viestin kännykällä, vaikkei ole 15 vuoteen nähnyt ruutua ilman silmälaseja, Viljanen sanoo
teksti Sanna Wallenius kuvat Jirina Alanko 14. Anna toivoo, että isä olisi päässyt näkemään hänen löytönsä . eeva kuukauden kasvo Anna Kortelainen ”Minulle annettiin suuri salaisuus” Joskus yksi sana voi ratkaista kokonaisen arvoituksen. Niin kävi kirjailija, tutkija Anna Kortelaiselle, joka jäljitti tiensä sodanaikaisen, vuosikymmeniksi vaietun aarteen luokse
. 15. Vuoden ajan hän tutki Kansallisarkistossa jatkosodan aikaisia mielialaraportteja. Sota-ajan arki kiehtoo Anna Kortelaista
Ihmiset eivät voineet sulkeutua koteihinsa.” S odan arki ei jättänyt Anna Kortelaista rauhaan. Suomalaisten henkilökohtaisia tietoja suojellakseen hän alkoi ensin polttaa mielialaraportteja, kunnes tuli toisiin ajatuksiin. Vanha työläiskaupunginosa on taidehistorioitsijalle rakas tukikohta. Värikäs materiaali kertoi kuitenkin, mitä suomalaiset ajattelivat sodasta, arjestaan ja tulevaisuudestaan. Helsingin kaupunginmuseon kanssa toteutettava laaja Mieliala?–?Helsinki 1939–1945 -näyttely avautuu Tennispalatsissa ja Hakasalmen huvilassa lokakuun puolivälin jälkeen. ”Vuoden ajan kävin Kansallisarkistossa, jossa mielialaraportteja ojennettiin minulle lukkojen takaa luettavaksi. ”Jokainen tiedottaja oli vaitiolovelvollinen. Naisilla oli kova huoli ruuasta, kulkutaudeista ja lasten hyvinvoinnista. Mietin edesmennyttä isääni, hänen vanhempiaan ja myös sotaajan kirjailijoita ja ajattelijoita, jotka eivät tienneet verkostosta”, Anna Kortelainen sanoo hengähtäen. 16 ?. Sittemmin aineisto luovutettiin Kansallisarkistolle. A nna Kortelainen paloi halusta päästä penkomaan aihetta lisää. Kyllä silloinkin rakastettiin, riideltiin ja haaveiltiin.” Tutkimusmatkallaan Anna törmäsi tietokirjailija Jenni Kirveen jatkosodasta kertovaan artikkeliin, jossa vilahti ohimennen sana mielialatarkkailu. Jos jossakin oli vastarintaa, toisinajattelijoiden nimet saatiin nopeasti selville.” L aajimmillaan Suomessa toimi 18?000 tiedottajaa. Pitihän ihmisten käydä töissä, opiskella ja laittaa ruokaa. ”Sodan johto halusi tietää, mitä kansalaiset ajattelevat, koska heidän mielialansa kantautui aina myös rintamalle ja vaikutti sotilaiden toimintakykyyn. Anna Kortelaisen ideoimassa Mieliala?–?Helsinki 1939–1945 -näyttelyssä on mukana kattava otos sota-ajan taidetta ja valokuvia. ”Kun kuulin asiasta, ajattelin, että se on kuin elokuvasta. Kävi ilmi, että sotavuosina tuhansia suomalaisia rekrytoitiin tarkkailijoiksi. Tarinat ja kuvat julkaistaan myös kirjana. Ihmiset ovat varmasti pohtineet, mitä kaikkea salaista Suomessa tapahtuukaan”, Anna Kortelainen pohtii. Asukkaat ovat ylpeitä kotikulmistaan ja pitävät yhtä alueen omassa Facebook-ryhmässä. ”Helsingin kohdalla kerrotaan helmikuun 1944 kolmesta dramaattisesta pommitusyöstä, mutta minua kiinnosti tietää, mitä muuta tapahtui. Joka kerta, kun pääsin käsiksi materiaaliin, tärisin innosta.” Pöytäkirjoja Anna sai tutkia vapaasti, mutta yksittäisten tiedottajien nimiä hänellä ei ole lupa paljastaa. Loput arkistosta haudattiin sinkkiarkussa erään kesähuvilan sorarinteeseen Mäntyharjulle, jossa niitä säilytettiin aina 1980-luvulle saakka. Samalla hän uppoutui evakuointeihin: ihmisten lisäksi suojaan vietiin Suomen arvokkaimpia taideteoksia, kirjoja ja jopa patsaita. Sitten ymmärsin, että sotahan kesti monta vuotta. Ne antoivat arvokasta tietoa kuluttamisesta, vapaa-ajanviettotavoista ja rikoksista. Voin kuvitella, kuinka seuraavana keväänä pojat ovat menneet etsimään patsasta ja tutkailleet, missä moukarin kärki pilkottaa”, Anna tuumaa nauraen. Anna nauttii siitä, että Kalliossa ovat edustettuna kaikki ikäja sosiaaliluokat. Hän otti yhteyttä Kansallisarkistoon ja sai ilokseen tutkimusluvan salaiseen materiaaliin. Joka kerta, kun pääsin käsiksi materiaaliin, tärisin innosta.” H elsingin Kalliossa asuva Anna Kortelainen elää keskellä herkullisia tarinoita. ”Epävarmuus ja salaliittoteoriat kukoistivat. Niin kävi taannoin, kun raitiovaunujen kolinan keskeltä kaikui mahtipontinen toteamus ”Ei tämä Helsinginkatu mikään Via Dolorosa ole.” ”Kuinka nerokkaasti sanottu! Tuo voisi olla suoraan jostakin romaanista”, Anna huudahtaa. K un Anna Kortelainen esitteli löydöksiään Helsingin taidemuseolle ja ehdotti aineiston kokoamista näyttelyksi, museonjohtaja Maija Tanninen-Mattila innostui heti. Mielialaraportit antoivat myös valtion johdolle arvokasta tietoa, sillä sotavuosina ei järjestetty vaaleja eikä tehty mielipidekyselyjä. Kalliota pommitettiin Helsingin ilmahyökkäyksessä heinäkuussa 1941 ja yksi osumista sytytti kivitalon ullakon tuleen. Miehistä löytyi persoonia aina kaiken tietävistä nojatuolikenraaleista huolettomiin isäntiin.” Anna kävi läpi myös sodanaikaista taidetta, valokuvia ja poliisin arkistoja. Kun Annan isä Matti Tuovinen vielä eli, hän kertoi tyttärelleen usein, kuinka lapsena kirmasi kavereiden kanssa pitkin Punavuoren katuja. ”Miltä mahtoi tuntua, kun tuli humisi tuossa aivan yläpuolella ja asunnot täyttyivät savusta”, Anna pohtii ja vilkuilee katonrajaan. ”Taannoin ryhmässä kerättiin rahaa satavuotispäiviään viettävän rouvan syntymäpäivälahjaa varten. Tunsin itseni etuoikeutetuksi, kun minulle oli annettu tämä suuri salaisuus. . He keräsivät tietoa kuuntelemalla ihmisten puheita työpaikoilla, kaduilla tai vaikka yleisissä saunoissa. Kun liittoutuneiden valvontakomission venäläiset lähtivät Moskovasta kohti Helsinkiä syksyllä 1944, mielialatiedustelun johtaja pelkäsi, että raportit joutuvat vääriin käsiin. ”Tunsin itseni etuoikeutetuksi. Miehille maksettiin kulukorvauksia, naiset saivat usein palkkioksi pelkän kahvipaketin. Tämän on täytynyt herättää epäluuloja. ”Mietin silloin, kuinka vaarallista se olikaan ollut. Hän kävi läpi toiseen maailmansotaan liittyvää materiaalia ja huomasi, että historiallisia hetkiä käsitellään usein rintamakokemusten kautta. Niitä osuu korviin kauppareissuilla tai luikertelee avonaisesta ikkunasta kuudennen kerroksen kotiin saakka. Täällä on yhä paljon ihmisiä, jotka ovat nähneet nämä kulmat sotavuosina.” Jokin aika sitten Anna löysi 78 vuotta vanhan valokuvan, jossa kotitalon kattoa nuolivat villinä roihuavat liekit. Moni mietti, mikä uutisoinnissa oli totta ja kehen saattoi luottaa. Oli sota ja jatkuva ilmapommitusten uhka. Tarkoitus ei ollut tuottaa vahinkoa, mutta vakoiluahan se oli. ”Helsingin Kolmen sepän patsas kuljetettiin nykyiseen Vantaan Hakkilaan ja haudattiin sorakuoppaan
17. Anna Kortelainen ei nuorempana uskonut, että iän myötä elämä muuttuu paremmaksi. . Nyt hän tietää olleensa väärässä
Ensimmäiset kirjansa hän julkaisi vasta yli kolmekymmenvuotiaana tyttären synnyttyä. Johtolankoja etsiessään Anna on valmis näkemään vaivaa. Samoin on huulipunan kanssa: äiti ei lähde lenkittämään edes koiraa ilman lempisävyään.” Sukupolvien jatkumon Anna näkee 21-vuotiaassa tyttäressään Ainussa. Vuosien myötä häntä alkoivat kiinnostaa erityisesti kaltoin kohdeltujen naisten tarinat.” Tyttären ammatinvalinta tuntuu nyt loogiselta: Ainusta tulee kätilö. ”Ainu luki isäni lääkärilehtiä ja mietti, kuinka hoitaisi potilastapauksia. ”Pahoina hetkinä ajattelen, että minun on vain niistettävä nenäni ja kasvettava muutama sentti.” tottui jo lapsena kuulemaan tarinoita Annan tutkimusaiheista, joihin liittyivät usein yksinäiset äidit. Anna Kortelainen asuu Helsingin Kalliossa. Vaikka paikat olivat desibelitasoiltaan toistensa vastakohtia, niiden tunnelmaan oli helppo solahtaa. Hakasalmessa teemana on evakuointien vaikutus mielialoihin.” K unpa isä näkisi tämän, Anna on monta kertaa hankkeen aikana miettinyt. ”On mahtavaa, että sukumme säikeet punoutuvat tähän nuoreen naiseen. Väkijoukon ja taideteosten keskellä hän ei tuntenut itseään ulkopuoliseksi. Ajattelin nuorempana, että se on lohtupuhetta. Sinne tulee muun muassa valtavan kokoinen, zeppeliiniä muistuttava sulkupallo, jolla torjuttiin sodan aikana ilmahyökkäyksiä. Siinäkin saa tutkia ja perehtyä aina uuteen aiheeseen.” Anna muistaa janonneensa jo lapsena tietoa. Annastakin tuntuu hieman samalta. Välillä Ainua kuunnellessa tuntuu, kuin isäni puhuisi hänen kauttaan.” Annan mielestä on lohdullista ajatella, että jokainen ihminen jättää jäljen, jota jälkipolvet kuljettavat eteenpäin omalla tavallaan. Matti Tuovinen kouluttautui kriminaalipsykiatriksi ja psykoanalyytikoksi ja päätyi vankimielisairaalan johtajaksi Turun Kakolaan. Kesällä 51 vuotta täyttänyt kirjailija toivoo, että syntymävuotta kysyttäisiin useammin. Ihmismielen tutkiminen oli hänen suuri intohimonsa.” Anna muistaa vieläkin, kuinka pistoksissaan isä oli niinä päivinä, jolloin vankivaunu kolisteli raidetta pitkin Turkuun ja toi Kakolaan uusia asukkaita. ”Jos äiti olisi tässä, hän muistuttaisi laittamaan kuvaukseen huulipunaa. Taide vei voiton opiskelupaikkaa valitessa: Anna päätyi lukemaan taidehistoriaa Turun yliopistoon. Anna arvelee joutuneensa itsekin erityisen tarkkailun kohteeksi jo isän ammatin vuoksi. En ole ikinä ollut näin onnellinen”, Anna sanoo ja pyörittää sormiensa väliin harmaan hiussuortuvan. Tuon matkan seuraaminen on vanhemmuuden suurin etuoikeus. Kun valmistuin keskelle 1990-luvun lamaa, juhlat loppuivat siihen.” Urallaan Anna sanoo olleensa onnekas. ”Kerran matkustin pelkän sivulauseen perässä New Yorkiin. Hän luki Simone de Beauvoirin kirjoja ranskaksi ja vei Annan monta kertaa rakastamaansa kaupunkiin. ”Kun mietin omaa työtäni tutkijana ja kirjailijana, tunnistan tuon saman kiihkon. ”Se vasta oli elämää! Opiskelin nousukaudella ja otin monta sivuainetta ja opintolainaa. Kun vankivaunuasiat oli päivällispöydässä puitu, isä ja äiti keskustelivat uutistapahtumista. Anna retkeilee 89-vuotiaan äitinsä kanssa yhä ja nauttii hykerryttävistä keskusteluista. Hän on erottamaton miesystävänsä, toimittaja Axa Sorjasen kanssa. Kansallisarkiston raportit olivat minun vankivaununi, jota pengoin malttamattomana.” Uteliaisuus on ajanut Anna Kortelaisen tutkimaan muun muassa taiteilija Albert Edelfeltin naisia, viipurilaisia elämäntarinoita ja taidemesenaatti Sara Hildéniä. ”Muistan, kun ihmiset sanoivat, että iän myötä elämä muuttuu vain paremmaksi. Sairaanhoitajana työskennellyt äiti Taina Tuovinen jäi lasten synnyttyä kotiin, sillä isän työ määritteli kuusihenkisen perheen elämää. ”Me lapset totuimme pienestä pitäen siihen, että isä kertoi ruokapöydässä raaoista rikoksista ja rankoista elämäntarinoista. ”Oli huikeaa oivaltaa, että kirjoittaminen on minun juttuni. ”Isä totesi kerran, että minulla oli jo pikkulapsena tapana suhtautua kriiseihin niin, että otan elämässäni kehitysloikan. Tein kirjaa taidegraafikko Antti Niemisestä ja halusin nähdä esikaupungin, jossa Nieminen tapasi 1960-luvulla elämänsä rakkauden.” L apsena Anna kolusi Turun saaristossa olevaa mökkisaarta niin perusteellisesti, että muistaa vieläkin jokaisen kallionkolon. Ä idin suurin intohimo kohdistui Pariisiin. Ihastelen väriä päivittäin peilistä ja mietin, että tälläkin tavoin hän on yhä lähelläni.” Ikäänsä Annalla ei ole tarvetta peitellä muutenkaan. Kotoa kaksi vuotta sitten muuttanut tytär rakentaa omaa elämäänsä ja kukoistaa. Lomillaan hän viihtyy Virossa. Tästä on tullut mantrani: pahoina hetkinä ajattelen, että minun on vain niistettävä nenäni ja kasvettava muutama sentti.” N ykyiseen elämäänsä Anna ei osaa toivoa mitään lisää. Tämä 18. Teini-iässä Ainu kiinnostui isoisänsä ammatista. . ”Olen paremmassa vireessä ja minulla on mehukkaammat jutut kuin kaksikymppisenä.” . ”Lopetin muutama vuosi sitten hiusten värjäämisen, ja nyt nämä ovat kuin hevosenjouhta, aivan niin kuin isälläkin oli. Mielikuvitus hoiti loput.” Anna viihtyi myös taidemuseoissa ja tavarataloissa. Siitä tunteesta, kun saaren kivet ja kävyt kohtasivat nuket ja legot. Anna kuunteli tarkoin ja toivoi, että hänelläkin olisi oma näkemys, joka helpottaisi väittelyyn osallistumista. Äidillä on tapana lasauttaa nokkelia lohkaisuja niin, että minä jään kakkoseksi. Nyt ymmärrän, että he olivat oikeassa. ”Tunnen oloni siellä kotoisaksi: nautin Viron kielestä ja maisemista.” ”Näyttelyn suurin areena on Helsingin taidemuseo HAM. ”Ennen se mainittiin aina kirjailijaesittelyissä, mutta nykyään siellä on usein pelkkä nimi ilman numeroita. ”Nautin leikkimisestä. Minä yritän kerjätä, että kysykää nyt hyvät ihmiset, jotta voin kertoa ääneen, että olen viisikymmentäyksi.” Sitä sopiikin korostaa, sillä perusteet ovat aukottomat. Koko kesän hän paineli saaressa veljensä ja kahden siskonsa kanssa avojaloin ja hiukset merivedestä suolaisina. Töitä on riittänyt opettajana, tutkijana ja taidehistorioitsijana
#kansallisteatteri
Pekka Halonen, Lastenrattaat puutarhassa, 1913. Projektit pyrkivät herättämään ihmisen empatian luontoa kohtaan. Vaikka hänen viimeisiä aikojaan varjostivat pedofiliaepäilyt, kukaan ei voi kiistää hänen musiikillisia ansioitaan. 20 Kuulaan kauniit romaanit Bolla Pajtim Statovci ”Hätkähdyttävän hieno romaani.” – HS ”Järkyttävä, kiihkeä, surullinen – moni tasoinen, taitava, askarruttava.” – Turun Sanomat 27 95 27 95 Paperijoutsen ANNA-KAISA LINNA-AHO Herkkä ikä ja kaipaus sytyttävät tunteet roi huun, joka kärventää. llll Heini Lehtosalo . Tuusulanjärven taiteilijat Pekka Halosesta Eero Järnefeltiin ovat tuttuja, mutta näyttelyssä tehdään mielenkiintoinen rinnastus Ahvenanmaalla sijaitsevaan Önningebyn taiteilijasiirtokuntaan. Oman näkemyksensä esittää irakilais-suomalainen Adel Abidin, jonka videoteoksessa Michael kuolleista palannut tähti puhuu menestyskappaleidensa säkeillä. Mukana on lähes viidenkymmenen taiteilijan teoksia, joissa Jackson on jollakin tavalla läsnä. Heti näyttelysalin ovella on pakko pysähtyä. 27 95 ”Jalonen kuvaa uutukaisessaan ajan suhteelli suutta ja rajallisuutta.” – AL 27 95 Mirjami HEIDI KÖNGÄS Muista minua, hän sanoi vetäessään ase takin ylleen – sota vuosien hullu rakkaus uhmaa järjen ääntä. Muotoilijat ovat esimerkiksi kulkeneet kalastajien mukana ja keränneet merestä muovijätettä, josta he ovat valmistaneet tuolin. asti. Designmuseon alakerrasta löytyy pieni mutta ajatuksiltaan valtamerten kokoinen näyttely Critical Tide. lllll Heini Lehtosalo . Naamion taakse yrittävät kurkistaa muun muassa Andy Warhol, Grayson Perry ja David LaChapelle. Michael Jackson: On the Wall, Espoon Taidemuseo EMMAssa 26.1.2020 asti. Osa istuu, osa makaa, mutta kaikista huokuu levollisuus, hiljainen tyytyväisyys juuri tähän hetkeen. Ugo Rondinonen klovnit ovat hämmentävän realistisia räikeistä asuistaan ja valkoisista naamioistaan huolimatta. Pellet on asetettu mukaviin asentoihin eri puolille Taidehallin näyttelytilaa. Taiteilijat ovat ammentaneet inspiraatiota Jacksonin musiikista, persoonasta ja jopa tähdestä tehdystä taiteesta. eeva kulttuuri | kuvataide Eevan omenat lllll Elämys llll Kannattaa tarttua lll Toimii ll Laimea l Älä vaivaudu Hiljenny hetkeksi klovnien kanssa installaatio . Critical Tide Designmuseossa Helsingissä 27.10. Suurimmat sen sijaan ylistävät jylhää, majesteettista luontoa. suurnäyttely P optähti Michael Jackson (1958– 2009) oli ristiriitainen ihminen. 27 95 Koirapuisto SOFI OKSANEN Syvän inhimillinen tarina uskollisuudesta, rakkaudesta ja lapsensa menettä neestä naisesta. taiteilijaelämää Önningebyssä ja Tuusulanjärvellä, Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä 19.1.2020 asti. Laulajaa on kuvailtu ylikuuluisaksi ikoniksi ja tuotteistetuksi fantasiahahmoksi, jonka suurin luomus oli hän itse. EMMAn monipuolinen näyttely Michael Jackson: On the Wall ei ota kantaa miehen edesottamuksiin, vaan pohtii hänen asemaansa Jopa tähdestä tehty taide on inspiroinut taiteilijoita. Se esittelee projekteja, jotka ovat yhdistäneet tutkimusta ja muotoilua, tiedettä ja taidetta. Näyttelyssä on keskitytty luontoaiheisiin. LIKE Levoton mieli ANTTI TUURI Varhaisen suomalais surrealistin merkilliset elämänkäänteet avau tuvat taiteilija romaanissa. Popin kuningas elää . Esikoisromaani pienen kylän ihmissuhteista jatkosodan aikaan. Elävällä kuvalla on muutenkin suuri rooli näyttelyssä. kulttuurisena ikonina muun muassa faniuden ja afrikkalais-amerikkalaisen identiteetin kautta. lll Minna Hujanen . Siinä laulaja on kuvattu ratsailla Espanjan kuningas Filip II:n sotisovassa. llll Minna Hujanen . Ahvenanmaa inspiroi nuoria taiteilijoita kultakausi . Didrichsenin taidemuseo esittelee kaksi suomalaista taiteilijayhteisöä, jotka syntyivät 1800-luvun lopulla. Aikaa, tyyliä, tekniikkaa tai maanosaa ei ole rajattu. Taiteilijat eivät asettuneet asumaan pysyvästi yhteisöön, mutta viettivät siellä pitkiä aikoja maalaten useana vuonna. Muotoilijat muotoilevat nyt esineiden sijaan pikemminkin ihmisten ajatuksia. Näyttely lupaa lääkettä ilmastoahdistukseen, ja sitä se antaakin. Pienimmät maalaukset ovat hiljaisen intiimejä. Katsoja herää pohtimaan ihmisen vastuuta ympäristöstään sekä kaiken elollisen yhteenkietoutumista. Jeurg Iseler M att i R uo ts ala in en Michael Jackson on inspiroinut kymmeniä taiteilijoita. . Maailman paras maalauspaikka?–. 27 95 Muistoruoho SIRPA KÄHKÖNEN Käsittelemättömät asiat periy tyvät polvesta toiseen – rakas tettu Kuopiosarja jatkuu. Eeva10_kaunovalikoima_230x297.indd 1 6.9.2019 15:55:12. Kehinde Wiley, Equestrian Portrait of King Philip II (Michael Jackson), 2010. asti. 27 95 Merenpeitto OLLI JALONEN Finlandiapalkittu kasvutarina jatkuu – uudet eksperimentit vievät Anguksen pinnan alle, ennen näkemättömiin ja pelottaviin syvyyksiin. Erityinen merkitys on ollut Jacksonin musiikkivideolla Thriller (1983). Önningebyn keskushahmo oli Victor Westerholm, joka kutsui taiteilijatuttaviaan karun kauniiseen, merelliseen ympäristöön. Ovatko hahmot sittenkin eläviä, hengittäviä ihmisiä. Taiteilijayhteisöön kuului huomattavan monia naisia, kuten Elin Danielson-Gambogi, Hanna Rönnberg ja Dora Wahlroos. Ugo Rondinone Taidehallissa Helsingissä 17.11. Jacksonin minäkuvasta kertoo paljon muotokuva, jonka hän tilasi Kehinde Wileyltä juuri ennen kuolemaansa. Ne ovat sulkeutuneet omaan maailmaansa, jossa on selkeästi hyvä olla. Muotoilijat muovaavat mieltä design . Ulkoasu yhdistää niitä, mutta silti hahmot ovat toisistaan erottuvia persoonia