LA U R A V O U TIL A IN EN . O U TI B R O U X JA U N D U LA A TIT T yy lil lä ja tu n te el la . Suomen suurin naisten kuukausilehti. ee va 20 17 EL O KU U Kaija Maria ja Lari Junkkari ”Ikä lisää herkkyyttä” Laura Voutilainen naisellinen bisnesmuoti Teresa Välimäki ”Selvisin lapsuuden häpeästä” Matkalla Autolla Viron rannikkokylissä Minä lemmikkini Outi Broux ja undulaatit Yhtä juhlaa Topi Lehtipuun piknikherkut Näyttelijä Katja Kiuru ”Olen hyväksynyt katkeruuteni” Suomen seksikkäin mies Samu Haber ”Terapia vei pahan oloni” Isabella Rossellini ”Äiti tapasi meitä lapsia hotellissa” Rakkausvalmentaja Mia Halonen ”Uskalsin hypätä tuntemattomaan” +. K A TJ A K IU R U . TE R ES A VÄ LIM Ä K I . Tyylillä ja tunteella. TO P I LE H TIP U U . SA M U H A B ER . M IA H A LO N EN . ELOKUU 2017 Hinta 8,90 & Juttusarjat: &
FINLANDES SE ON KOETTAVA ITSE visitmexico.com MIKÄ PIILOTETTU HELMI MEITÄ ODOTTIKAAN. Varaa nyt aurinkomatkat.fi Lennämme Meksikoon suorin Finnairin lennoin, uusilla A350-laajarunkokoneilla marraskuusta maaliskuuhun. LÖYDÄ PALA AITOA MEKSIKOA ENNEN MUITA. Teemme Suomesta ainoana matkanjärjestäjänä lomia auringonlaskuistaan ja kätketyistä rannoistaan tunnettujen Puerto Vallartan ja Riviera Nayaritin alueille
Lukiolaisena hän sai potkut koulusta, yrittäjänä hän teki konkurssin ja oli joutua vankilaan. Sivu 8 3 eeva sisällys Elokuu 2017. Samu Haber tekee asioita sydämellä suomen seksikkäin mies s. 24 . Nyt lapsuuden haavat ovat parantuneet. 18 . Kiva energia sytytti suhteen Toimittaja, Eevan bloggaaja Mia Halosen ja kanadalaisen Tim Poustien häitä on vietetty jo molemmissa maissa. Muusikkona Samu on saavuttanut lähes kaiken. Teresa Välimäen lapsuudessa vanhemmat joivat ja riitelivät. Vain elämää -sarjasta tutuksi tullut Samu Haber on elänyt vahvasti. Terapia ja ystävät auttoivat sinnikkään tytön kokemusten yli. Mian mielestä rakkautta kannattaa etsiä rohkeasti vaikka kaukaakin. Lapsuus väkivallan ja alkoholin varjossa kannessa s. Kun Teresa jäi äitinsä kanssa kahden, välit isään katkesivat kokonaan
Vaimo innostui vieläkin enemmän. 98 Minä & lemmikkini: Stylisti Outi Broux nauttii lintujensa seurasta. 83 Menolippu: Rovinjin kaupunki Kroatiassa ylittää odotukset. Kirjailija Matti Remes ihastui Hangon-taloonsa vuosia sitten. 34 Kaija Maria ja Lari Junkkari pohtivat, onko ikä muutakin kuin numeroita. Höyhenten ja pään asennoista voi päätellä, miltä nyt tuntuu.” Dekkarikirjailija rakastui Hankoon peremmälle s. Hyvinvointi 56 Selviytymistarina: Sari Palmunen yrittää toipua poikansa itsemurhasta. Vapaalla 76 Matkalla: Automatka Viroon vie tuntemattomien aarteiden äärelle. 92 Glamour: Rakastettu Isabella Rossellini on elänyt intohimoisesti. Kotona 44 Peremmälle: Kirjailija Matti Remes viihtyy kakkoskodissaan Hangossa. 18 Kannessa: Teresa Välimäki on päässyt karun lapsuutensa haavoista. Itsemurhien ehkäisy sydämen asiaksi selviytyjä s. 62 Muutoksen vuodet: Keski-ikä on otollinen aika päästää irti stressistä. 38 Kuvataiteilija Elina Merenmies saa rukouksesta voimaa elämäänsä. Muhun perinnemaisemien halki tullaan Saarenmaalle, jossa unikot kukkivat ja kylpylät hellivät. Lari Junkkari sivulla 36. Nyt hän haluaa antaa aikaansa muiden auttamiseksi ja itsemurhien estämiseksi. Ei sellainen mielensäpahoittajan tyyppinen, vaan ennemminkin sellainen Clint Eastwood.” . Iso piha puutarhoineen varmistaa viihtymisen. Autolla pitkin Viron länsirannikkoa matkalla s. 30 Näyttelijä Katja Kiuru on etsinyt identiteettiään ammatin ulkopuolelta. 98 . Kakkoskoti on sisustettu osin kirpputorihankinnoilla, vanhoilla tavaroilla ja taiteella. 68 Muoti: Laulaja Laura Voutilainen pukeutuu naiselliseen tyyliin. 64 Kauneudeksi: Iho puhtaaksi kotihoitolaitteilla. 55 Makupalat: Mustikkaa poimitaan nyt. Stylisti Outi Broux kertoo, että undulaateilla on oma kehonkielensä. 24 Suomen seksikkäin mies Samu Haber. 76 . Sari on kysynyt mielessään loputtomasti miksi-kysymyksiä. 50 Yhtä juhlaa: Oopperalaulaja Topi Lehtipuu tekee city-eväsretken. Rantakaupunki Pärnuun kannattaa tutustua rennosti pyöräillen. Lintuparvi tarjoaa joskus suurta viihdettä. Sari Palmusen keskimmäinen poika menehtyi itsemurhan kautta kolme vuotta sitten. Kirsi Alm-Siiran tärkeimmät kauneudenhoitotuotteet. Nöyryytys rikkoo läheisyyden. Henkilöt 8 Kuukauden kasvo: Toimittaja Mia Halonen löysi rakkauden etsimällä. Viron maaseudun pikkukylät hurmaavat automatkalla pitkin rannikkoa. 56 . 60 Terveydeksi: Täysjyväviljan hyödyt. Silloin minusta tulee tuhahtelija. 74 Asusteet: Mustat asusteet sopivat kaiken kanssa. Outi Broux’n linnut kuin saippuasarjasta minä ja lemmikkini s. Kuukauden sitaatti ”Vaikka olen iloinen ja ystävällinen mies, tulen ärtyneeksi ja vähän kyyniseksikin pinnallisista ilmiöistä. 44 . ”Ne ovat hyvin ilmeikkäitä ja näyttävät mököttämällä jopa mustasukkaisuuden. Joka numerossa 7 Pääkirjoitus 12 Kulttuuri 17 Hannu-Pekka Björkmanin kolumni 84 Kuukauden horoskooppi 86 Kirje lukijalta 88 Ristikko 90 Tiedustelut 91 Palvelukortti 97 Eeva ensi numerossa 4 eeva sisällys Elokuu 2017
vuosikerta . TOIMITTAJA PIRJO HOUNI . TOIMITUSPÄÄLLIKÖT OUTI RASTAS, SARI SALONEN . Painopaikka Forssa Print, Forssa ISSN 0358–8351 Aikakauslehtien liiton jäsen Eeva ilmestyy 12 numeroa vuodessa. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Tämän numeron avustajat Jenny Belitz-Henriksson, Hannu-Pekka Björkman, Suvi Elo, Jouni Harala, Kirsi Hemánus, Chad Hipolito, Jonna Hoffrén, Minna Hujanen, Eija Huusari, Anu Ikävalko, Pia Inberg, Tuula Kanninen, Tuula Kasanen, Liisa Kokko, Tiina Laaninen, Markku Manninen, Paavo Martikainen, Päivi Mattila, Petri Mulari, Johanna Myllymäki, Pirjo Nurmilaukas, Juha Puikkonen, Vesa Pynnöniemi, Raisa Kyllikki Ranta, Susanna Ravea, Heidi Reponen, Martti Räikkönen, Helena Saine-Laitinen, Ninni Sandelius, Kirsi Tuura, Timo Villanen, Paula Virta, Kaisa Virtanen . PÄÄTOIMITTAJA RIITTA NYKÄNEN . Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. ART DIRECTOR SAMI LUKKARI . Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. KUSTANTAJA A-LEHDET OY Liiketoimintajohtaja Kaisa Ala-Laurila Myyntipäälliköt www.mediaopas.a-lehdet.fi Myyntiassistentti Jatta Waarala Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Eeva, 00081 A-lehdet Sähköposti eeva@a-lehdet.fi Puhelin 09 75 961 (vaihde) Kotisivut www.eeva.fi . Sivunvalmistus Anssi Lausmaa, ASTE HELSINKI OY . . TOIMITUSASSISTENTTI PÄIVI AHONEN Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi . . TUOTTAJA SANNA WALLENIUS . Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 83. Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu 09 759 6600 (ma–pe klo 8–17) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Yhteistyökumppanit eeva Tyylillä ja tunteella.
Hetkessä oli jotain maagista. Tiesimme ukkosen olevan kaukana. Jäähyväiset kesälle eivät tunnu niin raskailta, kun odotettavissa on kiinnostavaa koettavaa. On luovuttava kesästä ja innostut77. Satavuotiasta Suomea juhlistetaan näyttävästi niin kirjallisuudessa kuin teatterin lavoilla. Vähitellen on annettava periksi syksylle ja pimeydelle, mutta silti on aikaa vielä hetki nauttia kesän lämmöstä ja viipyillä loman raukeudessa ennen kuin illat viilenevät ja on taas ryhdyttävä toimeliaaksi. Elokuussa kesä kypsyy ja täyttyy. Haluaisin joskus vielä levittää viltin heinien päälle, kerätä puutarhan antimet eväiksi ja lukea hyvää kirjaa sateen ropistessa peltikattoon. Utuinen lämpö yhdistettynä kuutamoöihin luo tunnelmaa. Olin hiiren hiljaa ja nautin yksin elämän ihanuudesta. Turvallista matkaa kaikille pikkukoululaisille. Tiedättehän ne kaukana vilkkuvat salamat, jotka näkyvät tummuvalla taivaalla juuri elokuussa. Lämpimän illan pimetessä katselimme elosalamoita. On ihanaa ripustaa ensimmäiset lyhdyt pihoille ja terasseille. eeva pääkirjoitus Kypsän kesän ihanuus Elokuu on täynnä uusia alkuja. Kyllä kelpaa syksynkin saapua. Taivas loimusi, kirkkaat salamat välähtelivät välillä niin, että ne valaisivat pellot ja pihat. Silti ei yhtään pelottanut, koska vaaraa ei ollut. Eräs mieleen painunut muisto liittyy yökyläilyyn tätini luona. Kesä ja loma ovat palauttaneet voimat, ja mieli alkaa vähitellen jo janota toimia. Muistoissani unelmoin heinäladon tuoksusta. Kansallisteatterin uutuusteos on Pirkko Saision kirjoittama juhlanäytelmä Koivu ja Tähti. Tampereen Teatteri on saanut luvan toteuttaa Cats-musikaalista oman versionsa. Yhtä aikaa jännittävää ja samalla tavattoman kaunista. Aivan kuten silloin ennen. tava tulevista haasteista. Itse odotan innolla alkavaa kirjaja teatterisyksyä. Uusittu Helsingin Kaupunginteatteri avaa perusteellisen remontin jälkeen ovensa ja tuo ensi-iltaan Myrskyluodon Maija -musikaalin. Ei ollenkaan hullumpia tärppejä. Loppukesään liittyy suloista surumielisyyttä, ikään kuin rajalla oloa. Jos kesä on ollut muutoin kolea ja sateinen, usein käy niin, että elokuu lopulta palkitsee auringonpalvojan. Tähän muistoon kuuluu myös se, etten reagoinut mitenkään äidin toistuviin kutsuhuutoihin perunoiden pesemisestä tai ruohosipulin noutamisesta. Leppeää elokuuta! Riitta Nykänen, Eevan päätoimittaja V oi olla, että rakkauteni elokuuhun juontaa juurensa lapsuuden kesistä
eeva kuukauden kasvo 8
Yrittämisen puutteesta Miaa ei ole voinut syyttää. Yhtä ennakkoluulottomasti Mia on kulkenut omassa elämässään. M orsianta naurattaa. Syntymäpäiväjuhliensa aikaan Mia muistaa tarkastelleensa elämäänsä ulkopuolelta, kuin elokuvana, jonka pääroolissa hän oli. Suhde kesti viisi vuotta. Ensimmäistä hääjuhlaansa hän vietti 28-vuotiaana amerikkalaisen lakimiehen kanssa. Sen jälkeen kohdalle on osunut uusia alkuja mutta myös raskaita luopumisia: lukuisten keskenmenojen jälkeen Miasta ei tullut koskaan äitiä. Tänään juhlitaan suomalaisen Mia Halosen, 52, ja kanadalaisen Tim Poustien, 53, rakkautta, jonka toteutuminen näytti vielä kaksi vuotta sitten epätodennäköiseltä. 9. Rakkausvalmentajaksi kouluttautunut toimittaja on pohtinut parisuhteita paljon jo työkseen. ”Katuisin, jos en olisi lähtenyt Timin matkaan” teksti Sanna Wallenius kuvat Johanna Myllymäki ja Chad Hipolito Toimittaja ja Eevan bloggaaja Mia Halonen ei usko, että rakkaus osuu kohdalle, kun lakkaa etsimästä. ”Jos jotain olen itsestäni oppinut, niin sen, että olen yllättävän sisukas. Päätin, että tarinani ei tarvitse olla tragedia, vaan se voi aivan yhtä hyvin vielä olla romanttinen komedia.” Mia Halonen . Hääpuvun laahus jää tämän tästä kengänkorkoihin ja huntu takertuu tuolinjalkoihin. Mia hakeutui netissä etsimään treffiseuraa Kanadasta, ja tutustui komeaan Tim Poustieen. Vieraita on tullut helsinkiläiselle puuhuvilalle niin paljon, että kaikille ei löydy istumapaikkaa, mutta se ei haittaa. ”Mietin itsekseni, että on se nyt aika epäuskottava juoni, jos tuo ihan mukiinmenevän oloinen nainen ei koskaan enää rakastuisi. Nyt pari remontoi yhteistä kotia Vancouverinsaarella. Se oli vain rehellinen tilannekatsaus. Vaikka olen ollut välillä aivan rikki ja luovuttamaisillani, olen koonnut itseni yhä uudelleen. Nyt tiedän jo, että vaikka mitä tapahtuisi, niin kyllä minä pärjään”, Mia sanoo. ”En olisi ikinä uskonut, että herään 50-vuotisjuhlieni aamuun sinkkuna, lapsettomana, työttömänä ja rahattomana.” Mian sanoissa ei ollut katkeruutta. Tuolloin Mia Halonen piti syntymäpäiväjuhlissaan puheen, jonka kaikki paikalla olleet yhä muistavat
Ajattelin, että jos tästä ei muuta synny, niin ainakin meistä voi tulla ystävät.” Jotakin erityistä taikaa kohtaamisessa lopulta oli. Kun Tim sai selville, että hänelle viestin lähettänyt nainen asuu kolmentoista tunnin lentomatkan päässä Suomessa, hän oli luovuttaa alkuunsa. Hän ehdotti Timille, että he jatkaisivat jutustelua verkon Skype-puhelulla. . Mian mielestä puoliso on suomalaismiehiä sosiaalisempi. Kun niskassa on paljon menneisyyden painolastia ja pettymyksiäkin, tuntemattomaan hyppääminen voi tuntua liian suurelta riskiltä. ”Tulin siihen tulokseen, että minun on turha hakata päätäni seinään Suomessa, kun en täällä kuitenkaan koskaan täytä miesten kriteereitä. ”Äidillä ja Timillä ei ole edes yhteistä kieltä, mutta he tuntuvat viihtyvän toistensa seurassa. . Puolen vuoden sisällä Mia ja Tim olivat kihlautuneet, rekisteröineet suhteensa maistraatissa ja myyneet Mian Suomenkodin. Näin kävikin, sillä suhde eteni vauhdilla. Erään jutustelun päätteeksi kysyin Timiltä, lähtisikö hän kanssani melomaan Punkaharjulle.” Tim empi, mutta ei voinut lopulta vastustaa kiusausta, kun näki Miasta uusia valokuvia. ”Päätin, että tarinani ei tarvitse olla tragedia, vaan se voi aivan hyvin vielä olla romanttinen komedia.” . Kahden aikuisen lapsen isä oli eronnut vaimostaan neljä vuotta aiemmin. ”Olin toivonut, että löytäisin uuden kumppanin jostain parinkymmenen kilometrin säteeltä, Kanadasta”, Tim sanoo ja hymyilee niin, että silmät menevät sikkuraan. Sivustolla Mia tutustui rakennusmestari Tim Poustieen, joka vaikutti rehdiltä ja huumorintajuiselta. Tapaaminen jännitti molempia. Äiti totesi jo ensitapaamisen jälkeen, että kyllä hän ymmärtää, jos haluan muuttaa Kanadaan”, Mia muistelee nauraen. Mia vei Timin iltakävelylle rantaan, jossa tuntematon keski-ikäinen pariskunta tanssi suomi-iskelmän tahtiin. ”Kahdeksankymppinen äitini ehdotti, että menisin Timiä vastaan kansallispuvussa, mutta ymmärsin itsekin, että se olisi ollut vähän liikaa. Vakuuttaahan vanha sananlaskukin, että se oikea osuu kyllä kohdalle, kun lakkaa etsimästä. Minun teki mieli halata ja koskettaa häntä”, Mia muistaa. Tim on rauhallinen pohdiskelija, minä taas tällainen vilkkaampi suupaltti. Tim kuvailee itseään introvertiksi. Tuoreen parin arkea ja elämää voit seurata Mian Rakkautta kanadabuutseissa -blogista eeva.fi:ssä. Tähänkin ominaisuuteen Mia ihastui. Toisaalta koin, ettei minulla ollut mitään hävittävää. M ia ei halunnut vitkastella. Vierastan muutenkin sellaista paineiden lataamista, että heti ensikohtaamisella pitäisi lähteä jalat alta. ”Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä arempia meistä tulee. Niissä huumorintajuinen suomalaisnainen hullutteli tyllimekossa ja tiara päässään. Vaikka kuinka yrittäisin elää varman päälle, mitään takuita tulevasta ei ole”, Mia huomauttaa. E nsimmäisellä Suomen-matkallaan Tim tapasi myös Mian 83-vuotiaan Liisa-äidin, joka tykästyi kanadalaiseen vävykokelaaseen. ”En ollut pitkään aikaan kaivannut ketään lähelleni, mutta Timin kanssa kaikki tuntui ihmeellisen luontevalta. . Esittelyprofiilissaan Tim kertoi etsivänsä naista, joka olisi jo sujut entisen elämänsä kanssa. Taivaalta ripsotti vettä ja rantasaunan piipusta tuprutti savua, kun Mia ja Tim liittyivät seuraan ja pyörähtivät ensimmäisen tanssinsa. Se osoittautuikin menestykseksi. Suomessa asuvaan äitiinsä Mia pitää yhteyttä Skypen avulla: ”Luen äidille kirjoja puhelimessa.” U usi käsikirjoitus naputeltiin vuosi sitten, kun Mia päätyi netin treffipalvelussa Kanadan Vancouverin alueelle. ”Vaikka kaikki on tapahtunut nopeasti, minusta tuntuu kuin olisin ollut Kanadassa pidempäänkin. Tosin vielä lentokoneessa matkalla Helsinkiin käväisi mielessä, että entä jos tämä onkin vain suuri vedätys.” Mia piti sanansa ja odotti Timiä lentokentällä. ”Välillämme oli heti kivaa energiaa, vaikka olemme monin tavoin erilaisia. Shanshan Gong 10. Minua olisi kaduttanut, jos en olisi uskaltanut lähteä Timin matkaan.” Toisinkin elämä olisi voinut mennä. En ole pieni, vaalea ja hillitty hoivaajatyyppi”, Mia sanoo huvittuneena. Mia ja Tim ostivat Vancouverinsaarelta yhteisen kodin, jota he remontoivat nyt mieleisekseen. Tammikuussa 2017 Mia muutti Kanadan Nanaimoon, josta he ostivat Timin kanssa yhteisen talon. ”Mia näytti niin söpöltä, että minun oli yksinkertaisesti pakko lähteä. M ia Halonen on pannut merkille, että moni sortuu kumppania etsiessä jahkailuun
Toistaiseksi matkailut ovat jääneet vähemmälle, sillä avioparia työllistää kotitalon remontti. Kotia etsiessäkin kartoitamme ensin alueet, sitten tutkailemme tarjonnan ja lopulta katsastamme talon kunnon ja pohjaratkaisun. Samalla tavalla peilaamme ihmissuhteissa elämänarvoja ja ulkoisia odotuksia”, Mia luonnehtii. ”Minulle on ihan sama, missä päin maailmaa asun, kunhan saan olla Timin kanssa. Mia tietää, että varsinkin iäkkäämmät suomalaiset suhtautuvat netin treffisivustoihin varauksella. ”Olen tutustunut Nanaimossa jo todella kivoihin ihmisiin, sillä kuulumme paikalliseen purjehdusklubiin. . Kumppanin etsiminen vaatii oma-aloitteisuutta, olipa kyseessä sitten oma kylänraitti tai virtuaalinen kohtaamispaikka. ”Timin kanssa saan tottua siihen, että vaihdamme taloa usein. Lapsuuden piiloleikistäkin meni maku, jos piilo oli niin hyvä, ettei kukaan löytänyt sinua.” Moni tuttava on kysynyt Mialta, miltä sivustolta hän Timin oikein löysi. Paljon enemmän paljastuu, kun ihminen kertoo harrastuksistaan, intohimoistaan ja elämänarvoistaan”, Mia sanoo. ”Naiset etsivät miehistä liian usein vain virheitä. Kukaan ei tule sinua kotoa hakemaan. Kyky ymmärtää ja kuunnella on paljon tärkeämpi piirre.” Parinmuodostus on Mian mielestä mielenkiintoinen aihe, josta hän puhuu usein miespuolisten ystäviensä kanssa. Ei kukaan halua rinnalleen ihmistä, joka kritisoi kaikkea. ”Välillä tuntuu, että meidän naisten päätehtävä on virheiden etsiminen. Näin vältät virheet netin treffipalveluissa, lue Mia Halosen vinkit: eeva.fi 11. Mia arvelee, että miehet joutuvat kohtaamaan elämänsä aikana melkoisesti torjuntaa. ”Jos haluat lääkäriksi, niin opiskeletko vain kaksi päivää ja kuvittelet heti olevasi valmis. Toivon, että meillä on paljon hyviä vuosia edessä.” . Mia Halonen toivoo suomalaisilta sinkuilta oma-aloitteisuutta parinhaussa. Minusta työstä puhuminen pitäisi lailla kieltää. Harva on tarpeeksi hyvä. Hän uskoo löytävänsä Kanadasta myös työtä, kunhan oleskelulupa etenee byrokratian rattaissa. Tai teilaatko ravintolan yhden ruokailukokemuksen vuoksi. Ei kukaan halua rinnalleen ihmistä, joka kritisoi kaikkea.” ”Minä en usko sellaiseen. ”Olen verrannut parinhakua asuntokauppoihin. Haaveeni on, että pääsisimme pian tutkimaan pohjoisen upeita vuonoja ja vuorimaisemia veneen kyydistä”, Mia suunnittelee. Tuoreen avioparin elämä on loksahtanut puolen vuoden aikana uomiinsa yhteisessä kodissa Kanadan Nanaimossa. N aisten parinhakukriteerit ovat usein korkeat. Mian mielestä tieto on yhdentekevä, sillä salaisia sinkkunaisten ja -miesten aarrekätköjä ei ole olemassakaan. Se taas ei ole parisuhdemarkkinoilla kovin kiinnostava ominaisuus. Rakkauden suhteen olemme paljon kärsimättömämpiä”, Mia Halonen sanoo. Rohkeimmat kokeilevat kerran, mutta vetävät peruutusvaihteen päälle, jos ei tuloksia synny päivässä tai kohdalle osuvat yhdet epäonnistuneet treffit. 460 kilometriä pitkän Vancouverinsaaren rannikkokaupunki on sopiva yhdistelmä luontoa ja urbaania elämää. Hän näkee rakennusmiehenä aina bisnesmahdollisuuden huonokuntoisissa kohteissa, jotka voi remontin jälkeen panna myyntiin.” Mialla ei ole mitään uusia seikkailuja vastaan. ”Kaikki tuntemani sinkkumiehet ovat kertoneet, että naisilla on tarve käydä ensimmäisillä treffeillä läpi koko urahistoriansa, aivan kuin kyseessä olisi työhaastattelu. E nää Mian ei tarvitse tehdä vaikutusta
Miten koet kaikille tutun musiikin. juhlaviikot 3 Helsingin juhlaviikoilla on myös valinnanvaraa: Susanna Mälkki johtaa Šostakovitšin ja Stravinskin musiikkia ja Huvila-teltassa voi kuulla vaikka Mieskuoro Huutajia. on juhlavuoden päätapauksia. Saan tehdä Maijan koko kaaren 16-vuotiaasta yli viisikymppiseksi. Se on todella antoisaa.” . Petri Mulari eeva kulttuuri | kuukauden valinnat ”Pyrin siihen, että laulaminen olisi äänenkäyttöä kaikkine väreineen.” KISSASI ON LIHANSYÖJÄ. Siinä saan käyttää koko osaamistani. teatteri 2 Tampereen Teatterikesässä voi ampua umpimähkään: Aurinkoteatterin Saalistajat, Legioonateatterin Pelko pois, Rosemarie! vai Cirkus Carnival Club. Millaista on tehdä Maijan roolia. . ”On kunnia saada laulaa Lasse Mårtensonin musiikkia. Oli aikaa olla omien ajatusten kanssa”, Laura Alajääski sanoo. Millainen kesä sinulla on ollut. Oheislukemisena Teemu Keskisarjan Hulttio (Siltala) ja Henrik Meinanderin Gustaf Mannerheim (Otava). Kaunis äänensävy ei välttämättä aina ole se, mikä tarinaa parhaiten ilmentää.” . VEHNÄTÖN | EI LISÄTTYÄ SOKERIA | LISÄAINEETON. Onko musikaali sinulle rakkain teatterin laji. seminaari 5 Mannerheim-seminaari Helsingin yliopistossa 17.–18.8. Laulamisessa on paljon ilmaisuvoimaa. Taiteellisesti tämä on urani haastavin rooli tähän mennessä. kirjat 4 Väkeviä kirjavinkkejä antiikin maailmasta ovat John Williamsin Augustus (Bazar) tai Asko Sahlbergin Herodes (WSOY) ja Pilatus (Like). Luvassa on vahva tähtikaarti ja luonnonkaunis ympäristö. Pääosassa suurelle näyttämölle astuu Laura Alajääski, 37, joka tuli tutuksi muun muassa Shrek-musikaalista. ”Tauko tuo aina uusia ajatuksia ja virtaa, mutta heinäkuussa annoin jo itselleni luvan ajatella työtä. ”Sain kesällä paljon energiaa matkasta Jäämeren rannalle. Yritän olla ottamatta paineita siitä, että teemalaulu kuullaan nyt ensimmäistä kertaa näyttämöllä uusin, Maija Vilkkumaan tekemin sanoin. . Pyrin siihen, että laulaminen ei olisi vain kaunista, vaan äänenkäyttöä kaikkine väreineen. 12 Eevan omenat lllll Elämys llll Kannattaa tarttua lll Toimii ll Laimea l Älä vaivaudu Panu Rajala suosittelee Kirjailija Panu Rajala paneutuu elokuussa Mannerheimiin Helsingin yliopiston juhlaseminaarissa ja myös kahden romaanin kautta. ooppera 1 Sillanpää-oopperaan Hämeenkyrön Myllykoluun ehtii hyvällä onnella vielä, viimeinen esitysviikko on alkamassa. ”Olen toiselta ammatiltani muusikko ja laulaja, ja näyttelijänä olen luonnollisesti suuntautunut musikaaliin. näyttelijä H elsingin Kaupunginteatterin syksyn pääteoksena nähdään musikaali Myrskyluodon Maija, jolla juhlistetaan sekä satavuotiasta Suomea että 50-vuotiasta, juuri remontoitua teatteritaloa. Yleisö odottanee sen kuulemista.” . Hänen oma, uusin romaaninsa Ilonhilaaja (Minerva) on ilmestynyt heinäkuussa. ”Olen keskittynyt siihen, että itselläni ja muilla olisi hyvä tehdä töitä. Myrskyluodon Maija Helsingin Kaupunginteatterissa, ensi-ilta 24.8. Kirsi Hemánus Ari Ijäs Maijan uudet kasvot Laura Alajääski on pääosassa Myrskyluodon Maija -musikaalissa. Siten kaikki tekeminen on paljon helpompaa. Kaipaan rauhaa ja aikaa miettiä roolia läpi.” Minna Hujanen . Olin perheeni kanssa Teno-joella ja Jäämeren rannalla, ja käsikirjoitus ja laulut kulkivat mukana
VEHNÄTÖN | EI LISÄTTYÄ SOKERIA | LISÄAINEETON. KISSASI ON LIHANSYÖJÄ
Viehätys muodostuu pienistä yksityiskohdista, kuten öisestä sateesta, tottumattomasta autolla ajelusta ja lahosta sängystä puutarhamökissä. lll Ninni Sandelius . Claire antaa kuitenkin pikku hiljaa periksi ja ryhtyy auttamaan Béatricea. Ensi-ilta 4.8. Seinäjoen kaupat ja vähän muutkin saavat tuta, kun myymälävarkaat iskevät niihin kyntensä. Käytännössä varkauksista vastaa näyttelijäkolmikko Juha Suihko, Emil Kihlström ja Katriina Sinisalo. Angela (Krista Kosonen) ja Anna (Sonja Kuittinen) lähtevät pakoon. Showtanssija Angela on ajanut itsensä taloudelliseen ahdinkoon. Paikallinen katsoja osannee poimia esityksestä tuttujen henkilöiden ja kauppojen nimet, mutta esitys aukeaa hyvin muillekin. Béatrice on tuhlaileva, impulsiivinen nautiskelija, joka on nyt sairas. Voivatko vanhat haavat arpeutua. Myymälävarkaan käsikirja Seinäjoella Mallaskosken terassiteatterissa 19.8. Mitä on anteeksianto tai rohkeus. Ihmisten välinen yhteys on olennaisempaa kuin juoni. Nauraa saa, ja mukaan on istutettu myös musiikkia. Varkaiden lisäksi heidät nähdään noin kahdessakymmenessä muussakin roolissa jätetystä morsiamesta pelimanniin. Naiset käyvät läpi suhdettaan Clairen isään ja elämän ydinkysymyksiin, kuten luottamukseen. llll Kirsi Hemánus . Ei ole vaikea uskoa, että Mallaskosken terassiteatterissa esitettävä näytelmä pohjaa myymäläetsivän todellisiin kokemuksiin?–?kuten vaikkapa siihen, että epätoivoisena hetkenään varas keksii leikkiä sovitusnukkea. Välillä näyttelijät puhuttelevat yleisöä suoraan. Claire antaa hiljalleen periksi ja ryhtyy auttamaan Béatricea. Emil Kihlström ja Juha Suihko esittävät useita rooleja Myymälävarkaan käsikirjassa. Naisten välinen yhteys Ranskalaisdraamassa selvitellään menneisyyttä ja eletään tätä hetkeä. Ranskalainen, elämänmakuinen arki tulee lähelle. Varastamisen lyhyt oppimäärä kesäkomedia . Jukka Kontkanen . Claire ( Catherine Frot) on viisikymppinen kätilö, jonka elämä on työntäyteistä ja ilotonta. Vapaa-ajallaan hän hoitaa pientä puutarhapalstaa. Angelaa esittävä Krista Kosonen ja Annaa näyttelevä Sonja Kuittinen muodostavat siskosten välille uskottavan yhteyden, ja heidän suhteensa hellyys, hauskuus ja huolenpito on rehellisesti kuvattu. Luottamus vaatii silti aikaa. Vaikka Miami-elokuva jäsentyy rikostarinan muotoon, parasta elokuvassa on ihmissuhteiden kuvaus. Claireen ottaa yhteyttä hänen isänsä entinen naisystävä, Béatrice ( Catherine Deneuve). Opit on haettu Stockmannin entiseltä myymäläetsivä Antto Terrakselta, joka on käsikirjoittanut ja ohjannut Seinäjoen kaupunginteatterin kesäteatteriesityksen. Zaida Bergrothin ohjauksessa sisarusten menneisyys, luonteet ja tavat toimia kietoutuvat yhteen kiinnostavasti. Sitä ravistelevampia ovat ne hetket, jolloin sisarten sydänystävyys rakoilee ja heidän välisensä erot piirtyvät esiin. . lll Tiina Laaninen . Elokuva on välillä eleetön. Claire alkaa nähdä itsensä eri tavalla Béatricen ja miesystävänsä avulla. Kahden äärimmäisen eri tavoin eläneen naisen kohtaamisesta ei aluksi tunnu syntyvän mitään hyvää. draama M artin Provostin ohjaama Rakkaudella, Béatrice kertoo kahdesta naisesta, joiden tiet risteävät. Hänestä ei ole kuulunut mitään 30 vuoteen, mutta nyt hän haluaa selvittää välejä. Kun pikkukylässä ikävystyvä nuorempi sisar Anna ilmaantuu Angelan elämään ja lähtee siskon matkaan, molempien ongelmat tuntuvat ratkeavan yksi kerrallaan. Kahden upean näyttelijän roolisuoritukset kantavat, ja hauskan lisän tarinaan tuo Clairen elämään ilmaantuva mies ( Olivier Gourmet). . asti. 14 Eevan omenat lllll Elämys llll Kannattaa tarttua lll Toimii ll Laimea l Älä vaivaudu . Béatrice ja Claire ovat tuttuja menneisyydestä. Kaksi yksinäistä siskoa yhteisellä karkumatkalla road movie . Reissusta pitkin Suomen maanteitä ei kuitenkaan tule huviretki, sillä Angelan velat ovat tulossa maksettaviksi. Myymälävarkaan käsikirja on komediallinen kesäkohellus, jonka yhteydessä on turha miettiä oikeaa ja väärää tai tarinan kaarta. eeva kulttuuri | teatteri & elokuva. Ensi-ilta 18.8. Paikallinen löytää tuttujen henkilöiden ja kauppojen nimet. Yksinäisten siskosten heittäytyminen toistensa varaan on liikuttavaa
Äiti Auri toivoo tyttärestään parantajaa, mutta Tuuli metsästää mieluummin riistaa. 15 Siistejä murhia 1 Lumen alta löytynyt vainaja keskeyttää rikosylikonstaapelin joulurauhan. Uppiniskainen Tuuli ei mukaudu perinteiseen naisen osaan teoksessa Linnavuoren Tuuli (Otava). Ajankuvaus on tarkkaa. Henkilögalleria on miellyttävän suppea eikä murhilla mässäillä. Hän saa mitä on toivonut, taistella vihollista vastaan. Siitä alkaa Blake Crouchin Pimeää ainetta -teoksen (Tammi) mielikuvituksellinen seikkailu, josta ei puutu nopeita käänteitä, tieteen salaisia projekteja tai menneisyyden ja nykyisyyden eri tasoilla liikkumista. Kaikki viittaa siihen, että uhri on ollut ennen kuolemaansa kauhun vallassa. Sarjan neljännessä osassa, Neptunuksen sauvassa (Gummerus), Adamsberg saa vastaansa vanhan vihollisensa, jota hän kutsuu Talikoksi?–?ja syystä. Joka tuulen kylvää (WSOY) on dekkari, mutta muutamat henkilöhahmot ovat niin hupaisia, että se rauhoittaa kerrontaa. Kesken illan Jason lähtee piipahtamaan ystävänsä, tutkija Ryan Holderin kanssa paikalliseen pubiin. Olen auttamattomasti rakastunut pariisilaiskomisario Jean-Baptiste Adamsbergiin ja hänen työtovereihinsa. Se kertoo koulusurmista syytettynä olevan 18-vuotiaan Majan oikeudenkäynnistä sekä traagisista tapahtumista. Onko Daniela sittenkään hänen vaimonsa ja onko Charlie olemassa. Aihe on synkkä, mutta tarina on täynnä mustaa huumoria. Luonnonsuojeluun keskittyvä juoni kantaa. Kirstin tie kulkee Pariisiin ja siellä Coco Chanelin muotitaloon. Viatonta elämää 1920-luvulla historiallinen romaani . Teos on itsenäinen jatko-osa Ruokarouvakirjalle. Ahdistus on sitä luokkaa, että Anita alkaa suunnitella itsemurhaa. Kirja vaikuttaa hyvin henkilökohtaiselta. Itsemurhaa hautovaksi Anita tosin elää varsin aktiivista elämää ja perheasiatkin ovat kunnossa. Oli myös kansainvälinen Viipuri hienouksineen sekä suurten taiteilijoiden ja Tulenkantajien aika. llll Tuula Kanninen Professorin hurja seikkailu scifi-trilleri . On Kirsti Erikssonin ensimmäinen vappu ylioppilaana, ja koko elämä on edessä. Tyhjän paperin ahdistus musta huumori . Henkilöt ovat herkullisia, dialogi on nasevaa ja teksti kuvaa hyvin tätä aikaa ja ihmisiä. Lisäksi on varottava vanhoja vihollisia Helsingin yössä. Tällä kertaa eniten päänvaivaa tuottaa kauniin ja nuoren oopperalaulajattaren murha. Myös poliittinen juonittelu yllättää Björkin. Lukija tempautuu mukaan tuohon hullaannuttavaan tunteeseen ja 1920-luvun elämään. Kirjan juonikäänteet ovat uskomattomia. Enni Mustosen Ruokarouvan tytärtä (Otava) lukiessa huomaa, kuinka paljon elämänmeno on muuttunut vajaassa sadassa vuodessa. Trilleri pitää otteessaan, vaikka en tunnustakaan olevani scifin ystävä. Maja on kirjassa kertojana, ja aihe on rankka. Kaikki tuntuu turhalta ja masentavalta. Ranskalaisen Fred Vargasin kirjoissa on hyvät peruspilarit: selkeästi etenevä juoni, riittävästi jännitystä, veijarimaisuus, umpihullut tilanteet ja oikeustajun mukainen loppu. Vargasin Neptunuksen sauva on mainio lukukokemus, siinä on jännitystä ja hupia samassa paketissa. Henkilöiden yksityiselämä ei nouse liikaa tarinan keskiöön. llll Tuula Kanninen Kesädekkari 3 x Keveää jännitystä 2 Saksalainen Nele Neuhaus taitaa paitsi jännityksen myös kevennyksen. Mitä pidemmälle kirjaa luki, sitä kiinnostavampi se oli. Saisipa sympaattinen salapoliisi vihdoin naisasiansa kuntoon! lllll Tuula Kasanen Itsepäinen Tuuli karkaa taisteluun esi-isien tarinoita . Johanna Valkama on luonut esiisiemme elämästä hiukan vaikealukuisen mutta historiaa rakastaville viihdyttävän romaanin. Juoni kietoutuu uuden, salaisen tutkimuksen ympärille. Henkilöiden kuvaaminen on osoitus kirjailijan taiturimaisesta sanankäytöstä. Hyvä on myös, että tarinassa on suvantoja, jolloin lukija pääsee tutustumaan tarkemmin niin Adamsbergiin henkilönä kuin hänen alaisiinsakin. Kirja vilisee 1900-luvun kuuluisuuksia Suomesta ja ulkomailta. Kuinka viatonta olikaan nuorten elämä huveineen, vaikka isoakin vastuuta piti ottaa. lll Kaisa Virtanen Rautakaudelle sijoitettu romaani kertoo heimokuninkaiden Suomesta, jossa elettiin luonnon ehdoilla. kirjallisuus Komisario kohtaa pahuuden kasvot jännitys . Minut lumoaa kirjan tarkka ajan kuva ja herra Björkin persoonallisuus, joka on kiinnostavampi kuin itse rikokset. Ovatko nämä juonenkäänteet vain Jasonin unta tai mielikuvitusta. Vihollinen lähestyy idästä, ja Tuuli karkaa kotoaan. Chicagolainen yliopistoprofessori Jason Dessen viettää rauhallista koti-iltaa vaimonsa Danielan ja poikansa Charlien kanssa. lll Pirjo Nurmilaukas Rautakauden Suomessa elettiin luonnon ehdoilla. llll Tuula Kanninen Naseva teksti kuvaa hyvin tätä aikaa ja ihmisiä. Vaatimattomista oloista noussut Björk on rikkaiden sukulaistensa suosiossa, mutta isään hänellä on edelleen kylmät välit. Virpi HämeenAnttilan dekkarisarjan neljäs osa Koston kukat (Otava) liikkuu edellisten osien tapaan 1920-luvun Helsingissä ja kiperissä rikoksissa, joiden selvittämisestä teräväpäinen sisäasiainministeriön virkamies Karl Axel Björk ei malta pitää näppejään erossa. llll Tuula Kanninen Raskas rikosvyyhti 3 Malin Persson Gioliton Suurin kaikista (Johnny Kniga) sai Ruotsin dekkariakatemian parhaan rikosromaanin palkinnon 2016. Viveca Stenin Ristiaallokossa (WSOY) koukuttaa lukijan. Lausuntailtamat, hellahuoneet, vossikat ja lentävä keuhkotauti olivat tuon ajan arkea. Tämä omalaatuinen porukka toimintatapoineen joko ihastuttaa tai vihastuttaa. Anna-Leena Härkösen Valomerkki-kirjan (Otava) päähenkilö on viisikymppinen kirjailija Anita, jota ahdistaa uuden kirjan aloittaminen. lllll Tuula Kanninen Salapoliisi Björk tutkii jälleen historiallinen dekkari . llll Pirjo Nurmilaukas
Näyttelyssä piirtyy esiin Kaivannon taito hallita monia menetelmiä ja ilmaisutapoja. Minä en ole minä?–?Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä 31.12. asti. Kari Nyyssänen Kansallisgalleria?/?Kiasma kuvat Jussi Koivunen Ihmisen tuhoama luonto puhuttelee Kimmo Kaivannon teoksissa.. Mallit ja maalarit ovat olleet aikansa lapsia. Ääneen pääsevät yhä useammat. Ne marssivat sotilaallisessa kurissa halki vehreiden niittyjen. Teoksissa on vimmaista viivankäyttöä, kerrostumia ja kolmiulotteisia elementtejä, lankoja ja kangasta. Muotokuvassa on aikansa lapsi kuvataide . Sara Hildénin säätiön kokoelmassa onkin yli sata Kaivannon teosta: maalauksia, grafiikkaa ja veistoksia. Liisa Hietasen luonnollisen kokoinen virkattu mies yllättää. Kuviin tuli realismia, silmäpusseja ja väsymystä. Kimmo Kaivanto Sara Hildénin taidemuseossa 3.9. Töissä korostuu Kaivannon hienovarainen ja herkkä värinkäyttö mutta harmonisia ne eivät ole. retrospektiivi S ara Hildénin taidemuseon kesänäyttely on omistettu Kimmo Kaivannolle (1932–2012). llll Ninni Sandelius . Nimi herättää pohtimaan maalausten ihmisten aitoutta. llll Minna Hujanen . Pikemminkin levottomia ja salaperäisiä, mustan viivaston herättelemiä. Kaivannon esittävissä teoksissa huomio kiinnittyy luontoaiheisiin. Tehokkaimpia symboleja ovat ihmisen sormet. Juhani Linnovaaran vuosina 1966 ja 1984 tekemät maalaukset Aurinkokuninkaasta pomppaavat aiempien vuosisatojen pönötyskuvien joukosta kuin kirkkaanväriset paukkukarkit. Viivan ja värin voima eeva kulttuuri | kuvataide . Tamperelaissyntyinen taiteilija oli mesenaatti Hildénin ystävä. 16 Eevan omenat lllll Elämys llll Kannattaa tarttua lll Toimii ll Laimea l Älä vaivaudu . sekatekniikkaa ja kollaasia. llll Minna Hujanen . Iiu Susirajan valokuvat räjäyttävät Suomi-neito-myytin taivaan tuuliin ja tarjoavat tilalle jotain kummalla tavalla vapauttavaa. Se uhkuu ääretöntä vihaa. Myös muodoiltaan yhteneväisten pensaan ja räjähdyspilven rinnastaminen on hätkähdyttävän tehokasta. Greetings from SUOMI -kesänäyttely Fiskarissa 24.9. Mukana on kotimaisia nykytaiteilijoita, jotka tuovat oman näkemyksensä 100-vuotiaasta Suomesta. Maalaukset kertovatkin siis eniten siitä, mitkä ovat kulloinkin olleet ihmisyyden ja taiteen ihanteet. Kauas on tultu sadassa vuodessa. Näyttely on nimetty kiinnostavasti: Minä en ole minä. Anni Leppälä, Floran kanssa (Esiäidin muotokuva), 2008. Idyllinen Fiskari tarjoaa raikkaan näkökulman maamme juhlavuoteen. Ammatissa menestyneet halusivat tuoda esiin asiantuntevuuttaan, aateliset vaurauttaan. Näyttelyssä aistii, milloin on arvostettu androgyniaa, milloin yksilöllisyyttä, milloin vahvuutta, milloin haurautta. Vessaan vievän käytävän takaseinälle on heijastettu Jukka Moisanderin Hukkateos. Ironia leimaa meidänkin aikaamme. saakka. Rinnalle on kiinnostavasti ripustettu teoksia, joissa näkyy Kaivannon suosima intensiivinen sininen väri. . Kimmo Kaivanto, Kun meri kuolee II, 1973. Kuviin tuli realismia ja inhimillisiä heikkouksia. Rokokooaikana arvostettiin rusoposkisuutta ja sulokkuutta sekä miehissä että naisissa. On veistoksia, maalauksia, installaatioita ja videoita. Kimmo Kaivanto, Ennen tuulta, 1962. 1960-luvun abstrakteissa maalauksissa taiteilija suosi ”Kaivannon siniseksi” nimetty sävy keskeyttää ajatukset. Enää Suomi-kuvaa eivät rakenna vain muutamat harvat miehet. ”Kaivannon siniseksi” nimetty sävy käy päälle, keskeyttää ajatukset ja vaatii huomiota. Kyse on kuitenkin aina poseerauksesta, siitä millaisena kuvattu henkilö haluaa tulla nähdyksi. . Taiteilija herättää katsojissa omantunnon kysymyksiä sodasta ja ihmisen luontoon jättämistä jäljistä. Huumorin lisäksi näyttelyssä pohditaan synkempiä puolia. Paikka on Kaivannon töiden esittelylle luonteva. Sekunnin murto-osan ajan luonnollisen kokoista teosta pitää elävänä. Liisa Hietasen virkattu mies hätkäyttää näyttelytilaan tultaessa. Fiskarin moniääninen Suomi juhlistaa sataa vuotta nykytaide . 1900-luvulla kuviin pyrittiin vangitsemaan psykologista syvyyttä. saakka. Eikä se ole pönöttävää isänmaallisuutta tai sinivalkoista utopiaa, vaan täynnä värejä, eri kansallisuuksia ja erilaisia tunteita. Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyyn on koottu muotokuvia 1500-luvulta nykyaikaan
Ainoastaan omistamisen kohteet ovat muotoutuneet aikojen saatossa. Se, mikä oli ennen arkipäivää, on nykyään usein harvinaisuus ja keräilykohde. Ja yritys maailman ymmärtämiseksi lienee koko elämämme. Ainoastaan omistamisen kohteet ovat muuttuneet.” Hannu-Pekka Björkman eeva suoraan sydämestä 17. Työn ja muotoilun historiaa. Esineiden kolmiulotteisesta maailmasta, johon liittyy myös haju-, kuuloja tuntoaistimuksia. Numismaatikotkin lienevät vanhempaa polvea, koska raha liikkuu näkymättömissä. Koko mekaanisfyysisten toimintojen ketju aistimuksineen musiikin kuulemiseksi. Vanhat työkalut ja käyttöastiat. Levynkansi ja siinä olevat tekstit ja kuvat. Se lienee ajassamme jo itsessään arvokasta. Ja myönnän, että se on edelleen jännittävää. Pitää esinettä kädessään ja tuntea se, on toista, kuin ainoastaan nähdä esineen kuva tai kuulla siitä lähtevä ääni. Se on maailmaan menemistä ja halua oppia ymmärtämään edes osaa siitä. Jälleen esimerkkinä on vinyylilevy verrattuna pilvipalvelun soittolistaan. Vanhoissa puutaloissa ja teollisuushalleissa tavaraa penkova aikuinen on kuin lapsuudenleikkiensä jatkoajalla. ”Ihmisen halu omistaa ei ole vähentynyt. Kohta kirjoja taas kysytään ja etsitään entistä suuremmalla innolla. Wanhoista tawaroista K esäistä Suomea kurvaillessa on usein suuri houkutus pysähtyä kaikenkarvaisten vanhaintavarain kauppojen ilmestyessä näköpiiriin. Oireellista on, että keräilijä keräilee usein siitä syystä, että se on hyvin hallittavissa. Ostoja myyntiliikkeet, antiikkiliikkeet ja kirpputorit puhumattakaan antikvariaateista pitävät kaikki sisällään ikiaikaisen unelman löytää aarre. Sanon vain sen, että koska kotikirjastot eivät enää ole muotia ja antikvariaatit ovat kuolinpesien kirjatulvien kohteena, on nyt saatavana kirjoja, joita kymmenen vuotta sitten ei löytänyt mistään, edes niiden kuuluisien kissojen ja koirien avulla. Cd-levyt eivät olleetkaan iäti kestäviä, ja digitaaliavaruudessa kelluva musiikki, joka toistuu älypuhelimesta, on oudolla tavalla ruumiitonta. Olen joskus leikkinyt ajatuksella, että vuokraisin pakettiauton ja ajaisin koko kotomaamme päästä päähän ja pysähtyisin jokaisen kylän ja kaupungin aarreaitassa. Keräilijät puhuvat usein kokemuksellisuudesta. Levyn poistaminen sisäpussista, sen asettaminen soittimeen, neulan rahina ennen musiikin kuulumista. Yhteiskunnan muutokset ja uudet keksinnöt muokkaavat materiaa ja materian läsnäolo vaikuttaa arkipäivän käytänteisiin. Levynkansitaide. Hyvä puoli on se, että keräily kohdistuu kuitenkin itsestä ulospäin. Arkipäivässä näkyvät asiat herättävät joissakin meistä innostusta ja intohimoja. Pienoismaailmankaikkeuden luomista, jonka valtias on keräilijä itse. K eräilijät, vanhan tavaran haalijat, ovat usein myös alansa käveleviä tietopankkeja. Filatelistit vanhenevat, koska kirjeposti on kodeissa jo harvinaista. Levyn paino ja tuoksu. Jokainen löytö kuvailtaisiin ja kerrottaisiin tarkasti. Ajankuvaa, joka on täynnä tarinoita. Puolen vaihto. Sitä paitsi itse kuuntelen mieluummin vaikkapa esitelmää kukkopillien historiasta Vienan Karjalassa kuin jonninjoutavaa mielipidelöpinää ”päivänpolttavasta” aiheesta. Keräily on ikään kuin maailman koossa pitämistä ja järjestämistä. Ajatus siitä, että ehkä löydän tänään jotain erityislaatuisen hienoa, jonka arvoa kukaan toinen ei ole vielä ymmärtänyt, pitää silmät valppaina ja mielen terävänä. Kapean alan ehkä, mutta tietäjiä kuitenkin. Kirjoihin en edes mene, koska voisin kirjoittaa niistä kahdeksansataa sivua. Esimerkkinä vaikkapa vinyylilevyt, joita monet ovat hävittäneet ja myyneet ja jotka palaavat hiljalleen mutta varmasti takaisin kauppoihin. Jos haluaa viisastua, kannattaa valita aihe ja alue, jossa todella haluaa viisastua. Ja ei, siitä ei tehtäisi tositelevisio-ohjelmaa vaan kirja, joka etenisi kuin salapoliisiromaani. T avarain historia on osa kulttuurihistoriaamme, ja sitä kautta materia on hyvin opettavaista. Siinä vierähtäisi vuosi mukavasti ja oppisi samalla maantietoa ja tapaisi ihmisiä. Ihmisen halu omistaa ei ole vähentynyt mihinkään. Mutta ennustan, että muutos ja kurssinvaihto on tulossa tähänkin seikkaan
eeva kannessa 18
Nyt Teresa on karistanut menneisyyden varjot ja päättänyt ajatella enemmän itseään. Hän huolehti läheisistään ja kasvoi sisukkaaksi pärjääjäksi. T eresa Välimäki, 42, näyttää teinitytöltä, kun hän tulee tapaamiseemme pitkänhuiskeana ja hoikkana, poninhäntä heiluen. Kaipaan neuvonantajaa.” Äidin ja Teresan suhde oli viimeisinä vuosina hyvä. ”Muistan, kun olin isän kanssa kahdestaan kotona ja äiti oli työpaikkansa pikkujouluissa. ”Lähellä oli pubi, missä he istuivat usein yhdessä. Velipuoleni äidin puolelta asuivat perheessämme. Aina ei kuitenkaan niin ollut. Kuvaan kuului myös mustasukkaisuus. Isä oli töissä kaksi kolme kuukautta kerrallaan käymättä kotona. Teresa on iloisen ja tasapainoisen oloinen, juuri sellainen, minkälaisena hänet on tottunut näkemään niin television ruokaohjelmissa kuin lehtien palstoillakin. Isä heitteli usein tavaroita, kerran hän lennätti katetun ruokapöydän ympäri niin, että ruuat lensivät pitkin huonetta.” Jos isommat veljet olivat kotona, heidän läsnäolonsa rauhoitti tilannetta. Kun tulin pihalta kotiin syömään eikä siellä ollut ketään, ruuasta puhumattakaan, menin pubiin etsimään vanhempiani. Isä oli aluksi töissä puolustusvoimissa, konemestarina laivalla. Teresan ollessa viisi isä meni töihin kauppalaivastoon. Isällä oli edellisestä liitostaan yksi poika ja äidillä kaksi. Aina kun hän palasi meriltä, muuttui elämä ryyppäämiseksi ja tappeluksi. Juominen alkoi heti ensimmäisenä iltana.” Selvänä isä oli hyväntuulinen ja lauhkea, mutta alkoholia otettuaan hänen luonteensa muuttui. ”Sen jälkeen asiat pahenivat perheessämme. ”Aina kun on haasteita tai vastoinkäymisiä esimerkiksi lasten kanssa, ikävöin äitiä. Yksi elämän raskaimmista asioista, Teresalle hyvin läheisen äidin menetys pari vuotta sitten, näkyy kuitenkin suruna silmissä. ”Olin äidin ja isän ainoa yhteinen lapsi. ”Olisin halunnut olla se, josta pidetään huolta” teksti Eija Huusari kuvat Jouni Harala Teresa Välimäen lapsuutta varjosti alkoholi ja väkivalta. Sen jälkeen hän oli kotona yhtä pitkän ajan. He olivat minua kuusi ja yhdeksän vuotta vanhempia.” P erhe asui Kirkkonummella. Kuopus, 15-vuotias Aku, on päättänyt peruskoulun ja aloittaa elokuussa opinnot Perhon liiketalousinstituutissa. Isä alkoi huutaa, että kun äiti tulee kotiin, hän tappaa tämän. Teresan lapsuutta varjosti vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö ja isän väkivaltaisuus. Portsarit tunsivat minut, saattoivat nostaa istumaan narikkaan ja tarjosivat pastilleja.” Teresa Välimäki 19 ?. Usein Teresa joutui kuitenkin selviytymään yksin. Teresan oma tytär on kuitenkin jo pian aikuinen, 18-vuotias Vilma kirjoittaa ensi keväänä ylioppilaaksi. Myös äiti alkoi käyttää enemmän alkoholia
Hän arvelee sen johtuvan siitä, että hän pystyi puhumaan asioista. Muiden lasten kanssa pyöräiltiin uimaan ja talvella käytiin laskettelemassa. Käänsin sivua ja äkkiä käänsinkin sen takaisin. Voisiko kyseessä olla sukupuolenvaihdos. Kuvassa oli isäni. Virkailija oli ilmoittanut, ettei sillä henkilötunnuksella löydy sellaista henkilöä. ”Äidille se oli katkera paikka. Kannoin vastuuta äidistä. Mitä jos hänen isänsä tarina T eresa pelkäsi ja häpesi alkoholin aiheuttamia konflikteja. Ero kesti kuitenkin vain pari vuotta. Jos he tappelivat, lapsi oli lamaantunut tietämättä, mitä tehdä. Hän väitti äidin valehtelevan. Häntä hävetti, kun vanhemmat kävelivät humalassa kotiin. Kaikki säästöt menivät, mistä hän oli lopun elämäänsä miehelleen katkera.” Teresa asui nyt äidin kanssa kahden. ”En ole kokenut syyllisyyttä väliemme katkeamisesta. Hän ei viimeisenä kymmenenä vuotena enää käyttänyt alkoholia. Lukiovuodet muistuvat mieleen sumuisina. ”Päätin jo nuorena, että kun minusta tulee aikuinen, lapseni tietävät aina missä olen. Äiti oli itse lähtenyt kotoaan jo 16-vuotiaana. Isä oli aina ollut hyvin maskuliininen eikä mikään ollut viitannut siihen, että hän olisi tuntenut olevansa väärässä kehossa. Tällä oli pitkä toppatakki ja permanentatut hiukset. Soitin äidille, joka ei ollut lukenut lehteä, mutta sanoi tietävänsä asiasta jotakin. Teresa ei ollut kummastellut asiaa. Olin niin kauan ollut suvaitsevainen huolimatta kaikesta pahasta, mitä isä oli meille aiheuttanut.” Joskus Teresa mietti, pitäisikö isälle soittaa, mutta hän koki sen vaikeaksi. Sitä kirjettä ei koskaan tullut.” Myöhempinä vuosina isä soitti pari kertaa, mutta käyttäytyi aggressiivisesti. ”Sanoin hänelle, että uho ei ollut lainkaan oikea tapa lähestyä minua. Oli myös aikuisia ihmisiä, joihin saatoin luottaa, esimerkiksi hyvän ystäväni isä, joka sanoi katastrofaalisena jouluna, että heidän luokseen voin aina mennä.” Lapsuudessa oli paljon myös hyviä hetkiä. Elämän parhaita hetkiä olivat ne, kun isä oli poissa.” Teresasta kasvoi omatoiminen tyttö. Kun Teresa aloitti työnsä television Ruokala-ohjelmassa, hän pohti, voiko esiintyä julkisuudessa. ”Sanoin, että tulen jos isä lähtee. Teresa Välimäki on luonut kokin ammatista itselleen sellaisen työn, jonka on halunnut. Pidän myös huolen siitä, etten ole koskaan humalassa ja että lapset tulevat aina saamaan ruokaa.” Teresan ollessa yhdentoista vanhemmat erosivat. ”Päätin jo tuolloin, että kun minusta tulee aikuinen, en ikinä jätä lapsiani niin, etteivät he tiedä missä olen. Isä oli muuttanut pois, ja tapasin häntä harvoin.” Kun Teresa nyt miettii lapsuuttaan ja nuoruuttaan, hän kokee loppujen lopuksi selvinneensä aika vähillä vaurioilla. Ehkä hän myös uskoi, että isä oli muuttunut.” Isä ei ollut muuttunut. ”Lueskelin lehteä ja eräässä kuvassa oli Helsingin Transvestiitit-ryhmä. Hän sanoo olleensa aina vastuunkantaja. Tytär on kuullut, että isä olisi loppuaikoina palannut miehen rooliin. ”Meno muuttui aivan hulluksi. Teresa ei ollut hänen kanssaan enää tekemisissä. Paketissa oli muun muassa Helsingin Sanomien Kuukausiliite. Nyt voi jossitella myös sitä, ajoivatko identiteettipaineet hänet juomaan.” Isälle oli tehty täydellinen sukupuolenvaihdos hoitoineen ja leikkauksineen. ”Olimme veljieni kanssa pettyneitä ja koetimme puhua äitiä ympäri, mutta se ei auttanut. Teresa viipyi pari viikkoa kavereiden luona. Viikon päästä äiti soitti, että isä oli lähtenyt.” I sän lähdettyä perheen yhteinen asunto meni pakkomyyntiin. Sallin itselleni vain urheilemisen, ja tulin siitä miltei riippuvaiseksi. Opin odottamaan sitä päivää, että rauha palaisi kotiin. Äiti komensi Teresaa tulemaan kotiin, mutta tyttö pysyi lujana. Hän oppi jo pienenä paistamaan itselleen kananmunia ja pärjäämään yksin. Hän jäi töihin maihin ja käytti yhä enemmän alkoholia. Äiti omisti siitä kaksi kolmasosaa, mutta hänkin joutui tekemään henkilökohtaisen konkurssin. Se oli suuri helpotus lapsille. Hän täytti 20 vuotta ja sai äidiltä lahjapaketin. ”Olin ahdistunut ja vietin paljon aikaa kotona. Hän oli jo pari vuotta maksanut omat kulunsa työskentelemällä kaupassa ja siivoojana. Olipa siinä mies?–?tai nainen?–?joka ei pystynyt seisomaan päätöksensä takana.” Isän muutos oli tyttärelle myös suuri yllätys. Tyttö oli joulun aikaan töissä kukkakaupassa. Äiti teki kahta, joskus kolmeakin sivutyötä päätyönsä lisäksi. Isä löytyi naisen nimellä.” Teresa loukkaantui siitä, että isä oli salannut elämänmuutoksensa tyttäreltään. Joulun jälkeen hän sanoi äidilleen, että tämän olisi valittava isän ja hänen välillään. Loukkaannuin siitä yhä enemmän. Ja he tulevat aina saamaan ruokaa.” . Kerran kaupassa hän näki isän viereisessä kassajonossa. Kun isä oli pitkillä työmatkoilla, Teresa pääsi joskus äidin kanssa matkalle nauttimaan ruuasta ja lepäämään. Teresa rakasti kesäisiä partioja ratsastusleirejä. Tyttö lähti kiireesti ulos kaupasta. Ehkä syynä torjuntaani oli myös se, mitä hän oli tehnyt äidille.” T eresa Välimäen isä kuoli keuhkosyöpään 67-vuotiaana neljä vuotta sitten. ”Äiti vihasi häntä niin kovasti, etten olisi tiennyt, miten kertoa äidille asiasta.” Teresa oli äidilleen lojaali isän suhteen loppuun asti. Y lioppilaaksi päästyään Teresa lähti Sveitsiin au pairiksi. 20. Rahasta oli pulaa, sillä isä oli jäänyt työttömäksi ryyppyputken jälkeen. Lakkiaisissa juuri ennen Teresan Sveitsiin lähtöä isällä oli ollut pitkät hiukset. Kun kuulin isän tulevan yöllä kotiin, toivoin, että hän kaatuisi portaissa ja kuolisi.” Teresan ollessa viidentoista tilanne kärjistyi lopullisesti. Riidat alkoivat taas ja ateria päättyi kesken.” Se oli Teresalle lakipiste, hän lähti kaverinsa luo yöksi. ”Isä oli sanonut minulle puhelimessa, että hän kirjoittaa minulle kirjeen, jossa selittää kaiken. ”Kun tulin kotiin, meillä piti olla jouluateria, mutta vanhemmat olivat juoneet. Hän itki ja aneli, että he lopettaisivat. Hän oli aikonut kertoa minulle kotiin palattuani.” Äiti oli alkanut hätyytellä isää vanhoista elatusmaksuista. ”Tilanne rauhoittui aina, kun isä lähti merille. Hän oli pitkä ja hoikka. ”Isä soitti minulle myöhemmin ja kielsi kaiken. ”Minulla oli paljon kavereita, ja kerroin heille avoimesti kotioloistani. Hän oli raatanut koko elämänsä oman kodin eteen. Hän koki olevansa osin vastuussa äidin pahasta mielestä asunnon menetyksen takia. Olisiko hänellä ollut voimakas tarve saada joku pitämään itsestään huolta. ”Hänellä oli voimakas parrankasvu ja paksut ja tuuheat kulmakarvat