K E SÄ K U U 2 2 2 Vera Kiiskinen › Unelmien kesämekot Tappouhkauksia saanut Äiti ja tytär MS-tautia sairastava lääkäri Juha Tuominen Katja Kallio: ”Olen oppinut astumaan häpeän yli”. Kati Outinen Usein tyhjän päälle hypännyt Sirpa Pietikäinen Helena Ranta ”Puuhastelu auttaa hallitsemaan pelkoa” ”Oli vaikeaa luopua urasta” ”Reagoin äidin muistisairauteen kuin pikkulapsi” Behm Joan Didion Alpo Suhonen Erica Åberg Kati Kaivanto & Clarissa Hedman Uusperheen ristiriidat jättivät jäljet ”Onnellisuus syntyy teoista” Kesäkuu 2022 11,90 + K A TI O U TI N E N • H E LE N A R A N TA • SIR PA P IE TI K Ä IN E N • K A TI K A IV A N TO & C LA R IS SA H E D M A N • K A TJ A K A LL IO • JU H A TU O M IN E N R oo lie n ta ka na
Gynevia on tehokas emätingeeli vaihdevuosien ja bakteerivaginoosin aiheuttamiin alakerran oireisiin. CE-merkitty lääkinnällinen laite Valmistaja: HÄLSA Pharma GmbH Markkinoija: Stragen Finland Oy 04/2022 SAATAVILLA ILMAN RESEPTIÄ APTEEKISTA! TULEHDUKSIA, KUIVUUTTA, KIRVELYÄ, HAJUA. SE TUNNE, KUN ALAKERTA VOI HYVIN. Poistaa pahan hajun, ja vaikuttava aine Alfa-GOS palauttaa emättimen terveen bakteerikannan. Lue lisää: naistenalakerta.fi. NIIN, ITSE ASIASSA, SEHÄN EI TUNNU MILTÄÄN
Luulen, että tunne on hieman sama, jonka puutarhaihminen saa kasvukauden alussa tai koiraihminen lemmikkiään paijatessaan. Ja mitä vielä onkaan edessä: monta päivää huoletonta kuljeskelua ja kokemuksia kaupungissa, joka on aiemmilta matkoilta tuttu mutta silti sopivan vieras ja kiehtova, seikkailun kokoinen. Ja toki kotikin näyttää entistä ihanammalta, kun sieltä on päässyt hetkeksi pois. Nämä havainnot saattavat olla tärkein syy siihen, miksi haluan säännöllisin väliajoin pois kotinurkista. Haen silmiini tutun kiintopisteen, korkean tv-tornin hahmon, ja katson sitä kuin kauan kaivattua rakastettua. OLEN IRRALLAAN-IHMINEN. KUN OLEN IRTI , olen vähän eri ihminen, rennompi ja kenties hauskempikin. Irtiolon riemu pääkirjoitus K u va Jo ha nn a M yl ly m ä ki Annaleena Jalava annaleena.jalava@a-lehdet.fi Instagram: @jalavan 3. Rakastan pakkaamista niin paljon, että joskus tekisi mieli pakata laukku jo viikkoja ennen lähtöä. Rakastan jopa pakkaamista niin paljon, että joskus tekisi mieli pakata laukku jo viikkoja ennen lähtöä. Sohvan syleilyyn päästyään voikin taas alkaa googlata seuraavaa matkaunelmaa. Koronavuosien lisäksi ilmastosyyt ovat muokanneet matkailutapojani, mutta eivät vieneet reissuunlähdön lumoa. Seinästä irronneen laastin muodostama kuvio näyttää uudelta, tuntemattomalta mantereelta. Kaukomatkat ovat hienoja, mutta lähes yhtä innokkaasti saatan koluta läpi esimerkiksi tässä numerossa esitellyt itäisen Uudenmaan kohteet. Minä haluan olla irti, valmiina lähtöön. Kehittelin termin, kun yritin kuvailla sitä, miten saan suurimman nautintoni kaikesta, mikä liittyy matkalle lähtöön ja siellä olemiseen. Miten ikävä onkaan ollut kaikkea tätä, miten oikeassa paikassa tunnenkaan olevani. On loman ensimmäinen ilta, edessä täydellinen ravintola-annos ja lasissa hyvää juomaa. Pidän yli kaiken siitä tunteesta, kun olen irti rutiineistani ja liikkeessä kohti uutta kohdetta, läheistä tai kaukaista. K atselen vierasta ihmisvilinää ja olen yhtäkkiä valtavan onnellinen. Ihastun pieniinkin asioihin: Tässä kahvilassa kahvi maistuu hieman pähkinäiseltä. Tuulessa maistuu suola
54 Selviytymistarina Lääkäri Juha Tuominen luopui urastaan, kun MS-tauti eteni 61 Kauneus On jalkojen vuoro päästä rantakuntoon 64 Muoti Vera Kiiskinen esittelee kesän kauneimmat asut 70 Matkalla Retki itäiselle Uudellemaalle vie kauas menneisyyteen 76 Glamour Joan Didion selvisi musertavan surun yli kirjoittamalla Joka numerossa 3 Pääkirjoitus 6 Lukijat 29 Hannu-Pekka Björkmanin kolumni 82 Paras juttu 83 Kuukauden horoskooppi 84 Ristikko 87 20 kysymystä 91 Ensi numerossa Kannessa: Kati Outinen Kuva: Antti Raatikainen Tyyli: Nina Nuorivaara Meikki & hiukset: Ia Luhtanen Asu: Housupuku Andiata, yksiolkaiminen toppi ja korvakorut Zara, rannerengas & Other Stories. H at tu 48 e, éN H at s. Ko rv ak or ut 12 ,9 5 e, ra nn ek et ju 12 ,9 5 e. Kati Outinen on hypännyt monta kertaa tyhjän päälle. 64 87 36 Kesäkuu M ek ko 23 8 e A na A lc az ar ??/ ?L a M at ta , ho us ut 69 ,9 9 e Se le ct ed Fe m m e. Kuukauden sitaatti ”Jos pitäisi valita, mihin sairastun ja ehkä kuolen, voisin hyvin valita muistisairauden. K E SÄ K U U 2 2 2 Vera Kiiskinen › Unelmien kesämekot Tappouhkauksia saanut Äiti ja tytär MS-tautia sairastava lääkäri Juha Tuominen Katja Kallio: ”Olen oppinut astumaan häpeän yli” 42 Sirpa Pietikäinen ”Edessäni on jonkinlainen uusi elämä” 48 Lempireseptini Alpo Suhosen parsarisotto saa makua ja väriä sahramista 53 Terveys Osaatko virittää oikein sisäisen kellosi. 10. /?2 k pl ja pi st ok ka at 39 ,9 5 e, Za ra . Sitä sairastava lipuu pois sen sijaan, että elämä voi päättyä äkillisesti, kuten isälleni kävi.” Sirpa Pietikäinen sivulla 44. 5. Joka kerta se on kannattanut, s. 10 Kati Outinen Jos nyt ihan suoraan sanon 18 Erica Åberg Peilikuvan taakse 23 Kulttuuri Laulaja Behm suosittelee, Colin Firth pukeutuu univormuun ja Pirjo Hassinen on kirjoittanut Kuukauden kirjan 30 Helena Ranta ”Olen oppinut hyväksymään pelon” 36 Clarissa Hedman & Kati Kaivanto Siivoushullu ja säätäjä EEVA 6/2022 | sisällys Kati Outinen Usein tyhjän päälle hypännyt Sirpa Pietikäinen Helena Ranta ”Puuhastelu auttaa hallitsemaan pelkoa” ”Oli vaikeaa luopua urasta” ”Reagoin äidin muistisairauteen kuin pikkulapsi” Behm Joan Didion Alpo Suhonen Erica Åberg Kati Kaivanto & Clarissa Hedman Uusperheen ristiriidat jättivät jäljet ”Onnellisuus syntyy teoista” Kesäkuu 2022 11,90 + K A TI O U TI N E N • H E LE N A R A N TA • SIR PA P IE TI K Ä IN E N • K A TI K A IV A N TO & C LA R IS SA H E D M A N • K A TJ A K A LL IO • JU H A TU O M IN E N R oo lie n ta ka na
TO U K O K U U 2 2 2 Noora Dadu › Loistelias kevätmuoti Vauvasta onnellinen Anu Vehviläisen juhlatraditio: kuningatarpavlovaa ja kuplivaa ”Papin pitäisi saada vihkiä samaa sukupuolta olevat” Vuoden Eeva Hanna Nohynek Beata Leppilampi ”Kasvoin hyvällä tavalla varhain aikuiseksi” Toukokuu 2022 11,90 ”Olin nuori ja vakinaisessa työssä, mutta lapsuuteni haave oli tulla kukkakauppiaaksi. Ihminen on potilaana avuton, koska ei tiedä, mitä tapahtuu. Kaikki meni hyvin; pääsimme muuttamaan takaisin Helsinkiin ja sain uuden ihanan työpaikan. Olen käynyt yhteensä 81:ssä maassa, joista suurimmassa osassa yksin: esimerkiksi Japanissa, Balilla ja Karibian saarilla.” Sari, Loimaa ”Kun tapasin tulevan mieheni, irtisanouduin upeasta työpaikasta ja lähdin hänen mukanaan toiselle puolen maata. Arja, Vaasa Henkilökohtainen Oli lohdullista ja rauhoittavaa lukea arkkipiispa Tapio Luomasta niin henkilökohtainen ja lämmin kirjoitus. Ja kuinka ollakaan, eteeni tuli tilaisuus siihen. Rohkeutta on monenlaista. lukijat Mikä on rohkeinta, mitä olet tehnyt. Kuukauden kysymys K u va iS to ck Palaute Eevan numerosta 5/2022. Arkakin ihminen voi osoittautua rohkeaksi, kun on riittävän tärkeä asia.” Aino, Riihimäki ”Lähdin aikuisena opiskelemaan itselleni aivan uuden ammatin aivan uudella alalla.” Tarja, Vantaa ”Avioeroni jälkeen harrastin rohkeaa seksiä tuntemattoman, itseäni nuoremman miehen kanssa.” Satu, Helsinki ”Olen ottanut askeleen eteenpäin, vaikka olisin halunnut juosta karkuun. Meillä on ukrainalainen sydän -juttu herkisti mieleni. Ammattiliiton avulla voitin oikeudenkäynnin. Eveliina Lauhio oli tehnyt hienon haastattelun. Kaikki vastustivat, kun irtisanouduin vakaasta työstä ja perustin unelmieni kaupan. Sitä työtä tein eläkeikääni saakka rakkaudella.” Pirkko, Imatra ”Matkustelen yksin. Riitta, Sodankylä Rintalan elämäntyö 70 vuotta täyttäneen muotitaiteilija Jukka Rintalan elämänvaiheista oli mielenkiintoista lukea. Rohkeutta on sanoa vastaan, tai avata sanainen arkkunsa, mutta rohkeutta on myös jättää sanomatta. Hannele, Kouvola Tärkeät hoitajat Hannu-Pekka Björkman kirjoitti tärkeästä aiheesta. Vastaa osoitteessa lue.eeva.fi/kuukaudenkysymys Roolien takana Eeva vie sinut roolien taakse myös Instagramissa: #eevalehti #roolientakana Tapaa meidät somessa! Eeva on lähempänä kuin uskotkaan. Sirpa, Järvenpää ”Olen ylpeä Ukrainassa auttavasta veljestäni” Maria Ohisalo Kapellimestari Dalia Stasevska Jukka Rintala ”Eniten maailmassa ihailen puolisoani Mattia” Jukka Viikilä Emma Thompson Ann-Christin Antell Etäomaishoitaja Tanja Litmanen Arkkipiispa Tapio Luoma ”Sain toteuttaa unelmani perheestä” + M A R IA O H IS A LO • H A N N A N O H YN E K • JU K K A R IN TA LA • B E A TA LE P P IL A M P I • D A LI A ST A SE V SK A • TA P IO LU O M A • JU K K A V IIK IL Ä R oo lie n ta ka na . Minulla on ollut yhteensä seitsemäntoista koiraa. Juttu herkisti Lehti oli kokonaisuudessaan hyvä. On rohkeaa toimia hyvän ja oikean asian puolesta, mutta vaatii myös rohkeutta jättää tekemättä. Eija, Tampere Vuoden Eeva Hanna Nohynek on toiminnan nainen. Dalia Stasevskan ja Justas Stasevskijn keskinäinen luottamus ja läheisistä huolehtiminen olivat kiinnostavaa luettavaaa. Olen tehnyt tätä vuodesta 1998.” Anjuska, Kouvola NYT EEVA KYSYY: MISTÄ TOIVOT, ETTÄ SINUT MUISTETAAN KUOLEMASI JÄLKEEN. Arvostan hänen taiteellisuuttaan ja elämäntyötään. Nyt olemme eläkkeellä ja olleet onnellisesti yhdessä jo neljäkymmentä vuotta.” Anne, Helsinki ”Olen haastanut työnantajani oikeuteen jouduttuani irtisanotuksi. Hän ei vain puhu vaan tekee tärkeää tutkimustyötä ja toimii hyvien asioiden puolesta. Saamme olla ylpeitä sairaanhoitajista, jotka huolehtivat meistä. On rohkeutta mennä hissiin vaikka pelottaa, ja on rohkeaa istua pimeässä huoneessa, jotta näkisi millainen valo itsensä sisällä palaa. Korona-aikana hän on antanut toivoa pandemiasta selviämiseen. Facebook @ eevalehti Instagram @eevalehti Sähköposti eeva@a-lehdet.fi @ Asiakaspalvelu info@aspa.a-lehdet.fi i Eeva netissä apu.fi/eeva 6. Rohkeutta on myös hiljentyä kuuntelemaan, mitä sisin haluaa minulle sanoa.” Aikku, Helsinki ”Pelastan koiria. Hänen asemassaan olevalta ihmiseltä osoittaa henkistä rohkeutta muuttaa mielipidettään. Ystävälliset sanat ja asioiden rauhallinen kertominen auttavat
Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 88. Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme.. Eevasta todella välitetään, brändi on rakastettu ja lukijoilleen tärkeä. Lähden usein metsään kävelylle ennen töiden aloittamista. On ollut ilo huomata, miten innostuneesti uudistus on otettu vastaan. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). Painopaikka PunaMusta Joensuu ISSN 0358–8351 Aikakausmedia ry:n jäsen Eeva ilmestyy 13 kertaa vuodessa. Aamun kuulas aurinko ja lintujen liverrys luovat taianomaisen alun päivään.” Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Luvassa on todella kiinnostavan kutkuttavia, upeita juttuja ja elämyksiä – ja myös jotain ihan uutta.” Toimittaja Hanna Vilo ”Haastattelin tutkimusprofessori Timo Partosta terveyspalstaa varten. Timon vinkit saivat myös minut inspiroitumaan aamulenkeistä. Matka jatkuu. PÄÄTOIMITTAJA Mari Paalosalo-Jussinmäki JOHTAVA AD, NAISTEN MEDIA Reetta Röynä TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Sari Hannikainen, Elisa Helavuori, Annaleena Jalava, Outi Rastas GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Saara Tuomikoski TUOTTAJA Katri Koskinen TOIMITUSASSISTENTTI Päivi Ahonen SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Johtava AD Reetta Röynä ”Eeva uudistui vuosi sitten kesäkuussa. Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. vuosikerta Roolien takana KUSTANTAJA A-lehdet Oy LIIKETOIMINTAJOHTAJA Anna Ruohonen MEDIAMYYNTI www.mediaopas.a-lehdet.fi ILMOITUSTEN TRAFIKOINTI Punamusta Oy SIVUNVALMISTUS Anssi Lausmaa / Aste Helsinki Oy KÄYNTIOSOITE Risto Rytin tie 33, Helsinki POSTIOSOITE Eeva, 00081 A-lehdet SÄHKÖPOSTI eeva@a-lehdet.fi PUHELIN (VAIHDE) 09 75 961 VERKOSSA www.apu.fi/eeva ASIAKASPALVELU JA LEHTITILAUKSET Nopeimmin asioit netissä asiakaspalvelu.a-lehdet.fi Puhelimessa palvelemme 09 759 6600 (ma–pe klo 8–18) Sähköposti info@aspa.a-lehdet.fi Vastausaika noin viikko. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta
JANE FONDA on ollut L’Oréal Paris Age Perfecttuotesarjan kasvot jo 15 vuoden ajan HELEÄ IHO IÄSTÄSI HUOLIMATTA KOSKA OLET SEN ARVOINEN AGE PERFECT GOLDEN AGE ROOSANSÄVYINEN PÄIVÄVOIDE+G10 TAISTELEE KIMMOISUUDEN MENETYSTÄ VASTAAN JA ANTAA IHOLLE HELEYTTÄ Age Perfect Golden Age Pioniuutetta + b5-kalsiumia sisältävä koostumus tekee ihon sävystä kauniimman ja antaa iholle raikasta roosansävyistä heleyttä
JANE FONDA on ollut L’Oréal Paris Age Perfecttuotesarjan kasvot jo 15 vuoden ajan HELEÄ IHO IÄSTÄSI HUOLIMATTA KOSKA OLET SEN ARVOINEN AGE PERFECT GOLDEN AGE ROOSANSÄVYINEN PÄIVÄVOIDE+G10 TAISTELEE KIMMOISUUDEN MENETYSTÄ VASTAAN JA ANTAA IHOLLE HELEYTTÄ Age Perfect Golden Age Pioniuutetta + b5-kalsiumia sisältävä koostumus tekee ihon sävystä kauniimman ja antaa iholle raikasta roosansävyistä heleyttä
Jos nyt ihan suoraan sanon Näyttelijä Kati Outinen on oppinut puhumaan kaikesta – siitäkin, miten paljon on aina pelottanut jättää kaikki tuttu ja turvallinen. Elämän suurissa käänteissä hän on kuitenkin aina uskonut sisäistä ääntään. teksti Kristiina Sarasti kuvat Antti Raatikainen 10
”Välillä lauon totuuksia itsevarmasti, seuraavana hetkenä voin olla epävarma teini. Kati Outinen on hyväksynyt sen, että ihminen ei tule koskaan valmiiksi. Tasainen aikuisuus on pelkkä illuusio tai haave.” 11
”Minusta ei ole hyötyä muillekaan, jos en kuuntele itseäni ja palan loppuun.” 12
Työ oli monin tavoin antoisaa, mutta Katin kokemuksen mukaan työyhteisössä kaikkia ei kohdeltu samanarvoisina eikä hänen elämäntilannettaan otettu huomioon töiden suunnittelussa. ROHKEUS ON Katin mielestä paljon laajempi käsite kuin sanan tavallisista käyttöyhteyksistä voisi päätellä. KOM-teatterista lähtemisen tapauksessa se oli uneni, jossa kävelin merenrannalla ja päädyin omiin hautajaisiini ja kantamaan omaa tuhkaani.” Lähtöpäätös oli Katista ehkä pelottavin asia, jonka hän on elämässään tehnyt. Asiaa tuumailtuaan Kati tajusi, että hänen rohkeutensa on ehkä vain ollut niin arkista, ettei hän itse ollut tunnistanut sitä. Pyynnön taustalla olivat rohkeat valinnat, joista Kati kertoo viime vuonna ilmestyneessä muistelmateoksessaan Niin lähelle kuin muistan. Myöhemmin Kati vakinaistettiin, mutta hän uupui työtaakan alla ja sanoutui lopulta irti. OHJAAJA AKI KAURISMÄEN luottonäyttelijänä tunnetun Katin näyttelijänura alkoi jo 18-vuotiaana Tapio Suomisen ohjaamassa Täältä tullaan, elämä! -elokuvassa vuonna 1980. Hän alkoi pohtia sieltä lähtöä tilanteessa, jossa hänellä oli pieni lapsi ja hän oli eronnut tämän alkoholisoituneesta isästä. ”On ihmisiä, joille omasta kodista poistuminen vaatii yhtä paljon rohkeutta kuin toiselle se, että jää puolustamaan kotikaupunkiaan sodassa.” Katille rohkeutta on myös uskallus elää omannäköistään elämää sisintään kuunnellen. Kati on monta kertaa elämässään lähtenyt vakituisesta, turvallisesta työpaikasta ja heittäytynyt sisäisen pakon varassa uuteen. Kun kaikki elämässäni on ollut ulkoisesti hyvin mutten ole voinut hyvin, olen aina kyseenalaistanut itseni rankasti ja miettinyt, onko vika vain minussa.” Valmistuttuaan Teatterikorkeakoulusta Kati työskenteli KOM-teatterissa kymmenen vuotta, vuoteen 1995 asti. “Heikkoina hetkinä asenteet edelleen nousevat pintaan.” 13. Heittäydyttyään vapaaksi taiteilijaksi Kati tunsi pitkään olevansa täysin tyhjän päällä. Minulla on vankka sisäinen koodisto siitä, mikä on M » Uransa alkuaikoina Kati kohtasi paljon naisia vähätteleviä asenteita. ”Kun pahanolon tunteet pikkuhiljaa kasautuvat sisälläni, se asia, joka lopulta sysää tekemään muutoksen, voi olla mitätön kuin heinänkorsi. Vasta kun hänet puolen vuoden kärvistelyn jälkeen kiinnitettiin Helsingin kaupunginteatterin West Side Storyyn, hän alkoi taas uskoa pärjäämiseensä. itä, kirjoitinko muka rohkeudesta?” Niin näyttelijä Kati Outinen, 60, ajatteli, kun Eeva-lehti pyysi häntä uuteen podcast-sarjaansa Kahdeksan oppituntia rohkeudesta. ”Vaihtoehtoja punnittuani olen aina päätynyt siihen, että minusta ei ole hyötyä muillekaan, jos en kuuntele itseäni ja palan loppuun.” Niinpä Kati on kuunnellut sisäistä ääntä, joka on vaatinut elämänmuutosta, vaikka se pelottaisi. Niin hän teki myös, kun oli vaikuttanut Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professorina 2003–2013. Sen jälkeen hän on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran. Kaikkia hyppyjä on edeltänyt pitkä sisäinen kamppailu intuition ja järjen välillä. ”Pitää myös uskaltaa puolustaa sitä, minkä tuntee oikeaksi. Siihen on kuulunut muun muassa yli 80 roolityötä elokuvissa ja televisiosarjoissa, töitä eri teattereissa sekä kymmenen vuoden pesti näyttelijäntyön professorina Teatterikorkeakoulussa. ”Ne eivät ole olleet mitään kivoja kausia elämässä. URAPOLUN MONIVAIHEISUUS on edellyttänyt rohkeita päätöksiä
Kun Kati on esiintynyt Aki Kaurismäen elokuvissa, jotkut katsojat ovat lähettäneet hänelle vihapostia, koska elokuvat antavat heidän mielestään liian ruman kuvan Suomesta. Kiitollisuutta onkin kiva syödä.” Kati saa jonkin verran negatiivista palautetta julkisista kommenteistaan. Minun roolini fiktiivisessä elokuvassa oli saanut jossakussa aikaan sellaisen puuhapetekohtauksen. ”Ei ihmisen tarvitse yrittää kehittää itseään tai elämäänsä täydelliseksi.” 14. ”Minuun naispääroolin esittäjänä on helppo tarttua. Mietimme, miten hän on vääntänyt tortut ja lusikoinut sitä jollain äidin perintöhopealusikalla sellofaaniin.” Kati luonnehtii itseään putkiaivoksi, joka pitää suooikein ja mikä väärin. Kriitikot ylistivät ja katsojat rakastivat elokuvaa, mutta monet myös provosoituivat epäperinteisestä, omaehtoisesta naishahmosta niin, että lähettivät vihapostia Katille. Sitä tulee joskus myös roolitöistä. ”On hävytöntä, että vaikka hoitajat ovat venyneet ja paukkuneet erityisesti koronan aikana ja myös jo sitä ennen kohtuuttomissa työoloissa, ukkojen mielestä pelkän kiitoksen pitäisi riittää. Ja koska en pysty muuttamaan yhteiskunnan isompia rakenteita, haluan vaikuttaa edes nostamalla epäkohtia esiin, vaikka siitä tuleekin aina sanomista.” Tällä hetkellä Katin oikeudentajua loukkaa se, miten kärkkäästi varsinkin miespuoliset järjestöjohtajat ja poliitikot syyllistävät lakkoilevia hoitajia, vaikka nämä käyttävät laissa turvattua työtaisteluoikeuttaan ja vaikka alan kehno palkkaus on yleisesti tunnettu tosiasia. Julkisuusmylly oli nuorelle tytölle raskas, mutta välillä häntä naurattikin. Positiivista palautetta tulee silti onneksi monin verroin negatiivista enemmän.” Niin oli myös, kun Kati esitti Täältä tullaan, elämä! -elokuvassa tarkkailuluokan pahasuista Lissua. ”Kun sain sellofaaniin paketoitua ulostetta, nauroin kavereideni kanssa vedet silmissä
Haastattelutilanteessakaan hänen itseilmaisustaan ei puutu räväkkyyttä. Suoruus johtaa usein vaikeuksiin, mutta joskus siitä on hyötyäkin, Kati on huomannut. ”Välttelin menemistä päärakennukseen, jossa Turkka opetti, kävin siellä vain akrobatian, tanssin ja teatterihistorian tunneilla.” Jälkikäteen Kati on harmitellut, ettei auttanut Turkan hampaissa olleita kavereitaan. Reaktio liittyy kiltin tytön syndroomaan: en uskaltanut sanoa suoraan, että tuo on väärin tai etten halua tällaiseen työryhmään. Ko rv ak or ut ja ol ki la uk ku , D O PP . Pitkään yhteiskunnallinen asenneilmapiiri ja rakenteet ruokkivat hänessä epävarmuutta ja itsen vähättelyä. ”Ei ihmisen tarvitse yrittää kehittää itseään tai elämäänsä täydelliseksi. Katikin muistaa koekuvaustilanteen, jossa vastanäyttelijä yllättäen riisui häneltä paidan pois. Varsinkin Katin uran alkuaikoina elokuva-ala oli erittäin miesvaltainen, ja tytöt ja naiset joutuivat alalla tottumaan monien miesten törkeään käytökseen. ”Jos en sano asioita suoraan, tunteet kumuloituvat sisälläni. Hän ilmoittaa, että nyt istutaan pöydän ääreen ja puhutaan asia selväksi. Jätin vastuun kielteisestä päätöksestä rekrytoijille.” JOUKO TURKAN AIKAA Teatterikorkeakoulussa Kati muistelee seksistisenä, myrkyllisenä ja machoilevana. Hän oli Turkan suosikkioppilas, jota Turkka usein kehui samalla kun haukkui muita. R an ne ko ru ja sa nd aa lit , Za ra . ruudesta. Katista elämäntaito-oppaiden antama kuva siitä, että itsestään voisi tahdonalaisesti kehittää parhaan mahdollisen version tai saavuttaa onnellisuuden, perustuu hyvin kapeaan ihmiskuvaan. » Kati iloitsee siitä, että myös ikääntyville naisnäyttelijöille alkaa olla enemmän töitä. Hän luonnehtii haastattelupaikkaa, kotinsa lähellä sijaitsevaa kauppakeskus-kirjastokompleksia ”arkkitehtoniseksi pyllyraoksi” ja sanoo, että Herttoniemestä ilmeisesti kehitetään taas yhtä uutta ”ahdistusasuinaluetta”. Hän kertoo hyväksyvänsä sen, että hänessä elävät rinnakkain kaikki menneet kehitysvaiheet ja tulevan kehityksen alkiot. 15. Kati pitää tärkeänä yhdessä tekemistä, tasa-arvoa, toisten kunnioittamista ja työn tekemisen iloa, ja suosikkijärjestelmä soti kaikkea sitä vastaan. Jos Kati esimerkiksi työpaikalla rekisteröi jonkin ongelman tai joidenkin ihmisten välisen kitkan, hän ei jää seuramaan tilannetta hiljaa. Useimpia naisille suunnattuja kansainvälisiä elokuvia hän kuvaa ”vähämielisille luoduiksi”. K at in ki et ai su pa ita ja ho us ut , A nd ia ta . Mutta hän oli vasta 19-vuotias, ja ajat olivat toiset. Tyytyväisyyttä itseen ja onnellisuutta voi syntyä vain tekojen sivutuotteena.” Kati tuntee olevansa yhdistelmä onnenpekkaa ja ”suruntuttua”, epävarmuutta ja itsevarmuutta, arkailua ja rohkeutta. Kun Turkka tuli taloon, Kati kuitenkin oli jo ylemmillä vuosikursseilla eikä joutunut pahimpaan prässiin. Koekuvausreissulla arvostetun, akateemikon arvonimen saaneen elokuvaohjaajan luo autokuski kyseli häneltä seksikokemuksista ja itse akateemikko puhui törkeitä. ”Aina, jos huomasin rekryssä pientäkin vähättelyä, aloin näytellä todella huonosti. Lopulta räjähdän, eikä se ole kovin rakentavaa.” ”MINUSSA OVAT LÄSNÄ kaikenikäiset minät koko ajan.” Niin Kati kirjoittaa muistelmissaan. Seksismi ja naisviha olivat Katin mukaan silloin suorastaan maan tapa eikä toisen rajojen rikkomiselle ollut edes sanoja. Suomessakin tilanne on vielä kuitenkin kaukana ihanteellisesta. Asema suosikkina kiusaannutti. Painetta saapua maaliin tai tulla valmiiksi ei ole
”Miesnäyttelijöille tarjottujen roolien skaala saattaa jopa kasvaa, kun lähenee kuuttakymppiä, mutta naisnäyttelijöille käy päinvastoin ainakin Suomessa.” Kati on ainoa suomalainen naisnäyttelijä, joka on palkittu parhaana naisnäyttelijänä Cannesissa, ja hän on saanut lisäksi muun muassa Pro Finlandian ja kolme naispääosa-Jussia. Ainakaan naisten ikää. ”Varaan lapsenlapsille paljon aikaa, ja se on helppoa 60-vuotiaana naisnäyttelijänä”, Kati nauraa. Sotaja evakkoajan kokemuksistaan huolimatta tämä tuntui elävän täydesti nykyhetkessä ja juhlistavan arkea. AHKERANA kävelylenkkeilijänä, sienestäjänä ja marjastajana tunnettu Kati ammentaa rohkeutta ja voimaa luonnosta. Hänellä on kyllä osavuotinen työ Kajaanin runoviikkojen taiteellisena johtajana, mutta pääosan vuodesta hän kiertää ympäri Suomea esittämässä itse käsikirjoittamiaan tai tuottamiaan esityksiä. Repertoaariin kuuluu tällä hetkellä myös yhteistyössä eri alojen taiteilijoiden kanssa tehtyjä esityksiä, kuten runoutta ja musiikkia yhdistävä Pala aurinkoa paloi kädessäni, poikkitaiteellinen Try Me Good King ja Tua Forsströmin runoihin perustuva Laskeutuu lempeä valo meihin kaikkiin ja jäniksiin. Tuoreimpina esimerkkeinä Kati nostaa esiin viimevuotisen Helsingin kaupunginteatterin näytelmän Everstinna, jonka ainoassa roolissa oli kuusikymppinen Heidi Herala, ja Auli Mantilan ohjaaman Transport-sarjan, jonka kahdessa keskeisessä roolissa on yli kuusikymppinen nainen. Meni ensi-ilta syteen tai saveen, meri tai vaikkapa metsän 300-vuotias mänty ei siitä hetkahda.” Rohkeutta ja voimaa Kati saa myös taiteesta. Kun vastasin, että ei siellä ketään kiinnosta yli 50-vuotiaan naisen osaaminen, he ihmettelivät, kuinka Suomella on varaa haaskata se.” Tilanne Suomessa on hiukan parantunut viime vuosina. Katin muistelmateoksessa toistuu usein ajatus, että kaikki kyllä järjestyy. Muina esimerkkeinä ovat olleet monet muut Katin elämänpiirin kovia kokeneet ihmiset. Hän käy paljon taidenäyttelyissä ja teatterissa ja lukee jatkuvasti kaikkea runoista tietokirjallisuuteen. Hiljattain hän esimerkiksi jännitti KOM-teatterin Runar ja Kyllikki -näytelmän ensi-iltaa, jossa hän esiintyi erään näyttelijän tuuraajana. Kati on käsikirjoittanut ja tuottanut kokonaan itse muistisairaudesta kertovan, vuonna 2016 ensi-iltansa saaneen monologinäytelmän Niin kauas kuin omat siivet kantaa, jolle on ollut paljon kysyntää ja jota Kati esittää tänäkin vuonna. Kati toteaa, etteivät puheet monimuotoisuuden tärkeydestä tunnu koskevan ikää. Perusluottamus elämään kumpuaa ainakin isänäidiltä. He ovat näyttäneet, että vaikka on saanut isossa jaossa huonot kortit, niillä voi pelata omanlaistaan peliä. ”Maskeeraaja Leila Mäkynen kiteytti hyvin, että asiat asettuvat perspektiiviin, kun näkee jotain ikuista, kuten meren ja horisontin. ”Sarjassa hienoa on myös se, että naishahmot eivät ole ihannoituja eivätkä demonisoituja vaan kokonaisia ihmisiä, joissa on monia puolia.” KATI HAKEUTUI nelikymppisenä opiskelemaan käsikirjoittamista ja työllistää nykyään pitkälti itse itsensä. Myös parin vuoden takainen, tyttären ja koreografi Annatuuli Saineen kanssa tehty Helene Schjerfbeck -näytelmä Minä maalaan teidät kaikki oli menestys. Edes palkinnot eivät kuitenkaan suojaa ikäsyrjinnältä, jos käsikirjoituksissa ei ole kunnon rooleja vanhemmille naisille. Aika hyvin ihmiselle, jolle työvoimatoimisto tyrkytti 2010-luvulla vain joulumuorin työtä ja lähihoitajaksi kouluttautumista. Se muistuttaa, että kaikkien kokemus on arvokas ja kaikilla on oikeus saada arvokasta kohtelua.” ”MOI MURU”, Kati vastaa puhelimeen kesken haastattelun. ”Kun muistan, että aiemmistakin hirveistä elämäntilanteista on selvitty, voin ajatella, että miksei tästäkin.” Kati elättää itsensä yrittäjänä ja kiertää ympäri Suomea esityksineen. Hän on kertonut sekä muistelmateoksessaan että haastatteluissa avoimesti siitä, kuinka roolitarjoukset alkoivat vähentyä jo vähän yli kolmekymppisenä ja tyrehtyivät miltei kokonaan neli-viisikymppisenä. Kuvauspaikka: ravintola Buenos Aires 16. Silloin kävely merenrantaan rauhoitti. Naisnäyttelijöiden ikäsyrjinnästä ovat viime vuosina julkisesti puhuneet myös muun muassa Outi Mäenpää ja Elina Knihtilä. Myös ikä ja elämänkokemus antavat huoliin perspektiiviä. ”Vasta #metoon käynnistämä keskustelu on antanut sanoja vallan väärinkäyttötilanteiden tunnistamiseen ja esiin nostamiseen. ”Kun työskentelin Ruotsissa eräässä produktiossa ohjaajan ja käsikirjoittajan sparraajana, he sanoivat, että minulla varmasti on jatkuva kiire Suomessa. Paraikaa on menossa Wolfram Eilenbergerin naisfilosofeista kertova teos Vapauden tuli?–?Filosofian pelastus synkkinä aikoina 1933–1943. Soittaja on hänen tyttärensä, dramaturgi Iida Koro, 36, jonka esikouluja päiväkoti-ikäisten lasten hoitamisessa Kati auttaa aina kun voi
”Varaan lapsenlapsille paljon aikaa. Se on helppoa 60-vuotiaana naisnäyttelijänä.” Kati Outisen 8 oppituntia rohkeudesta -haastattelu täällä: lue.eeva.fi/ 8oppituntia Kuuntele 17
kuukauden kasvo Peilikuvan taakse teksti Kristiina Sarasti kuvat Suvi Elo 18
Sen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa ulkonäön merkitys on siirtynyt parinvalinnasta muillekin elämänalueille, kuten työnhakuun ja politiikkaan. ”Toivon, että voin omalla esimerkilläni näyttää muillekin, että asiantuntijat voivat olla hyvin monenlaisia. Vuonna 2020 julkaistussa väitöskirjassaan Erica käsitteli ulkonäköön liittyviä sosiaalisia normeja ja sukupuolta. Erica syntyi 17-vuotiaan yksinhuoltajan lapseksi Klaukkalassa. ”Kun kesäreissuilla sukulaisten luo pysähdyimme huoltoasemilla, kaikki luulivat että olen poika. Turun yliopiston sosiologian laitoksella saan kyllä onneksi olla sellainen kuin olen”, hän sanoo. ”Ydinperheiden keskellä tunsin olevani kummallinen isätön lapsi, joka eli mummonsa luona. Muistan, miten ihanalta se tuntui.” Erican mielestä Klaukkalan ilmapiiri oli tunkkainen ja pikkusieluinen. Siellä Erica ei pistänyt silmään, koska hän pukeutui kirpputorilta löytämiinsä vaatteisiin, kuten rikkinäisiin villapaitoihin, työmiehen takkeihin ja liian isoihin housuihin. Jos minua ei koeta uskottavaksi työssäni sen takia, että olen oma itseni, teen sitten mieluummin jotain muuta työtä. Esimerkiksi erään iloisen hissiselfien yhteyteen hän on kirjoittanut: ”Heti aamusta naurattaa työelämän kohtuuttomat vaatimukset, joita päin tänäänkin mennään hirveällä sykkeellä!” ERIARVOISUUDEN TEEMA on Ericalle myös omasta elämästä tuttu. Kun Erica Åberg on tutkinut ulkonäön merkitystä, hän on myös päässyt eroon monista omista epävarmuuksistaan. Paljon huomiota saanut teos käsittelee ulkonäön ja elämässä menestymisen välistä yhteyttä. Nyt hän raivaa muillekin tilaa ja vapautta. Minua komennettiin jatkuvasti olemaan hiljaa, ja tunsin olevani perheelleni häpeäksi.” Koska tyttöihin kohdistettiin enemmän rajoittavia vaatimuksia ja paineita kuin poikiin, Erica piti tukkansa lyhyenä ja pukeutui kesäisin pelkkiin punaruskeisiin sortseihin. Erican ulkonäköä luonnehditaan lähes jokaisessa hänen haastattelussaan, koska hän tutkii työkseen ulkonäköä. Ulkonäkötutkija Erica Åberg kamppaili pitkään ulkopuolisuuden tunteen ja itsetuntoongelmien kanssa. Kun hän eräänä aamuna tuli kouluun, kaksi vanhempaa tyttöä tekivät oksennuseleitä. ”Isovanhemmat halusivat, että minä olen tavallinen, siisti, kiltti ja kurinalainen tyttö, joka ei pane hanttiin eikä pidä melua ja joka menestyy koulussa. ”Oli huojentavaa, että niissä piireissä välteltiin tavaroiden ostamista uutena, koska ei meillä olisi ollut siihen varaakaan. Hän tunsi pitkään itsensä ulkopuoliseksi ja altavastaajaksi monenlaisissa ympäristöissä. Hän kasvoi ensin isovanhempiensa hoteissa ja alakoulun ensimmäisten luokkien jälkeen äitinsä luona. Viime vuonna hän julkaisi kollegoidensa kanssa artikkelikokoelman Appearance as Capital, joka lähtee ajatuksesta, että ulkonäkö on yksi pääoman muoto. Kuvien saateteksteissä hän satirisoi usein vakiintuneita someposeeraustapoja ja yhteiskunnallista asenneilmastoa. Erica tunnetaan myös mainiosta Instagram-tilistään @ emerita_of_turku, jonka sisältöä hän kuvaa luonnehdinnalla: ”(Talous)sosiologista häröilyä, keski-ikäistä mutuilua, kattauksia, lapsia, lasihedelmiä ja vessaselfieitä. Minulla oli niihin aikoihin vain yksi kaveri.” Yläasteella Erica alkoi kuunnella räppiä ja pukeutua hiphop-tyyliin. Erica oli mukana dosentti Outi Sarpilan johtamassa projektissa Suomi ulkonäköyhteiskuntana ja kirjoittamassa kolme vuotta sitten ilmestynyttä Ulkonäköyhteiskunta-artikkelikokoelmaa. En kuitenkaan ollut erityisen hyvä koulussa, ja olin luonnostani puhelias ja vähän villi. K un Erica Åberg istuu Turun taidemuseon kahvilassa tulppaanikuvioisessa villapaidassaan, liila villapipo päässään ja vaaleanpunainen huivi kaulassaan, hän näyttää enemmän kuvataiteilijalta kuin akateemiselta tutkijalta. ”He sanoivat, että yrjöävät ämpäriin, koska olen niin hirveä.” Teini-iässä Erica löysi punkja eläinoikeuspiirit, joissa tavoiteltavaa ei ollut perinteinen kauneus vaan mahdollisimman epäsovinnainen ulkonäkö. Välillä myös fitnessiä ja bailausta.” Hauskoissa ja terävissä postauksissaan hän poseeraa usein yhdellä jalalla seisten, ulkona neuloen tai vaikkapa esitellen vaatteitaan, jotka tuovat mieleen lastenohjelmien hahmot. Tunsin olevani perheelleni häpeäksi.” ” » 19. Se sopii hänen missioonsa: Erica haluaa tietoisesti rikkoa kapeaa mielikuvaa siitä, millainen asiantuntijan pitäisi olla
Siellä hän viihtyi, koska sai auttaa ihmisiä. Opiskeluaikoina hän kyllä tunsi olonsa ulkopuoliseksi, noloksi ja tyhmäksi. Oikeasti ehtona on, ettei saa vanheta ja lihoa.” ” 20. Onko pääasiallinen tehtävämme todellakin elää niin, etteivät elämän merkit näy ja että todistelemme kunnollisuuttamme kaikin tavoin?” Erica toivoo, että tällainen kehityssuunta saataisiin pysäytettyä ja että oppisimme arvostamaan ihmisten moninaisuutta. Hän pääsi opiskelemaan kuudennella yrittämällä, 35-vuotiaana. ”Minua vie eteenpäin pohjaton uteliaisuus sitä maailmaa kohtaan, jota en ole ennen saanut nähdä.” Töissä Erica saattaa kirjoittaa artikkelia vaikkapa siitä, miten näkyvä vähemmistöstatus sekä tietynlainen musiikkimaku ja pukeutuminen määritellään mediassa uhkaavaksi. Heidän tekemästään ulkonäkötyöstä ei silti tietenkään makseta.” SOSIOLOGIAN OPINNOT olivat Ericalle lopulta reitti vapauteen. ”Sen avulla pystyin näkemään elämäni suuremmissa kehyksissä. Sellainen ilmapiiri kaventaa ihmisten vapautta miettiä oma arvojärjestyksensä. Hän ei osannut vastata kaikkiin vastaväittäjän kysymyksiin, mutta sekään ei lopulta haitannut. Erica itse tuntee vapautuneensa liiasta oman navan kaivelusta, kun ikää on kertynyt. ”Jälkikäteen ajatellen se oli erittäin tyypillistä. Toisaalta ulkonäkökriteerit olivat sielläkin tiukat, ja liiallinen naisellisuus vähensi uskottavuutta.” Lukion jälkeen Erica pyrki viisi kertaa lukemaan sosiologiaa. Erica aloitti opiskelun odottaessaan toista lastaan, ja opintojen aikana perhe kasvoi nelilapsiseksi. Ulkoinen kauneus, nuorekkuus ja hoikkuus voitaisiin nähdä ominaisuuksina muiden joukossa eikä tavoitteena kaikille. ”Ajattelemme, että jokainen saa tehdä kehollaan mitä vain, mutta oikeasti ehtona on, ettei saa vanheta ja lihoa. Vapaa-ajallaan hän tekee usein käsitöitä. Erään työnantajan mielestä Erican löysät farkut ja pääkallokuvioiset kengät eivät sopineet työpaikalle, toinen antoi tälle omasta kaapistaan kukkapaidan ja vaati pukeutumaan siihen. Tajusin, että vaikeuteni eivät ole johtuneet ainoastaan minusta. Painosta, pukeutumisesta ja ehostustyylistä päätellään asioita, joita niistä ei oikeasti voi päätellä, kuten kykyä työntekijänä ja kelvollisuutta vanhempana ja kansalaisena.” Tämä päättely ei Erican mukaan aina ole tietoista. Sosiologia auttoi häntä ymmärtämään, mitkä luokkaan, sukupuoleen ja ikään tai sukupolviin liittyvät yhteiskunnalliset rakenteet vaikuttivat hänen omien epävarmuuksiensa taustalla. Itse sosiologia kuitenkin tuntui hänestä niin kiinnostavalta, että hän teki maisteriopinnot samalla kun oli kotona lasten kanssa. Hän jännitti luennolla puhumista, koska pelkäsi että käyttää vääriä termejä tai puhuu asian vierestä niin että muut joutuvat myötähäpeämään. Nykyään hän katsoo aiempaa enemmän itsestään ulospäin. Esimerkiksi työhaastattelussa rekrytoija ei välttämättä tunnista ajattelevansa, että hänen pätevää hakijaa kohtaan tuntemansa torjunta johtuu vaikkapa tämän vartalon muodosta tai pukeutumisesta, vaan sanoo että tämä ei tuntunut oikealta. Erican mukaan yhteiskunnassa on yleistynyt ajatus siitä, että monet sairaudet, tapaturmat ja syrjinnän muodot ovat ihmisen oma vika, ”koska tämä ei ole pitänyt itsestään huolta”. ”Pystyin olemaan oma itseni, eikä se häirinnyt ketään tai tuntunut olevan kenellekään liikaa.” Sosiologian ansiosta Erica ei enää koskaan tunne olevansa yksin. Työelämässä useampikin työnantaja kuitenkin huomautteli ulkonäöstä ja pukeutumistyylistä. Ajattelemme, että jokainen saa tehdä kehollaan mitä vain. Kun yliopiston ovet eivät auenneet, hän opiskeli tradenomiksi ja pääsi töihin sosiaalisin perustein asuntoja myöntävään yritykseen. ”Nyky-yhteiskunnassa pitää olla fyysisesti tietynlainen todistaakseen, että on tuottava kansalainen. ”Minulla ei myöskään ole enää koskaan tylsää hetkeä, koska ajateltavaa ja opittavaa on niin paljon.” PARIN VIIME VUODEN aikana Erica on kirjoittanut artikkeleita muun muassa siitä, miten sosiaalinen media vahvistaa ulkonäköpaineita ja miten ulkonäkötyytyväisyys vaikuttaa sosiaalisen median sisällöntuotantoon, millaisia käsityksiä naisten karvaisuuteen liittyy ja miten ulkonäköön yhdistyy käsitys kunnollisuudesta. Varsinkin nuoria naisia pidetään usein muokattavana massana, joiden on edustettava jotain muuta kuin itseään: perhettä, puolisoa, työnantajaa, kosmetiikkafirmoja ja patriarkaatin edunsaajia. Ymmärsin esimerkiksi, että yliopistossa jännittäminen johtui epäakateemisesta taustastani, lapsuudenkokemuksista ja siitä, että minut oli tyttönä opetettu häpeämään tilan ottamista.” Kun Erica lopulta väitteli tohtoriksi, hän nautti tilaisuudesta täysin siemauksin