Katja Kettu ”Ystävystyessämme olin vielä naimisissa” ”Keskityn itselliseen olemiseen” K A TJ A K E TT U •S O N JA LU M M E • M A R IT A F B JÖ R K E ST E N • SII R I N O R D IN • JO N E N IK U LA • A R JA K O R IS E V A • R A IJA O R A N E N R oo lie n ta ka na . TO U K O K U U 20 26 JONE NIKULA ”Kannoin huolta siitä, kuka kertoo vaimolle” ARJA KORISEVA Keskenmenojen jälkeen YLE-JOHTAJA MARIT AF BJÖRKESTEN SIIRI NORDIN ”Lapsuudesta jäi yksinpärjäämisen eetos” & RAIKAS T-PAITATYYLI ”Sain uuden mahdollisuuden” 6 Toukokuu 2026 12,90 Sonja Lumme RAKKAUS KASVOI PIKKUHILJAA SYDÄNKOHTAUKSEN SAANUT UPEASTI UUDISTUNUT SIVUA 100 LISÄKSI TOPI BORG | CHRISTIAN & HELI RÖNNBACKA | SAGA ANDERSSON JANNA | HANNA-RIIKKA KUISMA | MARTINA NAVRÁTILOVÁ › Raija Orasen koti henkii harmoniaa ja hyvää arkea
Se, mihin kiinnität huomiosi, vahvistuu. Puoliso on täyttänyt tiskikoneen niin, etteivät haarukat pistä käsiin, kun tyhjennän sitä. TIEDE SANOO SUUNNILLEEN näin: Aivot oppivat siitä, mihin niitä käytät. Kokeile tätä kotona pääkirjoitus Ylikierroksille menneet aivot ovat palohälytin, joka hätääntyy letunpaistosta. Mutta eikö Eeva Kilpi tee sen paljon kauniimmin. Tiede siis selittää, miten EK-menetelmäni toimii. Kun keskityt savuun, jätät samalla huomiotta monta muuta asiaa: ohukaisten pitsireunat, mustarastaan laulun, sen miten koira yrittää ylettyä kermavaahtokulhoon. Rakkautta on. K U V A K ri st iin a K ur ro ne n. TODELLISUUS SYNTYY havainnoista, ja niihin voi vaikuttaa. Mari Paalosalo-Jussinmäki mari.paalosalo-jussinmaki@a-lehdet.fi Instagram: @maripaalosaloj S iis kauneutta on. Iloa on.” Olen viime aikoina toistellut Eeva Kilven runon alkua mielessäni kuin mantraa. Yritän sen avulla muistaa, että maailmassa tapahtuu joka päivä hyviä asioita. 3. Raumalla vapautettiin luontoon kaksi nälkiintyneenä löytynyttä saukonpoikasta. Siksi olen alkanut pysähtyä ja sanoa ääneen sen hyvän, mitä huomaan. Kutsun tätä EK-metodiksi, ja viime viikkoina se on kuulostanut muun muassa tältä: Onpa tulppaanikimppu kaunis kuihtuneenakin. Erityisen innokkaasti aivosi tarttuvat havaitsemiisi uhkiin. Mitä useammin ajattelet jotain, sitä nopeammin ja tehokkaammin aivot havaintoasi käsittelevät. Todellisen turbovaihteen saat käyttöön, kun havaintoosi liittyy voimakas tunne. Attention training eli tarkkaavaisuusharjoittelu on menetelmä, jota jotkut terapeutit käyttävät ahdistuksen ja masennuksen lievittämiseen. Se on vaikeaa, kun uutiset tuuttaavat sotaa, työttömyyttä ja valtion velkaa. Ei ihme, sillä hiljattain tajusin sillä olevan sekä eevakilvellinen että tieteellinen pohja. Kiinan hiilidioksipäästöt ovat pienentyneet. Ei yhtään rähinää tällä koiralenkillä! Menetelmä tuntuu toimivan. Siksi yksi moite tuntuu aidommalta kuin kymmenen kehua ja puolison huonot tavat painavat enemmän kuin hyvät. Se on myös yksi tutkitusti toimivista keinoista lieventää negatiivisuusharhaa. Negatiivisuusharha palvelee evoluutiota, virheistä oppimista ja turvassa olemista, mutta ylikierroksille menneet aivot ovat palohälytin, joka hätääntyy letunpaistosta
KANNESSA Kannessa: Katja Kettu Kuva: Jirina Alanko Tyyli, meikki & hiukset: Ida Jokikunnas Asu: Pusero JcSophie / Stockmann. 70 KAUNEUS Harmaiden hiusten hoito, parhaat aurinkosuojat 72 TYYLI Arja Koriseva esittelee freesit t-paitatyylit 78 MATKALLA Espanjan Córdobassa on maailman upein rakennus 87 ELÄMÄNTARINA Martina Navrátilová puolustaa vähemmistöjen oikeuksia JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus 6 Lukijat 29 Hannu-Pekka Björkmanin kolumni 91 Paras juttu 92 Ristikko 94 Kuukauden horoskooppi 95 Ensi numerossa 97 20 kysymystä 40 10 18 72 Katja Ketun elämässä on taas kepeyttä ja iloa. 10 KATJA KETTU ”Elämää on nyt elettäväksi” 18 NOORA KUPARI Huomisen puolustaja 21 KULTTUURI Kesäteatterien parhaat, Topi Borgin lempiteokset 30 MARIT AF BJÖRKESTEN Paljon vartija 34 SIIRI NORDIN ”Sain uuden mahdollisuuden” 40 SONJA LUMME ”Vahdin rakkaitani kuin leijona” 46 CHRISTIAN JA HELI RÖNNBACKA ”Olemme pala ja peli, Dempsey ja Makepeace” 53 LEMPIRESEPTINI Saga Anderssonin täytetyt kesäkurpitsat tuovat lapsuuden mieleen 56 KOTONA Raija Orasen ja Jyrki-puolison koti hurmaa pehmeillä väreillä 64 SELVIYTYMISTARINA Jone Nikula toipui sydänkohtauksesta ilman suurta draamaa 68 TERVEYS Mistä tietää, onko rytmihäiriö vaarallinen. EEVA 5 / 2026 | sisällys 4
Entä jos sydän särkyy. Anneli Kanto kertoo uutuuskirjassaan elämänsä merkityksellisistä asioista ja muistoistaan Elämänlangalla kertoo taiteen tekemisestä, ystävyyksistä ja perhe suhteista, sekä maailman tilanteen herättämistä ajatuksista. K irj ail ija ku va Su vi R o ik o Gummerus_Anneli_Kanto_Eeva_080426_k1.indd 1 Gummerus_Anneli_Kanto_Eeva_080426_k1.indd 1 26.3.2026 12.02 26.3.2026 12.02. Anneli Kanto puhuu vanhenemiseen liittyvistä tunteista ja miettii, uskaltaako varttuneella iällä rakastua
Maailma on ihmeellinen.” Ulrika Mikä on parasta keväässä. Sinne on päästävä! Tämä matkakohde osui ja upposi. Parvekkeelle heti kukat, kun on vain mahdollista. KANSI PUHUTTELI Jo kansikuva innosti lukemaan jutun Piia Pasasesta. MIKÄ TEKEE SIITÄ HYVÄNMIELENMUSIIKIN. 80 v. Hän on aito ja inhimillinen, ja artikkeli oli tosi hyvä. Mökillä kesäkukkien aika on hieman myöhemmin. lukijat KUUKAUDEN KYSYMYS Piia Pasanen ”Viisikymppisenä olen sopivasti itsekäs” ”Lohduttavaa on, että selviydyin” P IIA PA SA N E N • M IL LA R IIK K A R YT K Ö N E N • SO N JA K A IL A SS A A R I • JU H A H U R M E • H JA LL IS H A R K IM O • PA N U LA TU R I R oo lie n ta ka na . Myös jäitten lähtöä järvestä veikkailemme. Ruut KESÄKOHDE Kesä ja Gotlanti. Pikkuhiljaa näen, että marjapensaisiin ja syreeneihin tulee nuput näkyviin jne. ”Se, että pitkän pimeän talven jälkeen voin avata mieleni sälekaihtimet ja ottaa auringonvalon vastaan. Pantteri HEITTEILLEJÄTTÖÄ Marja Jylhä puhuu asiaa. Tulevissa eduskuntavaaleissa on tarkkaan mietittävä, ketä äänestää. Itse vaihdan verhot ja kodintekstiilit värikkäämmiksi.” Sari ”Pari päivää kestävä perusteellinen siivous kuuluu kevääseen.” Mervi ”Luonto herää. Allergioistani huolimatta kevät on ihan parasta aikaa.” Merja ”Meidän 19-vuotias neitokakadumme Timppa, joka muuttuu nuoreksi töyhdöksi joka kevät. Varpuset ja tintit siinä lähistöllä, ja täysi rauha ja hiljaisuus sekä omassa mielessä että lähiympäristössä. Suomessa on menossa ikäihmisten heitteillejättö, ja asialle täytyy tehdä jotain. Kiireestä ja kaaoksesta ei sillä hetkellä tietoakaan.” Pirjo ”Kun saa ottaa pyörän taas käyttöön, nauttia pyöräilystä ja katsella, kuinka luonto puhkeaa pikkuhiljaa kevääseen.” Soili ”Oma kevätrituaali on se, kun lähden kiertämään pihapiiriäni katsellen, mitä kaikkea nousee maasta ja missä vaiheessa eri puiden silmut ovat. ”Kun saa vaihtaa asvalttia rouhivat nastarenkaat kesärenkaisiin ja ajaa pitkälle keväistä auringonlaskua kohti.” Hannele K U V IT U S iS to ck . Joka päivä näet jotain uutta, mikä on ollut piilossa talvella, sekä luonnossa että ihmisissä. Kuka ajaa vanhusten asioita tosissaan eikä vain anna vaalilupausta, jonka heti rikkoo, kun pääsee kansanedustajaksi. Sekä metaforallisesti että kirjaimellisesti.” Anja NYT EEVA KYSYY: MIKÄ KAPPALE PIRISTÄÄ SINUA. K U V A T A -l eh tie n ku va -a rk is to ”Kun talvi on ohi ja aurinko lämmittää.” Maria ”Ensimmäiset sinivuokot ovat kevään varma merkki! Joka kevät yhtä innostava. Kevät on elpymisen aikaa.” Ritva ”Valo, vaikka se onneton paljastaakin talven suurpiirteisyydet siivoilussa.” Sirpa ”Kahvit mökin pihalla lumen ja jään keskellä heti, kun aurinko lämmittää jonkin suojaisan kohdan. Vastaa osoitteessa lue.eeva.fi/kuukaudenkysymys 6. Ansku UNELMIEN KOTI Janne ja Mia-Riitta Lehtosen kodista kertova Itse tehty unelma oli hyvä esimerkki siitä, että kova työ vaatii veronsa, mutta loppupeleissä tosi rakkaus kuitenkin kantaa. H U H TI K U U 20 26 JUHA HURME JANNE LEHTONEN & VAIMO MIA-RIITTA ”Sinkkuna voin tosi hyvin” UPEA SKANDIKOTI ERIKOISJOUKKOJEN ”Suru veljestä on syvin” Hjallis Harkimo Isän kuolema ja muutokset työssä Rakkaus syttyi aivovamman jälkeen PANU LATURI & SIRPA SULKU Huhtikuu 2026 12,90 Millariikka Rytkönen SONJA KAILASSAARI › Hurmaavan helppo pavlova Vuoden Eeva UPEASTI UUDISTUNUT SIVUA 100 6 FARKUT JOKA TYYLIIN PALAUTE Eevan numerosta 4/2026
Halusimme tietenkin ikuistaa sen Katjan kuviin. Tilinpäätös jatkaa Suomessa feelgoodin kirkkaimmaksi tähdeksi nousseen Maija Kajannon suosittua Puistokadun pesula -sarjaa. Elin tapahtumien mukana 1800-luvulla.” Orvokki KYSYMME eeva.fi:ssä ihmissuhteisiin liittyvän kysymyksen, johon ei ole aina helppo vastata. ROOLIEN TAKANA KATJA KETTU kuvattiin henkilökuviin keväisenä perjantai-iltana Original Sokos Hotel Vaakunan kattoterassilla. EI 54% KYLLÄ 46% 7 Maija Kajanto TILINPÄÄTÖS Olisiko aika laittaa arki henkarille tuulettumaan. K U V A T A -l eh tie n ku va -a rk is to VAIKEA VALINTA LUKIJAT SUOSITTELEVAT KIRJOJA Saako ystävän salaisuuden kertoa eteenpäin, jos on huolissaan. Asiakaspalvelu info@aspa.a-lehdet.fi TAPAA MEIDÄT SOMESSA! Sähköposti eeva@a-lehdet.fi Facebook @ eeva.fi Instagram @eevamedia Eeva netissä eeva.fi @ i RICHARD OSMAN: Torstain murhakerho ”Kirjan parissa saa hymyilyttäviä hetkiä ja naurunhörähdyksiä.” Sari WILHELM MOBERG: Maastamuuttajat 1–7 ”Suuri tarina siirtolaisuudesta ja Pohjois-Amerikan asuttamisesta. Oli luvattu hyvää säätä, mutta meidät yllättikin loputtoman kaunis kultainen auringonlasku. Mitä sinä ajattelet. asti.. 22 95 Maija Kajanto PYYKKIPÄIVÄ (12,95) 7 95 Pokkaritarjous voimassa 10.5. K U V IT U S iS to ck
Optihouse Sipola, Oulu optihousesipola.fi Iris Optikko, Vaasa irisoptikko.fi Hakula, Turku optikkohakula.fi Olemme uniikki osa Silmäasemaa Tarjoamme uniikin tuotevalikoiman, jota eivät koske Silmäaseman edut ja tarjoukset.
Bazar 29 95 Clarisse Sabard FLO RA JA JOSÉP HI NE Agapanthes-sarjan avaus on kiehtova kahden aikatason lukuromaani sukusalaisuuksista, kadonneesta maalauksesta ja oranssin timantin arvoituksesta. Suomennos: Nina Mäki-Kihniä Bazar 29 95. 92. Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Suomennos: Kira Poutanen Bazar 29 95 Lorna Cook KADOTETUN RAKKAUDEN VUODET Surua ja toivoa läikähtelevä kertomus sodan mielettömyydestä sekä ensirakkauden viipyilevistä hetkistä, joita vuodet eivät haalista. Painopaikka Punamusta Joensuu ISSN 0358–8351 Aikakausmedia ry:n jäsen Eeva ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mari Paalosalo-Jussinmäki PÄÄTOIMITTAJA Mari Karsikas JOHTAVA AD, NAISTEN MEDIA Reetta Röynä TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Sari Hannikainen, Annaleena Jalava, Iiris von Knorring GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Saara Hurme EEVA.FI Milla Kukkonen, Inka Simola TOIMITUSASSISTENTTI Päivi Ahonen SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi KUSTANTAJA A-lehdet Oy TOIMITUSJOHTAJA Heli Arantola MEDIAMYYNTI www.mediaopas.a-lehdet.fi ILMOITUSTEN TRAFIKOINTI Punamusta Oy SIVUNVALMISTUS Anssi Lausmaa /Aste Helsinki Oy KÄYNTIOSOITE Risto Rytin tie 33, Helsinki POSTIOSOITE Eeva, 00081 A-lehdet SÄHKÖPOSTI eeva@a-lehdet.fi PUHELIN (VAIHDE) 09 75 961 VERKOSSA www.eeva.fi ASIAKASPALVELU JA LEHTITILAUKSET Nopeimmin asioit netissä asiakaspalvelu.a-lehdet.fi Puhelimessa palvelemme 09 759 6600 (ma-pe 8-20 ja la 10-15). Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Sähköposti info@aspa.a-lehdet.fi Vastausaika noin viikko. vuosikerta K o h t a a m i s i a j o v u o d e s t a 1 9 3 4 9 äitienpäivään Lahjatoiveeksi Thua Aalto AUGUSTAN TEHTÄVÄ Pakahduttava historiallinen romaani Suomen ensimmäisen edistyksellisen tyttökoulun perustajan Augusta Heurlinin nuoruusvuosista. Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme
Katja Kettu matkustaa kirjailijan työnsä vuoksi paljon. Kun ympäröin itseni omilla tavaroillani, tunnen olevani turvassa.” 10. Hän kuitenkin tekee kodin aina sinne, missä on. ”Levittäydyn
Vuosien yrittämisen ja lukuisten keskenmenojen jälkeen hänestä ei tullut äitiä. teksti Miia Vatka kuvat Jirina Alanko 11. ”ELÄMÄÄ ON NYT ELETTÄVÄKSI” Kirjailija Katja Kettu on pannut pisteen lapsihaaveelle. On aika keskittyä haaveilun sijaan nykyhetkeen
”OLEN KYSYNYT ITSELTÄNI, HALUANKO OLLA OIKEASSA VAI ONNELLINEN.” 12
Aina ei ole ollut niin. Katjalla on takanaan rankkoja aikoja ja tapahtumia, jotka ovat jättäneet jälkensä. Sitä mieltä on kirjailija Katja Kettu, 48. 13. ”Tietysti satuttaa, kun ei uskota tai vähätellään. Silloin voi hyvällä omallatunnolla käpertyä koloonsa kirjoittamaan. En ole hyökytyksessä ihan naama paljaana.” N Katja elää hyvää itsellisen naisen elämää kolmen kissansa kanssa. ”Sen sijaan on mentävä eteenpäin. ”Olen saanut keskittyä tekemiseen ja itselliseen olemiseen. Nyt Katja ei tarvitse muiden maita tai mielipiteitä. Mutta se, että asiaa karnevalisoitiin julkisuudessa ja siitä tehtiin kohu, kertoo mielestäni vain yrityksestä hiljentää naiset yhteiskunnassa.” Katja ei ajattele provosoivansa tahallaan. Ja että hän ylipäätään on henkisesti siinä kunnossa, että pystyy tekemään rakastamaansa työtä. Työpaikalla tapahtuva kiusaaminen tai naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta pitää nostaa esille. Kirjailija syytti edellistä kustantamoaan epäasiallisesta käytöksestä. Tunnen tulleeni kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, mutta minun on turha enää jatkaa aiheesta”, Katja sanoo nyt. Olen siivonnut ylimääräisen hössöttämisen pois elämästäni.” LAPISSA ON OLLUT mahdollista tutkiskella itseään ja ottaa etäisyyttä. Kun asuu talvella 35 kilometriä Muonion keskustasta, autoa ei tosin aina huvita lähteä käynnistelemään akkubuustereilla pilkkopimeässä, pilkkihaalareissa ja otsalamppu päässä. Yksi niistä on julkinen kiusaamiskohu. Pikaromanssit eivät häntä kiinnosta. Saatoin istua kaksitoista tuntia lentokentällä ja hakata läppäriä. Ikäkin tuo toleranssia. JO ENNEN kiusaamiskohua oli sieppauskohu. Häntä ei uskottu, ja ulostuloa pidettiin markkinointitemppuna. ”Urani alussa matkustin paljon samaan aikaan kun työstin tekstiä. ”Ihmismieli toimii onneksi niin, että ikävät asiat jäävät takaalalle ja tilalle tulee uutta ja hyvää.” Katja iloitsee siitä, että hänen kirjallinen työnsä jatkuu kuten ennenkin. Se nousi, kun Katja teki vuonna 2012 rikosilmoituksen vanhasta päällekarkauksesta. ”Sitä asiaa minun ei kannata enää miettiä. Enää en sellaiseen rupea. Tänä kesänä hän istuttaa potut sukutilansa multaan pohjoiseen. ”Jouduin raiskausyrityksen kohteeksi enkä kadu sitä, että toin asian esille. Ei mitään järkeä. AISELLA PITÄÄ OLLA perunamaa. Pitkien välimatkojen vuoksi Katja joutui hankkimaan auton, vanhan rämän. Olen kysynyt itseltäni, haluanko olla oikeassa vai onnellinen.” Katja valitsi onnellisuuden. Anteeksi ei ole pakko antaa, mutta katkeroitumista ja uhriutumista kannattaa välttää. Kustantamo teetti kiusaamisväitteestä selvityksen, jonka mukaan epäasiallista käytöstä ei tapahtunut. On ollut elämän tasauksen aika.” Sitä Katja on viettänyt Lapissa. Hän on oleskellut pari viime vuotta Ruotsissa, Norjassa, Muoniossa ja Inarissa keräämässä aineistoa ja kirjoittamassa tuoreinta kirjaansa. Mutta onneksi minulla on omat ihmiseni, ystävät ja muu tukiverkko.” ”Sen verran kuitenkin suojelen itseäni, etten googlaa, mitä minusta kirjoitetaan. Vielä jokunen vuosi sitten Katja pani perunat silloisen kumppaninsa peltoon – ja kävi syksyllä nostamassa ne, vaikka parisuhde oli ehtinyt päättyä. Ja on siihen toinenkin, hellyttävä syy: ”Kuljetan mukanani lähdekirjoja ja kolmea kissaa.” Auto meni jo kertaalleen vaihtoon, koska pakki lakkasi toimimasta. Elämään on löytynyt tasapaino ja rauha. On valittava taistelut, joihin lähtee
Adoptiokaan ei ole enää minun ikäiselleni itselliselle äidille mahdollinen. Minulla olisi lapselle rakkautta tarjottavana, mutta tämä nyt vain meni näin.” Katja sanoo työstäneensä lapsettomuusasiaa kauan. Se auttoi löytämään oman äänen ja laittamaan asioita perspektiiviin.” Katja heräsi lapsen kaipuuseen yli kolmikymppisenä. Siitä kaikesta tuli lopulta suorite.” Ikä asetti aikarajan hedelmöityshoidoille. Lisäksi Katja on käynyt suruterapiassa. MINULLA OLISI LAPSELLE RAKKAUTTA TARJOTTAVANA, MUTTA TÄMÄ NYT VAIN MENI NÄIN.” 14. Itsellinen äiti ei pääse hoitoihin enää 45 vuotta täytettyään ellei tiedossa ole tuttua munasolujen lahjoittajaa. Hän käsitteli sitä jo edellisessä romaanissaan Erään kissan tutkimuksia. ”Kun muutama vuosi sitten sain viimeisimmän keskenmenoni, totesin, että enää en jaksa yrittää. Lääkärikäynnit, hormonit, pistokset ja muut piti aikatauluttaa. ”Siskoni jopa tarjosi munasolujaan, ja olisin saanut ex-puolisoltani spermaa, mutta homma alkoi tuntua turhan totiselta puskemiselta. LAPSETTOMUUS ON vaikuttanut Katjan elämään vahvasti. Minun piti jopa miettiä, missä vaiheessa kulloinkin tekeillä oleva kirjani on, kun lapsi syntyy. Putoan joka kerta syvään psyykkiseen ja fyysiseen kuiluun, jonne ei mikään valo pilkota.” ”Sellaiselle ei loputtomiin jaksa itseään altistaa.” Luopumisessa ovat auttaneet kirjoittamisen lisäksi keskustelut äidin ja ystävien kanssa. ”Raskauden suunnittelu vaikutti kaikkeen. Tuntuuhan se epäreilulta. Kaipasin esiäitieni ääntä. Hedelmöityshoidot, hormonitasojen vaihtelut, keskenmenot ja menettämisen suru koettelevat voimia ja vievät työkyvyn. ”TUNTUU EPÄREILULTA. ”Tutkin tuolloin paitsi lapsettomuutta myös sukuni historiaa. Vuosien varrella Katja on saanut lukuisia keskenmenoja. Ensin hän yritti raskautumista parisuhteessa, sitten itsellisenä äitinä hedelmöityshoidoilla
Brita-Kajsa myös esitetään niukissa lähteissä ristiriitaisena persoonana: toisaalta oppimattomana Lapin akkana, toisaalta yrttien osaajana ja parantajana.” ”Halusin selvittää, kuka oli tämä nainen, joka pirttihirmuna ajoi lempeän Leevin mäelle, poltti piippua, kiroili ja myi lappalaisille viinaa, mutta myös äitiyden perikuvana synnytti viisitoista lasta ja auttoi sairaita.” Katja istui tuoreimman romaaninsa parissa viimeistelyvaiheessa kaksitoista tuntia päivässä, seitsemän päivää viikossa. Potkupuvut ja sängyt on pantu kiertoon tai yksinkertaisesti viskattu jätelavalle. Ja koska lasta ei luultavasti tule, minun ei tarvitse enää rakentaa tulevaisuuteni haaveita hänen varaansa. ”Kirjoittaminen vaatii tiettyä kepeyttä, jotta se sujuisi. Katja on nauttinut valtavasti uusimman, juuri ilmestyneen romaaninsa Brita-Kajsan kirjoittamisesta. Se käsittelee ruotsinsaamelaisen papin, lestadiolaisuuden perustajan Lars Levi Laestadiuksen vaimoa, Brita-Kajsa Alstadiusta. Pennut tulivat puolivahingossa toisen iäkkään kissan kuoltua. Mutta olemme löytäneet yhteyden. Voin keskittyä tähän hetkeen. Hän iloitsee ystäviensä lapsista ja lapsenlapsista – ja hoivaa lemmikkejään. ”OLEN NYT SELLAINEN HULLU KISSANAINEN.” 15. ”En ole ennen tavannut yhtä villejä kissoja. LAPSEN YRITTÄMINEN oli Katjan mukaan raskasta myös siksi, että tulevaisuus tuntui olevan aina jossain kaukana, toisaalla. Katjalla on kolme kissaa, seniori Petja sekä kaksi pentua, Pöllö ja Vilja. Välillä tulee edelleen haikeita hetkiä, mutta Katja ei suostu katkeroitumaan tai kadehtimaan. Aluksi Katjaa kiinnosti itse Laestadius. Mutta tiedän myös, ettei sellaista loputtomiin jaksa. ”Nautin siitä. Elämää on nyt elettäväksi.” Jotkut raskaudet ehtivät niin pitkälle, että Katja teki jo vauvalle hankintoja. Välillä pitää levätä ja hoitaa itseään. Huomasin, että miehestä on kirjoitettu todella paljon, mutta vaimosta ei juuri mitään. Katjan tuttava, kuvataiteilija Marjatta Tapiola, kuuli eläinsuojeluyhdistykseltä kahdesta ladosta löytyneestä pennusta ja kysyi Katjalta, kumman tämä tahtoisi. Niin minulle tuli kaksi villiä pikkukissaa.” Kissoista on Katjalle seuraa, vaikka käsivarret ovat täynnä kynsinaarmuja. ”En ehtinyt vastata, kun Marjatalta tuli jo viesti, että olen tulossa Sysmästä, tuon ne molemmat. ”Luin hänen saarnojaan ja pengoin taustoja. Nyt on sen aika”, Katja sanoo. Nyt minulla on ollut sitä.” Kirjan aihe ei ole kepeä. Olen nyt sellainen hullu kissanainen.” ÄITIYSHAAVEESTA LUOPUMINEN on vapauttanut luovaa energiaa. ”Nyt olen sinut sen asian kanssa. Sydänkohtauskin on toisinaan lähellä, kun öisin lavuaarissa päivystävä Pöllö tekee yllätyshyökkäyksiä vessaan hiippailevan Katjan rastoihin. Onhan se sanoilla leikittelyä
Brita-Kajsa ei moiseen suostunut. Vahvistumisen sijaan ihminen sitkistyy.” ”Vahva kelohan kaatuu kerralla. V ih re ä m ek ko M os M os h. ”1800-luvun naisella ei juuri ollut liikkumatilaa, ja uskonto oli yksi häneen kohdistetuista vallankäytön välineistä.” Katja on miettinyt paljon sitä, miten Brita-Kajsa selviytyi, mistä hän sai voimaa hurmoksellisen herätysliikkeen johtohahmon vaimona. Ja ikä tekee tehtävänsä. Jouduin myös vääntämään opettajan kanssa siitä, etten laula virsiä tai lähde kirkkoon.” Kavereilla saattoi olla kymmenen sisarusta, eikä heidän kotonaan katsottu televisiota. ”Nautin siitä, että kukaan ei rajoita tekemisiäni. Mies vastusteli, mutta Brita-Kajsa sai hänet piispan avustuksella taivuteltua. Olen mieluummin sitkeä, tilanteiden mukaan taipuva paju.” KIRJA ON NYT valmis ja Katja vetää hetken henkeä. Jossain vaiheessa olin muutamassakin deittisovelluksessa, mutta ne menivät kuin huomaamatta kiinni.” ”Yhden illan jutut tai jännä sutina eivät ole minua varten. Lapsena Katja ei niinkään kiinnittänyt huomiota siihen, että lestadiolaisperheiden tytöt ja naiset olivat alisteisessa asemassa poikiin ja miehiin verrattuna, mutta sen hän kyllä pani merkille, että muun muassa tyttöjen pukeutumista kontrolloitiin. H ui vi ja ke ng ät Va lk oi ne n E le fa nt ti. EI NIISTÄ TARVITSE NOUSTA ENTISTÄ VAHVEMPANA, KUNHAN NOUSEE.” V ih re ä na hk at ak ki O na r St ud io s. Hän ei ole etsimällä etsinyt parisuhdetta. Nuori nainen oli kuudennella kuulla raskaana, kun hän hiihti monen päivän matkan Jokkmokista Lars Levin luokse Kaaresuvantoon vaatimaan vihkimistä. Tapailukin on raskasta. Katjaa kiehtoi Brita-Kajsan päättäväisyys. Ainakin menisi eteenpäin. Kavereiksi tuleva kirjailija kehitteli mielikuvitusystävät Riikamäen Ellan ja Luonnonlahja Mansikan. Johonkin korkeampaan virtaan kuitenkin. LAPSENA KATJA leikki paljon yksin, sillä kaksi siskoa ja veli ovat monta vuotta nuorempia. Seikkailin kotimme takaisella suolla ja leikin löytöretkeilijää.” Lapsuuden kotikaupunki Rovaniemi oli vahvaa lestadiolaisaluetta. Siitä, miten uskonto yrittää viedä naiselta voiman, mutta ei siihen täysin pysty. ”Haastavistakin tilanteista voi selvitä. Kuin varkain myös Laestadiuksen vaimosta on tullut Katjalle tärkeä hahmo. ”Kaivaudun taas ihmisten ilmoille. ”HAASTAVISTAKIN TILANTEISTA VOI SELVITÄ. Ei niistä tarvitse nousta entistä vahvempana, kunhan nousee. ”Luin elämänkatsomustietoa, kun muut olivat uskonnon tunnilla. Brita-Kajsa ei ole suora elämäkerta vaan lähteisiin perustuva romaani. Kaipaan rauhaa ja maadoittumista tässäkin asiassa.” Kesällä Katja lähtee rakastamalleen Jäämerelle, ratsastamaan ja vaeltamaan Varanginvuonolle. ”Rakastin tarinoita ja luontoa. ”Vaikka yhteisö rajoitti, henkilökohtainen usko luultavasti toi lohtua ja turvaa.” Katja ei osaa sanoa, mihin itse uskoo. Näen ystäviäni, käyn teatterissa ja näyttelyissä.” Katja on elellyt jo jonkin aikaa kissojensa kanssa keskenään. Hänen kummitätinsä teki sen itse Inarin opistossa. 16. Katja tuli ateistiperheestä, joten välillä hän tunsi koulussa olevansa valtavirrasta poikkeava kummajainen. Hän aikoo uida luonnonvesissä ja heittää löylyä rantasaunassa. Katja on saanut saamelaisen komsiopallokorunsa kummilahjaksi. Tiukassa paikassa hän saattaa kysyä itseltään: Mitä Brita-Kajsa tekisi. ”Tuolloin se oli naiselta epätavallinen tapa toimia. En ole tilivelvollinen menemisistäni, eikä kukaan itke perääni, jos lähden yhtäkkiä Inariin. Mutta ensin pannaan perunat maahan. Brita-Kajsan aikaan kontrolli on ollut tähän verrattuna moninkertaista. Vastoinkäymiset väsyttävät. Hänen on täytynyt olla todella voimakastahtoinen ihminen.” Kirja on tarina näkymättömäksi jääneen naisen elämästä, rakkaudesta ja selviytymisestä. Lars Levi olisi voinut ostaa Brita-Kajsan hiljaiseksi lehmällä tai parilla porolla ja jättää hänet aviottoman lapsen kanssa häpeään
H ui vi ja ke ng ät Va lk oi ne n E le fa nt ti. ”KUKAAN EI RAJOITA TEKEMISIÄNI EIKÄ ITKE PERÄÄNI, JOS LÄHDEN YHTÄKKIÄ INARIIN.” 17. V ih re ä m ek ko M os M os h. KUVAUSPAIKKA Original Sokos Hotel Vaakuna, Helsinki. V ih re ä na hk at ak ki O na r St ud io s
"He tarvitsevat tunteen siitä, että tulevaisuus ei ole vain yksi kiveen hakattu tie. Voi valita erilaisia polkuja.” HUOMISEN PUOLUSTAJA teksti Miia Vatka kuvat Jirina Alanko 18. N pinnan alla ”Nuoria pitäisi kannustaa unelmoimaan", Lasten ja nuorten säätiön ohjelmapäällikkö Noora Kupari sanoo
Tähän ovat vaikuttaneet niin pandemia, sodat, ilmastokriisi, tekoälyn läpimurto kuin taloustilanteen heikentyminenkin – sekä varsinkin puhe niistä. On tärkeää kertoa rohkeista teoista, onnistumisista ja oivalluksista.” 19. Tulevaisuususko kasvaa hyvistä kokemuksista. ”Hän rakastaa dinosauruksia ja innostui ajatuksesta, että niidenkin dna:ta löydettäisiin ja dinosaurukset voitaisiin herättää henkiin. Tieteen läpimurrot tai teknologiset harppaukset eivät enää näy tulevaisuusvisioissa samoin kuin ennen. Jokainen aikuinen voi auttaa näkemään valoisamman huomisen, sanoo ohjelmapäällikkö Noora Kupari. Huoliakaan ei pidä pelästyä. AIEMMIN NOORA työskenteli johdon konsulttina strategian, ennakoinnin ja innovaatioiden parissa. Epävarmuus vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua kuten asunnon hankintaa ja perheen perustamista. ”Kriisit ja uhat ovat vallanneet keskustelun.” Noora on huomannut varsinkin nuorten mielikuvituksen kaventuneen. He ottavat kantaa, äänestävät, vaikuttavat ja keksivät ratkaisuja viheliäisiinkin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Positiiviset tarinat vahvistavat toivoa.” Tarvitaan myös konkreettisia tekoja. Kuulluksi tuleminen vahvistaisi nuorten uskoa siihen, että heidänkin ajatuksillaan on väliä.” Nuorilta kannattaa kysyä, mitä kuuluu ja mikä mietityttää. MYÖS NOORAN KOTONA harjoitetaan positiivista tulevaisuusajattelua. Esimerkiksi ilman aiempaa työkokemusta olevien nuorten olisi päästävä kiinni työelämään. Siksi se on kaikkien, myös ja varsinkin aikuisten asia.” Ohjelmapäällikkö Noora Kupari johtaa Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuuskoulun viiden hengen tiimiä. Se kehittää toimintaa, jonka tehtävänä on vahvistaa nuorten tulevaisuusajattelua. Luotin myös siihen, että pärjään.” Nyt innostava visio tulevaisuudesta tuntuu puuttuvan kaikilta, myös aikuisilta. ”Suhtauduin tulevaisuuteen innostuneesti. Pitkällä aikavälillä nuorten tulevaisuususko vaikuttaa koko Suomen kehitykseen: kiinnostaako kouluttautuminen, syntyykö Suomeen uusia yrityksiä saati vauvoja, miten käy maan talouden, entä demokratian. Siirtyessään pari vuotta sitten Lasten ja nuorten säätiöön hän huomasi, että nuorten elämässä ovat tärkeitä samat taidot, joita organisaatiot tarvitsevat tulevaisuuden hahmottamiseen. ”Huolet voivat ruokkia toimintaa, ja niiden alta lähtee kumpuamaan uutta positiivista ajattelua.” Nuoret eivät myöskään ole yhtenäinen joukko. Yhä useammalle huominen näyttäytyy epävarmana selviytymistaisteluna.” Nuoria huolestuttaa varsinkin työllistyminen sekä se, saavuttavatko he koskaan samanlaista elintasoa kuin vanhempansa. N N uorten tulevaisuususkon horjuminen vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Työssään Noora näkee konkreettisesti sen, mistä viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat. Nyt nuoret toivovat tulevaisuudelta lähinnä perusturvaa eli rauhaa, toimeentuloa ja terveyttä. Noora oivalsi, ettei sillä ole väliä, minkä ikäisen ihmisen kanssa tulevaisuutta visioidaan, kunhan visioidaan – ja mieluiten myönteisessä hengessä. ”On tärkeää tehdä hyvää näkyväksi, kertoa muiden rohkeista teoista, onnistumisista ja oivalluksista. Mietin, miten voisin toimia, jotta into pysyisi yllä. NOORA, 38, vietti omaa nuoruuttaan 2000-luvun alussa. ”Nythän me keski-ikäiset viisastelemme keskenämme. Noora soisi nuorten äänen kuuluvan enemmän julkisessa keskustelussa. Hänellä on kolmeja viisivuotiaat lapset, joista vanhempi hullaantui taannoin tiedosta, että on löydetty mammutin dna:ta. On tulevaisuususkonsa säilyttäneitä nuoria, jotka toimivat aktiivisesti asioiden parantamiseksi. Ainakaan minun ei kannata latistaa hänen intoaan kertomalla Jurassic Park -elokuvasta, joka ei päättynyt kovin hyvin.” Nuorten näkemykset tulevaisuudesta ovat synkkiä. ”Minun nuoruudessani intoiltiin, miten tulevaisuudessa autot lentävät. Uskoin, että ihmiset keksivät ratkaisun mihin tahansa, kaikki on mahdollista. Sekä Sitran Tulevaisuusbarometri että Nuorisotutkimusseuran Nuorisobarometri osoittavat, että nuorten eli 15–29-vuotiaiden suomalaisten tulevaisuususko on viime vuosina romahtanut