HUHTIKUU 2018 Hinta 9,90 € Muotisuunnittelijoiden omat suosikit Kristo Salminen ja Johanna Kokko ”Ensi hetkestä lähtien kuuluimme yhteen” Vuoden Eeva Krista Pärmäkoski ”50 kilometrin koulumatka oli raskas” Jehovista eronneen Selviytymistarina ”Tuomitseminen ei voi olla oikein” Äiti ja poika Bitte Westerlund ja Rafael Donner ”Sanailumme on välillä kipakkaa” Meteorologi Seija Paasonen ”Unelmastani tuli vihdoin totta” Anitra Ahtola ”Huoli lapsesta särkee sydäntäni” Syntisen hyvää Angelika Klas ja suvun reseptit Pahat pojat Hugh Grant pelkää sitoutumista Minä lemmikkini Sari Helin ja ihana koiranpentu Pluto Juttusarjat: + &. K R IS TO SA LM IN EN JA JO H A N N A KO K KO T yy lil lä ja tu n te el la . B IT TE W ES TE R LU N D JA R A FA EL D O N N ER . K R IS TA PÄ R M Ä KO SK I . ee va 20 18 H U H TIK U U Suomen suurin ja luetuin naistenlehti. A N IT R A A H TO LA . Tyylillä ja tunteella. SE IJ A PA A SO N EN .
Ask my skin!” Edistää ihon pinnan luonnollista uusiutumista Koostumus, joka saa tehonsa mustan try elin uutteesta ja fermentoidun mustan teen uudistavista ominaisuuksista Ihosi tuntuu pehmeämmältä, elinvoimaiselta ja saa sädehtivää heleyttä. SK 15 AGE PERFECT CELL RENAISSANCE UUSI ELINVOIMAISUUTTA ANTAVA PÄIVÄVOIDE AUTTAA EDISTÄMÄÄN IHON PINNAN UUSIUTUMISTA JA ANTAA IHOLLE ELINVOIMAISUUTTA Koska olemme sen arvoisia. 16174_LOPF_CellRen_460x297_Eeva.indd Alla sidor 2018-03-14 14:46. [ SISÄLTÄÄ MUSTAN TRYFFELIN UUTETTA JA FERMENTOITUA MUSTAA TEETÄ ] Julianne Moore “The secret of timeless beauty
[ SISÄLTÄÄ MUSTAN TRYFFELIN UUTETTA JA FERMENTOITUA MUSTAA TEETÄ ] Julianne Moore “The secret of timeless beauty. Ask my skin!” Edistää ihon pinnan luonnollista uusiutumista Koostumus, joka saa tehonsa mustan try elin uutteesta ja fermentoidun mustan teen uudistavista ominaisuuksista Ihosi tuntuu pehmeämmältä, elinvoimaiselta ja saa sädehtivää heleyttä. 16174_LOPF_CellRen_460x297_Eeva.indd Alla sidor 2018-03-14 14:46. SK 15 AGE PERFECT CELL RENAISSANCE UUSI ELINVOIMAISUUTTA ANTAVA PÄIVÄVOIDE AUTTAA EDISTÄMÄÄN IHON PINNAN UUSIUTUMISTA JA ANTAA IHOLLE ELINVOIMAISUUTTA Koska olemme sen arvoisia
Huhtikuu ”Tulee onnenhetkiä, nopeita, ohikiitäviä” elämäntapa s. Sivu 42 2018 4 eeva sisällys. Parin kotielämä kolmen villin pojan vanhempina muistuttaa välillä armeijan komppanian menoa. Millaiset äidin ja pojan välit ovat nyt. Kirjailija Marjo Vilkko rakastaa itseään nuorempaa miestä. ”Vahva rakkaus sallii ja kestää paljon” henkilö s. 48 . ”Meissä on samaa tunteellisuutta” Rafael Donner sai vapaan kasvatuksen. Hänen äitinsä Bitte Westerlund toivoi vain, että pojasta kasvaisi hyvä ihminen, eikä ainakaan konservatiivi. Yhteinen päätös, että mies voi hankkia lapsen toisen naisen kanssa, toi mukanaan ennaltaarvaamattoman tunteiden kirjon. 30 . Näyttelijäpari Kristo Salminen ja Johanna Kokko ovat tahoillaan kipuilleet oman työidentiteettinsä kanssa, mutta tehneet samoja oivalluksia. Mies haluaa lapsen, mutta Marjo ei toivetta voi toteuttaa
Ranskaan kuuluva Korsika on leppoisa lomasaari. 36 Vuoden Eevat: Professori Sirpa Jalkanen, ratamoottoripyöräilijä Ulla Kulju ja hiihtäjä Krista Pärmäkoski voittivat lukijaäänestyksen. 64 Viinikulma: Uuden maailman viinit sopivat lammaspöytään. 88 Asusteet: Kotimaisuus ilahduttaa. Eletyn elämän vuosirenkaat ikääntymisen taito s. 76 Selviytymistarina: Niko Peltokangas uskalsi erota Jehovan todistajista. Korsikalla Välimeri on puhdas ja kirkas matkalla s. 90 . Jylhät vuoristotiet johtavat idyllisiin pikkukyliin, joissa saa käyskennellä omassa rauhassa. 97 Menolippu: Pohjois-Puolan Pommerissa on paljon nähtävää. 106 Glamour: Näyttelijä Hugh Grant ei suostu sitoutumaan. Hän pelkää, että kokemus jättää lapseen kauaskantoisen jäljen. On mielenkiintoista vaeltaa eri ikävaiheissa ja ammentaa elämän tuomasta kokemuksesta. Vapaalla 90 Matkalla: Korsika kutsuu lepolomalle. Vuoden Eeva 2018 -lukijaäänestyksen voittajia yhdistää positiivinen elämänasenne. Nykyisin jokainen määrittelee itse oman elämäntyylinsä ikävuosista riippumatta. 82 Muoti: Suunnittelijat pukeutuvat omiin suosikkivaatteisiinsa. 24 Kannessa: Anitra Ahtola haluaa vahvistaa lapsensa itsetuntoa. Anitra Ahtola sivulla 28. 72 Terveydeksi: Suojaudu katupölyltä. 80 . Sekin on eräänlaista kiusaamista.” . Joka numerossa 9 Pääkirjoitus 16 Kulttuuri 23 Hannu-Pekka Björkmanin kolumni 98 Kuukauden horoskooppi 100 Kirje lukijalta 102 Ristikko 104 Tiedustelut 105 Palvelukortti 113 Eeva ensi numerossa. 80 Ikääntymisen taito: Ikävuodet eivät aina kerro todellista ikääsi. Ennen normit sanelivat, mitä tietyssä iässä sai ja piti tehdä. Estätkö itseltäsi oppimisen. Kuukauden sitaatti ”Joskus tuntuu, että meillä on vimmattu tarve etsiä toisistamme virheitä ja lyödä sen sijaan, että kannustaisimme kaveria ja iloitsisimme hänen onnistumisistaan. 114 Minä & lemmikkini: Sari Helin ottaa koiranpennun mukaan kaikkialle. Viinitilavierailu ja veneretki hiljaiselle hiekkarannalle kruunaavat saaren kiertomatkan. Vuoden vaikuttajaksi valittu immunologian professori Sirpa Jalkanen nauttii työssään etsimisen ilosta ja löytämisen riemusta. 30 Elämäntapa: Näyttelijä Kristo Salminen ihastui tulevan vaimonsa Johanna Kokon luonnollisuuteen. ”Pahinta on ryhmästä pois jättäminen” kannessa s. Kotona 52 Peremmälle: Kirjailija Pauliina Uusitalo kunnosti vanhan hirsitalon. ”Olen yrittänyt muistuttaa tyttärelleni, että todennäköisesti kiusaajillakin on paha olla.” ”Näen nopeasti metsän puilta” vuoden eevat s. 42 Perhesuhteita: Bitte Westerlund on ylpeä poikansa Rafael Donnerin esikoiskirjan saamasta huomiosta. Hyvinvointi 68 Kauneudeksi: Raili Hulkkonen antaa vinkit aikuisen naisen kevätmeikkiin. Yrittäjä Anitra Ahtola on etsinyt pitkään ratkaisua kuopuksensa kokemaan koulukiusaamiseen. 5 Henkilöt 10 Kuukauden kasvo: Meteorologi Seija Paasonen on tutkinut taidetta. 58 Syntisen hyvää: Sopraano Angelika Klas luottaa suvun resepteihin. 24 . 36 . 48 Kirjailija Marjo Vilkko elää avoimessa rakkaussuhteessa
TUOTTAJA SANNA WALLENIUS . Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. TOIMITUSASSISTENTTI PÄIVI AHONEN Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi . TOIMITUSPÄÄLLIKÖT OUTI RASTAS, SARI SALONEN . Sivunvalmistus Anssi Lausmaa, ASTE HELSINKI OY . . Painopaikka Punamusta Oy, Joensuu ISSN 0358–8351 Aikakauslehtien liiton jäsen Eeva ilmestyy 12 numeroa vuodessa. TOIMITTAJA PIRJO HOUNI . lakko tai tuotannolliset häiriöt). ART DIRECTOR SAMI LUKKARI . PÄÄTOIMITTAJA RIITTA NYKÄNEN . vuosikerta . Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu 09 759 6600 (ma–pe klo 8–17) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. 84. Yhteistyökumppanit eeva Tyylillä ja tunteella.. . Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. KUSTANTAJA A-LEHDET OY Kustantaja Anne Lyytikäinen-Palmroth Myyntipäälliköt www.mediaopas.a-lehdet.fi Myyntiassistentti Jatta Waarala Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Eeva, 00081 A-lehdet Sähköposti eeva@a-lehdet.fi Puhelin 09 75 961 (vaihde) Kotisivut www.eeva.fi . Tämän numeron avustajat Hannu-Pekka Björkman, Suvi Elo, Jouni Harala, Timo Heikkala, Annastiina Heikura, Kirsi Hemánus, Minna Hujanen, Eija Huusari, Toni Härkönen, Anu Ikävalko, Henry Isakoff, Mira Jalomies, Kaija Maria Junkkari, Lari Junkkari, Tuula Kanninen, Anna-Mari Kettunen, Raila Kinnunen, Liisa Kokko, Peppe Mancuso, Markku Manninen, Jani Miikkulainen, Suvi Miinala, Petri Mulari, Pirjo Nurmilaukas, Hannes Paananen, Elli Pullinen, Vesa Pynnöniemi, Timo Pyykkö, Raisa Kyllikki Ranta, Martti Räikkönen, Helena Saine-Laitinen, Ninni Sandelius, Kirsi Tuura, Antti Vettenranta, Kaisa Virtanen, Leena Waggoner
Lue lisää www.tena.?. “NO EN TODELLAKAAN!” Kokeile TENA Lady Pants. Voit tuntea itsesi upeaksi silloin, kun se on tärkeintä. Antaisinko rakkoni estää minua liitämästä alttarille. Kauniisti muotoiltu antamaan tarvitsemaasi varmuutta huomaamattomasti, nyt myös persikanvärisenä. Housumallinen suoja jokapäiväiseen käyttöön
AIKUISEEN MAKUUN Jos tiedät mitä lomaltasi haluat, mutta et vielä minne lähteä, ota avuksesi Lomateemat-haku osoitteessa aurinkomatkat.. Jos tiedät mitä lomaltasi haluat, mutta et tiedä minne lähteä, ota avuksesi Lomateemat-haku osoitteessa aurinkomatkat.. /lomateemat. /lomateemat HYVÄÄN OLOON LOMATEEMANA JOTAIN MUUTA KUIN HIEKKAKAKKUJA Aikuiseen makuun -lomateemamme vie sinut nauttimaan ylellisten hotellien hitaista aamuista, rauhallisista allasalueista ja tunnelmallisista illallisista
Lasitettu parvekkeeni kukoisti täydessä loistossa jo toukokuussa ja mielessäni julistin kaunein parveke -kilpailun, jonka arvelin helposti voittavani. Omalla kohdallani se tarkoittaa muun muassa sitä, että jokavuotinen vimma seurata kasvun ihmettä on taas käynnistymässä. Vuosia sitten, kun aikaa viherpuuhasteluille oli hieman enemmän kuin nykyisin, halusin joka kevät kokeilla jotakin uutta kukkatai yrttilajiketta. Kylvin, kastelin, ravitsin ja kiikutin ruukkuja auringonvalon mukana ikkunalta toiselle. Lehtiään tiputtelevaa rahapuuta kehotan malttamaan vielä muutaman viikon, ennen kuin paremmat päivät terassilla koittavat. Nyt kasvatusalustat ja ruukkuarmeija lojuvat kesämökin varastossa odottamassa parempia aikoja. Jännityksellä odotin, milloin ensimmäiset hauraat versot ponnahtavat mullasta ja koska yöt olisivat sen verran lämpimiä, että uskallan siirtää kasvit parvekkeelle. Huolestuneena luin kasvienkin stressaantuvan, jos niiden olosuhteita laiminlyödään. eeva pääkirjoitus Rakkautta ja ravinteita Tilaa kahdesti kuussa ilmestyvä Eevan uutiskirje, jossa on runsaasti asiaa ja iloa aikuiselle naiselle, osoitteesta eeva.fi. Ihailen ihmisiä, jotka keräilevät kasapäin orkideoja tai näkevät suurta vaivaa etsiessään uusia pelargonilajeja. Sanailen itsekin ”rouva Kliivialle” ja yritän innostaa sitä kukkimaan. Sympatiani saavat myös he, jotka kertovat juttelevansa kukilleen ja kehottavat niitä kukoistamaan entisestään. Uskon kuitenkin, että pienoiskasvihuoneelle löytyy vielä käyttöä ja saatan hyvinkin innostua kasvattamaan siemenistä taas oman yrttitarhan. Kuten hyvin tiedämme, huolenpito ja rakkaus saavat kenet tahansa kukoistamaan. Ja ainakin minulle pienikin puuhastelu kukkien kanssa saa aikaan suurta mielihyvää. Työn alla on löytää uusia viherkasveja kotiin ja saada vihdoin vesilasissa talvehtinut kliivian siemen istutettua. Kasvien hoitaminen on terapeuttista ja rentouttavaa. Kaunista kevättä! Riitta Nykänen, Eevan päätoimittaja K evään valo saa ajatukset kääntymään kohti kesän vihreyttä ja vehreyttä. 9 9. Tunnollisesti yritän perehtyä myös kasvienhoitooppaisiin. Selailen puutarhalehtiä ja siemenluetteloita ja käyn tutkimassa jo hyvissä ajoin läheisen puutarhan taimitarhaa
eeva kuukauden kasvo 10
Seija Paasonen tutki kirjaansa varten lähes kaksituhatta maalausta. 11. Seija Paasonen . Nyt pitkäaikainen haave on toteutunut ja Seijalta ilmestyy aiheesta kirja. Rakkaus kuvataiteisiin puolestaan sytytti halun tutkia, miten taidemaalarit ovat kuvanneet taivasta. ”Pääsin löytöretkelle maalausten taivaalle” teksti Eija Huusari kuvat Kirsi Tuura Meteorologi Seija Paasonen on lapsuudesta lähtien katsellut yläilmoihin
Ashmolean Museum?/?Mary Evans Picture Library?/?Lehtikuva Yehia Eweis?/?Kansallisgalleria/?Lehtikuva 12 ?. ”Tapaamme äidin luona varsinkin juhlapyhinä. ”Isäni oli lempeä ja kannustava, ahkera ja vastuuntuntoinen sodan käynyt mies. Seijan isä kuoli jo 57-vuotiaana. ”Mieleeni tuli, voisiko samaa määrittelyä tehdä maalausten taivaille”, Seija kertoo. Kunnes hän muutama vuosi sitten piti Järvenpään taidemuseossa esitelmän Eero Järnefeltin tauluissa esiintyvistä pilvistä. Aamuisin hän heräsi kello kuusi. Hän on juuri sellainen rauhallinen, hieman äidillinen, lämmin ja huumorintajuinen ihminen kuin arvelinkin. Hän sai apurahoja, joiden avulla hän pystyi ottamaan työstään kahdesti puoli vuotta vapaata kirjan tekemistä varten. Esimerkiksi suomalainen, 1800-luvulla elänyt Fanny Churberg oli ilmiömäinen kuvaamaan tällaisia tilanteita. Monen kymmenen vuoden haave on nyt toteutunut. Taivaalle katsominen oli luonnollinen olotila. ”Olin utelias: minkälaisia maalauksia löydän ja mitä pystyn sanomaan niistä oman alani termein ja määritelmin. Seija muistaa, miten he koko ajan seurasivat, milloin tulee sellainen rako, että heinät saa kuivina paalattua. Niitä kiinnostavampia olivat Seijan mielestä maalaukset, joista aavisti liikkeen. Emännän tehtävien lisäksi hän pyöritti pankin paikalliskonttoria.” Äiti asuu edelleen Ristiinassa kotitalossaan. ”Heinäpellolla katselimme jatkuvasti pilviä. Muistaakseni tuloksia ei syntynyt”, Seija kertoo nauraen. Alakouluun oli kilometri matkaa, ja jos oli kylmä, piti pukeutua lämpimästi.” Oppikoulu sijaitsi 18 kilometrin päässä, ja matka sujui bussilla. Tuorein taideteos on 2000-luvulta. Hänen äitinsä oli ja on yhä taitava käsistään, ja tämä tartutti taiteellista innostustaan myös lapsiin. Seijan mukaan Järnefeltiä voikin pitää Suomen Constablena. Fanny Churbergin öljyvärityössä Kaski?–?Maisema Uudeltamaalta taivas vaikuttaa uhkaavalta. ”Antoisimpia taivasilmiöitä löytyi kuitenkin 1800-luvun tauluista, ja niitä olen käyttänyt kirjassani eniten.” Tietyillä aikakausilla taivaalle maalattiin runsaasti kumpupilviä ikään kuin rekvisiitaksi. . Oli taimien istutusta, kitkemistä, haraamista, heinäntekoa ja perunannostoa. ”Monet kuulijat kannustivat minua tutkimaan tauluja lisää.” N iin alkoi Seija Paasosen tutkimusretki maalausten taivaisiin. Se oli hieno löytöretki.” Seija sanoo, että flow-tila vei hänet mennessään. Sellaiset maisemamaalaukset oli helppo analysoida. Hän kuoli syöpään aivan liian varhain.” Äidillä ja lapsilla on läheiset välit. Seija on saanut valmiiksi kirjansa, jossa hän käsittelee maalaustaiteessa esiintyviä sääilmiöitä. ”Käsityöt, kirjoittaminen ja maalaaminen olivat henkireikiä muun työn ohella. John Constable on tunnettu maisemaja taivasmaalari Englannissa. ”Se oli niin päinvastaista päivätyölleni, joka on sekuntikellotyötä.” Taivasta ja sääilmiöitä Seija on seurannut pienestä pitäen. Sitä varten hän katseli taivaita ja määritteli erilaisia pilviä. ”Kiinnostavimpia olivat maalaukset, joista aavisti liikkeen. Hän tarkasteli tauluja, joissa näkyi taivasta. Teos on maalattu vuonna 1872. Myös matka-apurahoilla oli iso merkitys kirjan synnylle. Muistan erityisesti sen vaiheen, kun siirryimme seivästämisestä paalaamiseen.” Ennen kuin heiniä pystyi paalaamaan, ne piti saada täysin kuiviksi, eli piti olla vähintään neljän päivän poutajakso. ”Järnefelt maalasi paljon pilvitutkielmia ja loihti myös hienoja auringonlaskuja. Kuuluin myös 4H-kerhoon ja tein usean kesän ajan innolla puolukanlannoituskoetta. Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin ilmestyy huhtikuussa. Ollessani virkavapaalla teimme äidin kanssa autoretkiä, usein viivyimme yön yli.” Lukiolaisena Seija oli kiinnostunut luonnontieteistä ja kuvaamataidosta. Opiskelu ja työnteko opintojen ohessa veivät kuitenkin hänen aikansa, joten asia jäi. Hän tutki Pariisin, Lontoon, Pietarin ja Tukholman taidemuseoita ja kierteli taiteilijoiden asuinalueilla. Jotain oli tulossa, tai jotain oli juuri tapahtunut, kuten ukkospilvitilanteessa. Hänen kiinnostuksensa taiteiden maailmaan ei syntynyt sattumalta. Meteorologin mielikuvitus lähti heti kehittelemään: kohta se tulee, ukkonen jylisee ja salamat välkkyvät”, Seija kertoo. Hän ei kokenut kertaakaan epävarmuutta tai huonoja hetkiä. Tapaamme Seijan työpaikalla Pasilassa Yleisradiossa, minne hän on pari päivää aiemmin palannut virkavapaaltaan. Hän sai kankaalle vahvasti voimakkaiden sääilmiöiden tunnun. Kuvassa näkyy John Constablen pilvitutkielma vuodelta 1822. Myös Eero Järnefelt maalasi paljon taivaita. S eija Paasonen, 58, ei petä mielikuvaa, jonka hänestä on television sääkarttojen äärellä saanut. Seija matkusti taiteen vuoksi Tukholmaan, Lontooseen, Pariisiin ja Pietariin. Vanhin taulu, jonka Seija otti aineistoonsa, on 1400-luvulta ja sijaitsee Eremitaašissa. Bussi kulki kuitenkin vain kerran päivässä suuntaansa, ja usein oli tiedossa odottelua. K otona pantiin töissä ”ripeästi jalkaa toisen eteen”, kuten Seija ilmaisee. Hyvin pienestä Seijakin ymmärsi, että ihmiset olivat osasia luonnon kiertokulussa ja työn tekeminen onnistui sen mukaan, millaiset olivat säät. Opiskeluaikanaan 1980-luvun alussa Seija osallistui kurssille, jolla piti opetella pilvet. Hän tiesi, että hänellä oli koko päivä aikaa miettiä, luoda ja kehitellä teoriaa. Sää vaikutti kaikkeen elämiseen. ”Kun lähdimme kouluun, säätila oli hyvä tarkistaa. Jotakin oli tapahtumassa tai juuri tapahtunut.” . Hän varttui Ristiinassa toiseksi vanhimpana maalaistalon viidestä lapsesta, ja niin kuin tapana oli, lapset osallistuivat talon töihin heti, kun kynnelle kykenivät. ”Toki osallistuin kaikkiin sisätöihinkin, mutta jos sain valita, lähdin ulos puuhastelemaan. Hän oli kypsytellyt asiaa kolmekymmentä vuotta ja tiesi selkeästi, mitä halusi kaivaa maalauksista esiin. Hänen tunnetuimpia töitään ovat maalaukset Kolin maisemista.” S eija Paasonen tutki kirjaansa varten yhteensä 1?863 maalausta. ”Maalauksesta huomasi, että iso kuuropilvi oli lähestymässä, pilvessä oli liikettä
”Oma äitini on vaikuttanut vahvasti siihen, että olen innostunut taiteiden maailmasta”, Seija Paasonen kertoo. . 13
Sääennusteet kirjoitettiin Ilmatieteen laitoksella kirjoituskoneella ja sääkartat analysoitiin käsin. J o opiskeluaikana Seija meni Ilmatieteen laitokselle töihin ja teki samalla lyhyitä keikkoja Yleisradion säätiedotuksiin. Uskon, että visuaalinen silmäni harjaantui jo lapsena.” Pienten yksityiskohtien etsiminen maalauksista on Seijasta ollut mielenkiintoista. ”Olen tyytyväinen, että olen nähnyt alan kehityskaaren. Meteorologi sanoo, että kylmät talvet ovat aina kuuluneet ilmastoomme. Säätieteilijä on aina ollut ukonilmojen ystävä. ”Läpyskät olivat kourassa, ja aina kun otin seuraavan esiin, mietin, oliko se nyt varmasti oikea”, Seija kertoo nauraen. Äiti kertoi heille keksimäänsä satua ja piirsi samalla siitä kuvia. Ilmastonmuutos on kuitenkin otettava vakavasti. Hän sai lapsena nuhteita vanhemmiltaan, kun hakeutui kovillakin ukonilmoilla pihalle räystään alle ilmiötä seuraamaan. Ilmiö on maailmanlaajuinen, sää on tärkeä osa uutiskanavilla.” K ulunut talvi oli osassa Suomea kylmempi kuin vuosiin. Siihen aikaan, 35 vuotta sitten, oli tekniikka vallan toinen.” Sääkartalle laitettiin magneettiläpysköitä, sääsymboleita, ja välillä magneetit valuivat kartalla alas. Seija kertoo, kuinka hän ja sisarukset istuivat tuvan pöydän ääressä. Myös uusia termejä nousi puheeseen, kuten napatai polaaripyörre. S eija Paasonen rakastaa vuodenajoista eniten kevättä ja alkukesää. Kirjani myötä olen saanut sitä toteuttaa.” . Kuulun viimeiseen joukkoon, joka ’pääsi’ tekemään töitä käsin. Pakkasia ei vain aiemmin ole selitetty näillä käsitteillä. Kun Yleisradioon perustettiin vuonna 1995 oma säätoimitus, Seija Paasonen siirtyi kokonaan sinne, ensin yhden naisen tiiminä. ”Lapsena sain nuhteita vanhemmiltani, kun menin kovillakin ukonilmoilla pihalle räystään alle ilmiötä seuraamaan.” . ”Ja minussa taitaa elää samanlainen tarve kertoa tarinoita kuin äidissä. 14. Työntekijöitä on yksitoista, joista viisi on Yleisradion palkkalistoilla. ”Viime vuosina olen kuitenkin joutunut työn vuoksi heräämään usein kello 1.45, joten kokonaisen yön valvominen on jäänyt pois”, hän sanoo naurahtaen. Akseli GallenKallelan teoksessa Kullervon kirous (1899) vaarojen takaa nousee kumpupilviä. Aiemmin hänellä on ollut tapana valvoa joka kesäkuu koko yö kuunnellen luonnon ääniä ja ihastellen uuden päivän syntyä. Hahmotimme ilmakehän kolmiulotteisuuden nykyiseen verrattuna eri tavalla.” Seija työskenteli Ilmatieteen laitoksella ennustuspuolen lisäksi tutkimusja kehityspuolella sekä päällikkönä. ”Hänen piirustuksistaan opin etsimään pieniä yksityiskohtia. ”Meidän leveysasteillamme on luonnostaan vaihteleva säätyyppi, mutta viime kuukausien kylmä sää sopii myös ilmastonmuutosteoriaan. Nyt hän on säätoimituksen esimies. ”Ala on muuttunut kovasti, mutta edelleen meitä meteorologeja tarvitaan. Samalla hän teki töitä Ylelle kahdentoista vuoden ajan. Ammattilainen koettaa olla kieli keskellä suuta ilmastoasioissa. Lapsuuden kokemukset heijastuivat myös Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin -kirjan tekemiseen. Se imaisi mukaansa, ja sille tielle hän jäi. Jos napa-alueiden ilmasto alkaa muuttua, saattavat perusvirtaukset muuttua meilläkin.” Kun esimerkiksi lämmin virtaus menee sulattelemaan napajäitä, voi kylmää mantereista ilmaa tulla tilalle. Kannattaa myös muistaa, että maailmanlaajuiset tarkastelut eivät kerro, mitä saattaa tapahtua alueellisesti eri vuosina tai vuosikymmeninä.” Seija lisää, että ennusteet ovat aina vaikeita, oli ennusteen pituus mikä tahansa. Meillä kävi tänä talvena näin. Helsingin yliopistossa hän opiskeli ensin matematiikkaa, fysiikkaa ja geofysiikkaa. ”Yritän varoa, että en anna liian yksioikoista kuvaa. Aika pian tietokoneet ohjelmineen tulivat käyttöön. ”Muistan, miten ensimmäinen televisioesiintyminen jännitti. Se on mietityttänyt myös sääalan ammattilaisia. Toisena vuonna hän otti mukaan meteorologian opiskelupohjan laajentamiseksi
LIPUT ALKAEN 19 € KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,083 €+pvm/mpm) LIPPUPISTEESTÄ 0600 900 900 (1,98 €/min+pvm) lippu.fi Pääyhteistyökumppani Yhteistyökumppani OHJAUS Jussi Nikkilä, SOVITUS Anna Viitala, ROOLEISSA Jarno Hyökyvaara, Olli Ikonen, Katariina Kaitue, Satu Tuuli Karhu, Eetu Känkänen, Miro Lopperi, Sanna-Kaisa Palo, Heikki Pitkänen, Olli Riipinen, Kristo Salminen, Sonja Salminen ja Juha Varis KAIKKIEN AIKOJEN RAKKAUSTARINA ENSI-ILTA SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 7.3.2018
eeva kulttuuri | elokuvat . Dramatiikasta huolimatta siitä jää hyvä olo: tunnelma on intensiivinen mutta silti herkkä. Elokuva perustuu tositapahtumiin. Ranskalainen Näkemiin taivaassa on erikoinen, mielikuvituksellinen tarina ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä ajasta. Visuaalisesti hyvin kaunis elokuva herättää ajatuksia Jumalan olemuksesta ja erityisesti siitä, miten ihminen voi saavuttaa mielenrauhan. Englannin kielikään ei aina kuulosta luontevalta. Keskeisimmässä roolissa juttua tutkivana etsivänä on tanskalaistähti Pilou Asbæk ja hänen puolisonaan suomalais-tanskalainen Sara Soulié. Hänet pelastanut Albert Maillard (elokuvan ohjaaja Albert Dupontel) tekee kaikkensa, jotta mies saisi elämänhalunsa takaisin. Kävi Elokuva näyttää, kuinka mieleen tunkeudutaan. Tanskassa tehtiin 1950-luvulla pankkiryöstö, jonka yhteydessä kaksi sivullista sai surmansa. Rikostutkinnalla on vaikutuksensa etsivän (Pilou Asbæk) ja hänen vaimonsa (Sara Soulié) suhteeseen. Perryeeva.indd 1 7.3.2018 10:18:57. Sodasta miehille tuskallisen tuttu luutnantti haluaa vain rikastua. Kokonaisuus on kuitenkin hieman ankea ja jäyhä. Ihmisen mielen kuvauksena elokuva on erittäin onnistunut. Väistämättä elokuva tuo esiin myös naisnäkökulman kirkossa. . Juonen käänteet yllättävät jatkuvasti. Se puhuttelee luultavasti monia nykyihmisiä, vaikka uskonnollisuus sinänsä tuntuisi vieraalta. llll Kirsi Hemánus . Ensi-ilta 29.3. Mukana on myös Hollywood-näyttelijä Josh Lucas. Tai ehkä meitä on liikaakin hemmoteltu television laadukkailla brittidekkareilla. Hieno tulkinta Maria Magdaleenasta tekee syvän vaikutuksen. Tappaja tottelee hypnotisoijaa trilleri . ilmi, että ryöstäjä oli hypnotisoitu. Elokuva tempaisee mukaansa. On kiinnostavaa seurata, kuinka mielen syövereihin tunkeudutaan. Käsikirjoittaja ja ohjaaja Arto Halonen aloitti sen suunnittelun jo 20 vuotta sitten. Varmalta kuolemalta pelastunut Edouard Péricourt ( Nahuel Pérez Biscayart) on menettänyt osan kasvoistaan ja haluaa kuolla. Sodassa taistelleet kolme miestä ovat lähtöisin hyvin erilaisista oloista, mutta sodan vuoksi heidän kohtalonsa kietoutuvat yhteen. Visuaalisesti elokuva on värikäs ja sen perusvire on syvästi inhimillinen. lll Eija Huusari . Ensi-ilta 6.4. Maria Magdaleena taistelee vääryyttä ja ahdasmielisyyttä vastaan, eikä suostu omassa elämässään toteuttamaan muiden valintoja. myös kuvaamaan ihmisen sisäistä hengellistä etsintää. Elokuva onnistuu paitsi esittämään uskottavasti Raamatun tapahtumat vuodelta 33 jKr. Sodassa vammautunut mies löytää pikkutytöstä ystävän (Héloïse Balster). Kaikki tekevät hyvää työtä, mutta poliisia auttavaa tohtoria esittävä kroatialainen Rade Šerbedžija (kuvassa) nousee suosikikseni. Rikoksen selvittely oli pitkä ja monimutkainen prosessi. Liikuttava ja järkyttävä tarina kertoo myös isän ja pojan suhteesta ja ihmisen omanarvontunteen haavoittuvuudesta. historiallinen draama M aria Magdaleena on kiehtova historiallinen hahmo, jota on yleensä pidetty prostituoituna. lll Kirsi Hemánus . 16 Eevan omenat lllll Elämys llll Kannattaa tarttua lll Toimii ll Laimea l Älä vaivaudu Rauha lähtee sisältä Pelon ja kauhun kokeneet entiset sotilaat etsivät uutta alkua draama . 1920-luvun maailmassa on vielä mahdollisuuksia. The Guardian angel?–?Suojelusenkeli on kansainvälinen trilleri. Maisematkin puhuttelevat. Rooney Mara pääroolissa on loistava, samoin Joaquin Phoenix Jeesuksena. Maria Magdaleena (Rooney Mara) kulkee omaa polkuaan, vaikka kaikki eivät sitä hyväksy. Alussa kaikki on pelkoa, verta ja kuolemaa: pommit räjähtävät ja ihmiset hajoavat kappaleiksi. Tuomas Kantelisen musiikki istuu oivasti tarinaan. Muissakin rooleissa nähdään maailmanluokan tähtiä, kuten Chiwetel Ejiofor ja Tahar Rahim. Garth Davisin ohjaamassa Maria Magdaleena -elokuvassa tämä nuori nainen esitetään uudessa valossa: hengellisyyttä, oikeamielisyyttä ja hyvää elämää etsivänä naisena, joka rakastuu Jeesus Nasaretilaiseen
Perryeeva.indd 1 7.3.2018 10:18:57
Unitilassa sukelletaan piirustuksiin, jotka ovat kuin välähdysmäisiä kuvia tiedostamattomasta. Niissä hän yhdistelee yllättäviä esineitä ja materiaaleja toisiinsa. Peilisalin valokuvissa Oppenheim poseeraa kollegoilleen tai esiintyy omakuvissa. Méret Oppenheim: Mielen peilit Espoon modernin taiteen museo EMMAssa 12.8. Näyttelyssä on esillä röntgenkuva Méret Oppenheimista vuodelta 1964. Maija Lavonen, Taivas itkee, 2017. Hän on piirtänyt valokuvaan syövytystatuointeja omiin kasvoihinsa. Taiteilijapari leikkii vakavissaan maalausja tekstiilitaide . Heitä yhdistää intohimoinen materiaalien tutkiminen ja perinteisten rajojen rikkominen. Taiteen tekeminen oli hänelle kaikki kaikessa, eikä hän tehnyt kompromisseja. Kuriositeettikabinetissa esitellään Oppenheimin tunnetuinta työskentelytapaa, objektiveistoksia. llll Minna Hujanen . Oppenheim oli valmis uhraamaan jopa rakkauden taiteen vuoksi. Buduaarissa on esillä vaatteita ja koruja. Vaikuttavimpia on 68-vuotiaana otettu kuva, jossa taiteilija esittää itsensä šamaanina. Ahti ja Maija Lavonen?–?yhteisiä ajatuksia Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä 13.5. Oppenheimin monisäikeistä tuotantoa esitellään nyt Espoon modernin taiteen museo EMMAssa neljään Mielen huoneeksi kutsuttuun tilaan jaoteltuna. Oppenheim oli radikaali taiteen uudistaja, ja hänet voi yhä nähdä inspiraation lähteenä. saakka. Méret Oppenheim oli Man Rayn mallina kuvassa Erotique voilée vuonna 1933. eeva kulttuuri | kuvataide Rauno Träskelin Ari Karttunen?/?EMMA. Maija Lavosen valokuituteokset pääsevät oikeuksiinsa museon alakerran hämärässä valaistuksessa. Perheessä kasvoi myös seuraavan polven taiteentekijä: avioparin poika on kuvataiteilija Kuutti Lavonen. surrealismi M éret Oppenheim (1912– 1985) oli nainen surrealismin ytimessä. Méret Oppenheimin teokset Tatuoitu muotokuva, 1980, Sormus jossa sokeripala, 1936–37?/?2012, Kenkä jossa turkista, 1936?/?2003, ja Orava, 1969. Vuoden kuluttua Meret jätti miehen, koska koki, että suhde esti häntä kehittymästä taiteilijana. Taide peilaa alitajuntaa Méret Oppenheimin näyttely Espoossa on kevään taidetapaus. Aviopari Ahti (1928–1970) ja Maija Lavosen (1931–) tuotantoa nähdään rinnakkain Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä. Ahti Lavonen, Rakkauden pesä, 1966. Jungin ajatus kollektiivisesta alitajunnasta. Kumpikin on tehnyt taidetta vakavissaan mutta samalla leikkien. Hän tutustui nuorena Pariisin surrealisteihin ja seurusteli taiteilija Max Ernstin kanssa. Taiteilija oli kiinnostunut myös unistaan. 18 Eevan omenat lllll Elämys llll Kannattaa tarttua lll Toimii ll Laimea l Älä vaivaudu . . . Méret Oppenheim ei sitonut itseään yhteen taiteenlajiin, vaan hän kirjoitti runoja, piirsi, maalasi, valokuvasi ja suunnitteli esineveistoksia, koruja ja vaatteita. Myöskään taiteellistekninen kehitys ei kiinnostanut häntä, tärkeintä oli idea. Kokonaisuus on näyttelyssä tärkeämpi kuin yksittäiset teokset. Oppenheimia innosti psykiatri C.?G. Toinen oli taidemaalari ja toinen on tekstiilitaiteilija. Teosten nimet ovat huumorilla höystettyjä, mikä luo koko näyttelyyn lämpimän tunnelman. . saakka. Lavosen viimeisin teos Taivas itkee ottaa kantaa luonnon puolesta ihmisen itsekkyyttä vastaan. llll Minna Hujanen . Ahti Lavosen ei-esittävä taide 1950ja 1960-luvuilta puhuttelee yhä. Jussi Pakkala . Asuista useimmat ovat käyttökelvottomia, mutta funktionaalisuus ei ollutkaan Oppenheimin päämäärä
lllll Tuula Kanninen Tunteeko kukaan puolisoaan todella. Kaunisto piirtää sujuvasti eteemme hengästyttävän ajanjakson. Amerikkalainen Lucia Berlin kuoli vuonna 2004. Pääsen parhaiten tunnelmaan lukemalla yhden kerrallaan, seuraavaan palaan toisena hetkenä. Taiteilija muotoilee työnsä usein vahan avulla. Varsinkin valuvat ja vajavaiset ihmisveistokset muistuttavat meitä omasta kehostamme ja aikamme rajallisuudesta. llll Anna-Mari Kettunen Kreivitär seikkailee verisessä Pariisissa historiaviihde . Sykähdyttävä on myös Minun kestopisteeni, joka kertoo kahden pienen pojan erikoisesta riitatilanteesta. Sitten varauksetonta ylistystä: Muutaman novellin jälkeen olin järkyttynyt ja hullaantunut. –?ja joskus menettivät päänsä. Mukana on historiallisia henkilöitä, jotka hallitsivat aikansa, keplottelivat valtaa ja rikkauksia. llll Ninni Sandelius . Sairaalassa ilmenee, ettei hän muista illan tapahtumista mitään. 1964) kuvaa Sara Hildénin taidemuseon näyttelyssä kuolemaa, rapistumista, lakastumista ja maatumista?–?sitä miten elollinen vähitellen muuttaa muotoaan. Ihmiselle monella tapaa läheisen eläimen ruho symboloi sodan uhreja, tuskaa ja hävitystä. asti. Hänen novellejaan on suomennettu nyt ensimmäisen kerran. Ranskalaisen Anna Gavaldan uusin suomennos Lohikäärmetatuointi ja muita pintanaarmuja (Gummerus) on seitsemän novellin kokoelma. Siksi jälki tuntuu elävältä ja inhimilliseltä. Haikeat tarinat huokuvat lämpöä novellit . Karenin aviomies, poliisi ja Karen itse yrittävät selvittää, miksi hän, onnellisesti aviossa oleva nuori nainen, poistui kiireessä kotoaan. Kanadalaisen Shari Lapenan koukuttavan trillerin Vieras talossa (Otava) haluaa lukea yhdeltä istumalta, ja yllätyskäänteet seuraavat toisiaan viimeisille sivuille asti. . Tuntuu kuin mitään ei olisi opittu, vaikka giljotiini ei olekaan enää käytössä. Näin varmistat neitseellisen löytämisen riemun. kuvat Mirjam Devriendt Teokset kuolleista eläimistä lupaavat lohtua. Miten tapettu mies liittyy Kareniin. jännitys . Rekkakuskin elämään tupsahtaneesta löytökoirasta kertova Koirani kuolee jättää nimestään huolimatta hyvän mielen. Jokainen novelli muodostaa oman vahvan kokonaisuutensa. Berlinde De Bruyckere, Inside me II, 2010–2011. 19 . Teokset koskettavat myös Tampereella, missä muistot sisällissodasta puhuttavat erityisesti tänä vuonna. Taiteilija teki ensimmäisen kuolleita hevosia esittävän veistoksensa belgialaiseen museoon, jossa kirjallisuus muistettiin ensimmäisen maailmansodan traagisia tapahtumia. Päähenkilö, kreivitär Marie, on miehensä kuoleman ja uuden järjestyksen myötä arvotonta pohjasakkaa, kun taas hänen rakastettunsa, entinen pyöveli Isidore, nousee vallanpitäjien lähipiiriin. Ranskan suuri vallankumous käänsi päälaelleen kansalaisten elämän ja arvot. Hevoset ovat väylä, jonka avulla käsitellä murhetta ja kipeitä tunteita. Karen, hyvin toimeentuleva kotirouva, törmää pahamaineisessa kaupunginosassa autollaan tolppaan. lllll Sari Salonen eeva suositte lee. . En. Tekniikka on monimutkainen ja jättää varaa sattumalle. Statuksen tapahtumia voi peilata nykyaikaan. Suosikkikirjailijan pienet, koskettavat tarinat kannattaa poimia lukulistalle. Epäilys herää: Onko Karen todella menettänyt muistinsa vai salaako hän jotain. llll Pirjo Nurmilaukas Nainen poikkeaa ruodusta kokoelma . Minä-muotoon kirjoitetut tarinat ovat sävyltään tummia, mutta niissä on myös toivoa. Belgialainen kuvanveistäjä ja maalari Berlinde De Bruyckere (s. Mietin, olenko koskaan lukenut mitään yhtä mehevää, sykkivää ja aistivoimaista. Kun samalta alueelta löydetään ammuttu mies, poliisit yhdistävät tapaukset toisiinsa. Rosot ja sarkasmi tuovat Berlinin ainutkertaiseen tyyliin erityisen, hieman vinksahtaneen mutta syvästi inhimillisen kierteen. Kaatuneet puunrungot, joiden kaarna on kuin ihoa. Berlinde De Bruyckere, No Life Lost II, 2015. Kiitokset siitä ja kiitokset Kristiina Drewsille erinomaisesta käännöksestä. Milja Kauniston Purppuragiljotiinitrilogian viimeinen osa Status (Gummerus) vie lukijan sekasortoisen maan kauhuihin. Työt eivät kuitenkaan herätä kauhistusta vaan ovat surumielisiä ja jopa lohdullisia. Tuskan äärellä nykytaide K olme kuollutta hevosta, jotka makaavat toistensa päällä avonaisessa ikkunavitriinissä. Berlinde De Bruyckere Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella 20.5. Ensin varoituksen sana: Älä lue ensimmäiseksi alkusanoja ja johdantoa, kun tartut Lucia Berlinin novellikokoelmaan Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia (Into). Aihe on vakava ja teosten muoto hätkähdyttävä. Berlinde De Bruyckere, It almost seemed a lily II, 2017. Kuihtuvat ja mätänevät kukat, jotka muistuttavat ihmisen sukuelimiä
Karismaattinen Satu Silvo piirtää konserttipianististaan traagisen hirviöäidin. Satu Silvo on pienintäkin elettä ja äänenpainoa myöten juhlittu konserttipianisti?–?sekä välinpitämön äiti, joka ei kykene osoittamaan empatiaa kahdelle tyttärelleen. Puitteissa ei ole muuten kehumista, mutta katsomon muunneltavuus toimii. Ilahduin kirjoittajaparin viitseliäisyydestä paneutua yksityiskohtiin, kuten prinsessa Victorian kummilasten listaukseen, kuninkaallisten anoppien vallankäyttöön tai huomionarvoisten prinsessojen pisteytykseen. Espoon Kaupunginteatteri toimii vuodesta toiseen väliaikaisissa tiloissa. 20 Eevan omenat lllll Elämys llll Kannattaa tarttua lll Toimii ll Laimea l Älä vaivaudu . Ne tuovat hauskan, pienen lisän kuninkaallisten vaiherikkaisiin tarinoihin. Kuninkaallisista kiinnostunutta hemmotellaan tuhdilla tietopaketilla kaiken maailman kruunupäistä. lllll Outi Rastas . Lavasteet ovat niukat: kaksi vuodetta ja flyygeli. Syyssonaatti Espoon Kaupunginteatterissa. Härkösen lauseet on hiottu lyhyiksi, lähes täydellisiksi. Ohjaaja Pasi Lampela on dramatisoinut Syyssonaatista kirkkaan tarinan, jossa tunnelma tiivistyy kohtaus kohtaukselta. Viisikymppisen ei tarvitse, kuten hän huomauttaa kirjoituksessa Paras ikä. Kirjan sivuja koristavat käsinkirjoitetuilta näyttävät kommentit yllättävät. Romeon ja Julian rakkaus roihuaa kiihkeästi, mutta vain hetken. Se kuuluu Ihan ystävänä sanon ja muita kirjoituksia -kokoelman (Otava) helmiin. telemä nuorempi, sairas tytär on intensiivisesti läsnä, ilman sanoja. Leena Pöysti on tyttärenä herkkä ja vahva. Kun esitys päättyy, hiljaisuus kestää hetken, ennen kuin yleisö räjähtää osoittamaan seisten suosiotaan. Kahden suvun riitaisat välit kärjistyvät palavasilmäisen Mercution ( Miro Lopperi) ja miehisyyttä uhkuvan Tybaltin ( Jarno Hyökyvaara) yhteenotoissa, joiden lataus paljastaa myös vahvan ja kiihkeän yhteyden. Tuomo Manninen Surusta kasvaa toivo . Anna-Leena Härkönen menee suoraan asiaan. Välien selvittely vie olennaisen äärelle. Kuohuvien tunteiden ja kiihkeän intohimon ilta klassikko . lllll Riitta Nykänen . Kirjoitukset lukee nopeasti, mutta ajatukset jäävät mieleen pitkäksi aikaa. llll Outi Rastas Ingmar Bergmanin viiltävä Syyssonaatti on kuin tehty näyttämölle.. Julia?&?Romeo Kansallisteatterissa. draama S eitinohut vesiverho suhisee näyttämön päädyissä. Juliana nähtävä Satu Tuuli Karhu ei epäröi ottaa tilaa ja toimintaa haltuunsa. Näytelmä antaa taitaville näyttelijöille mahdollisuuden loistaa. Lataus äidin ja tytärten välillä tuntuu katsomossa asti. Tunteissaan kuohuva ja silmät vesissä runokirjansa kanssa harhaileva Romeo ( Olli Riipinen) on Julian vietävissä. Ingmar Bergmanin elokuvasta sovitettu Syyssonaatti esitetään pitkulaisella Jännite purkautuu raivokkaaseen yhteenottoon. On erinomainen ratkaisu miehittää vanhan klassikon pääroolit nuorilla teatterikoululaisilla. Jännite purkautuu raivokkaaseen yhteenottoon, joka jättää ehkä pienen toivon siemenen. Huikean roolin tekee myös vanhempaa tytärtä näyttelevä Leena Pöysti, joka kasvaa hauraasta, surevasta naisesta perheen todelliseksi vastuunkantajaksi. Aiemmin Apu-lehdessä ilmestyneissä teksteissä on pieniä, teräviä huomioita arjesta, kunnes varoittamatta siirrytäänkin puhumaan sisaren itsemurhasta tai terveyden ja hulluuden häilyvästä rajasta. . Sekin ansaitsee kiitoksen, että osat vaihtuvat, kuten näytelmän nimi Julia?&?Romeo hyvin kertoo. Sateen melankolinen ääni hiljentää mielen. lllll Riitta Nykänen Keski-ikäisen kokemuksella kirjoituskokoelma . Carl-Kristian Rundmanin huolestunut aviomies tukee naisrooleja. On kyse sitten joulukoristeiden hamstraamisesta, koiravihasta tai tenavista, jotka terrorisoivat kanssamatkustajia, kirjailija ei kaunistele sanomisiaan. Rehevä ja röhähtelevä imettäjä ( Sanna-Kaisa Palo) ja mystinen hippipappi isä Laurence ( Kristo Salminen) villitsevät yleisöä. Ulla Raition näytYehia Eweis eeva kulttuuri | kirjallisuus ja teatteri Kaikki irti kruunupäistä kuninkaalliset . näyttämöllä kahteen osaan jaetun yleisön keskellä. Ohjaaja Jussi Nikkilä on onnistunut tuomaan näyttämölle tuoreen ja toimivan kokonaisuuden. Kaisa Haatasen ja Sanna-Mari Hovin toimittama Monarkian muruset (Johnny Kniga) sisältää Euroopan tuttujen kruunupäiden ohessa katsauksen Aasian, Afrikan ja arabimaiden vallanpitäjiin