Ty yli llä ja tu nt ee lla . TAMMIKUU 2019 Hinta 9,90 Markku Mannisen vuosihoroskooppi & Mari Kiviniemi ”Luotan valinnoissani vaistoon” . M A R I K IV IN IE M I . Linda Zilliacus pastellinheleä muoti & Eve Hietamies ”Onnettomuuden jälkeen pelkäsin, millaiseksi jään” Okko ja Katriina Kamu ”Kuuluimme ensi hetkestä yhteen” Tuomas Kyrö ”Tärkeintä on olla tarpeellinen” Selviytymistarina ”ADHD on nykyisin voimavarani” Äiti ja tytär Aino Seppo Sonja Salminen ”Vakava sairaus oli vähällä viedä toivon” + Mestarin parhaat maut Huippukokki Pekka Terävän talvinen menu Mahtinaiset Michelle Obaman uskomaton elämä Minä lemmikkini Inka Henelius ja oma hevostalli Juttusarjat: & Su om en su ur in na ist en leh ti. TU O M A S K Y R Ö . O K KO JA K A TR IIN A K A M U . A IN O SE P P O JA SO N JA SA LM IN EN . IN K A H EN EL IU S ee va 20 19 TA M M IK U U T yy lil lä ja tu n te el la .. EV E H IE TA M IE S
MENNESSÄ! TILAA UUSI ESITE (09) 2510 2050 TAI OKMATKAT.FI. OK-MATKOIHIN SISÄLTYY: SUORAT LENNOT LENTOKENTTÄKULJETUKSET RUOKAILUT OHJELMA KOHTEESSA PAIKALLISOPAS HOTELLIMAJOITUS KAUPUNKILOMIA UTELIAILLE OKMATKAT.FI A m st er da m – A te en a – B ar ce lo na – B er lii ni – B er n – B ilb ao -S an Se ba st iá n – B ra ti sl av a – B ru gg e – B ud ap es t – B uk ar es t – Cá di z – D ub lin – Fi re nz e – K ilk en ny – K ra ko va – Li ss ab on – Lj ub lja na – Lo nt oo – M ad ei ra – M ad ri d – M al ta – N iz za – Pa ri is i – Pr ah a – R ey kj av ík – R oo m a – Sa lz bu rg – Va rs ov a – Ve ne ts ia – Vi ln a – W ie n – Za gr eb ENNAKKOVARAAJAN ETU JOPA -150 €/HLÖ KAIKISTA VUODEN 2019 MATKOISTA – VARAA 31.1
”On onni tehdä töitä huippujen kanssa” mestarin parhaat maut s. Kun Okko ja Katriina Kamu tutustuivat toisiinsa, heidän elämänsä loksahtivat paikoilleen. Joskus he ovat liiankin samanlaisia. ”Syntyy hyvää jälkeä, kun tiimiläisten ajatukset kulkevat samoilla raiteilla ja töitä paiskitaan kunnianhimoisesti mutta jalat maassa.” Michelle uskoi itseensä Köyhissä oloissa kasvanut Michelle Obama näytti, miten pitkälle päättäväisyys ja rehellisyys itseä kohtaan voivat viedä. Sivu 92 eeva sisällys 3. 24 . ”Saamme riidan aikaiseksi melkein mistä vain, mutta riitamme eivät ole vakavia”, Katriina paljastaa. Keittiömestari, ravintoloitsija Pekka Terävä on urallaan saavuttanut monta merkittävää etappia. 52 . Tammikuu Yhdessäolo tuntui heti luonnolliselta kahden kauppa s
62 Terveydeksi: Probiootit ovat vatsan ystäviä. 40 Henkilöt: Kirjailija Eve Hietamies oppi vakavan onnettomuuden jälkeen pyytämään apua. 87 Menolippu: Tutustu Gran Canarian kauniisiin puistoihin ja puutarhoihin. 99 . Onnettomuuksia on tapahtunut hänelle ennenkin, mutta ei koskaan yhtäkään näin vakavaa. ”Vuoden tai puolitoista taistelin sen kanssa, että pystyin hyväksymään itseni”, Sonja Salminen kertoo. 57 Viinikulma: Viininmaistelutilaisuus on helppo järjestää kotioloissa. Pariisissa asunut Mari Kiviniemi palasi loppuvuodesta Suomeen. Sonjan aivokasvain pysäytti mutta myös opetti. 18 . Näyttelijä Aino Sepon ja hänen tyttärensä, näyttelijä Sonja Salmisen, elämää ravisteltiin neljä vuotta sitten. Kirjailija Eve Hietamies putosi viime keväänä katolta. Kotona 46 Peremmälle: Muotiyrittäjä Pia LehtoHalosella on urbaani unelmakoti. Helppoa se ei ollut. Vapaalla 76 Vuosihoroskooppi: Markku Manninen katsoi tähdistä tulevat tapahtumat. 18 Kannessa: Aino Sepon tyttären Sonja Salmisen aivokasvain jakoi elämän aikaan ennen ja jälkeen sairautta. 8 . Henkilöt 8 Kuukauden kasvo: Suomeen palaava Mari Kiviniemi tekee suuret ratkaisunsa vaiston varassa. Vaikea sairaus opetti hyväksyntää kannessa s. Joka numerossa 7 Pääkirjoitus 12 Kulttuuri 17 Hannu-Pekka Björkmanin kolumni 86 Kuukauden horoskooppi 88 Ristikko 90 Kirje lukijalta 91 Tiedustelut 98 Eeva ensi numerossa Tammikuu eeva sisällys 4. Tuomas Kyrö sivulla 33. 24 Kahden kauppa: Okko ja Katriina Kamu ovat kuin luodut toisilleen. ”Tallilla puuhastelu on paras tapa tyhjentää pää, silloin en mieti ollenkaan Urheiluruudun käsikirjoituksia.” Kuukauden sitaatti ”Jos minusta tulisi hetkeksikin täysin onnellinen, se ei kestäisi, ja sitten suunta olisi alaspäin. ”Tärkeintä ei ole titteli vaan se, että saan tuloksia aikaan ja olen hyödyllinen tehtävässäni.” ”Hevoset opettavat empaattisuutta” minä & lemmikkini s. 68 Muoti: Näyttelijä Linda Zilliacus esittelee hempeänsävyistä muotia. 34 Elämäntapa: Balmuirin omistajat Heidi ja Juha Jaara elävät arkeaan perheen ehdoilla. Taakse jäi unelmatyö, mutta nyt oli aika tehdä jotain uutta. 74 Asusteet: Piristä asua pastellilla. Onnellisuutta tärkeämpää on merkityksen etsiminen.” . ”Vaikka kävin kovan koulun, opin, miten tärkeä olen joillekin ihmisille.” ”Oli aika palata normaaliin elämään” kuukauden kasvo s. 40 . 64 Kauneudeksi: Tanssinopettaja Helena Ahti-Hallberg on tuoteuskollinen. 52 Mestarin parhaat maut: Laiskottelu inspiroi keittiömestari Pekka Terävää. 80 Matkalla: Historia ja herkulliset ruuat ovat Tunisian vetonauloja. Hyvinvointi 58 Selviytymistarina: Jutta PeltonenHannuksella todettiin ADHD. 99 Minä & lemmikkini: Toimittaja Inka Henelius viihtyy hevostallilla. Urheilutoimittaja Inka Henelius tiesi haluavansa pihatalliin hevosen, kun hän muutti nykyiseen kotiinsa Porvooseen. ”Olen kiitollinen, että en halvaantunut” henkilö s. 30 Mies ja tunteet: Tuomas Kyrölle kirjoittaminen on terapeuttista. 92 Mahtinaiset: Michelle Obamalle äitiys on ollut kaikkein tärkein rooli. Priorisointi selkeyttää elämää
Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. vuosikerta eeva Tyylillä ja tunteella HT_Evoniat_KodinKuvalehti_2318_112x297.pdf 1 8.11.2018 12.38. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Painopaikka Punamusta Oy, Joensuu ISSN 0358–8351 Aikakauslehtien liiton jäsen Eeva ilmestyy 13 numeroa vuodessa. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. 85. PÄÄTOIMITTAJA • RIITTA NYKÄNEN ART DIRECTOR • SAMI LUKKARI TOIMITUSPÄÄLLIKÖT • OUTI RASTAS • SARI SALONEN TOIMITUSSIHTEERI • HEINI LEHTOSALO TOIMITTAJA • MINNA HUJANEN TOIMITUSASSISTENTTI • PÄIVI AHONEN Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Tämän numeron avustajat Hannu-Pekka Björkman, Jouni Harala, Timo Heikkala, Kirsi Hemanus, Eija Huusari, Toni Härkönen, Anu Ikävalko, Henry Isakoff, Juha Juntto, Minna Juti, Tuula Kanninen, Tuula Kasanen, Raila Kinnunen, Maria Kiviaho, Liisa Kokko, Tiina Laaninen, Mia Malmi, Markku Manninen, Petri Mulari, Johanna Myllymäki, Iga Piotrowska, Kaika Pohtokari, Juha Puikkonen, Vesa Pynnöniemi, Timo Pyykkö, Heidi Reponen, Martti Räikkönen, Helena Saine-Laitinen, Ninni Sandelius, Marita Suontausta, Antti Vettenranta, Kaisa Virtanen, Marjo Vuorinen, Leena Waggoner, Sanna Wallenius Sivunvalmistus Anssi Lausmaa, ASTE HELSINKI OY KUSTANTAJA A-LEHDET OY Liiketoimintajohtaja Tuuli Toivainen Myyntipäälliköt www.mediaopas.a-lehdet.fi Myyntiassistentti Jatta Waarala Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Eeva, 00081 A-lehdet Sähköposti eeva@a-lehdet.fi Puhelin 09 75 961 (vaihde) Kotisivut www.eeva.fi Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu 09 759 6600 (ma–pe klo 8–18) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan
Terveys Tieto Immitec_Skingain_Eeva_nro1_230x297.indd 1 03/12/2018 14.06
Muistamme kaikkien aikojen helteisimmän kesän. Mitä jäi päällimmäiseksi mieleen. Kiireet väistykööt läsnäolon tieltä. Kerrankin auringosta sai nauttia, eikä sitä tarvinnut ahmia siinä pelossa, että paiste loppuisi. Lämpöä riitti toukokuulta syyskuulle saakka. Aurinkoisen suven nautintoa varjosti lisääntynyt tietoisuus siitä, miten vahvasti ilmastonmuutos on läsnä elämässämme. Oletan, että muistelemme vielä vuosien jälkeen kesää 2018. Elämällä on lopulta oma rytminsä ja aikataulunsa. ”Ei kahta ilman kolmatta” -sanonta pitää melkeinpä aina paikkansa, eli tapahtumilla on tapana kasaantua. Niiden sijaan voisimme vihdoin ymmärtää, että antaminen tuntuu paljon paremmalta kuin ottaminen ja saaminen. Ehkä juuri siksi onkin parempi olla tekemättä pitkäntähtäimen suunnitelmia. Vaikka uudenvuodenlupaukset ovat tunnetusti hankalasti muistettavia ja usein vesittyviä, lupaan silti pitää entistä parempaa huolta läheisistäni ja itsestäni. Näin on todettu monesta viisaasta suusta. Miten se oikein menikään. Se, vaikuttiko suurmiesten kohtaaminen maailman tilanteeseen positiivisesti, jää nähtäväksi. Hiilijalanjälkeään ei kannata ainakaan kasvattaa. Siitä kohtaamisesta muistan erityisesti keltaiseen takkiin pukeutuneen tiukkailmeisen Melania Trumpin. Riitta Nykänen, Eevan päätoimittaja A lku on ratkaisevaa. Vuoden vaihtuessa tulee väistämättä katsottua taaksepäin, menneeseen vuoteen. Hetkeksi pääsimme myös maailman tapahtumien keskipisteeksi, kun suurvaltojen presidentit vierailivat Suomessa hätäiset kaksi päivää. Alkavan vuoden teemaa on vielä liian aikaista ennustaa, mutta toivon siltä rauhaa ja viisautta. Sen kunniaksi julkaisemme tänä vuonna peräti neljä juhlanumeroa. Eeva täyttää 85 vuotta. Vaikka välillä tuntuu siltä, että elämä on tasaista arkea ja toistuvia rutiineita, vuoden varrelle mahtuu paljon muutoksia, uusia oivalluksia, yllättäviä kohtaamisia, ihmeellisiä sattumuksia ja pieniä onnenhetkiä. Siksi myös vuoden vaihtumisella on oma symbolinen merkityksensä. Haluan pitää yllä ajatusta siitä, että ihmiset saisivat elää vailla sotia ja valtataisteluja. Valinnoillamme on entistä suurempi merkitys. On vuosia, jolloin asiat etenevät sellaisella vauhdilla, että hatusta on todella syytä pitää kiinni. Parasta siis yrittää pysytellä mukavissa tunnelmissa, ainakin odottavissa. Onnellista uutta vuotta 2019! Lupauksia ja toiveita eeva pääkirjoitus 7
”Parasta on palata normaaliin arkeen”, Mari sanoo. teksti Marjo Vuorinen kuvat Petri Mulari 8. Nyt on kuitenkin hyvä aika tulla kotiin. eeva kuukauden kasvo Mari Kiviniemi ”Mietin rohkeuttani jälkeenpäin” Mari Kiviniemellä on takanaan upeat neljä vuotta unelmatyössään, OECD:n huippuvirassa Pariisissa
”Mietin rohkeuttani jälkeenpäin” . Vuoden alussa hän aloitti Kaupan liiton toimitusjohtajana. 9. ”Jos olisin palaamassa politiikkaan, nyt olisi se hetki”, Mari Kiviniemi sanoo ja vakuuttaa, että nyt on muiden asioiden vuoro
Kaikki on pakattuna. Ihan kaikki eivät paluun iloa ymmärtäneet. ”Me jatkoimme aina jääräpäisesti mieheni kanssa ranskalla.” Kotimaata Ranskasta ei koskaan tullut. Aamuvarhain tulleet muuttomiehet ovat vieneet työpöydän, lamput, astiastot, vaatteet ja muut pikkuesineet. Mari jää kaipaamaan ranskalaista huomaavaisuutta ja Pariisin-kodin 4,5 metriä korkeita huoneita. Liikenne voi näyttää kaaokselta, mutta se ei ole sitä. ”Molemmat lapset, Antti, 19, ja Hanna, 21, ovat täällä. ”Kauempana asuva sihteerini ei ollut koskaan ennen puolta kymmentä töissä. Keskiviikkoiltana auto on jo laivassa. . Pariisissa osataan jonottaa. Ensimmäisen yön Mari ja hänen miehensä Juha Louhivuori viettävät Saksassa. Aamu-uniselle varapääsihteerille yhdeksän aikaan alkaneet työpäivät olivat mieleen. Nyt on sellainen olo, että palaan takaisin normaaliin elämään. Tuli todella sellainen tunne, et nyt ollaan menossa kotiin”, Mari kertoo Helsingissä. Loput tavarat jäävät, sillä koti on vuokrattu kalustettuna. Vaikka hän lensi toiselle puolelle maapalloa, paikan päällä oltiin 10. ”Pariisissa löysin taas uteliaisuuden ja ilon oppia uusia asioita.” V iimeinen aamu Pariisissa. Leipomo oli kotikorttelissa, ja työpaikalle oli kahden kilometrin matka. Pariisin ulkopuolella sai rauhassa puhua ranskaa, pääkaupungissa moni halusi puhua englantia. Marin työkieli oli englanti, mutta ranskan taito karttui arjessa. Hänellä oli tapana kävellä töihin. Varapääsihteerin pesti on määräaikainen ja yleensä nelivuotinen. Vuorotellen mennään vetoketjutekniikalla.” Viikonloppuisin Mari ja Juha kävivät läheisellä torilla, juoksivat lenkkinsä Bois de Bologne -puistossa ja tapasivat ystäviä. Tahti oli tiukka. Kun kotiinpalaajat yöpyivät idyllisessä hotellissa Ruotsissa, vastaanottovirkailija näki varauksessa Ranskan-osoitteen ja kysyi, ajaisiko pari takaisin Pariisiin. Hän täytti syksyllä viisikymmentä vuotta. Alkaa kotimatka Suomeen. Mari toi usein pöytään tuoreen iltapatongin lähileipomosta. ”Ranskalaiset ovat kohteliaita. Hän matkusti vähintään kerran viikossa ja kävi vuosittain yli kolmessakymmenessä maassa. ”Ne olivat upeat reilut neljä vuotta. He ovat tottuneet, että väkeä on paljon. Omistajan edustaja saapuu tarkistamaan, että asunto on kunnossa. ”Elin kansainvälisen organisaation elämää, en pariisilaista elämää, koska en ollut ranskalaisessa yrityksessä töissä.” Mari lensi huippuvirassaan ympäri maailmaa. ”Sanoin, että niinkin voi sanoa, mutta ei se niin ’ushhh’ ole.” Päinvastoin. Marista on ollut hyvä tulla kotiin. Vaikka työ Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä OECD:ssa oli jo opiskeluajan unelma, hänellä ei ole haikea olo. Kuten myös muu perhe ja ystävät.” M ari Kiviniemi piti Ranskassa monista asioista. Mari Kiviniemi on huomannut tarvitsevansa aiempaa enemmän aikaa rauhoittumiseen. Oli aika tehdä jotain uutta. ”Vastasin hänelle, että muutamme Suomeen. ”Automatka oli sopiva siirtymäriitti. Neljä vuotta ja kolme kuukautta kotina toiminut kerrostaloasunto idyllisessä korttelissa on lopputarkastusta vailla. Juha, perheen kokki, teki illallisen. Nuo vuodet eivät kuitenkaan olleet kovin normaaleja. ”Ettemme ole vieneet sohvaa tai haarukkaa mukanamme”, Mari Kiviniemi sanoo ja nauraa. Kivoja silti.” Mari tulee hyvillä mielellä Suomeen. Virkailija sanoi ainoastaan ’ushhh!’”, Mari muistelee ja purskahtaa nauramaan. Tiistaina he ajavat Ruotsiin asti. Työpäivät venyivät usein iltaseitsemään tai -kahdeksaan. Jos kokous alkoi kahdeksalta, kysyin, onko se laillista”, Mari kertoo ja virnistää
Mari on innoissaan. On entistä tärkeämpää tehdä merkityksellistä työtä kuin pohtia, mikä on seuraava etappi.” O n myös tärkeää olla takaisin kotona. Talous ei kasva, jos ihmiset voivat huonosti töissä tai työn ulkopuolella.” Kunnianhimoiselle naiselle työn sisältö on vahvistunut arvona. Kaupan liitossa työntekijöitä on 24, mutta toimintakenttä on laaja: kauppa on maan suurin työllistäjä. ”Parin viime vuoden aikana Juha lähti välillä mukaan, jos viikonloppu sattui tilaisuuden jatkeeksi. Tieto lisää tuskaa, eikä maailma ole niin yksinkertainen. Isoja urapäätöksiä on pohdittu KiviniemiLouhivuoren perheessä aina yhdessä. ”Olisi ollut tympeää, jos olisin ollut siellä yksin ja tullut viikonlopuiksi Suomeen.” Marin mies viihtyi Pariisissa loistavasti. ”Meillä asiat ovat loksahtaneet henkilökohtaisen elämän ja työelämän suhteen hyvin paikoilleen.” Kun Mari aloitti 26-vuotiaana eduskunnassa, keskusta oli oppositiossa, joten hallituspuolueen vaateita ei ollut vielä harteilla. Pariisiin muutto tuli hyvään vaiheeseen. Antti oli Pariisissa kaksi vuotta mutta halusi lukioon Suomeen. Ainahan kumpikin joutuu vuorollaan joustamaan.” Kun Marin ura eteni ministeriksi ja pääministeriksi, aviomiehen firma oli jo pienentynyt. Juha täyttää seuraavaksi 63 vuotta ja jää eläkkeelle, mutta aikoo jatkaa myös työntekoa. Mari sai unelmiensa viran, ja mies hoiti muutamia asiakkuuksiaan Suomeen. Maria ilahduttaa, että raportteihin ja julkaisuihin oli aikaa perehtyä. ”Omaan intuitioon kannattaa luottaa myös päätöksenteossa ja politiikassa, uravalinnoissa ja tekemisissään. Taidemuseoon oli helppo piipahtaa, ja historiasta kiinnostunut mies kolusi suurimmat linnat ja katedraalit. Yksi läheisimmistä on italialainen pariskunta, jonka vaimo tekee pankkiuraa ja yrittäjämiehellä on samanlainen tilanne kuin Juhalla. ”Nuorena minulla oli käsittämätöntä itsevarmuutta. Käytin tarinaa läksiäispuheissani ja totesin, ettei se ole suomalaisille paljon.” S uomessa paluumuuttajia odotti marraskuinen Helsinki. Menimme enemmän hänen ehdoillaan. Sääksmäellä on kesäpaikka Antia ja talviasuttava mökki. He olivat laskeneet, montako virkamatkaa, vastaanottoa ja illallista esinainen oli hoitanut. Nytkin häntä odottaa saunailta politiikasta tutun naisporukan kanssa. Silloin pääsimme katselemaan kaupunkejakin.” M ari oli ensimmäinen suomalainen pestissään. Antti on kolmannella lukiossa ja kirjoittaa keväällä ylioppilaaksi.” Mari kiittelee sisartaan ja tämän miestä, jotka pitivät Helsingissä huolta ensin Hannasta ja sitten Antista sekä Töölön-kodista. Iän myötä omaan osaamiseen suhtautuu paljon nöyremmin. ”Miehelläni oli tuohon aikaan iso mainostoimisto ja elettiin vaikeita aikoja. Siskollani ei ole omia lapsia, ja hän on lapsillemme läheisempi kuin täti ehkä normaalisti on.” Viikonloppuisin pariskunta aikoo suunnata kohti Valkeakosken seutua aina, kun vain voi. Analyysi, jonka silloin tein ja joka tuli intuitiosta, oli oikea. Heistä toinen saa perheenlisäystä. Työmatka on hivenen pidempi kuin Pariisissa ja hoituu raitiovaunulla Töölöstä Etelärantaan. ”Suomessa olin jossain vaiheessa politiikassa niin väsynyt ja vähän kyllästynytkin, etteivät aistini olleet auki oppimaan uutta. Hänen osastollaan oli 600–700 työntekijää ja koko pääkonttorissa kolmetuhatta. ”Nuorena minulla oli käsittämätöntä itsevarmuutta. Lisäksi Juhalle jäi aikaa huolehtia perheen Antti-pojan asettumisesta Pariisiin ja koulunkäyntiin. ”Naureskelemme, että elämme taas lapsiperheen arkea. Onneksi mies ja poika olivat mukana Pariisissa. ”Tärkeintä ei ole titteli, vaan se, että saan tuloksia aikaan ja koen, että olen hyödyllinen tehtävässäni. Juhalla on kaksi aikuista poikaa aiemmasta liitostaan. Mistähän sitä kumpusi. Ratkaisu oli puolueelle ja minulle itselleni viisas.” Vaikka Mari ei ole enää palaamassa politiikkaan, läheisiä ystäviä löytyy yhä niistä piireistä. ”He laskivat myös, että jos olen ottanut joka tilaisuudessa kaksi lasia samppanjaa, se tekee yhteensä aika monta pulloa. Marin sihteeri ja avustaja muistivat häntä myös personoidulla OECD-raportilla. Hänen vastuualueensa oli laaja: kauppa ja maatalous, tilastot, julkisen hallinnon kehittäminen, korruption vastainen toiminta, aluekehitys, kaupunkipolitiikka sekä pienet ja keskisuuret yritykset. Joulukuussa Mari aloitti Kaupan liiton varatoimitusjohtajana, ja tammikuussa hänestä tuli toimitusjohtaja, kun edeltäjä jäi eläkkeelle. ”Tarvitsen aiempaa enemmän vetäytymisaikaa, mutta en kaipaa täydellistä yksinäisyyttä, mies käy kyllä seuraksi.” Y ksi asia on iän myötä vahvistunut: usko intuition voimaan. Vanheneminen merkitsee tehokkaalle pohjalaislikalle käytännön asioita: silmälaseja ja riittävän unen ja palautumisen tarvetta. Onneksi olivat Skype ja puhelimet. ”Koska olen asunut Ranskassa, on sovittu, että minä tuon samppanjat.” Juhlia on edessä myös perhepiirissä. usein korkeintaan kaksi yötä. Juha toivoo, että häntä kutsutaan ukiksi, mutta Marin nimitys on vielä haussa. ”Mieheni ei olisi halunnut palata Suomeen.” Juhaa innosti ranskalainen elämänmeno ja kulttuuri. ”Hyvinvointikysymykset ovat todella keskeinen osa talouden kasvua. OECD:ssä löysin taas uteliaisuuden ja ilon oppia uusia asioita.” Ensimmäisenä vuonna asioihin perehtymiseen kului viikonloppujakin, mutta kokemuksen myötä työ helpottui. ”Olen tullut samanlaisilla tunnelmilla tähän tehtävään kuin neljä vuotta sitten OECD:hen. ”Jälkeenpäin olen miettinyt, että olinpa rohkea. ”Sitten se onkin jännittävää, kun menen ukin viereen nukkumaan.” . Oma vaisto on vahva, oikeaan suuntaan vievä tekijä.” Siitä Marilla on vahvaa näyttöä, kun hän päätti luopua puolueensa johdosta, vaikka ei tiennyt, mitä tekisi seuraavaksi. ”Oli haikeaa, kun nuorin lähti kotoa.” Matkailua opiskeleva tytär Hanna ei muuttanut Pariisiin, mutta kävi siellä tiuhaan. Aina on opittavaa ja annettavaa.” Tavoitteena on saada kaupan alan yrityksille entistä paremmat edellytykset toimia ja menestyä sekä luoda työpaikkoja, joissa ihmiset voivat hyvin. Mistähän sitä kumpusi. Huvilalla Mari laittaa ruokaa ja lukee, mieluiten suomalaisten naiskirjailijoiden teoksia. ”Oli erinomainen juttu, että se oli mahdollista. ”Heillä oli aina sama vitsi. Miehet lounastivat usein yhdessä. Iän myötä omaan osaamiseen suhtautuu nöyremmin.” 11. Antian emäntä täytti syksyllä viisikymmentä vuotta. Pariisissa syntyi myös uusia ystävyyssuhteita. He nostivat lasin ja sanoivat: ’Otetaan vaimoille, koska jonkun perheessä pitää käydä töissä.’” Viimeiset viikot Pariisissa olivat täynnä läksiäisiä. Sitä kai osasi olla itsevarma tietämättömän tyyneydellä.” Ikäkriisiä Mari ei silti tunnista. Vanhassa talossa on aina tekemistä. Hän tuurasi välillä OECD:n pääsihteeriä tai apulaispääsihteerikollegojaan ja esitteli OECD:n maaraportteja eri puolilla maailmaa. Toisinaan työpäivän oheen oli järjestetty kulttuuriohjelmaa tai pieni kiertoajelu. Lisäksi helmikuussa perheeseen saadaan ensimmäinen lapsenlapsi
asti. Se on toisinaan tunteisiin pohjautuvaa, toisinaan hengellistä. Eevan omenat lllll Elämys llll Kannattaa tarttua lll Toimii ll Laimea l Älä vaivaudu Ari Karttunen?/?EMMA . Vuosina 1918–1924 ryhmä piti kaikkiaan kuusi näyttelyä, viisi Helsingissä ja yhden Kööpenhaminassa. Pääasiassa jäsenet maalasivat maaseutua ja maalaisia, mutta mukana on myös muotoja kaupunkikuvia. Näyttelyn jälkeen kannattaa kävellä Hämeenlinnan Kirkkopuistoon, jossa on Hovin viimeinen julkinen teos Larin-Kyösti (1961– 1962). Tunteet siirtyivät kulloinkin Taiteilijoita yhdisti henki: juurevuus ja elinvoima. Marraskuulaisten käyttämä sävymaailma on voittopuolisesti suppea ja maanläheinen, kuten perustajajäseniin kuuluneiden Tyko Sallisen (1879–1955) ja Juho Rissasen (1873–1950) teoksissa, mutta mukaan mahtuu valoisia teoksia. Aiheet ovat kuitenkin useammin luonnosta kuin kristinuskosta, mistä hyvä esimerkki on toistuva teema painivista karhuista. Jäsenistöön kuuluikin hyvin erilaisia taiteilijoita. Kuvanveistäjä menehtyi vain pari viikkoa sen julkistamisen jälkeen. Mikko Hovi jäi historian jalkoihin kuvanveisto . Mikko Hovi Hämeenlinnan taidemuseossa 10.3. 12 ” Irina Kolesnikova in Swan Lake sweeps you away into a world of passion, dangerous deception and ultimate forgiveness.” – The Sunday Express Liput palvelumaksuineen alkaen 52,50 / 63,50 / 83,50 €, lapset (16 v. asti. Rinnakkain nähtynä taiteilijoiden yhteys kirkastuu. Peilien avulla hän vetää yleisön osaksi kokonaisuutta. Marraskuun ryhmä Villa Gyllenbergissä Helsingissä 24.1. Alvar Cawén, Marraskuun ryhmäläisiä, 1921. asti), opiskelijat ja eläkeläiset 43 / 53 / 64 € Ticketmaster ja livenation.fi HELSINKI F inLandia taLo t i 8.1. Kuvanveistäjä leikittelee muodoilla ja materiaaleilla mutta myös heijastuksilla. Mikko Hovi teki paljon pienoisveistoksia, jotka ovat omalla tavallaan massiivisia. llll Heini Lehtosalo . Ragnar Ekelund, Siltanäköala, 1922. Kypsällä iällä kutsumuksensa löytänyt kuvanveistäjä oli aikanaan suosittu mutta vaipui sittemmin unholaan. Alicja Kwade Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa 28.4. Petersburg Ballet Theatre & Ballet Orchestra. asti), opiskelijat ja eläkeläiset 42,50 / 52,50 / 62,50 € Lippupiste ja livenation.fi LAHTI s ibeLiustaLo s u 6.1.2019 kLo 15 I r i n a K o L e s n i ko va St. Sellaisia ovat muun muassa Ragnar Ekelundin (1892–1960) ja ryhmän ulkojäseneksi julistautuneen Eero Nelimarkan maalaukset. Murrosajan maalarit . Ensimmäinen askel saa hämmentymään, toinen avaa mielen, kolmas ihastuttaa?–?puolalaisen Alicja Kwaden Trans-For-Men-näyttely ottaa katsojan haltuunsa vähitellen. Näyttely luo hetken, johon on rentouttavaa pysähtyä. . Hovi ei antanut materiaalin, aiheen tai tyylin rajoittaa itseään. llll Heini Lehtosalo . Näyttely käsittää viisi erillistä teossarjaa, jotka kuitenkin limittyvät ja täydentävät toisiaan. Monia veistoksia yhdistää myös hartaus. Liike syntyy toistosta, sillä teos kiertää koko salin. llll Heini Lehtosalo . asti. modernismi S yntykuukautensa mukaan nimetty Marraskuun ryhmä perustettiin vuonna 1916 kansakunnan suuren murroksen jaloissa. Enemmän kuin tietty aate, tyyli tai aihe, taiteilijoita yhdisti henki: juurevuus ja elonvoima, jotka purkautuivat rujon rehellisesti, kaunistelematta. Hovi ei antanut materiaalin, aiheen tai tyylin rajoittaa. & k e 9.1.2019 kLo 19.30 (Orkesteri ei tilasyistä ole mukana Helsingin esityksissä) Liput palvelumaksuineen alkaen 52,50 / 62,50 / 82,50 €, lapset (16 v. Toistuva teema on muodonmuutos, johon liittyy olennaisesti ajallisuus. Yksi syy katoamiseen saattaa olla Hovin tapa imeä vaikutteita niin puhtaina, että hänen persoonallinen ilmaisunsa jää toisinaan suurten linjojen varjoon. Aika kuluu mutta myös pysähtyy, kuten pienistä viisareista kootussa installaatiossa. Alicja Kwade, Pöytä on kuva, 2018. saatavilla oleville pinnoille vahvoin ja varmoin siveltimenvedoin. Villa Gyllenbergissä on esillä monipuolinen valikoima marraskuulaisten teoksia, joista osa on ollut näytteillä harvoin. Alicja Kwaden teossarjoissa ajallisuus on pysähdyttävää nykytaide . Ensisilmäyksellä yksinkertaiselta vaikuttaneista veistoksista paljastuu uusia yksityiskohtia: osa yllättäviä mutta kaikki matemaattisen täydellisiä ja loppuu asti hiottuja. Itsenäistyvän Suomen ankeat, epävakaat olot, taiteilijuuden taloudellinen kurimus ja voimakas luomisen palo johdattivat nuoret modernistit yhteistyöhön. asti), opiskelijat ja eläkeläiset 42,50 / 52,50 / 63,50 € Lippupiste ja livenation.fi KUOPIO M usiikkikeskus L a 5.1.2019 kLo 15 Liput palvelumaksuineen alkaen 53 / 64 / 84 €, lapset (16 v. Ella Tommila?/?EMMA Janne Mäkilä?/?Kansallisgalleria Marraskuun ryhmä taisteli taiteensa puolesta yhteisvoimin. Silti niin realistisissa pienoispatsaissa kuin kubistisissa veistoksissa on yhtäläisyyksiä, kuten leikkisyyttä ja jopa humoristisuutta, joiden vuoksi Hovia usein pidetään ensisijaisesti naivistina. eeva kulttuuri | kuvataide . Usein taiteilijat saavuttavat mainetta vasta kuolemansa jälkeen, mutta Mikko Hovin (1879–1962) kohdalla kävi toisin
& k e 9.1.2019 kLo 19.30 (Orkesteri ei tilasyistä ole mukana Helsingin esityksissä) Liput palvelumaksuineen alkaen 52,50 / 62,50 / 82,50 €, lapset (16 v. Petersburg Ballet Theatre & Ballet Orchestra. ” Irina Kolesnikova in Swan Lake sweeps you away into a world of passion, dangerous deception and ultimate forgiveness.” – The Sunday Express Liput palvelumaksuineen alkaen 52,50 / 63,50 / 83,50 €, lapset (16 v. asti), opiskelijat ja eläkeläiset 42,50 / 52,50 / 63,50 € Lippupiste ja livenation.fi KUOPIO M usiikkikeskus L a 5.1.2019 kLo 15 Liput palvelumaksuineen alkaen 53 / 64 / 84 €, lapset (16 v. asti), opiskelijat ja eläkeläiset 42,50 / 52,50 / 62,50 € Lippupiste ja livenation.fi LAHTI s ibeLiustaLo s u 6.1.2019 kLo 15 I r i n a K o L e s n i ko va St. asti), opiskelijat ja eläkeläiset 43 / 53 / 64 € Ticketmaster ja livenation.fi HELSINKI F inLandia taLo t i 8.1
Talo asettuu aloilleen ja videot katoavat, mutta näyttämölle Tunteet käsitellään viittauksilla populaarikulttuuriin. Arsenikkia ja vanhaa pitsiä Porin Teatterissa. Suuret tunteet käsitellään viittauksilla populaarikulttuuriin. Ei siis kannata odottaa 1800luvun estetiikkaa. Toisaalta ehkä juuri se kertoo ajastamme jotain olennaista, että klassikkoa lähestytään älyn, fyysisyyden ja ironian keinoin. Älyn ja viihteen keitos . . Kihlajaiskahvitkin pitäisi juoda ja ovella käyvät poliisit vakuuttaa, ettei mitään epäilyttävää ole tekeillä. Tätien leningit taas ovat niin suloisia, että moni katsoja huokaili haluavansa samanlaisen. llll Tiina Laaninen . Ne avaavat uusia ulottuvuuksia ja naurattavat aidosti. Hetkelliset älylliset oivallukset haihtuvat ilmaan, koska näytelmä ei tarjoa mahdollisuutta samastua hahmoihin tunteen tasolla. Nukkekoti osa 2 Helsingin Kaupunginteatterissa. eeva kulttuuri | teatteri Eevan omenat lllll Elämys llll Kannattaa tarttua lll Toimii ll Laimea l Älä vaivaudu Kotkan pojan viisut vetoavat musiikkinäytelmä . Esityksessä näyttelevät, laulavat ja tanssivat Puntti Valtonen (kuva), Esko Roine, Taneli Mäkelä ja Tuomas Uusitalo. Täyteen ladatussa tulkinnassa on vaarana, että kokonaisuus puuroutuu. Nyt jyrää tekniikka. Herttaiset ikäneidot tarjoilevat itse tehtyä viiniä vain harvoille ja valituille. Kun kaikkea on liikaa, on vaikea saada otetta mistään. Nukkekodin Nora palaa takaisin avioliittodraama . Vähän vinossa oleva talo vihjaa jo ensi silmäyksellä, ettei kaikki ole niin kuin pitäisi. klassikko P aavo Westerbergin ohjaama Kolme sisarta on ronskisti nykyaikainen sovitus Tšehovin klassikkonäytelmästä, jossa etsitään tuskaisesti elämän merkitystä. Kesken kaiken hahmot intoutuvat laulamaan karaokea tai monologit muuttuvat ortodoksisiksi liturgioiksi. Susanna Mikkonen on karismaattinen Nora, jonka sydän on palasina mutta sielu on ehjä. Nukkekodin Nora Helmer astuu sisään ovesta, josta vuosia sitten lähti. Vanhoja poikia Tampereen Työväen Teatterissa. Hahmot puhuvat toisilleen, mutta katsovat kameraan. Yksin asuva, yksinäinen mies on juuri sopiva vastaanottamaan sarjamurhaajatätien Abby ( AnnaMaija Kokkinen) ja Marta Brewsterin ( Hannele Lalu) viimeisen palveluksen. Tommi Auvisen ohjaama Vanhoja poikia on konstailematon, hauska ja paikoin hyvin tunteikas musiikkinäytelmä. Ja tätä rytmittävät lukuisat Juha ”Junnu” Vainion tunnetut kappaleet. Kaikki sujuisi tälläkin kertaa todennäköisesti huomaamattomasti, jos sukulaispoika ei tulisi sotkemaan kuviota ja jos ruumiita ei kertyisi kellariin ruuhkaksi asti. Riemukas murhafarssi viihdyttää Porin teatterissa klassikkokomedia . tihentyy niin paljon merkityksiä, symboleja ja viittauksia, että katsoja on pakahtua. Yllättävät kohtaukset solahtavat kokonaisuuteen luontevasti. Alku kaataa kaaosta päin katsojan naamaa kaikin mahdollisin keinoin. Kolme sisarta Kansallisteatterissa. llll Outi Rastas . Neljä miestä tarinoi, muistelee, kinastelee, nauraa ja haaveilee Saimaan rannalla. Näyttelijöistä Kokkinen ja Lalu suorastaan loistavat. Uutuusnäytelmä Nukkekoti osa 2 jatkaa pohdintaa siitä, mihin Henrik Ibsenin klassikko jäi. Pelimanniorkesteri Kiharakolmion sovitukset tuovat kappaleisiin uutta ytyä. Miehet jättävät perheitään kaiken aikaan, mutta mitä tapahtuu, jos jättäjä on nainen. Kaiken ytimessä ovat Junnun veikeät ja kaihoisat sanoitukset. Etenkin surumieliset, hukkaan valuneista haaveista kertovat laulut koskettavat. Ola Tuominen on ohjannut Porin teatteriin murhafarssin Arsenikkia ja vanhaa pitsiä riemukkaasti. lll Minna Hujanen . Valtava rakennus pyörii keskellä näyttämöä ja kolme videonäyttöä tykittää näyttelijöiden repliikkejä. Noran ja hänen jättämiensä läheisten kohtaamiset kiihtyvät vääjäämättä vimmaisiksi mittelöiksi, joissa ei yleisönkään tunteita säästetä. Erityiskiitoksen ansaitsevat puvustus ja lavastus. Jännite on valmis. Tuomo Manninen Janne Alhonpää Kansallisteatteri tuo Kolme sisarta nykyajan kaaoksen keskelle. Hän suorastaan säteilee oikeassa olemisen riemua. Andrei (Eero Ritala) heittäytyy hetkeksi poptähdeksi. Vauhti hidastuu hieman matkan varrella. . 14. Kolme sisarta: Irina (Marja Salo), Maša (Emmi Parviainen) ja Olga (Elena Leeve). Nyt Nora on omilla ehdoillaan menestynyt kirjailija, jolla on entiselle miehelleen pyyntö. llll Ninni Sandelius
eli Vartiovuoren arvoitus on kuitenkin ennen kaikkea rakkaustarina. Ihmisen pelko ja toivo koskettavat Kaiken voittava rakkaus johtaa veritekoon Tommi Mattila Otto-Ville Väätäinen Maine oli kaikki kaikessa sievälle ja älykkäälle naiselle. romaani . Turussa vuonna 1927 tapahtunut murha aiheutti aikoinaan otsikoita, mutta katosi sitten rikoshistorian poimuihin. Ulkopuolisuuden tunteeseen tuo lohtua boakäärme ( Petri Liski) ja pian myös kissa ( Ville Tiihonen). Kirjailijan isoäidit olivat kansalaissodan aikaan vasta lapsia, ja heidän vanhempansa sodan vastakkaisilla puolilla: toinen punikki, toinen lahtari. Onnistuneen valoja videosuunnittelun ansiosta tarina saa jopa taianomaisia piirteitä. Yhteinen historia avautuu vähitellen, samoin kuin kurkistukset ratkaiseviin hetkiin kummankin elämässä. Zilliacus) on epävarma mies, jolle huhut morsiamen siveettömyydestä ovat liikaa. llll Tuula Kanninen Ruoka ei aina ole vain kehon ravintoa tietokirja . Menneisyys luo ihmisen hehkun palkittu . Ja onneksi on olemassa myös toivoa paremmasta. Äiti uskoo korttipöytään ja enkeleihin. Houkutteleva aihe tempaa mukaansa, ruoka saa uusia merkityksiä myös omassa mielessä. Kirjailijan olisi ollut syytä kiinnittää enemmän huomiota käytettyyn sanastoon ja kielen rakenteisiin. Mummit pitävät vihaa vielä vuosikymmenten jälkeen kumpikin omassa poterossaan, sillan molemmin puolin. . 1920-luvulla maine olikin kaikki kaikessa sievälle ja älykkäälle mutta köyhälle naiselle. Neidin sulhanen Allan Törnudd ( Tobias 15. David Grossmanin Hevonen meni baariin (Otava) on Booker-palkittu teos israelilaiselta nykykirjailijalta. Keveyttä tarinaan on saatu hupsuttelevasta ”mykkäelokuvasta” sekä Turun murretta puhuvista naapureista, joiden sanailu on hauskaa?–?silloin kun siitä saa selvää. . Useista yksittäisistä aiheista haluaisin myös lukea lisää, mutta lähteiden puuttuminen hidastaa tiedonhakua. Molemmat mummit pitävät kiinni omasta totuudestaan, joka on heille se ainoa oikea. Häikäilemätön kissa pistää Bekimin pään hetkessä pyörälle ja katoaa yhtä yllättäen kuin ilmestyi. Pyörivällä näyttämöllä seurataan vuorotellen pojan ja äidin tarinaa. Bekim ( Toni Harjajärvi) on muuttanut pienenä poikana albaaniperheensä kanssa jakautuneen Jugoslavian kaaoksesta Suomeen. Mari Mörön Hajavalo (Teos) kertoo kolmen naisen tarinan siitä, miten olla tarpeellinen, mihin kannattaa tukeutua ja mistä päästää irti. Kohtaaminen lentokoneessa muuttaa Bekimin elämän suunnan. Suuret visiot eivät työtöntä sytytä. llll Minna Hujanen Mistä löytyy elämän tarkoitus. Neiti N. Jari Järvelän Finlandia-ehdokkaaksi nousseessa romaanissa Kosken kahta puolta (Tammi) vuoden 1918 tapahtumia katsellaan pienen pojan silmin. eli Vartiovuoren arvoitus Turun kaupunginteatterissa. Kirjan ydin ja myös koomikon kysymys ystävälleen on: mitä ihminen tahtomattaan huokuu ympärilleen ja mistä tuo yksilöllinen hehku syntyy. llll Riitta Nykänen . Ulkopuolisuus, alistaminen, häpeä ja syrjintä tulevat iholle ja koskettavat Pajtim Statovcin palkitun romaanin Kissani Jugoslavia näytelmäversiossa. Viihdyttävät kohtaukset ovat kuitenkin ristiriidassa raastavan päätarinan kanssa. Tyttärentytär puolestaan on toisella puolen maapalloa pelastamassa meriä muoviroskasta. lll Heini Lehtosalo kirjallisuus kantaesitys . Tapahtumiin perustuva Juha Siltasen Ihana neiti N. lll Heini Lehtosalo . eli Margit Niininen ( Mervi Takatalo), joutuu entisen työnantajansa parjauksen kohteeksi. Ville Tiihonen taitaa omahyväisen ja pisteliään kissan elkeet. rikostarina . . Aterioita ja niiden aineksia käsitellään taiteen ja historian näkökulmasta. Haavat eivät arpeudu eivätkä asenteet muutu. Tarinassa koomikko kutsuu lapsuudenystävänsä katsomaan esitystään baariin, vaikka miehet eivät ole olleet tekemisissä vuosikymmeniin. Mörön ironinen huumori iskee naulan kantaan, mutta lakoninen kerronta jättää tapahtumat minulle hieman etäisiksi. Miehen tie kohti tarpeellisuutta ja arvostusta olisi mahdollisuus saada työtä. llll Tuula Kasanen Lapsi tasapainoilee eri leirien välissä historiallinen romaani . Tytär, kertojaminä, matkustaa Kanadaan pienelle, autioituvalle saarelle keräämään rippeitä utopiayhteiskunnasta. Pienistä välähdyksistä kasvaa kaksi elämää, jotka liittyvät toisiinsa. Lukija huomaa, että hänet on viety kuin varkain keskelle merkityksellisten tapahtumien syvyyttä. Kirja on runsaasti kuvitettu. Kahden tulkinnan välissä on seitsenvuotias lapsi, jolle mielikuvitus loihtii punaisten puolella kuolleen ystävän, Vilhon. Tunnelma tiivistyy, kun homoklubilla tavattu kissa astuu näyttämölle. Ihana Neiti N. Mikä sähinä syntyykään, kun toisiaan inhoavat kissa ja käärme kohtaavat. Maalaustaiteen helmien sekaan on ripoteltu ruoka-ainekuvia mutta myös asetelmia, joiden sommittelu ja valaistus ontuvat. Margitin sulhanen Allan on kunnollinen mies, mutta rakkaan kärsimykset sekoittavat hänet. Ida (Minna Hämäläinen) ja Jenny (Kirsi Tarvainen) seuraavat uutisia. Ihanteet ja arki törmäävät, kun kertojan entinen, työtön aviomies ilmestyy Kanadaan. Tämä tieto saa jatkamaan lukemista, vaikka alku tuntuu hieman tahmaiselta, erityisesti jos ei ole stand up -komiikan ystävä. Toisella puolen näyttämöä Emineäiti ( Sari Puumalainen) kasvaa tytöstä naiseksi yhteiskunnassa, jossa aviomiehen sana on laki. Kissani Jugoslavia Kansallisteatterissa. Liisa Väisäsen Symbolien pitopöydässä?–?Ruokakulttuuria ja maistuvia merkityksiä (Kirjapaja) on viihdyttävä mutta pinnallinen kurkistus ruuan saloihin. Pikkupojan touhut keventävät sopivasti niin tarinaa kuin molempien isoäitien mieltäkin
Kirjailijaperheen kintereillä pyörii toimittaja, joka haluaa kirjoittaa Castlemanin elämäkerran. Mitä väliä, vaikka kaikki onkin teatteria. Joe Castleman ( Jonathan Pryce) voittaa Nobelin kirjallisuuspalkinnon, jota hän lähtee noutamaan vaimonsa Joanin ( Glenn Close) ja poikansa kanssa. Kirjailijan sotkuinen elämä purkautuu talvisessa Tukholmassa parisuhdedraama . Rikollisille teille ohjataan myös nelivuotias Juri ( Sasaki Miyu), joka pelastetaan omintakeiseen perheeseen omin luvin. Valittu elää keskellä yltäkylläisyyttä, mutta hänen tehtäviinsä kuuluu kuningattaren viihdyttäminen seksuaalisia palveluja myöten. Juri-tyttö saa Shibatan perheessä hellää huomiota, jota vaille hän jäi kodissaan. llll Kirsi Hemanus Kun väärä on oikein . Elokuva on harvinaisen lihallinen epookki. Alku nostattaa katsojan odotukset korkealle. Tukholmassa jännitteet purkautuvat. llll Minna Hujanen Taiteentuntija etsii viimeistä aarretta kotimainen . Näyttelijät tekevät hienot roolisuoritukset, mutta tarina jättää hieman tyhjän olon. Köyhyys on johdattanut kaikki kyseenalaisille teille, sillä mummo huijaa, pojantytär Aki ( Matsuoka Mayu) strippaa ja muu perhe varastaa aina, kun siihen urkeaa tilaisuus. Elokuvan sanoman voi kiteyttää tuttuun sananparteen: koti on siellä, missä sydän on. Kaiken luhistuminen on hiuskarvan varassa. Pakkaa sekoittaa nuori Abigail ( Emma Stone), joka pääsee neuvokkuutensa ansiosta lähelle kuningatarta. eeva kulttuuri | elokuvat Eevan omenat lllll Elämys llll Kannattaa tarttua lll Toimii ll Laimea l Älä vaivaudu Epookki yllättää raadollisuudellaan historiallinen draama . Iäkäs kirjailija pyrkii häpeämättömästi nauttimaan matkasta, ja vaimon rooli on jälleen kerran toimia sivustatukena. Joan alkaa pohtia valintojaan, kun hänen miehensä voittaa nobelin. Sairaalloisella kuningatar Annella on suosikki, kamarineito ( Rachel Weisz kuvassa), joka osaa käyttää valta-asemaansa 1700luvun brittihovissa. Suuri kiitos elokuvan onnistumisesta kuuluu näyttelijäkaartille, jonka suoritukset ovat kautta linjan erinomaisia. Japanilainen perhe kulkee lain ulkopuolella mutta rakastaa aidosti. Roolihahmot ovat onnistuneita, etenkin Glenn Closen esittämä rakastava mutta sisuuntuva vaimo. Isoäiti Hatsuen ( Kiki Kilin) rähjäisessä talossa kerrostalojen puristuksessa asuu sekalainen joukko kovia kokeneita ihmisiä. Shoplifters voitti toukokuussa Cannesin elokuvajuhlilla Kultaisen palmun, ja myös kotimaassaan se on ollut menestys. Tarina tuo esiin katkenneet perhesuhteet ja yrityksen löytää uusi yhteys. Suosion syy on helppo ymmärtää. Hiljainen tyttö sulattaa muiden sydämet ja toimii samalla näiden omantunnon äänenä ja piilotettujen pelkojen suodattimena. Alkaa julma taistelu vanhan ja uuden suosikin välillä. lllll Heini Lehtosalo 16. The Favourite -elokuvassa kukaan ei jalostu tai kasva ihmisenä ainakaan parempaan suuntaan. lll Minna Hujanen . Samalla keritään auki vuosikymmenien tapahtumia, avioliiton alkua ja Castlemanin kirjojen syntyä. Palatsissa ahmitaan, juodaan ja oksennetaan sekä leikitään ruualla, ihmiskehoilla ja eläimillä. rikostarina J apanilaisen Hirokazu Kore-edan ohjaama Shoplifters?–?Perhesalaisuuksia on lämminhenkinen tarina Shibatan perheestä, jossa on paljon rakkautta mutta vielä enemmän salaisuuksia. Ruotsalaisen Björn Rungen ohjaama The Wife tarjoaa herkullisen asetelman, jossa keskiössä ovat hieman neuroottinen amerikkalaiskirjailija perheineen ja kaunis, talvinen Tukholma. Tyttärenpoika avaa uusia ulottuvuuksia vanhan miehen elämään. Shota (Jyo Kairi) on mustasukkainen perheen uudelle jäsenelle. Joskus oikea on väärin ja väärä oikein, vaikka laki olisi toista mieltä. liikkeelle verkkaisesti, mutta se imee katsojan tiukasti mukaansa. Sen vuoksi häneen on vaikea samastua?–?erityisesti jos odotti tarinaa taiteen rakastajasta, joka tekee työtään ylevästä syystä. Juonen käänteet yllättävät. Tarina lähtee . Tarina on ennen kaikkea koskettava kuvaus ikääntymisestä ja tilinteon hetkestä. Runollisen kaunis ja hidas kuvaus on kuin pienestä ranskalaisesta laatuelokuvasta. Klaus Härön Tuntematon mestari kertoo uraansa lopettelevasta taidekauppiaasta ( Heikki Nousiainen), joka haaveilee vielä yhdestä suuresta taidelöydöstä. Päähenkilön motiivina tuntuu toimivan raha. Toimeentulo on koko ajan epävarmaa, ja kaiken luhistuminen on hiuskarvan varassa
Toisten tutkijoiden mukaan unet ovat aivojen yöllisen toiminnan sivutuotetta. He tarkoittivat sillä keinoja, joilla koetetaan ilmaista ajatuksen todellinen toiminta. Se on pullollaan epäoleellisuuksia, arkisia havaintoja ja samalla aistimuksia, jotka tulvivat tajuntaamme valtavalla vauhdilla. J uuri tuo Leena Krohnin mainitsema kolmas alue, salaperäinen vyöhyke, on runoilijoiden maastoa. M ikä on tuo toiminnan havaitseminen, jonka jo mainitsin. Surrealistit käyttivät manifestissaan taidesuuntauksestaan nimitystä psyykkinen automatismi. Voisi sanoa, että alitajuntamme on hallitsevampi ja aktiivisempi kuin uskommekaan. On kuvittelun ja reaalitodellisuuden välinen kolmas alue, joka poikkeaa valvetilasta.” Jos ajattelemme sitä, miten ajattelemme, huomaamme, että emme ajattele suoraviivaisesti ja juonellisesti, kuten kaavamaisessa romaanissa. ”Me kaikki liikumme omassa sisäisessä avaruudessamme ja omistamme sen salaisuudet.” Hannu-Pekka Björkman eeva suoraan sydämestä 17. Me kaikki liikumme omassa sisäisessä avaruudessamme ja omistamme sen salaisuudet. V alvetajuntamme on huomattavasti uneliaampi kuin uskomme. Ehkä unemme ovat kaikkea tuota. Leena Krohn kirjoittaa: ”Valveelämässäkin aktiivisen kuvittelun ja ajatusprosessin lävistävät yhä uudestaan spontaanit mielikuvat. Taiteessa tämä tapahtuu turvallisesti ja vapaaehtoisesti, kun taas psyykkisistä sairauksista kärsivillä vastaavat mielikuvat muuttuvat piinaaviksi ja pakonomaisiksi. On niin kuin osa meistä näkisi unta myös valvoessaan. Vieraiden kasvojen keskellä, oudoissa paikoissa ja tapahtumissa, jotka eivät noudata näkyvän maailmamme lakeja tai sääntöjä. Sillä loppujen lopuksi sielu tarvitsee enemmän tilaa kuin ruumis. Joidenkin unitutkijoiden mukaan simuloimme unissa elämämme haasteita ja harjoittelemme niistä selviytymistä. Se oli ”ajatusten sanelua vailla mitään järjen valvontaa, vailla esteettistä tai moraalista kannanottoa”. 75-vuotias on siis nukkunut kaksikymmentäviisi vuotta elinajastaan. On sanottu, että alitajunnan virtaavuus on tie taiteilijuuteen. Mitä merkitsevät kaikki nuo vuodet, jotka kuuluvat elämäämme, mutta jotka vietämme jossain muualla. Ehkäpä myös unimaailmamme on tuon rajattoman vapautemme heijastusta. Unet valtasivat surrealistien taiteen: maalaukset ja runouden. Krohn toteaa, että unen universaalius on sen äärimmäinen yksityisyys. Kyse on tuon toiminnan havaitsemisesta. Kun keskitymme, mielessämme välähtelevät irtonaiset ajatukset kuin tähdenlennot valaisten tajuntamme mittaamatonta syvyyttä. Jos uskaltautuu havaitsemaan unenomaisia elementtejä valveilla ollessaan, antaa tilaa vapaudelle. Mutta se on kaikkien omaa ja samalla yhteistä omaisuutta. Luomisen hetkeen liittyy lähes aina tavalla tai toisella regressio, eli taantuminen lapsuuden mielikuviin. Joskus vajoamme ajatuksiimme ja käymme jossakin lähellä unta, lähellä sitä porttia tai ovea, jonka takana kätketty todellisuutemme odottaa. Unen elementit N ukumme elämästämme noin kolmasosan. Mutta ehkäpä jäljelle jää muitakin mahdollisuuksia, jotka ohittavat psykologian ja tieteellisen tiedon ja selityksen. Se on täynnä yllättäviä rinnastuksia, mielikuvia, jotka kätkemme niiden ilmaantuessa, ettemme paljastuisi. Taiteen maailmassa alitajuntainen toiminta on tavattoman tärkeää luomisen hetkellä. Ajattelumme on lähempänä runoutta. Varsin yleinen käsitys on, että unet käsittelevät menneen päivän tapahtumia. Miten voimme havaita jotain unenkaltaista valveilla ollessamme
Leikkauksen seuraukset yllättivät koko perheen. teksti Raila Kinnunen kuvat Jouni Harala 18. Äiti Aino Seppo oli syvästi järkyttynyt, mutta hän pystyi purkamaan huolensa toimintaan. eeva kannessa Äiti ja tytär Aino Seppo ja Sonja Salminen ”Aivoleikkaus halkaisi elämämme kahtia” Neljä vuotta sitten näyttelijä Sonja Salmisen ankaran päänsäryn syy selvisi, kun häneltä löydettiin aivokasvain
Sonja Salminen ja Aino Seppo tietävät, että jossittelu on ajan hukkaa. . 19. Sonjan kasvain suureni hitaasti, eikä voi tietää, olisiko mikään toisin, vaikka se olisi huomattu aiemmin
Hän puhuu mietityin, tarkoin sanoin, toteavasti ja kaihtelematta. Se muutti monta asiaa: Sonjan voinnin, jaksamisen, energiatason, ajatukset tulevaisuudesta?–?elämän ja toivon. ”En varmaankaan kuukauteen pystynyt sairaalassa vastaamaan puheluihin tai viesteihin, mutta luin ne kaikki. Aino mietti, tapahtuiko se liian pian. Juha Hernesniemi leikkasi kananmunan kokoisen kasvaimen keskeltä aivoja. Kaikki on mennyt olosuhteisiin nähden hyvin.” Vähin erin viesteihin tihkui lisää tietoa. Koko kurssi teki videotervehdyksen, johon jokainen kuvasi oman pätkänsä. Molemmat kaipasivat aikaa ennen ja miettivät, miksei voinut olla kuten silloin, kun kaikki oli hyvin eikä vielä rikki. Koulussa kaikki tukivat Sonjaa, opettajat miettivät järjestelyjä ja vaihtoehtoja. ”Minulle on ollut suuri oivallus, että nyt ei voi olla kuin ennen. Mutta ennen kuin edetään siihen asti, jäädään vielä vuoteen 2015. Sonjan päänsärkyjen syyksi selvisi Eskon vaatimassa magneettikuvauksessa aivokasvain. ”En tiedä, miten minun olisi käynyt, jos en olisi silloin ollut koulussa. Sonja Salminen palasi nopeasti opintojen pariin. Miten nuori päivystävä neurologi sanoi ennen leikkausta, että kyllä Sonja kuntoon saadaan?–?sokin keskellä se oli ensimmäinen vapauttava lupaus. Aivolisäke oli kolhiutunut ja silmähermot vaurioituneet, mutta arvioitiin, että näkökyky kompensoituisi aikanaan. Vastausviestit pysäyttivät ystävät, suvun ja joulun. ”Näyttämö oli ainoa paikka, jossa saatoin välillä unohtaa sairauden. Se välittämisen määrä ja vilpitön toive, että kaikki menee hyvin, oli ihmeellistä.” Sonja kävi tuolloin Teatterikorkeakoulun kolmatta vuosikurssia. Moni pyysi puheitaan anteeksi, koska koki, ettei hänen harmejaan voinut verrata Sonjan kokemuksiin. Toipilas halusi palata kouluun heti sairausloman jälkeen kevättalvella 2015. ”Mutta ei se tietenkään mene niin?–?ei voi sanoa, ettei toisella ole oikeutta surra jotain asiaa, koska minulla on ollut aivokasvain.” L äheisimmät kävivät sairaalassa päivittäin. Tästä voi puhua, mutta ei ole pakko”, Sonja sanoo. K ouluun paluu ei kuitenkaan ollut niin sujuvaa kuin Sonja oli ennakoinut. Myöhemmin selvisi, että kasvain oli hyvänlaatuinen. Muuten oireettomista päänsärkypotilaista yhdellä 11?000:stä todetaan aivokasvain?–?ja nyt niin kävi Sonjalle. Aika pian leikkauksen jälkeen Sonja ymmärsi, että suruja ei voi verrata. . Kaikki muuttuu, eikä nyt olisi samanlaista, vaikka Sonja ei olisi aivokasvainta saanutkaan. Hormonikorvaushoito todettiin välttämättömäksi. Näyttämö oli ainoa paikka, jossa saatoin välillä unohtaa sairauden. Aino Seppo pelkäsi, että se oli liian varhain. Tajusin olevani vielä hyvin hauras.” Väsymys oli järjetöntä. Minut leikattiin alle vuorokauden sisällä kasvaimen toteamisesta. Hän valmistui yhtä tahtia kurssikavereiden kanssa keväällä kaksi vuotta myöhemmin. S onja Salminen, 27, katselee neljän vuoden takaiseen aikaan rauhallisesti. Kun ojensin sairaalan vastaanotossa Kela-korttini, minuun valahti kiitollisuus siitä, että joku otti sairauden haltuunsa”, Sonja kertaa. Kristo Salminen, Kreeta Salminen ja Saara Pajala, Sonjan puolisisarukset, jotka ovat hänen elämässään aina olleet mukana kokonaisina. On aika ennen ja jälkeen tapahtuman. Koulu veti minut sängyn pohjalta ja piti pystyssä. Tuntui, että siihen junaan oli hypättävä, tai en ehkä hyppäisi koskaan.” Kasvaimesta ja leikkauksesta seuranneet muutokset sekä kropassa että psyykessä olivat niin suuria, että Sonja sanoo, ettei hänellä olisi sairastumisen jälkeen ehkä ollut itsevarmuutta ja energiaa edes pyrkiä teatterikouluun. Aino muistaa väläyksinä tapahtumia joulunhämärässä sairaalassa. Ymmärsin, että tuollaisessa tilanteessa ei ehkä osaa sanoa mitään, eikä tarvitsekaan.” Toiset kyselivät ja säikähtivät sitten, oliko Sonja jo kyllästynyt puhumaan sairaudesta. Se oli Sonjasta ihanaa. ”Itse asiassa minua helpottaa, kun saan purkaa tätä ääneen. Läheiset elivät toivon ja epätoivon, tiedon odottelun ja pelkojen painajaisessa. Se, että tytär ja äiti ylipäätään kertovat Sonjan sairaudesta, johtuu leikkauksesta numero kaksi. Sonja sanoo olleensa leikkauksen jälkeen sekaisin, mutta tokkuran läpi iski helpotus siitä, että kipu päässä oli vihdoin hellittänyt. Tosipaikan tullen hoitoon pääsee nopeasti”, sanoo Aino Seppo, ja ilmoittautuu ikuisesti kiitolliseksi iloiseksi veronmaksajaksi. Se tehtiin kolme ja puoli vuotta aivokasvaimen poiston jälkeen kesällä 2018. ”En ehtinyt pelätä tai valmistautua leikkaukseen, kaikki tapahtui niin nopeasti. Aino naputteli kerta toisensa jälkeen: ”Suunnitelmat muuttuivat. ”Tajusin, etten ollut lainkaan ennallani enkä niin työkykyinen kuin olin kuvitellut. ”Pelottavinta olivat rajut tunnevaihtelut.” 20. Meidän kaikkien on hyväksyttävä tapahtunut”, Aino toteaa. ”Monelta tuli sairaalaviikkojen aikana viestiä, että ’ei tarvitse vastata, halusin vain sanoa, että olen tässä, soita koska vain’. Lääkityksen, suolan, nesteiden ja kortisonin tasapainoa ryhdyttiin hakemaan. Sonjan valmistujaisjuhlien tärkeisiin vieraisiin kuului hänet leikannut aivokirurgi Juha Hernesniemi. Tuntui, kuin kaikki muut menisivät hirveää vauhtia, mutta itse olin varovainen ja tosi hidas. Muutos on ainoa pysyvä asia. Siellä nauroin ja sain muutkin nauramaan. ”Olen kiitollinen suomalaisesta terveydenhoidosta, jossa maailman parhaat kirurgit pelastavat hengen niin kuin nyt, ja he tekevät sen julkisella puolella. Sonja ei kestänyt meteliä, valoja eikä isoja joukkoja. Leikkaus halkaisi Ainon ja Sonjan aikajanan. Vietämme joulua Töölön sairaalassa. Siellä nauroin ja sain muutkin nauramaan.” J ouluna 2014 Aino Sepon kännykkään tipahteli aurinkoisia ja hieman kateellisia toivotuksia: ”Te siellä etelässä paahdutte, nauttikaa!” Salmisen näyttelijäklaanin, Esko Salminen, Aino Seppo ja heidän tyttärensä Sonja Salminen ydinjoukkonaan, oli määrä viettää näytösten välinen viikko Kanarialla. E nnen sairautta Sonjalla ei ollut aavistustakaan siitä, kuinka paljon rakkautta ja välittämistä hänen lähellään oli. Hän ei jaksanut laittaa ruokaa eikä käydä kaupassa