V IR P I M IE TT IN EN . ee va 20 18 TA M M IK U U Suomen suurin ja luetuin naistenlehti. V U O SIH O R O SK O O P P I . SA N N A M A R IN . M A R IK A K R O O K . H A N N A PA K A R IN EN JA SII R I T yy lil lä ja tu n te el la . LE EN A H A R K IM O . Tyylillä ja tunteella. TAMMIKUU 2018 Hinta 8,90 Juttusarjat: + & Markku Mannisen vuosihoroskooppi Sisarukset Lotta Näkyvä ja Annastiina Hintsa ”Levoton lapsuus pani meidät lujille” Marika Krook ”Esiintymispelko tuhosi terveyteni” Syntisen hyvää Anni Hautalan suklainen kakku Pahat pojat Johnny Depp syöksykierteessä Minä lemmikkini Hanna Pakarinen ja Siiri-koira Kenraali Jarmo Lindberg ”Kameran kanssa luonnossa saan olla omissa oloissani” Leena Harkimo ”Miehet ovat aina suojelleet minua” Virpi Miettinen ”En halua kokea enää mitään pahaa” Sanna Marin ”Tuntisipa lapseni paloa johonkin tärkeään”. . JA R M O LIN D B ER G
Miehessä hän arvostaa eniten avuliaisuutta ja lämpöä. ”Olemme toistemme tuki ja turva” perhesuhteita s. Sisarukset Lotta Näkyvä ja Annastiina Hintsa ovat aikuisina yhtä läheisiä kuin lapsuudessa. Onko syytä syynätä omaa jaksamista vai kuulutko heihin, joiden elämässä on alkamassa mullistusten ja uudistusten kausi. Sivu 24 2018 2 eeva sisällys eeva sisällys. Tammikuu Uusia suhteita ja mullistuksia vuosihoroskooppi s. Samanlaiset kokemukset anoreksiasta, isä Aki Hintsan kuolema ja Etiopiassa vietetty varhaislapsuus ovat hitsanneet heidät yhteen. Huolenpito tuntuu hyvältä Onnellisimmillaan Leena Harkimo sanoo olevansa, kun läheisten asiat ovat hyvin. 34 . 76 . Astrologi Markku Mannisen vuosihoroskooppi paljastaa alkaneen vuoden tunnelmat ja polttopisteet
92 Glamour: Näyttelijä Johnny Depp on ajautunut kuilun partaalle. 70 Asusteet: Beige, pinkki ja oranssi pelaavat hyvin yhteen. 18 . Kotona 46 Peremmälle: Tietokirjailija Mari Manninen sisustaa nykytaiteella. 57 Makupalat: Georgialainen ruoka lämmittää talvella. 40 . Ensin oli saatava kuntoon keho ja sen jälkeen mieli. 64 Muoti: Näyttelijä Pihla Maalismaa pukeutui värikkäästi taidenäyttelyyn. 99 Minä & lemmikkini: Laulaja Hanna Pakarinen ja Siiri-mopsi rakastavat mökkeilyä. Yksi Tuhkasen elämäntehtävistä on ollut sairauden yllä leijuvan häpeän ja pelon hälventäminen. Väkivaltaiset suhteet, päihteiden sekakäyttö, mutta myös huikea menestys mallina maailmalla jättivät häneen jälkensä. 52 Syntisen hyvää: Juontaja Anni Hautala kokkaa moskovanpataa. 58 . Tiukoista säännöistä ja suurista sakoista tunnettu Singapore on Aasian todellinen sulatusuuni, jossa elämä ei pysähdy hetkeksikään. Hyvinvointi 58 Selviytymistarina: Kari Tuhkanen halusi antaa aidsille kasvot, kun hän sairastui parikymmentä vuotta sitten. ”Pohjaton yksinäisyys on aina seuranani” henkilö s. Suurten elämysten Singapore matkalla s. Joutilaiden maahan, missä joet ja järvet ovat maitoa tai olutta.” . 73 Kauneudeksi: Satu Silvo esittelee kauneudenhoidon luottotuotteensa. Suurkaupungin sykkeestä nauttivalle se on oivallinen lomakohde, jossa riittää nähtävää ja koettavaa. 63 Terveydeksi: Unettomuus voi olla viesti. Vapaalla 76 Vuosihoroskooppi: Markku Manninen katsoi tähdistä tulevat tapahtumat. Laulaja Marika Krook kärsi vuosia jäätävästä esiintymiskammosta. Moksaus elvyttää kehoa. 18 Kannessa: Laulaja Marika Krook kärsi vuosia esiintymiskammosta. 80 . Aidsia ei tarvitse enää pelätä eikä hävetä selviytymistarina s. 30 Kenraali Jarmo Lindberg valokuvaa ja remontoi vapaa-ajallaan. Kuukauden sitaatti ”Jokaisen suomalaisen tulisi viimeistään viisikymmentä täytettyään päästä vuodeksi lomalle. Muistelmansa julkaiseva Virpi Miettinen pitää kirjoitusprosessia henkisesti raskaana, mutta puhdistavana. Henkilöt 8 Kuukauden kasvo: Kansanedustaja Sanna Marin odottaa esikoistaan ja muistelee omaa lapsuuttaan. ”Haluan nauttia esiintymisestä” kannessa s. 24 Elämäni miehet: Leena Harkimo kertoo, miten miehet ovat hänen elämäänsä vaikuttaneet. Marika pohti jo alan vaihtoa. Joka numerossa 7 Pääkirjoitus 12 Kulttuuri 17 Hannu-Pekka Björkmanin kolumni 86 Kuukauden horoskooppi 87 Kirje lukijalta 88 Ristikko 90 Tiedustelut 98 Eeva ensi numerossa. Hannu-Pekka Björkman sivulla 17. Aidsiin sairastuminen opetti Kari Tuhkaselle, että elämässä kannattaa tehdä vain niitä asioita, joista oikeasti nauttii. 40 Virpi Miettinen toivoo, ettei enää koskaan kokisi mitään pahaa. 80 Matkalla: Singapore on kaupunki, jossa kaikki sujuu. Pelko vei voimat ja sairastutti kehon. 34 Perhesuhteita: Isosisko Annastiina Hintsa ja pikkusisko Lotta Näkyvä puhuvat kasvun vuosistaan. Vuosien piinan jälkeen hän uskaltaa vihdoin nauttia esiintymisestä
. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Käytä edut hyväksesi ja vietä viihdyttäviä hetkiä kulttuurin parissa. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. vuosikerta . PÄÄTOIMITTAJA RIITTA NYKÄNEN . Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Painopaikka Punamusta Oy, Joensuu ISSN 0358–8351 Aikakauslehtien liiton jäsen Eeva ilmestyy 12 numeroa vuodessa. KUSTANTAJA A-LEHDET OY Kustantaja Anne Lyytikäinen-Palmroth Myyntipäälliköt www.mediaopas.a-lehdet.fi Myyntiassistentti Jatta Waarala Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Helsinki Postiosoite Eeva, 00081 A-lehdet Sähköposti eeva@a-lehdet.fi Puhelin 09 75 961 (vaihde) Kotisivut www.eeva.fi . Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. ART DIRECTOR SAMI LUKKARI . TOIMITTAJA PIRJO HOUNI . Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Lippuja on rajoitettu määrä.. TOIMITUSPÄÄLLIKÖT OUTI RASTAS, SARI SALONEN . Yhteistyökumppanit eeva Tyylillä ja tunteella. TUOTTAJA SANNA WALLENIUS . Tämän numeron avustajat Milka Alanen, Hannu-Pekka Björkman, Jouni Harala, Timo Heikkala, Kirsi Hemánus, Minna Hujanen, Eija Huusari, Toni Härkönen, Ari Ijäs, Anu Ikävalko, Tuula Kanninen, Kati Kelola, Jaanis Kerkis, Maria Kiviaho, Liisa Kokko, Markku Manninen, Päivi Mattila, Petri Mulari, Pirjo Nurmilaukas, Satu Nyström, Hannes Paananen, Mikko Rasila, Martti Räikkönen, Helena Saine-Laitinen, Ninni Sandelius, Tellervo Uljas, Kaisa Virtanen, Leena Waggoner . Asiakaspalvelu ja lehtitilaukset www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu 09 759 6600 (ma–pe klo 8–17) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. TOIMITUSASSISTENTTI PÄIVI AHONEN Sähköpostit etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi . Vain sinulle hyvä Eevan tilaaja Yhteistyössä Kaksi yhden hinnalla Eevan yhteistyökumppanit tarjoavat vuonna 2018 juuri sinulle Eevan tilaaja kaksi yhden hinnalla -etuja. 84. Sivunvalmistus Anssi Lausmaa, ASTE HELSINKI OY . Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin.
Vain sinulle hyvä Eevan tilaaja Yhteistyössä Kaksi yhden hinnalla Eevan yhteistyökumppanit tarjoavat vuonna 2018 juuri sinulle Eevan tilaaja kaksi yhden hinnalla -etuja. Käytä edut hyväksesi ja vietä viihdyttäviä hetkiä kulttuurin parissa. Lippuja on rajoitettu määrä.
K A N S A L L I S M U S E O N AT I O N A L M U S E U M
Mitä enemmän tämänkaltaista kirjallisuutta luen, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että luonto on lopulta harvinaisen tarkoituksenmukainen ja viisas. Mänty ei niin vain hylkää vieruskaveria, jos se sairastuu, vaan tarjoaa omien juuriensa energiaa ontuvan avuksi. Onnellista ja myötätuntoista alkanutta vuotta! Riitta Nykänen, Eevan päätoimittaja K äteeni sattui kirja empatiasta, myötäelämisen tieteestä. Eniten ärsyttää ihmisen ylimielisyys ja ymmärtämättömyys. Uusin tutkimus kuitenkin väittää, että rotat jakavat ravintonsa ja auttavat lajitoverinsa häkistä sen sijaan, että keskittyisivät syömään tarjolla olevia herkkuja. Luulenpa niinkin, että luonnon salaisuuksista on paljon vielä tutkimatta ja ymmärtämättä. Yllättävän monelta empatia loppuu oman ulko-oven kynnyksellä. Eläimen, kasveista nyt puhumattakaan, ei ole katsottu pystyvän tunteiden ilmaisuun. Ihminen omii helposti empatian taidot pelkästään itselleen. Miten helposti me ”älylliset olennot” pidämme itseämme ylivertaisina muihin planeettamme olioihin verrattuna. Suljemmeko silmämme liian usein kaukana tapahtuvista kauheuksista. eeva pääkirjoitus Eläköön empatian vuosi Käy tykkäämässä Eevasta Facebookissa ja osallistu yllätysarvontaan. Hyvä olisi aloittaa läheltä. Kovin kahtiajakautuneita olemme senkin suhteen, mitä pitäisi ajatella muualta tulleista. Olisiko nyt tilaisuus tehdä uudenvuodenlupaus ja ryhtyä työstämään empatian taitoja. Sen avulla pystymme rikkomaan omia rajojamme ja näkemään muut ihmiset osana meitä. Empatian voimasta on vielä paljon käyttämättä. Aika harvan ajatuksissa on vallalla sen kaltainen oivallus, että lopulta kaikki elolliset oliot ovat kytköksissä toisiinsa suuressa elämän verkossa. Mitä enem77. Onko kysymys empatiasta vai muutoin vain järkevästä toiminnasta. Osaanko olla myötätuntoinen edes itselleni. Missä määrin empatiaa riittää suvulle, naapureille, työkavereille, saati täysin tuntemattomille. Toiseksi jää ihminen siinä kisassa. män ajattelemme pelkästään omaa etuamme, sitä ohuemmaksi käy verkko, johon olemme tottuneet turvaamaan. Eikö vuoden aloitus ole perinteisesti se hetki, jolloin on hyvä pohtia tulevaisuuden tavoitteita ja miettiä, mihin olisi syytä keskittyä. Hiljattain on saatu selville sekin, että kasvikunnassa on havaittu lojaaliutta
Vaikka lapsuudesta puuttuivat suvun tarinat, hän sai vahvan itseluottamuksen kotoaan. Sanna Marin ”Juurettomuus pakottaa minut katsomaan tulevaan” teksti Ninni Sandelius kuvat Ari Ijäs Kansanedustaja Sanna Marin kokee tulleensa maailmaan irrallaan sukupolvien jatkumosta. Hän toivoo, että pystyisi samalla tavoin tukemaan ja kannustamaan omaa lastaan. eeva kuukauden kasvo 8
Sanna Marin oli seitsemänvuotias muuttaessaan Pirkkalaan. 9. . Sittemmin hänestä tuli tamperelainen
”Minulla ei ole oman suvun tarinoita. Isä oli alkoholisti eikä ollut läsnä Sannan lapsuudessa. Se oli ensimmäinen mielenosoitukseni?–?ja samalla ensimmäinen tärkeä kokemukseni yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta”, Sanna Marin kertoo. Tavoitteeni on, että oppisin virheistäni ja selviytyisin niistä.” Jos vanhemmat ovat lääkäreitä tai muissa akateemisissa ammateissa, nuoresta on luontevaa hakeutua opiskelemaan. ”Siitä huolimatta tiesin varhain, että haluan yliopistoon.” Perhetausta ei aina kerro kaikkea kodista. Naapurustossa ja koulussa perheen erilaisuudesta vaiettiin tyystin. Kotona meillä kuitenkin oli avoin ilmapiiri, ja sain aina vastauksen, jos minulla oli kysyttävää.” T ietoisuus erilaisuudesta ei kuitenkaan vaivannut Sannaa. Sannalla ei ollut kotona tällaista mallia. Sanna ei kuitenkaan lannistunut. Asuimme vuokralla ja rahaa oli vähän. V iime eduskuntavaaleissa Sanna Marin nousi eduskuntaan. ”Vaikka äitini ei ollut kouluttautunut, meillä oli sivistynyt ilmapiiri. Hän tuli tunnetuksi puheenjohtajana, joka piti valtuutetut asian ytimessä, kun piti viedä eteenpäin raitiotien kaltaisia suuria kehityshankkeita. Olen tullut maailmaan sukupolvien jatkumosta irrallaan.” J uurettomuuttaan Sanna Marin ei sure. ”Olin sateenkaariperheen ainoa lapsi. Tiesin jo varhain, että perheeni oli erilainen.” ”Lapsi on meille suuri onni.” K oulun edessä raikui Maamme-laulu. En silti koe nykyisestä hyväosaisuudestani huonoa omaatuntoa, koska olen tehnyt töitä, jotta olen päässyt eteenpäin.” Omaa asemaa on kuitenkin tärkeä pohtia siksi, että monilla menee huonommin. Hänen on toisinaan vaikea ymmärtää sitä, kuinka monet suhtautuvat lähtökohtiinsa voimakkain tuntein. ”Esimerkiksi perheen vähävaraisuus ei kuitenkaan sanele ihmisen elämänpolkua, jos yhteiskunta on sellainen, että se tarjoaa mahdollisuuksia kaikille.” Toisaalta tiedetään, että akateemisuus periytyy Suomessa todella vahvasti. Äiti on hyvin myönteinen ihminen.” Sanna sanoo, ettei perhetausta vaikuttanut hänen kaverisuhteisiinsa. Äiti oli lähtöisin työväenluokkaisesta perheestä ja elänyt varhaislapsuutensa lastenkodissa. Metsä kaadettiin vastarinnasta huolimatta. ”Tulevaisuudella on minulle enemmän merkitystä kuin sillä, mitä oli ennen. Vaikka hänen polkunsa on ollut aika kova, sitä ei arvaisi. Viesti tulkitaan usein kirjaimellisesti. ”Moni poliitikko varoo liikaakin sanomisiaan. ”Olin sateenkaariperheen ainoa lapsi. Jos reaktioni on voimakas, asia on tärkeä ja siitä pitää puhua.” Hän kertoo yrittävänsä muistaa laskea kymmeneen ennen kuin antaa palaa Twitterissä. Hän osallistuu näkyvästi keskusteluun, puhuttiinpa sitten taloudesta, #metoo-kampanjasta tai työttömien asemasta. S anna Marin oli seitsemänvuotias perheen muuttaessa Pirkkalaan Toivion lähiöön. Me asuimme rivitalokolmiossa vuokralla, ja meillä oli vähemmän rahaa kuin muilla. Luimme kirjoja ja keskustelimme yhteiskunnallisista asioista.” Kodin avoimuus ja kannustus valoivat itseluottamusta. Perheissä oli äiti ja isä, jotka kävivät töissä, joilla oli monta lasta ja keskiluokkainen elämäntapa, auto tai kaksi sekä omakotitalo. Sanna puhuu lämpimästi äitinsä luomasta hengestä. Kytköstä isän sukuun ei ole lainkaan. ”Uskon, että se saadaan kotoa, kasvatuksesta ja tietysti myös omasta maailmankatsomuksesta”, Sanna sanoo. Ehkä poliitikon pitää olla vähän tosikko”, hän sanoo merkitsevästi hymyillen. Joskus tottuneenkin väittelijän tunteet kuohahtavat. Kun metsä uhattiin hakata pois 1990-luvun lopulla, koulu vetosi kuntaan ja muutama oppilas lähti marssimaan metsän säilyttämisen puolesta. ”Maailmantuskani ei ole tässä suhteessa hellittänyt.” Sanna Marinilla on ollut pienestä pitäen vahva käsitys oikeasta ja väärästä. Hän muutti omilleen ja aloitti työnteon jo 15-vuotiaana. ”Olen kokeillut sarkasmia, ei onnistunut. ”Opetus ei ollut se, että me hävisimme ja metsä menetettiin. Tiesin jo lapsena, että perheeni oli erilainen kuin muiden.” Sannan perheeseen kuuluivat äiti ja tämän naisystävä. Mistä rohkeus ottaa kantaa tulee. Kotikaupungissaan Tampereella hänet valittiin 27-vuotiaana kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi heti ensimmäisellä valtuustokaudellaan. Sähäkkä väittelijä ei kavahda kritiikkiä, eikä hän epäröi haastaa poliittisia vastustajiaan. Hänen oman perheensä muisti ei ulotu sisällissotaan saakka. Lisäksi hän toimii puolueensa SDP:n varapuheenjohtajana. Toivon, että oppisin katsomaan myös taaksepäin.” Sanna miettii usein omaa hyväosaisuuttaan. Aivan Pirkkalan ala-asteen vieressä kasvoi metsä, jossa lapset leikkivät ja joka oli tärkeä Toivion lähiön asukkaille. ”Voisin varmaankin katsoa maailmaa siitä kulmasta, millaista epäoikeudenmukaisuutta olen kohdannut tai mistä jäänyt paitsi.” Hän ei kuitenkaan aidosti koe asioita niin. ”Ehkä se johtuu vähävaraisesta taustastani. Virheitten tekemistä hän ei kuitenkaan pelkää. Tampere toimi sisällissodan näyttämönä vuonna 1918. Jos olen väärässä, voin pyytää anteeksi. ”Alue oli aivan ihana. ”Tuohon aikaan ei edes oikein ollut käsitteitä, joilla sateenkaariperheistä olisi voinut puhua. ”Äitini teki monenlaisia töitä ja oli välillä työttömänä. Kolme noin kymmenenvuotiasta tyttöä marssi tietä edestakaisin laulaen. Nyt naapurissa asui ydinperheitä. Lapsi kuitenkin vaistoaa hienovaraisimmatkin viritykset. 10. ”Suutun, usein. Jo koululaisena hän väitteli ja otti kantaa oppitunneilla ja kavereiden kesken. ”Ajattelin aina, että totta kai voin mennä opiskelemaan.” Sanna on valmistunut Tampereen yliopistosta hallintotieteiden maisteriksi. Sannasta on hyvä, että sadan vuoden takaista historiaa käsitellään rehellisesti mutta sovinnollisesti. Hän sanoo, että usein oletetaan, että lapsuus muovaa automaattisesti aikuisuudesta tietynlaisen. Pääkaupungissa Sanna oli tottunut siihen, että ympärillä oli monenlaisia ihmisiä. Sanna Marinista, 32, puolestaan on kasvanut merkittävä vaikuttaja. Tapahtumia muistellaan tänä talvena kaupungin teattereissa, oopperassa ja museoissa. Opin sen sijaan sen, että takaiskusta huolimatta voin vaikuttaa siihen, mitä sen jälkeen tehdään. Koululaiset istuttivat hakkuualueelle puuntaimia. Äidin suku on pieni, eivätkä isovanhemmat äidin puolelta ole enää elossa. Sitä ennen asuttiin Helsingissä. Sanna sanoo naurahtaen, että poliitikon on hankalaa vitsailla sosiaalisessa mediassa. Nyt siellä kasvaa taas metsää”, hän sanoo
Haluan, että isä on lapsen kanssa täysipainoisesti, kun lapsi on pieni. ”Meidän pitää pysäyttää ilmastonmuutos, muuten tulevilla sukupolvilla on todella vaikea tilanne.” Äidiksi tuleminen ei kuitenkaan ole tehnyt hänestä entistä huolestuneempaa. ”Kansanedustaja toimii ihmisten luottamuksen varassa. Se on vapautta.” Sateenkaariperheen lapsena hänelle on tärkeää tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. ”En olisi suostunut tekemään mieheni kanssa lasta, jos hän ei olisi samaa mieltä. On kuitenkin turhaa pyrkiä valtaan, jos ei ole mitään asiaa, jota haluaa puolustaa tai ajaa.” Alussa nuoren poliitikon silmissä kaikki väylät näyttivät olevan auki. ”Minussa on vain voimistunut halu edistää naisten asemaa ja tasa-arvoa. Yhdenkään naisen ei pitäisi joutua valitsemaan uran ja perheen välillä, koska kokee, että se ei ole mahdollista vaativan työn vuoksi. S anna Marin haluaisi olla äiti, joka valaa lapseensa intohimoa ja elämänhalua. 11. Sannan ja hänen avomiehensä esikoinen syntyy tammikuussa. ”Mutta ehkä äitiyden myötä asioista tulee aiempaa henkilökohtaisempia.” . ”Äiti on valanut minuun luottamusta. ”Mutta mitä pidemmälle politiikassa etenee, sitä vaikeakulkuisemmaksi tie muuttuu. Isällä on oikeus?–?ja velvollisuus?–?hoitaa lastaan.” Päätös oli parille luonteva myös siksi, että Sanna veikkaa haluavansa palata töihin nopeasti. Pitää vain jaksaa tehdä töitä ja pitää meteliä.” Lähivuosina hän haluaisi jatkaa kansanedustajana ja vaikuttamista yhä korkeammalla tasolla. Tämä ei ole minulle vain duuni vaan intohimo.” Sanna sanoo naurahtaen, että suunnitelmat saattavat tietysti muuttua lapsen synnyttyä. Oma tausta vaikutti vahvasti siihen, minkä puolueen arvot hän koki läheisiksi. Sanna korostaa, että kysymys on hänelle erittäin tärkeä. Puoliso pitää loput vanhempainvapaasta ja ottaa hoitovastuun lapsesta. Jos haluaa vaikuttaa, pitää pyrkiä johtaviin asemiin. ”Naisilla on oikeus saada kaikki. Politiikka on yhä miehinen maailma.” Sanna Marin suhtautuu kuitenkin luottavaisesti tulevaisuuteen. Siihen vaikuttaa valitettavasti myös sukupuoli. ”Suurin osa on politiikassa sydämellään mukana, mutta joukossa on myös niitä, jotka suhtautuvat politiikkaan pelinä, keinona tavoitella valtaa vain sen itsensä vuoksi. ”Esimerkiksi pääministeri käyttää merkittävää valtaa. ”Hän on uskonut minuun aina. . Se parantaisi perheiden asemaa”, Sanna sanoo. On tärkeää, että lapsi näkee asiat sellaisina, että ne on mahdollista saavuttaa.” Sanna Marin haluaa huolehtia myös lapsensa ikäpolvelle jäävästä perinnöstä. Hän hoitaa lasta kesän loppupuolelle asti ja palaa sitten eduskuntaan. Se on liian iso uhraus”, Sanna painottaa. ”Olen elämässäni nähnyt sen, että tarvitsemme toisiamme ja yhteiskunnan tukiverkkoja, jotta voisimme tulla miksi vain haluamme. ”Unelmoin maksuttomasta päivähoidosta. On tärkeää, että lapsi näkee asiat sellaisina, että ne on mahdollista saavuttaa.” Poliittisen herätyksen Sanna koki kuitenkin vasta parikymppisenä. Sitä minun on vaikeaa ymmärtää.” V altaa hän käyttää itsekin. ”Lapsi on meille suuri onni.” Hän on nähnyt omalla työpaikallaan eduskunnassa, millaista suhtautuminen uranaisten äitiyteen voi ikävimmillään olla: oletetaan, että työt jäävät hoitamatta ja kunnianhimo sammuu. Puolueen valittuaan Sanna ei halunnut olla rivijäsen. Tavoitteet kannattaa asettaa korkealle, mutta tarkkoja urasuunnitelmia ei pidä tehdä”, hän pohtii. ”Kunpa osaisin kasvattaa hänet niin, että hän tuntisi paloa johonkin tärkeään asiaan ja että voisin kannustaa ja tukea häntä, mitä hän sitten tekeekin.” Sellaisen kasvatuksen Sanna sai omalta äidiltään. Ajattelin, että on pyrittävä eteenpäin, jotta voi vaikuttaa asioihin ja muuttaa maailmaa.” Tavoite on yhä sama, vaikka toisinaan hänen uskonsa poliittiseen järjestelmään on ollut koetuksella. ”Olin kunnianhimoinen alusta asti. ”Se on väline
On näytelmällä vakavakin sanoma. Kaiken aikaa kaksikkoa seuraa sympaattinen Tukaani ( Katja Kortström), jonka kieppuminen kuvat Tanja Ahola eeva kulttuuri | teatteri Lorujen taikamaailma Tippukivitapaus on lumoavaa iloa ja nautintoa kaikille aisteille. Väätäinen ( Seela Sella) ja videon välityksellä agentti Neronaru ( Martti Suosalo). lllll Riitta Nykänen . Täydellistä piiloa etsiessään Seija ja Hujoppi törmäävät suolla ujeltavaan kiukkuiseen Rämeämmään ( Markku Maalismaa) ja Tippukiviluolassa raakalaiseen nimeltä Karmu Gurmee ( Markku Haussila). Kuka tahansa voi muuttua syöpäläiseksi. Joka tapauksessa näytelmä tarjoaa yhden kauhukuvan lähitulevaisuudesta. Jos perheessä on katseltu lastenohjelmia, niin pian selviää, että Tippukivitapauksessa häärivät samat henkilöt kuin Pikku Kakkosesta tutuksi tulleissa Yökyöpeleissä. Kafka-tulkinta leikkii kliseillä klassikko . En ole varma, onko kliseillä leikittely äärimmäisen kömpelöä vai nerokasta teatteria. Ryhmäteatteri tuo tarinan reippaasti nykypäivään: Vesa Vierikko esittää hykerryttävästi espoolaista vakuutusmyyjä Keijoa, jonka elämä suistuu raiteiltaan. 12 Eevan omenat lllll Elämys llll Kannattaa tarttua lll Toimii ll Laimea l Älä vaivaudu kokoperheen musikaali M iten erinomaista, että ohjaaja ja käsikirjoittaja Laura Ruohonen on harrastanut lastensa kanssa loilottelua. Hujoppi ja Seija Soija kohtaavat Rämeämmän, jonka vaikeroiva laulu on yksi musikaalin helmistä. Kun toinen vaatii tehokkuutta, toinen haluaa chillailla. Siinä on pohjimmiltaan kyse ihmisen arvon kunnioittamisesta. Seija Soija haluaa löytyä maailman parhaimmasta piilosta. Ainakin minua ilahdutti vaikkapa se, miten Mursuportieeri lipui rullaluistimilla imurinsa kanssa ja lauloi: ”Huuverin henki hönkii.” Paljon on muutakin hyvää, kuten erinomainen lavastus, taitava näyttelijän työ ja hupaisat juonen käänteet. . Viisikymppinen metallifirman pomo Eeva Ahonen palaa loppuun. Noista hetkistä ovat saaneet alkunsa Kansallisteatterin isolla näyttämöllä nähtävän Tippukivitapaus-musikaalin maukkaat loruilut. lll Minna Hujanen . Mari Rantasilan ohjaamassa Masennuskomediassa on raikasta huumoria. Etsintöihin osallistuvat Mahtimummeli Päätäi korkeuksissa tuo jännittävän säväyksen. Taustalla lentää Tukaani. . Keijon muodonmuutoksen myötä koko yhteiskunta ajautuu kaaokseen. Nauretaan mielenterveysongelmille, bisneskielelle ja sukupolvien eroille. lll Pirjo Houni . Ja pomottamaanhan hän rupeaa sielläkin. Tippukivitapaus Kansallisteatterissa. Mutta kuka haluaa maistaa sitä. Maailman vanhimman homeisen pizzan juustolima venyy rottien käsissä. Masennukselle on lupa nauraa komedia . Mummeli Päätäi Väätäinen ajelee pipoautollaan tähtäimessään ystävykset Seija Soija ja Hujoppi. Franz Kafkan teoksessa Muodonmuutos tavallinen kauppamatkustaja muuttuu syöpäläiseksi. Tarina, musiikki ja visuaalisuus vievät mennessään niin lapsen kuin aikuisen. Pirjo Luoma-aho näyttelee Eevaa hersyvästi heittäytyen. . Masennuskomedia Kansallisteatterissa. Lavalla nähdään karrikoituja hahmoja toisensa perään ja tyylilaji hypähtelee puskafarssista toimintaelokuvaan. Musikaalin soljuvasta sävellyksestä vastaa AnnaMari Kähärä. Eeva ajautuu mielenterveyskuntoutujien työpajaan, vaikkei sinne omasta mielestään kuuluisikaan. Esitys herättää ristiriitaisia ajatuksia. Lääkäri passittaa sairauslomalle. Kieli onkin yksi koko perheen musikaalin herkullisesta annista. Muodonmuutos Ryhmäteatterissa.. Pääosissa seikkailevat rohkea papu nimeltä Seija Soija ( Vuokko Hovatta) ja arka Hujoppi ( Jani Karvinen)
Tanskalaista karhean charmikasta kapellimestaria esittää Siltasarjasta tuttu Kim Bodnia. Ensi-ilta 5.1. Ja tietysti huumoria. Hän on äreä ja laukoo suustaan, mitä haluaa. llll Pirjo Houni . Vaimo kutsuu miestään lempinimellä Possu. Churchill vastustaa neuvotteluja saksalaisten kanssa. rakkaustarina K ahdeksankymppisen Woody Allenin elokuvia odottaa aina uteliain mielin. Vaimo kutsuu miestään lempinimellä Possu, ja viisasta puolisoaan pääministeri usein kuuntelee. . Elokuva valaisee kiinnostavasti niin Winston Churchillin persoonaa kuin politiikan valtapeliä ja kuninkaan ja pääministerin jännitteistä suhdetta. Euroopassa natsijoukot vyöryvät eteenpäin ja brittien on päätettävä maansa kohtalosta. Ensi-ilta 19.1. Ginnylle pakoa arjesta tarjoaa salasuhde huomattavasti nuorempaan rantavahtiin. Ensi-ilta 12.1. 14 Eevan omenat lllll Elämys llll Kannattaa tarttua lll Toimii ll Laimea l Älä vaivaudu . Muutamien Eurooppaan sijoittuneiden ja vähän löysähköjenkin tarinoiden jälkeen Allen on palannut taas Amerikkaan ja menneille vuosikymmenille. Edellistä Blue Jasminea tähditti Cate Blanchett. Elokuva herättää monia kysymyksiä, mutta juonen olisi toivonut etenevän napakammin. lll Pirjo Houni . Humptyllä puolestaan on tytär, joka on solminut onnettoman avioliiton mafiamieheen. Porukka on monin eri tavoin vähän kajahtanutta ja kovaäänistä. Maxilla on heissä pitelemistä. Saako taiteen nostaa kaiken muun edelle. Luopumisen katkera kipeys kotimainen . Neuvottelut olisivat hänen mielestään osoitus heikkoudesta. Uusin elokuva Wonder Wheel sijoittuu New Yorkin Coney Islandille ja 1950-luvulle. Vaimoa näyttelee Kristin Scott Thomas. Puolueessaan Churchill on kiistelty persoona. Särmikkään pääministerin kohtalokkaat hetket historia . Nostalgisiin tunnelmiin johdattelevat niin musiikki kuin kaunis kuvauskin. . Churchillien herkkä hetki. Brittielokuva Synkin hetki on laadukasta ja nautittavaa historiallista draamaa. Kaikki ei vain todellakaan mene niin kuin pitäisi. Eletään vuotta 1940, ja Winston Churchill valitaan ristiriitaisissa tunnelmissa Britannian pääministeriksi. Syvälliseksi heittäytyvän hengenpelastajan roolissa on Justin Timberlake. Eläkeikää lähestyvä Max pyörittää isoja juhlia järjestävää pitopalvelua. Gary Oldman on Churchillin roolissaan palkintojen arvoinen. Tulossa on Pariisin ulkopuolelle linnaan järjestettävät loistokkaat häät. Perheen koti sijaitsee jo kukoistavimmat päivänsä nähneellä huvipuistoalueella. Allenin tuoreimmat elokuvat ovat saaneet lahjakkaista naisnäyttelijöistä uutta nostetta. llll Pirjo Houni Rakkautta rannalla Lahjakkaat naisnäyttelijät antavat Allenin elokuville uutta nostetta. Wonder Wheelissä on kaikki Allenille tyypilliset ainekset.. Ranskalainen C’est la vie?–?Häät ranskalaiseen tapaan on täydellinen hyvän mielen elokuva. Se etenee vauhdikkaasti ja ajoittain yllätyksellisestikin. Suhde nuoreen oppilaaseen ( Olavi Uusivirta) hämmentää entisestään. Matleena Kuusniemi tuo vivahteikkaasti esille urastaan luopuvan taiteilijan tuskan. Onnettomuuden jälkeen hänen on mietittävä elämänsä ja ammattinsa uusiksi. Musiikki on huippulahjakkaan viulistin suuri intohimo ja rakkaus. Wonder Wheelissä on kaikki Allenin elokuville tyypilliset ainekset. Kiperät tilanteet seuraavat toisiaan ja sanailu on purevaa. Mutta on hän myös erinomainen puhuja ja sanataituri. Justin Timberlake näyttelee rakastuvaa rantavahtia. Kate Winslet kantaa Ginnyn roolissaan Woody Allenin uusinta elokuvaa. Parin pahimman riitapukarin välillä tosin alkaa lempikin leiskua. Ginnyllä on viinaan taipuvainen aviomies Humpty ( Jim Belushi) ja edellisestä liitosta poika, joka sytyttelee pieniä roihuja. eeva kulttuuri | elokuva Pitopalvelussa kohelletaan komedia . lll Pirjo Houni . Wonder Wheelissä vakuuttaa Kate Winslet, joka esittää näyttelijän ammatista unelmoivaa, mutta tarjoilijaksi päätynyttä perheenäiti Ginnyä. On rakkautta, solmussa olevia ihmissuhteita ja vauhdikkaita, villejäkin juonenkäänteitä. Onko tinkimättömän taiteilijan oltava itsekäs. Katsoin elokuvan alusta loppuun suupieli virneessä ja hihitellen. Viulisti on teatteritöistään tunnetun Paavo Westerbergin ensimmäinen elokuvaohjaus
Ruotsalaisen toimittajan ja mediapersoonan Alex Schulmanin teos Unohda minut (Nemo) kertoo pojasta, äidistä ja äidin alkoholiongelmasta. kausi, hansakauppa, Kalevala kuin Shakespearekin. Vanhemmasta tulee huollettava ja lapsesta huoltaja. Päiväkirjassaan Sandra ihmettelee, miksi läheinen ryteikkö on niin tärkeä, että siitä pitää sotia. Rajasta etelään, auringosta länteen (Tammi) on taattua, lukijansa vangitsevaa Haruki Murakamia. Eräänä päivänä hän huomaa kadulla samalla tavoin ontuvan naisen ja ryhtyy seuraamaan tätä. Tarina etenee kuin juna, josta lukija ei voi hypätä pois. Suuri osa tapahtumista sijoittuu itäsuomalaiseen kylään, järven rannalle, kallion juurelle. Suomalaiset eivät saapuneet Niemelle valmiina kansana, ei sinne päinkään! Semmoista ei ole kuin ”valmis kansa”. Schulman kuvailee omaelämäkerrallisessa kirjassaan tarkasti ja piinaavan hyvin kodin tunneilmastoa. Jännitys rakentuu taidokkaasti ilman, että juoni alkaisi ahdistaa. Siitä ei tosin puhuta. Tästä käynnistyy Moskova noir -dekkarisarjan toisena kirjoittajana tunnetun, ruotsalaisen Camilla Greben ensimmäinen yksin kirjoittama jännitysromaani Kun jää pettää alta (Gummerus). Ei perheen kesken, eikä etenkään ulkopuolisille. Tarinoiva kieli asettaa historiaa uuteen asentoon ja ilkikurinen huumori saa hörähtelemään. Kulissien on pysyttävä pystyssä. 15 . Aviomies joutuu punakaartiin ja palaa vankileiriltä muuttuneena miehenä. Äiti juo. Nainen katoaa ja ilmestyy uudestaan vuosien päästä Hajimen ravintolaan. Perheellä on salaisuus. Näin sanoo Juha Hurme Finlandia-palkitussa romaanissaan Niemi (Teos). Suvun järkyttävät kokemukset alkavat vähitellen avautua. Kirja on hurmaava ja hengästyttävä matka nykyisin Suomena tuntemallemme Niemelle. Klaaran elämä jää kirjassa ohueksi ja selvästi toiselle sijalle. Sysäyksen siihen antaa naapurista löytynyt erakoitunut mies, joka on ollut kuukausia kuolleena kenenkään kaipaamatta. llll Pirjo Nurmilaukas Parhaimmillaan kirja on paloissa luettuna. Juoni on yllätyksellinen ja henkilöt ongelmineen kiinnostavia. Anni Kytömäen romaanissa Kivitasku (Gummerus) kerrotaan suvun tarina kolmen eri aikakausina eläneen henkilön kautta. lllll Kati Kelola Emmi Korhonen?/?Lehtikuva. llll Pirjo Nurmilaukas Pitkään vaiettu perhetragedia tosikertomus . Jørn Lier Horstin luoman dekkarisarjan kolmannessa osassa, Luolamiehessä (Otava), Line kirjoittaa artikkelia yksinäisyydestä. Samalla, kun he etsivät syyllistä murhaan, he etsivät ratkaisuja oman elämänsä isoihin kysymyksiin. Roolit vaihtuvat. Hurme ei esitä menneisyyttä yhtenä, siistinä kertomuksena vaan ideologioiden ja aikakausien synteesinä ja sattumina. Loppuaikoina etsitään sovintoa. Se on opetus myös siitä, etteivät kaikki salaisuudet aina paljastu. Tahti ja tieto ovat tiiviitä?–?parhaimmillaan teos onkin paloissa luettuna. llll Pirjo Houni Isä ja tytär tutkivat erakon kuolemaa dekkari . Juuri kun köyhyydestä on otettu askel eteenpäin ja saatu oma torppa, sisällissota vie haaveet paremmasta tulevaisuudesta. Pahinta on hiljaisuus, kun viina alkaa viedä vanhempaa toiseen maailmaan. Sielunkumppanuus ei ole kadonnut mihinkään. On vanki Sergein tarina alkaen vuodesta 1849, on eristäytyvä nuori Helena 1950-luvulla sekä sairaalaa pakoileva Veka vuonna 2012. Nuori Emma on palavasti rakastunut toimitusjohtajaan, joka katoaa mystisesti. Norjalaisen pikkukaupungin rikoskomisario William Wisting ja hänen toimittajatyttärensä Line ovat miellyttävä tuttavuus. Tilaa kannattaa jättää ajatuksille, sillä niitä Niemi tarjoaa. Se pistää pohtimaan elämän tärkeysjärjestystä, valintojen merkitystä, intohimon ja velvollisuuden suhdetta. Isä ja tytär eivät keskustele työasioista keskenään. Ohi lipuvat niin kivikirjallisuus Kallio antaa suvulle mystisen suojan sukutarina . Hajime ja Shimamoto ovat lapsuudenystäviä. Kirjailijan nimi kannattaa painaa mieleen. Kirja valottaa sadan vuoden takaista historiaamme, ja hyvä, että näkökulma on nimenomaan naisen. Yhteenkuuluvuuden tunne on voimakas, mutta pian heidän tiensä eroavat. Tapahtumia ennen ja jälkeen murhamysteerin käsitellään kolmen henkilön kautta. Salaisuudesta tulee osa pojankin identiteettiä. llll Tuula Kanninen Salaisuus, joka jää paljastumatta romaani . Äidin mielialat vaihtelevat, mutta pahinta eivät olekaan äänekkäät raivokohtaukset. Asetelmasta syntyy huikea jännäri. Kiven mystiikka on kertomuksen käänteissä aina tavalla tai toisella mukana. Hajime seurustelee ja avioituu, mutta hän ei unohda toista jalkaansa ontuvaa nuorta tyttöä. Riemastuttava retki historiaan palkittu . Jäin pohtimaan, olisiko Sandran tarina riittänyt sellaisenaan. Klaara tutkii vanhan sukutorpan jäämistöä ja törmää isoäitinsä Sandran muistoihin sisällissodan ajalta. Liikkeelle lähdetään alkuräjähdyksestä ja päädytään 1800-luvun vaihteeseen. Isä kollegoineen on ymmällään toisen ruumiin kanssa, joka myös on ollut kauan kuolleena. llll Riitta Nykänen Kirja petoksesta ja pettymyksestä psykologinen trilleri . Schulmanin kaksi vuotta sitten kuollut äiti oli televisiojuontaja ja ison yrityksen viestintäpäällikkö. Kirja kertoo myös rakkaudesta, yksinäisyydestä, kaipuusta ja ihmisen suhteesta luontoon. llll Riitta Nykänen Päiväkirja avaa isoäidin elämän vaietut muistot . Niemi on osa maailmaa, jossa ajatukset ja ihmiset ovat alituisessa liikkeessä. Kivilouhos on antanut työtä, kallio turvaa ja lohtua. Kalliolla ja kivellä on kertomuksessa keskeinen rooli. Kiistellyn julkkistoimitusjohtajan kotoa löytyy murhattu nainen. Juha Hurme on kertonut, että hän hankki Niemi-romaaninsa sisältämät tiedot tietokirjoista, ei Wikipediasta. Valtavasta tietomäärästä koostettu kirja on saavutus, jonka lukeminen sivistää syvästi mutta hauskasti. Heidi Köngäksen Sandra (Otava) on tiivis ja paikoin raastava lukukokemus. Poliisi Peter pelkää sitoutumista ja on pettynyt tekemiinsä valintoihin, kun taas hänen kollegansa, profiloija Hanne kärsii orastavasta dementiasta. Kirja sai miettimään, miten paljon perheissä onkaan perittyjä salaisuuksia ja kertomatta jääneitä asioita, ja miten suuresti ne saattavat vaikuttaa ihmisten elämään. Suomalaisten ja saamelaisten geenistöt ovat muodostuneet 11?000 vuoden maahanmuuttovirran tuloksina
Ari Karttunen / EMMA eeva kulttuuri | kuvataide . Kansa uurastaa ja ilakoi, sotii ja kärsii puutetta, kulkee tehtaaseen ja ruokakauppaan. llll Ninni Sandelius . Pariskunta Teija ja Pekka Isorättyän installaatio on uudelleentulkinta Hugo Simbergin Kuoleman puutarhasta. Bryk lähti usein liikkeelle väreistä, ja hänen työnsä ovat leikkisiä ja koristeellisia. Näyttely kannustaa tekemään rohkeita rinnastuksia. Ars Fennica -palkintoehdokkaiden maalaukset, valokuvat, installaatiot ja videot ovat vaikuttavia Kiasmassa jo sellaisinaan, mutta taiteilijoiden kommentit salien seinillä avaavat teoksia vielä syvemmin. Katseluvarastossa voi ihastella molempien teoksia, niiden luonnoksia ja toteutuksia. Tapio Wirkkala Lehtivatia valmistettiin vuosina 1970–1989. Näyttelyä täydentää muutaman nykyvalokuvaajan suurikokoinen otos Wirkkalan teoksista. Kaikki ehdokkaat ovat ansainneet paikkansa nykytaiteen kärkikaartissa. Ars Fennica -ehdokkaat Kiasmassa 18.2. Pekka ja Teija Isorättyä katsovat Nature Morte -teoksensa takaa. Jos näkö petti, hän luotti silmiin sormenpäissään. . muotoilu E spoon modernin taiteen museo EMMA on avannut näyttelytilan, jossa esitellään pysyvästi aviopari Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan tuotantoa. Elin Danielson-Gambogi, Perunannostajat, 1893. Nykytaiteilijat haastavat katsojan älyn ja tunteet nykytaide . Se esittelee maalauksia, veistoksia ja valokuvia 1700-luvulta tähän päivään. Ensimmäisenä siinä nähdään Tapio Wirkkalan tuotantoa. Millaiseksi kansa on ymmärretty eri vuosikymmeninä. helmikuuta asti. On kiinnostavaa seurata, kuinka setelirahojen suunnittelu on kulkenut yksityiskohtaisesta viljantähkän piirroksesta kohti lopullista versiota. Taiteilijat kuvaavat tavallista kansaa kuvataiteen historia . Kun samassa näyttelyssä voi nähdä Akseli Gallen-Kallelan Muikunpaistajan (1886), Inari Krohnin kapinoivat työttömät 1970-luvulta ja Ville Lenkkerin arjen komiikan ja tragiikan yhdistävät valokuvat 2010-luvulta, kokonaisuus kannustaa tekemään rohkeita rinnastuksia teosten välillä. Erityisen hauska idea on ollut laittaa osa teoksista esille puisiin kuljetuslaatikoihin. Kari Vehosalon maalaukset haastavat älylliseen pohdintaan, mutta samalla ne ronkkivat häiritsevästi katsojan tunteita. Kysymykseen vastaa Kansan asialla -näyttely Tampereen taidemuseossa. Perinteisen taidekentän ulkopuolella työskentelevien kansantaiteilijoiden teokset osoittavat, että vertailu ammattitaiteilijoihin on keinotekoinen. Perttu Saksan valokuvissa eläimet ja niiden sisuskalut huojuvat esteettisen ja kuvottavan välillä, kun taas Maija Blåfieldin videoteokset käsittelevät vakavia asioita lämpimän huumorin läpi. Tuttujen Ultima Thule -lasien rinnalla nähdään myös Wirkkalan vähemmän tunnettua tuotantoa. Bryk loi uniikkia, Wirkkala suunnitteli teolliseen tuotantoon. saakka Espoon EMMAssa. Juha Åman . Näyttely paljastaa sen, miten käsitys kansasta muotoutuu kulttuuristen ja yhteiskunnallisten virtausten mukana. Wirkkala taas haki inspiraatiota luonnosta, jonka muotoja hän pelkisti äärimmilleen. 16 Eevan omenat lllll Elämys llll Kannattaa tarttua lll Toimii ll Laimea l Älä vaivaudu . Still?/?Life?–?Tapio Wirkkala Retrospective 22.4. Päänäyttelylle hienon parin muodostaa Miälen tilat?–?ITE-taidetta ja hengenheimolaisia -näyttely. Esittelytekstit kertovat kummankin ajatusten ja muotokielen kehityksestä. Kuinka eri tavoin esinettä voikaan kuvata! llll Minna Hujanen . lllll Minna Hujanen . Kansaa on kuvataiteessa romantisoitu, kauhisteltu, ymmärretty tai laitettu ojennukseen. saakka. Kansan asialla Tampereen taidemuseossa 25. Tilan keskellä on alue vaihtuville näyttelyille. Antti Sompinmäki Erilaiset esteetikot Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan tuotantoa on esillä rinnakkain.. Camilla Vuorenmaa on ehdokkaista ainoa, joka ei käytä nykyteknologiaa. Hänen puulevyille maalatut ja kaiverretut teoksensa hehkuvat käsityön ja luovuuden riemua. Toinen teki enimmäkseen uniikkikeramiikkaa, toinen teolliseen tuotantoon tarkoitettuja esineitä. Rut Brykin Leijona vuodelta 1957. Taiteilija on sanonut, että hänelle käsillä tekeminen oli lähes terapeuttista. Samalla voi tarkastella kahta erilaista esteettistä näkemystä
Työtä tulisi aina säästää vähän tulevaisuuteenkin, eikä aina painaa loppuun saakka. Paras lääke unettomuuteen on paljon nukkuminen, todettakoon tähän väliin. Se riittänee siitä aiheesta. Tai sitten ihan vain typeryys. Tänä vuonna siis kaikenlainen laiskuus kunniaan. Ja tunnustus heti perään, nukun aivan liian vähän. Ne ovat velvollisuudentunto, ahkeruus, huono omatunto, vaatimukset, omat tai jonkun toisen asettamat. Ahkeruudesta sen verran, että muurahaiset ovat kovin ahkeria, mutta niiden uurastuksen seuraaminen on kovin väsyttävää. Kun valtio ei kuitenkaan vapaavuotta anna, tästä kirjoituksesta huolimatta, aioin pitää sen itse niin, että joutilaiden maa heilimöi ikuisessa kesässään omasta aloitteestani. Joutilaiden maahan, missä joet ja järvet ovat maitoa tai olutta, mieltymysten mukaan, ja puusta tippuu paistettuja peltopyitä, vegaaneille versoja. Joku sanoi noin, jossain. Ammun nuo kaikki kauheudet alas, yksi kerrallaan, täsmälaukauksilla. Lupasin olla laiskempi. Loppujen lopuksi laiskuus ei ole muuta kuin tapa levätä ennen kuin väsyy. Keitä muna, et saa lientä; neuvo hullua, et saa mieltä. Joku toinen viisas kirjoitti, että missä on oikeuksia, siinä on velvollisuuksia. Suomalainen sananlasku toteaa, että on se laiskallaki kiire lauantaina. Joka kerta nukkumaan mennessäni, tuntiessani peitteiden viileyden ja tyynyn pehmeyden, ihmettelen, miksi en antautunut tuolle viattomalle ja terveelliselle suloudelle aiemmin. Tänä vuonna kuitenkin sellaisen tein, periaatteitani vastaan. Uutteran ja selkäänsä säästelemättömän ja kovan verotuksen uuvuttaman kansan tulisi saada edes pieni lepohetki suon raivaamisen keskellä. Ehdotan sen sijaan, että syljeskellään kattoon, käännetään kylkeä, lasketaan lampaita ja vedetään hirsiä. Selvästi kohtuudellinen henkilö. Ajatella saa ja kirjoittaa ja puhua, mutta viisaasti. Aion siis olla tänä vuonna entistä vaatimattomampi, kiitos Koskenniemen. Kiroilee ja sairastaa tällä kylmällä kesättömällä pläntillä. Valitsemassani paikassa. Hiki on kielletty joutilaiden maassa. Ne, jotka pitävät minua ennestään laiskana, tulevat hämmästymään. Oikein kunnolla laiska ja luvan kanssa. Mielestäni sen pitäisi kuulua: missä on velvollisuuksia, siinä on vaikeuksia. Ennen kuin taas pyydetään puhaltamaan yhteiseen hiileen, joka lämmittää vain joitakuita. Näin totesi jo aikoinaan ranskalainen kirjailija Jules Renard. J okaisen suomalaisen tulisi viimeistään viisikymmentä täytettyään päästä vähintään vuodeksi lomalle. Tehottomuus ja tahdottomuus olkoot iskulauseemme! Satavuotiaan Suomen lapset ansaitsevat hengähdystauon, ennen kuin kasvuennusteet ja noususuhdanteet vyöryvät heidän ylitseen ja kuljettavat elottomalle Itämerelle. Edes yksi ainoa vuosi, pitkästä kovasta elämästään, joutilaiden maassa. Ennen kuin hinnat ja verot nousevat yhteisen hyvän nimissä. Hyvin sanottu. Joutilaiden maa E n muista koskaan tehneeni uudenvuodenlupausta, ja jos olenkin sellaisen tehnyt, niin olen sen välittömästi unohtanut. Aion olla täysin saamaton ja vetelä. Ai niin, typeryys. Tiedän toki syyt. Runoilija V.?A.?Koskenniemi virkkoi aikanaan, että vaatimattomuus ei useinkaan ole muuta kuin kauniimpi nimitys puuttuvalle velvollisuudentunteelle. Olettaen, että laiskan lauantaikiireet liittyvät ruumiin nautintoihin, joista uni on yksi suurimmista nautinnon antajista. O matunto on kuin anoppi, jonka vierailu ei koskaan lopu. ”Jos joku haluaa olla ahkera ja työteliäs, niin olkoon sitä salassa, ja vähän häveten kääntäköön kiviä.” Hannu-Pekka Björkman eeva suoraan sydämestä 17. Ei ole paljon pyydetty tälle sään pieksemälle sakille, joka vuodesta toiseen puurtaa ja uurastaa. Ammuinko kaikki syyt alas. Tunnistan tuonkin ja hyväksyn osittain. Jos joku haluaa olla ahkera ja työteliäs, niin olkoon sitä salassa, ja vähän häveten kääntäköön kiviä. Allergiat on tietenkin otettu huomioon, ja eettiset kategoriat. Loppujen lopuksi työnteko on juopottelevien luokkien kirous, niin kuin kirjailija Oscar Wilde totesi. Ennen kuin ikimetsät kaadetaan ja suot kuivataan. Viisas mies
eeva kannessa Marika Krook 18
”Jouduin kokoamaan itseni uudelleen” teksti Eija Huusari kuvat Jouni Harala Laulaja Marika Krook kärsi vuosia valtavasta esiintymispelosta. Marika Krook kertoo ajatelleensa, että esiintymispelko katoaa, jos hän vain harjoittelee tarpeeksi. Pitkän sairastamisen aikana Marika opetteli esiintymisen taidon uudelleen ja uskalsi jälleen nousta lavalle. 19. Lopulta jatkuva stressi sairastutti koko hänen elimistönsä. Marika Krook
Lääkäri oli sanonut Marikalle, että hänellä oli niin paha endometrioosi, ettei raskaus onnistuisi, ennen kuin hänet olisi leikattu. Huumori ja kujeet suorastaan paistavat pojan ilmeikkäistä kasvoista. ”Olin ymmärtänyt, että minulla on esiintymispelko. Yhden jäsen mielipide ei kuitenkaan vaikuttanut. ”Tapahtui se, mitä eniten pelkäsin.” Marika kertoo, että hänen jännityksensä oli niin voimakasta, että ikään kuin hänen tietoisuutensa olisi sammunut ja automaattiohjaus kytkeytynyt päälle. Molemmat vanhemmat olivat Pohjanmaalta kotoisin, mutta he olivat aikoinaan muuttaneet työn perässä Ruotsiin. Hän ei tuntenut lavalla mitään eikä muistanut koko esityksestä sekuntiakaan jälkeenpäin. ”Ensimmäisen lapsen syntyminen oli huikea kokemus. ”Hetki, josta olisin voinut nauttia täysin siemauksin, meni ohi niin, ettei edes muistikuvia jäänyt.” . Marikalle se aiheutti valtavan stressin. Suomalaisitalialainen Petri on sijoittaja ja viinien maahantuoja. Olen välillä hänen kanssaan aivan pulassa, hän on niin energinen. Musiikki oli hänelle kaikki kaikessa, ja lahjakkaasta tytöstä tuli laulaja, äänialaltaan sopraano. Jännityksen vuoksi Marika myös unohti laulujen sanoja. Mieli teki kuitenkin takaisin. Se katse oli niin ihana! Tyttäreni on aina ollut minua henkisesti hyvin lähellä”, Marika kertoo ja hymyilee. Heillä oli omat huolensa.” Marika ei kuitenkaan masentunut. ” Tobias on nyt neljävuotias. Laulunopettaja oli hyvin pettynyt ja ihmetteli, miten Marika ei menestynyt paremmin. Marika ei ollut koskaan vaihtanut vauvalle vaippaa. Erityisen lähellä hänen sydäntään olivat monet ruotsalaistaiteilijat. Suoritin musiikkikoulun loppuun vanhempieni toiveesta.” E siintymisjännitystä Marika Krook tunsi jo tuolloin. Uudella paikkakunnalla Marika tunsi olonsa vieraaksi ja yksinäiseksi. Sukulaiset jäivät Ruotsiin, vain isoäiti asui lähellä. Marika koki olevansa outo lintu koulussa ja koko paikkakunnalla. ”Luotin siihen, että joskus ympärilläni tulisi olemaan ihmisiä, jotka tuntevat ja ajattelevat samoin kuin minä.” Marika haaveili laulajan urasta. ”Pienokainen katsoi minuun. Hän kävi musiikkikoulun, jossa oppi perusasiat. Aina ei ole ollut näin. Edea voitti Aava-laululla ja yhtye pääsi loppukilpailuun Englannin Birminghamiin. ”Haluan myös, että lapsemme huomaavat, että äidin ja isän välillä on paitsi rakkautta myös kunnioitusta ja että me pystymme aina kommunikoimaan toistemme kanssa.” Marika Krookilla on ihana perhe, ja laulajana hän pystyy nousemaan lavalle esiintymispelkonsa halliten. Tobiaksen lisäksi Marikalla on yhdeksänvuotias Nicole-tytär. Vielä monta vuotta myöhemmin opettajani poika muistutti minua, kuinka tuolloin hävisin.” Marika ei kuitenkaan antanut periksi. Hän opiskeli Sibelius-Akatemian laulumusiikin osastolla. U seimmat pienten lasten vanhemmat ovat kokeneet saman kuin Marika: ajan löytäminen itselle ja parisuhteen hoitamiselle on haastavaa. Lisäksi hän osallistui Edea-yhtyeen kanssa Euroviisujen Suomen-karsintoihin. Pääaineina olivat laulu ja huilunsoitto. Hän oli seitsemänvuotias, kun hän muutti isänsä ja äitinsä kanssa Tukholmasta pieneen kylään Vaasan lähistölle Etelä-Pohjanmaalle. ”Minulla oli aikaa opiskella musiikkia ja käydä asioita mielessäni läpi. Vuonna 1992 Marika voitti Tallinnan kansainvälisen oopperalaulukilpailun. Ja esiintymisen jälkeen häneltä meni kolme päivää toipua kokemastaan paineesta. Ajoittain hän on hyvin kiltti ja ajoittain täysin mahdoton, horoskoopiltaan härkä ja nyt uhmaiässä”, Marika sanoo hymyillen. ”Selkäni takana puhuttiin, että nyt se yritti onnistua laulukilpailussa, mutta ei siitä tullut mitään. ”Siitä seurasi masennus: hetki, josta olisin voinut nauttia täysin siemauksin, meni minulta ohi niin, ettei edes muistikuvia jäänyt.” M arika Krook on syntynyt Ruotsissa. 14-vuotiaana hän osallistui laulukilpailuun, jossa hän ei pärjännyt. Niinpä harjoittelin jatkuvasti ja käytin paljon aikaa laulujen sanojen opetteluun.” 20 ?. ”Tuntui, ettei oikein kukaan ymmärtänyt minua, eivät edes vanhempani. Esiintyessään Marika kärsi kuitenkin paniikkikohtauksista. Aivan kuin hän olisi sanonut, äiti, tiedän ettet osaa, mutta minä rakastan sinua. Marika kertoo tunteneensa itsensä lapsuudessaan oudoksi linnuksi. Opin lisäksi rakastamaan luontoa.” Taide, erityisesti musiikki, näyttämötaide ja kirjallisuus kiinnostivat Marikaa pienestä asti. Arvelin kuitenkin, ettei siitä olisi haittaa, jos vain harjoittelisin tarpeeksi. Suomen edustaminen Euroviisuissa on monen laulajan unelma. ”Petrissä on ihanaa se, että hän osaa suhtautua minuun, kun olen väsynyt.” Marika on kirjoittanut listan kaikista niistä ominaisuuksista, joiden takia juuri Petri on hänelle se oikea. ”Olin aina ajatellut, että elämäni pelottavin paikka olisi, jos joutuisin esiintymään Euroviisujen suorassa lähetyksessä miljoonien televisiokatsojien edessä.” Hän oli yrittänyt saada yhtyeen jäsenet luopumaan kotimaan karsintoihin osallistumisesta. M arika Krook, 45, näyttää kännykästään pikkupojan kuvaa, josta huomaa heti, että poika on varsinainen vesseli. Hän muistelee vieläkin hieman värähtäen yhtä elämänsä kovinta paikkaa. ”Tunsin silti, että se ei ole minun tapani ilmaista musiikkia. Pahimmillaan hän kertoo pelänneensä kaksi viikkoa ennen esiintymistä. Tapauksesta jäi ikävä muisto. Marikalla ei kuitenkaan ollut aikaa leikkaukselle ennen esiintymistaukoa. ”Koulussa puhuttiin ruotsia, mutta murre tuntui aluksi niin oudolta, etten ymmärtänyt sitä täysin.” Koulu alkoi vähitellen sujua hyvin, mutta kavereita tytöllä ei ollut eikä sisaruksiakaan. Kun hän vihdoin meni hoidattamaan endometrioosia, ilmeni, että hän oli raskaana. Hän on hurmaava nuori mies, joka pyörittää minua aivan kuten haluaa. Marika tapasi lastensa isän, Petri Viglionen, yksitoista vuotta sitten ystävättären järjestämillä sokkotreffeillä. Nyt Marika näkee yksinäisyydessä myös positiivisia puolia. Vuonna 1998 Marika näytteli yhden pääosista elokuvassa Ihanat naiset rannalla. Jännitin kovasti, osaanko hoitaa vauvaa.” Kun Marika avasi silmänsä keisarileikkauksen jälkeen, mies odotti sängyn vieressä vaippa kädessään