de_09062022_001.indd 1 de_09062022_001.indd 1 31.5.2022 11.52 31.5.2022 11.52. ke sä ku ut a VAIKUTTAVA KANSA TEEMA Kuka päättää. MEDIA Valikoivaa journalismia SOPIMUS Ei ilmaisia tunteja PALKAT Kuka saa enemmän. Petri Lillqvististä tuli yli 50-vuotiaana ratikkakuski. PAL.VKO 2022-25 00 74 43 -2 21 1 9.6.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 22 / 9. Uraputki Alanvaihto voi yllättää, kun sille antaa mahdollisuuden
Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.. /liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. -20 % Koko perhe yhdessä syömään tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_09062022_002.indd 1 de_09062022_002.indd 1 24.5.2022 14.02 24.5.2022 14.02. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen
Rikos kannattaa Pohjoismaissa. KULTTUURI TEEMA ILMIÖ VAIKUTTAMINEN de_09062022_03.indd 3 de_09062022_03.indd 3 1.6.2022 9.48 1.6.2022 9.48. Kansalaisvaikuttaminen uhkaa poliitikon valtaa. 3 Demokraatti 11 /2 2 42 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 9. KESÄKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI NEUVOTTELUT DEKKARITEEMA Palkankorotusten pukkihhyppely
Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va : N or a V ilv a Suomen rautateiden rakentaminen vaati verta, hikeä ja kyyneliä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 11 /2 2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Suoraa toimintaa Viikon kuva: Ei veriöljylle Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Jyrki Surkka D-analyysi: Vaikeat ratkaisut D-ilmiö: Palkkakisa uhkaa Indeksi: Vauhdikas indeksi Alastalon salissa: Ylilyönti SAK: Ei ilmaisia tunteja Media: Yksipuolista kohua Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Työ: Elämä ei pääty potkuihin SEL: Sopimusrumba odottaa Kielikylpy: Bättre tillsammans Kirjat: Dekkarikesä Kirja: Ratajätkän elämää Elokuvat: Elämä kehässä Kirjavisa: Metsän peili Kolumni: Jari Sedergren Puheenvuoro: Pia Viitanen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Aleksanteri Gustafsson IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Petri Lillqvist Kolumni: Jari Luukkonen Kasvot peilissä: Tero Palomäki Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 22.6. 48 24 SANNA MARIN Sympatiaa ja antipatiaa RATAJÄTKÄT Radanrakentajian historia + TEEMA Kansa vaikuttaa 55 5 6 8 11 12 14 20 21 22 24 26 27 28 32 34 40 41 42 48 50 52 53 63 64 72 73 74 de_09062022_04.indd 4 de_09062022_04.indd 4 1.6.2022 10.30 1.6.2022 10.30
Osa näistä esitti toimivansa Trumpin puolesta, osa näytteli mahdollisimman ärsyttä västi Hillary Clintonin kannat tajia. de_09062022_05.indd 5 de_09062022_05.indd 5 1.6.2022 8.41 1.6.2022 8.41. Luontoliittojen niitynsiivouslei reille ei ole tungosta, mutta joulu lahjaksi voi ostaa Afrikasta monta nimikkovuohta. Maanpuolustusjärjestöt kertovat jäsenmäärän kasvusta ja kurssitoi minnan ruuhkautumisesta. Viime talven Convoymielenosoi tusten osallistujilla ei ilmeisesti ol lut hajuakaan kaikkien järjestäjien oikeasta henkilöllisyydestä tai mo tiiveista. TOISAALTA HYVÄ asia innostaa ih miset hyvinkin nopeasti uudenlai seen suoraan toimintaan. Helmikuussa hyökkäys Ukrai naan sai spontaanisti väkeä mielen ilmauksiin ja yhteislauluhetkiin Ve näjän lähetystön eteen. SUURMIELENOSOITUKSIA NÄHDÄÄN heti, jos aihe on herättänyt tarpeeksi kuohuntaa sosiaalisessa mediassa. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Peukutatko vai otatko jäsenkirjan. Silti Suomessa nyt virinnyt osallis tumishalu lupaa hyvää myös perin teisille järjestöille – ehkä puolueille kin. Pääkirjoitus VALE AKTIVISMI VOISI ONNISTUA SUOMESSA. Tämä on mullistanut monen yh distyksen arkea: rahaa voi tulla aiem paa enemmän, koska ihmiset haluavat lepyttää omaatuntoaan kai vamalla kuvettaan. Samanlaisia, taustojaan salailevien riidankylväjien aktioita tullaan näkemään meillä lisää, jos ja kun talouden ahdinko syvenee. O nko virtuaalinen kan salaisaktivismi syr jäyttämässä perin teisen järjestötoi minnan. Samaan aikaan järjestörutiinien tekijöistä on pulaa. Jäsenkirjan hankkiminen ei kuulemma kiin nosta, jos tukemisen voi hoitaa kuu kausilahjoituksella tai hyvää aloi tetta netissä peukuttamalla. Joillain sektoreilla näin on tapah tunutkin. Juniorien jalkapalloseurat harmittelevat sitä, miten vanhem mat kuittaavat mieluummin talkoo työnsä rahalla kuin lähtevät leipo maan mokkapaloja kesäturnauksiin. Yhdysvalloissa Donald Trumpin ensimmäisessä vaali kampanjassa jotkut paikallista pahtumat olivat netin valehahmo jen masinoimia tilaisuuksia, joiden järjestäjät eivät olleet sitä, mitä väittivät olevansa. Luultavasti tällainen valeakti vismi voisi onnistua Suomessakin. Elokapinaliike pysäytti Hangossa venäläisiä hiilikuljetuksia ja sai il mastokriisitapahtumiinsa mukaan nuorison lisäksi ikäihmisiäkin. Tämä on johtanut vedätyk siinkin. Jos nämä pystyvät tarjoamaan jäsenyydelle riittävästi vastinetta, tekemisen iloa ja tarkoitusta, huoli jäsenkadosta voi väistyä
Kuva on Unkarista, jonka pääministeri Viktor Orbán on yksi kovaäänisimmin venäläisen energian tuonnin rajoituksia vastustaneista EU-maiden johtajista. de_09062022_06.indd 6 de_09062022_06.indd 6 1.6.2022 9.40 1.6.2022 9.40. Banderolleissa on vaadittu muun muassa Ukrainan kansanmurhan rahoittamisen lopettamista. 6 Demokraatti V iik on ku va A FP , At til a Ki sb en ed ek LOPETETAAN KANSANMURHAN RAHOITTAMINEN Eri puolilla Eurooppaa on järjestetty mielenosoituksia energian tuonnin lopettamiseksi Venäjältä
tettuja odotuksia palkankorotusten tasosta niin yksityisillä kuin julkisillakin sopimusaloilla ensi syksyn palkkakierroksella. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Nuoret eivät odota ihmeitä Työnantajien vuoro ottaa vastuuta V IIK O N LU KU 63 prosenttia. Eli nuoret kaipaavat pitkälti samoja asioita kuin kaikki muutkin täysi-ikään päässeet. NIINA MALM TWITTERISSÄ En olisi ollut yhtä kään jouluaattoa, juhannusta tai vappua töissä synnytyssalissa ilman lisäkorvausta. Teollisuusliiton valtuusto huomauttaa, että inflaatio nostaa työntekijöiden oikeuSairaaloiden on pyö rittävä ympäri vuoro kauden. Moni keski-iän ja kuoleman välisellä harmaalla alueella elävä leimaa nuoret ja heidän toiveensa haihatteluksi. Lisäksi suomalaisten palkansaajien ostovoima on heikentynyt alkuvuonna 2022 eniten yli neljäänkymmeneen vuoteen. Viime viikolla julkaistu Nuorten hyvä elämä -tutkimus osoittaa, että nuorten aikuisten odotukset elämästä ja työstä ovat realistisia. Teollisuusliiton valtuusto muistuttaa kannanotossaan, että Juha Sipilän hallituksen läpi runnoma kiky köyhdyttää työntekijöitä edelleen. Toinen työkalu voisi olla euromääräiset palkankorotukset. Tärkeintä nuorille elämässä on parisuhde ja rakkaus (1.), mielekäs työ (2.) ja vakaa toimeentulo (3.). Tämä hyödyttäisi erityisesti pienija keskituloisia palkansaajia.” de_09062022_08.indd 8 de_09062022_08.indd 8 1.6.2022 11.23 1.6.2022 11.23. Huolestuttavaa on, että kyselyn mukaan moni nuori kokee tulevansa sivuutetuksi erityisesti yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Kun kiky-ratkaisun sälyttämistä työntekijöiden niskoille perusteltiin kilpailukyvyllä, on nyt työnantajien vuoro osallistua suomalaisten ostovoiman turvaamiseen”, liiton valtuusto sanoo kannanotossaan. Tsemii vain hoitaja pulan hoitoon esitetyin keinoin. KATJU ARO TWITTERISSÄ Pääosin öljyn ja maakaasun hinnan nousun takia tuonnin arvo Venäjältä Suomeen kasvoi maaliskuussa TYÖELÄMÄ NYT JOS KOSKAAN OLISI SYYTÄ ETSIÄ YHTEISIÄ RATKAISUITA OSTOVOIMAN TURVAAMISEKSI. ”Tämän päälle tulee edelleen kiky-paketin mukana tullut kahden prosentin sosiaalivakuutusmaksujen siirto työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi. Tämä heikentää luottamusta tulevaisuuteen. Yhtenä syynä liitto pitää Ukrainassa käytävän sodan aiheuttama polttoaineen, elintarvikkeiden ja lukuisten muiden perushyödykkeiden hintojen nousua. TEOLLISUUSLIITTO HALUAA kiky-paketin mukana tulleen kahden prosentin sosiaalivakuutusmaksujen siirron takaisin työnantajien maksettavaksi. Jos sunnun tailisät poistettaisiin, mistä riittäisi työn tekijöitä näille aloille. Tässä tilanteessa on viimeinkin aika palauttaa tämä maksu takaisin työnantajille, joille se kuuluukin. Siksi nyt jos koskaan olisi syytä etsiä yhteisiä ratkaisuita ostovoiman turvaamiseksi, jossa kiky-maksujen palautus olisi yksi elementti. ”Työnantajat eivät pääse näitä vaatimuksia pakoon. MILLARIIKKA RYTKÖNEN TWITTERISSÄ Sunnuntailisän pois toa tukevat vihreät voivat ottaa käyttöön feministityökalunsa ja miettiä keitä matala palkkatyö ja hoiva vastuu koskee
PAIKALLINEN POLITIIKKA Väärää paikallista TYÖNANTAJALIITOT OVAT kautta linjan huutaneet paikallisen sopimisen perään. Ostovoima hupenee inflaatiolaukan ja maltillisten palkankorotusten takia. Esimerkiksi Turussa tuhottiin kauppatorin uusia paviljonkeja, Helsingissä muun muassa ravintola Kappelin kattoa ja Mantan patsasta. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà esitti Ylen haastattelussa ylimääräisiä palkankorotuksia. Hyvät kultajuhlijat, aiheutitte riehumisellanne myös loukkaantumisen vaaran monille viattomille sivullisille ja lisäksi osa teistä oli itse hengenvaarassa erilaisissa akrobatiaa vaatineissa kiipeilytempauksissa. Ja nimenomaan tässä tilanteessa pitää olla joustoa myös ylöspäin, Patrizio Lainà sanoi Ylelle. de_09062022_08.indd 9 de_09062022_08.indd 9 1.6.2022 11.23 1.6.2022 11.23. – Kun puhutaan palkkajoustoista, harvemmin palkat joustavat ylöspäin. Tämä hillitsisi kulutuksen laskua ja pienentäisi palkankorotuspaineita seuraavalla neuvottelukierroksella. Jo seuraavana päivänä puolue nollasi esityksen. Hänen arvionsa mukaan viiden prosentin korotus säilyttäisi ostovoiman. Nyt kun sitä olisi ollut tarjolla Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä, niin eikös KT Kuntatyönantajat sen heti tyrmännyt. Onneksi kotikisoja ei ole joka vuosi, pohtii Demokraatin väki. Toisten pöksyillä tuleen Palkkajouston aika PALKANSAAJIEN REAALIANSIOT laskivat tammi–maaliskuussa lähes kolme prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Kultamitalia juhlineet aiheuttivat merkittävää tuhoa niin Helsingissä, Turussa kuin Tampereellakin. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari VILJA RAHA Kenellä on enää varaa Ei riitä edes ruokaan Hyvät kultajuhlijat, jääkiekon kultamitali tarjoaa suomalaisille lähes rajatonta riemua, mutta siitä huolimatta järjelliselläkin – ja etenkin järjettömällä – juhlinnalla pitää olla rajat. TYÖELÄMÄ VIHREÄT TAISI tehdä poliittisen esityksen perumisen nopeusennätyksen, kun se esitti sunnuntaityön lisien poistamista. Esityksen laadusta ja vihreiden työmarkkinaosaamisesta kertoi jotain myös se, että elinkeinoelämä – joka on pitkään etenkin palvelualoilla ajanut sunnuntailisien poistamista – vaikeni kyseisestä esityksestä. On jossain määrin kyseenalaista julkisuutta esimerkiksi julkaista somessa itsestään kuvia, joissa on kiivennyt Mantan patsaan päälle – kun ensin on kaadettu kiipeilystä helposti vaurioituvan patsaan suojaksi rakennetut aidat. Sairaanhoitopiirin halu neuvotella paikallinen sopimus hoitajaliittojen kanssa aiheutti pahaa mieltä myös Elinkeinoelämän keskusliitossa, joka edelleen yrittää pitää hengissä ajatusta jonkinlaisesta Suomen mallista ja sen yhteisestä palkankorotusprosentista. Tällä kertaa niin sanotut laulujen lunnaat olivat raskaat – tässä tapauksessa materiaalisesti ja rahallisesti lähinnä yhteiskunnalle
Mikä on yhtyeen nimi. Kuka on Työväen urheiluliitto TUL:n puheenjohtaja. Milloin Ahvenanmaan maakuntapäivät piti ensimmäisen istuntonsa. Kotitaloudet, jotka asuvat vuokralla ja käyttävät joukkoliikennettä, ovat säästyneet vielä pahimmalta hintojen nousulta. 2. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Daniel Leal 8. de_09062022_10.indd 10 de_09062022_10.indd 10 31.5.2022 13.00 31.5.2022 13.00. Kuluttajaliiton mukaan yksittäisillä kulutusvalinnoilla, erityisesti asumiseen ja liikkumiseen liittyvillä valinnoilla, on tällä hetkellä todella suuri merkitys kuluttajien omaan inflaatioon. kesäkuuta. Korkeimman inflaation kotitaloudessa suuren kulutusosuuden saavat lämmitysöljyn käyttö sekä autoilu. 9. 8. Minkä lintulajin tieteellinen nimi on Ficedula hypoleuca. 4. 10. Kuinka monta eri aihetta on saanut oman tai jonkin toisen asian kanssa jaetun YK:n teemapäivänsä. Kuinka pitkään täysikasvuinen hyttynen pisimmillään elää. Kuvassa on Italian pääministeri. Eläkeläisten asema on monia palkansaajia parempi, sillä eläkkeet nousevat vuoden 2023 alussa yli viisi prosenttia. Oik eat vas tau kse t: 1) 9.6 .19 22 2) 164 3) Kan sai nvä lin en ast ero idip äiv ä ja Kan sai nvä lin en par lam ent aris min päi vä 4) Unk ari 5) Mar io Dra ghi 6) Kirj osi epp o 7) Kal ush Orc hes tra 8) Nor jan 9) 3–4 viik koa 10 ) Las se Mik kel sso n MAAILMAN TILA • Ostovoima hupenee Inflaatio kurittaa I nflaatio laukkaa ja maltillisten palkankorotusten takia palkansaajien reaaliansiot tippuvat 2000-luvun ennätysvauhtia. Mitä YK:n teemapäiviä vietetään 30. Euroviisut voitti Ukraina. Luvut pohjautuvat Tilastokeskuksen laskemaan huhtikuun kuluttajahintaindeksiin. 6. veljes 10 VIS V 1. Minkä maan viisukappaleessa kehotettiin antamaan sudelle banaani. Vaikutusta on myös sillä, jos kotitaloudessa kulutetaan paljon alkoholia ja tupakkaa. Minkä maan valuutta on nimeltään forintti. Inflaatio kohtelee kuluttajia epätasa-arvoisesti. Mikä on hänen nimensä. 5. Kuluttajaliiton esimerkkikotitalouksissa parhaimmillaan inflaatio on vain kolmen prosentin luokkaa ja pahimmillaan jo yli kymmenen prosenttia. Nämä nostavat huomattavasti inflaatiolukua verrattuna muihin kotitaloustyyppeihin. 7. 3
Työnantaja näkee, että tällaiselle työaikasuojelulle ei ole tarvetta. Käymme omat neuvottelumme kun pääsopimus on valmis, eli neuvottelemme työrauhan velvoittamina. Ammattiylpeää edunvalvontaa Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf Mikä meno, Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka. Voimaeläimesi on leijona. Teemme myös paljon yhteistyötä muiden Puolustusvoimien henkilökuntaa edustavien ammattiliittojen kanssa. Arki Suomessa tuskin muuttuu merkittävästi, mutta voi olettaa, että jäsenyys lisää myös aliupseereiden mahdollisuuksia päästä kansainvälisiin tehtäviin Nato-organisaatioissa. kaa. Itsekin olen ollut niissä mukana Bosniassa ja Kosovossa. Olemme pitkään yrittäneet ajaa Puolustusvoimien 1970-luvulta peräisin olevan työaikalainsäädännön uudistamista. Kun harjoitellaan kriisitilanteita varten, työn pitääkin olla 24/7 sekä fyysisesti ja henkisesti haastavaa. Sotilasmaailmassa on eri toimijoilla ollut perinteisesti korkea järjestäytymisaste. 11 Demokraatti SOTILASMAAILMASSA ON PERINTEISESTI KORKEA JÄRJESTÄYTYMISASTE. Nämä ovat koskeneet muun muassa paikallisen virastoerän käyttöä. Ne ovat isossa kuvassa menneet yleensä hyvin. Meillä JHL neuvottelee valtion yleisen virkaehtosopimuksen. Tämä vie vääntövoimaa. Se on ehkä eräänlaista ammattikuntaylpeyttä. Miksi. Sotilaita edustavan liiton puheenjohtajana minulle luonteva voimaeläin on leijona, joka on myös Suomen vaakunassa. Käymme tämän jälkeen, jos on tarvetta, Puolustusvoimien omia tarkentavia virkaehtosopimuksia koskevat neuvottelut puolustusministeriön ja pääesikunnan kanssa. Leijona pitää huolta laumastaan. Olette SAK:lainen liitto, miten neuvottelunne hoituvat. de_09062022_11.indd 11 de_09062022_11.indd 11 31.5.2022 14.27 31.5.2022 14.27. Mutta nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista riittävää vapaata palautumista varten harjoitusten jälkeen. Aliupseereistakin kuului viime vuoden lopulla 93 prosenttia liittoon. Isoin ongelma siinä on, että pitkien harjoitusten jälkeen ei ole riittävää lepoaiSotilaskin kaipaa lepoa. Tähänkin saakka toki aliupseereita on osallistunut Naton ja EU:n kansainvälisiin tehtäviin muun muassa kriisinhallinnassa. Suomen Nato-jäsenyyshakemus tuo meillekin pohdittavaa. Haasteitakin on. Liiton mielestä riittämätön palautuminen on jaksamisongelma
Päätös venäläisen öljyn tuontikiellosta rikkoi EU:n rintamaa. Tilanne ei kuitenkaan ole helppo maille, jotka ovat riippuvaisia Venäjän energiasta. Orbán yrittää lypsää EU:lta öljyn tuontikiellolla lisää miljardiatukia Unkarille. analyysi de_09062022_12.indd 12 de_09062022_12.indd 12 31.5.2022 18.08 31.5.2022 18.08. Unkarista on aikaisempaa vahvemmin tullut demokratian heikko lenkki. Tästä huolimatta esimerkiksi Slovakia oli valmis katkaisemaan Venäjän öljyn tuonnin putkistoa pitkin – toisin kuin Unkari. Kyynisesti voi sanoa, että Eurooppa rahoittaa joka päivä tällä summalla Venäjän Ukrainassa käymää sotaa. Orbán ehkä laskee, että hänen on viisasta pelata myös sen vaihtoehdon puolesta, että Venäjä voittaa sodan Ukrainassa. Orbán ehti tekemään ennen Ukrainan sotaa edulliset energiasopimukset Venäjän kanssa. Tahdottomaksi ja yhteistyökyvyttömäksi luultu länsi osasi yhdistyä kun siihen tuli tarvetta. Ehkä osin kostona sille, että oikeusvaltiorikkomusten takia osa Unkarin EU-tukien maksatuksesta on jäädytetty. Unkarin jarruttelu EU:n pakotepolitiikassa on jälleen herättänyt keskustelun siitä, pitäisikö EU:ssa luopua yksimielisyysvaatimuksesta ulkopolitiikassa. Tästä kertoo myös se, että Orbán on estänyt Ukrainaan menevien aseiden viennin Unkarin kautta. UNKARIN PÄÄMINISTERI Viktor Orbán pelaa nyt useampaa peliä samaan aikaan. Maan Venäjä-myönteisyys on rikkonut vielä muutama vuosi sitten EU:ssa vahvana blokkina toimineen Visegrád-ryhmän. Meritse tuotava öljy saatiin pakotelistalle, mutta Unkari järjesti väliaikaisen poikkeuksen Družba-putkea pitkin tulevalle öljylle. Orbán on toiminnallaan onnistunut ajamaan Unkarin yksinäiseen nurkkaan. Unkari onnistui toiminnallaan vesittämään tavoitteena olleen täydellisen tuontikiellon. E uroopan unioni päätti viime viikolla rajoittaa öljyn tuontia Venäjältä Eurooppaan. Tosin viime aikoina Orbán on ollut aikaisempaa selvemmin osana EU-rintamaa. VENÄJÄ, JA todennäköisesti myös muut autoritääriset valtiot, yllättyivät läntisten demokratioiden yksituumaisuudesta ja nopeasta toiminnasta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Esimerkiksi Saksan teollisuuden ja kotitalouksien käyttämästä kaasusta 55 prosenttia tuodaan Venäjältä. Myönteistä toki on, EU:n päätöksen myötä venäläisöljyn tuonti Eurooppaan tippuu 90 prosenttia vuoden loppuun mennessä. Öljyn tuonti putkistoa pitkin on myös paljon isompi asia sisämaavaltioille, joilla ei ole öljysatamia. Merkittävää, ja raadollista, on myös Orbánin tuki Vladimir Putinille. Kenen joukoissa seisot Unkari. Tämä merkitsee, että noin 10 prosenttia Venäjältä EU:hun tulevasta öljystä jää ulos pakotteista. Länsi joutuukin pakotteissaan turvaamaan myös kotipesää – eli pohtimaan kuinka pitkään omat kansalaiset kestävät energian kallistuvaa hintaa. Siitä Puola, Tšekki ja Slovakia ovat kannattaneet tiukkoja Venäjä-pakotteita sekä toimittaneet aseapua Ukrainalle. EU-maat ostavat fossiilista energiaa Venäjältä 750 miljoonalla eurolla päivässä. Vain vaikeita ratkaisuja UNKARISTA ON TULLUT DEMOKRATIAN HEIKKO LENKKI
de_09062022_13.indd 13 de_09062022_13.indd 13 1.6.2022 9.42 1.6.2022 9.42. Suomalaisten ruokalasku voi kasvaa tänä vuonna yli Vuoden alussa sai kokonaisen lohifileen hinnalla, jolla saa nyt vain puolikkaan filettä. 13 Demokraatti Kahvin hinta Suomalaiset juovat EU:n kalleinta kahvia. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s, Ku lu tt aj al iit to Norjan lohi on nyt historiallisen kallista Suomessa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Kohta on varaa vain ruotoihin Ruuan hinnannousu hirvittää jo kuluttajaa. Lohen hinta on kaksinkertaistunut alkuvuodesta. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Luonnonvarakeskus Luke Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. Lohta on tuotu Suomeen 30 vuotta. Luottamus Kuluttajien luottamus Suomen talouden näkymiin on romahtanut kevään aikana. Hinta on noussut alkuvuonna 40 prosenttia. Korkeaa hintaa selittävät esimerkiksi kysynnän kova kasvu, kalarehun korkea hinta ja kasvatuksen vaikeudet. Luonnonvarakeskus Luke on arvioinut, että ruuan hinta saattaa nousta Suomessa tänä vuonna jopa 10 prosenttia viime vuoteen verrattuna. 500 eurolla. Yksittäisistä elintarvikkeista eniten ovat nousseet Norjan lohen ja kahvin – noiden entisten ”sisäänheittotuotteiden” – hinnat. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Lohifileen kilohinta on ollut paikoin jopa yli 40 euroa
Valtti vai maltti Kunta-alan palkka ratkaisu voi synnyttää dominoefektin, jossa jokainen liitto yrittää ylittää kunta-alan palkankorotusprosentin. 14 Demokraatti 14 Demokraatti KOVAT PALKAN KOROTUS PROSENTIT VOIVAT SYNNYTTÄÄ LIITTOJEN VÄLISEN PALKKAKILPAILUN. Työmarkkina matematiikka vain toimii niin, Teollisuusliiton Riku Aalto toteaa. ILMIÖ Teksti Heikki Sihto / Kuvat iStock de_09062022_14.indd 14 de_09062022_14.indd 14 1.6.2022 9.44 1.6.2022 9.44
Hänen mukaansa nyt tarvittaisiin yhteistä näkemystä työnantajan, työntekijöiden ja toimialojen välillä siitä, millä varmistetaan, että toteutuneet keskimääräiset palkankorotukset eivät ylittäisi kovin merkittävästi kansantalouden kantokykyä – ja miten tämä varmistetaan. Keskimääräiset palkankorotukset eivät voi olla paljon suurempia kuin kansantalouden maksuvara. – Se voisi olla tällaisessa tilanteessa kansantaloudelle tuhoisaa. 15 Demokraatti 15 Demokraatti L aboren johtaja Mika Maliranta toivoo palkkamalttia kunta-alan työmarkkinaneuvotteluihin. Tässä tilanteessa olisi tärkeää löytää keino koordinoida palkkojen kehitystä, Mika Maliranta sanoo. Hän pelkää kovien palkankorotusprosenttien synnyttävän liittojen välisen pukkihyppelyn, palkkakilpailun. de_09062022_14.indd 15 de_09062022_14.indd 15 1.6.2022 9.44 1.6.2022 9.44
Maliranta myöntää olleensa ehkä liian optimistinen – jälleen taloustieteilijän näkökulmasta – että Sari Sairaanhoitajasta olisi otettu opiksi. – Se oli laillisesti kunnossa. Seitsemän vuotta kaikki kuitenkin ehti mennä taloudessa päin helvettiä. Tuolloin eduskuntavaalien lähestyessä kokoomus aloitti Sari Sairaanhoitaja -kampanjan, joka lopulta johti koko liittokentän läpi lyöneeseen palkankorotusten dominoefektiin. Sopimuksella olisi perustellusti vastattu uhkaade_09062022_14.indd 16 de_09062022_14.indd 16 1.6.2022 9.44 1.6.2022 9.44. Malirannan mainitsemasta mahdollisesta palkankorotusten kilpajuoksusta on jo merkkejä. Selvitys päättyi tuloksettomana. TYÖOIKEUDEN EMERITUSPROFESSORI Seppo Koskinen pitää kunta-alan sopimuskiistan tilannetta poikkeuksellisen monimutkaisena. Ilo palkkauksen epäsuhdan korjaantumisesta jäikin lyhytaikaiseksi. Mielestäni pariin vuoteen ansiokehitys ei kuitenkaan voisi olla vuositasolla kovin paljon yli kolmea prosenttia. – Ymmärrän työnantajien vaikeuden. Esimerkiksi Teollisuusliiton Riku Aalto totesi Suomen Kuvalehden haastattelussa, että syksyllä alkavissa neuvotteluissa Teollisuusliiton palkkavaatimusten pohjana ovat kunta-alan palkankorotukset. Koskinen kertoo suhtautuneensa tähän paikalliseen sopimusesitykseen positiivisesti. Hän pitää talousja työllisyysennusteiden tekemistä nyt poikkeuksellisen vaikeana. Ja myöntää, että ostovoiman heikentyessä kaikki eivät innostu palkkamaltista. Osa niistä liittyy palkkaharmonisointiin. Seuraavat eduskuntavaalit ovat ensi vuoden huhtikuussa. Maliranta tosin muistuttaa, että jos Suomen tuottavuuskasvu olisi vuodesta 2008 seurannut esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin tuottavuuskasvua, palkanmaksuvara olisi säilynyt eivätkä palkankorotukset olisi vauhdittaneet Suomen talouden sukellusta ja hidastaneet elpymistä. Toimintansa lopettavissa sote-kuntayhtymissä tehdään parhaillaan palkkaharmonisointia, joka liittyy kunnista uusille alueille siirtyvien työntekijöiden palkkojen yhdenmukaistamiseen. – Se korotus on jo niin sanotusti sisällä. Hän on ollut ratkomassa useita kuntayhtymien palkkariitoja. Miten KT Kuntatyönantajat voisi tässä vaiheessa neuvotella merkittävistä palkankorotuksista, kun vielä ei edes tiedetä palkkaharmonisoinnin kustannusvaikutuksia, Seppo Koskinen pohtii. Politiikka oli vahvasti mukana myös vuonna 2007, kun Super ja Tehy ajoivat muita aloja kovempia palkankorotuksia ja uhkasivat joukkoirtisanoutumisilla. ”Tällaisella tilanteella” Maliranta tarkoittaa koronan ja Ukrainan sodan aiheuttaman epävarmuuden yhdistymistä laukkaavaan inflaatioon ja mahdolliseen kilpaan palkankorotuksissa. Ne eivät istu ennustemalleihin, kun niihin liittyy talouden lisäksi politiikka. Työmarkkinamatematiikka vain toimii niin, Aalto sanoi haastattelussa. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan viime vuosikymmenellä hoitajien ansiotaso on kehittynyt keskimäärin heikommin kuin kunta-alalla tai yksityisellä sektorilla. Koskinen tuntee kuntakentän palkkaproblematiikan hyvin. – Suomessa tuli ryöpsähti irti 2008 ja tilanne saatiin hallintaan vasta 2015– 2016. Hän oli lyhyen aikaa työoikeudellisena asiantuntijana Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin paikallisen hoitajasopimuksen selvittelyssä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ OSTOVOIMAN HEIKETESSÄ PALKKAMALTTI EI INNOSTA. Hän pitää mahdollisena, että ”vuoden 2007 kiemurat” voivat toistua, jos kunta-alan neuvotteluissa ei päästä sopimukseen ennen vuodenvaihdetta. Aalto tarkoitti sovittelulautakunnan esitystä, jonka mukaan kunta-alan palkat nousisivat viiden vuoden aikana noin 5,1 prosenttia yli yleisen linjan. Vähitellen alettiin nähdä tuottavuuden kasvun riittämättömyys ja työmarkkinasopimukset maltillistuivat. – Taloustieteilijän näkökulmasta työmarkkinoiden sopimuskorotusten ennakointi on hankalaa. Tilanne muistutti paljon tätä päivää
”Nykyinen malli” syntyi, kun Elinkeinoelämän keskusliitto lopetti keskitettyjen sopimuksien tekemisen ja neuvottelut siirtyivät keskusjärjestöiltä liittotasolle. Lisäksi se olisi ollut voimassa vain siihen saakka kunnes valtakunnallinen sopimus olisi syntynyt. MALIRANTA MYÖNTÄÄ, että yksityisellä sektorilla palkkaliukumat toimivat tällä hetkellä paremmin ja ovat laajemmin käytössä kuin kuntasektorilla. Hän sanoo liukumien – usein käytännössä paikallisen sopimisen – korjaavan palkkojen kehitystä, jos sopimuskorotus osoittautuu liian maltilliseksi. Suomessakin on tarve keskustelulle, kuinka tilannetta saataisiin koordinoitua, vaikka keskitettyihin sopimuksiin ei palattaisi. – Esimerkiksi Ruotsissa työnantajat hoitavat osaltaan palkkakoordinaatiota. Mutta tästä ei voi syyttää yksin johtoa. Ja muistuttaa, että Suomen nykyinen malli, jossa liittotaso vastaa tällä hetkellä koordinoinnista, ei ole toimiva. Se tarvitsee myös Suomessa nykyistä parempia työkaluja. Työnantajat todennäköisesti tietävät työntekijöitä paremKAUNIISTI SANOTTUNA, SUOMESSA KUNTASEKTORIN JOHTAMISESSA ON PARANTAMISEN VARAA. Kauniisti sanottuna, Suomessa kuntasektorin johtamisessa on parantamisen varaa. MIKA MALIRANTA perustelee palkkamalttiin vetoamista Laboren tekemillä selvityksillä yrityssektorin palkkaliukumista. de_09062022_14.indd 17 de_09062022_14.indd 17 1.6.2022 9.44 1.6.2022 9.44. Työnantajien ja työntekijöiden pitäisi nähdä tilanteen iso kuva siitä, että kaikki toimialat kytkeytyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Maliranta perustelee paikallisten palkkaerien merkitystä johtamiskäytäntöjä tarkastelevan laajan tutkimuskirjallisuuden havainnoilla. Hän sanoo kritiikkinsä koskevan kaikkia toimijoita. – Tutkimuksen mukaan palkkauksen kevyt markkinaehtoisuus, usein paikallinen sopiminen, yleensä vauhdittaa palkkakehitystä. Hän olisi valmis pohtimaan sen uudistamista. – En uskaltaisi tällä tavalla propagoida maltillisten palkankorotuksien puolesta, jos tukena ei olisi Laboren selvityksiä palkkaliukumien vaikutuksista, Maliranta myöntää. – Nyt pitäisi vihdoin aloittaa todellinen neuvottelu eri osapuolten vaatimuksista. min, mitä merkitystä oikein kohdennetuilla palkkaliukumilla paikallisessa sopimisessa on. – Sovittelulautakunnan kuntasektorille tekemässä esityksessä kiinnitin huomiota erityisesti hoitajien sairaspoissaolojen suureen määrään. Laboren selvityksen mukaan yhden prosenttiyksikön ”virheestä” – eli liian maltillisesta sopimukset – liukumat korjaavat eli korottavat palkkaa noin puoli prosenttiyksikköä. Yksi keino on palkkausjärjestelmien kehittäminen. Maliranta ei halua tarkemmin eritellä sitä, miten tai keiden pitäisi ottaa vastuu työmarkkinoiden laajemmasta koordinoinnista. – Jos palkat harmonisoitaisiin korkeimpien palkkojen mukaan, se merkitsisi työntekijäjärjestöille melkoista etua ja työnantajalle valtavia kustannuksia. Tämä siitä huolimatta, että molemmat kilpailevat keskenään samalla työmarkkinalla ja pitkälti samoista työntekijöistä. Tälläkin hetkellä kaksi tällaista tapausta odottaa keskusjärjestöneuvoteluissa ratkaisua. Sopimus vahvisti vähitellen koko kuntasektorin palkkausta, vaikka se ei suoraan siirtynyt muille aloille, Maliranta kertoo. Tähän saakka palkkaohjelmaa on kierretty kuin kissa kuumaa puuroa. 17 Demokraatti vaan työvoimapulaan ja turvattu hoitovelvollisuus, jos työtaistelu olisi alkanut. Siinä tehtiin palkkaratkaisu, joka korotti lähihoitajien palkkoja. Maliranta korostaa myös sitä, että sopimuskorotukset yleensä kertovat edellisvuoden tilanteesta, mutta palkkaliukumat kuvaavat paremmin sen hetkistä taloustilannetta. Hän uskoo, että ratkaisu löytyy neuvottelemalla. – Ruotsissa oli noin kymmenen vuotta sitten hoitajia koskenut palkkakiista, osin samanlainen kuin nyt Suomessa. Lisäksi nähtiin, että kilpailu usein parantaa johtamista ja yksi hyvän johtamisen työkalu on mahdollisuus kannustavaan palkkausjärjestelmään. SEPPO KOSKINEN ei halua neuvoa sopijaosapuolia tai ottaa kantaa hoitajajärjestöjen palkankorotustavoitteisiin. Hän pitääkin liukumia paljon luultua merkittävämpänä tekijänä palkanmuodostuksessa. – Tämä epäsuhta vain korostaa palkkakoordinaation tarvetta. Yksi vaihtoehto voisi olla esimerkiksi hoitajajärjestöjen esittämän palkkaohjelman ajallinen pidentäminen, Koskinen pohtii. Koskinen kertoo riitoja aiheuttavan muun muassa sen, että Tehy ja Super vaativat palkkoja harmonisoitavan niin sanottujen piikkipalkkojen mukaan. Sen mukaan johtamisen kehittämisellä oli positiivinen vaikutus työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Sopimuksella ei yritetty murtaa valtakunnallisia neuvotteluja, mitä esimerkiksi työnantaja ainakin aluksi pelkäsi. Samaa on esittänyt muun muassa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Koskinen pitää lähtökohtaisesti kunnallista työmarkkinajärjestelmää ongelmallisena
Siihen kilpailutilanteeseen hyvinvointialueet kuitenkin joutuvat, Seppo Koskinen uskoo. Työntekijäpuolella on paikalliseen sopimiseen liittyviä epäilyjä. Valtiolla on vain yksi rahapussi, Koskinen naurahtaa. Kuntapuolen pääsopimukseen pitäisi lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. MUTTA MITEN Koskisen mielestä kuntasektorin neuvottelujumi voitaisiin sitten ratkaista. Hän pitää ongelmana, että KT Kuntatyönantajat joutuu edustamaan taloudellisestikin hyvin erilaisia kuntia ja kuntayhtymiä. Koskinen näkee kuntapuolen neuvottelujärjestelmän nykymallin yhdeksi ongelmaksi sen, että sopimus vaatii käytännössä kaikkien neuvotteluihin osallistuvien järjestöjen hyväksynnän. – Samalla voitaisiin huomioida paremmin alueelliset erot. Tämä johtaa helposti niin sanottuihin minimiratkaisuihin, jonka kaikki edustettavat voivat kestää eikä kuntapuolen huonoja palkkoja päästä nostamaan. Tämä on mahdollistanut niin sanotun sopimussii peilyn. Maliranta toivoo, että hyvinvointialueiden aloittaminen voisi osaltaan tarKUNTIEN SOPIMUS MALLI ON LIIAN KESKI TETTY, VÄHÄN KOMMUNISMI TYYPPINEN. Koskinen pitää lääkäreiden parempaa palkkaa perusteltuna, kun sitä vertaa kuusi vuotta kestäviin lääketieteen opintoihin ja sen päälle tulevaan pitkään erikoistumisjaksoon. – Vuodenvaihteen jälkeen valtiolla on rahat ja vastuu päästä ratkaisuun neuvotteluissa. Koskinen pitää tällaisia pelkoja turhana etenkin kuntasektorilla, jossa monella alalla on kova työvoimapula. Tilanne muuttuu, kun hyvinvointialueiden taustalle tulee valtio. Sen jälkeen kuntien työntekijöistä suuri osa siirtyy hyvinvointialueille, joiden rahoituksesta vastaa valtio. Koskinen näkee, että jokainen hyvinvointialue on jo yksinään niin suuri työnantaja, että kukin niistä voisi itse neuvotella työehtosopimukset. Hän pitää julkisella sektorilla esimerkiksi erikoistuvien lääkäreiden peruspalkkaa koulutukseen nähden melko pienenä. – Rehellisesti sanottuna: helppoa ratkaisua ei ole. – Nykyinen sopimusmalli on liian keskitetty. Koskinen kyseenalaistaisi myös ajatuksen siitä, että kuntasektorin sopimusten pitäisi seurata muiden alojen palkkakehitystä. MYÖS LABOREN Mika Malinrannan mielestä tällä hetkellä kuntasektorin neuvotteluissa hiertää erityisesti kysymys siitä, voidaanko jollekin ammattiryhmälle – tässä tapauksessa hoitajille – maksaa muita suuremmat palkankorotukset. Esimerkiksi Lapin ja Itä-Suomen tarpeet ovat monin osin toiset kuin Etelä-Suomen. Koskinen laski Demokraatti.fi:n haastattelussa keväällä, että Tehyn ja Superin ajama monivuotinen palkkaohjelma nostaisi hoitajien palkat muutamassa vuodessa lähes samalle tasolle kuin on erikoistuvien lääkäreiden peruspalkka, jos lääkärit saisivat vain normaalikorotukset. Jatkossa KT:n ei Koskisen mukaan tarvitse enää vastaavalla tavalla huolehtia siitä, että heikotkin kunnat kestävät sopimusratkaisun ilman tuntuvia valtionapuja tai veronkorotuksia. Osa kunnista oli niin pieniä, että niillä ei olisi ollut resursseja käydä sopimusneuvotteluja. Hän pitää hoitajien neuvottelutilannetta tässä tilanteessa vahvana, etenkin jos sopimukseen ei päästä ennen vuodenvaihdetta. Koskinen pitää tilannetta hankalana, kun kunnissa lähtökohta on se, että alhainen palkka koskee monia ammattiryhmiä, ei vain hoitajia. – Kun nykyisen kaltaisessa tilanteessa paikallisia neuvotteluja on käyty valtakunnallisen pääsopimuksen pohjalta, niin yleensä on päädytty työntekijöiden kannalta parempiin sopimuksiin. Myös koulutusvertailu voi Koskisen mielestä johtaa harhaan. Ja olisi tärkeää ottaa huomioon kunkin alan ja alueen todellinen kysynnän ja tarjonnan tilanne. – Nykymalli on vähän kommunismityyppinen järjestelmä, tavallaan positiivisessa mielessä. Näin mahdollistettaisiin myös reilu kilpailu työvoimasta. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Nykyinen kuntien työmarkkinamalli on rakennettu aikana, jolloin Suomessa oli yli 400 kuntaa. Koskinen muistuttaa, että lääkäreiden palkka muodostuu merkittävältä osalta ylityöksi laskettavista päivystyksistä. – En näe hoitajien puolella suurta riskiä edes joukkoirtisanoutumisissa, kun työvoimasta on kova pula, Koskinen sanoo. – Palkkakiistassa on kuitenkin lopulta kyse valinnoista, jos sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden halutaan onnistuvan. Myös palkkaohjelmasta sopiminen voisi olla helpompaa vasta tässä vaiheessa. Kuntakentän kehitys on pitkään mennyt kohti suurempia yksiköitä ja leveämpiä hartioita. Ratkaisu on enemmän rahaa terveydenhoitoon ja vähemmän aseisiin. Tällä hetkellä kuntakentän työnantajaa edustaa KT Kuntatyönantajat. Tai että muut liitot lähtevät seuraavalla kierrokselle automaattisesti tavoittelemaan parhaimman sopimuksen tehneen liiton palkankorotusprosentteja. Esimerkiksi kuntayhtymät ja vasta toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet ovat henkilöstömäärältään merkittäviä toimijoita. En tiedä mikä voisi olla oikea resepti vertailla esimerkiksi hoitajien ja opettajien palkkausta tai työn vaativuutta. Tämä luo paljon painetta hallitukselle. de_09062022_14.indd 18 de_09062022_14.indd 18 1.6.2022 9.44 1.6.2022 9.44
Samalla olisi helpompi miettiä alueellisia eroja ja tarpeita. – Hyvinvointialueilla valta ja vastuu keskittyvät paikallisesti. 19 Demokraatti KYSE ON VALINNOISTA, JOS SOTEUUDISTUKSEN JA HYVINVOINTIALUEIDEN HALUTAAN ONNISTUVAN. de_09062022_14.indd 19 de_09062022_14.indd 19 1.6.2022 9.44 1.6.2022 9.44. Itse näen, että hyvinvointialueilla pitäisi olla myös mahdollisuus itse hankkia tarvitsemansa rahoitus. Tähän olisi ratkaisu alueellinen verotusoikeus. Samalla työvoiman kysyntä ja tarjonta alkaisivat enemmän ohjata palkkausta kuten yksityisellä sektorilla. Mieles täni valtio ei ole tähän paras toimija. jota keinoja kunta-alan palkkojen korjaamiseen, osin vaikka liukumilla
Ei se mitä itselle saadaan, vaan se etteivät toiset saa ainakaan enempää. Näillä indekseillä on automaattinen, mutta myös poliittisista päätöksistä kirpoava vaikutus talouteen – julkiseen sekä yksityiseen. Silloin olisi kyllä täysin oikeutettua, että oma elinaika sidotaan muiden elinaikaan. Vuosina 2015–2018 KEL-indeksiä joko jäädytettiin, leikattiin tai alennettiin päätösperäisesti julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson tilanteesta, yleensä hinnasta, määrästä tai arvosta. Indeksiin liittyy siis paljon määriteltävää ennen kuin sitä voidaan käyttää eri asiayhteyksissä, mutta silti sitä tunnutaan käyttävän melko huolettomasti. Indeksi voisi tarkoittaa – keskustelijan mukaan – näissä pöydissä lähes mitä tahansa riippuvuutta hintojen tai palkkojen kehityksestä tai toisista sopimuksista tai toisten saamista korotuksista. Eläkeläiset puhuvat usein vihansekaisin tuntein taitetusta indeksistä. Törmäsin sanan vapaatulkintaiseen käyttöön työja virkaehtosopimuksiin liittyvissä asioissa. Vuonna 2015 sattui poikkeuksellinen talouden vaihe, kun kuluttajahintojen vuosimuutos oli negatiivinen, minkä vuoksi kansaneläkeindeksi (KEL), joka säätelee etuuksien tasoa, aleni 2016. Indeksi indeksistä de_09062022_20.indd 20 de_09062022_20.indd 20 1.6.2022 9.48 1.6.2022 9.48. Ja ansioiden tulisi kasvaa nopeammin kuin hintojen, jotta reaaliansiot ja sitä myötä ostovoima kohenisi tasaisesti. 20 Demokraatti Elina Pylkkänen Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri elina.pylkkanen@gov.fi Indeksi Ei se mitä itselle saadaan, vaan se etteivät toiset saa enempää. Tai pikemminkin helppouteen käyttää indeksi-sanaa yleisterminä eri yhteyksissä. Ansiotasoindeksi puolestaan aleni vuonna 2017. Tämä on edunvalvonnan ja tietenkin järjestöpolitiikan peruskauraa. Elinaikakerroin sopeuttaa työeläkkeen tasoa eliniän nousuun. I ndeksi-sana on tuontitavaraa englannin kielestä ja sillä tarkoitetaan tilastollista muutosta, joka kuvaa jonkin muuttujan suhteellista muutosta tietyllä aikajaksolla. Ekonomistin korvassa kaikkein tutuimmat indeksisanat ovat kuluttajahintaja ansiotasoindeksi (KHI ja ATI). EKONOMISTINA SEURAAN KHI:n ja ATI:n kvartaalija vuosikehitystä. Tämä epäsymmetria kuulostaa hämmentävältä, vaikkakin inhimilliseltä. Tulotaso voidaan sitoa elinaikaan. Indeksit vaikuttavat myös sosiaalietuuksiin. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100. Sijoittajilla taas kiinnostus kohdistuu indeksirahastoihin. Tosin kymmenisen vuotta sitten viitearvoksi otettiinkin ATI, tai pikemminkin indekseistä se, joka kulloinkin on suurempi. Lähes lainalaisesti tulkiten ehdollinen indeksi vaikuttaisi kuitenkin vain ylöspäin eli korottavasti, eikä varsinkaan heikentävästi. Vuonna 2022 ollaankin siinä tilanteessa, että hinnat nousevat niin vauhdikkaasti, etteivät ihan kelvollisesti nousevat palkat ehdi perässä. Eräänlainen indeksi on myös työeläkkeiden tasossa. Ansiotulojen marginaaliveroasteikon tulorajoihin on perinteisesti tehty vuosittain inflaatiotarkistus KHI:n osoittamalla prosentilla. Elintaso laskee kaikilla, koska KEL-indeksikin tulee jälkivaikutteisesti. Terveydenhoitajat ovat huolissaan painoindeksistä. Mutta on oltava tarkkana ja valppaana, mihin viitataan ja mistä puhutaan – ja ymmärrettävistä syistä. Molempien pitäisi nousta monotonisesti mutta hitaasti. Kerroin leikkaa kuukausieläkkeitä sen mukaan, miten keskimääräinen elinikä jatkaa kasvuaan