ILMASTONMUUTOS Pienet teot ratkaisevat LIBANON Loputon sota SOME Politiikkatrolli pelaa seksillä 8.5.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 25 / 8. Tutustu ja liity jäseneksi . Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. to uk ok uu ta Työelämässä 55+ ei kelpaa, vaikka pikku tuunauksella he pelastavat Suomen. Tradeka. Etuja ja enemmän. Työelämän pelastajat de_08052025_001.indd 1 de_08052025_001.indd 1 26.4.2025 8.39 26.4.2025 8.39. tradeka.fi/liity PAL.VKO 2025-21 00 74 43 -2 50 9 6 414880 074923 2 5 9 TIETO TEEMA Kuka uskoo tietoon
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 25.4.2025 16.19 25.4.2025 16.19. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
Tietoon luotetaan, mutta yhtä totuutta ei ole. TOUKOKUUTA 2025 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI RINNANMITALLA TOTUUS HARKKI Pornotypy trollaa puhumaan politiikkaa. KASVO TEEMA POLITIIKKA de_08052025_03.indd 3 de_08052025_03.indd 3 25.4.2025 8.51 25.4.2025 8.51. 3 Demokraatti 9/ 25 32 20 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 8. Ei mitään kädenlämpöistä aktivismia
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 www.demokraatti.f i Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 9/ 25 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Taas on rahaa Viikon kuva: Aurinkovoimaa Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Eveliina Heinäluoma D-analyysi: Hokkuspokkusrahaa D-ilmiö: 55+ on ratkaisu Vaalit: Kaksin aina parempi Essee: Markus Leikola Kielenpäällä: Pehmokieltämistä D-kolumni: Janne M. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Korhonen Libanon: Loppumaton sota Kuvataide: Tauti ja materiaali Kirja: Veljekset vasemmalta Kirja: Vapaamuurarien salat Kirjavisa: Synkkää ja kaunista Kolumni: Jyrki Liikka Puheenvuoro: Niilo Toivonen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Niko Simola IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Sini Harkki Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Marjaana Varmavuori Ka nn en ku va : ku va nk äs itt el y A rja Jo ki ah o Suomessa tarvitsee yhä miettiä sellaista aika merkityksetöntä tekijää kuin työnhakijan ikä. Seuraava numero ilmestyy 22.5. 14 12 RAHAA ON Hallituksen takinkääntö JARI LINDSTRÖM Selvitysmies + TEEMA Totuuden jälkeen 51 5 6 8 11 12 14 22 24 26 27 28 32 38 39 40 44 46 48 49 59 60 64 65 66 de_08052025_04.indd 4 de_08052025_04.indd 4 28.4.2025 12.50 28.4.2025 12.50. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Susanna Luikku Ulkoasu: AD Arja Jokiaho Taittaja Jaana Vainikka Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6
Vaikka asian selittäisi miten päin tahansa, elinkeinoelämän halu yhteisöveron laskusta ja varakkaiden yritysjohtajien verohelpotuksista käveli nappaskengät jalassa valtiovarainministeriön kukkaronvartijoiden yli. VAIN KYLMÄT faktat ratkaisevat Suomi-laivan kurssia määritellessä, näinhän meille on sanottu. Velka oli belsebuupista ja sen ottaminen Sanna Marinin viisikkohallituksen tavalla veisi isänmaan turmioon. Virkamiehet olivat yksimielisiä: valtion velanotto piti taittaa ja julkinen talous sopeuttaa, ettei Suomi joutuisi EU:n kassanvartijoiden tarkkailuluokalle. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Rahaa on, takaan sen Pääkirjoitus MELKOINEN SOTKU – KUKAHAN TÄMÄN SIIVOAA. Mutta mitäs vanhoja muistelemaan. Velkalaiva, joka uppoaa. KEHYSRIIHEN JÄLKEEN on nähty ihmeitä. Samat rahaministeriön virkamiehet ja talousoikeiston ekonomistit, jotka olivat vielä helmikuussa pitäneet valtion lisäsopeutuksia ainoana vaihtoehtona, puhuvatkin nyt naama peruslukemilla veronalennusten ”dynaamisista vaikutuksista”. Jos joku olisi tuolloin sanonut hallituspuolueille, että vuoden 2025 puoliväliriihessä teette jättimäiset, varakkaille painottuvat veronkevennykset ja käännätte velkahanat taas kaakkoon, harva olisi uskonut. Velkareki, jota vedetään sulalla maalla. Tämän tajuaa hallituskin, vaikka siellä kovasti yritetään selittää ideologinen takinkääntö parhain päin, välttämättömyytenä. H arva muistaa enää vuoden 2023 eduskuntavaalien iskulauseita ja sen jälkeisen uuden hallituksen ensimmäisessä budjettiriihessä kuultuja kielikuvia. Kaikki tietävät, että kyse on uhkapelistä. Sakset napsumaan, vesurit heilumaan ja sotepalveluiden ryteikkö nurin, koska vain faktat näin määräävät. Onhan vaalilupauksista ainakin perussuomalaisten ykköstavoitteena ollut ”pensan hinta alas” toteutunut. de_08052025_05.indd 5 de_08052025_05.indd 5 29.4.2025 9.19 29.4.2025 9.19. Onpahan melkoinen sotku – kukahan tämän siivoaa. Jos nyt kokeiltavat toimet eivät sysää talouskasvua liikkeelle, tai jos ulkopuolinen uhka vaikka Trumpin kauppasotien muodossa hajottaa pilvilinnat, Suomen kansantalous on vuonna 2027 hallituksen vaihtuessa sellaisessa tilassa, että valtiovarainministeriksi ei ole tunkua. Petteri Orpon ja Riikka Purran hallitus vetosi 2023 – ja vielä kevättalvella 2025 – kaikissa toimissaan valtiovarainministeriön laskelmiin. Tällä hetkellä hallituspuolueet toistavat mantraa, miten hallitus ”pyrkii edelleen noudattamaan talouskuria ja vastuullista finanssipolitiikkaa”, mutta on valmis ”joustamaan lyhyellä aikavälillä” turvatakseen pitkän aikavälin talouskasvun ja hyvinvoinnin
6 Demokraatti V iik on ku va A FP de_08052025_06.indd 6 de_08052025_06.indd 6 24.4.2025 14.08 24.4.2025 14.08
Vaikka Yhdysvallat Donald Trumpin johdolla edelleen haluaa hirttäytyä fossiiliseen energiaan, yleistyvät puhtaat energiamuodot muualla maailmassa. Kiina myös tuottaa valtaosan maailman aurinkopaneeleista. Esimerkiksi Kiina rakentaa tällä hetkellä lähes kaksi kertaa enemmän tuulija aurinkoenergiakapasiteettia kuin kaikki muut maat yhteensä. de_08052025_06.indd 7 de_08052025_06.indd 7 24.4.2025 14.08 24.4.2025 14.08. 7 Demokraatti AURINKOVOIMA YLEISTYY
Veroale kaikista rikkaimmille katetaan pika vipillä valtion eläke rahastosta. Lindénin mielestä hallitus päätti kehysriihessä turvautua ”voodoo-talousoppiin”. Miten se on mahdollista. Hallituksen alkukausi on ollut kompastelua ja poukkoilua. Sosiaaliturvasta, terveydenhuollosta ja hoivasta on leikattu, rikkaimpien veroja alennettu ja muiden veroja korotettu. Eli tämä on samaa sarjaa kaikille muille hallituksen ay-liikettä heikentäville toimille. V IIK O N LU KU 43 mrd. Lindén luonnehtii hallituksen kahta ensimmäistä vuotta kompasteluksi ja poukkoiluksi. – Poliittisessa tarinassa unohdettiin tietoisesti se, että velkaa oli otettu eduskunnan yksimielisillä päätöksillä, joilla lievennettiin vuosien 2020–2022 koronapandemian ja Venäjän vuonna 2022 Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen vaikutuksia. Suomen valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan vuosina 2026—2029 noin de_08052025_08.indd 8 de_08052025_08.indd 8 29.4.2025 9.25 29.4.2025 9.25. JOONA RÄSÄNEN X:SSÄ Hallitus alentaa yhteisöveroa, mitä perustellaan dynaamisella vaikutuksilla. HALLITUKSEN PUOLIVÄLIRIIHEN tulokset eivät saa hyvää arvosanaa SDP:n kansanedustajalta Aki Lindéniltä. Samalla työttömyys on kasvanut, tuloerot ja köyhyys lisääntyneet sekä talouskasvu tyrehtynyt, hän summaa. Sillä tarkoitetaan oppia, jonka mukaan rikkaimpien tulojen lisääminen heidän verojaan alentamalla kääntää kansantalouden nousuun ja muutkin kansankerrokset pääsevät sitten hyötymään ”rikkaiden pöydiltä putoamista murusista”. Hallituksen tavoite on heikentää liittojen järjestäytymisastetta eli heikentää niiden yhteiskunnallista painoarvoa. Huoli velkaantumisesta lensi romukoppaan. Ne rahat menevät yritysten omistajille. PETRI VANHALA X:SSÄ Kasvuriihestä tuli jakovarariihi. Lindén muistuttaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen nousseen valtaan syyttämällä edellistä hallitusta ”holtittomasta velkaantumisesta”, jonka se lupasi laittaa kuriin. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Valtionvelka, mikä ihana tekosyy Hallitus tarjoaa voodoo-talousoppia Orpon hallituksen tekemä ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen on elinkeinoelämän ja kokoomuksen pitkäaikainen märkä uni, nyt naamioituna säästötoimeksi, passelisti perusteltavaksi, kun valtion talous on riittävän kuralla. eurolla. Ka up pa le ht i Rahaa ei pitänyt olla, mutta nyt hallitukselta tuleekin valtava veroale. ANTTI PALOLA X:SSÄ POLITIIKKA – ”Voodoo-talousoppi” ehdittiin maailmalla jo hylätä pätemättömänä ja vastuuttomana, mutta trumpilaisuuden uuden nousun myötä se on saanut Suomessa vaikutusvaltaisen kannattajan eli Orpon-Purran hallituksen, Lindén sanoo
Aallon mielestä hallituksen päätös vaarantaa monella alalla tehdyn kolmivuotisen työehtosopimuksen ehdollisen viimeisen vuoden toteutumisen. Perustelitte uutta talouslinjaanne, velkasuhteen vakauttamisen hylkäämistä hallituskaudellanne, nyt tekemienne toimien dynaamisilla ja itserahoittavilla vaikutuksilla. Tutkimuksessa poliittisiin päätöksiin liittyvä epävarmuus huolestutti aiempaa useammin. – Teollisuusliiton on arvioitava uudelleen, voiko se enää sitoutua kolmen vuoden työrauhaan. Se on yhtä dynaamista kuin kautenne alussa tekemänne päätös parantaa työllisyyttä 100 000 uudella työllisellä ja saada sillä miljardin euron lisäruiske valtion talouteen. Erityisesti alle 30-vuotiaiden säästäminen lisääntyi: alle 30-vuotiaista 45 prosenttia vastasi säästävänsä eläkeikää varten vuonna 2024. Hänen mielestään tämä heikentää työntekijän halua osallistua järjestäytyneeseen ammattiyhdistystoimintaan. YKSITYINEN SÄÄSTÄMINEN eläkeaikaa varten yleistyi viimeisen kymmenen vuoden aikana, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta. Höpö höpö. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto pitää tätä puuttumisena työehtosopimusten yleissitovuuteen. Yleisimmin säästivät yrittäjät, korkeampituloiset ja lähellä eläkeikää olevat. Toimenne ovat olleet pelkkää keppiä ja nyt työttömyys on liki ennätysluvuissa. Lopputulemana on kasvava velkataakka ja/tai lisäleikkaukset. ELÄKE TYÖMARKKINAT Eläke turvaa – kai Hallitus istui työmarkkinapöytään ORPON HALLITUS tunkee jälleen työmarkkinapöytään, kun se päätti puoliväliriihessä poistaa ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Samalla periaatteella jaoitte leikkauksia – kuten ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeuden poiston ja kehitysavun leikkauksen – inhokeillenne. Osuus oli seitsemän prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2019. Kasvava velkataakka on melkoinen kasvutoimien jarru, pohtii Demokraatin väki. Toimillanne jätätte seuraavalle hallitukselle ilkävän perinnön. Nuorten eläkesäästämisen yleistyminen saattaa heijastaa heikentynyttä luottamusta eläketurvaan. Verovähennysoikeuden poisto on myös työehtosopimuksiin liittyvä asiakokonaisuus, Aalto sanoo. iStock de_08052025_08.indd 9 de_08052025_08.indd 9 29.4.2025 9.25 29.4.2025 9.25. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari KESÄN HERKKU TOISEN HERKKU Parasta kylmänä Parasta varastettuna Hyvä hallitus, Puoliväliriihenne ei ollut talouspolitiikkaa, vaan vain politiikkaa. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista luotti yleisesti eläkejärjestelmään. Kyselyyn vastanneista talousja työllisyystilanteen kehitys sekä myös kohtuuhintaisten sosiaalija terveyspalvelujen saatavuus olivat aiempaa useammalle huolestuttava asia. Puoliväliriihen esitykset voivat tuoda hetkellisen kasvusysäyksen talouteen, mutta käytännössä ne, kuten veronkevennykset, aiheuttavat pysyvän aukon valtion tuloihin ja heikentävät julkista taloutta. Jaoitte rahaa – muun muassa veronalennuksia ja erilaisia huojennuksia – poliittisten intohimojenne mukaan erilaisille eturyhmillenne
3. Kuinka suuri osa aluevaalien annetuista äänistä hylättiin. Kumpi on SATUHAHMO. Kuka nousee eduskuntaan Pirkanmaalta, jos Ilmari Nurminen valitaan Tampereen pormestariksi. Johtaja, mutta kuka. Tämä olisi merkinnyt hyvinvointialueille noin 1,5 miljardin euron lisälaskua. Palkkaohjelma takasi kuntaja hyvinvointialalle useammaksi vuodeksi vientialoja suuremmat korotukset. 9. Myös hyvinvointialueiden kituva talous vaikutti sopimuksen irtisanomiseen. Minkä puolueen listoilta Suomen Pankin ekonomisti Sanna Kurronen pääsi Espoon valtuustoon. Mikä oli suomalaisen Liberaalipuolueen alkuperäinen nimi. Minä vuonna SDP on ollut viimeksi kuntavaalien suurin puolue Helsingissä. 6. Nyt korotus jäänee kaksi prosenttiyksikköä pienemmäksi. Milloin ja mitkä olivat Suomen edelliset tuplavaalit. 5. 1) Han na Lai ne 2) vuo nna 199 6, kun tav aal it ja Euroo pan par lam ent in vaa lit 3) 4,1 % 4) 197 2 5) 79 vuo tta 6) Met an toi mitu sjo hta ja Mar k Zuc ker ber g 7) lib era alie n 8) Kan sal lin en Vis kip uol ue 9) 18 917 10 ) 54, 2 MAAILMAN TILA • Kunta-alan palkkaohjelma Työnantaja sai rivinsä suoraksi P alkankorotuskattona toimiva vientivetoinen palkkamalli vahvistui, kun Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT irtisanoi kuntaja hyvinvointialalle vuonna 2022 sovitun palkkaohjelman. Mikä oli kuntavaalien äänestysprosentti. Palkkaohjelma oli etenkin vientivetoista palkkamallia ajavalle Elinkeinoelämän keskusliitolle järkytys. Ohjelman piti olla voimassa vuoteen 2027 saakka. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Brendan Smialowski 10 VIS V 1. Kuinka vanha on Kalervo Kummola (kok.). 10. de_08052025_10.indd 10 de_08052025_10.indd 10 29.4.2025 10.07 29.4.2025 10.07. Palkkaohjelma olisi taannut vuosina 2025–2027 hoitajille yhteensä noin 10 prosentin palkanlisän. 8. Mikä oli kuntavaalien äänikuningatar Eveliina Heinäluoman äänimäärä. 2. – Ohjelman on edistettävä aidosti palkkatasa-arvoa ja parannettava hoitoalan ja varhaiskasvatuksen vetoja pitovoimaa, Inberg sanoo. Suomen lähija perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Päivi Inberg pitää kuntaja hyvinvointialan palkkaohjelmaa välttämättömänä. Työntekijäpuolen pääsopijajärjestöissä ei suuresti yllätytty ohjelman irtisanomisesta, mutta pettymys oli kova. 4. 7
Pääministeri itsekin myönsi, että kyllä tähän sisältyy aikamoinen riskinotto. Vaalien jälkeinen aika on ollut aikamoista pyöritystä. Mikä on voimaeläimesi ja miksi. Hallitukselta on aikamoista pokerinpeluuta laittaa näin paljon veronmaksajien yhteistä rahaa kaikista varakkaimpien veronkevennyksiin. Arviosi hallituksen puoliväliriihestä, oliko tulos yllätys. 11 Demokraatti lapsiperheiltä, vammaisilta ja työttömiltä – ja nyt yhtäkkiä sitä rahaa on taiottu lisää. Kyllä ne tukevat. Millainen rupeama se on ehdokkaalle. Olen mukana puolueen työryhmätyössä, ja siellä katse kohdistetaan seuraaviin eduskuntavaaleihin. Olemme kaksi vuotta kuulleet tältä samalta porukalta, että rahaa ei ole ja siksi on välttämätöntä leikata vanhuksilta, Vaalija vauvavuosi Kuntavaalien äänikuningatar Eveliina Heinäluoma sai hektiseen vaalikevääseen voimaa aurinkoiselta pikku vesseli Hugolta. Teksti Nora Vilva Kuva Nora Vilva ja iStock EN VOINUT KUVITELLA, ETTÄ TÄLLAINEN OLISI MAHDOLLISTA. Edessä on vuosi ilman vaaleja. Mutta äänestystulos on viesti siitä, että Helsingissäkin on vahva halu muutokseen, halu saada tätä politiikan suuntaa käännettyä. Ja eduskunnassa on tärkeää tietää Helsingin tarpeet, jotta osaa pitää Helsingin puolia valtakunnan päätöksenteossa. Vähän vielä pöllämystynyt. Yllätti. Vaikka kevät on ollut kiireinen ja yöunet vähäiset, niin huomaan, ettei ollenkaan tunnu siltä, että olisi jotenkin voimat vähissä. Väsymys katoaa, kun hänen aurinkoisen ja innostuneen naamansa näkee heti ensimmäisenä herätessä ja sitten ryhdytään yhdessä aamutoimiin. Mikä meno. En voinut kuvitella, että tällainen olisi mahdollista. Ja samalla laitetaan myös kaikki toivo sen varaan, että nämä ihmiset ja yritykset yhteisöveron laskun kautta laittavat talouden rattaat käyntiin. Ensi vuosi tarjoaa mahdollisuuden keskittyä täysillä puolueen työryhmätyöhön ja vaaliohjelmavalmistautumiseen. Tässä orientoituu aina asiaan kerrallaan. Tämä suunnan muutos oli iso yllätys. Onko ristiriitainen olo kun hoitaa sekä Helsingin kaupungin että eduskunnan asioita – vai tukevatko ne toisiaan. Yllättikö maan äänikuningattaruus. Olen päätynyt siihen, että voimaeläimeni on siinä meidän yhdeksän kuukauden ikäisessä vesselissä. Ensimmäisenä on Helsingin kaupungin strategianeuvottelut. Poikamme Hugo. de_08052025_11.indd 11 de_08052025_11.indd 11 29.4.2025 11.08 29.4.2025 11.08. Helsingin puolella on hyötyä, että tietää mihin suuntaan eduskunnassa ollaan politiikkaa viemässä tai minkälaista lainsäädäntöä on tulossa
Se osoittautui valtiovarainministeriön ennusteiden valossa saavuttamattomaksi unelmaksi. Aikuisten ihmisten maailmassa asiat voisi hoitaa myös toisin. Alueet ovat karsineet palveluita ja irtisanoneet jo valmiiksi alimitoitettua henkilöstöään, koska alijäämien pitää olla katettuina vuoden 2026 loppuun mennessä. de_08052025_12.indd 12 de_08052025_12.indd 12 25.4.2025 15.30 25.4.2025 15.30. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) toisti tiedotustilaisuudessa useaan kertaan, että vakauttamistavoitteesta pidetään kiinni. Tämän hokkuspokkusmiljardin ansiosta bkt:n velkasuhde ei näyttäisi kasvavan vuonna 2027 edellisvuodesta. Esimerkiksi sopimalla talouden tasapainottamisesta yhdessä ylivaalikautisesti, kuten Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ehdotti. analyysi ORPON HALLITUKSEN TALOUS KIKKAILU TUO MIELEEN ITÄNAAPURIN UTOPISTISET TUOTANTO TAVOITTEET. Vakauttamisesta ei päästetä irti, koska kokoomus voitti eduskuntavaalit lupaamalla katkaista Suomen velkaantumiskierteen. Lisäaikaa ovat vaatineet poliitikot ja sitä ovat suositelleet asiantuntijat, muun muassa talouspolitiikan arviointineuvosto. Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen mukaan velkasuhteen kasvu ei ole ministeriön ennusteessa kertaakaan pysähtynyt. Kokoomus takertuu menetettyyn unelmaan. 12 Demokraatti Simo Alastalo simo.alastalo@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin politiikan toimittaja. Nyt se on löytänyt itsensä tikkejä vaativan haavan ääreltä taskussaan käytettyjä laastareita. Hallituksen finanssipolitiikka, jossa velkaantumisen on tosiasioiden vastaisesti vakauduttava, rapauttaa suomalaisten peruspalveluja. Hokkuspokkusmiljardi Kokoomuksen talouspoliittinen jääräpäisyys rapauttaa suomalaisten peruspalveluja. KOVIMPANA TALOUSKESKUSTELIJANA on viime ajat häärinyt kokoomus. Pysähtyminen tapahtuu vain hallituksen skenaariossa, niin kutsutussa tavoiteurassa ja perustuu jo mainittuun siltarahoitukseen. H allitus teki puoliväliriihessä hämmentävän veropoliittisen täyskäännöksen, ja hylkää tavoitteensa velkaantumisen taittamisesta. JÄÄRÄPÄISYYDESTÄ MAKSETAAN kovaa hintaa hyvinvointialueilla, joiden alijäämätavoitteet on sidottu raiteiltaan suistuneeseen finanssipolitiikkaan. Se on aiheuttanut omilla talouskurisaarnoillaan tilanteen, jossa se ei voi uskottavasti perääntyä mahdottomaksi osoittautuneista tavoitteistaan. Mutta hallitus ei ole tätä valmis myöntämään. Käytännössä tavoite on ilman maailmantalouteen liittyviä ihmeitä niin lujasti kivillä, että hallitus kertoi turvautuvansa Valtion eläkerahastolta siirrettävään miljardin “siltarahoitukseen”. Koska finanssipoliittisista tavoitteista ei ole muuta jäljellä. Hallituksen viimeinen suuri finanssipoliittinen tavoite, josta sota ja Donald Trump eivät vielä olleet tehneet selvää, oli velkasuhteen vakauttaminen hallituskauden loppuun mennessä. MIKSI VAKAUTTAMISESTA on tullut Orpon hallitukselle niin tärkeä, että kikkailusta sen ympärillä tulee mieleen entisen itänaapurin utopistiset, paperilla toteutuneet tuotantotavoitteet. Näin luodaan vaikutelma velkasuhteen kasvun hetkellisestä pysähtymisestä hallituskauden lopulla. Uskottavinta olisi tunnustaa tappio ja todeta sen johtuvan olosuhteista, joiden haastavuus on kaikille selvää
2013 2018 2023 1,5 1,2 0,9 0,6 0,3 5 hlö* 1 hlö 4 hlö 3 hlö 2 hlö Asuntokuntien määrä 2013–2023, milj. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: HS.fi Lähde: Yle.fi Arvostamme suomalaista työtä. Lapsettomat parit, alle 35 v. * viisi tai useampi henkilö de_08052025_13.indd 13 de_08052025_13.indd 13 29.4.2025 9.27 29.4.2025 9.27. Heidän määränsä on kasvanut toistakymmentä vuotta. 13 Demokraatti Velkaantuminen Hallituksen puoliväliriihen toimet merkitsevät valtion velkaantumisen kasvua. Lapsettomat parit, yli 64 v. Yhden hengen taloudet, yli 64 v. Veroprosentti Hallitus keventää etenkin suurituloisten verotusta. Muut taloudet Parit, joilla lapsia Yhden huoiltajan taloudet Yhden hengen taloudet, 35–64 v. 82 002 56 386 48 769 9 326 8 296 7 860 6 826 5 086 2 159 Yksin asuvan tuloista kuluu suuri osa asumiseen Kotitalouksien määrä, joilla kuluu asumiskustannuksiin yli 40 % käytettävistä olevista tuloista (2023). G ra fii kk a: Ja an a Va in ik ka / Lä hd e: Ti la st ok es ku s, Ta lo us el äm ä Yhden hengen taloudet, alle 35 v. kpl Yksinasuvia oli vuoden 2023 lopussa kaikista asuntokunnista 47 %. D EM O G RA A FI Yhä useampi elää yksin Suomessa asuminen on kallista – ja erityisen kallista se on yksinasuville. Lapsettomat parit, 35–64 v. Vuoden 2023 lopussa yli 860 000 yksinasuvaa asui kerrostalossa eli 65 % kaikista 1,33 miljoonasta yksinasuvasta. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
TYÖVOIMAPULAN PELASTAJAKSI 14 Demokraatti de_08052025_14.indd 14 de_08052025_14.indd 14 29.4.2025 9.52 29.4.2025 9.52. 14 Demokraatti ILMIÖ Ongelmajätteestä KOSKAAN EI OLE LIIAN MYÖHÄISTÄ MIETTIÄ, MILLAISEKSI HALUAISI TYÖTÄÄN TUUNATA
15 Demokraatti Ongelmajätteestä Moni eläkeikää lähestyvä puhkuu työ intoa ja motivaatiota. Suomalainen työ elämä tarjoaa heille suorittamista ja pitkää päivää. Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho ja iStock 15 Demokraatti de_08052025_14.indd 15 de_08052025_14.indd 15 29.4.2025 9.52 29.4.2025 9.52
TYÖMARKKINOIDEN ONGELMA ON JOKO-TAIAJATTELU. SUOMESSA YLI 55-vuotiaiden työllisyysaste on Pohjoismaiden heikoin. Jari Lindström on selvittänyt hallituksen toimeksiannosta keinoja, joilla yli 55-vuotiaiden työllistymistä voitaisiin edistää ja työuria pidentää. Hän pitää yli 55-vuotiaiden huonon työllisyysasteen pääsyynä suomalaisten asenneongelmaa, joka ei lakimuutoksilla välttämättä korjaannu. Lindström pitää Suomen työmarkkinoiden ongelmana joko-tai-ajattelua. – Missäs meillä sitten on tähän ongelmaan ratkaisu ja potentiaali. Konkarit töihin: Ehdotuksia +55-vuotiaiden työllisyyden edistämiseksi -selvityksessä ei ole niin sanotusti tarvinnut keksiä pyörää uudelleen. Ikäsyrjintä, samoin kuin muukin syrjintä, on Suomessa laissa kielletty. Joskus tämä tapahtuu jo nuorempana – ja välillä tuntuu, että ikähaarukka putoaa koko ajan, Lindström jatkaa. – Aina kun tehtaalla tuli tiukka paikka, firmaa putsattiin siirtämällä vanhempia työntekijöitä putkeen. Töissä joko ollaan täysillä täyttä päivää tehden tai ei ollenkaan. Irtisanomissa ensin lähtee viimeksi työpaikalle palkattu. Ruotsissa irtisanomisten marssijärjestys on toinen. Selvitysten mukaan työelämän ikäsyrjintä koskee niin nuoria kuin vanhoja. 16 Demokraatti D-ILMIÖ S uomessa ihmisestä tulee liian vanha työmarkkinoille suurin piirtein siinä vaiheessa, kun vitosesta tulee iän ensimmäinen numero, Jari Lindström manaa. Siellä vanhoilla työntekijöillä on lainsuoja. Tilanne on erikoinen maassa, jossa huudetaan työvoimapulaa, tuskaillaan eläköitymisen ongelmia ja samaan aikaan vielä tavoitellaan kunnianhimoista työllisyysasteen nostamista yli 80 prosentin, eli muiden Pohjoismaiden tasolle. Hän kaipaa ”sellaista kultaista keskitietä”, jolla vaikkapa eläkeläinen voi tehdä jaksamisen ja kiinnostuksen mukaan töitä. Suomalaisista 45 prosentilla työura päättyy jo ennen vanhuuseläkeikää. OLLAAN TÄYSILLÄ TÖISSÄ TAI OLLA OLLENKAAN. Lindström ei lähtisi tässä asiassa ottamaan mallia Ruotsista. Yksi syy on vuosikymmeniä käytössä ollut, mutta nyt jo kuopattu eläkeputki. Ikärasismi on suomalaisilla vahvasti sisäänrakennettuna, niin työntekijöillä kuin työnantajillakin, Lindström arvelee. No juuri näissä noin 55-vuotiaiden ja vanhempien ikäryhmissä. Tästä huolimatta Lindström kertoo monesti kuulleensa, että työnhakijalle on suoraan sanottu: ”olet liian vanha”. Selvitystyön aikana Lindströmille kävi selväksi, että hänen esittämäänsä työurahuoltamoa lukuun ottamatta melkein kaikki tarvittavat työkalut ovat jo valmiina. Nyt tätä keinoa ei enää ole, ja se pakottaa meidät asenteellisestikin miettimään asioita aivan toisella tavalla. de_08052025_14.indd 16 de_08052025_14.indd 16 29.4.2025 9.52 29.4.2025 9.52. Lindströmin esittämä työurahuoltamo muistuttaa Singaporessa käytössä olevaa siltatyömallia, jossa eläkeikää lähestyvä työntekijä ja työnantaja miettivät yhdessä työhön tehtäviä muutoksista, jotka auttavat työssä jatkamista. Myös osatyökykyisissä on paljon työhön haluavia. Viittaan tässä vaikka tulorekisterin hyödyntämiseen. SUOMESSA ON tutkitusti ikärasismia, joka on usein esteenä työllistymiselle. Siinä olivat tyytyväisiä työnantaja ja usein myös työntekijätkin. Tai ne säännellään sellaiseksi, että niiden käyttö on mahdotonta. Ruotsin malli vain siirtäisi Suomessa ongelmaa toiseen paikkaan. – Jostain syystä ne eivät meillä seurustele keskenään. Eläkeputkea hyödynnettiin niin sanottuna pehmeänä keinona myös Kymenlaaksossa Voikkaan paperitehtaalla, jossa Lindström oli aikoinaan töissä
Kyse ei ole rakettitieteestä, vaan usein arkisesta erilaisten ihmisten kohtaamisesta ja kuuntelemisesta. Tutkimusten perusteella työajan sovittelu on mahdollistanut työuran jatkamisen myös eläkkeelle jäämisen jälkeen. – Nykyään puhutaan paljon työelä mäintensifikaatiosta. Hänen mielestään on tärkeä ymmärtää, että ihmisillä on työuralla monenlaisia vaiheita, joissa korostuvat erilaiset tarpeet ja toiveet. Samalla unohdetaan moninaiset ja pitkäaikaiset hyödyt, mitä esimerkiksi työpaikan moni-ikäisyyteen ja ikäjohtamiseen satsaaminen voivat tuoda. Työ kuormittaa sekä nuorempia että vanhempia, mutta työkykyä ja työhyvinvointia selvittäneet suomalaiset väestötutkimukset kertovat paljon positiivista yli 50-vuotiaiden työssä jaksamisesta. Kiinnostusta eläkkeellä työskentelyyn on enemmän kuin sen mahdollistavia työpaikkoja. Työelämässä vauhti kiihtyy ja osaamisvaatimukset lisääntyvät. Tämä on yksi syy sille, miksi kannatan anonyymin rekrytoinnin lisäämistä. – Välillä näiden asioiden eteenpäin vieminen työpaikoilla on vähän hidasta, vaikka ikäja työurajohtamisen hyödyistä kertovaa tutkimustietoa on jo paljon. Ruokolainen sinänsä ymmärtää työpaikkojen tuskailun, kuinka vanhempiin työntekijöiden panostaminen koetaan jotenkin ylimääräiseksi työksi tai kalliiksi. – Voitaisiin keskittyä siihen, mikä on työnhakijan osaaminen ja mitä kaikkea tällainen konkari voisi tuoda työpaikalle. Ruokolainen ihmettelee, että edes työvoimapulan pelko ei ole saanut työnantajia laajemmin kehittämään vanhemmille työntekijöille joustavampia työnteon malleja. Usein pienetkin muutokset voivat tehdä ison vaikutuksen, Ruokolainen sanoo. Näiden parempi huomiointi johtaa kestävimpiin työuriin. Työkyky riittäisi lyhyempään työaikaan, mutta ei välttämättä siihen kokoaikaiseen. Tutkimustulosten mukaan viisikymppisillä ja vanhemmilla on vielä paljon annettavaa ja paljon terveitä työvuosia edessä. TYÖTERVEYSLAITOKSEN erikoistutkija Mervi Ruokolainen pitää hyvänä, että Lindströmin selvitys on nostanut – jälleen kerran – keskusteluun vanhempien työntekijöiden työelämässä jatkamisen. – Työurakysymyksissä pitää myös työntekijöiden olla aktiivisia. RUOKOLAINEN JAKAA Lindströmin näkemyksen siitä, että yli 50-vuotiaat työntekijät ovat työelämän voimavara. Moni eläkeikäinen on kiinnostunut jatkamaan työelämässä – edellyttäen, että voi järjestellä työtä ja työaikoja mielenkiinnon ja jaksamisen mukaan. IKÄRASISMI ON SUOMALAISILLA VAHVASTI SISÄÄNRAKENNETTUNA. Muissa Pohjoismaissa tehdään enemmän esimerkiksi osa-aikatyötä. 17 Demokraatti Lindström toivookin, että Konkarit töihin -selvitys käynnistäisi prosessin, jonka tuloksena viiden tai kymmenen vuoden kuluttua ei Suomessa tarvitsisi miettiä sellaista Lindströmin mielestä ”aika merkityksetöntä tekijää” kuin työnhakijan ikä. Koskaan ei ole liian myöhäistä miettiä, millaiseksi haluaisi työtään tai työuraansa tuunata, Ruokolainen sanoo. – Tämä vaikeuttaa myös osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia. Esimerkiksi työuupumusta ja sairaspoissaoloja on yli 50-vuotiailla keskimäärin vähemmän kuin alle 30-vuotiailla. – Ongelmia voi olla niin asenteissa, kustannusten pelossa kuin tiedonpuutteessakin. ASENNEMUUTOSTA TARVITAAN yritysten lisäksi myös työntekijöissä, Jari de_08052025_14.indd 17 de_08052025_14.indd 17 29.4.2025 9.52 29.4.2025 9.52. Työn ja työajan sovittelu koetaan monilla työpaikoilla haastavaksi
de_08052025_14.indd 18 de_08052025_14.indd 18 29.4.2025 9.52 29.4.2025 9.52. Lindström uskoo, että siinä vaiheessa kun ihminen on jo ”vähän jättämässä” työ elämää, olisi hänellä työpaikalle vielä paljon annettavaa – ja usein halujakin jatkaa töissä. – Aika moni työntekijä pitää nykyisen kaltaisia kehityskeskusteluja tyhjänpäiväisinä. – Liian moni kuusikymppinen edelleen ajattelee, että hän ei enää tarvitse lisäkoulutusta tai koulunpenkkiä. – Tämä konkretia voisi olla tulevaisuuden työurahuoltamo, jossa mukana ovat niin työterveyshuolto eli työkykyasiat sekä palvelujen ja työkalujen valtavan kirjon yhteensitova tekoäly. Hän peräänkuuluttaa työnantajien vastuuta siitä, että työntekijä voisi itse vaikuttaa omaan työhönsä ja sen tekemiseen. Tämä on jo nähty kuntapuolella. TYÖNTEKIJÄHAASTATTELUJA tehdessään Lindström huomasi, että suomalaisen työelämän ongelma ei ole vain vanhempiin työntekijöihin suhtautuminen, vaan myös työntekijöiden, niin nuorten kuin vanhojen, jaksaminen. – Monella työpaikalla ja alalla työ koetaan raskaaksi ja ikäväksi suorittamiseksi, selviämiseksi päivästä toiseen. Työministeri Arto Satonen on Lindströmille luvannut, että kokeilu toteutuu. Tässäkin kokeilussa on kyse lopulta myös rahasta. mällä, pitää Lindströmin mielestä päivittää työelämäkeskustelua ja miettiä uudelleen juhlapuheiden työhyvinvoinnit, työkyvyt ja laatukysymykset. Kilpailijafirmassa aika pian ihmetellään, mitä nuo tekevät toisin kun meno on motivoitunutta ja porukka viihtyy. Mutta sillä edellytyksellä, että pystyy itse vaikuttamaan, kuinka paljon viikossa töitä tekee. Jos Suomessa halutaan oikeasti helpottaa työvoimapulaa työuria pidentäSUOMESSA YLI 55-VUOTIAIDEN TYÖLLISYYSASTE ON POHJOISMAIDEN HEIKOIN. – Ja on tässä yhteiskunnallakin vähän pelkoa siitä, milloin jaksamisongelmien takia työja sairauseläkkeiden määrä räjähtää. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Lindström sanoo. Siinä olisi ekosysteemi, josta hyötyisi työnantaja ja työntekijä. Niissä voisi 45 vuotta täyttäneiden kanssa jo käydä syvällisempiä keskusteluja siitä, miltä työura näyttää 15–20 vuoden päästä. Lindström odottaa päätöksiä, kun kokeilun konkretia tarkentuu. – Pankaa se näkymään päivittäisessä työn tekemisessä ja suunnittelussa, miten työtä on järkevää tehdä. Hän esittää eräänlaista työurahuoltamoa, jossa paikallisena sopimisena työntekijä ja työnantaja ajoissa ja yhdessä pohtisivat muun muassa osaamistarpeita sekä miten työntekijä jaksaa ja miten jaksaisi myös viiden päästä. Tämä toive toistui lähes kaikissa Lindströmin selvitykseen tekemissä haastatteluissa – niin työntekijöiden kuin tutkijoidenkin. Tosin Lindströmille selvitysvaiheessa myös viestitettiin työja elinkeinoministeriöstä, että hän ei saisi esittää mitään kustannuksia aiheuttavaa. Suhtautuminen on ollut pääosin myönteistä. LINDSTRÖM USKOO – ja toivoo – että viimeistään syksyllä päästään kokeilemaan selvityksessä esitettyjä toimia. Monella työntekijällä on oma osaaminen vanhentunut. Moni haastateltava kaipasi työhönsä joustoja, mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä sekä sujuvampaa työn ja vapaa-ajan yhdistämistä. Lindström uskoo työhyvinvoinnin näkyvän myös yrityksen tuloksessa. Asennemuutoksen – sen, että ihmiset haluavat ja jaksavat olla pidempään töissä – lähtökohtana on työntekijän oman jaksamisen huomioiminen. – Sehän tässä on yksi koukku, että kun yrityksessä aletaan suunnitella päivittäistä työtä, se näkyy ensin työhyvinvoinnissa ja sitten tuloksessa. Käytännön järjestelyistä vastaavat Työterveyslaitos ja Jatkuvan osaamisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Lindström on hakenut lisärahoitusta monesta paikasta, muun muassa työmarkkinajärjestöiltä. – Mutta sitten ollaan jo pahasti myöhässä, jos työelämäkaaren jatkamiseen herätään vasta lähempänä eläkeikää. Se voisi vähitellen kirkastaa kummallekin osapuolelle, että tällaiset asiat eivät toteudu itsestään. Kukaan ei ole vielä sanonut ei
Tilastojen perusteella valtaosa vanhuuseläkkeellä olevista ei tee töitä siksi, että he olisivat siihen pienen eläkkeen vuoksi pakotettuja. Ymmärrän hyvin siihen liittyviä syitä, mutta tällä kokemuksella uskallan kannustaa katsomaan tuollaisen kortin. Työttömiä usein patistellaan hakeutumaan työvoimapula-aloille. – Nyt on aika kääriä hihat ja ryhtyä toimeen. Edellisestä huolimatta Lindström kannustaa heittäytymiseen, on kyse sitten uudesta alasta tai työn perässä muuttamisesta. Alan vaihtoa tai yrittäjäksi lähtemistä hän harkitsi tarkkaan. Hän on ollut muun muassa pariin otteeseen työtön työnhakija ja työministerinä vuosina 2015–2019. – Jos itse ei tätä hoksaa, niin tämäkin pitäisi jonkun pystyä sanomaan suoraan, kun työttömiä muutenkin moneen kertaan läpivalaistaan ja haastatellaan. Olennaista on päästä varhaisessa vaiheessa tekemään omaan työhön vaikuttavia ratkaisuja ja löytää keinoja rakentaa työuran loppuvaihe merkitykselliseksi ja mielekkääksi työntekijän ja työnantajan yhteistoimin. Työskentely eläkkeen rinnalla on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 2007 lähtien. Huoltamoon voisi sisältyä Ruokolaisen visioissa eräänlainen määräajoin tehtävä välitarkastus, jossa pohditaan niin työkykyä, työuran tulevaisuutta kuin osaamistarpeitakin. Tulokset eivät paljoa rohkaisseet. – Siinä tilanteessa kannattaa käydä itsensä kanssa aika perusteellisia keskusteluja. Rahalla ei ongelmaa ratkaista. – Meillä on isona ongelmana huono työntekijöiden liikkuvuus. . Itse ehkä lähtisin liikkeelle omien harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden miettimisestä, löytyisikö sieltä jotain josta voisi keksiä ammatin tai muuta elantoa. . Hän kertoo jo ministeriaikanaan Sipilän hallituksen kokeilleen muun muassa rahallisia muuttokannustimia. 19 Demokraatti TYÖURA JATKUU ELÄKKEELLÄ . Lähde: Eläketurvakeskus TYÖTERVEYSLAITOKSEN Mervi Ruokolainen toivoo, että Lindströmin esittämä työurahuoltamokokeilu otetaan työpaikoilla ja yhteiskunnassa laajemminkin vakavasti ja hanke etenee selvityksestä käytäntöön. Ruokolainen näkee TTL:n roolin työurahuoltamopilotissa asiantuntijana, joka voi tarjota työpaikkojen ja työntekijöiden käyttöön vaikutustutkittuja uravalmennuksia. . Ja myös jonkun inhorealistisen ja suorasanaisen ammattilaisen kanssa. Lindströmin mukaan kaikista ei ole vaikkapa hoitoalalle. Mitä aloja tai ammattitaitoja hän suosittelisi ihmiselle, joka pohtii tulevaa työuraansa ja selviämistä työelämässä. LINDSTRÖM ON itse työelämän ääripäiden kokemusasiantuntija. Lindström perää tässäkin asiassa omien asenteiden päivittämistä. Vuonna 2023 työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla teki töitä 43 000 vakuutettua. Jos on vaikka 20 vuotta työuraa jäljellä, niin kannattaa hypätä sinne epämukavuusalueelle eikä jäädä odottamaan jotain ihmettä. Siinäkin on vaaransa. Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa vanhuuseläkeläistä, joista 84 000 teki töitä. Toki pilotin yhteydessä tulisi selvittää myös työurahuoltamon vaikutuksia, ja olemme siitä kiinnos tuneita. 19 Demokraatti de_08052025_14.indd 19 de_08052025_14.indd 19 29.4.2025 9.52 29.4.2025 9.52. – Tarjosimme kaikenlaista avustusta, jopa TE-toimistoille bonuksia, jos ne onnistuivat työllistämään ihmisiä. . Alle 68-vuotiailla naisilla työnteko eläkkeellä on yleisempää kuin miehillä. – Tämä onkin sitten kinkkisempi kysymys. – Voisimme tarjota esihenkilöille ikäjohtamisvalmennusta sekä yli 55-vuotiaille työntekijöille ryhmämuotoista valmennusta työuran hallintaan ja muokkaukseen
20 Demokraatti Pornotypy puhuu politiikkaa TROLLI VAANII Vasemmistolaisina esiintyvät paljaspintaiset valehahmot ovat hämänneet suomalaisia väittelemään politiikasta Facebookissa. l l l 20 Demokraatti de_08052025_20.indd 20 de_08052025_20.indd 20 29.4.2025 9.56 29.4.2025 9.56
Herääkin kysymys, mikä verkoston tarkoitus on. Tilien keskustelutyylin vuoksi hän pitää todennäköisempänä kotimaista kuin ulkomaista toimijaa. Keskuksen johtava varautumisasiantuntija Antti Sillanpää arvioi, että tilit on suunnattu etenkin yksinäisille, keskustelunhaluisille miehille. Media ja oikeistopoliitikot syyttivät iskuista vihreitä, mutta tekijöiksi paljastui Venäjän hyväksi työskenteleviä ihmisiä. Päivitykset ärsyttivät seuraajakuntaa ja aikaansaivat runsaasti Haavistoa haukkuvia kommentteja. Joukossa on silti muutamia perussuomalaisiakin tukevia tilejä. On silti mahdollista, että verkosto on harjoittelua oikeaa vaikuttamista varten, Sillanpää sanoo. Ja jos amerikkalaisen pornotähden näköisen ”suomalaisen” ihmisen ketjussa puhutaan aktiivisesti politiikkaa, kannattaa myös miettiä onko alusta varmasti tehty juuri tätä vaan jotain muuta toimintaa varten. Myös Yleisradion kolumneja ja Vasen Kaista -lehdessä julkaistuja mielipidekirjoituksia on julkaistu muka tilien omina teksteinä. Ne asettuivat tukemaan Pekka Haavistoa (vihr.) ja väittivät vastustavansa Alexander Stubbia tämän kokoomuslaisuuden vuoksi. – Heille näytetään kuvia naisista, ja esimerkiksi vaalien alla tilit aktivoituvat poliittiseen viestintään. Esimerkiksi viime talvena Saksassa vaurioitettiin satoja kalliita henkilöautoja liimaamalla niihin vihreitä tukevia tarroja ja tukkimalla pakoputkia tiivistevaahdolla. Tekstit ovat yksinkertaisia ja joka suuntaan kritisoivia. VALTAOSA VERKOSTOSTA esiintyy oikeistopuolueiden vastustajina, kehuen vasemmiston tai vihreiden linjauksia. Onkin todennäköistä, että verkosto pyörii osin koneellisesti tai pienen ryhmän voimin. Verkoston vaikuttavuutta on vaikea arvioida sen pienen koon ja yksinkertaisuuden vuoksi. Suosituimmat tilien politiikka-aiheiset päivitykset keräsivät kevään vaalien alla kymmeniä, joskus satoja kommentteja. Huoltovarmuuskeskus tutustui verkostoon Demokraatin pyynnöstä. Koska näin monien tilien ylläpitäminen vaatii aikaa, se voi olla yhdelle ihmiselle liikaa. Sillanpään mukaan verkosto vaikuttaa koordinoidulta, mutta tekijää sen takana ei voi suoraan päätellä. Heistä korostetun moni toimii perussuomalaisissa. – Ei tällä Suomen vaaleja käännetä, sillä tällaisen verkoston vaikutus on pieni eikä toiminta näytä erityisen tavoitteelliselta. Tänä keväänä valehahmot ovat olleet huolissaan Donald Trumpin hallinnon toimista, Suomen militarisoinnista ja Yhdysvaltojen joukkojen sijoittamisesta Suomeen. Teksti Petri Jääskeläinen, Petri Korhonen Kuvitus Jaana Vainikka, iStock ON MAHDOLLISTA, ETTÄ VERKOSTO ON HARJOITTELUA OIKEAA VAIKUTTAMISTA VARTEN. Tavallisia politiikasta kiinnostuneita somekeskustelijoita Antti Sillanpää patistaa käyttämään lähdekritiikkiä myös FB-seuraajien hankinnassa. Aktiivisinta vaikuttamista tilit yrittivät viime presidentinvaaleissa. Niiden kaverilistoilla on tuhansien tavallisten ihmisten lisäksi myös joitain puoluepolitiikan vaikuttajia maakuntaja paikallistasolta. 21 Demokraatti de_08052025_20.indd 21 de_08052025_20.indd 21 29.4.2025 9.56 29.4.2025 9.56. Suomen verkosto ei näytä kytkeytyneen oikeisiin vasemmistopolitiikan tekijöihin. Kun valokuvamalli haluaa lisätä sinut kaverikseen, kannattaa pohtia syytä, miksi näin tapahtuu, Sillanpää ironisoi. Siihen kuuluvat valehahmot jakavat tileiltään muka vasemmistolaista sisältöä, haukkuvat hallitusta ja innostavat seuraajiaan väittelemään asiasta puolesta ja vastaan. Verkostoa on rakennettu pitkään ja rauhallisesti, sillä tilien vanhimmat päivitykset ovat vuodelta 2018. Kaikki tilit kritisoivat etenkin Petteri Orpon (kok.) hallituksen vero-, ilmastoja maahanmuuttopolitiikkaa, koska tällä saa nyt helposti aikaan väittelyitä. Demokraatti löysi selvityksessään yli 30 samaan verkostoon kuuluvaa tiliä. Tilejä yhdistää se, että niiden profiilikuvissa on oikeasti pornonäyttelijöitä, ja politiikkasisällön lisäksi tileillä jaetaan välillä myös suttuisia tyttökuvia. – Jos joku näyttää liian uskomattomalta ollakseen totta, se ei ole totta. Niillä yritetään lyödä kiilaa yhteiskuntaan, Sillanpää sanoo. Valehahmot keskustelevat keskenään toistensa tilien päivityksissä, ja toisinaan jopa intoutuvat väittelemään politiikasta kavereiksi saamiensa oikeiden ihmisten kanssa. Se, että seuraajissa on PS-paikallispoliitikkoja, ei merkitse välttämättä että tilit olisivat ”persujen trollitehtaan” luomuksia. 21 Demokraatti T uhannet suomalaiset ovat höynähtäneet Facebookissa seuraamaan tarkoitukselliselta informaatiovaikuttamiselta vaikuttavaa verkostoa. PUOLUEIDEN VALEKANNATTAJINA esiintyminen ja siinä roolissa törkyileminen on vanha ja toimiva hämäyskeino. Keskustelunavauksia on napattu muun muassa demarikirjoittaja Saku Timosen vanhoista Uuninpankkopoika–blogeista, joskin pienillä muutoksilla. TILIT JULKAISEVAT myös muualta kopioitua aineistoa. Osa tileistä on tukenut Palestiinaa, mutta vain harva on paheksunut Venäjän sotaa Ukrainassa. VAIKKA TILIHAHMOT eivät ilmiselvästi ole oikeita ihmisiä, ne ovat saaneet suomalaiset seuraajansa kommentoimaan ahkerasti. Sen jälkeen tilit viettivät hiljaiseloa, kunnes aktivoituivat taas kuntaja aluevaalien lähestyessä
KAUSTISELLA UUTENA valtuutettuna aloittaa Miika Peltola. – Yleensä kun tulee uusia valtuutettuja, niin tulee myös uusia näkökantoja ja asiat menevät jollain tavalla eteenpäin, hän sanoo. – Viimeksi tällainen tilanne on ollut kuulemma 1970-luvulla, jonka jälkeen on menty yhden valtuutetun voimin. Olen ihan hirmuisen iloinen, koska nyt on oikea valtuustoryhmä olemassa, Aitola-Helkkula sanoo. – Olen koko valtuustokauden pyrkinyt siihen ja mielessäni miettinyt, että tarvitsisin kaverin ja toivoin kovasti että näissä vaaleissa saadaan sitten kaveri matkaan. – Miika oli ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa neljä vuotta sitten, ja hän on tämän neljän vuoden aikana osoittautunut luotettavaksi ja vastuuntuntoiseksi ihmiseksi. 22 Demokraatti de_08052025_22.indd 22 de_08052025_22.indd 22 29.4.2025 9.58 29.4.2025 9.58. Kaustisella yksin SDP:tä edustanut Annika Timonen, 37, on erittäin iloinen siitä, että valtuustopaikkoja on nyt kaksi. Yhteistyö tulee olemaan helppoa ja sujuvaa, ja odotan sitä innolla, Timonen sanoo. Myös duunarien asiat ovat pääluottamusmiehenä hänellä lähellä sydäntä. Timosella ei ole vielä mitään suurempia odotuksia alkavalle vaalikaudelle. Viiden lapsen isänä Peltolalle tärkeää on panostaa nuoriin. Hän arvelee tuovansa uutta ajattelua valtuustoon. 22 Demokraatti Kaksin aina punaisempaa VAALIT Yksin puurtaminen loppuu Kaustisella ja Kauniaisissa – SDP tuplasi valtuutettujen määrän. Kauniaisissa yhden hengen valtuustoryhmänä vaikuttanut Minna Aitola-Helkkula, 40, kertoo, että myös Kauniaisissa tulos on historiallinen. – Toivon hyvää yhteistyötä yli puoluerajojen, kuten tähänkin asti. Yhtenä Kaustisen kehityskohteena hän näkee Kaustisen ”surullisen kuuluisan” pois käytöstä olleen laskettelurinteen saamisen taas käyttöön. Peltola kertoo aloittavansa varsinaisena valtuutettuna hyvin ja avoimin mielin. Kuntavaalien jälkeen on paikallaan päivittää kuulumiset. Uskon, että omaa taakkaani helpottaa, kun on toinen demarivaltuutettu mukana jakamassa samoja ajatuksia kanssani. Tätä voi siis sanoa historialliseksi vaalivoitoksi, Timonen iloitsee. – Mielestäni sen eteen ei ole tehty tarpeeksi töitä. SDP:n ryhmässä on ollut kaksi henkeä viimeksi vuonna 1992. 37-vuotias Peltola työskentelee Suomen suurimmassa muovitehtaassa Rani Plastilla päätoimisena luottamusmiehenä. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva iStock D emokraatissa kerrottiin tammikuussa SDP:n yhden hengen valtuustoryhmistä Kauniaisissa, Kaustisella ja Ranualla. Hän pääsi vuoden 2021 kuntavaaleissa varasijalle ja on toiminut kuluneella kaudella lautakunnissa ja tuurannut Annika Timosta eri palavereissa tämän äitiysloman aikana, joten aivan tyhjältä pöydältä hänen ei tarvitse kuntapolitiikkaa opiskella
Lisäksi meillä oli näissä kuntavaaleissa erittäin monipuolinen ja vakuuttava ehdokaslista, josta löytyi varmasti hyvin erilaisillekin ihmisille jokaiselle sopiva ehdokas, hän arvioi. Asioita ei katsota välttämättä tiukasti puoluekannan kautta, vaan nähdään päätösten vaikutus arkeen. Virkkula arvioi, että hallituspolitiikka on saanut ihmiset ajattelemaan asioiden merkitystä itselle ja läheisille. Miltä tuntui saada vahva mandaatti jatkolle. Fysioterapeuttina hän on tehnyt paljon töitä vaikeasti monivammaisten lasten, nuorten ja perheiden parissa. Lähdetään siitä liikenteeseen, millaisia yhteisiä tavoitteita löydetään. – Kuten ymmärrät, punalipun liehuttaminen ei toimi Kauniaisissa. Virkkulan mielestä kuntavaaleissakin olisi voitu puhua vielä enemmän kunnan vastuusta kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja ennaltaehkäisyssä. – Siksi teinkin vaaleihin listan itselleni kauniaislaisena tärkeistä asioista ja puhuin niistä. 23 Demokraatti de_08052025_22.indd 23 de_08052025_22.indd 23 29.4.2025 9.58 29.4.2025 9.58. – Pitkäjänteinen työ ja sovitteleva ote asioihin vaikutti vaalitulokseeni. Annika Timonen uskoo, että SDP:n onnistuneen kannatusnousun syy on, että puolueen tapa tehdä politiikkaa puhuttelee ihmisiä. – Sehän tuntuu oikein mukavalta, kun ensimmäistä kertaa oikeastaan hermostutti, että mitähän tässä käy, mutta hyvinhän siinä kävi. Peltola katsoo, että onnistumisen taustalla on ihmisten tyytymättömyys hallitukseen – kokoomukseen ja perussuomalaisiin. – Viestimme on selvä: puolustamme niitä, jotka eivät syystä tai toisesta voi itseään puolustaa. RANUALLA TOISEN paikan saaminen jäi Keijo Ruonalan mukaan kiinni muutamasta äänestä. Siksi lähdin asiat edellä. Aitola-Helkkula odottaa tulevalta vaalikaudelta tärkeää työtä uuden strategian parissa. Aitola-Helkkula luonnehtii vaalikentällä vallinnutta tunnelmaa oikein mukavaksi. 23 Demokraatti Kaksin aina punaisempaa JUHLAPUHEET EIVÄT OLE SITÄ, MITÄ SE ARKI ON. Silläkin oli vaikutusta, että olen ollut monessa mukana – urheiluseurassa, metsästysseurassa, järjestämässä meidän suurta kesätapahtumaamme, Ruonala analysoi vaalitulosta. Virkkula oli myös ehdolla aluevaaleissa, joten hän puhui paljon myös sosiaalija terveydenhuoltoon liittyvistä asioista vaalikentillä. Meidän pitää tehdä yhteistyötä kuntatasolla, jotta ne asiat menisivät kuntalaista ajatellen mahdollisimman hyvin, hän kiteyttää. Ruonala on kuitenkin tyytyväinen omaan tulokseensa – kunnan ääniharavana hän sai 97 ääntä. Ja vaaliteltoilla ihmiset kertoivat siitä arjesta, hän sanoo. Ilmapiiri oli täysin erilainen kuin aiemmin. – Työssä olen huomannut, että juhlapuheet eivät ole oikeasti sitä, mitä se arki on. Hän on kasvanut työväentalo toisena kotinaan ja perheessä, jossa myös ammattiyhdistysliike on ollut vahvana läsnä. Virkkulalle SDP:n ajamat arvot – oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo – ovat äärimmäisen tärkeitä. KAUNIAISISSA MINNA Aitola-Helkkula saa valtuustoryhmään Irmeli Virkkulan, 74. – Kauniainen on ollut muuttotappiokunta ja meidän taloutemme on heikentynyt aika paljon. – Rupeaa silmät aukeamaan, että mitä niiden touhu on ja alkaa SDP maistumaan taas ihan hyvältä, hän luonnehtii. – Kauniaisissa on aikaisemmin ollut vähän demarivastainen ilmapiiri, mutta nyt oli ihmisiä, jotka sanoivat äänestäneensä aikaisemmin kokoomusta, mutta nyt äänestävät demareita
Ukrainan sodasta on tullut omituinen yhdistelmä ensimmäisen maailmansodan juoksuhautakykkimistä ja scifi-tyyppistä kaiken yllä pörräävien lentävien droonien sekoitusta. 24 Demokraatti Digi testaa tahtoa sotia ESSEE: Yhteiskunnallinen kehitys syö kriisinkestävyyttä. SE MIKÄ näyttää valtionhallinnon ja ylätason strategioissa digisiirtymältä, on milleniaaleja seuraaville Yja Z-sukupolville elämäntapakysymys. PELKO ON asia, jonka voittamiseen sotilaskoulutus ensisijaisesti tähtää. Meitä valmennetaan kaikin tavoin siihen, että asiointia pitäisi siirtää verkkoon ja kännykkä oli jo 1990-luvun puolella nokialaisten analyytikkojen powerpoint-kalvoissa se asuste, joka riisutaan viimeisenä ennen saunaan menoa. En tarkoita fyysistä kuntoa enkä mielenter veysongelmia jo ennen sotaan joutumista, vaan koko länsimaista elämäntapaa. Juoksuhaudassa kaikki on toisin: omat pyrkimykset väistyvät kollektiivin selviämisen tieltä ja, nuorison termein, asiat tapahtuvat mitä eniten IRL, digitaalimaailman sijaan tosielämässä. Harva vanhempikaan enää menee nettiin, kuten takavuosina; nuoremmat eivät ole sieltä koskaan poistuneetkaan. Koska kolumnistien häveliäisyyskynnys on perinteikkäästi korkealla, niin käsittelen näitä asioita seuraavassa estoitta – ja myös sen tähden, että näillä on valtava merkitys Suomelle. Liikettä tarvitaan kaluston ja ammusten lennätysvälineiden saamiseksi oikeisiin paikkoihin, joista niitä voidaan käyttää. Perinteisten sotilasoppien mukaan armeijojen työkalut ovat tuli ja liike. U krainan puolustussota Venäjää vastaan on nostanut esiin yllättäviä paradokseja, jotka eivät ilmeisistä häveliäisyyssyistä nouse isoiksi otsikoiksi. Tuntematon sotilas, tuo elämän ja sotakuvausten virallisena opuksena Raamatusta seuraava tai jopa vähän sen edelläkin, sisältää lukuisia karmeita ja herkullisia kuvauksia pelosta ja sen voittamisesta. Tässäkin tekniikka on kehittynyt kovasti. Suhtautuminen kännykkään on vaihdellut armeijoissa, mutta tuskin enää sen jälkeen, kun koko maailma seurasi reaaliajassa helmikuussa 2024 venäläisten saattueiden etenemistä rajan yli Venäjältä Ukrainaan, kun varusmiehet lähettivät kotiin tiedotteita, etteivät olekaan tulossa lomalle, kuten heille oli luvattu. Kun ihmisen peruspsykologian nojalla kynnys tappamiseen on toiminnan anonymisoimisella ja etäkontaktilla alempana kuin aikaisemmin, on tahdon muodostuminenkin helpompaa. Mutta toisen maailmansodan velikullat olivat aivan toisenlaisista olosuhteista rintamalle temmattuja kuin tämän päivän nuoret miehet ja reserviläiset. Sen kulmakivet ovat yksilön onnen tavoittelu ja vahvin trendi arjen digitalisoituminen. Tulen käyttö eli ampuminen on tehty nykyään teknisesti monessa tapauksessa teknisesti paljon helpommaksi kuin aikaisemmin: riittää, että painaa läppärissä enteriä, ja parhaassa tapauksessa toisella puolella maapalloa räjähtää viholliseksi luokiteltujen ihmisyksilöiden ruumiita pitkin maita ja mantuja – ja huonommassakin tapauksessa rutosti betonia, terästä ja ikkunalasia. Tekniikan kehittyminen on tehnyt sotaolojen tappamisesta useammin anonyymiä toimintaa ja paljon harvemmin ihmisten välistä sekunnin osien tuijotuskilpailua. Uskonnollisuuden väheneminen on suoraan kytkyssä ajatukseen siitä, että jokaisen pitäisi voida hallita itse omaa elämäänsä. Yksi keskeisistä syistä Kiovan valtauksen epäonnistumiseen oli myös Venäjän Leikola Markus Leikola Kirjailija markus.leikola@delicateservices.com de_08052025_24.indd 24 de_08052025_24.indd 24 29.4.2025 10.21 29.4.2025 10.21. Kummankin käyttöön tarvitaan tahtoa, aina valtionjohdosta kenraaleihin ja viimeiseen sotamieheen asti
Ennen kuin näen konkreettisia toimia ja avointa keskustelua aiheesta, en ole valmis uskomaan, että uudet tutkimukset suomalaisten periaatteellisesta ja teoreettisesta maanpuolustustahdosta kertovat yhtään mitään siitä, missä määrin materiaaliin käytettävät miljardit ovat perusteltuja hankintoja. Mutta mieluiten niin, että sen tekee joku muu. Väitän, että Ukrainan sota on paljastanut paradoksin: modernia länsimaista elämäntapaa on hirvittävän vaikea puolustaa koskematta moderniin länsimaiseen elämäntapaan. Tämän kokonaisuuden pitäminen hallinnassa ei ole suljettujen kabinettien tai yksin päätöksentekijöiden asia, vaan meidän kaikkien. Mediatietojen mukaan Kiovan kaduilla myös kauhistellaan 24-vuotiaiden poikasten lähettämistä surman suuhun. On helppo ajatella, että nuoret veltostuvat liimautuessaan kiinni kännykkäänsä. Ukrainan sodanjohto keräsi tekoälyavusteisesti tätä dataa reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamiseksi. Olemme tekemisissä ihmisluonnon peruskysymysten kanssa – mitä muuta kuolemanpelko olisi – sekä itse luomamme mukavuudenhalun ja fyysisestä maailmasta vieraantumisen kanssa. Jos liike lähtee nuoresta ja jos se tulee muun elämän tuhoavana elementtinä mukaan silloin kun pitäisi aloittaa sotilaskoulutus, niin on turha kysyä, millaisissa kantimissa on maanpuolustustahto – ja siitä juuri pitkin puhua. Kehityksellä, joka ei ole niinkään teknologista kuin yhteiskunnallista, on saatu aikaan paljon hienoja asioita, mutta myös heikennetty kriisinkestävyyttä isosti. iStock de_08052025_24.indd 25 de_08052025_24.indd 25 29.4.2025 10.21 29.4.2025 10.21. Suomessa kun tutkimusten mukaan maanpuolustustahto on aina ollut korkealla. Tätä ongelmaa eivät ratkaise miljardit eivätkä militaristiset moraaliposeeraukset. Isompi ongelma koskee koko Eurooppaa, Suomi mukaan lukien. JA TOKI ukrainalaisetkin ovat sitä mieltä, että maata pitää puolustaa asein. 25 Demokraatti armeijan viestintäjärjestelmän tukeutuminen kännykkäverkkoon, jolloin ukrainalaisten oli helppo poistaa roamauseli verkkovierailuoikeudet. maan sisällä ja Zelenskyi teki toista vuotta hartiavoimin töitä saadakseen parlamentin laskemaan rintamapalvelukseen kutsuttavien miesten ikärajan 27 vuodesta 25 vuoteen – vaikka maa on ollut kolme vuotta totaalisessa sodassa, kuudesosa maasta on miehitetty ja 3 000 kilometrin pituinen rintama tarvitsisi joka ukon tilkitäkseen milloin pohjoiskorealaisten, milloin baššibazukkien vyöryn lihamyllyyn, jossa ihmishenki on halpa. LÄNSIMAINA JA Ukrainan aseapuun panostavina meidän velvollisuutemme on kysyä: missä määrin maa tekee oman osuutensa. Puoli miljoonaa välttelee kutsuntoja SELLAISTA SOTA ON, SIVISTYMÄTÖNTÄ JA IKÄVÄÄ. Tässä vaiheessa Rokka, Lehto ja Hietanen pyörisivät haudoissaan, jos olisivat olleet todella eläneitä henkilöitä. Toki se on sivistymätöntä ja ikävää – eli juuri sellaista kuin sota on. Ja aivan demokratiamme ja sen jatkuvuuden ytimessä. Vapaa kännykän käyttö on varmasti tänä päivänä ensimmäinen vapaan tahdon rajoitus, jota mikään sotaa käyvä armeija soveltaa sotilaisiinsa ja miksei toiminta-alueensa siviileihinkin. Hyökkäysviestintä, joka lakkaa toimimasta rajan ylittämisen jälkeen, ei ole tehokasta viestintää. Vastaavasti ukrainalaiset olivat ehtineet käynnistää kansalaisten sovelluksen, johon saattoi syöttää havaintoja vihollisesta
Nummisen pikkuklassikko Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa, jonka tekstissä rakastavaiset istuvat puistossa juoden viiniä ja katsellen polun vuoroin vasenta ja vuoroin oikeaa laitaa ohi kulkevia kansanedustajia. Voin siis esimerkiksi sähköpostitse kysyä, mitä Musti ajattelee minusta, ja kommunikoija kertoo. Kun edes eläintelepatiaa ei uskalleta kutsua huijaukseksi eikä törkykommentteja rasismiksi, ei ole ihme, että toimittajat tuntuvat olevan hiukan pulassa Trump-uutisten kielen kanssa. Se ehti kuitenkin näyttää, miten älytöntä tulosta voi tulla, kun toimittaja varoo suututtamasta ketään sanavalinnoillaan. Erityisesti Irwin Goodmanin monet renttuisat levytykset päätyivät kieltolistalle. 26 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Pehmennetyt ja kielletyt O tin taannoin talteen kuvakaappauksen Ylen nettisivuilta. Ei siitä niin kauan ole, kun Suomessakin saattoi joutua sanojen vuoksi pannaan. Tulos voi olla älytön, kun toimittaja varoo suututtamasta ketään sana valinnoillaan. Kyse oli siis tapauksesta, jossa nuori nainen kohtasi rasistisen törkyvyöryn. A. Onko varastossa vielä harmittomia kiertoilmaisuja vaarallisille höpöjutuille, vai ovatko ne jo kovan menekin vuoksi loppu. Tämä oli Ylen mukaan ”kielteistä palautetta ihonväristä”. Jo edellisellä presidenttikaudellaan Trumpin kerrottiin määränneen Yhdysvaltain ylintä terveysvirastoa olemaan käyttämättä tiettyjä sanoja kuten sikiö, oikeutus ja tieteeseen perustuva. Näetkö sinä, Rolle, jotain merkkejä uudesta kielellisestä ajasta. Otsikko vaihdettiin myöhemmin. Kielletty oli myös M. Tätä presidentin amerikkalaisessa hallintokielessä pannaan julistamien sanojen luetteloa sivusinkin jo omassa kolumnissani pari viikkoa sitten, mutta vielä muistuttaisin sinuakin, Tua, että jos satut lähestymään amerikkalaisviranomaisia, heille kiellettyjä sanoja ovat vastedes muun muassa moninaisuus, epäoikeudenmukaisuus, osallistava sekä toki myös feminismi ja rasismi. Silloin rasismi on vain ”palautetta”, äärioikeistoa ei ole olemassakaan ja mikä tahansa päätön valhe on vain näkemys muiden joukossa. de_08052025_26.indd 26 de_08052025_26.indd 26 29.4.2025 10.42 29.4.2025 10.42. Sain varovaisesta kielenkäytöstä omankin osani, kun kerran erehdyin haastateltavaksi niin sanottua eläinkommunikaatiota koskevaan juttuun. (TO) MAINITSEMISTASI TRUMP-UUTISISTA tulee mieleeni herran tämänkeväinen kieliasetus, jolle on annettu mahtipontisen naurettava nimi: The Big Delete. Huuhaakriittiseksi kuvittelemastani jutusta tulikin ”uushenkisten” pitkä puolustuspuhe. Kysyit, näenkö jotain merkkejä uudesta kielellisestä ajasta. Häntä nimiteltiin, haukuttiin ja käskettiin häipymään maasta. Siinä on otsikko, jonka mukaan tuore Lucia-neito oli saanut paljon ”kielteistä palautetta ihonväristä”. Eläinkommunikaatio tarkoittaa paitsi normaalia intuition hyödyntämistä eläinten kanssa myös aivan täyttä huuhaata, jossa palveluntarjoaja väittää lukevansa eläimen ajatuksia etänä. Siitä ei tiedä, itkeäkö vai nauraa. Vastaan: kyllä, pelottavia. (RB) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Näen pelottavia merkkejä uudesta kielellisestä ajasta. Ylen kieltoperuste oli: ”Eduskunnan vastainen ja alkoholimyönteinen”. Toisaalta tällaiset sensuroinnit ovat typeryydessään ja kehnosti perusteltuina myös huvittavia. Omat suorat sanani vaihtuivat siihen, että Onnela jossain jutun lopulla ”kyseenalaisti ammattimaisen eläinkommunikaation mielekkyyden”. Yleisradiossa oli aina vuoteen 1972 asti soittokielto tietynsorttisille äänilevyille – Ylessä taidettiin tosin virallisesti puhua ”esitysrajoituksesta”
Sen seurauksena Eurooppa todennäköisemmin heikkenee kuin vahvistuu. Mitä kauemmaksi Venäjästä mennään, sitä helpompaa poliitikkojen on asettaa oman kansan hyvinvointi vastakkain Ukrainan tukemisen ja Venäjää vastaan varustautumisen kanssa. Tarvitsemme esimerkiksi vihreän siirtymän Venäjä-riippuvuuksia katkovia investointeja. Verot vai henki Vahva Eurooppa voidaan rakentaa vain kestävälle veropohjalle. Viimeistään seuraava kriisi ajaisi etenkin Venäjästä kaukaiset maat tinkimään yhdessä sovitusta – ja kenties tekemään diilejä Kremlin kanssa. Julkiset investoinnit voi rahoittaa vain veroilla, velalla tai rahaa painamalla. Suomen ja Baltian turvallisuudelle tällainen kehityskulku olisi hyytävän vaarallinen. Yhteinen puolustus hyödyttää ennen kaikkea Venäjän naapureita. ITSEKKÄÄN REALISTISESTI katsoen; Venäjä ei ole sotilaallinen uhka Puolaa lännempänä asuville. Leikkaukset palveluista ja sosiaaliturvasta pienten, perifeeristen maiden hyväksi antaisivat Kremlin pyrintöihin suopeasti suhtautuvalle laitaoikeistolle ja muille populisteille valtavan vaaliaseen. Mitään niistä ei ole varaa laiminlyödä. LOPULTA JONKUN TÄYTYY VÄHENTÄÄ OMAA KULUTUSTAAN. Jälleenvarustelu ei myöskään ole ainoa investointi, jota Euroopassa nyt tarvitaan. Kestämättömälle pohjalle pystytetty puolustuksen kulissi todennäköisesti heikentäisi Euroopan turvallisuutta enemmän kuin vahvistaisi sitä. Poppakonsteja ei ole. Yksi jos toinenkin poliitikko Naton pääsihteeristä Mark Ruttesta alkaen on jo ilmoittanut, että jälleen kerran leikattava täytyy löytää sosiaalimenoista. Kremlin ja oligarkkien uhka demokratialle ei välttämättä liikuta tarpeeksi leikkauksiin ja vyönkiristyspolitiikkaan vuodesta 2010 saakka pettyneitä äänestäjiä. Tämä tarkoittaa muun ohessa kustannusten reilua jakamista. Yhteinen puolustus, talouden siirtymä kestävälle pohjalle, ja ilmastonmuutoksen hillintä ovat Euroopan turvallisuuden keskeisiä rakennuspalikoita. USKOTTAVAN PUOLUSTUKSEN rakentamiseen on kyettävä sitoutumaan. Valittiin mikä keino tahansa, lopulta jonkun täytyy vähentää omaa kulutustaan. Kremlin tankit eivät tule jyräämään Berliinin kaduilla tai kastelemaan telaketjujaan Atlantissa. Korhonen janne@jmkorhonen.fi Kirjoittaja on kestävyysteemoihin erikoistunut erikoistutkija ja yhteiskunnallinen keskustelija. D-kolumni de_08052025_26.indd 27 de_08052025_26.indd 27 29.4.2025 10.42 29.4.2025 10.42. MUTTA MITÄ tapahtuu, jos tarvittavat sadat miljardit maksatetaan jo nyt vaikeuksissa olevilla köyhillä ja keskiluokalla. 27 Demokraatti 27 Demokraatti E uroopassa ihmetellään, miten Euroopan unionin kaavailemat 800 miljardin euron sijoitukset yhteiseen puolustukseen rahoitettaisiin. Vahva Eurooppa voidaan rakentaa vain sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle pohjalle. En näe muuta kestävää vaihtoehtoa kuin periä leijonanosa Euroopan turvallisuuden kustannuksista niiltä, jotka ovat vuosikymmenien vakaudesta ja tekemättä jääneiden investointien mahdollistamista matalammista veroista eniten hyötyneet. Jälleenvarustelun rahoittaminen hyvinvointivaltioita entisestään leikkaamalla olisi kuitenkin vaarallinen virhe. Janne M. Tarve investoinneille on huutava. On vain reilua, että viimeisen omaisuudensuojan ylläpidosta maksavat selvästi enemmän ne, joilla suojattavaa omaisuutta eniten on
– Vaikka kristittyjen määrä väheni ajan kuluessa, sitä ei huomioitu valtasuhteissa, mikä oli yksi sotaan johtaneista syistä. huhtikuuta vuonna 1975 tuntemattomat miehet tulittivat Itä-Beirutissa jumalanpalveluksesta palaavia kristittyjä. Myös se, että Ranska erotti Libanonin muusta Syyriasta aiheutti paljon vastustusta erityisesti muslimien parissa, Juusola kertaa. YK:n edeltäjä Kansainliitto antoi Libanonin ja Syyrian Ranskan mandaattialueiksi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. 28 Demokraatti LIBANON Sukupolvien SOTA Teksti Susanna Luikku kuuta 1944, mutta ranskalaiset joukot vetäytyivät maasta vasta vuonna 1946. Tasan 50 vuotta sitten näin kävi Libanonissa. Alkusysäys voi näyttäytyä äkillisenä, jopa vähäpätöisenä, mutta väkivaltaisuudet harvemmin alkavat tyhjästä – Lähi-idässä ehkä vähiten. 13. 27 palestiinalaisen bussimatkustajan hengen vaatineesta kostoiskusta alkoi Libanonin sota, jonka vaikutus jatkuu yhä. Maa on pahin sijaiskärsijä Israelin ja palestiinalaisten konfliktissa. A ina kun kuvitellaan, ettei Lähi-idässä voi syntyä uusia kriisipesäkkeitä, joku yllättää ja käynnistää taas erilaisen verisen kierteen. Ranska suostui siirtämään vallan Libanonin hallitukselle 1. tammide_08052025_28.indd 28 de_08052025_28.indd 28 29.4.2025 10.47 29.4.2025 10.47. Juusolan mukaan mitään lähtökohtaista ja pitkäaikaista vihanpitoa muslimien ja kristittyjen välillä ei kuitenkaan ollut, vaan kyse oli modernista, enemmän politiikkaan kuin uskontoon liittyneestä konfliktista. ULOSPÄIN YHÄ sekavampana näyttäytynyt sisällissota oli libanonilaisille siviileille alusta asti äärimmäisen vaarallinen. Arabien yhtenäisyyttä painottaneen muslimivasemmiston ja länsimielisten oikeistokristittyjen vastakkainasettelu oli toinen iso tekijä sodan taustalla, samoin taloudellinen eriarvoisuus. Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola muistuttaa, että Libanonin sisällissodan tausta ulottuu jo Ranskan mandaatin aikoihin. Silloin luotiin pohja järjestelmälle, jossa maroniittikristityillä oli rakenteellinen hegemonia Libanonin politiikassa. Uskonnolliset ryhmittyvät asuivat eri alueilla ja taistelut riehuivat Beirutin kaduilla, joten periaatteessa kuka tahansa saattoi ampua tai tulla ammutuksi. Sodassa oli laajempia ulottuvuuksia ja useita hämmentäjätahoja, jotka pahenLibanonin 50 vuotta sitten alkanut sota on yhä läsnä Lähi-idässä
Maroniittikristityt kokivat suuren joukon sunnimuslimitaustaisia palestiinalaisia sisäiseksi uhkaksi. – Ja Yhdysvaltain tuki oli tärkeä Israelin hyökkäyksessä vuonna 1982 ja myöhemmin siinä, että rauhansopimuksen jälkeisestä Libanonista tuli Syyrian alusmaa, Juusola sanoo. Hannu Juusola muistuttaa, että Libanonista kehittyi myös Israelin ja Syyrian valtataistelun areena. de_08052025_28.indd 29 de_08052025_28.indd 29 29.4.2025 10.47 29.4.2025 10.47. PLO:n läsnäolo ja sen vastarinta Israelia kohtaan toi Israelin mukaan sotaan, mikä ei ainakaan helpottanut libanonilaisten tilannetta. Sotaan sekaantuivat Israelin lisäksi Syyria, Irak ja Libya. Etenkin PLO vaikutti konfliktiin monin tavoin sen jälkeen, kun Jordania ajoi järjestön pois maasta. Israel tuki oikeistolaisten maroniittikristittyjä ja vastapuolen vasemmistolaisiin muslimijoukkoihin liittyi palestiinalaisia, mutta asetelma muuttui levottomuuksien jatkuessa ja siirtyessä pääkaupungista Etelä-Libanoniin monimutkaisemmaksi. Sisällissota päättyi jo ajat sitten, mutta esimerkiksi Israel tekee iskuja maahan. AFP / Anwar Amro Libanoniin ei ole vieläkään saatu toimivaa yhteiskuntaa. 29 Demokraatti sivat tilannetta
– Shiiamuslimien Amal-liike yritti ajaa palestiinalaiset tukialueiltaan, vasemmistolaiset ja druusit sotivat Amalia vastaan, Israelia hiersivät PLO ja Hizbollah, ja myös Syyria toi alueelle lisää joukkojaan, Hägglund kertaa. tähtäämisen sijaan. Kun asiaa sitten selvitettiin, kävi ilmi, että ranskalaisten komentaja oli suoraan kieltänyt joukkojaan edes lukemasta YK:n sääntöjä, vaan ohjeistanut ampumaan aina ensin ja tappaakseen – normikäytännön eli varoituslaukauksen ja seuraavaksi jalkoihin de_08052025_28.indd 30 de_08052025_28.indd 30 29.4.2025 10.47 29.4.2025 10.47. Myöhemmin maan tuolloinen pääministeri Menachem Begin erotti puolustusministeri Ariel Sharonin, koska tämän katsottiin olevan ainakin osittain vastuussa verilöylystä. Kolmen päivän aikana silvottiin, raiskattiin ja tapettiin satoja palestiinalaisia miehiä, naisia ja lapsia. LIBANON TYÖLLISTI vuosikaudet YK:n rauhaturvajoukkoja, myös suomalaisia. USA oli kuitenkin haluton suoraan puuttumaan Lähi-idän keskinäiseksi ongelmaksi nähtyyn sotaan, jonka pelättiin voivan eskaloitua täysimittaiseksi suurvaltojen yhteenotoksi. Isku sai Yhdysvaltain joukot vetäytymään maasta, mutta muita osapuolia kyllä riitti. Puolustusvoimien komentaja, kenraali Gustav Hägglund toimi UNIFIL-joukkojen komentajana Libanonissa vuosina 1986–88. – Israel oli jahdannut kyseistä henkilöä jo pitkään. Neuvostoliitto oli toimittanut pitkin 1970-lukua uutta sotilaskalustoa Syyrialle, mutta sen ilmavoimat ja -torjunta kärsivät Libanonin sodassa selvän tappion Israelille. Osa Israelin sotilaista protestoi, mutta pataljoonien komentajat estivät heitä puuttumasta tapahtumiin. Neuvostoliitossa tämä nähtiin oireena siitä, että maan sotateollisuus oli jäänyt pahasti jälkeen lännestä. Myös USA:n presidentti Ronald Reagan tuomitsi tapahtumat ja sanoi ”kaikkien kunnon ihmisten jakavan samat raivon, inhon ja kuvotuksen tunnot tämän kauhistuttavan hyökkäyksen vuoksi”. Kymmenkunta rauhanturvaajaa kuoli ja nelisenkymmentä haavoittui. Yhdysvallat puolestaan ei pitänyt alueen räjähdysalttiudesta eikä Neuvostoliiton operoinnista sen taustalla. Hizbollahin väki oli raivostunut epäonnistuneesta hyökkäyksestään Israelin tukeman Etelä-Libanonin armeijan SLA:n tukikohtaan, mitä suomalaisten rauhanturvaajien katsottiin hidastaneen. Begin itse erosi loppukesästä 1983. HÄGGLUND KERTOI vasta vuonna 2018 ilmestyneissä kirjassaan Kenraalin iltahuuto uhmanneensa itsekin YK:n alipääsihteerin Marrack Gouldingin nimenomaista kieltoa: hän meni tapaamaan Hizbollah-terroristijärjestön ylintä hengellistä johtajaa Beirutissa, vaikka se ei kuulunut tapoihin ja israelilaisten oletettiin hikeentyvän asiasta. Hizbollah uhkasi ampua heidät yksi kerrallaan, mikäli joukot jatkaisivat pysäytyksiä tarkastusasemilla. Seuraavan päivän joukkohautajaisissa imaamit saarnasivat kostoa, ja asemiehet olivat ottaneet jo edellisyönä 14 suomalaista rauhanturvaajaa näiden vartioasemalla panttivangiksi. Joukko toimi, kuten siirtomaissa oli totuttu, Hägglund sanoo. Yksi sodan pahimmista tapahtumista oli YK:n yleiskokouksen sittemmin kansanmurhaksi luokittelema Sabran ja Shatilan pakolaisleirien verilöyly syyskuussa 1982. Joukot eivät piitanneet siitä, kuka mahdollisesti oli mitäkin. Hägglundin mukaan rauhanturvaoperaatiossa vaikein hetki saattoi olla elokuussa 1986, jolloin ranskalaisjoukot ampuivat libanonilaisen vapaustaistelijan ja tämän autonkuljettajan tarkastuspisteelle. Syy tekoon oli toki erittäin painava. Tapahtuneesta seurasi Hägglundin mukaan, että kaikki ranskalaisjoukot olivat seuraavat 6–7 viikkoa Amalin hyökkäysten kohteena. Rauhaanpakottamisoperaatioon osallistuneita Yhdysvaltain ja Ranskan joukkoja vastaan oli tehty lokakuussa 1983 kaksi pommi-iskua, jotka vaativat satojen sotilaiden ja siviilien hengen. Libanonin oma armeija oli tuolloin jo vuosia sitten romahtanut sisäiseen hajaannukseen. Idea hengellisen johtajan eli sheikki Fadlallahin tapaamisesta oli Gustav Hägglundin turkkilaisen tiedottajan Timur Gökselin. Kyseinen pataljoona lähetettiin takaisin Ranskaan. Arviot kuolonuhrien määrästä vaihtelevat palestiinalaislähteiden 3 500:aan asti, mutta BBC:n ja Israelin tiedustelun IDF:n tietoihin perustuvaa 700–800:aa pidetään todennäköisimpinä. LIBANON TYÖLLISTI VUOSIKAUDET YK:N RAUHATURVAJOUKKOJA, MYÖS SUOMALAISIA. 30 Demokraatti LIBANON KYLMÄN SODAN logiikalla suurvaltasuhteet jylläsivät muutenkin taustalla. Siitä pidetään vähintään osittain vastuullisena Israelia, joka kehotti maroniittikristittyjen falangistijoukkoja ”puhdistamaan” piiritetyt leirit väitetyistä PLO:n taistelijoista ja sulki sen jälkeen kaikki ulospääsytiet
Niin ei käynyt. LIBANONIIN EI OLE VIELÄKÄÄN SAATU TOIMIVAA YHTEISKUNTAA. Onko Libanonilla ylipäätään mahdollisuutta nousta jaloilleen, kun Lähi-idän ja maailmanpoliittiset tuulet ovat entistä arvaamattomampia ja väkivaltaisempia. – Viimemainittu olisi ensiarvoisen tärkeää, koska mikään alueen maa ei ole kärsinyt Israelin ja palestiinalaisten välisestä konfliktista yhtä paljon kuin Libanon. Rauhanturvaajaliitto de_08052025_28.indd 31 de_08052025_28.indd 31 29.4.2025 10.47 29.4.2025 10.47. Kyllähän siinä kävi mielessä, tuleeko minusta yksi länsimainen panttivanki lisää, Hägglund naurahtaa nyt. Nyt Israelin asema on vahvempi kuin ehkä koskaan ja sen arkkivihollinen Iran heikko, mikä heijastuu koko alueeseen, Gustav Hägglund sanoo. – Tarvittaisiin myös alueellista ja kansainvälistä tukea maan talouden pelastamiseksi, ei-valtiollisten toimijoiden ja erityisesti Hizbollahin riisumista aseista sekä palestiinalaiskysymyksen oikeudenmukaista ratkaisua. Sitten kenraali kysyi, miksi suomalaisten rauhanturvaajien pitäisi kärsiä näiden teoista. 31 Demokraatti – Menin sinne helikopterilla, panssaroidulla autolla ja henkivartijoiden kanssa, mutta sisään piti mennä yksin. Tilanne ratkesi ja suomalaisten uhkailu päättyi siihen. Libanonilla on pitkä matka edessään, mutta mahdollisuuksia on, Juusola sanoo. – Tilanne oli välillä jo rauhallisempi, ja on Libanonin historiassa ollut parempiakin aikoja. Ensimmäiset UNIFIL-rauhanturvaajat saapuivat Libanoniin vuonna 1978. Sheikki myönsi, että itse asiassa ei pidäkään, ja lupasi välittää viestin myös papistolle. Sitä pidettiin Lähi-idän Pariisina tai Sveitsinä, jossa eri ryhmät voivat elää rinnakkain ja joka oli alueen mittapuulla melko vauras, vapaamielinen ja demokraattinen. SISÄLLISSOTA TAAS päättyi muodollisesti vuonna 1990, mutta Libanoniin ei ole vieläkään saatu toimivaa yhteiskuntaa. PROFESSORI HANNU Juusola arvioi, että toimivan yhteiskunnan luominen edellyttäisi Libanonin eristämistä alueen konflikteista ja siirtymistä normaaliin demokratiaan, jossa ihmiset ovat kansalaisia eivätkä uskonnollisten ryhmien jäseniä. Sisäisten ristiriitojen ohella naapurimaiden levottomuudet, koronarajoitusten tuoma tärkeän matkailuelinkeinon romahdus ja Beirutin satamaräjähdys elokuussa 2020 ovat vaikeuttaneet elpymistä. Hägglund kuunteli koruttomassa neuvotteluhuoneessa ensin, kuinka Fadlallah haukkui puolisen tuntia Yhdysvaltoja, länsimaita ja Israelia
HARKIN PUHEET herättävät toisenkin pakottoman ajatuksen heti haastattelun aluksi. Hän vastaa Pohjoismaiden kansainvälisestä yhteistyöstä Greenpeacen muiden toimistojen kanssa. Kokenut ympäristöaktivisti Harkki on työskennellyt Greenpeace Nordenin ylimpänä toimeenpanevana johtajana toukokuusta 2024 alkaen. – Kun itse 1990-luvulla ryhdyin luontoaktivistiksi ja puhuimme fossiilisten polttoaineiden vähentämisen tarpeesta, se ajattelu oli todella kaukana valtavirran ymmärryksestä. Ajatus rakentuu sitä mukaa, kun kuuntelee Greenpeace Nordenin pääsihteerin Sini Harkin pohdintoja maailmanmenosta, ilmastonmuutoksesta ja niihin vaikuttamisesta. On myös monia merkkejä siitä, että Greenpeacen ajatukset ja toiminta aletaan mieltää aiempaa enemmän valtavirraksi. On kuin historian kehityskulkujen raadollista ivaa, että kun Greenpeacen ajamista tavoitteista alkaa viimein tulla maapallon ympäristöä koskevan suojelun valtavirtaa, alkaakin valitettavan iso osa maailmaa taantua trumpilaisuuden, populismin ja äärioikeistolaisuuden tarjoilemiin umpikujamaisiin ratkaisuihin. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen de_08052025_32.indd 32 de_08052025_32.indd 32 29.4.2025 11.03 29.4.2025 11.03. Maailmanlaajuinen ympäristöjärjestö Greenpeace on saavuttanut tärkeitä voittoja ympäristönsuojelussa ja ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä sekä maailmalla että meillä. Vaikka oikeastaanhan logiikka menee sittenkin hieman toisin: Greenpeacen ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen hidastamisen saralla jo vuosikymmenten ajan tekemistä asioista on tullut enenevässä määrin valtavirtaa valtioiden, yritysten ja ihmisten arjessa. 32 Demokraatti KASVO Arvopohjainen AKTIVISTI Greenpeace Nordenin pääsihteeri on toimintaan herättelijä, joka osaa kääntää katseemme ilmastonmuutoksen ahdistavista ja kyynisistä kehityskuluista kohti muutosta, yksilön tekoja ja toiveikkuutta. T ämä järjettömäksi ja tuhoisaksi muuttunut aika kaipaa hänenlaisiaan ihmisiä. Pikemmin meille sanottiin, että voiko fossiilisten polttoaineiden käytön tuntuva vähentäminen ja niistä kokonaan jopa luopuminen olla koskaan edes mahdollista, Sini Harkki muistelee
– Voitimme ensimmäistä kertaa alimmassa oikeusasteessa Norjassa. Sini Harkin johtama Greenpeace Norden sai hiljan Norjassa öljyteollisuuden vastaisessa taistelussa tärkeän osavoiton. Harkin mukaan Greenpeace sai tuomion Yhdysvalloissa fossiiliyhtiö Energy Transferin nostamassa täysin perättömässä oikeusjutussa. Kun Ukrainan hyökkäyssotaan liittyvä autokraattinen ja sotaisa mentaliteetti entisestään kiihtyi Venäjällä, kiellettiin Greenpeacen toiminta määrittelemällä se ”ei-toivotuksi” järjestöksi. Trumpin, Putinin ja monien muiden autoritaaristen valtiojohtajien ajamat epädemokraattiset toimintatavat ja ajatusmallit uhkaavat levitä aiempaa laajemmin ja pysyvämmin maailmaan. – Käytännössä ainoa ”todiste” oli se, että olemme yhdessä 500 muun järjestön mukana allekirjoittaneet avoimen kirjeen öljyputkea vastaan. Lopputulema on ollut usein silti melko hyvä, sillä yritykset ja valtiot ovat olleet mukana yhteisissä kansainvälisissä sopimuksissa ja päästösääntelyssä. VENÄJÄLLÄ KÄÄNNETTIIN kelloa Greenpeacen osalta vuonna 2023. – Luulisi, että jossakin vaiheessa myös yrityksille alkaa olla iso ongelma, jos ne eivät enää voi luottaa oikeusjärjestelmän riippumattomuuteen. vuoden Sykkiläinen vuonna 2024 Näinhän se tuntuu menevän, Harkki hymähtää pohdinnoillemme. Greenpeacen ajamat ympäristöasiat ja -arvot ovat suurissa vaikeuksissa myös presidentti Donald Trumpin ajan Yhdysvalloissa. Greenpeace Nordenin pääsihteeri toukokuusta 2024 lähtien . Greenpeace on haastanut Norjan valtion useita kertoja oikeuteen uusien öljynporauslupien myöntämisestä, vaikka Pariisiin ilmastosopimuksessa sovittujen päästörajojen mukaan ei edes kaikkea aiemmin löytynyttä öljyä tule käyttää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa uudet investoinnit menevät ihan jo taloudellisista syistä pääasiassa uusiutuviin energiamuotoihin. Kanteen taustalla oli yhtiön toimitusjohtaja Kelcy Warren, Trumpin suuri tukija. GREENPEACE EI HALUA OLLA ”SE KÄDEN LÄMPÖISIN YMPÄRISTÖ JÄRJESTÖ”. Harkin mielestä valtavirran ajattelussa oli osin mukana myös viherpesua. uusperheeseen kuuluu puoliso, yksi oma lapsi, kaksi puolison lasta ja erinäisiä lemmikkejä . HARKKI SANOO, että vielä muutama vuosi sitten tuntui, että luonnon suojelusta ja ilmastoasioista oli tulossa valtavirtaa. Vaikka globaalit päästöt eivät vielä ole lähteneet laskuun, olisivat ne paljon korkeammalla ilman ilmastopolitiikkaa. Samoin argumentein kaatui myös Iso-Britanniassa yhdet uudet öljynporausluvat. – Nyt ollaan siinä tilanteessa, että fossiilisten polttoaineiden vähentäminen ja jopa niiden käytön lopettaminen on täysin mahdollista. – Enemmän tai vähemmän kaikki yritykset ja valtiot tekivät esimerkiksi sitoumuksia hiilineutraaliudesta ja vastuullisuudesta. hallintotieteiden mais teri Tampereen yliopistos ta, pääaineena ympäristö politiikka . Greenpeace on omalta osaltaan taistellut fossiilienergiaa vastaan monissa maissa. Lähes kaikki valtiot ovat mukana Pariisin ilmastosopimuksessa. 34 Demokraatti D-KASVO SINI HARKKI . . de_08052025_32.indd 34 de_08052025_32.indd 34 29.4.2025 11.03 29.4.2025 11.03. Jatkaminen oli mahdotonta, kun vallanpitäjien orwellilainen muotoilu käytännössä luokitteli Greenpeacen Venäjällä tekemän työn rikolliseksi. Iso osa fossiilifirmoista on lähtenyt peesaamaan Trumpia ja vaatimaan päästösääntelyn vähentämistä sekä Pariisin ilmastosopimuksesta irtautumista. Myös siinä oli vastapuolella Norjasta johdettu iso öljyalan pörssiyritys Equinor, entinen Statoil. Se sopii Kiinalle varmaan hyvin. harrastaa kulttuuria, erityisesti teatteria ja kirjallisuutta, liikuntaa ja luonnossa olemista: ”ker ran kesässä pitää päästä pidemmälle vaellukselle” . Pohjois-Dakotan tuomioistuin päätti, että Greenpeacen Yhdysvaltojen toimijoiden ja Greenpeace Internationalin on maksettava 660 miljoonan dollarin korvaukset yhtiölle aiheutetuista kustannuksista. työskennellyt mo nissa tehtävissä Green peacessa, ennen nykyis tä työtään Greenpeacen Pohjoismaiden ohjelma johtajana. – Donald Trump kuitenkin kääntää kelloa todella paljon taaksepäin pyrkimyksillään ja on vaikuttamassa siihen, että Yhdysvallat jää energiaja monella muullakin alalla täysin jälkeen muista valtioista. – Peli on mennyt siinä mielessä uusiksi, että Trump ei näyttele mitään
– Se kupla on puhjennut, että olemme kaikki samaa mieltä ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta. 35 Demokraatti HARKKI KOROSTAA, että ympäristön suojeleminen, ihmisoikeudet, demokratia sekä oikeusvaltion suojeleminen ja puolustaminen kytkeytyvät elimellisesti toisiinsa. Elon Musk pyrki nostamaan AfD:ta Saksan vaaleissa. Nyt globaaleilla foorumeilla ei ole yhtäkään suurvaltaa, joka edistäisi sekä ympäristöagendaa että demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Emme voi varmaksi tietää, kuinka monta korttia voi ottaa pois ennen kuin korttitalo romahtaa. Kun tulee puhe ympäristöasioista ja ilmastonmuutoksen torjunnasta löytää itsensä pian janalta, jonka toisessa päässä lymyävät toivottomuus ja pessimismi sekä niiden läheiset seuralaiset turhautuminen ja kyynisyys. – Euroopalla on nyt tosi hyvä ja tärkeä hetki ja paikka toimia. – Koulun biologiaa lukiessa aloin paremmin ymmärtää ekosysteemiä ja lajien monimuotoisuuden merkityksen: sen, että luonto on oikeastaan kuin herkkä korttitalo, jonka päällä me seisomme. Ei ole yksiä ilman toisia. Sekä yritysten että valtioiden pitää nyt tehdä valintoja siitä, miten tässä mennään eteenpäin: halutaanko edistää ihmisoikeuksia, ympäristöhyvinvointia ja demokratiaa. de_08052025_32.indd 35 de_08052025_32.indd 35 29.4.2025 11.03 29.4.2025 11.03. Molemmat haluavat muun muassa somen, tekoälyn ja algoritmien sääntelyn purkamista. Toisaalta myös Venäjä vaikuttaa aktiivisesti monien maiden vaaleihin. Harkki toteaa, että eurooppalainen äärioikeisto ajaa pitkälti samoja asioita kuin Trump. Johtopäätös on ilmeinen. – Nyt on tullut uudelleen hetki, jolloin sekä valtioiden että yritysten pitää valita puolensa ja alkaa puolustaa ympäristöä, ihmisoikeuksia ja riippumatonta oikeusjärjestelmää. SINI HARKKI havahtui ilmastonmuutoksen uhkiin ja ympäristöasioiden tärkeyteen jo kouluvuosina. Jos haluamme pitää Euroopan aseman ja sen demokraattiset ja inhimilliset arvot voimassa, niin tilaa ja mahdollisuuksia siihen todellakin on. – Vain somen, tekoälyn ja algoritmien sääntelyllä voidaan aidosti varmistaa se, että vaalit ovat aidosti vapaita ulkopuolisesta vaikutuksesta, Sini Harkki sanoo
3 TÄRKEINTÄ 3 Jos sinulla on piha tai maapalsta, niin istuta pölyttäjille ruokaa. D-KASVO ILMASTO ASIOISSA VALTA VIRRAN AJATTELUSSA OLI OSIN MUKANA MYÖS VIHER PESUA. 2 Suosi luomua ja vältä torjuntaaineita, myös kotipihassa. 36 Demokraatti 1 Syö enemmän kasvis ruokaa. de_08052025_32.indd 36 de_08052025_32.indd 36 29.4.2025 11.03 29.4.2025 11.03. Mitkä kolme tekoa ihmiset voivat arjessaan tehdä luonnon ja sen moni muotoisuuden hyväksi
Aika monessa paikassa päätökset on vieläpä tehty demokraattisesti ja ne voidaan kaikki myös muuttaa tavalla, joka pystyy turvaamaan ihmisten perustarpeet kestävällä ja uusiutuvalla tavalla. Kun vähennyksen laittaa asiayhteyteen, se tarkoittaa ilmastoskenaarioiden mukaan, että noin 400 miljoonaa ihmistä välttyy kokemasta tappavia helteitä, kun vähennys toteutetaan. Harkin kuvaama lämpötilan nousun vähennys kuulostaa marginaaliselta. muksien kautta. – Aktivismissa on kyse myös siitä, että joku asia, joka tuntuu mahdottomalta saadaan tehtyä mahdolliseksi. Se on inhimillistä. – Kun aloitimme kampanjan, monet toimittajat ja poliitikot pitivät sitä toivottomana. Harkki tunnustaa, että apatialta ei ajoin välty hänkään saati muu Greenpeacen väki. Ne henkilökohtaiset syyt voivat toki vaihdella eri ihmisillä. Greenpeace Norden toteutti viime vuonna Norjassa kampanjan syvänmeren kaivannaisteollisuutta vastaan. – Olen erittäin innostunut tästä kampanjasta. Esimerkiksi ilmastonmuutos on niin ikävä asia, että kyllä minäkin mieluiten olisin sitä ajattelematta. Harkin mielestä voimme niin yksilöinä kuin ihmisyhteisöinä muuttaa sekä ajatuksiamme että toimintaamme ilmaston ja luonnon hyväksi. No, eipä hyväksynyt, sillä vuoden SE KUPLA ON PUHJENNUT, ETTÄ OLEMME KAIKKI SAMAA MIELTÄ ILMASTONMUUTOKSESTA JA SEN TORJUNNASTA. – Ihmiset kyllä tajuavat, että miljardit ihmiset voivat kuolla vuosisadan loppuun mennessä, jos asiat etenevät niin kuin ne nyt etenevät ja elinolot menevät todella huonoiksi. – Joka päivä teemme päätöksiä, jotka ylläpitävät tätä nykyistä järjestelmää. 37 Demokraatti Suoran mielekkäämmässä päässä ovat toiveikkuus ja toiminta. Kampanjan perusideana on, että kunnissa tehtäisiin aloitteita lihan ja maitotuotteiden käytön puolittamiseksi. Silti on helpompi kuvitella, että sivilisaatio romahtaa sen sijaan, että muuttaisimme nykyistä järjestelmää. HARKIN MIELESTÄ on tärkeää rikkoa apatian ja toivottomuuden kupla, ajatus siitä, ettemme ihmiskuntana voi estää ilmastonmuutosta. Pieneltä kuulostavat asiat voivat arjen teoilla skaalautua isoiksi, joilla saadaan aikaan hyvin paljon. Ne ovat kaikki ihmisen luomia päätöksiä. TANSKASSA JA Ruotsissa Greenpeace Norden on kiinnittänyt viime aikoina huomiota Venäjän varjolaivaston muodostamaan ympäristöuhkaan muun muassa suoran toiminnan tempauksin. de_08052025_32.indd 37 de_08052025_32.indd 37 29.4.2025 11.03 29.4.2025 11.03. Mikä tekee ihmisestä aktivistin. Metaanin poistaminen on eräänlainen hätäjarru, jota ihmiskunta voi nyt ensi vaiheessa käyttää. – Lämpötilan nousun vähentäminen 0,12 celsiusasteella on tosi iso juttu. Harkki mainitsee yhden toivoa lisäävän käytännön esimerkin. Pelkään sitä, että elinolot planeetalla menevät niin vaikeiksi, että oma lapsi ja hänen sukupolvensa eivät enää pärjää maapallolla. Emme vastaanota avustuksia valtioilta tai yrityksiltä, vaan ainoastaan yksityisiltä lahjoittajilta. Voimme sanoa ääneen hankalatkin totuudet. Sitä se ei ole, päinvastoin. Kokemukset, kotitausta. – Omalla kohdallani syy toimimiseen ja aktivismiin voi liittyä mahdollisesti jopa kuolemanpelkoon. – Olemme aina halunneet yhdistää asiantuntevuuden aktivismiin. Yleensä toivottomuus rikkoutuu parhaimmin tekemällä eikä puhumalla. Suomalaisten ruokavalioon pyritään vaikuttamaan Puolet parempaa -kampanjalla yhdessä muutaman muun järjestön ja vapaaehtoisten kansalaisvaikuttajien kanssa. Jollakin lailla aktivismi ehkä vaatii sen, että asia muuttuu henkilökohtaiseksi. Greenpeace ei hänen mukaansa halua olla ”se kädenlämpöisin ympäristöjärjestö”. Mikä erottaa aidon ilmastoaktivistin sohvatuolitaistelijasta. TAKAVUOSINA GREENPEACEN suora toiminta sai jotkin piirit leimaamaan järjestön ”terroristiporukaksi”. Iltaisin ja viikonloppuisin yritänkin olla. – Aktivismissa ja vaikuttamisessa ehkä tärkeintä on, että voi luoda toiveikasta näkymää ihmisille. Tuoreen ilmastotutkimuksen mukaan metaani puoliintuu nopeammin ja lähtee ilmakehästä paljon nopeammin kuin hiilidioksidi. – Sanotaan, että ihmisen arvot eivät muutu tiedon, vaan ainoastaan kokekampanjoinnin jälkeen parlamentti ei hyväksynyt syvänmeren kaivuun aloittamista. He sanoivat, että Norjan parlamentti tulee ilman muuta hyväksymään syvänmeren kaivannaisteollisuuden. Liialla miellyttämisellä ei pärjää. Suomessa Greenpeace Norden jatkaa kampanjointia metsäteollisuuden tehohakkuita vastaan, jotta hiilinielujen taso saataisiin paremmaksi. Se tuo meille riippumattomuuden. Pariisin ilmastosopimuksen mukainen tavoite eli maapallon 1,5 celsiusasteen lämpeneminen on jo menetetty. – Helposti alan ajatella, että asioiden korjaaminen on jonkun muun tehtävä. Harkki toteaa naurahtaen, että liki kaikki kuvaukset on tullut kuultua. – Jos Suomen kaltaisissa korkean ja keskitason tulon maissa onnistutaan puolittamaan maidon ja lihan tuotanto vuoteen 2030 mennessä, sillä saadaan lämpötilan nousua vähennettyä 0,12 celsiusastetta
Kylmän sodan jälkeisessä maailmassa paha saisi palkkansa, nopeasti ja ”siististi”. Miljoonien dollarien ohjuksista ei ollut pidemmän päälle hyötyä, jos niille ei löytynyt tuhottavaksi kuin yhdentekeviä hökkeleitä. Ukrainassa ei käydä virtuaalisotaa KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Pitäisikö sitä kutsua edistykseksi, jos tätä kehityskapasiteettia valjastettaisiin nyt tositoimiin, kun maa toisensa jälkeen pistää pelimerkkinsä varusteluun. Ilmaiskut asutuskeskuksiin tuottavat samanlaista jälkeä kuin Guernicassa 1937 tai Helsingissä helmikuussa 1944. Teknologis-taloudellisen ylivoiman rajat tulivat vastaan, kun sotilaalliset kohteet karkasivat kartalta. 38 Demokraatti P ersianlahden sota 1990-luvun alussa muistutti kotisohvilta katsottuna jonkinlaista videopeliä. UKRAINAN UUTISKUVAT OVAT KAIKKEA MUUTA KUIN VIRTUAALITODELLISUUTTA. KUWAITIN VAPAUTTAMISEN ajateltiin osoittavan suuntaa. Irakin verinen diktaattori Saddam Hussein tosin syrjäytettiin ja hirtettiin vasta 2000-luvun puolella, kun amerikkalaiset tarvitsivat World Trade Centerin iskujen jälkeen päitä vadeille. Pelätty maasotavaihekin oli täydellisen ilmaherruuden turvin yksipuolista teurastusta ja ohitse sadassa tunnissa. Ilman modernia teknologiaa siellä tuskin pärjäisi kumpikaan osapuoli, mutta rintamilla kaivetaan puolustuslinjoja maahan kuin ensimmäisessä maailmansodassa. de_08052025_38.indd 38 de_08052025_38.indd 38 29.4.2025 11.08 29.4.2025 11.08. Yhdysvaltain johtama kansainvälinen yhteisö ei saanut maata rauhoitetuksi, vaan vetäytyi 20 vuoden jälkeen häntä koipien välissä talibanien tieltä. Näin amerikkalaiset ainakin tahtoivat sodan esittää, sekä kotirintamalle että muulle maailmalle. Innovaationa ovat esiintyneet droonit, jotka näyttävät lasten leluilta. Väliin tuntui kuin kuvamateriaalit olisi tuotettu elokuvastudioilla. ENSIMMÄISEKSI TÄSSÄ terrorisminvastaisessa sodassa oli kaadettu Afganistanin Taliban-hallinto, mutta se osoittautui Pyrrhoksen voitoksi. Yhdysvallat syöksi Kuwaitin miehittäneen Irakin niskaan kauko-ohjattuja täsmäpommeja, jotka poksahtivat kohteisiinsa erehtymättömällä tarkkuudella. Suomi on ollut peliteollisuuden pieni suurvalta, jonka nyrkkipajoista kasvaneet yritykset ovat jalostaneet huippuunsa myös virtuaalista tappamista. Yhdysvaltain huipputeknologia näytti takaavan sen, että vihollista ei tarvinnut enää kohdata taistelukentällä ”silmästä silmään”. UKRAINAN UUTISKUVAT ovat olleet jo kolmen vuoden ajan kaikkea muuta kuin virtuaalitodellisuutta. Ne ovat halpoja, mutta murhaavia. VIETNAMIN KATASTROFISTA oli opittu yleisen mielipiteen merkitys: että tiedonvälitys paikan päältä oli pidettävä tiukasti kontrollissa
Minulla on voimakas oikeudentunto ja tuntuu luontevalta olla vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin. Myös vanhentunut. 39 Demokraatti KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi Marjaana Varmavuori N äen peilikuvassani ihmisen, joka on kokenut paljon elämässään. Toki ulkonäkökin kiinnostaa, mutta se on toisarvoista verrattuna siihen mitä pystyn kehollani tekemään. Olen aina tehnyt paljon töitä, enkä ole parhaalla tavalla huolehtinut kehostani. Nyt kun ikää on alkanut tulla, niin sen myös huomaa. Herran jestas, tämä on maailman loppu! Se oli viimeinen vanhenemiseen liittyvä asia, jota olen jaksanut murehtia. Olen nähnyt vaikeita asioita omassa perheessäni ja lähipiirissäni, ja se on synnyttänyt halun vaikuttaa ja puolustaa heikompia. Muistan sen järkytyksen, kun kolmikymppisenä huomasin, että silmäluomeni jotenkin roikkuivat. Olemme itse saaneet löytää ne elämässä tärkeät arvot ja asiat. Se on yksi syistä, miksi alunperin päädyin journalisminkin pariin. 41-vuotias Journalistiliiton puheenjohtaja de_08052025_38.indd 39 de_08052025_38.indd 39 29.4.2025 11.08 29.4.2025 11.08. Keho on minulle väline tehdä asioita ja toimia. Lapsuuden kodissani ei meille sisaruksille haluttu syöttää mitään ideologiaa. Olen suurperheen äiti, vaikka olen synnyttänyt näistä meidän lapsista vain kolme. Mietin, mihin kaikkeen kehoni on pystynyt ja minkälaisen rallin se on jo ehtinyt käydä läpi. Vasta aikuisena ymmärsin, että vanhemmat viestivät niitä meille omilla valinnoillaan. Olin tavallaan unohtanut, että vanhenen, mutta nyt nämä pienet krempat muistuttelevat minua siitä
Avoinna 21.9. 40 Demokraatti KULTTUURI Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki – Kivi, paperi, sakset. saakka, ti–pe 11–17, la, su 12–16. Avoinna 18.1.2026 saakka, ti, pe 10–20, ke, to 10–18, la, su 10–17. Galleria Duetto, Helsinki – Taiteilijakirjanäyttely. Selkeimmin taiteen materiaalisuus tu lee esiin kuvanveistossa. Toisaalta sen teokset myös koet televat taiteen materiaalisuuden rajoja, kyseenalaistavatkin niitä. KUVATAIDE Materiaaleja & sairautta Teksti Seppo Heiskanen P erinteisen käsityksen mu kaan taideteokset on tehty jostakin materiaalista, tai ai nakin sitä hyväksi käyttäen. Kiasman kokoelmanäyttely esittelee aihetta laajasti ja monipuoli sesti. Villa Gyllenberg, Helsinki – Morbus. Siinähän teok set veistetään marmorista, graniitista tai Sairaudet ja kuolema ovat aina innoittaneet taiteilijoita. Avoinna 18.5. saakka, ke 12–17, la, su 12–17. de_08052025_40.indd 40 de_08052025_40.indd 40 29.4.2025 11.14 29.4.2025 11.14
de_08052025_40.indd 41 de_08052025_40.indd 41 29.4.2025 11.14 29.4.2025 11.14. Ja materiaalitkin ovat monipuolis tuneet. On maalauksellakin toki oma mate riaalisuutensa. Kristoffer Albrecht: Vetoomus, 2025. Ne tehdään yleisimmin kankaalle värillä, jota voi levittää paksul tikin. Ja tässä lajissa pyritään – varsinkin klassisina aikoina – antamaan vakuuttava kuva Marja-Leena Sillanpää: Ett växande arkiv, 1968–2025.Teos on nähtävissä Galleria Duettossa Taitelijakirjanäyttelyssä. Mate riaalit ovat myös keventyneet kuten esi merkiksi Martti Aihan bambusäleistä rakennetussa teoksessa. 41 Demokraatti puusta, muovaillaan savesta ja valetaan kipsiin, pronssiin tai johonkin muuhun metalliin. Kolmiulotteiset teokset avautuvat yhä enemmän ympä röivään tilaan ja ottavat siitä aineksia. Mutta tämäkin laji on ollut pitkään muutoksessa. Rakentamiseen käytetään yhä enemmän ”löydettyjä” esineitä
Monet teokset on tehty nimenomaan tätä näyttelyä varten. Yksi kuuluisimmista lienee Rembrandtin Tohtori Tulpin anatomianluento. Tätä perinnettä jatkaa Villa Gyllenbergin taidemuseoon koottu Mor bus, jonka teokset käsittelevät sairautta ja kehollisuutta. Hyvä niin. Hauska on myös Baran Caginlin teos Baking Books. Toki jo kuuluisan avantgardistin Marcel Duchampin tiedetään olleen kiinnos tunut niistä. On kuitenkin myös teoksia, joiden taiteilija ei ole tar koittanut säilyvän vuosikymmeniä saati vuosisatoja. Helene Schjerfbeckin Toipilas on aina yhtä vaikuttava, samoin Hugo Simbergin Kuolema ja perunaeukko. Kristoffer Albrecht on veistänyt kirjansa puusta. Näin aina kin toivotaan. Sitä ovat myös Viggo Wallensköldin ja Sara Hugo Simberg: Kuolema ja perunaeukko, 1890-luku. Suomessa laji tuli laajem min tunnetuksi nelisenkymmentä vuotta sitten. On mukana huu moriakin. SAIRAUTTA JA sen parantamista on ku vattu taiteessa ainakin renessanssista lähtien. Näin taiteilijat koettelevat materiaali suuden rajoja. Valtaosa on tietenkin suoma laisia, mutta mukana on tekijöitä myös muista Euroopan maista ja aina Japa nista saakka. Pauliina Turakka Purhonen ja Tapani Kokko ovat yhdessä ra kentaneet veistoksen Kuolemantanssi. Galleria Duetto on ansiokkaasti esitel lyt taiteilijakirjoja. Magdalena Åbergin sairauskuvat ovat hätkähdyttäviä, mutta hienoja. Kokonaisuus on monimuo toinen. Rafael Wardin maalauk set muistisairaasta vaimosta ja tämän po tilastovereista ovat tunnelmallisia. Käsitetaiteessa hylätään materiaali suus tai ainakin sen merkitys minimoi daan. Mallander. Tässä kuten monessa muussakin uudessa ilmiössä oli meillä edelläkävi jänä J.O. Museon tehtävä on säilyttää taidetta mahdollisimman pitkään. Vaikuttava näyttely. de_08052025_40.indd 42 de_08052025_40.indd 42 29.4.2025 11.14 29.4.2025 11.14. Kuraattorin osuus kokonaisuudesta on kohtalaisen merkit tävä. Se koostuu Rosa Luxemburgin, Karl Marxin ja Vladimir Leninin kasvokuvista tehdyistä muoteista ja niillä paistetuista leivistä. Mittakaavakin vaihtelee melkoisesti. Kirja on siinä yleensä lähtökohtana tai ainakin siinä jollakin tavalla viitataan siihen. TAITEILIJAKIRJAT ON mielenkiintoinen laji. Taiteili jakirjaa luetaan samaan tapaan kuin ku vataidetta luetaan. Joskus huijataankin kuten silmän petos maalauksissa, joissa on rakennettu pettävästi luonnonmukai sen todelliselta näyttävä kuvaesitys. Siinä voi olla kirjaimia, mutta sitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu luettavaksi kuten romaania tai tietoteosta. Ne on ommeltu muovipusseista, jotka eivät missään olosuhteissa säily vuosikymmeniä, vaan häviävät. Joskus on lähdetty liikkeelle van hoista kirjoista ja muokattu niitä, joskus taas sidottu alusta lähtien itse. Mukana on aivan pieniä teoksia, mutta myös monumentaalista kokoa kuten Eeva-Liisa Isomaalla. Taiteilijakirjat aloittivat voittokul kunsa 1960luvulla kuten niin monet muutkin taiteen uudet suunnat. Kuraattorina on kuva taiteilija Magdalena Åberg. Kuva tai esine sysäävät katsojan ajatukset liikkeelle ja teos syntyy itse asiassa vasta ihmismielessä. Se yhdistelee eri la jeja kuten grafiikkaa, maalausta, valoku vaa ja kuvanveistoakin. Dueton näyttelyssä on kaikkiaan 34 taiteilijaa. Nykytaiteilijoiden lisäksi mukana on myös klassikoita. Ongelmana on, että nuo leivät eivät säily homehtumatta edes ensi vuoden alkuun eli näyttelyn loppumiseen saakka. 42 Demokraatti KULTTUURI Ekströmin teokset. todellisuudesta. Kiasman kokoelmissa on Maria Dunckerin teossarja Kansallispuvut
de_08052025_40.indd 43 de_08052025_40.indd 43 29.4.2025 11.14 29.4.2025 11.14. Claes Oldenburg: Sammutettu tulitikku, 1987. NÄIN AINAKIN TOIVOTAAN. Viggo Wallensköld: Ammattiauttaja, 2017. Maria Duncker: Kansallispuvut, 1998. 43 Demokraatti KÄSITETAITEESSA TEOS SYNTYY VASTA IHMISMIELESSÄ
Tuomiojan käsitys miehestä oli ollut kielteinen noudattaen vaaranvuosikirjallisuuden yleistä linjaa, mutta tämä Eino Pekkala. Varsinkin Eino Pekkalaa hän on sivunnut jo aiemmasssa teoksessaan Häivähdys punaista (2006), jossa käsittelee virolaissyntyistä sisarparia Hella Wuolijokea ja Salme Pekkalaa. Erkki Tuomioja täyttää tietämyksen aukon kaksoiselämäkerrallaan oikoen samalla heistä vallitsevia harhakäsityksiä. Päästyään vankilasta Pekkala antautui leipälajiinsa, poliittisten oikeudenkäyntien puolustusasianajajaksi, aluksi järjestelijänä, koska oli vielä kansalaisluottamusta vailla. EINO PEKKALA toimi 1920-luvulla vasemmistososialistisessa liikkeessä, mutta kommunisti hän ei milloinkaan ollut. teos pyrkii laventamaan kuvaa poliitikosta, jonka hallituskaudella Suomi solmi Pariisin rauhansopimuksen 1947 ja YYA-sopimuksen 1948. 44 Demokraatti KULTTUURI Vasemman laidan veljekset Erkki Tuomioja valaisee oivaltavasti unohdettua vasemmistohistoriaa. Tämä oli aikaa, jolloin väärän poliittisen ryhmän kansanedustajuus oli rikollista. Tuomioja nimeää hänet ”hoipertelijaksi”, millä 1930-luvun taitteessa ymmärrettiin niitä, jotka kieltäytyivät SKP:n oordereista ja maanalaisesta toiminnasta. Muutettuaan Suomeen varakas lady toimi poliittisten vankien Puna-avussa ja sodanvastaisessa liikkeessä. Lukija kaipaisi Tuomiojan muuten antoisasta teoksesta hiukan kuolemanranErkki Tuomioja: Eino ja Mauno Pekkala sosialidemokratian ja kommunismin välissä Siltala 2025, 340 s. Kuusinen, Salme Pekkala, runoilija Elmer Diktonius ja Mary Moorhouse. Tunnetuin tapaus oli kommunistijohtaja Toivo Antikainen, jolle vaadittiin kuolemantuomiota. Pekkaloiden avioliitto oli käytännössä ohi, ja 1925 Salme tutustutti ex-miehensä Moorhouseen, joka oli Englannin kommunistisen puolueen kärkinimiä. Jälkimmäinen oli Einon ensimmäinen vaimo. Alun perin Tuomioja alkoi sommitella elämäkertaa Eino Pekkalasta, mestariurheilijasta, TUL:n ensimmäisestä puheenjohtajasta, vasemmistopoliitikosta ja poliittisten oikeudenkäyntien puolustusasianajajasta, mutta päätti liittää mukaan nuoremman veljen, koska Mauno on ainoa Suomen pääministeri, josta ei ole kirjoitettu elämäkertaa. Työväen arkisto de_08052025_44.indd 44 de_08052025_44.indd 44 28.4.2025 16.32 28.4.2025 16.32. Aiemmin Pekkala oli kietoutunut monimutkaiseen poliittis-eroottiseen vyyhtiin, muina osapuolina O.V. Apu kohdistui aviomieheenkin, kun Eino oli joutunut lapualaisten muiluttamaksi Säätytalolta eduskunnan perustuslakivaliokunnan istunnosta 5.7.1930 saaden heti perään tuomion Tammisaaren vankileirille. KIRJA Teksti Kari Sallamaa M oni poliittisen historian harrastajakaan ei ole kartalla, keitä olivat Pekkalan veljekset, Eino (1887–1956) ja Mauno (1890–1952)
Vanhaa vasemmistososialistia ei voitu veljensä tapaan pitää takinkääntäjänä. MAUNO PEKKALA oli itsenäistyneen maan pääresurssin, metsätalouden asiantuntija ja itseoikeutettu Väinö Tannerin vähemmistöhallituksen maaja metsätalousministeriksi 1926. Talvisodan, välirauhan ja jatkosodan alun hallituksissa hän oli valtiovarainministeri. Mielenmuutos varmisti sen, että Pekkalaa ei asetettu sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin, toisin kuin Tanner. 45 Demokraatti gaistuksen vastaisen ihmisoikeusliikehdinnän esittelyä. Toukokuussa 1948 SDP irtautui hallitusohjelmasta, mutta kun kukaan ei saanut muodostetuksi uutta hallitusta, Pekkalan ministeristö jatkoi SKDL:lle tappiollisiin parlamenttivaaleihin saakka. Aseista riisuttavan maan sotaministeriksi tarvittiin rauhanmiehiä Pekkalaa ja myöhemmin Yrjö Kallista. Toukokuussa 1942 hän erosi Rangellin hallituksesta sen saksalaissuuntauksen takia. Velimies Eino oli koko kauden oikeusministerinä. Kun Mauno Pekkala ei ollut varsinainen kansantalousmies, hän viihtyi paremmin ravintola Angleterressä, mutta esittelijäneuvos Sakari Tuomiojan ansiosta likvidit pysyivät kunnossa. PaaMauno Pekkala. Huolimatta sodanjälkeisestä SKP:n paineesta molemmat kunnioittivat oikeusvaltioperiaatetta. Loppuarviossaan Erkki Tuomioja vapauttaa Pekkalat epäkansallisista epäilyksistä, todisteena kommunistien epäluottamus. Samaan vaikutti lisääntynyt alkoholismi. Vilho Uomalan kokoelma de_08052025_44.indd 45 de_08052025_44.indd 45 28.4.2025 16.32 28.4.2025 16.32. sikivelle resurssi, ja hän istutti Mauno Pekkalan kolmoshallituksensa puolustusministeriksi. Niin vastustajat kuin omat pitivät häntä laiskana ”vilttitossuna”. Juristiveli Eino oli tuomioistuimen jäsen. Mauno Pekkalan huonoon maineeseen on vaikuttanut historioitsijoiden ja muistelijoiden paha puhe. Pitkät vuodet hän oli yhdessä A. Vuodesta 1927 hän oli kansanedustaja ja 1930-luvulla SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja. SKDL, SDP ja maalaisliitto olivat koko ajan riitaisia, mikä haittasi sodanjälkeisten suurten lupausten täyttämistä, mutta Paasikiven tahdosta ja ulkopoliittisista syistä pysyttiin yhdessä. Silti häntä tarvittiin kovina aikoina, ja hänen päänsä yli mellastivat sellaiset voimahahmot kuin Hertta Kuusinen, Urho Kekkonen ja SDP:n asevelikööri Unto Varjosen johdolla. TUNNETUIN VAIHE on Pekkalan pääministeriys maaliskuusta 1946 heinäkuuhun 1948 kolmen suuren hallituksen kärjessä. Molemmille löytyi poliittinen koti pienessä Sosialistisessa yhtenäisyyspuolueessa, kenraalien puolueessa vailla joukkoja, tosin vain nimineuvoksina. Mauno Pekkalalle otti aikansa orientoitua vasemmalle ministeripostinkin takia, mutta Eino oli alusta lähtien aktiivinen SKDL:ssa, lähellä kuutossiipeä. Pekkalan ympärille kooontui ”Angleterren piiri”, pääasiassa sosialidemokraateista muodostunut rauhanopposition ydin. Sodan jälkeen rauhanoppositiolaiset olivat uudelle voimamiehelle J.K. K. Hän olikin sopuisa ja varovainen väistäen mielellään pahimpia koettelemuksia. He olivat sittenkin isänmaan miehiä. Cajanderin kanssa Metsähallituksen voimakaksikko
Hän korostaa, ettei tilaajalla ole ollut oikeutta puuttua tutkimustuloksiin. Järjestöä ei kielletty, mutta esimerkiksi armeijan upseereita kiellettiin kuulumasta järjestöön. de_08052025_46.indd 46 de_08052025_46.indd 46 24.4.2025 10.45 24.4.2025 10.45. Kokeneena tutkijana hän on varmasti pitänyt asiasta myös huolta historiatoimikunnan kokouksissa. Järjestöön suhtauduttiin epäillen myös Venäjällä, minkä takia sen toiminta kiellettiin Suomen suuriruhtinaskunnassa vuonna 1822. Tässä vaiheessa liittyi mukaan tunnettuja nimiä, kuten järjestön rituaalimusiikin säveltänyt Jean Sibelius. Se, että monet Ruotsin yhteiskunnan huipulla olivat vapaamuurareita, johti siihen, että järjestöä syytettiin niin Kustaa III -kuninkaan murhasta kuin Suomenlinnan antautumisesta vuonna 1808. Suomen itsenäistyttyä vapaamuurariaate palasi 1920-luvun alussa Yhdysvalloista palanneiden siirtolaisten mukana. Nyströmin teosta voi pitää menneisyyden osalta kriittisenä, mutta viime vuosikymmeniä koskien tilaajaa kohtaan kohteliaana järjestöhistoriana. Toimikunnan roolia olisi kuitenkin voinut teoksessa avata enemmänkin kuin kiitosten verran. Tässä tapauksessa salassapito on koskenut vapaamuurarien rituaaleja ja jäsenlistoja. Esimerkiksi tasa-arvokysymystä eli naisten asemaa järjestössä ei erityisemmin problematisoida. Avoimuus ei kuitenkaan koskenut rituaaleja ja jäsenluetteloita, mikä oli omiaan ennemmin vahvistamaan käsitystä salaseurasta. Jäsenmäärä nousi siitä huolimatta, että 1970-luvun lopulla muurarit joutuivat pitkään jatkuneen kriittisen mediahuomion kohteeksi. Oliko tutkimuseettisiä kysymyksiä, joista heräsi erityisesti keskustelua prosessin varrella. Nyström selittää tätä sensaatiolehtien yleistymisellä ja poliittisen ilmapiirin muutoksella. KIRJA Vapaamuurareista tulee monille suomalaisille ensimmäisenä mieleen salaseura. Teksti Ville Jalovaara / Kuva iStock V apaamuurareihin yhdistetään paljon uskomuksia. 46 Demokraatti KULTTUURI Kurkistus salattuun maailmaan Samu Nyström: Enemmän valoa — Suomalaisen vapaamuurariuden historia SKS, 476 s. Suomen muurarit reagoivat keskusteluun kutsumalla mediaa tutustumaan toimintaan. Vuonna 1924 jäseniä oli riittämiin, joten Suomen suurloosi voitiin perustaa. Yleensä tilaushistorioiden salassapitopykälät koskevat liikesalaisuuksia. Hitlerin noustua valtaan vapaamuurarit joutuivat vainotuksi Saksassa, josta vihamielinen ajattelu heitä kohtaan säteili oikeistoradikalismin mukana myös Suomeen. Nyström tiennee tämän kysymyksen askarruttavan teoksensa lukijoita, sillä hän tarttuu siihen suoraan esipuheessaan. Esimerkiksi kuntapolitiikassa sitä on pidetty hyvä veli -kerhona, joka sopii asiat valtuustokokousten ulkopuolella. On kulunut kolmisenkymmentä vuotta, kun kirkon tutkimuskeskuksen Harri Heino julkaisi teoksen järjestön suhteesta uskontoon. Miten tutkia historiantutkimuksen keinoin suljettua järjestöä. ENSIMMÄINEN VAPAAMUURARILOOSI perustettiin Suomeen Ruotsin-vallan aikana 1700-luvun puolivälissä. Vapaamuurareita koskevia käsityksiä haastaa dosentti Samu Nyströmin kirja Enemmän valoa — Suomalaisen vapaamuurariuden historia, joka on Suomen suurloosin toimeksiannosta ammattitutkijan tekemä tilausteos. Kyseessä on toinen kerta, kun loosi on avannut arkistonsa ulkopuoliselle. Internetin myötä vapaamuurariutta koskevat salaliittoteoriat saivat uuden rajattoman kasvualustan. SIBELIUS SÄVELSI VAPAAMUURARIEN RITUAALIMUSIIKIN
Seurattavana on oikeastaan vain radioliikennettä taisteluryhmän ja komentokeskusten välillä, irakilaistaistelijoiden vilahtelua omiin asemiinsa ja amerikkalaisten hermostunutta valmistautumista ulosmurtautumiseen. 47 Demokraatti Tyvenestä rajuilmaan Toisen ohjaajansa omaan kokemukseen perustuva dokumentintarkka Warfare on kuin välillä tosi-tv:tä sodasta. Siitä alkaa noin kolme varttia kestävä kaaos: päättymätöntä tulitusta, haavoittuneiden tuskankarjuntaa, hätääntyneitä avunpyyntöjä ilmatuesta ja lisäjoukoista… Ray Mendoza (jota elokuvassa esittää komeaa nimeä kantava D’Pharaoh Woon-A-Tai) oli itse läsnä vastaavassa tilanteessa Ramadissa 2006, joten autenttisuudesta ei Warfaressa ole pulaa. Ensimmäiset puoli tuntia Warfaresta on kerronnallisesti tylsää. Heti kohta samat velikullat ovat jo Ramadissa ottamassa haltuun ikään kuin ”sillanpääkseen” irakilaisperheen asuttamaa taloa, josta tulee elokuvan yksinomainen näyttämö. de_08052025_46.indd 47 de_08052025_46.indd 47 24.4.2025 10.46 24.4.2025 10.46. Ensimmäinen yritys tyssää talon eteen asetettuun tienvarsipommiin. ELOKUVA Warfare Ohjaus: Alex Garland ja Ray Mendoza Pääosissa: Will Poulter, Cosmo Jarvis, D’Pharaoh Woon-A-Tai 2025, 95 min. Vaikuttavaa, kuten sekin, että osa tosihenkilöiden kasvoista on blurrattu. Siitä puuttuvat kaikki tavalliset sotaelokuvien tarina-ainekset kaipaavine tyttöystävineen, inhoine upseereineen ja pateettisine sankaritekoineen tai kuolemineen. Sotaelokuva voi olla liian laaja genreluokitus, sillä Warfare kertoo vain noin puoli päivää kestävästä episodista, jossa amerikkalainen merijalkaväen joukkue taistelee itsensä ulos väijytystilanteessa Ramadin kaupungissa. Ensi-ilta 9.5. Se antaa hyvin uskottavan kuvan siitä, millaisessa prässissä selviytymisestään taisteleva joukko on. Lopussa nähdään stillkuvapareja, joissa elokuvan näyttelijät esiintyvät todellisten esikuviensa rinnalla. Eivät halunneet enää muistella tapahtunutta. Sitä on ehkä liikaakin, ja elokuva lähestyy ajoittain kuin tosi-tv:tä tai ”true war” -pseudodokumenttia. Näin se on pikemmin taisteluelokuva, mikä sopii sille sikälikin paremmin, että puolentoista tunnin elokuvan miesjoukolle ei luoda minkäänlaisia taustoja, ei keskinäisiä suhteita. Lähikuvat vakavasti haavoittuneista käyvät pitkään jatkuessaan piinaaviksi, vähän vähemmälläkin tuskanhuudolla asia olisi tullut selväksi. Teksti Rolf Bamberg V uoden 2024 Civil War -elokuvasta tunnettu ohjaaja Alex Garland käytti siinä tuotannossa sotilaallisena asiantuntijanaan Irakin sodan veteraania Ray Mendozaa, ja sillä keikalla kaksikolle syntyi ajatus Mendozan omiin sotakokemuksiin perustuvasta elokuvasta. On vai yksi tilanne, kiipeli, josta on selvittävä ulos, ja se kuvataan kliinisen tarkasti. Taistelun äänimaiseman tallennus on kuitenkin elokuvan väkevintä osaa. Sekä katsojat että heidän kohteensa odottavat jotain tapahtuvaksi. Tai koko osallisuuttaan Irakin sodassa. ELOKUVAN PROLOGINA, ikään kuin alkuun sijoitettuna Linnan Tuntemattoman sotilaan loppulauseena, nähdään miehet katsomassa kiimasta kuolaten pornahtavaa tanssipopvideota
Yhdelle palkinto. Romaania en päässyt selailemaan, koska se oli varattu kotikuntani kirjastosta, joten en voi olla täysin varma asiasta... 48 Demokraatti VISASITAATTI 7 ”Lumoava tarina erilaisuudesta ja nuoruudesta” kirjoitti arvovaltainen amerikkalaislehti tästä esikoisteoksesta, joka nosti tekijänsä maailmankuuluksi. klo 12.00 s-postilla kirjavisa@demokraatti.fi. Kevään vilkkaimman visakierroksen avaa Laura Andersson, ensikertalaisia kaiketi. Ja siinä samassa he jo puhuivat ihan muusta. Laajemmin visaa verkkoversiossa. 2017) ilmestyneestä romaanista Pieni elämä. Kirja on jäänyt mieleeni taidokkaana ja sujuvasti etenevänä, mutta samalla kovin ahdistavana tarinana. Niinpä siitä tuli myös mieleen erään lukupiirini entisen jäsenen sanonta, jota tämä jäsen käytti lähes kaikista tiiliskiviromaaneista: puolet pois ja loppu lyhyesti.” Mauri Niemi tuumii näin: ”Tämänkertainen visa oli niitä harvoja kertoja, kun ratkaisu löytyi suoraan sitaattia lukemalla. Sitten he äkkiä lähtivät. Olen lukenut romaanin melko pian sen ilmestymisen jälkeen ja pidin sitä pääasiassa erittäin mielenkiintoisena ja kauniisti kirjoitettuna, vaikka se välillä oli raskasta luettavaa ja liiankin yksityiskohtaista kuvausta. Heti herättyäni minä omistin heille kaikki ajatukseni ja pelkoni. ”Arvelen tämänkertaisen visasitaatin olevan Hanya Yanagiharan v. Kuka on tämä reilu kymmenen vuotta sitten autofiktiollaan vain vähän yli kaksikymppisenä hätkähdyttänyt kirjailija, mikä teos. (rb) de_08052025_48.indd 48 de_08052025_48.indd 48 29.4.2025 11.33 29.4.2025 11.33. Vastaukset viimeistään 12.5. Se kyllä piti otteessa koko ajan, mutta ei ollut aivan lempikirjojani.” Pienestä elämästä yhtä ja toista tiesivät myös Raila Rinne, Veikko Huuska, Juhani Niemi, Tarmo Tikka, Jari-Pekka Vuorela, Helena Nurmio, Tuula Hynynen, Ossi Lehtiö, Sirpa Taskinen, Stefan Ek ja Rauni Anita Martikainen. Vihjeet kyllä auttoivat: kirjailijan suku on Havaijilta, kirjailija asuu New Yorkissa, ja myös romaanin tapahtumat sijoittuvat New Yorkiin. Arkisista asioista – ja se loukkasi minua: minä olin heidän elämässään vähemmän tärkeä kuin he minun elämässäni. Juden ja hänen ystäviensä elämä ei tosiaankaan ole pieni, vaan se sisältää tuskallisesti kaiken pahuuden mitä ihmismieli voi keksiä. 2015 (ja suomeksi v. Sitaatissa mainittu Jude taas oli romaanin keskeisin henkilöhahmo, joka yritti selvitä menneisyytensä traumaattisista kokemuksista. ”Pitkä punapää ja se toinen, huonoryhtinen, löivät minua vielä kerran. Palkinto lähtee Laura Anderssonille. Liekö syynä kirjan Pienen elämän rankka sisältö, joka jätti syvän jäljen muistiin. Kirjan päätyttyä lukijalla oli aika tyhjä olo. Minua loukkasi se, että he saattoivat unohtaa minut niin nopeasti.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Rankka, synkkä ja kaunis T iivistetyistä vihjeistä tuli ”virsi kaunis”. Kirjan takakannessa lukee: ”tarkkanäköinen kuvaus länsimaisen yhteiskunnan jakautumisesta”. ”Visasitaatti on Hanya Yanagiharan teoksesta ’Pieni elämä’. Upea, mutta rankka lukukokemus.” Taina Ukkonen on vähän monisanaisempi. ”Olen lukenut kirjan vuosia sitten, enkä kyllä vieläkään tiedä täysin mitä siitä pidin. Romaani on hienosti rakennettu ja koukuttaa lukemaan koko 900-sivuisen tiiliskiven synkästä sisällöstä huolimatta.” Jaana Pikkarainen-Haapasaari on jäänyt hämmennyksen tilaan
Meillä on kevään kuluessa oltu huolissaan euroviisuedustaja Erika Vikmanin esiintymisasusta ja laulun Ich komme sanoituksesta. PMRC:ssä oli lopulta 22 osallistujaa ennen kuin se lopetettiin 1990-luvun loppupuolella. Katsojaa varoitetaan etukäteen, että esitys sisältää kirkkaita valoja ja kovia ääniä. Alkusysäyksen varoitustarroille Gore sai Princen laulusta Darling Nikki, jossa lauletaan itsetyydytyksestä. de_08052025_48.indd 49 de_08052025_48.indd 49 29.4.2025 11.33 29.4.2025 11.33. Komiteassa oli mukana muun muassa Tipper Gore, senaattori ja varapresidentti Al Goren vaimo. Sen tavoitteena oli lisätä vanhempien valvontaa musiikkiin, joiden tekstit sisältävät viittauksia väkivaltaan, huumeisiin tai seksuaalisuuteen. 1920-luvulla jazz ja blues leimattiin paholaisen musiikiksi. Myöhemmin 1970ja 1980-luvuilla tikunnokkaan nostettiin heavymetalli. 49 Demokraatti Varoitus: sisältää suuria tunteita! T oisinaan teatterin kuluttaja saattaa törmätä varoitustekstiin. KUN KUUNTELEE eduskunnan kyselytunteja tai poliitikkojen sanailua A-ohjelmissa, pintaan nousee kysymys sisältövaroituksista. Vuonna 1985 Yhdysvalloissa perustettiin ”Washington Wives” -niminen komitea (virallisesti The Parents Music Resource Center, PMRC). Ohjelma saattaa sisältää väkivaltaa (nyrkki), seksiä (koirasja naarassymbolit) tai ohjelma voi aiheuttaa ahdistusta (hämähäkki). Oikeussaleissa kuunneltiin korva tarkkana levyjä takaperin, kun musiikista etsittiin saatanallisia viestejä. Kukaan ei varmaan kaipaa purkkinaurua ryydittämään poliittisia keskusteluita. Lavalla voidaan nähdä julmuuden ja väkivallan esittämistä, seksuaalisia eleitä, humalatilan esittämistä, surun tunteita ja rakkauden etsintää. Kun katsojaa on varoitettu, virittäytyminen esitykseen voi alkaa ilman suuria yllätyksiä. 1950-luvulla Elvis Presley ja hänen pyörivä lantionsa aiheuttivat otsasuonten pullistumia. AINA ON oltu huolissaan. Kun jostain suunnasta kuuluu häivähdys empaattista puhetta, äänitehostearkistosta voisi aivan hyvin kaivaa esiin raikuvat aplodit ja napakan fanfaarin. Hän saattaa nauraa ja itkeä, kenties molempia yhtä aikaa. Käytössä ovat myös K-7, K-12, K-16 ja K-18-ikärajat. Ohjelmatiedoissa pitäisi lukea, että keskustelun ilmapiiri sisältää ainakin seuraavia tunnetiloja: epätoivo, julmuus, ylimielisyys, pelko, rehvakkuus, sivistymättömyys ja kovasydämisyys. TV-katsojille ovat tuttuja merkit, jotka varoittavat arveluttavasta sisällöstä. Yllätys kuitenkin on, miten katsoja näytelmäteoksen kokee. Kun esirippu laskeutuu, hän on tyytyväinen ja hänen mielensä on ravittu. Yksi PMRC:n toteutunut idea oli lisätä musiikkialbumeihin Parental Advisory -tarroja. Sisältövaroituksiin voisi hyvin lisätä, että esitys käsittelee muun muassa kuolemaa, ikääntymisen mukanaan tuomaa epätoivoa ja yksinäisyyttä. Jyrki Liikka Tamperelainen toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni POLIITIKKOJEN SANAILUA KUUNNELLESSA PINTAAN NOUSEE KYSYMYS, PITÄÄKÖ VAROITTAA SISÄLLÖSTÄ. Mitään uutta tässä ei ole. THL voisi hyvin kehittää menetelmän, jolla mitata teatteriesitysten vaikuttavuutta ja terveysvaikutuksia. Merkintä S tarkoittaa, että elokuvan uskaltaa huoletta Jyrkikin katsoa. Sisältövaroituksia ovat yhtä lailla maanteiden liikennemerkit ja ravintola-annosten tekstit esimerkiksi pähkinästä, laktoosista tai gluteenista
Tapahtuman järjestää Pääpartnerit Suomen suurin kestävän kehityksen festivaali – 30 vuotta rauhan puolesta! ANA TIJOUX (FR-CL) EBO KRDUM (SE-SS) MAJUR (BR) de_08052025_50.indd 50 de_08052025_50.indd 50 24.4.2025 15.42 24.4.2025 15.42
TEEMA de_08052025_51.indd 51 de_08052025_51.indd 51 28.4.2025 11.37 28.4.2025 11.37. To tu ud en jä lk ee n M ikä on to tt a ja m ikä ei
52 Demokraatti TEEMA Numerotietoon vielä luotetaan, mutta ”totuuksia” on enemmän kuin yksi. TIETO on valtaa 52 Demokraatti Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho de_08052025_52.indd 52 de_08052025_52.indd 52 28.4.2025 11.30 28.4.2025 11.30
Siksi tarvitsemme paitsi ymmärrystä verkon informaatioympäristöstä, eli digitaalista informaatiolukutaitoa, myös osaamista ja työkaluja väitteiden tarkistamiseen. Valheita ruokkivat muutoksen tuulet puhaltavat nyt etenkin Yhdysvalloissa. Trumpia myötäilevät digimediajätit ovat löysentäneet valeuutisia kitkevää politiikkaansa. Uusimmalla teknologialla on mahdollisuus luoda uskottavia ja hämmentäviä mutta täysin hatusta keksittyjä sisältöjä. Huhtikuun puolivälissä Yhdysvaltain hallinto päätti jäädyttää Harvardin yliopistolta 2,2 miljardia dollaria liittovaltion rahoitusta, koska yliopisto oli kieltäytynyt Trumpin hallinnon vaatimuksista kitkeä ”wokea” opinahjoista. Heijastevaikutuksia on nähtävissä Euroopassa ja meillä koto-Suomessa. Tieto näyttää lisäävän tuskaa Yhdysvalloissa. de_08052025_52.indd 54 de_08052025_52.indd 54 28.4.2025 11.30 28.4.2025 11.30. Tutkimustiedon ja asiantuntijuuden kyseenalaistamisella julkisuudessa on pitkä perinne. Yhtäällä valeuutiset, disinformaatio ja manipulatiivinen sisältö leviävät nopeammin ja laajemmalle kuin koskaan aiemmin. Se liittyy tiukasti populistiseen ajatteluun, eli niin sanotun kansan ja eliitin vastakkainasetteluun. Zuckerberg ilmoitti, että yhtiön käynnistämä faktantarkastusohjelma lopetetaan Yhdysvalloissa ja Meta aikoo myös taistella ”sensuurin institutionalisointia” vastaan EU:n alueella. Populistisessa retoriikassa asiantuntijat saatetaan esittää etäisinä, omia agendojaan ajavina hahmoina, jotka ovat vieraantuneet “tavallisen kansan” arjesta ja todellisuudesta. Miten on mahdollista, että nämä kaksi kehityssuuntaa – totuuden vahvistuminen ja valheen voimistuminen – kulkevat rinnakkain. Presidentti Donald Trump jäi Washington Postin mukaan ensimmäisen kautensa aikana kiinni yli 30 000 valheellisesta tai harhaanjohtavasta väitteestä. Samaan aikaan tieteellinen tieto, tilastot, avoimet tietokannat ja asiantuntijaviestintä ovat laajentuneet valtavasti. Harvardin johtaja Alan Garber on ainakin toistaiseksi pysynyt linjassaan ja puolustanut yliopiston akateemista vapautta ja itsenäisyyttä. Vetoomuksessa sanotaan, että jokaisella on joskus vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Kakkoskauden alussa uusi hallinto on käyttänyt disinformaatiota politiikan työkaluna entistä laajemmin. – Trumpin toinen kausi on steroidipäinen versio ensimmäisestä kaudesta, pidäkkeettömämpi ja radikaalimpi, Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma sanoo. Perinteisten medioiden rooli heikkeni samalla kun yksittäisten vaikuttajien, algoritmien suosimien sisällöntuottajien ja vaihtoehtoisten uutislähteiden merkitys kasvoi. Asetelmassa asiantuntijuus ei näyttäydy neutraalina ja luotettavana tiedon lähteenä, vaan osana epäluotettavaa eliittiä, jonka näkemyksiä on syytä epäillä. Suomalaiset faktantarkastajat julkaisivat huhtikuussa päivitetyn vetoomuksen mediataloille, jotta tiedon varmistamiseen liittyvästä osaamisesta pidettäisiin parempaa huolta. Facebookin emoyhtiön Metan toimitusjohtaja Mark TUTKIMUSTIEDON JA ASIAN TUNTIJUUDEN KYSEEN ALAISTAMISELLA JULKISUUDESSA ON PITKÄ PERINNE. ”TOTUUDEN JÄLKEISESTÄ ajasta” alettiin käydä aktiivista julkista keskustelua vuonna 2016. 54 Demokraatti TEEMA E lämme erikoisia aikoja. Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Britannian brexit-äänestyksen taustalla oli huomattava määrä disinformaatiota, tunteisiin vetoavaa viestintää sekä sosiaalisen median alustojen kautta levitettyjä virheellisiä tai harhaanjohtavia väitteitä. Viranomaiset ovat entistä koulutetumpia, tutkijat aktiivisempia viestinnässä ja tiedon laatu parempaa kuin milloinkaan historiassa
tämässään puheessa, että ”vihamieliset instituutiot, kuten yliopistot, kontrolloivat asioita, joita pidämme tosina ja epätosina”. Nyt se on uudella tavalla näkyvämpää, voimakkaampaa ja repivämpää, Vihma sanoo. Yhteiskunnallisena rakenteena tiede on toki elitistinen, ja siinä populistit ovat ihan oikeassa. Republikaanien politiikka on liikkunut kauas niistä ajoista, jolloin myös Yhdysvaltain konservatiivipiireissä oltiin ylpeitä omista yliopistolaitoksista ja niiden tuomasta kansainvälisestä menestyksestä. Vance julisti, että yliopistot ovat vihollisia. Vance sanoi neljä vuotta sitten piVALETIEDON LISÄKSI MYÖS TUTKITTUA TIETOA ON ENEMMÄN KUIN KOSKAAN. – Trumpin hallinto katsoo tutkimusta, tietoa ja yliopistoja vahvasti populistisesta näkökulmasta, kulttuurisodan kehyksessä. – Tämä kulttuurisota ravistelee Yhdysvaltojen yliopistoja ennennäkemättömällä tavalla, ja totta kai se tuntuu jo nyt niiden autonomiassa ja rahoituksessa. – Täytyy vain pitää tuolin karmeista kiinni ja seurata, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu, Antto Vihma sanoo. Eikä tiede voi ollakaan mitään muuta. Siihen on kohdistunut myös ihan erilaista poliittista ohjausta kuin mihin Euroopassa on totuttu. Populistisesta näkökulmasta tieteellinen tietokin on vain eliittien tietoa, jotka väittävät tietävänsä asioita tavallista kansaa paremmin. 55 Demokraatti – Tutkijat ovat tiedollista eliittiä siinä missä valtaapitävät ovat poliittista eliittiä ja rikkaat taloudellista eliittiä. Yliopistot ovat siinä kehyksessä eliitin hellimiä pesäpaikkoja, joissa kylvetään rahassa ja tuotetaan gender-ideologiaa ja kaikkea muuta, jota he vastustavat. ”Jos joku meistä haluaa tehdä asioita, joita haluamme tehdä maamme ja siinä asuvien ihmisten hyväksi, meidän on hyökättävä rehellisesti ja aggressiivisesti tämän maan yliopistoja vastaan”, Vance sanoi National Conservatism -konferenssissa vuonna 2021. – Esimerkiksi Unkarissa tutkimus ei ole ollut samalla tavalla vapaata kuin meillä. Kun autoritaarinen populismi pääsee valtaan, de_08052025_52.indd 55 de_08052025_52.indd 55 28.4.2025 11.30 28.4.2025 11.30. VUONNA 2021 J.D. Onko vastaavanlaisia ilmiöitä havaittu Euroopassa. – Tieteellinen tieto on kuitenkin arkitietoa parempaa, koska se on paremmilla menetelmillä tuotettua ja varmennettua. Suomessakin tälle on pitkät perinteet, SMP:n Veikko Vennamon herravihasta lähtien. Nyt Vance on Trumpin vaikutusvaltainen varapresidentti, ja näyttää siltä, että Valkoinen talo on käymässä yliopistojen kimppuun toden teolla
Yhdysvalloissa tapahtuvat virtaukset leviävät usein Eurooppaan jonkinlaisella viiveellä. On ollut myös jonkinlaisia puheita, että tilastoja haluttaisiin muuttaa muiltakin osin, mutta Sovalan mukaan ne ovat toistaiseksi vain puheita. Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on iskenyt käpälänsä myös tilastoihin. Tilastotiedon käsitteleminen tapahtuu tietokoneilla, mutta tieto ei suinkaan synny automaattisesti. Tilastotieto voi esimerkiksi tuoda näkyväksi syrjintää, eriarvoisuutta tai alueellisia kehitys eroja — tai vastaavasti peittää ne, jos niitä ei mitata lainkaan. Digitaalisuus on tehnyt tiedon saatavuudesta demokraattisempaa. Jokainen tilasto on siis rakennettu jostain näkökulmasta käsin, tietyillä käsitteillä ja rajauksilla. Esimerkiksi Suomessa me olemme yhdysvaltalaisen viihteen ja kulttuurin suurkuluttajia, mikä mahdollistaa yhden reitin virtauksille. VALETIEDON LISÄKSI myös tutkittua tietoa on enemmän kuin koskaan. – Keskimäärin sata kertaa vuorokaudessa jossain päin suomalaista mediaa sanotaan ”Tilastokeskuksen mukaan”, Sovala sanoo. Yliopistot julkaisevat avoimia tutkimuksia, tilastovirastot avaavat datansa ja asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti julkiseen keskusteluun. Tilastoista on poistettu naisen ja miehen lisäksi muut vaihtoehdot. Täällä Euroopassa populistiset liikkeet tarvitsevat maltillisen oikeiston tuen päästäkseen valtaan. Tilastokeskuksen kaltaiset instituutiot kantavat siksi vastuuta paitsi tiedon tarkkuudesta, myös siitä, että tilastot heijastavat yhteiskuntaa monipuolisesti ja oikeudenmukaisesti. lastotiedon ja asiantuntijuuden asema olisi suuresti horjumassa. Sovalan mukaan ”numeromylly” pyörii yllättävänkin pitkälti käsityönä. Tilastot eivät ole vain passiivista faktojen kuvausta, vaan ne ohjaavat myös ymmärrystämme maailmasta ja vaikuttavat siihen, millaisia ilmiöitä pidämme tärkeinä. – Suomessa poliittisessa koneistossa päätöksenteon takana olevat virkamiehet osaavat tällä hetkellä käyttää numerotietoa keskimäärin paremmin kuin esimerkiksi 30 vuotta sitten, Sovala sanoo. Tässä mielessä tilastoilla on eräänlaista yhteiskunnallista valtaa. Trump on lopettanut monimuotoisuutta tavoittelevan DEI-politiikan ja palauttanut käytännön, jossa virallisia sukupuolia on vain kaksi. Mitään konkreettista ei ole tapahtunut. Poliittisen voimasuhteet ovat Euroopassa erilaisia, Vihma sanoo. Suuri osa siitä, mitä tiedämme yhteiskunnasta, tulee tilastoista. – Yhdysvaltain konservatiivien kielenkäytössä, samoin kuin uusien eurooppalaisten – Useimmissa maissa ei ole sellaista tilannetta, että jokin MAGA-tyylinen radikaali liike voisi saada yli 50 prosentin massakannatuksen. Ja mitä tulee tieteen autonomiaan ja asiantuntijoiden rahoitukseen tai sananvapauteen ja muuhun politiikkaan, niin se riippuu siitä, miten maltillinen oikeisto ja populistit löytävät toisensa. Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala ei ole huolestunut siitä, että tutkitun tide_08052025_52.indd 56 de_08052025_52.indd 56 28.4.2025 11.30 28.4.2025 11.30. SUURI OSA SIITÄ, MITÄ TIEDÄMME YHTEIS KUNNASTA, TULEE TILASTOISTA. – Tässä on kuitenkin merkittävä reaalipoliittinen ero Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. Ne ovat jatkuvasti osa arjen uutisvirtaa, kuten työllisyysaste, inflaatio ja julkinen velka. 56 Demokraatti TEEMA niin kyllä tieteen autonomia on silloin aika kevyttä paperia, Vihma vastaa. Kyse on monivaiheisesta prosessista: taustalla on valtava määrä aineiston keruuta, luokittelua, laskentaa ja ennen kaikkea valintoja siitä, mitä mitataan ja miten. Tilastokeskuksessa työskentelee yli 700 ihmistä. Kansalaisilla on pääsy valtavaan määrään avoimia aineistoja, tutkimustuloksia ja viranomaisten tuottamaa dataa
Noin seitsemän prosentin leik kaukset tarkoittavat käytännössä noin kymmenen prosentin henkilöstöleikkauksia vuoteen 2027 mennessä. – En ole huomannut, että esimerkiksi suomalaisessa keskustelussa olisi ollut yhtään tapausta, että joku olisi haastanut meidän tilastojamme, että ne olisivat jotenkin väärässä tai niitä ei kuuluisi käyttää. – Toisaalta jos politiikasta tulee kulttuurisotaa, sen kehyksen ulkopuolelle on hyvin vaikea astua. Sitten on eri kysymys, että ovatko tulkinnat esimerkiksi talouden kasvusta oikeita. – Tutkijana täytyy huomioida, että tietoa on vaikea erottaa politiikasta, Antto Vihma sanoo. Tilastokeskukselta se voi Suomessa onnistua, Yhdysvalloissa tilanne vaikuttaa jo synkältä. Syksyllä väläyteltiin sellaista mahdollisuutta, että kulttuuritilastojen tuottaminen lopetetaan. Lisäksi on joitakin harvoja kansallisia tilastoja, jotka voitaisiin periaatteessa lopettaa. Tutkitusta tiedosta viestittäminen vaatii tilannetajua ja ymmärrystä siitä, miten ihmiset kokevat maailmaa. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että näin rajuihin toimiin ei jouduta tarrautumaan. Tiedon jakaminen on yhä enemmän dialogia – ei yksisuuntaista tiedottamista. Sovala kuitenkin toppuuttelee odotuksia, eikä nopeita voittoja ole odotettavissa. Tilastokeskuksessa tuotetaan pääosin tilastoja, jotka on määritelty EU-asetuksilla eli ne ovat lakisääteisiä. Jos somessa on jokin väärin tai ei ole totta, niin se ei ole kyllä tyypillisesti numerotieto, Sovala sanoo. Valeuutiset ja vaihtoehtoiset totuudet tarjoavat yksinkertaisia selityksiä ja vahvaa tunnepohjaista samaistumista – ja juuri se tekee niistä houkuttelevia. Hänen mukaansa eurooppalaiset tilastojen tuottajat ovat käyneet keskuudessaan aktiivista keskustelua siitä, miten faktoja pitäisi oikoa, jos valheellista osuu kohdalle. 57 Demokraatti oikeistopuolueiden kielessä, puhutaan järjestä ja maalaisjärjestä. de_08052025_52.indd 57 de_08052025_52.indd 57 28.4.2025 11.30 28.4.2025 11.30. – Opetusja kulttuuriministeriö pelasti tilanteen ja lupasi niille rahoitusta, Sovala kiittelee. Siinä keskustelussa on muitakin tekijöitä kuin faktat. – Tämän takia meidän tutkijoiden kannattaa olla aika varovaisia poliittisen osallistumisen kanssa, koska se nakertaa väistämättä tiedollista auktoriteettia, Vihma sanoo. Luottamus viestintävälineisiin ja instituutioihin vaihtelee, ja moni hakeutuu mieluummin vahvistamaan ennakkokäsityksiään kuin altistumaan uudelle tiedolle. Sopeutustoimiin ratkaisua on haettu myös uudesta teknologiasta – erityisesti tekoälyn yhdistämisestä tilastonikkarointiin. Ilmiötä on tutkittu psykologiassa. Se ei ole oikeastaan meidän tehtävämme sanoa, että onko Suomen velkaantuminen huolestuttavaa vai superhuolestuttavaa. Vähän eri asia on tosin se, millaista Yhdysvaltain huippupolitiikan suhde totuuteen on, Sovala sanoo. LEIKKAUKSET ULOTTUVAT Tilastokeskukseen, kuten useimpiin muihin valtion instituutioihin. – Ei siellä kerrota Suomen bkt:n kasvulle väärää numeroa. – Tilastojen tuottaminen vaatii lähivuosina yhä paljon ihmisten panosta – kaikkea ei voi automatisoida. TILASTOT OHJAAVAT YMMÄRRYSTÄMME MAAILMASTA. Tulkitsen sen niin, että heidän argumentaatiossaan luotetaan kuitenkin faktoihin, ja koviin numerofaktoihin enemmän kuin pehmeisiin faktoihin. Henkilöstön vähentämisen paineet saadaan purettua valtaosin muun muassa eläköitymisen kautta. Senhän me voisimme korjata. Ihmiset eivät yleensä usko perusteluihin, vaikka ne olisivat kuinka vakuuttavia, jos ne esitetään taholta, joka edustaa heidän omista näkemyksistään poikkeavia poliittisia kantoja. Tilastokeskus kehittää paraikaa tekoäly-yksikköä, jossa tilastotieteilijät ja tekoälyasiantuntijat lyövät viisaat päänsä yhteen. Hänen mukaansa irtisanomisilta on toistaiseksi vältytty, mutta uusia rekrytointeja ei voida lähivuosina tehdä, mikä uhkaa osaamisen uusiutumista. TIETOA PURSUAVASSA maailmassa avainasemassa ovat medialukutaito ja lähdekriittisyys
Entä meillä Suomessa. KOLUMNI Teksti Jukka Kekkonen, oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori, emeritus TEEMA de_08052025_58.indd 58 de_08052025_58.indd 58 29.4.2025 11.37 29.4.2025 11.37. Muutokset ovat paljon vakavampia kuin on haluttu ymmärtää. Niihin kuuluvat muun muassa tutkitun tiedon ja asiantuntijoiden näkemysten väheksyminen aina silloin, kun ne ovat ristiriidassa tavoiteltavien poliittisten päämäärien kanssa. Tasa-arvoisten mahdollisuuksien ideaan nojautuva koulutuspolitiikka, jota rakennettiin sukupolvien ajan, on romuttumassa uusien säästöjen ja määrällisiä ja tavoitteita alleviivaavien linjausten vuoksi. Tiedeja sivistysyliopistot ovat muuttuneet hallintoyliopistoiksi. Näistä instituutioista, kuten riippumattomista tuomioistuimista ja myös tutkimuksen ja ajattelun vapautta edustavista yliopistoista, on tullut meneillään olevan ideologisen taistelun ydinalueita. Nykyisen hallituksen tiede-, yliopistoja koko koulutuspolitiikan linja on ennennäkemättömän surkea. REHELLISYYDEN NIMISSÄ ei ole mitään syytä antaa kiitosta Suomen koulutuspolitiikalle viimeisenä 20 vuoden aikana muutoinkaan. Laatua on systemaattisesti korvattu määrällä: lisää opiskelupaikkoja entisillä resursseilla, mikä on johtanut tutkintojen tason madaltamiseen. Yhtä vakava asia on myös se, että on syntynyt ennennäkemätön kaksoistodellisuus, jossa hallituksen edustajat kiistävät ongelmat ja heikentyneet tulokset. Sen politiikka on selkeän luokkapohjaisuuden lisäksi altistunut oikeistopopulistisille painotuksille perussuomalaisten mukanaolon myötä. En pidä lainkaan liioiteltuna näkemystä, että maamme nykyinen hallitus on itsenäisen Suomen ideologialtaan oikeistolaisin hallitus. Donald Trumpin politiikka osoittaa karulla tavalla, kuinka vähän kunnioitusta oikeistopopulisteilla ja heidän hännystelijöillään on demokratiaa ja oi keusvaltiota kohtaan. Lisäksi vuoden 2010 yliopistolaki on kaventanut yliopistojen autonomiaa, OKM:n byrokraattisella ja yksityiskohtiin ulottuvalla talousohjailulla. Pidemmällä aikavälillä koulutuspolitiikan alamäkeä siivittänyt OKM:n johto kieltäytyy näkemästä omaa vastuutaan negatiivisesta kehityksestä. Oikeistopopulismi horjuttaa tutkittua tietoa KOULUTUS POLITIIKASSA LAATUA ON KORVATTU MÄÄRÄLLÄ. Samalla perustutkimuksen resursseja leikataan. 58 Demokraatti O ikeistopopulistisen ideologian vahvistuminen – myös Suomessa – viimeisen kymmenen vuoden aikana on tuottanut uusia uhkia demokraattisen oikeusvaltion periaatteille ja instituutioille. Muutokset näkyvät jo yliopistojen autonomiaa koskevassa kansainvälisessä monitoroinnissa, jossa Suomi on pudonnut kärkisijoilta huolestuttavasti alaspäin. Totuuden tavoittelu sekä avoin ja järkiperäinen keskustelu eivät kiinnosta oikeistopopulisteja, jotka haluavat kaventaa sananvapautta ja vapaan tutkimuksen ja opetuksen elintilaa oman ideologiansa mukaiseksi. NYT ONGELMIEN mittasuhteet ovat nousemassa ennätyksellisen suuriksi globaalisten valtasuhteiden muutosten ja oikeistopopulistisen ideologian myötä. Vain Juha Sipilän ”kaikkien aikojen koulutusvihamielisin hallitus” aiheutti leikkausja muilla toimillaan yhtä pahoja tuhoja. Ideologia jyrää tarvittaessa tosiasiat ja tutkitun tiedon lakien noudattamisesta puhumattakaan
Niilo Toivonen Politiikan ja yhteiskunta suhteiden johtava asiantuntija Miltton Networksissa, kaupunginvaltuutettu (sd.) de_08052025_59.indd 59 de_08052025_59.indd 59 29.4.2025 11.41 29.4.2025 11.41. Puoluepolitiikka on pitkää peliä. Puolue elää poliittista tyhjiötä, ja sen sisällä muhii hiljainen, mutta kasvava valtakamppailu. Tämä yhdistelmä ei ole kantanut. Siksi Suomen ainoan populistipuolueen suunnan hakeminen vaikuttaa koko Suomen poliittiseen kenttään. Jokainen, joka on käynyt keskustelua perussuomalaisen kanssa heidän teemoistaan, tietää, että tällä keskustelulla on usein vain yksi voittaja riippumatta keskustelun kulusta ja sen sisällöstä. Myöhemmin Halla-ahon jälkeen valtaan astui Riikka Purra, joka on pyrkinyt tuomaan oikeistolaista talouspolitiikkaa näkyvämmin puolueen ydintavoitteiden rinnalle. Jos valtaan nousee jälleen kovempi, radikaalimpi linja, voi se repiä keskusteluilmapiiriä entisestään, normalisoida äärimmäisiä näkemyksiä ja ajaa muita puolueita reagoimaan. PERUSSUOMALAISTEN IDENTITEETTI on nyt liikkeessä. Tässä piilee nykyhetken vaarallisuus: kun populistinen puolue romahtaa, syntyy tyhjiö. Siksi tilanne on paitsi arvaamaton, myös potentiaalisesti vaarallinen. Tuo linjanveto jätti taakseen puolueen maltillisemmat ja pragmaattisemmat hahmot, mutta säilytti samalla huomattavan joukon äänestäjiä ja median huomion. Puolueen sisällä jakolinjat kulkevat syvällä. Surkeat vaalitulokset tekivät selväksi, että nykyinen linja ei enää resonoi äänestäjien kanssa. Suomen perussuomalaisten toinen aalto oli syntynyt – kovempana, sulkeutuneempana ja selkeämmän ideologisena. 59 Demokraatti Kuka perii perussuomalaiset. Poliittisten puolueiden romahdukset johtavat usein tilanteeseen, jossa puheenjohtaja ja istuva johto vaihtuvat – mutta puolueen poliittinen eetos säilyy. Mihin suuntaan puolue siirtyy ja mitä sen jäljiltä nousee. Toisin kuin moni muu puolue, perussuomalainen puolue elää ja kasvaa vastakkainasettelusta ja viholliskuvasta. Joka ryhmällä on oma unelmansa siitä, mitä perussuomalaiset voisi olla. T ämä kirjoitus on spekulatiivinen katsaus ja näkemys perussuomalaisen puolueen sisäisiin jännitteisiin ja niiden mahdollisiin seurauksiin. Suomessa elämme aikaa, jossa perussuomalaisten puolue on syvässä ja ennalta-arvaamattomassa kriisissä. Ja oma vihollisensa, jollaisiksi toiset puolueen sisällä koetaan. Syntyi oikeistopopulistinen ydin, joka ei enää halunnut olla ”työväenpuolue ilman sosialismia”, vaan avoimen ideologinen maahanmuuttoja monikulttuurisuusvastainen liike. Kansa kyllästyi saksiin, hitaaseen muutokseen ja petettyihin lupauksiin. Alhainen kannatus, epäonnistuneet vaalit, kuluttava hallituspolitiikan jännite ja yleinen epävarmuus pakottavat pohtimaan: mitä tapahtuu seuraavaksi. Se voi määrittää poliittisen keskustelun suunnan vuosiksi eteenpäin. Mitä perussuomalaiset ovat Purran jälkeen. PUHEENVUORO PERUSSUOMALAISET ON historiansa aikana kokenut yhden suuren hajoamisen aiemmin. Perussuomalainen puolue elää ja kasvaa vastakkain asettelusta ja viholliskuvasta. Tämä voi olla yksi sen käännekohdista. Tämä muuttaa koko suomalaista poliittista kenttää uusille vesille. Ja se, kuka sen täyttää, määrittää paljon muutakin kuin yhden puolueen tulevaisuuden. On kulttuurisotia käyvä avoimen vihamielinen kansallismielinen siipi, on talouskuria painottava oikeistolainen blokki, on EU-kriittisiä suvereniteettiajattelijoita ja toisaalta pieni joukko työväenperinteeseen nojaavia arkipopulisteja. Vuonna 2017 puolueen sisäinen murros synnytti Jussi Halla-ahon johtaman, entistä nuivemman linjan
fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Poiminta pääjuttuun LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Maailmaa voi muuttaa paremmaksi, jos riittävän moni on valmis tekemään työtä sen eteen. Tähän kuuluvat muun muassa vapaat vaalit, laaja äänioikeus, mielipidevapaus, riippumaton media ja oikeuslaitos. Sirpa Paatero entinen ministeri Ajatus kaikkien pitämisestä mukana on tärkeä tavoite demokratian lisäämisessä. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Ja surullisesti monesti halutaan yksi vahva johtaja, luottamatta yhteiseen päätöksentekoon. Olen saanut elää ajanjakson, jolloin voimaan tulivat kaikille yhtenäinen peruskoulu sekä kansanterveyslaki, ja sosiaaliturvaa sekä esimerkiksi päivähoitoa rakennettiin. Nyt sotilaallinen varustautuminen on ottanut uusia kierroksia, ja tuntuu, että sen rajaa ei ole edes vielä saavutettu. 60 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Toivottavasti viimeistään nyt, maailman ja Suomen tilannetta katsoessa, näkee kuinka paljon tehdyllä politiikalla on väliä. Luotettiin monenkeskiseen maailmaan ja yhdessä tehtyihin sopimuksiin. Ihmisten elämä menee näin parempaan suuntaan ja kaikki pysyvät mukana. Nyt maailmaa näyttävät hallitsevan itsekkäät itsevaltiaat. Maailmaa voi muuttaa paremmaksi, jos riittävän moni sitä haluaa ja on valmis tekemään sen eteen työtä. Tähän suuntaan nähtiin toiveikkaasti myös Venäjän, iStock de_08052025_60.indd 60 de_08052025_60.indd 60 29.4.2025 11.49 29.4.2025 11.49. Pitkän aikaa oli laajasti jaettu näkemys, että maailman valtiot tulevat yhä demokraattisemmiksi. Nyt uhkana on sisäinen turvallisuus, tai sen heikentyminen, kun ihmiset jakautuvat hyvin ja huonosti pärjääviin. Politiikkaa kannattaa tehdä tavoitteena positiivinen näkemys, vaikka edes pidemmällä aikavälillä. Politiikalla muutetaan maailmaa AINA SILLOIN tällöin kuulee kevyen heiton, että politiikalla ei ole väliä. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Vuosikymmenten aikana on myös tehty monia kolmikantaisia työmarkkinaratkaisuja. Näillä on parannettu työntekijöiden asemaa ja työolosuhteita, samalla huolehtien vastuullisesti kansantaloudesta. Aseidenriisunta, asevarustelun vähentäminen ja ydinasesopimukset olivat arkea keskusteluissa vielä hetki sitten. Puhuttiin rauhasta ja rauhanvälityksestä. Näitä kaikkia on yhteisellä sopimuksella rahoitettu yhteisesti kerättävillä kuntien ja valtion verotuloilla, jokainen veronmaksukykynsä mukaan. kuten monen muunkin maan, kehittyvän. Viime vuosiin asti Suomi oli myös hieno esimerkki asunnottomuuden vähentämisestä
Mikä tulisi olla SDP:n tapauksessa puolue-elimissä päätettyjen ohjelmien merkitys käytännön politiikassa, jos valta on siirtynyt eduskuntaryhmälle. Jonkinlaisena unilukkarina tässä työssä ovat luonnollisesti puolueen puheenjohtajiston jäsenet, mutta myös erittäin merkittävässä asemassa on myös puoluesihteeri. Hyvinvointialue järjestää työllisyyspalveluihin liittyviä sote-palveluja kuten työttömien terveystarkastuksia ja kuntouttavaa työtoimintaa. Näkisin niin, että päävastuu ohjelmien noudattamisessa on puoluehallituksella, sehän on elin, jolla on vastuu puolueessa edistää puoluekokousten ohjelmien toteutumista. Käytännössä ainakaan Espoo-Kauniainen työllisyysalueella ei pystytä järjestämään alkuhaastattelua säädetyssä viidessä päivässä, eikä edes kymmenessä päivässä. Keskusteluissa olisi mahdollisuus keskustella yksilöllisistä tilanteista ja esimerkiksi hyvinvointialueen ja Kelan tuesta. 61 Demokraatti Siirtyvätkö ohjelmien linjaukset käytännön politiikkaan. Ohjelmatyön luonne on vuosikymmenten saatossa tietysti muuttunut, eri aikojen tarpeet ovat olleet erilaisia. Anttila toteaa, ettei eduskuntaryhmä tee ohjelmia, vaan se toimii suhteessa hallitusohjelmaan. Esko Vatanen Kolmannen polven sosialidemokraatti vuodesta 1972 Tampereelta Työllisyyspalvelut toimiviksi Kunnat ovat vastanneet työllisyyspalveluista vuoden alusta alkaen. Muutos ei ole ihan tämänpäiväinen. Periaateohjelmat ja puoluevaltuuston lausunnot antavat suuntaviivat käytännön politiikalle. Nyt maan hallitus on pidentämässä määräaikaa kymmeneen päivään. Kun työtön on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, hänellä on oikeus saada työllisyyspalvelulain perusteella työllistymiseen liittyvä arvio. Samalla se on auttanut katsomaan aikaan sidottujen päivän poliittisten ääriaaltojen, kuten vaikka populismin, ylitse horisonttiin. Työnhakijalle tulee järjestää alkuhaastattelu tai täydentävä työnhakukeskustelu viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Ei niinkään politiikan puurtajia puolueen työryhmissä. Hänestä tänä vuonna julkaistun kirjan mukaan eduskuntaryhmä käytti valtaa, joka aiemmin oli kuulunut puolueelle. Kun työllistyminen on erittäin epärealistista, pitkäaikaistyöttömän on päästävä eläkkeelle. Alkuhaastattelun ja työnhakukeskustelun viivästyminen vaikuttavat työttömän toimeentuloon ja hyvinvointiin. Kyseisissä palveluissa on ongelmia. Mielestäni ohjelmien tulisi muodostaa käytännön politiikan tavoitetila, joilla määritellään kynnykset, joihin voi lainvalmistelussa suostua. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana 1990-luvulla toiminut Matti Puhakka oli huomannut jo tuolloin valtaa siirtyneen puolueelta eduskuntaryhmälle. Työllistymisellä on merkitystä työttömien lisäksi Espoon ja Kauniaisten elinvoimaisuudelle. Nykyinen yhteiskunnallinen tilanne kansainvälisine kriiseineen suosii vahvoja päätöksentekijöitä median parrasvaloissa. Hänhän johtaa puolueen käytännön ohjelmatyötä. Myös SDP:n eduskuntaryhmän emeritus pääsihteeri Kari Anttila toteaa Demokraatin haastattelussa 24.10.2024 puoluekentän pitkän aikavälin suuntauksen olleen, että valtaa on karsiutunut puolueilta ja se on siirtynyt eduskuntaryhmille, mutta eduskuntaryhmää sääntelevät puoluekokousten päätökset. Valta on siirtynyt puolueilta eduskuntaan. Kari Anttilan sanoin ”ne toimivat myös poliittisena selkänojana”. Tällä hetkellä palkkatukityön rahat ovat loppuneet. Ohjelmatyö on myös luonut luontevan kanavan jäsendemokratialle, siihen on sitoutunut useita satoja jäseniä kerrallaan puolueen työryhmissä. Miten varmistetaan, että puolueen ohjelmia pyritään noudattamaan yksittäisessä lainvalmistelussa. Myös ohjelmatyön ja käytännön politiikan välinen suhde on elänyt ajassa. Sillä on määritetty puolueen linja ja tavoitteet vaikeidenkin aikojen lävitse. Sosialidemokraattisen puolueen vahvuus on ollut koko historian ajan vahvaan aatteelliseen pohdintaan perustuva laaja ohjelmatyö. Johanna Värmälä Espoon kaupunginvaltuutettu (sd.) aluevaltuutettu de_08052025_60.indd 61 de_08052025_60.indd 61 29.4.2025 11.49 29.4.2025 11.49. Osaltaan se on edistänyt myös kansalaisyhteiskunnan toimintaa luoden mahdollisuuden yhteiskunnan kehittämiseen laajalle joukolle. Espoon on huolehdittava yhdessä Kauniaisten kanssa, että työllisyyspalveluissa on riittävästi työntekijöitä ja määrärahaa. On koko puolueen etu, että vahvalla ohjelmatyöllä luodaan vahva aatteellinen pohja käytännön politiikallemme niin eduskunnassa, kuin muussakin poliittisessa päätöksenteossa. Alkuhaastattelussa tehdyn arvion perusteella työttömälle tehdään työllistymissuunnitelma. Toiminnan tavoitteena on työttömän työllistyminen. Ohjelmat eivät luonnollisesti monipuoluejärjestelmästä siirry hallitusohjelmiksi, vaan hallitusohjelmat ovat kompromissien tulos
Käytännössä terveydenhuollon palvelujen saatavuus eriytyy väestöryhmien välillä lisää ja terveyden epätasa-arvo jatkaa kasvua. Julkisessa terveydenhuollossa lääkäriajan saa ainoastaan hoitajan tekemän tilanteen arvioinnin perusteella ja suurin osa henkilöistä, jotka kokevat tarvetta lääkärinhoitoon, eivät sitä saa. Köyhimmästä tuloviidenneksestä lähes 10 prosenttia kokee, ettei saa tarvitsemaansa hoitoa. Orpon hallitus on kasvattanut yksityisen terveydenhuollon rahoitusta, vaikka yksityisellä puolella on tarjolla hoitoa enemmän kuin kysyntää. Orpon hallituksen päätöksenteossa ei tätä merkittävää terveyden epätasa-arvoisuutta huomioida, vaan sitä jopa hallituksen päätöksillä voimistetaan. Terveydenhuollon rahoitukseen tehtyjen muutosten seurauksena yksityisen ter veydenhuollon käyttäjien maksut ovat alentuneet ja julkisen terveydenhuollon käyttäjien maksut kasvaneet. Huolimatta siitä, että julkisella puolella puolestaan toiminta on tehokasta ja lähes jokainen tarjolla vastaanottoaika käytetään eivätkä kaikki halukkaat saa hoitoa. On hyvä huomioida, että kattavan työterveyshuollon omaavilla lääkärinkäynnit ja mahdolliset tutkimukset ovat käyttäjälle ilmaisia. Ne, joilla on varallisuutta tai kattava työterveyshuolto pääsevät välittömästi lääkärin vastaanotolle. Pertti Pokki (sd.) Laitila Epätasa-arvo jyrää Suomen terveyspalveluiden saatavuudessa Suomi on terveyspalvelujen saatavuuden suhteen epätasa-arvoinen maa. Tämä ei ole yhteiskunnalle, eikä elinkeinoelämälle millään tavoin järkevää. Terveyspalvelujen epätasa-arvoisen saatavuuden seurauksena elinajanodote vaihtelee sosioekonomisen aseman mukaan. Leikkaukset tekevät telakalle ulkomaisen työvoiman hankinnan välttämättömäksi, jotta tilaukset saadaan hoidettua. 62 Demokraatti Ammatillisesta koulutuksesta leikkaaminen on järjetöntä Ihmettelen hallituksen koulutusleikkauksia, jotka aiheuttavat työvoimapulan esimerkiksi Turun telakalla. Myös tavallisten sairauksien hoitotulokset vaihtelevat sosioekonomisen aseman mukaan. MIELIPIDE iStock de_08052025_62.indd 62 de_08052025_62.indd 62 29.4.2025 11.56 29.4.2025 11.56. Kokeilun rajoitteiden takia paljon lääkäripalveluja tarvitsevat ja varattomat jäävät julkisen ter veydenhuollon asiakkaiksi ja vauraammasta väestönosasta suurempi osa siirtyy yksityisen terveydenhuollon asiakkaaksi. Perustuslain 19 pykälä turvaa jokaiselle tarvittavat terveydenhuollon palvelut, mutta näyttää, ettei lain vaatimus käytännössä toteudu. Jo tehtyjen eriarvoisuutta kasvattavien toimien lisäksi Orpon hallitus on käynnistämässä kokeilun, jossa yli 65-vuotiaat voivat käyttää yksityistä terveydenhuoltoa julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Kokeilussa rajoitteena on kolme vuosittaista lääkärikäyntiä ja lisäksi tutkimukset olisivat maksullisia. Lisäksi merkittävä kasvu yksityislääkärien käyntimäärissä heikentää julkisen terveydenhuollon lääkärien saatavuutta. Rikas mies elää keskimäärin 10 vuotta pidempään kuin köyhä. Tämä näkyy käyttämättöminä vastaanottoaikoina. Julkiselta terveyden huollolta hallitus on puolestaan leikannut rahoitusta ja siten heikentänyt edelleen palvelujen saatavuutta. Hallitusohjelma edellyttää työn tekemisen lisäämistä, mutta samalla kuitenkin leikataan elinkeinoelämälle välttämättömän työvoiman ammattitaidon koulutuksesta. Marika Koski VTM, sosiologi Tarja Vainiola FT Terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus on huomioitava päätöksenteossa. Terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus on huomioitava päätöksenteossa ja ratkaisujen tulee kohdistua väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen. Toinen hallituspuolue taas vastustaa ulkomaisen työvoiman hankintaa jokaisessa puheenvuorossa, ja samalla tukee kotimaisen ammatillisen koulutuksen leikkauksia
Tervetuloa mielenkiintoiselle matkalle. alk. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Rafael Paasion rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Maija Salo. Ammattioppaan, Kristiina Teerikankaan johdolla. – Jos muutos rajataan koskemaan vain sopimusja neuvottelutoimintaa, yrityksen edunvalvonta eli lobbaus voidaan eriyttää toiseen työnantajajärjestöön ja edelleen vähentää kaikki siitä koituvat jäsenmaksut. Tervetuloa! UUSIMAA • Terijoen Sos.dem. • Porvoon Wanhat Toverit. Lähtö Orimattilaan Lahdesta Marolankadun turistipysäkiltä klo 10. Puheenjohtaja. Paikalla on SWT:n puheenjohtaja Reijo Päivärinta. Monipuolista musiikkia esittävät iskelmälaulaja Kristiina Mäki ja säestäjälaulaja Ari Rantanen. – Jos työntekijältä poistetaan jäsenmaksun verovähennysoikeus, se poistetaan ja sillä selvä. Järjestämme ke 21.5. 5. Klo 13–14 kerhon tarjoama kenttälounas, joka sisältää keiton ja kahvin + pullan. Sen sijaan yritykselle jää mahdollisuus ulkoistaa edunvalvontansa toiselle työnantajajärjestölle, jolloin sen kulut voi edelleen vähentää. SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö, verotusasiantuntija Niko Pankka pitää selvänä, että hallituksen vähennyslinjaus jättää toimintakentän eri tavoin avoimeksi työnantajaja tekijäjärjestöille. Tämä on koskenut muun muassa erilaisten edunvalvontayhteisöjen kuten Suomen Yrittäjien, Perheyritysten liiton ja Yrittäjänaisten liittymisja jäsenmaksuja. klo 18. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Klo 14–16 kestävä ohjelma kattaa SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmannin puheen keskusteluineen ja musiikillisen kattauksen. Tervetuloa! 80 vuotta Marjatta Vehkaoja Helsinki 9. klo 13. Jo nyt on paljon tahoja, jotka ovat ulkoistaneet oman edunvalvontansa esimerkiksi Keskuskauppakamarille tai Suomen Yrittäjille. 60 vuotta Maija Salo työsuojelutarkastaja, Masku 18. klo 13 tapaaminen Hautausmaalla Kokkolan vanhan kappelin vieressä. Syntymäpäivät 80 VUOTTA 60 VUOTTA Valikoivaa verokeppiä SAK:n mukaan hallituksen päätös jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistosta tarkoittaisi veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle. Tervetuloa! Toimikunta. Toimikunnan kokous klo 12. Vaikka poisto koskee teoriassa tasapuolisesti sekä työnantajaettä työntekijäjärjestöjä, työnantajilla on hyvät mahdollisuudet kiertää päätöksen vaikutukset yritysverotuksessa. To 22.5. POHJANMAA • Keski-Pohjanmaan Wanhat toverit. yhteistyössä TSL:n Lahden seudun opintojärjestön kanssa matkan Orimattilaan UKK-museoon ja Orimattilan taidemuseoon. HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Yritysverotuksessa voi vähentää liiketoimintamenoina periaatteessa kaikki yrityksen toimintaan liittyvät kulut, kunhan niillä on yhteys toimialaan. Lähdemme Kokkolan kolmen hautausmaan kierrokselle. Seuraava kerhotapaaminen on Raatikympissä ti 13.5. Työväenyhdistys r.y. 63 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. 5. VARSINAIS-SUOMI • Turun seudun wanhat toverit kokoontuvat kevätkauden viimeiseen kerhotapaamiseen Ruissalon Kansanpuistossa to 19.5. Tämä johtuu siitä, että henkilöja yritysverotuksen periaatteet ovat erilaisia. klo 13. Teksti Susanna Luikku de_08052025_63.indd 63 de_08052025_63.indd 63 28.4.2025 12.28 28.4.2025 12.28. Pankka korostaa, että nyt valtiovarainministeriön pitää tehdä selväksi, mitä työnantajajärjestön toimintaa vähennysoikeuden poisto koskee: sopimusja neuvottelutoimintaa vai koko edunvalvontaa. Kuukausikokous Terituvalla to 15.5
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: " " de_08052025_64.indd 64 de_08052025_64.indd 64 23.4.2025 16.53 23.4.2025 16.53. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 9/2025 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Heillä päivän parhaat lajit olivat punasotka ja arosuohaukka. Kuvan lentoon lähtevä punasotka on kuvattu muutama vuosi sitten huhtikuun lopussa Tampereen Iidesjärvellä. Jokavuotinen perinne on Tornien taisto, joka tänä vuonna järjestettiin viime viikonloppuna jo 30. de_08052025_64.indd 65 de_08052025_64.indd 65 23.4.2025 16.53 23.4.2025 16.53. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Tornien taiston tarkoitus on kisan järjestäjän Birdlife Suomen mukaan viettää mukava lintupäivä ja tehdä lintuharrastusta tunnetuksi. 65 Demokraatti Tämän vuoden tulokset eivät tätä kirjoittaessa ole selvillä, mutta viime vuonna kisaan osallistuttiin 327 lintutornissa ja lajeja havaittiin kaikkiaan 200. Kilpailua kuuluu myös lintuharrastajien kevääseen. Torneista raportoidaan lajimäärä ja pari mielenkiintoisinta lajia. Kilpailu lemmestä ja reviireistä on täydessä vauhdissa. Voittajaksi nousi Pyhäjoen Parhalahden kalasataman torni, jossa viisihenkinen joukkue havaitsi 122 lajia. Kun linnut lentävät sankoin joukoin Suomeen, rynnistävät harrastajat lintutorneihin. Moni käy torneilla ihmettelemässä menoa – viime vuonna vierailijoita oli noin 4 000. ais ud ok u. Kisassa tavoitteena on kerätä mahdollisimman pitkä lista havaittuja lintulajeja. Joukkueessa voi olla 3–8 henkeä, mutta ulkopuolista apuakin saa käyttää. SUDOKUN RATKAISU 73 52 91 46 8 82 14 36 97 5 46 98 75 32 1 57 39 28 61 4 91 23 64 58 7 68 45 17 23 9 24 61 89 75 3 15 76 43 89 2 39 87 52 14 6 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 7/2025 RATKAISU 10.4 julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Marja-Liisa Hieta Tampereelta. kerran. Leikkimielisessä kisassa lintuharrastajat eri puolilla Suomea kapuavat joukkueina valitsemaansa torniin aamuviideltä ja havainnoivat ympäristöään yhteen asti päivällä. Jotta havaittu laji voidaan laskea, joukkueen jäsenistä vähintään kahden täytyy havaita laji. co m 5 8 8 3 6 4 7 2 7 2 2 4 8 5 9 2 1 7 5 7 4 3 8 9 5 1 6 T ähän aikaan vuodesta luonnon äänimaailmaan on tullut ilahduttava muutos, kun linnut karjuvat kevään tuloa sellaisella palolla, että sydämessä läikähtää aina ovesta ulos astuessa
de_08052025_66.indd 66 de_08052025_66.indd 66 29.4.2025 12.00 29.4.2025 12.00. Viimeisimpänä luin tuoreen Finlandia-voittajan, Pajtim Statovcin Lehmä synnyttää yöllä. Hänen kirjoitustyylinsä on hyvin erityinen ja erilainen kuin monella. Tarina vie lukijansa nerokkaasti kirjoitettuun rinnakkaistodellisuuteen. Tarinat ovat brutaaleja ja rujoja, mutta todella mielenkiintoisia. Hän on kirjailijana aivan huippu ja tuo todella mielenkiintoisella tavalla esiin kulttuurien eroja ja myös sen, millaista on asua Suomessa maahanmuuttajataustaisena. Ehkä omana lukioaikanani ei sen tyyppinen teksti lauserakenteineen olisi mennyt läpi äidinkielen kirjoituksina. Välillä on vaikea sanoa, mihin aikakauteen kirjat sijoittuvat. Meri Valkama: Sinun Margot Kirja sijoittuu 1980-luvun Berliiniin ja sen DDR-kuvaus on monella tavalla tosi mielenkiintoinen. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Pakko myöntää, että olen aika laiska lukija. Zadie Smith: Aavistuksia Smith on taitava luomaan ajankuvaa länsimaisista yhteiskunnista, joissa kulttuurierot kohtaavat. Statovci on yksi aivan huipuista nykysuomalaisista kirjailijoista ja hänen kirjojaan on käännetty huikealle määrälle eri kieliä. En lue hirveästi vapaa-ajalla, vaan enemmänkin käytän aikaa penkkiurheiluun ja Netflixiin. Hänen kirjoittamistyylinsä on hyvin rikasta ja helppolukuista. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Erilaiset kirjoitustyylit kiehtovat Kirjallisuus auttaa ymmärtämään kulttuurieroja, sanoo Pron puheenjohtaja Niko Simola. Loma-aikoina tulee luettua enemmän, etenkin jouluna, kun vaimolta tulee kirjoja lahjaksi. Tykkään lukea laidasta laitaan; välillä kevyttä viihdettä, välillä yhteiskunnallisia teemoja. Lauserakenteet ovat selkeitä ja helppoja, ja lukukokemus hänen kirjoistaan on nautittava. Luen myös ulkomaista kirjallisuutta. Toisaalta, sitten kun tartun kirjaan, luen sen yleensä nopeasti läpi. Tässä esseekokoelmassaan hän kuvaa korona-aikaa New Yorkissa. Itse lukemiseen ei tarvitse keskittyä, voi vaan antaa tekstin soljua. Kirjaa on kritisoitu DDR-ylistyksenä, mutta mielestäni se on hyvin voimakkaasti jotain ihan muuta. Haruki Murakami: 1Q84-trilogia Murakamin romaani julkaistiin Japanissa kolmessa osassa vuosina 2009–2010. Yksi suosikkikirjalijoistani on Haruki Murakami, jolla on mielenkiintoinen, ajaton tyyli kirjoittaa
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 25.4.2025 16.19 25.4.2025 16.19. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. tradeka.fi/liity PAL.VKO 2025-21 00 74 43 -2 50 9 6 414880 074923 2 5 9 TIETO TEEMA Kuka uskoo tietoon. to uk ok uu ta Työelämässä 55+ ei kelpaa, vaikka pikku tuunauksella he pelastavat Suomen. Tutustu ja liity jäseneksi . ILMASTONMUUTOS Pienet teot ratkaisevat LIBANON Loputon sota SOME Politiikkatrolli pelaa seksillä 8.5.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 25 / 8. Etuja ja enemmän. Tradeka. Työelämän pelastajat de_08052025_001.indd 1 de_08052025_001.indd 1 26.4.2025 8.39 26.4.2025 8.39