ILMASTONMUUTOS Pienet teot ratkaisevat LIBANON Loputon sota SOME Politiikkatrolli pelaa seksillä 8.5.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 25 / 8. Tutustu ja liity jäseneksi . Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. to uk ok uu ta Työelämässä 55+ ei kelpaa, vaikka pikku tuunauksella he pelastavat Suomen. Tradeka. Etuja ja enemmän. Työelämän pelastajat de_08052025_001.indd 1 de_08052025_001.indd 1 26.4.2025 8.39 26.4.2025 8.39. tradeka.fi/liity PAL.VKO 2025-21 00 74 43 -2 50 9 6 414880 074923 2 5 9 TIETO TEEMA Kuka uskoo tietoon
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 25.4.2025 16.19 25.4.2025 16.19. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
Tietoon luotetaan, mutta yhtä totuutta ei ole. TOUKOKUUTA 2025 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI RINNANMITALLA TOTUUS HARKKI Pornotypy trollaa puhumaan politiikkaa. KASVO TEEMA POLITIIKKA de_08052025_03.indd 3 de_08052025_03.indd 3 25.4.2025 8.51 25.4.2025 8.51. 3 Demokraatti 9/ 25 32 20 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 8. Ei mitään kädenlämpöistä aktivismia
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 www.demokraatti.f i Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 9/ 25 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Taas on rahaa Viikon kuva: Aurinkovoimaa Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Eveliina Heinäluoma D-analyysi: Hokkuspokkusrahaa D-ilmiö: 55+ on ratkaisu Vaalit: Kaksin aina parempi Essee: Markus Leikola Kielenpäällä: Pehmokieltämistä D-kolumni: Janne M. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Korhonen Libanon: Loppumaton sota Kuvataide: Tauti ja materiaali Kirja: Veljekset vasemmalta Kirja: Vapaamuurarien salat Kirjavisa: Synkkää ja kaunista Kolumni: Jyrki Liikka Puheenvuoro: Niilo Toivonen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Niko Simola IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Sini Harkki Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Marjaana Varmavuori Ka nn en ku va : ku va nk äs itt el y A rja Jo ki ah o Suomessa tarvitsee yhä miettiä sellaista aika merkityksetöntä tekijää kuin työnhakijan ikä. Seuraava numero ilmestyy 22.5. 14 12 RAHAA ON Hallituksen takinkääntö JARI LINDSTRÖM Selvitysmies + TEEMA Totuuden jälkeen 51 5 6 8 11 12 14 22 24 26 27 28 32 38 39 40 44 46 48 49 59 60 64 65 66 de_08052025_04.indd 4 de_08052025_04.indd 4 28.4.2025 12.50 28.4.2025 12.50. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Susanna Luikku Ulkoasu: AD Arja Jokiaho Taittaja Jaana Vainikka Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6
Vaikka asian selittäisi miten päin tahansa, elinkeinoelämän halu yhteisöveron laskusta ja varakkaiden yritysjohtajien verohelpotuksista käveli nappaskengät jalassa valtiovarainministeriön kukkaronvartijoiden yli. VAIN KYLMÄT faktat ratkaisevat Suomi-laivan kurssia määritellessä, näinhän meille on sanottu. Velka oli belsebuupista ja sen ottaminen Sanna Marinin viisikkohallituksen tavalla veisi isänmaan turmioon. Virkamiehet olivat yksimielisiä: valtion velanotto piti taittaa ja julkinen talous sopeuttaa, ettei Suomi joutuisi EU:n kassanvartijoiden tarkkailuluokalle. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Rahaa on, takaan sen Pääkirjoitus MELKOINEN SOTKU – KUKAHAN TÄMÄN SIIVOAA. Mutta mitäs vanhoja muistelemaan. Velkalaiva, joka uppoaa. KEHYSRIIHEN JÄLKEEN on nähty ihmeitä. Samat rahaministeriön virkamiehet ja talousoikeiston ekonomistit, jotka olivat vielä helmikuussa pitäneet valtion lisäsopeutuksia ainoana vaihtoehtona, puhuvatkin nyt naama peruslukemilla veronalennusten ”dynaamisista vaikutuksista”. Jos joku olisi tuolloin sanonut hallituspuolueille, että vuoden 2025 puoliväliriihessä teette jättimäiset, varakkaille painottuvat veronkevennykset ja käännätte velkahanat taas kaakkoon, harva olisi uskonut. Velkareki, jota vedetään sulalla maalla. Tämän tajuaa hallituskin, vaikka siellä kovasti yritetään selittää ideologinen takinkääntö parhain päin, välttämättömyytenä. H arva muistaa enää vuoden 2023 eduskuntavaalien iskulauseita ja sen jälkeisen uuden hallituksen ensimmäisessä budjettiriihessä kuultuja kielikuvia. Kaikki tietävät, että kyse on uhkapelistä. Sakset napsumaan, vesurit heilumaan ja sotepalveluiden ryteikkö nurin, koska vain faktat näin määräävät. Onhan vaalilupauksista ainakin perussuomalaisten ykköstavoitteena ollut ”pensan hinta alas” toteutunut. de_08052025_05.indd 5 de_08052025_05.indd 5 29.4.2025 9.19 29.4.2025 9.19. Onpahan melkoinen sotku – kukahan tämän siivoaa. Jos nyt kokeiltavat toimet eivät sysää talouskasvua liikkeelle, tai jos ulkopuolinen uhka vaikka Trumpin kauppasotien muodossa hajottaa pilvilinnat, Suomen kansantalous on vuonna 2027 hallituksen vaihtuessa sellaisessa tilassa, että valtiovarainministeriksi ei ole tunkua. Petteri Orpon ja Riikka Purran hallitus vetosi 2023 – ja vielä kevättalvella 2025 – kaikissa toimissaan valtiovarainministeriön laskelmiin. Tällä hetkellä hallituspuolueet toistavat mantraa, miten hallitus ”pyrkii edelleen noudattamaan talouskuria ja vastuullista finanssipolitiikkaa”, mutta on valmis ”joustamaan lyhyellä aikavälillä” turvatakseen pitkän aikavälin talouskasvun ja hyvinvoinnin
6 Demokraatti V iik on ku va A FP de_08052025_06.indd 6 de_08052025_06.indd 6 24.4.2025 14.08 24.4.2025 14.08
Vaikka Yhdysvallat Donald Trumpin johdolla edelleen haluaa hirttäytyä fossiiliseen energiaan, yleistyvät puhtaat energiamuodot muualla maailmassa. Kiina myös tuottaa valtaosan maailman aurinkopaneeleista. Esimerkiksi Kiina rakentaa tällä hetkellä lähes kaksi kertaa enemmän tuulija aurinkoenergiakapasiteettia kuin kaikki muut maat yhteensä. de_08052025_06.indd 7 de_08052025_06.indd 7 24.4.2025 14.08 24.4.2025 14.08. 7 Demokraatti AURINKOVOIMA YLEISTYY
Veroale kaikista rikkaimmille katetaan pika vipillä valtion eläke rahastosta. Lindénin mielestä hallitus päätti kehysriihessä turvautua ”voodoo-talousoppiin”. Miten se on mahdollista. Hallituksen alkukausi on ollut kompastelua ja poukkoilua. Sosiaaliturvasta, terveydenhuollosta ja hoivasta on leikattu, rikkaimpien veroja alennettu ja muiden veroja korotettu. Eli tämä on samaa sarjaa kaikille muille hallituksen ay-liikettä heikentäville toimille. V IIK O N LU KU 43 mrd. Lindén luonnehtii hallituksen kahta ensimmäistä vuotta kompasteluksi ja poukkoiluksi. – Poliittisessa tarinassa unohdettiin tietoisesti se, että velkaa oli otettu eduskunnan yksimielisillä päätöksillä, joilla lievennettiin vuosien 2020–2022 koronapandemian ja Venäjän vuonna 2022 Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen vaikutuksia. Suomen valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan vuosina 2026—2029 noin de_08052025_08.indd 8 de_08052025_08.indd 8 29.4.2025 9.25 29.4.2025 9.25. JOONA RÄSÄNEN X:SSÄ Hallitus alentaa yhteisöveroa, mitä perustellaan dynaamisella vaikutuksilla. HALLITUKSEN PUOLIVÄLIRIIHEN tulokset eivät saa hyvää arvosanaa SDP:n kansanedustajalta Aki Lindéniltä. Samalla työttömyys on kasvanut, tuloerot ja köyhyys lisääntyneet sekä talouskasvu tyrehtynyt, hän summaa. Sillä tarkoitetaan oppia, jonka mukaan rikkaimpien tulojen lisääminen heidän verojaan alentamalla kääntää kansantalouden nousuun ja muutkin kansankerrokset pääsevät sitten hyötymään ”rikkaiden pöydiltä putoamista murusista”. Hallituksen tavoite on heikentää liittojen järjestäytymisastetta eli heikentää niiden yhteiskunnallista painoarvoa. Huoli velkaantumisesta lensi romukoppaan. Ne rahat menevät yritysten omistajille. PETRI VANHALA X:SSÄ Kasvuriihestä tuli jakovarariihi. Lindén muistuttaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen nousseen valtaan syyttämällä edellistä hallitusta ”holtittomasta velkaantumisesta”, jonka se lupasi laittaa kuriin. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Valtionvelka, mikä ihana tekosyy Hallitus tarjoaa voodoo-talousoppia Orpon hallituksen tekemä ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen on elinkeinoelämän ja kokoomuksen pitkäaikainen märkä uni, nyt naamioituna säästötoimeksi, passelisti perusteltavaksi, kun valtion talous on riittävän kuralla. eurolla. Ka up pa le ht i Rahaa ei pitänyt olla, mutta nyt hallitukselta tuleekin valtava veroale. ANTTI PALOLA X:SSÄ POLITIIKKA – ”Voodoo-talousoppi” ehdittiin maailmalla jo hylätä pätemättömänä ja vastuuttomana, mutta trumpilaisuuden uuden nousun myötä se on saanut Suomessa vaikutusvaltaisen kannattajan eli Orpon-Purran hallituksen, Lindén sanoo
Aallon mielestä hallituksen päätös vaarantaa monella alalla tehdyn kolmivuotisen työehtosopimuksen ehdollisen viimeisen vuoden toteutumisen. Perustelitte uutta talouslinjaanne, velkasuhteen vakauttamisen hylkäämistä hallituskaudellanne, nyt tekemienne toimien dynaamisilla ja itserahoittavilla vaikutuksilla. Tutkimuksessa poliittisiin päätöksiin liittyvä epävarmuus huolestutti aiempaa useammin. – Teollisuusliiton on arvioitava uudelleen, voiko se enää sitoutua kolmen vuoden työrauhaan. Se on yhtä dynaamista kuin kautenne alussa tekemänne päätös parantaa työllisyyttä 100 000 uudella työllisellä ja saada sillä miljardin euron lisäruiske valtion talouteen. Erityisesti alle 30-vuotiaiden säästäminen lisääntyi: alle 30-vuotiaista 45 prosenttia vastasi säästävänsä eläkeikää varten vuonna 2024. Hänen mielestään tämä heikentää työntekijän halua osallistua järjestäytyneeseen ammattiyhdistystoimintaan. YKSITYINEN SÄÄSTÄMINEN eläkeaikaa varten yleistyi viimeisen kymmenen vuoden aikana, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta. Höpö höpö. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto pitää tätä puuttumisena työehtosopimusten yleissitovuuteen. Yleisimmin säästivät yrittäjät, korkeampituloiset ja lähellä eläkeikää olevat. Toimenne ovat olleet pelkkää keppiä ja nyt työttömyys on liki ennätysluvuissa. Lopputulemana on kasvava velkataakka ja/tai lisäleikkaukset. ELÄKE TYÖMARKKINAT Eläke turvaa – kai Hallitus istui työmarkkinapöytään ORPON HALLITUS tunkee jälleen työmarkkinapöytään, kun se päätti puoliväliriihessä poistaa ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Samalla periaatteella jaoitte leikkauksia – kuten ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeuden poiston ja kehitysavun leikkauksen – inhokeillenne. Osuus oli seitsemän prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2019. Kasvava velkataakka on melkoinen kasvutoimien jarru, pohtii Demokraatin väki. Toimillanne jätätte seuraavalle hallitukselle ilkävän perinnön. Nuorten eläkesäästämisen yleistyminen saattaa heijastaa heikentynyttä luottamusta eläketurvaan. Verovähennysoikeuden poisto on myös työehtosopimuksiin liittyvä asiakokonaisuus, Aalto sanoo. iStock de_08052025_08.indd 9 de_08052025_08.indd 9 29.4.2025 9.25 29.4.2025 9.25. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari KESÄN HERKKU TOISEN HERKKU Parasta kylmänä Parasta varastettuna Hyvä hallitus, Puoliväliriihenne ei ollut talouspolitiikkaa, vaan vain politiikkaa. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista luotti yleisesti eläkejärjestelmään. Kyselyyn vastanneista talousja työllisyystilanteen kehitys sekä myös kohtuuhintaisten sosiaalija terveyspalvelujen saatavuus olivat aiempaa useammalle huolestuttava asia. Puoliväliriihen esitykset voivat tuoda hetkellisen kasvusysäyksen talouteen, mutta käytännössä ne, kuten veronkevennykset, aiheuttavat pysyvän aukon valtion tuloihin ja heikentävät julkista taloutta. Jaoitte rahaa – muun muassa veronalennuksia ja erilaisia huojennuksia – poliittisten intohimojenne mukaan erilaisille eturyhmillenne
3. Kuinka suuri osa aluevaalien annetuista äänistä hylättiin. Kumpi on SATUHAHMO. Kuka nousee eduskuntaan Pirkanmaalta, jos Ilmari Nurminen valitaan Tampereen pormestariksi. Johtaja, mutta kuka. Tämä olisi merkinnyt hyvinvointialueille noin 1,5 miljardin euron lisälaskua. Palkkaohjelma takasi kuntaja hyvinvointialalle useammaksi vuodeksi vientialoja suuremmat korotukset. 9. Myös hyvinvointialueiden kituva talous vaikutti sopimuksen irtisanomiseen. Minkä puolueen listoilta Suomen Pankin ekonomisti Sanna Kurronen pääsi Espoon valtuustoon. Mikä oli suomalaisen Liberaalipuolueen alkuperäinen nimi. Minä vuonna SDP on ollut viimeksi kuntavaalien suurin puolue Helsingissä. 6. Nyt korotus jäänee kaksi prosenttiyksikköä pienemmäksi. Milloin ja mitkä olivat Suomen edelliset tuplavaalit. 5. 1) Han na Lai ne 2) vuo nna 199 6, kun tav aal it ja Euroo pan par lam ent in vaa lit 3) 4,1 % 4) 197 2 5) 79 vuo tta 6) Met an toi mitu sjo hta ja Mar k Zuc ker ber g 7) lib era alie n 8) Kan sal lin en Vis kip uol ue 9) 18 917 10 ) 54, 2 MAAILMAN TILA • Kunta-alan palkkaohjelma Työnantaja sai rivinsä suoraksi P alkankorotuskattona toimiva vientivetoinen palkkamalli vahvistui, kun Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT irtisanoi kuntaja hyvinvointialalle vuonna 2022 sovitun palkkaohjelman. Mikä oli kuntavaalien äänestysprosentti. Palkkaohjelma oli etenkin vientivetoista palkkamallia ajavalle Elinkeinoelämän keskusliitolle järkytys. Ohjelman piti olla voimassa vuoteen 2027 saakka. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Brendan Smialowski 10 VIS V 1. Kuinka vanha on Kalervo Kummola (kok.). 10. de_08052025_10.indd 10 de_08052025_10.indd 10 29.4.2025 10.07 29.4.2025 10.07. Palkkaohjelma olisi taannut vuosina 2025–2027 hoitajille yhteensä noin 10 prosentin palkanlisän. 8. Mikä oli kuntavaalien äänikuningatar Eveliina Heinäluoman äänimäärä. 2. – Ohjelman on edistettävä aidosti palkkatasa-arvoa ja parannettava hoitoalan ja varhaiskasvatuksen vetoja pitovoimaa, Inberg sanoo. Suomen lähija perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Päivi Inberg pitää kuntaja hyvinvointialan palkkaohjelmaa välttämättömänä. Työntekijäpuolen pääsopijajärjestöissä ei suuresti yllätytty ohjelman irtisanomisesta, mutta pettymys oli kova. 4. 7
Pääministeri itsekin myönsi, että kyllä tähän sisältyy aikamoinen riskinotto. Vaalien jälkeinen aika on ollut aikamoista pyöritystä. Mikä on voimaeläimesi ja miksi. Hallitukselta on aikamoista pokerinpeluuta laittaa näin paljon veronmaksajien yhteistä rahaa kaikista varakkaimpien veronkevennyksiin. Arviosi hallituksen puoliväliriihestä, oliko tulos yllätys. 11 Demokraatti lapsiperheiltä, vammaisilta ja työttömiltä – ja nyt yhtäkkiä sitä rahaa on taiottu lisää. Kyllä ne tukevat. Millainen rupeama se on ehdokkaalle. Olen mukana puolueen työryhmätyössä, ja siellä katse kohdistetaan seuraaviin eduskuntavaaleihin. Olemme kaksi vuotta kuulleet tältä samalta porukalta, että rahaa ei ole ja siksi on välttämätöntä leikata vanhuksilta, Vaalija vauvavuosi Kuntavaalien äänikuningatar Eveliina Heinäluoma sai hektiseen vaalikevääseen voimaa aurinkoiselta pikku vesseli Hugolta. Teksti Nora Vilva Kuva Nora Vilva ja iStock EN VOINUT KUVITELLA, ETTÄ TÄLLAINEN OLISI MAHDOLLISTA. Edessä on vuosi ilman vaaleja. Mutta äänestystulos on viesti siitä, että Helsingissäkin on vahva halu muutokseen, halu saada tätä politiikan suuntaa käännettyä. Ja eduskunnassa on tärkeää tietää Helsingin tarpeet, jotta osaa pitää Helsingin puolia valtakunnan päätöksenteossa. Vähän vielä pöllämystynyt. Yllätti. Vaikka kevät on ollut kiireinen ja yöunet vähäiset, niin huomaan, ettei ollenkaan tunnu siltä, että olisi jotenkin voimat vähissä. Väsymys katoaa, kun hänen aurinkoisen ja innostuneen naamansa näkee heti ensimmäisenä herätessä ja sitten ryhdytään yhdessä aamutoimiin. Mikä meno. En voinut kuvitella, että tällainen olisi mahdollista. Ja samalla laitetaan myös kaikki toivo sen varaan, että nämä ihmiset ja yritykset yhteisöveron laskun kautta laittavat talouden rattaat käyntiin. Ensi vuosi tarjoaa mahdollisuuden keskittyä täysillä puolueen työryhmätyöhön ja vaaliohjelmavalmistautumiseen. Tässä orientoituu aina asiaan kerrallaan. Tämä suunnan muutos oli iso yllätys. Onko ristiriitainen olo kun hoitaa sekä Helsingin kaupungin että eduskunnan asioita – vai tukevatko ne toisiaan. Yllättikö maan äänikuningattaruus. Olen päätynyt siihen, että voimaeläimeni on siinä meidän yhdeksän kuukauden ikäisessä vesselissä. Ensimmäisenä on Helsingin kaupungin strategianeuvottelut. Poikamme Hugo. de_08052025_11.indd 11 de_08052025_11.indd 11 29.4.2025 11.08 29.4.2025 11.08. Helsingin puolella on hyötyä, että tietää mihin suuntaan eduskunnassa ollaan politiikkaa viemässä tai minkälaista lainsäädäntöä on tulossa
Se osoittautui valtiovarainministeriön ennusteiden valossa saavuttamattomaksi unelmaksi. Aikuisten ihmisten maailmassa asiat voisi hoitaa myös toisin. Alueet ovat karsineet palveluita ja irtisanoneet jo valmiiksi alimitoitettua henkilöstöään, koska alijäämien pitää olla katettuina vuoden 2026 loppuun mennessä. de_08052025_12.indd 12 de_08052025_12.indd 12 25.4.2025 15.30 25.4.2025 15.30. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) toisti tiedotustilaisuudessa useaan kertaan, että vakauttamistavoitteesta pidetään kiinni. Tämän hokkuspokkusmiljardin ansiosta bkt:n velkasuhde ei näyttäisi kasvavan vuonna 2027 edellisvuodesta. Esimerkiksi sopimalla talouden tasapainottamisesta yhdessä ylivaalikautisesti, kuten Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ehdotti. analyysi ORPON HALLITUKSEN TALOUS KIKKAILU TUO MIELEEN ITÄNAAPURIN UTOPISTISET TUOTANTO TAVOITTEET. Vakauttamisesta ei päästetä irti, koska kokoomus voitti eduskuntavaalit lupaamalla katkaista Suomen velkaantumiskierteen. Lisäaikaa ovat vaatineet poliitikot ja sitä ovat suositelleet asiantuntijat, muun muassa talouspolitiikan arviointineuvosto. Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen mukaan velkasuhteen kasvu ei ole ministeriön ennusteessa kertaakaan pysähtynyt. Kokoomus takertuu menetettyyn unelmaan. 12 Demokraatti Simo Alastalo simo.alastalo@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin politiikan toimittaja. Nyt se on löytänyt itsensä tikkejä vaativan haavan ääreltä taskussaan käytettyjä laastareita. Hallituksen finanssipolitiikka, jossa velkaantumisen on tosiasioiden vastaisesti vakauduttava, rapauttaa suomalaisten peruspalveluja. Hokkuspokkusmiljardi Kokoomuksen talouspoliittinen jääräpäisyys rapauttaa suomalaisten peruspalveluja. KOVIMPANA TALOUSKESKUSTELIJANA on viime ajat häärinyt kokoomus. Pysähtyminen tapahtuu vain hallituksen skenaariossa, niin kutsutussa tavoiteurassa ja perustuu jo mainittuun siltarahoitukseen. H allitus teki puoliväliriihessä hämmentävän veropoliittisen täyskäännöksen, ja hylkää tavoitteensa velkaantumisen taittamisesta. JÄÄRÄPÄISYYDESTÄ MAKSETAAN kovaa hintaa hyvinvointialueilla, joiden alijäämätavoitteet on sidottu raiteiltaan suistuneeseen finanssipolitiikkaan. Se on aiheuttanut omilla talouskurisaarnoillaan tilanteen, jossa se ei voi uskottavasti perääntyä mahdottomaksi osoittautuneista tavoitteistaan. Mutta hallitus ei ole tätä valmis myöntämään. Käytännössä tavoite on ilman maailmantalouteen liittyviä ihmeitä niin lujasti kivillä, että hallitus kertoi turvautuvansa Valtion eläkerahastolta siirrettävään miljardin “siltarahoitukseen”. Koska finanssipoliittisista tavoitteista ei ole muuta jäljellä. Hallituksen viimeinen suuri finanssipoliittinen tavoite, josta sota ja Donald Trump eivät vielä olleet tehneet selvää, oli velkasuhteen vakauttaminen hallituskauden loppuun mennessä. MIKSI VAKAUTTAMISESTA on tullut Orpon hallitukselle niin tärkeä, että kikkailusta sen ympärillä tulee mieleen entisen itänaapurin utopistiset, paperilla toteutuneet tuotantotavoitteet. Näin luodaan vaikutelma velkasuhteen kasvun hetkellisestä pysähtymisestä hallituskauden lopulla. Uskottavinta olisi tunnustaa tappio ja todeta sen johtuvan olosuhteista, joiden haastavuus on kaikille selvää
2013 2018 2023 1,5 1,2 0,9 0,6 0,3 5 hlö* 1 hlö 4 hlö 3 hlö 2 hlö Asuntokuntien määrä 2013–2023, milj. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: HS.fi Lähde: Yle.fi Arvostamme suomalaista työtä. Lapsettomat parit, alle 35 v. * viisi tai useampi henkilö de_08052025_13.indd 13 de_08052025_13.indd 13 29.4.2025 9.27 29.4.2025 9.27. Heidän määränsä on kasvanut toistakymmentä vuotta. 13 Demokraatti Velkaantuminen Hallituksen puoliväliriihen toimet merkitsevät valtion velkaantumisen kasvua. Lapsettomat parit, yli 64 v. Yhden hengen taloudet, yli 64 v. Veroprosentti Hallitus keventää etenkin suurituloisten verotusta. Muut taloudet Parit, joilla lapsia Yhden huoiltajan taloudet Yhden hengen taloudet, 35–64 v. 82 002 56 386 48 769 9 326 8 296 7 860 6 826 5 086 2 159 Yksin asuvan tuloista kuluu suuri osa asumiseen Kotitalouksien määrä, joilla kuluu asumiskustannuksiin yli 40 % käytettävistä olevista tuloista (2023). G ra fii kk a: Ja an a Va in ik ka / Lä hd e: Ti la st ok es ku s, Ta lo us el äm ä Yhden hengen taloudet, alle 35 v. kpl Yksinasuvia oli vuoden 2023 lopussa kaikista asuntokunnista 47 %. D EM O G RA A FI Yhä useampi elää yksin Suomessa asuminen on kallista – ja erityisen kallista se on yksinasuville. Lapsettomat parit, 35–64 v. Vuoden 2023 lopussa yli 860 000 yksinasuvaa asui kerrostalossa eli 65 % kaikista 1,33 miljoonasta yksinasuvasta. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
TYÖVOIMAPULAN PELASTAJAKSI 14 Demokraatti de_08052025_14.indd 14 de_08052025_14.indd 14 29.4.2025 9.52 29.4.2025 9.52. 14 Demokraatti ILMIÖ Ongelmajätteestä KOSKAAN EI OLE LIIAN MYÖHÄISTÄ MIETTIÄ, MILLAISEKSI HALUAISI TYÖTÄÄN TUUNATA
15 Demokraatti Ongelmajätteestä Moni eläkeikää lähestyvä puhkuu työ intoa ja motivaatiota. Suomalainen työ elämä tarjoaa heille suorittamista ja pitkää päivää. Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho ja iStock 15 Demokraatti de_08052025_14.indd 15 de_08052025_14.indd 15 29.4.2025 9.52 29.4.2025 9.52
TYÖMARKKINOIDEN ONGELMA ON JOKO-TAIAJATTELU. SUOMESSA YLI 55-vuotiaiden työllisyysaste on Pohjoismaiden heikoin. Jari Lindström on selvittänyt hallituksen toimeksiannosta keinoja, joilla yli 55-vuotiaiden työllistymistä voitaisiin edistää ja työuria pidentää. Hän pitää yli 55-vuotiaiden huonon työllisyysasteen pääsyynä suomalaisten asenneongelmaa, joka ei lakimuutoksilla välttämättä korjaannu. Lindström pitää Suomen työmarkkinoiden ongelmana joko-tai-ajattelua. – Missäs meillä sitten on tähän ongelmaan ratkaisu ja potentiaali. Konkarit töihin: Ehdotuksia +55-vuotiaiden työllisyyden edistämiseksi -selvityksessä ei ole niin sanotusti tarvinnut keksiä pyörää uudelleen. Ikäsyrjintä, samoin kuin muukin syrjintä, on Suomessa laissa kielletty. Joskus tämä tapahtuu jo nuorempana – ja välillä tuntuu, että ikähaarukka putoaa koko ajan, Lindström jatkaa. – Aina kun tehtaalla tuli tiukka paikka, firmaa putsattiin siirtämällä vanhempia työntekijöitä putkeen. Töissä joko ollaan täysillä täyttä päivää tehden tai ei ollenkaan. Irtisanomissa ensin lähtee viimeksi työpaikalle palkattu. Ruotsissa irtisanomisten marssijärjestys on toinen. Selvitysten mukaan työelämän ikäsyrjintä koskee niin nuoria kuin vanhoja. 16 Demokraatti D-ILMIÖ S uomessa ihmisestä tulee liian vanha työmarkkinoille suurin piirtein siinä vaiheessa, kun vitosesta tulee iän ensimmäinen numero, Jari Lindström manaa. Siellä vanhoilla työntekijöillä on lainsuoja. Tilanne on erikoinen maassa, jossa huudetaan työvoimapulaa, tuskaillaan eläköitymisen ongelmia ja samaan aikaan vielä tavoitellaan kunnianhimoista työllisyysasteen nostamista yli 80 prosentin, eli muiden Pohjoismaiden tasolle. Hän kaipaa ”sellaista kultaista keskitietä”, jolla vaikkapa eläkeläinen voi tehdä jaksamisen ja kiinnostuksen mukaan töitä. Suomalaisista 45 prosentilla työura päättyy jo ennen vanhuuseläkeikää. OLLAAN TÄYSILLÄ TÖISSÄ TAI OLLA OLLENKAAN. Lindström ei lähtisi tässä asiassa ottamaan mallia Ruotsista. Yksi syy on vuosikymmeniä käytössä ollut, mutta nyt jo kuopattu eläkeputki. Ikärasismi on suomalaisilla vahvasti sisäänrakennettuna, niin työntekijöillä kuin työnantajillakin, Lindström arvelee. No juuri näissä noin 55-vuotiaiden ja vanhempien ikäryhmissä. Tästä huolimatta Lindström kertoo monesti kuulleensa, että työnhakijalle on suoraan sanottu: ”olet liian vanha”. Selvitystyön aikana Lindströmille kävi selväksi, että hänen esittämäänsä työurahuoltamoa lukuun ottamatta melkein kaikki tarvittavat työkalut ovat jo valmiina. Nyt tätä keinoa ei enää ole, ja se pakottaa meidät asenteellisestikin miettimään asioita aivan toisella tavalla. de_08052025_14.indd 16 de_08052025_14.indd 16 29.4.2025 9.52 29.4.2025 9.52. Lindströmin esittämä työurahuoltamo muistuttaa Singaporessa käytössä olevaa siltatyömallia, jossa eläkeikää lähestyvä työntekijä ja työnantaja miettivät yhdessä työhön tehtäviä muutoksista, jotka auttavat työssä jatkamista. Myös osatyökykyisissä on paljon työhön haluavia. Viittaan tässä vaikka tulorekisterin hyödyntämiseen. SUOMESSA ON tutkitusti ikärasismia, joka on usein esteenä työllistymiselle. Siinä olivat tyytyväisiä työnantaja ja usein myös työntekijätkin. Tai ne säännellään sellaiseksi, että niiden käyttö on mahdotonta. Ruotsin malli vain siirtäisi Suomessa ongelmaa toiseen paikkaan. – Jostain syystä ne eivät meillä seurustele keskenään. Eläkeputkea hyödynnettiin niin sanottuna pehmeänä keinona myös Kymenlaaksossa Voikkaan paperitehtaalla, jossa Lindström oli aikoinaan töissä
Kyse ei ole rakettitieteestä, vaan usein arkisesta erilaisten ihmisten kohtaamisesta ja kuuntelemisesta. Tutkimusten perusteella työajan sovittelu on mahdollistanut työuran jatkamisen myös eläkkeelle jäämisen jälkeen. – Nykyään puhutaan paljon työelä mäintensifikaatiosta. Hänen mielestään on tärkeä ymmärtää, että ihmisillä on työuralla monenlaisia vaiheita, joissa korostuvat erilaiset tarpeet ja toiveet. Samalla unohdetaan moninaiset ja pitkäaikaiset hyödyt, mitä esimerkiksi työpaikan moni-ikäisyyteen ja ikäjohtamiseen satsaaminen voivat tuoda. Työ kuormittaa sekä nuorempia että vanhempia, mutta työkykyä ja työhyvinvointia selvittäneet suomalaiset väestötutkimukset kertovat paljon positiivista yli 50-vuotiaiden työssä jaksamisesta. Kiinnostusta eläkkeellä työskentelyyn on enemmän kuin sen mahdollistavia työpaikkoja. Työelämässä vauhti kiihtyy ja osaamisvaatimukset lisääntyvät. Tämä on yksi syy sille, miksi kannatan anonyymin rekrytoinnin lisäämistä. – Välillä näiden asioiden eteenpäin vieminen työpaikoilla on vähän hidasta, vaikka ikäja työurajohtamisen hyödyistä kertovaa tutkimustietoa on jo paljon. Ruokolainen sinänsä ymmärtää työpaikkojen tuskailun, kuinka vanhempiin työntekijöiden panostaminen koetaan jotenkin ylimääräiseksi työksi tai kalliiksi. – Voitaisiin keskittyä siihen, mikä on työnhakijan osaaminen ja mitä kaikkea tällainen konkari voisi tuoda työpaikalle. Ruokolainen ihmettelee, että edes työvoimapulan pelko ei ole saanut työnantajia laajemmin kehittämään vanhemmille työntekijöille joustavampia työnteon malleja. Usein pienetkin muutokset voivat tehdä ison vaikutuksen, Ruokolainen sanoo. Näiden parempi huomiointi johtaa kestävimpiin työuriin. Työkyky riittäisi lyhyempään työaikaan, mutta ei välttämättä siihen kokoaikaiseen. Tutkimustulosten mukaan viisikymppisillä ja vanhemmilla on vielä paljon annettavaa ja paljon terveitä työvuosia edessä. TYÖTERVEYSLAITOKSEN erikoistutkija Mervi Ruokolainen pitää hyvänä, että Lindströmin selvitys on nostanut – jälleen kerran – keskusteluun vanhempien työntekijöiden työelämässä jatkamisen. – Työurakysymyksissä pitää myös työntekijöiden olla aktiivisia. RUOKOLAINEN JAKAA Lindströmin näkemyksen siitä, että yli 50-vuotiaat työntekijät ovat työelämän voimavara. Moni eläkeikäinen on kiinnostunut jatkamaan työelämässä – edellyttäen, että voi järjestellä työtä ja työaikoja mielenkiinnon ja jaksamisen mukaan. IKÄRASISMI ON SUOMALAISILLA VAHVASTI SISÄÄNRAKENNETTUNA. Muissa Pohjoismaissa tehdään enemmän esimerkiksi osa-aikatyötä. 17 Demokraatti Lindström toivookin, että Konkarit töihin -selvitys käynnistäisi prosessin, jonka tuloksena viiden tai kymmenen vuoden kuluttua ei Suomessa tarvitsisi miettiä sellaista Lindströmin mielestä ”aika merkityksetöntä tekijää” kuin työnhakijan ikä. Koskaan ei ole liian myöhäistä miettiä, millaiseksi haluaisi työtään tai työuraansa tuunata, Ruokolainen sanoo. – Tämä vaikeuttaa myös osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia. Esimerkiksi työuupumusta ja sairaspoissaoloja on yli 50-vuotiailla keskimäärin vähemmän kuin alle 30-vuotiailla. – Ongelmia voi olla niin asenteissa, kustannusten pelossa kuin tiedonpuutteessakin. ASENNEMUUTOSTA TARVITAAN yritysten lisäksi myös työntekijöissä, Jari de_08052025_14.indd 17 de_08052025_14.indd 17 29.4.2025 9.52 29.4.2025 9.52. Työn ja työajan sovittelu koetaan monilla työpaikoilla haastavaksi
de_08052025_14.indd 18 de_08052025_14.indd 18 29.4.2025 9.52 29.4.2025 9.52. Lindström uskoo, että siinä vaiheessa kun ihminen on jo ”vähän jättämässä” työ elämää, olisi hänellä työpaikalle vielä paljon annettavaa – ja usein halujakin jatkaa töissä. – Aika moni työntekijä pitää nykyisen kaltaisia kehityskeskusteluja tyhjänpäiväisinä. – Liian moni kuusikymppinen edelleen ajattelee, että hän ei enää tarvitse lisäkoulutusta tai koulunpenkkiä. – Tämä konkretia voisi olla tulevaisuuden työurahuoltamo, jossa mukana ovat niin työterveyshuolto eli työkykyasiat sekä palvelujen ja työkalujen valtavan kirjon yhteensitova tekoäly. Hän peräänkuuluttaa työnantajien vastuuta siitä, että työntekijä voisi itse vaikuttaa omaan työhönsä ja sen tekemiseen. Tämä on jo nähty kuntapuolella. TYÖNTEKIJÄHAASTATTELUJA tehdessään Lindström huomasi, että suomalaisen työelämän ongelma ei ole vain vanhempiin työntekijöihin suhtautuminen, vaan myös työntekijöiden, niin nuorten kuin vanhojen, jaksaminen. – Monella työpaikalla ja alalla työ koetaan raskaaksi ja ikäväksi suorittamiseksi, selviämiseksi päivästä toiseen. Työministeri Arto Satonen on Lindströmille luvannut, että kokeilu toteutuu. Tässäkin kokeilussa on kyse lopulta myös rahasta. mällä, pitää Lindströmin mielestä päivittää työelämäkeskustelua ja miettiä uudelleen juhlapuheiden työhyvinvoinnit, työkyvyt ja laatukysymykset. Kilpailijafirmassa aika pian ihmetellään, mitä nuo tekevät toisin kun meno on motivoitunutta ja porukka viihtyy. Mutta sillä edellytyksellä, että pystyy itse vaikuttamaan, kuinka paljon viikossa töitä tekee. Jos Suomessa halutaan oikeasti helpottaa työvoimapulaa työuria pidentäSUOMESSA YLI 55-VUOTIAIDEN TYÖLLISYYSASTE ON POHJOISMAIDEN HEIKOIN. – Ja on tässä yhteiskunnallakin vähän pelkoa siitä, milloin jaksamisongelmien takia työja sairauseläkkeiden määrä räjähtää. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Lindström sanoo. Siinä olisi ekosysteemi, josta hyötyisi työnantaja ja työntekijä. Niissä voisi 45 vuotta täyttäneiden kanssa jo käydä syvällisempiä keskusteluja siitä, miltä työura näyttää 15–20 vuoden päästä. Lindström odottaa päätöksiä, kun kokeilun konkretia tarkentuu. – Pankaa se näkymään päivittäisessä työn tekemisessä ja suunnittelussa, miten työtä on järkevää tehdä. Hän esittää eräänlaista työurahuoltamoa, jossa paikallisena sopimisena työntekijä ja työnantaja ajoissa ja yhdessä pohtisivat muun muassa osaamistarpeita sekä miten työntekijä jaksaa ja miten jaksaisi myös viiden päästä. Tämä toive toistui lähes kaikissa Lindströmin selvitykseen tekemissä haastatteluissa – niin työntekijöiden kuin tutkijoidenkin. Tosin Lindströmille selvitysvaiheessa myös viestitettiin työja elinkeinoministeriöstä, että hän ei saisi esittää mitään kustannuksia aiheuttavaa. Suhtautuminen on ollut pääosin myönteistä. LINDSTRÖM USKOO – ja toivoo – että viimeistään syksyllä päästään kokeilemaan selvityksessä esitettyjä toimia. Monella työntekijällä on oma osaaminen vanhentunut. Moni haastateltava kaipasi työhönsä joustoja, mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä sekä sujuvampaa työn ja vapaa-ajan yhdistämistä. Lindström uskoo työhyvinvoinnin näkyvän myös yrityksen tuloksessa. Asennemuutoksen – sen, että ihmiset haluavat ja jaksavat olla pidempään töissä – lähtökohtana on työntekijän oman jaksamisen huomioiminen. – Sehän tässä on yksi koukku, että kun yrityksessä aletaan suunnitella päivittäistä työtä, se näkyy ensin työhyvinvoinnissa ja sitten tuloksessa. Käytännön järjestelyistä vastaavat Työterveyslaitos ja Jatkuvan osaamisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Lindström on hakenut lisärahoitusta monesta paikasta, muun muassa työmarkkinajärjestöiltä. – Mutta sitten ollaan jo pahasti myöhässä, jos työelämäkaaren jatkamiseen herätään vasta lähempänä eläkeikää. Se voisi vähitellen kirkastaa kummallekin osapuolelle, että tällaiset asiat eivät toteudu itsestään. Kukaan ei ole vielä sanonut ei
Tilastojen perusteella valtaosa vanhuuseläkkeellä olevista ei tee töitä siksi, että he olisivat siihen pienen eläkkeen vuoksi pakotettuja. Ymmärrän hyvin siihen liittyviä syitä, mutta tällä kokemuksella uskallan kannustaa katsomaan tuollaisen kortin. Työttömiä usein patistellaan hakeutumaan työvoimapula-aloille. – Nyt on aika kääriä hihat ja ryhtyä toimeen. Edellisestä huolimatta Lindström kannustaa heittäytymiseen, on kyse sitten uudesta alasta tai työn perässä muuttamisesta. Alan vaihtoa tai yrittäjäksi lähtemistä hän harkitsi tarkkaan. Hän on ollut muun muassa pariin otteeseen työtön työnhakija ja työministerinä vuosina 2015–2019. – Jos itse ei tätä hoksaa, niin tämäkin pitäisi jonkun pystyä sanomaan suoraan, kun työttömiä muutenkin moneen kertaan läpivalaistaan ja haastatellaan. Olennaista on päästä varhaisessa vaiheessa tekemään omaan työhön vaikuttavia ratkaisuja ja löytää keinoja rakentaa työuran loppuvaihe merkitykselliseksi ja mielekkääksi työntekijän ja työnantajan yhteistoimin. Työskentely eläkkeen rinnalla on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 2007 lähtien. Huoltamoon voisi sisältyä Ruokolaisen visioissa eräänlainen määräajoin tehtävä välitarkastus, jossa pohditaan niin työkykyä, työuran tulevaisuutta kuin osaamistarpeitakin. Tulokset eivät paljoa rohkaisseet. – Siinä tilanteessa kannattaa käydä itsensä kanssa aika perusteellisia keskusteluja. Rahalla ei ongelmaa ratkaista. – Meillä on isona ongelmana huono työntekijöiden liikkuvuus. . Itse ehkä lähtisin liikkeelle omien harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden miettimisestä, löytyisikö sieltä jotain josta voisi keksiä ammatin tai muuta elantoa. . Hän kertoo jo ministeriaikanaan Sipilän hallituksen kokeilleen muun muassa rahallisia muuttokannustimia. 19 Demokraatti TYÖURA JATKUU ELÄKKEELLÄ . Lähde: Eläketurvakeskus TYÖTERVEYSLAITOKSEN Mervi Ruokolainen toivoo, että Lindströmin esittämä työurahuoltamokokeilu otetaan työpaikoilla ja yhteiskunnassa laajemminkin vakavasti ja hanke etenee selvityksestä käytäntöön. Ruokolainen näkee TTL:n roolin työurahuoltamopilotissa asiantuntijana, joka voi tarjota työpaikkojen ja työntekijöiden käyttöön vaikutustutkittuja uravalmennuksia. . Ja myös jonkun inhorealistisen ja suorasanaisen ammattilaisen kanssa. Lindströmin mukaan kaikista ei ole vaikkapa hoitoalalle. Mitä aloja tai ammattitaitoja hän suosittelisi ihmiselle, joka pohtii tulevaa työuraansa ja selviämistä työelämässä. LINDSTRÖM ON itse työelämän ääripäiden kokemusasiantuntija. Lindström perää tässäkin asiassa omien asenteiden päivittämistä. Vuonna 2023 työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla teki töitä 43 000 vakuutettua. Jos on vaikka 20 vuotta työuraa jäljellä, niin kannattaa hypätä sinne epämukavuusalueelle eikä jäädä odottamaan jotain ihmettä. Siinäkin on vaaransa. Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa vanhuuseläkeläistä, joista 84 000 teki töitä. Toki pilotin yhteydessä tulisi selvittää myös työurahuoltamon vaikutuksia, ja olemme siitä kiinnos tuneita. 19 Demokraatti de_08052025_14.indd 19 de_08052025_14.indd 19 29.4.2025 9.52 29.4.2025 9.52. – Tarjosimme kaikenlaista avustusta, jopa TE-toimistoille bonuksia, jos ne onnistuivat työllistämään ihmisiä. . Alle 68-vuotiailla naisilla työnteko eläkkeellä on yleisempää kuin miehillä. – Tämä onkin sitten kinkkisempi kysymys. – Voisimme tarjota esihenkilöille ikäjohtamisvalmennusta sekä yli 55-vuotiaille työntekijöille ryhmämuotoista valmennusta työuran hallintaan ja muokkaukseen
20 Demokraatti Pornotypy puhuu politiikkaa TROLLI VAANII Vasemmistolaisina esiintyvät paljaspintaiset valehahmot ovat hämänneet suomalaisia väittelemään politiikasta Facebookissa. l l l 20 Demokraatti de_08052025_20.indd 20 de_08052025_20.indd 20 29.4.2025 9.56 29.4.2025 9.56