Tutustu ja liity jäseneksi . Palautamme tänäkin vuonna 10 % tuloksestamme yhteiskuntaan apurahoina, lahjoituksina ja sijoituksina. Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää. PAL.VKO 2025-47 00 74 43 -2 52 6 414880 074923 2 5 2 PUNK Ikuinen kapina PALOLA Paluuta vanhaan ei ole OSUUSKUNTA Taas aika modernia JOKU RAJA Käsikirjoittaja Jari Olavi Rantala puolustaa maata ja kulttuuria. Yhdessä annamme enemmän. m ar ra sk uu ta 6.11.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI de_06112025_001.indd 1 de_06112025_001.indd 1 27.10.2025 14.38 27.10.2025 14.38. Yhteinen hyvä syntyy kestävästä liiketoiminnasta. AHDISTUS TEEMA Nuoret naiset sinnittelevät 20 /2 5 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 20 • 20 25 / 6
www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi de_06112025_002.indd 1 de_06112025_002.indd 1 27.10.2025 14.42 27.10.2025 14.42. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
POLITIIKKA TEEMA POLITIIKKA de_06112025_03.indd 3 de_06112025_03.indd 3 29.10.2025 11.22 29.10.2025 11.22. Sosiaalinen paine puristaa yhä nuorempia. Digikomissaari tuuppii Euroopan tekoälyä kasvuun. MARRASKUUTA 2025 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI PALOLA AHDISTUS TEKOÄLY Uutinen ay-liikkeen kuolemasta ei pidä paikkaansa. 3 Demokraatti 20 /2 5 20 28 53 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 6
20 /2 5 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Mitä ei kerrota. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 www.demokraatti.f i Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Viikon kuva: Ukrainan pimeys Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Emmi Lintonen Sote: Väärä syntipukki D-ilmiö: Osuuskunnan paluu EU: Digikomissaari Vaalit: Työsuojelu on tärkeää Pormestari: Tasapainottaja D-kolumi: Anni Saastamoinen Palola: Taas otettiin selkävoitto Pukkivisa: Huh, nyt helpottuu Punk: Musiikki löytää kuulijansa Kirjat: Seikkailuja ja tunnekuohuja Kirja: Teknologian viemää Kirja: Kuoleman riemuvoitto Kirjavisa: Kirjeitä jumalalle Kielen päällä: Kike on tot. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Susanna Luikku Ulkoasu: AD Arja Jokiaho Taittaja Jaana Vainikka Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Puheenvuoro: Joona Räsänen Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Eeva-Johanna Eloranta IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Jari Olavi Rantala Kolumni: Sami Kuusela Kasvot peilissä: Reijo Päivärinta Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Kaikki täällä ajattelevat, että me Tampereella olemme Suomen parhaita. 24 14 ILMARI NURMINEN Tampereen pormestari + TEEMA Ahdistus 53 5 6 8 11 12 14 20 22 24 27 28 32 34 40 41 42 46 48 50 51 52 61 62 64 65 66 OSUUSKUNTA Omistaja voi vaikuttaa de_06112025_04.indd 4 de_06112025_04.indd 4 29.10.2025 11.34 29.10.2025 11.34. Seuraava numero ilmestyy 20.11
Sitten kun Suomi ja Ruotsi olisivat tällaista kaivanneet, oli jo liian myöhäistä: ympäröivät EU-maat olivat jo Natossa, eikä tarvetta muulle ollut. Silti monet kansanedustajatkin puhuivat vielä 2020-luvun taitteeseen asti ”Euroopan puolustuksen tiekartasta” jota oltiin muka luomassa. Kun Ruotsin asevoimien komentaja hätkähdytti talvella 2013 tunnustamalla, että maan puolustus pystyisi sotimaan yksinään vain viikon, ison reserviläisarmeijan Suomi olisi kestänyt varmasti ainakin tuplasti pitempään. Joka tapauksessa kansalle annettu tilannekuva ei vastannut todellisuutta. Pääkirjoitus KANSALLE ANNETTU TILANNEKUVA EI VASTANNUT TODELLISUUTTA. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Mitä meille nyt ei kerrota. Oliko kyseessä itsepetos, toiveajattelua vai tietoista äänestäjien sumuttamista – sitä harva on halunnut muistella. Se, mitä päättäjämme jättivät meille sanomatta, oli että sekin oli vielä kaukana omillamme pärjäämiseen tarvittavasta tasosta. Suomi oli EU-jäsenyytensä alussa kammonnut ajatusta eurooppalaisen yhteisön militarisoimisesta, emmekä halunneet edistää rahaliiton kaltaista yhteispuolustuksen liittoa. NIINISTÖN KIRJAN perusteella monille poliitikoille yli puoluerajojen oli jo vuosia sitten valjennut, että yksinään selviytymisen ainoa vaihtoehto oli Nato-jäsenyys – jos Suomea kohtaisi peloista pahin, sodanuhka. Ja on edelleen: uusia puolustusostoja tai miinakiellosta luopumista paheksutaan, koska meillehän on vuosien ajan kerrottu miten kaikki on jo todella hienosti. YHTÄ HÄMÄÄVÄSTI suomalaisille kehuttiin, miten puolustusvoimien suorituskyky oli 2008 tai 2015 paremmalla tolalla kuin koskaan viime sotien jälkeen. Se, että nyt Natokin käskee meitä parantamaan varustustamme, kertoo karusti, että kaikki ei ole ollut niin täydellisesti kuin halusimme uskoa – tai kuin omat päättäjämme meille mainostivat. Osittain voimme syyttää tästä itseämme. Omaa viikkomääräämme ei vain haluttu paljastaa, ettei kansa panikoisi. U udessa Kaikki tiet turvaan -kirjassaan (WSOY, 2025) presidentti Sauli Niinistö kuvaa uskottavasti, millaisissa tunnelmissa valtiojohto hänen kaudellaan seurasi Venäjän valloitushalujen kasvamista. HYSSYTTELYN SEURAUKSENA moni suomalainen on ollut tyystin väärässä käsityksessä yhteiskunnan tarpeista ja tilasta. de_06112025_05.indd 5 de_06112025_05.indd 5 29.10.2025 10.08 29.10.2025 10.08. Kansalaisilla on viimeistään nyt oikeus tietää ikävätkin faktat, jos heidän halutaan äänestävän tilanteen korjaamisen puolesta. Haaveet EU:n yhteisen puolustuksen luomisesta murenivat nopeasti Krimin valtauksen jälkeen
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Ro m an Pi lip ey de_06112025_06.indd 6 de_06112025_06.indd 6 29.10.2025 11.46 29.10.2025 11.46
Kuva Lozovan kaupungin elintarvikekau pasta. 7 Demokraatti UKRAINAN PIMEÄ ARKI. de_06112025_06.indd 7 de_06112025_06.indd 7 29.10.2025 11.46 29.10.2025 11.46. Sähkövaloton elämä on arkea Ukrainassa, jossa Venäjän iskut voimalaitok siin ja muuhun energia infrastruktuuriin aiheuttavat sähkökatkoja
MARI LEPPÄNEN BLOGISSAAN Lasten etujen toteutumiselle on tuhoisaa, jos työ kykyiset aikuiset ei saa työtä. Jos köyhien lapsistakin tulee köyhiä, elämme todella huonossa yhteiskunnassa. Selvityksessä on huomioitu muun muassa etuudet, verotulojen menetykset ja palvelujen kustannukset. Jo osalla tällä rahasta voisi tehdä elvyttäviä ihmetekoja. – Olisi aika myöntää, että nyt nähdyt leikkaukset ja sopimusyhteiskunnan romuttaminen eivät ole olleet oikeita lääkkeitä. Suomalaisista työntekijöistä on harkinnut irtisanoutumista nykyisestä työpaikastaan Jaana Vainikka / iStock de_06112025_08.indd 8 de_06112025_08.indd 8 29.10.2025 11.02 29.10.2025 11.02. MTV kertoi konsulttiyhtiö PTCServicen selvityksestä, jonka mukaan työttömyyden menot ovat Suomessa jo 11 miljardia euroa vuodessa. Hän perää hallitukselta aktiivista työvoimapolitiikkaa. Leikkaukset ovat aiheuttaneet työttömyyttä ja varovaisuutta sekä useita itseään vahvistavia alasuuntaisia kierteitä, Timo Eklund muistuttaa. Työttömyysjaksojen pidentyminen on johtanut siihen, että yhä useampi työtön on pudonnut ansiopäivärahalta Kelan maksamalle työmarkkinatuelle. Pidempään työttömänä olleiden työllistyminen edellyttää tukitoimia, joten niihin pitäisi nyt panostaa, Anu-Hanna Anttila sanoo. Aktivointitoimia tarvitsevat etenkin iäkkäämmät työntekijät. Teollisuusliiton tutkimuspäällikön Anu-Hanna Anttilan mukaan tässä tilaneessa ei enää voida vain odottaa talouskasvua. Seuraukset näkyvät nyt työvoimapalveluissa ja tilastoissa. ELOKUUSSA SUOMESSA oli työttömiä työnhakijoita yli 311 000 (Keha-keskuksen työnvälitystilasto) ja 20–64-vuotiaitten työllisyysaste on laskenut koko hallituskauden ajan. Kukaan ei ole vain oman onnensa seppä, mutta jokainen lapsi on yhteisen onnemme seppä. Vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli elokuussa 32 000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. PEKKA NURMELA X:SSÄ TYÖLLISYYS Työllistämiseen tarvitaan täsmätoimia donnaisista etuuksista, jotka tukivat juuri ikääntyvien työllistymistä. Pitkäaikaistyöttömyys koskee erityisesti ikääntyneitä ja osatyökykyisiä työnhakijoita. – Kuluvalla hallituskaudella on luovuttu sellaisista työttömyysturvan ikäsiD uu ni to rin Ty ön ha ku Su om es sa -t ut ki m us V IIK O N LU KU 38 prosenttia. SIXTEN KORKMAN KIRKKO JA KAUPUNKI -LEHTI Suomalaisten lasten ja lapsiperheiden köyhyys ei ole asia, joka meidän tulee hyväksyä tyynesti. Teollisuusliiton pääekonomistin Timo Eklundin mielestä julkisen talouden heikkoa tilannetta on osaltaan pahentanut hallituksen ”kovalla kädellä harjoitettu palkansaajaväestöön kohdistunut leikkauspolitiikka”. Samaan aikaan työttömyysajat ovat pidentyneet. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Joko olisi aika elvyttää Orpon hallitus on koko kautensa ajan yrittänyt kohentaa työllisyyttä lähinnä erilaisilla leikkauksilla. Joko nyt olisi aika kokeilla työllisyyden ja talouden elvyttämistä, vaikka siinä ollaan jo pahasti myöhässä
Hallitus ei malttanut edes odottaa itse nimittämänsä selvitysmiehen raporttia, kun se jo kertoi uudesta, muun muassa datakeskuksia koskevasta, tukimekanismista, joka vastaisi kustannuksiltaan enintään poistettua verotukea. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari PENTAGON JALKAPALLO asepeliä pallopeliä Hyvät nepotistit, teillä eduskunnassa meno on kuin Trumpin esikunnassa tai nepotismin pimentämässä afrikkalaisessa diktatuurissa, jossa palkataan luotettavia ja uskollisia läheisiä tai sukulaisia – toki varmastikin myös päteviä – avustajaksi. Ensin hallitus luopui makeisten ja suklaan arvonlisäveron korotuksesta, kun Fazer uhkasi rakentaa Lahteen suunnittelemansa makeistehtaan Ruotsiin. Enää puuttuu noin 149 998 työllistä, laskee Demokraatin väki. Tuen poisto olisi nostanut sähköveron 0,05 sentistä 24 senttiin kilowattitunnilta. Hallituksen pelko oli perusteltu, sillä kyse on isosta tehdasinvestoinnista. Viime viikolla kerrottiin, että ministeri, kansanedustaja Kaisa Juuso (ps) palkkasi poikansa avustajakseen. Vihapuhe tursuaa kuin rikkaruoho SUOMI EI ole onnistunut vihapuheen kitkemisessä ja intersukupuolisten oikeuksien takaamisessa, kertoo Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) uusi Suomi-raportti. Luulisi poliitikkojen muistavan populistien viljelemän sanonnan: asiat ovat sitä miltä ne näyttävät. Vertailusta kertoi Harvardin yliopiston professori Jason Furman X:ssä. de_06112025_08.indd 9 de_06112025_08.indd 9 29.10.2025 11.02 29.10.2025 11.02. Raportin mukaan vihapuhe on Suomessa lisääntynyt muun muassa verkossa ja politiikassa. Tekoälysektorin huima kasvu on herättänyt kuplapelkoja, sillä tietoliikennesektori muodostaa Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta vain neljä prosenttia. Ja sukulaisten palkkaaminen ei näytä hyvältä, vaikka eduskunnan sääntöjen mukaan siihen ei ole esteitä. Kasvu on toistaiseksi ollut käytännössä kapeilla hartioilla. Tässä ovat olleet viime aikoina aktiivisia etenkin perussuomalaiset. Tulot muuttuvat leikkauksiksi MISSÄ YRITYSELÄMÄN toive, siellä hallituksen korva. Muiden sektoreiden yhteenlaskettu kasvu oli vain 0,1 prosenttia samana aikana. Orpon hallitus on syksyn mittaan demonstroinut, kuinka verotulot muutetaan leikkauksiksi. Poliittinen hinta voi olla seuraavissa vaaleissa kova. Helsingin Sanomien mukaan tämän palkka on 3 034 euroa kuussa. Pari viikkoa sitten hakukonejätti Google uhkasi hallitusta, että se vetäytyy suunnittelemistaan miljardiluokan datakeskusinvestoinneista Kajaaniin ja Muhokselle, jos hallitus poistaa sähköverotuen. ECRI suosittelee työryhmän perustamista vihapuheen vastaisen ohjelman kehittämiseksi. Aiemmin kansanedustaja Jaana Strandman (ps) oli palkannut puolisonsa eduskunta-avustajakseen. Viime vuonna perussuomalaisista kansanedustajista Veijo Niemi palkkasi poikansa ja Mikko Polvinen naisystävänsä avustajakseen. Yhdysvalloissa tämän vuoden ensimmäisen puolen vuoden bruttokansantuotteen kasvusta tuli 92 prosenttia tekoälystä ja datakeskuksista. YRITYSTUET POLITIIKKA TALOUS Tekoäly huumaa YHDYSVALTAIN TALOUS porskuttaa hyvässä vauhdissa. Jos miettii hallituksen työllisyystavoitetta, niin ehkä kansanedustajat ovat ajatelleet saavansa sukulaisen palkkaamisella taas yhden uuden työllistetyn. ECRI ei pidä nykyisiä vihapuheen vastaisia toimia riittävinä
Paitsi jos olet pienituloinen. Mistä ja keneltä ulkoministeri Elina Valtonen sai lokakuussa 1500 euron sakot. Palkankorotuksista huolimatta hallituksen pienituloisille tekemät etuusleikkaukset syövät hidastuneen inflaation hyödyt. Vuokra ja muut asumisen kulut vievät noin 44 prosenttia työttömän budjetista. 10. Vaikka yksinhuoltajaperheen käytettävissä olevat palkkatulot hieman kasvavat, ostovoima heikkenee. Milloin tuli markkinoille maailman ensimmäinen paristolla toimiva rannekello. 3. Labore on seurannut kymmenen vuotta kahdeksan kuvitteellisen esimerkkiperheen ostovoiman, tulojen ja verojen kehitystä. Myös työttömien ostovoima tippuu tukija etuusheikennysten takia. 9. Tutkimuslaitos Laboren tuoreen laskelman mukaan yksinhuoltajan ja työmarkkinatukea saavan työttömän ostovoima heikkenee eniten. 8. Georgian-vierailullaan. Nämä myös hyötyvät suhteessa eniten tuotteiden ja palveluiden maltillisesta hintakehityksestä. Mikä on Demarinaisten eurooppalaisen kattojärjestön nimi. Hyvätuloisen lapsettoman perheen tulot kohentuvat ensi vuonna lähes viisi prosenttia. Yhdysvallat tilaa Suomesta neljä jäänmurtajaa. Oik eat vas tau kse t: 1) Pat riz io Lai ná 2) PES Wom en 3) Pau la Nor ose n 4) Yhd ysval tai n ran nik kov art ios tol le 5) Geo rgi alta , kun Val ton en käv i maa n par lam ent tita lon edu sta lla hal lin toa vas tus tav ien mie len oso itt ajie n luo na 6) tal ous pol itii kan arv ioi ntin euv ost on puh een joh taj a Nik u Mää ttä nen 7) pää roo li Jee suk sen a Mel Gib son in elo kua vas sa The Res urr ect ion of the Chr ist 8) Jap ani n Sup er For mul a -sa rja ssa 9) Kilp isj ärv ellä 10 ) 196 9, Sei kon kva rts ike llo Ast ron MAAILMAN TILA • Pienituloiset saavat ostovoiman murusia Ostovoimaa hallituksen kauhalla O stovoima paranee. Missä Kalle Rovanperä ajaa kilpaa ensi vuonna. Missä tänä vuonna satoi Suomen ensilumi. Mikä on näyttelijä Jaakko Ohtosen seuraavaa suurrooli. Hyvätuloisten ostovoimaa parantavat palkankorotukset ja veronkevennykset. Suurimmat voittajat ovat hyvätuloiset työssäkäyvät kotitaloudet ja etenkin lapsettomat perheet. 5. Kuka on SAK:n uusi pääekonomisti. Viinahoureisen PAINAJAINEN de_06112025_10.indd 10 de_06112025_10.indd 10 29.10.2025 11.10 29.10.2025 11.10. 6. Tuorein ennuste koskee vuosia 2025–2027. Kenen lastenkirjasarjaan perustuu uutuuselokuva Supermarsu ja Suuri huijaus. Kenelle tai mille ne toimitetaan. Työttömien ostovoimaa syö myös esimerkiksi vuokrien nousu. Hurraa. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Claudio Bresciani 10 VIS V 1. 7. Kuka kuvassa. 4. 2
Naisjärjestöt ovat tärkeä osa näiden puolueiden toimintaa ja tuovat oman näkökulmansa polittiseen työhön. On monia asioita, joissa olemme edelläkävijöitä. Lääketiede perustuu tutkimukselle ja tutkimuskohteena on ollut kautta historian mieskehot. Ei haluta sanoa suoraan, että kyse on suurimmaksi osaksi naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Mikä meno, PES Womenin varapuheenjohtaja Emmi Lintonen. Onko demarinaisten toiminta enemmän puoluepolitiikkaa vai naispolitiikkaa. Miltä Suomen tasa-arvotilanne näyttää PES Womenin näkökulmasta. Työskentelemme paljon etänä, joten matkustuspäivät eivät oleellisesti lisäänny. Viihdyn laumassa, ihmisten joukossa ja olen itsekin sellainen työhevonen. de_06112025_11.indd 11 de_06112025_11.indd 11 28.10.2025 13.38 28.10.2025 13.38. Voimaeläimesi on hevonen. Esimerkiksi naisten osallistuminen päätöksentekoon on Suomessa vielä aika hyvällä mallilla. Näitä ei voi ajatella erillisinä. Sd-puolueet edistävät tasa-arvoa, solidaarisuutta ja yhdenvertaisuutta. Naisiin kohdistuvan väkivallan kysymykset. Mikä on eniten korjaamista vaativa asia naisten tilanteessa Suomessa. Viime kuntaja aluevaaleissa naisia valittiin historiallisen paljon ja tämä on sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta tärkeää. ANNAMME NAISILLE ÄÄNEN. Me koordinoimme tasa-arvotyötä ja taistelemme sukupuolten tasa-arvon ja feministisen Euroopan puolesta. Kyseessä on kattojärjestö Euroopan demarinaisille. Hyvä meno! Minkälaista työtä PES Women tekee. THL on arvioinut, että naisiin kohdistuva fyysinen lähisuhdeväkivalta aiheuttaa vuosittain noin 150 miljoonaa euroa suoria julkisen terveydenhuollon kustannuksia. Vaikuttamistyö on hidasta ja on erittäin tärkeää tulla tutuiksi ihmisten kanssa, joiden kanssa työskentelee. Näin ollen naiset saavat miehiä useammin vääriä diagnooseja, vähemmän tehokasta hoitoa, naisten syövät havaitaan keskimäärin 2,5 vuotta myöhemmin kuin miesten eikä naisten kipua hoideta yhtä tehokkaasti. Miksi. Loppu termistökikkailulle Toinen asia on lääketieteen sukupuolivinouma. 11 Demokraatti Teksti Nora Vilva Kuva Nora Vilva ja iStock Naisiin kohdistuva väkivalta on todellinen ongelma Suomessa. Naisiin kohdistuvan väkivallan osalta Suomen tilanne on kuitenkin hälyttävimmässä päässä. Terveydenhuollossa hoito perustuu mieskeho-oletukseen. Miten varapuheenjohtajuus vaikuttaa elämääsi. Annamme naisille äänen. Tähän on suhtauduttava vakavasti. Puhumme usein vain lähisuhdeväkivallasta, joka on Suomessa tapahtuvaa termistökikkailua ja pehmittää itse asiaa. Tämä on hybridi, eli kahden voimanlähteen yhdistelmä
KUNTAJA hyvinvointialalla 29 aka valaista ammattiliittoa edustava Juko painottaa, että hyvinvointi alueiden ja kuntien lakisääteiset palvelut on hoidettava niin, että niiden henkilöstö pystyy edelleen tarjoamaan veronmaksajille laa dukasta terveydenhuoltoa, koulu tusta ja kasvatusta. Vuonna 2022 palkkaohjelma saavutettiin laa joilla lakoilla, tänä keväänä ratkaisuun ja uuteen ohjelmaan päästiin neuvotte lemalla, Murto sanoo tiedotteessa. Näin pitää olla myös jatkossa. 12 Demokraatti Väärä syntipukki Jukolla meni kuppi nurin, kun poliitikot syyttävät työmarkkinajärjestöjä ja henkilöstöä soten ongelmista. Teksti Demokraatti / Kuva iStock P oliitikoille lain edel lyttämät harmoni sointikustannukset eivät ole tulleet yl lätyksenä. Niitä ei voi sysätä työmarkkinajärjestöjen, saati kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstön vastuulle, hän sanoo. Kaukonen huomauttaa, että palkansaajien ja Kunta ja hyvin vointialuetyönantajat KT:n so pimat korotukset korjaavat alan palkkojen selkeää jälkeenjäänei syyttä suhteessa yksityiseen sek toriin sekä kunta että hyvinvoin tialoilla. – Koulutetun ja osaavan henkilöstön työn vaativuuden on näyttävä palkkake hityksessä oikeudenmukaisesti. MYÖS KUNNILLE sosiaali ja terveyden huollon uudistus on merkinnyt taloudel lista ahdinkoa, Murto sanoo. KAIKKIEN PUOLUEIDEN ON KANNETTAVA VASTUU SOTEUUDISTUKSEN SEURAUKSISTA. Murto puolestaan toteaa, että kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstölle palkkaohjelma on ”erittäin merkittävä vetovoimatekijä ja palkkatasaarvon edistäjä”. – Olen jo aiemmin korostanut, että poliitikkojen ei pidä sekaantua palk kaneuvotteluihin. Kaukosta sekä Opetusalan ammat tijärjestö OAJ:n ja Jukon hallituksen puheenjohtajaa Katarina Murtoa ihmetyttävät esitetyt väitteet, että kunta ja hyvinvointialan palkan korotukset olisivat ajaneet hyvin vointialueet poikkeuksellisen suu riin henkilöstön vähennyksiin. – Edellinen maan hallitus päätti so teuudistuksesta, ja nykyisen hallituk sen ja kaikkien puolueiden on kannet tava vastuu sen seurauksista. Nehän olivat kaikkien tie dossa jo ennen kuin päätös siirtymisestä hyvinvointialueille tehtiin, Suomen lää käriliiton työmarkkinajohtaja ja Julkis alan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon varapuheenjohtaja Timo Kaukonen muistuttaa. SOTE de_06112025_12.indd 12 de_06112025_12.indd 12 29.10.2025 10.25 29.10.2025 10.25
Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Tilastokeskuksen työllisyyslukuja on pidetty liian synkkinä. G ra fii kk a: Ja an a Va in ik ka / Ku va : iS to ck / Lä hd e: O tt o Ky yr ön en , So st e; Ti la st ok es ku s; KE H Ake sk us Eri kansallisuuksien osuus työttömyyden kasvusta 2023–2025 Kesä 2023–2025 Touko 2023–2025 Huhti 2023–2025 Maalis 2023–2025 Helmi 2023–2025 Tammi 2023–2025 5 10 15 20 25 30 Kansalaisuus Suomi Muut ulkomaat Ukraina Tilastolähde Tilastokeskus: Työvoimatutkimus KEHA-keskus: Työnvälitystilasto Muutos työttömien määrässä 2023–2025 työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston mukaan 20 40 60 80 100 Elo 2023–2025 Heinä 2023–2025 Kesä 2023–2025 Touko 2023–2025 Huhti 2023–2025 Maalis 2023–2025 Helmi 2023–2025 Tammi 2023–2025 Viime kesäkuussa työttömien määrä kasvoi 28 prosenttia. Ukrainalaisten osuus siitä oli 2 ja muiden ulkomaalaisten reilut 5 prosenttiyksikköä. Sen luvut eivät kuitenkaan merkittävästi eroa esimerkiksi KEHA-keskuksen luvuista. Nukkuminen Viidesosa suomalaisista kokee nukkuvansa liian vähän. D EM O G RA A FI Työttömyys on kantasuomalaista Suomen liki ennätystyöttömyyden takana on pääosin kantasuomalaisten heikentynyt työllisyystilanne. 13 Demokraatti Määräaikaisuus Hallitus aikoo pidentää määräaikaisen työsopimuksen pituutta vuoteen. de_06112025_13.indd 13 de_06112025_13.indd 13 29.10.2025 10.55 29.10.2025 10.55. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Yle Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvostamme suomalaista työtä. Maahanmuuttajat eivät ole merkittävästi työttömyyslukuja kasvattaneet. Hallituksen väitteistä huolimatta sen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset eivät ole lisänneet työvoiman ulkopuolisen väestön osuutta työvoimasta
14 Demokraatti ILMIÖ Moderni yhteisbisnes Osuustoiminta voi hyvin ja menestyy modernissa taloudessa. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho VASTUULLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OVAT JÄLLEEN ARVOSSA. 14 Demokraatti de_06112025_14.indd 14 de_06112025_14.indd 14 29.10.2025 11.38 29.10.2025 11.38
Osuustoiminnan yritysmuotoja ovat osuuskunta, osuuspankki ja keskinäinen vakuutusyhtiö. Lähdetään kuitenkin liikkeelle siitä, kun osuustoiminta näytti olevan menettämässä otteensa. – Kun yhteiskunta etsii luotettavia kumppaneita rakentamaan kestäviä palveluja, osuustoiminnallinen yritys on luonnollinen vaihtoehto. Puro sanoo, että osuustoiminnan vahvuus korostuu nimenomaan pitkällä aikavälillä. Hän näkee tässä myös kilpailuedun. Tradeka oli pitkään yksi suomalaisen vähittäiskaupan kivijaloista, joka tunnettiin muun muassa Valintataloista ja Siwoista. 16 Demokraatti D-ILMIÖ uomalaiset osuuskunnat tekevät historiallisen kovaa tulosta. Puro ei silti romantisoi mallia. – Silloin oli muodikasta puhua omistaja-arvosta ja markkinakurista. € sijoitusomaisuus 598,6 milj. Osuustoiminnalla on erilaiset kannustimet kuin sijoittajaomisteisilla yrityksillä. Lisäksi rahoitusmarkkinoiden vapautuminen oli tehnyt pörssistä uuden kasvun symbolin. Se on kulkenut läpi sotavuosien, jälleenrakennuksen, kulutuksen kasvun ja 1990-luvun myllerryksen – ja muuttunut moneen kertaan matkalla. Tuolloin yksityistäminen, tehokkuus ja markkinaehtoisuus nähtiin ainoina edistyksen mittareina. € operatiivinen liiketulos (ebita) 30,7 milj. Eivätkä osuuskunnat itsekään halunneet korostaa osuustoiminnallisia juuriaan. Osuustoimintayritykset investoivat palveluverkostoihin, ja jotkut niistä ovat päätyneet markkinajohtajiksi. € henkilöstömäärä 3 952 (kokoaikaisiksi muutettuna) de_06112025_14.indd 16 de_06112025_14.indd 16 29.10.2025 11.38 29.10.2025 11.38. Vuonna 2024 osuustoimintayritykset palauttivat jäsenilleen ennätykselliset 1,26 miljardia euroa. Moni uskoi, ettei tällainen malli voi menestyä modernissa taloudessa, Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro pohtii. Nyt suunta on toinen. – Kyllä vastuuttomasti voi toimia osuustoiminnassakin. TRADEKAN TARINA on uniikki mutta kuvaava esimerkki siitä, että suomalainen osuustoiminta on muuttunut aikojen saatossa. Jos aikanaan Osuusliike Elanto ja Tradeka olivat näkyvä osa arjen vähittäiskauppaa, nykyinen Tradeka on hyvin toisenlainen yritys. LopOSUUSKUNTA TRADEKA -KONSERNI, 31.12.2024 liikevaihto 568,9 milj. Osuustoiminnallinen pääoma nähtiin laiskana, koska sitä ei mitattu pörssin hinnoin. Ne tarjoavat 5,5 prosenttia yksityisen sektorin työpaikoista ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 42 miljardia euroa. Pörssiyhtiö tavoittelee voittoa markkinoilta ja rahoitusta sijoittajilta, mikä ohjaa näiden yritysten strategista päätöksentekoa. – Kun maailma ympärillä heilahtelee, tällainen malli alkaa näyttää jälleen järkevältä, Puro sanoo. Suomessa toimii noin 3 500 osuustoimintayritystä. Mutta malli luo puitteet, joissa pitkäjänteisyys ja yhteinen hyöty ohjaavat tekemistä. Osuuskunnassa omistaja ja asiakas ovat usein sama henkilö. Tradekan edeltäjä Eka-yhtymä oli vielä 1980-luvulla Suomen suurimpia yrityksiä, mutta päätyi 1990-luvun lamassa yrityssaneeraukseen. S-ryhmä hallitsee päivittäistavarakauppaa. OP Pohjola, entinen OP Ryhmä, puolestaan on maan suurin finanssialan toimija. Me olemme osa yhteiskuntaa, emme sen ulkopuolinen sijoituskohde. TALOUDELLINEN MENESTYS kytkeytyy osuuskuntien yhteiskunnalliseen rooliin. Osuustoiminnan luonteeseen kuuluu jäsenistön edun ja ta loudellisen menestyksen yhdistäminen – puhutaan siis osuustoiminnan kaksoisroolista. Se ei enää myy maitotölkkejä tai kahvipaketteja, vaan toimii omistajana, sijoittajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana – kuitenkin yhä osuustoiminnallisella logiikalla. Jäsenet hyötyvät osuuskunnasta monin eri tavoin ja pääosin muuten kuin sijoitetulle pääomalle kertyvällä tuotolla. Juppivuosien pörssihuuma, kvartaalitalouden nousu ja ”isännättömän rahan” leima sysäsivät osuuskuntia syrjään julkisesta keskustelusta 1980 ja -90-luvuilla. Taloudellisten kriisien jälkeen luottamus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys ovat jälleen arvossa
Me haluamme olla siellä, missä suomalaiset syövät, ei vain siellä, missä se näyttää hyvältä vuosikertomuksessa. Mutta ne ovat osa laajaa kokonaisuutta, Puro sanoo. Restelin alla on laaja kirjo ravintolaketjuja, kuten Burger King, Rax Buffet, Taco Bell ja Classic Pizza. Tradekan omistama Onni on esimerkki siitä, miten osuustoiminnallinen omistajuus sopii sääntelyvaltaisiin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin palveluihin. – Meillä on siellä mukana sekä kansainvälisiä brändejä että kotimaisia konsepteja. Britanniassa osuuskuntakoulut ovat yleistyneet uutena vaihtoehtona, sillä yksityiskoulujen korkeat kustannukset ovat monille perheille haastavia, myös hyväpalkkaisille. On syntynyt ruokaja päiväkotiosuuskuntia. – Meillä on tietysti Arenassa iso liiketoimintaintressi, mutta koimme myös tärkeäksi olla edesauttamassa Arenan saamista kotimaiseen omistukseen. Tradekassakin katse on siirtynyt palvelualoille, joissa tarvitaan luottamusta, pitkäjänteisyyttä ja inhimillistä kosketusta – ennen kaikkea hoivaan. Toisen nimi on ”Sijoita ja turvaa”. – Me olemme mukana yrityksissä, jotka palvelevat yhteiskunnan perusrakenteita. Sen tavoitteena on vakaa ja vastuullinen sijoitustoiminta, jolla rahoitetaan tulevaisuuden hankkeita ja jäsenhyötyjä. Ensimmäinen on saanut otsikokseen ”Omista ja kehitä”, joka tarkoittaa pitkäjänteistä omistajuutta kotimaisissa palveluyrityksissä. Tarvitaan pysyvyyttä ja vastuullista omistajuutta. MYÖS MAAILMALLA on noussut uutta kiinnostusta osuustoimintaa kohtaan. Siihen tämä malli sopii hyvin, Puro sanoo. OSUUSTOIMINTA MAHDOLLISTAA IHMISTEN OSALLISTUMISEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN OMIEN ARVOJEN MUKAISESTI. ”Omista ja kehitä” -koriin kuuluu useita suomalaisille tuttuja yhtiöitä. – Se oli pitkä prosessi. Miten voidaan olla yhteiskunnallisesti vaikuttava, kun ei olla kuluttajan arjessa samalla tavalla läsnä kuin ennen, Puro sanoo. – Hoiva on ala, jossa ei voi juosta nopeimman tuoton perässä. Tradekan taloudellinen toiminta jakautuu tänä päivänä kahteen päälinjaan. – Välillä kysytään, että mitä tekemistä tällaisilla pikaruokaketjuilla on meidän arvojemme kanssa. Hän muistuttaa, että Restel ei ole pelkästään pikaruokaa: sen liiketoimintaan kuuluu myös ruokaravintoloita, kuten Oopperan, Jyväskylän Paviljongin ja Tanssitalon ravintolapalvelut. Ravintolabisneksessä skaala ja tunnettavuus ovat tärkeitä. Osuustoiminta voi myös vastata paremmin väestön ikääntymisen haasteeseen. Onni toimii hoivaja terveyspalveluissa – kasvavalla alalla tarvitaan pitkäjänteistä, eettistä omistajuutta. Tradeka toimii myös rahoittajana Veikkaus Areenan ostaneessa kotimaisessa omistajakonsortiossa. Tänä vuonna joukkoon ovat liittyneet Casinon ja Paasitornin ravintolat sekä uusimpana Veikkaus Arena. A-Katsastus vastaa ajoneuvojen katsastusja ajokorttipalveluista – alalla, jossa luotettavuus ja viranomaisyhteistyö ovat kaiken ydin. 17 Demokraatti pujen lopuksi Tradekan kauppatoiminnot myytiin, ja Elanto fuusioitui HOK:n kanssa. Kun tavoitteena ei ole pikavoitto, hoivapalveluja voidaan rakentaa pitkäjänteisesti, laadun ja työntekijöiden hyvinvoinnin ehdoilla. de_06112025_14.indd 17 de_06112025_14.indd 17 29.10.2025 11.38 29.10.2025 11.38. Meidän piti miettiä, mitä osuustoiminta meille Tradekassa tarkoittaa, jos ei ole enää myymälöitä. Lehtipiste puolestaan huolehtii siitä, että aikakauslehdet ja iltapäivälehdet tavoittavat lukijat eri puolilla maata. Puro näkee näissä yhtiöissä osuustoiminnan arvopohjan jatkumon. Osuustoiminnallinen lähestymistapa soveltuu hyvin nykyaikaiseen elämäntapaan, sillä se mahdollistaa ihmisten aktiivisen osallistumisen palveluiden kehittämiseen omien arvojensa mukaisesti. Siinä mielessä olemme yhä osa arkea, vaikka emme ole enää ruokakaupassa. Päivittäistavarakaupasta luopuminen pakotti etsimään uuden identiteetin, ja se löytyi vähitellen sijoittamisesta ja omistajuudesta
(Vastapaino, 2025) vuorineuvos Reijo Karhinen ja professori Anu Puusa kysyvät, johdetaanko osuuskuntia niiden erityisluonteen mukaisesti, eli jäsenistön etu edellä. 18 Demokraatti D-ILMIÖ TOINEN PUOLI Tradekan toimintaa on sijoitussalkku, jota hoidetaan pitkän aikavälin vakaustavoitteilla. Sijoittaminen ei ole pelkkää tuoton maksimointia, vaan vastuullista omistajuutta. Varat on hajautettu laajasti: osakkeisiin, korkoinstrumentteihin ja epälikvideihin sijoituksiin, kuten pääomarahastoihin ja kiinteistöihin. Tradeka on sitoutunut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin ja tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. – Yritys siirtyy harmaasta vihreään. Me uskomme, että vaikuttaminen toimii paremmin kuin vetäytyminen, Puro sanoo. Suosittu mutta tuntematon AIKUISISTA SUOMALAISISTA peräti 90 prosenttia kuuluu vähintään yhteen osuustoimintayritykseen, mutta silti osuustoiminnan perusidea tunnetaan yllättävän heikosti. Karhinen ja Puusa huomauttavat, että aiemmin osuustoimintaa käsitteleviä oppikirjoja tehtiin enemmän ja osuustoimintakoulutusta oli laajemmin tarjolla. Vastuu tämän kehityksen pysäyttämisestä on ennen kaikkea jäseniltä valtakirjan saaneilla hallinnon edustajilla. ”Osuuskunnan jäsenyys, erityisesti isoissa palveluja kuluttajaosuuskunnissa, ei välttämättä ole kovin tiedostavaa omistamista, ja jäsenen rooli voi kilpistyä vain palveluiden käyttämiseen. Kaksi kolmesta suomalaisesta ei tunne osuustoimintaa kunnolla, ja vain puolet tietää edes kuuluvansa johonkin osuuskuntaan. Tradeka ei kuitenkaan halua olla pelkästään poissulkemisen logiikassa, vaan tavoitteena on vaikuttaa yritysten kehitykseen aktiivisesti omistajana. de_06112025_14.indd 18 de_06112025_14.indd 18 29.10.2025 11.38 29.10.2025 11.38. Vastajulkaistussa kirjassa Osuustoiminta eksyksissä. Omistajaohjaus jää vähäiseksi, ja jäsenet luovuttavat vallan toimivalle johdolle, jolle passiivinen jäsenistö ei muodosta tervettä vastavoimaa”, Karhinen ja Puusa kirjoittavat. Karhinen oli OP Ryhmän pääjohtaja vuosina 2007–2018, Puusa on edistänyt osuustoiminnan tutkimusta Itä-Suomen yliopistossa. Loput sijoitetaan uudelleen yhtiöihin ja hankkeisiin, jotka HOIVA ON ALA, JOSSA EI VOI JUOSTA NOPEIMMAN TUOTON PERÄSSÄ. Osa voitosta käytetään myös tuotto-osuuksien korkoihin jäsenille. Heikon tunnettuuden yksi merkittävä syy on se, että suomalainen talousopetus keskittyy lähes yksinomaan sijoittajaomisteisiin yrityksiin ja sivuuttaa osuustoiminnan – talouden muodon, joka on sekä yhteisöllinen että demokraattinen. Heidän mukaansa osuustoiminnan heikko tunnettuus läpi koko ohjausketjun tekee tilaa sille, että osuuskuntia aletaan johtaa kuin sijoittajaomisteisia yrityksiä – tulosta ja pääoman tuottoa maksimoiden. Puron mukaan transitiosalkun idea on myös taloudellisesti perusteltu, koska muutoksen keskellä olevat yritykset voivat olla sijoittajalle kiinnostavia, jos muutos onnistuu. – Jos kaikista ongelmallisista yhtiöistä lähdetään pois, kuka niitä sitten muuttaa. Puro siis näkee transitiosalkun nimenomaan vaikuttamisen välineenä – keinona tehdä pääomasta muutoksen vipuvarsi. Siinä on paitsi yhteiskunnallinen hyöty myös sijoituksellinen järki. Tradeka jakaa vuosittain osan tuotostaan takaisin yhteiskuntaan lahjoitusten ja jäsenetujen muodossa. Yksi tietämättömyyden syy lienee se, että jättimäisissä osuustoimintayrityksissä jäsenyys näyttäytyy lähinnä asiakkuutena. – Me haluamme olla mukana muuttamassa, ei vain palkitsemassa valmiiksi täydellisiä, Puro tiivistää. Tämän ajattelun näkyvin muoto on niin sanottu transitiosalkku, johon on koottu sijoituksia yhtiöihin, joilla on korkea päästövähennyspotentiaali, mutta jotka eivät vielä täytä kaikkia kestävän kehityksen kriteerejä. He sälyttävät vastuuta myös osuuskunnille itselleen, jotta nämä tarjoaisivat tietoa ja koulutusta osuustoimintamallista sen jäsenille, johdolle, henkilöstölle sekä suurelle yleisölle
Meidän tehtävämme on tuottaa hyötyä jäsenille ja yhteiskunnalle. Jäsenillä on periaatteessa mahdollisuus vaikuttaa yrityksen suuntaan, mutta mitä tapahtuu, kun jäsenmäärät kasvavat sadoistatuhansista miljooniin. – Perinteinen kokousdemokratia ei enää riitä. Suurissa osuuskunnissa omistajuus on usein muuttunut käytännössä asiakkuudeksi. 19 Demokraatti vahvistavat osuuskunnan pitkän aikavälin kestävyyttä. Puro uskoo, että osallistumisen muodot tulevat muuttumaan. Jäsenet voivat tehdä aloitteita, jotka käsitellään hallinnossa, ja vuosittain järjestetään jäsenäänestyksiä, joissa päätetään esimerkiksi lahjoituskohteista. OSUUSTOIMINNASSA MONELLE JÄSENYYS ON ARKIPÄIVÄISTYNYT. – On totta, että monelle jäsenyys on arkipäiväistynyt. Äänestysprosentit jäävät usein pieniksi, ja moni kokee, että oma panos ei muuta kokonaisuutta. Digitalisaatio ja data tarjoavat tähän uusia keinoja: jäsenille voidaan näyttää, mitä heidän panoksellaan on saavutettu, mihin rahat käytetään ja millaista yhteistä arvoa toiminta tuottaa. Tulevaisuudessa jäsenyys voi olla jatkuvaa vuoropuhelua – aloitteita, kyselyitä, paikallisia projekteja, yhteistä omistajuutta näkyvämmillä tavoilla TUOTTO EI PÄÄDY YKSITTÄISELLE OMISTAJALLE, VAAN PALAA YHTEISEKSI HYÖDYKSI. – Se on ehkä meidän koko kenttämme suurin haaste – miten tehdä omistajuudesta jälleen näkyvää ja merkityksellistä. Tuotto ei päädy yksittäiselle omistajalle, vaan palaa yhteiseksi hyödyksi – palvelujen kehittämiseen, sijoituksiin ja yhteiskunnallisiin tekoihin, Puro sanoo. Osuustoiminnan tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, pystytäänkö jäsenyys tekemään uudelleen näkyväksi. Se voi tarkoittaa eri asioita eri vuosikymmeninä, mutta periaate on aina sama. OSUUSTOIMINNAN VALTAVALLA suosiolla on kääntöpuolensa. – Nämä ovat meidän tapojamme pitää omistajuus elävänä, Puro sanoo. – Osuustoiminta elää ajassa, mutta sen perusajatus ei muutu. – Se, mitä me teemme, on hyvin perinteistä osuustoimintaa uudessa muodossa. Jäsenkortti toimii kuin kanta-asiakasohjelma: se tuottaa bonuksia ja etuja, mutta ei välttämättä luo tunnetta yhteisestä päätösvallasta. – Kun jäsen näkee, että hänen äänensä voi ohjata lahjoituksia tai etuja, syntyy tunne osallisuudesta. Se näkyy kortissa ja bonuksissa, mutta liian harva pysähtyy miettimään, mitä jäsenyys oikeasti tarkoittaa, Puro sanoo. Tradekassa on pyritty tekemään jäsenvaikuttamisesta konkreettisempaa. Mutta meillä osuuskunnissa jäsenyys ei ole vain äänestämistä – se on myös tapa olla mukana yhteisessä taloudessa. – Kun yhteisö kasvaa liian suureksi, päätöksenteko etääntyy. Silti suurissa yhteisöissä vain pieni osa jäsenistä aktivoituu. de_06112025_14.indd 19 de_06112025_14.indd 19 29.10.2025 11.38 29.10.2025 11.38. Onko osuustoiminta kasvanut jo niin suureksi, että sen perusajatus – jäsenen todellinen vaikutusvalta – on hämärtynyt
Mikä on Euroopan ja Suomen rooli tekoälymurroksessa. Teksti Susanna Luikku / Kuva iStock E U:ssa on lähdetty siitä, että tekoälyä tulee säädellä, myös sen riskeistä on oltava kartalla eikä monella tapaa hahmottumatonta ja muuttuvaa teknologiaa saa käyttää miten ja missä hyvänsä. Yhdysvalloissa ja Kiinassa teknojätit saavat mellastaa valvomatta, ja niillä on myös taloudellista selkänojaa ja teknistä etumatkaa. Isoin pullonkaula liittyy Euroopassa Virkkusen mukaan infrastruktuurin puutteeseen. Onko Euroopalla ja EU-alueella enää mahdollisuuksia pärjätä tekoälymarkkinoilla, tai vaikuttaa kehityksen suuntaan. – On tietysti totta, että isot amerikkalaisja kiinalaisfirmat ohjaavat nyt toimintaa, mutta Euroopan pitää edetä omilla vahvuuksillaan. Tällä hetkellä 80 prosenttia tekoälyteknologiasta tulee Euroopan ulkopuolelta. 20 Demokraatti TEKOÄLY Digikomissaari Henna Virkkunen on unionissa näköalapaikalla tekoälyn ohjaamisessa. Euroopassa on eniten tekoälytutkijoita maailmassa ja noin 7 000 tekoälyä kehittävää start up -yritystä, hän sanoo Demokraatille Strasbourgissa. EU:n digikomissaari Henna Virkkunen korostaa, että vaikka kansainvälinen kilpailu on kovaa, se on myös jossain määrin ylikuumentunutta. Niihin kuuluvat tiede, tutkimus ja kehitystyö. Tekoälyn kehittäminen vaatii kooltaan valtavaa laskennallista kapasiteettia; tekoäly kun ei ajattele eikä luo uutta, se laskee ja yhdistelee. de_06112025_20.indd 20 de_06112025_20.indd 20 29.10.2025 10.19 29.10.2025 10.19