Demokraatti 5.6.2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PAL.VKO 2025-25 00 74 43 -2 51 1 6 414880 074923 2 5 1 1 XXX xxx XXX xxx XXX xxx LUOTTAMUS TEEMA Kuka hallitsee kriisin. Etuja ja enemmän. LIPPONEN Yhä järkäle TYÖELÄMÄ Nykymalli on susi OMALÄÄKÄRI Soten hopealuoti 5.6.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 25 / 5. Tutustu ja liity jäseneksi . ke sä ku ut a Mika Maliranta on Suomen virallinen talousoptimisti. tradeka.fi/liity Tradeka. Saarnamies de_05062025_001.indd 1 de_05062025_001.indd 1 26.5.2025 9.42 26.5.2025 9.42. Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi de_xxxx2025_002.indd 1 de_xxxx2025_002.indd 1 23.5.2025 15.20 23.5.2025 15.20
Sana on yhä hallussa. 3 Demokraatti 11 /2 5 42 34 48 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 5. KASVO KULTTUURI KULTTUURI de_05062025_03.indd 3 de_05062025_03.indd 3 27.5.2025 9.36 27.5.2025 9.36. KESÄKUUTA 2025 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TIEDE LIPPONEN PITKÄ NENÄ Kohta kaikki on taloustiedettä. Pinokkion tarina kestää aikaa
Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. de_05062025_04.indd 4 de_05062025_04.indd 4 27.5.2025 11.02 27.5.2025 11.02. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 www.demokraatti.f i 11 /2 5 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Jeesus ei epäröisi Viikon kuva: Paavi on pop Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Anu Kantola Alastalon salissa: Kuka maksaa D-ilmiö: Omalääkärimalli 2.0 Ay: Kansa tyrmäsi hallituksen Ay: Tessejä ei jätetä Nato: Verottaja tulee tankilla D-kolumni: Esa Suominen Pro: Edunvalvoja Britannia: Minianti-brexit GDPR: Tietosuoja vaarassa Teatteri: Pinokkio, puusta pojaksi Teatteri: Kesän teatteritärpit Kirja: Muistelmajärkäle Kirjat: Tutkimisen hurmaa lapsille Kirjavisa: AI kävi täälläkin Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Päivi Inberg IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Mika Maliranta Kolumni: Jani Kokko Kasvot peilissä: Patrizio Lainà Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Kohta vyön kiristystä perustellaan puolustusmenojen kasvattamisella. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 14 OMALÄÄKÄRIMALLI Terveydenhoidon ihmelääke + TEEMA Luottamussärö 53 5 6 8 11 12 14 20 22 24 25 26 28 30 34 40 41 42 47 48 50 52 61 64 65 66 Seuraava numero ilmestyy 18.6. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 24 PUOLUSTUSVERO Kuka maksaa. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Susanna Luikku Ulkoasu: AD Arja Jokiaho Taittaja Jaana Vainikka Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6
Tyylikin oli samaa kuin Gazassa. Joka kerta joku sukupuuttoon tapetusta kansasta jäi henkiin, ja palasi mak sattamaan isovanhemmilleen tehdyt hirveydet. Siksi myös suomalaisille pitäisi olla helppoa seistä ihmisyyden ja oikeu denmukaisuuden puolella. E hkä pääministeri Benjamin Netanjahu tun tee olevansa osa Israelin kuninkaiden jatkumoa, Jahven asialla Gazaa murskatessaan. Molemmat on tuomittava so tarikoksistaan jo tässä maailmassa, ja Suomen pitää edistää tätä kaikin voimin. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Jeesus ei epäröisi Gazassa Pääkirjoitus LOPULTA JULMUUS KOSTAUTUU ISRAELIN KANSALLE. Kun israelilaiset valtasivat Jerikon, Jahve vaati ”puhdistamaan” alueen. VASTAUS ON selvä: jos kutsut itseäsi kristityksi, valitse Mestarisi linja. Israelin johto on laskeutunut Ga zassa terroristijärjestö Hamasin ta solle. Tämä on hämmentävää, varsin kin kun Israelin hallitus vaikeuttaa maan kristittyjenkin arkea tarkoi tuksellisella syrjinnällä. Moni konservatiivikris titty on sokeutunut luvatun maan lu vattomille julmuuksille, ja kääntänyt selkänsä kristilliselle etiikalle ja lä himmäisenrakkaudelle. Netanjahukin tietää, että tyhjästä Gazastakin joku tulee varmasti ta kaisin pommivyön kanssa – ja hän pystyy taas käyttämään terroriuhkaa valtansa pönkittämiseen. Jeesuksellakin oli aikoinaan kant tia nousta puolustamaan alistettuja samarialaisia – jotka olivat pales tiinalaisiin verrattavassa asemassa. Valtaansa taker tuneilla valtioroistoilla on aina ol lut tarve perustella tekojaan jollain ylemmällä hyvällä, joka pyhittäisi heidän yksityiselämänsä synnit. Verisin kosto osui var mimmin syyttömiin, kuten nytkin. MITÄ SUOMEN pitäisi Israelsuhteil leen tehdä. Sam. Jos moabilaiset, kanaanilaiset ja muut naapurit piti raivata tieltä, tämä selitettiin jumalan tahdoksi. ”Ja he vihkivät tuhon omaksi kai ken, mikä kaupungissa oli, sekä mie het että naiset, nuoret ja vanhat, hä rät, lampaat ja aasit, miekalla sur maten.” (Joosua 6:21) Samoin tehtiin Joosuan uutissäh keiden mukaan myös Ain läänissä. de_05062025_05.indd 5 de_05062025_05.indd 5 27.5.2025 9.39 27.5.2025 9.39. KANSANMURHA ON ollut Vanhan testamentin ajoista asti Pyhällä maalla yleisin työkalu hallitsijan val lan kasvattamiseen. ”Ja tapahtui, että kaikki, jotka siihen päivään asti olivat asuneet Aissa, kaatuivat.” Operaatiokäskyt olivat nykyai kaisia: ”Mene ja lyö Amalek, ja vihki tu hon omaksi kaikki, mitä hänellä on; älä säästä häntä, vaan surmaa sekä miehet että naiset, lapset ja imeväi set, härät ja lampaat, kamelit ja aa sit.” (1. 15:3) SILTI RAAMATUSSA lopulta julmuus kostautuu Israelin kansalle
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Fi lip po M on te fo rt e de_05062025_06.indd 6 de_05062025_06.indd 6 26.5.2025 11.38 26.5.2025 11.38
Paavi Leo XIV on noussut nopeasti näkyväksi kansainväliseksi johtohahmoksi – ilman merkittävää maallista valtaa. ”Paavihuumaan” voi osaltaan vaikuttaa etenkin nuorten miesten kasvanut kiinnostus uskontoon. 7 Demokraatti PAAVI ON POP. Leo XIV on puhunut muun muassa siirtolaisten ihmisarvosta ja ottanut kantaa ilmastonsuojelun ja rauhan puolesta. de_05062025_06.indd 7 de_05062025_06.indd 7 26.5.2025 11.38 26.5.2025 11.38. Jo paavin valintaa ja valkoisen savun odotusta seurattiin globaalisti kuin suurempaakin spektaakkelia. Yhdysvaltalaistaustainen paavi on myös johtaja, joka kannanotoillaan luo toivoa, toisin kuin esimerkiksi nykyinen Yhdysvaltojen presidentti
V IIK O N LU KU 76 prosenttia. Muuten järjestelmä rapautuu lopullisesti ja menettää merkityksensä. Työnantaja hakee mieluummin ratkaisua sovittelijalta, koska se haluaa punnita, saisiko Bulevardilta halvemman sopimuksen. – Nykyinen sovittelijalaki ei voi jäädä voimaan. Samalla Suomi menettäisi yhden tärkeimmistä vahvuuksistaan: vakaat ja ennakoitavat työmarkkinat. Suomen on vihdoin toimittava ja tunnustettava Palestiinan valtio. Hänen mukaansa Orpon hallituksen politiikka heikentää työllisyyttä, vaikka se perustelee leikkauksia työllisyyden vahvistamisella. Se on joko kumottava ja palattava vanhaan, tai sovittelijainstituutiota on uudistettava perusteellisesti. SUOMALAINEN TYÖMARKKINAMALLI on rikki, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi liiton valtuuston kevätkokouksessa. ANTTI RONKAINEN BLUESKYESSA iStock Yleissitovista työehtosopimuksista kokee hyötyneensä suomalaisista noin SA K: n Ve ria ni lla te et tä m ä ky se ly de_05062025_08.indd 8 de_05062025_08.indd 8 27.5.2025 9.43 27.5.2025 9.43. TUOMO LAPPALAINEN BLUESKYESSA Gazassa väestön pakkosiirrot on sotarikos. Jos työmarkkinamallia ei korjata, pelkää Aalto tuloksena olevan pitkittyneitä työtaisteluita ja kasvanutta epävarmuutta. Tuloksena on pahentunut työttömyys ja velkaantuminen sekä pitkittyneitä työtaisteluita ja kasvanutta epävarmuutta, Aalto sanoi. – Työnantajapuoli käyttää sovittelijaa välineenä, ei tasapuolisena ratkaisijana. Aalto korostaa, että jos yleistä linjaa joudutaan toistuvasti hakemaan työtaistelujen ja sovittelijan avulla, järjestelmä ei toimi enää tarkoituksenmukaisesti. EU-maiden työttömyysaste on painunut historiallisen mataliin lukemiin, mutta meillä työttömyys nousee jyrkästi. Osapuolet eivät löydä enää neuvottelemalla ratkaisuja edes silloin, kun valtakunnallinen yleinen linja on jo tiedossa. MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI BLUESKYESSA Euroopasta iso käsi kansanmurhalle, Israel voitti ylivoimaisesti Euroviisujen yleisöäänet. Hän arvelee, että työllisyystoimien vaikutusarviot ovat epäonnistuneet tai jääneet tekemättä työllisyyttä heikentävistä politiikkatoimista. Lainà näkee Suomen työllisyystilanteen johtuvan etenkin maakohtaisista syistä. AALLON MUKAAN seuraavan hallituksen tehtäväksi on rakentaa uudelleen toimiva työmarkkinamalli. TYÖELÄMÄ Israelin toimia Gazassa puolustelevissa ”kristillis”demokraateissa on yhtä paljon kristillisyyttä kuin Saksan ”demokraattisessa” tasavallassa oli demokratiaa. Aallon mukaan uusi valtakunnansovittelijaa koskeva laki on osa tätä ongelmaa. – Sen rikkoi Orpon (kok.) hallitus, joka uskoi elinkeinoelämän lupaukset: että työllisyys kasvaa ja talous vahvistuu, kun työntekijöiden turvaa puretaan. – Sovittelijalain myötä neuvotteluasetelma on vinoutunut: työnantajalla on nyt kaksi ääntä, meillä vain yksi. Kansainvälinen matalasuhdanne ei selitä Suomen heikkoa työllisyyskehitystä, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà kirjoitti Helsingin Sanomissa. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Globaali tilanne, suomalainen kriisi Onko Bulevardilla parempaa tarjousta. Hän katsoo, että valtakunnansovittelijan toimiston rooli on muuttunut puolueettomasta sovittelijasta työnantajalinjaa tukevaksi toimijaksi
Poru voi alkaa, jos kokoomuksen tavoite ammattiyhdistysliikkeen heikentämisestä toteutuu. Olemme pahasti jäljessä, sillä OECD:n kärkimaissa korkeakoulutusaste lähenee jo nyt 70 prosenttia. Mutta ohoh, uusiin aloituspaikkoihin luvattua rahoitusta ei ole vielä olemassa, kertoo Helsingin Sanomat. Toivottavasti tämä tasapainottaa sitä, että hallitus on heikentänyt leikkauksillaan yli 300 000 työttömän ostovoimaa. Hallitus päättikin kehysriihessä lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoihin ja käyttää siihen kolmen vuoden aikana yhteensä 100 miljoonaa euroa. Suomen tavoite on nostaa korkeakoulutettujen osuus ikäluokasta 50 prosenttiin. Hän yllättäen kehuu työmarkkinoilla saadun palkkaratkaisun tukevan ostovoimaa. Tosin hallitus on ollut hiljaa siitä, kuinka verovähennysoikeuden poisto osaltaan kiristää noin 1,98 miljoonan suomalaisen palkansaajan verotusta. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari ANTERO MERTARANTA MUSTARASTAS Viimeinen sammuttaa mikin Viimeinen sammuttaa valot Hyvät kyykyttäjät, POLITIIKKA KOULUTUS Seliseli ja lisää keppiä HALLITUKSEN MUKAAN Suomessa räjähtäneen työttömyyden syy on kansainvälinen suhdannetilanne, tosin se sama kuin muissakin maissa. Hyvä hallitus, asiaa koskevien taustakeskustelujen mukaan työnantajat eivät ajaneet verovähennyksen poistoa. Yksi vaihtoehto on tehdä uusia säästöjä, joilla uudistus toteutetaan. Niillä perusteluna oli 190 miljoonan euron verosäästöt. Hallitus on ollut hiljaa myös siitä, kuinka jäsenmaksun vähennysoikeuden poisto tuskin koskee työnantajajärjestöjä – jos se toteutuu, pohtii Demokraatin väki. Kokoomuksen ikiaikainen ja jo väsynyt peruste tälle on, että ”miksi liittoon kuulumattomien palkansaajien pitäisi veronmaksajina rahoittaa ammattiliittoja”. Suomessa poliitikot tuntevat – tai ovat tuntevinaan – luvattoman huonosti työ markkinoiden logiikkaa. Hallituksen laskuoppi ILMAN OSAAMISTA ja osaajia Suomi ei ikinä nouse -mantraa on toistettu vuosikausia. Vaikka hallitus on huolissaan osaamisen heikosta tilasta, se samaisessa puoliväliriihessä päätti leikata korkeakoulujen perusrahoitusta kolmen vuoden aikana yhteensä 65 miljoonalla eurolla. Ja säästää hallitus osaa. Hyvä esimerkki on hallituksen esitys poistaa oikeus vähentää ammattiyhdistysten jäsenmaksut verotuksessa. de_05062025_08.indd 9 de_05062025_08.indd 9 27.5.2025 9.43 27.5.2025 9.43. Kyseessä oli kokoomuksen ja kristillisdemokraattien pitkäaikainen tavoite, jonka muut hallituspuolueet hyväksyivät. No, vaikka siksi, että liittoon kuulumattomat saavat samat liittojen ajamat edut alkaen palkankorotuksista ja lomista kuin jäsenmaksua maksavat liiton jäsenet. Tuore työministeri Matias Marttinen arvioi Kauppalehdessä, että Suomen talouskasvu alkaa poikkeuksellisesti kotimarkkinoiden vetämänä kun talous aikanaan kääntyy kasvuun
Sitä on vaadittava. 4. Vaikka ruokalähettien työ sisältää joitakin yrittäjyyteen liitettyjä piirteitä, kaikki työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaiset työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät. eurostandardiin. Arvo yli 109 000 dollaria – eikä kukaan tiedä MIKSI de_05062025_10.indd 10 de_05062025_10.indd 10 27.5.2025 10.51 27.5.2025 10.51. 3. 7. Mikä on Suomen rataverkon raideleveyden ero ns. 10. 2. Kuka on väistyvä MTK:n puheenjohtaja. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI iStock 10 VIS V 1. Työsuhteisen työn mukana työnantajalle tulee monia velvollisuuksia, tämän on noudatettava lähettien osalta muun muassa vuosilomalakia ja työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä. Kuinka monta maatilaa Suomessa oli vuoden 2025 alussa. Minkä ikäinen on näyttelijä Tom Cruise. KHO:n ratkaisu on luonteeltaan ennakkoratkaisu ja antaa vastauksen pitkään jatkuneeseen epäselvään oikeustilaan. KHO:n mukaan ruokalähetit ovat työsopimuslaissa tarkoitettuja työntekijöitä. Kuka on Albanian pääministeri. 6. PAM ja ruokalähettien ammattiosasto ovat neuvotelleet Woltin kanssa lähettien työehdoista toistaiseksi tuloksetta. KHO:n mukaan lähettien muodollinen itsenäisyys – millä ruokalähettiyritykset ovat perustelleet lähettien toimimista itsenäisinä yrittäjinä – on vain näennäistä ja kyse on todellisesta työsuhteesta. Kuka on ammattiliitto Pron puheenjohtaja. Kuinka monta vuotta Helsingin Työväen Pursiseura täyttää tänä vuonna. 8. Miksi tiedeja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) matkusti toukokuussa Beniniin. Kuka näyttelijä on voittanut pääosa-Oscarin vuosina 1990, 2008 ja 2013. Oik eat vas tau kse t: 1) 10 vuo tta 2) Edi Ram a, jok a on ollu t pää min ist erin ä nyt 12 vuo tta 3) pal aut ti Kan sal lis mus eos sa säi lyt etyn kol mija lka ise n kat akl è -se rem oni aist uim en 4) 40 968 5) Dan iel Day -Le wis 6) pro fes sor i Han na Nohyn ek 7) Juh a Mar ttil a 8) noi n 9 sen ttiä 9) 62 vuo tta 10 ) Nik o Sim ola MAAILMAN TILA • Alustatalous Reilumpaa Woltia K orkeimman hallinto-oikeuden (KHO) linjaus ruokalähettien työsuhteisuudesta on merkittävä muutos alustatalouden työsuhteissa. Korona-ajan tuttu, mutta kuka. 5. Palvelualojen ammattiliitto PAM huomauttaa, että kenenkään henkilökohtainen tilanne ei ratkaisun perusteella juuri nyt muutu eikä kenelläkään sen perusteella automaattisesti synny työsuhdetta. 9
Keskustelua viedään helposti väärään suuntaan, koska kyse ei ole vain liputuksesta, vaan siitä, kenellä on oikeus näkyä kunnan arjessa. Sateenkaariliputus puhuttaa. Hallitukselle vain välttävä KYSE ON SIITÄ, KENELLÄ ON OIKEUS NÄKYÄ. Yksilötasolla vähemmistöt kokevat syrjintää ja vihamielisiä asenteita arjessaan, joka on musertavaa. Onko suhtautuminen vähemmistöihin koventunut. Se on samanlainen kuin minä, vähän salaperäinen hahmo, mutta tarvittaessa hyvinkin tiukka. eheytystoiminnan kieltämisessä. Teksti ja kuva Nora Vilva Mikä meno, Seta ry:n puheenjohtaja Anu Kantola. Mikä on voimaeläimesi ja miksi. Hallitusohjelmasta puuttuivat kaikki proaktiiviset toimet. Missä epäkohdissa olisi vielä korjattavaa sateenkaariväestön näkökulmasta. On nousemassa yhteinen ymmärrys siitä, että ihmisten erilaisuus on juhlittava asia ja yhdenvertaisuutta pitää edistää. Joiltain osin kyllä, mutta annan Suomen kansalle positiivista palautetta. Mitä se tarkoittaa. Esimerkiksi kasvun ja oppimisen henkilökuntaa tulisi kouluttaa kunnissa monimuotoisuudesta. Tätä ei helpota vähemmistöjen näkyvyyden puute yhteiskunnallisesti. Jotkut ilmoittavat valitsevansa ”neutraalin linjan” eli eivät liputa. Päättäjätasolla on tapahtunut kurjia juttuja, mutta kansan keskuudessa ja kaupunkitasollakin on noussut vasta-aalto sille. Osa sateenkaari-ihmisistä ja itsellisistä vanhemmista ei ole oikeutettu hedelmöityshoitojen Kansan keskuudessa on noussut vasta-aalto hallituksen politiikalle. 11 Demokraatti Kela-korvauksiin, joka on ristiriitaista syntyvyyskeskusteluun nähden. Minkä kouluarvosanan annat yhdenvertaisuuden toteutumiselle Suomessa. Orpon hallitukselle antaisin arvosanaksi vitosen sateenkaarivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämisestä. Käynnissä oleva Pride-kuukausi on vuoden kohokohta. Voimaeläimeni on jalkaani tatuoitu pantteri. Välillä tuntuu unohtuvan, että kuntapäättäjien lakisääteinen tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Edistäminen ei tarkoita sitä, että olemme kaikille tismalleen samankaltaisia, vaan sitä, että tunnistamme kunnassa niitä ryhmiä, jotka jäävät kunnan arjessa piiloon tai ovat jollain tavalla syrjinnän uhan alla. Alkukesän fiiliksissä. Lainsäädännöllisiä ongelmia meillä on esimerkiksi translaissa ja ns. Demokraatti 11 de_05062025_11.indd 11 de_05062025_11.indd 11 27.5.2025 12.03 27.5.2025 12.03. Tämä näennäisesti neutraali lähestymistapa kertoo syrjintävaarassa olevalle ihmisryhmälle, että meidän mielestämme teidän ei pidä näkyä kunnan arjessa, kun me neutraalisti ajattelevat emme liputa
Omaisuudesta, joka ylittäisi 100 000 euroa, voitaisiin Elorannan mukaan periä promillen tai kahden vuotuinen puolustusvero. Vastineeksi valtio jakoi uushopeasta tehtyjä sormuksia. Ekonomisti Vesa Vihriälän ajatuksissa puolustusveroksi nimitettäisiin useisiin veroihin tehtäviä korotuksia, joiden tuotot korvamerkittäisiin maanpuolustukseen. Puolustusbudjetin kasvattamiseksi keksittiin kansalaiskeräys, jossa suomalaisilta pyydettiin kultakoruja. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Keräyksestä tuloutettiin tietokirjailija Jukka Rislakin selvitysten mukaan valtion budjettiin noin 140 miljoonaa silloista markkaa vuonna 1945. Valtio osti keräysvaroilla kaikessa hiljaisuudessa ruotsalaista viljaa. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta esitti mallia, josta tuli mieleen vuonna 2006 kuopatun varallisuusveron paluu. NATO JA KORUKERÄYS S uomessa havahduttiin talvisodan alla ilmapuolustuksen puutteisiin. Vasemmalla on pohdittu puolustusveroa. Joko karsitaan muusta tai nostetaan veroja. 12 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Luultavasti molempia. Neuvostoliiton tuhansia lentokoneita vastaan Suomella oli sodan syttyessä 35 uudehkoa hävittäjää ja parikymmentä pommikonetta, muu lentokalusto oli pahasti vanhentunutta. Pääosa tuotoista syötiin sodan jälkeen. Kullan harkoiksi sulattaminen ja myynti osoittautui monimutkaiseksi, joten lentokoneiden hankinta myöhästyi. NATO ON korottamassa reippaasti jäsenmaiden bruttokansantuotteeseen suhteutettua budjettitavoitettaan. Kun massiivinen uuden velan ottaminen ei ole nykyoloissa mahdollista, jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa. Kalustoalivoima oli hyökkääjään nähden huomattava. Ihanteellinen ratkaisu olisi toistaa Nokia-vuosien talouskasvu mutta uusiutumisen todennäköisyys lähestyy lottovoittoa. Sosiaalivaltion pienentämiselle löytyy ymmärrystä poliittisesta oikeistosta. Mitä on tehtävissä. Kultaesineitä kertyi 1752,5 kiloa. Rahaa ei ole, mutta laskuja tulvii ovista ja ikkunoista. SOTA-AJAN KORUKERÄYSTÄ ei kannata kokeilla uudelleen. Suomen nykyiseen bkt:hen suhteutettuna viiden prosentin nosto olisi euroissa 11,5 miljardia. Kokonaisuus (5 %) on suurempi kuin Suomen julkisen talouden alijäämä (4,4 %). Keräystä olivat järjestämässä muun muassa Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto ja Lotta-järjestö. de_05062025_12.indd 12 de_05062025_12.indd 12 27.5.2025 9.51 27.5.2025 9.51. Suosituin veikkaus on tällä hetkellä 3,5 prosenttia bkt:sta suoriin puolustusmenoihin ja sen päälle 1,5 prosenttia muihin turvallisuuskuluihin. Taistelukoneet maksoivat silloinkin paljon. Korukeräys tuli mieleen nykyisestä tarpeesta nostaa roimasti puolustusbudjettia. Varakkaat lahjoittivat kokoelmistaan, köyhät antoivat vihkisormuksensa, ainoat arvoesineensä. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Joko karsitaan muusta tai nostetaan veroja
Lähde: Helsingin Sanomat NOUSUSSA LASKUSSA Arvostamme suomalaista työtä. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Siinäkin ennusteet ovat kerta toisensa jälkeen osoittautuneet ylioptimistisiksi. Tämä koskee 1970 jälkeen syntyneitä. Ennusteet 2022–2025 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 de_05062025_13.indd 13 de_05062025_13.indd 13 26.5.2025 15.32 26.5.2025 15.32. Lähde: Kauppalehti Tullit Trumpin EU:lle asettamien 50 prosentin tullien aikaraja siirtyi heinäkuun 9. päivään. Pitkäaikaistyöttömät Ennuste kevät 2025 Ennuste syksy 2022 Ennuste syksy 2024 Ennuste kevät 2023 Ennuste syksy 2023 Ennuste kevät 2024 G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ty öja el in ke in om in is te riö Eläkeikä Tanskassa eläkeikä nousee 70 vuoteen 2040 mennessä. Etenkin työttömyys on romahtanut liki ennätyksellisen surkeaksi. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Ennustamisen vaikeus Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kiihtyy 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 * * ennuste * * * Nousukausi kiertää Suomea, vaikka talouskasvun alkua on lupailtu jo moneen kertaan
Tarvitaan vain vähän rahaa, rohkeutta ja poliittista tahtoa. 14 Demokraatti ILMIÖ RAHAA ON – JA LÄÄKÄREITÄ Omalääkärimalli voisi olla hopealuodinomainen ratkaisu Suomen terveydenhoidon ongelmiin. Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho 14 Demokraatti de_05062025_14.indd 14 de_05062025_14.indd 14 27.5.2025 9.56 27.5.2025 9.56
15 Demokraatti 15 Demokraatti de_05062025_14.indd 15 de_05062025_14.indd 15 27.5.2025 9.56 27.5.2025 9.56
– Tämä on se, mihin hallituksen leikkauspolitiikka johtaa. – Hyvä kysymys on, lisättiinkö sinne juurikaan lääkäreitä tai hoitajia. Terveydenhoidossa liki kaikki muu on lakisääteistä tai pakollista paitsi kiireetön vastaande_05062025_14.indd 16 de_05062025_14.indd 16 27.5.2025 9.56 27.5.2025 9.56. Nyt hallitus leikkaa hyvinvointialueilta 96 miljoonaa euroa kun ensi vuonna hoitoonpääsyssä palataan kolmeen kuukauteen. Auvisen laskujen mukaan tavoite pitäisi olla vähintään kolme päivää viikossa. Potilas voi halutessaan vaihtaa lääkärin. – Jo nyt ollaan lähellä tilannetta, että terveyskeskukseen ei pääse hoitoon. AUVISEN RATKAISU Suomen terveydenhoidon pelastamiseksi on omalääkärimalli. Toki ihmiset voi jättää hoitamatta kuten korona-aikana. Jos kiireetöntä terveyskeskusten vastaanottotoimintaa tai terveyskeskuslääkärien määrää vähennetään nykyisestä, ei kohta ole vastaanottotoimintaa eikä edes terveyskeskuksia. Hoitoonpääsyn kahden viikon määrärajaan myönnettiin 73 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Sitten sairaudet pahenevat, vähitellen erikoissairaanhoito alkaa kuormittua ja lopulta hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät joutuvat laittamaan miljoonia erikoissairaanhoitoon. Niissä lääkäri tai hoitaja ei ole fyysisesti potilaan kanssa tekemisissä eikä tämä aina saa tarvitsemaansa hoitoa. Hän uskoo, että moni hyvinvointialue on yrittänyt nopeuttaa hoitoonpääsyä ”erilaisella kikkailulla”, kuten keskitetyillä chattija etävastaanotoilla. Suomessa perusterveydenhoitoa on yritetty vahvistaa tiukentamalla hoitoonpääsyn määräaikoja. Auvisen mielestä tämä on osin pahentanut perusterveydenhoidon tilannetta. Pelkään, että nyt hyvinvointialueet säästävät perusterveydenhoidosta eli vähentävät sieltä lääkäreitä. Auvisen pessimistinen näkemys perustuu lainsäädäntöön. Hän johti työryhmää, joka vuonna 2022 teki sosiaalija terveysministeriön tilauksesta Omalääkäri 2.0 -selvityksen. Mutta kun tällainen kontakti saadaan, hoitoon päästiin kahdessa viikossa ja siitä rasti ruutuun, Auvinen manaa. Auvisen pessimismille on syynsä. Auvisen mielestä Suomen terveydenhoidon perusongelma on rakenteellinen, meiltä puuttuu potilaskeskeinen malli, joka lähtisi potilaan tarpeista. Selvitys esittää mallia, jossa potilaalla on yksi omalääkäri, joka on kokonaisvastuussa potilaan perustason vastaanottotoiminnasta. Hänen mielestään nykyisillä palveluilla ja resursseilla ei pystyä vastaamaan väestön ikääntymisen ja hoidon tarpeen kasvun vaateisiin. Tämä on kuin korjaisi maalaamalla homeen päälle, Juha Auvinen sanoo. Tähän kuului lääkäreiden ja hoitajien määrän lisääminen perusterveydenhoidon vastaanottotoimintaan. Kohta ei enää ole julkista perusterveydenhoitoa, vaan kaikki hoito tapahtuu yksityisessä terveydenhoidossa tai työterveydessä. Tilastojen mukaan täyttä työaikaa tekevä terveyskeskuslääkäri tekee viikossa keskimäärin vain yhden päivän kiireetöntä vastaanottotoimintaa. Lääkäri on vastuussa tietystä osasta alueen väestöstä ja tämä voi itse osin määritellä, kuinka suurta potilasmäärää hoitaa. – Ne eivät ole potilaskeskeisiä tai edes järkeviä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ uomen terveydenhoitojärjestelmä on lähellä pohjaa, paljoa huonommin ei voi enää mennä, kuvaa Oulun yliopiston yleislääketieteen professori Juha Auvinen. Pahimmassa pulassa on perusterveydenhoito ja sen vastaanottotoiminta
Kuka siinä mallissa valitsisi kontakteja keräävän omalääkärin, jolla mikään hoito ei etene. Hoitoonpääsyn aikarajoilla pelaaminen on Auvisen mielestä toissijainen tekijä terveydenhoidon ongelmissa. RAHAN, USKON ja näkemyksen puute, Lindén listaa omalääkärimallin toteutumisen pahimpia esteitä. Tuottavuus parani kun lääkäriä kohti vastaanottokäyntien määrä kasvoi 25 prosenttia ja lääkäreiden ansiotaso 10 prosenttia. Oma kantani on, että valtion pitäisi laittaa hyvinvointialueille sen verran lisää rahaa että keneltäkään ei leikata pois. Ammatinharjoittajamallissa sovitaan suoraan lääkärin kanssa esimerkiksi 1 200 potilaan määrästä ja siitä maksettavasta korvauksesta. Omalääkärimalli ratkaisi myös Porin lääkäripulan. – Perusterveydenhoidon rahoitustai lääkärimallilla ei hänen mielestään ole väliä. Kokeilu käynnistettiin aikamoisella riskillä, mutta puolessa vuodessa kaikki vakanssit saatiin täyteen. Auvinen kääntäisi asetelman potilaskeskeiseksi. – Jos et potilaana pääse hoitoon tai olet tyytymätön hoitoon niin voit vaihtaa toiselle lääkärille. Kun samalla lääkärimäärä melkein kaksinkertaistui ja työ keskittyi vastaanottotoimintaan, lisääntyi väestön saamien vastaanottojen määrä nelinkertaiseksi. Nyt uskoa ja näkemystä puuttuu etenkin hyvinvointialueiden ylimmältä ja keskijohdolta. – Ymmärrän hyvin, että moni pitää vaikeana leikata vaikka vammaisilta ja panna se raha perusterveydenhoidon lääkärikäynteihin. Lindénin mukaan oikean omalääkärimallin, ei hallituksen nyt suunnitteleman Kela-mallin, voi toteuttaa monella eri tavalla. sen johtava lääkäri, kun kaupunkiin saatiin 1990-luvun alussa omalääkärimalli. Tästä syystä hän pitää huonona Orpon hallituksen esitystä yli 65-vuotiaiden Kela-korvauksilla rahoitettavasta mallista. Auvinen painottaa omalääkärimallissa lääkärin vastuuta ja hoidon jatkuvuutta. – Moni luuli, että maksoimme lääkäreille huikeaa palkkaa, mutta ei. Omalääkärimallin toteuttamisessa on eri vaihtoehtoja. Potilaat pääsivät oman lääkärin vastaanotolle samana päivänä. Tällainen omalääkärimalli on useimmissa EU-maissa. Olennaista on, että ihminen pääsee ajoissa omalle lääkärille ja hoitajalle, yhdenvertaisesti eri puolella Suomea – riippumatta siitä, onko työikäinen, opiskelija, lapsi tai eläkeläinen. – Kaikenlaista oli turhaan yritetty. – Siinä yksityislääkärille maksetaan osa potilaan kustannuksista, mutta lääkärin vastuu potilaasta loppuu samalla kun käyntikin. KANSANEDUSTAJA Aki Lindén (sd.) on pitkään puhunut omalääkärimallin puolesta. Ministerinäkin toiminut Lindén arvioi tämän työuransa suurimmaksi saavutukseksi. 17 Demokraatti ottotoiminta. 1990-luvulla se tehtiin terv eyskeskusten kautta. – Olennaista on, että ei synny tilannetta, jossa yksityiset omalääkärit saavat hoidettavaksi helpomman osan väestöstä ja palkatuille terveyskeskuslääkäreille jäisi vaikeampi osa väestöstä kuten vaikka monisairaat ja vanhukset, Lindén sanoo. Sitä edelsi 1980-luvulla Kelan rahoituksella tehty valtakunnallinen 16 lääkärin kokeilu. Lindén uskoo, että omalääkärin kaltaisessa asiantuntijatyössä lääkäreitä kiehtoo työn itsenäisyys, vaikka toki tulotasoa määrittää tehdyn työn määrä ja laatu. Hallituksen leikkausten takia hyvinvointialueiden on vaikea irrottaa ylimääräistä rahaa omalääkärimalliin. Ennen kokeilua Porissa oli terveyskeskuslääkärien 40 vakanssista tyhjänä 18 paikkaa. Hyvinvointialueiden säästöissä kiireetön vastaanottotoiminta on usein helpoin kohde. Suomessa järjestelmää on rakennettu säädöksillä ja ajateltu niillä ratkaistavan ongelmat. Hänen oma kokemuksensa 1990-luvun alun omalääkärijärjestelmästä oli, että sitä ei maan hallitus tehnyt, vaan malli rakennettiin kentällä, missä se levisi vaakasuoraan. Aikaisempi kuukausipalkka puolitettiin ja toinen puoli tuli eri osatekijöistä kuten väestön ikärakenne, työttömien määrä ja tehtyjen toimien taso. Porissa 1990-luvun kokeilun hyvät tulokset näkyivät nopeasti. de_05062025_14.indd 17 de_05062025_14.indd 17 27.5.2025 9.56 27.5.2025 9.56. Suomi ja Ruotsi ovat poikkeuksia. Muita vaihtoehtoja ovat muun muassa terveyskeskukseen palkattava omalääkäri tai ostopalvelusopimus yksityisten tuottajien kanssa, jossa sopimus muistuttaa palkattujen lääkärien kanssa tehtyjä. Auvinen painottaa, että omalääkärimallissa ei ole kysymys terveydenhuollon ulkoistamisesta yksityisille. Hän oli Porin terveyskeskukTÄMÄ ON KUIN KORJAISI MAALAAMALLA HOMEEN PÄÄLLE. Auvisen esittämässä mallissa – joka Suomessa oli vielä 1990-luvulla – yksi omalääkäri vastaisi tietyn kokoisen väestön hoitamisesta ja hoitoon pääsystä. Lääkäreiden palkkauksen rakenne muuttui täysin. Jos mitään ei tehdä, on vaarana, että ihmiset menettävät uskonsa julkiseen terveydenhuoltoon. Lindén ymmärtää tuskan
Kyse on myös tahdon ja tiedon puutteesta. de_05062025_14.indd 18 de_05062025_14.indd 18 27.5.2025 9.56 27.5.2025 9.56. – Esimerkiksi lääkärin vastaanottokäyntiä koskevan Kela-korvauksen korotus 30 euroon kolminkertaisti vuotuisten Kela-korvausten määrän 90 miljoonaan euroon, mutta käynnit eivät lisääntyneet eikä tällä ollut mitään vaikutusta terveyskeskusjonoihin. Käytännössä ne alueet, joilla HALLITUS AIKOO SIIRTÄÄ VÄESTÖN SAIRAIMMAN OSAN YKSITYISELLE SEKTORILLE. Myös Auvinen kuvaa tuloksiltaan erinomaiseksi 1990-luvun väestövastuuseen perustunutta omalääkärimallia ja sitä edeltänyttä Kelan omalääkärikokeilua. 2000-luvun vaihteen jälkeen perusterveydenhoidon ja väestövastuumallin resursseja alettiin heikentää. Myös hallitus kertoi valmistelevansa omalääkärimallia. OMALÄÄKÄRIMALLIIN LÖYTYY Auvisen mukaan jo nyt lääkäreitä. Hallituksen kokeilua maksaa Kela-korvausta 65 vuotta täyttäneiden yksityislääkärija erikoislääkärikäynneistä Lindén pitää tarkoituksellisena politiikantekona. – Rahaa vaikuttaa olevan, mutta nyt sitä ei kohdenneta oikeaan paikkaan. – Tilanne on kehittynyt katastrofaaliseksi, Auvinen summaa. Sen sijaan hallitus on rakennellut erilaisia yksityistä terveydenhoitoa tukevia Kela-malleja. – Perusterveydenhoidossa potilasmäärät kasvoivat liikaa. Lääkärikeskustelua vääristää lääkäreiden hajaantuminen eri sektoreille. – Jo nyt on nähty, että omalääkärimallin kokeiluissa lääkärit viihtyvät ja heillä on myös kiinnostusta erikoistua. – Kokoomuksenkin kansanedustajat ovat todenneet, että malli ei sovi monisairaille, joita suuri osa yli 65-vuotiaista on. – Siitä on nyt kahdeksan kuukautta, mutta asia ei ole edennyt, Lindén sanoo. Valtaosa poliittisista päättäjistä on asiakkaina työterveyshuollossa, jossa lääkärille pääsee seuraavana päivänä. Esimerkiksi Norjassa määrä on kaksi kolmasosaa. Ratkaisu on raha. Se on kuusivuotinen koulutus, ja siksi minäkin olen pitänyt omalääkärimallin tähtäimenä vasta vuotta 2030. Auvisen hintalappu omalääkärimallille on 160–200 miljoonaa euroa. Tämä summa on laskettu oletuksella, että yksi omalääkäri vastaisi noin 1 200 hengen kokoisesta väestöstä. 18 Demokraatti D-ILMIÖ JUHA AUVINEN tunnustaa kansainvälisissä tapaamisissa joutuneensa hieman häpeillen kertomaan Suomen terveydenhoidon nykytilasta. Vasta eläkkeellä perusterveydenhoidon arkirealismin näkee ja omalääkärimalli alkaa kiinnostaa, Auvinen uskoo. Neljässä vuodessa heitetään rahaa hukkaan 240 miljoonaa euroa, Lindén laskee. – Laki takaisi, että hyvinvointialueiden pitäisi osoittaa koko väestölle oma lääkäri ja tietty aika hoitoonpääsylle. Ei niin, että puhutaan vain yleisellä tasolla hoitoonpääsystä, jonka voi hoitaa vaikka chatti-vastaanotolla kotoa Espanjasta. Aki Lindén sanoo vaalien alla liki kaikkien poliitikkojen puhuneen siitä, ”vaikka eivät asiasta olisi paljoa ymmärtäneet”. Tämä näkyi nopeasti erikoissairaanhoidon kulujen kasvuna. Samalla terveyskeskuksia vähennettiin ja niiden toimintaedellytyksiä heikennettiin, Auvinen listaa. Juha Auvinen uskoo, että onnistuessaan omalääkärimalli olisi monelle esimerkiksi yksityisellä puolella nyt työskentelevälle lääkärille houkutteleva vaihtoehto. Ennen oli paremmin. 200 miljoonaa euroa kuulostaa suurelta summalta, mutta se on alle puoli prosenttia hyvinvointialueiden 28 miljardin euron vuotuisista kokonaiskustannuksista. Omalääkäri 2.0 -selvityksessä todettiin, että malli pitää saada lainsäädäntöön kuten myös muissa maissa. NYT OMALÄÄKÄRIMALLISTA on taas innostuttu. Tämä heikensi potilas-lääkäri-suhteen jatkuvuutta. Yleislääketieteen erikoislääkärit alkoivat väsyä ja siirtyä yksityiselle puolelle. Hän pitää keskustelua lääkäripulasta osin harhaanjohtavana. – Suomessa ei ole pulaa koulutetuista lääkäreistä, mutta meillä on pulaa yleislääketieteen erikoislääkäreistä. Nämä saavat Lindéniltä tylyn tyrmäyksen. Myös OECD on moittinut Suomea hoitoonpääsyn riittämättömyydestä ja yhdenvertaisuuden puutteista. Lopputulema on, että Auvisen laskujen mukaan tällä hetkellä yleislääketieteen erikoislääkäreistä vain kolmasosa työskentelee perusterveydenhoidossa. Menot myös muuttuvat jossain vaiheessa säästöiksi. Auvinen siteeraa tutkimuksia, joiden mukaan omalääkärimallin potilas-lääkäri-suhde pienentää terveydenhoidon kokonaiskustannuksia, kun esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja päivystyspalveluiden tarve vähenee. Auvinen muistuttaa, että edellinen hallitus laittoi hoitotakuun tiukentamiseen 73 miljoonaa euroa ja nykyinen hallitus vuositasolla 125 miljoonaa euroa Kela-korvauksien kasvattamiseen. Siitä huolimatta hallitus aikoo siirtää väestön sairaimman osan yksityiselle sektorille
19 Demokraatti de_05062025_14.indd 19 de_05062025_14.indd 19 27.5.2025 9.56 27.5.2025 9.56. Potilas maksaa siitä 28 euroa ja Kela korvaa 72 euroa. – Meillä on paheksuttu kalliiden vuokralääkäreiden käyttöä. 19 Demokraatti on eniten vanhuksia, häviävät eniten tässä mallissa. Lindén painottaa, että hallituksen Kela-malli ei vastaa millään tavalla omalääkärimallia. Nyt hallituksen Kela-mallissa yksityissektori pääsee rahastamaan pikkuvaivoilla, joita terveyskeskuksissa hoitajat yleensä hoitavat. JOS MITÄÄN EI TEHDÄ, IHMISET VOIVAT MENETTÄÄ USKONSA JULKISEEN TERVEYDEN HUOLTOON. – Näin lääkäri tai lääkärikeskus voi tienata 300–400 euroa tunnissa. Tämä romahduttaisi koko terveyskeskusjärjestelmän. Tämä iskee kovaa terveyskeskuksiin. Hän näkee Kela-mallin luovan kaksi rinnakkaista järjestelmää, missä hyvinvointialueiden terveyskeskukset kärvistelevät kroonisessa rahoituskriisissä ja yksityinen sektori saisi lisää rahaa. Mikä järki tässä on, Lindén kysyy ja pohtii, onko hallituksen tarkoitus ajaa terveyskeskukset alas. – Miljoonan lääkärikäynnin lisäys vaatisi 500 lääkärin työpanoksen vuotuista lisäystä eli valtava määrä lääkäreitä siirtyisi yksityiselle puolelle. Lindén pitää lähes pöyristyttävänä lakiesityksen kirjausta noin miljoonan potilaan siirtymisestä julkiselta sektorilta yksityiselle. Hänen mielestään hallituksen kokeilu rikkoo entisestään, ja isolla lekalla, Suomen jo pirstoutunutta ja tehotonta terveydenhoitojärjestelmää, jossa yhdenvertaisuus ei enää toteudu. Lindén perustelee rahastusta laskutoimituksella: Lääkäri tai lääkärikeskus saa Kela-mallissa 100 euroa lyhyestä, alle 20 minuutin käynnistä. Lääkäri pystyy hoitamaan 3–4 käyntiä tunnissa
VEROVÄHENNYSOIKEUS 20 Demokraatti de_05062025_20.indd 20 de_05062025_20.indd 20 27.5.2025 10.32 27.5.2025 10.32. 20 Demokraatti Kansa tyrmää kohuhankkeen Selvä enemmistö eli 69 prosenttia vastaajista kannattaa SAK:n kyselyssä sitä, että ammattiliittojen jäsenmaksuissa olisi jatkossakin verovähennysoikeus
Tulos on samansuuntainen myös työnantajien kohdalla. Työntekijäjärjestöissä on pelätty sitäkin, että verovähennysoikeuden poisto vähentää halua kuulua ammattiliittoihin, mikä taas voisi johtaa siihen, että jotkin alat putoavat yleissitovuuden piiristä. Kenttätyö toteutettiin 12.-19.5.2025. SAK:n kyselyn kaikista vastaajista noin joka viides eli 19 prosenttia sanoi kannattavansa hallituksen suunnitelmaa, jossa työntekijä ei enää voisi vähentää ammattiliiton jäsenmaksua verotuksessa. Vastustajia eli nykytilanteen kannattajia oli siis 69 prosenttia. VASTAAJISTA 76 PROSENTTIA KERTOO KOKENEENSA, ETTÄ ON HYÖTYNYT YLEISSITOVISTA TYÖEHTOSOPIMUKSISTA. SAK:N VERIANILLA teettämässä kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin muun muassa, kannattavatko vai vastustavatko he hallituksen suunnitelmaa, jossa työntekijä ei enää voisi vähentää ammattiliiton jäsenmaksua verotuksessa. Kyseessä on Verianin käyttämä vastaajapaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko osallistuu säännöllisesti kyselyihin. 21 Demokraatti Teksti Rane Aunimo / Kuva iStock V ielä suurempi osa kyselyyn vastanneista kokee hyötyneensä myös yleissitovista työehtosopimuksista. Aineisto koostuu 2 073 vastauksesta, joista 1 610 palkansaajia. jien enemmistö on hallituksen suunnitelman takana poistaa verovähennysoikeus työntekijöiltä. Tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. 55 prosenttia kannattaa puolestaan sitä, että valtio tukee järjestäytymistä jäsenmaksujen verovähennysoikeudella. Kyselystä osuu silmään, että hallituspuolueista vain kokoomuksen kannatta76 prosenttia vastaajista kertoo kokeneensa, että on hyötynyt yleissitovista työehtosopimuksista. Tasan joka viides sanoi kannattavansa hallituksen suunnitelmaa, jossa työnantaja ei enää voisi vähentää työnantajaliiton jäsenmaksua verotuksessa. Kyselyn taustalla on Orpon hallituksen puoliväliriihessään huhtikuussa tekemä päätös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta vuodesta 2026 alkaen. Näin tämäkin muutos kohdistuisi vain työntekijäpuoleen. Vaakalaudalla voisi siis olla jopa nykyinen työehtosopimusjärjestelmä. VAAKALAUDALLA VOI OLLA NYKYINEN TYÖEHTOSOPIMUSJÄRJESTELMÄ. de_05062025_20.indd 21 de_05062025_20.indd 21 27.5.2025 10.32 27.5.2025 10.32. TUTKIMUSAINEISTO KERÄTTIIN Kantarin Media Finlandin Gallup Forumissa. Samaa kysyttiin myös toisesta suunnasta eli vastaajilta tiedusteltiin, kannattavatko he vai vastustavatko he hallituksen suunnitelmaa, jossa työnantaja ei enää voisi vähentää työnantajaliiton jäsenmaksua verotuksessa. Hallitus arvioi muutoksen kasvattavan verotuloja yhteensä 190 miljoonaa euroa. Kerätty aineisto edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Arvostelua on herättänyt sekin, että valtiovarainministeriön mukaan verovähennysoikeuden poisto työnantajapuolen jäsenmaksuista on erittäin hankala toteuttaa. 21 Demokraatti SAK KYSYI suomalaisilta myös, kannattavatko vai vastustavatko he sitä, että valtio tukee työmarkkinajärjestelmää verovähennyksellä kannustaen molempia osapuolia liittymään omaan työmarkkinajärjestöönsä sekä sitä, ovatko he hyötyneet työuransa aikana yleissitovasta työehtosopimuksesta. Tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 2,2 prosenttiyksikköä suuntaansa ja pelkkien palkansaajien kohdalla 2,4 prosenttiyksikköä suuntaansa. Myöhemmin on kuitenkin jo selvinnyt, että laskelmien pohjalla oli ajatus, että verovähennysoikeus poistuisi vain niiltä työnantajajärjestöiltä, jotka käyvät työmarkkinaneuvotteluita. Kristillisdemokraattien ja RKP:n kannattajien selvä enemmistö vastustaa hanketta, mutta myös perussuomalaisten kannattajien niukka enemmistö vastustaa esitystä. 55 PROSENTTIA VASTAAJISTA KANNATTAA SITÄ, ETTÄ VALTIO TUKEE JÄRJESTÄYTYMISTÄ JÄSENMAKSUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDELLA. Suunnitelmaa vastusti 59 prosenttia vastaajista
Ruusunen huomauttaa, että yritykset ovat kyllä nostaneet palveluiden hintoja, mutta palkassa se ei näy. Palvelualojen ammattiliitto PAM, johon Ruusunenkin kuuluu, on onnistunut neuvottelemaan muutamia yrityskohtaisia sopimuksia. Paremmin ovat myös muun muassa lisät ja työterveyteen liittyvät asiat. Yksi sekä puhujanpöntössä että haastatteluissa esiin noussut asia oli irtisanomissuojan heikentäminen – niin kutsuttu ”potkulaki”. Minunkin äitini ja isäni ovat istuneet tehtaassa perse penkissä ja taistelleet. Palkka on sellainen, että sillä jo eläisi. Karol Kula. Se huolettaa Ruususen lisäksi myös Karol Kulaa, joka saapui SAK:n kokoukseen Forssasta. – Heillä on tessi ja myös sairausajan palkka, kahdeksan viikkoa maksetaan. Meillä se on yhdeksän plus yksi päivää. Sopimisen hankaluutta lisää, että työnantajat ovat järjestäytyneet kahteen eri liittoon. – Ymmärrän, että yrittäjillä on myös huono tilanne, kun kampaamossa ei käy asiakkaita, koska ihmisillä ei ole varaa käyttää palveluita. Osa kuuluu Hiusyrittäjiin ja osa Palvelualojen työnantajat Paltaan. Hiusalalla ei ole ollut työehtosopimusta enää noin seitsemään vuoteen. Vuonna 2018 Hiusyrittäjät irtisanoi alan sopimuksen, eikä enää halunnut solmia uutta. Ruususen työnantajan kanssa sopimusta ei ole solmittu. Ruusunen toivoo, että alalle saataisiin työehtosopimus, mutta työnantajapuolta se ei tunnu kiinnostavan. – Meillä on vähän korotettu siitä vuodesta 2018 palkkoja, mutta ei niin, että pystyisimme elämään sillä palkalla, Ruusunen kertoo ja toteaa, että tilanne on samanlainen laajemmin kuin hänen työmaallaan. – Ne eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä, mitä meille työntekijöille on taisteltu 1970-luvulla. Heihin noudatetaan kaupan alan työehtosopimusta. 22 Demokraatti de_05062025_22.indd 22 de_05062025_22.indd 22 27.5.2025 10.36 27.5.2025 10.36. DEMOKRAATTI KYSYI SAK:n edustajiston kokoukseen osallistuneilta heidän alansa ja työpaikkansa kuulumisten lisäksi myös ajatuksia tämän hetken työmarkkinamaailman kuumista puheenaiheista. Välillä tuntuu, että ne työehdot on turhaan taisteltu meille, kun kaikki vain kuvittelevat, että ne pysyvät itsekseen, Ruusunen kommentoi Demokraatille SAK:n edustajiston kokouksessa Helsingissä. Kampaajana isossa ketjuliikkeessä työskentelevä joensuulainen Ruusunen arvelee, että tessittömän elämän karuus ymmärretään vasta siinä vaiheessa, kun sopimusta ei enää ole. Teksti ja kuvat Anna-Liisa Blomberg K un muut alat yksi kerrallaan ovat saaneet uudet työehtosopimukset kouraan, jäävät kampaajat nuolemaan näppejään. Hän katsoo hieman kademielin S-ryhmän palveluksessa olevien parturi-kampaajien tilannetta. Vielä kauheampaa on nähdä työntekijöiden ahdinko, kun toiset joutuvat oikeasti vinguttamaan pikavippejä, Ruusunen kertoo. 22 Demokraatti TYÖELÄMÄ ”Pitäkää kiinni niistä tesseistä” – Pitäkää kiinni niistä tesseistä, kun teillä vielä ne on! Tehkää sen eteen tosi paljon töitä, tiivistää hiusalalla työskentelevä Marika Ruusunen terveisensä kaikille työntekijöille alalla kuin alalla
Nyt on keskitytty lähinnä puolustuspeliin, hän tuumii. Karol Kula odottaa, että milloin työntekijät pääsevät oikeasti vaatimaan jotakin. Kulan työpaikalle kuuluu hyvää – ihmiset tarvitsevat kuitenkin aina ruokaa, joten työt eivät ole vähentyneet, hän kertoo. Westerholm pitää ikävänä sitä, ettei työntekijäpuoli ole saanut lehdistössä riittävästi palstatilaa. Sitä emme vielä tiedä, Westerholm kiteyttää kuulumiset. Mietin, että miten työmaalla uskaltaa vaatia jotakin ja käyttää ääntänsä, jos pelkona on se, että sinut voidaan helposti laittaa pihalle. Millä tavalla lakot ovat vaikuttaneet lentoemäntien ja stuerttien arkeen. – Lakot ovat tuoneet arkeen epävarmuutta. – Meillä on nyt täystyöllisyys ja yhtiön johdon mukaan kaksoiskriisi on nyt ohi. Myös koronakriisi oli kova rasti työntekijöille, mutta tilanne näyttää Westerholmin mukaan jo paremmalta. Westerholmin mielestä mediassa olisi tärkeää kertoa siitä, miksi lakossa ylipäätään ollaan. Osittain se on tarkoittanut myös jonkinlaisia tulomenetyksiä. LAKOT OVAT TUONEET LENTOEMÄNTIEN JA STUERTTIEN ARKEEN EPÄVARMUUTTA. Työvuoroja peruuntuu yllättäen ja samalla saattaa jäädä reitille niin sanotusti jumiin – työvuorokausi pidentyykin ja jäät maailmalle pidemmäksi aikaa kuin olisi pitänyt. – Saimme kokousviikolla tessin valmiiksi 22 neuvottelukerran jälkeen ja siitä tuli olosuhteet huomioon ottaen ihan hyvä, Suomen lentoemäntäja stuerttiyhdistys SLSY:n, AKT:n ammattiosasto 208:n puheenjohtaja Heidi Westerholm kertoo. Aina siihen jokin (alisuoriutuminen) keksitään, Kula pohtii. Kula työskentelee teurastajana HK:n tehtaalla Forssassa ja hänen ammattiliittonsa on Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL. Heidi Westerholm. Finnair on ollut otsikoissa, kun lentoja on peruttu niin lentäjien kuin maahuolinnasta vastaavien työntekijöiden työtaisteluiden vuoksi. Nyt tuntuu siltä, että viesti on ollut ennemmin, että riidan ratkaisu löytyy työntekijöiden, ei työnantajan hihasta. ENSIMMÄISTÄ KERTAA SAK:n edustajiston kokoukseen osallistunut Heidi Westerholm ei tohtinut nousta pitämään puheenvuoroa puhujanpönttöön, mutta Demokraatille hän kertoo terveiset omalta työpaikaltaan. 23 Demokraatti – Kyllä se potkulaki pelottaa ehkä eniten, kun on puhuttu, että alisuoriutumisesta voi saada potkut. Tulevaisuus sitten näyttää, että millaisia mahdollisuuksia on – kasvaako yritys ja millä tavalla. Finnairilla on ollut hankalaa maailmanpoliittisen tilanteen – sotien – takia. Marika Ruusunen. 23 Demokraatti de_05062025_22.indd 23 de_05062025_22.indd 23 27.5.2025 10.36 27.5.2025 10.36
Puolustusmenoihimme kohdistuvat paineet eivät ole tilapäisiä. Käytännössä puolustusvero tarkoittaisi Vihriälän mukaan eri kanavia pitkin syntyvien verokertymien korvamerkitsemistä puolustusbudjetin kasvattamiseen. Nyt vyön kiristystä samalle joukolle tullaan pian perustelemaan puolustusmenojen kasvattamisella. – Tavallista palkansaajaa varallisuusvero ei juuri koskettaisi, koska rajaisin sen ulkopuolelle perheen asunnon, auton ja kesämökin. – Näihin miljardiluokan tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan laajaa keinovalikoimaa, joten myös erilaiset verotukseen liittyvät ratkaisut on varmasti tarpeen selvittää muiden vaihtoehtojen lisäksi. Siksi tarvitsemme pitkäjänteisiä ratkaisuja, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoi. MUUN MUASSA ekonomisti Vesa Vihriälä on aiemmin nostanut esiin ajatuksen puolustusverosta, joka olisi yksi vaihtoehto puolustusmenojen kattamiseen. Koska lisämenoja katettaisiin veronkorotuksilla, se nostaisi myös Suomen kokonaisveroastetta. Suomessa poliitikot ovat olleet hiljaa asiasta, mutta eteen tämäkin keskustelu tulee, Eloranta sanoi. Hänen mukaansa promillen tai kahden varallisuusvero yli 100 000 euron varallisuudesta olisi oikeudenmukainen konsti kerätä osa tarvittavista rahoista. Elorannan mielestä samalla voitaisiin toteuttaa yleishyödyllisten yhteisöjen, rahastojen ja ulkomaisten sijoittajien osinkotuottojen lähdevero, jota SAK on jo aiemmin esittänyt. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva iStock S AK:n edustajiston kokouksessa puhunut Eloranta muistutti, että Suomi tarvitsee varoja maan puolustuskyvyn kasvattamiseen ja Ukrainan tukemiseen. Yhteiskunnan eheyttä, sosiaalista tiiveyttä, yhteistä tahtoa ei luoda Orpon-Purran hallituksen politiikalla. – Se syntyy tunteesta, että olemme oikeasti samassa veneessä, emmekä kumollaan olevassa velkalaivassa, josta yläkannen väki vei pelastusveneet ja pöytähopeat mukanaan. Eloranta huomauttaa, että promillen, kahden varallisuusvero on pieni kulu verrattuna vaikkapa varainhoidon kuluihin, joita varakkaat maksavat rahastoyhtiöille, pankkiiriliikkeille ja vastaaville. Ajatus puolustusperusteisista veronkorotuksista sai SDP:ltä varovaista vihreää valoa. ELORANNAN MUKAAN iso osa Suomen puolustuksen lujuutta on vahva puolustustahto. PUOLUSTUSVERO OLEMME SAMASSA VENEESSÄ, EMME VELKALAIVASSA, JOSTA YLÄKANNEN VÄKI VEI PELASTUS VENEET JA PÖYTÄHOPEAT. de_05062025_24.indd 24 de_05062025_24.indd 24 27.5.2025 11.53 27.5.2025 11.53. Hyvinvointivaltiosta pitää leikata, jotta puolustukseen on rahaa. Silti veron odotettu tuotto olisi noin sata miljoonaa euroa per veropromille. 24 Demokraatti Verokarhu kypärä päässä Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta esittää Suomeen puolustusveroa. Näin kaikki osallistuisivat maanpuolustuksen vahvistamiseen. Demokraatti kysyi aiemmin keväällä puolueilta, joko nyt olisi puolustusveron aika. – Leikkauksia ja heikennyksiä on perusteltu julkisen talouden tasapainotuksella. Eduskuntapuolueista neljä voisi kokeilla puolustusveroa – muiden vastaus on jyrkkä ei
Ja ehkä tällainen yhteiskunta voisi innostaa myös useampaa suomalaista nuorta aikuista perheellistymään. Ensinnäkin houkutteluun pitäisi panostaa paljon enemmän. Mikäli emme halua maamme tyhjenevän, tarvitsemme verrattain nopean maahanmuuton jatkumista. Työperäistä maahanmuuttoa on vaikea edistää, ellei maassa ole työtä tarjolla. Tätä mahdollisuutta voitaisiin markkinoida aktiivisesti halutun kaltaisille potentiaalisille tulijoille. Tämä ei tarkoita, etteikö lapsiperheiden tukeen tulisi panostaa, mutta historiasta löytyy harvoja hetkiä, kun palvelut tai etuudet olisivat olleet paremmalla tolalla kuin nyt. MITÄ SIIS tulisi tehdä. D-kolumni S uomalaiset ovat tottuneet viime vuosina huonoihin uutisiin maamme syntyvyyskehityksestä. Yksi asia on selvä. 25 Demokraatti Esa Suominen esa.suominen@rudpedersen.com Kirjoittaja on konsulttitoimiston osakas ja politiikan taustavaikuttaja. Kaikki valtiollisten toimien de facto ulottumattomissa. JOS VÄESTÖONGELMAT tai vauvakato ratkaistaisiin rahalla, ne olisi varmaankin ratkaistu jo. KORKEAKOULUISSAMME PERITÄÄN ulkomaisilta opiskelijoilta lukukausimaksuja. Tämä ei vaikuta vielä väestönkasvuun, sillä väestö on monissa suurissa maissa hyvin nuorta ja elää vielä pitkään. MAAHANMUUTTO VAIN VIIVÄSTYTTÄÄ VÄESTÖKATOA. Luonnollinen väestönlisäys on ollut jo vuosikausia negatiivinen ja erityisesti oma lisämme maailman monikulttuuriseen tilkkutäkkiin, suomen kieli, kääntyy tällä vauhdilla nopeasti uhanalaiseksi. Sitran hiljattain julkaisema väestöennuste kertookin, että näillä syntyvyysluvuilla väestö kääntyy väistämättä nopeaan laskuun – ja maahanmuuttokin vain viivästyttää kehitystä. Syntyisi valtava kannustin jäädä Suomeen, alun eriarvoisuus suomalaisiin opiskelijoihin verrattuna poistuisi ajan myötä ja me voisimme olla varmoja, että veronmaksajan satsaus kannattaa. Takeita tämän jatkumisesta – heikon taloudellisen kehityksen vuoksi – ei kuitenkaan ole. Tilannetta on paikannut reipastunut maahanmuutto, joka on kääntänyt työikäisen väestön määrän pieneen nousuun. Syitä voi etsiä kulttuurin muutoksesta, alueellisista ja arvoeroista, teknologian vaikutuksesta ja muusta. Mutta 2100-luvulla väestö ei ehkä enää kasva missään. VAHVA KIELILAKI, joka varjelee erityisintä suomalaista kulttuuripiirrettä – kieltä, aktiivinen meidän tarvitsemiemme kaltaisten ihmisten houkuttelu hyvällä työelämällä, palveluilla ja elämänlaadulla, reilut kannusteet sekä avoin ilmapiiri – siinä keskeisimmät reseptit. Jos potentiaalinen tulija oppii suomen kotimaassaan ja todistaa taitonsa – lupa kouraan. Jokaiselle tänne muuttavalle taataan laadukkaat suomen opinnot – mutta niiden suorittamiseen myös velvoitetaan. Saharan eteläpuolista Afrikkaa lukuun ottamatta maapallon lapsiluku on jo nyt lähes uusiutumistason alapuolella. Mitä jos nostaisimme näitä kattamaan kulut ja tarjoamaan jopa pieni kate – mutta vastineeksi Suomeen töihin jäävä saisi vähentää ne täysimääräisesti verotuksessaan vaikkapa kymmenen vuoden aikana. Mikäli täytät tietyt edellytykset vaikkapa koulutustason tai ammattitaidon, tai iän, suhteen, pääset helposti pysyvän oleskeluluvan piiriin tai jopa kansalaiseksi. Lapsiluvun kehitys näyttää myös jatkuvan vaisuna periaatteessa aktiivi-ikäisten maahanmuutosta huolimatta. Näin voisimme hillitä pelkoja nopeasta väestön muuttumisesta aivan muuksi sekä taloudellisen elinvoimamme edellytykset. Kansallinen etu ja väestöpolitiikka Kantasuomalaiset ja suomen kieli ovat kohta uhanalaisia. Mutta samalla meidän tulisi sekä antaa mahdollisuudet, että edellyttää, maahan muuttavien tulemista mukaan toden teolla ”suomalaisuuteen”. de_05062025_24.indd 25 de_05062025_24.indd 25 27.5.2025 11.53 27.5.2025 11.53
Ei tällä paikattu valtion taloutta, koska samaan aikaan toteutettiin laajat veronalennukset. Että nähtäisiin, että suomalaisen yhteiskunnan etu on se, että suomalaiset työntekijät pärjäävät ja voivat hyvin. Tuoreimpia hallituksen päätöksiä on ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto, josta hallitus päätti kevään puoliväliriihessään. – Kun tämä kierros saadaan maaliin, tehdään työmarkkinoilla kokonaisuudessaan todennäköisesti jonkinlaista ennätystä asioissa, missä on oltu sovittelussa. Simolan mukaan niissä kyse on yksittäisten päätösten sijaan kokonaisuudesta, joka on ”hyvin palkansaajavastainen”. Neuvottelupöydistä on kuitenkin kertynyt jo aiemmin parinkymmenen vuoden kokemus. Pron puheenjohtajan Niko Simolan mielestä liiton pitää olla jäsenilleen yhä merkityksellisempi käytännön toimija ja vahva edunvalvoja. Prosessi on ollut pitkä ja hidas. Silloin yritykset, joissa tuottavuus on parasta, pärjäävät. Simolan mukaan sitä parhaillaan puntaroidaan, miten se vaikuttaa liittoon ja sen jäsenistöön. VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMINEN on ammattiliitoille toimintaympäristön muutos. de_05062025_26.indd 26 de_05062025_26.indd 26 27.5.2025 10.52 27.5.2025 10.52. On myös koko joukko ihmisiä, jotka harkitsevat luopuvansa liiton jäsenyydestä. Suurin osa on pysymässä liittojen jäseninä. Siihen liittyy asioita, joita kukaan yksittäinen työntekijä ei pysty itselleen neuvottelemaan, Simola sanoo. Simolan mukaan kyllä, vaikka esimerkiksi Prossa on suuri määrä myös ei-yleissitovia sopimuksia, joiden kautta työehtoja laajasti noudatetaan. Millainen tämä tes-kierros on ollut. Toisaalta eri tutkimuksissa yleisin liittoon kuulumisen syy on se edunvalvonta. päätöksenteossa kuin julkisessa keskustelussa. Pitääkö liittojen ryhtyä tuotteistamaan itseään enemmän. – Tänä päivänä ehkä on monipuolistunut se, minkä takia liittoihin kuulutaan. – Se näkyy meidän strategiassamme siten, että yksi tavoitteemme on parantaa yhteiskunnallista vaikuttavuuttamme ja palkansaajien asemaa niin poliittisessa PRO TOIVOTTAVASTI TYÖNTEKIJÄT NÄKEVÄT TÄMÄN HALLITUKSEN RATKAISUN TAAKSE. – Keskeinen näkökulmamme nyt on se, että toivottavasti kaikki suomalaiset työntekijät näkevät tämän hallituksen ratkaisun taakse ja ymmärtävät, että on syitä, minkä takia halutaan puuttua järjestäytymiseen. Se ei ole työntekijöiden etu, miksi siihen halutaan puuttua, vaan ammattiliittojen aseman heikentäminen. Simola on nyt tes-neuvotteluissa ensimmäistä kertaa puheenjohtajan roolissa. 26 Demokraatti Edunvalvoja ”Työntekijäpuolen yhteistyötä pitää kyetä tiivistämään.” Teksti ja kuva Anna-Liisa Blomberg A mmattiliitto Pro on päivittänyt tänä keväänä strategiansa kovan tes-kierroksen ja hallituksen työmarkkinauudistusten keskellä. Onko liitoista tullut entistä enemmän tuote, joka ostetaan ja jolta ehkä odotetaan muutakin kuin työehdoista sopimista. Simola näkee parantamisen varaa puolin ja toisin. – Tämä on ihan puhtaasti ideologinen ratkaisu, minkä maan hallitus on tehnyt. Mitä ajatuksia se herättää. Simola pitää kuitenkin tärkeänä, että yleissitovuuden säilymisestä huolehditaan. Hänet valittiin tehtäväänsä viime marraskuussa. Erilaisissa kyselyissä valtaosa ihmisistä on kertonut, ettei verovähennysoikeuden poisto vaikuta heihin. Siis se perusasia, minkä takia liitot ovat olemassa. Samanaikaisesti kuitenkin pitää huomioida, että olemme hakeneet tälle kierrokselle ostovoimaa parantavia palkkaratkaisuja ja niitä emme olisi ilman työtaisteluita saaneet, Simola summaa. – Näemme sen niin, että yleissitovuus on myös yritysten etu ja suomalaisen kansantalouden etu, koska silloin yritykset kilpailevat osaamisella ja innovaatioilla eivätkä työvoimakustannuksilla. Huolettaako yleissitovuuden kohtalo. – Meidän pitäisi pystyä samaan aikaan sopimuksia ilman työtaisteluita. HALLITUS ON omilla toimillaan tuonut monia muutoksia työmarkkinakenttään. Mihinkään äkkinäisiin liikkeisiin tuskin on tarvetta, Simola arvioi
DEMOKRAATILLE NIELSEN korosti kokouksen jälkeen, että sama kansainvälisen oikeuden ja sopimusten noudattamisvelvoite tulee olla aina; ei vain silloin, kun on itse pulassa. de_05062025_26.indd 27 de_05062025_26.indd 27 27.5.2025 10.52 27.5.2025 10.52. GRÖNLANTI KUULUU Tanskan kuningaskuntaan, mutta sillä on laaja itsehallinto. Siksikin esimerkiksi Ukrainan tukeminen, niin kauan kuin tarvitsee, on myös Grönlannin asia. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut toistuvasti, että haluaa Tanskalle kuuluvan Grönlannin Yhdysvaltojen hallintaan. Emme ole sotilasvalta, mutta meillä on globaali vastuumme toimia oikein. Trump on väläytellyt ostohalukkuuden ohella jopa sotilaallista voimankäyttöä – vaikka itsehallintoalueen emämaa Tanska on Naton jäsen ja on ollut sen aktiivisimpia eurooppalaisia toimijoita. Samaa viesti myös Suomessa vieraillut Tanskan pääministeri Mette Frederiksen: – Grönlannin asioista päätetään Grönlannissa, ei missään muualla, hän sanoi. Grönlanti ei ole EU:n jäsen, mutta sillä on kalastussopimus tärkeästä elinkeinostaan unionin kanssa sekä merentakaisen alueen erityisasema. – Tarvitsemme tukea ja liittolaisia, ja olemme kiitollisia niistä. 27 Demokraatti Grönlanti ei ole kaupan GRÖNLANTI ”Grönlannin asioista päätetään Grönlannissa, ei missään muualla.” Teksti Susanna Luikku / Kuva iStock S uomessa viime viikolla vieraillut Grönlannin tuore pääministeri Jens-Frederik Nielsen muistuttaa, että maan laajapohjainen hallitus ja ylivoimainen enemmistö kansalaisista vastustavat Yhdysvaltojen pyrkimyksiä hankkia saari hallintaansa. Grönlannin näkökulmasta kansainvälinen turvallisuustilanne on äärimmäisen kireä, Nielsen sanoo. Nielsen painotti, että Grönlanti ei halua ulkopuolisten sekaantuvan asioihinsa eikä niitä mahdollisia taloudellisia tai muita hyötyjä, joita Trumpin hallinto esittelee. Ja se on se viesti, joka mielestäni on tärkeintä ymmärtää. – Emme tule ikinä olemaan palanen omaisuutta, jonka kuka tahansa voi ostaa. Kun Yhdysvaltain varapresidentti J. Sen sijaan ulkoministeri Marco Rubio on ilmoittanut, että Yhdysvallat kunnioittaa Grönlannin itsemääräämisoikeutta. Mutta meillä on laaja neljän puo lueen hallitus, ja enemmistö kansastamme ei halua kuulua Yhdysvaltoihin missään muodossa, hän sanoi Demokraatille. Vance vieraili maaliskuun lopulla Yhdysvaltain avaruusvoimien tukikohdassa Grönlannin luoteisrannikolla, hän kritisoi Tanskaa Grönlannin kansan ja ”tämän uskomattoman kauniin maa-alueen turvallisuusarkkitehtuurin” laiminlyönnistä. –Tietenkin aina löytyy joitain, jotka ajattelevat toisin; se kuuluu demokratiaan. – Tapa, jolla meistä on puhuttu, saa ihmiset tuntemaan olonsa turvattomaksi, hän kommentoi ilmapiiriä kotimaassaan. Nielsen painotti hiljattain myös Tanskan-vierailullaan, että Grönlanti ei tule koskaan olemaan kaupan. Itsehallinnon ulkopuolelle kuuluvat silti esimerkiksi ulko-, turvallisuusja valuuttapolitiikka. Eli kansainvälisten lakien, sopimusten ja arvojen mukaan – ja juuri siksi, että kaikki valtiot eivät niitä jaa, hän sanoi. Trump on perustellut puheitaan USA:n kansallisella turvallisuudella, mutta epäilemättä myös Grönlannin runsailla luonnonvaroilla – mineraaleilla, öljyllä ja maakaasulla – ja silkalla egoistisella voimapolitiikalla on osansa niihin. D. Maassa on noin 56 500 asukasta, joista vajaa kolmasosa asuu pääkaupungissa Nuukissa
Britannian on vastineeksi noudatettava automaattisesti eläimiä ja kasveja koskevia EU:n sääntöjä, ja ensi kertaa brex itin jälkeen EU:n tuomioistuimet saavat taas toimivallan Britanniassa näillä sektoreilla. Joka tapauksessa EU on luopunut ankarasta säännöstään, jonka mukaan maa 28 Demokraatti de_05062025_28.indd 28 de_05062025_28.indd 28 27.5.2025 11.03 27.5.2025 11.03. Vain yhdeksän vuotta sitten Britannia lähti Euroopan yhteisöstä ylimielisenä ja niskojaan nakellen. Mutta kun tullissa piti selvittää tavaran brittiläinen alkuperä, se aiheutti byrokratiaa, vei aikaa ja maksoi yrityksille maltaita. Britit pääsevät myös EU:n energiamarkkinoille, emissiokaupan yhtenäistämiseksi ja jotta sähkön esteetön kulku voidaan taata koko alueelle. Teksti Eeva Lennon / Kuva iStock V ladimir Putin ja Donald Trump ovat ajaneet Britannian ja EU:n uudelleen toistensa syliin. Elintarvikekauppa kanaalin yli on romahtanut brexitin jälkeen. Nyt juomien ja elintarvikkeiden kauppa Britannian ja EU:n välillä pelastettiin poistamalla ”eläintieteellisellä sopimuksella” kasveja ja eläimiä koskeva byrokratia tullirajoilta. Ja onhan siitä tietysti hyötyä tänne ruokaa tuoville EU-maillekin. 28 Demokraatti 28 Demokraatti BRITANNIA Minianti-brexit EU:n ja Britannian suhteet lämpenevät. Tämä on pikkusumma verrattuna niihin tuhoihin, jotka brexitin luomat kaupan esteet ovat briteille aiheuttaneet. ”Globaali Britannia” paljastui pelkäksi haihatteluksi. Ensimmäinen huippukokous on nyt pidetty. Boris Johnson oli neuvotellut vapaakauppasopimuksen EU:n kanssa, ja periaatteessa tullia ei tarvinnut maksaa. Edelleen 46 prosenttia maan tavaraviennistä menee Euroopan yhteisöön. Mutta kyseessä on vasta ensimmäinen askel ja britit toivovat voivansa vähitellen neuvotella pois loputkin kaupan esteet saadakseen taloudellisen kasvunsa takaisin. UKRAINAN SOTA sai britit jälleen tuntemaan itsensä eurooppalaisiksi, ja jo pääministeri Rishi Sunakilla alkoi olla toinen ääni kellossa. Mutta brexit paljastui taloudelliseksi katastrofiksi Britannialle, se menetti noin neljä prosenttia kansantuotteestaan pysyvästi, vienti mantereelle romahti, eikä ulkomaalaisilla enää ollut samaa intoa sijoittaa saarivaltakuntaan. PÄÄMINISTERI KEIR Starmerin mukaan huippukokouksen saalis oli briteille yhdeksän miljardin punnan arvoinen, ja se lisää kansantuotetta noin 0,3 prosentilla seuraavan 15 vuoden aikana. Sen tärkein aikaansaannos oli Britannian ja EU:n puolustussopimus, joka johti osapuolet kiinteään sotilasyhteistyöhön ja päästi Britannian osalliseksi EU:n aseiden valmistuksen edistämiseen tarkoitettuun 150 miljardin erikoislainarahastoon (yksi punta on noin 1,19 euroa). Mutta vasta työväenpuolueen hallitus on pannut töpinäksi
Jopa alun perin diplomaattinen Emmanuel Macronkin on korottanut äänensä kulttuurin puolesta. Jos laitonta maahanmuuttoa ei saada kuriin, äänestäjät arvioivat, ettei työväenpuolue ole edeltäjiään parempi. Yhdeksän kymmenestä ei näe mitään hyötyä brexitistä itselleen tai Britannialle. Tämä kaikki on raivostuttanut eritoten keskiluokkaa: kuinka brittiystävääni ärsyttikään jonottaa tunnin Hampurissa passijonossa irlantilaisen vaimon solahtaessa EU-passeineen sisään tuossa tuokiossa. 29 Demokraatti de_05062025_28.indd 29 de_05062025_28.indd 29 27.5.2025 11.03 27.5.2025 11.03. 29 Demokraatti 29 Demokraatti on joko EU:n sisällä tai ulkona, ja ”kirsikoiden poimimista” ei suvaita. EU ei suostunut kompromissiin ilman kovaa vastinetta: Britannian oli pidennettävä vielä kahdellatoista vuodella EU-maiden kalastajien oikeutta kalastaa Britannian vesillä. Sitä kohti ollaan kuitenkin menossa. KUNNIOITTAAKSEEN EDES näennäisesti ”globaalia Britanniaa” Keir Starmer on ilmoittanut, että hän ei aio valita EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Keir Starmer pyrkii näennäisesti tasapainottelemaan EU:n, Yhdysvaltojen ja Kiinankin välillä: hän kävi jokin aika sitten Kiinassa lämmittämässä suhteita. Myöskin Australian työväenpuolueen johtaja Anthony Albanese sanoi Trumpille suorat sanat ja äänestäjät antoivat hänelle vastoin odotuksia uuden mandaatin äskeisissä vaaleissa. Britit ovat nyt saaneet poimituksi pari kirsikkaa ilman, että heidän on Norjan tavoin tarvinnut liittyä sisämarkkinoille tai edes tulliliittoon kuten Turkki. Jos siis jokin tuleva brexit-fanaattinen brittihallitus yrittää viedä EU:n kalastajilta oikeuden kalastaa näillä vesillä, siinä menee saman tien koko eläintieteellinen sopimus. Brexitin isät Farage ja Boris Johnson eivät ole joutuneet tilille sen tuhoista, koska vanhat puolueet eivät uskalla puhua suoraan. Briteillä onkin takataskussa jo kauppasopimus sekä Yhdysvaltojen että Intian kanssa. Eivätkö äänestäjät siis osaa yhdistää Faragea brexitiin. Sen sijaan Starmerin hallitus epäröi antaa nuorisolle entisiä opiskeluja työskentelyoikeuksia, koska se voi lisätä maahanmuuttoa tänne. Varsinkin katurikollisuuden lisääntyminen on saanut britit tuntemaan, että edellinen hallitus ajoi maan anarkiaan. Kalastus on lopultakin vain 0,03 prosenttia Britannian kansantuotteesta. Kun britit äänestivät vuoden 2016 kansanäänestyksessä brexitin puolesta, he eivät tajunneet, että he samalla menettivät esteettömän liikkumisoikeutensa Manner-Euroopassa ja veivät lapsiltaan oikeuden opiskella ja tehdä työtä ”Euroopassa”. Muusikoiden vapaaseen liikkumisoikeuteen ei EU suostunut. Äänestäjät näyttävät myös palkitsevan ne johtajat, jotka ovat sanoneet railakkaasti vastaan Donald Trumpille kuten Kanadan Mark Carney tai Tanskan demaripääministeri Mette Frederiksen. Pitkien kiertueiden loppu Manner-Euroopassa on koitunut tuhoisaksi monille brittimuusikoille. Mutta miksi he sitten suosivat sankoin joukoin Nigel Faragea, brexitin isää, ja hänen Reform UKpuoluettaan, kuten äskeiset kunnallisvaalit, täytevaalit ja mielipidetutkimukset osoittavat. Sehän on pientä lailliseen maahanmuuttoon verrattuna, mutta siitä on tullut Britannian sekasorron symboli. Jotkut kyllä epäilevät, että ei olisi kannattanut pitää kiirettä Yhdysvaltojen sopimuksen kanssa ja osoittaa sellaista tahdikkuutta Donald Trumpin möhläyksiä kohtaan. Siitä tuli tuhoisa symboli Starmerin hallitukselle. Mutta äänestäjää ärsyttää enemmän laiton maahanmuutto pikku veneillä Calais’ta Doveriin ja se lisääntyy jatkuvasti. Se on tietysti mahdollista, kun Keir Starmer – konservatiiveistä nyt puhumattakaan – ei halua puhua brexitistä ja sen tuhoista, jotta hän ei loukkaisi brexitiä äänestäneitä työväenpuolueen äänestäjiä. Ja tämä oikeus liitettiin eläintieteelliseen sopimukseen. Ja mitäpä täkäläisiä kalastajia hyödyttää oikeus kalastaa yksin täällä, jos he sitten eivät saa byrokratian takia saalistaan ajoissa markkinoille mantereelle ja se mätänee. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Keir Starmer yrittää taistella Faragen suosiota vastaan supistamalla maahanmuuttoa. Ehkä jo tänä kesänä britit pääsevät EU-passijonoon, siitä on nyt sovittu. Hän on jo rajoittanut pienituloisten laillista maahanmuuttoa: vastaisuudessa työnantaja ei saa värvätä tänne ulkomaalaista pienituloista työvoimaa, jos hän ei pysty todistamaan, että hän on värvännyt ja kouluttanut paikallista väkeä. Heti viime kesänä alkaneen valtakautensa alussa Starmerin suosio romahti, koska hän vei 300 punnan lämmityslisän kaikilta muilta paitsi köyhimmiltä eläkeläisiltä. Odottamalla voi saada paremman sopimuksen, kun Yhdysvaltojen presidentti alkaa jo jänistää tariffisodassaan. Mutta brittien enemmistö haluaisi nyt palata Euroopan yhteisöön, enää kolmasosa briteistä uskoo gallupien mukaan brexitiin. Nyt pääministeri on osittain perääntynyt, ja ensi talvena rahaa on luvassa suuremmalle joukolle köyhimpiä eläkeläisiä
Oi keuskomissaari Michael McGrath puolestaan totesi viime kesänä, että etenkin pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat enemmän tukea tietosuoja-asetuksen noudattamiseen. de_05062025_30.indd 30 de_05062025_30.indd 30 26.5.2025 13.52 26.5.2025 13.52. 30 Demokraatti TIETOSUOJA GDPR – Brysselin efekti Maailman tunnetuinta tietosuojalakia uhkaa nyt byrokratian purkutalkoot. GDPR:n byrokraattista taakkaa halutaan keventää erityisesti pk-yritysten osalta. Nyt saman ennakoidaan tapahtuvan uudestaan. Asetuksen tärkeyttä kuvaa hyvin se, että tällöin Euroopan parlamenttiin jätettiin asetusta koskien yli 3 000 muutosehdotusta. Teknologiayritykset investoivat rajusti vaikuttaakseen lain lopulliseen muotoon. Kun GDPR:ää neuvoteltiin vuosina 2012–2016, Brysselissä käytiin yksi EU-historian suurimmista vaikuttamiskampanjoista. GDPR:n kohtalo on hyvä esimerkki muutospaineesta, jossa Euroopan unioni pyrkii tekemään taloudestaan kilpailukykyisemmän suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. GDPR:N AVAAMINEN on kuitenkin poliittisesti herkkä kysymys. Näille toimijoille asetuksen dokumentointivaatimukset, kuten tietojenkäsittelytoimien kirjaaminen ja tietosuojavaikutusten arvioinnit, ovat olleet pitkään raskas taakka. Sitä on pidetty malliesimerkkinä ”Brysselin vaikutuksesta” eli sääntelystä, joka on vaikuttanut maailmanlaajuisesti tietosuojalainsäädäntöihin ja tehnyt Euroopasta yksityisyyden puolustamisen edelläkävijän. Tietosuoja-asetusta – tai sen tulkintaa – tullaan kuitenkin todennäköisesti muuttamaan, kun EU-komissio jatkaa lupaamaansa ohjelmaa yritysten sääntelytaakan keventämiseksi. Tietosuojalainsäädännön kohdalla kyse ei ole vain byrokratiasta, vaan eurooppalaisten perusoikeuksista, joihin henkilötietojen suoja kuuluu. Lain uudelleenkäsittely tuo väistämättä mukanaan myös lobbauskilpailun, joka muistuttaa asetuksen alkuvaiheita. GDPR:n keventämissuunnitelmat kohdistuvat erityisesti yrityksiin, joissa on alle 500 työntekijää. Tämä on linjassa myös entisen Italian pääministerin Mario Draghin viime syksynä julkaistun talousraportin kanssa. Teksti Mika Horelli / Kuva iStock E uroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus GDPR on ollut viimeiset seitsemän vuotta EU-lainsäädännön kansainvälinen menestystarina. Hänen mukaansa tavoitteena ei ole purkaa suojaa, vaan tehdä sen noudattamisesta vähemmän kuormittavaa. Tanskan digiministeri Caroline Stage Olsen tiivisti komission suunnan pari viikkoa sitten toteamalla, että yksityisyys on välttämätöntä, mutta typerä sääntely ei ole. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on nimennyt sääntelyn purkamisen yhdeksi päätavoitteistaan, ja komissio on jo esitellyt samansuuntaisia yksinkertaistamispaketteja esimerkiksi kestävyysraportointia ja investointibyrokratiaa koskien. Raportissa Draghi varoitti, että EU:n monimutkainen sääntely estää sen taloutta kirimästä suurvaltojen rinnalle ja nosti esiin juuri GDPR:n ja tekoälyasetuksen esimerkkeinä lainsäädännöstä, joka tukahduttaa innovaatioita. Komission mukaan ehdotus asetuksen yksinkertaistamisesta on määrä julkaista viimeistään kesäkuussa
Jotta yritys voi myydä tuotteitaan tai palveluitaan EU:ssa, sen on noudatettava EU:n sääntöjä esimerkiksi kuluttajansuojan, ympäristönsuojelun tai tietosuojan osalta. ”BRYSSELIN VAIKUTUS” tarkoittaa ilmiötä, jossa Euroopan unionin tiukka ja laaja-alainen sääntely ulottuu EU:n rajojen ulkopuolelle ja vaikuttaa kansainvälisesti. YKSITYISYYS ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ, MUTTA TYPERÄ SÄÄNTELY EI OLE. Näkyvimmin kritiikkiä on esittänyt varapresidentti J.D. de_05062025_30.indd 31 de_05062025_30.indd 31 26.5.2025 13.52 26.5.2025 13.52. VIIME KUUKAUSINA Yhdysvallat on arvostellut EU:n tietosuoja-asetusta useissa kansainvälisissä yhteyksissä. Teos on analyysi siitä, miten EU:n sääntely vaikuttaa globaaleihin markkinoihin ja yritysten toimintaan myös unionin ulkopuolella. 31 Demokraatti YKSITYISYYDEN PUOLUSTAJAT pelkäävät, että avoin ovi yksinkertaistamiseen voi muuttua portiksi lain vesittämiselle. Lisäksi yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt, kuten Metan Mark Zuckerberg, ovat vaatineet Trumpin hallintoa puolustamaan niiden etuja EU:n sääntelyä vastaan. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Tämän näkemyksen jakoi myös itävaltalainen tietosuoja-aktivisti Max Schrems, joka muistutti, että GDPR:n ydin on kirjattu EU:n perusoikeuskirjaan eikä sitä voi yksinkertaisesti vain kumota. Columbian yliopiston suomalaislähtöinen professori Anu Bradford kirjoitti vuonna 2020 julkaistussa kirjassaan The Brussels Effect – How the European Union Rules the World Brysselin vaikutuksesta. Digitaalisten oikeuksien järjestö EDRi:n asiantuntija Itxaso Domínguez de Olazábal huomautti Politicon haastattelussa, että jopa rajattu ja hyvää tarkoittava ehdotus voi johtaa ennakoimattomiin seurauksiin. Komission mukaan tavoitteena ei ole koskea GDPR:n perustavoitteisiin, mutta komissiossa tiedetään hyvin, kuinka vaikeaa on rajata keskustelu vain teknisiin yksityiskohtiin, kun pelissä on miljardien arvoinen ekosysteemi, jossa ideologisesti vastakkain ovat kansalaisten suojelu ja toivo talouskasvusta. GDPR:n ohella hyvä esimerkki Brysselin vaikutuksesta on ja kemikaaleja koskeva REACH-asetus, joka on saanut monet kansainväliset yritykset noudattamaan samoja vaatimuksia myös muualla maailmassa. Myös presidentti Donald Trump kritisoi EU:n sääntelyä, syyttäen EU:ta epäreilusta kohtelusta ja siitä, että GDPR:n mukaiset sakot yhdysvaltalaisille teknologiayrityksille ovat käytännössä veroja amerikkalaisyrityksille. Näin EU:n sääntely leviää myös sen ulkopuolelle, vaikka EU ei aktiivisesti veisi sääntöjään muihin maihin. Myös EU:n tiukat kuluttajansuojaja kilpailusäännöt vaikuttavat suurten teknologiayritysten toimintaan globaalisti. Vance, joka kuvaa EU:n sääntelyä ylisääntelyksi ja vertasi sitä jopa neuvostoaikaiseen sensuuriin. Tämä tapahtuu erityisesti siksi, että EU:n sisämarkkinat ovat maailman suurimpia ja taloudellisesti niin merkittäviä, että kansainväliset yritykset haluavat päästä niille markkinoille. Usein yritykset eivät halua ylläpitää kahta erilaista tuotantotai toimintamallia – yhtä EU:lle ja toista muulle maailmalle – vaan ne ottavat käyttöön EU:n standardit kaikkialla toiminnassaan
Hän perusteli puoluevaltuustossa uu distuksen kaatumisen todennäköisyyttä muun muassa sillä, että valtiovarainmi nisteriön mukaan verovähennysoikeu den poisto symmetrisesti myös työnan tajapuolelta on hankala toteuttaa. de_05062025_32.indd 32 de_05062025_32.indd 32 27.5.2025 11.58 27.5.2025 11.58. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) tekee hyvää työtä ja laittaa itsensä likoon, mutta hallituksella ei ole yhteistä ja yhtenäistä Lähiidän po litiikan linjaa. Mitä Gazassa näemme on uusi musta tahra ih miskunnan historiassa, Lindtman sanoi. – Gazan kahta miljoonaa asukasta ol laan siirtämässä hyvin pienelle, Espoota pienemmälle alueelle tai vaihtoehtoisesti kokonaan muihin maihin. Suomi on yksi näistä maista. AY-JÄSENMAKSUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTO VOIDAAN KAATAA JO ENNEN SEN VOIMAANTULOA. – Olen vakuuttunut, että selkeä enem mistö eduskunnasta asettuisi tukemaan Palestiinan valtion tunnustamista, jos asia eduskuntaan tuotaisiin. – Suomen pitäisi vastata Ranskan esit tämään kutsuun myönteisesti ja käynnis tää välittömästi valmistelu Palestiinan tunnustamisesta. Jatkuessaan tämä syö Suo men ulkopoliittista uskottavuutta. Hallituksen toimintaa Lähiidän asiassa Lindtman kuvasi vaikeaksi. Hallituksen esitys pitäisi saada edus kuntaan viimeistään syyskuussa, jotta laki ehtisi ensi vuoden alussa voimaan. LINDTMAN PITÄÄ todennäköisenä, että hallituksen puoliväliriihessään päättämä ammattiliittojen jäsenmaksujen verovä hennysoikeuden poisto voidaan kaataa jo ennen sen voimaantuloa. Näin toimien voimme kesäkuussa olla YK:n New Yorkin kah den valtion mallia käsittelevässä kor kean tason konferenssissa kokoamme suurempi toimija maailmanpolitiikassa. Lainsää däntötyössä suuria vaikeuksia jo pelkäs tään tästä näkökulmasta. – Syy on ilmeinen. – Hamasin hyökkäys, sen toiminta terroristijärjestönä, ja sen aloittama sota ovat yksiselitteisen tuomittavia, mutta mikään ei oikeuta Israelin nyt tekemiä ja suunnitteilla olevia hirvittävyyksiä. Orpon hallitus ei perussuomalais ten ja kristillisdemokraatien vuoksi tule Lindt manin mukaa Palestiinaa muussa tapauksessa tunnustamaan. Parhaillaan Israelin armeija valmistau tuu valtaamaan Gazan alueen kokonaan. Eduskunnan kantaan nojaten presidentti voisi yhteistoiminnassa hal lituksen kanssa päättää Palestiinan tun nustamisesta osana kansainvälistä yhtei söä, Lindtman sanoi. Teksti Demokraatti, STT Kuva Lehtikuva, Markku Ulander S DP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vaatii pääminis teri Petteri Orpoa (kok.) antamaan eduskunnalle Ga zan tilanteeseen ja Palestii nan tunnustamiseen liittyvän selonteon. SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa puhuneen Lindtmanin mukaan tavoite on Palestiinan valtion tunnustaminen. 32 Demokraatti PALESTIINA Hallitus syö Suomen uskottavuutta Tavoitteena kiertotie Palestiinan tunnustamiseksi. LINDTMANIN MUKAAN on ratkaisevaa, mitä tekevät ne maat, jotka eivät ole vielä tunnustaneet Palestiinan valtiota. Riskinä on, että tuhansia ja tuhansia ihmisiä väes tön pakkosiirtojen seurauksena kuolee tauteihin, sairauksiin ja jopa nälkään. – Oikeaa aikaa heille ei ilmeisesti tule koskaan. – Käsittääkseni perussuomalaisista on korostettu, että tämän päätöksen ehto on ollut se, että se on symmetrinen. Tähän menettelyyn perustuslaki antaa selvät tienviitat. Myös päätökset tehdään myöhässä. – Hallituksen pitää tuoda vastaus Ga zan humanitaariseen kriisiin ja Palestii nan valtion tunnustaminen eduskunnan käsittelyyn selonteon muodossa
SEURAAJA STALIN on sen sijaan Kremlin tosimiesten listalla ykkösenä. Niiden pitää osata seurata, mitä heistä Venäjän uudessa historiankirjoituksessa väitetään, ja millainen rooli heille on Pu tinin uudessa venäläisessä maailmanjär jestyksessä varattu. Mikä tahansa Karjalasta löytyvä 1930lu vun vainojen joukkohauta voidaan lavas taa suomalaisten valkobandiittien teke mäksi – juuri siinä Suuressa isänmaalli sessa sodassa joka alkoi venäläisen ajan laskun mukaan vasta 1941. Putinin henkilöbrändäyksessä toteu tetaan samaa kaavaa, johon kymmenet sukupolvet ehtivät kasvaa: tässä ihmi sessä, näissä kasvoissa on teille valtion henkilöitymä. Neuvostoliiton romahtamistahan Putin on luonnehtinut murhenäytel mäksi, mutta Leninistä halutaan vaieta. Kun vielä 2000luvun alkuvuosina Kreml antoi nostalgisoida hyvien tsaarien suurval taaikaa, nyt kiistattomana ykkössanka rina on ”fasismin murskannut” Isä Au rinkoinen. 33 Demokraatti VENÄJÄ Uusi isä aurinkoinen Venäjä pakenee yhä syvemmälle tarinaan Suuresta Isänmaallisesta sodasta – ja Putin sovittelee Stalinin manttelia. Suomalaisten terroristien surmaama ”syytön virkamies” Bobrikovkin so pisi tähän kastiin mainiosti. – Koko Venäjän kansa tukee sotilai tamme Ukrainassa, Vladimir Putin ju listi paraatipuheessaan. Aina löy tyy joku venäläinen hahmo tai ryhmä, jota on naapurimaassa vedätetty tai jota vierasmaalaiset ovat rääkänneet – eli jonka kokema vääryys pitää korjata. Kansalle muistu tettiin, miten 80 vuotta sit ten neuvostosotilaat vapauttivat Euroo pan Hitlerin kätyreistä – ja samaa sa nomaa natsien häätämisestä toistetaan maan seuraavanakin missiona. Siksi jokaisen valtion, joka on tavalla tai toisella ollut osa Venäjää, joko tsaa rinvallan tai Neuvostoliiton aikana tai jopa Varsovan liiton osana, on hyvä pi tää realiteetit mielessään. Teksti Juhani Pihlajamaa / Kuva AFP, Amid Farahi T oukokuinen voitonpäivä su jui paraateineen Kremlin koreografian perinteisellä kaavalla. Historian hahmoista juuri Stalin on kokenut Putinin hallinnon aikana suu rimman kunnianpalautuksen. Maassa viljellään käsitystä, että imperiumin otteesta joko 1917 tai 1991 livahtaneet valtiot voidaan käydä hake massa takaisin, jos tarve vaatii. Tämän luomaa isänmaallista velvol lisuuttahan Putin sanoo nyt jatkavansa, kun väittää maansa puhdistavan Ukrai naa natseista ja länsimaisesta rappiosta. Mutta jotain ”Vileenin” perinnöstä on tallella: johtajan ikonisuus. Putin asemoi itsensä monitasoiseen jatkumoon Venäjän historian suurmies ten seuraksi, reippaasti Leninin ohi ja Stalinin rinnalle. Vähintään yhtä pitkään Putin halunnee istua virassaan. syyden. Ihmiset tarvitsivat ru koiltavaa ja palvottavaa, ja Leninistä saa tiin hyvä vapahtaja brändi, ikonisine ju listeineen, patsaineen ja maalauksineen. HISTORIALLA ON diktatuureissa aina pe rusteltu nykyisiä tekoja ja tavoitteita. VLADIMIR ILJITS, Leninsetä on tässä si vuraiteella, vaikka yhteiskuntakokeilu neuvostojen valtiosta oli hänen luomuk sensa. Stalinin aika antaa työkaluja – ruu miita – nykyhallinnon propagandalle. Toukokuussa valtiontelevisiossa esi teltiin ahkerasti Putinin vaatimatonta asuntoa Kremlissä. Putinilla on Stalinin lisäksi takatas kussaan liuta muita merkkihenkilöitä Venäjän historian uumenista. Hän onkin Stalinin jälkeen ensimmäinen Venäjän johtaja, joka asuu työpaikallaan, eikä rinnastus ole sattumaa. Josefsetä luikahti bolsevikkien johtoon Leninin vanavedessä, poisti kilpailijansa pelistä ja piti valtikkaa kolmisenkymmentä vuotta. Nykyisen Venäjän narratiivissa tois tellaan, että juuri Lenin erehtyi kiireessä tai puolivahingossa tunnustamaan enti sen suuriruhtinaskunta Suomen itsenäi de_05062025_32.indd 33 de_05062025_32.indd 33 27.5.2025 11.58 27.5.2025 11.58. Neuvostoval tiolta oli sata vuotta sitten nerokas oival lus luoda uskonnon ja alkuperäiskanso jen myyttien vastapainoksi mes siaskultti Leninin ympärille. Jo ennen häntä moni Neuvostoliiton kin johtajista oli rakentanut valtansa tuon kaksikon muiston varaan, mutta alempiarvoisena: joko heidän hirmu töidensä purkajana tai ”alkuperäisen” aatteen vaalijana
Myös johdonmukaisuus ja eksaktisuus viehättävät, Maliranta muotoilee. Hän muistuttaa jo toisessa maailmansodassa taloustieteilijöiden kehittelemillä peliteorioilla olleen tärkeä rooli, kun Yhdysvallat voitti Japa nin. Jos elämä olisi mennyt vähän toisin, hän olisi voinut olla osal lisena Lahden doping skandaalissa. 34 Demokraatti KASVO TODISTAMISEN TAAKKA Tohtori tuhosta tuli Suomen virallinen talousoptimisti. Työn ja talouden tutkimus Labore tutkimuslai tosta, entiseltä nimeltä Palkansaajien tutkimuslai tos, johtava Maliranta kävisi taloustieteen mainos miehestä. Ku mulatiivisuus on aika hieno piirre tieteellisessä tutkimustoiminnassa. Yhä useammin mediassa maailmaa selittää taloustieteilijä. de_05062025_34.indd 34 de_05062025_34.indd 34 27.5.2025 11.18 27.5.2025 11.18. Maliranta valitsee sanojaan tarkkaan, ”ettei suututa tovereita muissa yhteiskuntatieteissä” vastatessaan kysymykseen, mikä taloustieteissä kiehtoo. Sitä hän osin onkin, sillä Maliranta opet taa Turun yliopistossa osaaikaisena professorina. Taloustieteiden yhteiskunnallinen merkitys on kin kasvanut jo pitkään. Itsekin usein te levisiossa maailmaa kommentoiva Maliranta sa noo ilmiötä globaaliksi, mutta ei uudeksi. NykyYhdysvalloissa politiikan tutkimus ja yhteiskuntatieteet ovat jo pitkään lähestyneet taloustiedettä. Se on ratkonut ky symyksiä ja siirtynyt seuraavien kimppuun. Teksti Heikki Sihto / Kuvat Jani Laukkanen T aloustieteilijä Mika Maliranta tunnustaa, että ei koululaisena edes tien nyt taloustieteen olemas saolosta. – Uskaltaako sanoa, jos ei katso sivuille, että ta loustiede on mennyt vauhdilla eteenpäin viimei sen reilun 100 vuoden aikana
35 Demokraatti OLEN POHJOIS MAISEN HYVINVOINTI VALTION KANNATTAJA, MARKKINA TALOUSHENKISELLÄ PAINOTUKSELLA. de_05062025_34.indd 35 de_05062025_34.indd 35 27.5.2025 11.18 27.5.2025 11.18
Hän on itse tyytyväisin kirjan lukuun, missä hän purkaa 12 myyttiä kasvues teistä. – Taustaryhmänsä äänitorveksi lei maaminen ei tunnu mukavalta, mutta sellainen pitää ottaa enemmän haas teena. Kaikissa tutkimuslaitok sissa on vahva akateeminen osaaminen ja kaikki tekevät kovatasoista kansainvä lisen tason tutkimusta. – Asia, joka tapahtuu kerran tai kaksi vuosisadassa, pandemia. Tämä oli Suo HAUKKUJA TULEE SEKÄ OIKEALTA ETTÄ VASEMMALTA. Maliranta teki tuolloin useammankin kriittisen kirjoituksen, joissa hän ruoti Suomen pidemmän aikavälin talouskasvunäky miä ja ictalan odotuksia katteettomasta optimismista. Asetelma on vähän vaikea selittää so menillittäjille, mutta talouspolitiikan päätöksentekoporukoissa tutkimustyö tämme arvostetaan. Malirannan mielestä Koiviston ajat telu oli usein niin loogista ja osaavaa, että hänen johtopäätöksistään ei edes tarvitse olla samaa mieltä. Hän kuvaa Koiviston otetta yhteiskun nalliseen talouspoliittiseen keskusteluun samaan aikaan niin hätkähdyttäväksi, kiehtovaksi ja filosofiseksi, että sellai seen törmää harvoin. Tä hän kuuluu Malirannan mukaan myös se, että optimistilla on nyt kova todista misen taakka. Sieltä tulee osaa minen ja riippumattomuuden vaatimus. Toinen Suomelle myön teinen tekijä on yritysten tkitoimin nassa 2010luvulla tapahtunut merkit tävä rakennemuutos. – Jos politiikan tutkijat ovat käänteistä yllättyneitä, niin kai taloustieteilijöilläkin on tällaisten tapahtumien takia oikeus olla väärässä, Maliranta puolustelee. – Päätekijä, jos olen oikeassa, on, että Suomen yrityssektorin tuottavuusero Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna alkaa kaventua. – Koiviston kirjoissa on upeaa, että hän puhuu filosofiasta yleisellä tasolla. Hän tun nustautuu Koiviston suureksi ihailijaksi. Tutkimuslaitokset kirittävät ja täydentävät toisiaan, kun tutkimuskysy mykset ovat sen verran erilaisia. Maliranta on jo pitkään puhunut, kuinka Suomessa talouskasvun mahdol lisuudet ovat monia kilpailijamaita pa remmat seuraavan 10 vuoden aikana. Labore keskittyy työmarkkinoita, pal kansaajia ja kuluttajia koskeviin tutki musaiheisiin, Etla tekee elinkeinoelä män näkökulmasta kiinnostavia tutki muksia, Pellervon taloustutkimus kes kittyy alkutuotantoon ja VATT on julkis talouden tutkimuslaitos. Hän painottaa, että omalla kohdalla talousoptimismi on analyysin tulos, ei mikään luonteenpiirre. de_05062025_34.indd 36 de_05062025_34.indd 36 27.5.2025 11.18 27.5.2025 11.18. Usein tällainen filosofointi jää vähän il maan, mutta Koivistolla kyse on käytän nön ajattelusta, joka kertoo, kuinka ylei nen filosofinen teoria toteutuu erilaisissa yhteiskunnallisissa tilanteissa. Miksi edessämme on vahvan talouskasvun aika. – Pidän myös Koiviston ajatuksesta, että aina pitää olla vähän huolissaan. Synkistelyyn taipuvaisessa Suomessa on helppo saada optimistin leima. Valtiomiestason pohdiskelua, Maliranta summaa. Se on terve lähestymistapa. – Pidän vuodessa noin 50 esitelmää tai luentoa. Myös myyttien murtamisessa to distamisen vastuu vaati paljon perus teellista tarkastustyötä. MALIRANTA KEHUU suomalaista talous tieteellistä tutkimusta, jossa hänen joh tamansa Labore on yksi neljästä akatee mista käytännön tutkimusta tekevästä tutkimuslaitoksesta. Ja lai tokset myös tekevät paljon yhteistyötä. Hän taisi päätyä omalla kohdallaan arvioon optimistinen pessimisti. Maliranta myöntää kirjaprosessin ai kana kyseenalaistaneensa optimistista tulkintaansa, mutta kertoo saaneensa kirjasta kollegoilta myönteistä palau tetta. Koivisto myös pohti optimismin roolia elämässä. Todistamisen taakkaa hän purkaa muun muassa viime vuonna ilmestyneessä kir jassaan Pinnan alta. Tässä oltiin jo lähellä 2010, mutta Nokian takia finanssikriisin jäl keinen aika oli Suomessa monia muita maita karumpi. Siinä on luotu ajatte lun kehikkoja, monella alalla toimiva työkalupakki käytännöllisten ongelmien ratkaisemiseen. Maliranta painottaa, että työnjaosta huolimatta edellä mainitut tutkimuslai tokset eivät ole taustayhteisöjensä lob bareita. Tämä tosin tapah tui jo ennen finanssikriisiä. Suomen talouden nousua pitkään en nustanut Maliranta oli aikoinaan myös melkoinen talouspessimisti, jopa toh tori tuhoksi kutsuttu. SUOMALAISEEN LUONTEESEEN sopii ajatus ”pessimisti ei pety”. SUOMEN VIRALLINEN talousoptimisti on ilmaus, mikä on viime vuosina liitetty Malirantaan. Maliranta edelleen näkee Suomen ta louskehityksen optimismin perustel tuna, mutta toteutumisaikataulu voi ve nyä. Kirja taklaa lähes kaikki ta loustieteen vastaiset näkemykset, joita noissa tilaisuuksissa on minulle esitetty. Tällä kertaa syyt ovat hyvät ja glo baalit: pandemia, Venäjän hyökkäys Uk rainaan ja Trump. 36 Demokraatti D-KASVO – Oma tulkinta taloustieteiden pärjää miselle on, että se on ollut tieteellisiltä menetelmiltään todella edistyksellinen ja monipuolinen. Ja tämänkin Koivisto osasi perustella. Tosin opti mistikin voi pettyä – tai ainakin joutua myöntämään, että optimismin toteutu mista voi joutua odottamaan arvioitua pidempään. Suomen edesmennyt virallinen fundee raaja, Mauno Koivisto, on Malirannan mielestä hyvä esimerkki syvällisestä ta louspoliittisesta ajattelijasta. Kirja latoo uutta ja vanhaa tutkimus tietoa sekä muuta faktaa talousoptimis min perusteluiksi. – Meillä on hyvä ja toisiamme täyden tävä työnjako
Oikeistodemarin asemesta Maliranta asemoi itsensä ”pohjoismaisen hyvin vointivaltion vannoutuneeksi kannatta jaksi”, markkinataloushenkisellä paino tuksella. Miksi edessämme on vahvan talouskasvun aika. tutkinut muun muassa talouskasvua, tuottavuutta, työntekijöiden liikkuvuutta, innovaatioita ja kilpailua . MALIRANTAA edel leen harmittaa, että hän vuosia sitten lipsautti itsestään tällaisen ilmauksen toimittajalle. 37 Demokraatti MIKA MALIRANTA . Uskon edelleen, että Suomella on vahvat perusteet seuraavan 10 vuoden aikana aikaisempaa vahvempaan kas vuun, mutta laskusuhdanne voi hidas taa trendin toteutumista. Iso kuva, pitkän ai kavälin trendi, ei kuitenkaan ole muut tunut. Maliranta pelkää, että Trumpin toimet voivat iskeä Suomeen kovempaa kuin moneen muuhun maahan. Uudesta suh dannekuopasta uhkaa tulla pidempi ja syvempi kuin monessa muussa Euroo pan maassa. Osa vihaa ilmausta oikeistosanan takia, osa demarin takia. taloustieteen tohtori . työskennellyt aiemmin tutkimusjohtajana Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa, osa-aikaisena professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa, Tilastokeskuksessa ja ennen nykyistä tehtävää Kilpailuja kuluttajaviraston tutkimusprofessorina . toimii mm. syntynyt Kotkassa 1968 . Haukkuja tulee sekä oikealta että vasem malta, Maliranta huokaisee ja jatkaa: – Monen demarien mielestä oikeisto demari on yhtä paljon demari kuin pu nainen on nainen. valmistui maisteriksi vuonna 1993, lisensiaatiksi 1997 ja tohtoriksi kansantaloustieteestä vuonna 2003 . OIKEISTODEMARI. – Hyvinvointivaltio on upea idea ja valtava innovaatio, ajatus, että yhteis kunta panostaa markkinoiden toimi vuuteen. Ja sitten Trump ja tariffit. de_05062025_34.indd 37 de_05062025_34.indd 37 27.5.2025 11.18 27.5.2025 11.18. Sitten Venäjä hyökkää naapurimaahan, mikä tosin tapahtuu useammin kuin kerran vuosisadassa. Laboren johtaja vuodesta 2021 ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun osa-aikainen professori vuoden 2025 alusta alkaen . – Sehän oli sarkasmia, mutta jäi va litettavasti elämään. OECD:n toimiala-analyysityöryhmän puheenjohtajana, lainsäädännön arviointineuvoston varapuheenjohtajana ja tuottavuuslautakunnan jäsenenä . tehnyt Matti Apusen kanssa talouspoliittista M&A-podcastia vuodesta 2017 men kaltaiselle maalle erityisen hankala, kun olimme muutenkin vähän toipilas. (Docendo) . kirjoittanut vuonna 2024 kirjan Pinnan alta. Ehkä osin tähän liittyvä oikeis TALOUS OPTIMISMINI ON ANALYYSIN TULOS, EI MIKÄÄN LUONTEEN PIIRRE. – Tämä selittää, miksi optimismissa on otettu takapakkia ja toteutumisen ai kataulua pidennetty
SEN ROOLI ON UHKA JA MAHDOLLISUUS. de_05062025_34.indd 38 de_05062025_34.indd 38 27.5.2025 11.18 27.5.2025 11.18. 38 Demokraatti VM:LLÄ ON VALTAVASTI VALTAA
Suomen kaltainen pieni, viennistä elävä maa kärsisi erityisen paljon. Valitettavasti Trumpin takia myös toimiva markkinatalous on vaarassa. Malirannan hiihtäessä kilpaa puhut tiin jo dopingista. Lukion toisen luo kan Mika joskus haaveili, että voisi olla itse tuossa tehtävässä, vaikka todennä köisyys sille oli jo tuolloin kyseenalainen. Valitettavasti hulluja ideoita ei näemmä saa lopullisesti kuopattua, kun tutkimuksellisesti näin selvä asia nousee politiikassa välillä uudestaan pintaan. Se olisi ollut minulle tosi paha moraalinen dilemma. Maliranta pitää olennaisena miet tiä, miten VM:n valvontaa voitaisiin jat kossa kehittää. Hänelle kerrottiin, että dopingin käyttö ei ole tarpeellista, se vain nopeuttaa fyysistä kehitystä. Näin teki myös Suomessa valtiovarainministeriö, kun puoliväliriihessä hallitus kertoi tulevista veronalennuksista. Hänen mielestään Suomessa talous politiikassa on tarvetta vahvalle toimi jalle ja koordinaattorille. 39 Demokraatti D-KASVO 1 Vaihtoehtoiskustannukset Taloustieteen 3 tärkeää käsitettä 2 Dynaamiset vaikutukset 3 TÄRKEINTÄ 3 Markkinatalousmyönteisyys todemarius on Ruotsista lähtenyt, kun siellä demarihallitusten aikana voimal lisesti edistettiin hyvinvointivaltion ja markkinatalouden yhteistoimintaa. Kestävyysurheilu palasi elämään yli opistossa. Kun Malirannalta kysyy arviota dy naamisista vaikutuksista, alkaa suora nuottisesti muuten puhuvan Maliran nan hieman yllättäväkin pyörittely: vää rinymmärryksille altista, tahallistakin väärinymmärrystä, kuuluu sotaan mo lemmin puolin… – Taloustieteilijöiden valtaenem mistö oli aika hämmentynyt VM:n pe rusteluista ja laskelmista. Hän ihmettelee, mistä nousee ajatus markkinatalouden haas tamisesta. – Lisäksi Lahden episodin päähahmoja oli hiihtoaikojeni suosikkivalmentaja Kari-Pekka Kyrö. Puoliväliriihen tapaus on asia, jota ei ole aiemmin tapahtunut. Hiihtohaaveet saivat jäädä. Siihen saakka urheilijan kehitysura oli ollut lupauksia herättävä. Itse olisin kaivannut tarkempaa tukeu tumista tutkimusnäyttöön. Suun nitelmaan kuului pyrkiminen Jyväskylän liikuntatieteellisessä juuri alkaneelle val mentajalinjalle. Epävirallisessa Bmaajoukkueessa hiihtänyt Maliranta suunnitteli panos tavansa täysillä kaksi vuotta hiihtoon ja katsovansa mihin kyvyt riittävät. Vallan keskitty minen kuitenkin muuttuu vaaralliseksi, jos valta toimii itseään suojelevalla ta valla. Kilpakumppaneista hän oli kertaalleen voittanut muun muassa Mika Myllylän ja Jari Isometsän. Diplomaatti sesti sanottuna, tämän tyyppisellä ohjel malla Suomen talous tuskin vahvistuu, Maliranta muotoilee. Vakava urasuunnitelma oli kilpahiihto ja urhei luvalmennus. Lisensiaatintutkintoani tehdessä pyörittelin pitkillä lenkeillä päässäni tutkinnon asioita ja kotiin päästyäni aloin heti kirjoittaa. – VM:llä on valtavasti valtaa. Hiihtämisen tilalle tuli lähes puoliammattimaisesti maraton. Aiemmin se ei ole tuon henkisiä perusteluja esittänyt. Lukion toisella luokalla Maliranta pohti vakavasti puoliammattimaista hiihtäjäuraa. TALOUSTIEDE EI ollut nuorelle Mika Ma lirannalle itsestään selvä valinta. Olennaista on, että valta ja vastuu ovat tasapainossa. Tyttöystäväni jou tui muistuttamaan, että siinä välissä voisi käydä suihkussakin. Kohtalo, hankala sairastuminen, puut tui peliin. Viimeistään Lahden doping skandaali näytti, millainen onnenkanta moinen tämä oli. – Yksikään republikaanijohtaja ei ole aiemmin esimerkiksi kyseenalaistanut keskuspankin roolia rahapolitiikassa. Maliranta pitää ongelmallisena, jos VM:n kaltaisen superministeriön uskot tavuus heikkenisi. Ainoa asia, missä Trump seuraa edeltä järepublikaaneja, on julkisen talouden velkaantuminen. Citymaratonilla hän oli par haimmillaan kuudes, toiseksi parhaana suomalaisena 5 000 osallistujasta. de_05062025_34.indd 39 de_05062025_34.indd 39 27.5.2025 11.18 27.5.2025 11.18. TRUMP ON perustellut tekemiään veron alennuksia muun muassa niiden dynaa misilla vaikutuksilla. Maliranta valitsi opinnot Helsingin yli opistossa. Taloustieteilijöillä kun on ol lut jo toistasataa vuotta konsensus mark kinatalouden tehokkuudesta. Maliranta pitää Trumpin markkinata loudella leikittelyä kovana pelinä, jossa riskit ovat isot. Ei vielä rikki, Maliranta arvioi, mutta sär kymisvaarassa. – Teoria ja empiirinen tutkimus tuke vat näkemystä markkinatalouden toimi vuudesta. Sen rooli on samaan aikaan uhka ja mahdollisuus. – Thank God! Jos olisin jatkanut hiih toa ja päässyt valmentajaksi, olisi muu taman vuoden kuluttua tullut tietoon, että ilman epoa ei pärjää. Ma liranta kertoo tuolloin pohtineensa, että hänen kärsivällisellä luonteellaan dopin gin käytölle ei ole tarvetta. Tähän konsensukseen kuuluu, että hyvinvointi heikkenee, jos kaikkia maita hyödyttävä kansainvälinen kauppa hyy tyy. Näen VM:n vallan keskit tymisessä epäkohtia, mutta toistaiseksi tämä on toiminut, kun VM on toiminut virkavastuulla. – Kestävyysurheilu sopii hyvin tutki jalle. Mali rannan paras aika oli ”jonkin verran” alle 2.30 tuntia. Hän sanoo Trumpin toi mivan nyt kaikkea sitä vastaan, mitä ai kaisemmat markkinamyönteiset repub likaanipresidentit ovat tehneet
Erityisesti konservatiivi enemmistöinen korkein oikeus on seisonut vakaasti perustuslain tukena. Ainakin toistaiseksi järjestelmä tuntuu kestävän hyökkäykset. Perustuslaki ja korkein oikeus ovat olleet koetuksella Trumpin allekirjoittaessa presidentillisiä asetuksia. Ainoastaan hallinnon tyyli ja vauhti ovat poikkeuksellisia. Molemmat ovat leikanneet merkittävästi liittovaltion tehtäviä ja siirtäneet valtaa liittohallitukselta osavaltioille. Opetusministeriön lakkauttamisen ohella löytyy useita muita yhtymäkohtia Trumpin ja Reaganin hallintojen välillä. Hyvänä esimerkkinä pitkäkestoisesta tavoitteesta on liittovaltion opetusministeriön lakkauttaminen. Virkakautensa ensimmäisen sadan päivän aikana Trump on käynnistänyt merkittävimmän hyökkäyksen Yhdysvaltain tasavaltalaisia instituutioita kohtaan sitten Richard Nixonin. 40 Demokraatti V alkoisen talon tuuliviiri on pyörinyt vauhdikkaasti presidentti Donald Trumpin virkakauden alkamisen jälkeen. Siksi kansakunnan perustajaisät halusivat luoda mahdollisimman heikon liittohallituksen, jolle annettiin käytännössä vain ulkoja puolustuspolitiikkaan kuuluvia tehtäviä sekä rajatusti taloudellista valtaan kuten vallan päättää tulleista. MERKITTÄVÄ OSA Trumpin ajamista muutoksista ovat olleet republikaanien tavoitteita jo vuosikymmenien ajan, joten tässä suhteessa tilanne ei ole poikkeuksellinen. Yhdysvaltain nykytilanteen seuraamisessa on useasti tullut mieleen Mauno Koiviston toteamus ”ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään niin olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Meillä kun ei ole kristallipalloa josta näkisimme miten tässä tulee lopulta käymään. Valtio pitää viime kädessä huolen kansalaisesta ja lähtökohtaisesti luotamme valtioon. Ne ovatkin loppuviimeksi merkittävin pidäke presidentin vallalle. Meille valtio on kaikki kaikessa. Kaikki muu kuuluu osavaltioiden hoidettaviksi. Tämä on syytä Suomessa tiedostaa kun analysoidaan Yhdysvaltain tapahtumia Trumpin toisella virkakaudella. KOLUMNI Jani Kokko jani.kokko@eduskunta.fi Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Se on keskeyttänyt ja kumonnut useita Trumpin hallinon toimia. Amerikan malliin YHDYSVALLOISSA VALTIOON SUHTAUDUTAAN EPÄLUULOISESTI. Valtaa ei siis olla keskittämässä presidentin vaan maan tasavaltalaisen ihanteen mukaisesti osavaltioille. de_05062025_40.indd 40 de_05062025_40.indd 40 27.5.2025 11.16 27.5.2025 11.16. Suuria lausuntoja ja näyttäviä allekirjoituksia, jotka ovat lähinnä aiheuttaneet kaaosta Yhdysvaltain sisäja ulkopolitiikassa konkreettisten muutoksien sijaan. Lähes heti sen jälkeen kun presidentti Carter sen perusti niin presidentti Reagan oli sitä lakkauttamassa. Yhdysvalloissa tilanne on aivan päinvastainen ja valtioon suhtaudutaan lähtökohtaisesti epäluuloisesti sen pyrkiessä kaikin tavoin rajoittamaan yksilönvapauksia sekä osavaltioiden oikeuksia. YMMÄRRETTÄVÄSTI SUOMESSA opetusministeriön lakkauttaminen tuntuu katastrofaaliselta, mutta Yhdysvalloissa tilanne on toinen, ja se johtuu käsityksestä valtiosta
41 Demokraatti Patrizio Lainà 39-vuotias STTK:n pääekonomisti I säni on kotoisin Etelä-Italiasta ja äitini Savosta. Se lisää vastakkainasettelua ja luo epävarmuutta työmarkkinoilla. Keskusteluja ei käydä enää rakentavilla ja johdonmukaisilla argumenteilla, vaan siitä tulee helposti henkilöön menevää mollaamista. Asiat kun eivät aina mene ihan niin kuin olisi itse toivonut. Äitini puolelta olen saanut rauhallisen luonteen ja isältäni pilkettä silmäkulmaan. Samalla hyvinvointivaltiota on purettu ennätyksellistä tahtia, jopa rajummin kuin 1990-luvun lamassa. Osaan katsoa asioita huumorilla. Ovat nämäkin tavallaan omanlaisiansa ennätyksiä. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_05062025_41.indd 41 de_05062025_41.indd 41 26.5.2025 13.39 26.5.2025 13.39. Elämme jonkinlaista totuudenjälkeistä aikaa. Samalla jatkuu palkansaajien aseman radikaali heikentäminen. Orpon hallitus tekee palkansaajien asioiden edistämisen hankalaksi. Tämä on todella vaikea hallituskausi palkansaajaliikkeelle. Kaikkein tärkeintä on pystyä nauramaan itselle. Sitä kautta saa käsiteltyä vaikeitakin juttuja. Olen tällainen savolais-italialainen. Julkisen velkaantumisen taittamisen osalta on jo nähty, että tämä hallitus on epäonnistunut täydellisesti. Se on tarpeellinen kyky tässä ammatissa. Ilman pandemiaa on saatu aikaiseksi samanlainen velkaja työllisyyskehitys kuin koronapandemian ytimessä. Tässä työssä on jo oman jaksamisen takia hyvä pitää mukana annos itseironiaa
Teoksen klassikkostatusta osoittaa, että se on käännetty yli 200 kielelle ja siitä on tehty käsittämätön määrä versiointeja eri taidelajeissa animaatioja seikkailuelokuvista oopperaan, musikaaleista balettiin. Italialaisen Carlo Collodin teos Le avventure di Pinocchio ilmestyi kirjana 1883 (julkaistiin ensin sarjakertomuksena 1881–83). Puusta POJAKSI de_05062025_42.indd 42 de_05062025_42.indd 42 27.5.2025 11.30 27.5.2025 11.30. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Mitro Härkönen Viimeisenä ”päällikkökesänään” Kukkonen ohjaa oman sovituksensa eurooppalaisen saturomaaniperimän kulmakiviin kuuluvasta Pinokkiosta. O n Hyvän Omantunnon linnakkeessa Suomenlinnassa nähty koko perheelle suunnattujen tuttujen tarinoiden lomassa vähän rouheampaakin tavaraa. On ollut esimerkiksi murhamysteeri Idän pikajunan arvoitus (2019), on nähty valkokankaalta paremmin tuttu mielisairaalakuvaus Yksi lensi yli käenpesän (2018) ja häijy aatelisdraama Valheet ja viettelijät (2015), Ryhmiksen teatterinjohtajan tehtävät loppuvuodesta jättävän ja enempi taas näyttelijäntöihin keskittyvän Juha Kukkosen ohjauksia kaikki. Liisa Ihmemaassa, Kesäyön uni, Salainen puutarha ja viime kesän Don Quijote saavat nyt seurakseen 1800luvun satuklassikon, Pinokkion. 42 Demokraatti KULTTUURI Ryhmäteatteri on viimeksi kuluneen vuosi kymmenen aikana tarjonnut Suomenlinnan kesä näyttämöllään paljon isoja klassikkotarinoita fantasia maustein
43 Demokraatti Puuseppä Geppetto (Robin Svartström) ja hänen luomuksensa nukkepoika Pinokkio (Mikko Kauppila). de_05062025_42.indd 43 de_05062025_42.indd 43 27.5.2025 11.30 27.5.2025 11.30
Hän tulee jokaiseen tilanteeseen ilman ennakko-odotuksia. – Tähän nuken esittämiseen liittyy se kiva piirre, että hahmon ei tarvitsekaan olla kovin johdonmukainen tai psykologisesti kypsä, koska kaikki tunteet, joita Pinokkio kokee, tulevat hänelle uusina. Juha Kukkosen sovitus, joka saa ensi-iltansa 7.6., myötäilee originaalitarinaa, ellei pistä vielä synkemmäksi, sillä promoteksti luonnehtii esitystä jopa dystooppiseksi. Kauppila sanoo romaanin peruslähtökohdan oitis sytyttäneen. Carlo Collodin alkuperäisteokseen en ollut aiemmin tutustunut, joten kaivoin siitä lukuun jonkun vanhan suomennoksen heti roolitarjouksen saatuani. JOSTAIN SIELTÄ Disney-klassikon ja hajanaisten lukukokemusten synnyttämistä mielikuvista rakentuivat myös Pinokkion nimiroolin Suomenlinnassa tekevän Mikko Kauppilan muistot tästä satuhahmosta ennen roolityöhön tarttumistaan. Seikkailu tapahtuu ”maailmassa, jossa sähköaidat erottavat rikkaat köyhistä ja suuryritykset ovat polkeneet alas inhimillisyyden”. 44 Demokraatti KULTTUURI Monen sukupolven Pinokkio-kuvastoa on hallinnut Disneyn klassikkoanimaatioiden pitkässä ketjussa heti kakkosena Lumikin jälkeen vuonna 1940 ilmestynyt piirroselokuva. Ensimmäisenä nousi mieleen Pinokkio-kuvaston runsaus ja monenlaiset eri versiot Disney-piirrettyineen ja lyhennelmineen, jollaisen varmaan itsekin olen joskus lapsena lukenut. Esimerkiksi kun tarinan pahikset, Kissa ja Kettu, käyttävät hänen tietämättömyyttänsä hyväkseen ja saattavat hänet pinteeseen, ei Pinokkio siitä pahastu, vaan selvittyään tukalista tilanteista on hyvillä mielin eikä kanna kaunaa. Kaiken tuollaisen rinnalla nukkepojan eloa riivaava kirous, joka pistää hänen nenänsä kasvamaan aina kun hän valehtelee, tuntuu enemmän vain kosmeettiselta haitalta. KUN NÄYTTELIJÄ saa esitettäväkseen hahmon, joka esityksen aikana käy läpi muutosprosessin puusta veistetystä marionettinukesta ihan lihaa ja verta olevaksi ihmispojaksi, voisi roolin kuvitella asettavan mukavasti fyysistä haastetta. Juuri Esityksen lopussa Pinokkio muuttuu oikeaksi pojaksi, ja Geppetto veistää hänelle seuraksi uuden nuken (harjoituskuva). – Ajatus siitä, että voi esittää nukkea eikä oikeaa ihmistä, tuntui jotenkin vapauttavalta. – Innostuin tarjouksesta heti. de_05062025_42.indd 44 de_05062025_42.indd 44 27.5.2025 11.30 27.5.2025 11.30. Ihan sitä hempeintä koko perheen teatteriviihdettä ei siis ole odotettavissa, ja niinpä teatteri antaa esitykselle ikäsuositukseksi +9 vuotta. Kauppila on halunnut etsiä ja löytää hahmon kaikki ominaisuudet. Sehän näet on hurjimmillaan hyvinkin raju, sillä Collodin luomassa maailmassa pahat ovat pahoja, kuolemanuhka on läsnä ja jopa hirttoköydet heiluvat. Pinokkion hahmon voi nähdä toisaalta hyväksikäytettynä pojanressukkana, mutta toisaalta myös kurittomana kakarana, jota maailman houkutukset vetävät puoleensa – koulu saa jäädä, kun huvitukset kutsuvat. Siis sen, että päähenkilö on nukke, joka haluaa oikeaksi pojaksi. Tuo värikylläinen elokuva puuseppä Geppetton veistämästä nukesta, joka haluaa tulla oikeaksi pojaksi, oli kyllä varsin söpöistetty versio alkuperäistarinasta. Millainen on sätkynuken fysiikka. – Se, ettei osaa odottaa kanssaeläjiltä mitään pahaa on minun mielestäni juuri sitä nukkemaisuutta, Kauppila kiteyttää
Sitä, että se ei olisi liian inhimillinen, vaikka se hetkittäin yrittääkin matkia ihmisiä. Olen yrittänyt mahdollisimman tarkkaan miettiä, millaisissa asennoissa nukke milloinkin on. Kun sai seurata Pinokkion erästä keskiviikkoista harjoitusta vajaa kolme viikkoa ennen ensi-iltaa, saattoi nähdä tuon tavan löytyneen. Kun suhtautuu näyttämöllä tekstiin intohimoisesti, ei tunnu niin kaukaiselta ajatukselta lähteä tuottamaan sitä itse. NUKEN ESITTÄMISEEN LIITTYY SE KIVA PIIRRE, ETTÄ HAHMON EI TARVITSEKAAN OLLA KOVIN JOHDON MUKAINEN TAI PSYKOLOGISESTI KYPSÄ. Kun esityksen ihan alussa Gepetto kantaa verstaaseensa puupölkyn, josta veistää ajankulukseen nuken, ja nukke alkaa kohta osoittaa elon merkkejä, on kuin seuraisi jotain syntymän ihmettä. 1995) on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt tekemään monia asioita monella foorumilla. Haluan kyllä jatkaa kirjoittamista tulevaisuudessa, mutta näyttelijäntyön rinnalla. Tämä on kiinnostava kysymys. MITÄ ROMAANIN kirjoittaminen prosessina sitten antoi Mikko Kauppilalle näyttelijänä. Teksti on tietysti näyttelijällekin tärkeää, kuten repliikkien sisäisen rytmin löytäminen. Maisterinpaperit sinetöityivät lopputyöllä, jonka otsikko kertoo tekijänsä akateemisten kiinnostusten hedelmällisestä kohtaamisesta: ”Sukupuolistuneen väkivallan esitykset kotimaisessa rikossarjassa Kaikki synnit.” Kauppilalla ei muuten ollut roolia tuon laadukkaan sarjan kolmella tuotantokaudella. Uusia työkaluja, uusia tapoja tulkita tekstiä. Kuinka hahmo alkaa havainnoida omaa liikuntakykyään yhtä aikaa katsojan kanssa, hakea nukenraajojensa liikeratoja. Voi vaikka sukupuolipoliittisesti tulkita, mikä on oikea sukupuoli tai ylipäänsä, kuka hyväksytään osaksi yhteisöä oikeana ihmisenä. Näin hahmoa tulkittiin esimerkiksi Espoon teatterissa viime vuonna nähdyssä vierailuesityksessä The Making of Pinocchio. Näinkö näyttelijä-kirjailija olikin viimeiset pari vuotta suunnitellut taiteellisten polkujensa kohtaavaan Pinokkion hahmossa. Ei sentään, vakka hän hymyileekin kannustavasti toimittajan salaliittoteoretisoinnille. Tällainen tutkintahan passaa Kauppilalle hyvin, koska hän sanoo intohimonaan olleen aina tehdä roolinsa mahdollisimman fyysisesti, jotta niihin löytyisi omanlainen tapa kantaa kehoa. Parikymppisen Mikon ammatinvalinnalliset pohdinnat lääkäriopinnoista vaihtuivat ajan myötä näyttelijäkoulutukNäinkö se oli ennalta määrätty. – En ole ajatellut tämän roolin yhteyttä omaan romaaniini, mutta kun olen jo näyttelijäkoulutuksessa joutunut pohtimaan paljon ruumiillisuutta, ja jatkoin sitä mietintää myös romaanissani, on Pinokkion rooli siinä mielessä hyvää jatketta pohdinnoilleni. Silloin kun on enemmän aikaa, voin pyrkiä kehittämään ja kirjoittamaan tavoitteellisesti jotain, ja silloin, kun on seen Tampereen yliopiston Nätyllä, josta hän valmistui 2019. – Pinokkion hahmoa voi lähestyä monella tapaa: mikä on se hänen oma muutosprosessinsa ja toisaalta, mitä se on yhteiskunnan silmissä. 45 Demokraatti tuollaista kysymystä on Kauppilan mielestä ollut mahtava tutkia. Hetkinen! Tässähän meillä onkin herkullinen ristiriitatilanne tai ainakin inspiroiva lähtöalusta: mies joka kirjoittaa romaanin nuoresta miehestä, joka haaveilee elävänsä ilman ruumista, näytteleekin nyt nukkea, joka nimenomaan haluaisi oman aidon kropan, ruumiillistua oikeaksi ihmiseksi. Suurin piirtein suoraan tuolta koulun penkiltä hän päätyi tv-rooliin, josta suuri yleisö taitaa yhä tuntea hänet parhaiten: Aikuiset-sarjan Kuisma, joka kantoi maailmanparannustuskaa kaikkien kalliolaisten hipsterihörheltäjien edestäkin. de_05062025_42.indd 45 de_05062025_42.indd 45 27.5.2025 11.30 27.5.2025 11.30. Tämän vuosikymmenen vaihteessa Kauppilaa alkoi kiinnostaa uusi sivupolku, kun hän ryhtyi opiskelemaan sukupuolentutkimusta Helsingin yliopistossa. Jota Carlo Collodi ei ehkä syvemmin pohtinut, mutta hänpä saattoi sanoa: ”Olen satusetä, en sukupuolentutkija”. – Meillä on ollut liikekielen etsinnässä apuna koreografi Hanna Brotherus, joka on auttanut minua löytämään nukkemaisen tavan olla. Kauppilan Pinokkion gestiikasta nousi siinä hetkessä mieleen samaa honteloa epävarmuutta kuin eräästä toisesta Disney-imperiumin animaationa klassikoksi kohonneesta hahmosta: Bambi! MIKKO KAUPPILA (s. – Ehdottomasti se oli syrjähyppy toisen taiteenlajin ääreen, mutta koen, että saman ajattelun äärellä kirjoittamisessa ollaan kuin näyttelijän työssä. Vai oliko se vain taiteellinen syrjähyppy. Ei hän myöskään ollut autofiktiivisin eväin liikkeellä (mitä kustantaja kirjailijaesittelyssään korosti), kun viime vuoden keväällä ilmestyi hänen esikoisromaaninsa Terveisin K, joka käsittelee tuoreella näkökulmalla parina viime vuosikymmenenä paljon esillä ollutta aihetta, syömishäiriötä. Kauppilan romaanin anoreksiaan sairastuvalla päähenkilö K:lla on hallitsevana päämääränään lihallisuudesta luopuminen, se, että pystyisi olemaan olemassa ilman ruumista. – On ollut kiinnostavaa etsiä myös liikkeen ja puheen suhdetta näyttämöllä
Miten se saadaan toimimaan näyttämöllä luontevasti. Minullakin on esityksessä aika monta nopeaa paikanvaihtoa esimerkiksi ylätasolle, joten niiden on pakko sujua. Ja sitten taas palata ihmisten pariin, tekemään teatteria. Magneetti, veikkaan, se on nenän juju. Kauppila näyttelee nyt ensi kertaa linnoituksessa, sen katsomossa hän toki on istunut aiempien vuosien Ryhmis-esityksiä katsomassa. Yksi mahdollinen versio meillä on ollut jo harjoituksissa käytössä, mutta villeimmissä haaveissani olisi joku kauko-ohjattava viritys... – Jo tuo lauttamatka tänne saareen on ihan mahtava siirtymärituaali. Suomenlinna teatterityömaana on joka tapauksessa ollut näyttelijälle inspiroiva. KULTTUURI de_05062025_42.indd 46 de_05062025_42.indd 46 27.5.2025 11.30 27.5.2025 11.30. – Nyt olen jo saanut tilaa haltuun, mutta ekoina päivinä olin muutamaan kertaan eksyä. – Se on vielä vähän vaiheessa, mutta tietty teleskooppisysteemi siihen on kehitteillä. Ohjaaja Juha Kukkonen sovittaa nenää. Mutta työpaikkana linnake on toista. PALATAANPA MEKIN siis näyttelemisen ja kirjoittamisen harmailta rajavyöhykkeiltä takaisin Suomenlinnan Hyvän Omantunnon linnakkeelle, jonka kupeessa haastattelua teemme hienosta merinäköalasta inspiroituen. VIHOVIIMEISEKSI ON kysyttävä siitä, mikä Pinokkiossa on olennaista: nenä. Mutta voi olla, että joudutaan menemään ihan vain mekaanisesti toimivalla nenällä, sanoo Mikko Kauppila, joka on läpi haastattelun istunut ihan muina pinokkioina läpikuultava, metallikärjellä varustettu muovinen kuori nenänsä päällä. Se joka aina kasvaa nukkepojan päästellessä palturia. Siirtymisissä jylhän rakennelman sivu-, taka-, etuja ties mistä käytävistä näyttämön eri tasoille on omat opeteltavat niksinsä... Näin voin tarjota itselleni kivaa vaihtelua: kun teatteri on niin vahvasti aina ryhmätyötä, on välillä mukava päästä kirjoittamisen kautta syventymään johonkin yksityisempään ja sisäisempään kokemukseen. 46 Demokraatti tarjolla hyviä näyttelijäntöitä, teen niitä
Samppalinnan kesäteatteri Turun perinteinen kesäteatteri viettää 65-synttäreitään ja juhlii hyvällä paikallisella aiheella, Niina Lahtisen kirjoittamalla musikaalikomedialla Jagellonica – Turun oma prinsessa 1500-luvulla Turun linnaan Juhana Herttuan puolisoksi raijattu puolalainen Katarina Jagellonica joutui pelinappulaksi Ruotsin hovin valtapeleissä, joista ei koomisiakaan piirteitä puutu. Suotta, sillä karismaattisen kyläoriginellin ympärille kietoutuva tarina muuttuvasta maaseudusta kestää katsomista vielä 2020-luvullakin. Ensi-ilta 12.6. Ensi-ilta on 5.6. Näytelmä seuraa leirin elämää iloineen ja suruineen, pelkoineen ja rakkauk sineen. Lija Fischerin ohjaaman komedian pääroolissa nähdään Anna-Leena Sipilä. Valkokankaaltakin Meryl Streepin tähdittämänä tuttu Suurenmoista! kertoo maailman huonoimman oopperalaulajan Florence Foster Jenkisin tarinaa. 47 Demokraatti Kuusi matkaa teatterikesään Kesäteattereiden valtavirtaa ovat yhä musiikkinäytelmät suomalaisista iskelmä ja popparisankareista, mutta seuraavassa valikoima vähän toisenlaista tarjontaa. Heinolan kesäteatteri Heinolassa on totuttu viime vuosikymmenenä näkemään kovatasoisia ensemblejä laatufarssien kimpussa. Tänä kesänä 1 2 3 4 5 6 Suomeen naitu Katarina Jagellonica joutui pelinappulaksi Ruotsin hovin valtapeleissä. Kievarin kesäteatteri Kesiä tulee ja menee, mutta yksi instituutio pysyy niiden teatteritarjonnassa: Niskavuoret. Ensi-ilta 18.6. de_05062025_42.indd 47 de_05062025_42.indd 47 27.5.2025 11.30 27.5.2025 11.30. Nimiosassa nähdään Kaisa Hela, muissa rooleissa Petrus Kähkösen ohjaamassa musikaalissa nähdään muun muassa Lari Halme, Ria Kataja ja Antti Lang. Paimiolaissyntyinen pitkän linjan teatterimies Pekka Saaristo on kirjoittanut ja ohjannut tosipohjaisen laulunäytelmän Leiri N:o 5, jonka keskiössä on Paimiossa vuosina 1945–1946 sijainnut internointileiri. Ensi-ilta 27.6. Ensi-ilta 14.6. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Otto-Ville Väätäinen Keski-Uudenmaan Teatteri KUT tuo tutulle kesänäyttämölleen Tuusulan Krapiin riitasointuista musiikkikomediaa. Tämä laulutaidoton sopraano täytti konserttisaleja Yhdysvalloissa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. nähdään Pertti Sveholmin ohjaamana paljon eri teattereissa viime vuosina esitetty Näytelmä, joka menee pieleen, murhafarssi vailla päätä tai häntää. Vantaan Näyttämö Heikki Turusen rehevä pastoraaliromaani Simpauttaja oli 1980-luvulla tietämissä kesänäyttämöiden peruskamaa, mutta suosio on sittemmin hiipunut. Sitä paitsi maamme eturivin harrastajateattereihin kuuluvan teatterin kotipesä Nave thaalia on mitä sopivin esityspaikka tälle näytelmälle. Paimion kesäteatteri Aihepiiriltään ehkä erikoisinta musiikkivetoista kesäteatteria nähdään Paimiossa, jossa juhlitaan tänä vuonna pitäjän 700-vuotista historiaa. Äänekoskelaisteatteri on muovannut Hella Wuolijoen klassikkonäytelmien pohjalta tunteita hehkuvan musikaalin, jonka vetonaula on vanhan emännän roolissa nähtävä Ritva Oksanen. Jatkosodan jälkeisen välirauhasopimuksessa Suomen tuli eristää maassa asuvat saksalaiset ja unkarilaiset sekä vielä lisäksi heidän suomalaissyntyiset vaimonsa ja lapsensa. Ensi-ilta 7.6
On ideologisia erimielisyyksiä niin Tarja Halosen kuin Erkki Tuomi ojankin kanssa. Niin konsulttina toimiminen kuin sairaudetkin ovat vieneet energiaa. On yhteentörmäyksiä niin muiden puolueiden johtohenkilöiden kuin omienkin välillä. Lipponen kiittää Halosta niin tiukoissa tilanteissa saadusta tuesta kuin ylistää presidentin huumorintajua. Tämä tulee teoksesta vahvasti esille. Myös pääministerin SDP:n puheenjohtajakisassa 2002 haastaneelle Tuomiojalle Lipponen antaa tunnustusta pragmaattisesta tuesta monessa kiperässä tilanteessa. Huipputason politiikka oli äärimmäisen kovaa jo aikana ennen kuin yötä päivää jauhava sosiaalinen media on tuonut siihen oman kirpaisevan lisänsä. Erityisesti on perattu uudelleen Anneli Jäät teenmäen eroon kesällä 2003 johtanutta Irak-gatea. KIRJA Se, että niistä huolimatta on voitu tehdä yhteistyötä ja edistää Suomelle tärkeitä asioita, on jäänyt muistelmia referoitaessa vähemmälle huomiolle. Muistelmat 1995–2024 WSOY, 679 s. Kirjansa paksuutta Lipponen peruste lee halulla kertoa näkemyksensä pääministerivuosista tyylilleen uskollisena perusteellisesti. Pitää kirjoittaa itse, eikä jäädä odottamaan, että joku muu sen tekee. Teksti Ville Jalovaara E sipuheessa kirjoittaja kertoo muistelmiensa kolmannen osan työstämisen ottaneen aikaa. Lipposen muistelmista on tuoreeltaan kaivettu lehtien palstoille lähinnä yksityiskohtia vanhoista kiistoista. de_05062025_48.indd 48 de_05062025_48.indd 48 27.5.2025 11.32 27.5.2025 11.32. LIPPOSEN AKTIIVINEN poliittinen ura päättyi vuoden 2007 eduskuntavaaleiArja Jokiaho Lipposen tunnusomainen suorasukainen tyyli tulee vahvasti kirjassa esille. 48 Demokraatti KULTTUURI Muistelmajärkäle antaa ajateltavaa myös nykypoliitikoille Paavo Lipposen lähes 700 sivun muistelmatiiliskivi on ollut kirjakevään odotetuimpia teoksia. Arja Al hon ministerieroon syksyllä 1997 johtaneet tapahtumat on selvästi jääneet painamaan Lipposta ja hän käyttääkin runsaasti palstatilaa kertoakseen niistä oman näkemyksensä. Paavo Lipponen: Valtionhoitaja
LIPPOSEN MUISTELMAT on keskeisen vaikuttajan näkemys Suomen johtamisesta vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. hin. Oli myös ripaus onnea matkassa. SDP:n vaalivoitto 1995 oli ”poliittinen pääoma”, jolla Suomi nostettiin lamasta. Kannatus kului hallitusvastuussa mutta mahdollisti Lipposen toisen hallituksen muodostamisen keväällä 1999. Lipposen teoksen loppukaneetteja lukiessa pohtii, mitä tästä olisi mahdollista siirtää nykypäivään. Se perustui yhteistyökykyyn ja määrätietoisuuteen. Kirjan lopussa Lipponen vetää pääministerikokemuksensa suuria linjoja yhKari Hulkko Paavo Lipponen kertoo kirjassaan erimielisyyksistä Tarja Halosen ja Erkki Tuomiojan kanssa, mutta myös kiittää heitä tiukoissa tilanteissa saamastaan tuesta. Populismin vastaisuus ei vedonnut äänestäjiin ja kannatus jäi vaatimattomaksi. 49 Demokraatti Muistelmajärkäle antaa ajateltavaa myös nykypoliitikoille YHTEENTÖRMÄYKSIÄ ON NIIN MUIDEN PUOLUEIDEN JOHTO HENKILÖIDEN KUIN OMIENKIN VÄLILLÄ. Hän lähti kuitenkin vielä ehdolle 2011 presidentinvaaleihin. Joko kohta nähdään, että jyrkällä vastakkainasettelulla ja riidoilla ei päästä kansakunnan kannalta pitkässä tarkastelussa ketään hyödyttävään lopputulokseen. Joku toinen voi nähdä samoja asioita ja tilanteita enemmän tai vähemmän toisin. Työttömyys ei ole paisunut niin massiivisiin lukuihin kuin tuolloin, mutta jotain uutta tai vanhaa tarvitaan, että saamme Suomen jälleen jaloilleen. Poliittisen historian akateeminen tutkimus voisi myös jo enemmän ottaa aikakauden käsittelyyn. Lipposen mukaan hänen kahdeksan vuotta pääministerinä oli ”pitkäaikaisin johdonmukaisen ja menestyksellisen politiikan ajanjakso itsenäisen Suomen historiassa”. Olisiko poliittisen kenttämme nykyistä paremman yhteistyökyvyn varaan rakennettavissa maamme uusi nousu. teen. Tukijoukkojen arvostelun sijaan Lipponen ottaa vastuun ja toteaa olleensa ehdokkaana ”liian vanha ja politiikassa kulunut”. Sauli Niinistön tapa leimata puhemiehenä kansanedustajat ”omia etujaan ajaviksi lurjuksiksi” oli myös ärsyttänyt häntä. Tätä ajatellen voisi toivoa, että muutkin tuolloin keskeisillä paikoilla mukana olleista julkaisisivat kattavia muistelmateoksia. Vastaavanlaista mielenkiintoa kuin sotavuosiin ja Urho Kekkosen presidenttikauteen ei ole vielä kohdistunut suuren laman jälkeiseen aikaan. Syyksi hän kertoo muistelmissaan huolensa populismin ja oikeistolaisuuden noususta. de_05062025_48.indd 49 de_05062025_48.indd 49 27.5.2025 11.32 27.5.2025 11.32. Olemme nyt henkisesti ja taloudellisestikin monella tapaa vähän samanlaisessa näköalattomassa lamautuneessa tilassa kuin 1990-luvun puolivälissä. Sen, ettei saman suorituksen toistaminen olisi nyt helppoa, hän tiedostaa: ”Maailma on nyt vaikeampi paikka”. Tämä tapa on meillä vähentynyt menneisiin vuosikymmeniin verrattuna
Eveliina Netin kuvitus on miellyttävän suoraviivaista ja selkeää. Uusimmassa, sarjan kuudennessa tarinassa pikkuötökät tutustuvat tutkimusmatkojen maailmaan. Oleellinen nousee aukeamilta vaivattomasti esiin. Kaksikon matkassa tutustutaan ihmiselle elintärkeisiin ravintoaineisiin sekä siihen, mistä vaikkapa proteiineja, hiilihydraatteja ja rasvoja sekä eri vitamiineja voi saada. Venni ja Lyly neuvovat keräämään lautaselle monipuolisesti erivärisiä ruokia ja ottamaan urheillessa vesipullon mukaan. Teksti ei kuitenkaan ole kuivaa, vaan etenee luontevasti, hauskoin sanakääntein ja mikä tärkeää, sitä ei ole pienille lapsille suunnatussa kirjassa liikaa. Teksti Marjo Jääskä / Kuva iStock V enni ja Lyly ottivat edellisessä tarinassa selvää, mistä ruoka tulee ja miten hävikkiä voi häätää. 50 Demokraatti KULTTUURI Tutkimisen hurmaa Tuoreissa lasten tietokuvakirjoissa tutustaan ravinnonlähteisiin, tutkimusmatkoihin ja lintuihin. Jukka Laajarinteen kirjoittamissa sarjan kirjoissa käsitellään monimutkaisia asioita helposti lähestyttävällä tavalla, ja aina tutkittuun tietoon perustuen. Myös muuta syömiseen liittyvää tutkiskellaan. TIEDEKUSTANTAMO GAUDEAMUKSEN Riikkinen ja Oukka tutkivat -tietokuvakirjasarja huomioitiin tämän vuoden alussa Tieto-Lauri-palkinnolla, ja aivan syystä. Aikuislukijaa varten on loppuun vielä listattu ideoita ”koko perheen hyvään syömiseen”. Anni Pyykön luoman tarinan lisäksi kirjassa on viisi välipalareseptiä. Niissä nostetaan esiin esimerkiksi ruokailon vaaliminen, yhdessä syömisen tärkeys sekä se, että kasvispainotteinen ruokavalio on fiksu valinta niin terveyden kuin ympäristön kannalta. Aiemmissa kirjoissa on paneuduttu energiaan, äärettömyyteen, keittiökemiaan, luonnon monimuotoisuuteen ja tiedon luotettavuuteen. Tarinoinnin myötä tulevat tutuiksi esimerkiksi Charles Darwinin oivallukset sekä Kristoffer Kolumbuksen ja de_05062025_50.indd 50 de_05062025_50.indd 50 27.5.2025 11.34 27.5.2025 11.34. Ja miksi sitä pitää syödä. Tällä kerralla toimelias pikku Venni tutkii pehmolelumäyränsä kanssa syömisen salaisuuksia. Varsinkin Oukka-toukka, jonka sukuun kuuluu monenmoista tutkimusmatkailijaa avaruuslentäjästä lähtien, tietää paljon siitä, millä tavalla vieraisiin seutuihin on aikojen kuluessa tutustuttu, ja mitä siitä on seurannut. Tällä kerralla ei luvassa ole varsinaista, ötököitä paikasta toiseen kuljettavaa seikkailua, mutta sitäkin enemmän kiinnostavaa jutustelua. Yhdellä aukeamalla Venni ja Lyly esimerkiksi esittelevät ruoan reitin ihmisen läpi, toisella taas muistutetaan säännöllisen aterioinnin merkityksestä. Tietojen tankkaamisen jälkeen voi virkistää itseään vaikkapa pinaattilettupannarilla tai hernepestoleivillä. Lapsi kyselee ja pehmolelu luennoi. Myös taitto on ilmavuudessaan onnistunut. Mitä kaikkea ruoka sisältää. Hyviä vinkkejäkin on tarjolla. Tiedonmuruset on ujutettu notkeasti tarinan sisään Vennin ja Lylyn vuoropuhelun muodossa. Tasaiset, kirkkaat väripinnat luovat teokseen reippaan ja iloisen tunnelman
TÄNÄ VUONNA tulee kuluneeksi 80 vuotta ensimmäisen muumitarinan julkaisusta. Se ei tunnu sopivan lempeätunnelmaiseen kokonaisuuteen. Käpytikalle omistetussa tekstipätkässä esimerkiksi tehdään selväksi linnun vaikuttavat puunhakkaustaidot. Mari Luoman humoristinen kuvitus havainnollistaa erinomaisesti tekstissä kerrottua ja kurkottaa mukavasti myös tekstin ulkopuolelle. Teoksen aihe tuodaan lukijaa lähelle houkuttelemalla lähialueiden tutkimiseen. Jo koulumatkalla voi löytyä uusia paikkoja! Myös kartanpiirtämisja kompassinrakennustehtävät aktivoivat, ja sopivat oivallisesti kirjan teemoihin. Jukka Laajarinne & Mari Luoma: Kokka kohti tuntematonta Tarina tutkimusmatkoista Gaudeamus 2025, 49 s. Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan iso valikoima erilaisia muumikirjoja, on iltasatuja, läppäkirjoja ja vaikka mitä muuta. 51 Demokraatti Anni Pyykkö & Eveliina Netti: Venni ja Lyly – Ruokatutkijat Lasten keskus 2025, 56 s. Ristiriitaisen olon jättää kuitenkin aukeama, jossa käsitellään lintujen metsästystä. Tove Jansson & Sanja Hakala & Anni Pöyhtäri: Muumipapan lintukirja. Kustakin linnusta kerrotaan latinankielinen nimi, koko, uhanalaisuusluokitus, pesivien parien määrä sekä se, onko lintu paikkavai muuttolintu. Teos tarjoaa tasapainoisen yhdistelmän tanakkaa tietoa ja visuaalista nautintoa. Tietotekstien lisäksi kirjassa on sitaatteja muumiromaaneista ja Anni Pöyhtärin upeiden lajikuvien rinnalla nähdään Tove Janssonin mustavalkopiirroksia. Teosjoukon eleganteimmasta päästä on Muumipapan lintukirja, joka jatkaa upeiden luonto-oppaiden sarjaa. Esittelytekstit ovat hauskaa luettavaa, sillä niissä ei vain rutiininomaisesti jaeta kaikista lajeista samoja tietoja, vaan nostetaan esiin myös kiinnostavia yksityiskohtia. Jos esimerkiksi tapaa pensasaidassa tirskuttavan varpusen, kannattaa kiinnittää huomiota sen poskeen ja otsaan. de_05062025_50.indd 51 de_05062025_50.indd 51 27.5.2025 11.34 27.5.2025 11.34. KIRJAT Roald Amundsenin tapaisten tutkimusmatkailijoiden retket. Hupaisa kuva esimerkiksi antaa sangen yllättävän vastauksen siihen, mistä naapurin mummon sienisaaliit ovat peräisin. Napakoissa, lyhimmillään vain parin, kolmen virkkeen mittaisissa lajikuvauksissa taas annetaan tietoa esimerkiksi ravinnosta sekä elinympäristöstä ja -tavoista. Lukija vierailee monenlaisissa ympäristöissä, kuten pihoilla, puistoissa ja niityillä, metsissä, luodoilla ja tuntureilla. Ilahduttavasti kirjassa nostetaan esiin myös tutkijanaisia. Tehotikkaaja voi iskeä puuta nokallaan jopa yli 20 kertaa sekunnissa! Varsinainen määritysopas kirja ei ole, mutta siitä löytyy vinkkejä myös lintujen tunnistamiseen. WSOY 2025, 101 s. Edellisissä teoksissa on tutustuttu kasveihin, kaloihin, ötököihin ja sieniin. Jos valkoisessa poskessa on musta täplä ja otsa on ruskea, lintu on todennäköisesti varpusen sirompi serkku, pikkuvarpunen. Kirjassa esitellään yli 150 Suomessa tavattavaa lintua. Mainiota sekin, että luonnon ja lintujen suojelun näkökulma on esillä läpi kirjan. Muumit ovat teoksessa läsnä lähinnä kehyksenä ja inspiraation lähteenä. Esimerkiksi saksalaisen Maria Sibylla Merianin kerrotaan olleen hyönteistutkimuksen edelläkävijä
Näytettiin keskisormea taskussa...” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 AI kävi visailemassa A luksi tuntui, että tämä mrs Smith on paha pala, mutta loppurypistys nosti vastauspinon kelvolliseksi. 52 Demokraatti VISASITAATTI 9 Tätä kirjailijaa on suomennettu aina vähän jälkijunassa, mutta hän muuttuu ajankohtaisemmaksi koko ajan ajan. Virpi Sorsa on visaukkelinne täysin muistinvaraisen eli aika epäluotettavan kirjanpidon mukaan ihan debytanttiosastoa tässä kirjapiirissä. Yhdelle palkinto. Kirja on saanut kiitosta monikerroksisesta kerronnastaan ja tarkkanäköisestä yhteiskunnallisesta analyysistään.’ Kuten huomaamme, aika hengetön on AI kirjavisailijana. Mutta jääköön nyt, kun Mauri paljastaa apuvälineensä heti alkuun rehdisti. ’Kuuletteko, toveri majuri?’ Toisaalta otettiin riski, toisaalta näyteltiin. Tehtävän selvittivät myös Raila Rinne, Sirpa Taskinen, Veikko Huuska, Tuula Hynynen, Tarmo Tikka, Mauri Panhelainen, Juhani Niemi ja Stefan Ek. Modernimpaa moodia edustaa Mauri Niemen ratkontamalli, josta voisi käynnistää laajemmankin eettiisen keskustelun. fi viimeistään 9.6. Siis ketä, mikä on kysytty teoksensa. Romaani seuraa nimettömäksi jäävää kertojaa ja hänen ystäväänsä Traceyta lapsuudesta aikuisuuteen, käsitellen heidän erilaisia elämänpolkujaan ja yhteiskunnallisia teemoja, kuten etuoikeuksia ja valtaa. Kirja on siis vielä lukuvaiheessa.” Siinä näimme vanhan liiton mukaista visatehtävän ratkaisua. Tämä on lempikirjailijani Zadie Smithin ’Swing Time’. Tästä valhe-elämästä saatiin jopa jonkinlaista tyydytystä. Votkaa. Teos julkaistiin alun perin vuonna 2016, ja sen suomennos ilmestyi vuonna 2017 Irmeli Ruuskan kääntämänä. Häntä on luonnehdittu ’rohkeuden monumentiksi’. Zadie Smithin teoksissa on viisautta ja empatiaa, jonka pariin hakeudun tasaisin väliajoin. Muistan, kuinka hänen esseensä (Aavistuksia) avarsivat perspektiiviä ja lohduttivat korona aikana.” Eero Pirttijärvi on kokeneempaa vastaajakaartia. Kahvia. ”Heippa, nyt oli mieluisa visasitaatti. ”Kirjailija ja jazzlaulaja. Ja päästyäni ensimmäiseen varsinaiseen lukuun, voin todeta, että hakuni osui oikeaan. ”Syötin sitaatin tekoälylle ja sain vastauksen: ’Kyseinen lainaus on Zadie Smithin romaanista Swing Time. Vähän enemmän visaa verkkoversiossa. Beatlesien kappale on ’Sexy Sadie’, kirjailija siis Zadie Smith ja kirja Swing Time, joka on tuossa vieressäni lukujonossa. Lienen oikeassa henkilössä kun katselen pätkää, jossa Zadie Smith laulaa Lady Rizon kanssa Lady and the tramp. Siltä pohjalta lähdin liikkeelle. Viikon palkinto Virpi Sorsalle. Tässä Niemen välittämä vastaus. Lainaus löytyy kirjan ensimmäiseltä sivulta ja kuvaa päähenkilön ensikohtaamista Tracey-nimisen tytön kanssa kirkon pihalla vuonna 1982. Swing Time on kertomus kahden ruskeaihoisen tytön ystävyydestä, identiteetistä, rodusta, luokasta ja tanssista. Vastaukset sähköpostitse kirjavisa@demokraatti. (rb) de_05062025_52.indd 52 de_05062025_52.indd 52 27.5.2025 10.33 27.5.2025 10.33. klo 12 mennessä. Kesken keskustelun joku aina katsoi pilkallisesti kattolamppuun tai pistorasiaan. Ja seitsemänkymmentäluvulla kuubalaista rommia. Sanotaan nyt vain, että visaukko kehottaa edelleen ratkojia turvautumaan ennemmin luomukuin tekoälyyn. Siinä vasta filmitähti! Piestiin kieltä loputtomiin! Pelättiin, että meitä salakuunnellaan, ihan varmasti. Aivan mitätön osuus ihmisistä osoitti avoimesti vastarintaa, enimmäkseen oltiin keittiödissidenttejä. ”Juotiin teetä loputtomiin. Kaikki rakastivat Fideliä! Kuuban vallankumousta! Barettipäistä Chetä
53 Demokraatti Lu ot ta m us Yh te isk un na n ko os sa pi tä vä vo im a. Vastavuoroisuuden verkostot MONIEN KOKEMUS ULKOJA TURVALLISUUSPOLITIIKAN JOHDONMUKAISUUDESTA ON HEIKKO. de_05062025_53.indd 53 de_05062025_53.indd 53 26.5.2025 17.24 26.5.2025 17.24. Kriisien ristiaallokko keikuttaa demokratiaa. TEEMA Usko koetuksella Kolumni: Vertti Kiukas Kuka hallitsee monikriisin
54 Demokraatti TEEMA SÄRÖJÄ 54 Demokraatti Kriisien vyyhdistä on vaikea löytää selkeää reittiä ulos. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho luottamuksessa de_05062025_54.indd 54 de_05062025_54.indd 54 26.5.2025 17.40 26.5.2025 17.40
55 Demokraatti luottamuksessa de_05062025_54.indd 55 de_05062025_54.indd 55 26.5.2025 17.40 26.5.2025 17.40. 55 Demokraatti SÄRÖJÄ RISTIRIITAINEN VIESTINTÄ SYÖ LUOTTAMUSTA
Vaikuttaa siis siltä, että nykyiseen hallitukseen kohdistuva epäluottamus heijastuu myös ulkoja turvallisuuspolitiikan puolelle. Hän sanoo, että kysely perustuu kvantitatiiviseen kyselyaineistoon eikä sen tueksi ole vielä tehty laadullista tutkimusta. 56 Demokraatti TEEMA Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Näkemykset Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan johtamisesta (%) Poliittiset päättäjät ovat kykenemättömiä hallitsemaan nykyistä monikriisistä toimintaympäristöä. – Toinen tekijä, jota pidän todennäköisenä syynä, on se, että meillä on muodostunut aikaa syvä kuilu sille välille, mitä poliittiset päättäjät sanovat virallisesti ja mitä kansainvälisessä politiikassa oikeasti tapahtuu. Tämän väittämän kanssa samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä on kaksi kolmasosaa suomalaisista huhtikuussa julkaistun NATOpoll-kyselytutkimuksen mukaan. Kyselytutkimuksen mukaan luottamus Yhdysvaltoihin on erittäin heikkoa siltä osin, joka koskee sitoutumista Naton yhteiPOPULISMIN KEINO VALIKOIMAAN KUULUU YLEISEN EPÄ LUOTTAMUKSEN VILJELY. Tämä hallitus on historiallisen epäsuosittu, siihen luotetaan heikosti, Vuorelma sanoo. Siitä huolimatta hänellä on analyysi siitä, mitä kansalaisten epäluottamuksen taustalla voi olla. – Ensinnäkin presidenttiin kohdistuva luottamus on korkea kyselytutkimusten mukaan. Pitkäjänteisessä tutkimushankkeessa seurataan suomalaisten mielipiteiden kehitystä usean vuoden ajan. Lä hd e: N AT O po llky se ly , 3/ 20 25 18 45 10 24 3 P oliittiset päättäjät ovat kykenemättömiä hallitsemaan nykyistä toimintaympäristöä, jota rasittavat monet yhtäaikaiset kriisit. de_05062025_54.indd 56 de_05062025_54.indd 56 26.5.2025 17.40 26.5.2025 17.40. Politiikan tutkija Johanna Vuorelma pitää havaintoa luottamuksen puutteesta merkittävänä
Silloin epäluottamus voi tosiaan demokratian kannalta olla hyvä, ja se on myös tätä demokraattista valvontaa, Vuorelma sanoo. Mutta seen puolustukseen, eli niin sanottuun viitos artiklaan. – Nyt kun tiedetään tilastoista, että esimerkiksi lapsiperheköyhyys kasvaa nykyisen politiikan seurauksena, niin on mahdollista, että se myös näkyy hiljalleen luottamuksen heikentymisenä. – Jos meillä on väärinkäytöksiä tehnyt poliitikko, niin sehän on hyvä, että häntä epäillään ja häneen kohdistuu epäluottamus. Mitä IHMISTEN VÄLINEN LUOTTAMUS ON SUOMESSA POIKKEUKSELLISEN VAHVAA. Hänen mukaansa nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että yhteiskunnassa voittajat tyypillisesti luottavat poliittisiin instituutioihin, kun taas häviäjät eivät luota. Yhtenä räikeimpänä esimerkkinä on se, että Yhdysvaltojen nykyjohto on ajautunut uhkailemaan sotilaallisilla toimilla Naton kumppaneita Tanskaa ja Grönlantia. Toisaalta voidaan kysyä, kumpi tulee ensin – vakaat instituutiot vai keskinäinen luottamus. Esimerkiksi joku voi menettää luottamuksensa tiettyyn poliitikkoon, jonka toiminnassa on ilmennyt väärinkäytöksiä. Hänen mielestään olisi kiinnostava tehdä kyselytutkimuksen tuloksesta laadullista jatkotutkimusta, mikä tarkoittaa, että ’rasti ruutuun’ -kyselyjen sijaan haastateltaisiin ihmisiä syvemmin heidän näkemyksistään, kokemuksistaan ja tulkinnoistaan. – Onko niin, että kun on vakaat poliittiset instituutiot, niin se heijastuu myös ihmisten välisiin suhteisiin, vai onko niin, että kun ihmisten välillä on korkea luottamus, niin silloin se tuottaa myös vakaita poliittisia instituutioita, Vuorelma pohtii. Nyt monien kokemus ulkoja turvallisuuspolitiikan johdonmukaisuudesta on heikko. – Samaan aikaan kuitenkin Suomen virallinen retoriikka painottaa vahvasti, että luottamus Yhdysvaltoihin on kunnossa, Vuorelma sanoo. Jos poliittinen viestintä on ristiriitaista, se syö nopeasti kansalaisten luottamusta. Jos lähtökohdat elämälle on huonot, niin itse todennäköisyys sille, että luottamus on heikko, on korkeampi. LUOTTAMUKSEN TUTKIMUKSESSA tehdään tärkeä erottelu kahden erilaisen luottamuksen välillä: kohdennettu ja yleinen luottamus. Demokratian elinvoimaisuutta mitataan myös sillä, kuinka hyvin se kestää kritiikkiä ja korjaa virheitä. 57 Demokraatti enemmän meillä on huono-osaisuutta, sitä enemmän meillä on häviäjiä yhteiskunnassa. Vuorelma on muissa hankkeissa tutkinut luottamusta ja epäluottamusta. Tällä tarkoitetaan arkista oletusta siitä, että toiseen ihmiseen – tuntemattomaankin – voi luottaa. Hän nostaa esimerkiksi lapsiperheköyhyyden. Jos taas ihminen kokee, että häntä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti, niin todennäköisesti luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on matala, Vuorelma sanoo. Eihän se nyt voi olla niin, että jos ihminen toimii väärin, niin siitä huolimatta sokea luottamus säilyy. SUOMEA PIDETÄÄN korkean luottamuksen yhteiskuntana. Historiallisesti katsoen meillä ei todellakaan ole aina ollut korkean luottamuksen yhteiskuntaa. – Suomessa ehkä otetaan vähän liian annettuna se, että meillä on korkean luottamuksen yhteiskunta. Tällainen kohdennettu epäluottamus ei ole demokratian näkökulmasta ongelma – pikemminkin päinvastoin. Ja sitä enemmän me luomme otolliset olosuhteet luottamuksen heikentymiselle, Vuorelma sanoo. Kohdennettu luottamus tai epäluottamus liittyy yksittäiseen toimijaan tai instituutioon. – Jos valtion toimista on ollut hyötyä jollekin, niin on todennäköisempää, että hän luottaa poliittisiin instituutioihin. de_05062025_54.indd 57 de_05062025_54.indd 57 26.5.2025 17.40 26.5.2025 17.40. – Kun tällä hetkellä on niin epävakaa kansainvälinen politiikan tilanne, niin voi olla, että kukaan ei pystyisi sitä Suomessa hallitsemaan, huolimatta siitä, ketkä siellä istuvat. Kriisien kudelma on kasvanut: ilmastonmuutos, energiakriisi, Venäjän hyökkäyssota, Gazan konflikti, Taiwanin tilanne, seuraavan pandemian uhka ja antibioottiresistenssi. Nykyinen tilanne on niin ennakoimaton, että sen hallitseminen on käytännössä mahdotonta, ja se voi myös näkyä tässä kyselytutkimuksen tuloksessa, Vuorelma pohtii. Sisällissota, 1800-luvun nälkävuodet ja toisen maailmansodan jälkeinen yhteiskunnallinen epäluottamus ovat osa kansallista historiaa, jolloin luottamus on ollut hataralla pohjalla. Näistä viimeinen – johdonmukaisuus – on hänen mukaansa erityisen keskeinen. Diplomatian maailmassa valtion johto ei voi sanoa kaikkea ääneen, mutta ilmeinen ristiriita lausuntojen ja median välittämän tilannekuvan välillä aiheuttaa kansalaisissa hämmennystä. Sosiaalinen ja poliittinen luottamus tukevat toisiaan: kun ihmisten välillä vallitsee luottamus, syntyy myös vakaampia instituutioita. Sosiaalinen ja poliittinen luottamus ovat toisiinsa kietoutuneita ja vaikuttavat toisiinsa. VUORELMAN MUKAAN luottamuksen rakentumista voi tarkastella kolmen peruskysymyksen kautta: hyödyttääkö politiikka minua, onko se moraalisesti oikein ja onko se johdonmukaista. Erityisesti sosiaalinen luottamus eli ihmisten välinen luottamus on Suomessa poikkeuksellisen vahvaa
Yhteiskunnallinen keskustelu alkaa pyöriä vastakkainasettelujen ympärillä – eliitin ja kansan, totuuden ja valheiden, kansallisen ja ulkoisen välillä. Opimme siis luottamaan myös laajempaan joukkoon, vaikka meillä ei olisi henkilökohtaista historiaa kaikkien sen ihmisten kanssaan. Aivotutkija Lauri Nummenmaan mukaan se on yksinkertaisimmillaan uskoa siihen, että toinen ihminen auttaa meitä hädässä – ja toisinpäin. Populismin keinovalikoimaan kuuluu yleisen epäluottamuksen viljely. Ihmiset toimivat markkinoilla rehellisesti, koska kukaan ei halua menettää omaa luottamusta rahamarkkinoilla, Nummenmaa sanoo. Siksi yleisen epäluottamuksen leviämistä ei voi ohittaa olankohautuksella. MIKÄ SAA meidät luottamaan toisiin ihmisiin, järki vai tunteet. Kun instituutioiden uskottavuus horjuu, syntyy otollinen maaperä yksinkertaisille ratkaisuille ja houkutteleville lupauksille. Samaa työkalupakkia käytetään hybridivaikuttamisessa. Että voidaan luottaa siihen, että toinen tekee niin kuin sanoo. Tällaisessa ilmapiirissä demokratia ei kuole kerralla, vaan se alkaa rapautua hitaasti. Tämä on huolestuttava ilmiö. Lapsesta saakka TUNNE ON OIKOPOLKU ARVIOINNISSA. Tavoitteena on kylvää epäilyksiä järjestelmän oikeutuksesta: herättää tunne, ettei kukaan edusta kansaa ja aja sen etua. Oma ryhmä toimii oikopolkuna luottamukseen, mikä mahdollistaa laajemman yhteiskunnallisen toiminnan. Kaikkiin ihmisiin ei voida muodostaa yhtä tiivistä ja pitkän yhteisen historian pohjalta rakentuvaa luottamusta. Luottamus rakentuu siitä, millaisia kokemuksia meillä on toisista ihmisistä. Luottamus, lähipiiri ja talous M itä luottamus oikeastaan on. Sen sijaan, että jokaiseen yksilöön luotettaisiin erikseen, ihmiset voivat luottaa siihen, että joku kuuluu samaan ryhmään – samaan kylään, järjestöön, kansaan tai kansakuntaan. Luottamus on jokaisen taloudellisen toimen sisäänrakennettu ominaisuus. – Meidän ei tarvitse testata henkilökohtaisesti, onko jokainen kauppakumppani luotettava vai ei, kunhan saamme maksun palveluista rahana. Luottamus on sosiaalisten suhteiden peruspilari – yksi tärkeimmistä mekanismeista, joilla ihmiset erottavat liittolaisensa muista. Nummenmaan mukaan luottamus ei ole puhdas järkiperäinen päätös, mutta ei myöskään pelkkää vaistomaista tunteen seuraamista. Markkinoilla luottamusta ei tarvitse edes kokea henkilökohtaisesti, vaan sen voi muuntaa rahaksi – ja raha toimii luoden luottamusta ihmisten välille. Mutta juuri tämä verkostoperusteisuus tuo luottamukselle rajat. Yhteisöt ja instituutiot voivat kuitenkin rakentaa yksilöiden välisten suhteiden varaan rakennettua luottamusta laajemmalle alueelle. Kyseessä voi olla harrastusporukka, oman kylän väki tai sitten vaikkapa kaikki suomalaiset, koska koemme olevamme samaa porukkaa tavalla tai toisella, Nummenmaa sanoo. Se voi tarkoittaa epäluottamusta, joka kohdistuu koko poliittiseen järjestelmään. – Silloin luottamuksen palauttaminen vaatii paljon työtä ja yhteiskunnallisen rakenteen uudistamista. Kolmas tapa laajentaa luottamusta on taloudellinen järjestelmä: vapaat markkinat. Ja tämän takia markkinatalous onkin niin tehokas luottamuksen luoja. Yksinkertainen ajatus johtaa monimutkaiseen ja syvästi inhimilliseen ilmiöön. – Luottamus tarkoittaa sitä, että pidetään kiinni siitä, mitä on sovittu. de_05062025_54.indd 58 de_05062025_54.indd 58 26.5.2025 17.40 26.5.2025 17.40. 58 Demokraatti TEEMA jos epäluottamus laajenee ja muuttuu yleiseksi, ollaan vaarallisilla vesillä. Kun yleinen epäluottamus valtaa alaa, ihmiset alkavat ajatella, että koko poliittinen kenttä – puolueet, eduskunta, hallitus, järjestelmä itsessään – on epäluotettava tai läpimätä. Vastavuoroisuus luo sen verkoston, jonka varassa yhteisöt toimivat. – Eli sen sijaan, että me luotamme jokaiseen ihmiseen yksittäin, voimme ajatella, että tietyt ihmiset ovat samaa porukkaa meidän kanssa ja siten luotamme heihin. Tai että jos me tarjoamme palveluksia, saadaan niistä vastapalveluksia, Nummenmaa tiivistää
Tunteet ovat tässä mielessä sosiaalista liimaa. Kun turvallisuuden tunne horjuu, päätöksenteko perustuu yhä vähemmän tietoon ja yhä enemmän pelkoon. Nummenmaa esittelee kirjassaan Talous ja tunteet (Tammi, 2025), kuinka ihmisten välinen luottamus on koko talousjärjestelmän ydin ja käyttövoima. Luottamus itsessään on aika automaattinen tunneperäinen reaktio, kun se on syntynyt. Luottamus ei ole vain järki peräinen päätös, mutta ei myöskään pelkkää tunteen seuraamista. Mistä siinä on kyse. Voimme asioida satojen tai tuhansien ihmisten kanssa tarvitsematta arvioida heidän aikomuksiaan – tai edes tietää heidän nimiään. Mutta jos avun vastineena tarjotaan pienikin summa rahaa, muuttuu tilanne kaupalliseksi vaihdannaksi – ja silloin mielestämme katoaa ajatus vastavuoroisesta palvelusvelasta. Talouskriisissä ei ehkä ole konkreettista kuolemanvaaraa, mutta uhka kohdistuu elämän perusturvaan: toimeentuloon, omaisuuteen ja kykyyn selviytyä tulevaisuudessa. Kaupankäynnin laajeneminen lähipiirien ulkopuolelle on vaatinut uudenlaisen mekanismin. Nummenmaa kuvaa tätä havainnollisesti: – Ei me olla puolisojemmekaan kanssa yhdessä siksi, että se olisi välttämättä kaikkein järkevin ratkaisu. Me olemme, koska rakastamme. Koska henkilökohtaisen luottamuksen rakentaminen vie paljon aikaa, ihmisillä on yleensä rajallinen määrä luotettuja ihmisiä. Usein on varoiteltu siitä, että raha ei saa tulla ystävyyden väliin ja tätä ohjetta tukevat myös tutkimustulokset. Silloin myös yhteiskunnan taloudellinen ja sosiaalinen dynamiikka muuttuu. Kun finanssikriisi iskee, ei ensisijaisesti romahda luottamus naapuriin tai ystävään – vaan usko tulevaisuuteen. Sosiaalisten markkinoiden ja rahamarkkinoiden sotkemisessa piilee iso riski. Kun tulevaisuus muuttuu epävarmaksi, myös heidän toimintansa muuttuu. Hän esittelee luottamustalouden kehikon, jossa on kaksi erilaista kenttää: sosiaaliset markkinat perustuvat vastavuoroisuuteen ja tunnesiteisiin, kun taas rahataloudelliset markkinat mahdollistavat laajamittaisen vaihdon ilman henkilökohtaista sidettä. Sama pätee ystäviin ja perheenjäseniin. MARKKINATALOUS EI ole vain numeroita, sopimuksia ja kauppaa – se on ennen kaikkea luottamuksen varaan rakentunut järjestelmä. Tunne toimii ikään kuin oikopolkuna toisten ihmisten arvioimiseen, Nummenmaa sanoo. Nummenmaan mukaan luottamus on terminä monitulkintainen. de_05062025_54.indd 59 de_05062025_54.indd 59 26.5.2025 17.40 26.5.2025 17.40. Pitkän evoluutionsa aikana ihminen on tottunut reagoimaan vaaratilanteisiin nopeasti – ei miettimällä, vaan vaistolla. Kriisien kynnyksellä ihmiset reagoivat panikoiden pörssissä, eikä kyse ole enää logiikkaan perustuvasta päätöksenteosta. 59 Demokraatti Luottamus, lähipiiri ja talous ihmiset oppivat, kuka kavereista toimii reilusti ja kuka huijaa, kuka tulee paikalle, kun on sovittu, ja kuka ei. Tämä erottaa henkilökohtaisen, sosiaaliseen kokemukseen perustuvan luottamuksen siitä systeemisestä luottamuksesta, joka kohdistuu talouteen, rahoitusmarkkinoihin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin. Ne kiinnittävät meidät ihmisiin ja ryhmiin tavalla, jota järkiperäinen laskelmointi ei tavoita. FINANSSIJA PANKKIKRIISIEN aikaan puhutaan usein, että ”luottamus romahtaa”. – Kyse on siitä, mitä ihmiset odottavat tapahtuvan. Raha toimii luottamuksen välikappaleena myös tuntemattomien välillä. – Ymmärrys syntyy pikkuhiljaa aivoihin kokemuksien kautta. Niin kauan kuin autamme toisiamme lahjoin tai palveluksin ilman rahaa, syntyy tunne yhteenkuuluvuudesta ja luottamuksesta. Aivot reagoivat uhkaan kuin fyysiseen vaaraan: ihminen menee ”taistele tai pakene” -tilaan. Sosiaalisista suhteista kumpuava vastavuoroisuus voi kadota, jos ne muutetaan rahallisiksi liiketoimiksi. – Ihmisten välinen luottamus ei välttämättä häviä mihinkään, vaikka maailmantalous sakkaisi entistä pahemmin, Nummenmaa sanoo
Etenkin nuorten ja pienituloisten luottamus on koetuksella. LUOTTAMUS EI ole yksilön vastuulla, vaan se on yhteiskuntapolitiikan lopputulos. Järjestöt tavoittavat ja yhdistävät niitä ihmisiä, joita yhteiskunnan muut toimijat eivät välttämättä tavoita. YHTEISKUNNALLINEN LUOTTAMUS on elvytettävissä. LUOTTAMUSTA VAHVISTETAAN myös turvaamalla kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen toimintaedellytykset, joista tämän hallituksen aikana pelkästään sote-sektorilla viedään yli kolmannes. Järjestöjen päivittäisessä toiminnassa syntyy resilienssiä kohdata ja kestää henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia kriisejä. Se tarkoittaa turvan, hyvinvoinnin ja palveluiden varmistamista niin, että kenenkään ei tarvitse pelätä putoavansa yhteiskunnan ulkopuolelle. Siksi tarvitsemme päätöksiä, jotka vahvistavat yhteistä perustaa. Jos ihminen ei tunne kuuluvansa joukkoon ja hänet jätetään järjestelmien ulkopuolelle, hän ei enää luota järjestelmään. Stressi, ahdistus ja jatkuva epävarmuus muuttavat tapaamme nähdä maailma ja toiset ihmiset. Me järjestötoimijat haluamme tehdä yhdessä työtä sen eteen, että kaikilla on hyvä elämä. Tällöin populistiselle retoriikalle löytyy hedelmällinen maaperä. KOLUMNI Teksti Vertti Kiukas, SOSTE ry:n pääsihteeri TEEMA de_05062025_60.indd 60 de_05062025_60.indd 60 26.5.2025 9.10 26.5.2025 9.10. Myös taloudellinen turvattomuus on yksi suurimmista luottamuksen murentajista. Tämä ei ole pelkkä tunne, vaan myös biologinen reaktio. Se edellyttää osallisuuden vahvistamista ja ihmisarvoista politiikkaa. Tämä on huono lähtökohta aktiiviselle kansalaisyhteiskunnalle, järjestöjen vapaaehtoistoiminnalle, kaikenlaiselle yhteistyölle ja ylipäätään koko demokratialle. Sosiaalija terveysjärjestöjen kentällä näemme tämän kehityksen vaikutukset niissä usein kaikkein heikoimmassa asemassa olevissa ihmisissä, jotka kokevat tulleensa unohdetuiksi, eivätkä näin ole enää luottavaisia. LUOTTAMUS EI synny itsestään, se rakentuu erilaisista elämän varrella vastaan tulevista kokemuksista. Kun hyvinvoinnin rakenteita murennetaan, voi syntyä tunne, ettei ketään kiinnosta, joten miksi itsekään antaisin jotain takaisin. Samalla kasvaa houkutus etsiä yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin ongelmiin. Näistä tärkein on luottamus: toisiimme, instituutioihin, tulevaisuuteen. Kun luottamus rapistuu, siitä seuraa eriarvoisuutta, turvattomuutta ja lopulta yhteiskunnallista jännitettä ja epävarmuutta. AIVOTUTKIJA Lauri Nummenmaan mukaan psykologinen luottamus kumpuaa turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksesta. Miten yhteiskunta kohtelee minua ja muita kansalaisia, kuinka reilusti tuloja ja mahdollisuuksia jaetaan ja saammeko minä ja muut apua silloin, kun sitä eniten tarvitsemme. 60 Demokraatti Y hteiskunta pysyy koossa siteillä, jotka ovat usein näkymättömiä. Kun taloudellinen turva pettää, ihmisen usko yhteiskuntaan horjuu. TUORE NATOPOLL-KYSELYTUTKIMUS kertoo karua kieltä: suomalaiset luottavat puolustusvoimiin, mutta yhä harvempi kokee voivansa vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin tai saavansa tukea tarvittaessa. Luottamuksen voi elvyttää YHÄ HARVEMPI KOKEE SAAVANSA TUKEA TARVITTAESSA
Aikuisten ei pitäisi jättää huutelua huomioimatta, vaikka se olisi ”vain vitsi”. Varsinkin koulun käytävillä ja sosiaalisessa mediassa. Haluammeko olla sukupolvi, joka jatkaa tätä vihaa, vai se, joka uskaltaa muuttaa sen. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Herää kysymys: Miksi nykyään on niin yleistä puhua toisesta rumasti. Kouluissa nämä puheet pitäisi ottaa vakavammin. On absurdia, että miten tummempi iho tai ketä rakastaa, voi riittää syyksi tulla haukutuksi Ihmisiä syrjitään asioista, joihin he itse eivät voi vaikuttaa. Usein asia esitetään ”läppänä”, mutta todellisuudessa se satuttaa monia nuoria. iStock de_05062025_61.indd 61 de_05062025_61.indd 61 27.5.2025 11.48 27.5.2025 11.48. Useat pojat haluavat tuoda takaisin vanhat perinteet, ”Nainen kuuluu keittiöön nyrkin ja hellan väliin”. Yhä useammin nuorten keskusteluissa tytöistä puhutaan alentavasti. Heiltä odotetaan maskuliinista kuvaa, kuten lihakset, ääni ja tyyli. Milla Keravan Sompion koulu Mila Vantaan Ruusuvuoren koulu Kirjoittajat ovat 8-luokkalaisia, jotka olivat tet-harjoittelussa SDP:n eduskuntaryhmässä. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Homottelua ja rasismia perustellaan huumorilla, vaikka ne ovat loukkaavat syvästi. Tytöiltä vaaditaan kauneutta, mutta samalla heitä voidaan pilkata siitä, jos he korostavat itseään. Sosiaalinen media ja vertailu muihin luovat vääristyneen kuvan siitä minkälainen kuuluisi olla. Miksi toisten haukkumisesta on tullut joillekin tapa saada hyväksyntää ja kuulua joukkoon. Myös tytöt voivat syyllistyä toistensa haukkumiseen ja juoruiluun. Arvostelu keskittyy lähinnä ulkonäköön. Miksi ulkonäkö yhä määrittää kuinka arvokkaana meidät nähdään. Onko tämä reilua. Nuoret kommentoivat toistensa ulkonäköä tajuamatta, että se saattaa vaikuttaa toisen itsetuntoon. Myös pojat voivat kokea ulkonäköpaineita. Nuoret tarvitsevat tilaa puhua siitä mikä on ok ja mikä satuttaa. N-sana on yleinen nuorten sanavarastossa. Rasistinen ja homofobinen puhe on muuttunut arkipäiväiseksi. Jos tyttö vaikka keskustelee kahden pojan kanssa samaan aikaan, hänestä saatetaan käyttää sanaa ”huora”. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Tasa-arvo alkaa koulun käytäviltä NYKYPÄIVÄNÄ SANAT homo, huora, vammainen ja läski ovat nuorille arkipäivää. 61 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Poikaa tässä tilanteessa pidettäisiin alfana. Tunteista puhumista kannattaisi harjoitella jo alakoulusta lähtien. Nuorten keskuudessa on yleistynyt puhe, joka on täynnä syrjintää, halveksuntaa ja seksismiä. Nuoret kuulevat niistä jatkuvasti
Toivottavasti äskeinen hyvä vaalimenestys ja korkeat kannatuslukemat antavat siihen potkua. Osastotoiminnan vahvistamiseksi on nyttemmin etsitty ratkaisua myös lähiyhdistysten fuusiosta. Helsinkiä odottavat muutoksen keskellä haasteelliset ja mielenkiintoiset ajat. Antti Karila Tänä päivänä moni puolueen jäsen saattaa kysyä, mikä minun paikkani on, mikä minut sitoo puolueeseen. Sen toiminta alkoi pian vilkastua eivätkä 1930-luvun alun ankeat ajat kuten eivät sotavuodetkaan saaneet toimintaa kokonaan lakkaamaan. Samaan aikaan alueen ammateissa työskennelleet työläiset perustivat itselleen sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen. Vaalityöryhmät ovat toki tarpeellisia, jos vaalit ovat edessä. Tällaista kehitystä ei ole suotavaa katsella sivusta. Kuta enemmän voimme tavoittaa yhteisöllistä kokemusta, sitä enemmän mukaantulo saattaisi kiinnostaa ihmisiä. Koko puoluekenttä, niin SDP kuin muutkin puolueet, on joutunut nopean yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksen keskellä entistä suurempien haasteiden eteen. Voidaan sanoa, että Oulunkylä on ollut poikkeuksellinen niin työväenliikkeen kuin kulttuurinkin osalta. Aikoinaan ei Ateenankaan loistava kehitys olisi ollut mahdollista ilman kansalaisten vahvaa mukanaoloa, tosin vain miespuolisten. Sotien jälkeen ja varsinkin 1960ja 1970-luvuilla toiminta vilkastui ja monipuolistui entisestään. Jäsenmäärä on vähenemään päin. Tämän muutoksen aikaansaannissa kylläkin maan nykyinen hallitus on antanut merkittävän panoksensa muun muassa poistaessaan ay-jäsenmaksun verovapauden. Myös kulttuurin kehitys pohjautui niihin. Menneet vuosikymmenet olivat otollista aikaa myös poliittiselle toiminnalle, työväenliike mukaan lukien. Huomionarvoista on se, että Oulunkylässä on asunut monia taiteilijoita, muusikkoja, kirjailijoita sekä myöskin työväenliikkeen merkittäviä henkilöitä. Hiljattain eräs yhdistyspuheenjohtaja tokaisi, että jälkimmäisestä on kyse. 62 Demokraatti de_05062025_62.indd 62 de_05062025_62.indd 62 27.5.2025 11.42 27.5.2025 11.42. Nämä ovat osaltaan luoneet henkistä pohjaa aktiivisuudelle. Puolueosastokin on tavallisesti mukana jäsenensä kampanjassa. Helsingin Oulunkylä on esimerkki siitä, miten viime vuosisadan alussa Helsingin kaupungin pohjoisosaan alkoi syntyä vilkastuva asuinalue, joka runsas sata vuotta sitten muuttui kunnaksi. Vanhatkin voisivat siinä aktivoitua ja tulla mukaan. Kun suuri muuttoliike Suomessa alkoi 1960–70-luvuilla, niin muutoksen pyörteisiin joutuneissa kaupungeissa tuli tarve etsiä maalta muuttuvalle väestölle keinoja kiinnittyä uuteen ympäristöönsä. Alettiin järjestää talvitapahtumia, vapunaaton tilaisuuksia, kotkatoimintaa ja muuta. Kun seuraaviin vaaleihin on aikaa kaiketi kaksi vuotta, olisi otollinen aika pohtia puolueessa laajemminkin, miten puolueen perusyksikköjen, osastojen, toimintaa saataisiin vilkastumaan ja saamaan mukaan uusia jäseniä. Perusosastot ovat mukana myös valittaessa apulaispormestariehdokkaita. Tänä päivänä moni puo lueen jäsen saattaa kysyä, mikä minun paikkani on, mikä minut sitoo puolueeseen. Onko se lähiyhteisössäni toimiva järjestö, yhteisö vai pelkkä vaaleja hoiteleva ryhmä. Kun ajatellaan menneitä aikoja, niin ihmisten olemassaolossa keskeinen tekijä on aina ollut kuuluminen yhteisöön kuten perheeseen, sukuun tai kyläyhteisöön. Mikä minun puolueosastoni on. 62 Demokraatti MIELIPIDE Puolueosasto – yhteisö vai pelkkä vaalityöryhmä. Kulttuuritoimintoja viriteltiin, kylälehti saatiin ilmestymään… Samoja virityksiä vietiin muihinkin lähiöihin. Sama koskee myös suuria perinteisiä organisaatioita kuten kirkkoa ja ammattiyhdistyskenttää. Mutta onko meillä siihen varaa. Esimerkiksi Vantaalla kaupunki järjesti Koivukylässä yhdyskuntatyöhankkeen, jossa kehitettiin asukkaiden yhteistoimintamuotoja niin taloissa kuin koko lähiössäkin. Jokainen huolta tunteva voi olla mukana myönteistä käännettä synnyttämässä, yhteisöllisyyttä herättelemässä. Voi sanoa, että yhteisöt olivat elintärkeitä niin elämän turvaamisen kuin toimeentulonkin kannalta. Nyt kun Helsingin kaupunkisuunnittelu on tulossa sosialidemokraattien vastuulle, tulisi sen saada evästyksiä puolueen perusosastoiltakin
– Oikeuden päätös lähettien työsuhteesta tuo vihdoin turvaa ja selkeyttää tilanteen. – Ratkaisu osoittaa, että me olemme olleet koko ajan oikeassa vaatiessamme ruokalähettien työntekijäaseman tunnistamista ja sen myötä työsuhdetta ja sen suomaa turvaa, Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kommentoi tiedotteessa. PAM ja ruokalähettien ammattiosasto ovat neuvotelleet Woltin kanssa työehdoista toistaiseksi tuloksetta. Sitä on vaadittava. Tämän vuoksi lähettien muodollinen itsenäisyys on KHO:n mukaan vain näennäistä – kyse on työsuhteesta. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Matti Väisänen. Tervetuloa! UUSIMAA • Porvoon Wanhat Toverit. Se ei estä joustavaa työskentelyä myös jatkossa. – Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on noudatettava lähettien osalta myös vuosilomalakia ja työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä. Ei vastaanottoa. Tämä tarkoittaa, että työvuoroluetteloita ei tarvita. – Työntekijöiden järjestelmälliseen väärinluokitteluun on nyt saatu selkeä oikeudellinen ratkaisu. Tapaaminen ti 10.6. klo 14 hautausmaalla, vanhan kappelin vieressä. Matti Väisänen kiinteistöhoitaja, Turku 8.6. Oikeuden päätös on erittäin hieno uutinen tuhansille lähettityötä tekeville, lähettien PAM Couriers Finland -ammattiosaston puheenjohtaja Papy Nkunda sanoo tiedotteessa. Tervetuloa! Yhdistystoiminta Teksti Demokraatti / STT SAK ja PAM kiittelevät korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisua ruokalähettien työntekijäsuhteesta ”erittäin merkittäväksi ja kauan odotetuksi.” KHO linjasi ruokalähettien olevan työsopimuslaissa tarkoitettuja työntekijöitä. Käänne alustatyössä ”Erittäin hieno uutinen tuhansille lähettityötä tekeville.” de_05062025_63.indd 63 de_05062025_63.indd 63 27.5.2025 11.43 27.5.2025 11.43. Nautimme yhteisen kevätkauden päätöslounaan 10.6 alkaen klo 13 Ravintola Kellarissa. Vastaanotto. Lähdemme kolmen hautausmaan kierrokselle ammattioppaan Kristiina Teerikankaan johdolla. POHJANMAA • Keski-Pohjanmaan Wanhat toverit. Työsuhteisen työn mukana työnantajalle tulee monia velvollisuuksia, hän muistuttaa. 63 Demokraatti Jukka Hako filosofian maisteri, kotiseutu neuvos, Vantaa 5.6. KHO toteaa ratkaisussaan, että vaikka ruokalähettien työ sisältää joitakin yrittäjyyteen liitettyjä piirteitä, kaikki työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaiset työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät. KHO luokitteli lähettityön työaikalain osalta poikkeusten piiriin. Ilmoittautumiset Matille (0400 501 983) viimeistään 9.6. Pirjo Sirviö terveydenhuoltoneuvos, Oulu 8.6. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09 tiedon antoon: Jukka Hako. Olemme koko ajan tavoitelleet läheteille reiluja työehtoja ja työsuhde takaa ne. PAM huomauttaa, että kenenkään henkilökohtainen tilanne ei ratkaisun perusteella juuri nyt muutu eikä kenelläkään sen perusteella automaattisesti synny työsuhdetta. – Paljon on kiinni siitä, miten Wolt aikoo tilanteessa toimia, Annika Rönni-Sällinen sanoo. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Eeva ja Martti Ahtisaaren rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Pirjo Sirviö. 70 VUOTTA 60 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Juha Peltonen Lahti 14.6. Yhtiön määräysvalta näkyy KHO:n mukaan sen mahdollisuutena ohjata ja valvoa työtä digitaalisen alustan avulla, asettaa laatuvaatimuksia ja vaikuttaa lähettien työskentelyyn monin tavoin. Tämä päätös osoittaa, ettei työnantajavastuita voi kiertää kutsumalla työntekijöitä yrittäjiksi, kun tosiasiassa kyse on työsuhteesta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. Työaikalain soveltuminen pitää kuitenkin aina ratkaista tapauskohtaisesti
Nimi: Osoite: de_05062025_64.indd 64 de_05062025_64.indd 64 26.5.2025 9.14 26.5.2025 9.14. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 11/2025 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Kaija Pikkarainen Alavetelistä. Tänä vuonna laululintujen aika alkoi poikkeuksellisen aikaisin, kun lämpimät ilmat toivat tullessaan valtavan määrän muuttolintuja jo pääsiäisen aikaan. Kannattaa siis ottaa ilo irti keväästä ja lähteä paitsi kuuntelemaan, myös katselemaan näitä lähimetsän laulajia. Luontokuvaajan elämää linnunlaulu hyödyttää varsin konkreettisesti myös lintujen löytämisessä. Moni näistä äänekkäimmistä laulajista on myös sen verran huomaamattomia, ettei niitä tahdo löytää muuten kuin äänen perusteella. Kevään edetessä ja vaihtuessa hiljalleen kesäksi, ilmestyy luonnon äänimaisemaan yhä uusia lauluja. Linnunlaulusta on luonnollisesti valtavasti iloa luonnossa liikkujan kuuloaistille. Esimerkiksi kuvan peukaloinen piilottelee pääosan ajastaan risukoiden suojassa ja liikkuukin niin vikkelästi, ettei sen näkemisestä ole usein toivoakaan. Usein on myös niin, että reviiriään kuuluttava lintu ei myöskään juuri välitä vieressä hääräävästä kuvaajasta. Samalla voi vaikka opetella, mikä ääni kuuluu kenellekin. Näin keväisin ne kuitenkin puhkeavat lauluun ja reviiristään ilmoittavan peukun saattaa löytää vaikka kannonnokasta laulelemasta. Tässä hommassa avukseen voi ottaa vaikka Muuttolintujen kevät -sovelluksen, jolla saa näppärästi myös äänipinnat talteen. de_05062025_64.indd 65 de_05062025_64.indd 65 26.5.2025 9.14 26.5.2025 9.14. ais ud ok u. co m 1 7 3 4 5 5 4 1 7 9 6 8 8 6 7 3 1 9 6 2 1 5 8 5 9 TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@sdp.fi K evät on linnunlaulun aikaa. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 86 12 97 54 3 39 74 56 12 8 54 23 81 76 9 23 91 74 68 5 15 48 69 23 7 67 85 32 49 1 91 36 45 87 2 72 69 18 35 4 48 57 23 91 6 RISTIKON 9/2025 RATKAISU 8.5
de_05062025_66.indd 66 de_05062025_66.indd 66 26.5.2025 11.36 26.5.2025 11.36. Sen jälkeen on ollut pakko hankkia hänen koko tuotantonsa ja tämä on nyt hänen viimeisin kirjansa. 2 Annie Darling: Hullua rakkautta Bloomsburyn kirjakaupassa Darlingin pokkarikirjasarja vei ensimmäisestä kirjasta lähtien mukanaan. Kirjassa on huumoria ja rehellisyyttä, ja se tempasi mukaan tarinaan, missä Obama kertoo lapsuudestaan Chigagossa, tasapainottelustaan työn ja äitiyden asettamien vaatimusten välillä sekä vuosistaan Valkoisessa talossa, Amerikan historian ensimmäisenä afroamerikkalaisena presidenttiparina. Obama kertoo avoimesti perheestään, taustastaan ja haaveistaankin. Lukeminen antaa aivoille muutakin ajateltavaa kuin pelkkiä työasioita. 3 Olen ollut aikoinaan himolukija. Kajannon aiemmatkin kirjasarjat ovat loistavia; Titta Jokisalo ja Kahvila Koivu. Michelle Obama: Minun tarinani Politiikan kirjahylly 1 Maija Kajanto: Pyykkipäivä Tämä on Kajannon yhdeksäs ja uusin kirja, joka aloittaa uuden Puistokadun pesula -sarjan. Kirjan lopussa kysytään ”kuka olet ja keneksi haluat tulla?”. Yksi kovaa kolahtanut elämäkerta on Michelle Obaman Minun tarinani. 3 Mukaansatempaava elämäkerta. Pidän kaunokirjallisuudesta, joka kuvaa tavallista arkea ja kertoo rakkaudesta, vihasta, surusta – elämästä. Koin kirjan todella inspiroivaksi. Silloin ajattelin, että oliko tämä joku johdatus. Nyt olen taas löytänyt innon lukea muutakin kuin työhön liittyviä lakiluonnoksia tai politiikkaa. Luin kaikenlaista kirjallisuutta laidasta laitaan. Sain kirjan joululahjaksi ja luin sen ennen kuin minut valittiin tähän tehtävään Superin puheenjohtajaksi. Kirjat jäävät välillä kesken, mutta en ole ottanut siitä paineita. Pidän tarinoista, joihin voin eläytyä ja jotka vievät toisiin sfääreihin. Tykkään lukea elämäkertoja ja kaunokirjallisuutta. Kajanto kirjoittaa hyvänmielen tarinoita, joissa on uskottava kuvaus. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kirjakin voi tuntua johdatukselta Superin puheenjohtaja Päivi Inberg ammentaa inspiraatiota kirjoista. Kun tulin perheelliseksi, olivat lastenkirjat monta vuotta pop. Darling kysyy, voiko tosielämän rakkaus koskaan vetää vertoja romaaneille
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi de_xxxx2025_002.indd 1 de_xxxx2025_002.indd 1 23.5.2025 15.20 23.5.2025 15.20. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
LIPPONEN Yhä järkäle TYÖELÄMÄ Nykymalli on susi OMALÄÄKÄRI Soten hopealuoti 5.6.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 25 / 5. Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. Tutustu ja liity jäseneksi . Etuja ja enemmän. ke sä ku ut a Mika Maliranta on Suomen virallinen talousoptimisti. PAL.VKO 2025-25 00 74 43 -2 51 1 6 414880 074923 2 5 1 1 XXX xxx XXX xxx XXX xxx LUOTTAMUS TEEMA Kuka hallitsee kriisin. Saarnamies de_05062025_001.indd 1 de_05062025_001.indd 1 26.5.2025 9.42 26.5.2025 9.42. tradeka.fi/liity Tradeka