de_04082022_001.indd 1 de_04082022_001.indd 1 26.7.2022 10.19 26.7.2022 10.19. elo ku ut a TÖISSÄ & KÖYHÄ TEEMA Palkkatyö ei takaa toimeentuloa LIIKE VIE Rakastan neuvottelemista, OAJ:n uusi puheenjohtaja Katarina Murto sanoo. PAL.VKO 2022-33 00 74 43 -2 21 3 4.8.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 22 / 4
Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia matkailijan etuja Tradekan jäsenille. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.. Alennusta tien päällä ja perillä tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 25.7.2022 16.32 25.7.2022 16.32. /liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää
3 Demokraatti 13 /2 2 34 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 4. Tanssissa ja edunvalvonnassa on paljon yhteistä. KASVO TEEMA ILMIÖ de_04082022_03.indd 3 de_04082022_03.indd 3 26.7.2022 14.09 26.7.2022 14.09. ELOKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI AFRIKKA KÖYHÄ KUIN TANSSI Ruanda on afrikkalainen menestystarina. Tohtoritutkintokaan ei takaa elämiseen riittävää palkkaa
Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 24 28 BORIS JOHNSON Liikaa valheita KAROLIINA HUOVILA Temen toiminnanjohtaja + TEEMA Töissä ja köyhä 55 5 6 8 11 12 14 22 23 25 28 30 32 33 34 40 41 40 46 48 50 51 52 64 65 72 73 74 de_04082022_04.indd 4 de_04082022_04.indd 4 27.7.2022 10.09 27.7.2022 10.09. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Yksin voi pyytää, mutta kollektiivina voidaan vaatia. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 18.8. 13 /2 2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Pimeä maanosa Viikon kuva: Karvainen kaveri Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Mika Ahola D-analyysi: Työelämän köyhät D-ilmiö: Afrikan menestystarina Indeksi: Mika Maliranta Alastalon salissa: Voitto ja häviö Ay: Kulttuurin puolustaja Britannia: Boriksen uho ja tuho SDP: Historiatyö etenee Vallan laidalla: Ulpu Iivari Kielikylvyssä: Litet parti Kuvataide: Fantasiaa ja metsää Kirja: Solikka teki tärkeää työtä Kirja: Matti Kurikan aatemaailma Kirja: Leikin historia Elokuva: Iranin elämän avaus Kirjavisa: Vahinkotupla Puheenvuoro: Dimitri Qvintus Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Hanna Wass IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Katarina Murto Kolumni: Pinja Perholehto Kasvot peilissä: Petri Vanhala Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Emme huomaa, miten paljon Afrikassa on eri suhdannevaiheessa olevia kansantalouksia ja luonnonrikkauksien kautta yhä merkittävämmäksi nousevia vyöhykkeitä. Samaan aikaan Afrikan maissa, Intiassa ja Aasiassa koko sota on herättänyt vain vähän mielenkiintoa. EHKÄ EI kannattaisi nauraa. Trumpin kauden lähettiläs vakuutti, että tällaiseen dystopiaan Joe Bidenin hallitus aikoo amerikkalaisetkin syöstä – ja sai samanmielisiltä tutuiltaan kauhistunutta palautetta. Mitä enemmän tunnemme näitä alueita, sitä vähemmän sieltä tulevat yllätykset sotkevat elämäämme täällä Suomessa – monelle muille täysin pimeässä maanosassa. Ei mikään ihme, että Venäjä on suunnannut informaatiovaikuttamistaan etenkin BRICS-maihin, koska täältä tuntemattomasta maanosasta tuleva valtiollinen valehtelu uppoaa siellä yleisöön paremmin. Tietämättömyys tekee meille samaa. Toki myös kriisien ja kansainvaellusten käynnistymispaikkojakin. Kesän alussa Yhdysvaltain entinen Tanskan-suurlähettiläs herätti somekohua väittämällä, että liian kovien verojen takia jopa keskituloiset tanskalaiset joutuvat ajamaan polkupyörällä töihin, koska heillä ei ole varaa autoon. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Pimeä maanosa Pääkirjoitus VALTIOLLINEN VALEHTELU UPPOAA ETENKIN BRICS-MAIHIN. Sadat miljoonat ihmiset tietävät nyt, miten Venäjä on jonkun vaikeasti lausuttavan Ukraina-maan hyökkäyksen uhri. Näemme usein esimerkiksi Välimeren eteläpuoliset alueet edelleen jonkinlaisen Afrikan tähti -pelilaudan kautta. Ex-lähettiläs sai tietysti somehöpinöihinsä ironisia vastauksia, joissa näytettiin valokuvia ”köyhyyteen vajonneesta” Tanskan kuninkaallisesta perheestä, joka liikkuu lapsineen tavarapyörillä. Suhtaudumme nimittäin samanlaisella ylenkatseella moneen kokonaiseen maanosaan ja pidämme aluettamme kaiken napana. Samalla tanskalaiset epäilivät, oliko lähettiläs virkakautensa aikana yhtään perehtynyt paikalliseen elämäntapaan. Maailmanpolitiikan painopiste on mielestämme ollut keväästä asti tiukasti Ukrainassa ja Venäjän länsirajalla. S uomalaisten suosikkihuvia on naureskella sille, miten vähän vaikkapa keskiverto jenkki tietää meistä ja Euroopasta. Etelä-Amerikassakin se on nähty usein pelkkänä ”USA-imperialismin masinoimana yhteenottona”. Todenäköisesti ei, koska Yhdysvaltain silloisen johdon näkökulmasta Tanska oli muiden Pohjoismaiden tavoin harmiton kommunistivaltio, jolle ei tarvinnut uhrata ajatuksia. de_04082022_05.indd 5 de_04082022_05.indd 5 27.7.2022 10.11 27.7.2022 10.11
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a, Se pp o Sa m ul i de_04082022_06.indd 6 de_04082022_06.indd 6 26.7.2022 14.49 26.7.2022 14.49
de_04082022_06.indd 7 de_04082022_06.indd 7 26.7.2022 14.49 26.7.2022 14.49. Maija-Liisa ja kaverikoira Vikke tekivät tuttavuutta Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksessa heinäkuussa. Korona hyydytti kaverija lukukoiratoiminnan suosion. Etenkin lapset ovat tarkkoja siitä, että lukukoira varmasti kuuntelee heitä. 7 Demokraatti KARVAINEN KAVERI TÖISSÄ. Kaverikoirat vierailevat esimerkiksi vanhuspalveluissa ja lukukoirat puolestaan esimerkiksi kirjastoissa ja kouluissa. Sama ilmiö koskee myös lukukoiratoimintaa. Ennen pandemiaa kaverikoirilla oli vuosittain yli 100 000 kohtaamista, mutta viime vuonna kohtaamisia oli enää noin 40 000
– Nyt puhutaan ihmisoikeuksista ja periaatteista – moraalisesti ja eettisesti oikein toimimisesta, hän summaa. – Tuntuu moraalisesti todella väärältä, että samalla kun meillä on täällä ukrainalaisia pakolaisia, tänne tulee venäläisiä turisteja nauttimaan elämästä ja shoppailemaan, Kymäläinen kiteyttää Demokraatille. Se oli Lä hd e: H el si ng in Sa no m at Silmät kiinni rahastamista ITÄRAJA LAPPEENRANTALAINEN KANSANEDUSTAJA Suna Kymäläinen (sd.) on nähnyt venäläisten turistibussien ja henkilöautojen paluun kauppojen edustoille, eikä se ole tuntunut hänestä ollenkaan oikealta. STT:n kyselyn mukaan asia saa kannatusta neljältä suurimmalta eduskuntaryhmältä. EERO HATUNEN TWITTERISSÄ Suomessa pienin yrityksen saama koronatuki makset tiin Tuusulan Kello koskella sijainneelle lounasravintolalle. Eurooppa pyristelee irti venäläisestä ener giasta, jonka tulot kilahtavat Venäjän sotakassaan. Olisi hyvä hoksata, että oman edun ajaminen tarkoittaa sodan häviämistä monella rintamalla. Suomi on myös sitoutunut muun Euroopan kanssa pakotteisiin, hän jatkaa. On ollutkin hämmentävää lukea suoma laisista, jotka itärajan auettua käyvät tankkaamassa Venäjältä halpaa polttoainetta. Getty Images de_04082022_08.indd 8 de_04082022_08.indd 8 27.7.2022 10.56 27.7.2022 10.56. Etelä-Karjalan maakuntaliiton valtuuston puheenjohtajanakin toimiva Kymäläinen huomauttaa, että rajan avaaminen turismille tuntuu kummalliselta myös siinä valossa, että kaikki virallinen yhteistyö – jota itäsuomalaisittain on tehty Venäjän kanssa paljon – on jäissä. PEKKA SAURI TWITTERISSÄ Klassinen esimerkki siitä, että valheen pitää olla kyllin suuri, jos sille tielle lähtee. Noinkin kyynisesti asian voi nähdä, mutta poltto aineostoksiin Venäjällä käytetty raha muuttuu luodeiksi ja pommeiksi. Hyvä ei ole Kymäläisen mielestä sekään, että Suomea voidaan käyttää kauttakulkumaana muualle Eurooppaan. JAAKKO HAIKONEN TWITTERISSÄ Se on hyökkäys, jos joku puolustautuu Venäjää vastaan. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Miekat auroiksi, bensiini aseiksi V IIK O N LU KU 1,03 euroa. Lavrov elää omassa todellisuudessaan, mutta nämä Venäjän sanaleikit ovat vanhanaikaisia ja noloja. JUSSI PULLINEN TWITTERISSÄ Ukrainan sota ei olisi mahdollinen ilman näitä tarinoita. Helsingin Sanomissa niin sanotun veribensan ostamista Venäjältä perustellut nainen totesi: ”ne ovat eri ihmisiä, jotka Ukrainassa sotivat”. SDP:n eduskuntaryhmän kannan mukaisesti hänkin kannattaa sitä, että turistiviisumien myöntäminen venäläisille kielletään. – On kaksinaismoralistista, että samaan aikaan kuitenkin eletään kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Venäjä käy raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Unohdetaan ja suljetaan silmät siltä, että Venäjä käy koko ajan brutaalia hyökkäyssotaa. – En usko, että tämä Venäjän turismin loppuminen sodan vuoksi tulisi enää vaikeuttamaan tilannetta siitä, mitä se oli koronan aikaan, Kymäläinen arvioi ja muistuttaa, että tiettyjä asioita ei myöskään voida mitata rahassa
Tuloksena on hoidon siirtyminen ja ongelmien moninkertais tuminen, niin inhimillisestä kuin taloudellisestakin näkökulmasta. de_04082022_08.indd 9 de_04082022_08.indd 9 27.7.2022 10.56 27.7.2022 10.56. Se on imelää ja monin tavoin turhaa jälkiviisautta, johon etenkin perussuomalaiset ja ex-persu Timo Soini ovat sortuneet. Stahlin mukaan enimmäislämpötiloista tarvitaan EU:n laajuista lainsäädäntöä, sillä ”sää ei kunnioita kansallisia rajoja”. Lastensuo jelulain mukaan yhden lastensuojelun sosiaali työntekijän vastuulla saa tällä hetkellä olla enin tään 35 lasta. Esimerkiksi työntekijöitä edustava Talentia saa jatkuvasti yhteydenottoja kunnista, jotka luistelevat henkilöstömitoituksista. Väärää hevosta puolestaan haukkuvat nyt ne, jotka vaativat poliitikkojen päitä vadille. UNIPER TYÖOLOT Tappava helle on ay-asia HUH HELLETTÄ. Hyvät väärin säästäjät, jo nyt näkee, että kuntien henkilöstövaje, lasten suojelulaista piittaamatta, vaarantaa lastensuojelun asiakkaat. Eurooppalainen ammattiyhdistysliikkeiden keskusjärjestö ETUC vaatiikin Euroopan komissiota asettamaan enimmäislämpötilarajan ulkona tehtävälle työlle. Kunnan työntekijät on pantu suureen vastuuseen, sillä sosiaalihuollon hen kilöstöllä on ilmoitusvel vollisuus tilanteissa, joissa työnantaja ei kanna omaa vastuutaan, muistuttaa Demokraatin väki. Etenkin kun Fortum vielä rahoitti hankettaan myymällä monia niin sanottuja tylsiä mutta tasaista tulovirtaa tarjoavia toimintojaan. Osalla EU:n jäsenmaista on lainsäädäntöä, joka rajoittaa korkeissa lämpötiloissa työskentelyä. Eurofoundin tekemän selvityksen mukaan 23 prosenttia kaikista työnteUniper ja hurskastelun lyhyt oppimäärä FORTUM SEKÄ monet poliitikot yli puolueja hallituskausirajojen veikkasivat väärää hevosta, kun Fortum aloitti kovalla riskillä Uniperin valtaamisen. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Herttainen piikkipallo Kaivattu piikkipallo Taputtaminen vaarallista Liikaannos aiheuttaa syöpää Hyvät väärin säästäjät, kunnissa raha on vähissä mutta joskus säästäminen vain pahentaa tilannetta. Huonosti siinä kävi. – Työntekijät ovat ilmastokriisin etulinjassa joka päivä, ja he tarvitsevat suojauksia, jotka sopivat äärimmäisten lämpötilojen alati kasvavaan vaaraan, perustelee järjestön varapääsihteeri Claes-Mikael Stahl. kijöistä ympäri unionin olivat altistuneet korkeille lämpötiloille neljäsosan työajasta. Siitä huolimatta, että moni mittari on näyttänyt lastensuojelun tarpeen kasvua. Monessa kunnassa asiakasmäärä on ollut jopa kaksinkertainen. Vastaavasti joskus tule vaisuuteen panostaminen – tiukasta taloustilanteesta huolimatta – on suoranai nen sijoitus. Julki tulleet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu. Lämpötilarajat kuitenkin vaihtelevat, eikä monilla valtioilla ole lainkaan kansallisia hellerajoja ulkotyölle. Hyvä esimerkki väärästä säästämisestä on lasten suojelu. Osuus nousee maataloudessa 36 prosenttiin ja rakennustöissä vieläkin korkeammalle, 38 prosenttiin
syy sku uta 2) Mar ras kuu ssa 3) Kan sai nvä lis en ilm aku l jet usl iito n (In ter nat ion al Air Tra nsp ort Ass oci atio n) 4) 5.8 .19 63 5) Ne ova t kat aba att isi a tuu lia eli val um atu ulia 6) Bel gia n Mon s’is sa 7) Ran ska n pää min ist eri Elis abe th Bor ne 8) Las si Tuo vi 9) Mer ku riu s 10 ) Ter vap ääs kyn MAAILMAN TILA • Kiina on Venäjää isompi riski Sitten keksittiin Kiina-riski S uomessakin on jälkiviisasteltu sitä, miksi lännessä ei ymmärretty Venäjän vallanhimoisia päämääriä jo vuosia sitten. Tämä tiedetään myös Kiinassa. Mitä luonnonilmiötä edustavat Santa Ana, Bora ja Oroshi. 8. Minkä järjestön nimen lyhenne on IATA. Tästä maksetaan kovaa hintaa etenkin Saksassa, joka rakensi suurelta osin yhteiskuntansa halvan venäläiskaasun varaan. 5. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Vitalii Puzankov Nato-keijua odotellessa 10 VIS V 1. Ongelmia voi tulla jo siitäkin, jos Yhdysvallat asettaa Venäjää monella tavalla myötäilevälle Kiinalle taloudellisia pakotteita. 6. Jos ne toteutuvat, kyse on paljon Venäjää isomman kokoluokan ongelmista. Kiina on maailman toiseksi suurin talous. 10. Kiina ja länsimaat ovat myös taloudellisesti tiukasti toisiinsa kietoutuneet. Missä kuussa eduskun nalle annetaan viimeiset vaalikauden aikana käsiteltävät hallituksen esitykset. Raha sokaisi näkemästä Venäjän kanssa toimintaan liittyvät riskit, vaikka moni myös perustellusti uskoi taloudellisen keskinäisriippuvuuden lähentävän Venäjää ja länttä. de_04082022_10.indd 10 de_04082022_10.indd 10 26.7.2022 15.41 26.7.2022 15.41. 2. Mikä on aurinkokun tamme pienin planeetta. Missä kaupungissa sijaitsee Naton operatiivi nen esikunta. 7. 9. 3. Milloin Sadankomitea perustettiin. Vaarana olisi sanktiokierre, jossa Eurooppa ja etenkin Suomen kaltaiset viennistä elävät pienet maat olisivat heikoilla. Kiitos Venäjän riskien laukeamisen länsimaat ovat heränneet miettimään myös Kiinaan kohdistuvien sijoitusten ja riippuvuuksien riskejä. Siihen verrattuna Venäjä on tuskin divaritasoa. Milloin eduskunnan syysistuntokausi alkaa. 4. Kuka on kuvassa. Tilanne voisi räjähtää, jos Kiina esimerkiksi kohdistaisi Taiwaniin sotilaallisia toimia. Kuka on Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja. Minkä lintulajin tieteel linen nimi on Apus apus. Oik eat vas tau kse t: 1) Tiis tai na 6
Rajatarkastuksessa onkin työntekijöiden vaihtuvuus aika suuri. 11 Demokraatti Mikä meno Mika Ahola, Rajaturvallisuusunionin valta kunnallinen varapääluottamusmies. Erästelystä pitävänä suunnittelin itsekin jo varusmiespalveluni niin, että pääsisin itärajalle rajavartijaksi. Rajojen valvonnan lisäksi meillä Toiveammatissa Sinne mennään, mihin komennetaan. Kyllä. Muutaman mutkan jälkeen minusta tulikin länsirannikolle merivartija. Se on 24/7 työtä, jossa on kyse isoista ihmismassoista. Oma koirani on poikkeuksellisen sosiaalinen ja sympaattinen. Työntekijöitä komennettiin itärajalta Lapin rajavartiostoon ja Länsi-Suomen merivartiostoon. Isompi hässäkkä merkitsee meille yleensä komennustehtäviä. Reissaaminen on välillä raskasta, mutta myös mukavaa vaihtelua. Tulijoita on meille koko ajan enemmän kuin voimme rekrytoida. Koronaaika taisi näkyä myös rajavalvonnassa. Tässä ammattissa mennään sinne minne komennetaan. Rajavartijan työ taitaa olla monelle toiveammatti. Tämä on monipuolista työtä, etenkin meripelastustehtävät ovat usein palkitsevia. de_04082022_11.indd 11 de_04082022_11.indd 11 27.7.2022 11.25 27.7.2022 11.25. Olen vartioupseeri Kokkolan merivartioasemalla. Miksi. Eikös koirista sanota, että ne ovat ihmisen parhaita ystäviä. Tällä tietoa ei ainakaan suoraan. Kyllä. Kotona odottaa sellainen, 15-vuotias. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja iStock MERI ON AINUTLAATUINEN TYÖPAIKKA. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä meri on ainutlaatuinen työpaikka. Kesä on aina hienoa aikaa merivalvonnassa. Työ on aika pakkotahtista rajanylitysasemilla, rajatarkastuksen niin sanotussa etulinjassa. on muun muassa vesiliikenteen ja kalastuksen valvontaa sekä tarpeen vaatiessa poliisitehtäviä. Koronan takia valvonnan painopistettä siirrettiin länsirajalle. 20 vuotta on mennyt merellisissä tehtävissä. Toki ongelmiakin on alalla. Aiheuttaako Suomen Natojäsenyys aikanaan muutoksia raja vartiointiin. Tilanne on toinen jos Venäjä tekisi rajoille suuntautuvia hybridioperaatioita. Esimerkiksi vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden tulo Tornioon oli meille aika työläs tehtävä. Voimaeläimesi on labradorinnoutaja. Samalla pääsee tapaamaan kollegoita eri puolilta Suomea
Kyse on resursseista. EDELLÄ MAINITUN tutkimushankkeen yksi johtopäätös on, että työssäkäyvien köyhyys on osin seurausta poliittisista päätöksistä, lähinnä ja talousja työllisyyspolitiikasta. Määrä on melko suuri, kun Tilastokeskuksen vuoden 2021 tiedon mukaan jatkuvassa tai määräaikaisessa osa-aikatyössä oli yhteensä 400 000 työntekijää. Esimerkiksi Saksassa 2010-luvulla vauhdilla kasvaneesta taloudesta ja lähes täystyöllisyydestä huolimatta työssäkäyvien köyhien määrä kaksinkertaistui vuosina 2005–2020. Kirjoituksessa on käytetty ”Työssäkäyvät köyhät jälkiteollisessa hyvinvointivaltiossa” -tutkimuksen tuloksia. Epätyypilliset työsuhteet, etenkin osa-aikatyö, ovat köyhyysriski. Usein kyse on koulutetuista, tavallista,mutta köyhää elämää elävistä suomalaisista. EU:n alueella määräksi arvioidaan koko työvoimasta noin 8–9,5 prosenttia eli 24–28 miljoonaa ihmistä. Kokopäivätyötä on perinteisesti pidetty suojana köyhyyttä vastaan. Osa liitoista vasta rakentaa malleja prekariaatin palveluiden kehittämiseksi. S tereotypia vähävaraisesta ihmisestä on vanhentunut. Tutkimustulosten mukaan taas epätyypilliset työsuhteet, etenkin osa-aikatyö, ovat köyhyysriski. Monelle kokopäivätyö merkitsee yhdistelmää osa-aikatyötä, yksinyrittäjyyttä sekä epämääräisiä määräaikaisia työsuhteita, opiskelua ja sosiaaliturvalla elämistä. Joustavat työmarkkinat kuulostavat ilmauksena hienolta, mutta usein se tarkoittaa sitä, että työntekijä joustaa ja osaltaan kantaa yritysriskiä. Myös Suomessa kasvaa työssäkäyvien köyhien osuus. Epätyypillisessä työsuhteessa oleva tarvitsee usein henkilökohtaisempaa palvelua kuin kokopäivätyössä oleva, jonka turvana on perinteinen työehtosopimus. Tänä vuonna ilmestyneessä ”Työssäkäyvät köyhät jälkiteollisessa hyvinvointivaltiossa” -tutkimushankkeessa arvioidaan, että Suomessa on noin 200 000 ihmistä, jotka eivät tule työllään toimeen. Saman tutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2019 vastentahtoisesti osatai määräaikaista työtä tekeviä noin 320 000. Tämä on haaste ammattiyhdistysliikkeelle, jonka koneisto on viritetty palvelemaan kokopäivätyössä olevia. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Viime vuosina kokoaikaisessa työssä olevien määrä on laskenut ja osa-aikatyön määrä kasvanut. Meillä on taivasteltu Yhdysvaltojen työelämää, jossa moni joutuu tekemään kahta työtä elättääkseen itsensä ja perheensä. Palvelualojen ammattiliitto Pamin selvityksen mukaan valtio kompensoi työttömyysja sosiaaliturvalla elämiseen riittämättömiä palkkoja vuonna 2016 noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa. SUOMESSA YHTEISKUNTA paikkaa elämiseen riittämätöntä palkkaa saavien tilannetta eri tuilla. Työssäkäyvät köyhät keskuudessamme JOUSTAVA TYÖ MARKKINA MERKITSEE, ETTÄ USEIN TYÖNTEKIJÄ JOUSTAA JA KANTAA YRITYSRISKIÄ. Hankkeen johtajan Mikko Jakosen haastattelu on tässä lehdessä sivulla 56. Yritys hyötyy, mutta työntekijä ja yhteiskunta köyhtyvät. Vähän kärjistäen kyse on myös yritystuesta, jolla yhteiskunta osaltaan mahdollistaa sen, että yrityksillä on mahdollista pitää osa-aikaisten työntekijöiden reserviä, maksaa toimeentuloon riittämätöntä palkkaa ja pyörittää liiketoimintaansa. Yksi syy Saksan tilanteeseen on Hartz-reformit, joilla pyrittiin tehostamaan työmarkkinoita. analyysi de_04082022_12.indd 12 de_04082022_12.indd 12 26.7.2022 15.29 26.7.2022 15.29
Tätä kehitystä ruokkii tavallisia autoja painava, pienkatumaastureiden ja sähköautojen yleistyminen. Solidaarisuus Kohoava energian hinta ja inflaatio koettelevat Euroopan maiden keskinäistä solidaarisuutta. Renkaiden aiheuttamat saasteet lisääntyvät ajoneuvojen koon ja painon kasvun myötä. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Yle Lähde: Yle Arvostamme suomalaista työtä. Korot jatkavat nousuaan. Esimerkiksi Britanniassa on arvioitu rengaspölyn olevan toiseksi suurin merten mikromuovin lähde. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Autonrenkaista irtoaa muun muassa mikromuovia ja hengitys ilmaan päätyviä mikrohiukkaisia. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Renkaista irtoaa yli 1 000 kertaa enemmän hiukkaspäästöjä kuin autojen pakoputkista. 13 Demokraatti Pakokaasuissa Euro 6d-päästöstandardin hiukkaspäästöjen sallittu enimmäisraja on 0,0045 grammaa kilometrillä. D EM O G RA A FI Rengas on pakoputkea pahempi saastuttaja G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Em is si on s A na ly tic s, H el si ng in Sa no m at ! Korot Asuntovelallista ja velkaista valtiota kuritetaan. Oikein täytetyillä renkailla ajettaessa renkaiden aiheuttamat hiukkaspäästöt ovat jopa 5,8 grammaa. de_04082022_13.indd 13 de_04082022_13.indd 13 26.7.2022 13.24 26.7.2022 13.24
Ruanda on esimerkki maasta, jossa maatalous – ja talous muutenkin – kehittyy vauhdilla. Avain ruokaturvaan on hyvä hallinto. 14 Demokraatti AFRIKKA voi voittaa nälän Afrikka nähdään usein nälänhädän mantereena, vaikka alueen maiden välillä on suuria eroja. ILMIÖ de_04082022_14.indd 14 de_04082022_14.indd 14 27.7.2022 10.54 27.7.2022 10.54
Kaikissa ilmansuunnissa maisemaa hallitsevat kukkulat, lähempänä vihreän eri sävyissä, etäämmällä sinertäviksi värjäytyvinä. Rutsiron Nyabirasissa maataloustuottajia ”kirittävä” agronomi David Mpogazi ei ole huolestunut maailmantalouden heilahtelujen vaikutuksista Ruandan ruokaturvaan. Ollaan keskisessä Afrikassa, Ruandassa, Rutsiron alueella, päiväntasaajalla lähellä Kongon demokraattisen tasavallan rajaa. 16 Demokraatti D-ILMIÖ PANOKSIA EI TUHLATA SIIHEN, ETTÄ AVUSTUSJÄRJESTÖT HÄÄRÄISIVÄT ITSEKSEEN SIELLÄ TÄÄLLÄ. Päivän sana on jalostus. – Lainojen turvin on mahdollista ostaa lannoitteita ja rakentaa varastoja. Varastojen ansiosta taas tuotteita voidaan myydä, kun hinnat ovat korkeimmillaan – ei pakon edessä saman tien. – Alamme valmistaa mehua myyntiin keltapoutapuun hedelmistä. Agronomi Mpogazi näkee mahdollisuuksia. Toistaiseksi naapurimaide_04082022_14.indd 16 de_04082022_14.indd 16 27.7.2022 10.54 27.7.2022 10.54. Suomalaisten Afrikan-kävijöiden grand old man Juha Vakkuri on tuumannut matkakirjassaan, että Ruanda saattaa olla Afrikan kaunein maa. Tilastojen valossa maan kehitys on kuitenkin ollut häkellyttävän nopeaa. Aluksi tähdätään lähialueen markkinoille. Miten alueen pienviljelijäväestö tulee toimeen, etenkin kun Ukrainan sodan myötä olosuhteet ovat vaikeutuneet entisestään. Muutaman vuoden kuluttua on tarkoitus aloittaa myös paputuotteiden jalostus. Nyabirasissa Claude Izimenyerankin osuuskunta on siirtymässä jalostukseen, kuten suositeltu on. Nyabirasissa maissisadot ovat hänen mukaansa jopa kaksinkertaistuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vaikka rinteitä on vuosien varrella pengerretty ja maata parannettu, sato voisi olla runsaampikin. Vuonna 2003 AU käynnisti mantereen laajuisen, maatalouden tuottavuuden kasvuun tähtäävän kehitysohjelman (Comprehensive Africa Agriculture Development Programme, CAADP), ja toistaiseksi Ruanda on näyttänyt muille Afrikan maille esimerkkiä siitä, miten asetettuja tavoitteita saavutetaan sovitussa aikataulussa. Toistaiseksi vaatimattomasta yksityisestä sektorista huolimatta Ruandan liiketoimintaympäristö oli vuonna 2020 Maailmanpankin Ease of Doing Business -vertailun mukaan jo Afrikan toiseksi suotuisin heti Mauritiuksen jälkeen. Matkaa Gisenyi-Goman raja-asemalle on vain parikymmentä kilometriä, ja jo nykyisin kauppa käy rajan yli vilkkaana. Lannoitteiden, polttoaineiden ja tuontielintarvikkeiden hinnat ovat nousseet täälläkin ennätyslukemiin. Nykyaikaisia viljelymenetelmiä on sovellettu alueen olosuhteisiin, ja tehty työ kantaa. Maatalous on kuitenkin näillä rinteillä työlästä, jatkuvaa taistelua eroosiota vastaan. RUANDA, VUONNA 1994 kansanmurhan, yli 800 000 ihmisen hengen vaatineen inhimillisen ja taloudellisen hävityksen, kokenut pieni sisämaavaltio on lähes kolme vuosikymmentä myöhemmin edelleen köyhä. Etsitään parasta markkinarakoa, erikoistutaan, perustetaan mikroja pienyrityksiä, tuotetaan lisäarvoa. Ruandan tähtäimessä on korkean lisäarvon teollinen elintarviketuotanto ja vilkastuva kauppa naapureiden kesken. Pientilalliset ovat jo yhdistyneet osuuskunnaksi, jolle suurempana yksikkönä järjestyy helpommin rahoitusta. Ruandan hallitus luo puitteita nousevalle elintarviketuotannolle. Eikä ole syytä tyytyä perustuotantoon. Ruandan maataloustuotanto on kasvanut vuodesta toiseen vähintään kuuden prosentin tahdilla yhtä jalkaa maan bruttokansantuotteen kanssa. Nyabirasin pienviljelijät eivät silti lipeä ylisanoihin. Teksti Aino Haavio / Kuvat Aino Haavio ja iStock J yrkällä mäenrinteellä, noin kahden kilometrin korkeudessa, maasta nousee maltillinen sato: perunaa, papuja, banaaneja ja muita hedelmiä, maissia. Pitkän aikavälin ratkaisua Ruanda hakee myös rajat ylittävästä, alueellisesta kaupasta. – Sademäärät ovat täällä keskimäärin riittäviä, mutta suositeltuja lannoitteita emme ole pystyneet hankkimaan, paikallinen viljelijä ja maatalousosuuskunnan puheenjohtaja Claude Izimenyera sanoo. Tuotantomäärien kasvaessa myyntialuetta voidaan mahdollisesti laajentaa rajan yli Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Maatalouden kehityksessä Ruanda on ollut jo vuosia Afrikan unionin (AU) vertailujen kiistaton ykkönen. Monet kehitysmittarit todistavat Ruandan menestyksestä, ja maan vakaa eteneminen herättää kunnioitusta muissa Afrikan maissa ja kansainvälisten kehitysjärjestöjen ja -rahoittajien piirissä. Se ajaa Afrikan yhdentymistä aktiivisesti niin Itä-Afrikan yhteisön kuin laajemman, kolme alueellista talousyhteisöä kokoavan, Tripartite-vapaakauppa-alueen piirissä. Myös koko Afrikan mantereen laajuista AfCFTA -vapaakauppa-aluetta koskeva sopimus allekirjoitettiin vuonna 2018 Ruandan pääkaupungissa Kigalissa
den välillä kulkevat lähinnä vihannekset ja hedelmät vaatimattomina kärrykuormina. Ei ole sattumaa, että maatalouden kehityksen suunnannäyttäjä Ruanda pärjää hyvin myös hallinnon laatua kuvaavalla Mo Ibrahim -indeksillä ja etenee jo läpinäkyvimpien afrikkalaismaiden joukkoon Transparency International -kansalaisjärjestön korruptioluokituksessa. – Kansainväliseen ruoka-apuun Ruanda ei ole turvautunut enää aikoihin. Näin on käynyt vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen esimerkiksi Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Somaliassa ja islamistiryhmittymien terrorisoimilla alueilla Sahelin keskiosissa. Maan elintarvikesektori ja sijoittajat vaikuttavat luottaneen valtiojohdon näkemykseen. Osa maatalouden noususta selittynee valtiojohdon toimilla. Ennen Tigrayn kriisiä myös Etiopian hallinto nousi toistuvasti esiin maatalouden uudistajana. Vuonna 2022 Etiopia sijoittuu CAADP-listauksessa edelleen ”hyvin kehittyvien” maiden joukkoon. – Ruandassa lähdetään liikkeelle alimmalta tasolta eli kuullaan ensin maakuntien pienviljelijöitä. NÄLKÄ EI ole Afrikan kohtalo, eikä maanosan ruokaturvan kehitys riipu ensisijaisesti maailmanpolitiikan heilahteluista, linjaa Tony Blair Institute for Global Change -tutkimuslaitoksen työhön perustuva Afrikan maatalouden tilaa kartoittava raportti (2018). Maatalouden kehityksen afrikkalaiset kärkimaat erottuvat muista mantereen maista kyvyllään muodostaa – hyvän hallinnon olosuhteissa – perusteltu, vahva näkemys maataloussektorin tavoitteista ja kehityspolusta. Kuninkaan vuonna 2008 käynnistämä, etenkin viennin kasvuun tähdännyt vihreän kehityksen ohjelma, Plan Maroc Vert, saavutti alusta lähtien runsaasti julkisuutta. 17 Demokraatti RUOKATURVA EDELLYTTÄÄ ENNEN KAIKKEA TOIMIVAA HALLINTOA. 1990-luvulta, pääministeri Meles Zenawin kaudelta, alkaen elintarvikkeiden viennistä on rakennettu Etiopian kehityksen kivijalkaa. CAADP-vertailun kärkimaissa koneisto on pystynyt kartoittamaan maataloustuotannon tilaa luotettavasti. Myös CAADP-vertailun kakkonen Marokko on tullut tunnetuksi valtionpäämiehensä kuningas Muhammad VI:n jämeristä otteista. Raportin mukaan ruokaturva edellyttää ennen kaikkea toimivaa hallintoa. MAATALOUDEN STRATEGIAN täsmällisempi muotoilu ja sen toimeenpano nojaavat kunkin maan virkakoneistoon. Tony Blair Institute for Global Change seuraa kiinnostuneena myös Botswanan ja Norsunluurannikon etenemistä. Ruandan osalta harva kiistää presidentti Paul Kagamen hallinnon rautaista, tulevaisuuteen suuntautuvaa otetta maataloudesta. Maatalouden muut afrikkalaiset nousijamaat ovat niin ikään tunnettuja keskimääräistä paremmasta hallinnostaan. Ruokaturvan kannalta huolta herättävät alueet sijoittuvat sen sijaan tyypillisesti niin sanottuihin hauraisiin valtioihin, joita vaivaa esimerkiksi ”resurssikirous”: talous heilahtelee öljyn tai mineraalien maailmanmarkkinahintojen armoilla, eikä maan hallitus juurikaan panosta muiden sektoreiden, kuten maatalouden, toimintaedellytyksiin. 2010-luvun kuluessa alati laajentunut kirjo marokkolaisia elintarvikkeita, muun muassa oliivijalosteita, on käynyt kaupaksi niin Afrikassa kuin mantereen ulkopuolella. AU:n CAADP-vertailussa Ruandan kantaan nousevat esimerkiksi Pohjois-Afrikan Marokko ja Tunisia, Länsi-Afrikan Senegal ja Ghana, itäisen Afrikan Kenia, Tansania ja Uganda sekä eteläisen Afrikan Sambia ja Malawi. Näissä maissa valtiojohto pystyy siis määrittämään maataloudelle linjan ja kuvaamaan sitä selkeästi. Resurssikirouksesta tunnettuja maita ovat esimerkiksi Angola, Kongon demokraattinen tasavalta ja Niger. Tulevaisuudessa kyse voisi olla rekkalastillisista jalostettuja elintarvikkeita. Näkemyksen muodostuminen voi viedä vuosia, mutta vaihe on ratkaiseva, kun tavoitteena on paikalliseen omistajuuteen perustuva kestävä, rakenteellinen muutos. Organisaatiossa edetään alhaalta ylöspäin kohti ministeriöitä, joissa aineistosta laadide_04082022_14.indd 17 de_04082022_14.indd 17 27.7.2022 10.54 27.7.2022 10.54. Maatalouden toimintaedellytysten parantaminen on tiukasti maan johdon käsissä, ei ulkomaisten rahoittajien tai asiantuntijoiden, sanoo YK:n alaisen kansainvälisen maatalouden kehittämisrahasto IFAD:n ruandalainen maajohtaja Aimable Ntukanyagwe toimistossaan Kigalissa, palmujen ja kukkaistutusten reunustaman bulevardin varrella. Maailmalle on viety esimerkiksi kahvia, kukkia ja seesaminsiemeniä. Etiopian maataloustuotanto on kasvanut viime vuosiin asti yhtäjaksoisesti neljännesvuosisadan ajan yli kuuden prosentin tahdilla. Vahvan vision varaan rakennetaan realistinen strategia, joka on toteutettavissa maan nykyoloissa. Kriisiin ruokaturvassa ajaudutaan etenkin alueilla, joita kurittavat turvallisuusongelmat – usein heikon hallinnon kitkeränä lisämausteena. Kattavan, olennaisen tiedon pohjalta on ollut mahdollista hahmottaa alan lupaavimpia arvoketjuja ja valita kustannus-hyötysuhteeltaan edullisimpia politiikkatoimia
18 Demokraatti D-ILMIÖ taan synteesi, IFAD:n Aimable Ntukanyagwe kertoo. Turvallisuus, infrastruktuuri, liiketoimintaympäristö, taloudellisen toiminnan muut sektorit, koulutus ja terveydenhuolto vaikuttavat kaikki myös maatalouteen. Kun tuloksia syntyy vuodesta toiseen, rahoitusta saattaa lopulta järjestyä myös suurhankkeille. Köyhimmissäkin de_04082022_14.indd 18 de_04082022_14.indd 18 27.7.2022 10.54 27.7.2022 10.54. – Alan keskeiset toimijat, myös ulkomaiset avustustahot, kokoontuvat säännöllisesti maatalousministeriöön käymään tuloksia läpi. – Avustusjärjestöjenkin toimintakenttää rajataan tarkasti. Esimerkiksi kuivuudesta kärsivä Itä-Ruanda saanee tulevina vuosina tarvitsemaansa kasteluinfrastruktuuria: – Laskelmat osoittavat, että maan järvien vesimassaa voidaan hyödyntää kestävästi, Ntukanyagwe sanoo. Hallinnon läpinäkyvyyden ansiosta on helppoa tarkistaa, mihin rahat on käytetty. Toimeenpanovaiheessa myös tehokas koordinaatio on tärkeää. JO PIKAINEN kiertoajelu pääkaupunki Kigalissa saa ulkomaisen vieraan hieraisemaan silmiään. Analyysin pohjalta toteutetaan tarvittavat korjausliikkeet. Nyabirasin pienviljelijätkin mukautuvat paremmin maan hallituksen määrittämiin raameihin, kun tietävät tulleensa kuulluiksi ja ymmärtävät, miksi yhdessä maakunnassa luodaan kannustimia vaikkapa monilajiviljelyyn, kun toisaalla suositaan riskialttiimpia monokulttuureja. Panoksia ei tuhlata siihen, että avustusjärjestöt hääräisivät itsekseen siellä täällä, Ntukanyagwe sanoo. Lopulta on merkittävää, että maatalouspolitiikan uudistukset rakentuvat osaksi maan yleisempää kehitysstrategiaa. Lisäksi strategiaa hiotaan tulosten valossa. Järjestöjen työn on nivouduttava osaksi maan strategiaa
Länsiruandalaisessa mäkimaastossa pengerviljely ehkäisee eroosiota. 19 Demokraatti Ruandan pääkaupunki Kigali on tunnettu toimivuudestaan, siisteydestään ja vehreydestään. Agronomi David Mpogazi (selin) ja sosiaalityöntekijä Alexandre Hakizamungu kiertävät kyselemässä Nyabirasin pienviljelijöiden kuulumisia. Viljelijöitä kannustetaan jalostukseen ja yrittäjyyteen. Sosiaalityöntekijä Alexandre Hakizamungu kartoittaa pienviljelijöiden toimeentuloa Länsi-Ruandan Nyabirasissa. de_04082022_14.indd 19 de_04082022_14.indd 19 27.7.2022 10.54 27.7.2022 10.54
”Ruandan mallia” ei kuitenkaan voida sellaisenaan kopioida muualle. Keskusta-alueet täyttyvät pienyrityksistä, joille liiketoiminnan sähköistyminen on arkipäivää. Hallitusten on luotava puitteita sille, että maataloustuottajat pystyvät eri alueilla valitsemaan luonnonolosuhteisiin sopivia ruokakasveja, joiden jalostamiseen liittyy lupaavia arvoketjuja, ja pääsemään kiinni kullakin alueella parhaiten toimiviin yleisiin, hyviksi havaittuihin, nykyaikaisiin maatalousteknisiin menetelmiin tuotannon kasvattamiseksi. Tästä huolimatta ruokaturvan näkymät ovat myönteiset. Vehnän rooli ei ole erityisen merkittävä afrikkalaisten ruokavaliossa ILMASTONMUUTOS EI KURITA KAIKKIA AFRIKAN MAITA SAMALLA TAVALLA. Kun Afrikkaa toisaalta verrataan kokonaisuutena muihin maanosiin, Afrikan maatalouden keskimääräinen tehottomuus lyö silmille. Ruandassa voi olla toistaiseksi viisasta keskittyä parantamaan mikroja pienyritysten toimintaedellytyksiä, kun taas naapurimaassa Keniassa päähuomio lienee hyvä suunnata pikemminkin suurempiin yrityksiin. Missä ovat ajelehtivat orpolapset. Kun raja on ylitetty, saa nollata, nauttia turvallisuudesta ja asioiden sujuvuudesta. Sen sijaan kaikissa maissa tarvitaan ensisijaisesti hyvää, pitkäjänteistä maatalouspolitiikkaa. Itä-Kongossa työskentelevä YK:n rauhanturvaaja, pakistanilaistaustainen nuorimies, kertoo käyvänsä Ruandan puolella ”chillaamassa”. Muilla mantereilla tuotetaan vastaavissa ilmasto-olosuhteissa Afrikkaan nähden moninkertaisia satoja. ”Kuin yö ja päivä”, he kiteyttävät naapurimaiden eron. Tehottomuutensa vuoksi Afrikka, joka käsittää 60 prosenttia maailman viljellystä pinta-alasta ja jonka väestöstä noin kaksi kolmannesta työskentelee maatalouden piirissä, ei pysty toistaiseksi ruokkimaan väestöään vaan joutuu tuomaan vuosittain kymmenien miljardien dollarien arvosta vehnää, maissia ja soijaa. Vaikuttaa siltä kuin kaikkialla rakennettaisiin, korjattaisiin ja siivottaisiin. Koronaa vastaan likimain koko väestö on saanut jo kolme rokotusta. Kaikkiin Afrikan maihin soveltuvaa maatalouden kehityksen reseptiä ei ole olemassa. Nykyinen 1,4 miljardin väkiluku kasvaa noin 2,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja neljään miljardiin vuoteen 2100 mennessä. Virheettömän asfaltin peittämillä ajoradoilla väljä liikenne sujuu yleisesti ottaen rauhallisesti sääntöjen mukaan. Miksei kaupungilla näy yölläkään kodittomia. Sairauksiaan köyhimmätkin kansalaiset hoidattavat kunnallisilla terveysasemilla – palkintoja niittäneeseen sosiaaliturvajärjestelmään tukeutuen. Vauraimmat kaupunginosat muistuttavat hulppeudessaan paikoin Kaliforniaa. Kun Sahelin maista esimerkiksi Mali yltää CAADP-vertailun kärkikolmikkoon, naapurimaat Niger ja Tšad jäävät vertailun hännille. Näkemyksellisyyttä ja toimeenpanokykyä tarvitaan siksikin, että Afrikan väestö kasvaa edelleen 2,4 prosentin vuosivauhdilla, nopeammin kuin millään muulla mantereella. Goman raja-asemalta aukeaa sitä vastoin toinen, kaoottisempi todellisuus. 20 Demokraatti D-ILMIÖ kortteleissa on kivitaloja, sähköt, viemäröintiä ja jonkinlainen jätehuolto. Useimmiten Afrikan maatalouden ongelmissa on kuitenkin kyse siitä, ettei potentiaalia ole osattu ottaa käyttöön. de_04082022_14.indd 20 de_04082022_14.indd 20 27.7.2022 10.54 27.7.2022 10.54. Valtion tukityöllistämät lakaisijat eivät ole löytää puhtailta tienpientareilta ja jalkakäytäviltä roskia kihveliensä täytteeksi. – Ei kuulu täkäläiseen tapaan hoitaa asioita, kehaisee Ruandan sosiaalityöntekijöiden järjestön puheenjohtaja Alexandre Hakizamungu. Mitä nämä kaksi, kuten muutkin Afrikan maat, yhtä kaikki tarvitsevat, ovat linja ja strategia, joita noudatetaan. Kehityksen lähtötaso, taloudellinen ja poliittinen tilanne, maan ja väestön koko sekä ilmasto-olosuhteet vaihtelevat maittain. Brittiläisen avustusjärjestön työntekijät toistavat samaa tarinaa. Yksittäiset korkean teknologian ratkaisut eivät valitettavasti Afrikan maatalouden ongelmia ratkaise. Maailmanpankin mukaan puolet Kongon demokraattisen tasavallan väestöstä elää slummeissa. Esimerkiksi Etiopian ja Kenian raja-aluetta kuormittaa ankara, pitkittynyt kuivuus, ja alue tarvitsee kipeästi kansainvälisen yhteisön tukea. Ei ole yllättävää, että Kongo viruu myös maatalouden kehityksessä luokassa ”not on track”. ”Satokuilut” ovat Afrikassa poikkeuksellisen suuria. UKRAINAN SODAN myötä Afrikan ruokaturva on heikentynyt paikallisesti varsinkin hauraissa valtioissa ja konfliktialueilla. Afrikan tiheimmin asutun maan esimerkki onneksi osoittaa, että ahtaammissakin oloissa voidaan edetä: Ruandassa vajaan 30 000 neliökilometrin alueella elää jo nykyisin 13 miljoonaa ihmistä – jokseenkin kuin Belgiassa – ja väestönkasvu jatkuu voimakkaana. Bernin yliopiston kasvitieteellisen instituutin julkaisun (2017) mukaan yleisimpien viljakasvien sato jää Afrikassa keskimäärin 1,6 tonniin hehtaaria kohden, kun koko maailman keskiarvo nousee 3,9 tonniin hehtaarilta. LUONNONOLOSUHTEILLA ON väliä, eikä ilmastonmuutos kurita kaikkia maita yhtäläisesti