Demokraatti 4.12.2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

4.12.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 22 /2 5 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 22 • 20 25 / 4. Tradeka-konserni työllistää Suomessa yli 4000 ihmistä, ja maksaa veronsa Suomeen. DEKKARIT Verta ja veijareita MEPPI Euroopan väärä suunta POLITIIKKA Poliitikko pelaa tunteilla TEEMA: Työpaikan epäkohtiin puuttuminen voi olla henkilökohtainen riski, joka maksaa työpaikan. Tutustu ja liity jäseneksi . jo ulu ku ut a Vaarallista palautetta de_04122025_001.indd 1 de_04122025_001.indd 1 25.11.2025 9.36 25.11.2025 9.36. Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää. PAL.VKO 2025-51 00 74 43 -2 52 2 6 414880 074923 2 5 2 2 Yhdessä teemme enemmän
www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi de_04122025_002.indd 1 de_04122025_002.indd 1 24.11.2025 11.35 24.11.2025 11.35. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
Kotimainen kattaus verta, veijareita ja rikoksia. JOULUKUUTA 2025 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI VALTAPELI DEKKARIT VASTAVIRTAAN Hallitus haluaa päättää, mitä siitä kerrotaan. KASVO KULTTUURI ILMIÖ de_04122025_03.indd 3 de_04122025_03.indd 3 25.11.2025 15.31 25.11.2025 15.31. 3 Demokraatti 22 /2 5 34 14 42 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 4. Keskitien kulkija, joka ärsyttää monia
22 41 MERT OTSAMO Linnan juhlien pukija TUNNEPOLITIIKKA Tunteella kohti äänestäjää + TEEMA Rohkeus sanoa 53 5 6 8 11 12 14 20 21 22 25 26 30 32 34 40 41 42 48 50 52 60 61 64 65 66 Seuraava numero ilmestyy 18.12. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : iS to ck Poliittisia näkemyksiä oikeutetaan nykyisin tunteilla. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Susanna Luikku Ulkoasu: AD Arja Jokiaho Taittaja Jaana Vainikka Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. de_04122025_04.indd 4 de_04122025_04.indd 4 25.11.2025 15.57 25.11.2025 15.57. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 www.demokraatti.f i 22 /2 5 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Pienen pitää valita Viikon kuva: Unohtunut kriisi Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Suvi-Anne Siimes Alastalon salissa: Sokea piste D-ilmiö: Viestinnän valtapeli Työ: Hyväksikäyttö on yleistä Budjetti: Reilumpi vaihtoehto Politiikka: Tunnepeliä D-kolumni: Meri Valkama Kielikylpy: Aldrig säga aldrig SDP: Jäsenkisan loppusuora Liike: Maga valuu Eurooppaan Dekkarit: Verta ja veijareita Kirja: Syvä trauma Elokuva: Arvoitus itselleen Kirjavisa: Kadonnut runoilija Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Katja Syvärinen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Sirpa Pietikäinen Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Mert Otsamo Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
PIENELLÄ KANSALLA on tapana muistaa pitkään meille tehdyt vääryydet, monien sukupolvien yli. Kunhan vaan sattuu haluamaan, ja se riittää syyksi pienemmän potkimiseen. SUURVALLAT TOISTELEVAT tarkoituksella omia narratiivejaan, joilla ne kuorruttavat raadolliset tekonsa ja ahneet tarpeensa. Pitääkö Suomen toimia aina kunniallisesti silloinkin, kun isot valtiot eivät kunniasta piittaa. Tästä saatiin pieni kylmäävä osoitus pari viikkoa sitten. Suurvallat kävelevät yli kuin norsut, eivätkä aina edes huomaa polulleen osunutta päästäistä. Tänä syksynä edestakaisin sahanneet neuvottelut Ukrainan tulevaisuudesta, pakkorauhoineen ja tinkimiskierroksineen tuovat suomalaisille kipeitä muistoja 80 vuoden takaa. Suurvallat pyyhkivät äkkiä historiankirjoituksestaan pois etupiiridiilit tai rajojen siirtelyt, eikä herrakansojen taviksiakaan asia jälkeenpäin liikuta. Tai miten tavallisia venäläisiä ei pidä loputtomiin syyllistää tavallisten venäläissotilaiden tekemistä siviilien joukkomurhista tai ukrainalaislasten kaappauksista, jos idänkauppa saadaan taas pyörimään. de_04122025_05.indd 5 de_04122025_05.indd 5 25.11.2025 14.34 25.11.2025 14.34. Tätä tekee niin Venäjän kuin Yhdysvaltojenkin nykyhallinto: ne valehtelevat virallisilla lausunnoillaan algoritmit puolelleen. P residentti Paasikivi jupisi aikoinaan, miten kelvotonta on, kun kansa on pieni. Elämme yhä maailmassa, jossa moni koulukiusaajavaltio kavereineen katsoo oikeudekseen viedä pienemmiltään jotain. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja kertoi, että vuosien 1939–1940 ”neuvostoliittolais-suomalainen konflikti” ei vähäpätöisyytensä takia edes kuulu toisen maailmansodan tapahtumiin. Usein kyse on maakaistaleesta tai luonnonvarasta, jota isompi ei oikeasti edes välttämättä tarvitsisi. Kun valetta toistaa riittävän pitkään, ja alkuperäiset kokemusasiantuntijat vähenevät, sitkeimmän sumuttajan tarina jää tekoälyohjelmien muistiin ja vähitellen nousee totuudeksi tapahtuneista. Meille talvisota on silti yhä jotain muuta kuin sotilaallinen erityisoperaatio. Aikanaan tässä punnitaan pienen kansan suuruus: kuinka pitkään jaksamme muistaa, mikä oli oikein ja mikä väärin. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Pienen pitää valita oikein Pääkirjoitus PITÄÄKÖ SUOMEN TOIMIA AINA KUNNIALLISESTI. KOHTA UKRAINAN sodan päättymisen jälkeen Suomestakin alkaa löytyä ihmisiä, jotka kertovat totena miten Kiova kerjäsi fasismillaan Venäjää hyökkäämään. Kyllä, sillä vain oikeuden puolella olemalla pieni kansa voi säilyttää arvonsa ja sielunsa. Aikalaiset tietävät puheet palturiksi, mutta jälkipolvien jonnet eivät sitä enää vuosien kuluttua muista, varsinkin jos kysyvät asiasta vain AI-palveluiltaan
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / W ak il Ko hs ar de_04122025_06.indd 6 de_04122025_06.indd 6 26.11.2025 10.30 26.11.2025 10.30
YK:n tasa-arvojärjestö UN Women arvioi, että Afganistanissa on meneillään maailman vakavin naisten oikeuksien kriisi. Lukemattomilla Talibanin määräyksillä ja rajoituksilla naiset yritetään pyyhkiä kokonaan näkymättömiin Afganistanin yhteiskunnasta. Tyttöjen ja naisten tilanne on vaikein. de_04122025_06.indd 7 de_04122025_06.indd 7 26.11.2025 10.30 26.11.2025 10.30. Afganistan on hävinnyt uutisista, kun kriisit ovat tulleet maantieteellisesti lähemmäs länttä. Afganistanissa kuitenkin edelleen eletään Talibanin hirmuhallinnon alla. 7 Demokraatti KUKA MUISTAA ENÄÄ AFGANISTANIA
Vastauksissa oli myös tilanteita, joissa syrjinnästä kertominen ei ole johtanut mihinkään toimiin. Työntekijä oli jätetty työyhteisössä kaiken ulkopuolelle ja lopulta häntä oli vielä painostettu jäämään eläkkeelle tai osa-aikatöihin. Australia on jo säätänyt somekiellon lapsille ja nuorille. Kyselyn perusteella eniten työpaikalla syrjivät esihenkilöt. Kyselyn avovastauksien mukaan syrjintäkokemuksia on työpaikalla saatettu mitätöidä ja hyssytellä. Ruotsi, Norja ja Tanska valmistevat somekieltoa alle 15-vuotiaille. Etenkin, jos vanhemmat eivät näytä mallia ja rajoita omaa somessa viettämäänsä aikaa. Nyt myös kokoomus ajaa sosiaalisen median rajoituksia alle 15-vuotiaille. Niiden hiilidioksidipäästöt kasvavat viime vuodesta TYÖELÄMÄ iStock de_04122025_08.indd 8 de_04122025_08.indd 8 26.11.2025 10.40 26.11.2025 10.40. Erästä vastaajaa oli syyllistetty siitä, että hän oli ottanut syrjinnän puheeksi. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Mitä isot edellä somessa Syrjintä on työelämän arkea V IIK O N LU KU 1,1 prosenttia. Uhriksi joutui yritysvastuulainsäädäntö ja sen myötä työntekijöiden oikeudet sekä ilmasto. Syrjintää kokeneista 67 prosenttia kertoi, että heitä syrjii esihenkilö, 59 prosenttia piti kollegoita syyllisenä syrjintään. ANTTI RONKAINEN BLUESKYESSA Lähihistorian suurin puliveivaus konkretisoitui Euroopan parlamentissa. JULKISTEN JA hyvinvointialojen liitto JHL:n jäsenkyselystä selviää, että syrjintä on arkipäivää työpaikoilla. Moni heistä tuntee, ettei ole saanut apua. Ja sekin on valitettavasti helpommin sanottu kuin tehty. Yleisiä syrjinnän perusteita olivat myös ikä, terveydentila ja sukupuoli. Hieno homma, sillä tutkimusnäytön ja maalaisjärjen mukaan sosiaalinen media ei ole parasta tai edes tervettä seuraa lapsille ja nuorille. EERO HEINÄLUOMA X:SSÄ Fossiilisten polttoaineiden käytön päästöt rikkovat tänä vuonna kaikki ennätykset. Somekielto on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. EU:n ympäristöpolitiikan skitsofrenia – EPP pitää kiinni komission ympäristötavoitteista keskustan kanssa, mutta löysää konkreettisia ympäristötoimia laitaoikeiston kanssa. Yhdenvertaisuusja tasa-arvolaissa kuvattua syrjintää työelämässä oli naisvastaajista kokenut 34 prosenttia ja miehistä 29 prosenttia. Syrjintää kokeneista 41 prosenttia kertoi, että syrjintä johtuu heidän mielipiteistään. Avovastauksissa kerrottiin myös tilanteista, joissa syrjintää kokenutta on suoranaisesti syyllistetty. Tilannetta on päivitelty, mutta sitten on esimerkiksi todettu, että ”naiselle se nyt vain on tällaista”
Teknologiateollisuuden kyselyn mukaan puolet osaajatarpeesta aiheuttaa eläköityvien korvaaminen, puolet taas alojen kasvu. Superin pelko on, että henkilöstön vähentämisen mahdollistavasta laista tulee taloudellisista syistä ajettu säästöihin päätyvä käskylauseke. Vuoden 2025 alussa henkilöstömitoitusta laskettiin 0,65:stä 0,6:een. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari GOLFVIRTA GOLFPALLOT Kohta kylmenee kokonaan Vain talven mittainen tauko Hyvät suu kiinni -ihmiset, olisi luullut, että valtaosa teistä olisi jo eläkkeellä. Nyt on jo kiire – työvoimapula on jo ovella TEKNOLOGIATEOLLISUUS KERTOO tarvitsevansa 140 000 uutta osaajaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pula tosin saattaa olla väistämätön, kun hallitus leikkaa korkeakouluopetuksesta. Työpaikoilla on pian, kunhan talous taas lähtee liikkeelle, huutava pula nuorista osaajista. Jos työpaikan ilmapiiri on kyräilevä eikä ongelmista saa avoimesti puhua, voi uusien työntekijöiden löytäminen olla vaikeaa. Maalaisjärjellä ajatellen osaajatarpeen paikkaaminen kannattaisi aloittaa ajoissa, jotta korkeakoulututettujen tämän hetken liki ennätyksellisen kehno työllisyystilanne ei yllättäen heilahda työvoimapulaksi. Selvityksen mukaan useamman kuin joka viidennen valmistavasta teollisuudesta eläkkeelle jäävän ammattiosaajan tilalle aiotaan palkata korkeakoulutettu, kun taas joka kymmenes jää korvaamatta joko automaation, robotiikan tai muun syyn vuoksi. Samalla hoidontarve on kasvanut ja moni yksikkö on käytännössä muuttunut saattohoitokodiksi. Samaa kertoo tämän lehden juttu (sivu 53) työpaikan ongelmiin puuttumisesta. Mutta nuorilla on aikaisempia sukupolvia kovemmat odotukset työelämästä ja työpaikasta. Rekrytarve koskee pääosin korkeakoulutettuja. HOIVA TYÖELÄMÄ Teknologia, tuo säästöjen keppihevonen SUOMEN LÄHIja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Päivi Inberg tyrmää Hyvinvointiala Hali ry:n esityksen, jonka mukaan terveysteknologialla voitaisiin alittaa ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen vähimmäishenkilöstömitoitus 0,6 – ja samalla tavoitella kymmenien miljoonien eurojen säästöjä. Mutta ei, valitettavan paljon teitä on edelleen työelämässä. de_04122025_08.indd 9 de_04122025_08.indd 9 26.11.2025 10.40 26.11.2025 10.40. Teknologian käyttöönottoa perustellaan usein sillä, että se vapauttaa aikaa asiakkaiden kohtaamiseen. JHL:n tuore selvitys työelämän syrjinnästä kertoo, että kyseisen ongelman ottaminen puheeksi työpaikalla voi aiheuttaa vain vähättelyä ja jopa asianomaisen eristämistä ja painostamista. – Teknologian tehtävä on tukea hoitohenkilöstöä ja parantaa hoidon laatua, ei korvata hoitotyötä tai eikä mahdollistaa henkilöstön vähentämisen jo nyt liian tiukasta vähimmäismitoituksesta, Inberg sanoo. Tämä vähensi ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstöä noin tuhannella työntekijällä. Management by perkele ja siihen liittyvä työntekijöiden näkemysten – niin johdon kuin myös kollegoiden harjoittama – väheksyminen ei edusta avointa nykyaikaista työpaikkakulttuuria, mitä syystäkin pidetään merkittävänä kilpailuvalttina, pohtii Demokraatin väki. Pahimmissa tapauksissa tällainen rohkeus – joka pitäisi nähdä myönteisenä työpaikan kehittämisenä – on johtanut työsuhteen lopettamiseen
10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI 10 VIS V 1. Tällä hetkellä alijäämämenettelyssä ovat Itävalta, Belgia, Ranska, Italia, Unkari, Malta, Puola, Slovakia ja Romania. Suomen velkasuhde nousee tänä vuonna 88,1 prosenttiin ja sen ennustetaan vielä kasvavan lähivuosina. Mikä on paavi Leo XIV:n oikea nimi. Julkisen talouden vuotuinen alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 2. 4. Kuka on Vuoden yleisurheilija 2025. Varsinainen syy on EU:n taloussääntöjen rikkominen. Kuinka paljon kalliimpaa kahvi oli lokakuussa vuoden takaiseen verrattuna. 3. Mikä on Antti Rinteen uusi tehtävä. Tarkkailuluokalle päätymistä voi selittää löperön taloudenpidon lisäksi osin kasvaneilla puolustusmenoilla. 8. EU:ssa julkisen velan katto saa olla enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 5. Kuka ja paljonko maksoi Suomessa eniten veroja 2024 10. 1) 90 00 uut ta työ pai kka (TE M) 2) 9 3) 36 % 4) noi n 25 % 5) saa melai ste n tot uus ja sov intok om iss ion suo situ ksi a arv ioi van työ ryh män pää sih tee ri 6) Aug ust o Pin och et 7) Sei tse not tel ija Sag a Van nin en 8) Rob ert Fra nci s Pre vos t 9) Wol tin joh taj a Mik i Kuu si, yli 39, 7 milj oon aa eur oa 10 ) Bra sili an Bel em iss ä MAAILMAN TILA • Suomi tippui tarkkailuluokalle Suomi ja muut tarkkislaiset S uomen talous rypee niin syvällä, että joudumme Euroopan unionin liiallisen alijäämän menettelyyn, niin sanotulle taloudenpidon tarkkailuluokalle. Missä pidettiin COP30 -ilmastokokous. Kuinka moni nykyisistä kansanedustajista on toiminut aiemmin poliisina. Suomen pitää puolestaan raportoida komissiolle, mihin toimiin se ryhtyy talouden oikaisemiseksi. 7. Kuinka suuren osan poronhoitoalue kattaa Suomen pinta-alasta. Suomi ei ole pysynyt EU:n jäsenmaiden velkarajoissa. 6. Alijäämämenettelyssä EU-komissio määrittelee aikataulun, jolla Suomi saa taloutensa budjettikurin raameihin. Kuka koppalakin alla. Komissio ei määrää talouskuria kiristävistä toimista. Yli on menty komeasti niin julkisessa velassa kuin vuotuisessa alijäämässäkin. Ennusteen mukaan Suomella tämä luku on tänä vuonna 4,5 prosenttia. Orpon hallitus lupasi aloittaessaan 100 000 uutta työpaikkaa, mikä on nyt ennuste. Mitä siihen on sanomista, jos KAKSI IHMISTÄ RAKASTAA TOISIAAN. 9. Le ht ilu va / M ar kk u U la nd er de_04122025_10.indd 10 de_04122025_10.indd 10 26.11.2025 10.43 26.11.2025 10.43
Uudistuksessa ei ole lähdetty ehdottamaan eläkeleikkauksia eikä eläkeiän nostoa. – Huomaan lukutahdistani, olenko liian kuormittunut. Tajusin, että elämääni ei tule mitään muutosta, ellen tee sitä itse, Siimes pohtii. Työeläkejärjestelmän perusperiaatteisiin ei ole koskettu. – Viimeisintä eläkeuudistusta ei ole vielä annettu eduskunnalle, mutta olen sekä työni puolesta että henkilökohtaisesti sitä mieltä, että ehdotus on hyvä ja se tuo mukanaan myös tälle ajalle harvinaista pitkäjänteisyyttä. SYKSYN AIKANA viimeisin eläkejärjestelmän uudistus on puhuttanut puolesta ja vastaan. Vuonna 2003 Vuonna 2025 Tajusin, että elämääni ei tule mitään muutosta, ellen tee sitä itse. Siitähän tässä on pohjimmiltaan kysymys, toteaa Siimes. En oikeastaan voi sanoa, että kun tiedän lähteväni, niin lähtisin mielellään jo nyt, mutta huomaan jo rimpuilevani tätä aikataulutettua elämää vastaan. – Johonkin suuntaan täytyy toki kääntyä, kun olen laittanut stopin tälle tielle. Huoli omasta eläkkeestä on toki perusteltua, jos kiinnittyminen työmarkkinoille on ollut syystä tai toisesta heikkoa, jos pelkää työttömyyttä tai on työtön. – Yksi keskeinen asia päätökseni takana on tunne, että olen saanut kokea tarkkaan aikataulutettua elämää tämän elämän aikana jo riittävästi. de_04122025_11.indd 11 de_04122025_11.indd 11 25.11.2025 13.45 25.11.2025 13.45. Julkisuudessa pyöritellään aika ajoin ajatusta, riittääkö kaikille eläkettä laisinkaan. Vaikka tulevaisuudessa päiväni olisivat työteliäämpiä ja kiireisempiäkin, niin aikatauluni ovat ainakin itse valitut. 11 Demokraatti Teksti Nora Vilva Kuvat Kari Hulkko ja Nora Vilva MISSÄ OLET NYT. Lähtöpäätöksen aikaansaamat fiilikset ovat hyvät, mutta hieman kahtalaiset. On sitä joku sudeksikin kutsunut. Aika valita uusi suunta ja omat aikataulut. Toimitusjohtajuutta oli takana 14 vuotta, kun Siimes irtisanoutui tehtävästään syksyllä. – Monet tyytymättömät tahot haluaisivat koskea niihinkin. Kaikki eläkkeet, millä tahansa järjestelmällä, syntyvät siitä, että ihmiselle syntyy tuloja. – Vaikka synkkyyttä tarjoillaan nyt kaikkialla, yllätyin iloisesti luettuani Juho Saaren toimittaman hienon teoksen Hyviä uutisia Suomesta, joka koostuu tutkijoiden kirjoituksista. VAIKKA SIIMEKSEN suunnitelmat työrintamalla ovat toistaiseksi auki, niin yksi asia ainakin on varmaa – tulevaisuudessa hän haluaa lukea enemmän. Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtajalle Suvi-Anne Siimekselle tunne on tullut viime aikoina tutuksi. Ei meillä asiat niin hirveän huonosti olekaan. Työsuhde päättyy ensi kesänä ja tarkemmat tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä tekemättä. Jos olen, luen pari kirjaa kuukaudessa, mutta kun paremmat ajat koittavat, luen niitä kuusi tai seitsemän. Suvi-Anne Siimes E lämänmuutoksen äärellä huomaa tekevänsä tiettyjä asioita viimeistä kertaa. – Luulen, että monet pelot ja huolet puetaan huoliksi eläkkeistä
SOKEA PISTE S uomessa kannatetaan laajasti pohjoismaista hyvinvointimallia, eli kattavia julkisia palveluita ja luottamuksen, tasa-arvon ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kaltaisia arvoja. Omat kyvyt ja hyvä tuuri otetaan annettuina, vaikka kukaan ei valitse mihin ja millaiseksi syntyy. Mutta tiedän, ettei tämä ole oikeudenmukaista. Jos tarvitsen erikoislääkärin palveluita tai laboratoriokokeita, ne hoituvat samalla käynnillä. PAHIMMILLAAN POLITIIKKA tuottaa köyhyyttä tai jonoja, jotka estävät sairaita pääsemästä hoitoon. Minun ei perusterveenä työntekijänä tarvitse jonottaa, mutta sairaiden vanhusten pitää. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Hyväosaisen sokea piste on yleensä omalla kohdalla. 12 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Vasemmistossa puolestaan rakastetaan veroja, mutta ei aina ymmärretä rahan alkuperää. Asun Helsingissä ja pääsen tarvittaessa lääkäriin jopa tunnin sisällä. Yhdysvaltalainen John Rawls ajatteli, että totuus yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta piilee marginaaleissa. Nykymuotoinen työterveyshuolto nauttii laajaa suosiota sekä oikeistossa että vasemmistossa. Järjestelmä kasvoi nykyiseen kukoistukseensa 2000-luvulla samalla, kun julkinen perusterveydenhuolto kriisiytyi. Et tiedä oletko lahjakas, keskiverto vai kyvyiltäsi näiden alapuolella. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Rawlsin mukaan oikeudenmukaisuuden pohdinta pitäisi aloittaa tällaisen tietämättömyyden verhon takaa, koska yhteiskunta on oikeudenmukainen silloin, kun se on paras mahdollinen heikoimmille jäsenilleen. Et tiedä sukupuoltasi, ihonväriäsi tai ikääsi. Pohjoismaisesta hyvinvoinnista puhutaan mielellään myös politiikassa, mutta sillä tarkoitetaan eri asioita. Kuvittele, että et tiedä oletko rikas, köyhä, sairas tai terve. Hän käytti asian havainnollistamiseksi ajatusleikkiä. Nykyisin työterveyden palvelut ovat kuin toiselta planeetalta julkisella asioivien eläkeläisten, lasten, freelancereiden tai yrittäjien palveluihin verrattuna. Silloin ne puolustavat vaikutusvaltaisimman äänestäjäjoukon, hyvinvoivan keskiluokan, saavutettuja etuja muista piittaamatta. Yleensä tätä odotetaan oikeistolta, mutta ajoittain siihen sortuu myös vasemmisto, joka edesauttaa oikeiston leikkausvimmaa syventämällä velkakierrettä. Otan esimerkiksi työterveyshuollon, jonka perusta valettiin työmarkkinapöydässä 1970-luvulla. RAWLSIN VERHO on tärkeä, koska hyväosaisten ihmisten sokea piste on yleensä omalla kohdalla. Joskus oikea ja vasen laita ovat yhdessä epäoikeudenmukaisuuden asialla. En väitä tietäväni miten tilanne parhaiten ratkaistaan. Jos arvot ovat päältä katsoen samat, erot tulevat esiin toteutuksessa. Kärjistetysti, oikeistossa puhutaan julkisten palveluiden puolesta, mutta karsastetaan niiden rahoittamiseen käytettyjä tulonsiirtoja. de_04122025_12.indd 12 de_04122025_12.indd 12 24.11.2025 10.38 24.11.2025 10.38
13 Demokraatti D EM O G RA A FI Työpaikat keskittyvät palveluihin Yhä useampi työpaikka on palvelualoilla. Työllisistä miehistä 63 % ja naisista 89 % toimi palvelualoilla vuonna 2023. Jalostuksessa, muun muassa teollisuus ja rakentaminen, työpaikkojen määrä on pienentynyt jo pitkään. Työllisistä 76 prosenttia työskenteli palvelualalla vuonna 2023. Kielitaito Suomalaisten kielitaito heikkenee. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Yle Lähde: Suomen kieltenopettajien liitto Arvostamme suomalaista työtä. de_04122025_13.indd 13 de_04122025_13.indd 13 13.11.2025 15.45 13.11.2025 15.45. Suurista kaupungeista palvelu alan työpaikkojen osuus oli korkein Helsingissä 89?% Suhteellisesti suurin palvelu alojen työpaikkojen osuus oli Kauniaisissa (93 %) ja Maarianhaminassa (90 %). G ra fii kk a: Ja an a Va in ik ka / Ku va : iS to ck / Lä hd e: Ti la st ok es ku s Yritysvastuuttomuus Euroopan parlamentti, lähinnä EPP, vesitti kunnianhimoisen yritysvastuulain. 1 837 630 490?270 58 884 30 581 2007 2023 Palvelut Jalostus Alkutuotanto Tuntematon Työllisistä miehistä 32 % ja naisista 8 % toimi jalostuksen aloilla vuonna 2023. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
14 Demokraatti ILMIÖ Viestinnän valtapeli Ministeriöiden viestinnän keskittäminen voi johtaa kriittisiin virheisiin kriisitilanteissa. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus iStock, Jaana Vainikka 14 Demokraatti de_04122025_14.indd 14 de_04122025_14.indd 14 26.11.2025 11.15 26.11.2025 11.15
15 Demokraatti MURRETAANKO HALLINNON MONIÄÄNISYYS, JONKA AJATELLAAN TUKEVAN DEMOKRATIAA. 15 Demokraatti de_04122025_14.indd 15 de_04122025_14.indd 15 26.11.2025 11.15 26.11.2025 11.15
Kyse on ministeriöiden viestinnän keskittämisestä valtioneuvoston kanslian VNK:n alle, joka on siis pääministerin alaisuudessa toimiva ministeriö. 16 Demokraatti ILMIÖ ILMIÖ P äätös tuli kuulemma ”puskista”. Tämä on herättänyt monia huolia. Keskittämisessä vastuu viestinnästä säilyisi ministeriöissä, mutta resurssit siirtyisivät VNK:n alle. Julkisessa keskustelussa hanketta on arvosteltu kiireestä, salailusta ja poliittisuudesta. – Tuntuu, että tässä ollaan ottamassa 16 Demokraatti de_04122025_14.indd 16 de_04122025_14.indd 16 26.11.2025 11.15 26.11.2025 11.15. Hankkeen alkuperäiset säästötavoitteet kasvoivat marraskuussa, kun ministerivaliokunta päätti lisäleikkauksista. Lehden arvion mukaan valtioneuvostossa toivotaan, että ”hallituksen omat viestit ’menisivät läpi’ julkisuudessa nykyistä paremmin”. Mediakohu ei ole saanut hankkeen suunnittelijoita perääntymään, vaan ruuvia on kiristetty entisestään. kesäkuuta. Virallisen selityksen mukaan hankkeella halutaan tehostaa viestinnän prosesseja ja saada siten aikaan säästöjä. Ankaran kritiikin lisäksi viestintäjohdolta on kuultu myös joitakin positiivisia kommentteja siitä, että viestinnän henkilöstöä on osallistettu ja ilmoille on heitetty hyviäkin kehitysideoita. Miten johtamisen selkeys ja nopea reagointikyky voidaan turvata. Alkuperäinen säästötavoite oli 2,5 miljoonaa euroa, eli 19 prosentin leikkaus nykytasoon verrattuna, mutta nyt tavoitteena on noin 30 prosentin säästöt. Helsingin Sanomien käsiin saama valtioneuvoston asiakirja antoi myös vihjeitä siitä, että keskittämishankkeen taustalla olisivat poliittiset motiivit. Virkamiehet ovat kommentoineet nimettöminä, koska prosessi on vielä kesken. Todennäköisesti henkilöstön karsimiseen on ryhdyttävä ripeästi, koska osa säästötavoitteista koskee jo vuotta 2027. Ministerivaliokuntaa johtaa pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja muina jäseninä siihen kuuluvat ministereinä toimivat hallituspuolueiden puheenjohtajat Riikka Purra (ps.), Anders Adlercreutz (r.) ja Sari Essayah (kd.) sekä neljä muuta ministeriä. Tämä kuva on syntynyt Demokraatin tekemien taustakeskustelujen pohjalta. Se oli tehty ”täydellisessä pimennossa” ja käytännössä ilman valmistelua ja vaikutusarvioi ta. Ministeriöiden viestinnän keskittämisestä päätettiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 24. DEMOKRAATTI ON käynyt taustakeskusteluja muutamien ministeriöiden viestintäjohtajien kanssa ja pyytänyt kaikilta ministeriöiltä hankkeeseen liittyvät julkiset dokumentit. Miten käy strategisen viestinnän. Säästöjen kohdennukset tarkoittavat muun muassa henkilöstöresurssien vähentämistä 31 henkilötyövuodella. Murretaanko hallinnon moniäänisyys, jonka ajatellaan tukevan demokratiaa. Hanketta on moitittu jopa ”myrkylliseksi”. Tiedot keskittämishankkeesta vuotivat välittömästi julkisuuteen, vaikka ilmeisesti alkuperäinen tarkoitus oli viestittää asiasta myöhemmin. Keskittämisen motiiveja on arvailtu kiivaasti. VNK kiisti, että asiakirja olisi liittynyt uudistushankkeeseen. Taustakeskustelujen perusteella irtisanomisia ei ole luvassa vielä siirtymävaiheessa, mutta tilanne ensimmäisen siirtymäpäivän jälkeen on epäselvä. Tämän hetken suunnitelmien mukaan uusi viestintäosasto aloittaisi toimintansa ensi vuoden heinäkuussa
Keskittäminen voi olla ristiriidassa kansallisen turvallisuuden etujen kanssa. Esimerkiksi sosiaalija terveysministeriön vastauksen mukaan faktoihin perustuva viesti on kriisitilanteessa saatava ulos minuuteissa, ei tunneissa. Hanke voi näyttää kansalaisten silmissä etäiseltä hallintouudistukselta, mutta sen vaikutukset heijastuvat myös ihmisten arkeen. – Ministeriöissä on tälläkin hetkellä meneillään satoja lakiuudistuksia. Demokraatti pyysi ministeriöiltä nämä julkiset dokumentit, joiden pohjalta paljastuu, miten erilaista työtä kunkin ministeriön viestintä tekee. Uudessa mallissa hallinnonalojen erityistarpeet ohitetaan ja viestintä ajautuu VNK:ssa liian kauas substanssista. Tämä heikentäisi sektoriministeriöiden poliittisen ja virkajohdon mahdollisuuksia ohjata oman hallinnonalansa viestintää. Ministeriöt viestivät niistä kansalaisille, virastoille ja laitoksille. MINISTERIÖIDEN DOKUMENTEISTA kuvastuu huoli viestinnän keskittämisestä. – Kriisiviestinnässä on olennaista, että tilanteet ymmärretään oikein ja niihin osataan reagoida nopeasti. Jos perusta murenee, kriisin hetkellä luottamusta on todella haastavaa alkaa rakentaa nollasta, Repo sanoo. Keskittäminen voisi heikentää viestinnän pääsyä näihin johtamisrakenteisiin ja tilannekuvatietoon, mikä hidastaisi merkittävästi valmiutta oikea-aikaiseen viestintään. 17 Demokraatti kyllä isoja askelia taaksepäin. Mitä kauempana viestintä on sitä koskevasta organisaatiosta, sitä suurempi on riski virheisiin. Esimerkiksi voi ottaa korona-ajan, jolloin ihmisten ohjaaminen ja johdonmukainen toiminta pandemiassa olisi ollut mahdotonta ilman jatkuvaa ja asiantuntevaa viestintää. Viestijöiden pitää olla lähellä substanssiosaamista, sillä ilman syvää ymmärrystä monimutkaisista lainsäädännön sisällöstä ei voi viestiä tehokkaasti, laadukkaasti ja uskottavasti. Nyt ollaan rakentamassa VNK:hon erillistä poolia, josta sitten tarpeen mukaan tilataan viestintää, viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestön Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo sanoo. Repo ei myöskään ymmärrä kuka päivittäisviestintää todella johtaa, jos ministeriöissä ei ole enää viestintäjohtajia. 17 Demokraatti de_04122025_14.indd 17 de_04122025_14.indd 17 26.11.2025 11.15 26.11.2025 11.15. Valtioneuvoston 29.10. Erityisen kriittistä on kriisiviestintä, joka vaatii kriisin aihepiirin syvällistä tuntemista. Lisäksi ministeriön vastauksessa sanotaan, että Natoon liittyvässä viestinnässä puolustushallinnolla on yhteistyöprosessit, HALLINNON VIESTINNÄLLÄ ON KESKEINEN ROOLI KANSALAISTEN LUOTTAMUKSEN RAKENTAMISESSA. Revon mukaan viestintä ei ole irrallinen tukitoiminto. Turvallisuusja kriisivastuulliset ministeriöt (PLM, UM, SM, STM) korostavat, että viestintä on elimellinen osa ministeriön johtamisja varautumisrakenteita, ja sen irrottaminen substanssista voi olla kansallisen turvallisuuden etujen vastaista. Sisäministeriö on mukana käytännössä kaikissa häiriöja kriisiviestintätilanteissa, ja sen viestintä on integroitu ministeriön hälytysrinkeihin ja tilannekuvakokouksiin. Jotta kriisin hetkelläkin organisaatioon luotetaan, on luottamusta rakennettava jo ennen kriisiä jatkuvalla, hyvin johdetulla ja resursoidulla, ammattimaisella päivittäisviestinnällä. Viestinnästä tehdään ikään kuin tukipalvelu tai tilauspalvelu, vaikka onnistunut viestintä nähdään tänä päivänä strategisena osana organisaation johtamista. Oikeusministeriön vastauksessa kiinnitetään huomiota siihen, että päätösvalta viestinnän resursseista ja niiden käytöstä siirretään pois ministeriöiltä. Lopputuloksena olisi riski, että demokraattiseen prosessiin kuuluva julkisen keskustelun moniäänisyys kaventuu ja päätöksenteon läpinäkyvyys heikkenee. Jos viestintä jää pelkäksi tilauspalveluksi ja tiedottamiseksi ilman yhteyttä ministeriön strategiseen suunnitteluun, se etääntyy päätöksenteosta samalla kun avoimuus heikkenee, reagointi hidastuu ja riskit faktojen vääristymiseen sekä poliittiseen ohjaukseen kasvavat. päivätyn muistion mukaan uudessa mallissa sektoriministeriöiden viestintää johtaisivat ministeri ja kansliapäällikkö. Kysymyksiä herättää, onko ministerillä ja kansliapäälliköllä todella osaamista johtaa päivittäisviestintää ja pystyvätkö he tekemään sen oman työnsä ohessa. Puolustusministeriössä osa viestintäasiantuntijoiden tehtävistä liittyy turvaluokiteltujen asioiden käsittelyyn. Jos esimerkiksi sosiaalija terveysministeriöllä ei ole riittäviä resursseja viestiä Kelalle ajantasaisesti ja kattavasti lakimuutoksista, Kela ei voi neuvoa tukien saajia oikein. – Suomessa kansalaisten luottamus hallintoon vaihtelee, ja viestinnällä on keskeinen rooli luottamuksen rakentamisessa, Repo sanoo. Valtioneuvoston kanslia esitti kesäkuisen päätöksen jälkeen asiasta kyselyn ministeriöille
Tämän hankkeen ehdotukset koskivat muiden ohella myös viestintävirkojen keskittämistä. 18 Demokraatti MINISTERIÖIDEN HOITAMAT TÄRKEÄT MUTTA HALLITUKSEN JOHTOA VÄHEMMÄN KIINNOSTAVAT ASIAT JÄISIVÄT PEITTOON. joita uusilla rakenteilla ei saa riskeerata. marraskuuta jyrkästi väitteet siitä, että ministeriöiden viestinnän keskittäminen valtioneuvoston kansliaan olisi poliittinen vallansiirto pääministerille. Ministeriöt suhtautuvat avoimesti yhteistyön kehittämiseen, joka voisi koskea esimerkiksi yhteisiä hankintoja, visuaalista ilmettä ja teknisiä alustoja. Ministeriöiden mukaan keskittämisen ei ole osoitettu johtavan merkittäviin taloudellisiin hyötyihin. VALTIONEUVOSTON KANSLIAN alivaltiosihteeri Timo Lankinen torjui A-studion keskustelussa 5. Tällainen tukipalvelumainen malli ei heidän mielestään vastaa nykyaikaista käsitystä toimivasta viestintätoiminnasta. Ohjelmassa esitetty kritiikki koski demokratian, moniäänisyyden ja hallinnon avoimuuden riskejä, mutta Lankinen pyrki purkamaan näihin liittyviä huolia. Yleisen valtio-opin väitöskirjatutkija Joonatan Virtanen Helsingin yliopistosta on perehtynyt erilaisiin valtioneuvoston ja ministeriöiden uudistuksiin. Viestinnälliset virheet kriisitilanteissa ovat kohtalokkaita. Hänen mukaansa ministeriöiden oma johto säilyttää jatkossakin täyden päätösvallan viestinnän sisällöistä. Sisäministeriön vastauksen mukaan sisäisen turvallisuuden viestintää ei ole mahdollista toteuttaa laadukkaasti pistemäisellä viestinnällä, esimerkiksi tilaamalla VNK:n palvelulta tiedotteita. Haittaa saadaan kyllä – ja kalliiksi tulee monella tavalla. Virtasen mukaan uusi viestinnän keskittämishanke ei tullut täytenä yllätyksenä, vaikka se aloitettiinkin kesäkuussa kiireellä ja salaillen. Kriisiviestinnän on tapahduttava sieltä, mistä poikkeustai kriisitilanteen hoitoa ulkoministeriön ja edustustokentän välillä johdetaan. Lisäksi pelkona on hiljaisen tiedon katkeaminen. Myöskään Viesti ry:n Siina Repo ei lämpene säästöperusteluille: – Ei tuolla nyt hirveästi säästetä. Perusajatuksena on, että virkamiehet työskentelisivät edelleen eri ministeriöissä, mutta hallitus voisi helpommin siirrellä heitä ministeriöstä toiseen tahtonsa mukaan. Siitä linjattiin jo hallitusohjelmassa ja selvityshenkilö Juha Sarkio on huhtikuussa valmistanut raportin, jossa esitellään erilaisia uudistusmalleja. Ulkoministeriöllä on globaali viestintävastuu, ja se päivystää 24/7/365 maailmanlaajuisen toimikentän vuoksi. Samoin Orpo ilmaisi kirjallisessa vastauksessa kansanedustaja Inka Hopsulle (vihr.) 14.10.: ”Lähtökohtana valmistelussa on ollut, että ministerillä ja muulla ministeriön johdolla säilyy pääILMIÖ ILMIÖ 18 Demokraatti de_04122025_14.indd 18 de_04122025_14.indd 18 26.11.2025 11.15 26.11.2025 11.15. Timo Lankinen on korostanut, että ministeriöt eivät menetä päätösvaltaa. Keskittämisellä ei siis hänen mukaansa puututa siihen, kuka linjaa ja mitä sanotaan – kyse on ainoastaan siitä, missä organisaatiossa palvelut tuotetaan. ENNEN VIESTINNÄN keskittämistä hallituksella on ollut hanke, jossa on selvitetty laajempaakin ministeriöiden virkojen keskittämistä valtioneuvoston kansliaan. Keskittämishankkeen onnistuminen edellyttää huolellista prosessia, jossa arvioidaan perusteellisesti keskittämisen tuomat taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ministeriökohtaisesti. Jos viestijöiden asiantuntemus etääntyy ministeriöstä, viestinnän laatu, tarkkuus ja oikea-aikaisuus voivat kärsiä merkittävästi. Ne kuitenkin korostavat, että strateginen viestintä ja johtaminen on säilytettävä lähellä ministeriöitä ja niiden päätöksentekoa
Se ei automaattisesti tarkoita vahvaa pääministerin tai VNK:n ohjausta, mutta antaa sille enemmän mahdollisuuksia. Virtanen puhuu ”tilan viemisestä”: – Ei erikseen kielletä ministeriöitä tekemästä omaa viestintää, mutta siirretään johtajavirkoja ja resursseja valtioneuvoston kansliaan. Tämä on herättänyt huolta sananvapaudesta ja demokratian toimivuudesta. Erityisosaamista on käytännössä vaikea siirtää. – Jo pelkästään virkojen vähentäminen todennäköisesti heikentää ministeriöiden itsenäistä ja pitkäjänteistä viestintää, Virtanen sanoo. SIINA REPO kehottaa katsomaan Ruotsiin päin, jossa on tehty vastaavanlainen uudistus. Ministereiden näkyvyys mediassa on jäänyt liiaksi kanslian päätettäväksi, ja yhteistyö median kanssa on vaikeutunut. 19 Demokraatti de_04122025_14.indd 19 de_04122025_14.indd 19 26.11.2025 11.15 26.11.2025 11.15. tösvalta ministeriön viestinnän johtamisesta ja ministeriökohtaisista viestinnän sisällöistä.” Paperilla malli kuulostaa rauhoittavalta pahimpiin uhkakuviin verrattuna, mutta Joonatan Virtasen mielestä keskittämiseen liittyy silti riskejä. 19 Demokraatti NAAPURIMAASSA VIESTINNÄN KESKITTÄMINEN PÄÄMINISTERIN KANSLIALLE ON SAANUT OSAKSEEN KOVAA KRITIIKKIÄ. Virtasen mukaan virkamiesten siirtely voi vaikuttaa tehokkaalta ja nykyaikaiselta ajatukselta, mutta kääntyä itseään vastaan. – Lisäksi siirtelyn ideaan vaikuttaa liittyvän olettamus, että kaikki hallitukset tekisivät sitä aina harkitusti ja maltillisesti, eivätkä esimerkiksi suoraan haluaisi haitata tai ajaa alas joidenkin ministeriöiden toimintaa, kuten USA:ssa on juuri tehty, Virtanen sanoo. Poliittisen viestinnän asiantuntijan Karl Magnus Johanssonin mukaan keskittäminen on heikentänyt läpinäkyvyyttä, luonut vahvan portinvartija-asetelman ja lisännyt pääministerin kanslian kontrollia siitä, kuka pääsee tiedon lähteille ja kuka ei. Tässä myös pääministeripuolueella tai hallituksen sisäpiirillä olisi eniten vaikutusvaltaa. Yhteisten virkojen idea voi periaatteessa kuulostaa joustavalta ratkaisulta, eli silloin vältytään resurssien hukkakäytöltä, mutta tällaisessa mallissa on poliittisia sudenkuoppia. Jatkuva siirtely todennäköisesti haittaisi laadukasta virkavalmistelua. Hallituspolitiikka ohjaisi valtioneuvoston viestintää vahvemmin ja se keskittyisi enemmän puolustamaan hallituksen päätöksiä kritiikkiä vastaan. – Esimerkiksi jos viestintävirkojen sijoittelusta ministeriöihin päätetään hallituskauden alussa tai useammin, niin ministeriöiden oman viestinnän suunnittelu vaikeutuu ja muuttuu lyhytjänteisemmäksi. Naapurimaassa viestinnän keskittäminen pääministerin kanslialle on saanut osakseen kovaa kritiikkiä. Johanssonin mukaan pääministerin kanslia on alkanut säädellä, mitkä ministerit ja aiheet nousevat julkisuuteen, mikä osaltaan vaikuttaa vallanjakoon. – Eri ministeriöiden hoitamat tärkeät mutta hallituksen johtoa vähemmän kiinnostavat asiat jäisivät peittoon. Aiempi ministeriökohtainen malli on jättänyt tilaa moniäänisyydelle ja yli vaalikausien ulottuvan strategisen viestinnän tekemiselle
SAK:n edustajisto kokoontui syyskokoukseensa Helsingin Paasitorniin 20.– 21. Kaivosalalla riski on hänen arvionsa mukaan pienempi, koska alihankintaketjut ovat lyhyempiä. Työperäinen hyväksikäyttö on ollut tänä syksynä paljon esillä ja otsikoissa. – Jyväskylässä olin marraskuussa maahanmuuttajaprojektin tiimoilta tapaamassa maahanmuuttajia. Veikkaan, että se on vain jäävuoren huippu. Hän pitää käsittämättömänä, kuinka Suomessa on niin vaikeaa saada aikaan kahta yksinkertaista asiaa, joilla voisi tilannetta parantaa: kanneoikeus ammattiliitoille ja palkkavarkauden eli alipalkkauksen kriminalisointi. Kun tietoisuus lisääntyy, he osaavat pitää myös puoliaan. Ei ole mitään selitystä, että miten se olisi heiltä pois. de_04122025_20.indd 20 de_04122025_20.indd 20 26.11.2025 10.57 26.11.2025 10.57. 20 Demokraatti ”Voimme kaikki katsoa peiliin” Työperäinen hyväksikäyttö oli yksi SAK:n edustajiston kokouksessa puhuttaneista asioista. Se tuo myös haasteen, koska työkieli muuttuu englanniksi, eikä se ole helppoa kaikille, Vehmas kertoo. Hän edustaa noin 450 työntekijää liikennemyymälöissä, ravintoloissa ja hotelleissa. Sitä minä en voi ymmärtää. – Ihan törkeitä tapauksia. Emme me paljoa mieti, että miksi tämä on näin halpa. – Tässä asiassa se kaikista kauheimmalla tavalla konkretisoituu. HYVÄSKIKÄYTTÖ MAAHANMUUTTAJILLE PITÄÄ KERTOA, ETTÄ TÄÄLLÄ ON IHAN OK PITÄÄ PUOLIAAN. Viranomaiskeinojen lisäksi on muita keinoja, joilla voisimme tähän puuttua, jos tahtoa löytyy, mutta kun tahtoa ei löydy. Vehmas pitää tärkeänä, että ulkomaisille työntekijöille kerrotaan heidän oikeuksistaan, kuten oikeudesta kuulua ammattiliittoon. Pernu työskentelee nyt terästeollisuudessa ja aikaisemmin kaivosteollisuudessa. Ravintola-alalla työperäinen hyväksikäyttö on ollut esillä syksyllä muun muassa Paavo Teittisen Pitkä vuoro – kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen -kirjan myötä. Pernu huomauttaa, että silmiä eivät ole ummistaneet vain työmarkkinaosapuolet tai poliitikot. Ne niin sanotut likaiset toimijathan vääristävät kilpailua yrityskentässäkin. Eikä vain tässä asiassa, vaan ylipäätään. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva iStock T orniosta Helsinkiin saapunut Tytti Pernu nosti puhujanpöntöstä tapetille työmarkkinarikollisuuden. Ihmisiä on hyväksikäytetty aivan törkeällä tavalla, mitä ei voisi kuvitella, että Suomessa olisi koskaan mahdollista. Mehän olemme tyytyväisiä, kun saamme jonkun asian halvalla. – Meillä on paljon Filippiineiltä rekrytoituja kokkeja. Ravintola-alalla puhuttaa myös ulkomainen työvoima. Heille pitää kertoa, että täällä on ihan ok pitää puoliaan. Ei sitä kukaan halua sanoa ääneen, mutta näinhän se on. – En ole kuullut sille vastapuolelta mitään järjellistä perustetta, että miksi ei. Hän on turhautunut, miten yhteistyö osapuolten välillä on rapautunut. Valvonnan toimiminen hyödyttäisi kaikkia. He ovat kovia tekemään töitä ja tuovat väriä työyhteisöön. Pernun mielestä asialle olisi mahdollista tehdä yhdessä jotakin. Hän ei usko, että terästeollisuudessa on vaaraa niin räikeälle ulkomaisen työvoiman hyväksikäytölle kuin muilla aloilla, muttei sulje pois sen mahdollisuutta. – Voimme kaikki katsoa peiliin. Maailmalla voi olla henki höllässä, jos lähdet puolustamaan itseäsi, Vehmas muistuttaa vaaroista. Ne onnettomat ovat nyt vaan jääneet kiinni siitä ja sen takia me edes puhumme tästä asiasta, Teollisuusliiton edustajana kokoukseen osallistunut Pernu sanoo. marraskuuta. PALVELUALOJEN ammattiliitto PAMia edustava Päivi Vehmas on OSK Keskimaan ravintolaja ABC-toimialojen pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
Lindtman toisti demarien tarjoavan ”toteuttamiskelpoisempia vaihtoehtoja”. SDP HALUAA EDELLEEN OLLA SE AIKUINEN HUONEESSA. Nyt kansalaisilla ei ole joko varaa tai uskallusta kuluttaa. Hän näkee, että suunnan kääntäminen on silti mahdollista alijäämämenettelyssäkin. Työhuonevähennyksen, työsuhdepolkupyörien veroedun ja ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden palauttaminen. Opiskelijoille uusi aikuiskoulutustuki. Mikään ei muutu, ennen kuin ihmisten luottamus palautuu. 14 vuorokauden hoitotakuun, asumistuen ja työttömyysturvan suojaosat palautettaisiin. Vaihtoehtomme on realistinen, maltillinen ja vaikka välittömästi toteutettavissa oleva esitys, Räsänen latasi. – Mutta sopeuttaa voi muutenkin kuin pelkällä kylmällä leikkauspolitiikalla, joka tuhoaa sekä ihmisiä että taloutta. de_04122025_20.indd 21 de_04122025_20.indd 21 26.11.2025 10.57 26.11.2025 10.57. Turkisja turvebisneksen alasajoa vauhditetaan. SDP arvioi vaihtoehtobudjetin ansiosta valtion ottavan yli 400 miljoonaa euroa vähemmän velkaa vuonna 2026. Olutveroalennuksen peruminen. Tuloveromuutosten suurimmiksi hyötyjiksi SDP arvioi keskituloiset 3 000–4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat. On tehtävä tilaa sille, että saadaan kauppojen ovipumput laulamaan, rakennustyömaat liikkeelle ja yritysten palveluille käyttäjiä, Lindtman linjasi esitellessään SDP:n vaihtoehtobudjettia. – SDP:lle kyse on kokonaisuudesta enemmän kuin yksittäisistä ehdotuksista, ja ennen kaikkea niistä kasvutoimista ja luottamuksesta. Vihreän siirtymän investointeja helpotetaan verohuojennuksella ja yritystukia muutetaan siirtymää tukeviksi. Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen poisto. Helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Pienten yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostetaan. Verovapaille yhteisöille 5 prosentin lähdevero. Poimintoja SDP:n vaihtoehtobudjetista Pienija keskituloisille satoja miljoonia euroa Orpon hallitusta suurempi veronalennus. Rakennusalan elpymistä vauhditetaan 100 miljoonalla eurolla. Orpon hallitus on valinnut tukea vain valmiiksi hyväosaisia, ja sen seuraukset nähdään nyt, puheenjohtaja sanoi. Hallituksen kaavailema ylimpien tuloluokkien marginaaliveron alennus perutaan. Ensiasunnon ostajille määräaikainen korkovähennys ja määräaikainen vapautus varainsiirtoverosta. 21 Demokraatti Valoisampi vaihtoehto VAIHTOEHTOBUDJETTI ”Sopeuttaa voi muutenkin kuin kylmästi leikaten” Teksti Susanna Luikku H allituksen talouspolitiikassa pahinta on luottamuksen puute ja kasvutoimien laiminlyönti, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman arvioi. – SDP haluaa edelleen olla se aikuinen huoneessa. Siihen liittyy, että myös maksutaakka jaetaan oikeudenmukaisemmin, ja nyt näin ei tapahdu. Lindtman ja Räsänen painottavat SDP:n keskittyvän enemmän omaan kuin muiden puolueiden linjaan, mutta kysyttäessä molemmat kritisoivat vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa esitettyjä kuuden miljardin euron veronkiristyksiä, muun muassa niin sanottua miljonääriveroa. VAIHTOEHTOBUDJETIN EHDOTUKSIA esitellyt talousvaliokunnan jäsen Joona Räsänen painotti, että vaikka sopeutustoimet ovat ”välttämättömiä”, juuri kuluttajien luottamuspula jähmettää kasvun ja talouden. Orpon hallituksen leikkauksista puretaan muun muassa heikoimmassa asemassa olevien minimitoimeentuloon kaavaillut säästöt toimeentulotuesta. – Kun tässä on puhuttu tuntemattomasta jarrusta, ei se järin tuntematon ole. Puolue ei kiistä valtionvelan tilaa ja julkisen talouden sopeutustarpeita. Terve saati menestyvä yhteiskunta ei ole sellainen, jossa vain osa pärjää. Työmatkavähennyksen korotus
de_04122025_22.indd 22 de_04122025_22.indd 22 24.11.2025 7.29 24.11.2025 7.29. 22 Demokraatti Politiikasta tuli tunteellista JOS SOME YHTÄKKIÄ KAATUISI, PERUSSUOMALAISET OLISI AIKA HEIKOILLA
Ovatko tunteet poliittisessa keskustelussa pinnassa siksi, että ne ovat hyvä bisnes. Poliittisen historian tutkijan Anna Rajavuoren mukaan tunteiden avulla rakennettiin uutta poliittista identiteettiä. – Ehkä kärjistäen voi sanoa näin. Asiaan liittyy myös sosiaalisen median intensiteetti ja nopeus. Meno on tunnepitoista. Se ei ole pelkästään kärsimätön, nopea ja reaktiivinen. Somen algoritmit rohkaisevat kuplautumista, josta somen käyttäjät vaikuttavat innostuvan vaikka he muuta väittäisivät. Rajavuoren mukaan työväestön poliittisen identiteetin perustaksi rakennettiin tunneyhteisöä, jossa vääryyden kokemukset käännettiin voimavaroiksi. Reagoimme nopeasti ja henkilökohtaisesti, vähän kärsimättömästi ja hätäisestikin. Teksti Simo Alastalo / Kuva iStock P oliittisia näkemyksiä oikeutetaan nykyisin tunteilla. Nikusen mukaan somesta voi olla keskustelun kannalta myös hyötyä mikäli poliitikko sattuu olemaan taitava somenkäyttäjä. – Sosiaalisen median infrastruktuuri ja rakenne kuljettavat ja vahvistavat tietynlaisia tunneilmauksia, Tampereen yliopiston viestinnän ja median tutkimuksen professori Kaarina Nikunen sanoo. – On mahdollista rakentaa omia yleisöjä, joilta haetaan vahvistusta omille näkemyksille. – Työväenliikkeessä pyrittiin jalostamaan hallitsematonta vihan tunnetta, jota tunnettiin esimerkiksi omistavaa luokkaa kohtaan, sellaiseksi tunteeksi, jota järjestäytynyt työläinen pystyi hyödyntämään poliittisessa toiminnassaan, Rajavuori sanoo. Keskustelulla on Nikusen mukaan myös taipumus muuttua yksiääniseksi jankuttamiseksi yhteistä näkemystä etsivän vuorovaikutuksen sijaan. Some on jatkuvasti läsnä iholla, koska se on meillä monilla kännyköissä, joten se tuottaa aika emotionaalista suhdetta keskusteluihin. – Somea voi käyttää myös hyvin harkiten ja rakentaa siellä keskusteluja. RUNSAS SATA vuotta sitten, työväenliikkeen varhaisvaiheissa poliittisten tunteiden hyödyntämiselle oli oma termistönsä. Tässä olivat aktiivisia agitaattorit, poliittiset kansankiihottajat, joiden puheissa oli keskeistä tunneilmaisu. Taustalla on muun muassa lisääntynyt vastakkainasettelu ja polarisoitunut keskustelukulttuuri. – Poliittisen keskustelun kannalta tämä ei ole ehkä kauhean hedelmällinen rakenne. Lopputuloksena eivät riitele asiat vaan ihmiset. Työväenliike ammensi voimaa erityisesti köyhän väestön epäoikeudenmukaisuuden ja vihan tunteista. Globaalit teknologiayritykset hyötyvät kohuista, skandaaleista ja konflikteista, jotka lisäävät liikennettä ja pitävät alustojen käyttäjät aktiivisina. Rakenne suosii myös konflikteja ja kärjistämistä, jotka lisäävät liikennettä alustoilla. Toisin kuin kollektiivisuudesta ja luokasta puhuneen varhaisen työväenliikkeen kaudella, sosiaalinen media on Kaarina Nikusen mukaan erittäin yksilöPOLITIIKKA JA TUNTEET de_04122025_22.indd 23 de_04122025_22.indd 23 24.11.2025 7.29 24.11.2025 7.29. Kaikki puhuvat omaa totuuttaan muista välittämättä. Lyhytjänteinen, tunteita herättävä keskustelu luo jatkuvaa vastakkainasettelua, sanailua, joka jättää helposti alleen isommat poliittiset kysymykset. 23 Demokraatti Politiikasta tuli tunteellista Tunteet ovat aina olleet politiikan ytimessä, mutta sosiaalisen median myötä ne uhkaavat nousta päärooliin
Rajavuori korostaa, ettei viha ollut ainoa olennainen tunnesisältö, mitä työväenliike pyrki kehittämään. Millaista pitkäjänteistä ohjelmaa somessa jylläävien poliittisten tunteiden perustalle voisi rakentaa. – Totta kai luokkatietoisuus kehystetään oikeistossa ”luokkavihaksi”, mutta en paljon huutelisi kansan kahtiajakamisesta sen jälkeen, kun on itse ollut pudottamassa 31 000 uutta lasta köyhyyteen, leikannut köyhimpien suomalaisten sosiaaliturvaa ja antanut veroaleja hyväosaisille, Koskela sanoi. Tunnepohjaista viestintää hyödyntää nykypuolueista Rajavuoren mukaan taitavammin Petteri Orpon (kok.) hallituksessa kakkospuolueena toimiva perussuomalaiset. 24 Demokraatti POLITIIKKA JA TUNTEET keskeinen. Poliittinen keskustelu on tästä syystä muuttunut myös perinteisessä mediassa ja eduskunnassa. de_04122025_22.indd 24 de_04122025_22.indd 24 24.11.2025 7.29 24.11.2025 7.29. TYÖVÄENLIIKKEEN SUURUUDEN päivät ovat historiaa, mutta kollektivistinen kieli elää edelleen, myös yksilöllisyydestään tunnetussa sosiaalisessa me diassa. Rajavuoren mukaan Kauman ja Koskelan sananvaihto on kuin suoraan eduskunnan alkuvuosilta 1900-luvun alusta. Siellä on luotu viholliskuvia esimerkiksi ulkomaalaisista ja katsottu menneisyyteen nostalgisesti, Nikunen sanoo. – Koskela on jo kuukausien ajan rakentanut luokkavihaa porvaripuolueita kohtaan, ja hän pyrkii puheillaan syventämään kansan kahtiajakautumista. Yksityiskohdat mihin viitataan ovat tietysti erilaiset. UUTINEN EI ENÄÄ OLEKAAN POLITIIKAN SISÄLTÖ VAAN TUNTEESTA ITSESSÄÄN ON TULLUT SISÄLTÖ. Myös tämä oli vihan tavoin luokkaperustainen tunne, jota pyrittiin jalostamaan yhteistoiminnan kautta. Tietoisuus tästä vaikuttaa poliittiseen keskusteluun. Ei pidä unohtaa tunteiden myönteistä merkitystä, niiden välttämättömyyttä. Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma käytti marraskuun alussa vasemmistoliiton puheenjohtajasta Minja Koskelasta puhuessaan sadan vuoden takaista ilmaisua. – Keskustelut eivät enää ole vain tietyssä paikassa, ne kulkevat vähän kaikkialla. Se kuvaa hyvin tätä siirtymää. – Se on asia, joka mietityttää sosiaalisen median vaikutuksessa myös politiikan ulkopuolella, ihmisten arjessa. Ehkä muutkin ovat alkaneet käyttää samoja keinoja, mutta jos some yhtäkkiä kaatuisi, perussuomalaiset olisi aika heikoilla. Jos tavoitteena on toimintakyky, se jää vähän vajaaksi. – Populisteilta puuttuu tulevaisuuden visio, näkymä siitä, mihin tunteisiin vetoamisella pyritään. Someviestinnän rooli on noussut politiikassa niin suureksi, että keskustelijat ovat siitä Nikusen mukaan jatkuvasti tietoisia. Epävarmuus, pelko omasta asemasta ja kokemus jälkeen jäämisestä, nämä ovat tunteita, joista populismi nousee. – Asetelma ja kokemus on täysin sama, samoin syytökset. – Olemme viime vuosina nähneet, että populististen ja äärioikeistolaisten liikkeiden rakentumisessa sosiaalisen median kautta on hyödynnetty tunteiden, pelon, vihan ja pettymyksen politiikkaa. Jos ideologinen kehys, mihin tunteet liitetään, on kadoksissa nykyiseltä työväenliikkeeltä, se on Rajavuoren mukaan hukassa myös populisteilta. Nykymaailmassa luokkavihasta puhuminen on Rajavuoren mukaan hankalaa, etupäässä Suomen sisällissodan ja reaalisosialismin historian vuoksi. Huolissaan on kuitenkin syytä olla, jos tunteet korostuvat poliittisten tavoitteiden kustannuksella. Solidaarisuuden tunteen muuntaminen yhteiseksi toiminnaksi edellyttää ihmisten välistä yhteyttä, jonka Rajavuori kokee aikaisempaa vaikeammaksi. Nikunen korostaa esimerkiksi myötätunnon ja sen kokemisen poliittista merkitystä. – Vähintään yhtä tärkeä oli se toinen puoli, jo Ranskan vallankumouksesta tuttu veljeys, toverillisuus ja solidaarisuus. Toisin kuin työväenliikkeen alkuaikoina, pelkkä tunteen herättäminen vaikuttaa perussuomalaisille Rajavuoren mukaan riittävän. Se voi aiheuttaa ärhäkkyyttä tai toisaalta lisätä varovaisuutta. Nikunen toteaa somen antaneen tutkimusten mukaan vauhtia poliittiselle populismille paitsi Suomessa myös kansainvälisesti. – Uutinen ei olekaan politiikan sisältö vaan tunteesta itsessään on tullut sisältö. Maahanmuuttoa lukuunottamatta heillä ei ole tukenaan muuta poliittista ohjelmaa. Vihalla ja katkeruudella ei rakenneta luottamusta, Pia Kauma kirjoitti X:ssä. Poliittisia keskusteluja seuraava media tekee paikoin tunteista uutisia, jollaiseksi saattaa riittää esimerkiksi pääministerin “raivostuminen” eli aavistuksen korotettu ääni eduskunnan kyselytunnilla. Koskela vetosi vastauksessaan luokkatietoisuuteen. – Samanlaisiin tarpeisiin vastataan nytkin. – Näen, ettei nykyisellä työväenliikkeellä ole tyytymättömyydelle ja vääryyden kokemuksille samanlaista käsitteellistä kehikkoa, jolla sitä ohjattaisiin kehittävään toimintaan vaikka some suosii tunneilmaisua. – He ovat olleet aivan ylivoimaisia sosiaalisessa mediassa, jossa tunneilmaisu on helppoa ja siitä palkitsevat sekä alusta että käyttäjät. – Ovatko ihmiset yhdessä muutenkin kuin omissa kuplissaan laitteidensa välityksellä. JOS TYÖVÄENLIIKE aikoinaan valjasti heikomman kansanosan tunteita osaksi yhteistä rintamaa, päähänpotkitun väen tunteiden herättelyssä kunnostautuvat nykyisin populistit
Miksi kirjojen kirjoittajilta ei kysytty mitään etukäteen. ”Fanien kovalla työllä ansaitsemat rahat ja muusikoiden luova työ päätyvät lopulta rahoittamaan tappavia, dystooppisia teknologioita”, yhtye perusteli tiedotteessaan. SIITÄ, KUN Spotify oli edellisen kerran otsikoissa, oli aikaa vain tovi. D-kolumni de_04122025_22.indd 25 de_04122025_22.indd 25 24.11.2025 7.29 24.11.2025 7.29. Helsing kehittää tekoälyjärjestelmiä, jotka esimerkiksi analysoivat sotakentiltä kerättyä dataa ja auttavat tekemään reaaliaikaisia sotapäätöksiä. Ja sitten oli kysymys, joka ylitti omalla asteikollani kaikki edelliset. Lanseerauksessa oli mukana iso joukko suomalaisia kustantajia, muun muassa oma kustantajani WSOY. Oliko suomalaiset kirjailijat vedetty kertaheitolla osaksi kansainvälisen sotateollisuuden lonkeroita. Pikainen tiedonhaku paljasti, että romaanini, vuonna 2021 ilmestynyt Sinun, Margot, oli yksi tuhansista tuona marraskuisena päivänä Spotifyihin ilmestyneistä suomalaiskirjoista. Spotifyn mukaan sen omistajan henkilökohtaisilla sijoituksilla ei ole mitään tekemistä musiikkipalvelun kanssa, mutta se ei tietenkään ole totta. Kielteinen vastaus tarkoittaa hyväksyntää esimerkiksi kulttuurialan valjastamiselle osaksi sotateollisuutta. Julkisuudessa väitettiin Helsingin toimittavan teknologiaansa myös Israelille, mikä tarkoittaisi käytännössä tukea Gazan kansanmurhalle. Spotify ei ole tässä kokonaisuudessa poikkeus, ja aiheesta on perusteltua vaatia vastauksia suomalaisilta kustantajilta. Useat suomalaiset kirjailijat reagoivat epäuskon sekaisella raivolla, ja kysymyksiä sinkoili. Kun aihe seuraavan kerran puhuttaa julkisesti, odotan näkeväni päättäjiltä vastauksia vaikkapa kysymykseen, ovatko he valmiita vaatimaan nykyistä tiukempaa valvontaa ja läpinäkyvyyttä alustoille, joilla suomalaista kulttuuria myydään. 25 Demokraatti S inä päivänä olin oksentaa kiukusta. Mitä tämä kaikki tarkoittaisi kirjailijoiden jo valmiiksi usein heikon ansiotason kannalta. Jos muusikoiden tai kirjailijoiden työ auttaa palvelua menestymään, toimitusjohtaja rikastuu. Puhelimeeni kilahtanut uutinen kertoi, että musiikkija podcastpalvelu Spotify laajentaa Suomessa äänikirjoihin. Meri Valkama meri.valkama@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija. Kesäkuussa uutisoitiin, että sen toimitusjohtajan Daniel Ekin perustama sijoitusyhtiö oli johtanut satojen miljoonien eurojen arvoista rahoituskierrosta sotateknologiayritys Helsingiin. Spotifyn mukaan väite ei pidä paikkaansa. Aseteollisuus tunkeutui kirjamaailmaan Suomalaiset äänikirjat levisivät alustalle, jonka lonkerot luikertelevat sotateollisuuteen. GLOBAALIN TALOUDEN karussa kokonaiskuvassa käytännössä jokainen teknologiajätti on yhteydessä sotateollisuuteen tai valvontateknologioihin. Kesäkuinen uutinen sai esimerkiksi brittiläisen Massive Attack -yhtyeen ilmoittamaan vetävänsä musiikkinsa pois palvelusta. Jos toimitusjohtaja käyttää saamansa voitot sotateknologian kehittämiseen, sisällöntuottajat ovat väistämättä elimellinen osa ketjua, halusivat tai eivät. Tekoja ja linjavetoja on lupa odottaa myös poliitikoilta. MIKSI KIRJOJEN KIRJOITTAJILTA EI KYSYTTY MITÄÄN ETUKÄTEEN
– Kallinen var en fantastisk talarbegåvning. – Min far Harry Helenius var från Snappertuna. Sedan sju år tillbaka bor Helenius i Ekenäs. 26 Demokraatti Man ska aldrig säga aldrig Det är hur Henrik Helenius, 75, ser på livet. Text Topi Lappalainen / Bild Nora Vilva H elenius, FSD-veteranen som gjorde en lång karriär på Metallförbundet citerar Yrjö Kallinens tankar ur Tässä ja nyt: ”Det som hände igår kan vi inte längre ändra på och det som händer imorgon vet vi ingenting om och det är bäst att leva här och nu”. – Filosofen Jaspers var tysk och han flyttade till Schweiz precis som Hesse. Pidempi versio on julkaistu 4.11. En viktig tid för Helenius var civiltjänstgöringen i Jakobstad från 1976 till 1977. I mogen ålder fick jag en ny start i livet tack vare vännerna i Bhutan. Fadern arbetade som rektor vid Norsen och köpte en stuga i Barösund. – Arvet från Yrjö Kallinen var viktigt när det gäller mitt intresse för buddhismen. Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. När det gäller buddhistiska lärare har Chökyi Nyima Rinpoche som reser jorden runt betytt mycket för Helenius. Chökyi Nyima föddes i Tibet år 1951 och kom 1959 till Nepal som flykting när Kina invaderade Tibet. Han fyllde 75 år den 4 november och han firade märkesdagen med ett kalas i Brages festsal den 1 november. – Jag har hållit föredrag om mina resor och kåserat på Socialdemokratiskt Forums möten i Helsingfors. Min pappa som dog år 1987 hade varit med om att grunda Odd Fellows-loge nummer fyra i Sveaborg år 1951. Jag hörde honom tala för första och enda gången den 10 december 1969 i Hämäläisten talo. När det gäller Schopenhauer och Kierkegaard, var det den före detta riksdagsledamoten och Arbetarbladets tidigare chefredaktör Atos Wirtanen som tipsade om dem. Jag reser, håller föredrag och skriver i Arbetarbladet. – Det var hon som rekommenderade Hälinää ja hiljaisuutta av Yrjö Kallinen och Stäppvargen av Hermann Hesse. Ibland brukar Odd Fellows be att jag håller föredrag på deras möten. – Wirtanen var påverkad av dem i sina aforismer. Ju mer jag förstår av buddhisternas livsåskåding, desto mer förstår jag hur lite jag tidigare förstod. – Livet börjar vid 70, tänker jag nu, men kanske börjar livet vid 80 eller 90. – Bhutan är ett buddhistiskt land och de senaste tio åren har jag hållit tät kontakt med mina bhutanska vänner. HELENIUS PÅMINNER om att han lärde sig mycket av Hilkka Lindfors från Pyttis på den tiden som han var med i den socialdemokratiska ungdomsrörelsen. DET FINNS inslag i Odd Fellows lära som för Helenius tankar till buddhismen. de_04122025_26.indd 26 de_04122025_26.indd 26 26.11.2025 11.01 26.11.2025 11.01. Det har blivit ytterligare två besök till Bhutan, 2019 och 2023. Helenius träffade syskonparet Kinly Om och Sithup Karsel Dawa år 2015 när han reste till Bhutan för första gången. Jag gick med i Odd Fellows år 1991. Honom har Helenius träffat år 2003 i Katmandu och på nytt år 2019 i Århus i Danmark. Livet börjar vid 70, tänker jag nu, men kanske börjar livet vid 80 eller 90. arbetarbladet.fi:ssä. Där läste han bland annat Hesse, Kallinen, Karl Jaspers, Arthur Schopenhauer och Søren Kierkegaard. Jag lärde känna honom på Helsingfors socialdemokratiska ungdomsklubbs möte år 1969. Först förstod jag att jag ingenting förstod och hans budskap förstod jag först långt senare
Jag är också med i Ekenäs Pensionstagare. Det var hans första utlandsresa i den socialdemokratiska ungdomsrörelsens tjänst och hans första flygresa. de_04122025_26.indd 27 de_04122025_26.indd 27 26.11.2025 11.01 26.11.2025 11.01. I min vildaste fantasi hade jag inte kunnat tänka om något sådant som Bhutan. Vi har möjligheter till aktiviteter och föreningsliv. När Fagerholm ville diskutera, bjöd han Helenius hem till sig till Tempelgatan. Ungdomsklubben var viktig för där fick jag möjligheten att träffa veteranpolitikerna Wirtanen och Fagerholm för första gången. – Det nordiska socialdemokratiska välfärdssamhället innebär att vi har en sådan här trygghet i ålderdomen. – Det var 1969 som jag träffade Fagerholm för första gången personligen på ungdomsklubbens möte. Helenius reste till Oslo i november 1970. – Än idag när jag medarbetar aktivt i Arbetarbladet känner jag att jag gör Fagerholms jobb, för hans journalistiska arv vidare och det gäller också Atos Wirtanen. Förutom för gamla ungdomsklubbister är de nordiska metallredaktörer han lärde känna under åren på Metallförbundet ett viktigt sammanhang för Helenius. Jag intervjuade honom flera gånger för Arbetarbladet och han ringde till redaktionen flera gånger när jag arbetade där. 27 Demokraatti Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Ordlista märkesdag = merkkipäivä festsal = juhlasali föredrag = esitelmä kåsera = pakinoida syskonpar = sisaruspari talarbegåvning = puhujalahjakkuus livsåskådning = elämänkatsomus rekommendera = suositella utlandsresa = ulkomaanmatka föreningsliv = yhdistyselämä – Också K-A Fagerholm påverkade mitt liv. En positiv attityd är viktig för Helenius. – I min ålder förväntas man blicka tillbaka och leva i minnenas värld. Jag är med i Ekenäs Socialdemokrater men tar inte emot några uppdrag. På den tiden fick alltså Helenius även höra Yrjö Kallinen tala för första gången även om det var i ett annat sammanhang
28 Demokraatti Edustajasi Euroopassa. Maria GUZENINA Eero HEINÄLUOMA mariaguzenina.fi eeroheinaluoma.fi Tilaa meppien uutiskirjeet nettisivuilta ja pysy ajan tasalla EU-kuulumisissa. POLIITTINEN MAINOS: EU Rahoittaja: S&D-ryhmä Euroopan parlamentissa Hyvää itsenäisyyspäivää! de_04122025_28.indd 28 de_04122025_28.indd 28 18.11.2025 16.39 18.11.2025 16.39
ai17633816656_27980_Tyovaenarkisto_itsenäisyyspäivä_2025uusi.pdf 1 17.11.2025 14.14 Hyvää itsenäisyyspäivää! SUOMI 108 vuotta 29 Demokraatti de_04122025_28.indd 29 de_04122025_28.indd 29 18.11.2025 16.39 18.11.2025 16.39
– Kysymättä harva liittyy jäseneksi, Oulun sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen järjestökoordinaattori Joni Meriläinen kiteyttää. Meriläisen luotsaama yhdistys on saanut koko vuoden aikana 39 uutta jäsentä, joista 11 on haalittu kilpailuajan puitteissa. – On osastoja, jotka ovat onnistuneet saamaan kahdessa kuukaudessa sen määrän jäseniä, joka kilpailussa on asetettu neljän kuukauden tavoitteeksi, niin on se täysin mahdollista, hän sanoo. Yritystä ei silti puutu. Vaalikentillä oli mukavaa ja porukka hyvä – ja sen annettiin näkyä. – Matalalla kynnyksellä voi liittyä jäseneksi ja tulla katsomaan, millaista tämä toiminta on. Moni asia vaikuttaa puolueen kiinnostavuuteen, mutta keinovalikoimassa yksi keino on ylitse muiden. Onnistumisen salaisuutta kysyessä puheenjohtaja Simo Ripatti toteaa, että mitään erityisiä kikkoja ei ole ollut käytössä. KYSYIMME JÄSENHANKINNAN salaisuuksista kolmelta eri puolella Suomea toimivalta yhdistykseltä, jotka ovat menestyneet uusien jäsenten haalimisessa tänä vuonna. Teksti Anna-Liisa Blomberg S DP:n järjestöpäällikkö Pekka Tuuri kertoo, että kilpailu päätettiin järjestää, kun huomattiin, että muhimassa on 2000-luvun paras jäsenhankintavuosi. Nyt olisi mahdollista tehdä jopa samantasoinen tulos kuin vuonna 1980. PIENTEN YHDISTYSTEN sarjassa Juupajoen Demarit on kasvattanut elokuun jälkeen jäsenmääräänsä 23:sta kolmella, joista kaikki ovat liittyneet jäsenhankintakilpailun aikana. Oulussa, kuten muuallakin Suomessa jäsenhankintaa on virkistänyt aina aktiivisuutta lisäävien kuntavaalien lisäksi valtakunnan politiikka. IISALMEN TYÖVÄENYHDISTYKSEN jäsenhankinnassa on ollut Kauppisen mukaan hyvä vauhti, kun koko vuoden aikana uusia jäseniä on saatu 31. Kilpailussa uusia jäseniä on tullut muutama. Kauppinen arvioi, että kymmenen jäsenen haaliminen vuoden loppuun mennessä on hankalaa. Kauppinen halusi myös pitää huolta uusista tulokkaista – hän on tarjonnut apua ja tsemppiä vaalien aikaan ehdokkaille ja nyt valtuuston puheenjohtajana myös uusille valtuutetuille. Jäsenmäärä on noussut 36 prosenttia. de_04122025_30.indd 30 de_04122025_30.indd 30 26.11.2025 10.26 26.11.2025 10.26. Edellinen ennätys on vuodelta 2004, mutta rima on asetettu vielä korkeammalle. Silloin puolueen jäsenmäärä oli yli 100 000 ja kasvoi edellisestä vuodesta, Tuuri kertoo. – Ihmisillä on kerta kaikkiaan tarve sosialidemokraattisille arvoille. Kauppinen luonnehtii Iisalmen vaalitulosta suoranaiseksi ihmeeksi, koska ehdokaslista oli varsin lyhyt. Kisa käynnistyi syyskuun alussa ja päättyy vuodenvaihteeseen. – Esimerkiksi syksyllä Seniorimessuille ja Hyvinvointimessuille osallistuville talkoolaisille painotettiin, että hyvän keskustelun päätteeksi muistetaan kysyä, olisiko kiinnostusta liittyä jäseneksi. – Emme halunneet, että jäsenhankinta katkeaa kuntavaaleihin ja kesään, vaan jatkuisi läpi vuoden. JÄSENKISA ”Kysymättä harva liittyy jäseneksi” SDP takoo jo ennätyksiä jäsenhankinnassa ja vielä parempaan tulokseen osastoja kiritetään vuoden loppuun kestävällä jäsenhankintakilpailulla. – Luulen, että paljon vaikutti positiivisuus ja ratkaisukeskeinen tulokulma – että ei yksistään nostettu ongelmia, vaan esitettiin myös ratkaisuja, Kauppinen kertoo. Tuurin mukaan vuoden loppuun mennessä tarvitaan 300–400 jäsentä, jotta tavoitteeseen päästään. Tästä kilpailusta näkee, että jäsenhankinta on mahdollista ihan missä tahansa, kunhan sitä vain tehdään. 30 Demokraatti JÄSENHANKINTAA ON VIRKISTÄNYT KUNTAVAALIEN LISÄKSI VALTAKUNNAN POLITIIKKA. Tämän hallituksen arvot ja teot ovat alkaneet iskeä elämään niin, että ne ovat konkretisoituneet myös duunareille, Iisalmen sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Kauppinen kuvailee. Aktiivista jäsenhankintaa tehtiin erityisesti kuntavaalien aikaan. Puolueeseen on voinut nyt liittyä niin, että ensimmäisenä vuonna ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Meriläisen mukaan jäsenyyttä on ollut helppo markkinoida myös siksi, että viime puoluekokouksessa hyväksyttiin niin sanotun maistelujäsenyyden kokeilu. – Aika usein kuulee, ettei jäsenhankinta ole pienillä paikkakunnilla mahdollista, että se onnistuu vain isoissa kaupungeissa. Kilpailussa on kolme sarjaa eri kokoisille osastoille. Haaste on kova, mutta Tuurin mukaan kaikki osastot eivät ole vielä heränneet jäsenhankintakilpailuun. Hän arvioi, että sekä hyvän vaalituloksen että jäsenhankinnan veturina oli positiivisuus. Suurimpien osastojen tavoitteena on kerätä loppuvuoden aikana kymmenen uutta jäsentä, keskisuurilla tavoite on viisi ja pienillä kaksi uutta jäsentä
– Meillä on selkeä kehittämisen tarve siinä, ettei meillä ole toiminnassa alle 30-vuotiaita, alle 20-vuotiaista puhumattakaan. An na -L ii s a Bl o m b e r g Simo Ripatti. KUN UUSI jäsen on saatu mukaan, miten hänestä pidetään kiinni. Kutsutaan mukaan tilaisuuksiin, käydään keskusteluja ja kysellään kuulumisia. Sitä kautta löytyy samanhenkisiä mukaan lisää. 31 Demokraatti JÄSENHANKINTA ON MAHDOLLISTA IHAN MISSÄ TAHANSA, KUNHAN SITÄ VAIN TEHDÄÄN. Ripatti pohtii, että ihmisten on helpointa kysellä mukaan omanikäisiään ihmisiä oman arkensa ympyröistä. Erityisesti pienillä paikkakunnilla haasteena on usein jäsenistön ikärakenne. ”Kysymättä harva liittyy jäseneksi” – Arjen kautta se tulee – meidän aktiivien kohtaamisissa työpaikoilla, harrastuksissa ja muissa yhdistyksissä. Näin on Juupajoellakin. Sitä kautta saadaan suoria vinkkejä jäseniltä. Aktiiviporukka näyttää, että tämä on toimintaa, jossa he itse viihtyvät ja haluavat olla mukana vaikuttamassa. Tarvitaan se ensimmäinen rohkea, aktiivinen henkilö, joka osuu siihen ikäryhmään, niin uskon, että sitä kautta tulisi pikkuhiljaa kasvua sinnekin. Siinä tutustutaan puolin ja toisin. Keski-ikä on korkea. Merkitystä on myös sillä, että jäsenille on tarjolla heille sopivaa ja mielekästä toimintaa. O ulu n D em a r i t Joni Meriläinen. Tärkeää on huomioida uusi jäsen heti alusta alkaen ja osoittaa, että hän on tärkeä, Sanna Kauppinen sanoo. Samaa sanoo Joni Meriläinen, jolla on tapana kutsua uudet jäsenet kanssaan kahville. Es k o K oi s t i n e n Sanna Kauppinen. Hän itse esimerkiksi osuu 40-vuotiaana työikäisten joukkoon. de_04122025_30.indd 31 de_04122025_30.indd 31 26.11.2025 10.26 26.11.2025 10.26. Meriläinen kertoo, että Oulussa avuksi toiminnan suunnittelussa on parin vuoden välein tehtävä jäsenkysely. – Kysymme, minkälaista toimintaa jäsenistö kaipaa ja kuinka tyytyväisiä he ovat eri toimintoihin
Lisäksi Severino sekä Roberts esiintyivät ”Patriots for Europe” -tilaisuudessa, jossa tavoitteena oli rakentaa laajempaa kansainvälistä rintamaa Marine Le Penin ja Matteo Salvinin kaltaisten eurooppalaisten äärioikeistopoliitikkojen kanssa. Näin Washington käyttää Eurooppaa de_04122025_32.indd 32 de_04122025_32.indd 32 24.11.2025 11.50 24.11.2025 11.50. Kyse ei ole ainoastaan ideologisesta inspiraatiosta, vaan käytännön yhteisstrategioista ja politiikasta. Ajatushautomoista on tullut Yhdysvaltain nykyhallinnon epävirallisia ulkopolitiikan välineitä, jotka tarjoavat eurooppalaisille oikeistopopulisteille yhteyden suoraan Valkoiseen taloon. 32 Demokraatti OIKEISTOPOPULISMI Maga versoo Euroopassa Trumpin maga-liike konsultoi Euroopan äärioikeistoa. Teksti Mika Horelli / Kuvat iStock L oppusyksyn 2025 eurooppalaisessa politiikassa nähdään selvä ilmiö: yhdysvaltalainen maga-liike ei pyri enää ainoastaan ideoiden vientiin vaan rakentaa järjestelmällistä, organisoitua ja operatiivista yhteistyöverkkoa eurooppalaisten oikeistopopulististen puolueiden kanssa. HERITAGE FOUNDATIONIN ja muiden konservatiivisten ajatuspajojen rooli on vuoden 2025 Trumpin hallinnon myötä muuttunut: kyse ei ole enää pelkästään amerikkalaisen yhteiskunnan sisäisestä vaikutusvallasta, vaan käytännössä suorasta transatlanttisesta poliittisesta operaatiosta. Esillä oli niin sanottu ”väestökriisi”, siis ajatus, jonka mukaan Eurooppa uhkaa romahtaa ilman perhearvojen, kristillisyyden ja syntyvyyden korostamista. Roomassa järjestetyssä seminaarissa lokakuussa 2025 Heritage Foundationin puheenjohtaja Kevin Roberts sekä Yhdysvaltain konservatiivien strateginen neuvonantaja Roger Severino jakoivat lavan Italian hallituspuolueiden johtajien kanssa. Taustalla vaikuttaa erityisesti Heritage Foundation -ajatushautomo, joka oli keskeisessä roolissa Donald Trumpin toisen kauden ”Project 2025” -ohjelman laatijana. Konferenssien ja lobbauksen keskiössä ovat muun muassa aborttioikeuksien rajoittaminen, vähemmistöjen oikeuksia kaventavat esitykset sekä ”länsimaisen perinteen ja yhteiskuntamallin suojelu”. Heritage Foundation järjestää tapaamisia Brysselistä Washingtoniin eurooppalaisen oikeistopopulismin johtohahmojen kanssa
Tämä on näkynyt myös muun muassa yliopistojen stipendiohjelmien painostuksena. Italiassa Giorgia Melonin Fratelli d’Italia on ottanut Trumpin liikkeen kaltaisia perhearvoja aborttivastaisia politiikan painotuksia, ja se käyttää yhteisiä yhteistyökumppaneita amerikkalaisen konservatiivisen liikkeen kanssa. EUROOPPALAISISSA KESKUSTELUISSA maga-liikkeen strategioita pidetään jo mallitapauksina autoritaariselle populismille ja esimerkiksi European Council on Foreign Relations ECFR -ajatushautomon raportit osoittavat, että Trump ja hänen tukijansa pyrkivät muuttamaan eurooppalaisia instituutioita ja kulttuuria omien arvojensa mukaisiksi. Euroopan oikeistopopulistit ovat ottaneet Yhdysvaltain MAGA-liikkeestä mallia monin tavoin, mikä näkyy niin retoriikassa, poliittisissa teemoissa kuin strategisissa käytännöissä eri maissa. Esimerkiksi Orbánin Unkarissa ja edellisen hallituksen Puolassa lakiuudistukset – äärioikeistolaisten ajatushautomoiden tukemana – tähtäsivät tuomarien ja oikeuslaitoksen politisointiin. Lisäksi italialaiset, unkarilaiset ja ranskalaiset oikeistopopulistipuolueet eivät halunneet vahvaa amerikkalaista brändiä yhteistyön leimaksi vaan pyrkivät varjelemaan ”omaleimaisuuttaan” ja kansallista identiteettiä. Bannonin hanke kuitenkin kaatui useisiin tekijöihin. Trumpilaisen oikeistopopulistiyhteistyön rakentaminen Eurooppaan ei kuitenkaan aikaisemmin ole ollut yksioikoista. Sama retoriikka näkyy tällä hetkellä Euroopan parlamentin oikeistoblokkien politiikassa: aborttija vähemmistöoikeuksien rajoituksia, riippumattoman median vastaisia esityksiä, sekä pyrkimyksiä horjuttaa ilmastoja maatalouspolitiikan perustaa löytyy Italiaa, Unkaria, Puolaa ja Ranskaa yhdistävästä linjasta. Itä-Eurooppaa hallinneet tai hallitsevat oikeistopopulistit Puolassa ja Unkarissa ovat puolestaan omaksuneet maga-liikkeestä muun muassa viestintäja mediakoulutuksen malleja, joissa käytetään kulttuurikonfliktin ja väestövaihtoteorian kielikuvia. EU:n uudisrahoitusja valvontamekanismit tähtäävät nyt paitsi Venäjän, myös Yhdysvaltain konservatiiviverkoston hybridivaikuttamisen torjuntaan. Kyse ei ole enää irrallisista teemoista, vaan systemaattisista vaikuttamisoperaatioista, jotka voivat uhata EU-jäsenvaltioiden sisältä käsin demokraattisia instituutioita. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Marine Le Penin Ranskan Rassemblement National muistuttaa maga-liikettä muun muassa maahanmuuttoja nationalistisen retoriikkansa osalta, missä oman kansan etu ja ”laiton maahanmuutto” ovat keskeisiä teemoja. Samalla median ja viranomaisten arvostelu nousee vahvasti esiin, mikä on maga-liikkeestä tuttu tyyli. de_04122025_32.indd 33 de_04122025_32.indd 33 24.11.2025 11.50 24.11.2025 11.50. 33 Demokraatti oman poliittisen agendansa jatkeena, ja samalla useat puolueet, esimerkiksi Italian Fratelli d’Italia ja Unkarin Fidesz, pyrkivät mallintamaan toimintansa maga-liikkeen taktiikoihin. Avoimuusvelvoitteita on tiukennettu ja useat eurooppalaiset demokratiatutkimuskeskukset sekä parlamentin valiokunnat ovat vaatineet selkeämpää rintamaa maga-tyyppisen autoritaarisuuden eurooppalaisia ilmenemismuotoja vastaan. Euroopan oikeistopopulistiset johtajat suhtautuivat epäluuloisesti yhdysvaltalaiseen ohjaukseen ja Bannonin omiin motiiveihin. Samaan aikaan EU, komissio ja kansalliset toimijat kehittävät keinoja, joilla läpinäkyvyyttä ja demokratian puolustusta vahvistetaan yhä tarkemmin ja samalla varmistetaan, ettei autoritaarisia malleja rakenneta Eurooppaan amerikkalaisten esimerkkien pohjalta. Tämä symbolinen ja poliittinen viestintä vahvistaa kansallismielistä ja konservatiivista identiteettiä näissä maissa. Lisäksi ongelmana oli keskeisesti se, että kansallismielisten populistipuolueiden on perinteisesti ollut vaikeaa tehdä rajat ylittävää yhteistyötä edes keskenään. Trumpin ensimmäisen presidenttikauden neuvonantaja Steve Bannon perusti vuonna 2018 ”The Movement” -verkoston, jonka tavoitteena oli koota Euroopan populistisia ja kansallismielisiä puolueita yhteiseen rintamaan. AJATUSHAUTOMOT TARJOAVAT EUROOPAN OIKEISTOPOPULISTEILLE YHTEYDEN SUORAAN VALKOISEEN TALOON. Euroopan komission etiikkaryhmä on varoittanut jo viime vuonna autoritaarisen populismin ”järjestelmällisestä pyrkimyksestä heikentää oikeusvaltiota, riippumatonta mediaa ja vaaleilla valittujen instituutioiden legitimiteettiä”. MAGA-LIIKKEEN JA Heritage Foundationin organisoima eurooppalainen yhteydenpito on muuttanut oikeistopopulismin dynamiikkaa. Nyt, Trumpin toisella presidenttikaudella, eurooppalaisessa maga-hankkeessa on siirrytty selvästi institutionaalisempaan ja intensiivisempään vaiheeseen; yhteydet kulkevat ajatushautomoiden, konsulttiyhtiöiden, ja kristillisten lobby-ryhmien kautta, eivätkä toimi yksittäisten poliittisten johtohahmojen varassa. Suuntautuminen ei ole vain ideologista; muun muassa institutionaalisia uudistuksia tuodaan Yhdysvaltain mallin mukaisesti: median suitsiminen, hallinnon ”puhdistukset” ja riippumattomien virastojen aseman heikentäminen ovat nousseet kansalliseen keskusteluun
34 Demokraatti 34 Demokraatti de_04122025_34.indd 34 de_04122025_34.indd 34 25.11.2025 16.37 25.11.2025 16.37
35 Demokraatti Teksti Heikki Sihto / Kuvat Jani Laukkanen de_04122025_34.indd 35 de_04122025_34.indd 35 25.11.2025 16.37 25.11.2025 16.37. 35 Demokraatti KASVO Väärä suunta Valitsen Euroopan, joka on liian hidas, jossa tehdään huonoja kompromisseja ja josta en muutenkaan tykkää – jos se Eurooppa edes liikkuu oikeaan suuntaan, Sirpa Pietikäinen sanoo
Ja vakiovastaukseni on, että ei niille muille pidä antaa kaikkea hyvää maailmassa. de_04122025_34.indd 36 de_04122025_34.indd 36 25.11.2025 16.37 25.11.2025 16.37. Turvallisuusasiat kiinnostivat enemmän ja esimerkiksi kokoomuksen ehdokkaista EU-vaalien ensikertalaiset Mika Aaltola ja Pekka Toveri saivat Pietikäistä paremman ääni potin. Kun tunnen tätä kokoomusjengiä aika paljon, niin siellä on edelleen paljon maltillisia keskitien kulkijoita, aika edistyksellisiäkin ihmisiä. Olen päättänyt, että kokoomus on tällainen, ja sitten menen sinne ja sanon kaikille muillekin, että teidän pitää ajatella niin kuin minä ajattelen. Ympäristöasioilla ei näissä vaaleissa kerätty ääniä. – Muut eivät ymmärrä asiasta yhtään mitään. Mutta somessa usein ensimmäisen kauniin ajatuksen jälkeen joku oksentaa ja alkaa tulla vaikka tappouhkauksia. PIETIKÄINEN ARVELEE, että kokoomus on muuttunut vähemmän kuin julkisesta keskustelusta voisi luulla. Pietikäinen tarkentaa, että ei tarkoita ajattelun loppumisella sitä, että ihmiset olisivat tyhmiä. Siitä huolimatta, että toimi aikoinaan muun muassa puolueen varapuheenjohtajana ja teki sille periaateohjelman ja kaksi tavoiteohjelmaa. Pietikäistä on leimattu niin demariksi, vihreäksi kuin kommunistiksikin. – Koskaan en ole saanut vaaleissa niin paljon hallitusyhteistyöhön pettyneitä kommentteja, että olet ihan hyvä tyyppi, mutta koska olet kokoomuksesta, en voi nyt äänestää sinua. – Kyllä. Vaikka en ole yhtään ohjelmaa lukeD-KASVO nut, enkä tunne kokoomuksen historiaa, Pietikäinen kuvailee nykymenoa. Maailma oli muuttunut paljon vuodesta 2019, Pietikäinen ei. – Minusta on hyvä, että on kansalaisaktivismia, mutta itse koen, että vaikutan tehokkaammin politiikkaan toimimalla sen sisällä kuin liimaamalla itseni valMONI SANOO, ETTEI OLE REALISMIA KIELTÄÄ FOSSIILISET POLTTOAINEET, MUTTA EI OLE ITSENSÄ TUHOAMINENKAAN. Samalla politiikasta on tullut pinnallista ja populistista. – Ajat muuttuvat, en yritä olla pelkästään nostalginen. Se, mikä puolueessa on Pietikäisen mielestä muuttunut, on äänekkäiden joukko. Hän nousi lopulta varasijalta viidennelle kaudelleen Euroopan parlamenttiin. Se on päättänyt, että kokoomus tekee heidän näköistään politiikkaa. Eivät nämä ihmiset olleet koskaan aiemmin äänestäneet vasemmistoa, mutta nyt kai äänestivät kapinana Li Anderssonia, Pietikäinen kertoo. Minä vaan. Se on ankeaa, jos kokoomus sanoisi, että sivistys on vasemmiston keksintö, ihmisistä huolehtiminen sosialidemokratiaa ja tällainen ympäristöjuttu vain vihreiden asiaa. Mutta he ovat nykyään hiljaa. Pietikäinen murehtii, missä ja mitä jatkossa keskustellaan. Aivoja pitää käyttää, vähän samalla tavalla kuin salilla treenataan habaa. Pietikäinen huomasi jo nuorena, että hänelle politiikka on paras tapa vaikuttaa. Se on ihan laidatonta keskustelua. – MIHINKÄ SITÄ kodistaan lähtisi, Pietikäinen kuvaa suhdettaan nykykokoomukseen. Esimerkiksi metsien ennallistamiskeskustelut kävivät kiivaana vaalien alla. – Olen milloin vain valmis keskustelemaan vaikka ilmastonmuutoksesta tai taloudesta eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. Pietikäinen toivoo, että on itsekin muuttunut vuosikymmenien aikana, mutta liike on ollut kokoomuksessa rajumpi. Se opettaa katsomaan asioita eri tavalla ja pohtimaan uusia ratkaisuja. PIETIKÄISEN ÄÄNIMÄÄRÄÄ söi myös se, että hän on pitkään ollut aatemaailmaltaan vähän sivuraiteella kokoomuksessa. Hän veikkaa, että puoluetta aikanaan johtaneet Harri Holkeri ja Ilkka Suominen määriteltäisiin nykykokoomuksessa vihervasemmistolaisiksi. Auts! Mitä kokoomukselle jäisi jäljelle tästä maailman rakentamisesta. Pikemminkin, että ihmiset eivät enää harjoita ajatteluaan ja vetäytyvät netin ääreen, missä on turha odottaa valaistumista. 36 Demokraatti O lihan se melkoinen jysäys, Sirpa Pietikäinen sanoo viime eurovaalien tuloksestaan. – Politiikassa ei ole enää yhteisöä, jossa omia mielipiteitä haastavalla keskustelulla ruokittaisiin ajattelua. En halua kuulostaa arrogantilta, mutta keskustelua seuratessa voi kysyä, missä ovat faktat, arvot tai demokratia. Hän uskoo mielipiteidensä näkyneen äänimäärässä. Hän sanoo pysyvänsä kokoomuksessa, ”into piukassa”. Pahinta tyhmyyttä Pietikäisen mielestä on henkinen laiskuus ja EVVK, eli mennään sillä mitä liskoaivo sattuu päässä sanomaan. Hän pääsi Hämeenlinnan kunnanvaltuustoon 21-vuotiaana ja vuonna 1983 23-vuotiaana eduskuntaan. Vuodesta 2008 europarlamentaarikkona toimineen Pietikäisen äänimäärä lähes puolittui edellisistä vuoden 2019 vaaleista. Sosiaalista mediaa pidetään yhtenä vastavuoroisen keskustelun tappajana. Ja tämä koskee kaikkia puolueita. – TOINEN ASIA on, että iso osa ihmistä on lakannut ajattelemasta. Vaalituloksessa näkyi myös äänestäjien pettymys Orpon hallituksen politiikkaan
kansanedustaja (kok.) 1983–2003 . Tajusin, että tämän täytyykin olla politiikkaa. Ja minähän hurahdin, kun siihen aikaan politiikka otettiin nenänpää valkoisena tosissaan jo nuorena. Ihmisten hyvä elämä, kaikilla asuntoja, ruokaa ja mahdollisuus toteuttaa itseään, Pietikäinen listaa. kauppatieteiden maisteri . Pietikäinen näkee, että vasemmistolla oli ”taipumus tarjota asioista sellaista totuuteen perustuvaa näkemystä”, tiedetään, miten asioiden pitäisi olla. Itse en usko, että vaikkapa työn ja pääoman välisestä kiistasta löytyisi ratkaisu ihmisten hyvinvointiin. Minun juttuni on moniarvoisuus. Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu 1981–1992 . kokoomuksen vara-puheenjohtaja 1989–1995 . europarlamentaarikko 2008– . – Ystäväni vasemmistolaisena näki ne keinot toisella tavalla kuin minä. de_04122025_34.indd 37 de_04122025_34.indd 37 25.11.2025 16.37 25.11.2025 16.37. Vaikka vanhemmat eivät olleet poliittisia, 70-luvun yhteiskunnallinen aktiivisuus tarttui Pietikäiseen. 66-vuotias poliitikko . Se kertoo myös ehkä epätoivosta, ettei uskota enää politiikkaan. Siitä se lähti. Poliittinen koti valikoitui jo nuorena. Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja 2018– . harrastukset lukeminen, taiteen katsominen, uinti ja vaeltelu. perheessä puoliso ja kissa . ympäristöministeri 1991–1995 . Siinä tuli oivallus, että ongelmista voi olla samaa mieltä, ja isossa mittakaavassa osin tavoitteistakin. Tai siitä, kuka hilavitkuttimet omistaa. – Eli vähän kuin nyt tuolla oikealla laidalla, missä tiedetään, miten asiat ovat ja muiden pitää toimia niin kuin minä tahdon. Mutta jos joku kokee sen itselleen luontaiseksi keinoksi, niin siitä vaan. Koen tämän itselleni kauhean vieraaksi. SIRPA PIETIKÄINEN . asuu Brysselissä ja Hämeenlinnassa . Hän väänsi asioista vasemmalle kallellaan olleen ystävänsä kanssa. 37 Demokraatti tioneuvosto-oveen
Keskustaoikeiston ja vasemmiston riitelyn lisäksi Pietikäinen on huolissaan laitaoikeiston vahvistumisesta. Vaikkapa oikeus rikastua on itsestään selvää, mutta siinä vaiheessa, kun minun rikastumiseni aiheuttaa sinulle kohtuutonta köyhtymistä, vapauteni rikastua loppuu siihen. Moni sanoo, että se ei ole realistista, mutta ei minusta realistista ole itsensä tuhoaminenkaan. – Politiikkojen, kaikissa ryhmissä, pitää olla aikuisia, ei pikkupoliitikkoja tai onnenonkijoita. – Vallankumous söi jo lähimmän kaverinsa esimerkiksi Ranskassa, jossa keskusta-oikeistolaisen Republikaanit-puolueen kannatus romahti, kun se päätti kosiskella oikeiston kannattajia. Nyt sitten vaaditaan hankalia ja kalliita askelia, vaikka fossiilisten polttoaineiden käyttökielto. Pietikäinen ymmärtää, että suurimpana ryhmänä EPP:ssä voi olla halua ajaa omia tavoitteita – muista välittämättä. Pietikäinen kaipaa ennustettavaa politiikkaa, vaikka se voi välillä olla tylsää. Pietikäisen pitää pahimpana EVVK:na olla välittämättä tästä kehityksestä. 38 Demokraatti Politiikkaan hurahtanut Pietikäinen luki kokoomuksen kesälukiossa muun muassa yhteiskuntafilosofi Karl Popperia ja väitteli ja testasi ajatuksiaan. Hän kuvaa tämän hetken tilannetta hiekkalaatikolla tappelemiseksi. – Haluammeko tempoilevan ja sekoilevan Euroopan. Tilanteeseen turhautunut vastapuoli taas keskittyy joka käänteessä keskustaoikeiston kepittämiseen. Fiksua olisi miettiä, että toista osapuolta voi tarvita aika piankin. Mutta se Eurooppa edes liikkuu oikeaan suuntaan. Häntä miellyttää popperimainen pohdinta totuuden olemassaolosta: ehkä totuus on olemassa, mutta me emme sitä välttämättä tiedä. Mutta jos se uskomus menee yli, että kielletään vaikka ilmastonmuutos tai lapsia ei rokoteta, niin sitten vastuu siirtyy muille. Mutta on siellä muitakin, meitä on ryhmässä sellainen ainakin noin 30 hengen samalla tavalla ajatteleva vähemmistö. Päätöksenteon pitää perustua tietoon, mutta samalla pitää olla siinä nöyrä, että ehdottomia lainalaisuuksia on aika vähän. Pietikäinen varoittaa, että kopioita harvemmin äänestetään, jos aitokin on saatavilla. Pitää kunnioittaa ja ottaa huomioon toisenkin mielipiteitä. Tilanne haastaa poliittiset päättäjät. Jos meno jatkuu, Pietikäisen mukaan nykyinen talousjärjestelmä ei kestä seuraavaa 30 vuotta. Pietikäinen kutsuu tilannetta eksistentiaaliseksi uhaksi, mikä herättää ihmisessä epävarmuutta, levottomuutta, kyvyttömyyttä sitoutua. Popperin ajatukset hän allekirjoittaa edelleen. Minkä takia päättäjät olivat niin pitkään selkärangattomia, hän kysyy. – Itsekin vielä 1990-luvulla ajattelin, että tässähän on vielä aikaa. Tämä ei tarkoita mielivaltaa, sillä sinun arvosi ja oikeutesi päättyvät siihen, missä minun nenäni alkaa. – Kun politiikassa aletaan peesata äärioikeistoa, meistä tulee eräänlainen sosiaalisen median airut, influensseri, joka sanoo, että hei, nuo ovat ihan cool, minäkin käytän tätä tuotetta. Sen verran hurjaa maapallon lämpötilan kiihtyminen on. de_04122025_34.indd 38 de_04122025_34.indd 38 25.11.2025 16.37 25.11.2025 16.37. Pietikäinen kaipaa EU-politikointiin aikuisuutta, halua ratkoa ongelmia yhdessä eri ryhmien kanssa. Pietikäinen luottaa tässäkin vielä perinteiseen poliittiseen päätöksentekoon: miten politiikka onnistuu puhutteleD-KASVO AIVOJA PITÄÄ KÄYTTÄÄ, VÄHÄN SAMALLA TAVALLA KUIN SALILLA TREENATAAN HABAA. – Halutaanko, että nyt mennään rutisten oikealle. – Ja mitäpä minulle kuuluu, mihin ihmiset uskovat. ILMASTONMUUTOS ON yksi asia, jolla populistit ja äärioikeisto ovat ratsastaneet EU-politiikassa. Ja sitten, jos tulisi toisenlainen enemmistö, mennään vasemmalle että rutisee. En edes kuvitellut, että näkisin jäätiköiden sulavan. Popperin ajattelussa Pietikäistä viehättää myös moniarvoisuus, antaa kaikkien kukkien kukkia. – Jokainen tehköön mitä huvittaa, kunhan se on järjestyksen puitteissa eikä vahingoita muita. Hän myöntää kokevansa voimattomuutta ilmastonmuutoksen etenemisestä kertovien lukujen edessä. PIETIKÄINEN ON EU-parlamentissa Euroopan kansanpuolueen ryhmässä (EPP), johon kokoomus kuuluu. – Pidän itseäni sosiaalireformistina, mutta jos ajatellaan esimerkiksi suhtautumista ympäristöasioihin, olen EPP:ssä edistyksellisemmällä puolella. Tämä on saanut osan EU-poliitikoista myötäilemään laitaoikeiston näkemyksiä. Minkälainen meppi olet. – Totuuteen pitää suhtautua nöyryydellä, eikä tämä tarkoita mitään tiedevastaisuutta, vaan nöyryyttä omia käsityksiä kohtaan. Olimme liian hitaita. Itse valitsen ennemmin Euroopan, mistä en tykkää, joka on liian hidas, ottaa liian pieniä askeleita ja jossa tehdään kompromisseja niin, että on aina vähän paha mieli. Hän kertoo saaneensa nuorena ”tukkapöllyä” oikeistolaisuudesta, vaikka pitääkin itseään poliittisesti liberaalina keskitien kulkijana. – Jos ajatellaan ilmastonmuutosta, taloutta, sosiaalisesti kestävää vihreää siirtymää tai turvallisuuspolitiikkaa, niin kannattaisiko yhdessä yrittää ratkoa näitä ongelmia keskinäisen nokittelun sijaan. Maapallo muuttuu vähitellen elinkelvottomaksi ja ennen sitä alkavat miljoonien ihmisten muuttovirrat
Nainen johtoasemassa on edelleen harvinaisuus, vaikka määrä on tasaisessa kasvussa. EHKÄ ON vähän yllättävää, tai edellisen perusteella ei niinkään yllättävää, että Pietikäinen innostui Marttojen toiminnasta jo 90-luvulla. Pietikäinen näkee Euroopan parlamentissakin, kuinka uuskonservatiivisen maga-naisliikkeen kannatus kasvaa. Hän sanoo polarisaation kasvavan niin naiskuin ympäristöasioissakin, vaikka samaan aikaa maailma liikkuu edistyksellisempään suuntaan. Vaikka tämä on miesdominoiva ympäristö, niin jotenkin siinä nainen kuitenkin näkee itsensä sukupuolettomana. de_04122025_34.indd 39 de_04122025_34.indd 39 25.11.2025 16.37 25.11.2025 16.37. Tunne siitä, että yhtäkkiä hiffaa jotain tärkeää. Pietikäistä viehättää Marttojen vahva yhteisöllisyys, joka on monella yhteiskunnan sektorilla heikkenemässä. PITKÄN URAN kotimaan ja EU-politiikassa tehnyt Pietikäinen ihmettelee, kuinka vähän naisen yhteiskunnallinen asema on tänä aikana kehittynyt. Mies on koko ajan tietyllä tasolla paljon tietoisempi sukupuolesta. – Jostain on tullut tämä raskasoutuinen, äärioikeistolainen konservatiivisuus, joka haluaa palata johonkin sellaiseen, jota ei ole koskaan ollutkaan. – Koska itse olen ”ajattele ja tee” -ihminen, niin Marttojen yhteisöllisyys on oikeasti mahdollisuus ja keino rakentaa parempaa maailmaa sekä samalla pitää huolta yhteisön muista jäsenistä. Vahva isänmaallisuus on myös osa toimintaa. 3 TÄRKEINTÄ 1 Oivallus. – Nyt viesti on, että konservatiivit sanovat, minkälainen naisen pitää olla. NAISEN VIRHEET OVAT AINA SELLAISIA TUSSIKYNÄLLÄ ALLEVIIVATTUJA. Se on toiminut sivistyksen, oppimisen ja naisten tasa-arvon puolesta. 39 Demokraatti maan ihmisiä, miten se onnistuu muodostamaan yhteisöjä. – Yksi iso Marttojen helmi, eräänlainen ihme, oli, että toiminnassa onnistuttiin aikoinaan yhdistämään sodan kahtia repimän maan punaiset ja valkoiset. Verrataan vaikka Jutta Urpilaisen, Arja Alhon tai Anneli Jäätteenmäen saamaa kohtelua miesjohtajiin. 3 Rakkaus. – Merkillistä on myös se, että miehet yhä näkevät politiikassa miehiä ja naisia, mutta naiset ihmisiä. Siitäkin huolimatta, että nykyään puhutaan paljon esimerkiksi feministisestä ulkopolitiikasta, sukupuolibudjetoinnista ja monisukupuolisuudesta. Puhutaan vanhoista kunnon perhearvoista, vaikka ne usein tarkoittivat laittomia abortteja, ikäviä avioeroja, pettämistä ja naisten pahoinpitelyä. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa elämässäsi. Melkein yhtä hyvää kuin seksi. Poliitikolle läsnäolo on tärkeää, kun siinä hommassa helposti humpsahtaa puhuvaksi pääksi. Samalla muutenkin määritellään, mitä naisten ja miesten pitäisi pohjimmiltaan olla. – Tässä me olemme nyt huonoja. Tämä on tärkeä muistaa, jos joskus joudumme kokemaan kriisiaikoja. Se on rakkautta itseään, toisia ihmisiä, kissoja ja kaikkea elävää kohtaan. Jännä tunne, kun jossain tilanteessa tajuaa, että on läsnä suhteessa itseensä, toiseen ihmiseen ja sitten vähän tähän laajempaan kokonaisuuteen. – Ja sitten kun nainen pääsee johtoasemaan, on hänen saamansa arvostelu ihan toisenlaista kuin miehellä. Siinä on paljon sellaista 50-luvun henkeä, missä naisen paikka on kotona. Marttapuvun ansiosta kartanonemännät, rovastinnat, piikatytöt ja tehdastyöläiset olivat samanarvoisia. Hitaasta myönteisestä kehityksestä ollaan nyt ottamassa takapakkia. Tämä on yhdenlaista sosiaalisen sukupuolen normittamista. 2 Yhteys. Hän kuvaa Marttoja ”peevelin radikaaliksi naisliikkeeksi, joka on aina osannut olla ajassa kiinni”. Naisen virheet ovat aina tussikynällä alleviivattuja. Siinä on nykyajallekin tärkeä ajatus syvällisestä tasa-arvosta ja toisen kunnioituksesta. Pietikäisen mielestä kyse on yhteiskunnan vanhoista valtarakenteista ja edelleen ylipääsemättömistä sukupuolirooleista. Surullista on, että suuri osa nuorista on tämän takia pettynyt politiikkaan, pitävät sitä turhana
Halutaanko juhlia kultaa vai puhdasta kusinäytettä. Talous, työllisyys, kasvu ja kaikki muutkin numerot ovat Euroopan ja jopa maailman pohjasakkaa. Mutta jos alamme häpeilemättä spinnata, väistellä ja valehdella, niin mitä eroa enää on niihin, joita kritisoimme. Ne tarjoavat vastustajille ammuksia ja syövät kannatusta. Jos ne tukevat omaa tarinaa, loistavaa. TRUMP ON tietysti oma lukunsa, mutta karmea on kontrasti myös Orpon hallituksen tulosten kohdalla. Se ei ole heidän piireissään moraalisesti hyväksyttävää. Ehkä osin. Ero on, että vasemmalla tämä synnyttää häpeää – oikealla useammin olankohautuksen. Kirjoittaja on sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mediasuhteiden asiantuntija. Samaan aikaan oikealla faktat tuntuvat usein olevan vain suosituksia. Oikeistolle taas korostuvat lojaalisuus, auktoriteetti ja oman ryhmän puolustaminen – silloinkin, kun faktat ontuvat. HARVEMMIN KUULEMME KOKOOMUSLAISEN KRITISOIVAN OMIAAN JULKISESTI. de_04122025_40.indd 40 de_04122025_40.indd 40 24.11.2025 16.17 24.11.2025 16.17. Jos eivät, ne ohitetaan, spinnataan tai käännetään ylösalaisin. Ehkä voittava ja moraalisesti kestävä linja olisi pitää kiinni totuudesta, mutta olla hyökkäämättä joukkuetoverin kimppuun. Tai joskus olla vain hiljaa. Silti syyllinen löytyy aina jostain muualta: suhdanne, Venäjän raja, tullit, oppositio, ay-liike – ja tietysti ennen kaikkea ja kaiken jälkeen Sanna Marin. Vähäinenkin liioittelu aiheuttaa sisäisen kriisin, epätarkkuus valvottuja öitä ja väärä sana itseruoskinnan. JOSKUS SITÄ itsekin hämmästelee, kuinka me halvaannumme, jos pienikin virhe omassa toiminnassa havaitaan. Haidt painottaa, ettei ole näyttöä, että oikeistolaiset valehtelisivat enemmän kuin muut: kaikilla ihmisillä on taipumus venyttää totuutta, kun oma joukkue siitä hyötyy. MORAALIPERUSTAN EROSSA lienee syy, että harvemmin kuulemme kokoomuslaisen kritisoivan omiaan julkisesti. Vasemmalla tärkeintä on vahingon vähentäminen muille ihmisille ja oikeudenmukaisuus. Mutta pitääkö meidän silti valita mieluummin puhdas kusinäyte, vaikka kaverit douppaisivat. Hänelle itselleen vastaus oli ilmeinen – ja me toverit säälittäviä vässyköitä. ONKO KAVEREILLA vain enemmän pokkaa. Mutta törmäsin toiseen, moraalifilosofi Jonathan Haidtin tarjoamaan selitykseen: kyse on siitä, että vasemmisto ja oikeisto nojaavat erilaisiin moraaliperustoihin. Rehellisyys, itsekritiikki ja jopa omien hallitustemme virheiden ääneen sanominen ovat kivuliaita ja poliittisesti typeriä tekoja. Suomi on ollut oikeiston johdolla surkeimmista surkein alisuorittaja. 40 Demokraatti KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@eduskunta.fi O tsikon kysymys tuli kokoomuslaiselta tutulta. Hän kuunteli huvittuneena sivusta, kun me pienellä demariporukalla tuskailimme lievää moraalis-eettis-viestinnällistä dilemmaa: Voisiko edes vähän oikaista, ettei viesti puuroudu
Kiitollisuuden tunne on valtava. Ihminen on spektri. 41 Demokraatti Mert Otsamo 35-vuotias muotisuunnittelija K oen, että me ihmiset olemme hyvin kompleksisia olentoja. Välillä koen olevani voimakas ja tilanteiden tasalla, jopa niiden edellä. Kiitollisuus ystävilleni, ja myös itselleni. Nyt voin katsoa sitä elämänvaihetta paikasta, missä olen turvassa. Aina ei ole ollut helppoa. Riippuu elämäntilanteesta ja hetkestä, millainen henkilö minua peilistä katsoo. Armollisuuden taso ei ole kuitenkaan vakio, joskus se vaihtelee päivittäin. Ehkä vahvimmin mukanani kulkeva tunne on kiitollisuus. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_04122025_41.indd 41 de_04122025_41.indd 41 13.11.2025 15.19 13.11.2025 15.19. On ottanut aikansa, että olen oppinut rakastamaan itseäni, hyväksymään ja olemaan armollinen. Välillä taas epävarmuudet nousevat pintaan. En ollut armollinen itselleni, enkä helpoin muille. Olen onnellinen, että en ole menettänyt herkkyyttäni, luisunut kylmettymään ja kyynistymään. Välillä siellä häivähtää surua ja kaipuutakin, mutta myös kova taistelija ja soturimainen henkilö, joka ei ole antanut periksi. Olen avarakatseinen ja utelias oppimaan uutta. Työllä on iso rooli elämässäni. Herkkyys on minulle tärkeä arvo. Jouduin navigoimaan aikamoisen myrskyn läpi. Asioiden ei tarvitse olla pysyvästi tietynlaisia. Menetin 18-vuotiaana äitini ja 21-vuotiaana isäni. Uskon sanontaan ”Viisas mies ei tiedä mitään”
Mitä Suomi lukee listan kärkipäästä löytyvät jokainen. KULTTUURI 42 Demokraatti de_04122025_42.indd 42 de_04122025_42.indd 42 25.11.2025 15.43 25.11.2025 15.43. 42 Demokraatti Demokraatin perinteisessä joulunalusajan dekkari katselmuksessa on nyt täysin kotimainen kattaus. Rönnbacka, Tuominen, Tuomainen, Aarnipuro..
43 Demokraatti 43 Demokraatti Päästä minut SAHASTA Teksti Rolf Bamberg / Kuva iStock ja Jonne Räsänen Antti Tuomainen: Hyvällä tai sahalla Otava 2025, 288 s. Kaikki tarinan henkilöt ovat todenmakuisia. N uori kriitikko, myöhempi manageri Jon Landau huokaisi vuonna 1974 nähtyään Bruce Springsteenin keikan: ”Olen nähnyt rokin tulevaisuuden, ja sen nimi on Bruce Springsteen.” Luettuani reilut kymmenkunta vuotta sitten putkeen Antti Tuomaisen neljä ensimmäistä rikosromaania (käänteisessä järjestyksessä, paras eli Synkkä niin kuin sydämeni ensin) olin valmis hihkaisemaan vähän samaan tapaan suomalaisen dekkarikirjallisuuden tulevaisuudesta. KIRJA seksi Nevalainen saa tehtäväkseen hävittää sahallaan Sipon juuri murhaaman vaimon ruumiin. Sipon rakastajatar, pitäjän nuori seiväshyppääjälupaus, on bimboudessaan ehkä poikkeus, mutta oikeasti varsin hauska sellainen. Tarinan keskiössä on kymenlaaksolainen sahayrittäjä Heikki Nevalainen, joka oman velkaisen bisneksensä pelastaakseen sotkeutuu varsinaisen lääninkonnan Ismo Sipon hämärähommiin. Samaan aikaan saapuu Nevalaisen sahaan tutustumaan belgialainen herrasmies Dupont, jonka aikeena on tehdä suomalaisyrittäjän kanssa isot puutavarakaupat. Hyvällä tai sahalla -romaani ei sorru lypsämään lukijalta nauruja irtovitseillä tai ylilyödyillä sketsihahmoilla. Niistä ensimmäinen, Mies joka kuoli, vielä putosi minullekin, mutta Pikku Siperian jälkeen jätin Tuomaisen myöhemmän tuotannon lukematta. Loppu siis vähän töksähtää, mutta kaikkinensa kirja on imuisaa luettavaa, etenkin kun Tuomaisen vahvin ase, mainio suomen kielen käyttö, on yhä priimaterässä. Humor crime ei vaan oikein ole minun genreni. Sipon puolisolleen antama myrkkyannos on kuitenkin liian pieni, joten tämä Annaleena jää henkiin, ja kätkeytyy Nevalaisen suojiin kostoa janoamaan. Uusi kirja, Hyvällä tai sahalla, oli tosin nimetty vähän pahaenteisen puujalkahumoristisesti, (niin kuin tämä arviokin), mutta kannen takaa löytyi vetävästi kulkeva, monenlaisia koukkuja ja cliff hangereita sisältävä stoori. Tuomainen vaihtoi vuonna 2016 tyylilajia realistisista rikosromaaneista veijaridekkarin suuntaan. Ihan ensimmäide_04122025_42.indd 43 de_04122025_42.indd 43 25.11.2025 15.43 25.11.2025 15.43. Tänä syksynä päätin ikään kuin pistokokeena tsekata, miltä Tuomaisen dekkari maistuisi monen vuoden tauon jälkeen. Tuomainen kehittää pitkin matkaa Heikki Nevalaisen elämänharmiksi niin monisyisen, monenlaisten peittelyiden ja valheiden pyörittämän karusellin, että kirjassa tulee aika kiire setviä tämä vyyhti. Kun se alkaa purkautua vasta nelisenkymmentä sivua ennen loppua, tulee finaalista melkoinen ruljanssi, kun niin moni tarinajuonne pitää saada järkevästi maaliin. Yksi ongelma Hyvällä tai sahalla -jännärissä on. Kun sahalla pyörivät paitsi sirkkelit myös koston jumalatar Annaleena, Sipon kovaotteiset velanperijät ja Sippo itse sekä paikallispoliisi, on kasassa ainekset aika maukkaaseen rikosfarssiin. TUOMAINEN SÄÄNNÖSTELEE huumoriaineksia tällä kertaa harkitusti
Tänä syksynä päätin antaa porvoolaispollareille taas tilaisuuden. Uutuus Armoton onkin taattua Rönnbackaa, hyvässä ja pahassa. Alec-romaanissa Tuominen jatkaa ihmisläheisten poliisityyppien parissa, ja tuo jälleen heidän arkihuolensa luontevasti osaksi kerrontaa. Kuten myös Liina, josta on varttumassa ehta ympäristöaktivisti. Alec-jännäri alkaa episodilla, jossa sekavana ryntäilevä mies juoksee etelänturistien auton alle. Teksti Rolf Bamberg P orilaisen Arttu Tuomisen kotikaupunkiinsa sijoittama kuusiosainen, kautta linja laadukas Deltaksi nimetty dekkarisarja päättyi viime vuonna julkaistuun vaikuttavaan sarjamurharomaaniin Lavastaja, jossa pahuus hiipi pelottavan lähelle poliisien siviilielämää. CHRISTIAN RÖNNBACKAN Hautalehto-sarja on nyt ehtinyt jo 13. Tuominen saa kuitenkin lopulta nämä keskenään kaukaisilta tuntuvat polut yhdistymään. Christian Rönnbacka: Armoton Bazar, 350 s. Heikompaa puolta taas on dekkarin sirpaleinen rakenne lyhyine de_04122025_42.indd 44 de_04122025_42.indd 44 25.11.2025 15.43 25.11.2025 15.43. Neuvostoliiton lopullisesta hajoamisesta on siis kulunut aikaa vasta muutamia kuukausia, ja siten joukkomurhaan syyllisiksi nähdään niin Lapin paikallispoliisissa, KRP:ssa kuin venäläisapujen parissa rikollismafia, joka on päässyt itärajan takana uudessa tilanteessa valloilleen. KIRJAT Kevätmurhia Sallassa ja Porvoossa Arttu Tuominen liikkuu uudessa sarjassaan ItäLapissa, Christian Rönnbacka jatkaa tutulla porukalla. Se on tuntunut vain kasvattaneen suosiotaan, mitä pidemmälle on ehtinyt. Eletään kevättä 1992. Hyvää on jälleen rennosti kuvattu poliisiyhteisö ja mutkattoman sujuva kerrontatyyli. Mutta Sallan pienessä poliisiporukassa koetaan, ettei kaikki tässä tapauksessa ”ollut sitä, miltä se näytti – tai miltä se haluttiin saada näyttämään”, kuten poliisikonstaapeli Sami Aho romaanissa tuumii. Pian käy ilmi, että hän on päässyt livahtamaan läheisellä tilalla riehuneiden joukkomurhaajien kynsistä, ja hänestä tulee siis onnettoman sattuman kautta tapauksen kahdestoista uhri. Kirjailija tuntui vain yksioikoistuvan turhan äijämäiseen ja vivahteettomaan moodiin. Romaanin tapahtumien päänäyttämönä on pohjoinen rajapitäjä Salla. 44 Demokraatti KULTTUURI Arttu Tuominen: Alec Otava 2025, 365 s. Otteeni Hautalehto-dekkareihin hölleni kuuden ensimmäisen, varsin hyvin maittaneen opuksen jälkeen. Sallan poliisit ovat helposti lähestyttäviä jännärihahmoja, ja kaukana nordic noirin moniongelmaisista ja angstisista kollegoistaan. Aleciakin mystisemmältä seikalta tarinassa alkuun tuntuu sen Helsingin poliisin pariin sijoittuva aivan erillinen juonne, jossa eletään vuotta 2027. Venäjän viranomaiset pistävätkin tuulemaan, ja jo kohta pidättävät tai suorastaan eliminoivat rikollisjengiläisiä. Kun homma on näin ratkaistu Venäjällä, ei keskusrikospoliisillakaan ole siihen juuri sanomista. Uutuudessaan Tuominen pääsee Liinan kautta väläyttämään myös siviilityössään ympäristötarkastajana kertyneitä kokemuksia. osaansa. Itselläni kävi sen kanssa vähän samalla tavalla kuin Antti Tuomaisen tapauksessa: lukuinto alkoi hiipua, ja lopahti kokonaan viimeistään siinä vaiheessa, kun Rönnbacka koetti toista tyyliä, ja loi pääsarjansa rinnalle toiminnallisemman – ja minusta kehnon – Henna Björk -sarjan. Jos oli Tuomisen edellisen sarjan finaali hengästyttävä, Kide-nimisen uuden rikosromaanisarjan alku lyö suorastaan ilmat pihalle. Samilla on henkilökohtaisetkin syynsä penkoa tapausta tarkemmin, sillä hänen Lapin luonnossa liikkuva ja sitä vaaliva tyttärensä Liina on osunut tuon joukkoteurastuksen silminnäkijäksi. Liina omaa myös muista poiketen luottamukselliset välit kylän laitamilla erakkona elelevään Alec Harjuun, joka on epäilyjen alla vähän kaikesta. Lapin ympäristökysymyksiä Vuotoksen altaasta kasvavan turismin tuomiin lieveimiöihin nostetaan esiin, toki juonen kannalta kuriositeettina, mutta ne antavat kerrontaan oman säväyksensä
Rönnbackalla on edelleen jokseenkin vaivaannuttava taipumus harrastaa tuotesijoittelua tarinankuljetuksessaan. Sund ajetaan sisään tarinaan vauhdilla, mutta loppua kohti hänen persoonansa tuntuu jäävän Antin ja muiden vanhojen konkareiden kuten Jonna Holmin, Simon Kannaksen ja ”Pappa”-Lindforsin varjoon. Mika Toivanen Jetro Stavén Arttu Tuominen. de_04122025_42.indd 45 de_04122025_42.indd 45 25.11.2025 15.43 25.11.2025 15.43. Automerkit ja -mallit sekä vaikkapa porvoolaisravintoloiden nimet helposti hyväksyy, mutta esimerkiksi someinfluensserihahmon myötä tekstiin ujuttautuu tarinan kannalta yhdentekevää merkkituotetta eli tuotemerkkiä. Armottomassa fokuksessa on muun muassa julkiseksi silmätikuksi joutuva pidetty pappi, nuoren influensserinaisen vaarallisiksi käyvät puuhastelut arkisomea pimeämmällä puolella ja poliisin palveluksesta sooloyrittäjäksi eli yksityisetsiväksi siirtyneen miekkosen arveluttavan puolelle niksahtavat touhut. Sen sijaan pidän edelleen paljon Rönnbackan osoitetarkasta miljöökuvauksesta, jota on lukiessa mukava rikastuttaa Googlen street viewilla – jos pieni tuotesijoittelu sallitaan. 45 Demokraatti pari-kolmesivuisine lukuineen ja turhan monine juonihaaroineen. Christian Rönnbacka. Antti Hautalehto tuttuine tutkintatiimeineen on entisellään, joskin joukkoon saadaan tässä tarinassa myös tuoretta verta, kun Porvoon poliisivoimiin liittyy Linda Sund. Toisaalta nuo kaikki ovat Rönnbackan pitkässä sarjassa tulleet omine tapoineen niin tutuiksi, että ovat lukijoiden sydämissä varmaan sijansa jo vallanneet ja asemansa ansainneet
Heidi Airaksinen: Vaarallisia unia – Laventelimurhat 3 Siltala 2025, 243 s. Teksti Marjo Jääskä / Kuvat iStock ja kustantajat M arja Aarnipuron Kaarina Riikonen ratkaisee -kirjat ovat vakiinnuttaneet paikkansa peh meää jännitystä tarjoavien, niin sanottujen cozy crime -dekkareiden joukossa. de_04122025_46.indd 46 de_04122025_46.indd 46 25.11.2025 15.45 25.11.2025 15.45. Aarnipuron aiemman sarjan kirjat ovat lähinnä perinteisiä arvoitusdekkareita. Ruusut hälyttävät toisiaan pikakokouksiin ja tapaamisiin tuon tuosta, aivan vanhojen lastendekkareiden tapaan. Sarja kertoo neljän naisen ystävyydestä sekä rikoksista ja mysteereistä, jotka naisten ympärille kiertyvät. KIRJAT Ystävyyttä ja murhamysteerejä Syksyn cozy-dekkareissa on kotoisuutta vaihtelevasti. Sinistä ruusua mainostetaan cozy crimena. Apuaan tarjoaa myös uusi komea työkaveri, valokuvaaja Jarkko. R & R: Vainajat vailla armoa – Mortui non silent 3 Siltala 2025, 495 s. Kukin osa nostaa vuorollaan keskiöön nelikon yhden jäsenen. LEPPOISAN JÄNNITYKSEN lokeroon sujahtaa notkeasti myös nimimerkki R & R:n dekkari Vainajat vailla armoa. 46 Demokraatti KULTTUURI Marja Aarnipuro: Sininen ruusu – Four Roses 1 Docendo 2025, 272 s. Viisikko-tyyliset runsaat eväät tosin korvautuvat useimmiten alkoholipitoisilla juomilla. Avaus on silti kerronnaltaan letkeää ja lopussa viritetty koukku niin tehokas, että seuraava osa lienee välttämätöntä luettavaa. Sinisessä ruusussakin rikos on tarinan ytimessä, mutta sen ratkaiseminen jää vähän sivuosaan. Mukaan mahtuu romantiikkaa, alkoholiongelmaa, monimutkaista äitisuhdetta, muistisairautta, putkifirman vilunkipeliä sekä tietysti naisten välistä ystävyyttä ja solidaarisuutta. Totta, mutta teoksessa on sen verran karu pohjavire, että kovin lempeä kirja ei sittenkään ole. Sarjan rinnalla kirjailija aloittaa nyt uuden neliosaisen kokonaisuuden Four Roses. Laura saa onneksi tukea ruusujen poppoolta, Ilonalta, Petralta ja Sofialta, ja yhdessä he ryhtyvät setvimään ta pausta. Ensimmäisenä tarinansa kertoo paikallislehden toimittajana työskentelevä Laura, joka on vuosien jälkeen palannut pieneen kotikaupunkiinsa. Tyrmistyksekseen Laura huomaa, että nuoruuden järkyttävä tapahtuma ei olekaan hautautunut menneisyyteen. Teos on Mortui non silent -sarjan kolmas osa ja se jatkaa edellisten kirjojen äänilajissa: nostalgisena, täyteläisenä ja koukuttavana. Nainen on tuskin ehtinyt asettua aloilleen, kun hän saa omituisen yhteydenoton palvelutalossa asuvalta vanhukselta. Paljon kirjassa silti ehditään, ehkä liikaakin
JOS YHDEKSI cozy crime -tyylin peruspiirteeksi ajatellaan se, että rikosjuonen pyörittelyä oleellisempaa on ihmissuhdepähkäily ja tunnelmien luominen, Heidi Airaksisen Vaarallisia unia täyttää määritelmän täydellisesti. Kaikki tuntuukin kiertyvän erään seksuaalija sukupuolivähemmistöjen suosiman yökerhon ympärille. Mysteerin penkominen kuljettaa Kerstinia ja kumppaneita ympäri Lontoota ja vie heidät sairaaloihin, poliisiasemille ja jazz-klubeille. Vainajat vailla armoa henkii vaikeasti määriteltävää ajattomuutta ja vinkkaakin monessa kohdassa silmää Mika Waltarin Komisario Palmu -romaaneille. Murhamysteerin ratkomisen rinnalla seurataan edellisissä osissa seikkailleen auervaaran Tapani Hellevirran rimpuilua vähitellen kiristyvässä koston silmukassa. Kerstin ajautuu kaupunkiin saapuneen ystävänsä Freddyn sekä tämän vilkkaan ja moninaisen tuttavapiirin kanssa selvittämään opiskelukaverinsa sisaruksen kohtaloa. Rivien välissä teos ottaa kantaa vanhustenhoitoon ja pohtii muistin olemusta, mutta sopii ennen kaikkea rauhalliseen villavilttitunnelmointiin. Keskushenkilönä tavataan sarjan ensimmäisestä osasta tuttu Kerstin, joka on karistanut Helsingin tomut jaloistaan ja muuttanut Lontooseen jatkamaan sairaanhoitajaopintojaan. Teos lennättää lukijan vaivattomasti 1930-luvun Lontooseen, jazzin, taiteilijoiden ja queer-väen maailmaan, mutta kovin isoa annosta jännitystä tarina ei tarjoa. 47 Demokraatti Viidentoista vuoden takaiseen Helsinkiin sijoittuva tarina käynnistyy, kun sarjan toinen keskushenkilö, oikeuslääkäri Vio la Kaario löytää Tähtitorninmäeltä hengettömän, iäkkään herrasmiehen. Entä miten päästä selvyyteen Freddyn todellisista tunteista. Lukemiseen kannattaakin varata riittävän väljä hetki, sillä teos on parhaimmillaan silloin, kun sen maailmaan on aikaa ja tilaa up poutua. Entä rouva Mäntyniemen kopealla muistitutkijapojalla Rafaelilla. Rikostapauksen tutkailun ohella pyöritetään suloista suhdemyllyä. Jimmy löytyy Thamesista hukkuneena, eikä kuolemantapaus jää ainoaksi. Miksi muistisairas leskirouva Dafne Mäntyniemi reagoi voimakkaasti nähdessään Tähtitorninmäen vainajasta kertovan uutisen. Onko siviilipalvelusta kartanossa suorittavalla Timoteuksella jotain salattavaa. Se ei kuitenkaan haittaa, jos on keskittynyt pääasiassa nautiskelemaan tarinan hienovaraisista sävyistä. Synkeistä piirteistä huolimatta Airaksinen onnistuu kuitenkin luomaan kokonaisuuteen valloittavan keveän, elämän riemua ja kauneutta tihkuvan tunnelman. Myös tiukasti yksityisyyttään varjelevasta Kaariosta paljastuu uusia asioita sekä lukijalle että hänen niukkaakin niukemmalle lähipiirilleen. Kirja on Laventelimurhat-sarjan kolmas osa. Tapauksen selvittely vie Kaarion ystävän, rikosylikonstaapeli Ville Karilan työkavereineen luksusluokan palvelutaloon Seniorikartano Manderleyhin, jossa riittää toinen toistaan erikoisempia puhutettavia. de_04122025_46.indd 47 de_04122025_46.indd 47 25.11.2025 15.45 25.11.2025 15.45. Rikoskuvio ratkeaa lopulta yllättäen ja langanpäät kiskaistaan yhteen rivakasti. Hidastempoinen ja tuumaileva kerronta ehkä jakaa mielipiteitä, mutta itse pidän leppoisasta kuvailusta, henkilöiden myhäilevästä puheenparresta ja kiireettömästä pysähtymisestä yksityiskohtien äärelle. Mitä Kerstinin pitäisi ajatella valloittavan, mutta vaarallisen oloisen Bobbin huomiosta. Tarina ajasta, jolloin miehen puuteroidut kasvot ja punatut huulet olivat epäsopivaa käytöstä ja saattoivat toimia raskauttavina todisteina, on karua luettavaa. Obduktiopöydällä selviää, että vainajan kuolema on ollut kaikkea muuta kuin luonnollinen
Mutta kirjaan mahtuu paljon myös erittäin hienoja lukuja. Mutta talvisota oli Stalinin paha virhe. Hän nojautuu tutkija Tuomo Polvisen tulkintaan, muttei osaa myöntää Kekkosen oveluutta hyödyntää Leninin ”lahjaa”. Hän ymmärsi, että uusi sota Venäjää vastaan olisi tuhoisa. Kirjan kuvaukset Ruotsin valtakunnan sodista ja Suomen kärsimyksistä ovat monilta osin erinomaisia. Tanska taas oli heikkouden tilassa ja lähellä tuhoutua Napoleonin sodissa. Stalin osallistui kuusi kertaa neuvonpitoon, mitä Kotkin pitää ainutlaatuisena. Sen katsotaan tulleen käyttöön aikaisintaan 1910-luvulla. Tilinteko Otto Ville Kuusisen ja muiden punaisten johtajien kanssa on armoton luku: Punakapina oli onneton kopio. Outoa on viittaus epämääräisin tietoihin Mannerheimin salaisista yhteyksistä Staliniin. Traumaattisen Suomen menettämisen jälkeen Ruotsin säädyt valitsivat toiveikkaina ranskalaisen marsalkan kruununprinssiksi, varmana siitä, että hän valtaa Suomen takaisin. Vuosisadan vaihdetta käsitellessään Lehtinen opettaa meille, että hemrysse eli kotiryssä oli aikoinaan hyväntahtoinen ilmaisu liikemiesten ja korkeiden virkamiesten venäläisistä tuttavista. Talvisodan kuvauksessa Lehtinen sivuuttaa Stalinin elämäkerturin Step hen Kotkinin huomion. Hän toteaa tarkkanäköisesti Kekkosen olleen sekä taustaltaan että mieleltään tiedustelumies. Bernadotten tavoite oli Ranskan kruunu ja Mannerheimin vähintään Pietarin vapauttaminen. Ne ovat väitteitä, jotka jo heti ilmestyttyään kumottiin. Teksti Réne Nyberg L asse Lehtinen on tuottoisa tietokirjailija, joka yli 700 sivuisessa väitöskirjassaan jo kaksikymmentä vuotta sitten paneutui Kekkosen ja SDP:n suhteisiin. Kuvatessaan Suomen itsenäisyyden tunnustamista ja Svinhufvudin tapaamista Leninin kanssa Pietarin Smolnassa Lehtinen on parhaimmillaan. Mutta Bernadotte oli kylmäverinen strategi, jolla ei ollut tunnesiteitä Ruotsiin. LEHTISEN JOHTOPÄÄTÖS, että Suomesta olisi Saksan voiton jälkeen tullut väistämättä Saksan vasallivaltio ei ole uusi, mutta turhan suoraviivainen. Toisaalta se paljasti puna-armeijan heikkoudet ja johti Hitleriä harhaan. Kumpikaan ei alun perin tähdännyt uuden isänmaansa hallitsijaksi. Sen sijaan hän puhuu ”suomenruotsalaisista” paljon ennen kuin käsite edes oli syntynyt. de_04122025_48.indd 48 de_04122025_48.indd 48 26.11.2025 11.16 26.11.2025 11.16. Erityisen upea on isoviha-luku, jota kirjoittaja elävöittää tarinalla Sakari Topeliuk sesta ja tämän isoisästä sekä paneutumalla Tähti ja koivu -kertomuksen todellisuuspohjaan. 48 Demokraatti KULTTUURI KULTTUURI Syvä trauma Lasse Lehtinen on kirjoittanut kunnian himoisen kokonais esityksen Suomen historiasta, essee kokoelman Lallista Natoon, jossa Kekkonen taas nousee keskushenkilöksi. Mannerheimia kirja käsittelee monissa yhteyksissä, mutta henkilökuva on vähemmän onnistunut. Lehtisen sanoin ”tiedusteluyhteydet olivat taitavalle käyttäjälle poliittinen täsmäase.” Tosiasia on, että kun Kekkoselle löytyi syksyllä 1944 nopeasti kotiryssä, niin yhtä lailla kuvaan tuli myös kotibritti. Paasikivi ja Tanner neuvottelivat Moskovassa seitsemän kertaa. KEKKONEN ON Lehtiselle ylitsepääsemätön. Venäjän Aleksanterin tuella Bernadotte kaappasi Tanskalta Norjan, sillä graniitti yhdistää, mutta meri erottaa. Lasse Lehtinen: Läheltä piti – Kansakunnan hurjat hetket Otava 2025, 496 s KIRJA TILINTEKO OTTO VILLE KUUSISEN JA MUIDEN PUNAISTEN JOHTAJIEN KANSSA ON ARMOTON LUKU: PUNAKAPINA OLI ONNETON KOPIO. Tässä olisi aihetta herkullisen paralleeliin – Bernadotte ja Mannerheim. KIRJAN UPEITA lukuja on kuvaus Le ninistä: suomalaisten hemmottelema paha bolševikki. Kotiamerikkalainen Kekkosella oli jo vuodesta 1943 alkaen Tukholmassa. Hän venyttää uudessa kirjassaan alaotsikkoa ”Läheltä piti” vetävästi, mutta se toimii vain paikoittain. Sekä Ståhlbergiä että Mäntsälän kapinaa koskevat luvut ovat hienoja, ja Mäntsälän kohdalla ”läheltä piti” on osuva. Stalin halusi välttää sodan, muttei saanut haluamaansa ilman sotaa. Ja Lehtinen on oikeassa, ettei ”laajalle levinneestä vihasta venäläisiä kohtaan voinut puhua”
Kekkosen kohdalla arvostelukyky heikkeni, kun hän katsoi, ettei hänen enää tarvitse alistua vaaleihin. Hienosti kirjassa korostetaan, kuinka Kekkonen skoolatessaan Stalinin kanssa uskaliaasti toteaa, että sopimus on Paasikiven diktaatti, sanelun tulos. Mutta se, että ”Suomi tarvitsee länsimyönteisen presidentin” ei ehkä kerro koko totuutta Lehtisen motiiveista. Mutta kun Lehtinen kirjassaan lähestyy yya:n loppua, hän sekoittaa kaksi asiaa: Pariisin rauhansopimuksen ja yya-sopimuksen. Saksojen yhdistymisprosessin alettua media ja kirjassa mainitut tuntijat keskittyivät yya-sopimukseen. Mauno Koivisto sen sijaan aloitti irtaantumisprosessin mitätöimällä rauhansopimuksen sotilaalliset määräykset. Kun Korhonen 1970-luvun alussa koulutti meitä nuoria virkamiehiä, hän nimenomaan halusi demystifioida Kekkosen toteamalla meidän kauhuksemme, että Kekkonen pelkää venäläisiä! KIRJAN LOPPUA kohti Lehtinen kertoo, miksi myös hän yhdessä Matti Ahteen ja Erkki Tuomiojan kanssa kääntyi Sorsan presidenttiehdokkuutta vastaan. Kuvaus yya-sopimusneuvotteluista on tarina siitä, kuinka Kekkonen ja Paasikivi tahoillaan kertoivat venäläisille missä Suomen raja kulkee. Kirjoittaja on suurlähettiläs. de_04122025_48.indd 49 de_04122025_48.indd 49 26.11.2025 11.16 26.11.2025 11.16. Mutta pelkäsikö Kekkonen Venäjää. Lehtinen lainaa Keijo Korhosta, joka ulkoministerikaudellaan pani merkille, että ”Kekkosen huolekas suhtautuminen Neuvostoliittoon muuttui loppuvuosina peloksi”. Kekkonen sen teki. Hänen johtopäätöksensä on, että Tanner oli sodanjälkeisinä vuosina suomalaisten silmissä ehdottomasti kunniallisempi henkilö kuin Kekkonen. Lehtisen lopullinen tuomio ei ole uskottava, että ”kokonaan vapaissa vaaleissa ilman Moskovan lainavaloa Kekkosta ei olisi kertaakaan valittu Suomen tasavallan presidentiksi”. Kiittäessäni Lehtistä hänen väitöskirjastaan vuonna 2002 lainasin Tuomo Polvista: ”Perustuslailliset ja myöntyväisyysmiehet eivät koskaan voineet tunnustaa toistensa osuutta”. Lehtinen on oikeassa, että Kekkosen vuoden 1968 ehdotus Brežneville Viipurin vaihtamisesta osaan Pohjois-Suomea oli paha erehdys. Kissinger ja Jakobson muistuttivat lukijoitaan Metternichin viisaudesta: kollaboraattorin ja petturin ero on motiiveissa. 49 Demokraatti Sotasyyllisyysoikeudenkäynissä Lehtinen antaa palaa. Hän lisäsi myös, että yya-sopimuksen viittaus Saksaan on menettänyt merkityksensä. Ehkä niin, mutta Tannerin arvostelukyky petti kymmenen vuotta myöhemmin, kun hän palasi politiikkaan. Kekkonen toimi tiedustelumiehen taidoilla ja Paasikivi sanoi sanottavansa Venäjän lähettiläälle, kenraali Savonenkolle. Se, menikö EEC-vapaakauppasopimuksen maaliin saattamisessa tyylipisteet, on jälkeenpäin ajatellen sivuseikka. Kehut Lauri Sutelalle tämän kylmäverisestä kovuudesta ovat paikallaan, mutta marsalkka Ustinovin ehdotus yhteisistä sotaharjoituksista kilpistyi lopulta Kekkoseen, minkä Lehtinen kyllä mainitsee
Näin lupaavalla vitsillä alkaa ranska laisen Rebecca Zlotowskin ohjaama Yksityinen elämä. Ironian keinoin hah mottuu myös elokuvan tyylilaji, kome diallinen jännitys. Yksityiselämällä (1962) ja Yk sityisellä elämällä ei ole kuitenkaan mi tään yhteistä. Yksityisen elämän alkuperäinen nimi on Vie privée. Steiner ei usko, että syynä on väi tetty itsemurha, vaan arvelee henki rikosta. Niin myös katsoja – omailmei sen näyttelijän muistettavan teräviin, suuta supullaan pitäviin kasvonpiirtei siin kätkeytyy nyt varsin vakuuttava an nos modernin elämän absurdia painetta. Ranskan kieli ja kulttuuri tuntuvat hä nelle niitä nuoresta saakka opiskelleena kuin toiselta kodilta – ehkä vähän sa malla tavalla kuin mitä ne merkitsivät Elina Salolle. Myös dokumentaristikonkari Frederick Wiseman, joka teki roolin jo Zlotowskin edellisessä elokuvassa Muiden lapset (2022), pistäytyy Steinerin oppiisänä muistuttamassa tätä jostain olennaisesta. ZLOTOWSKIN ELOKUVA on pitkälti Fos terin juhlaa, joka tuntuu nauttivan roo listaan. Teksti Jukka Sammalisto P sykologien nykyisen asia kaspulan kannalta lienee otollista, että valkokankaan myyttiset kallonkutistajat ovat hekin jo pahemmassa pulassa kuin potilaansa. Myös Veronikan kaksoiselämän (1991) nimiroolista elokuvahistoriaan jää nyt Irène Jacob käy kuvassa lyhyesti, ehkä pienenä vihjauksena Krzysztof Kie?lowskin teemoihin, vaikkeikaan tyyliin. Kun amerikkalais bändin kappaleessa lauletaan osin myös ranskaa, on Steiner itsekin ranskaa pu huva jenkki. Steinerin entistä miestä, joka häntä yhä vokottelee avoimen freudilaisella arkihuumorilla, näyttelee aina mainio Daniel Auteuil. ON SELVÄÄ, että kyse on ennen kaikkea Steinerin arvoituksesta omalle itselleen, de_04122025_50.indd 50 de_04122025_50.indd 50 24.11.2025 13.57 24.11.2025 13.57. Steinerin pirstaleinen arjen hallinta saa Zlotowskilta ehjän, dynaamisen elo kuvallisen muodon, ja siksi Yksityiseen elämään voi helposti pinnaltaan ihas tua kuin muinoin johonkin Truffaut’n impressionistiseen ihmiskuvaan. Samannimisestä vaka vammasta Brigitte Bardot elokuvasta muistetaan myös vanha mestari Louis Malle. Tai ainakin tä hän puoleen keskitytään. Yläkerran huoneistosta kuu luu pirullisesti aina sama neurootti sen rockin perusteos, Talking Headsin Psycho Killer. Lilian Steiner (Jodie Foster) pitää Pariisissa psykonalyytikon vastaanot toa, mutta hänen työstään ei tahdo tulla mitään. Vaan sehän sopii. 50 Demokraatti KULTTUURI Arvoitus itselleen Psykonalyytikko ei usko potilaansa tehneen itsemurhaa. Kotimainen uutuus Huutamisen taito ei ole ainoa lajissaan. Kepeän kuplivassa hengessä joutuu syvän itsetietoinen Steiner kohtaamaan yllättävän tosiasian, potilaansa kuole man. Fosterin ohella mukana pyrähtää mui takin karismaattisia kasvoja. Oivallustensa varassa rutiinimaisesti toimiva psykoanalyytikko onkin pian hössönä selvittämässä Paulan (Virgi nie Efira) kohtaloa kuin paraskin yk sityisetsivä. Kyseessä saattaa olla jopa Fosterin vaikuttavin rooli sitten FBIagentti Clarice Starlingin Jonathan Demmen Uhrilampaissa (1991)
Mies on nyt kuollut ja tuhkattu, ja minnekäs muualle se tuhka siroteltai siin kuin tuohon järveen. Vanhempi naisih minen nimeltään Barb (Emma Thomp son) haluaa ehdoin tahdoin änkeytyä eräälle syrjäiselle järvelle. Tällaiset henkilökohtaiset ainek set jäävät haperoiksi. Ironian huippuna oman vastuullisuuden pinnallinen kohtaaminen saa psykoanalyytikon lähinnä uudistamaan työhuonettaan. ELOKUVA mutta juuri tässä suhteessa lopputu los on pettymys. Hänen motii vikseen paljastuu takaumien kautta se, että hän tapasi nuorempana käydä siellä kalaretkillä miehensä kanssa. Sisällöllisesti tarina ei koskaan kehity leikillisistä otteis taan yhtään joko yllättävämmäksi tai syvemmäksi, vaikka mahdollisuuksia kerrankin olisi. Yksityinen elämä Ohjaus: Rebecca Zlotowski Pääosissa: Jodie Foster, Daniel Auteuil, Virginie Efira 2025, 103 min. Ehkä myös omien sanojensa mu kaan kuuntelemaan paremmin, mutta tähän johtava haastavampi mielenliike tuntuu kokonaisuudesta kaikonneen. Seu raa ”syväjokimainen” kissahiirileikki. Vaikka Sydäntalvielokuva tarjoaa yl lätyksiä loppumetreille saakka, sen tari nankuljetus on varsin kaavamaista, tril lerigenressä monesti toistettua. Thompsonin kehujen tähden ei silti kannata rynnätä torille. Ja ko vin perinteinen sellainen, hyvässä ja pa hassa. SUOMALAISYLEISÖLLE Sydäntalvessa on se täky, että sitä kuvattiin viime vuonna Kolilla. Teksti Rolf Bamberg N imensä puolesta tämä Brian Kirkin toinen pitkä elokuva voisi olla ro manttinen draama, mutta kyseessä on trilleri. Elokuvassa jos missä voisi rohkeamminkin hyödyn tää sitä tosiseikkaa, että ihmismie len ammattilaisia velvoittaa vaitiolo, mutta taiteessa pääsemme kurkista maan rajojen taa. Itsemurha vai henkirikos. Maailmantähti Emma Thompsonin läsnäolo Suomen talvi maisemissa ja suopeat kommentit koh taamastaan ystävällisyydestä nousivat meillä otsikoihin. ELOKUVASSA OLLAAN ehdassa talvimai semassa, joka tarkentuu ajan kanssa Yh dysvaltain pohjoismaisimmaksi osaval tioksi Minnesotaksi. Ensi-ilta 12.12. Erään talon kella rista hän sattuu kuulemaan vaimeita hä tähuutoja, ja siitä se ruljanssi alkaa. 51 Demokraatti Suomi Minnesotana Oscar-voittaja Emma Thompson kuvasi Kolilla. Se jää lopulta melko yhdentekeväksi sei kaksi, vaikka mukana pyörii meneh tyneen omaisiakin. On yksi näinen susi, selviytymässä selviytymään omin voimin uhkaavista vastustajistaan ja on tietysti kiristyvien tilanteiden ja niistä irti keplottelujen ketju. Tarina vihjailee, että Steinerilla oli vahvoja, mutta selkiintymättömiä tunteita edesmennyttä potilastaan kohtaan, ja nämä visualisoituvatkin hänen kokeillessaan epäröiden hyp noosia. Ensi-ilta 5.12. Eikä siihen anna aihetta itse elokuvakaan. Tietä kysyessään Barb eksyy aika ou doille oville, joita raottavat umpimieliset syrjäseudun ihmiset. ELOKUVA Sydäntalvi Ohjaus: Brian Kirk Pääosissa: Emma Thompson, Judy Greer, Laurel Marsden 2025, 98 min. On vastavuoroisesti syytä kiittää Emma Thompsonia (ja hänen stunthen kilöstöään) siitä, että aika pelottomasti hän näytti heittäytyvän lumen ja jään ar moille. Talvea ja jää tyneitä järviä lukuunottamatta mitään suomalaiskansallista ei kuvissa tietysti ole, kun Minnesotaa esitetään. de_04122025_50.indd 51 de_04122025_50.indd 51 24.11.2025 13.57 24.11.2025 13.57
Se on Valter Juvan teksti! Kokoelmasta Runoja vuodelta 1902. Yhdelle palkinto. Kyllästyttyänsä huristeluun harakka etsi suuren puun, ja sen lumiset oksat koristi noilla tarakan turhilla tavaroilla.” de_04122025_52.indd 52 de_04122025_52.indd 52 25.11.2025 13.59 25.11.2025 13.59. Olihan sentään monipuolinen mies, maanmittari ja filosofian maisteri, runoili ja käänsi suomeksi maailmankirjallisuutta, Shakespearea, Heinea, Goethea, jopa Robert Burnsia! Just siks, just siks, lauloi Tuomari Nurmiokin. Oli sormuksia ja riipuksia, pellinpaloja, kultakaloja, mitaleita ja pikareita, mitä kaikkea lie ollutkaan. Visamestarin tonttuja vuosivihjeet olivat riittäviä, vaikka suoraan Karjalan kunnaille meitä ei sentään taluteltu. Hänhän oli vakuuttunut ratkaisseensa aarteen salaisuuden ja sijainnin.” Tutun lukuporukan kirjuri Kirsti Luova välittää ilosanomaa Lappilasta. Sitten etsittiin tietoa Valter Juvasta. Veli-Pekka Salminen kuittaa heti näppärästi molemmat. Palkinto Tonttu-aiheisen postikortin vastaukseensa liittäneelle Esko Hellstenille. Näet kiiltävän varas on harakka paras. Vas taukset sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi viimeistään 8.12. Siis kuka on tämä kirjallisuudenlajinsa kaikilla mahdollisilla palkinnoilla huomioitu tekijä, mistä runo, josta ohessa alkuosa. Nykyisin Valter Juva taidetaan tuntea parhaiten väitöskirjatyönsä (1906) tiimoilta intoutumastaan etsintäseikkailusta Jerusalemissa, Salomonin temppelin aarteen, liiton arkin, etsinnöissä. Tarakalla oli harakalla pulskea pussi pullollaan sitä ja tätä kiiltävätä, kalisevata ja kilisevätä. Ja paljon lahjoja. ”Lappilan kirjapiirissä riemastuttiin – meidän ikäpolvelle osuva tekijä: kotimainen, vanha, kulttuurivaikuttaja, vuosilukuvihjeestä päätellen siis 1900-luvun alkua. Lauluksi meni. 52 Demokraatti Kadonneen aarteen runoilija N yt koitti kirjavisamaassa rauha, ihmisillä hyvä tahto. Maanmittari ja kulttuurimies Valter Juva on jäänyt kotimaisen kirjallisuuden historiassa lähinnä alaviitteeksi, mutta kahdesta paljon käytetystä sanoituksesta ja joistakin käännöstöistä hänet yhä siis voi muistaa – yli sata vuotta kuolemansa jälkeen.” Veikko Huuska innostuu näin: ”Nytpä oli viehättävä, eikä liian helppo, visatehtävä! Valter Juvelius (1865–1922), kirjailijanimi Valter Juva, ja hänen ilmeisesti toinen kokoelmansa ’Runoja Uusi sarja’ (1902) ja sen IV sarjan Sinulle-osion runo ’Ma varjossa kirsikkapuiden’. Kierroksen muita tietäjiä on pitkä rivi, vastausjärjestyksessä nämä: Jari-Pekka Vuorela, Merituuli Maanoja, Reijo Laurila, Raila Rinne, Juhani Niemi, Lassi Saharinen, Esko Hellsten, Riitta Korhonen, Rauni Anita Martikainen, Antti Parkkonen, Pekka Jäntti, Eero Reijonen, Tarmo Tikka, Mauri Panhelainen, Ossi Lehtiö ja Sirpa Taskinen sekä Pirjo Leinonen, joka tosin veikkasi Aaro Hellaakoskea. ”Lehtii puu vai kattojen päällä lunta... Se tässä tietysti kiinnitti minut Juvaan jo lähtökohtaisesti – onhan hänen muutakin tuotantoaan tullut tutkailluksi. Kaunis lyyrinen luontoruno. Lumi vain pöllysi solkenaan kasaksi mopedin tarakkaan. Hyvä visavalinta.” Niin, ja suomensi myös sen Viktor Ryd bergin iki-ihanan runon Tomten, joka on kehnona jouluihmisenä tunnetun visaukon ehdoton (ja ainoa) suosikkijoululaulu, molemmilla kielillä yhtä mainio. klo 12. Ja tunnetun kotiseuturunon tekijä keksittiin kohta: ’Jo Karjalan kunnailla lehtii puu’. Mielenkiintoista. Kirjailijan syntymästä on noin viikon päästä kulunut 110 vuotta ja hänen perheestään tuli muitakin tuotteliaita kirjailijoita. (rb) Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 21* Kun kerran hyvin tuloksin runolle ryhdyttiin, niin otetaan kauden loppuun asteriskitehtävänä (*kirjailija jo aiemmin visassa esiintynyt) vielä se perinteinen jouluruno. ”Harakka hankki mopedin ja lähti oitis ajelemaan. Vuoden toiseksi viimeinen visakierros tuotti näet kauden parhaan tuloksen, eli vastauslukema alkaa pitkästä aikaa kakkosella! Julvisatomten arveli, että joululaulu olisi tämän kirjailijan kohdalla se, mihin ensinnä tartuttaisiin, mutta niin vaan karjalaiskaiho löi jouluklassikon. Paljon lisää visaa verkkoversiossa. Oli näet talvi ja jouluaatto. Teoksen parhain ja ehdottomasti eniten laulettu ja parhaiten tunnettu runo on tietenkin meidän karjalaisia sukujuuria omaavien ikioma ’maakuntalaulu’, ’Jo Karjalan kunnailla lehtii puu’
53 Demokraatti Suu Oman työpaikan ongelmiin puuttuminen voi yhä olla henkilökohtainen riski. auki! TEEMA Ro hk eu s Va ar al lin en va st uu te hd ä oi ke in . Laki turvaa epäkohtiin puuttuvaa. de_04122025_53.indd 53 de_04122025_53.indd 53 26.11.2025 11.41 26.11.2025 11.41. Raskaussyrjintä on yhä yleinen ongelma
54 Demokraatti de_04122025_54.indd 54 de_04122025_54.indd 54 25.11.2025 10.48 25.11.2025 10.48. 54 Demokraatti TEEMA ROHKEUDEN HINTA Avoimuus ja epäkohtiin puuttuminen työelämässä voivat tulla kalliiksi, mutta puuttuminen voi myös auttaa työntekijää, tervehdyttää työyhteisöä ja lisätä tuottavuutta
– Moraalisesti rohkealle yksilölle seuraukset voivat olla sekä kielteisiä että myönteisiä, Pajakoski toteaa. Pajakoskella on sairaanhoitajan peruskoulutus sekä yli kahdenkymmenen vuoden omakohtainen kokemus hoitotyöstä monissa eri terveydenhuollon työpaikoissa. de_04122025_54.indd 55 de_04122025_54.indd 55 25.11.2025 10.48 25.11.2025 10.48. Moraaliseen rohkeuteen sisältyy aina henkilökohtaisen, yksilöllisen riskin ottaminen. 55 Demokraatti ROHKEUDEN HINTA Teksti Janne Ora / Kuvitus iStock, Jaana Vainikka T uore hoitotieteen tutkimus avaa kiinnostavia näkökulmia moraalisen rohkeuden teemaan sosiaalija terveydenhuollossa sekä työelämässä laajemminkin. Hän on tehnyt hoitotyötä paljon etenkin lasten ja vanhusten parissa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Pajakosken tutkimus koostuu muun muassa hoitotyöntekijöille tehdystä kyselytutkimuksesta sekä pienemmälle sairaanhoitajien joukolle tehdyistä haastatteluista, joissa hän kysyi sairaanhoitajien perusteluja moraalisesti rohkeille teoille, tekojen seurauksista ja siitä, mitä moraalisesti rohkeita tekoja sairaanhoitajat olivat tehneet. Tutkija tuntee aiheensa myös ruohonjuuritasolta käsin. Terveystieteiden tohtori Elina Pajakoski tutki väitöskirjassaan Moral courage in nursing – Refining the concept moraalisen rohkeuden merkitystä ja ulottuvuuksia hoitotyössä ja -aloilla. – Moraalista rohkeutta osoitetaan nimenomaan henkilökohtaisista riskeistä huolimatta. Siitä seuraa hyvää hoitoa potilaalle ja myös työyhteisö hyötyy monin tavoin. Pajakosken mukaan moraalinen rohkeus hoitotyössä ”on hyveellisten hoitotyöntekijöiden arvoperusteista toimintaa eettisissä ongelmaja ristiriitatilanteissa”
– Toisinaan tilanne meni niin nopeasti ohi, että hoitaja ei saanutkaan sanottua mitään väärin toimineelle kollegalleen. Pajakosken kuvaamat epäasialliset hoitotilanteet saattoivat johtaa myös hoitajan moraaliseen rohkeuteen viiveellä. HOITOTYÖNTEKIJÄT KERTOIVAT myös tilanteista, joissa kollega toimi epäeettisesti. de_04122025_54.indd 56 de_04122025_54.indd 56 25.11.2025 10.48 25.11.2025 10.48. Pajakosken tutkimuksessa nousi esiin myös kollegan puolustaminen moraalista rohkeutta vaativassa tilanteessa. MORAALISEN ROHKEUDEN teot ja sanat voivat pahimmillaan johtaa syrjimiseen ja leimaamisen työyhteisössä. Sen sijaan osa haastateltavista oli päätynyt vaihtamaan työpaikkaa, jos he olivat kokeneet, ettei työyhteisössä reagoitu rakentavalla tavavalla epäkohtien esiin tuomiseen. Haastattelluista hoitajista yhtäkään ei ollut irtisanottu töistään moraalisen rohkeuden seurauksena. Sairaanhoitaja jäi kuitenkin miettimään tapahtunutta ja otti asian puheeksi myöhemmin, joko väärin käyttäytyneen hoitajan tai joskus myös esihenkilönsä kanssa. – Potilaan oikeuksien toteutuminen saattoi tavalla tai toisella vaarantua. Käytännössä työnantaja lopetti Syväsalmi-Astalan työsuhteen äitiysvapaan takia. – Siinä tilanteessa moraalisesti rohkeaa saattoi olla se, että potilaan huonoa kohtelua vierestä seurannut hoitaja keskeytti kollegansa toiminnan ja sanoi hänelle: ”hei tuo ei ole mitenkään oikein”. Joskus kielteiset seuraukset näkyvät pikemmin hienovaraisina sosiaalisina vihjeinä ja seurauksina. Esimerkiksi kuoleman lähestyessä potilas ei ollut saamassa tarvitsemaansa hoitoa, kuten riittävää kipulääkitystä, Pajakoski havainnollistaa tilannetta, jossa tarvittiin moraalista rohkeutta. VIETTÄESSÄÄN KESÄLOMAANSA vuonna 2018 sairaanhoitaja Laura Syväsalmi-Astala jakoi iloisen perheuutisen sosiaalisessa mediassa rajatusti ystäväpiirilleen: hän odotti lasta. Minulle kerrottiin, että voin olla uudelleen yhteydessä, kun olen jälleen käytettävissä, Syväsalmi-Astala kertoo. DEMOKRAATIN HAASTATTELEMIEN asiantuntijoiden mukaan raskausja perhevapaasyrjintä on työelämässä jo pitkään kukoistanut, yleinen epäkohta. Kun loma loppui ja Syväsalmi-Astala palasi töihinsä sairaalan päivystykseen, edessä oli hämmentävä yllätys. 56 Demokraatti TEEMA MORAALISTA ROHKEUTTA vaatineet ongelmatilanteet olivat Pajakosken tutkimuksen mukaan moninaisia ja vaihtelevia. – Samoin esimerkiksi päihdehuollossa hoitopolut olivat asiakkaan kannalta liian monimutkaisia, jolloin asiakas ei saanut tarvitsemaansa apua. – Potilashuoneessa hoitaja työskenteli parina yhdessä toisen hoitajan kanssa, joka kohteli potilasta huonosti: tiuski potilaalle tai käytti tarpeettoman riuskoja otteita. Arvostelun kohteeksi joutunut saattaa närkästyä ja suuttua siitä, jos kollega huomauttaa hänen toiminnastaan. Kuvatun kaltaiselle kielletylle toiminnalle on laissa nimi: raskausja perhevapaasyrjintä. Moraalisen rohkeuden osoittaminen sanoin tai teoin toi poikkeuksetta mukanaan myönteisen tunteen siitä, että oli tehnyt oikein – siitäkin huolimatta, että sosiaaliset seuraukset usein olivat monin tavoin hankalia ja stressaavia. – Kun raskaus tuli työnantajan tietoon, olin ollut töissä yksikössä vajaan vuoden, neljässä sijaisuudessa. – Tiedustelin työnantajalta mahdollisuutta saada sijaisuus solmittua vanhempainvapaan yli. Pajakosken tutkimuksessa haastateltavien kertomuksissa toistui kuitenkin myös myönteinen viesti. Sekin on moraalista rohkeutta. Syrjintää esiintyy etenkin naisvaltaisilla aloilla, erityisen sitkeästi se on pesiytynyt julkiseen sosiaalija terveydenhuoltoon. – Esimerkiksi jos joku kertoi työyhteisössä hoitajan yksityisasioita, kollega puolusti tämän oikeuksia puuttumalla asiaan. Eettisiä pulmaja ristiriitatilanteita syntyi niin hoitotyöntekijöiden kuin yksittäisen työntekijän ja organisaation välillä. Määräaikaisten työsuhteiden peräkkäinen ketjuttaminen luo raskausja MORAALISEEN ROHKEUTEEN SISÄLTYY AINA HENKILÖKOHTAISEN RISKIN OTTAMINEN. Ehdin olla yksikössä vuoden ja neljä kuukautta, yhteensä viisi sijaisuutta, kun lopetin siellä
57 Demokraatti perhevapaasyrjinnälle otolliset olosuhteet. de_04122025_54.indd 57 de_04122025_54.indd 57 25.11.2025 10.48 25.11.2025 10.48. Oikeuspalveluiden päällikkö Matias Nyman ammattiliitto Tehystä toteaa, että raskausja perhevapaasyrjintä olisi ongelman syvyydestä huolimatta suhteellisen helposti poistettavissa työelämästä lainsäädännön avulla sekä sillä, että työnantajat korjaisivat asenteitaan. Syrjintää on pyritty kitkemään, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Esimerkiksi sosiaalija terveysministeriön teettämä oikeudellinen selvitys raskausja perhevapaasyrjinnästä totesi jo joulukuussa 2024, että tähän liittyvä lainsäädäntö ”kaipaa selkiyttämistä”. Hallitus aikoo kuitenkin heikentää sääntelyä muun muassa määräaikaisia työsopimuksia pidentämällä. VOISI OLLA HYÖDYLLISTÄ, ETTÄ SOTE-PUOLEN TYÖNTEKIJÖILLÄ OLISI NIMETÖN ILMOITUSKANAVA. – Tämä ohjaa siihen, että työntekijä palkataan vain määräajaksi. Perheja raskaussyrjinnän ongelma on entisestään syvenemässä, vaikka julkisuudessa ja juhlapuheissa puhutaan kauniisti syr jinnän kitkemisen tarpeesta, Nyman sanoo
ASIAT EIVÄT KOSKAAN MUUTU PAREMMIKSI, JOS ASIOITA EI NOSTETA PÖYDÄLLE. – Moni on ottanut minuun yhteyttä jälkikäteen ja kiittänyt siitä, että vein asian eteenpäin enkä luovuttanut. Julkinen kritiikki tai työnantajan asioista kertominen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on osoittautunut hankalaksi lojaliteettivelvoitteen noudattamisen kannalta. Kritiikki tulee esittää asiallisesti. Olin saanut työstäni yksinomaan myönteistä palautetta, Syväsalmi-Astala kertoo. Työtekijän kannattaa olla erityisen varovainen julkisessa kritiikissään työnantajaa kohtaan, vaikka arvostelun tarkoitus olisi rakentava. Työnantajalla on lain mukaan oikeus odottaa lojaaliutta työntekijältä. Sama koskee kuitenkin työntekijää: myös hän voi odottaa lojaaliutta työnantajalta. Hankalaksi ryhtyminen voisi vaikeuttaa asemaani työntekijänä tulevaisuudessa. Tiedän, että se on kannustanut muita kollegoita samaan heidän kohdatessaan syrjivää kohtelua. Jos katsotaan asiaa työntekijän lojaliteetin kannalta, on yleinen velvollisuus toimia siten, että toimii työnantajaa kohtaan rehellisesti ja pidättäydytään vahingoittamasta työnantajan etuja. Avoimuuteen ja moraaliseen rohkeuteen kannustaminen parantavat työyhteisöjen henkistä ilmapiiriä, mikä voi ainakin välillisesti lisätä työn tuottavuutta. de_04122025_54.indd 58 de_04122025_54.indd 58 25.11.2025 10.48 25.11.2025 10.48. Kanteen perusteena olivat tasa-arvolain rikkominen ja työsuhteen perusteeton päättäminen. Kanne saatiin sovittua käräjäoikeudessa. ITSENSÄ ILMAISEMISEN, avoimuuden sekä työpaikkaan tai -antajaan kohdistuvan arvostelun vuorovaikutus sisältää SAK:n juristin Paula Ilveskiven mukaan monia työnantajan ja työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä vivahteita. Syväsalmi-Astalan taannoiset syrjintäkokemukset osoittavat myös sen, että avoimuuden ja omista asioistaan kertomisen lisäksi myös omista oikeuksistaan kiinni pitäminen voivat koitua hankaliksi seurauksiltaan. – Sekä työnantajan edustaja että muutama kollega varoittelivat minua monesti prosessin aikana, ettei minun kannata ”ryhtyä hankalaksi” ja nimenomaan juuri niillä sanoin. – Minua huolestutti paljon se, että työsuhdettani ei jatkettu. – Lähtökohtahan lojaliteettivelvollisuudessa on se, että jos työntekijä työpaikallaan sisäisesti avoimesti nostaa esiin epäkohtia, sen ei yleensä katsota sinänsä rikkovan lojaliteettivelvoitetta. Työnantaja maksoi Syväsalmi-Astalalle korvauksia raskausja perhevapaussyrjinnästä. – Some on siinä suhteessa aika ongelmallinen. Ilveskivi korostaa myös sitä, että työnantajalla on toisaalta oikeus saada tietää epäkohdista esimerkiksi työturvallisuuteen liittyvissä ja työntekijöiden terveyttä mahdollisesti vaarantavissa asioissa. Asiat eivät koskaan muutu paremmiksi, jos asioita ei nosteta pöydälle. 58 Demokraatti TEEMA SYVÄSALMI-ASTALA MUISTAA yhä elävästi seitsemän vuoden ikävät tapahtumat ja tunnelmat, kun hän palasi kesälomiltaan töihin. – Lojaliteettivelvoite on molemminpuolinen. Tämän näkemyksen avoimuuden ja tuottavuuden kytköksestä Demokraatin haastattelemat asiantuntijat jakavat. – Olin myös pettynyt, koska tiesin, että töitä kyseisessä yksikössä oli ja työntekijöistä oli pulaa. – Työntekijällä voi katsoa olevan jopa velvollisuus nostaa esiin esimerkiksi työturvallisuuteen ja terveyteen liittyviä työpaikan epäkohtia. – Lojaliteettivelvoite on silti tulkinnallinen, ei yksiselitteinen, Ilveskivi painottaa. Jäin täysin tyhjän päälle saatuani esikoiseni. Epäkohdista vaikeneminen ei ole koskaan auttanut ketään, Syväsalmi-Astala pohtii. Tiesin, ettei toimintatapa ollut laillinen, koska ilman raskautta työsuhdettani olisi jatkettu. Parisen vuotta esikoislapsensa syntymän jälkeen, marraskuussa 2020, hän teki ammattiliittonsa Tehyn juristin avustamana kanteen käräjäoikeuteen. Myös sillä on merkitystä, millä tavoin epäkohtia tuodaan esiin
– Voisi olla ihan hyödyllistä, että sote-puolen työntekijöillä olisi olemassa nimetön ilmoituskanava. Silloin työntekijöiden ei tarvitsisi pelätä epäkohtien kertomisen seurauksia. Vuoden 2023 alussa voimaan astunut EU:n whistleblowingeli ilmoittajansuojelulaki turvaa epäkohdista ilmoittavan anonymiteetin. 59 Demokraatti ONGELMISTA JÄTETÄÄN usein kertomatta ja ilmoittamatta työnantajan vastatoimien pelossa. – Ilmoittajansuoja-lainsäädännön ulottaminen nykyistä kattavammaksi kaatui sekä työnantajapuolen että aika monen hallinnonalan vastustukseen, kun lakia säädettiin. Muun muassa SAK yritti saada kansallisen ilmoittajansuojaa koskevan lainsäädännön koskemaan toimialoja mahdollisimman yleisesti ja laajasti. Laki pyrkii tehokkaan suojelun avulla edistämään epäkohtien paljastumista eri aloilla ja työelämässä. Oikeuspalveluiden päällikkö Nymanin mukaan sosiaalija terveydenhuolto jätettiin epäselväksi jääneestä syystä kokonaan ilmoittajansuojelu-lainsäädännön ulkopuolelle. Epätietoisuus asettaa aika kovan kynnyksen mahdolliselle ilmoittajalle, kun hän ei voi varmasti tietää, kuuluuko asia ilmoittajansuojan piiriin vai ei, Ilveskivi pohtii. – Whistleblowing-lainsäädäntö on sinänsä hyvä uudistus, mutta EU-direktiivin soveltamisala ei ole yleinen ja kattava. Siksi ilmoittajille on osin epäselvää, mitkä asiat kuuluvat lainsäädännön piiriin. Lainsäädäntö jäi torsoksi, Ilveskivi toteaa. de_04122025_54.indd 59 de_04122025_54.indd 59 25.11.2025 10.48 25.11.2025 10.48
Ilman luottamusta ja tulevaisuudenuskoa ihmiset eivät uskalla kuluttaa ja investoida. Se on käynyt kuluneen 900 päivän aikana selväksi. SDP:n vaihtoehdossa tulonjako on hallitusta oikeudenmukaisempi. Kuinkas sitten kävikään. Suomessa on yli 300 000 työtöntä ja yli 140 000 pitkäaikaistyötöntä. Talouskasvua ei näy eikä kuulu. SDP esittää mittavaa kasvupakettia, jonka ytimessä on rakennusalan saaminen kasvuun, kasvurahoituksen ja viennin vahvistaminen, vihreiden investointien vauhdittaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Suomelle tarvitaan uusi suunta. Moni varautuu säästämällä sukanvarteen pahan päivän varalle. Orpon hallituksen talouspolitiikan kertakaikkinen haaksirikko on vakava asia. Tämä toteutetaan siten, että velkaa otetaan vähemmän kuin Orpon hallitus tekee. Tuomme myös uuden mallin aikuiskoulutustueksi ja uudistamme työttömyysturvan suojaosat. Ammattiliittojen jäseniltä emme veisi jäsenmaksujen verovähennysoikeutta. SDP:llä on reilumpi vaihtoehto E duskuntavaalien alla kansalaisille luvattiin kokoomuksen toimesta, että suomalaisiin yrityksiin syntyy 100 000 uutta työpaikkaa ja velkarallille tulee loppu. JOTTA SUOMI saadaan jälleen kasvun tielle, on tärkeää palauttaa tavallisten ihmisten luottamus tulevaan. 60 Demokraatti Mitä ihmettä siellä hallituksessa on 900 päivää oikein touhuttu. Jos kaikki meni pieleen, niin minkähän takia Orpon hallitus ei ole jo korjannut kaikkea, vaan päinvastoin – Suomea viedään väärään suuntaan. Suomen työttömyysluvut ovat koko Euroopan korkeimpia. Toisin kuin Orpon hallitus, jättäisimme kaikkein hyväosaisimpien ihmisten verohelpotukset tekemättä. Tavallisten ihmisten luottamus tulevaan horjuu. Mitä ihmettä siellä hallituksessa on 900 päivää oikein touhuttu. Sen sijaan Suomi joutuu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn eli tarkkailuluokan etupulpettiin. Suomen velkaantumistahti on koko Euroopan nopein. Perussuomalaisista taas kerrottiin pontevasti, että pienituloisilta leikkaaminen ei heille käy. Viime viikkoina on kuultu runsaissa määrin liioittelua ja jopa suoranaista vääristelyä siitä, millaista politiikkaa Marinin hallitus teki. Sen sijaan, että Orpon porukka pyrkisi hoitamaan maan asioita vastuullisesti, keskittyvät he syyttelemään kaikista ongelmista edellistä hallitusta ja lykkäämään vaikeat asiat seuraavalle hallitukselle. ONNEKSI SUOMELLE ja suomalaisille on olemassa reilumpi vaihtoehto. Nykyinen oikeistohallitus on johtanut maata jo 900 päivän ajan. Hoitajia ei pitänyt irtisanoa. Suomi ei nouse Orpon-Purran hallituksen saksipolitiikalla. SDP:n vaihtoehdossa tavallisille pienija keskituloisille ihmisille jää enemmän rahaa käteen. SDP laittaisi suitsia EU:n ulkopuoliselle verkkokaupalle ja asettaisi puolustusteollisuudelle kotimaisuusasteen. Julkista taloutta on vahvistettava, mutta se on tehtävä reilulla tavalla. Jos ihmisten luottamusta tulevaan saadaan vahvistettua, lähtee myös talous kasvuun. Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluesihteeri mikkel.nakkalajarvi@sdp.fi Bluesky: @nakkalajarvi.bsky.social Liikkeen etuvartiossa de_04122025_60.indd 60 de_04122025_60.indd 60 26.11.2025 11.32 26.11.2025 11.32. SDP haluaa turvata nopean hoitoonpääsyn ja pitää kiinni ilmastoja luontotavoitteista
Yhdistyneiden kansakuntien toistuvat esitykset 1990-luvulta lähtien ovat jääneet tavoiteltua vaikutusta vaille. Luonnon sietokyvyn ylittävä elämäntapa ja kasvava väestö ovat viemässä maapallon elinolot todelliseen kriisiin. Keitä ja missä ovat vastuulliset poliitikot, kun elonkehää koskevia ratkaisuja tehdään. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Kuinka tehdään välttämättömyydestä hyve. Vastuussa ovat puolueet, niitä ohjastavat ja muut toteutettavaa politiikkaa kannattavat. Adam Smithin oppina tunnettu ”näkymättömän käden” taloutta ohjaava rooli on nykyisin vallitseva. Lähestyvä joulunaika on materialismin riemuaikaa. 61 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Muutos ei vapauta meitä kansalaisia vastuusta, sillä ilmastonmuutos on mitä suurimmassa määrin myös yksilötason elämäntavan valintakysymys. Tarvitaan uusi talouden, kulutuksen ja tulevaisuuden elinolojen säilymisen huomioon ottava talouden rakenne. Eurooppaa hallinneen katolisen opin ”Seitsemän kuolemansynnin” joukossa ahneus on pahe. Samoin vaikuttaa tieteen valjastaminen kuluttajien manipulointiin ja kulutushimokkuuden ylläpitoon. Tämä merkitsee koettelemusta biosfääriä ja tulevia sukupolvia kohtaan. Kulutusjuhlan vuosiriemua odottaessa, Pentti Hämäläinen, Veikko Räntilä, Timo Mielonen, Heikki Salonen, Riitta Lyytikäinen, Seppo Tuovinen ja Alpo Jokinen Ajatuspaja Tampere-ryhmä de_04122025_61.indd 61 de_04122025_61.indd 61 26.11.2025 11.37 26.11.2025 11.37. Mutta mihin määrään asti rajallinen maapallo sietää nykyisen kaltaisen menon – ja siihen olennaisesti kiinnittyvän jatkuvan väestönkasvun. Tarvitaan vahvaa kuluttajien valistusta. Jo nyt tiedetään, että kehittyneissä markkinatalouksissa vuotuisen ”sietokulutuksen” raja ylitetään jo vuoden alkukuukausina. Kulutuksen kasvun periaatteelle rakentuva talous on luonnonvarojen ehtyessä viemässä kriisistä toiseen. Rooman klubin vuoden 1972 aloittama raporttien tuoma ymmärrys maapallon ilmaston kehityskulusta olisi pitänyt herättää kansojen johtajat. Tästä meitä ei juurikaan arkielämässä muistuteta, vaan siunaillaan heikkenevän talouskasvun tulevia vaikutuksia nykyiseen ylikulutuselämään. Nykyisin vallitsevaksi nousseen talousopin mukainen rajaton kasvu vertautuu tähän ”synnilliseen elämäntapaan”. Kuin kohti vuorenseinää, lähes pidäkkeettömästi, edetään, vaikka julkisuudessa meille jo muutakin halutaan uskotella. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Suomi on tässä esimerkkitapaus. Ilmastonmuutos on järjestelmätason kysymys ja sen palauttaminen kohti tasapainotilaa vaatii poliittisia ratkaisuja. Päästöjen vähennyksen tavoitelukuja on julkistettu, mutta ollaanko jo myöhässä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Elämäntavan valinta voi vielä pelastaa maapallon LÄHESTYTTÄESSÄ VUODEN suuren juhlan aikaa ja siihen kohdistuvaa markkinavoimien ”rynnistäytymistä” palautuu mieleen pitkän linjan talousvaikuttajan emeritusprofessori Sixten Korkmanin kirjoitus ahneudesta (HS 19.12.2023). Kulutukseen houkutellaan, jopa vedotaan sen tarpeellisuuteen, että ”talous jaksaisi kasvaa”. Kuka ottaa muutokseen johtamisesta oikeasti vastuun. Kilpailevaa ja talouden resurssien rajallisuudesta muistuttavaa talousmallia ei ole noussut, vaikka nykymenon turmiollisuudesta meitä toistuvasti muistutetaan. Kansalainen on valintoineen talousjärjestelmän ja elonyhteisön rajaamassa ”mahdollisuuksien tilassa” kehdosta hautaan. Uudelleen luettuna se velvoittaa jatkamaan aiheesta, joka näyttäytyy ihmiskunnan kohtalonkysymyksenä. Työllisyyskin kun on siitä seurannainen. Kapitalismin dynamiikkaan kuuluva jatkuva kasvu ja kaikkien resurssien käyttöönotto vie kohti toistuvia kriisejä ja umpikujaa. Mikä uskottava poliittinen liike ottaa tilanteen sillä vakavuudella, minkä nyky-ymmärrys jo selkeästi perustelee
Marin ei jäänyt median armoille, vaikka mediakohujen ilmeisenä tavoitteena oli saada hänet eroamaan pääministerin paikalta. Tämä kertoo siitä, että Marin rakentaa tulevaisuuttaan pitkäjänteisesti ja strategisesti. Hän viittaa siihen, että hänen yksityiselämäänsä ja ulkonäköään käsiteltiin tavalla, jota miespoliitikot harvoin kohtaavat. MIELIPIDE Toivo on todellakin tekoja Kuuntelin syöpälääkityksen valvottamana Sanna Marinin hänen itsensä lukeman teoksen Toivo on tekoja. Marin asemoituu arvojohtajaksi, joka haluaa vaikuttaa yhteiskunnalliseen suuntaan – ei välttämättä puoluepolitiikan kautta. Tämä on jäänyt hänen arvostelijoiltaan motiivista riippumatta kokonaan huomioimatta. Marin kertoo kirjassaan kokeneensa median kohut usein sukupuolittuneina ja epäoikeudenmukaisina. Marin ei pyri miellyttämään kaikkia, vaan puhuu suoraan siitä, mihin uskoo. Vertailu Jacinda Ardernin kanssa on erityisen osuva, mutta Marin tuo siihen eurooppalaisen, sosiaalidemokraattisen sävyn. Marin taas on toiminut EU:n sisällä ja painottanut eurooppalaista yhteistyötä. Jos haluaa arvostaa hänen toimintaansa pääministerinä, on syytä nähdä myös se, miten hän navigoi julkisuuden ristiaallokossa. Vaikka Marin on jättänyt kotimaan politiikan, kirja ei sulje pois paluuta. Hän johti Suomea läpi koronapandemian, Venäjän hyökkäyssodan ja Nato-jäsenyyden prosessin. Juhani Räsänen Järvenpää Jukka-Pekka Flander de_04122025_62.indd 62 de_04122025_62.indd 62 25.11.2025 14.14 25.11.2025 14.14. Marinin tapa käsitellä median painetta oli strateginen ja inhimillinen. Elinpäiväni eivät taida riittää niin pitkään, että näkisin hänet Suomen tasavallan presidenttinä. Toivossa on hyvä elää. Marinin pääministerikausi osui poikkeukselliseen aikaan. Tämän voi nähdä merkkinä sisäisestä vakaudesta. Koronavuosien ja jatkuvan julkisen paineen seurauksena Marin kertoo kärsineensä uupumuksesta ja stressistä. Marin siirtyi kansainvälisiin tehtäviin, mikä kertoo kyvystä asettaa rajat ja suunnata energia sinne, missä se voi vaikuttaa eniten. Hän ei vain selviytynyt – hän säilytti suunnan, arvot ja toimintakyvyn. Ardern painotti enemmän pehmeitä arvoja ja yhteisöllisyyttä, kun taas Marin korosti sosiaalidemokraattista uudistuspolitiikkaa ja eurooppalaista yhteistyötä. Sen sävy on enemmän siirtymä kuin lopetus. Mediakohut eivät syntyneet hänen päätöksistään, vaan siitä, että hän tanssi, pukeutui tai juhli, mutta ei koskaan paennut eikä väistänyt vastuutaan. Merkelin tyyli oli teknokraattinen ja hillitty, kun taas Marin on ollut näkyvämpi ja arvolähtöisempi – erityisesti tasa-arvon ja ilmastopolitiikan osalta. Marin ei pyydellyt anteeksi olemassaoloaan, vaan vastasi kohuihin arvokkaasti ja johdonmukaisesti. Tämä ei ole pako, vaan uudelleen suuntautuminen. 62 Demokraatti Toivo on tekoja ei ole paljastuskirja, vaan harkittu kannanotto: se kertoo, kuinka Marin halusi tulla nähdyksi poliittisena toimijana, ei kohuhahmona. Tsai toimii autoritaarisen Kiinan varjossa, mikä tekee hänen johtajuudestaan geopoliittisesti erityisen. Hän suojasi itseään, mutta ei vetäytynyt vastuusta. Kirjassa korostuvat arvot kuten demokratia, tasa-arvo, ilmastovastuu ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Sanna Marin edustaa uuden sukupolven naisjohtajuutta, jossa yhdistyvät kriisinkestävyys, arvopohjaisuus ja julkisen roolin hallinta. Häntä voi verrata erityisesti Uuden-Seelannin Jacinda Arderniin, Saksan Angela Merkeliin ja Taiwanin Tsai Ing-wenin kaltaisiin naisjohtajiin, jotka ovat yhdistäneet kriisijohtamisen, arvopohjaisen politiikan ja vahvan julkisuuskuvan. Hän ei muuttanut linjaansa median paineen alla, vaan pysyi johdonmukaisesti edistyksellisten arvojen puolustajana. Se on johtajuutta. Eikä ihme. Hän piti kiinni arvoistaan, jatkoi työtään ja osoitti, että johtajuus ei vaadi roolileikkiä tai itsensä kutistamista. Kirja ei ole tunnepurkaus tai paljastuskokoelma, vaan harkittu ja kontrolloitu esitys. Sanna Marin edustaa uuden sukupolven naisjohtajuutta, jossa yhdistyvät kriisinkestävyys, arvopohjaisuus ja julkisen roolin hallinta
– Lausuntokierroksen ja valiokuntakäsittelyn aikana hallitus joutui muuttamaan esitystään useista kohdista, mikä paljastaa, kuinka heikolla perustalla koko lakimuutos lepää. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. EPÄSELVÄ JA EETTISESTI RISTIRIITAINEN ESITYS SYSÄÄ ISON VASTUUN SOTE-HENKILÖSTÖLLE. Näin on tehnyt myös Helsinki, jossa valtaosa maan paperittomista ihmisistä elää. Se on poukkoilevaa poliittista profilointia terveyspolitiikan kustannuksella. – Kun edes vastuuministeriö ei kykene kertomaan, keHallitus on perustellut esitystä kustannussäästöillä, mutta valiokuntakuulemisissa on todettu, että säästöarvio on ylimitoitettu ja epärealistinen. Vilkas syyskauden toiminta päättyy. neltä hoito esityksen mukaan jatkossa evätään, ei voi kuin todeta, että hallitus ajaa läpi poliittista symbolilainsäädäntöä, ei toimivaa sosiaalija terveyspolitiikkaa. Lakiesitys asettaa terveydenhuollon henkilöstön tilanteisiin, joissa heidän on arvioitava potilaan maassa oleskelun juridista statusta ja punnittava hoidon epäämisen ”kohtuuttomuutta”. Kukaan ei tiedä keneltä hoitoa on tarkoitus evätä, ja millä tavoin säästöjä muka syntyy. Tervetuloa kaikki seudun toverit hyvään seuraan ja joulun tunnelmaan. Se ei ole heidän työtään, eikä heillä ole siihen valmiuksia. – On kestämätöntä, että hallitus sysää paperittomien oikeuksien selvittämisen lääkäreiden ja hoitajien tehtäväksi. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. klo 12.00 alkaen. – Esityksen taloudelliset perustelut murenevat täysin, jos lähes kaikki aiemmin hoitoon oikeutetut jäävät edelleen hoidon piiriin. Puheenjohtaja. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. – Jos ihmiset pelkäävät viranomaiskontakteja tai kustannuksia, he eivät hakeudu hoitoon ajoissa. Hallitus on käytännössä pyörtänyt oman alkuperäisen linjansa. de_04122025_63.indd 63 de_04122025_63.indd 63 25.11.2025 13.49 25.11.2025 13.49. Osa suurista kaupungeista on jo ilmoittanut, etteivät ne rajaa palveluita hallituksen toivomalla tavalla. Näiden muutosten jälkeenkin kokonaisuus on sekava ja epäjohdonmukainen, Lindén kommentoi tiedotteessaan. 63 Demokraatti HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. – Tämä esitys ei täytä hyvän lainvalmistelun, ihmisoikeuksien, kustannustehokkuuden eikä terveyden edistämisen kriteerejä. Tämä on räikeä ristiriita terveydenhuollon eettisten periaatteiden kanssa. Se ei ole vain yksilön ongelma, silloin puhumme koko väestön terveysriskistä, ja julkisen vallan vastuusta suojella väestön terveyttä, Lindén kritisoi. Profiilipolitiikkaa Aki Lindénin mielestä esitys paperittomien terveydenhuollon rajaamisesta on epäselvä, hyödytön – ja perussuomalaista symbolilainsäädäntöä. Nautimme joululounasta Lahdessa ravintola Wanhan Herran tiloissa ti 16.12. Hän muistuttaa, että sosiaalija terveysvaliokuntakaan ei saanut ministeriöltä vastausta siihen, ketkä jäävät hoidon ulkopuolelle verrattuna nykytilaan. Moni asiantuntija on muistuttanut, että hoitoon hakeutumisen kynnyksen nostaminen lisää päivystyksen kuormitusta ja kasvattaa tartuntatautiriskejä. Lindénin mukaan epäselvä ja eettisesti ristiriitainen esitys sysää kohtuuttoman vastuun sote-henkilöstölle ja uhkaa koko väestön terveyttä. Teksti Demokraatti Hallituksen esitys paperittomien terveydenhuollon rajaamisesta on Aki Lindén mukaan niin laajasti muokattu ja laimennettu, ettei se enää vastaa alkuperäisiä perustelujaan. Suurin osa paperittomista kuuluu jatkossakin hoito-oikeuden piiriin. Hallitus ei pysty tähän vastaamaan, Lindén sanoo. Lindén katsoo, että käytännössä kyse on perussuomalaisten profiilipoliittisesta hankkeesta, johon muut hallituspuolueet ovat taipuneet. – Muun muassa raskaana olevien ja vammaisten henkilöiden oikeuksia lisättiin takaisin lakiin perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta. Sisäministeriö on arvioinut paperittomia henkilöitä olevan Suomessa noin 3 000–6 000
Nimi: Osoite: de_04122025_64.indd 64 de_04122025_64.indd 64 13.11.2025 15.37 13.11.2025 15.37. 64 Demokraatti RISTIKKO 22/2025 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Pikkuvarpunen on runsastunut Suomessa valtavasti ja paikoitellen niitä tapaa useammin kuin varpusia. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 74 93 82 51 6 31 65 79 24 8 25 81 64 39 7 19 72 35 86 4 46 28 91 75 3 83 57 46 92 1 52 34 17 68 9 98 16 53 47 2 67 49 28 13 5 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 20/2025 RATKAISU 6.11. Kotipihani ruokinnalla tavallista varpusta ei ole tainnut näkyä koskaan – pitää lähteä kaupungin keskustaan tavallisen varpusen nähdäkseen. Aloitin harrastuksen kuvaamalla näkemäni linnut ja etsimällä sitten retken päätteeksi kotona, mikä laji tuli kuvattua. Ne saapuvat aamupäivällä isossa jengissä, ruokailevat tovin ja kaikkoavat sitten apajilta. de_04122025_64.indd 65 de_04122025_64.indd 65 13.11.2025 15.37 13.11.2025 15.37. Ruskeiden pikkulintujen massasta ei ennen harrastuksen antamaa kipinää oikein ollut tarvettakaan etsiä lajit toisistaan erottavia tuntomerkkejä. Yksi runsaslukuisimmista vierailijoista omalla pihallani on pikkuvarpunen. Joskus kuvailu tuntui hankalalta, mutta pikkuvarpunen oli helppo löytää ensimmäisellä haulla. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. ais ud ok u. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Tuomas Rönkkö Helsingistä. ”Pikkulintu, musta täplä poskessa” tuotti kuvahakuun heti oikeita osumia, jolloin saattoi helposti vielä varmistaa löytönsä lintukirjasta ja lukea lajista lisää. Iltapäivällä nautitaan toinen kattaus. Ensitunnistuksessa apuna oli netti, jonne saattoi kirjoittaa tuntomerkkejä ja löytää siten – vaihtelevalla menestyksellä – oikean lajin. Tunnistin toki yleissivistyksen nimissä muutamia lajeja laulujoutsenesta punatulkkuun, mutta varsinkin pikkulintuosastolla suurin osa oli ”jotain varpusia”. Ennen lintuharrastuksen aloittamista maailmassani oli karkeasti jaoteltuna olemassa lokkeja, sorsia, pikkulintuja ja kotkia. Ne eivät yleensä ole järin innostuneita siemenistä, vaan talipallot ovat niiden herkkua. co m 4 2 3 1 6 9 1 2 3 6 2 9 7 5 5 6 1 5 6 8 9 4 7 5 T alviruokinnat on taas aloitettu ja lintulaudoilla riittää kävijöitä
Niemi on kotoisin Eurasta, niin kuin minäkin. Paperikirja on myös kirjailijan kannalta parempi valinta. On ollut ihan mieletön kokemus tajuta, että jaksan ja pystyn jälleen uppoutumaan tarinoihin. Minulle on tärkeää saada lukea omalla rytmillä ja omalla sisäisellä kertojaäänelläni. Parhaillaan on monta kirjaa kesken yöpöydällä ja mukana työmatkoilla. Kirjan täytyy todella napata, että jaksan keskittyä siihen. Se oli aikaa, jolloin lapset olivat pieniä ja kaikki energia meni siihen. Marjo Niemi: Pienen budjetin sotaelokuva Paavo Teittinen: Pitkä vuoro Philip Ridley: Mercedes Kirjan kertoja palaa lapsuudenmaisemiinsa. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Viimeisen parin vuoden aikana kirjat ovat ilokseni hiipineet takaisin takaisin elämääni. Tässä on myös meillä ay-liikkeessä tehtävää. Nyt on aikaa ajatella, ja lukeminen itsessäänkin kehittää ajattelua. Nyt kun olen löytänyt uudelleen kirjojen pariin, luen myös vakavaa, työhön liittyvää kirjallisuuttakin ihan eri tavalla. Äänikirjoilla on kuitenkin hetkensä. Puolison kanssa ajoimme mökiltä Enontekiöltä Helsinkiin vähän yli tuhat kilometriä ja kuuntelimme koko matka Maria Turtschaninoffin Suomaata. En enää ajattele, että luen, koska töitä varten on pakko lukea. Aivan kuin olisi auennut uusi maailma. Kirjan toivoisi olevan fantasiaa, mutta tämä on raakaa totuutta siitä miten ihmisiä käytetään hyväksi työelämässä. Omaksun asioita nopeammin kuuntelemalla. Se oli täydellinen kuuntelukokemus matkatessamme halki Suomen. Tunnet yhteyttä ja vierautta samaan aikaan. Niissä tekstin äärelle pysähtyminen on mahdotonta, samoin palaaminen tarinassa taaksepäin on vaikeaa. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Paluu kirjoihin avasi uuden maailman Haluan lukea omalla sisäisellä kertojaäänelläni, SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen sanoo. Todellisuus ja fantasia yhdistyvät tässä kirjassa loistavalla tavalla. Kehä kolmosella tuli sellainen olo, että käännytään takaisin, kun kirja ei ollut vielä lopussa. Olen aika hidas lukija. Tunnistin heti sen tunnelman, mikä tulee, kun palaa pitkän ajan jälkeen kotipaikkakunnalleen. Äänikirjoja en juuri kuuntele. Sitä ennen meni pitkään niin, etten oikein jaksanut lukea. 1 2 3 de_04122025_66.indd 66 de_04122025_66.indd 66 25.11.2025 14.28 25.11.2025 14.28. Ridleyn vähän vinksahtaneista lastenkirjoista aikuiset nauttivat vähintään yhtä paljon kuin lapset. Ehkä se on joku keskittymiseen liittyvä juttu
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi de_04122025_002.indd 1 de_04122025_002.indd 1 24.11.2025 11.35 24.11.2025 11.35. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
PAL.VKO 2025-51 00 74 43 -2 52 2 6 414880 074923 2 5 2 2 Yhdessä teemme enemmän. Tutustu ja liity jäseneksi . 4.12.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 22 /2 5 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 22 • 20 25 / 4. Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää. DEKKARIT Verta ja veijareita MEPPI Euroopan väärä suunta POLITIIKKA Poliitikko pelaa tunteilla TEEMA: Työpaikan epäkohtiin puuttuminen voi olla henkilökohtainen riski, joka maksaa työpaikan. jo ulu ku ut a Vaarallista palautetta de_04122025_001.indd 1 de_04122025_001.indd 1 25.11.2025 9.36 25.11.2025 9.36. Tradeka-konserni työllistää Suomessa yli 4000 ihmistä, ja maksaa veronsa Suomeen