elo ku ut a SI TEEMA Rajaton aate de_31082023_001.indd 1 de_31082023_001.indd 1 22.8.2023 10.44 22.8.2023 10.44. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 15 • 20 23 / 31 . PAL.VKO 2023-37 00 74 43 -2 31 5 DEM-takasivu-205x245mm-syksy2023-39e.indd 1 DEM-takasivu-205x245mm-syksy2023-39e.indd 1 13.6.2023 12.14.08 13.6.2023 12.14.08 31.8.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 15 /2 3 EX-TYÖMINISTERI Hallitus tarvitsee porkkanoita SDP Arvokeskustelun paikka ALOITE Kestosuosikit ja maistelujäsenyys VARJOISTA VALTAAN Jos oppositio haluaa keikuttaa hallitusta, se tarvitsee nykyistä tiiviimpää yhteistyötä
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_31082023_67.indd 67 de_31082023_67.indd 67 21.8.2023 9.10 21.8.2023 9.10 de_31082023_002.indd 1 de_31082023_002.indd 1 21.8.2023 9.14 21.8.2023 9.14. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Kumman uutisiin luotat. Lehti, verkko ja some vai D – ilman vihapuhetta
ELOKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI RÖNNHOLM RAJATON AATE TULEVAISUUS Värikkäät vuodet. Tässä saa kohdata todellisuuksia eri puolilta maailmaa. POLITIIKKA POLITIIKKA TEEMA de_31082023_03.indd 3 de_31082023_03.indd 3 23.8.2023 10.18 23.8.2023 10.18. Aloitteet katsovat tulevaisuuteen. Sosialistinen internationaali. 3 Demokraatti 15 /2 3 26 24 49 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 31
Viikon kuva: Lähtisitkö ehdolle. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va : iS to ck , ku va nk äs itt el y A rja Jo ki ah o Melkein ”tapatin” hyvän miehen. Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Merja Närhi Indeksi: Elina Pylkkänen D-ilmiö: Varjosta valtaan Demarinuoret: Kauhujen syksy Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri D-kolumni: Marjo Ollikainen Rönnholm: Hurjat vuodet Aloite: Kestosuosikin paluu 1918: Tampereen taistelu Kirja: Oudon äärellä, ilman a:ta Kirja: Se vaiettu tauti Elokuva: Kun Lapualla räjähti Kirjavisa: Pappi ratkoo rikoksen Kolumni: Jari Sedergren Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Jani Kokko IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Jari Lindström Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Berivan Suleiman Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 30 SKOTLANTI Itsenäisyys ei myy 32 JARI LINDSTRÖM Työmies + TEEMA SI 49 32 38 39 40 42 44 45 46 47 57 64 65 66 5 6 8 11 12 14 20 22 23 24 26 de_31082023_04.indd 4 de_31082023_04.indd 4 23.8.2023 10.01 23.8.2023 10.01. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 14.9. Työväen aatelia, Timo Soini sanoo Jari Lindströmistä. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 15 /2 3 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Kenen palvelija. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
TÄSSÄ PUOLUEIDEN rohkeus yleensä pettää. Todennäköisesti myös Paavo Väyrynen jatkaisi presidenttinäkin väsymätöntä politikointia Paavo Väyrysen etujen puolesta. Kaikkea ei tietenkään voi mitata pelkästään rahalla. KUKA TAHANSA maamme johtoon valitaankaan, suomalaiseen demokratiaan kuuluu että hän palauttaa jäsenkirjansa ja lakkaa toimimasta yhden ainoan poliittisen viiteryhmän edustajana. Jos emme valitse puoluepresidenttiä, miksi puolueilla sitten pitää olla omat ehdokkaansa. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Puolueen vai kansan palvelija Pääkirjoitus JOS EMME VALITSE PUOLUE PRESIDENTTIÄ, MIKSI PUOLUEILLA SITTEN PITÄÄ OLLA OMAT EHDOKKAANSA. Tämä siis yhdellä varauksella: perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Jussi Halla-ahon toimintamoraalista en ole tässä asiassa ihan varma. Tästä pakollisesta napanuoran katkaisemisesta seuraa looginen jatkokysymys. Eikö voisi tukea sitä ihmistä, jolla on juuri nyt parhaat edellytykset toimia koko kansan palvelijana. Silti suurinta tuhlausta puolueelle olisi lähteä vaalityöhön puolitehoisesti, kalastelemaan tarjolla olevia kiintiötai sääliääniä. Niinhän äänestyskopissa moni kuitenkin toimii, valiten taktisesti hyvistä ihmisistä todennäköisimmän läpimenijän. S anotaan se nyt suoraan: Suomella ei ole ensi vuoden helmikuussa sosialidemokraattista presidenttiä – ja on erittäin hienoa ettei ole. Vaalikampanjaan kuluu summia, joilla jokainen puolueyhteisö saisi tehtyä paljon laajempaa ja paremmin kohdistettua päivänpolitiikan viestintää. On selvää, että omalla ehdokkaalla saadaan puolueen aatteille näkyvyyttä, mutta ilmaista se ei suinkaan ole. PRESIDENTIN VIRALLINEN irrottautuminen entisestä puolueestaan on kansanvallan hienoimpia eleitä. Hyvät lukijat, ennen kuin teillä menee aamukahvi tai reilun kaupan tuoremehu väärään kurkkuun, tarkennan: meillä ei keväällä ole myöskään kokoomuslaista tai vihreisiin, keskustaan, kristillisdemokraatteihin, ruotsalaiseen kansanpuolueeseen, LiikeNytiin tai vasemmistoliittoon kuuluvaa presidenttiä. Puolueen jäsenyydestä eroaminen on tärkeä symbolinen lupaus kaikkien suomalaisten palvelukseen asettautumisesta. Se ei tarkoita, että hän luopuisi omasta arvomaailmastaan tai siitä taustasta, josta on yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin tullut. Olisi raikasta ylittää joskus kliseemäiset ehdokasasettelurajat. de_31082023_05.indd 5 de_31082023_05.indd 5 22.8.2023 9.32 22.8.2023 9.32. Jos vaaleihin mennään omalla ehdokkaalla, kampanja pitää käynnistää nopeasti ja tehokkaasti, ilman turhaa empimistä – alusta alkaen sillä tarvittavalla voittamisen halulla. Hän on käytöksellään osoittanut, ettei kykene luopumaan kotiinpäin vetämisestä, puoluepolitikoinnista edes eduskunnan puhemiehen tärkeässä tehtävässä
6 Demokraatti Le ht ik uv a / H ei kk i Sa uk ko m aa V iik on ku va de_31082023_06.indd 6 de_31082023_06.indd 6 18.8.2023 16.25 18.8.2023 16.25
SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin on kysynyt Urpilaista puolueen ehdokkaaksi. Urpilainen selvittää, kuinka ehdokkuus vaikuttaa hänen nykyiseen tehtäväänsä komissaarina. de_31082023_06.indd 7 de_31082023_06.indd 7 18.8.2023 16.25 18.8.2023 16.25. Urpilainen kertoo päätöksestään viimeistään marraskuussa. 7 Demokraatti LÄHTISITKÖ... EU-komissaari Jutta Urpilainen pohtii, lähteekö hän SDP:n ehdokkaaksi ensi vuoden presidentinvaaleihin
– Linjapuheessaan Purra maalaili sun nuntaityön kalleutta. Ruotsin elinkeinoelämän edustajien mukaan uudelleenkouluttautuminen työelämässä on tarpeellista, sillä nuorena suoritettu tutkinto harvoin riittää koko elämän ajaksi. – Viestiä Purralle ovat yrittäneet tuoda monet perussuomalaiset luottamusmie het, jotka ovat järkyttyneitä puolueensa halusta heikentää palkansaajien asemaa työelämässä. Olisi parempi puhua rasismista kuin joutua puhumaan rasismista. TIMO HARAKKA X:SSÄ (ent. Hallitusohjelmassa olevat kylmäävät heikennykset tulivat yllätyk sinä monille perussuomalaisia äänestä neille, Malm jatkaa. – Purra pitää maahanmuuttajien kiu saamista niin suurena saavutuksena, että se oikeuttaa työntekijöiden perus oikeuksien rajoitukset, potkujen anta misen helpottamisen ja työttömyystur van rajun heikentämisen. Twitter) V IIK O N LU KU 60 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa halua mennä palkansaajien kuk karolle heikentämällä sunnuntaina tehtä vän työn korvausta. Lisäksi tuen nähdään lisäävän liikkuvuutta työmarkkinoilla. Ai niin, Suomessa hallitus on lakkauttamassa tämän tuen. Tämä tuli viimeistään selväksi perussuo malaisten puheenjohtajan, valtiovarain ministeri Riikka Purran puoluekokouk sen linjapuheessa. ORPON HALLITUS kurmoottaa työntekijää. VILLE JALOVAARA X:SSÄ (ent. Ruotsissa otettiin tämän vuoden alusta käyttöön uudelleenkouluttautumistuki, joka muistuttaa monin tavoin Suomen aikuiskoulutustukea. – Vielä ennen eduskuntavaaleja työnte kijöiden aseman puolustajana esiintynyt puolue on unohtanut työntekijät ja ajaa nyt suuria heikennyksiä työntekijöiden asemaan. SDP:N VARAPUHEENJOHTAJAN Matias Mäkysen mielestä Purran linjapuheessa huomiota herättävää oli työelämäkysy mysten täydellinen ohittaminen. SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm sanoo hallituksen toimien johtavan palve luiden heikkenemiseen ja palkkapussin ohenemiseen. RIIKKA PURRA MTV UUTISISSA Hallituksessa joko ollaan tai ei olla. Suomessa ei esiinny rasismia juurikaan tai käytännössä lainkaan, ajattelee perussuomalaisten kannattajista yli H el si ng in Sa no m ie n ky se ly POLITIIKKA Työntekijä putosi hallitusvankkureista HALLITUSOHJELMAN KYLMÄÄVÄT HEIKENNYKSET OLIVAT YLLÄTYS MONILLE PERUSSUOMALAISIA ÄÄNESTÄNEILLE. Sen valmistelivat työmarkkinaosapuolet. Ruotsissa päätös tuesta tehtiin jo edellisen, demarijohtoisen hallituksen aikana. de_31082023_08.indd 8 de_31082023_08.indd 8 23.8.2023 10.21 23.8.2023 10.21. Duunareiden pettäminen yhdistyy Purran vihaan jul kisia palveluita kohtaan. Ei voi viikkokausia jatkua, että yksi puolue seisoo oviaukossa pohtimassa olemistaan. Twitter) Perussuomalaiset ei aio ”ripittäytyä” tai tehdä muitakaan temppuja RKP:n toiveesta. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Aikuinen tarvitsee koulutustukea – Ruotsissa Kerrankin näin päin. Tämä on vain yksi esi merkki perussuomalaisten täydellisestä ymmärtämättömyydestä tavallisen, työtä tekevän ihmisen perusarjesta, Niina Malm toteaa. Siksi hallitus ohjelmaan on kirjattu julkisen sektorin neuvotteluvapautta rajoittava palkanko rotuskatto, Mäkynen sanoo
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo hallitusohjelman raken netun suoraan työnantajajärjestöjen ta voitteista, joissa korostuvat työnanta jan vallan kasvattaminen, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien ja edunval vonnan heikennys – ei työllisyyden, työ hyvinvoinnin ja tasaarvon edistä minen. Pääministeri Petteri Orpo perusteli pari viikkoa sitten hallitusohjelmaansa sillä, että ”hallituspuolueet saivat kevään eduskuntavaaleista vahvan mandaatin”. de_31082023_08.indd 9 de_31082023_08.indd 9 23.8.2023 10.21 23.8.2023 10.21. Mukana oli niin maanpuolustuksen ja sotatieteen ammattilaisia kuin myös sellaisiksi itse itsensä nostaneita, muun muassa nykyisistä hallituspuolueista. SAK kritisoi, että leikkaukset ja heiken nykset on kirjoitettu suoraan hallitusohjel maan ja tahti niiden toteutukselle on no pea. Reilu viikko sitten Tanska ja Hollanti kertoivat, että ne aikovat luovuttaa Ukrainalle yhdysvaltalaisvalmisteisia F-16-hävittäjiä. Vain muutama päivä aikaisemmin Ruotsi oli kertonut selvittävänsä Gripen-hävittäjien toimittamista Ukrainaan. TYÖELÄMÄ HALLITUS POLITIIKKA Pieni puolue ei voi paeta vastuutaan Soppatykit asemiin SAK KOHOTTAA järjestöllistä toimintaval miutta. Kyllä Euroopassa nyt skäytävä sota kaipaa jokaisen panosta, niin naisten kuin miestenkin, pohtii Demokraatin väki. Suomenruotsalaisten sosialidemo kraattien FSD:n kesäjuhlassa Kvarnström muistutti, että hallitusneuvotteluissa oli vaihtoehtoja. – Pieni puolue ei voi paeta vastuuta ollessaan vaa’ankieliasemassa. KANSANEDUSTAJA JOHAN KVARNSTRÖM (sd.) ihmettelee RKP:n hallituskiemurte lua. Luvut eivät valehtele LUVUILLE VOI tehdä väkivaltaa, etenkin jos luottaa äänestäjän lyhyeen muistiin. Se käytännössä estää kolmikantaisen valmistelun. Siksi SAK katsoo, että palkan saajaliikkeen on valmistauduttava esittä mään näkemyksensä muilla tavoin. Ja hallituksen tilanne huononee. Mutta katso, Marin oli ajattelussaan edelläkävijä. SAK:n hallitus katsoo, että lakien ”yksipuolinen ja ylimalkainen valmistelu” pakottaa järjestöä etsimään keinoja saada työntekijän ääni kuuluviin. Totuus on, että hallitus kaatuu ja seisoo RKP:n kanssa – tai jatkaa eteenpäin kuin mitään ei olisi tapahtunut, Kvarnström sanoi. Ensimmäiset koneet toimitetaan jo vuoden vaihteessa. Hänen pohdintansa, ei edes esitys, tyrmättiin laajalla rintamalla. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari SUSI LAMPAAN VAATTEISSA SUSI LAMPAAN VAATTEISSA Bää bää! Pum pam! Hyvät hävittäjäasiantuntijat, mikä älämölö Suomessa nousikaan, kun edellisen hallituksen pääministeri Sanna Marin pohti, voisiko Suomi luovuttaa Ukrainaan Hornet-hävittäjiä. Voihan sen noinkin tulkita, mutta todel lisuudessa hallituspuolueet saivat 49,4 prosenttia annetuista äänistä. Suomessa yhä jyllää vahvan miehinen maanpuolustuksellinen ajattelu, kun naisilta ei sallita tätä sektoria koskevaa aloitteellisuutta. Tuo reen kyselyn mukaan 62 prosenttia vas tanneista kertoi olevansa tyytymättömiä hallituksen toimintaan, kun taas noin neljäsosa oli tyytyväisiä. Ennätys sekin. Kvarnström kertasi RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin sanoneen, että hallituspohja ei riipu pienistä puolueista vaan suurista. Tanska on jo myös aloittanut ukrainalaislentäjien ja -mekaanikkojen kouluttamisen
Orpo myös totesi: ”Yhteiskunta muuttuu, kun rasismi ja syrjintä nostetaan päivänvaloon ja julkinen keskustelu johtaa poliittisiin toimiin.” Nyt on auki, minkälaisiin poliittisiin toimiin julkinen keskustelu johtaa. 8. Milloin Korkeasaaren eläintarha perustettiin. Pääministeri Orpo ei ole ottanut tähän keskusteluun kantaa. Mistä tunnetaan Hektor von der Volmeburg. Minä vuonna perustettiin Suomen Työväen Urheiluliitto TUL. 4. Kuinka monta poliittista puoluetta kuuluu Sosialistiseen internationaaliin. Oik eat vas tau kse t: 1) ahv en 2) vuo nna 188 9 3) Län si-A frik an tal ous yht eis ö 4) 12 5) Suo men ens im mäi nen pol iis iko ira vuo del ta 190 9 6) Syy ria n pre sid ent ti Bas har al-A ssad 7) 115 8) 26. 5. Epäonnistuessaan se voi kaataa hallituksen. – Tämä tarkoittaa sitä, että keskusta kuittaa Purran, Rydmanin ja muiden puheet, Mäkynen sanoo. 2. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Martti Kainulainen Vedetäänköhän taas matto alta. Sen hänen hallituksensa on onnistunut. Hän ihmettelee keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon ehdotusta siitä, että koko eduskunnan pitäisi tukea hallitusta ja sen tiedonantoa – sillä Saarikon edellytyksellä, että ”tiedonanto on linjakas, selkeä ja kaikki ministerit hallituksesta ovat siihen sitoutuneita”. 9. Petteri Orpo totesi, että rasismiin voi puuttua vain tekemällä sen näkyväksi. de_31082023_10.indd 10 de_31082023_10.indd 10 23.8.2023 11.53 23.8.2023 11.53. tam mikuu ta 191 9 9) 169 10 ) Joh ann es Viro lai nen , 616 9 min ist erip äiv ää MAAILMAN TILA • Rasismi Nyt puhutaan rasismia H arvoin on tiedonantoon ladattu yhtä paljon painetta kuin parhaillaan työstettävään Orpon hallituksen tiedonantoon yhdenvertaisuudesta. 10 VIS V 1. Kuka on Suomen pitkäaikaisin ministeri. 6. Montako aloitetta tuli SDP:n puoluekokoukselle määräaikaan mennessä. SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen muistuttaa, että rasismikeskustelun varsinainen ongelma on se, että rasismi hyväksytään ja sitä siedetään ministeritasolla saakka. Kuka valtionpäämies on kuvassa. Vedetäänköhän taas matto alta. 3. MIkä on Suomen kansalliskala. Montako meteorikraateria Suomessa on. Perussuomalaiset rakentaa julkisuudessa kiivaasti uutta omaa kevyttulkintaansa rasismista. 7. 10. Mitä tarkoittaa lyhenne Ecowas
Ne, jotka tuntevat minut, tietävät, että olen ihan kaikkea muuta. Väitelkää kokouksessa, väitelkää valiokunnissa – kokouksesta lähdetään yhtenä porukkana. Hän kertoi soittaneensa, koska uutisissa kerrottiin koTervetuloa kokouskuplaan! Toiminnanjohtaja odottaa puoluekokouksen innostavaa yhteishenkeä. Teksti ja kuva Anna-Liisa Blomberg TEHKÄÄ HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ. Puoliso ihmetteli ja piti selventää, että kyseessä oli Paavo. Parasta on kuplaantuminen, jossa ulkomaailma unohtuu. Lähdin ulos soittamaan takaisin, ja matkalla vastaan tuli Paavo Lipponen. Mikä meno, Keski-Suomen SDP:n toiminnanjohtaja Merja Närhi. Vähän sellainen on Vaakku – itsenäinen, mutta kuitenkin lähellä viihtyvä. Voimaeläimesi on oma kissasi Vaakku. 11 Demokraatti Mitä odotat kokoukselta. Miksi. Tervehdimme. Seinäjoella 2014 olin edustajana ja salissa oli käyty kiihkeää keskustelua. Sitä ihanaa kuplaa, jossa meitä sosialidemokraatteja on valtavasti samassa paikassa. de_31082023_11.indd 11 de_31082023_11.indd 11 22.8.2023 10.55 22.8.2023 10.55. Paras puoluekokousmuistosi. Olen ollut kolme kertaa edustajana ja nyt kolmatta kertaa työntekijänä. Kesäkuussa aloitettiin talkoolaisten haku ja elokuun alussa koottiin talkooryhmä yhteen, jaettiin tehtäviä ja koulutettiin. Kohtaamiset ovat tärkeitä vaalien lisäksi puoluetyössä – tavataan ja verkostoidutaan. Ihmiset, jotka eivät tunne minua, pitävät minua joskus vähän kylmänä ja kovana. Terveisesi puoluekokoukseen saapuville. kouspaikan lähellä liikkuvasta ärtyneestä karhusta. Kun puolisoni sitten kysyi, että oletko nähnyt sitä karhua, vastasin, että tuossahan se iso nalle juuri käveli vastaan. Mitä odotat uudelta puheenjohtajalta ja puoluesihteeriltä. Miten piiri on mukana järjestelyissä. Odotan puheenjohtajan jatkavan pitkälti samalla linjalla kuin edellinen. Tehkää hyviä päätöksiä. Puoluesihteeriltä odotan puoluetoimiston ja piirien yhteistyön kehittämistä ja Antton Rönnholmin aloittaman loistavan ohjelmatyön jatkamista. Nyt se on totta! Saamme myös hirveästi lisäbuustia menoon puolueko kouksesta. Huomasin puolisoni yrittäneen soittaa monta kertaa. Nauttikaa ajasta tovereiden kanssa. Puoluekokous tulee Jyväskylään. Toivon, että hän myös vierailee piireissä ja tapaa jäseniä. Uusi puheenjohtaja tulee sinne tapaamaan ihmisiä. Älyttömän hyvä! Meillä on pitkään ollut tavoitteena maakunnan suurimman puolueen asema ja kolme kansanedustajaa. Järjestämme myös kävelykadun Kompassi-aukiolla lauantaina tilaisuuden, jossa on musiikkia, ohjelmaa lapsille ja vaalimakkaragrilli kuumana
Tässä yhdistyy sosiaalinen ja ekologinen kestävyys taloudelliseen tehokkuuteen. Monessa tapauksessa myös rajoitusten poisto synnyttää Pareto-parannuksia, esimerkiksi aukioloaikojen vapauttaminen. Italialainen taloustieteilijä Vilfredo Pareto kehitti viime vuosisadalla teoreettisen käsitteen, jolla kuvataan tehokkuuden näkökulmasta optimaalista tilannetta talouden kokonaistasapainossa. Tällaisia parannuksia kykenisimme tekemään nykyistä enemmänkin. Sellaisia hedelmiä jaettaviksi olisivat lisäkustannuksitta toteutettavat parannukset hyvinvointiin. Valtava tehokkuusloikka tehtiin esimerkiksi tietotaloudessa internetin tultua globaaliin käyttöön. Jos talous ei ole pareto-optimissa, luovumme siis ilmaisesta hyvinvointilisästä. AIVAN LIIAN harvoin kuuleekin keskusteltavan niin sanotusta Pareto-tehokkuudesta yhteiskuntapolitiikassa. Yksi hyvä esimerkki tällaisesta toimenpiteestä on ruokakauppojen hävikin vähentäminen myymällä tuoretavaroita parasta ennen -päivämääränä reilulla alennuksella. Pareto-optimaalisuus eli -tehokkuus tarkoittaa talouden tasapainotilaa, jossa resursseja ei enää voida ohjata jonkun tai joidenkin hyväksi heikentämättä kenenkään toisen tilannetta. Sillä jos reformi on niin hyvä, että sen tuotoilla voidaan täysimääräisesti kompensoida häviäjien haitat, hanke kannattaa toteuttaa. Vastaavia hyötyjä saadaan, kun käyttöastetta palveluissa voidaan kasvattaa kustannuksettomasti. Jos Pareto-parannuksia ei ole saavutettavissa, voi ottaa käyttöön myös heikomman Pareto-periaatteen, jolla voidaan parantaa yhteenlaskettua hyvinvointia, vaikka jotkut häviävät. Tällaisia ovat kimppakyydit, joukkoliikenne ja julkispalvelut kuten kirjastot, puistot ja pururadat. 12 Demokraatti Elina Pylkkänen Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri elina.pylkkanen@gov.fi Indeksi Kun rahat loppuvat Yhteenlaskettua hyvinvointia voi parantaa, vaikka jotkut häviävät. Pareto-parannus on joidenkin hyvinvointia lisäävä toimenpide, joka ei vähennä kenenkään muun hyvinvointia. Tämä hyödyttää monella tapaa: kaupan jätemaksut pienenevät, kuluttajat säästävät rahaa ja luonnonvarat käytetään tehokkaammin. Usein puhutaan alhaalla roikkuvista hedelmistä. de_31082023_12.indd 12 de_31082023_12.indd 12 22.8.2023 16.12 22.8.2023 16.12. Vaikka nyt on vain nuukuutta jaossa, pitäisi miettiä, miten saisimme näistä resursseista irti enemmän. Tähän tähtää myös käytettyjen hyödykkeiden kierrätys. Monissa käytännön hankkeissa arvioidaan sekä hyödyt että haitat, mutta usein haitat jäävät kompensoimatta ja etuja tarjotaan maksutta silloinkin, kun lievä hinnoittelu olisi paikallaan. Rahat ovat kuitenkin vähissä ja hyvät neuvot kalliit. J ulkista taloutta pitäisi pystyä vahvistamaan hyvän sään aikana ja vahvistaa kriisinkestävyyttä. Vaikka kaikki tehokkuushyödyt kannattaisi ottaa niukoista resursseista irti, vain harva yhteiskunta on tässä mielessä optimissa. Tietoa on saatavissa miltei maksutta mielin määrin, ja tiedon hyväksikäyttö on kasvattanut kaikkien käyttäjien hyvinvointia. VALTIONTALOUDEN BUDJETTIMENOT ovat noin kahdeksan miljardia euroa enemmän kuin tulot tänä vuonna. Mutta on oltava tarkkana
Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Unkari Latvia Tšekki Ruotsi Suomi Slovakia Italia Puola Viro Liettua Tanska Itävalta Portugali Saksa Japani Australia Iso-Britannia Islanti Slovenia Norja Uusi-Seelanti Korea Kanada Ranska Sveitsi Espanja Kreikka Meksiko Luxemburg USA Alankomaat Israel Costa Rica Belgia OECD -3,8 % -15,6% -13,4% -10,4% -8,4% -7,8% -7,6% -7,3% -7,0% -5,8% -4,9% -4,4% -4,3% -3,5% -3,3% -3,1% -3,0% -2,9% -2,9% -2,8% -2,4% -2,2% -2,2% -2,0% -1,8% -1,4% -1,2% -1,2% -1,0% -0,8% -0,7% 0,4% 0,6% 1,7% 2,9% Vertailussa reaalipalkat on laskettu palkansaajakohtaisina korvauksina, jotka on deflatoitu kuluttajien menoilla. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Avio-onni Elokuu on tilastojen perusteella vuoden kiireisin erokuukausi. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: O EC D Ty öl lis yy sn äk ym ät 20 23 Talletuskorot Moni pankki alkaa maksaa korkoa säästötilille, korko nousee nollasta minimaaliseen. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Yle Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. Reaali palkkojen muutos %-muutos, 1.1.–30.3.2023 vs 1.1.–30.3.2022 de_31082023_13.indd 13 de_31082023_13.indd 13 23.8.2023 10.30 23.8.2023 10.30. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Palkkakehitys matelee Suomen reaalipalkkojen kehitys on OECD-maiden heikoimmaista päästä. Tilannetta heikensi lisää monia kilpailijamaita maltillisemmat palkankorotukset
Teksti Rane Aunimo, Petri Korhonen, Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho de_31082023_14.indd 15 de_31082023_14.indd 15 23.8.2023 11.02 23.8.2023 11.02. 15 Demokraatti Hallituksen VARJOT 15 Demokraatti Hallituksen ILMIÖ Onko nyt punavihreän varjohallituksen aika, kun poikkeuksellisen suosittu punavihreä hallitus on RKP:tä lukuun ottamatta oppositiossa
Mutta kyllä sieltä on selkeästi nähtävissä punavih reän yhteistyön mahdollisuus, Marin enteel lisesti totesi. Monipuoluejärjestelmässä kilpailu hallitus paikoista on paljon kovempaa kuin kaksipuo luejärjestelmässä. Hän pitää varjohallituksen edellytyksenä jonkin tason blokkipolitiikkaa kuten esimer kiksi Ruotsissa. Siitä huolimatta välillä nousee keskuste luun opposition muo dostama varjohallitus, jollainen on esimerkiksi Britanniassa. Keskeinen haaste on opposition hajanaisuus ja erilaiset tavoitteet. – Jos jo ennen vaaleja olisi tarjolla kaksi tai useampia ohjelmavaihtoehtoa, äänestäjä tietäisi, minkälaista politiikkaa hallitus tulee tekemään. Ajatus varjohallituksesta ei ole uusi. Olisiko nyt punavih reän varjohallituksen aika. Niin puolueiden välillä kuin myös puolueiden sisällä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ uomessa, monipuolue järjestelmässä, kilpailu oppositiossa on kovaa. Haluttomuuteen osaltaan vai kuttaa monipuoluehallituksen ministeripaik kojen rajallisuus, kun pääministeripuoluekin saa yleensä vain 7–8 ministeripaikkaa. Hän ei näe varjohallitusta toimivana vaihto ehtona monipuoluejärjestelmässä. Marin uskoi vuonna 2015, että erityisesti so sialidemokraateilla, vasemmistoliitolla ja vih reillä on hyvin yhteneväisiä näkemyksiä muun muassa talouspolitiikan, tasaarvon ja työelä män suuntaviivoista. Myös Kaisa Vatasen mielestä Suomessa var johallituksen onnistuminen vaatisi oppositiolta blokkiajattelua, kovaa sitoutumista yhteiseen politiikkaan. VARJOHALLITUSMALLIA ON myös luonneh dittu ”ministerisimulaattoriksi”. Silloin oppositioon jäävän blokin olisi luontevaa tehdä yhteistä politiikkaa var johallituksena, Veikko Isotalo hahmottelee. – Tällä hetkellä opposition politiikka usein näyttää reagoinnilta hallituksen esityksiin tai hallituksen haastamiselta erilaisilla heitoilla, Isotalo sanoo. – Oppositiopolitiikka ei ole vain kritisoin tia vaan rakentavien vaihtoehtojen etsimistä. – Suomalaisen politiikan rikkaus on mo niäänisyys. KAISA VATANEN, SDP:n poliittisen valmiste lun päällikkö, tunnustautuu monipuoluejär jestelmän ystäväksi. Se on usein lippu vastaavaan tehtävään hallituksessa. Sanna Marin, silloinen SDP:n varapu heenjohtaja, piti Urpilaisen ulostuloa hyvänä. – Mutta monen vuoden kova uurastus var johallituksessa voi myös osoittautua turhaksi, jos oppositio häviää vaaleissa. Vuonna 2015 Jutta Urpilainen, tuolloin SDP:n kansanedustaja ja puolueen entinen puheenjohtaja, ehdotti, että oppositio muo dostaisi varjohallituksen vastapainoksi ideo logisesti yhteneväiselle varsinaiselle hallituk selle. Jälleen, vuonna 2023, punavihreällä oppositiolla on pitkälti yhtei nen tilannekuva. Onhan se eräänlainen roolipeli, jolla kokemattomatkin de_31082023_14.indd 16 de_31082023_14.indd 16 23.8.2023 11.02 23.8.2023 11.02. – Se toisi jännitettä politiikkaan, kun oppo sitio tiivistäisi rivejään ja rakentaisi yhteistä vaihtoehtoa muun muassa talouslinjasta, Ur pilainen visioi. Samaa mieltä on Helsingin yliopiston val tioopin väitöskirjatutkija Veikko Isotalo. Jos – Isotalo painottaa sanaa jos – Suomessa olisi varjohallitus, hän uskoo, että sellainen an taisi oppositiolle nykyistä vahvempaa agenda valtaa ja näkyvyyttä sekä johtaisi korkeatasoi sempaan poliittiseen keskusteluun. Pidän vain hyvänä, että puolueet lähtevät vaaleihin omilla ohjelmillaan ja op positiossa ollessaan tekevät omat varjobudjet tinsa, Kaisa Vatanen sanoo. Hän arvioi varjohallituk sen istuvan huonosti suomalaiseen malliin mutta näkee siinä myös hyviä, Suomessakin toimivia osia. Toistaiseksi tähän ei ole puolueilta löytynyt halua. Opposition välillä on toki erojakin. Vatanen kertoo Britanniassa varjohallituk sen ministeripestien olevan työläydestään huolimatta todella kilpailtuja
ITSERIITTOISTEN PUOLUEIDEN AIKA ON OHITSE. Sel vää on, ettei tämä vielä näiden puolueiden näkemyksiä yhtenäistä eikä poista niiden osin erilaisia intressejä ja painotuksia, hän kirjoitti 2016. Tuomiojan mielestä varjohallitus on kuitenkin kokonaan toinen kysymys. – Tiedän, että tällainen ajatus on ollut vie ras sosialidemokraateille, jotka ovat aina ko rostaneet aatteellista omavaraisuuttaan. Vuonna 2016 Tuomioja ehdotti, että SDP, va semmistoliitto ja vihreät laativat yhteisiä ta voitteita seuraavalle hallitukselle ja menevät vaaleihin yhteiseen ohjelmaan sitoutuneina. Vatasen mielestä Suomessakin kannattaisi miettiä, kuinka nostaa puolueiden asiantunti joita enemmän esille. Pari vuotta myö hemmin 2019 SDP, vasemmistoliitto ja vihreät päätyivätkin yhteiseen hallitukseen mutta kes kustan ja RKP:n kanssa. Hän ei lähde liputtamaan varjohallitusmal lin puolesta ainakaan suoraan. – Vahvat persoonat ovat näkyviä brittiparla mentissa, jossa väittely on kovaa ja taidokasta. Varjohallitusten sijaan meillä voidaankin vastedes nähdä enemmän erilaisia varjoop positioita – jopa hallituspuolueiden sisällä. Kun Tuomiojaa muistuttaa nyt hänen seit semän vuoden takaisesta ehdotuksestaan, hän sanoo yhä, että ajatus olisi järkevä. de_31082023_14.indd 17 de_31082023_14.indd 17 23.8.2023 11.02 23.8.2023 11.02. KANSANEDUSTAJANA VUOSINA 1970–79 ja 1991–2023 toiminut Erkki Tuomioja (sd.) tuntee suomalaisen parlamentarismin raken teet perinpohjaisesti. Politiikan tuntija, viestintäammattilainen Kirsi Piha onkin hivenen pessimistinen po liitikkojen perehtymishaluille. VAALIJÄRJESTELMIEN EROISTA huolimatta Kaisa Vatanen pitää fiksuna sparrauksena ver rata Suomen monipuoluemallia muiden mai den poliittisiin järjestelmiin. Äänessä ovat usein puolueiden parhaat asian tuntijat. – Tuntuu, että tässä polarisoituneessa ilma piirissä kaikista tulee vain helposti uusia lisä oppositioita, Kirsi Piha sanoo. Oppositiossakin on helpompi haukkua nel jän vuoden ajan hallituksen toimintaa, kuin yrittää asettua ministerien asemaan ja ker toa, miten itse samoilla reunaehdoilla toimisi. SDP:n kohdalla hän ei kuitenkaan näe, että asiassa olisi jotain erityistä kehitettävää. Nyt neljä Rinteen ja Marinin hallituksen puolueista on opposi tiossa. Se, mikä toimii muualla, ei välttämättä toimi täällä. Se tosin vaatii yhden toimintatapaedelly tyksen: varjohallituksessa olevien puolueiden ja politiikan tekijöiden pitää tosissaan haluta harjoitella vastuunkantoa. 17 Demokraatti opposition asiantuntijat pystyvät harjoittele maan hallituksessa toimimista ja kompromis sipäätöksiä. Tämä helpottaisi erilaisten poliittisten kanto jen hahmottamista. Ajattelen, että isoin ongelma tässä koko po liittisessa järjestelmässä on kyvyttömyys ratkoa isoja ja pitkän tähtäimen ongelmia, Piha sanoo. Britanniasta hän toisi Suomeen esimerkiksi asioiden nykyistä vahvemman sanallistamisen. – En jotenkin usko, että isoin ongelma on poliittinen kokemattomuus, vaikka toki sitäkin on. Tuomioja on sen sijaan itse nostanut esiin jonkinlaisen blokkipolitiikan ajatuksen, mihin suuntaan Suomessa on sittemmin mentykin. Tuomioja sanoi tuolloin, että itseriittoisten puolueiden aika on ohitse. Suomessakin jaetuilla asiavastuilla poliitikasta tulisi äänestäjille todennäköisesti konkreettisempaa ja ymmärrettävämpää. Tälläisella liian rakentavalla asenteella kun voi vahingossa suututtaa omatkin. – Mutta puolueet voisivat kyllä pitää huolen siitä, että heillä on ihmisiä, joilla on jonkun työnjaon puitteissa valmius kommentoida ja perehtyä joihinkin kokonaisuuksiin
– Mutta kyllä Britanniassakin välillä nä kee aivan käsittämättömiä irtiottoja oman puolueen linjasta. Hän uskoo Suomessa poliitikkojen väli sen kilpailun myös jalostavan politiikkaa. – Vaarana olisi myös valiokuntatyön ruuhkautuminen. Hän arvioi esimerkiksi eduskunnan tietopalvelun ny kyiset resurssit riittämättömiksi varjohal lituksen varjobudjetin laadintaan. – En pidä sellaista kovin järkevänä tai toimivana, mutta jokainen puolue voisi sitä kehittää, että olisivat tällaiset spokes manit, puhemiehet, jotka ovat perehty neitä johonkin alaan ja voivat antaa sitä koskevia lausuntoja. Isotalo pitää varjohallituksen budjettia kokoluokaltaan huomattavasti haastavam pana – jos se pyrkisi olemaan poliittisesti uskottava. Täl laisessa vähemmistön politiikassa voisi yh tenäinen oppositio tarjota todellisen vaihto ehdon pelkän kritisoinnin asemesta. Hei dän tärkeimpiä tehtäviä on laskea erilaisia vaikutusarvioita oppositiopuolueille, muun muassa niiden varjobudjetteja varten. Tässä ympäristössä olisi mahdollista, että istuva hallitus voisi tukea varjohallituksen esityksiä. Esimer kiksi, jos nykyinen hallitus kaatuisi ja ko koomus ei onnistuisi muodostamaan hal litusta SDP:n kanssa. 18 Demokraatti D-ILMIÖ – Eduskunnan valiokuntien ja puoluei den ohjelmatyöryhmien puheenjohtajat ovat jo niin kovia asiaosaajia, että heitä voisi profiloida nykyistä enemmän omien alojensa puhemiehiksi. Erottuakseen pitää pyrkiä olemaan muita parempi. Tarvittaisiinko sitä varten myös varjoministeriöitä virka miehineen, Isotalo pohtii. Tähän ohjaa myös vaalijärjes telmä, kun vaalipiireistä valitaan vain yksi edustaja parlamenttiin. Tuomioja ottaa esille kokoomuksen var johallituksen menneiltä vuosikymmeniltä. – Itse pidän vain hyvänä, että puolueissa ei ole tiukkaa linjaa siitä, kuka saa mistä kin asiasta puhua. – Britanniassa puoluehierarkia sanelee pitkälti sen, kenestä voi tulla kansanedus taja. – Vastaava tilanne voisi syntyä, jos maa han tulisi vähemmistöhallitus. de_31082023_14.indd 18 de_31082023_14.indd 18 23.8.2023 11.02 23.8.2023 11.02. Hän to teaa kaksipuoluejärjestelmässä politiikan olevan jo lähtökohtaisesti henkilövetoi sempaa. – Varjohallituksen muidenkin esitysten valmistelu olisi iso urakka. – Suomessakin uuteen hallitukseen aina niputetaan kaikkien hallituspuolueiden oh jelmat. ISOTALO PITÄÄ edustuksellisen demokra tian ja enemmistöhallitusten yhtenä on gelmana sitä, kuinka hallitus ja hallitus ohjelma rakennetaan. Puolueissa on tiukka sisäinen kuri, Vatanen kertoo. Vatasen tavoin hän pitää puoluei den puhemiesjärjestelmää harkinnan ar voisena. Ajatus on vähintäänkin sukua varjo hallituksen mallin sisältämille ajatuksille, mutta Tuomiojan mukaan tämä ei kuiten kaan edellytä sellaisen luomista. Tällä hetkellä tietopalvelun laskentaosas tolla työskentelee neljä ekonomistia. Erkki Tuomioja jakaa Vatasen näkemyk sen Britannian ja Suomen järjestelmän eroista. Samalla pitää huo lehtia myös moniäänisyyden säilymisestä, Vatanen sanoo. Tuloksena voi olla keskiarvo, jossa hallituksen ajamaa yksittäistä esitystä saat taa vastustaa enemmistö suomalaisista. Vatanen pitää monipuoluejärjestel mässä puolueiden välistä kilpailutilan netta – ei vain oppositiossa ja hallituk sessa vaan myös puolueiden sisällä – niin kovana, että poliitikoilla on tarvetta yhden asian asemesta profiloitua monien eri alo jen asian tuntijana. Olisiko tällainen resurssien jakaminen enää järkevää. Etenkin, kun hallituk sen ja opposition esitykset olisivat toden näköisesti usein sisällöltään vastakkaisia. Vai pitäisikö valiokunnissa ennemmin keskittyä nykymallin mukaan hallituksen esitysten korjaamiseen. VATANEN ASUI 2000luvun alkupuolella Britanniassa yhteensä kuusi vuotta. SUOMESSA POLIITIKKOJEN VÄLINEN KILPAILU MYÖS JALOSTAA POLITIIKKAA. Hän oli tuona aikana Labourin jäsen. TUTKIJA VEIKKO Isotalo epäilee, riittäi sikö Suomessa resursseja varjohallituk sen uskottavalle toimimiselle
Le ht ik uv a / Ro ni Re ko m aa de_31082023_14.indd 19 de_31082023_14.indd 19 23.8.2023 11.02 23.8.2023 11.02. 19 Demokraatti VARJOHALLITUSTEN SIJAAN MEILLÄ VOIDAAN NÄHDÄ ENEMMÄN ERILAISIA VARJO-OPPOSITIOITA
– Kauhulla odotan, että sieltä tuodaan esityksinä esimerkiksi heikennykset sosiaaliturvaan ja työmarkkinoihin liittyvät kysymykset lakko-oikeuden rajaamisesta irtisanomissuojan heikentämiseen. – Siellähän on suorana leikkauksena esimerkiksi aikuiskoulutustuen poistaminen. Tällä tavalla hallitus siirtää tavallaan vastuun koulutuksen leikkauspäätöksistä muualle. Hallitusohjelman kirjauksista nuorten näkökulmasta positiivisena Kangaskolkka nostaa esiin terapiatakuun. Hallituksen alkusoitto on ollut melkoinen, hän arvioi. Saman kohtalon nuorisojärjestö soisi EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksuille. Ja jos kuntien valtionosuuksia leikataan, se osuu nuoriin aika kovalla voimalla, koska kuntien isoimpana tehtävänä tällä hetkellä on sivistys-, kasvatusja koulutuspalvelut. Esimerkiksi korkeakouluun hakevien ensikertalaiskiintiö tulisi Demarinuorten mielestä poistaa. Kangaskolkka on huolissaan siitä, että ennen vaaleja kuullut puheet koulutuksen erityissuojeluksessa olemisesta vaikuttavat jääneen puheiksi. Teksti Anna-Liisa Blombeg Kuva Joona-Pekka Hirvonen D emarinuorten tuore puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka odottaa kauhulla sitä, että hallitusohjelman kirjauksia ryhdytään viemään läpi. Vaikuttamisen agendalla ovat Kangaskolkan mukaan vahvasti myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen de_31082023_20.indd 20 de_31082023_20.indd 20 22.8.2023 10.12 22.8.2023 10.12. SDP:N PUOLUEKOKOUS on Demarinuorille tärkeä vaikuttamisen paikka, Kangaskolkka kertoo. – Se on toteutuessaan toivottavasti teko nuorten puolesta. Näen kuitenkin, että tilanne on plus miinus nolla, jos samalla yhteiskunnallisesti nuorten pahoinvointia edistäviä ongelmia ei lähdetä purkamaan, hän toteaa. Demarinuoret aikoo nostaa puoluekokouksessa esiin muun muassa nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen sekä opiskelijoiden asioihin liittyviä asioita. Tapetilla on ollut hurja rasismikohu, eikä vielä olla edes päästy aidosti hallitusohjelman puimiseen. 20 Demokraatti DEMARINUORET Kauhujen syksy Demarinuorten uusi puheenjohtaja on huolissaan hallitusohjelma kirjauksista