de_31032022_001.indd 1 de_31032022_001.indd 1 22.3.2022 11.28 22.3.2022 11.28. Silti ydinaseista ei uskalleta luopua. m aa lis ku ut a PELOTE TEEMA: Ydinsota olisi totaalinen tuho. 31.3.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 6/ 22 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 22 / 31 . PAL.VKO 2022-15 00 74 43 -2 20 6 HÄMÄHÄKKI Herttaiset karvapallot LAKKO Pelottava esimerkki HINTALAUKKA Kuka tippuu kyydistä YDINASEIDEN AINOA TODELLINEN KÄYTTÖTARKOIT US ON OLLUT PELOTTAMINEN
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_31032022_002.indd 1 de_31032022_002.indd 1 22.3.2022 11.51 22.3.2022 11.51
MAALISKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TALOUS YDINASE VAIKUTTAVUUTTA Askel taakse, kaksi eteen. Byrokratia on hyväksi. Radioaktiivista sapelinkalistelua. KASVO ILMIÖ TEEMA de_31032022_03.indd 3 de_31032022_03.indd 3 23.3.2022 9.04 23.3.2022 9.04. 3 Demokraatti 6/ 22 32 14 53 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 31
www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 24 UPM vs. Va. Ka nn en ku va : iS to ck , ku va nk äs itt el y A rja Jo ki ah o Hyppyhämähäkki saalistaa kuin kissa – ja osaa myös lentää. 6/ 22 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Vaaran vuodet Viikon kuva: Inflaatiolaukka Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Marko Varajärvi D-analyysi: Ei vain palkka D-ilmiö: Euron vuoristorata Saksa: Politiikan täyskäännös Lakko: Pelottavat merkit Työelämä: Alipalkkaus kuriin Vallan laidalta: Suvi-Anne Siimes Kuvataide: Oudot tilat ja esineet Kirja: Lumoava hyppyhämis Teatteri: Rakkautta sillan luona Elokuva: Tuntematon hoitaja Kirjavisa: Epäeettisyyttä Kolumni: Rolf Bamberg Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Sami Kuusela IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Niina Alho Kolumni: Liisa Rohweder Kasvot peilissä: Katja Syvärinen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 13.4. PAPERILIITTO Pelottava toimintamalli 44 HYPPYHÄMÄHÄKKI Kahdeksan silmän lumo + TEEMA Ydinaseet 53 5 6 8 11 12 14 20 24 27 31 32 38 39 40 44 46 48 50 52 61 72 73 74 de_31032022_04.indd 4 de_31032022_04.indd 4 23.3.2022 11.06 23.3.2022 11.06. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Maailman edessä yksi huoli on vain korvautunut vielä suuremmalla. Kesän korvalla luultavasti tiedämme, mihin suuntaan Suomi kallistuu. de_31032022_05.indd 5 de_31032022_05.indd 5 23.3.2022 9.11 23.3.2022 9.11. V enäjän hyökkäyssota Ukrainassa sinetöi viimeistään sen, että kuluva hallituskausi jää historiaan täysin poikkeuksellisena aikakautena. Valon kajastamiseen on uskottava tai tehtävästä katoaa mieli. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Edes korona ei ole kadonnut minnekään rajoitusten purusta huolimatta. Muuttuneessa maail mantilanteessa katseen luominen kauemmas on yhtä aikaa lohdullista ja haastavaa. TILANNE ON, mikä on, ja sen kanssa on tultava toimeen. Moni hautautuu perinteisen ja sosiaalisen median tauottomaan rintamauutisointiin, vaikka se tekeekin pahaa. Kaikkein vanhimmilla on yhteys 1940-luvun sotiin. Isät ja äidit surevat pienten lastensa ja heidän tulevaisuutensa puolesta. Monia ahdistaa ja ymmärrettävästä syystä. Samassa yhteydessä mietitään jo askelmerkkejä myös vuoden päässä siintäviin eduskuntavaaleihin. Miltä maailma näyttää juuri nyt heidän silmillään. Tappamiselta ja kuolemalta. Senkin päätöksen kanssa pitää elää. Vaaran vuosia ei voi verrata lähihistoriassamme oikein mihinkään, ei ehkä edes Neuvostoliiton hajoamiseen ja 1990-luvun lamaan, koska tulevaisuus näyttää juuri nyt avoimen huolestuttavalta hyvin monesta näkökulmasta. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Vaaran vuodet Pääkirjoitus TILANTEEN KANSSA ON TULTAVA TOIMEEN. Myös Nato-keskustelua käydään tilanteessa, jota kukaan ei toivonut: kriisin keskellä. Joku toinen panee kaikki kanavat kiinni, kun ei jaksa enää surra. Hallitus on käynnistänyt uuden selonteon valmistelun Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikasta ja huoltovarmuudesta, mutta siinä ei tehdä esitystä Suomen Nato-jäsenyydestä. Joskus muutoin pelkästään Rinteen hallituksen vaihtuminen Marinin hallitukseen 2019 vain puoli vuotta hallituksen muodostamisesta riittäisi kriisin merkiksi aikakirjoihin, mutta alkusoiton jälkeen elämä onkin tarjonnut meille seuraavaksi koronan ja vielä vihamielisen valloitussodankin vain tuhannen kilometrin päässä Suomesta, Euroopassa. Liian usea nuori on jo menettänyt opiskeluvuosiensa ainut laatuisuuden, eikä kadotettua aikaa saa takaisin. SDP:n puoluevaltuusto kokoontuu huhtikuun alussa sääntömääräiseen kevätkokoukseensa, ja aihe on tapetilla sielläkin
6 Demokraatti V iik on ku va D PA / Si na Sc hu ld t de_31032022_06.indd 6 de_31032022_06.indd 6 22.3.2022 17.47 22.3.2022 17.47
Sähkö, kaasu sekä bensiini ja diesel ovat monessa maassa ennätyshinnoissa. Ukrainan sota on kiihdyttänyt entisestään kuluttajilta karkuun hölkkäävää inflaatiota. de_31032022_06.indd 7 de_31032022_06.indd 7 22.3.2022 17.47 22.3.2022 17.47. 7 Demokraatti VAIN TAIVAS RAJANA. Valtaosa inflaatiosta tulee nyt kallistuvan energian hinnoista
TIMO HARAKKA TWITTERISSÄ Microsoft vahvis taa uskoa Suomeen investointiympäris tönä. Kunhan sitä ensin löytyisi vähän enemmän sopimuspöydissä keskenään rähiseviltä työmarkkinaosapuolilta. Lähihoitajista eläkkeelle on siirtymässä noin 18 300 henkilöä, sairaanhoitajista noin 12 700 henkilöä ja peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajista noin 13 400 henkilöä kymmenen vuoden aikana. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallin lisäksi Suomi voisi rakentaa vientituotteen luottamuksesta. Suomi listattiin jo viidettä vuotta peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Kunta-alan tuore ennuste kertoo, että suurin osa tulevien vuosien eläkkeelle jäävästä joukosta muodostuu suurimmista ammattiryhmistä, kuten hoitajaja opettaja-ammateista. Eläkejohtaja Eija Korhosen mukaan eläköitymistahti haastaa työnantajat miettimään, miten lähtijöiden tilalle pystytään houkuttelemaan uusia osaajia. Mukana vertailussa oli 150 maata. Työtä, vihreää siirtymää ja digitalisaatiota isossa paketissa. Kansalaisten haastattelujen lisäksi kyselyssä vertaillaan muun muassa bruttokansan tuotetta, terveyttä sekä sekä vapautta tehdä valintoja. Valtiolta eläkkeelle siirtyy yhteensä 35 ja kirkolta 39 prosenttia nykyisistä työntekijöistä. Hän sanoo esimerkiksi lähihoitajilla olevan nyt vara valita, missä he haluavat työskennellä. Kunta-alalta on siis siirtymässä eläkkeelle kymmenen vuoden kuluessa noin kolmannes nykyisistä työntekijöistä. Ja investointeja, jotka hyödyttävät energian tuotannossa sekä luovat työpaikkoja. H el si ng in yl io pi st o Microsoftin data keskusalueen investointi on kenties Suomen historian suurimpia #ICT alalla. Esille nousi vastaajien luottamus julkisiin toimijoihin. Lähes neljännes kunta-alan nykyisistä työntekijöistä siirtyy vanhuuseläkkeelle kymmenen vuoden sisällä, kertoo työeläkeyhtiö Kevan laatima eläköitymisennuste. Lisäksi kymmenen vuoden sisällä kunta-alalla arviolta joka kymmenes siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle. Sama tulos tuli vajaa vuosi sitten julkaistussa 11 maan vertailussa, jossa suomalaisten luottamus valtiojohtoon ja terveydenhuoltoon oli paras. NIINA MALM TWITTERISSÄ TYÖELÄMÄ Vuonna 1987 syntyneistä alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla maksuhäiriömerkintä oli 1,4 prosentilla, ilman tutkintoa olevista oli maksuhäiriömerkintä KOLMANNES KUNTAALAN NYKYISISTÄ TYÖNTEKIJÖISTÄ SIIRTYY ELÄKKEELLE KYMMENEN VUODEN KULUESSA. TYÖVOIMAPULA KALVAA kunta-alaa monelta suunnalta. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Lisää luottamusta Eläköitymistahti haastaa kunta-alan V IIK O N LU KU 46 prosentilla. Alexei Cruglicov de_31032022_08.indd 8 de_31032022_08.indd 8 22.3.2022 16.49 22.3.2022 16.49. MATIAS MÄKYNEN TWITTERISSÄ Suomeen kannattaa investoida
Heille esitettiin seuraava kysymys: Tuleeko Suomen liittyä Pohjois-Atlantin puolustusliiton (Nato) jäseneksi. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Batman Putman Supersankari Antisankari Hyvät jälki viisastelijat, Muistakaa, että jälkiviisaudessa on imelä sivumaku. Venäjä työntää länteen VENÄJÄN HYÖKKÄYS Ukrainaan käänsi nopeasti suomalaisten Nato-kannat. Iltalehden parin viikon takaisessa kyselyssä 57,4 prosenttia demarivaikuttajista kannattaa Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Nyt ei ole vielä oikea aika antaa tuomioita. Taloustutkimuksen Ylelle toissa viikolla tekemän kyselyn mukaan 62 prosenttia vastanneista haluaa Natoon, 16 prosenttia vastustaa ja viidennes miettii vielä kantaansa. Sukupuoli ei vaikuttanut merkittävästi SDP:n kannattajien vastauksiin. Nuorista 80 prosenttia kannattaa jäsenyyttä. Ehkä meillä aikanaan puhutaan suomettumisen myöhempien aikojen versiosta suhtautumisessa Putinin Venäjään, mutta sitten siihen samaan on sorruttu 2000-luvulla myös monessa muussa maassa. Historioitsijat aikanaan kertovat, olivatko päätökset hyviä tai huonoja, oikeita tai vääriä. Maailman politiikan käänteiden näkeminen tai ennustaminen on verrattavissa talouden taantumiin. Kyselyyn vastasi 296 demarivaikuttajaa, mukana on SDP:n puoluekokousedustajia, puoluevaltuuston jäseniä, kansanedustajia ja piirihallitusten jäseniä. Niissä sanonta taitaa mennä, että taloustieteilijät ovat ennustaneet kymmenestä viimeisestä toteutuneesta taantumasta 13 oikein. TURVALLISUUSPOLITIIKKA NATO Optiosta tuli prosessi SUOMELLA OLI ennen optio, jonka mukaan olimme Naton ovella odottamassa, josko joskus haluaisimme mennä sisään. Viime viikkoina on urakalla lyöty istuvia ja menneiden vuosien poliitikkoja: miksi ette nähneet, miksi toimitte Venäjän kanssa, miksi ette pysäyttäneet Putinia kun siihen oli mahdollisuus… Helppo nyt kritisoida, mutta harvassa ovat ne poliitikot, tai nyt poliitikkoja arvostelevat, jotka oikeasti tiesivät, kuinka pitkälle Putinin Venäjä voi mennä vallanhalussaan. Hyvät jälkiviisastelijat, politiikkaa tehdään ajassa. NATO NATO de_31032022_08.indd 9 de_31032022_08.indd 9 22.3.2022 16.49 22.3.2022 16.49. Vastausvaihtoehdot olivat kyllä tai ei. Käytännössä Suomessa on menossa prosessi, jossa valtiojohdon toimesta pohditaan maamme ulkoja turvallisuuspoliittista linjaa sekä puolustusyhteistyön syventämistä. Etenkin SDP:n nuoremmat vastaajat, 18–35-vuotiaat, suhtautuvat selvästi vanhempia positiivisemmin jäsenyyteen. Myös SDP:n kannattajien näkemykset ovat muuttuneet. Ei siis syytä huoleen, prosessi on käynnissä. Vastaavasti 51–65-vuotiaista vastaajista vain kannatus 47 prosenttiin kannattaa Nato-jäsenyyttä ja yli 65-vuotiaista enää 46 prosenttia. Jos jokin on ennustettavissa, se ei ole enää ennustamista, muistuttaa Demokraatin väki. Nyt poliittiseen kielenkäyttöön on ilmestynyt hähmäinen sana ”prosessi”, joka ei oikeasti tarkoita mitään ja jonka alle voidaan kätkeä vaikka mitä valmistelua tai epämääräistä Nato-kannanottoa
Koska koskaan ei ole hyvä aika. 7. VIIKON MEEMI Konstantin Aksenov Kenen joukoissa seisot. Koskaan ei ole hyvä aika korjata miesten ja naisten välistä palkkeroa. Minkä keväällä kukkaan puhkeavan tutun kasvin tieteellinen nimi on tus silago farfara ja ruotsin kielinen nimi hästkov eli hevosenkavio. Koskaan ei ole hyvä aika kiristää koronarajoituksia. Koskaan ei ole hyvä aika miettiä uusia työelämän pelisääntöjä – yhdessä. Koskaan ei ole hyvä aika muuttaa omia luutuneita näkemyksiä. Koskaan ei ole hyvä aika parantaa työnteon kannustimia. Koskaan ei ole hyvä aika hakea Natoon. Mitkä suvut taisteli vat Ruusujen sodassa 1455–1485. Mihin suomalaiseen lintuun viittaa Kalevalassa mainittu sotka, jonka mu nasta maailman sanotaan syntyneen. 6. Missä osavaltiossa pidettiin vuoden 1960 Squaw Valleyn talvi olympialaiset. Koskaan ei ole hyvä aika korjata maatalouden alkutuottajille maksettavia hintoja. Kuka asiantuntija on kuvassa. 5. de_31032022_10.indd 10 de_31032022_10.indd 10 22.3.2022 15.22 22.3.2022 15.22. 9. Koskaan ei ole hyvä aika korjata ulkomaalaisten asemaa Suomessa. Koskaan ei ole hyvä aika miettiä miksi niin moni nuori kokee ahdistusta. 2. 10. Mitä joukkuetta Sergio Gargelli valmentaa jat kossa. 3. Minä vuonna ilmestyi ensimmäinen iPhone. Koskaan ei ole hyvä aika antaa kerjäläiselle rahaa. Koskaan ei ole hyvä aika kysyä toiselta ihmiseltä miten sinulla menee. 10 Demokraatti PÄTKÄT 10 VIS V 1. Millä vuosikymmenellä Eduskuntalo vihittiin käyttöön. Kuka on kristillisde mokraattien eduskunta ryhmän puheenjohtaja. 8. Koskaan ei ole hyvä aika miettiä miksi niin moni kokee yksinäisyyttä. Mikä on Barack Obaman toinen nimi. Koskaan ei ole hyvä aika luopua koronarajoituksista. Koskaan ei ole hyvä aika karsia yritystukia. 4. Kenen joukoissa seisot. Oik eat vas tau kse t: 1) Tel k kää n 2) Suo men mie ste n fut sal maa jou kku ett a 3) Päi vi Räs äne n 4) 193 0lu vul la 5) Viro n ulk opo liit tis en ins titu utin joh taj a Kris ti Rai k 6) Vuo nna 20 07 7) Kal ifo rni ass a 8) Yor kit ja Lan cas ter it 9) Les ken leh den 10 ) Hus sei n NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Koskaan ei ole hyvä aika Koskaan ei ole hyvä aika korjata julkisen sektorin palkkoja
Siinä piti pohtia pohjoisen hankkeiden rahoitusta, ja yksi instrumentti oli EU:n aluekehitysrahoitus. Elämä on nyt Helsingissä, mutta horisontissa, eläkeellä, on ajatus muuttaa taas Meri-Lappiin. Kuntosali on henkisen palautumisen kehto. Vaikka vietin 13 ensimmäistä elinvuottani RuotMikä meno, Marko Varajärvi, TSL:n koulutussuunnittelija. Kyllä pientäkin kuunnellaan, kun osaa hyvin perustella asiansa tärkeyden. de_31032022_11.indd 11 de_31032022_11.indd 11 23.3.2022 9.19 23.3.2022 9.19. Arvostan ideologisen kirkasotsaisuuden asemesta SDP:n halua olla päättävissä pöydissä ajamassa sille tärkeiMarko Varajärvi Koulutususkovainen koulutussuunnittelija. EU-vaikuttamisen varsinainen korkeakoulu oli työni Lapin liiton kehittämisjohtajana. Toki sanojen painoarvo kasvaa, jos takana on paljon asukkaita ja iso jäsenmaksusumma, mutta ei EU voi olla vain suurten valtioiden temmellyskenttä. Itse luotan rationaalisten argumenttien voimaan. Puolueen vaihdon pohdinta ja perustelu itselle oli syväluotaava henkinen prosessi. Se taitaa kuvata lähinnä asennetta, jolla nostan rautaa. Mitä kovempi stressi sen kevyempää on rauta. Opiskelu kannattaa aina. sissa, niin juuret, omat ja vanhempieni, ovat Meri-Lapin mullassa. Kyllä! Itse huomasin, että Suomessa moneen tehtävään vaaditaan loppututkinto. EU-lobbaus taitaa olla sinulle tuttua. Myös Tornionjokilaakson Neuvoston toiminnanjohtajana, 13 kunnan kuntayhtymän johtajana, EU tuli tutuksi etenkin liikennehankkeita lobatessa. Sain tuon kutsumanimen punttisalilla. Noin se menee minun kohdallani. Se oli yksi syy, miksi opiskelin filosofian sekä yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Miten pieni toimija pärjää isossa EU:ssa. Koko EU:ta pitää kehittää tasapuolisesti. Työ tähtää etenkin työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen ja siihen, miten kansallisesti voidaan paremmin vaikuttaa EU-tasolla tapahtuvaan työelämän kehittämistyöhön. Olit vasemmistoliiton puoluesihteeri ja nyt SDP:n jäsen, oliko vaikea liike. Kiirettä. 11 Demokraatti tä asioita, vaikka se välillä vaatii parlamentarismiin kuuluvia kompromisseja. Voimaeläimesi on karhu. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf MITÄ KOVEMPI STRESSI, SEN KEVYEMPÄÄ ON RAUTA. Miksi. Mies voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei lähde miehestä. Aloitin alkuvuodesta TSL:ssä, ja päätehtäväni on rakentaa uutta Euroopan unioniin liittyvää koulutuskokonaisuutta. Lopputulema oli selkeä: SDP on poliittinen kotini. Kyllä
Tehy onkin jo puhunut pätkäsopimuksesta, jos se ei pääse tavoitteisiinsa nyt käytävissä neuvotteluissa. TYÖNANTAJAN TUSKAN ymmärtää. Eniten julkisuudessa esillä olleet hoitajajärjestöt haluavat sote-alalle viiden vuoden ohjelman, jolla palkkoja nostettaisiin 3,6 prosenttia vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi. Totuus lienee taas jossain osapuolten esittämien lukujen välissä. Mutta kyse on paljon muustakin kuin vain palkasta. Ongelmallinen olisi myös ratkaisu, jossa palkkaohjelma koskisi vain Tehyn ja Superin työntekijöitä. Moni ala – muun muassa vientiteollisuudessa – teki sopimuksensa viime vuodenvaihteessa, jolloin elettiin toisenlaisessa taloustilanteessa. KT:n tarjouksen takana kummittelee epävirallinen Suomen malli ja Elinkeinoelämän keskusliiton koordinaatio. Paljon pelissä TYÖNANTAJAN TARJOUKSEN TAKANA KUMMITTELEE SUOMEN MALLI JA EK:N KOORDINAATIO. KT on tähän saakka esittänyt kunta-alalle samantasoista palkkaratkaisua kuin muille palkansaajille eli noin kahden prosentin palkankorotusta. Kahden prosentin palkankorotuksilla tuskin edes turvattaisiin palkansaajan ostovoiman säilymistä. Jos vastaava korotus tulisi koko kunta-alalle, KT arvioi sen hinnaksi yli 12 miljardia. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat (KT) on puolestaan laskenut, että pelkästään sote-alan palkkaohjelman kustannusvaikutukset olisivat viiden vuoden aikana yhteensä 4,8 miljardia euroa. Aika käy kuitenkin vähiin. Se myös tarkoittaisi, että seuraavia neuvotteluja käytäisiin keskellä vuoden 2023 eduskuntavaalikampanjointia. K unta-alojen neuvottelupöydissä puhutaan jälleen kerran etenkin rahasta. Sen jälkeen on inflaatio kiihtynyt hurjiin lukuihin. Kyse on suurista summista. Kuten aina, neuvottelijat laskevat pöydän eri puolilla palkankorotusten vaikutuksen kovin eri tavoin. Myös muut sopijajärjestöt hakevat tasoltaan samantyyppisiä palkkaratkaisuja. Ja vaikka valtio tulisi jotenkin palkkaratkaisussa apuun – mitä työntekijäpuoli on esittänyt ja KT vastustanut – jää päävastuu rahojen riittävyydestä edelleen kunnille. KT:n ”tarjous” on tosin jo osin vanhentunut. Alueiden alkua helpottaisi, jos niillä ei olisi heti edessä uusia työehtosopimusneuvotteluja. Hoitajajärjestöt ovat laskeneet oman palkkaohjelmansa hintalapuksi vuositasolla 306–353 miljoonaa euroa sisältäen kaikki työvoimakulut. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa. Palkka, arvostus, työvoimapulan ratkaisu... Raha ratkaisee paljon kunta-alan neuvotteluissa. Se olisi hyvä paikka saada puolueilta tukea tavoitteille. Kyse on isoista rahoista, kun koko kunta-alalla neuvotellaan noin 425 000 palkansaajan työehdoista kuudella sopimusalalla. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. analyysi de_31032022_12.indd 12 de_31032022_12.indd 12 23.3.2022 11.13 23.3.2022 11.13. Raha on isossa roolissa muun muassa siinä, missä määrin yhteiskunnassa alan työntekijöiden arvostusta mitataan ja miten jatkossa saadaan houkuteltua uusia tekijöitä työvoimapulasta kärsiville aloille
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Valtiovarainministeriö Lähde: Veronmaksajat Arvostamme suomalaista työtä. Palkansaaja Pörssiyhtiön toimitusjohtaja de_31032022_13.indd 13 de_31032022_13.indd 13 23.3.2022 9.15 23.3.2022 9.15. Ostovoima Laukkaava inflaatio ja hintojen nousu heikentävät palkansaajan ostovoimaa. Palkkaero on hieman kaventunut, vuotta aiemmin vastaava luku oli 39 työpäivää. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Palkkatasa-arvo kaukana Johtaja ja duunari elävät eri palkkatodellisuudessa. STTK:n selvityksen mukaan pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkka on 37-kertainen palkansaajaan verrattuna. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: ST TK , 20 22 ! Pörssiyhtiön toimitusjohtajan mediaani päiväpalkka oli 6 339 euroa. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Palkansaajan täytyy tehdä 37 työpäivää tienatakseen saman summan, jonka suuren pörssiyhtiön toimitus johtaja tienaa yhdessä päivässä. 13 Demokraatti TKI-rahat Tutkimusja tuotekehitysmenoihin esitetään 300 miljoonan euron lisäystä. Palkansaajan mediaani päiväpalkka oli 170 euroa
– Kun ajattelee Ukrainan tilanteen karmeutta, niin talousasioiden pohtiminen tuntuu vähän toissijaiselta, Maliranta toteaa. 15 Demokraatti TALOUDEN TAKAASKELEET Koronan päälle tuli inflaatio ja Ukrainan sota. Syynä on Vladimir Putinin käynnistämä verinen hyökkäyssota Ukrainassa. Teksti Simo Alastalo, Heikki Sihto / Kuvat iStock ILMIÖ T alousasiat eivät Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Mika Malirannan mukaan ole viime aikoina tuntuneet aivan yhtä olennaiselta kuin aikaisemmin. de_31032022_14.indd 15 de_31032022_14.indd 15 22.3.2022 15.48 22.3.2022 15.48. Tämä kaikki näkyy suomalaisen kukkarossa. Demokraatti pyysi Malirannalta näkemyksiä Suomen talouden tulevaisuudesta, joka näyttää pandemian ajalta periytyvän inflaation ja Ukrainan sodan vuoksi epävarmalta
Ongelmana on, että kun ollaan muutostilassa, vaihtoehtoista koordinointimekanismia ei ole ilmaantunut. – On aina ollut niin, että suurten kriisien kuten sotien aikana valtion rooli vahvistuu ja sitten kun sota rauhoittuu valtio taas pienentää rooliaan. – Realiteetit on pystytty huomioimaan koko kansantalouden tasolla ja palkankorotuksia on kyetty koordinoimaan. Korotusten vaikutuksia julkiseen talouteen on etukäteen arveltu suuriksi. Koronasta selvittiin vähemmällä kuin kuviteltiin. Julkinen velka ei voi kasvaa yli kaikkien rajojen. Julkisen talouden rakenteelliset alijäämät ovat edelleen huolestuttava asia, mutta eivät aivan niin akuutti ongelma kuin niiden aikaisemmin ajateltiin olevan. Ei se algebra ole mihinkään muuttunut. Ei Ukrainan sota Suomen taloutta hätkäytä, Maliranta kuitenkin sanoo. Ennemmin pitäisi puhua parametrien muuttumisesta. Kuulisin mielelläni ideoita SUURTEN KRIISIEN AIKANA VALTION ROOLI VAHVISTUU. Malirannan mukaan tässä auttaa kuluttajahintojen pitkään jatkunut maltillinen kehitys, joka on pitänyt reaalitulot kohtuullisina myös matalan talouskasvun vuosina. 16 Demokraatti D-ILMIÖ – Ukrainan sota ei ole niin iso isku Suomen taloudelle. MALIRANNAN MUKAAN pandemia ei tuonut mukanaan talouden paradigman muutosta. Maliranta uskoo, että talouden taka-askelta seuraa kaksi askelta eteenpäin. Siihen on osittain liittynyt alhaiset korot. Tähän ei tarvitse suhtautua pelkästään ideologisesti vaan ihan käytännöllisesti. Malirannan mukaan suomalaisen työmarkkinamallin vahvuus on ollut kyky toimia kriisioloissa. Ei sen tarvitse olla tupo, mutta tupo on yksi keino hoitaa se. Sama kehitys näyttäisi jatkuvan kasvavien puolustusinvestointien ja historiallisten suurten, kansainvälisten Venäjä-pakotteiden myötä myös pandemian hiipuessa. Pitäiskö EK:n palata tupo-pöytään. Suomen Venäjän kauppa on mennyt jo aika pieneksi verrattuna vuoteen 2014 saati 1980-lukuun nähden. – Suomen velkasuhde ei ole tällä hetkellä kauhean paha. Velkaantuneisuus on toki kasvanut, mutta hallitukset ovat Malirannan mukaan pitäneet Suomen julkisen talouden pääosin hyvässä kunnossa. – Käsitys siitä kuinka nopeasti ja vakavasti velkaantuneisuuden nouseminen alkaa vaikuttaa talouden toimintaan on tarkentunut. Tarvitaan joku malli, jossa tapahtuisi koordinointia. Kun inflaatio kiihtyy, se uhkaa pienentää mahdollisten palkankorotusten vaikutusta ostovoimaan. de_31032022_14.indd 16 de_31032022_14.indd 16 22.3.2022 15.48 22.3.2022 15.48. Pandemian myötä valtioiden rooli taloudessa vahvistui. – En ota siihen kantaa. – Ei oikeastaan ole huonompaa aikaa työmarkkinamallin uudistamiselle kuin se, että meillä on pari kertaa vuosisadassa tapahtuva pandemia ja sota Euroopassa. EPÄVAKAASTA TALOUSTILANTEESTA kärsivät parhaillaan käynnissä olevat julkisen sektorin palkkaneuvottelut. – Inflaatiopiikki, joka nyt on meneillään ja tulee jonkun aikaa jatkumaan, tarkoittaa pientä peruuttamista tässä kehityksessä. Meillä on varaa ottaa velkaa aivan eri tavalla kuin joissakin Etelä-Euroopan maissa. Suomalaisilla on kiihtyvästä inflaatiosta johtuen edessään väliaikainen elintason kasvun hidastuminen. – Jos asiat kehittyvät niin kuin ne suurella todennäköisyydelle kehittyvät lähivuosina tai jopa ennenkin sitä, niin reaalitulojen kasvu taas jatkuu. – Mielestäni tässä on kyse aste-erosta. – Markkinat ovat upea järjestelmä, mutta esimerkiksi huoltovarmuutta tai maanpuolustustusta ei voi jättää markkinoiden varaan. – Pikkuisen kärsivällisyyttä toivoisin itse kullekin. Tässä on tärkeämpiäkin asioita murehdittavana kuin jonkun verran nouseva bensan hinta ja elintason kasvun hetkellinen pysähtyminen. Maliranta suhtautuu muutokseen pragmaattisesti
– Vaikka sanotaan, ettei uutta auringon alla, niin uutta on ollut aika pitkäänkin. Jossakin vaiheessa kotitalouksien kertyneet säästöt ja patoutunut kulutus alkaa helpottaa. 17 Demokraatti de_31032022_14.indd 17 de_31032022_14.indd 17 22.3.2022 15.49 22.3.2022 15.49. Sitten on muita kestävämpiä inflaation lähteitä, jotka eivät ratkea yhtä nopeasti. Sen seurauksena pandemian kaltainen häiriö aiheuttaa herkemmin tuotantokapeikkoja ja synnyttää inflaatiopaineita kuin ennen. USEAMMASSA TALOUSPUHEENVUOROSSA väläyteltyä stagflaation, taantuman ja inflaation yhdistelmää, Maliranta ei pidä kovin merkittävänä uhkana. Kyse on lyhyen ja keskipitkän aikavälin häiriöistä, ulkoisista asioista, jotka korjaantuvat. Kun tilanne alkaa normalisoitua, pullonkauloja ryhdytään korjaamaan ja tuotantoketjut alkavat taas toimia. On perusteita olettaa, että inflaatio kiihtyy ja tulee olemaan voimakasta, mutta näköpiirissä ei ole erityisen heikkoa tuotannon kasvun vaihetta mikä johtaisi saman tyyppiseen ongelmaan kuin 1970-luvulla. Häiriötilanne on Malirannan mukaan väliaikainen. – Tilanne on uudenlainen. 17 Demokraatti SUOMALAISILLA ON EDESSÄÄN VÄLIAIKAINEN ELINTASON KASVUN HIDASTUMINEN. – Inflaatiopaine siltä osin alenee. – Öljyn hinnassa tapahtui 1970-luvulla pysyvä muutos ja öljy oli äärimmäisen tärkeä energianlähde. – Yhdysvalloissa syydettiin kotitalouksille tukipaketteja, jonka seurauksena ihmisillä on säästöjä ja kulutusta on patoutunut. kaikilta osapuolilta millä tavalla palkkakoordinaatio tämän tyyppisessä tilanteessa hoidetaan, Maliranta sanoo. – Euroopan keskuspankilla EKP:llä on keinot ja halu suitsia inflaatiota. Nykyisen inflaation taustalla on se, että arvoketjut ovat pidentyneet. Se pahentaa inflaatiota
18 Demokraatti de_31032022_14.indd 18 de_31032022_14.indd 18 22.3.2022 15.49 22.3.2022 15.49. Korotukset voisi Mäkysen mukaan rahoittaa ainakin osittain hintojen nousun nostamilla polttoaineen arvonlisäveron kertymillä. En ole nähnyt tarkkoja laskelmia mitä se maksaisi, mutta kymmenillä miljoonillakin, jota se lisäkertymä todennäköisesti on tuottanut, päästäisiin hyvään alkuun. Hallitus on aikaisemmin tukenut polttoaineiden hinnan vuoksi työssäkäyntiä korottamalla työmatkavähennystä. Pienituloiset eläkeläiset ja sosiaalija työttömyysturvalla olevat hyötyisivät, Mäkynen sanoo. EN TIEDÄ, MIKSI TÄSSÄ TILANTEESSA ANNETTAISIIN RAHAA SUURI TULOISILLEKIN. SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen suhtautuu myönteisesti ajatukseen heikoimmassa asemassa olevien etuuksien indeksikorotuksista. Ministeri Hanna Sarkkinen (vas.) on esittänyt indeksikorotusta kansaneläkkeisiin. – Jos tilanne pitkittyy, on pienituloisten indeksitarkistus seuraava toimi. – Kyllähän pienituloisille olisi tehokkainta kompensoida energian ja polttoaineiden hinnan nousu indeksitarkistuksilla. – Alv-kertymä on suurempi kuin mitä on budjetoitu, joten sitä lisätuloa voisi kohdentaa näihin. Huoli vaikeimmassa asemassa olevista on kuultu myös sosiaalija terveysministeriössä. 18 Demokraatti D-ILMIÖ SUOMEN SOSIAALI ja terveys ry Soste on vaatinut hallituksen kevään kehysriihestä indeksikorotuksia sosiaalietuuksiin hintojen nousun vuoksi. Se TÄSSÄ ON TÄRKEÄMPIÄKIN ASIOITA MUREHDITTAVANA KUIN JONKUN VERRAN NOUSEVA BENSAN HINTA
Fyysisen auttamisen lisäksi aikaisempaa useampi tarvitsee kipeästi myös henkistä apua. Ruotsalaisen esimerkin mukaista kaikille maksettavaa bensarahaa ja veronalennuksia Mäkynen ei siis kannata. Siinäkin on epävarmuutta, sodan ja inflaation vaikutukset ovat epäselviä. Moni yritys, niin Suomessa kuin globaalisti, on sidoksissa Venäjän tuottamiin raaka-aineisiin. Tarvitaanko mahdollisesti jossain vaiheessa myös valtiovallan tukipaketti turvaamaan palkansaajien ostovoimaa. – Tilannetta katsotaan aikanaan kun olemme työnantajien kanssa taas neuvottelupöydässä. Joillakin on ollut varaa kerryttää säästöjä, toisilta on mennyt työt ja rahat. – Ei sopimuksia tehtäessä ollut tietoa nykyisestä inflaatiosta tai Ukrainan sodasta. Haapakoski kertoo saaneensa jäsenyhdistyksistä viestiä, että autolla liikkuminen on monelle työttömälle jo mahdotonta nykyisillä polttoainehinnoilla. Työllisyystilanteen pitäminen hyvänä on tärkeää. Samoja virheitä ei pidä tehdä kuin aikaisemmin eikä leikata koulutuksesta ja tutkimuksesta. Jos Suomi ajautuu syvempään talouslamaan, niin jonkinlaiset veroratkaisut voisivat olla tarpeellisia. Toteutuessaan se vaikeuttaisi entisestään kolmannen sektorin mahdollisuuksia palkata työttömiä – ja sitä kautta myös heikentäisi kolmannen sektorin palveluita. En tiedä, miksi tässä tilanteessa annettaisiin suurituloisillekin rahaa. Aalto pitää yhtenä ikävänä mahdollisuutena talouden stagflaatiota, eli samanaikaisen kiihtyvän inflaation, laman ja korkean työttömyyden kierrettä. Vielä ei ole akuuttia talouskriisiä, mutta uhkakuvat ovat olemassa. – Se on asiallista purnausta. Oma huoleni on, että koko ongelma, apua tarvitsevien määrä, on paljon suurempi kuin nyt on näkyvissä, Haapakoski sanoo. – Mieluummin kohdentaisin, kun meillä on järjestelmiä, joilla kohdennus onnistuu. Hän muistuttaa, että jo nyt moni työtön on taloutensa kanssa vaikeuksissa, etenkin vain työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla elävät. Mutta käytännössä valtion väliintulo voi olla vaikeaa, kun Suomessa ei enää tehdä keskitettyjä sopimuksia. Tällä neuvottelukierroksella suuri osa vientialojen liitoista teki sopimuksensa jo alkuvuodesta, jolloin talousnäkymät olivat kokonaan toisenlaiset. – Kun rahat loppuvat, niin karsitko ruuasta, polttoaineesta vaiko lääkkeistä, Jukka Haapakoski kysyy. Nykyisessä tilanteessa Haapakoski pitää huolestuttavana hallituksen suunnitelmia muuttaa kolmatta sektoria koskevaa palkkatukea. JA ENTÄPÄ se palkansaajien ostovoima. Esimerkiksi peruspäivärahaa maksetaan kuukaudessa 742 euroa. Tällaisesta kehityksestä ovat jotkut taloustieteilijät varoittaneet. Haapakoski sanoo monen työttömän elämän menneen sekaisin jo koronan takia. Tuolloin sopimuksiin vaikuttanut iso kysymysmerkki oli koronatilanteen muuttuminen, siihen liittyvät elvystystoimet ja kuinka nuo yhdessä vaikuttaisivat yritysten toimintaympäristöön, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. KUN RAHAT LOPPUVAT, NIIN KARSITKO RUUASTA, POLTTO AINEESTA VAIKO LÄÄKKEISTÄ. 19 Demokraatti kohdentuu hyvin ja on järkevä verrattuna esimerkiksi näihin polttoaineveron alennuksiin, jotka ovat hirvittävän kalliita. – Hallituskauden alun tavoite (75%) on saavutettu, koska mittaustapa muuttui. – Jos jotain hyvää pitää hakea tämänhetkisestä taloustilanteesta, niin onneksi koko maailma ei ole nyt pysähtynyt kuten finanssikriisissä. Nyt vuosi-inflaatioksi arvioidaan vähintään neljä prosenttia. – TKIja koulutuspanostuksista pitää huolehtia, että osaajia riittää ja talouskasvun pohja on kunnossa. TALOUSTILANNE ON hiipuvan pandemian jäljiltä Mäkysen mukaan eriarvoistava. Mitenkä siinä sitten hoidat asioitasi etenkin syrjäseudulla, kun auto on siellä ainoa järkevä kulkuväline. Palkankorotuslinjaksi tuli tuolloin teollisuudessa noin kaksi prosenttia. TYÖTTÖMIEN KESKUSJÄRJESTÖN toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski on huolissaan työttömien selviämisestä. Suomen pitää Mäkysen mukaan huolehtia myös talouskasvun pohjasta. Eikä tässä vielä kaikki. Ukrainan sodan vaikutukset pahentavat tilannetta entisestään. Ja vastaa: Valtaosa vientialojen sopimuksista tehtiin 1+1-mallisiksi, eli niistä neuvotellaan jälleen ensi kesän jälkeen. – Asumisesta kun on vaikea säästää, niin sitten vähävarainen tinkii ruuasta ja lääkemenoista. – Esimerkiksi diakoniatyöhön tulee nyt todella nälkäistä väkeä. Aalto näkee nykytilanteessa aineksia laajempaankin talouslamaan, jos esimerkiksi globaalit energiamarkkinat menevät kunnolla sekaisin. Ukrainassa käytävä sota todennäköisesti kiihdyttää inflaatiota vielä tästä lisää. Siitä ja myös työmarkkinatuesta verottaja vie vielä noin viidenneksen. Maaliskuun työllisyystilastojen mukaan työllisyysasteen trendiluku on 74 prosenttia. de_31032022_14.indd 19 de_31032022_14.indd 19 22.3.2022 15.49 22.3.2022 15.49. Elämänhallinta on selvästi vaikeutunut. Hallitus suunnittelee laajaa maatalouden tukipakettia, jolla tuettaisiin muun muassa kallistuvan energian ja lannotteiden takia pulaan joutuneita tuottajia
Jos sota jatkuu, pakolaisten määrän arvioidaan nousevan yli miljoonaan. Venäläisestä maakaasusta on pidettävä kiinni kuitenkin vähintään vuosi, koska Saksassa ei ole vielä nesteytetyn kaasun purkamiseen soveltuvia satamia. Poliisiliitot pelkäävät, että Saksaan pääsee ukrainalaisina sotapakolaisina myös rikollisliigojen salakuljettamia ihmisiä Afrikasta ja Aasiasta. Napanuoramainen riippuvuus venäläisestä energiasta on osoittautunut vakavaksi virheeksi niin poliittisesti, taloudellisesti kuin huoltovarmuudenkin kannalta. SAKSAN PARLAMENTISSA nähtiin pitkiä naamoja liittopäiväedustajien seuratessa kuvaruuduista Ukrainan presidentin Zelenskyin puhetta, jossa hän syytti Saksaa Putinin sodan rahoittamisesta. Levottomuutta synnyttävät myös mediassa toistetut ohjeet, mitä kaikkea olisi hankittava kotivaraksi, jotta selviää kymmenen päivää ilman sähköä, vettä ja kaupassakäyntejä. Ukrainassa lähdetään siitä, että sotapakolaiset palaavat tilanteen rauhoituttua takaisin kotimaahansa. Liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti Ukrainan sotaa koskevan hallitusselontekonsa yhteydessä, että armeijaa modernisoidaan välittömästi 100 miljardilla eurolla, ja että puolustusmenoja nostetaan Naton vaatimaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. Kiinnostavaksi tiedustelutoiminnan kohteeksi arvioidaan muun muassa Saksan sähkönsiirtoverkko. Tähän perustuu myös ukrainalaisviranomaisten toivomus, että sotaa paoss a oleville ukrainalaislapsille järjestettäisiin omankielistä opetusta ukrainalaisen opetusohjelman mukaisesti. Saksalaiset näkevät Ukrainan sodan seuraukset konkreettisesti supermarketeissa, joissa ruokaöljyja jauhohyllyt ovat yhä useammin tyhjiä. 20 Demokraatti SAKSA Täyskäännös SAKSA MAKSAA VENÄJÄLLE JOKA PÄIVÄ KAASUSTA, ÖLJYSTÄ JA HIILESTÄ 200 MILJOONAA EUROA. Zelenskyin sanat kolahtivat arkaan paikkaan, ovathan kaikki Gerhard Schröderin (SPD) ja Angela Merkelin (CDU) hallitukset perustaneet energiapolitiikkansa venäläiseen tuontiin ja saaneet politiikalleen myös liittopäivien enemmistön tuen. Erillisrahoituksella hankitaan taisteluhävittäjiä, kuljetushelikoptereita, laivoja, sukellusveneitä, panssarivaunuja, digitaalista välineistöä, rakettijärjestelmiä, ammuksia sekä sotilaille taisteluvarusteita. Ukrainan sota on paljastanut saksalaisen politiikan virheet. SAKSAAN ON tullut Ukrainasta yli 220 000 pakolaista. Saksan kotimaantiedustelu varoittaa puolestaan pakolaisten joukossa mahdollisesti tulevista venäläisistä agenteista. Berliinin senaatti tyrmää poliisien ammattiliittojen vaatimuksen, että tulijat kuvataan ja heiltä otetaan sormenjäljet. Asiantuntijoiden mukaan luku on todellisuudessa suurempi. Naisten koulutus ja töihin lähtö edellyttäisi kuitenkin lapsille päivähoitopaikkoja. Teksti Pertti Rönkkö / Kuva Dumitru Ochievschi P utinin hyökkäys Ukrainaan on murskannut myyttejä Saksan politiikassa. Nord Stream 2 -kaasuputkea presidentti kutsui Saksan Putinin käsiin antamaksi aseeksi. Saksassa spekuloidaan, voisivatko sotapakolaiset tuoda helpotusta monilla aloilla, erityisesti hoitoalalla, vallitsevaan ankaraan työvoimapulaan. Puolustusministeriö ei ole kumonnut maavoimien komentajan Alfons Maisin arviota, että Bundeswehr ei kykene puolustamaan edes Saksaa – puhumattakaan, että osallistuisi vakavasti otettavalla tavalla liittolaistensa auttamiseen. Talousja energiaministeri Robert Habeck (vihr.) hakee korvaavia kaasutoimituksia Qatarista. Liiallinen integroituminen saksalaiseen koulujärjestelmään voisi heikentää heidän mielestään lasten kansallista identiteettiä. Kaikkia tulijoita ei rekisteröidä. Uhkaavaksi muuttunut turvallisuustilanne ja Ukrainan aseapupyyntö paljastivat, että Saksan armeija on luultuakin huonommassa kunnossa. de_31032022_20.indd 20 de_31032022_20.indd 20 23.3.2022 9.48 23.3.2022 9.48. Saksa maksaa Venäjälle joka päivä kaasusta, öljystä ja hiilestä 200 miljoonaa euroa