sy ys ku ut a de_30092021_001.indd 1 22.9.2021 11.56. Miksi tästä on niin vaikea puhua. Ratkaisu rajan takana KASVIS RUOKA BUUMI TEEMA Trendiruokaa PAL.VKO 2021-41 00 74 43 -2 11 7 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 21 / 30 . SEKASIN Nuori tarvitsee kuuntelijaa MAAHANMUUTTAJA Tyytyväinen veronmaksaja HOITAJAT Pako alalta 30.9.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 17 /2 1 Vaihtoehto ina nollakasvu tai työperäise n maahanm uuton lisääminen
Vaalikelpoisuus Osuuskunta Tradekan vaalijärjestyksen 3 § mukaan vaalikelpoisia vaalissa ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet Osuuskunnan henkilö jäsenet, jotka eivät ole vajaavaltaisia, Osuuskunnan palveluksessa, Osuuskunnan hallituksen nimittämänä ja jotka on hyväksytty Osuuskunnan jäseneksi 31.10.2021 mennessä. Äänestysaineisto äänestysohjeineen postitetaan kaikille Osuuskunta Tradekan jäsenille ennen vaalin alkua. Lisätietoja Lisätietoja Osuuskunnan vaaleista löytyy osoitteesta www.tradeka.fi/vaalit. Ehdokasasettelu Osuuskunnan vaalijärjestyksen mukaan ehdokkaita vaalissa voivat asettaa vähintään viiden (5) vaalipiirissä äänioikeutetun Osuuskunnan jäsenen muodostamat valitsijayhdistykset. Vaaliliitot Valitsijayhdistykset voivat halutessaan muodostaa vaaliliiton saman vaalipiirin valitsijayhdistysten kanssa. Postivaalissa äänestyslippu palautetaan aineiston mukana olevassa palautuskuoressa Tradekan vaalilautakunnalle. • Pohjois-Suomeen kuuluvat: Oulu ja Lappi ja vaalipiiristä valitaan 11 edustajaa. Eri vaaliliitot eivät saa tehdä liittoa keskenään. Vaaliliitossa voi olla enintään kolme valitsijayhdistystä. Osuuskunnan jäsen on äänioikeutettu vain siinä vaalipiirissä, johon kuuluvassa kunnassa jäsenellä on kotipaikka. Kustakin vaalipiiristä valitaan yhtä monta varaedustajaa kuin varsinaisia jäseniä valitaan. Vaali järjestyksen mukaan Osuuskunnan jäsen voi liittyä vain yhden valitsijayhdistyksen jäseneksi. päivään klo 16:00 mennessä. Nämä 5 vaalipiiriä on muodostettu Suomessa valtakunnallisissa vaaleissa käytössä olevista vaalipiireistä alla olevan mukaisesti. Vaalipiirit Osuuskunnan vaalit käydään viidessä vaalipiirissä Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Keski-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Osuuskunta Tradekan jäsenille Osuuskunta Tradekan edustajiston vaalit helmikuussa 2022 Vaaliaika Osuuskunnan hallituksen päätöksen mukaisesti Osuuskunta Tradekan edustajiston vaalit järjestetään 1.–15.2.2022. • Etelä-Suomeen kuuluvat: Helsinki, Uusimaa, Häme ja ulkomailla asuvat ja vaalipiiristä valitaan 17 edustajaa. Ehdokkaiden ilmoittaminen Valitsijayhdistyksen tulee ilmoittaa ehdokkaaksi asettelujärjestelmän kautta ehdokkaat vaalilautakunnalle joulukuun 17. Valitsijayhdistykset voivat asettaa enintään puolitoista kertaa niin monta vaalikelpoista Osuuskunnan jäsentä ehdokkaiksi vaaleissa kuin vaalipiiristä valitaan jäseniä edustajistoon. Vaalilautakunta Vaalin toteuttamista varten Osuuskunnan hallitus on asettanut vaalilautakunnan, jonka puheenjohtajana toimii Ilkka Sepponen ja sihteerinä Osuuskunta Tradekan vastuullisuusjohtaja Satu Niemelä. Ehdokasasettelu tapahtuu sähköisen ehdokasasettelujärjestelmän kautta: https://tradeka.editaprima.fi/ehdokasasettelu. Postiäänestys päättyy tiistaina 15.2.2022, johon mennessä palautuskuoren pitää olla jätetty postiin. • Keski-Suomeen kuuluvat: Pirkanmaa ja Keski-Suomi ja vaalipiiristä valitaan 14 edustajaa. Sähköinen äänestys päättyy 15.2.2022 kello 24.00. • Länsi-Suomeen kuuluvat: Varsinais-Suomi, Satakunta, Vaasa ja Ahvenanmaa ja vaalipiiristä valitaan 17 edustajaa. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Nimetön 4 1 21.9.2021 18.27. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Vaalin toteuttaminen Vaalit toteutetaan postija sähköisen äänestyksen yhdistelmänä. Vaalitiedotus Virallinen vaalitiedotus tapahtuu sivun www.tradeka.fi/vaalit kautta. Tradeka maksaa posti maksun. Lisätietoja voi pyytää sähköpostitse vaalit@tradeka.fi. Äänioikeutetut Osuuskunta Tradekan vaalijärjestyksen 2 § mukaisesti vaalissa ovat äänioikeutettuja kaikki Osuuskunnan jäsenrekisteriin 31.12.2021 mennessä merkityt Osuuskunta Tradekan henkilöja yhteisö jäsenet. Valitsijayhdistys voi olla mukana vain yhdessä vaaliliitossa. Vaaliliitto perustetaan valitsijayhdistysten välisellä kirjallisella sopimuksella. • Itä-Suomeen kuuluvat: Kaakkois-Suomi ja Savo-Karjala ja vaalipiiristä valitaan 16 edustajaa. Helsingissä 2.9.2021 Osuuskunta Tradekan vaalilautakunta Lue lisää edustajistovaaleistamme www.tradeka.fi/vaalit www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Edustajistoon valittavien lukumäärä Osuuskunnan hallituksen päätöksen mukaisesti edustajistoon valitaan 75 jäsentä ja 75 varajäsentä. Ne, joilla on kotipaikka ulkomailla, äänestävät Etelä-Suomen vaalipiirissä. Vaalissa otetaan huomioon kaikki 21.2.2022 mennessä perille tulleet palautuskuoret
KASVO 24 HOITAJAT Työvoimapula vaikuttaa arkeen ja jaksamiseen. SYYSKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI BUUMI Seitan sentään, sehän onkin kasvista! 34 NUORET Työtä nuorten omilla ehdoilla. 3 Demokraatti 17 /2 1 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 30. POLITIIKKA TEEMA de_30092021_03.indd 3 22.9.2021 15.14
24 20 PINTO SPERAFICO Onnellinen veronmaksaja HOITO PULASSA Hoitajien pako uhkaa + TEEMA Kasvisruokabuumi 55 5 6 8 11 12 14 23 24 32 34 40 41 42 47 48 50 52 63 64 65 72 73 74 de_30092021_04.indd 4 23.9.2021 11.01. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o Palkka+työolot+ johtaminen=ratkaisu sote-alan ongelmiin. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Va. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 14.10. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 17 /2 1 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Kuka päättää Viikon kuva: Mukavaalit Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Tuomas Finne D-analyysi: Uhka on jo ovella D-ilmiö: Kädet loppuvat Alastalon salissa: Nollakasvua Sote-ala: Mistä lisää hoitajia Vallan laita: Suvi-Anne Siimes Soikkanen: Totuuden etsijä Kolumni: Rolf Bamberg Teatteri: Poikaelämän kova laki Kirjat: Saksaa ei hylätty Kirjavisa: Austenin maailma Syvässä päässä: Antton Rönnholm Puheenvuoro: Lasse Laatunen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Pekka Sauri IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Satu Raappana Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Lasse Lehtinen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Kokoomus oli keulassa kuntavaaleissa, mutta toisaalta Hel singissä ei näissä vaaleissa anneta yhtään ääntä. Sanan mukaisesti kyse on hyvinvoinnista. Yksilöiden elämäntilanteet vaihtelevat, ja rat kaisut heijastelevat monenlaisia va lintoja. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Kuntavaalien äänes tysprosentti oli 55, ja mitä alem maksi prosentti tulevissa vaaleissa laskee, sitä varmemmin päättäjä ei tule SDP:stä. Todennäköisesti se toinen on ko koomuslainen tai keskustalainen, jopa perussuomalainen. Eikä yhtään ääntä ole annettu missään muuallakaan. Kahden viikon rypistys lo pussa määrittää lopputuloksen. Niin yksin kertaista se on. Hirtehisesti voisi vastata, että jos me emme niistä innostu, toiset kyllä in nostuvat ja päättävät puolestamme. Ei epäilystäkään siitä, etteikö vaalien varsinainen teema kiinnos taisi suomalaisia. Toimi kausi on neljä vuotta, kuten edus kunnassa ja kunnanvaltuustoissa. Vaalimatemaatikot puolestaan ynnäilevät kuntavaalien ja gallupien perusteella, mikä aluevaalien tulos voisi olla. de_30092021_05.indd 5 22.9.2021 16.40. Aluevaalit ovat lähempänä ih mistä kuin ehkä luulemme. Painetta on, mutta kaikkien käytettävissä oleva aika on rajallinen. Jo kuntavaaleissa äänes täjät pitivät tärkeimpinä vaa liteemoina sosiaali ja terveyspal veluja sekä vanhustenhuoltoa. 21 uudella hyvinvointialueella ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto. Tietysti ha luamme. Minkälaisia sosiaali ja terveyspal veluja kaipaamme, haluammeko turvallisuutta ja oikeudenmukai suutta, tunnetta ja varmuutta siitä, että kyllä se jää kantaa. H istorian ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23.1.2022. Perusasiat ovat sinänsä selvät. Syyskuun lopussa 2021 ”vaali pöhinä” ei ole kuu mimmillaan, mutta puolueet ovat jo käynnistäneet ehdokashankinnan. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Ellet sinä päätä, kokoomuslainen päättää kyllä Pääkirjoitus NIIN YKSINKERTAISTA SE ON. Joulun aikaan Suomi on kampan jamielessä kiinni aina loppiaiseen saakka. Sen jäsenistä äänestetään. Aluevaaleissa pienimmiltä alueilta valitaan 59 valtuutettua ja suurim milta 79. Halukkaiden ehdokkaiden lisäksi vaalien haasteisiin lukeutuu ajankohta, tammikuun loppupuoli. Ha luamme, että voimme hyvin ja että läheisemme voivat hyvin. Aikaa on noin joulukuun puoleen väliin. MISTÄ MOTIVAATIO vaaleihin, eh dokkaaksi lähtemiseen, kampanja työhön tai ihan vain äänestämiseen. Siitä tule vissa vaaleissa on kyse kaiken etäi seltä kenties tuntuvan hallintopu heen taustalla. Parhaillaan muun muassa kansanedustajat pohtivat, osallis tuako myös aluevaaleihin
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , A le xa nd er N em en ov de_30092021_06.indd 6 22.9.2021 17.01
Presidentti Vladimir Putinia tukeva Yhtenäinen Venäjä -puolue sai 450-paikkaiseen duumaan 2/3 osan perustuslaillisen enemmistön. Jo kampanjoinnissa valtaapitävät pelasivat varman päälle, kun todellisen opposition ehdokkaiden osallistuminen vaaleihin tehtiin käytännössä lähes mahdottomaksi. de_30092021_06.indd 7 22.9.2021 17.01. 7 Demokraatti VÄSYNEET VAALIT Venäjä valitsi duuman edustajat kolmipäiväisissä vaaleissa, jotka laajalti tuomittiin vilpillisiksi
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo pohtii tulevalle vaalikaudelle kokonais veroasteen laskemista kahdella prosenttiyksiköllä – siis sillä edellytyksellä, että kokoomus sattuisi olemaan hallituksessa asiasta päättämässä. de_30092021_08.indd 8 22.9.2021 15.20. Julkisen vallan vastuun nostaa esille myös valtio-opin professori Henri Vogt Turun yliopistosta. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Kallis vaaliheitto Värisuora V IIK O N LU KU 216 miljoonaan. – Tämä ei liity valovoimaisiin johtajiin vaan yleisiin näkemyksiin puolueista, Vogt sanoo STT:lle. NORJASSA TYÖVÄENPUOLUE voitti suurkäräjävaalit ja työväenpuolueen puheenjohtaja Jonas Gahr Störe nousee pääministeriksi sisarpuolueita johtavien Sanna Marinin, Ruotsin Stefan Löfvenin ja Tanskan Mette Frederiksenin rinnalle. Hän arvioi, että koronapandemia on korostanut valtiollisen ohjauksen tärkeyttä. Lindtman ei usko, että näin suuri summa katettaisiin niin sanotuilla dynaamisilla vaikutuksilla. Majander arvioi, että suhtautuminen talouspolitiikkaan on muuttunut maailmanlaajuisesti myönteisemmäksi poliittiselle vasemmistolle. Oma mutu kentältä on, että sallivalla ilma piirillä on tässä osansa. – Skandinaviassa demaripuolueilla on hyvät mahdollisuudet pysyä seuraavissa vaaleissa ykköspuolueena, mutta paluuta vanhaan mahtiasemaan ei ole kellään. Hän kysyykin, mistä tämä julkiseen talouteen vaikuttava summa otetaan – eli säästetään. MIKKO SUOMALAINEN FACEBOOKISSA Mielestäni SDP:n pitäisi nostaa koko päihdepolitiikan ja tukijärjestelmän uusinta. – Perinteiselle sosialidemokraattiselle, yhteiskunnan palveluita ja julkisen vallan vastuuta korostavalle linjalle on paljon enemmän tilaa kuin kymmenen vuotta sitten. Nuorilla päihteiden käyttö on vähenty nyt paitsi kannabis. NIKO ESKELINEN FACEBOOKISSA POLITIIKKA Maailmanpankin mukaan ilmaston muutoksen seuraus ten takia vuoteen 2050 mennessä ilmastosiirtolaisten määrä voi nousta SUHTAUTUMINEN TALOUSPOLITIIKKAAN ON MUUTTUNUT MYÖNTEISEMMÄKSI POLIITTISELLE VASEMMISTOLLE. Tarkoitan sitä, että kannatus nousisi yli 30 prosentin ja pääsisi sanelemaan politiikkaa. Puoluekentän suuri trendi on edelleen sirpaloituminen, sanoo poliittisen historian dosentti Mikko Majander STT:lle. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on kaivanut taskulaskimen esille ja arvioi Orpon veropuheiden hinnaksi noin 4–5 miljardia euroa. Jos tässä työssä nähdään kannabiksen laillis taminen hyvänä, go for it. Vogtin mukaan sosialidemokraatteja Pohjoismaissa tukevat niiden pitkät juuret. Vogt arvioi, että demaripuolueet ovat onnistuneet hyödyntämään kokemusta epätasa-arvosta. Kun Pohjoismaat arvioidaan menestyneimpien yhteiskuntien joukkoon, tämä sataa hyvinvointivaltioita ajaneiden puolueiden laariin. – Demarit ovat onnistuneet tekemään siitä numeroa, että jotkut rikastuvat pohjattomasti samalla, kun toisilla on vaikeaa. HELENA MARTTILA TWITTERISSÄ Mikäli päihde politiikkaa halut taisiin tehdä portti teorian pohjalta, silloin olisi loogista kieltää myös viina. Kuulosta hyvältä mutta kalliilta
Koulutuksesta leikkaaminen taas on yhtä lyhytnäköistä kuin kansa kunnan yhteisiin housuihin pissiminen, muistuttaa Demokraatin väki. Opetusministeri Li Anderssonin mukaan koulutuksen laatua ja tasaarvoa vahvis tetaan tällä hallituskaudel la yli 300 miljoonalla eurol la. On tärkeää hyödyntää julkisen talouden vahvistamiseen myös verotusta. Valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Pia Viitanen (sd.) sanoo arvonnousuveron vähentävän verovälttelyä. Koulutussäästöjen satoa korjataan valitettavasti vielä pitkään, vaikka Ma rinin hallitus on satsannut lisärahaa koulutukseen. – Nyt tarvitaan yhteisponnistusta hallitus-oppositio-akselilla, koska tavoitteen saavuttaminen edellyttää yli hallituskausien sitoutumista ja yhteistyötä tiekartan laatimiseksi, kansanedustaja Hussein alTaee (sd.) sanoo. Erot oppimistuloksissa ja eriarvoistuminen liitty vät suurelta osin resurssien riittämättömyyteen. – Tällä verolla Suomi voi verottaa täällä kertyneitä omaisuuden tuottoja myös silloin, kun omaisuus myydään Suomesta muuton jälkeen. Samaan aikaan – vuosina 2012– 2018 – on OECD:n raportin mukaan koulutuksen rahoitus laskenut Suomes sa – toisin kuin useimmissa muissa kyseisen vertailun teollisuusmaissa. Keinoja ei selonteossa mainita. Korjaustoimilla muun muassa vähennetään sosioekonomisen taustan vaikutusta oppimistulok siin. Talous, veroratkaisut, hallituksen haukkuminen ja melkein maahanmuuttokin tulivat kuin yhdestä puolueesta. HALLITUS LAAJENTAA ja tiivistää veropohjaa. de_30092021_08.indd 9 22.9.2021 15.20. MIKÄ ON se ideologinen ero, joka mahtuisi kokoomuksen ja perussuomalaisten näkemysten väliin. Suo messa on ainakin toista vuosikymmentä puhuttu osaamisen merkityksestä pienelle maalle. Veromalli on käytössä useimmissa länsimaissa, Pia Viitanen sanoo. VEROT KEHITYSAPU Kaukana siintää 0,7 Kuin sisarukset Parempaa verotusta SUOMI TAVOITTELEE yhä kehitysyhteistyömäärärahojen tason nostoa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Siinä 1 + 1 on paljon enemmän kuin osiensa summa. 9 Demokraatti POLITIIKKA PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari KISMITYS KISMITYS Isot edellä Pienet perässä Hyvät koulutus leikkaajat, olette aika farssi. Purraa ja Orpoa itsäänkin näytti välillä naurattavan, kuinka kuin yhdellä suulla pantiin asioita kuntoon. Tuoreessa valtioneuvoston selonteossa Kehityspolitiikan ylivaalikautiset periaatteet on linjattu 0,7 prosentin tavoitevuodeksi 2030. Arvonnousuvero, niin sanottu maastapoistumisvero, äläytti etenkin kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpoa, joka sanoi peruvansa veron – jos kokoomus johtaa seuraavaa hallitusta. Puheenjohtajat Riikka Purra ja Petteri Orpo olivat Politiikan toimittajat -yhdistyksen vieraana. Arvonnousuverolla voidaan lisätä verotuloja vuosittain kymmenillä miljoonilla euroilla. Hyvät koulutusleikkaa jat, koulutukseen panos taminen on kuin laittaisi rahaa kansankunnan yhtei seen pankkiin kasvamaan korkoa. Tätähän Suomi on tavoitellut 1970-luvulta saakka
Venäjän vilpillisten vaalien todellinen tulos on, että duumasta tuli aikaisempaa vahvemmin Putinin tahtoa toteuttava kumileimasin ja venäläisistä suuri osa on aikaisempaa tyytymättömämpiä. ”Tietä käyden tien on vanki. Tällä kertaa Putin ei luottanut vaaleissa edes niin sanotun systeemiopposition – vaaleihin hyväksyttyjä, mutta Putinille myönteisiä puolueita – lojaalisuuteen, vaan Yhtenäinen Venäjä -puolueelle järjestettiin perustuslaillinen eli 2/3 enemmistö duuman eli parlamentin alahuoneen paikoista. 7. Todelliselle oppositiolle ei annettu mahdollisuuksia pärjätä. Minkä maalainen on pörssimaailmaa viime aikoina ravisuttanut kiinteistöyhtiö Evergrande. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP AAAAARRRGHH! Tarzan tai ees joku, auttamaan! 10 VIS V 1. Kuka. Missä maassa pidettiin historian ensimmäiset talviolympialaiset. 9. Sen verran kaukana reilu viikko sitten pidetyt duuman vaalit olivat länsimaisesta vaalikäsityksestä. Kun puhumme auringon koronasta, mistä puhumme. Minkä lajin kansainvälinen kattojärjestö on FIVB. 5. Vaaleihin ei päästetty yhtään valtakunnallisesti merkittävää Putinia kritisoivaa oppositiopoliitikkoa. Oike at vas tau kse t: 1) Vuo nna 198 1 2) Kiin ala inen 3) Esk o Aho 4) Joo nas ”Jo nni ” Myy rä vuo sin a 192 ja 192 4 5) Tov e-e lok uva sta par haa n ohj auk sen Jus sin tän ä vuo nna voi tta nut ohj aaj a Zai da Ber gro th 6) Ran ska ssa , Cha mon ix´ ssa 7) Aur ing on ulo mm ast a kaa suk ehä stä 8) Eur oopas sa (Irl ann iss a) 9) Aar o Hel laa kos ki 10) Len top allo n NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Vitsidemokratia V aali-sana pitäisi keksiä Venäjällä uudestaan. Vapaa on vain umpihanki.” runoili muuan suomalainen. 10. 4. 6. Se oli huikeasti parempi kuin mitä esimerkiksi äänestyspäivien ovensuukyselyissä oli luvassa Yhtenäinen Venäjä -puolueelle. Minä vuonna ilmestyi suurta kohua herättänyt Tamminiemen pesänjakajat -kirja. de_30092021_10.indd 10 22.9.2021 15.19. 3. Jälleen kerran – aikaisempaa härskimmin – presidentti Vladimir Putinin hallinto ja valtapuolue Yhtenäinen Venäjä runnoivat läpi haluamansa tuloksen. Kuka on kirjoittanut uutuusteoksen Vuosisadan asekauppa – Hornetien nousu Suomen taivaalle. Missä maanosassa on syntynyt kirjailija Samuel Beckett. Kuka juhlii kuvassa. 8. Lisäksi oikeuden päätöksellä kiellettiin internetin hakukoneita näyttämästä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin tukijoiden ajaman, niin kutsutun älykkään äänestämisen menetelmään liittyviä tuloksia. Kuka on ainoa suomalainen kaksinkertainen keihäänheiton olympiavoittaja. 2
Kun ajattelee helsinkiläisten ikärakennetta, meidän pitäisi pystyä puhuttelemaan enemmän nuoria. Olennaista on hyvä meininki kaikessa tekemisessä. Auttaa muita ihmisiä onnistumaan. Ilman sitä uusien jäsenien saaminen on vaikeaa. Ehkä Helsingissä demarien politiikan linja on liian sovitteleva, kun yritämme kunnallispolitiikassa ymmärtää eri osapuolia ja heidän näkökulmiaan. Voimaeläimesi on kotka. Miksi. Mutta ainakin omasta mielestäni kunnallispolitiikan hienous on juuri tuo yhdessä ongelmien ratkominen, ilman hallitus vastaan oppositio -asetelmaa. Mikä on tärkeintä toiminnanjohtajan työssä. Ne myös edustavat toivoa ja vapautta. Sovittelija Olennaista on tekemisen hyvä meininki. Nyt vastuu on isompi ja työmaana koko kaupunki. Tällaiset matalan kynnyksen tilaisuudet ovat tärkeitä. Helsingin kaltaisessa isossa kaupungissa tapahtuu kaikkea niin paljon, että jokaiselle valtuutetulle ja lautakunnan jäsenelle löytyy oma asia, jota haluaa ajaa. Olet koulutukseltasi kulttuurituottaja, näkyykö tämä uudessa tehtävässä. Esimerkiksi asuntopolitiikka on erityisesti heitä koskeva aihe. 11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja iStock KUNNALLISPOLITIIKAN HIENOUS ON YHDESSÄ ONGELMIEN RATKOMINEN. Työ on tuttua, kun olin aiemmin Itäkeskuksen sosialidemokraattien puheenjohtajana. Kotkat ovat uskollisia ja uteliaita. Siitä ei revitä otsikoita, eikä keskitien kulkijoita palkita vaaleissa. Taas uskaltaa miettiä uusia juttuja. Lisäksi tuntuu, että koronasta ollaan vähitellen pääsemässä eroon. Mikä meno Tuomas Finne, Helsingin so siali demokraattien uusi toiminnanjohtaja. Millä keinoin SDP:n kannatusta kasvatetaan Helsingissä. de_30092021_11.indd 11 23.9.2021 11.27. Hyvät muutoksen tuulet. Toivottavasti työelämä, etätyö ja uudet tekniset apuvälineet kehittyvät aikaisempaa ihmisystävällisemmiksi ja auttavat hallitsemaan työtä. Mielestäni on väärin syyttää äänestäjiä passiivisuudesta, jos poliittiset puolueet eivät itse tarjoa kiinnostavia tapahtumia. Jo Itä-Helsingissä järjestin tilaisuuksia, joissa ihmiset pääsivät puhumaan omista asioistaan ja politiikasta päättäjien kanssa. Siirryn toiminnanjohtajaksi Työväen Sivistysliiton tuottajan työstä. Jännittävä nähdä, minkälaiseksi työelämä muuttuu
Toisin sanoen huoltosuhde eli veronmaksajien ja huollettavien suhde muuttuu yhteiskunnalle raskaaksi. Siellä työvoimapula vaikuttaa jo työntekijöiden jaksamiseen. KONKREETTISIMMIN TILANNE näkyy hoitoaloilla. Työvoiman osalta tulevasta kehityksestä saa esimakua jo nyt. Toki vaihtoehtojakin maahanmuutolle on. Vuoteen 2050 mennessä työikäisiä on lähes 230 000 vähemmän kuin tällä hetkellä. Samalla ikärakenne muuttuu. Hoitoalojen ongelmaa ei perusteltu palkankorotus ratkaise. Ketä kiinnostaa ala, jolla riittämätön palkkaus yhdistyy vastuuseen ja usein kohtuuttomaan työmäärään. ”Hörhöjä” on muun muassa vaade maahanmuuttajan 3 000 euron kuukausiansioista. Kun korulauseista riisuu kaikki hörhöt, tulos on se, että työperäistä maahanmuuttoa ei haluta. Toimia tarvitaan jo nyt, sillä ne vaikuttavat vasta vuosien viipeellä. Summaa voi verrata suomalaisten kuukausipalkan mediaaniin, joka on hieman alle tuon 3 000 euroa. Edessä on kierre, joka tulee syntyvyyden laskusta, väestön vanhenemisesta ja työikäisen väestön vähenemisestä. Nykyinen puheenjohtaja Riikka Purra ei ole uskaltanut muotoilla asiaa näin suoraan. Käsipareja tarvitaan lisää, tai alalta alkaa joukkopako. Työvoimapula tarjoaa ennakkomakua edessä olevista ongelmista. Luvut ovat paljastavia. Oman lisämausteensa ja rasituskertoimensa toi alalle korona. K estävyysvajeesta on puhuttu Suomessa vuosikausia olettamuksella ”onneksi se realisoituu vasta tulevina vuosikymmeninä”. analyysi de_30092021_12.indd 12 23.9.2021 11.34. Samalla aikajänteellä (2018–2050) yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 80 prosenttia. Perussuomalaisten edellinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi suoraan, että hän hyväksyy kehityksen, jossa Suomen kasvusta voidaan tinkiä. TYÖVOIMAPULA JA huoltosuhteen heikkeminen ovat lukujenkin valossa sellainen yhtälö, että sen ratkaisu vaatii osaltaan työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Tehyn viime vuoden lopulla teettämän erikoissairaanhoitoon suunnatun kyselyn mukaan alan vaihtoa harkitsee lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista tehyläisistä. Työperäisestä maahanmuutosta tai Suomen työttömien ”reservin” hyödyntämisestä ei löydy nopeaa ratkaisua. Kestävyysvaje on oven takana HUOLTO SUHTEEN HEIKKE NEMINEN REALISOITUU VUODEN 2030 JÄLKEEN. Tilannetta vaikeuttaa se, että hoitoalojen pitkään jatkuneet ongelmat näkyvät jo alan opiskelijamäärissä. Moni ala valittaa työvoimapulaa ja pitää sitä kasvun esteenä. On hämmentävää, että moni perussuomalaisten kansanedustaja – jotka saavat eduskunnassa kaiken mahdollisen tiedon asiasta – vastustaa maahanmuuton lisäämistä. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Tilastokeskuksen vuoden 2019 väestöennusteen mukaan vuonna 2050 Suomessa on yksi 65 vuotta täyttänyt kahta työikäistä kohden. Kuten Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo tämän lehden haastattelussa: ”nuoret eivät ole tyhmiä”. Valtiovarainministeriön viime vuoden selvityksen mukaan vuoden 2030 jälkeen väkiluku kääntyy laskuun. Huoltosuhteen heikkeneminen alkaa realisoitua kovemman kautta vuoden 2030 jälkeen
Muun muassa Maailman terveys järjestö WHO on arvioinut, että mitä pienempi maailman laajuinen korona rokotekattavuus on, sitä pahempia koronapandemian globaalit vaikutuk set ovat. . M ait a de_30092021_13.indd 13 23.9.2021 9.10. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Länsimaat ovat rokoteitsekkäitä G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Ku va : iS to ck / Lä hd e: A m ne st y 150 100 50 . maailman viidestä miljardista rokoteannoksesta on käytetty 10 maassa 75 % . . Monessa köy hässä maassa suuri osa väestöstä ei ole saanut edes ensimmäistä koronapiikkiä. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. M aa ilm as sa on 19 4 its en äis tä va ltio ta . . Solidaarisuus on vieras sana korona rokotteissa. 13 Demokraatti Tähän mennessä tuotetuista 5,76 miljardista rokote annoksesta vain 0,3 % on jaettu matalan tulotason maissa. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: YLE Lähde: Kauppalehti Arvostamme suomalaista työtä. Moni länsimaa pohtii jo kansalaistensa rokottamista kolmanteen kertaan koronaa vastaan. Niissä asuvista on rokotettu koronaa vastaan vain 1 % Sopiminen Teollisuusliitto arvioi, että Tekno logiateollisuuden työnantajat ry ei ole vielä neuvottelukypsä. Vaalipuhe Eduskuntavaalit ovat jo vuonna 2023 ja niihin liittyvät veronalennus puheet ovat alkaneet
Suomea uhkaavasta kestävyysvajeesta ja työikäisen väestön määrän nopeasta vähentymisestä on puhuttu jo vuosikausia. Emmekä ehkä ole nähneet kaikkia työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien kerrannaisvaikutusten hyötyjä. Kopra pitää tilannetta uhkaavana. Teksti Simo Alastalo ja Heikki Sihto / Kuvitus ja grafiikka Arja Jokiaho ja iStock ”M eillä on ottanut monia muita maita pidempään sisäistää, että emme Suomessa enää pitkään pärjää pelkästään omalla väellä. Ongelmia on yhä alkaen ulkomaalaisten houkuttelusta ja kankeasta työlupaprosessista, työministerin valtiosihteeri Ville Kopra pohtii. Asia ei ole uusi. Vaihtoehtona voi olla talouskasvun hyytyminen. 14 Demokraatti ILMIÖ Kädet loppuvat Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu työvoimapulaan ja kestävyysvajeeseen. Hän näkee ratkaisuna työperäisen maahanmuuton merkittävän lisäämisen, nykyisen määrän kasvattamisen kaksinkertaiseksi vuositasolla – seuraavan 15 vuoden ajan. de_30092021_14.indd 14 23.9.2021 11.35. Suomessa on pulaa niin huippuosaajista kuin myös vähemmänkin koulutetuista
de_30092021_14.indd 15 23.9.2021 11.35. 15 Demokraatti KANSAINVÄLISEN REKRYTOINNIN PITÄÄ OLLA EETTISTÄ
Asiaan liittyvä keskustelu on meillä polarisoitunutta ja mustavalkoista, kun perussuomalaiset suhtautuvat maahanmuuttoon erittäin kriittisesti, Antti Palola sanoo. Palola myös muun muassa nopeuttaisi lupaprosesseja, houkuttelisi ulkomaalaisia opiskelijoita jäämään Suomeen, kehittäisi kotoutusprosesseja sekä panostaisi koulutukseen, niin maahanmuuttajien kuin myös kantasuomalaisten ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Hänen mielestään osa päättäjistä – maahanmuuttoa vastustavat – tahallisesti vääristelee tilastoihin perustuvaa tulevaisuuden uhkakuvaa. – Suomen ilmapiiri antaa aika negatiivisen kuvan Suomesta. Tämä on vaarana etenkin perinteisessä työntekijätyössä. Ja antaa myös itselleen sapiskaa työmarkkinajärjestön edustajana. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Hän itse puhuu ennemmin kansainvälisestä rekrytoinnista kuin työperäisestä maahanmuutosta. Jotta Suomi pärjää kilpailussa esimerkiksi hoitajista, meillä pitää olla tarjottavana kilpailukykyinen palkka ja koulutusta vastaava työ, Palola painottaa. Hän korostaa kansainvälisessä rekrytoinnissa tapauskohtaisen ennakkotarkastuksen ja jälkiseurannan merkitystä. Aina kun näistä tapauksista kirjoitetaan, se käännetään potenssiin kymmenen voimalla vastustamaan työperäistä maahanmuuttoa. Ay-liikkeen suhtautuminen asiaan muuttui myönteisemmäksi jo viime vuosikymmenellä. – Esimerkiksi terveydenhoitoalalla on globaali huutava pula työntekijöistä. Myös STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää Suomessa käytävää maahanmuuttokeskustelua monella tavalla latautuneena, aina käytettyjä nimityksiä myöten. – Suhtautuminen saatavuusharkintaan jakaa ammattiyhdistysliikettä. Se ei ainakaan paranna Suomen houkuttelevuutta muuttoa miettivien silmissä. Siihen vielä usein sotketaan humanitäärinen maahanmuutto turvapaikanhakijoineen. Toivon poliitikkojen lisäksi myös elinkeinoelämän osallistuvan nykyistä aktiivisemmin keskusteluun, Ville Kopra sanoo. Aikanaan pelko halpatyövoiman tulosta oli kyllä todellinen, mutta itse näen, toki jälLä hd e: Ti la st ok es ku s % de_30092021_14.indd 16 23.9.2021 11.35. Palola suhtautuu kaksijakoisesti ”duunarihommia” koskevaan saatavuusharkintaan – oleskelulupakäytäntöön, joka edellyttää, että EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevalla työntekijällä on työpaikka, johon ei löydy sopivaa työvoimaa suomalaisilta työmarkkinoilta. On tarkka paikka, että muutos ei tee suurta hallaa nykyisille toimintamalleille, Kopra sanoo. Tuolloin esimerkiksi ammattiyhdistysliike vastusti maahanmuuton vapauttamista. Palola kertoo itsekin saaneensa kielteistä palautetta, kun hän on puhunut maahanmuutosta. Kansainvälisen rekrytoinnin tarpeesta huolimatta Palola muistuttaa, että jo nyt Suomessa asuvissa ulkomaalaisissa on työvoimareservia, joka pitäisi saada paremmin työelämään mukaan. Mutta ikävästäkin palautteesta huolimatta maahan70 60 50 40 30 20 10 Ikäryhmien osuus väestöstä 1970–2018 ja ennustettu osuus 2019–2070, prosenttia 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 0–14 15–64 65– muutosta täytyy puhua. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Kopra ihmettelee asiaan liittyvää poliittista keskustelua. Lisäksi kärjistävä keskustelu saattaa vähentää intoa erilaisten näkökulmien esittämiseen. Myös Palola näkee ammattiyhdistysliikkeen pelon kahden kerroksen työmarkkinoista perusteltuna. – Monella työpaikalla on edelleen hyvinkin jakautunut suhtautuminen ulkomaalaisiin. Halpatyömarkkinoita hän ei hyväksy. Ville Kopra kuitenkin pitää ammattiyhdistyliikkeen huolta oikeana. Hän näkee ulkomaalaisiin liittyvän asenteellisen ilmapiiriongelman paljon laajemmaksi kuin vain työelämää koskevana. – Samalla pitää tuoda esille mitä kaikkea tehdään työvoiman hyväksikäytön estämiseksi. – Työperäinen maahanmuuttokin on Suomessa vahvasti tunnelatautunut ilmaus. Jo 2000-luvun alkupuolella pelättiin halvan työvoiman tulvaa Suomeen, kun Itä-Euroopan maita liittyi jäseneksi Euroopan unioniin. PALOLA PAINOTTAA, että kansainvälisen rekrytoinnin pitää olla eettistä. – Kyse on nyt työperäisen maahanmuuton merkittävästä kasvattamisesta. Se voidaan tehdä monella eri tavalla. Mutta asia on tärkeä ja siitä pitää puhua. Asiaan liittyvää tietoa ja ymmärrystä tarvitaan lisää
17 Demokraatti kiviisaasti ajatellen, että se tuolloin arvioitiin liian suureksi. Meillä on tähän saakka ollut liian vähän palveluita työttömille, niin sanottu köyhän miehen Pohjoismainen työvoimamalli. Tärkeää on kehittää opiskelumahdollisuuksia työuran aikana ja etenkin töiden ohessa – valtion ja työnantajien tukemana. – En kannata degrowth-näkemyksiä. Toki voidaan esittää laskelmia jonkinlaisesta talouskasvusta, joka seuraisi rajojen sulkemisesta, mutta helpommin ja parempaa talouskasvua saadaan sallimalla maahanmuutto, Maliranta sanoo. PERUSSUOMALAISET JATKAA uuden puheenjohtajansa Riikka Purran johdolla tiukkaa suhtautumistaan työperäiseen maahanmuuttoon. Ymmärrän, että tarvitsemme talouskasvua hyvinvointijärjestelmämme rahoittamiseen ja toisaalta näihin demografisiin haasteisiin, joita meillä on ikääntymisen myötä, Purra sanoo. Tarvitsemme tulevina vuosikymmeninä lisää käsipareja. Tähän osaltaan liittyy Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen perustaminen. Nyt Suomeen saapuvien maahanmuuttajien jälkeläisetkin ovat osa ratkaisua. Riikka Purra pitää talouskasvusta kiinni. Purraa puheenjohtajana edeltänyt Jussi Halla-aho puhui muutama vuosi sitten harmaantumisen sallimisesta. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Mika Malirannan mielestä perussuomalaisten nihkeä suhde työperäiseen maahanmuuttoon ei perustu realistiseen tilannekuvaan. Työntekijöiden osaamisen paranemisesta hyötyvät kaikki, Kopra muistuttaa. – Ei se ole johdonmukaisuudeltaan ihan täydellinen ajatus. Kopra uskoo koronan sotkeneen ainakin hetkellisesti työmarkkinoita, kun monet ovat joutuneet vaihtamaan alaa. Toivon, että asiaa osattaisiin katsoa vähän pitkäjänteisemmin. TÄMÄ ON WIN-WIN -TILANNE. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 joulukuussa suomalaisten palkkaja palkkiotulojen mediaani oli 2 958 euroa. – Itselläni on kova odotus suunniteltujen työvoimatoimien vaikutuksista. Mistä tahansa yksittäisestä toimenpiteestä voidaan sanoa, että se ei ratkaise ongelmaa. TÄMÄN HETKEN tilanne ei välttämättä kuitenkaan ole niin paha kuin monista työvoimapulaa manaavista kommenteista voisi päätellä. Riikka Purran tiukka maahanmuuttolinja ei Malirannan mukaan aivan istu yhtäaikaiseen ajatukseen talouskasvun kannattamisesta. Nyt tähän panostetaan ja uskon esimerkiksi rakennetyöttömyyden merkittävään pienenemiseen. Vähäiseksi jäävä työperäinen maahanmuutto uhkaa hallituksen ja monien asiantuntijoiden mukaan harmaannuttaa Suomen ja pahentaa julkisen talouden alijäämää. Mutta ongelma on niin vaikea, että mitään keinoa ei ole varaa jättää käyttämättä. Niiden toimivuudesta on olemassa paljon tutkimustietoa. – Huoltosuhteen heikkenemistendenssi on näköpiirissä ja yhtälö lähentelee kestämätöntä. de_30092021_14.indd 17 23.9.2021 11.35. Otetaan taskulaskin esiin ja lasketaan mitä opiskelujen tukeminen maksaa. Kopra muistuttaa, että yhteiskunnan lisäksi työntekijöillä itsellään ja etenkin työnantajilla on suuri vastuu ihmisten työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämisessä. – Tällaisessa ajattelussa olen aistinut työnantapuolella vähän kitkaa. Puolueen näkemyksen mukaan Suomen tulisi ottaa vastaan EUja ETA-alueen ulkopuolelta vain 3 000 euron tuloihin yltäviä työntekijöitä, jolloin tulijat täyttäisivät erityisasiantuntijan oleskeluluvan tulorajan. Kopra myös uskoo, että Suomen isosta työttömien reservistä löytyy oikeilla toimilla hyvää työvoimaa. Purran edeltäjä Jussi Halla-aho suhtautui harmaantumiseen muutaman vuoden takaisissa lausunnoissaan myönteisesti. Kopra pitää koulutuksen kehittämistä olennaisena keinona lisätä työvoiman tarjontaa. Samalla hän muistuttaa, että kasvun eväitä syövät parhaillaan myös julkisen talouden kroonistuneet alijäämät ja korkea velkaantumisaste
Miten ihmisiä integroidaan yhteiskuntaan. Käytännössä väestön ikääntyminen ilman lisätyövoimaa tarkoittaisi talouskasvun hidastumista tai jopa nollakasvua. – Määrälliset tavoitteet voisivat olla kunnianhimoisempiakin. Maliranta kohentaisikin englannin kielen asemaa. Ja erityisesti kalliin asumisen alueella se auttamatta vaikuttaa siihen, että ihminen on sosiaaliturvan tarpeessa. de_30092021_14.indd 18 23.9.2021 11.35. – Perussuomalaisten lähtökohta on aina siinä, että meidän pitää ratkaista näitä meidän asioitamme suomalaiset edellä. Purra ratkoisi hoitajapulaa muun muassa keskittymällä työn kuormitukseen ja työoloihin. – Olen perehtynyt talouskasvun hyvinvointivaikutuksiin ja nollakasvuvaihtoehto ei houkuta millään tavalla. Mika Maliranta pitää hallituksen tavoitteita oikeansuuntaisina. Tämä on tietenkin inhimillisesti ikävää mutta myös kansantaloudellisesti järjetöntä. VALTION TULISI Purran mukaan huolehtia koulutuspolitiikasta, joka varmistaa riittävän määrän ammattitaitoista työvoimaa oikeille aloille. Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka haluavat paremman elintason itselleen ja perheelleen, ja Suomi on maa, jolla on sen tarjoamiseen edellytykset. Suomen pitäisi kuitenkin tehdä itsestään jotenkin houkuttelevampi huippuosaajille. Maliranta huomauttaa, että suuri osa maahanmuutosta on ennemmin tai myöhemmin työperäistä. Kun puhutaan työvoimapulasta, niin meidän tulee tarkastella sektoreita sektori kerrallaan. Hallitus hiihtää perussuomalaisten kanssa eri laduilla. En tiedä onko se realistista taloudellisesti tai poliittisesti. NOLLAKASVU EI HOUKUTA MILLÄÄN TAVALLA. – Jos meillä olisi enemmän ulkomailta tulevia opiskelijoita, opiskelupaikkojen määrää pitäisi lisätä. On valtava määrä samanlaisessa tilanteessa olevia maita kuin Suomi, Maliranta sanoo. Tämä ei ole pelkästään taloudellinen vaan myös arvoihin liittyvä eettinen kysymys. Maliranta katsoo Ruotsia julkisen talouden rakenteellisen alijäämän näkökulmasta. – Suurin osa matalapalkkasektorille tulevista työperäisistä maahanmuuttajista ei pääse lähellekään 3 000 euron rajaa, eli heidän palkkansa jää hyvin alhaiseksi. Perussuomalaiset ei hänen mukaansa erityisesti tavoittele työperäistä maahanmuuttoa. Syy on hänen mukaansa maahanmuuttajien suuri osuus. Esimerkiksi hoitoalalla työvoimapula viittaa ennen muuta siihen, että alalta pakenee ihmisiä pois. Ruotsia on käytetty suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa varoittavana esimerkkinä sosiaalisista ongelmista. Sen takia et saa minulta nyt kakaistettua ulos varsinaiseen työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä linjauksia, koska me olemme toistaiseksi pyrkineet osoittamaan näiden hallituksesta ja kokoomuksesta tulevien linjojen tyhjyyden ja virheelliset uskomukset. Samassa ajassa ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden osuus halutaan kolminkertaistaa ja nostaa Suomeen opintojensa jälkeen työllistyvien osuus 75 prosenttiin. – Tätä ei missään määrin ratkaise työperäinen maahanmuutto. Opiskelijamäärän kasvattamista haittaa puolestaan korkeakoulujen aloituspaikkojen valmiiksi alhainen määrä. – Itse tuon aina erilaisia näkökulmia. Purran mukaan hallituksen nykypolitiikka ei houkuttele Suomeen hyväpalkkaisia huippuosaajia. Eräs kehityksen seuraus on Purran mukaan jo nähtävillä esimerkiksi rakennusalalla, jossa hän sanoo Uudenmaan jäävän palkkakehityksessä jälkeen muusta Suomesta. Suomen kilpailuasetelmaa heikentää esimerkiksi suhteessa Ruotsiin ja Tanskaan vaikea kieli. – Tämä sama ilmiö näyttäytyy myös ravintola-alalla. Purra ei kerro mikä olisi sopiva määrä 3 000 euron tulorajan täyttäville maahanmuuttajille. – Merkittävä osa Ruotsin julkisen talouden hyvästä tilanteesta perustuu vuosikymmeniä jatkuneeseen maahanmuuttoon. – Suomessa on korkea verotus ja ei niin kilpailukykyinen palkkataso, joten se, että Migrin prosesseihin laitetaan hieman lisää rahaa, ei tätä asiaa tule varsinaisesti muuttamaan. Ongelmien mittakaava on oma kysymyksensä, jota julkisuudessa myös kärjistetään. Alijäämä on naapurissa paremmalla tolalla kuin meillä. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Ajatus sopii talouskasvua paremmin perussuomalaisten tiukkaan maahanmuuttolinjaan. Eihän tämä helppoa ole. – Se, muuttuuko maahanmuutto työperäiseksi, riippuu siitä mitä täällä tehdään. Työperäinen maahanmuutto pyritään vähintään kaksinkertaistamaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Maliranta näkee asian ennen muuta arvomaailmaan liittyvänä kysymyksenä. Tämä on win-win-tilanne. RIIKKA PURRAN mukaan perussuomalaiset ei vastusta yhteiskuntaan integroituvia maahanmuuttajia, jotka tulevat palkallaan toimeen
19 Demokraatti OSA PÄÄTTÄJISTÄ TAHALLISESTI VÄÄRISTELEE TILASTOIHIN PERUSTUVAA TULEVAISUUDEN UHKAKUVAA. de_30092021_14.indd 19 23.9.2021 11.35
Prosessia ja paperityötä helpotti kokemus opiskelusta ja työskentelystä ulkomailla jo ennestään. – Ajattelin, että aikaero vaikuttaa jotenkin aisteihini, mutta seuraavana päivänä sama pimeys jatkui, ja sitä seuraavana ja sitä seuraavana päivänä, hän muistelee. Kun tehdään töitä, sitä tehdään tosissaan, eikä tehdä järjettömän pitkiä päiviä. Mutta eroavaisuudet tekevät elämästä vain mielenkiintoisemman, hän pohtii. Pariskunta halusi kuitenkin takaisin kotimaahan, kun tytär teki tuloaan. It-alan ammattilainen Pinto Sperafico kuuluu juuri niihin kansainvälisiin osaajiin, joita Suomi kaipaa kipeästi lisää puhuttaessa työperäisestä maahanmuutosta. Pinto Speraficon koko perhe marssi haastatteluun Suomen suurlähetystöön Brasiliassa tarvittava paperinivaska mukanaan. Tällä hetkellä Pinto Sperafico on yrityksessä DevOps-kehittäjän tittelillä. Mukaan lähti vaimo, joka on saanut töitä paikallisessa päiväkodissa sekä pieni tytär, joka oli loppujen lopuksi se suurin syy muuttaa kauas Suomeen. Hän nostaa esille – niin kuin hyvin moni muukin ulkomailta saapunut – suomalaisen luonteen piirteet, jotka heijastuvat kaikkeen tekemiseen. lokakuuta aamuviiden pintaan keskelle pimeyttä. Viisumi Suomeen ja oleskelulupa työntekoa varten hoituivat hänen mukaansa noin neljässä viikossa siitä, kun sopimus työnantaja Ambientian kanssa oli allekirjoitettu. – Mitä enemmän tienaat, sen enemmän maksat veroja. Jos raha on koko ajan mielessä, sitä ei tienaa koskaan mielestään tarpeeksi. Brasiliassa esimerkiksi on julkinen terveydenhuolto, mutta Pinto Speraficon mukaan jokaisella ei silti ole varaa saada kunnollista hoitoa, sama koskee myös muun muassa koulutusta. Sama valottomuus oli vastassa, kun hän saapui uuteen kotikaupunkiinsa Hämeenlinnaan. SUOMEN LUPAPROSESSIA on moitittu byrokraattiseksi ja hitaaksi, kun tänne haluaa tulla töihin. ”Iloinen veronmaksaja” Rafael Pinto Sperafico ei kadu Suomeen tuloaan. VAJAASSA KOLMESSA vuodessa Pinto Sperafico on ehtinyt tehdä huomioita suomalaisesta työelämästä. Työn ja vapaa-ajan tasapaino näyttää hänestä toimivan. Sen jälkeen voi hyvällä omallatunnolla rentoutua perheen ja ystävien parissa. Pinto Sperafico kertoo sopeutuneensa työyhteisöönsä ja ylipäänsä suomalaiseen yhteiskuntaan kivuttomasti. Kolmen Brasilian-vuoden jälkeen perheen mitta alkoi olla täysi, kun arkielämä, lapsen kasvattaminen ja päivähoidon järjestäminen tuntui kovin vaikealta. Myöhemmin kandidaatin paperit taskussa Pinto Sperafico muutti vaimonsa kanssa Irlantiin jatko-opiskelemaan ja mahdollisuuksien mukaan töihin. Vaakakupissa painoi erityisesti turvallinen ympäristö, kun perhe pohti, mihin asettua. Pinto Sperafico tuntuu olevan ”iloinen veronmaksaja”, eikä palkka tunnu olevan se tärkein asia maailmassa. Alun lievän shokin jälkeen sopeutuminen Suomeen on sujunut hienosti. Hän kertoo, kuinka ei jaksa olla ihastelematta Suomen monimuotoisen luonnon ihmeitä, raikasta ilmaa ja puhtaita vesiä. 20 Demokraatti D-ILMIÖ Loikka tuntemattomaan EROAVAISUUDET TEKEVÄT ELÄMÄSTÄ VAIN MIELENKIINTOISEMMAN. Mutta pitää muistaa, että palkkaverotuksella suomalainen yhteiskunta pitää huolen siitä, ettet jää yksin, jos tarvitset apua. Hän työskentelee Ambientia Group Oy:ssä, Hämeenlinnasta lähtöisin olevassa ohjelmistoyritysja it-palvelutalossa, jonka palveluihin kuuluu muun muassa liiketoiminnan muotoilu. Osoittautui helpoksi löytää työtä It-sektorilla – meni vain kuusi päivää, kun paperit oli allekirjoitettu tulevan työnantajan kanssa. – Suomalaiset menevät enemmän suoraan asiaan ilman small talkia, hississä tuijotetaan hiljaisina yhteen nurkkaan ja vältetään katsekontaktia. Pinto Sperafico opiskeli Kanadassa ja teki siellä myös vapaaehtoistyötä ja auttoi Afrikasta saapuneita heidän opiskelupolullaan. Latinalaisissa maissa, kuten Brasiliassa, ihmiset ovat pääsääntöisesti puheliaita, spontaaneja ja ulospäinsuuntautuvia. HALU LÄHTEÄ kotimaasta muualle juontuu loppujen lopuksi niinkin kauaksi de_30092021_14.indd 20 23.9.2021 11.35. Suomessa on kannettu huolta, että täkäläinen palkkataso ja verotus eivät houkuttele kansainvälisiä osaajia maahan. Teksti Marja Luumi / Kuva Terho Aalto R afael Pinto Sperafico laskeutui Brasilian lämmöstä Helsinki-Vantaan lentokentälle vajaa kolme vuotta sitten 30