N:o 197, 007435-15-53 . Se on Harakka! ...24–25 Se on Harakka! ...24–25 Uusi Demokraatti on pian kädessänne D Viikkolehti aloittaa 7.1.2016 – kestotilauksenne jatkuu normaalisti …24–25. JOuluKuuTA 2015 120 vuotta Jari Soini Onko se lentävä joulupukki vai mäkimies. Hinta 1,20 e (sis.alv) KESKIVIIKKO 30. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
Ajatuspaja 20–22 Tyttö, joka ei halunnut kuuluisuutta 24–25 Tässä on Demokraatin joulupukki 2015 27 Cava yrittää lyödä shampanjat 28–29 Sarjakuvat, ristikot, yhdistystoiminta 30–31 Radio ja TV 32 Nieminen Vee. joulukuuta 2015. Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Motörhead perustettiin vuonna 1975 Nimipäivät lauantaina: Aapeli (ruots.) Gerhard, Gert, Jerry Nimipäivät sunnuntaina: Elmeri, Elmo, Elmer (ruots.) Elmer, Helmer Maanantaina: Tiitus, Tiit (ruots.) Rut Nimipäivät tiistaina: Lea, Leea (ruots.) Lea Nimipäivät keskiviikkona: Harri (ruots.) Harry, Harriet Etelä-Suomessakin päästiin vihdoin hiihtämään – keinolumella tosin. 0200 71000 . Bändin johtaja Lemmy Kilmister kuoli eilen 70 vuoden iässä Los Angelesissa. Hard rock -yhtye Motörhead lopettaa toimintansa, sanoo bändin ruotsalainen rumpali Mikkey Dee Expressen-lehdelle. 0800 96675 . Mikael Jungner Twitterissä 16–17 Vuorenrinteeltä 18 Keskustelua ja taustaa Uutiset Avaus Arki Demokraatti.fi Uutiskertaus Päivä kuvana Lehtikuva / Vesa Moilanen n Motörhead ei jatka toimintaansa. Janne Laulumaa Twitterissä Teitittely on jotenkin niin kömpelöä ja moukkamaista että soisi moisen jo jäävän historian hämärään. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki toimitus@demokraatti.fi ilmoitukset@demokraatti.fi tilaajapalvelu@demokraatti.fi etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 30.12. Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. Latujen lumetusta Vantaan Hakunilan urheilupuistossa 29. Uusi vuosi tuo tullessaan kovat pakkaset koko maahan ja ennusteen mukaan kylmä ilmamassa kaakosta tuo runsaasti lunta Etelä-Suomeen. Rumpali sanoo Expressenille, että "Lemmy oli Motörhead" ja bändi jatkaa nyt elämäänsä monien ihmisten muistoissa. Mikkey Deen mukaan yhtye ei enää lähde kiertueille eikä tee levyjä. Muu Suomi: puh. Tampere ja ympäristö: puh. Nimipäivät tänään: Taavi, Taavetti, Daavid (ruots.) David -11...-3 -11...-5 -5...-1 Aurinko nousee: Helsingissä 9.25 Oulussa 10.27 Aurinko laskee: Helsingissä 15.20 Oulussa 14.13 Nimipäivät orstaina: Silvo, Sylvester (ruots.) Sylvester Nimipäivät perjantaina: Uudenvuodenpäivä Nyårsdagen 3 Finavian yhtiökokous halutaan yhä koolle 4–5 ”Riski uudesta finanssi kriisistä on kasvanut” 6–9 Demokraatin vuosikymmenet – sarja päättyy 10 Koko vuosi yhtä odottelua 12–13 Puute ahdistaa Afrikan vanhuksia 14–15 Reissumies ja misui En ole Nordean asiakas, toivottavasti et sinäkään. Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: puh. 0200 30011 . 0200 55888 . ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
Ilkka Yrjä Demokraatti. VTV aloittaa selvitystyönsä vuodenvaihteen jälkeen. Sosialidemokraatit vaativat selvitystä Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) toivoi maanantaina, että Finavian yhtiökokous kutsutaan koolle päättämään mahdollisista kanteista, joilla yhtiö voisi saada korvauksia vuoden 2011 johdannaistappiosta. Finavialle on tullut 34 miljoonan euron tappiot johdannaiskaupoista. Finavian yhtiökokous halutaan koolle Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) suosittelee Finaviaa pitämään yhtiökokouksen siitä, nostaako yhtiö kanteet 34 miljoonan euron johdannaistappioista, kertoi Helsingin Sanomat tiistaina. Finavia tarjoaa lennonvarmistuspalveluja palvelusopimuksen pohjalta. Hän tarkensi lisäksi MTV:lle, ettei yhtiökokouksella ole kiire ja asia voidaan käsitellä huolellisesti ensi kevään yhtiökokouksessa. . Lappeenrannan lentoasema -yhtiö vastaa puolestaan jatkossa kentän liiketoiminnasta. Kauppa astuu voimaan perjantaina. VTV:n ylijohtajan mukaan päätökset kanteiden perumisesta on perusteltua viedä yhtiökokoukseen. Uudet omistajat ovat Saimaan lentoasema säätiö ja Lappeenrannan lentoasema. VTV:n ylijohtajan Marko Männikön mukaan virasto on ilmaissut kantansa Finavialle ja liikenneministeriölle useasti. VTV:n ylijohtaja Männikkö sanoi Helsingin Sanomille, että päätökset kanteiden perumisesta ”on perusteltua viedä yhtiökokoukseen”. SDP:n edustajat liikenneja viestintävaliokunnassa ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen ministerille Finaviaan liittyvistä epäselvyyksistä. STT Lehtikuva / Martti Kainulainen Liikenneministeri Anne Bernerin mukaan Finavian tapauksessa on noudatettu hyvää hallintotapaa. Heitä on 13. Finavia ei poistu kokonaan Lappeenrannasta, sillä lennonjohtajat pysyvät edelleen Finavian palveluksessa. Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) ja tarkastusvirasto ovat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan erimielisiä siitä, mitä yhtiökokouksen pitämisestä on ministeriöön viestitetty. Anne Berner kommentoi vyyhtiä eilen Ylen uutisille. Säätiön takana ovat Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto. Joko ministeri Berner antaa periksi. Berner pitää ”ehdottomasti veronmaksajien edun mukaisena”, että Valtiontalouden tarkastusvirasto selvittää kaikki Finavian johdannaistappioihin liittyvät asiat. Säätiön omistukseen siirtyy lentoasemakiinteistö. Vuoden 2010 osalta kanteiden nostamisen määräaika umpeutuu vuoden lopussa. Lentoasemalla työskentelevä henkilöstö siirtyy kaupan yhteydessä yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Berner puolestaan katsoi HS:lle lähettämässään viestissä, että yhtiökokoukselle ei ole ilmennyt tarvetta. Turusen mukaan yhtiökokous pitää kutsua koolle vasta sen jälkeen, kun kaikki asiaa koskevat selvitykset on saatu valmiiksi. Lappeenrannasta ei ole ollut viime aikoina liikennettä Helsinki-Vantaalle tai muille Finavian kentille. Finavian hallitus päätti aiemmin tässä kuussa, ettei yhtiö nosta kannetta miljoonatappiot aiheuttaneista johdannaissopimuksista. Lappeenrannan lentokentälle uusi omistaja Lappeenrannan lentokenttä siirtyy Finavialta uudelle omistajalle. 3 30.12.2015 UUTISET
. Se voi lähteä koroista tai kiinteistöistä, tai voi se lähteä osakkeistakin, mutta en pidä sitä kaikkein todennäköisimpänä vaihtoehtona, Ritakallio sanoo. Kuplien luonteeseen kuuluu, että ne havaitaan yleensä vasta jälkikäteen. Demokraatti. Vajaalla uudenvuodenviikolla kuohuviiniä arvioidaan myytävän liki kymmenkertaisesti noin 300 000 litraa. – On äärimäisen vaikea ennakoida, mistä omaisuusluokasta uusi kriisi lähtee liikkeelle. Vuodenajan vastaavalla myyntijaksolla Alkosta myydään normaalisti noin 34 000 litraa kuohuviiniä. 4 30.12.2015 UUTISET . Esimerkiksi Ruotsissa asuntojen hinnat ovat nousseet rajusti. Myös alkoholittomien tuotteiden myynnin arvioidaan kasvavan, noin 180 prosentilla. – Rahan määrän lisääminen on vääjäämättä paisuttanut eri omaisuuserien kuplamahdollisuuksia, Ritakallio sanoo. Uudenvuoden vaikutusta myyntiin on arvioitu edellisen vuoden myyntilukujen perusteella, tiedottaa Alko. Yhdysvalloissa Fed aloitti jo koronnostot, mutta Euroopassa Kuohuviiniä kuluu nyt paljon Ilmiö Uudenvuodenaaton juhlinta näkyy myös Alkon myyntitilastoissa. Matalan korkotason myötä rahaa on virrannut osakemarkkinoille, mutta myös useissa maissa kiinteistömarkkinoille. Markkinoilla on spekuloitu pitkään, onko pörsseissä jo osakekuplaa. Keskuspankit ajurin paikalla Keskuspankkien mittavat elvytystoimet värittivät kuluvaa sijoitusvuotta, ja tilanne jatkuu myös alkavana vuonna. Hänen mukaansa kasvaneiden riskien taustalla ovat keskuspankkien voimakkaat elvytystoimet ja pitkään historiallisen matalalla pysynyt korkotaso. Yritysten tuloskunnon lipsuminen toisi tuuliset ajat pörsseihin ”Riski uudesta finanssikriisistä on kasvanut” Riski uudesta finanssikriisistä lähivuosina on merkittävästi kasvanut, sanoo Suomen suurimpiin sijoittajiin kuuluvan työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Kaiken kaikkiaan Alkon litramyynti on arviolta yli kaksinkertainen uudenvuoden viikon aikana, kun myyntiä verrataan normaaliin ja juhlattomaan myyntijaksoon marraskuun lopulla. Samppanjaa myydään normaalisti noin 3 200 litraa, mutta uudenvuoden aikana myynti on liki 20 000 litraa. Kuohuviinin myynnin odotetaan kasvavan liki 800 prosentilla ja samppanjankin noin 500 prosentilla, kertoo Alko. Maailmalla pörssit ovat olleet pääosin myötätuulessa jo keväästä 2009 lähtien. – Vuokralle menevän asuntosijoituksen tuotto Tukholman alueella pyörii parissa kolmessa prosentissa, mikä ei ole kestävä taso, Ritakallio sanoo
Heittelystä huolimatta Helsingin pörssin yleisindeksi on tänä vuonna noussut noin kymmenen prosenttia. Se ei kuitenkaan ollut sanomalehden ainoa tehtävä. Lähes kaikki suomalaiset sanomalehdet perustettiin tukemaan jotain aatemaailmaa. Muut tehtävät jäävät jatkossa kerran viikossa ilmestyvälle painetulle Demokraatille. Radio ja televisiokaan eivät aikanaan kyenneet haastamaan sanomalehtiä samalla tavalla kuin mobiililaitteet ovat nyt tehneet. Määrä oli 10 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Matka jatkuu. Osana median murrosta painettu Demokraatti muuttuu vuodenvaihteessa viikkolehdeksi. Aalto-yliopiston rahoituksen professorin Vesa Puttosen mukaan keskuspankit ovat nyt selvästi kuskin paikalla. Puttosen mukaan osakemarkkinoiden myötätuuli voi jatkua, jos taloudessa ei nähdä ensi vuonna suuria yllätyksiä, kuten Venäjän talouden ajautumista kassakriisiin tai Kiinan talouden pahempaa köhimistä. Tänä vuonna pakettiautomaattien kautta on kulkenut 48 prosenttia enemmän paketteja kuin viime vuonna. Työmies –1918, Suomen Sosialidemokraatti –1988, Demari –2001, Länsi-Suomen Työmies –1906, Sosialisti –1918, –1951, Demokraatti –1919, Turun Päivälehti –2001, Uutispäivä Demari –2012 Päätoimittaja Mikko Salmi antti.vuorenrinne@demokraatti.fi Pääkirjoitus Antti Vuorenrinne ”On äärimäisen vaikea ennakoida, mistä omaisuusluokasta uusi kriisi lähtee liikkeelle.” Keskuspankit ovat elvyttäneet mittavasti päättyneenä vuonna. Internetin aikakausi mullisti tiedonvälitystä, aluksi vähitellen. – Pörssikurssit ovat nousseet vuoden 2009 pohjista Euroopassa 150 prosenttia ja Yhdysvalloissa lähemmäs 250 prosenttia, Ritakallio sanoo. Paketteja toimitettiin vastaanottajille posteihin, pakettiautomaatteihin ja koteihin. On suuri tarve järjestää ja taustoittaa maapalloistuvan ja monimutkaistuvan maailman ilmiöt ja tapahtumat. Posti on karsinut konttoreitaan viime vuosina ja korvannut niitä pakettiautomaateilla. Myöhemmässä vaiheessa yhdistäväksi tekijäksi tuli entistä enemmän paikallisuus. Ne lehdet, jotka ovat säilyttäneet alkuperäisen aatteellisen viitekehyksensä, ovat tässä vahvoilla. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 5 30.12.2015 UUTISET 120 vuotta – ei aivan suotta Painettu sanomalehti oli Suomessakin yli sadan vuoden ajan ihmisten tärkein uutisväline. Sisällissodan jälkeen lehti, nyt Suomen Sosialidemokraatti, kehittyi täyden palvelun sanomalehdeksi. Tietokoneet mullistivat ensin painettujen lehtien tuotantotekniikan. Lehtien taittovaihe siirtyi toimitusten sisälle. Myös yhdyssiteenä toimimisen tehtävä korostuu. Monesta entisestä puoluelehdestä tuli maakunnallinen tai alueellinen lehti, jota alueen ihmiset saattoivat pitää omanaan. – Lyhyellä aikavälillä tuntuu kivalta, että meillä on isoveli joka sanoo, että me pidetään markkinoista huolta, mutta pitkällä aikavälillä se luo pohjan kuplille, Puttonen sanoo. Lehtikuva / Markku Ulander Työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio sanoo, että yritysten tuloskunnon lipsuminen toisi tuuliset ajat pörsseihin. Hyvin monet vieläkin ilmestyvät lehdet ovat alkuperältään puolueiden äänenkannattajia. Olli Kuivaniemi STT Tulevaisuus odottaa Demokraattia ensi vuonnakin. Demokraatti.fi -verkkolehdestä tuli oikeastaan vasta kuluneen vuoden alusta lehden todellinen uutisnyrkki. Ne asemat se säilytti 1960-luvulle saakka. Varsinainen kumous tapahtui kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun tietoverkko saatiin toimimaan kunnollisesti mobiililaitteissa. Älypuhelimet ja tabletit toivat uutisvirran jokaisen taskuun. STT. Myös koko vuoden pakettimäärä on lisääntynyt. Median murros tarkoittaa sitä, että painettu sanomalehti ei ole uutisvälineenä enää kilpailukykyinen. Sanomalehden muut tehtävät ovat sen sijaan nousseet arvoonsa ja korostuneet. Lehti perustettiin vuonna 1895 vanhan työväenliikkeen äänenkannattajaksi, neljä vuotta aikaisemmin kuin liike järjestäytyi poliittiseksi puolueeksi. Posti teki ennätyksen joulun alusviikolla – yli miljoona pakettia Posti kertoo käsitelleensä joulunalusviikolla ensimmäistä kertaa yli miljoona pakettia yhdellä viikolla. Ammattimaisesti toimitetut verkkolehdet ovat tulossa vasta murrosikään. Perustettu 1895. Osaltaan keskuspankkien elvytystoimet nostivat pörssikursseja alkuvuonna, mutta Kiinan taloushuolet katkaisivat nousuvireen. Riskejä maailmantaloudessa on paljon. Toimitusten ja painokoneiden välissä olleet työvaiheet automatisoituivat. Ne tehtävät eivät ole vähäiset. Median nykyinen murros alkoi oikeastaan jo 20–30 vuotta sitten. Talouden, politiikan ja median murrokset toivat 2000-luvulla uudet haasteet. Posti on kuljettanut tänä vuonna yli 33 miljoonaa pakettia, mikä on 2,5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. EKP:llä on edelleen tiukasti elvytysvaihde päällä. Pitkään jatkuneesta noususta huolimatta Puttonen ei näe, että osakemarkkinoilla olisi vielä kuplaa syntynyt. – Ellei mitään ennakoimatonta tapahdu, eurooppalaisten yritysten houkuttelevuus sijoituskohteena ei ole vähenemässä, vaan voi pikemminkin kasvaa, Puttonen arvioi. Syynä ennätykseen on se, että verkkokaupoista tilattiin jouluksi yhä enemmän paketteja. Postin mukaan pakettiautomaattien osuus on kasvanut reippaasti. – Jos ensi vuonna tulokset eivät parane nykyisten ennusteiden mukaisesti, kyllä pörssikurssit heilahtavat alaspäin, Ritakallio arvioi. Isoja korjausliikkeitä voi olla luvassa Ilmarisen Ritakalllio uskoo, että pörsseissä voidaan alkavana vuonna nähdä herkästi isoja korjausliikkeitä ja pörssivuodesta on tulossa pomppuisa. Demarista tuli politiikan erikoislehti samaan aikaan kun sosialidemokratiasta tuli pitkäksi aikaa Suomen johtava poliittinen voima. Kun korot ovat pohjilla, rahaa virtaa osakemarkkinoille parempien tuottojen perässä. n n n Demokraatti on tänä vuonna juhlinut 120-vuotista historiaansa. Latomot hävisivät. Sanomalehti yhdisti
Turun tapahtuman jälkeen puheenjohtajakiertue jatkoi puolueen järjestämänä muille paikkakunnille. Hänen takanaan näkyy jutun kirjoittaja Olli Hella.. Päätoimittaja Juha Peltosen juontamassa tentissä oppositioasemassa olleen SDP:n ja sen järjestöjen uudistaminen nousi keskiöön. Nyt sarjan päätösjaksossa paneudumme kuluneen vuosikymmenen 2005–2015 tapahtumiin. Kuvassa kandidaatteja haastattelee päätoimittaja Juha Peltonen (oikealla). Viimeisen kymmenen aikana SDP:n puheenjohtaja on vaihtunut kolme kertaa. Sarja alkoi Työmies-lehden selostuksella SDP:n tai silloin oikeammin Suomen Työväenpuolueen perustavasta kokouksesta vuonna 1899. Julkaisemme nyt uudestaan politiikan toimittaja Olli Hellan jutun ensimmäisestä tenttitilaisuudesta. Päätös oli kova mutta harkittu. Huhtikuun alkuun mennessä SDP:n puheenjohtajakisaan oli ilmoittautunut peräti yhdeksän ehdokasta: Tarja Filatov, Ilkka Kantola, Kimmo Kiljunen, Miapetra Kumpula-Natri, Johannes Koskinen, Jouko Skinnari, Erkki Tuomioja, Jutta Urpilainen ja Pia Viitanen. Puoluesihteeri Eero Heinäluomasta tuli puolueen puheenjohtaja Jyväskylän puoluekokouksessa 2005. Juttu julkaistiin vasta saman viikon torstaina SDP:n jäsenlehdessä, joka siihen aikaan ilmestyi Vuoden 2008 SDP:n puheenjohtajakiertue käynnistyi Turun Aurinkobaletin tiloissa 7. Heinäluoman ilmoitus siitä, että kolmen vuoden puheenjohtajakausi jää vain yhteen tuli keväällä 2008 kuitenkin yllätyksenä. Uuden puheenjohtajan etsintä alkoi toden teolla huhtikuussa 2008. huhtikuuta. Kisan voittaja Jutta Urpilainen istuu vasemmalla. Demokraatti, silloinen Uutispäivä Demari sai kunnian järjestää puolueen puheenjohtajaehdokkaiden ensimmäisen tenttitilaisuuden, joka pidettiin Turussa Aurinkobaletin tiloissa 7.4.2008. 6 30.12.2015 AVAUS Demokraatin vuosikymmenet 12/12 SDP:n puheenjohtajaa etsitään Demokraatti on kuluneen juhlavuoden aikana julkaissut uudestaan lehdessä olleita juttuja eri vuosikymmeniltä
Se myös striimattiin suorana verkkolähetyksenä useammassakin kanavassa. Hän kertoi saaneensa paineensietokykyä siitä, että on joutunut ministerinä tekemään myös ikäviä päätöksiä. Pia Viitanen pitää valtteinaan poliittista kokemusta ja silti säilynyttä ennakAntti Vuorenrinne Demokraatti antti.vuorenrinne@ demokraatti.fi Ehdokkaita tenttaamassa täysi sali Uutispäivä Demari 7.4.2008 koluulottomuutta. Jutta Urpilainen haluaisi herättää uuden SDP:n uuteen Suomeen. Kimmo Kiljunen kertoi omaavansa pitkän kokemuksen eduskunnasta, kunnallispolitiikasta Vantaalla ja myös kansainvälistä osaamista. Hän sanoi, ettei osaa kehua omia ansioitaan, mutta on mukana, koska niin moni on pyytänyt. Poissa oli ainoastaan Turun oma poika, Ilkka Kantola ulkomaanmatkan vuoksi. Hän haluaisi palauttaa samanlaisen innokkuuden ja sukupolvien välisen yhteistyön, joka 70-luvulla leimasi politiikkaa. Johannes Koskinen sanoi, että nyt tarvitaan vahvaa aatteellista pohjaa. Hän on mielestään hyvä puheenjohtaja, koska osaa antaa tilaa muillekin. Hänestä SDP tarvitsee rohkeaa uudistusjohtajaa, joka ei katso peruutuspeiliin, vaan on valmis viemään puoluetta uuteen suuntaan. Ehdokkaat kutsuttiinkin tervetulleiksi estradille rytmikkäin aplodein. Tarja Filatov kertoi olevansa mukana, koska niin moni pyysi. Erkki Tuomioja sanoi olevansa ehdolla, koska SDP:tä äänestää vain vähän yli 20 prosenttia, vaikka suuri enemmistö kannattaa demarien arvoja. Uutispäivä Demarin SDP:n puheenjohtajaehdokkaiden tentti keräsi maanantaina Turkuun Aurinkobaletin teatteriin täyden salillisen kuulijoita. Demokraatti organisoi toukokuussa ehdokkaiden ainoan väittelytilaisuuden vain viikkoa ennen Seinäjoen puoluekokouksen äänestystä. Miapetra Kumpula-Natri sanoo, että SDP:n pitää olla edelläkävijäpuolue. Tentin vetäjä, päätoimittaja Juha Peltonen pyysi kutakin ehdokasta kertomaan miksi juuri hän olisi paras puheenjohtaja puolueelle. Ehdokkaiden välinen linjaero löytyi talouspolitiikasta. Paikalla oli runsaasti toimittajia valtakunnallisista medioista. Viime vuoden tammikuussa ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne haastoi valtiovarainministerinä toimineen puolueen puheenjohtajan. Kaikki saatavilla olleet tuolit jouduttiin raahaamaan kuppilan puoleltakin. Ehdokkaiden kohtaaminen järjestettiin Helsingin työväentalon perinteikkäässä juhlasalissa. Kuten tunnettua, voiton vei Jutta Urpilainen, joka johti puoluetta viime vuoteen saakka. Juontajana oli Demokraatin silloinen päätoimittaja Antti Vuorenrinne, tämän kirjoittaja. Linjaeroja taloudesta Vuoden 2011 vaalien jälkeen Urpilainen vei SDP:n Jyrki Kataisen sixpack-hallitukseen. Hän pyrkii avoimeen keskusteluun tulevaisuudesta. Puheenjohtajakamppailu huipentui aikanaan Hämeenlinnan puoluekokouksen äänestyksiin. Toimittaja Timo Vainio kirjoitti tapahtumasta napakan jutun Demokraattiin (5.5.2014). Puheenjohtajakamppailu kiinnosti paitsi yleisöä, myös muita tiedotusvälineitä. Viitanen on mielestään parhaimmillaan innostaessaan muita. Kaikilta ehdokkailta luonnistuvat kielistä vähintään Kari Hulkko. Vaalikauden lopulla Kataisen hallituksen kone alkoi kuitenkin yskiä siinä määrin, että paine SDP:n sisällä alkoi kasvaa. Jouko Skinnari kertoo olleensa mukana vuodesta -72 Paasion hallituksen poliittisen sihteerin tehtävistä asti. Tuomioja kertoi, ettei ole kokenut järkeväksi asettua ehdolle sen jälkeen, kun toimi 12 vuotta apulaiskaupunginjohtajana. Hän arvioi, että puolueella on edessä haasteelliset ajat, jolloin myös hänen pitkä kokemuksensa on tarpeen. Kunnallistasolta kansainvälisyyteen Erkki Tuomiojaa lukuun ottamatta kaikki ehdokkaat ilmoittivat olevansa ehdolla syksyn kunnallisvaaleissa. 7 30.12.2015 AVAUS 120 vuotta SDP:n puheenjohtajaa etsitään Tarjolla kokemusta ja tuoreita ajatuksia Uutispäivä Demarin liitteenä. Juttu julkaistaan nyt uudestaan tämän Demokraatin vuosikymmenet -sarjan viimeisenä juttuna. Hän kuitenkin painotti paikallispolitiikan tärkeyttä ja lupasi harkita ehdokkuuttaan, jos tulee valituksi puolueen puheenjohtajaksi. Vaalit eivät sujuneet hyvin mutta lopulta paremmin kuin odotettiin. Hän uskoo tarjoavansa tuoreutta siihen, miten maailma nähdään parinkymmenen vuoden päästä. Lehti jaettiin kaikille SDP:n jäsenille. Tällä kertaa puheenjohtajakandidaattien kesken ei puolueen toimesta järjestetty kiertuetta. Hän haluaa rakentaa puoluetta laajemmaksi etsimällä ääniä oikealta ja toisaalta niiltä, jotka ovat pettyneet politiikkaan
Lehden lukijoiden laatimien kysymysten lisäksi myös yleisö esitti omiaan. Johannes Koskisen mielestä osastojen uudistamiseen on kiinnitetty liian vähän huomiota. Hänestä puolue ei voi kilpailla viihdeteollisuuden kanssa, vaan ydin on olla poliittinen liike, joka tarjoaa jäsenille vaikuttamismahdollisuuksia. Kun on paljon epävarmuutta, on tärkeää, että emme itse lisää sitä kyseenalaistamalla tekemiämme päätöksiä, sanoi Urpilainen, jonka mukaan kyse on myös luottamuksesta SDP:hen hallituskumppanina ja siitä, luotetaanko maailmalla, että Suomi panee toimeen tekemänsä päätökset. Seuraavaksi yleisimmät työkielet olivat ranska, saksa ja venäjä. Hän pelkää puolueen aktiivien ja kannattajien erkaantuneen toisistaan, koska järjestörakenne ei tavoita suuria joukkoja. Kimmo Kiljusen mielestä demarien pitää luottaa itseensä ja saavutuksiinsa, mutta heidän on otettava huomioon maailman ja sen tavoitteiden muuttuminen. 8 30.12.2015 AVAUS Urpilainen ja Rinne kohtasivat viikkoa ennen puoluekokousta englanti ja ruotsi kohtalaisesti. – SDP on ollut yksimielinen, että näiden päätösten jälkeen hallituksessa jatketaan. Myös lapsilisäpäätös tulisi miettiä uudelleen. Rinne esitti uutta päätöstä, että koko 1,9 miljardia käytetään kokonaan talouskasvuun. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen oli täysin eri mieltä kehyspäätöksen avaamisesta. Hän olisi aloittanut avautumisen ja suoran osallistumisen jäsenäänestyksestä. Suurimmat erot parituntisessa keskustelussa löytyivät talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen tarvittavasta rahasummasta, kun Rinne piti vääränä hallituksen kehysriihen päätöksiä. Hän muistutti jäsenistön ikääntymisestä ja vähenemisestä. – Minä olen sosialidemokraatti, Urpilainen vastasi. Erkki Tuomiojan mielestä edellä mainitut asiat ovat välttämättömiä, mutteivät riittäviä. Hallitus päätti, että loppu valtion omaisuuden myynnistä saatavasta 1,9 miljardista eurosta käytetään velan lyhennykseen. Hän pelkää puolueen menettäneen kaksi sukupolvea vihreille, jotka ovat yhden asian liikkeiden liittoutuma. Puolueosastojen uudistaminen mielessä Jutta Urpilaisen mielestä puolueosastot ovat puolueen sydän ja kiinni kunnallisessa politiikassa. Hänen mukaansa uutta hallitusohjelmaa ei kesäkuussa kannata rustata, kun hallituksella on aikaa kymmenisen kuukautta ja sen ohjelmasta jo 90 prosenttia on toteutettu. Hänestä kynnystä osallistua pitää madaltaa. Hän on itse vetänyt kansalaisjärjestöprojektia. Timo Vainio Demokraatti Demokraatti 5.5.2014 ”Ei ole järkeä maksaa lainoja pois etukäteen, kun työpaikkoja häviää.”. Miapetra Kumpula-Natri haluaisi osastojen kutsuvan esimerkiksi potilas-, ympäristöja vammaisjärjestöjen edustajia asiantuntijoiksi kokouksiinsa. Hän kaipaa myös eri asioista kiinnostuneiden verkostoja. On tärkeää, että saadaan syntymään talouskasvua ja työllisyyttä, Rinne sanoi ja uskoi valtion saavan parilla miljardilla samanlaisen viisinkertaisen vipuvaikutuksen kuin aiemmilla työllisyyslisäbudjeteilla. Hän myös lisäisi yhteistapahtumia eri kansalaisjärjestöjen kanssa ja alajaostoja eri aihepiireittäin. Tarja Filatov oli samaa mieltä siitä, että asiat ratkaisevat myös sen, kuinka houkuttelevia puolueosastot ovat. Hän hyödyntäisi internetiä ja kyselisi osastoittain miten kunnallisia palveluja pitäisi parantaa. Se on hänen kansanedustajatyönsä pohja. – Tehdään siis uusia päätöksiä, Urpilainen sanoi. Urpilainen ei avaisi päätöksiä SDP:n puheenjohtajana Antti Rinne yrittäisi muuttaa hallituksen kehyspäätöksiä kesäkuun minihallitusneuvotteluissa, jotka käydään, kun pääministeri vaihtuu Jyrki Kataisen jättäessä kokoomuksen puheenjohtajuuden. Myös ideoita arkipäivän teoiksi ilmastonmuutosta vastaan penättiin. Hän toivoo, että jokainen puolueeseen tuleva löytäisi heti mielekästä tekemistä, oli sitten kyse kulttuurista, vammaistyöstä tai ympäristöasioista. Myös tiedottamiseen pitäisi satsata. Työtä vaatii vielä sote-uudistus, mutta esimerkiksi kuntien tehtävien miettiminen uusiksi jää soten jälkeen seuraavalle hallitukselle. Jouko Skinnari sanoo olleensa 30 vuotta osastonsa puheenjohtaja. Vastaavanlaista kansalaisjärjestöihin suhtautumista hän kaipaa. – Ei ole järkeä maksaa lainoja pois etukäteen, kun työpaikkoja häviää. Hänkään ei usko, että puolue kykenee kilpailemaan vapaa-ajan ohjelmilla. Urpilainen pisti jo lauantaina ministeriönsä lähettämään valmisteluun 600 miljoonan euron kasvupaketin. Hänestä puolue voisi kysyä osastojen kantaa eri asioissa. Uudistukseen tarvitaan kaikkia, eikä Helsingistä voi ohjata, miten paikallistasolla pääsee vaikuttamaan. – Ja minä sosialisti, Rinne vastasi. Linjaero löytyi talouskasvun rahasummasta SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja hänen haastajansa, ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne kohtasivat ensimmäistä ja viimeistä kertaa väittelyssä vajaata viikkoa ennen puheenjohtajaäänestystä Seinäjoen puoluekokouksessa. Hänestä olisi tärkeää, että ihmiset voisivat liittyä suoraan jäseniksi puolueeseen. Pia Viitanen muistutti, että SDP on aloittanut suuren uudistamistyön ja tulevaisuusohjelman. Hänen mukaansa se tarkoittaa politiikan sisällössä erilaista painopistettä. Lauantain Helsingin työväentalon keskustelua isännöi Demokraatti-lehti, jonka päätoimittaja Antti Vuorenrinne löysi kysymyksellään eron, minkä sortin sosialisteja ehdokkaat ovat. Laajin kielitaito on Tuomiojalla, perässä seuraavat Kiljunen, Skinnari ja Koskinen. Rinne haluaa kesäkuun neuvotteluihin selkeäksi tavoitteeksi työllisyysasteen noston ja työttömyyden vähentämisen. Hän lisäisi yhteistyötä liikuntaja kulttuurijärjestöjen kanssa. Mielenkiintoa herätti ehdokkaiden näkemys siitä, pitäisikö puoluekokouksen asiakirjojen kiertää aikaisemmassa vaiheessa osastoissa saamassa palautetta
9 30.12.2015 AVAUS 120 vuotta 2005–2015 Kari Arolan yhdeksän vuoden mittainen päätoimittajakausi päättyi vuonna 2006. Uutistuotanto oli siirtynyt verkkoon ja mobiililaitteisiin. Uudeksi päätoimittajaksi valittiin demaritaustaisen UP-uutispalvelun päätoimittaja-toimitusjohtaja Juha Peltonen. päätoimittaja. Taloon palkattiin vuonna 2004 ensimmäinen päätoiminen verkkotoimittaja, nykyinen verkkolehden toimituspäällikkö Rane Aunimo. Silloisesta puoluejohdosta puoluesihteeri Mikael Jungner kannatti nimenmuutosta. Vuonna 2001 uudistettu ulkoasu ja sisällöllinen kokonaisuus eivät enää 2010-luvulle tultaessa olleet ajanmukaisia. Uusi lehti rakennettiin valmiiksi niin, että se olisi voitu toteuttaa jo vaalivuoden 2011 alussa. Ensi vuoden alusta verkkotoimitusta vahvistetaan lisää. Demokraatti-nimellä lehti ilmestyi ensimmäisen kerran 1.3.2012. Konseptiuudistuksen vetäjäksi taloon tuli elokuussa uusi päätoimittaja. Näin tehtiin myös Demokraatin toimituksessa. Median murros ja toimintakonsepti Juha Peltosen päätoimittajakausi päättyi toukokuussa 2013. Demarilehdistö supistui rajusti 2012 vuodenvaihteessa. Nimi oli kuitenkin peräisin lehden monipolvisesta historiasta. Muut epäilivät. Ennen UP-pestiään Peltonen päätoimitti Viikko-Häme -lehteä. Ensimmäinen versio verkkolehti demari.fi:stä syntyi pian tuon jälkeen. Vuoden 2014 puoluekokouksen jälkeen kävi selväksi, että tulevat vaalit ja puolueen taloustilanne edellyttivät muutoksia SDP:n viestintätuen käyttöön. Taustalla lienee ollut muitakin syitä kuin julkisuudessa mainittu ennenaikainen uutisointi SDP:n ministerikierrätyksestä. Vuoden 2015 alusta Demokraatti.fi -verkkolehteen perustettiin erillinen kolmen hengen toimitus. Panostukset kannattivat. Turkulainen Sosialisti, myöhemmin Turun Päivälehti, ilmestyi Demokraatin nimellä sisällissodan jälkeen vuonna 1919, kunnes muuttui taas Sosialistiksi. Mikko Salmi aloitti tehtävässä 1.9.2015. Vuoden 2015 siirtymäkauden ajan lehti on ilmestynyt 4-päiväisenä. Salmi on Demokraatin 120-vuotisen historian 19. Arolan kauden lopulla uudistettiin Uutispäivä Demarin verkkosivut. Verkkotoimintaa kehitettiin perustamalla lehden ja puolueen yhteinen Ruusuverkko-yhtiö, nykyinen Kehittämö. Jo uudistustyön alkuvaiheessa suunnitelmissa oli myös lehden nimenmuutos. Vuoden aikana verkkolehden lukijamäärä moninkertaistui. Ennen pitkää kävi selväksi, että lehti tarvitsee isomman loikan. Kolme viikkolehteä lopetti toimintansa. Tämän kirjoittaja oli lehden päätoimittajana 2013–2015, aluksi virkaa tekevänä, myöhemmin vakituisena. Toki samaa edellytti myös meneillään oleva median murros. Demokraattiin kohdistunut tukileikkaus merkitsi jo itsessään sitä, että lehden koko toimintakonsepti oli uudistettava. Painetun lehden muuttaminen viikkolehdeksi oli ajan kysymys. Antti Vuorenrinne Demokraatti ”Kun on paljon epä-varmuutta, on tärkeää, että emme itse lisää sitä kyseenalaistamalla tekemiämme päätöksiä.” Juha Peltonen Antti Vuorenrinne Mikko Salmi. Lehtiuudistus oli kiistan takia hyllyllä vuoden päivät. Kaksi niistä, Viikko-Häme ja mikkeliläinen Vapaus sulautuivat Demari-konserniin. Viikkolehtiuudistus toteutuu vuoden 2016 alusta. Lehti muuttaa taas nimeään Lehtiuudistus käynnistettiin vuonna 2009. Kiistat nimenmuutoksesta kuitenkin viivästyttivät hanketta
– Säilörehun laatu vaihtelee aika runsaasti, ja sen energiaja valkuaisarvot ovat aika alhaalla. Maitotiloilla kuluneena vuonna haasteita oli muutenkin. – Jos metsissä on käyty vielä joulun alla sienessä, niin onhan siellä bakteeritoiminta ollut vilkasta siihen asti. Puut ovat yhteyttäneet pitkälle syksyyn, koska maa on ollut sula ja vettä saatavilla. Kylmä ja sateinen kesä sen sijaan näkyy Ihmeen tilalla yhä muun muassa säilörehussa. Nyt odotuksissa on lumi ja kunnon pakkaset. Viileän kesän hyvä puoli oli, että se saattoi hillitä kaarnakuoriaisten lisääntymistä. Maata voisi tuolloin parantaa mekaanisesti. Kaarnakuoriaiset, kuten kirjanpainaja, aiheuttavat metsäteollisuudelle mittavia tappioita vuosittain. Syksyn ja talven tuhot paljastuvat vasta keväällä. Kun on sateista ja märkää, pitää varoa, ettei raskailla työkoneilla mennä heikentämään tilannetta. Säät ovat pakottaneet viljelijät odottamaan. 10 30.12.2015 AVAUS Maanviljelijät odottavat vaikean kesän jälkeen hyvää talvea – pahalta näyttää Koko vuosi yhtä odottelua Säät eivät ole tänä vuonna olleet erityisen suosiollisia. Tuhot syntyvät, kun homeet ja sienitaudit iskevät kaarnakuoriaisten tekemiin käytäviin. Lauha syksy hankaloitti hakkuita Syksyn runsaat sateet ovat hankaloittaneet puunkorjuuta ja metsänhoitoa, koska märkä maa ja tiet eivät kestä metsäja kuljetuskoneiden painoa. Ensin piti odotella kunnon kesää, nyt odotuksissa on lumi ja kunnon pakkaset. Pellot ovat tällä hetkellä paikoin hyvin märät runsaiden sateiden jäljiltä. Sillä ajatuksella eteenpäin, Olli Ihme huokaa. Varmuus asiasta saadaan ensi kesänä. Kunnon pakkanen parantaisi maan rakennetta. Tosin nythän näyttää hyvältä, kun tuli pakkasta, Islander kuvaa. – Kyllä tämä kasvukausi aikamoinen jännitysnäytelmä kaiken kaikkiaan oli. Metsäteollisuuden metsäasiantuntija Anu Islander kertoo, että metsäyritykset ovat tottuneet ja varautuneet leutoihin talviin. ”Toive on, että jospa ensi kesä olisi parempi kesä. Onneksi oli kuiva ja lämmin syyskuu, muuten olisi ollut todella huono tilanne. Taulavuori muistuttaa vaikeina vuosina korostuvan se, että maan kunnosta on pidetty huolta. – Mistään huippusadoista ei viljapuolella voi puhua. Jos pakkasta ei tule, täytyy taas odottaa ja toivoa, että ensi kesästä tulee poutaisempi. Sään aiheuttamat ongelmat tulivat siihen lisäksi. Puun ostomäärät yksityismetsistä ovatkin olleet tasaisia pitkin syksyä ja pysyneet Islanderin mukaan samoissa lukemissa kuin viime vuonna. – Lämpiminä kesinä kaarnakuoriaiset ovat ehtineet tehdä parveilun sekä alkuettä loppukesästä, kertoo Rakemaa. Sillä ajatuksella eteenpäin.” Lehtikuva / Martti Kainulainen. Toisilla tiloilla saatiin hyvä ja hyvänlaatuinen taso, toisissa satotasot jäivät heikoksi. Olen seurannut kasvutilanteita 1990-luvulta asti, eikä näin myöhään venyneitä puinteja ole tullut vielä vastaan, Taulavuori päivittelee. Olli Ihme sanoo olevansa kuitenkin tyytyväinen, että kaikki tärkeimmät työvaiheet saatiin kesällä tehtyä oikuttelevasta säästä huolimatta. Hakkuita tehdään nyt siellä, missä metsän ja teiden kunto sallii. Märkyys tukahduttaa kasvustoa, liettää pellon pintaa ja heikentää kasvukykyä. ”Aikamoinen jännitysnäytelmä” ProAgrian kehityspäällikön Terhi Taulavuoren mukaan viime kesää leimasi se, että tilanne vaihteli hyvin paljon samoilla alueillakin. – Osa talvikohteista saattaa jäädä odottamaan seuraavia vuosia, jos talvi jatkuu leutona. Toive on, että jospa ensi kesä olisi parempi. Anna Rakemaa Metsäkeskuksesta sanoo, että puiden kasvukauden kannalta lämmin ja sateinen syksy on mielenkiintoinen. Johanna Vuonokari STT Säät ovat koetelleet etenkin maanviljelijöitä. – Viljelijät ovat siinä puun ja kuoren välissä, kun satokin pitäisi saada korjattua. – Varsinkin pellon lanttopaikoissa vesi seisoo ja märkyyttä on paljon, kuvailee pohjoispohjalaisessa Sievissä tilannetta maitotilallinen Olli Ihme. Se tuo omat haasteensa ruokintaan. Rakemaan mukaan oletus on, että viileä kesä esti nyt toisen parveilun
11 30.12.2015 AVAUS Hyvä Demokraatin lukija, Ensi viikolla 7. Tervetuloa niin entiset kuin uudet tilaajat Demokraatin uudistuneeseen maailmaan. Teemme lehdestämme laadukkaan lukuelämyksen, joka avaa poliittisia ilmiöitä, pureutuu yhteiskunnallisiin asioihin vasemmistolaisella otteella sekä tarjoaa liikkeen tärkeimmät keskusteluteemat huumorilla höystettynä. Erityisesti lehtemme palvelee sosialidemokraattisen aatemaailman omaavia lukijoitamme. Kannamme vastuumme SDP:n pää-äänenkannattajana jatkossakin. päivä tammikuuta ilmestyy ensimmäinen Demokraatin tuhti viikkolehti. Kun uusi vuosi pyörähtää käyntiin, lehti kannetaan tilaajille jatkossa joka torstai. Hyvää uutta vuotta 2016! Mikko Salmi Demokraatin päätoimittaja. Demokraatti on suunnattu elämän ilmiöihin intohimoisesti ja inhimillisesti suhtautuville lukijoille, joka kaipaavat syvällisiä näkökulmia oman ajattelun ravinnoksi
Maailmanpankin tilaston mukaan kehitysmaat käytävät keskimäärin 1,6 prosenttia kansantuotteestaan sosiaaliturvaan, mutta Keniassa osuus on kolme prosenttia. Lisäksi monen eläke on niin pieni, että työtä on tehtävä vielä vanhanakin. Korkeimmat eläkeiät ovat käytössä vauraissa maissa, kuten Italiassa, Japanissa ja Ruotsissa. Niissä 65-vuotias voi odottaa elävänsä vielä 17– 21 vuotta. Nyt työikäisiä on enää neljä yhtä yli 65-vuotiasta kohti, ja vuoteen 2050 tultaessa määrä uhkaa puolittua uudelleen. Nykyisin oikeus taloudellisesti turvattuun vanhuuteen tunnustetaan yleisesti. Esimerkiksi Angolassa, Tšadissa ja Nigeriassa nyt 15-vuotias henkilö kuolee 33 prosentin todennäköisyydellä ennen kuin täyttää 60. Kenia aloitti köyhimpien seniorien tukemisen 2011. Sitä ennen sosiaaliturvan piirissä olivat vain Eläkeiän saavuttaneista maapallon asukkaista 48 prosenttia ei saa eläkettä, kertoo Maailman työjärjestö ILO. – Huolehdin monen muun tavoin aidsin orvoiksi jättämistä lapsista ja olen itsekin hiv-positiivinen, hän kertoo. Edunsaajina ovat vanhusten ohella vammaiset ja lapset. Kun paperisota on valmis, vanhukselle täytyy ilmoittaa, että tuki on nostettavissa. Naisille vähemmän rahaa Naisten alhaisempaa eläkeikää on perusteltu muun muassa sillä, että pari eläköityisi samoihin aikoihin, koska vaimo on usein miestään nuorempi. Noin neljännes valtiosta päästää naiset eläkkeelle viisi vuotta miehiä varne, joilla oli työpaikka talouden virallisella sektorilla. Zimbabwe sääti vuonna 2012 vanhuslain, mutta Gwerun mukaan sen edellyttämä eläkerahasto on yhä perustamatta.. Duben kaltaisia aids-orpojen isovanhempia on kosolti, ja moni vajoaa köyhyyteen maksaakseen lasten ruuan ja koulumaksut, vahvistaa Centre for Community Development Solutions -järjestön tiedottaja Conrad Gweru. Saharan eteläpuolisen Afrikan valtioista Kenian edellä ovat sosiaaliturvan järjestämisessä Sierra Leone, Burundi, Etelä-Afrikka, Mauritius ja Namibia. hemmin. Naiset elävät keskimäärin miehiä pitempään, mutta kahdessa kolmasosassa maista sukupuolten eläkeikä on sama. Nykyisellään paljon tukirahaa makaa pankeissa, koska tieto ei kulje, hän kertoo. Käytännössä se kutistaa naisen eläkettä, jota esimerkiksi äitiyslomat ovat jo voineet verottaa. Joukkoon kuuluvat muun muassa Argentiina, Brasilia, Iran, Israel, Kiina, Puola, SaudiArabia ja Venäjä. – Olen köyhä, koska olen myynyt kaiken omaisuuteni voidakseni huolehtia aidsin orvoiksi jättämistä lapsenlapsistani. Puute ahdistaa Afrikan vanhuksia Yli 60-vuotiaiden määrän arvioidaan nousevan Afrikassa nykyisestä 50 miljoonasta liki 200 miljoonaan vuonna 2050. Eläke on verrattain nuori keksintö. Lesothossa ja Swazimaassa todennäköisyys on jopa 50 prosenttia. Yksi heistä on Nairobin valtavassa Kiberan slummissa asuva Diana Ignosi, joka saa valtion kuukausirahaa. Lopuissa maissa naiset eläköityvät 1–4 vuotta miehiä nuorempina. Zimbabwessa arvioidaan olevan lähes 800 000 seniorikansalaista, joista 64 prosenttia elää avustusjärjestöjen mukaan köyhyydessä. 12 30.12.2015 AVAUS Kenia antaa köyhimmille alle 20 euron kuukausirahan Zimbabwessa tuki viipyy Eläke on harvojen etuoikeus Ikääntyvän väestön sosiaaliturva on yksi ongelma lisää köyhyyden kanssa kamppaileville Afrikan valtioille. Valtio myöntää, että tukisummaa pitäisi korottaa, jos vanhukset mielitään nostaa köyhyydestä. Kenia on alkanut maksaa tuloja ja eläkettä vailla oleville 65-vuotiaille 18 euron kuukausirahaa. Eläköitymisen ikähaarukka vaihtelee 50:stä 70 ikävuoteen. Teollisuusmaiden eläkejärjestelyjä helpotti menneillä vuosikymmenillä suotuisa huoltosuhde, jossa työikäisiä (15–64-vuotiaita) oli keskimäärin kahdeksan jokaista ikääntynyttä kohti. Useimmat valtiot ovat määritelleet eläkeiän ja tehneet suunnitelmia eläkeohjelmista, mutta turva ei kata kaikkia. Alhaisimmat eläkeiät ovat yleisimpiä kehitysmaissa, joissa myös elinpäiviä on luvassa vähiten. Vaikeasti saavutettava ikä Alhaisimmat eläkeiät ovat yleisimpiä kehitysmaissa, joissa myös elinpäiviä on luvassa vähiten. Vuonna 1935 Yhdysvallat asetti eläkeiän 65 vuoteen, mikä sekin ohitti eliniänodotteen kolmella vuodella. Zimbabwen valtio ei auta kaltaisiani, kertoo Bulawayossa asuva Senzeni Dube, 74. Tieto tuesta ei kulje Kuukausirahaa saa nyt Keniassa 59 000 ikäihmistä, mutta siihen oikeutettuja arvioidaan olevan kolminkertainen määrä. Kenian 45-miljoonaisessa väestössä on nyt 60 vuotta täyttäneitä pari miljoonaa. Varsinkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa monen maan eläkeikä ylittää silti eliniänodotteen. Kenian turvaverkossa on yhä pahoja aukoja, huomauttaa sosiaalityöntekijä Beatrice Akoth. Eläkeiäksi määrättiin 70 vuotta, mikä ylitti reippaasti tuolloisen elinajanodotteen. Syrjityt seniorit Yli 60-vuotiaiden määrän arvioidaan nousevan Afrikassa nykyisestä 50 miljoonasta liki 200 miljoonaan vuonna 2050. Yleisimmät eläkeiät ovat 60 ja 65 vuotta, naisilla myös 55 vuotta. – Jonkun pitää löytää tuen tarpeessa olevat ihmiset ja rekisteröidä heidät. Ensimmäinen kansallinen eläkeohjelma otettiin käyttöön Saksassa 1889
Huoltosuhteen muuttaminen vaatisi kuitenkin vielä jyrkempää eläkeiän nostoa, ja se hirvittää poliitikkoja. Hän haluaisi ajaa puolueen käytännössä jonkinmoiseen isolationismiin. Corbynin kuherruskuukausi loppui nopeasti Jeremy Corbyn jakaa vahvasti Britannian työväenpuoluetta. Toisaalta hän ymmärsi, että blairismista oli päästävä eroon ja blairismin taistelu köyhyyttä vastaan ei riittänyt, vaan laajamittaisempi tasa-arvopyrkimys oli taas saatava tapetille. n n n työväenpuolueessa on miltei kaksi eri puoluetta: blairilainen tai muutoin maltillisempi keskustavasemmistopuolue, johon kuuluu suurin osa kansanedustajista ja varjohallituksesta sekä kova vasemmisto, joka on Jeremy Corbynin ja hänen ystäviensä kautta saanut puolueen johdon osittain haltuunsa. Afrikan unioni käsittelee parhaillaan ikääntyvien oikeuksia koskevaa lisäystä, joka on määrä sisällyttää vuonna 1981 hyväksyttyyn afrikkalaiseen ihmisten ja kansojen oikeuksien julistukseen. Ed Miliband oli varomattomasti muuttanut johtajavaalitapaa niin, että kansanedustajilta ja ammattiliitoilta vietiin valta ja se annettiin puolueen jäsenille, joksi pääsi kuka tahansa vain muutamalla eurolla. Niissä Corbynin vaistot tuntuvat juontavat Vietnamin sodasta ja anti-amerikkalaisuudesta sekä yksipuolisesta aseriisunnasta. Ongelmana ei ole niinkään sisätai talouspolitiikka,vaan ulkoja puolustuspolitiikka. Eeva Lennon Jeremy Corbynin valinta työväenpuolueen johtajaksi on ajanut puolueen hajoamisen partaalle. Joseph Chamie IPS, New York Kirjoittaja johti aiemmin YK:n talousja sosiaalineuvoston väestöosastoa ja toimii nykyisin väestötieteen konsulttina. IPS / Jeffrey Moyo. Teollisuusmaissa on alettu myös korostaa omaehtoista eläkesäästämistä. – Moni vanhus elää maaseudulla kaukana palveluista ja kärsii sosiaalisesta ja taloudellisesta ikäsyrjinnästä. Vain kolmetoista kansanedustajaa ja kolme varjohallituksen jäsentä äänesti häntä johtajavaalissa. Parasta olisi, että puolueelle löytyisi uusi johtaja, joka kykenee yhdistämään puolueen uuden nykyaikaisemman vasemmistolaisen ohjelman taakse. Pääsyy hänen häviöönsä viime vuoden vaaleissa oli se, että äänestäjät eivät luottaneet hänen ja työväenpuolueen kykyyn hoitaa taloutta. 66-vuotias Jeremy Corbyn ei ehkä itsekään halua jatkaa puolueen johdossa ensi vaaleihin. Naton ja EU:n – Ranskan ohella – merkittävin eurooppalainen sotilasmahti ei heidän mielestään voi vetäytyä katsomoon. Yleinen kehityssuunta on se, että työssä on jaksettava yhä pitempään. Hän ei myöskään käynyt kunnolliseen taistoon David Cameronin ja oikeiston valheellisia syytöksiä vastaan, joiden mukaan Britannian mammuttibudjettivaje johtui edellisen työväenpuolueen hallituksen tuhlauksesta eikä finanssikriisistä. Koska hän nimenomaan halusi erottautua Blairin “uudesta työväenpuolueesta”, hän ei julkisesti kiittänyt edellistä työväenpuolueen hallituksen saavutuksista köyhyyden poistamisessa ja julkisten palvelujen kohentamisessa. Mutta samanaikaisesti hänellä on kansanedustajien ja heistä leivotun varjohallituksen keskuudessa vähäisempi kannatus kuin yhdelläkään johtajalla tähän asti. n n n eD milibanDin tappio johtui siis merkittävästi kommunikaatioja propagandavirheestä, joka loi hänelle itselleen ja työväenpuolueelle väljähtyneen ja sekavan identiteetin. Seurauksena oli, että Jeremy Corbyn sai puolueen valitsijamiehiltä ja naisilta – siis jäsenistöltä – huomattavasti ylivoimaisemman mandaatiin kuin kukaan aikaisempi johtaja oli saanut. Moni on nostanut eläkeiän 65:stä 67 vuoteen. Sama ongelma oli puolueen keskustaa edustavilla ehdokkailla vaalitappiota seuranneessa johtajavaalissa. Jeremy Corbynille sen sijaan oli voimakas vasemmistolainen menneisyys ja identiteetti, joka innosti puolueen jäseniä ja toi puolueeseen uusia jäseniä. Niin sanottua kovaa vasemmistoa edustavan veteraaniradikaalin valintaan johti ilmeisesti se, että tony blairin aikanaan välttämätön kompromissi sosialidemokratian ja thatcherismin välillä alkoi vähitellen nakertaa työväenpuolueen identiteettiä. 13 30.12.2015 AVAUS Kolumni Maailma tänään Kirjoittaja on lainopin kandidaatti ja valtiotieteen maisteri. Lisäksi lukutaidottomuus on yleistä varsinkin naisten keskuudessa, kertoo zimbabwelainen kehitystutkija letwin ngondo. Puolueen jäsenten ja kansanedustajien ristiriita on vanha ongelma Britannian järjestelmässä. Edellinen johtaja ed miliband oli siirtymäkauden johtajana vaikeassa asemassa. Miriam Gathigah IPS / Nairobi Elinikä pitenee myös Afrikassa, mutta valtion vanhuksille tarjoama turva puuttuu esimerkiksi Zimbabwesta. Suurin osa kansanedustajista ja varjohallituksesta pitää näitä asenteita presidentti obaman ja aggressiivisemman Venäjän aikakaudella aikansa eläneinä. Tilanne oli melkein samanlainen kuin 80-luvulla, jolloin puolue hajosi, ja ryhmä oikeistososialidemokraatteja perusti uuden Sosialidemokraattisen puolueen. Puolueen jäsenten ja kansanedustajien ristiriita on vanha ongelma Britannian järjestelmässä. Mutta sen epäonnistuminen ei rohkaise eroamista. Mutta koska Ed Miliband oli ollut ministerinä tuossa hallituksessa, hän sai kuitenkin niskoilleen nuo väärät syytökset liiallisesta tuhlauksesta. Tšekki, Tanska, Irlanti, Italia ja Britannia tähtäävät jo 70 vuoteen. Se velvoittaa valtiot turvaamaan vanhusten ihmisoikeudet lailla. Garry Knight Yli puolet maailman valtioista, joukossa valtaosa teollisuusmaista, on uudistanut eläkejärjestelmäänsä viiden viime vuoden aikana. Tässä järjestelmässä, joka yhä on pääasiassa kaksipuoluejärjestelmä, kumpaankin pääpuolueeseen tuppaa liittymään radikaalimpaa oikeistoa ja vasemmistoa kuin mitä äänestäjäkunta keskimäärin on
Naissuhteissaan onnettoman kömpelön Inton yritykset päästä Aini Bondsdorffin mielitietyksi näyttäytyvät tragikoomisen hellyyttävinä. Tämä hukuttaa murheet taas uusiin matkoihin, Lontooseen, Pariisiin... K. Toinen juttu sitten on, tekeekö I. Rajala jäi palkinnotta, mutta eipä plagiointisyytöksistäkään käteen mitään jäänyt. Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demokraatti.fi. Sortokaudet tai itsenäistyminen eivät heilauta Inhan eloa juuri suuntaan tai toiseenSisällissota sentään toiseen, sillä Inhan rakas veli, Hämeenkyrössä nimismiehenä toimiva Väinö Nyström, menettää henkensä punaisen terrorin uhrina. Kirjat Finlandia-ehdokkaaksi nousseen Panu Rajalan”Intolija”-romaanin ympärille yritettiin viritellä aika tarkoitushakuisen oloista kohua. Jälkimmäiset ovat Inhan kulttuurihistoriallisen merkityksen alleviivamisen kannalta ehkä tärkeitä, mutta romaaniaineksena ne häviävät inhimillisemmälle ja traagisemmalle puolelle. ”Olen paossa itseäni, taas kerran.” Pariisin reissu suomalaistaiteen näkökulmasta legendaarisena maailmannäyttelyvuonna 1900 kuvataan kirjassa Inhalle katkerana palana. Vanhanaikainen poljento ja sanasto riittävät aikakoneeksi viemään lukijan 1800-luvun lopun ja seuraavan vuosisadan alun Suomeen. Rajala käyttää tässä vaiheessa kuten myöhemminkin kirjassa Sibeliusta toimivana sivuhenkilönä ja peilinä sille, kuinka kahdesta omilla aloillaan kyvykkäästä vain toisesta tulee kansallinen suurmies. Lukijan spekuloitavaksi jää, millainen Inton ja Ainon liitosta olisi voinut tulla. Todettiin, että kirjailija on merkinnyt asianmukaisesti lähteet teoksensa loppuun, lainannut dokumenttiromaaninsa kohteen tekstejä sallitulla tavalla, ja spulinat pois. Inhan varhaislapsuus mennään romaanissa joutuisasti läpi, jotta päästään aikuistumisriitin kynnykselle ja romaanin ensimmäiseen merkittävään käännekohtaan: Into Konrad pääsee Hämeenlinnan Normaalilyseoon, ihastuu matematiikanopettajansa E. Bondsdorffin Aini-tyttäreen ja saa koulutoverikseen musikaalisesti lahjakkaan, mutta muuten kehnosti koulussa menestyvän Jannen, kaupunginlääkäri Sibeliuksen pojan. ”Hän alkaa olla niin kuuluisa, että se nousee hänelle knalliin”, toteaa Inha kitkerästi, mutta ei ehkä perusteettomasti. Hannu Mäkelä teki saman tempun ja yhtä pieteetillä Finlandia-palkitussa Eino Leino -romaanissaan ”Mestari” (Otava, 1995). ”Pariisista muistan parhaiten nälän, jota lievensin vippaamalla tuttavilta.” Niitä riittää suomalaistaiteilijoiden ”siirtokunnassa”, johon kuuluvat muun muassa juhlitut maalarit Edelfelt ja Gallén sekä musiikkipuolelta vanha koulukaveri Janne Sibelius. Rajala sujahtaa taiten Inhan nahkoihin kielen avulla. J. Loppu on taas suomalaista kulttuurihistoriaa. ”En palaa enää Helsinkiin, Sodoman kaltainen kivikylä se on, tuhon alku ja loppu!”, manaa Inha mörskässään ja vaeltaa muistoihinsa. Rajalan romaanin sukkuloinnin Inhan rakkaussuhdeviritelmien ja matkaraporttien välillä ymmärtää. Hänen ruohonjuuritasolla tekemänsä kulttuurityön kohtalona on jäädä suurten taideteosten ja sävellysten varjoon. Näiden teemojen varjoon jäävät kirjassa lähes kokonaan Suomen historian kuohuvat vuosikymmenet. K. Kansallisaarteeksi jo kohotettu säveltäjänero ei ole enää tuntea Inhaa. Rajala on kuitenkin keskittynyt valottamaan ennemmin I. Se jättää romaanihenkilö Inhaan syvät arvet. Mielestäni ei. Dokumenttivalokuvauksen uranuurtaja ja kansanperinteen tallentaja I. Tällaista laajempaa historiayhteyttä romaanilta olisi toivonut enemmänkin. Ei tullut runotytöstä Aino Inhaa. Palavasti heti ensinäkemillä rakastunut Into kiertää tätä kulttuurisuvun lahjakasta runotyttöä kuin kissa kuumaa puuroa ja Aino samaa lautasta toiseen suuntaan. Romaanin kehyksenä ovat elämäntyönsä vähäiseen huomioimiseen pettyneen ikämies-Inhan taaksepäin kelailut piilopirtissään (tai pikemminkin koijassaan) Lohjanjärven Kivessalmella. V. Toinen, jo miehuusvuosilla Helsingissä virinnyt seurustelusuhde Inhalla on Aino Krohnin kanssa. Pitkäksi venyvät matkakuvaukset, ensin Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi, sitten liki puolivuotinen samoilu Karjalassa Vienan perukoita myöten, ovat muuten eloisan romaanin väsyttävämpää antia. Ainon tuntemuksia Rajala välittää tämän päiväkirjamerkinnöin, joista paljastuu melkoinen tuuliviiriluonne. Inhan sisäisiä mielenliikkeitä, ja onnistuu fiktioimaan ne uskottaviksi ja myötäelettäviksi. Onnettomat pariutumisyritykset Into Konrad Inha (oik. K. Inhan ”reissukirjojen” (lähinnä teokset ”Suomen maisemia”, 1895–96 ja ”Karjalan laulumailta”, 1911) reipas hyödyntäminen välttämättä hyvää Rajalan proosalle. Hän nai lopulta virolaisen diplomaatin ja kielentutkija Oskar Kallaksen. Inhasta on kirjoitettu useampikin elämäkerta, ja fiktioitua biografiaa Panu Rajalakin kirjoittaa käydessään läpi Inhan elämänvaiheita lapsuudesta loppuelämän erakoitumiseen. Tähtien varjossa Aino-suhde on Rajalan romaanin koskettavinta luettavaa. Tuskin pitkä, sillä Rajala piirtää Aino Krohnin päiväkirjasitaateilla melkoiseksi pelinaiseksi, tunteilla leikittelijäksi. Nyström, 1865–1930) on romaaninsa ansainnut, juhlavuosi se on hänelläkin, tällä Sibeliuksen luokkatoverilla. 14 30.12.2015 AVAUS Reissumies ja misut Panu Rajala: Intoilija WSOY 2015, 419 s
Sillä on hintansa myös hävittyä huumesotaa kuvaavassa eepoksessa, mutta hänen tyylitajunsa on ehdoton. Chandor: Väkivallan vuosi Nelikymppinen amerikkalaisohjaaja ei sano suurelle yleisölle mitään – ainakaan Suomessa. Ei siis uutta auringon alla, kun se mestariteoskin antaa yhä odottaa. Epätavallinen, verisyyttä vain vähän väläyttävä vampyyrifilmi todistaa, että näyttelijä pystyy muuhunkin kuin pullisteluun. Vuodenvaihteessa olen toiminut Demokraatin kriitikkona kymmenen vuotta. Oletko kunnossa. Nykyisin hän kuvaa suuria rikosdraamoja tähtinäyttelijöiden kanssa, eikä käsikirjoita elokuviaan. Kevään iloinen yllätys.. Voi olla, että vaisua tuntua alleviivaa kotimaisen fiktiofilmin ponnettomuus: yksikään ei ollut lähelläkään niin sanottua neljän tähden laatuluokkaa. Ruben Östlund: Turisti Machomiehen myytin ensin rikkova ja lopulta, tavallaan, uudelleen rakentava ruotsalaiselokuva laskettelulomalle matkaavasta ydinperheestä, jonka kulissit murtuvat isän pelkuruudesta. Andrei Zvjagintsev: Leviathan Suuren itänaapurimme kärkiohjaajaa pidettiin ensin ”uutena Tarkovskina”. Poliittinen viesti osuu lännen tarpeisiin. Jacques Audiard: Dheepan Vuoden ajankohtaisin elokuva, joka hiukan epäilyttää sen vuoksi. Asif Kapadia: Amy Satumaisen lahjakas mutta huumeiden ja hyväksikäyttäjien vietävissä ollut brittilaulaja Amy Winehouse menetti kosketuksen järjen ääniin turhan varhain. Rajaan tälläkin kertaa listani käsittämään Suomessa teatterilevityksen saaneet elokuvat. Denis Villeneuve: Sicario Kokonaisvaltaisena audiovisuaalisena kertojana kanadanranskalainen ohjaaja lukeutuu suosikkeihini. 1. Hänen kaksi viimeisintä elokuvaansa sijoittuvat nyky-Venäjälle. Niinpä Snowdenia suojelee nyt diktatorisen Putinin Venäjä. Surullisenkaunis dokumentti antaa nuorena, vain 27-vuotiaana kuolleelle artistille rosoisen, häiritsevän ja inhimillisen äänen siviilissä. 6. Laura Poitras: Citizenfour Aavemainen kyberdokumentti maanpaossa elävän sananvapaustaistelijan Edward Snowdenin kamppailusta vilpillisiä instituutioita vastaan avautuu pelottavaksi varoitukseksi kansalaisvapauksien menettämisen ja viholliseksi julistamisen helppoudesta maailmassa, jossa totuudenpuhujilla on vähän ystäviä. Hänen kolmas ohjauksensa on hänen kunnianhimoisimpansa tähän mennessä. 2. Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demokraatti.fi 4. Henry Hobson: Maggie Arnold Schwarzeneggerin paluu elokuvabisnekseen on sujunut mollivoittoisesti. Tilastollisesti vuosi oli tavanomainen: annoin puolelletusinalle ensi-iltaelokuvalle erinomaisen arvosanan ja vielä isommalle tukulle hyvän. Pawel Pawlikowski: Ida Puolan henkistä tilaa toisen maailmansodan jälkeen kartoittava mustavalkoelokuva ilmestyi jo 2013, mutta Suomessa sen teatterikierros oli vasta 2015. 7.-9. Melkein liiankin virheetön teos oli monen suomalaiskriitikonkin listalla jo viime vuonna. Ei naurata hiukkaakaan. Miksi. 7.-9. Tätäkin taustaa vasten en tohdi puhua ”vuoden parhaista elokuvista” vaan listaan kymmenen teosta ensi-iltaelokuvien joukosta, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet mieleeni syvimmin. Niitä yhdistää lohduton kyynisyys, ellei suora nihilismi. C. 5. Länsi ei olekaan onnela, eivätkä tulokkaatkaan pyhimyksiä. 10. Simppeli juoni jättää tilaa tulkinnoille. David Robert Mitchell: It Follows Ensimmäinen varsinainen kauhuelokuva, jonka nostan vuosilistalleni 2000-luvulla. 7.-9. 15 30.12.2015 AVAUS Demokraatti valitsi vuoden 2015 ensi-iltaelokuvat Vuoden elokuvassa kysytään olennaisia: Oletko siellä. Kuvakerronta ja sitä säestävä kolkko musiikki vangitsevat tuoliin. Kertooko se lajin tilasta vai omasta rajoittuneisuudestani. 3. Pakolaisteemaa ihanteettomasti tarkastelevan Cannes-voittajan tapahtumat sijoittuvat Pariisin räjähdysherkkään lähiöön. Kohta päättyvästä elokuvavuodesta 2015 jäi kokonaisuudessaan vähän valju kuva. J. Se laventaa ilmaisua mafiaja rikoselokuvan perinteeseen ja Amerikan poliittiseen lähihistoriaan, mutta se ei tavoittele helppoja huippuja monen samoilla apajilla kalastelevan kolportöörin tavoin. Pitkästä aikaa kymmenen elokuvan listallani ei ole ainuttakaan suomalaista ensi-iltaa – ei edes dokumenttia, joista on yleensä löytynyt ”pelastus” elokuvavuoteen. Kotimainen pitkien elokuvien vuosi oli lattein miesmuistiin – ja menestynein. Alkuvuodesta se palkittiin Oscarilla vieraskielisten filmien sarjassa. Esikoisohjaaja ammentaa klassikoista, joista etenkin Kubrick ja Carpenter osuvat omiin silmiini ja korviini
Päästyään leiriltä hän jatkoi valajan am mattiaan konepajalla. Taipaleenjoen Jylhä nimesi tuonelanjoeksi. Isoisä lähti tästä maailmasta ennen aikaisesti ja monta vuotta aikaisemmin kuin minä synnyin. Nyt suun taamme kuitenkin tulevaisuu teen. Aikaisempien sukupolvien katkera ope tus on, että kun yhteiskunnassa ihmisten keskinäinen luottamus murenee, murenee paljon muutakin. Kaikissa maailman maissa minun ikäiseni ja minusta nuoremmat eivät ole olleet yhtä onnekkaita. antti kaihovaaran kokoama kirja kannattaa lukea. Sellaiselle sanalle ei vuosikymmeniin ollut mitään käyttöä. Sen sodan hän soti Taipaleessa, sa massa paikassa, josta runoilija Yrjö jylhä kirjoitti koskettavasti kokoelmassaan Kii rastuli (1941). Ennen leirille joutumista hän piileskeli toverinsa kanssa metsissä ja joenpenkkaan rakennetun saunan taakse kaivetussa maakuopassa kuukausikaupalla. n n n MInun nuoruutenI sattuI 1960 ja 1970luvuille. Pahin uhka on ilmastonmuutos. Siis syyllistyi merkittävään valtiorikokseen. Niistä asemista näki paljaalla silmällä Leningradin tornit. Niissä taisteluissa Suomi pe lastettiin. Jos vähänkin tutkii isoisäni ja isäni suku polvien historiaa, voi käsittää kuinka paljon menetettävää meillä on. Haavoittuminen oli sikäli onnekas, että TaliIhantalan suurtais telut siinä asemassa alkoivat vasta seuraa vana päivänä. n n n täMä on vIIMeInen Vuorenrin teeltäkolumnini. Vihapuhe on uusssana. n n n jatkossa jouduMMe kaMppaIleMaan monenlaisia uhkia vastaan. Sellaiselle sanalle ei ollut vuosikymmeniin mitään käyttöä. Sivistys ja tiedonvälitys nähtiin kaikkein tärkeimmiksi. En joutunut sotiin. Isoisäni ja isäni nuoruusvuosiin verrattuna koen ol leeni tavattoman onnekas. Jos vähänkin aistii maailman ja sen ilma piirin muutoksia, voi tulla mieleen, että me netykset ovat todellakin mahdollisia. Luottamuksen menettämi nen politiikkaan uhkaa demokratiaa. Sen tärkeä viesti on, että hyvinvointiyhteiskuntaan on alkanut ilmes tyä säröjä. Vankileiri ei tehnyt ukin terveydelle hy vää. Niiden si jaan Suomeen rakennettiin pohjoismaisen mallin mukainen hyvinvointivaltio. Kaksi päivää sitten, viat tomien lasten päivänä, pieni tyttärenpoikani saa vutti korkean kahden vuo den iän. Isän sota loppui kranaatinsirpaleisiin Ta lissa kesäkuussa 1944. Siksi opetus, tiede, kulttuuri ja sivistys sen laa jimmassa merkityksessä eivät voi olla ensimmäisiä leikkauskohteita. Hän ei osallistunut sisällissodassa taistelui hin mutta oli paikkakuntansa punakaartin kirjeenvaihtaja. Yhä useammassa paikassa ihmi siä jaetaan meihin ja heihin. Akilina Winner. Toivon hänelle ja maail man kaikille muil lekin kaksivuotiaille tur vallista matkaa. Sanomalehti oli Suomen Sosialidemokraatti, tämä lehti. 16 30.12.2015 AJATUSPAJA Antti Vuorenrinne antti.vuorenrinne@demokraatti.fi twitter: @AVuorenrinne Hennalan kasarmeilta jakolinjojen Suomeen IsoIsänI joutuI kesällä 1918 Hennalan vankileirillä syömään ruohoa, ettei olisi kuollut nälkään. Isoisäni ja isäni sukupolvet kokivat ja nä kivät, että voi tapahtua järkyttäviä asioita. Kahlitsematon globaali markkinatalous ja kapitalismi uhkaavat kil pailukykyämme. Kiitän mah dollisia lukijoitani. Kun vähän laajentaa tätä kuvaa, tulee mieleen, ettei Euroopan unioni ole ollut mi kään turha projekti. Kalevi Sorsa säätiö julkaisi tänä vuonna tärkeän ajankuvan nimeltään Jakolinjojen Suomi. Ensi vuonna tulevat uu det jutut, uudet kujeet ja uu det esineet. Valimon höyryt eivät nekään tehneet ukin terveydelle hyvää. Ensin elvytettiin sanomalehti ja sitten perustet tiin Työväen Sivistysliitto. Hennalan vankileirin ja Taipaleenjoen si jaan minun kohdallani sukupolveni nuorien kovimmat taistelut käytiin Teiniliitossa ja demarinuorten liittokokouksissa. Hauskaa oli. Isän seuraaja kaatui heti. Tämä sama koskee yhteiskun taa laajemminkin. Vihapuhe on uussana. Seuraavassa sodassa isäni hyökkäsi Kar jalankannaksella siinä porukassa, joka taval laan lävisti Kannaksen. Sisällissodan jälkeen työväenliikettä ryhdyttiin rakentamaan uudestaan. n n n IsänI lähtI 22-vuotIaana vänrikkinä tal visotaan. Sota opetti. Ei ollut sellaista työsuojelua kuin nyt on. He ovat niitä, jotka nyt viruvat pakolaisleireillä tai hakevat turvapaikkaa meidän maastamme. Hyökkäys alkoi lä heltä Laatokan rantaa ja päätyi Suomenlah den rannikolle Rajajoelle
Hallituksen säästötoimenpiteet sosiaalija terveydenhuollon sektorilla tarkoittavat konkreettisesti kahta asiaa: eriarvoisuuden kasvua ja köyhyyden lisääntymistä. Kunnissa on hyvin vähän kykyä tehdä kustannusvaikuttavuusanalyyseja, joissa arvioitaisiin esimerkiksi sitä, mitä kokonaisvaikutuksia tietyllä toiminnalla on pitkällä aikavälillä. Todellisuudessa työnantaja kuitenkin palkkaa tekijöitä vain sen määrän, mitä tuotteen tai palvelun teettäminen edellyttää, ei yhtään enempää. Pentti Välimaa Pori Suomessa moni vanhus joutuu tasapainoilemaan riittämättömällä eläkkeellä. Meillä on tulevaisuudessa entistä enemmän ikäihmisiä, jotka joutuvat valitsemaan ruuan ja lääkkeiden välillä tai ihmisiä, joilla ei ole varaa lähteä lääkäriin. Hyvä kärkihanke menettää merkityksensä, kun muut hallituksen toimenpiteet toimivat toiseen suuntaan. Tämä on todella epäinhimillistä politiikkaa. Työpaikkasopimiseen houkutellaan muun muassa sillä, että se lisäisi työpaikkoja. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demokraatti.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Työpaikkakohtainen sopiminen tietää palkkaja työehtojen heikentämistä, eli tulonsiirtoa palkansaajalta työnantajalle. Hallituksen työelämän pakkolakien taustalta pilkottaa myös työehtojen sopiminen työpaikoilla. Päätökset tehdään siis tietoisesti. 17 30.12.2015 AJATUSPAJA Vuore nrinte eltä Vuore nrinte eltä Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Kuitenkin tiedän, että monessa kunnassa minimimitoitussuosituksista tulee maksimimitoitus. Työnantaja voi jopa yksipuolisesti sanella kunkin työntekijän palkkaja työehdot. Niistä ei välttämättä tarvitse edes sopia. EK:n työelämätavoitteet sopivat myös keskustan Juha Sipilän hallitukselle, jossa on kaikki poliittiset oikeistosuunnat edustettuina. Suurimmassa osassa kuntia ei lähdetä ikäihmisten palveluissa asiakkaiden tarpeista vaan säästöistä. EK päätti luopua lopullisesti keskitettyjen sopimusten tekemisesti. Näin palattaisiin 1930-luvulle ja sitä edeltäneisiin aikoihin. Sen jälkeen palkkaehtojen paikallinen valvonta on erittäin vaikeaa. Paikallinen sopiminen loppuun vietynä tietää myös sitä, että kakkien alojen työja palkkaehtoja turvaava yleissitovuus poistuu. Hallitus puhuu kärkihankkeista. Säästöt tulevat kalliiksi Oikeisto veisi työehtosopimisen sinne, missä se tulee halvaksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoo nyt tilaisuutensa tulleen tavoitteidensa toteuttamiselle, kun viime eduskuntavaaleissa poliittinen oikeis to entisestään vahvistui. Ennustan, että säästöpäätösten kustannukset tulevat olemaan tulevaisuudessa huomattavan suuret. Työntekijöiden vähentämisestä on tullut itsestäänselvyys. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) Yuri Arcurs. Ministeri Rehula on myöntänyt, että toimeentulotukiasiakkuudet todennäköisesti näillä säästöpäätöksillä lisääntyvät. Ministeri Rehula on sanonut, että numerot eivät varmista hyvää hoitoa. Olen samaa mieltä, että henkilöstömitoituksen tulisi lähteä asiakkaiden tarpeista. Varmasti kuntien johtavilta viranhaltijoilta on tullut kiitostakin, mutta lukuisista hoitoyhteisöistä olen saanut palautetta, ettei kukaan kysynyt asiakkaiden tarpeita, vaan hoitoyhteisöön tuli ainoastaan ilmoitus siitä, että nyt on virallinen lupa vähentää työntekijöitä. Ikäihmisemme ansaitsevat parempaa! Hallitus laskee myös palvelutasoa heikentämällä henkilöstömitoitussuosituksia. Tästä on vakuuttunut perussuomalaisia edustava oikeusja työministeri Jari Lindström, joka kertoi taannoin keskustelleensa asiasta yrittäjien kanssa. Toisaalta ei hallituskaan ole mitään kustannus-vaikuttavuus tai kustannus-hyöty-analyyseja tehnyt. Eihän sitä muuten ajettaisi, ellei siitä koituisi työnantajalle hyötyä. Ne kuitenkin helposti jäävät pelkäksi sanahelinäksi, jos perusrahoitukselta viedään pohja pois. Toivon, että kunnissa osattaisiin katsoa palvelut ihmisten tarpeiden mukaan, mutta 10 vuotta suomalaisia kuntia työyhteisökouluttajana kiertäneenä minun on oltava realistinen. EK:n päätöksen tavoitteena on siirtää palkkaja työehdoista sopiminen sinne, missä ne tulevat työnantajalle mahdollisimman halvaksi, eli työpaikoille. Meillä on tulevaisuudessa entistä enemmän ikäihmisiä, jotka joutuvat valitsemaan ruuan ja lääkkeiden välillä tai ihmisiä, joilla ei ole varaa lähteä lääkäriin. Erityisesti pienituloisten eläkeläisten tilanne muodostuu yhtaikaisten säästöjen jälkeen todella vaikeaksi
Onhan tällä maalla ja maailmalla ollut paljon vaikeampia tilanteita. Uteliaisuuttani menin katsomaan mitä asiaan liittyvää löytyy Kansalaisaloite.fi sivustoilta. Se ei myöskään lisää etuuksia tai ole vain oikeudenmukaista eläkeläisille, vaan se on heidän oikeutensa. Hyvä niin. Tai pikemminkin niiden kasvua on jo syytä hillitä. Tällainen tilanne ei ole missään toisessa Länsi-Euroopan maassa. Sosiaalisessa mediassa ja yleisönosastoilla on leikkaukset ja taksojen korotukset tuomittu, mutta tyytymättömyyden laajuutta ne eivät kerro. Taitettu indeksi syö eläkkeitä Getty Images. Onko nyt niin, että ihmisillä ei ole tietoa saati mahdollisuutta vaikuttaa asioiden kulkuun aloitteen kautta. Kyse ei ole eläkkeen korotuksesta, vaan ansaitun tulotason säilyttämisestä. Lisäksi pitää kohdistaa verotusta sinne, missä on varallisuutta. Pitää tehdä toimenpiteitä, jotka palauttavat uskon yhteiseen tekemiseen, kuten lisätä koulutusta, tutkimusta ja tuotekehittämista. Parempaa vuotta 2016 ja rauhaa ja uskoa tulevaisuuteen. Samoin se ehdotti työeläkerahastoissa olevien EMU-puskurien käyttöönottoa. Leikkausten sijasta eläkkeitä pitäisi korottaa parantamaan ostovoimaa ja vähentämään eri tukia, jotka rasittavat taloutta kunnissa ja valtionhallinnossa. Peruuttaa annetut 6 000 miljoonan helpotukset, jotka eivät tuoneet luvattuja työpaikkoja vaan ylisuuria osinkoja ja lisääntynyttä veronkiertoa. Indeksiuudistus lisäisi suoremmin kotimaista ostovoimaa kuin työeläkemaksujen alentaminen. Eläkkeiden tarkistusten piti turvat eläkeläisille yleisen elintason muutos. Erkki Hintikainen Kansallinen ”hätätila” on liiottelua Hätätila johtuu siitä, että meiltä on viety usko tähän yhteiseen olemassaoloon. 18 30.12.2015 AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa Kansalaisaloite, yliarvostettu demokratian väline Kun maan hallitus käy kaventamaan kansalaisten entuudestaan matalaa elintasoa – muun muassa niiltä eläkeläisiltä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella (1 070 e) – alkoi kiinnostaa, miten siihen reagoidaan. Siksi indeksi sidottiin alun perin palkkakehitykseen, kuten useimmissa EU-maissa yhä tehdään. Esimerkistä käyvät veronkiertoministerit. Odotin, että sieltä löytyisi selvä viesti siitä mikä maassa mättää. Yhteishenkeä ei enää ole, kun kaikki ajattelevat, että tämä on uppoava laiva ja minä kahmin tästä vielä niin paljon kuin irti saan. Kansalaisilla on mahdollisuus antaa tämä arvo allekirjoittamalla: kansalaisaloite.fi/fi/ aloite/1591. Pitkälti tämä koskee eläkeläisiä ja ainakin niitä yli 600 000 köyhyysrajan alapuolella elävää. Suomessa kuitenkin eläkemenojen hillitsemiseksi otettiin käyttöön puoliväli-indeksi ja sittemmin taitettu indeksi. Nyt pitää tehdä muutakin kuin lasten tarharyhmien kokojen suurentamista tai eläkeläisten ja työttömien koukuttamista. kimmo.kiljunen@hotmail.com Kimmo Kiljunen Kolumni SDP:n eDuSkuntaryhmä on vaihtoehtobudjetissaan ehdottanut työeläkemaksujen tilapäistä alentamista ostovoiman lisäämiseksi. Tosiasiassa kaikki eduskuntapuolueet ovat siunanneet nykyisen harjoitetun eläkepolitiikan. n n n anSioSiDonnainen työeläkejärjeStelmä on yksi suomalaisen ay-liikkeen suurimmista saavutuksista. Touko Virkkala emeritus Nyt pitää tehdä toimenpiteitä, jotka palauttavat uskon yhteiseen tekemiseen. Lopputuloksena ikääntyminen vie kohti köyhyyttä. Palkkaindeksin palauttaminen ei ole voimavarakysymys. Eläkerahastojen jatkuva kasvu (noin viisi prosenttia vuodessa) tuotti yli kahdeksan miljardia euroa vuonna 2013. Taitetulle indeksille on annettu ”Lipposen”leima. Tulos oli yllättävän heikko! Niissä ryhmissä, joissa mielestäni suurimmat epäkohdat ovat, eivät kannatusluvut yltäneet lähellekään kyseisiä ryhmiä vastaavia lukumääriä. Mutta nimenomaan SDP:n tulisi ensimmäisenä puolueena antaa täysi arvo omalle ja ay-liikkeen suurelle saavutukselle: ansiosidonnaiselle työeläkejärjestelmälle. Eläkerahastot ovat Suomen jättimäisin pääomakeskittymä ja niitä voidaan vihdoin alkaa myös käyttää. 100-vuotiaista jo lähes puolet on vajonnut sen alle. Kun 65-vuotiaista seitsemän prosenttia elää köyhyysrajan alla, niin yli 75-vuotiaista 20 ja yli 85-vuotiaista 30 prosenttia. Tähän asti eläkepolitiikassa on painotettu eläkemenojen hillitsemistä ja rahastojen kasvattamista. Se on lakialoite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi. Kolumni Kirjoittaja on rauhanvälityksen erityisedustaja. Tämä maa ei nouse halpatyövoimakilpailulla. n n n tämän Päivän SuomeSSa todistamme uskomatonta epäsuhtaa jättimäisten eläkevarojen ja laskevien eläketasojen välillä. Työeläkeindeksin tehtävä on ansaitun tulotason turvaaminen eläkevuosina. Siitä olisi varaa korjata eläkkeitä ilman, että EMUn kriteerit ja AAA-luokitus kärsisivät. Tämä olisi tärkeä suunnanmuutos. Sen seurauksena eläkkeet ovat jääneet jälkeen yleisestä ansiokehityksestä ja elintason noususta. Eläkkeitä on niin moneen kertaan leikelty ja muokattu että alkuperäinen tavoite on jäänyt haaveeksi. On hyvä muistaa, että indeksiuudistus lisäisi suoremmin kotimaista ostovoimaa kuin konsanaan työeläkemaksujen alentaminen. Kuinka he pääsevät vaikuttamaan oleellisesti itseään koskeviin asioihin. Mutta ennen kuin työeläkemaksuja aletaan alentaa ja EMU-puskureita puretaan, pitäisikö ensimmäiseksi oikaista työeläkeindeksi
09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. (09) 774 3110, sähköp. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Uusi lehti vuoden alusta. info@tyark.fi www.tyark.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA WWW.AYT.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Demokraatti.fi KÄHÄRÄ UUSIMAA Uusi lehti vuoden alusta. Uusi lehti vuoden alusta. www.tyovaenperinne.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18. 19 30.12.2015 AJATUSPAJA OSOITTEEMME VERKOSSA www.pam.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
Paljon uhraten, aikaa ja vaivaa säästämättä. 20 30.12.2015 ARKI . – Äitini muutti miehensä kanssa Los Angelesiin 1968. . Reinen isä oli räätäli ja äiti parturi, käsityöläisiä molemmat siis. Hän työskenteli pitkään Finnairilla lentoemäntänä. Tuo matka jäi kuitenkin haaveeksi. Tosin sitä on vaikea uskoa. Kun isä New Yorkiin lähti – Isä oli aikanaan ennen naimisiin menoaan lähtenyt laivalla New Yorkiin. Juhani Aro Demokraatti juhani.aro@ demokraatti.fi Reine Rimón and Her Hot Papas esiintyivät itsenäisyyspäivän alla Helsingissä Storyvillessä. – Musiikki on ollut minulle aina itsestään selvää, laulaminen myös. Reine on silti ihan aito paljasjalkainen hesalainen, Rööperin tyttöjä. Mutta hyvä ystävättäreni asui New Yorkissa ja menin hänen luokseen lomalle Pan Amin hienolla koneella. Amerikkaan – ja mieheensä Alpo Collanukseen – rakastunut Rimón muutti pysyvästi jenkkeihin 1997. Lentoemäntänä Finnairilla Rimónilla on elämänsä aikana ollut toinenkin ura laulamisen ohella. Isän vanhemmat tulivat Venäjältä ja äidin vanhemmat Baltiasta. LA on monen kaupungin rypäs, mutta ei se minua asuinpaikkana kiinnosta, vieläkään, Rimón kertoo. Laulajatar on täydessä vedossa yhä. – Isä sanoi minulle aina, että hän vie minut New Yorkiin, sitten kun olen tarpeeksi iso, Rimón kertoo. Sinne hänet vei hotellivirkailijan työ San Diegossa. 2017 tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Reine Rimón aloitti laulajattaren uransa. Rimónin musikaalisuudella on vahva perhetausta. Bändi ei harjoittele oikeastaan ollenkaan. Tarina kertoo paljasjalkaisesta hesalaistytöstä, joka paloi halusta laulaa jazzia englanniksi. Nykyään Reine Rimón asuu USA:n länsirannikolla, San Diegossa, Kalifornian osavaltiossa. Rimónin haave yhteisestä New Yorkin matkasta isän kanssa oli lähellä toteutua 1960-luvun puolivälissä, mutta sitten kohtalo puuttui peliin traagisella tavalla. Hänellä oli iäkkäät vanhemmat ja hän palasi tapaamaan heitä monen vuoden matkan jälkeen. Eläkeiät ovat nousseet ja henkilökuntaedut haihtuneet savuna ilmaan. Mutta lukekaa tarina, sillä se kerrotaan nyt Suomessa ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan. Nykyäänhän sellainen ei enää ole mahdollista. Taival on ollut pitkä, eikä sellaista ole tässä maassa toista nähty, tuskin nähdään jatkossakaan. Hän kuitenkin kuoli kurkkusyöpään, eikä matka koskaan toteutunut. Rimónin haave yhteisestä New Yorkin matkasta isän kanssa oli lähellä toteutua 1960-luvun puolivälissä, mutta sitten kohtalo puuttui peliin traagisella tavalla. Ja sen hän teki. Musiikki on niin verissä ja hyvässä muistissa.. – Isän puolelta kaikki olivat hyvin musikaalisia. Jossain vaiheessa Rimónin isä tapasi lasten äidin ja tarina sai alkunsa. Reine Rimón, aidon jazzin lähettiläs Suomesta Tyttö, joka ei halunnut kuuluisuutta Tämä tarina on erikoinen, sen verran erikoinen ja monipolvinen, että kokeneeltakin kirjoittajalta on mennyt tovi jos toinenkin sen kasaamiseen. Musiikkia perheessämme oli aina ja minulle on kerrottu, että osasin laulaa ennenkuin puhua, Rimón hymyilee. – Maaliskuussa 1965 aloitin lentämisen ja ajattelin, että ihanaa, nyt pääsen isän kanssa New Yorkiin. Se oli minulle upea kokemus ja tuli heti fiilis, että kuulun tänne, Reine kertoo. Samana vuonna Reine täyttää 75 vuotta. Musiikkia sen paremmin kuin lauluakaan Rimón ei ole juuri opiskellut. – Lopetin 33 vuoden jälkeen täysin palvelleena ja jäin eläkkeelle, Rimón kertoo. Pieni nainen täynnä karismaa, joka puhkeaa kukkaan bändin ensitahtien kajahtaessa