Demokraatti 30.10.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt sekä LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Lokakuun erikoisnumero TOR STAI 30.1 0.2 01 4 Numero 205 007443-14-44 Hinta 1,20 e (sis.alv) Kodin ja kotiväen turva kerralla kuntoon Nyt on oikea aika tulla asiakkaaksi LähiTapiolaan, sillä tarjoamme sinulle kotivakuutuksen 25?%:n alennuksella. Hankkiessasi samalla henkivakuutuksen saat sen puoleen hintaan. Tarjoushinnat koskevat ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuja. www.lahitapiola.fi/kotikuntoon Näistäkin vakuutuksista saat Bonusta.. Ja mikä parasta . Kampanja-aika on 1.11.???30.12.2014. kun ostat kotivakuutuksen, saat vielä alaikäisten lasten tapaturmavakuutukset maksutta
Myös uusien työväenpuolueiden suhtautuminen työväen etuja ajavaan ammattiyhdistysliikkeeseen on nihkeä. Kokoomuslaisen ajattelun rautalankamallin kiteytti puolueen nuorisojärjestön puheen- johtaja Susanna Koski viime viikonlopun televisiohaastattelussa. Hänen mukaansa ?jokaisella pitäisi olla oikeus ja vapaus hinnoitella oma työpanoksensa kuten haluaa?. Kosken ajatuksen kääntöpuoli on, että myös työnantaja voisi vapaasti päättää, minkä arvoiseksi hän hinnoittelee tarjoamansa työn tai työntekijän työpanoksen. Etenkin työntekijän oikeuksista puhuttaessa. Kosken malli merkitsisi työntekijän vapauden lisäämisen asemesta ammattiliittojen työntekijän turvaksi neuvottelemien palkkauksen perälautojen avaamista. Työväen puolueissa ja porvarillisissa ?työväenpuo lueissa. Työ- ja elinkeinomi- nisteriön arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita noin 330 000. Ja miksipä ei lämmittelisi. Näissä neuvotteluissa, etenkin nykyisissä työttömyysluvuissa, on yksittäinen työntekijä heikoilla. Niihin kuuluu muun muassa oikeus työhön. Puolueilla on yhteinen ja oikea huoli työllisyyden parantamisesta - ja samalla kansantalouden kääntämisestä kasvuun. Tästä huolimatta etenkin kokoomuksen työväenpuolue-teemat keskittyvät töissä oleviin. on kuitenkin eroja. Yrittäjiä ja opiskelijoita lukuun ottamatta äänestäjät kokevat itsensä enemmän tai vähemmän työläiseksi - tai ainakin palkansaajaksi. Sitä ryhmää kannattaa kalastella äänestäjäksi. T n n n yöväenpuolueissa ja porvarillisissa ?työväenpuolueissa. Työttömien arki on sivuosassa - lukuun ottamatta heidän rooliaan potentiaalisena työvoimareservinä. on eroja.. Kyse on valtavasta joukosta. Lokakuun erikoisnumero Lehdessä nyt Avaus Ajatuspaja 4?6 21?23 8?11 12?15 16?17 18?19 20 Tuomiojan Erkki on ulkoministeriön merkki Kentältä kajahtaa: Parempaa työelämää Töissä ilman palkkaa 24?25 Vaaliraati: Näin suomesta tulisi Fiksusti hoidettu työväentalo säilyy, Heidi Niemisen kolumni 26?27 Napit vastakkain, Nettipuheet Kuukauden kuva Uuden ajan aamu Näkökulma: Suomen ensimmäinen sosialidemokraatti ?Vanhaan kylmään sotaan ei ole paluuta muun muassa siksi, että puolet maailmasta kieltäytyy siihen osallistumasta.? vielä turvallisempi 8?11 Jukka-Pekka Flander 16?17 Suomalaiset lahjoittavat työnantajilleen miljoonia työtunteja ilmaiseksi. Kiitosta? Vai onko vain pakko? 4?6 Arki 28?29 30?31 32?33 Faktat haltuun: Poimintoja tulevaisuudesta Enemmän kuin tuhat sanaa, Kielen päällä Vaaliteemoja teroitellaan kentällä Pääkirjoitus Taas on työväellä ystäviä V aalit lähestyvät ja puolueissa mietitään keinoja äänestäjien mielenkiinnon herättämiseksi. Mitä he tavoittelevat. Keskusta lämmittelee kokoomuksen viime vaaleissa markkinoimaa työväenpuolueteemaa muun muassa ensi viikon työpäivä-tilaisuudella
Lopuilla yrittäjäuran alkamisessa sattumalla on ollut merkittävä rooli. Itsensä työllistäjiin lasketaan kuuluvaksi yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit ja apurahansaajat. Viime vuonna Suomessa oli itsensä työllistäjiä yli 150 000, pääsihteeri Miikka Lönnqvist. Demarinuorten mukaan parlamentaarisen työryhmän tulisi pohtia, nähdäänkö poliittiset nuorisojärjestöt ennen muuta poliittisina toimijoina vai nuorisotyötä tekevinä järjestöinä. Poliittisten nuorisojärjestöjen avustusjärjestelmästä on keskusteltu viime päivinä, kun opetus-ja kulttuuriministeriö myönsi kokoomusnuorille valtionavustusta tänä vuonna 640 000 euroa ja demarinuorille 550 000 euroa mutta perussuomalaisille nuorille vain noin 30 000 euroa. Demokraatti kuusi prosenttia kaikista työllisistä. 0200 71000 n n n yöväenpuolueet, oikeat ja väärät, joutuvat jatkossa miettimään myös niin sanotulla harmaalla alueelle toimiven yksin yrittäjien asemaa. (Demokraatti) Katso tuoreimmat uutiset osoitteessa: Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . 0800 96675 puh. Heistä myös moni kitkuttaa minimipalkkaa pienemmillä tuloilla. toimitus@demari.fi . Vaasa Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . Työryhmässä tulisi olla edustus kaikista eduskuntapuolueista tai niiden nuorisojärjestöistä. . Irtisanominen on elämän suurimpia sokkeja kuoleman ja avioeron lisäksi, sanoo Vilma Luoma-aho. Lindqvist pitää yleisinä ytneuvottelujen virheinä muun muassa tietojen panttaamista, epäjohdonmukaista toimintaa ja johdon sitoutumattomuutta prosessiin. Mikkeli Uutistoimitus (06) 317 8711 (06) 317 4104 050 5543430. 30.10. Nimipäivät tänään: Eila (ruots.) Jennifer Nimipäivät huomenna: Arto, Arttu, Artturi (ruots.) Artur Aurinko nousee: Helsingissä 7.36 Oulussa 7.58 Aurinko laskee: Helsingissä 16.31 Oulussa 16.05 -4...2 4...7 7...8 Uutispäivä Nuorisojärjestöjen tukiin halutaan selvyyttä Kari Hulkko Demarinuoret esittää, että kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) asettaisi parlamentaarisen työryhmän arvioimaan poliittisten nuorisojärjestöjen avustusjärjestelmää kokonaisuutena. Muu Suomi: puh. www.demari.fi . Monen yrittäjyys, osin vastoin omaa tahtoa, muistuttaa monin osin enemmän työsuhdetta kuin yrittäjyyttä. Tampere ja ympäristö: . etunimi.sukunimi@demari.fi . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . 0200 55888 puh. levikki@demari.fi . Sipilä on vahvasti Suomen Yrittäjien tavoiteohjelman takana. Siinä esimerkiksi esitetään paikallisen sopimisen vahvistamista ja yrityksen ensimmäisen työntekijän koeajan pidentämistä. T Itsensä työllistävistä ihmisistä viidennes on ajautunut yrittäjäksi olosuhteiden pakosta, kertoo Tilastokeskuksen tutkimus. Tutkimuksen mukaan omasta halustaan yrittäjäksi on ryhtynyt noin 40 prosenttia. Kyselyssä haastateltiin vuonna 2013 yt-neuvottelun käyneitä yrityksiä ja irtisanottuja. Jyväskylän yliopiston yhteisöviestinnän professori Vilma Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Erikoisnumerosta vastaava toimituspäällikkö: Tua Onnela Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. Demokraatin kuukausittainen erikoisnumero ilmestyy 10 kertaa vuonna 2014. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Demarinuorten pääsihteeri Miikka Lönnqvist haluaa selvät pelisäännöt poliittisten nuorisojärjestöjen rooliin. Luoma-aho uskoo näkemyseron syyksi sen, että irtisanominen on henkilökohtaista, mutta yritysten hallinto ajattelee ihmisiä korvattavissa olevina koneina. . ilmo@demari.fi . Kun nuorisolakia ollaan nyt uudistamassa, olisi samalla hyvä pohtia myös poliittisten nuorisojärjestöjen roolia ja asemaa nuorisotyötä tekevien järjestöjen kentässä. Työryhmän asettamisella saataisiin myös työrauha tärkeää työtä tekeville nuorisojärjestöille, sanoo Demarinuorten Moni päätyy yrittäjäksi olosuhteiden pakosta 34?35 36?37 28?31 32 SDP:n puoluetoimistolta Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta Radio ja TV Ismo-Topi Leppenel kokoomuksen sisäpiireissä Myös keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän hieman hahmottomissa talouspoliittisissa linjauksissa on yrittäjänäkökulma isossa roolissa. 0200 30011 puh. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Tampere Uutistoimitus Ilmoitusmyynti (02) 277 0477 050 568 7361 (03) 212 9455 050 568 7361 . (STT) Yritykset eivät osaa irtisanoa Irtisanottujen mielestä harva yritys hallitsee yt-neuvottelut. HRM Partnersin tuoreen kyselyn mukaan 65 prosenttia yrityksistä antoi yt-toiminnastaan arvosanan hyvä, mutta irtisanotuista 51 prosenttia sanoi suoritusta heikoksi
On tietysti tilanteita, joissa kokemus tulee merkittäväksi . Sitä paitsi he ovat hallituksen vanhimmat ministerit. Tuomioja nousi eduskuntaan 1970, jolloin iso osa nykyisen hallituksen ministereistä ei ollut edes syntynyt. Hän saa tänään kehuja myös niiltä poliittisilta ilmansuunnilta, jotka aiemmin hyvinkin voimallisesti arvostelivat radikaalina pitämäänsä Tuomiojaa. . Alkusyksystä julkistettiin gallup, jossa kansalaisten mielestä hallituksen kolmen luotettavimman ministerin joukossa oli kaksi sosialidemokraattia: Lauri Ihalainen ja Erkki Tuomioja. Sen jälkeen tuloerot ovat uudelleen kasvaneet ja köyhyys lisääntynyt, hän sanoo. . Tuloerot eivät ole tämän hallituksen aikana kasvaneet, Tuomioja sanoo. Hän katsoo, että toinen hallituksen pääpuolueista, kokoomus ajaa tätä nykyä koko ajan sellaisia asioita, jotka lisäisivät eriarvoisuutta. . Tilanne maailmalla on usein sellainen, että olisi perin kummallista, mikäli ulkoministeri nauraen kertoisi vakavista selkkauksista, hän kuittaa. Turvallisuuspolitikka puhuttaa Sanotaan, että mikäli ulkopolitiikka hoidetaan oikein huonosti, sen jälkeen sisäpolitiikkaa ei enää tarvita. . Tuloveroja alas, julkisia palveluja alas. Suomessa ollaan palaamassa luokkayhteiskuntaan. Itä ja länsi ottavat yhteen kuin takavuosina. . Venäjä on mukana niin lähi-idän rauhanprosessissa kuin Iranneuvotteluissa sekä terrorismin vastaisessa taistelussa, koska näissä on kaikilla yhteiset intressit.. Ei sillä ole korrelaatiota iän kanssa. Järkyttävää! Hälytyskellojen pitäisi soida, Tuomioja sanoo. Kokoomus vetää eri suuntaan Nykyisen hallituksen keskeinen tavoite oli pysäyttää eriarvoisuuden kasvu . Se oli Urho Kekkosen sanonta: jos jommankumman, sisä- tai ulkopolitiikan, pitää olla rempallaan, niin olkoon se sitten sisäpolitiikka, Tuomioja täsmentää. . Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tullaan keskustelemaan vaalien alla paljon enemmän kuin tavallisesti, ulkoministeri sanoo. ?Suomessa ollaan palaamassa luokkayhteiskuntaan. Sitä myötäilee RKP, joka on täydellinen kokoomuksen apupuolue, Tuomioja tekee selväksi. Kylmää vai viileää? Väitetään, että tätä nykyä eletään uutta kylmää sotaa. Tuloerot ovat uudelleen kasvaneet ja köyhyys lisääntynyt.? Köyhien ystävä Ulkopolitiikan Tuomioja hallitsee satavarmasti. Hänellä on myös satavarmat mielipiteet Suomen sisäisestä nykymenosta. Eki on köyhän puolella. . NHL:n palkkamenot ovat 1,5 prosenttia Suomen valtionvelasta. ?. Normaalisti näin ei ole. Olin Vanhojen tovereiden kokouksessa, jossa alustukseni jälkeen kukaan ei puhunut sisäpolitiikasta yhtään mitään. Kaikki kysymykset koskivat turvallisuus- ja ulkopolitiikkaa. Tilanne on nyt sellainen. Suuret uudistukset: julkinen terveydenhoito, kansanterveys ja peruskoulu. Vanhaan kylmään sotaan ei ole paluuta muun muassa siksi, että puolet maailmasta kieltäytyy siihen osallistumasta, ulkoministeri toteaa. Tuomioja muistuttaa, että kaikkea yhteistyötä ei ole katkaistu. Elettiin 1970-luvun alkua. Demokraatti Niistä ajoista on jo yli 40 vuotta, mutta SDP:n ikiliikkuja Tuomioja, 68, on edelleen pinnalla. Mikäli nykyinen hallitus istuu huhtikuun vaaleihin asti, tulee Tuomiojasta Suomen historian pitkäaikaisin ulkoministeri. Tänään Tuomiojaa arvostavat muutkin kuin tuolloiset demarinuoret. Siinä on onnistuttu. Kaikkia näitä on ruvettu reunoilta nakertamaan. Tuomiojan mielestä terveydenhoidon tilanne on näistä vakavin, koska terveyserot eri kansanryhmien välillä ovat kasvaneet. . Sen kunniaksi Demokraatti tarjoaa lukijoilleen muita yhtä osuvia vertauksia. ?. en koe tätä sukupolvikysymyksenä. Lisää yksityistämistä ja ulkoistamista. . Biljardipallojen määrä on 0,0000016 prosenttia miljardista. ?Tuomiojan Erkki, edistyksen Teksti merkki!. 4 4 Avaus avaus avaus Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 SDP:n ikiliikkuja on köyhän asialla Tuomiojan Erkki on ulkoministeriön merkki Puheenvuoroja ja Puheenaiheita Kuukauden vertaukset Juha Sipilän vertaa julkisia menoja bruttokansantuotteeseen ja päättyy lukuun 58 prosenttia. Jos synnyt ykkösluokkaan, elät kahdeksan vuotta pitempään kuin köyhänä. Pitkä kehitys, joka johti pohjoismai- seen hyvinvointivaltioon ja myös kapeampiin tuloeroihin ja lisääntyneeseen tasa-arvoon, pysähtyi 1990-luvun alkuun. Olen aina tyytyväinen jos saan myönteistä palautetta, Tuomioja myöntää. Kuvat Kari Hulkko Demokraatti Televisiossa näkyy useimmiten vakavailmeinen ulkoministeri. . Kukaan tolkuissaan oleva ei ole kiistänyt Erkki Tuomiojan ammattitaitoa ulkoministerinä. Totta kai olen tyytyväinen. Liikenneonnettomuuk- sia tapahtui viime vuonna 16 prosenttia Suomen järvien määrästä. ?. Iskulause oli sosialiSeppo demokraattisten nuorten huuPeltoniemi lilla. Päinvastoin esimerkiksi meille tärkeä arktinen yhteistyö toimii
Tilanne maailmalla on usein sellainen, että olisi perin kummallista, mikäli ulkoministeri nauraen kertoisi vakavista selkkauksista, Erkki Tuomioja sanoo.. TORSTAI 30.10.2014 Lokakuun erikoisnumero Avaus 5
Olen aina tyytyväinen, jos saan myönteistä palautetta, Tuomioja myöntää. Tuomioja toivoo, että Ukrainan konflikti pystyttäisiin pysäyttämään sillä tavalla, että Venäjään kohdistuvat pakotteet voitaisiin purkaa. . Tietenkin silloin, jos syntyy rauhansopimus, silloin asia on selvä, Tuomioja sanoo. . Ei tule äkkiseltään mieleen Suomen lisäksi maata, jossa olisi kuuden puolueen hallitus, Tuomioja sanoo.. Työväenpuolue piti täydellisesti valtaa käsissään. En juokse enää maratoneja. Tuomioja kyllä edelleen juoksee mutta ?vain? kymmenen kilometrin lenkkejä. . Hän olisi kuitenkin hävinnyt Tuomiojalle kilometritolkulla. Tuomioja ei kehuskele omalla ajallaan eikä väheksy pääministerin tulosta. Lyhyempi ohjelma Tuomioja pohtii myös SDP:n kannatuslukuja. . Se tilanne ei ole vielä, mutta tilannetta seurataan tietenkin koko ajan. Milloin näemme itsenäisen Palestiinan valtion? . se lupaus ei toteutunut, Tuomioja letkauttaa. ?Olen aina tyytyväinen jos saan myönteistä palautetta.? Kun Israel perustettiin, se oli eräänlainen demariparatiisi. Kun luottamus on kerran mennyt, menee uuden luottamuksen rakentamiseen pitkä aika. Hallitusohjelmia on luonnehdittu liian pitkiksi. Vähemmälläkin sanamäärällä pärjättäisiin. Hän on juossut maratonin alle kolmen tunnin. Silloin tumppasin viimeisen tupakkani. Lopetin, tosin viisi kuukautta vaalien jälkeen. Työväenpuolue ei ole enää vahva. Veikko Vennamo (SMP) lupasi vaalien alla poistaa työttömyyden Suomesta . Se poikkeaa ympärillä olevista arabivaltioista. . Ihan erinomainen aika. Israel on muuttunut. Jos meillä olisi sosialidemokraattinen enemmistöhallitus, me pärjäisimme lyhyemmällä hallitusohjelmalla. . Minut valittiin. Tosin näin olisin sanonut jo 20 vuotta sitten. Israel muuttunut . Tärkeintä on päästä takaisin rauhanprosessiin ja synnyttää kahden valtion malli. Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) Berliinissä syyskuussa juoksemaa uutta ennätystä 3.11.00 kehuttiin lehdissä kovasti. Mielelläni sanoisin, että kolmen vuoden sisällä. Tein vain yhden vaalilupauksen vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Aika ei ole valmis siihen, että Krimistä syntyisi neuvotteluratkaisu. En pidä mahdottomana, että sellainenkin voisi riittävän pitkän ajan jälkeen löytyä, mutta se aika ei ole vielä. Tuomiojan mukaan olennaista on, että Ukrainan suvereniteetti, koskemattomuus, turvataan. Se on kriittisin piste. Palestiina sihdin alla Ruotsin uusi hallitus on sosialidemokraattisen pääministerin Stefan Löfvenin suulla ilmoittanut halunsa tunnustaa Palestiinan valtio. Suomessa into Palestiinan itsenäisyyden tunnustamiseen on laimeaa. . Tämä tarkoittaa Krimiin liittyviä investointeja ja esimerkiksi matkustamista. Ulkoministeri muistuttaa, että hallitus aloitti kuuden puolueen koalitiolla. Nyt se on heikko. Sehän oli aiemmin monelle sosialidemokraatille tietynlainen mallimaa kibbutseineen, joissa vallitsi sosialidemokraattinen pioneerihenki. Sitä paitsi välillä vierähti kahdeksan vuotta, jolloin poltin tupakkaa. . Palestiinassa on järjestetty vapaat vaalit, mutta Israel ja Yhdysvallat eivät tulosta hyväksyneet koska väärä puolue voitti, Tuomioja oikoo. Voimille ottaa Erkki Tuomioja on kovakuntoinen mies. Lopetan tupakanpolton, jos tulen valituksi. Pidän Palestiinan valtion tunnustamista yhtenä mahdollisuutena. Kaikilla kuudella puolueella oli toiveita, jotka ne halusivat hallitusohjelmaan. . Ne pakotteet, jotka kohdistuvat Krimin liittämiseen osaksi Venäjää, jäävät voimaan. Ajat ovat muuttuneet, Tuomioja tähdentää. . Haluan onnitella Alexander Stubbia. 6 Avaus Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Erkki Tuomioja saa tänään kehuja myös niiltä poliittisilta ilmansuunnilta, jotka aiemmin hyvinkin voimallisesti arvostelivat radikaalina pitämäänsä Tuomiojaa. . Jos rauhanprosessi ei etene, silloin pitää harkita, onko Palestiinan tunnustamisella vaikutusta rauhanprosessin etenemiseen ja tukeeko se kahden valtion ratkaisua. Voin huonosti, jos en pääse lenkille. Sitten tulee tieto, joka saattaa yllättää monet: . Israelista on tullut oikeistolainen sisäisesti jakautunut maa, Tuomioja tähdentää. Israel on kaikesta huolimatta demokraattinen valtio, jossa päätöksentekijät valitaan vapailla vaaleilla
TORSTAI 30.10.2014 Lokakuun erikoisnumero Demokraatti sytyttää . Painettu lehti ilmestyy viidesti viikossa, ensi vuoden alusta alkaen neljästi viikossa Avaus 7. Verkkolehti Demari.fi tavoittaa viikossa jopa yli 40 000 lukijaa . Painetulla lehdellä on 21 000 lukijaa joka päivä (Kansallinen mediatutkimus), ja viimeisin tarkastettu levikki on 11 743
Hänellä on kiinnostava työ, ja sen jäykkä erottaminen vapaa-ajasta olisi mahdotontakin. . Erityisesti ammattiliitot ovat jäsenkyselyin ja muin keinoin yrittäneet selvittää, paljonko niiden jäsenet lahjoittavat aikaansa työnantajille. Monella alalla päällimmäisen huolen vastikkeettomasta työstä aiheuttavat ilmaiset ylityöt. Töihin jäädään ?vielä hetkeksi?, töitä otetaan kotiin ja lomilla vahdataan sähköpostia ilman, että siitä kukaan maksaa. Toimihenkilöitä edustavan ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimuksessa vuonna 2012 selvisi, että liiton jäsenet tekevät viikossa keskimäärin puoli tuntia harmaita ylitöitä eli hoitavat työasioita korvatun työajan ulkopuolella. 8 Avaus Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Suomalaiset kuluttavat kymmeniä miljoonia tunteja vuodessa paiskimalla ilmaisia ylitöitä, ?harjoittelemalla. Sellaistakin toki on. Esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Petri Böckerman kertoo suoraan, että hänellä kyllä tulee tehtyä hommia vapaa-ajallakin. Enintään 15 prosenttia meidän jäsenistä kokee, että työn sisältö täyttää hyvän työn tunnusmerkit. Jos oletetaan, että myös heidän ilmaisten ylitöidensä määrä on suunnilleen keskitasoa, voidaan huvin vuoksi tehdä laskelma, joka antaa kuvaa koko väestön palkattomasta pakertamisesta. Jos Suomen kaikki 2 118 000 työllistä palkansaajaa tekevät ilmaisia ylitöitä puoli tuntia työviikossa, vuodessa siitä tulee yhteensä 51 miljoonaa tuntia. Kiinnostavia haasteita ja ankeaa puurtamista Harmaat ylityöt kasautuvat aloille, joilla koulutustaso on korkea ja vastuuta paljon. Lopuksi pohditaan myös, mitä väliä sillä on. Ilmaisella työllä ei tässä tarkoiteta ihmisen huvikseen tai yhteiseksi hyväksi tekemiä vapaehtoistöitä eikä itseään ja perhettään varten tekemiä kotitöitä. Huominen stressaa jo valmiiksi, joten päätät jatkaa vielä vähän. Nyt puhutaan oikeista hommista, joita tehdään työnantajan hyväksi ja määräysvallassa mutta ilman palkkaa. Ja niitä riittää. Jos Suomen kaikki 2 118 000 työllistä palkansaajaa tekevät ilmaisia ylitöitä puoli tuntia työviikossa, vuodessa siitä tulee yhteensä 51 miljoonaa tuntia. Miljoonia tunteja harmaata ylityötä Kokonaisselvitystä ilmaisen työn määrästä ei todennäköisesti ole tehty. Sitä paitsi oma asiasihan se on, ajattelet. Mutta väärin menee. Ylitöistään sai lainmukaisen korvauksen vain joka viides. Matalan koulutustason töistä taas monet ovat ilmaisylityöltä kokonaan suojassa. Esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön YTN:n selvityksessä jäsenliittojen ylemmät toimihenkilöt kertoivat tekevänsä keskimäärin lähes neljä tuntia viikossa harmaata työtä. Keskiluokkaisissa ammateissa kaikki eivät suinkaan tee työtä, jota tekisivät ilmaiseksikin. Totta kai joillakin on tosi fantsuja duuneja, mutta meillä jää usein näkemättä se iso massa, joka tekee ne ihan perustyöt, Palmu sanoo. Pakkoa ei ole, mutta... Jotkut valitsevat ilmaiset ylityöt itse. Jos luen kotona sähköpostia, miten sitä edes voisi kukaan valvoa tai estää. Ne vaikuttavat kansantalouteen, työmarkkinoihin ja siihen, minkälaisessa ilmapiirissä töitä teemme. Ainakin yhden tutkimuksen mukaan ne, jotka tekevät eniten palkattomia ylitöitä, etenevät urallaan muita nopeammin, hän kertoo. Toisia ajavat esimerkiksi kiire, tapa ja työnantajan painostus. . Mobiililaitteet sun muut mahdollistavat 10 § Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus eikä yleissitova työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka.. Ehkä velvollisuudentuntosi joskus huomataan. Sellaisia on tullut esimerkiksi Pron tutkimuksessa runsaasti vastaan. . Ainakaan sellaista ei löydy Tilastokeskuksesta, Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta eikä Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, eikä kukaan muukaan tähän juttuun haastatelluista muista sellaista nähneensä. Palkattoman työn eri muotoja on kuitenkin jonkin verran tutkittu. Puolituntinen vierähtää, toinenkin, ennen kuin lopulta lähdet. Et kehtaa merkitä yliaikaasi ylitöiksi. Eihän pomo suoranaisesti pyytänyt jäämään, eivätkä muutkaan merkitse. Petri Böckerman sanoo, että palkaton ylityö voi toimia työntekijälle esimerkiksi investointina omaan uraan. . Esimerkiksi tehdastöitä ei voi ottaa kotiin, eikä kukaan jää kaupan kassalle istuskelemaan työpäivänsä päälle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki ilmainen ylityö olisi kiinnostavaa ja antoisaa. palkatta ja matkustamalla vapaa-ajalla työnantajan asioilla Arvotonta Työpäivä on lopuillaan, hommat eivät. Siitä kertyi yhteensä kaksi miljoonaa työnantajalle lahjoitettua työtuntia. Työsopimuslaki 1§ Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Tätä lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta. 7§ Pron jäsenet sijoittuvat palkkatasoltaan suomalaisten keskivaiheille. Vapaa-ajalla kaikki kai saavat tehdä, mitä haluavat, vaikka sitten töitä. Eivätkä kaikki edes koe sähköpostin lukemista työksi, mikä voi tietysti olla hyvä tai huono asia, Böckerman sanoo. Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Toisessa päässä ovat sitten ne, joiden ilmainen ylityö on ankeaa puurtamista. Ilmaiset työt eivät ole vain työntekijän oma asia. Firmalla on esimerkiksi niin tiukka deadline, tai koetaan, että palkaton ylityö on vastuullisuutta. Kotiin joudutaan siis viemään töitä, jotka ovat boring, sanoo Pron tutkija Petri Palmu. Hän kritisoi ruusuista kuvaa, joka ilmaisen ylityön tekijöistä joskus leviää esimerkiksi mediassa. . Mahdollisesti ne vaikuttavat myös siihen, riittääkö jollekulle toiselle töitä vai ei. Tässä jutussa selvitetään, millaisilla eri tavoilla ja miten paljon suomalaiset tekevät ilmaista työtä
Samassa yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriö teki selvityksen näiden harjoittelujen mahdollisesta väärinkäytöstä . Tehdään raskaita mannertenvälisiä reissuja, ja seuraavana päivänä pitäisi olla taas tikkana töissä, Porokari sanoo. Mistään pienestä ilmiöstä ei ole kyse. Oikeassa harjoittelussa harjoittelija saa ohjausta, hänen tehtävänsä eivät ole yhtä vaativia kuin työntekijöiden, hän ei ole kenenkään sijainen ja työnantaja satsaa itsekin harjoittelun onnistumiseen. Rankalla reissulla ilman palkkaa Joskus palkattomaksi koettu työ syntyy siitä, etteivät työnantaja ja työntekijä ole yhtä mieltä työn määritelmästä. Tällainen ilmaistyön muoto piinaa esimerkiksi ylempiä toimihenkilöitä: moni heistä viettää ison osan vapaa-ajastaan matkustamalla työtehtävissä, työnantajan hyväksi, mutta ilman korvausta. Palkka ei ole silloin mitenkään välttämätön. Ilmaistyön puolelle mennään, kun harjoittelija tekee oikeita töitä oikeiden töiden vaatimuksin muttei saa siitä rahaa. Miten yleistä tällainen ?harjoittelu. Nykyään työ on myös usein kansainvälistä, jolloin aikaero voi vaikuttaa, Palmu luettelee syitä. Suoranaista pakottamistakin esiintyy, vaikkapa niin, että jos ilmaiset ylityöt eivät kelpaa, koko paikka täytetään jollakulla sellaisella, jolle kelpaavat. Selvityksessä ei löytynyt evidenssiä, että harjoitteluja olisi systemaattisesti käytetty väärin. Usein pyöritään harmaalla alueella vapaaehtoisuuden ja pakollisuuden välissä. sältyy peruspalkkaan. Huhuja liikkuu, mutta faktatietoa on tarjolla vähemmän. Hyviä uutisia työkokeilusta Työllistämistoimiin kuuluvia harjoitteluja muutettiin vuonna 2013. Pääsääntöisesti matka-aikaa ei korvata tai se korvataan huonosti. . on, ei ole tarkkaan tiedossa. Työntekijäpuoli kokee toisin. Insinööriliiton ja YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari kertoo, että vasta kahteen heidän alojensa työehtosopimukseen on saatu vaatimus matkojen korvaamisesta ja toisessa niistäkin tarkoitetaan vain kotimaanmatkoja. Tämä on todella yleistä ja ongelmana iso, Porokari tiivistää. Tua Onnela Demokraatti tua.onnela@ demari.fi Oikea harjoittelija harjoittelee, ei raada Joko tulee tunne, että suomalaiset lahjoittavat työnantajilleen aika paljon aikaa. Sitä näkyi vain joissakin yksittäistapauksissa, Kerminen sanoo. Hän uskoo tilanteen entisestään parantuneen sen jälkeen, kun harjoittelumuodot yhdistettiin. Nykyinen sana työkokeilu kuvaa jutun jujua hyvin: työkokeilussa esimerkiksi pitkäaikaistyötön --- Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka. Työnantajien mielestä matkustaminen ei ole työaikaa, joten siitä ei tarvitse maksaa. Vielä ei kuitenkaan ole puhuttu mitään harjoittelusta. YTN:n selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa ylemmistä toimihenkilöistä matkustaa työnsä takia ja keskimäärin matkapäiviä on vuodessa 27. Aikaisemmat työkokeilu, työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistettiin työkokeiluksi. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta on maksettava 50 prosentilla korotettu palkka.. Avaus 9 Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 työtä? sen, että työntekijä on aina tavoitettavissa. Monet matkustavat todella paljon, eikä se ole mitään mukavaa matkustelua. ?orjatyöstä?, kuten hallitusneuvos Päivi Kerminen sanoo. Tulokset eivät olleet dramaattisia. . Tai siis ?harjoittelusta?. Palkansaajajärjestöt, työnantajat ja valtio ovat yhtä mieltä siitä, että työharjoittelua tarvitaan eikä oikeassa harjoittelussa ole mitään vikaa. Noin puolet vastaajista ilmoittaa, ettei normaalin työajan ulkopuolista matka-aikaa korvata lainkaan tai se si- Työaikalaki 4§ Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. 17 § --Ylityötä on työnantajan aloitteesta --säännöllisen työajan lisäksi tehty työ. 22 § Tällaisesta harjoittelusta harjoittelija saa korvaukseksi arvokasta oppia. Jos matka-aika korvataan, tyypillisesti se korvataan vapaana yhden suhde yhteen. . Me koemme tämän todella epäoikeudenmukaiseksi. Epäilyksiä olisi herättänyt esimerkiksi, jos harjoittelijoita olisi otettu useita peräkkäin
Sitä paitsi miten esimerkiksi toimihenkilöitä estettäisiin tekemästä ilmaisia ylitöitä. Palkat ja työn määrä puolestaan hakeutuvat tasapainoon sen mukaan, mikä on työmarkkinatilanne, Huhtala sanoo. Petri Palmu puolestaan on vakuuttunut, että ilmaiset työt nimenomaan vievät mahdollisuuksia toisilta. . Ilmaiset työt ovat tuottavuus- ja tehokkuusongelma, jaksamisongelma ja työllisyysongelma. Ilman niitä työllisyys saataisiin jaettua tasaisemmin, Palmu sanoo. Jos oletamme, että hän on oikeassa, meidän kannattaa ottaa vielä esiin kokeilulaskelma suomalaisten ilmaisista ylitöistä. Siis 30 000 kokoaikaista työpaikkaa. Työehtosopimuksiin pitäisi saada harjoittelusta selkeät pelisäännöt. Toisaalta lisäkannattavuus ei jakaudu kovin reilusti. . Se asettaisi yritykset tasavertaiseen asemaan keskenään. Nyt jotkut yritykset hakevat palkattomasta harjoittelusta kilpailuetua, ja se on yksiselitteisesti väärin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimusjohtaja Anni Huhtala puolestaan sanoo, että vastikkeeton työ vaikeuttaa markkinoiden toimivuuden arviointia. . Tapausten määrä ja törkeysaste riippuvat alasta, mutta paljon niitä on. . Koeaika on sitä varten, että voidaan testata työntekijän soveltuvuus, Rönni-Sällinen sanoo. Epäreilua kilpailua Ilmaisia töitä siis tehdään, muodossa jos toisessa. Työn jakaminen on kuolleena syntynyt idea. En usko, että toisten töitä tekemään palkattaisiin uusia ihmisiä. Lopputuotteidenkaan hinnat ei- TORSTAI 30.10.2014 ?Se ei ole mitään mukavaa matkustelua. Tehdään raskaita mannertenvälisiä reissuja, ja seuraavana päivänä pitäisi olla taas tikkana töissä.? vät kuvasta niiden tekemiseen käytettyä työaikaa ja kustannuksia, Huhtala sanoo. 30 000 työtöntä vähemmän? Ehkä suurin palkattomaan työhön liittyvä kysymys on se, viekö toisten ilmainen pakerrus työmahdollisuuksia toisilta. Petri Böckerman on aiemmin selvittänyt työn jakamisen mahdollisuuksia, eikä hän suhtaudu niihin innostuneesti. . Olen ollut tässä työssä reilut kymmenen vuotta, ja melkein koko tänä aikana näitä tapauksia on aina silloin tällöin pompsahdellut esiin. Enimmäkseen ne kuitenkin jäävät piiloon . Työllisten määrä määräytyy siten, että työntekijän tuottavuus vastaa hänelle maksettavaa palkkaa, mukaan lukien mahdolliset vastikkeettomat ylityöt. Hän kertoo, että koulutuksen nimellä kulkevat koevuorot voivat kestää useamman päivänkin. Tietenkään koevuorokikkailu ei ole laillista. . 10 Avaus Lokakuun erikoisnumero voi testata, onko hänen ammattitaitonsa ajan tasalla, tai vammainen, kuinka paljon hän pystyy tekemään töitä. Jaksot ovat Kermisen mukaan lyhyitä, kolmisen kuukautta, ja aloite kokeiluun tulee usein kokeilijalta itseltään. Huonoja uutisia opiskelijoista Opiskelijoiden työharjoittelusta sen sijaan on huonompaa kerrottavaa. Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Jouni Markkanen sanoo, että täyttä työtä muistuttavat mutta palkattomat harjoittelut ovat opiskelijoilla varsin yleisiä. Ja siinä oli ilmaistyön muodoista vasta yksi. Jäikö jokin ilmaisen työn muoto käsittelemättä? Huonontavatko ilmaistyöt työllisyyttä. Jos on töissä, siitä pitää saada palkkaa. Se on erittäin iso ongelma, Markkanen sanoo. Pahimmillaan palkaton harjoittelu voi olla kunnon raadantaa. ?Korkeakoulu on pahimmassa tapauksessa maksanut saadakseen harjoittelijan laitokseen mutta silti harjoittelija ei ole saanut mitään ohjausta eikä perehdytystä.? . Sehän vihjasi, että lahjoittaisimme ylitöitä työnantajille 51 miljoonaa tuntia vuodessa. Kun 51 miljoonaa tuntia muutetaan henkilötyövuosiksi, saadaan luvuksi 30 000. Työaikajousto on Suomessa pitkään käytetty muoto järjestellä työtä ja suhteuttaa työpanosta kysynnän lyhytkestoisiin vaihteluihin. Mutta miksi tämän työn tulisi olla ilmaista? Toki siitä pitää maksaa kohtuullinen korvaus jo sen takia, että muutoin kilpailutilanne vääristyy, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Rita Asplund. Myös Jouni Markkanen, joka painii palkattomien harjoittelujen kanssa, nostaa esiin epäreilun kilpailun. . Se on teknisesti mahdotonta, Böckerman kuittaa. Anni Huhtalan mukaan palkattoman työn työllisyysvaikutukset riippuvat siitä, onko työvoimaa paljon vai vähän tarjolla. . Esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijoilta olen kuullut, että korkeakoulu on pahimmassa tapauksessa maksanut saadakseen harjoittelijan laitokseen mutta silti harjoittelija ei ole saanut mitään ohjausta eikä perehdytystä. Ei semmoista pidä olla olemassa. harvoin kukaan uskaltaa riitauttaa koevuorojaa, kun ollaan siinä pelossa, saadaanko työpaikkaa ollenkaan, kertoo Palvelualojen ammattiliiton neuvottelupäällikkö Annika Rönni-Sällinen. Pamin varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo puolestaan on törmännyt samaan kaupan alalla. Niitä tehdään baareissa, tutkimuslaitoksissa ja kaikenlaisissa työpaikoissa siltä väliltä. Sinäkin olet ehkä tehnyt niitä. Mutta mitä väliä sillä on? Tutkijat nostavat esiin monenlaisia erilaisia ilmaistöiden vaikutuksia. Palkattomat työt ainakin parantavat yritysten kannattavuutta, mainitsee Petri Böckerman. Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen toimitus@demari.fi.. Eli on kyse isommasta asiasta kuin pelkästään siitä, että työn hinta halpenee, kun vain osasta työaikaa saa korvauksen. Se on huomattu myös ravintola-alalla, jolta kantautuu ehkä ilmaistyöilmiön älyttömin esimerkki: ilmaiset ?koevuorot?. Koevuoroissa yritys kertoo mahdollisesti palkkaavansa henkilön, kunhan tämä ensin näyttää taitonsa palkattomassa koevuorossa. . Jos työstä ei makseta korvausta, silloin työvoima ei kohdennu optimaalisesti, koska joitain tehtäviä tavallaan piilotuetaan. Sen sijaan hänet on laitettu tekemään kaikki ikävimmät tehtävät, Markkanen kertoo. Myös sellaisia tapauksia on tullut vastaan, joissa sama työpaikka ketjuttaa harjoitteluja, siis käytännössä pyörittää kokonaista työtehtävää ilmaistyövoimalla. Kelpaatko sinä ? kokeillaan ilmaiseksi Nuoret vasta työelämään pyrkivät ihmiset ovat joskus helppoja jymäytettäviä. Talouden ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta työajan joustavuus on keskeinen tekijä. Jatka keskustelua Demokraatin yleisönosastolla
TORSTAI 30.10.2014 Avaus 11 Lokakuun erikoisnumero Kansan Sivistysrahaston apurahat Rahasto tukee työväen ja työväenliikkeen sivistyksellisiä pyrkimyksiä sekä yhteiskunnallisesti painottunutta tutkimusta, taidetta, opiskelua ja kansainvälistä solidaarisuutta edistävää tiedotus- ja valistustyötä. Rahasto jakaa yleis-, erikois- ja maakuntarahastoistaan apurahoja yksityisille henkilöille, työryhmille ja yhteisöille. Kotisivujemme hakusovelluksessa tehdyt hakemukset tulee postittaa allekirjoitettuna, suosituksineen ja liitteineen Kansan Sivistysrahastolle 31.12.2014 mennessä. Viimeisen hakupäivän kotimaan postileimalla lähetetty apurahahakemus otetaan käsittelyyn, ulkomailta lähetettävien hakemusten tulee olla säätiöllä viimeiseen hakupäivään mennessä. SAK:n kulttuurirahastolle tarkoitetut hakemukset postitetaan kuitenkin poikkeuksellisesti omaan ammattiliittoon. KSR:n Tammen rahaston hakuaika päättyy 31.3.2015, samoin hakemuksia kesäksi Savonrannan kirjailija- ja kääntäjäresidenssiin otetaan vastaan 31.3.2015 saakka. Lisätiedot ja hakulomake löytyvät säätiön kotisivuilta, joilla julkistetaan jaetut apurahat huhtikuun loppuun mennessä. Apurahamme rahoitetaan merkkipäiväkeräysten, muistamispalvelujen, lahjoitusten ja pääomamarkkinoiden tuotoilla. Kansan Sivistysrahaston hallitus Säästöpankinranta 2 A 8. krs, 00530 Helsinki Puhelin (09) 5868 530 Kotisivut: www.sivistysrahasto.fi Sähköposti: muista@sivistysrahasto.fi Kuvit us Arja Jokia ho Punaista muulloinkin kuin jouluna. Vuodesta 1895.
Esimerkkinä on Haminan työväentalo. Summasta vain 335 000 Marja menee työväentalojen kohenLuumi Demokraatti nukseen. Nopeammin kuukahtavat ne, joilla ei ole minkäänlaista taloa, Leskelä väittää. Hänen mukaansa oma talo luo yhteishenkeä ja se houkuttelee yhdistykseen myös käytännön ihmisiä. Hieno esimerkki löytyy Saarijärveltä siitä, mitä tapahtuu, kun käytännön ihmiset pistävät tuulemaan. . Sillä ei ihmeitä korjailla. Talkoohenkeä ja tuloja vaaditaan. Tuloja tulee pääasiassa eri yhteisöjen juhlien ja perhejuhlien vuokratuloista. Viereinen hotelli osti talon konkurssipesästä kongressitaloksi. On turha romantisoida. Leskelä kehuu esimerkiksi Länsi-Porin demareiden Preiviikin taloa, jonka remontin tupaantuliaisia vietettiin elokuussa. Surullisiakin kohtaloita syntyy, jos ahnehditaan liian hienoa. Yksityinen firma kohentaa usein koko taloa ja tuo elävyyttä, Leskelä huomauttaa. Työväentalo nimenä ei houkuta Helsingin työväentalosta on muodostunut kongressikeskus, joka on Leskelän mielestä taloudellisenakin yksikkönä ?viimeisen päälle hieno?. Häntä ihmetyttää kritisointi, että työväenhenki olisi talosta hävinnyt. . Toiminnanjohtaja Anssi Leskelä laskee, että puolet toimiikin oikein hienosti . neuvo yhdistykselle, joka haluaa pitää työväentalonsa hengissä. . Muutamia taloja on Leskelän mukaan nytkin samanlaisessa vaarassa. Remontteihin vähän rahaa tarjolla Rakennuksen kuin rakennuksen elinkaari päättyy ilman peruskorjauksia. Komean remontin tuloksena työväenyhdistys meni konkurssiin. . Valitkaa johtokuntaan ihmisiä, jotka ymmärtävät käytännössä jotain kiinteistöjen hoidosta. Näin talo pysyy tuottavana ja elävänä. ?10 000 eurolla ei ihmeitä korjailla.?. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut viime vuosina vajaa kaksi miljoonaa euroa korjausavustuksia. Talon valmistuttua innokkaasti mukana olleita ei saatukaan maksaviksi asiakkaiksi, Leskelä kertoo. Taantuma iski. Henki on sellainen: Työväentalon nimen häivyttäminen edesauttaa liiketoimintaa. Anssi Leskelä ennustaa, että parinkymmenen vuoden päästä Suomessa on hieman yli sata työväentaloa, jotka ovat terverunkoisia ja hyvin pidettyjä. . Yleensä yhdistykset, joilla on oma talo, toimivat paremmin. Liiton tehtävänä on pitää talot elinkelpoisina. Olin jo ehtinyt merkitä ylös, että Lanneveden työväentalo on tiensä päässä. Samoin Tampereen vastaava tunnetaan Puistotornina. tapahtumia riittää ja home ei haise. Oma talo luo yhteishenkeä Leskelää on harmittanut se, että vanhoja työväentaloja tuijotetaan sillä silmällä kuin talon kunto kertoisi puolueosaston aktiivisuudesta. . Aikoinaan monen työväentalon yhteydessä toimi ravintola, mutta niitä ei enää yhdistykset pyöritä vaan tilat on vuokrattu yksityisille. . Suurin kato kävi torpparilaitoksen lakkauttamisen ja Karjalan menettämisen myötä. Nyt työväentaloja on hieman yli 200, joista 155 kuuluu Suomen työväentalojen liittoon. Taloa kohden rahaa on jaossa vähän yli 10 000. 12 Avaus Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Työväentaloja ei kannata tekohengittää väkisin Fiksusti hoidettu talo säilyy Vajaa sata vuotta sitten Suomesta ei löytynyt kolkkaa, jossa ei olisi ollut työväentaloa. Elävät talot säilyvät. Ei puolueorganisaatiossa ole halua tekohengittää taloja väkisin. Hänellä on yksi ?kolkko. Talosta tuli kuin karamelli ja äänentoisto oli konserttitalon luokkaa. Se on nyt niin elävä kuin voi olla, Leskelä ihastelee. Liian hieno kostautuu Muitakin positiivisia esimerkkejä on. Talo tarjoaa yhä jäsenjärjestöille edulliset toimitilat, hän korostaa. Helsingin työväentalo markkinoi itseään Paasitornina. Parhaimmillaan niitä oli noin 900. Suurimman osan saavat nuorisoseurat ja maamiesseurat. Leskelän mukaan työväentalojen remontteihin tulee vuosittain noin 40 hakemusta, joista 30?35 on realistisia. . Leskelä ei näe siinä mitään pahaa. . Uusi johtokunta laittoi kuitenkin talon todella hienoon kuntoon
Pysyvät vuokralaiset ovat tukijalka. Pakkomyynnin takia se oli jopa kaljafirman olutvarastona. Parkkarilan työväenyhdistys osti talon takaisin itselleen 1981 ja on nostanut sen jaloilleen. . Taloa haluavat käyttää muutkin kuin ?oma. Vuoden alusta alamme näkyä taas politiikassa enemmän, hän lupaa. Lind toivoo, että Kaukaan tehtaan varjossa sijaitseva työväentalo tarjoaa kaikille luontevan kohtauspaikan . . Muut tuovat tärkeitä lisätuloja, Lind korostaa. Ja tapahtumia riittääkin lähes joka päivälle: tanssikursseja, pilatesta, mummorockia, zumbaa, kirpputoreja, näyttelyitä... Sen ovat vallanneet niin kommunistit kuin suojeluskuntakin. Jo keväällä yläkerran tilat ehostettiin, kun vanhat vuokralaiset muuttivat pois. Onneksi kaikkea vanhaa ei pureta, hän huokaisee. Talonmies Airi Puonti pitää huolta myös talon varauksista. TORSTAI 30.10.2014 Avaus 13 Lokakuun erikoisnumero Kuvat Marja Luumi Tallipajan puodin Sanna Kilpeläinen on tyytyväinen vuokralainen. Hyvä työ kantaa hedelmää. niin nuorille kuin vanhoille. Tirilän työväentalo kohentuu entisestään, kun julkisivu maalataan lähitulevaisuudessa.. Omistaja Sanna Kilpeläinen ei kauan miettinyt, kun hänelle tarjottiin tilaa. Hänen mielestään vanha talo sopii hyvin sisustuspuodille, jossa uusien esineiden ohella on myynnissä käsintehtyä ja kierrätettyä tavaraa. Järjestötyö on puheenjohtaja Lindin mukaan jäänyt vähän vähemmälle, kun yhdistys on korjannut taloa entistä ehommaksi. . Lind on hyvillään, että vintillä on nyt uudet asukkaat, sisustusliike Tallipajan puoti ja Pamin osasto. . väki, Parkkarilan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Lind iloitsee. Taloa on kunnostettu viime vuodet urakalla. Alkukesästä remontoitiin keittiö. Pikkujoulun juhlijat ja ylioppilasjuhlien pitäjät ovat jo liikkeellä. Tirilän talo kukoistaa taas Tirilän työväentalo Lappeenrannassa on kokenut monia vaiheita 103 vuoden aikana. Tirilän työväentalo on myös suosittu erilaisten juhlien pitopaikka. Tallipajan puoti muutti syyskuussa idyllisiin tiloihin työväentalon yläkertaan kaupungin keskustasta
14 Avaus Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Tikso-kellari on hyvissä käsissä Kaikki Vantaan Tikkurilassa tietävät Tikso-kellarin, Tikkurilan työväenyhdistyksen toimitilan. Virtasen mukaan säätiö on vakavarainen, mutta rahaa ei ole koskaan törsättäväksi saakka. . Kellariin mahtuu hieman yli sata henkeä ja se taipuu moneksi aina tansseihin saakka. . Se on myös muun muassa Tikkurilan seudun eläkkeensaajien ja rintamamiesveteraanien kohtauspaikka. Tiksossa tehdään yhä kaikkea sitä, mikä kuuluu työväenliikkeen perinteisiin, Tikkurila säätiön halituksen puheenjohtaja Matti Virtanen korostaa. Tikkurilan työväenyhdistys teki ilmeisen fiksusti, kun se perusti 1990-luvun alussa Tikkurila säätiön, jolle siirtyi yhdistyksen koko omaisuus tiloineen kaikkineen. Työväentalon on aina ollut kylän sydän. sydän. Tiksossa järjestetään työväenyhdistyksen kaikki tilaisuudet. Vanha työväenaate näkyy, siitä pitää meidän porukkamme huolen, Matti Virtanen vakuuttaa.. Johtokunta päättää siitä erikseen. Toimintaa on lähes joka päivä, joten tilan varaamisessa kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Työväenyhdistyksen jäsenet saavat pientä siivouskorvausta vastaan tilan käyttöönsä maksuttaa mihin juhliin tahansa. Vanha talo purettiin ja tilalle, samalle tontille, rakentui vuonna 1969 kiinteistö, jossa Tikso-kellarikin nyt on. Tikkurilan seudun eläkkeensaajat harjoittelevat Tikso-kellarissa maanantaisin. Tikkurilan työväenyhdistyksen jäsenelle Raija Mattlinille (etualalla) kuoro on tärkeä henkireikä. Tikso-kellari Tikkurilan keskustassa on ?kylän. Korjaus olisi maksanut liikaa. Yhdistys huolestui jo 1950-luvun lopulla vanhan työväentalon huonosta kunnosta. ainakin niin pitkään, kun säätiössä istuu taloutta ymmärtäviä ihmisiä. Jo edellinen sukupolvi ymmärsi taloudenpidon päälle. Yhdistelmä on osoittautunut erittäin toimivaksi . Rahantulo ei kattaisi kulutuksen tuomia kustannuksia, Virtanen selventää. Suurempiin remontteihin ei hänen mukaansa ole tarvetta, vain seinät kaipaisivat pientä ehostusta. Tikkurilan työväenyhdistyksessä on jäseniä runsaat 300. . Demarijärjestöt saavat käyttää kokoustilaa maksutta. Ulkopuolisille vuokraaminen toisi rahaa, mutta yhdistys on luopunut siitä periaatteessa kokonaan.
Lentäjille annettiin palkka-alen lisäksi sopimus, jolla firman kurssin noususta sitouduttiin maksamaan suoraa rahaa työntekijöille. Työehtosopimuksella työnantaja ostaa alalle työrauhan. Eikä siitä, millä osuudella taloudellisen nousun aikaiset eurot tulisi jakaa niille, joita nyt huudetaan apuun ja palkkojaan alentamaan. Yksi poikkeus on tosin edelliseen. Me kun pidämme kiinni työehtosopimuksista eli niistä minimityöehdoista. niin kuin nyt jotkut toivovat? Kaikki olisivat oman onnensa seppiä ja samalla omien työehtojensa sopijoita. Palkka-aleja ja työehtoheikennyksiä saataisiin alussa aikaiseksi, sillä yhden yksittäisen työntekijän neuvotteluasema ei koskaan ole niin hyvä kuin koko porukan yhteenliittymässä. Tämä varmaan huomattaisiin aika pian työpaikoilla. Ja pyörä, eli se työntekijöiden yhdistys eli ammattiliitto ja sen perusidea, keksittäisiin uudestaan. Jos työntekijöiden yhdistyksiä ja työehtosopimusjärjestelmää halutaan ajaa alas, ajetaan alas myös työrauhajärjestelmää. Tosin se palkka-alekin on varmaan helpompi ihan käytännön elämässä suorittaa, kun palkka on lähtötasoltaan neljä viisi kertaa isompi kuin sillä, joka on nyt saamassa kahdeksan euron korotuksen. n n n ostityöntekijän palkankorotustakin vakavampi uhka tämän maan nousukiidolle näyttävät joidenkin mukaan olevan ammattiliitot. Ja ylipäätään yleissitovat työehtosopimukset eivät kuulemma jousta tarpeeksi tämän hetken tarpeisiin. Hoituuko talouskriisi sillä, että postityöntekijälle, siivoojalle, kaupankassalle ja automekaanikolle jätetään tuo alle kympin yleiskorotus maksamatta. Yleiskorotukset ovat nyt huono asia, vaikka ne ovat viime vuosina olleet enintään muutamia kymppejä kuukausitilissä. Vai pitääkö tuosta parin tonnin kuukausipalkasta leikata kymppejä tai satasia pois, jotta kilpailukyky saadaan nousuun? Tarkoista euroista ei kukaan palkka-alea ehdottanut ole puhunut. Korotus tarkoittaa 2000 euron kuukausipalkkaan 8 euron korotusta. Ei paljoa hymyilytä postityöntekijää eikä minua neuvottelijana. Matti Virtanen muistaa hyvin vanhan ja vetoisan entisen työväentalon. Ammattiliitto tekee niin, koska sen jäsenenä olevat ihmiset haluavat niin. Mitä jos ammattiliitosta lähtisivät jäsenet ja sitä kautta se voima, jolla työehtosopimuksia tehdään . Kun haluaa yhteiskunnan ilman työehtosopimuksia, tulee samassa paketissa ostaneeksi yhteiskunnan ilman työrauhavelvoitetta. Hoituuko talouskriisi sillä, että postityöntekijälle, siivoojalle, kaupankassalle ja automekaanikolle jätetään alle kympin yleiskorotus maksamatta? Kolumni Heidi Nieminen Kirjoittaja on Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n puheenjohtaja.. Jos ei sopimusta synny, työrauhaa ei alalla ole 1.11. alkaen. Suuria palkankorotuksia ei ole tulossa. Maassa on yleisesti voimassa vuosi sitten syntynyt työllisyys- ja kasvusopimus, joka lupaa toisen sopimusvuoden korotukseksi 0,4 prosenttia. Avaus 15 Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Duunaria huudetaan maksajaksi N P euvottelut postilaisten työehdoista ovat käynnissä. Tämä sitoo käytännössä myös postialaa, vaikka emme sopimuksessa olekaan osallisia. Maalaus talosta on kunniapaikalla Tiksossa. Kuvat Kari Hulkko V n n n ielä vähemmän hymyilyttävät useat viimeaikaiset palkka-aleavaukset. Postityöntekijää ja muita duunareita huudetaan talouskriisin hoitajiksi
16 Avaus Kuukauden kuva Lokakuun erikoisnumero Jukka-Pekka Flander TORSTAI 30.10.2014
TORSTAI 30.10.2014 Lokakuun erikoisnumero Avaus 17
Sen kannessa on otsikko ?Wankilakammio ja muita runoja.. Vaikka olikin varttunut keskiluokkaisessa kodissa ja uskonnollisessa ilmapiirissä, alkoivat työväenliikkeen arvot ja naisten asema kiinnostaa nuorta opettajatarta niin väkevästi, että hän alkoi kirjoitella työväenlehtiin palavasieluisia artikkeleita muun muassa porvarillisen naisliikkeen taantuneisuudesta. Hänen intomielensä ja edistyksellisyytensä huomioitiin laajemmissakin piireissä, niinpä hänet vuonna 1902 valittiin 26-vuotiaana hiljattain perustetun Työläisnaisten liiton puheenjohtajaksi. Kirjaillisia kykyjään Hilja Pärssinen oli ehtinyt mittauttaa jo sitä ennen. Hän tuli valituksi Suomen ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan. Lehden lukijat ehkä Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi Kuvat Hilja Pärssisen arkisto / Työväen arkiston kokoelmat, kuvaaja Arja Jokiaho Monet tahot onnittelivat sähkeillä Hilja Pärssinen-Liinamaata hänen vapautuessaan vankilasta 1923. aavistelivat, että tuossa tytössä voisi olla ainesta vaikka kirjailijaksi tai ties miksi. siis opetusministeriä vastaavaan toimeen. Minä pyydän, ettette pilalehteen kovin suuttuisi, vaikka ei se aina määräajalla tulekaan.? Keskipohjanmaalaisen Lindgrenin pappisperheen Hilja-tytär alkoi 11?12-vuotiaana julkaista lähipiirinsä iloksi ?Pieni Pilalehti. Näin hän kirjoitti Sortavalasta isoveljelleen Oivalle: ?Olen, näet, kauvan jo hautonut nimenmuuttoa. Nyt sen panen toimeen. Työmiehen kustantamana, ja myös työväen julkaisuissa ja tilaisuuksissa hänen runouttaan oli luettavissa ja kuultavissa taajaan läpi 1910-luvun aina kansalaissodan syttymiseen asti. Kapinasta katkeriin vankilavuosiin Maailmansodan melske ja Venäjän vallankumouksen tuulet kantautuivat Suomeenkin vuonna 1917, jolloin Hilja Pärssinen-Liinamaalta ilmestyi viides runokokoelma ?Elämän harha?. Hänen poliittisessa toiminnassaan naisasian rinnalle tuli koko ajan uusia huomion kohteita kuten kätilöiden ammattikunnan asiat, työttömyyden hoito, yhteiskunnan järjestämä lastenhoito, turvakotien perustaminen jne. Kansanedustajuus ei hiljentänyt Pärssinen-Liinamaata runoilijana. Lopullisena määränpäänä oli Siperia, mistä he kaavailivat passin saatuaan siirtyvänsä Sveitsiin.. Pärssiset yrittivät saada passia sekasortoisesssa Venäjän maassa puolitoista vuotta, kunnes tulivat lopulta Virossa pidätetyksi ja Suomeen palautettaviksi marraskussa 1919. Se on ehdottomasti tehtävä, niin arvelen. Muutamme täällä noin 8 tyttöä piakkoin. Kansanedustajana hänen erityisiä huomion kohteita olivat naisten tasa-arvokysymykset, aviottomien äitien ja lasten asema sekä raittiusasia. Pärssinen-Liinamaan parlamenttiura jatkui aina kansalaissotaan asti. Pessimismi voi olla liioiteltu luonnehdinta kokoelman yleissävystä, mutta kuten Sylvi-Kyllikki Kilpi kirjoitti, noiden runojen kirjoittaja ?tuntee myöskin keski-ikäisen ihmisen väsymystä turhaa sanahelinää ja turhaa touhua vastaan?. Näin tuollaiset tuntemukset purkautuivat säkeiksi: ?Ihannetta etsit, houkka, / täältä löytämättä. / Sydämiä kalvaa toukka / kahle käärii kättä. Tuota tehtävää hän ei ehtinyt hoitaa kauan, sillä punaisten tappion alkaessa häämöttää myös Pärssiset alkoivat valmistella pakoa itään. 18 Avaus Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Uuden ajan aamu VI 12 matkaa työväenrunouden ytimiin. Vapaus, runous ja tasa-arvo ?Tämä lehti tulee iloisena tänä vuonna kaikille tilaajille joka toinen viikko. Näin Pärssinen-Liinamaan kirjallisesta kehityksestä kirjoitti 1930-luvun lehtiartikkelissaan vasemmistolainen kulttuurivaikuttaja Sylvi-Kyllikki Kilpi: ?- - - Kun Hilja Pärssinen-Liinamaa v. Ensin kun sitä mietin, olivat perusteet jokseenkin pintapuolisia; nyt olen oppinut käsittämään nimenmuuttoa syvemmillä syillä. Mitähän omaiseni mahdatte arvella nimestäni?? Pelkkänä Liinamaana Hilja ei kauan ehtinyt vaikuttaa, sillä hänestä tuli kolme vuotta nimenmuutosilmoituksensa jälkeen Pärssinen, kun hän avioitui opiskelutoverinsa Jaakko Pärssisen kanssa. Mutta vielä tulisi, ja varsin piankin, Liinamaanimelle käyttöä. Politiikkaa ja runoutta ritirinnan Erään kirjallisen uran alkupiste: 11-vuotiaan Hilja Lindgrenin lähipiirin iloksi toimittama Pieni Pilalehti ilmestyi vuosina 1887?88. Uuden vuosituhannen tuulet tempaisivat Hilja Pärssisen valtoihinsa. Siinä oli hänen itsensä sepittämiä kaskuja, kompia, arvoituksia ja pilapiirroksia. Hiljasta tuli kirjailija. Jo oppikouluvuosina virinnyt innostus runojen kirjoittamiseen hyppäsi seuraavalle tasolle, kun tamperelaiskustantaja Wesander julkaisi vuonna 1900 hänen esikoiskokoelmansa ?Primuloita . Ja Hilja Pärssisenä ties mitä: opettaja, toimittaja, kansanedustaja, sosialidemokraattisen työläisnaisliiton keulahahmo, kansanvalistaja... -nimistä, sataprosenttisena käsityönä väsättyä julkaisua. Nämä ovat vaan meidän luokkalaisia, tietysti seuraa esimerkkiä nuoret. Hilja Liinamaa -kirjailijanimellä julkaistu runoteos oli hengeltään vielä enemmän romanttinen kuin aatteellinen, mutta ituja yhteiskunnallisesta heräämisestä oli jo pinnalla. Vuonna 1907 ilmestyneessä kokoelmassa versot puhkesivat punaiseen kukintoon. Vuonna 1913 ilmestyi uusi kokoelma ?Musta virta. Hänen Jaakkopuolisonsa sai huomattavasti pienemmän tuomion väitettyään vaimonsa yllyttäneen hänet mukaan kapinaan. Jaakko Pärssinen armahdettiin jo 1921, Hilja vapautui Hämeenlinnan vankilasta vasta talvella 1923. Pärssinen-Liinamaan vankilavuosien tunnot ovat hyvin kouriintuntuvasti luettavissa Työväen arkistosta löytyvästä paksusta vahakantisesta vihosta. Olikin. Hänellä oli tuon ajan poliitikoksi myös huomattavan laajat, naisten tasa-arvotyössä hankitut kansainväliset kontaktit. ?Pehmeäsointinen, vaatimaton? Vuonna 1876 Halsualla syntynyt Hilja Lindgren pääsi opiskelemaan Sortavalan opettajaseminaariin, josta hän valmistui kansakoulunopettajaksi 1896. Jo seminaariaikoinaan Hilja alkoi pohtia varsin radikaalia, joskin tuossa ajassa yleistä ratkaisua. poimittu kylän pojille ja tytöille?. Se on selvä, pehmeäsointinen ja vaatimaton. Kirjan nimikin sen jo kertoo: ?Taistelun tuoksinasta?. Uusi nimeni on Liinamaa. Näin hän kirjoittaa nimirunossa: ?Kidutuskammio, kolkko hauta, jossa me vuosia kärsittiin. Sieluhun leikkoi kahlerauta, painoi muotomme murroksiin.. 1907 julkaisee kolmannen runokoelmansa, huomaa jo nimestä, että siinä aatteellisessa harrastuspiirissä, missä kaikin tavoin järjestötoimintaan osaaottava Talikkalan kansakoulunopettaja puuhaa, eletään riemukkaita työn ja tarmon vuosia.? Vuosi 1907 oli Hilja Pärssinen-Liinamaalle muutenkin käänteentekevä. Hilja Pärssinen tuomittiin valtiopetoksesta ja siihen yllyttämisestä vankilaan 12 vuodeksi. // Aukee tuonen tupa jäinen, / ihanteesi tapaat: / kuningas ja kerjäläinen / säädystään on vapaat.? Tammikuussa 1918 Hilja Pärssinen-Liinamaa lähti Sosialidemokraattisen naisliiton muun johdon rinnalla mukaan vallankumoushallintoon. Maaliskuussa hänet nimitettiin Kansanvaltuuskunnan kouluasiain valtuutetuksi . Sitäpaitsi se sointuu hyvin etunimeeni. He myivät Helsingin asuntonsa, ja siirtyivät rajan yli epäilysten välttämiseksi erikseen, ensin Terijoelle ja siitä edelleen Pietariin
Avaus 19 Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Työväen arkisto Hilja Liinamaa: Isän puhelu pojalleen Mun isän rautarattaineen he murjoi ammoin. Niin aukes kuilu kurjuuteen vain tuskan kammoin. Taas hetken päivä pilkotti, sain armaan, sulon. Ja toivehissa lempeni näin suven tulon. Mut tehdas ryösti omaltain pois posken pohteen. Sai sinisilmät siellä vain sairahan johteen. Sä synnyit. - - - ? Muilla runoilla on sellaisia nimiä kuin ?Teloitettu?, ?Kauhujen yöt?, ?Kiviä sataa. / Mut nähkää! mullan lapsi viittoo tänne / ja kuuluu kuiske: kuin ma, elämänne / vihkikää suureen pyhään taisteluun.? Vaikea uusi alku Heti vankilasta vapautumisen jälkeen Liinamaalta oli ilmestynyt kokoelma ?Jälleen vapaana?, jonka runot olivat hieman valoisampia, uuden alkuun tähyäviä. Poliitiikassa siitä alusta kiinni saaminen oli vaivojen takana, sillä sosialidemokraattisessa liikkeessä Neuvosto-Venäjältä palanneita pakolaisia katsottiin varsin karsaasti. Hänen tapauksessaan ei ole klisee sanoa, että runot jäivät eloon. surun kätken katkeran mä sydänalaan. Sait elon aamun ankaran, vois olla toisin! Ah jospa uuden maailman ma luoda voisin. Taas aatokseni vauhdin saa, kun sinut tapaan. Mä tahdon henkees puhaltaa nyt hehkun vapaan. Sinussa jääköön kytemään vihani valkeet. Käy koston tulet liekintään, kun lietsoo palkeet. Hilja Pärssinen vuonna 1917 otetetussa studiokuvassa. Teljet ja puomit, ikkunakaitteet, piikkinen, pistävä ristinpuu. Kammoksi tuskaksi laaditut laitteet, joita ei kuvata taida suu. Hilja Liinamaan lyriikka on kestävimmän lajin työväenrunoutta. Näin paatoksella kirjoitti Liinamaasta runoilijakollega ja aatetoveri Pietari Salmenoja Suomen Sosialidemokraatin In memoriam -runossa: ?- - - On kuolon tauko. Nyyhky sulkee suun. Suomalaista työväenrunoutta Sari Oikarisen artikkeli ?Hilja Pärssinen . työväenliikkeen poliitikko ja runoilija? Laps, polvelleni istu vain ja leiki hetki. On isäs orja . Myös välit naisliiton johtoon nousseen Miina Sillanpään kanssa olivat jo vanhastaan kireänlaiset. Pärssinen-Liinamaa valittiin vielä uudelleen eduskuntaan 1929, mutta hänen viimeiset vuotensa olivat syöpäsairauden ja aviomiehen petollisuuden takia vaikeita; Jaakko Pärssinen näet ryhtyi suhteeseen perheen kasvattityttären kanssa, mikä johti kuluttavaan avioeroprosessiin. Lähteet: Hilja Liinamaan runokoelmat Musta virta (1913), Elämän harha (1917) , Jälleen vapaana (1923) ja Muistojen mailta (1926) Hilja Pärssisen arkisto Työväen arkiston kokoelmissa Kansallisbiografia Kalevi Kalemaa: Käy eespäin . ja ?Sodoma ja Gomorra?. raadantaan taas hällä retki. (Kokoelmasta Elämän harha, Otava 1917.). Vankeuden ahdistus sekä hävityn sodan synnyttämä katkeruus lyövät runoista läpi. Sisällysluettelon 71 runosta monen yli on vedetty viiva, mutta pääosa niistä julkaistiin Kansanvallan vuonna 1928 kustantamassa Liinamaan viimeisessä kokoelmassa ?Muistojen mailta?. Hilja Pärssinen-Liinamaa menehtyi vaikean sairauden uuvuttamana syyskuussa 1935. . Äitis väsynyt jäi syliin tuonen. Iäksi sammui hymyilyt ja syke suonen. Nyt työhön yksin taivallan ja yksin palaan. Mies
HänestäPäätoimittajuudesta hän kieltäytyi. kin saatiin siten ruotsinkielen taitaja. Lehti aloitti ilmestymisensä 2.3.1895, n n n josta ensi maaliskuussa tulee kuluneeksi 120 vuotta. ietoyhteiskunta on moninkertaisTehtailija von Wright paheksui hanketta tanut mahdollisuudet kansainväja epäili, ettei lehtiriepu elä puolta vuotta liseen yhteydenpitoon ja yhteiskauempaa. työhön. Eikä siinä ollut vielä kaikki. Työväenkraatti). Pohjanmaa johti toimitusta vuosina 1952?68, mutta hän tuli lehden palvelukseen jo vuonna 1924. levitHänestä tuli niin oikeaoppinen sosialisti, täjänä. Ruotsinkielisen mestarinsa ja saksalaisen työpartnerinsa avulla hän oppi ruotsin ja saksan kielet. Ajan tavan mukaan kirjasitojakisälli Virta kiersi jo 18-vuotiaana maata, mutta asettui pian Helsinkiin ja liittyi Viktor Julius von Wrightin perustamaan työväenyhdistykseen. Yrjönkadulla. Hän menehtyi 28-vuotiaana keuhkotautiin vuonna 1897. Jos Virta olisi elänyt pitempään, hänestä olisi luultavasti tullut yksi työväenliikkeen historian jättiläisistä. Saksan taitajana Virta oli päässyt jyvälle sosialismin aatteesta. Joku merkittävä kuvanveistäjä olisi veistänyt Hakaniemeen Vilho Virran patsaan. Paasitornin Congress Centerissä olisi Vilho Virta -niminen sali. Mene ja tiedä. Hän pääsi kirjansitojan oppiin, siis kiinni lähes herraskaiseen ammattiin. Minusta tuo ei ole ihan vähäpätöinen meriitti. Virta syntyi siis Tampereella 1869 ja jäi jo 7-vuotiaana orvoksi. Ja juuri nyt sosialistisen työväenliikeen aatteellisia tuntuu siltä, ettei eurooppalaisilla demapyrintöjä. Hän olisi ollut myös tärkeä hahmo Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -romaanissa. Siinä hänet sosialismiin. mielessä tarvittaisiin kipeästi Vilho Virran Salin ja kumppanit pyörittivät samoiasennetta. hin aikoihin työväenyhdistyksen kuulua On hyvä kysyä, missä on internationa?juttutupaa. Vilho Virta jäi unohduksiin, historian etäiseksi hahmoksi. Palattuaan Saksasta häntä kauhisteltiin työväenyhdistyksessä ?villiopin? levittäjänä. S n n n ilti Vilho Virrasta on sanottu, että hän oli Suomen ensimmäinen sosialidemokraatti. oppositioksi. kerran Työmiehen palvelukseen 1901 hän Valitettavasti Virtaan tarttui Saksan piti huolta, että toimitukseen tilattiin Sakmatkalta sosialismin lisäksi myös keuhkosan demarien lehti, vuonna 1891 perustettu tauti. Vorwärts, jonka ensimmäisiin kirjoittajiin Ennen kuolemaansa Vilho Virta ehti kuului muiden muassa Friedrich Engels. vielä perustaa Työmies-nimisen lehden Kannattaa panna merkille, että hyvä kie(sittemmin Suomen Sosialidemokraatti, litaito oli monien vanhan työväenliikkeen Demari, Uutispäivä Demari ja Demojohtohahmojen yhteinen piirre. Jopa kielitaidoton Eetu Salin kustanjohtokunnan puheenjohtaja ja toimittaja. nettiin opintomatkalle Ruotsiin. Työväenyhdistyksen oppositiota, että sai liikanimen ?paavi?. johon Virta itseoikeutetusti kuului, kutsutKun Edvard Valpas tuli ensimmäisen tiin ?rähinöitsijöiden. Esimerkiksi Eetu Salin myönsi ripuolueilla ole riittäviä yhteisiä vastaukmyöhemmin, että Virta oli johdatellut sia globaalikapitalismin ongelmiin. Vuonna 1969, kun Vilho Virran syntymästä oli kulunut sata vuotta, hänestä olisi julkaistu postimerkki. Näin ei käynyt. Aatteen sielismi nyt, kun sitä erityisesti kaivattaisiin. T K. Kuvakokoelma alkaa ensimmäisen päätoimittajan A.H. Ensimmäiseen toimitukseen neljäntenä kuuluneesta Viktor Sohlmanista ei ole käytettävissä valokuvaa. Vilho Virta on kuvassa vakavakatseinen nuori mies, ajan tapaan kovat kaulassa. Nuoreksi mieheksi Virta jäikin. Se oli kova kohtalo, Kuva nkäs ittely Jari Soin i varsinkin 1800-luvun lopun Suomessa. Varmaankin Linna olisi kuvannut hänet agitaattorina tuuraamassa juopunutta Eetu Salinia Pentinkulman työväentalolla. Palattuaan häntä kauhisteltiin tuli Työmiehen pitkäaikaisin päätoimittaja. työväenyhdistyksessä ?villiopin. Jo vuonna 1893 hän arvosteli wrightiläi- Tätä postimerkkiä ei koskaan julkaistu. sen työväenyhdistyksen linjaa ja vaati ?jyrkempää esiintymistä?. Myöhemmin Vilho Virta matkusti menet levisivät ja oppia ammensi myös Saksassa ja tutustui lähemmin sosialismin muuan Edvard Valpas-Hänninen, josta oppeihin. Kuvakokoelma on Suomen Sosialidemokraatin pitkäaikaisimman päätoimittajan Atte Pohjanmaan alulle panema. Ehkä hänen mukaansa olisi nimetty katuja tai puistoja. Vilho Virralla ei ollut käytössään twitteriä, wikipediaa, instagramia eikä n n n edes älypuhelinta, puhumattakaan noielitaitonsa ansiosta Vilho Virpeista liikenneyhteyksistä. ralla oli kykyä ja myös harrasMutta ei ollut kapitalismikaan sillä tusta seurata kansainvälisen tavalla globaalia kuin nyt. Vilholla oli kuitenkin hyvä tuuri. 20 Avaus Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Juuri nyt tuntuu siltä, ettei eurooppalaisilla demaripuolueilla ole riittäviä yhteisiä vastauksia globaalikapitalismin ongelmiin. Näkökulma Antti Vuorenrinne Suomen ensimmäinen sosialidemokraatti D emokraatin toimituksen seinällä on valokuva lähes kaikista talossa 120 vuoden aikana töissä olleista toimittajista. Nils Robert af Ursin, joka oli myös SDP:n edeltäjän Suomen työväenpuolueen ensimmäinen puheenjohtaja. Kolmannessa kuvassa on nuori mies nimeltään Vilho Virta. Hän teki lehdestä ensimmäisen liike oli alusta saakka internationalistinen kustannusarvion ja oli sen ensimmäisen liike. Valokuvakokoelmaa on vaalittu Pohjanmaan aikanaan 1970-luvulla esittämän toiveen mukaisesti tähän päivään saakka. Työmies-lehden ensimmäiseen toimituskuntaan kuului neljä miestä. Karvosen kuvalla, sitten vuorossa on turkulainen ?punainen tohtori