Tämä on onnistunut etenkin naisvaltaisissa liitoissa. de_03082023_001.indd 1 de_03082023_001.indd 1 25.7.2023 10.46 25.7.2023 10.46. elo ku ut a REILU SIIRTYMÄ TEEMA Ihmisoikeudet vaarassa AY-LIIKE TIENHAARASSA Ammattiliittojen jäsenkadon voi kääntää myös kasvuksi. DEM-takasivu-205x245mm-syksy2023-39e.indd 1 DEM-takasivu-205x245mm-syksy2023-39e.indd 1 13.6.2023 12.14.08 13.6.2023 12.14.08 PAL.VKO 2023-33 00 74 43 -2 31 3 JAKSAMINEN Työstä pitää palautua BRITANNIA Valta on vaihtumassa TYÖELÄMÄ Puhuria luvassa 3.8.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 13 /2 3 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 23 / 3
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi Lehti, verkko ja some de_03082023_002.indd 1 de_03082023_002.indd 1 25.7.2023 9.16 25.7.2023 9.16
Vallisaari täynnä taidetta. 3 Demokraatti 13 /2 3 32 14 40 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 3. ELOKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI JÄSENKATO BIENNAALI UUPUMUS Naiset arvostavat ammattiliittoa miehiä enemmän. Työnteko tarvitsee rajat. KASVO KULTTUURI ILMIÖ de_03082023_03.indd 3 de_03082023_03.indd 3 25.7.2023 11.50 25.7.2023 11.50
Ka nn en ku va : G et ty Im ag es Vihreä siirtymä uhkaa nyt ihmisoikeuksia. 13 /2 3 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Me ja ne vihattavat Viikon kuva: Maailma palaa Pätkät: Meiltä ja muualta Miissä olet nyt: Elina Hirvonen D-analyysi: Parasta politiikkaa D-ilmiö: Liittojen pyöröovi Alastalon salissa: Fiilis vie Korruptio: Yhteiskunnan syöpä Britannia: Vallanvaihto lähenee Työelämä: Puhuri jatkuu Mepitshow: Eero Heinäluoma Taide: Biennaali valtasi saaren Kirja: Suomi on saksalainen Kirjat: Opettavaista sarjakuvaa Kirjavisa: Runolla liikkeelle Kolumni: Rolf Bamberg Syvässä päässä: Antton Rönnholm Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Anna-Kristiina Mikkonen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Anniina Virtanen Kolumni: Pinja Perholehto Kasvot peilissä: Juha Viitala Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 51 28 KIMMO PALONEN Raksalaisten pomo HELENA GUALINGA Kansalaisaktivisti + TEEMA Reilu siirtymä 51 5 6 8 11 12 14 23 24 26 28 31 32 38 39 40 44 46 48 49 59 60 64 65 66 de_03082023_04.indd 4 de_03082023_04.indd 4 25.7.2023 15.40 25.7.2023 15.40. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 17.8
Tälle ajattelulle löytyi yllättävän helposti kannattajia 1900-luvun alun Venäjällä. Suurinpiirtein noin, vapaasti assosioituna, puhuttiin suomalaisista Venäjällä 120 vuotta sitten, sortokausien aikana. Niillä ei ole mitään vaikuttavaa kulttuuria, ei korkeampaa taidetta eivätkä ne kunnioita sitä, mitä suuri valtiomme on heille hyvän hyvyyttään antanut.” Väärin arvattu: tuota ei ole lainattu Jussi Halla-ahon Scripta-blogista. Silti sille on kannattajansa, koska muiden syyllistäminen tarjoaa hyvin helpon selityksen omiin vaikeuksiin. Sama toimii nykyaikana molempiin suuntiin: ei ketään maahanmuuttajaa saa ”kiitollisemmaksi Suomea kohtaan” väkivallalla tai vihalla. Suomessa on puolueidenkin johtopaikoilla ihmisiä, jotka jostain omasta kokemuksestaan järkyttyneinä turvautuvat vihanlietsontaan, kansallisaatteen nimissä. M istä ihmisjoukosta voitaisiin puhua näin. Kaikki parlamentaariset ja kansalaisaktivismin keinot vaarallisen kansalliskiihkoilun pysäyttämiseksi ja ihmisten omantunnon herättämiseksi pitää tänä syksynä ottaa käyttöön. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Me ja ne vihattavat Pääkirjoitus KANSALLISMIELISYYS ON USEIN PELKKÄÄ LIKAISTA KANSALLISKIIHKOILUA. Mikä pahinta, emme osoittaneet riittävästi kiitollisuutta ylempää kulttuuria eli venäläisyyttä kohtaan. Suomalaisuutta ei saatu ruoskittua meistä pois, eikä kukaan konetuliaseita kellarissaan väsäävä uusnatsi muutu ihmisoikeuksien puolustajaksi hakkaamalla häntä. Ajatus siitä, että suomalaisuuden saa hakattua meistä pois, osoittautui mahdottomaksi. de_03082023_05.indd 5 de_03082023_05.indd 5 25.7.2023 10.58 25.7.2023 10.58. Siksi tsuhnat piti palauttaa ruotuun, opettaa vaikka ruoskan avulla kunnioittamaan venäläisen miehen ylivertaisuutta. Kiihkokansallinen ajattelu johtaa aina oikeusmurhiin, yhteiskunnallisiin vääryyksiin ja suoriin rasistisiin tekoihin. Valistus ja vastarinta auttavat aina paremmin. Yksi asia on varmaa: kiihkoilijoihin ei koskaan tepsi vastaväkivalta. Kansallismielisyys on usein pelkkää likaista kansalliskiihkoilua. Kansallismielisten venäläisten poliitikkojen mielestä Suomen suuriruhtinaskunta oli saanut liikaa erivapauksia ja tullut ylimieliseksi emämaalle. Me olemme parempirotuisia, meillä pitää olla syntyperämme perusteella määräysvaltaa toisiin ihmisiin. ”Ne ovat laiskoja, tyhmiä ja niiden ilmeetön tuijotus kertoo vihasta ja epäluulosta meitä kohtaan. Korskean käsitteen taakse peitetään ajatus omasta ylemmyydestä muualta tulleisiin verrattuna. VASTALÄÄKETTÄ TÄLLE on välillä vaikea löytää. MUISTAMME KAIKKI, miten siinä kävi
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , D av id M cn ew de_03082023_06.indd 6 de_03082023_06.indd 6 25.7.2023 12.00 25.7.2023 12.00
7 Demokraatti ANTAA PALAA. Se myös varoittaa, että pahempaa on tulossa, ellemme vähennä päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden polttamista. de_03082023_06.indd 7 de_03082023_06.indd 7 25.7.2023 12.00 25.7.2023 12.00. Ei hyvältä näytä. Esimerkiksi lentomatkustus lisääntyy koko ajan ja Kreikassa riehuvista jättimäisistä tulipaloista huolimatta maa vetää koko ajan turisteja. Helleaallot olisivat ”käytännössä mahdottomia” ilman ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, toteaa World Weather Attribution -tutkijaryhmä
– Pääministeripuolue ja koko hallitus ovat ruotsidemokraattien toimesta kuin yksi käsi sidottuna, Peter Stadius toteaa. Keskustavetoisen hallituksen kausi oli myrskyinen. ELISA GEBHARD TWITTERISSÄ V IIK O N LU KU 50 prosenttia. TIMO HARAKKA TWITTERISSÄ Rasismia ei pidä hyväksyä eikä rasistinen ideologia saa ohjata politiikkaa. Selvityksessä haastateltiin SAK:laisten liittojen työssä käyviä jäseniä. MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI TWITTERISSÄ Viis veisaatte Suomen tärkeimmän teknologiayhtiön ja Suomen suurimman veronmaksajan huolista. SUOMESSA VAALIEN toiseksi suurin puolue, oikeistopopulistinen perussuomalaiset, nousi hallitukseen. RUOTSISSA, BLOKKIPOLITIIKAN mallimaassa, vaaleissa pitkään hyvin menestynyt ruotsidemokraatit on pidetty vaalista toiseen ulkona hallituksesta. Hallitus pysyi pystyssä vain kaksi vuotta, mutta sinä aikana viisi Ekren nimittämää ministeriä joutui eroamaan – ensimmäinen heistä vain päivä hallituksen nimittämisen jälkeen. de_03082023_08.indd 8 de_03082023_08.indd 8 26.7.2023 10.07 26.7.2023 10.07. Meillä on perinteisesti ajateltu, että valta hioo pahimmat populismin särmät – ja syö samalla kannatusta. STT:n haastattelema Helsingin yliopiston professori Peter Stadius arvioi ruotsidemokraattien roolia hallituksessa merkittäväksi. POLITIIKKA G lo ba l En vi ro nm en t Ch an ge -le ht i Jos pääministeri Orpo ei saa vihellettyä rasismikeskustelua lopullisesti poikki, tulee sillä olemaan maallemme vahingollisia seurauksia. Samassa STT:n jutussa Göteborgin yliopiston valtiotieteen professori Carl Dahlström arvioi, että ruotsidemokraattien asema hallituksen ulkopuolisena tukipuolueena suojelee hallitusta joutumasta samanlaisiin kohuihin, joita Petteri Orpon johtama hallitus on nyt Suomessa kokenut. Samanlaisia tuloksia saatiin myös Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa. Viime valtiopäivävaaleissa tapahtui kuitenkin merkittävä muutos, kun ruotsidemokraatit, vaalien oikeistoblokin suurin puolue, pääsi maltillisen kokoomuksen johtaman hallituksen ulkopuoliseksi tukipuolueeksi. Yksi prosentti maailman ihmisistä tuottaa kaikista lentoliikenteen päästöistä RUOTSIN HALLITUS ON RUOTSIDEMOKRAATTIEN TOIMESTA TAVALLAAN YKSI KÄSI SIDOTTUNA. Ruotsissa hallitus tarvitsee ruotsidemokraatteja saadakseen eduskunnan enemmistön päätöstensä tueksi. Toistaiseksi ruotsidemokraattien rooli on ollut tukipuolueen asemaa merkittävämpi, sillä puolue muun muassa lähes saneli hallituksen maahanmuuttoa koskevat linjaukset. Tilanne muistutti Orpon hallituksen alkutaivalta. SAK:n tutkimuksen mukaan työn tuottavuus paranee, jos työntekijät pääsevät vaikuttamaan omaan työhönsä ja itseään koskeviin tuotannollisiin päätöksiin. VIROSSA VUODEN 2019 vaaleissa perussuomalaisten sisarpuolue Ekre nousi hallitukseen. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Osallistaminen on kannattavaa Kaaosta ja taustavaikuttamista Yksioikoinen rahan läträäminen uusiin värkkeihin ja koulutukseen ei ratkaise Suomen tuottavuuden ongelmia. Vastausten perusteella henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ja osallisuus työssä lisäävät henkilöstön halua ideoida tuoteja palveluparannuksia työpaikalla. Aikamoista
de_03082023_08.indd 9 de_03082023_08.indd 9 26.7.2023 10.07 26.7.2023 10.07. Vihreiden kannattajista näin ajattelee 84 prosenttia ja SDP:n 69 prosenttia. POLITIIKKA TYÖELÄMÄ Sopimukset suojaavat hallitukselta Rasismi jakaa puolueita LAIT RYSKYVÄT ja aitaa kaatuu kun Orpon hallitus heikentää työntekijöiden asemaa. Kuka tahansa gallupintekijä hyperventiloisi tällaisesta koko kansaa koskevasta otoksesta. Sitten perustelu. Kokoomuksen kannattajista 25 prosenttia ja RKP:n kannattajista 50 prosenttia jakaa perussuomalaisten näkemyksen. Perussuomalaisten kannattajista vain kaksi prosenttia katsoo, että rasismiin ei suhtauduta riittävän vakavasti. Eli vähän kärjistäen 98 prosenttia katsoo, että esimerkiksi kesän aikana käyty rasismikeskustelu kävelevine jätesäkkeineen on liioittelua. Meidän pitää tehdä myös ero asiallisen maahanmuuttokeskustelun ja rasismin välille. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan siten, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asial linen syy. 096 henkilöä) – on puolestaan Ylen kysely, jonka mukaan perussuomalaisten kannattajista vain kaksi prosenttia katsoo, että rasismiin ei suhtauduta riittävän vakavasti. Tämä ei ole helppoa, jos suuri osa väestöstä ajattelee ylläolevien lukujen mukaisesti, pohtii Demokraatin väki. – Pelkkä asiallisuuden vaatimus ei kuitenkaan täytä kansainvälisiä eikä kotimaisiakaan sopimusoikeuden velvoitteita, Lehto painottaa. Heistä kolme neljäsosaa oli miesäänestäjiä, pääosin työikäisiä. Hyvät rasistit, siis me, kaikesta huolimatta Suomessa ei pitäisi olla sijaa rasismille. Kokoomuksen kannattajista tätä mieltä on 25 prosenttia, kristillisdemokraattien 34 prosenttia ja RKP:n kannattajista 50 prosenttia. Lehdon mukaan irtisanomisen oikeuttavien syiden pitää olla enemmän kuin asiallisia. Perussuomalaiset sai viime eduskuntavaaleissa 620 981 ääntä. Esimerkistä käy hallitusohjelman esitys työntekijän irtisanomissuojan heikentämisestä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto sanoo esityksen olevan kansainvälisten sopimusten vastainen. Ylen kyselyn mukaan erityisesti hallituspuolueiden kannattajat ovat sitä mieltä, että rasismiin suhtaudutaan Suomessa tarpeeksi vakavasti. – Sopimuksissa ei ole tarkemmin kerrottu, mitä perusteettomuudella tarkoitetaan ja miten sitä tulee yksittäistapauksessa arvioida. Koko väkilukuun suhteutettuna noin 11 prosenttia kaikista suomalaisista äänesti perussuomalaisia ja äänioikeutetuista liki 14 prosenttia. Suuntaa antava – ei yhtä kattava otos (1. Suomen työsopimuslaissa asia on ratkaistu niin, että irtisanominen arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa sekä taloudellinen ja tuotannollinen että henkilöstä johtuva irtisanominen edellyttää aina asiallista ja painavaa syytä, Anu-Tuija Lehto sanoo. Oppositiopuolueista muun muassa vasemmistoliiton kannattajista 86 prosentin mielestä rasismiin ei suhtauduta riittävän vakavasti. ERI PUOLUEIDEN kannattajat suhtautuvat rasismiin eri tavoin. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari HIILINIELU HIILINIELU Taivaalta talteen Taivaalle savuna Meille rasisteille, katsotaan peiliin; suomalaiset ovat rasisteja – etenkin miehet. Nykyisin edellytetään asiallista ja painavaa syytä
Osin työllisyysluvut selittyvät kausivaihtelulla, mutta Suomen tilanne on moneen EU-maahan verrattuna poikkeuksellinen. Mikä on väkiluvultaan maailman suurin kaupun ki. 8. 7. 2. 4. Pylkkänen korostaa koulutuksen merkitystä työllisyyden parantamisessa. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Nora Vilva 10 VIS V 1. de_03082023_10.indd 10 de_03082023_10.indd 10 26.7.2023 11.38 26.7.2023 11.38. Hassu raitaeläin, mutta minkä niminen. 3. KATOAVAA KANSANPERINNETTÄ. Esimerkiksi työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kutsui blogissaan Suomen tilannetta epäloogiseksi työmarkkinoiden kohtaanto-paradoksiksi. Hallituksen toistaiseksi esittämien työllisyyskeinojen – enemmän keppiä kuin porkkanaa – vaikutukset jakavat näkemyksiä. Työvoimatiekartta-hankkeen mukaan noin 140 000 työttömällä on koulutus tai ammattitaito, jolle ei ole enää kysyntää työmarkkinoilla. Kuinka paljon bensii nin kuluttajahinnasta on veroja. Milloin Pekka Haavis to valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan. Miten yritys Plug Power liittyy Suomeen. Mihin tehtävään Jyrki Katainen siirtyi Sitran yliasiamiehen tehtävästä. Kuka on SDP:n pitkä aikaisin puoluesihteeri. Monesko Naton jäsen maa Ruotsi olisi. 5. Mikä oli Suomen ensi rekisteröidyin automalli toukokuussa 2023. 9. Kesäkuun lopussa oli työnvälityksessä 53 200 vapaata työpaikkaa. EU-maiden välisessä vertailussa Suomea korkeampi työllisyysaste on yhdeksässä maassa, mutta työttömyysaste 18 maassa pienempi. 10. Tuoreiden työllisyyslukujen mukaan työllisiä ja työttömiä oli kesäkuussa enemmän kuin vuotta aiemmin, ja samaan aikaan monella alalla on jo pitkään kestänyt huutava työvoimapula. Uudella hallituksella on kunnianhimoiset työllisyystavoitteet, muun muassa vahvistaa työllisyyttä vähintään 100 000 työllisellä. KATOAVAA KANSANPERINNETTÄ. Oik eat vas tau kse t: 1) Toy ota Cor olla 2) 32 3) Mat ti Tur kia (19 06– 191 8) 4) Nor dea n yht eis kun ta suh dej oht aja ksi 5) Tok io, noi n 37 milj oon aa asu kas ta 6) oka pi 7) Plu g Pow er suu nni tte lee Suo mee n kol mea vih reä n ved yn tuo tan tol aito sta 8) 198 7 9) noi n 56 pro sen ttia 10 ) ham pai den nar sku tte lua MAAILMAN TILA • Työllisyys Työllisyyden ristiriita S uomen työllisyystilanne on ristiriitainen. Mitä on bruksismi. 6
HAASTATTELUPÄIVÄNÄ HIRVOSEN viides romaani, Rakkauksien lokikirja, on juuri lähtenyt painoon. Elina Hirvonen Maailman ymmärtäjä ja aktivisti. Sanotaan, että idealistisen haihattelun sijaan on aika keskittää katseet tiukasti omaan maahan, kansaan ja omaan puolustukseen. – Mielestäni kovinta poliittista realismia on, ja on aina ollut, ihmisoikeuksista ja ympäristöstä huolehtiminen ja eriarvoisuuden kasvun ehkäisy. Ei pelkästään romanttinen rakkaus, vaan rakkauden kokemus mihin tahansa, vaikka omaan olemassaoloon. Sillä tavalla jokainen saa elämäänsä lähtökohdat, joista pystyy etenemään. – Kuusivuotiaana pidin ystävälleni eriarvoisuuspuheen. S uomalaisen keskustelun äänenpainoissa kuultaa kovan poliittisen realismin aika. – Punkkariporukat olivat aktivistijengiä. Kirja kertoo rakkaudesta ja sen maailman inspiraationa ovat todelliset keskustelut. HIRVOSELLE RAKKAUS on konkreettisesti maailmaa muuttava voima, ja hyvän yhteiskunnan perusta. Rankinta oli epätietoisuus, että tietääkö maailma mitä oli tapahtumassa. 1990-luvun teininä Hirvonen löysi punkkaripiirit. Globaali tietoisuus oli tosi vahvaa. – Kuulostaa raamatulliselta, mutta ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” on hyvä ohje. Paasasin, että on vain sattuman oikku, että Etiopian nälkäänäkevät lapset ovat syntyneet sinne. Hirvosen kontakti Afganistanin naisliikeeseen on syntynyt 2000-luvun alussa, jolloin Yhdysvallat suunnitteli hyökkäystä maahan. On taianomainen hetki tuntea, kuinka rakkauden kokemus lävistää. – Meidän täytyy myös rakastaa tätä planeettaa, jotta voimme pelastaa sen. Osoitettiin mieltä ja kerättiin adresseja. – Taustalla on ajatus, että rakastaminen synnyttää merkityksiä ja aikaansaa elämänjanon. 11 Demokraatti Teksti Nora Vilva Kuvat Nora Vilva ja Kari Hulkko MISSÄ OLET NYT. HIRVONEN ON paraikaa tekemässä afganistanilaisen ohjaajakollegansa kanssa dokumenttielokuvaa Afganistanin naisista ja Kabulin salaisesta lukupiiristä. Hyvän yhteiskunnan perusta on kyky rakastaa tuntematonta. Olin ystäväni mielestä välillä aika rasittava. – Mielestäni idealistista haihattelua on nimenomaan sellainen ajattelu, että voisimme olla välittämättä muusta maailmasta ja ympäristöstämme, olla välittämättä eriarvoisuudesta, että voisimme kääntyä sisään päin, sanoo kirjailija, dokumenttielokuvaohjaaja Elina Hirvonen. Löysin internetistä afganistanilaisen naisliikkeen, RAWAn (Revolutionary Association of the Women of Afghanistan), ja tein heistä sähköpostihaastattelun Naisasialiitto Unio nin julkaisemaan Tulva-lehteen. Vuonna 2023 Vuonna 2005 Hyvän yhteiskunnan perusta on kyky rakastaa tuntematonta. Siitä lähtien olen kokenut, että olemme näille naisille velkaa sen, että heidän äänensä tulee kuuluviin. de_03082023_11.indd 11 de_03082023_11.indd 11 26.7.2023 9.18 26.7.2023 9.18. – Silloin koko ajan puhuttiin Afganistanin naisista, mutta heidän omaa ääntään ei ollut esillä missään. Naisilla ja vähemmistöillä ei ollut mitään oikeuksia, oli julkisia teloituksia ja katujen varsille ripustettuja raajoja. – Ohjaajakollegani on elänyt Taleban-lapsuuden. HIRVONEN ON pienestä pitäen ollut superkiinnostunut maailmasta ja sen ymmärtämisestä
Muille hallitusneuvottelijoille tuskin tuli yllätyksenä, että osalla perussuomalaisia raja maahanmuuton ja rasismin välillä on häilyvä ja että puolue on valmis nostamaan ministeriksi julkisesti natsismin kanssa flirttailleen henkilön. Puheiden ja kirjoitusten perumista. Vastakkainasettelua. Toki sillä on tässä mukana käsien pesua ja vastuun työntämistä pääministeri Orpolle. Se pelasi hallituspelin hyvin ja sai läpi sille tärkeitä maahanmuuttoa koskevia kiristyksiä. SUOMEN POLIITTISESSA historiassa olisi ollut vähintäänkin erikoista, jos vaalien toiseksi suurin puolue perussuomalaiset ei olisi ollut mukana hallitusneuvotteluissa. Orpon hallituksen alkutaival on hyvässä ja pahassa muistutus siitä, mitä politiikka on. Uhriutumista. Raadollista ideologiaa. Samalla tavalla Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP myi liberaalit arvonsa, jotta pääsi hallitukseen vaikuttamaan. S uuria tunteita. analyysi de_03082023_12.indd 12 de_03082023_12.indd 12 25.7.2023 14.35 25.7.2023 14.35. Tämä on parasta politiikkaa ARVOT UNOHTUVAT, KUN HALUTAAN VALTAA JA PÄÄSTÄ AJAMAAN OMAA IDEOLOGIAA. Raivokasta riitelyä. Juhlapuheiden ja vaalikampanjoiden hienot arvot unohtuvat, kun halutaan valtaa ja vaikutusvaltaa sekä päästä niiden avulla ajamaan omaa ideologiaa. Orpon sanat voi tulkita myös niin, että hän haluaa haudata ikävät asiat niitä käsittelemättä. Perussuomalaisten ympärillä vellova keskustelu on myös muistutus siitä, että oppositiosta huutelu on helppoa, mutta vanhat puheet voivat kostautua, kun joutuu hallitusvastuuseen, jossa salonkikelpoisuuden kriteerit ovat kovemmat. Lisää popcornia katsomoon. Pääministeri Petteri Orpo haluaa hallituspuolueiden rivit suoriksi ja keskittyä tulevaan. Petteri Orpon johtaman hallituksen alkukausi on tarjonnut suurta draamaa ja samalla äänestäjälle raadollisen muistutuksen siitä, mitä politiikka osaltaan on ja mitkä tekijät lopulta ohjaavat puolueiden ja poliitikkojen toimintaa. Nyt politiikka ei ole mitään taskulämmintä hymistelyä, mielikuvahöttöä tai kabinettien sulle-mulle-politiikkaa. Oppositiosta käsin olisi vaikea ajaa ruotsinkielisten asiaa, mutta hallituspuolueista RKP kipuilee nyt eniten tehdyistä ratkaisuista. HALLITUKSEN HAASTEELLISESTA alkutaipaleesta kertoo paljon se, että tarvittiin tasavallan presidentin lähes isällistä ohjausta, jotta hallitus kykeni yhteisellä ilmoituksella irtisanoutumaan rasismista – tosin lähinnä vain symbolisesti. Tämä on toiveajattelua, sillä rähäkkä alkaa uudelleen viimeistään syyskuussa, kun eduskunta aloittaa istuntokautensa. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Häpeää. Kokoomuksesta löytyy vielä sivistysporvareita, mutta nyt he ehkä kokevat maksaneensa kovan hinnan siitä, että kokoomus sai hallitusohjelmaan muiden muassa työelämää ja sosiaaliturvaa koskevat leikkaustavoitteensa. RKP:n tuska myös aikaisempaa selvemmin osoittaa, kuinka puolueen kannattajakunta on jakautunut lähempänä perussuomalaista ajatusmaailmaa olevan konservatiivisemman Pohjanmaan ja liberaalimman Etelä-Suomen välillä
13 Demokraatti D EM O G RA A FI Pelko ratkaisee vaaleissa Perussuomalaiset saivat viime eduskuntavaaleissa eniten kannatusta siellä, missä on vähiten maahanmuuttajia. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s Aurinkovoima Aurinkovoimaan investoidaan tänä vuonna enemmän kuin öljyntuotantoon. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Polttoainekulutus Liikennepolttoaineiden kulutus laski 3–5 prosenttia vuonna 2022 vuoden takaisesta. Samanlainen ilmiö oli havaittavissa Britannian brexit-äänestyksessä, jossa ulkomaalaisia kohtaan oli sitä enemmän pelkoa ja ennakkoluuloja, mitä vähemmän paikkakunnalla oli maahamuuttajia. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö IEA Lähde: Autoalan tiedotuskeskus Arvostamme suomalaista työtä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 30 25 20 15 10 5 28,2% 26,6% 24,5% 22,2% 20,5% 15,2 % Perussuomalaisten kannatus eduskuntavaaleissa 2023 kunnittain suhteessa kunnan ulkomaalaistaustaisen väestön osuuteen vuonna 2022 Pe ru ss uo m al ai st en ka nn at us , ed us ku nt av aa lit 20 23 % Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus (%) kunnassa Alle 1,5% 1,5– 2,5% 2,5– 4% 4– 5,5% 5,5– 8% Yli 8 % de_03082023_13.indd 13 de_03082023_13.indd 13 26.7.2023 9.40 26.7.2023 9.40
Teksti Marja Luumi / Kuvat iStock 15 Demokraatti de_03082023_14.indd 15 de_03082023_14.indd 15 26.7.2023 10.05 26.7.2023 10.05. 15 Demokraatti ILMIÖ AY-OVI KÄY VÄÄRÄÄN SUUNTAAN Ennen muinoin ammattiliittoon kuuluminen oli monelle itsestäänselvyys, mutta järjestäytymisen aste Suomessa on laskenut 1990-luvulta lähtien. Miten ihmeessä näin on käynyt ja mitä on tien päässä, jos trendi vain jatkuu
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n lasku oli 63 000, kun korkeakoulutettujen Akavan jäsenmäärä taas nousi noin 7 000:llä. Siitä kertoo sekin, että teollisuudesta löytyy aloja, joissa on jopa yli 90 prosentin järjestäytymisaste. Keskusjärjestöjenkin tilanteissa on eroja. Sippola huomauttaa, että viime vuosinakin palkat ovat kohonneet kuitenkin juuri tällä kriittisellä työntekijäkunnalla ja edelleenkin moni pitää ammattiliiton jäsenyyttä tukijalkana, tärkeänä turvana ja edunvalvojana. Se on noussut Suomen suurimmaksi työttömyyskassaksi, ja yhä useampi palkansaaja on ajatellut, että ”halvempikin työttömyysturva riittää – mitä sitä suotta ammattiliitossa olemaan”, Sippola pohtii. Tähän on päätynyt erityisesti ammattiyhdistysliikkeen ydinryhmä, miehet, jotka työskentelevät työntekijäammateissa teollisuudessa ja rakentamisessa. Selkeästi suurimman, palkansaajakeskusjärjestö SAK:n liittojen pudotus oli suurin vuoteen 2017 verrattuna: kokonaisjäsenmäärä väheni 99 000:llä. He ehkä ajattelevat, ettei ammattiliitto enää esimerkiksi euroalueeseen liittymisen jälkeen pysty puolustamaan heidän materiaalisia etujaan samalla tavalla kuin aiemmin. Myös miesten ja naisen ammattiliittoon järjestäytymisessä on iso ero: naisista kuului liittoon 60,9 prosenttia ja miehistä 48,5 prosenttia vuonna 2021. de_03082023_14.indd 16 de_03082023_14.indd 16 26.7.2023 10.05 26.7.2023 10.05. Aivan näin yksioikoinen tilanne ei kuitenkaan ole. Työelämän tutkija Markku Sippola Helsingin yliopistosta arvioi, että syyt olla ammattiliitossa ovat muuttuneet. Heikointa se oli yksityisissä palveluissa, joissa järjestäytyminen jäi 41,6 prosenttiin. – Tässä porukassa on näkynyt suurin muutos. Paljon on pohdittu, olisiko kyse siitä, että he kokevat olevansa 1980-luvulta alkaneen globalisaation häviäjiä: enää ei mennä teollisuus edellä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ uhtikuussa julkistettu työja elinkeinoministeriön (TEM) tuorein tutkimus palkansaajien järjestäytymisestä on melkoisen karua luettavaa. Yhä useammalle riittää YTK:n jäsenyys. TEMIN TUTKIMUKSESTA käy ilmi, että järjestäytymisasteessa on eroja toimialoittain. Tutkija huomauttaa, että järjestäytymisastetta nostaneessa Akavassa ja SAK:ta vähemmän kärsineessä STTK:ssa sattuu nyt vain olemaan paljon sellaisia naisvaltaisia liittoja, kuten hoitajajärjestöt, jotka ovat kyenneet viimeisimmissäMITÄ MINÄ TÄSTÄ SAAN. – Liikejäsenyys, tapajäsenyyskin, on antanut sijaa instrumentaaliselle, välineelliselle liittojäsenyydelle. SUURIMMAKSI YKSITTÄISEKSI ”syylliseksi” Sippola nostaa Yleisen työttömyyskassan, YTK:n, niin sanotun Loimaan kassan, joka perustettiin 1990-luvun alussa. Vuoden 2021 lopulla järjestäytymisaste oli 54,7 prosenttia, kun neljä vuotta aiemmin se oli vielä 60,2 prosenttia. Valtion ja kunnan palveluksessa, julkisissa palveluissa, järjestäytyminen oli 76,7 prosenttia vuonna 2021. Väkisinkin tulee mieleen, että naiset luottaisivat liittojen kykyyn hoitaa heidän asioitaan... Trendinomainen lasku on jatkunut jo pitkään. Eli ammattiliittoon kuulumisen etuja arvioidaan samalla tavalla kuin mihin tahansa yhdistykseen liittymistä: mitä minä tästä saan
Viesti pitäisi saada myös perille. – Kyllä sillä on merkitystä, kun tämä instrumentalismi on nostanut päätään eli mitä hyötyä minä saan liittojäsenyydestä. Eivät työntekijät työpaikoilla jäisi toimettomiksi, vaan he hakisivat edustuksen, jos ei ammattiliiton, niin jotakin muuta kautta. Tilannetta nähdäkseni nyt lähinnä seurataan. Lama-ajan hallitus lanseerasi ajatuksia, jotka herättivät todella paljon vastustusta työväestössä ja niitä ei sitten toteutettu. Mutta jotakin ay-liikkeen täytyy tehdä, jos esimerkiksi lakko-oikeut ta rajoitetaan tai paikallinen sopiminen etenee pelkästään työnantajan pillin mukaan. Nykypolvi ei tiedä, millaisten taistelujen tuloksena palkansaajat ovat pystyneet kohentamaan asemaansa. Ruokkiiko se siis tunnetta, että tuonnehan kannattaa liittyä. Laman jäljiltä Suomen järjestäytymisaste kävikin noin 85 prosentissa. – Ainakin takavuosina esimerkiksi lakko saattoi lisätä jäsenmäärää, mutta kuinka pitkäaikainen vaikutus sillä olisi. En osaa sanoa. AMMATTILIITTOJEN OLISI VIISASTA TUODA ESILLE, MITÄ PARANNUKSIA NE OVAT HISTORIANSA AIKANA SAAVUTTANEET. Ay-liikkeen viesti piti silloin ottaa vakavissaan, ettei pahimmillaan olisi jouduttu yleislakkoon, Sippola pohtii. Näen, että poliittisuus voi olla myös riski. Yksi tie on myös mannereurooppalainen skenaario, jossa Suomeen vakiintuisi 20–40 prosentin järjestäytymisaste, joka on tavallista manner-Euroopassa. Keski-Euroopassa, kuten Saksassa, on tämä tilanne, ja siellä ovat työntekijöiden myötämääräämisoikeudet työpaikoilla laajat. Ay-liike näivettyy ja jokainen on oman onnensa seppä. Yksi ihan konkreettinenkin keino on lähestyä erityisesti nuorisoa: käyttää rohkeasti ja aktiivisesti sosiaalista mediaa viestinnässä siitä, mitä ammattiliitoilla on tarjota. – Lähtisivätkö liitot yhtenäisenä suureen mielenilmaisuun nyt mukaan. Eli painopiste menisi työpaikoille, joille tulisi yritysneuvostoa tai laajennettua yhteistoimintaa. 17 Demokraatti kin palkkaratkaisuissa puolustamaan jäsentensä etuja. – Silloin ammattiliittojen jäseninä oli paljon työttömiäkin. – Naisvaltaiset liitot ovat pystyneet tuomaan esille, kuinka alan työntekijät ovat palkkakuopassa ja saaneet viestiään myös perille. de_03082023_14.indd 17 de_03082023_14.indd 17 26.7.2023 10.05 26.7.2023 10.05. Nyt hallituksen ohjelmassa on lukuisia esityksiä, jotka toteutuessaan heikentäisivät palkansaajien asemaa. Hän ottaa esimerkiksi laajat mielenilmaisut Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, kun pelkästään Helsingin Rautatientorilla oli yhtä aikaa 30 000 ihmistä vastustamassa ”pakkolakeja”. Sippola näkee muutamia skenaarioita. Norjan tie voi olla mahdollinen, mutta se vaatisi, että aste ei enää tästä laske. TIETÄMYKSEN TASO, historiattomuus siitä, mitä ay-liike on vuosikymmenien aikaan saanut, on Sippolan mielestä heikentynyt ja se osaltaan vaikuttanee nuoren polven järjestäytymiseen. Ja jos hallitus saadaan perääntymään aikeissaan, sillä voi hyvin olla positiivinen signaali järjestäytymiseen. – Voidaanko Suomessa päästä enää mihinkään Ruotsin tai Tanskan lukemiin. Pakkolait väistettiin, mutta tilalle tulivat ”ilmaiset kiky-tunnit” monella alalla. – Se muuttaisi totaalisesti kaiken. Sen luulisi puhuttelevan heitäkin, jotka empivät ammattiliiton jäsenyyttä. Silloin pitäisi lisätä lakisäätelyä eli työntekijöiden työehtoja pitäisi viedä työlainsäädäntöön. Vai jäämmekö Norjan tasolle, jossa järjestäytymisaste on ollut pitkään 50–55 prosentissa. Sippola on huomannut valtiotieteellisessa tiedekunnassa opettaessaan, että monelle opiskelijalle ”yleissitovuus” tai ”tupo” eivät sano sanoina mitään. – Ammattiliittojen olisi ehkä viisasta tuoda esille, mitä työja sosiaalipoliittisia parannuksia ne ovat historiansa aikana saavuttaneet – muutoksia, jotka ovat tukeneet sekä palkansaajien asemaa että hyvinvointivaltiota. Voisiko ayliike ärhäkällä toiminnalla nostaa jälleen jäsenmääräänsä. AY-LIIKKEESSÄ KIERTÄÄ sanonta, että 1990-luvun alussa laman alkaessa silloinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok.) oli ammattiliittojen paras jäsenhankkija. – Perusasiat ovat hämärtyneet. MITÄ ON tien päässä, jos järjestäytymisen trendi on koko ajan laskeva. Tutkija ei mene siitä ihan takuuseen
JHL:N NÄKYVYYS JA BRÄNDI OVAT VAHVISTUNEET MERKITTÄVÄSTI. D-ILMIÖ de_03082023_14.indd 18 de_03082023_14.indd 18 26.7.2023 10.05 26.7.2023 10.05. JHL:n puheenjohtajan uskoo, että hyvän neuvottelutuloksen myötä luottamus ammattiliittoon neuvottelijana vahvistui: ”Me ymmärrämme, mitä työpaikoilla tarvitaan ja me pystymme vastaamaan tähän tarpeeseen.” – Isoin asia oli, että palkat saatiin julkisella sektorilla kilpailukykyisiksi yksityiseen verrattuna, mutta matkan pitää jatkua, sillä tämä on vasta ensiaskel. Tästä syntyi uskomattoman hieno kokonaisuus sote-sopimus mukaan lukien. Sillä on merkitystä jaksamiseen, hyvinvointiin ja työn laatuun – oli työ sitten julkisella tai yksityisellä puolella, Niemi-Laine kertoo. Meidän ääntämme myös kuunnellaan. ME PIDÄMME ÄÄNTÄ, OTAMME KANTAA. Ay-liikkeen eetos rakentui jälleen kerran sille, että tuemme toinen toistamme ammattiin katsomatta. Noin 170 000 jäsenellään JHL on keskusjärjestö SAK:n suurimpia ammattiliittoja. Siksi JHL on saanut väen liikkeelle ja liittymään riveihinsä. NIEMI-LAINE ANTAA tunnustusta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestölle Jukolle, jonka kanssa yhteistyössä JHL sai kesäkuussa neuvotelluksi hyvän sopimuksen kunta-alalle. – Jokaisella ammattilaisella työpaikalla, esimerkiksi terveydenhuollossa, on oma merkityksensä palveluketjussa ja sen pitää näkyä myös palkoissa. NIEMI-LAINEEN MUKAAN JHL:n näkyvyys ja brändi on vahvistunut merkittävästi ja sillä on vaikutusta myös jäsenhankinnan onnistumiseen. Kampanjan sanoma oli myös se, että jokaiselle kuuluu oikeudenmukainen palkka. Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine pitää yhtenä syynä hyvään vireeseen liiton jäsenmaksun laskemista yhteen prosenttiin, ja se kattaa myös työttömyyskassan jäsenyyden. – Me pidämme ääntä, otamme kantaa ja tuomme esiin epäkohtia. 18 Demokraatti POSITIIVISIA POIKKEUKSIAKIN liitoista löytyy. Tätä keskustelua käytiin kovasti viime vuonna. – Vaatimus kaikille kuuluvista palkankorotuksista saikin jengin yhdessä liikkeelle mielenilmauksiin. NIEMI-LAINE ANTAA kiitosta myös Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:lle, jonka kanssa kunta-alalle saatiin myös hyvinvointiohjelma. Hän uskoo, että JHL:n uskallus taistella viime kädessä lakkojen avulla kunta-alan työntekijöiden paremmista palkoista viime kesänä alan neuvottelupöydässä on myös noteerattu. – Kampanjan tärkein viesti oli, että jokaisella ammatilla on merkitystä ja työt tukevat toisiaan. Esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sai viime vuonna uusia jäseniä vähintään 19 000 – kaksinkertainen määrä normaalivuoteen verrattuna ja trendi on ollut pari vuotta nouseva. – Me pystyimme yhdistämään voimamme ja saimme palveluketjussa jokaisen työn näkyväksi – oli hän sitten akateemisesti tai ammatillisesti koulutettu. JHL:n palkintoja kahminut kampanja ”Kyllä joku hoitaa” ei ole voinut jäädä keneltäkään näkemättä. Sopimus oli lottovoitto, kun siihen kuului palkkausjärjestelmän uudistus ja viiden vuoden palkkaohjelma
Hän uskoo, että ”äksöniin” ollaan valmiita, jos Petteri Orpon (kok.) hallituksen aikeet heikentää palkansaajien asemaa uhkaavat realisoitua. – Ammattiliiton on muistettava oma roolinsa. 2017 2021 2017 2021 2017 2021 2017 2021 Teollisuus 39,9 38,3 20,5 19,1 10,8 9,9 26,3 24,4 Yksit. Järjestäytyneet tahot tulevat pitämään huolen siitä, että neuvotteluoikeudet säilyvät meidän toimialojemme ammattiliitoilla. KORONA-AIKAKAAN EI saanut JHL:n jäsenistöä etääntymään ammattiliitostaan – ”ja tämä on varmasti pettymys niille tahoille, jotka ajattelivat, että joukkovoiman aika on ohi koronan myötä”, Niemi-Laine naurahtaa. Luulen, että järjestäytymisaste kasvaa, kun ihmiset huomaavat, mitä tästä kaikesta on seuraamassa. palvelut 39,3 40,0 31,7 32,9 36,0 33,4 36,2 35,9 Julk. Se on pidettävä vahvana mielessä, että mihinkään kikyihin ei lähdetä mukaan. – Tämän tyrmää koko julkisen sektorin järjestömaailma, tai muuten tulee hankala syksy. 19 Demokraatti Naiset järjestäytyvät Suomessa reilusti miehiä innokkaammin ja Niemi-Laine pitääkin sitä erittäin tärkeänä, että naisvaltaiset alat saavat vaatimuksiaan läpi. palvelut 19,6 19,8 47,5 47,8 52,2 55,9 36,6 38,7 Alkutuotanto 1,2 1,9 0,3 0,2 1,0 0,8 0,9 1,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 N 611 582 533 584 414 477 420 469 387 574 362 036 1 413 633 1 316 089 SAK AKAVA STTK YHTEENSÄ Järjestäytyneiden palkansaajien jakaantuminen toimialoittain (%) vuosina 2017 ja 2021 Lähde: Työja elinkeinoministeriö de_03082023_14.indd 19 de_03082023_14.indd 19 26.7.2023 10.05 26.7.2023 10.05. Niemi-Laine uskoo myös, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikaiset mielenilmaisut näyttävät syksyn protesteihin verrattuna lasten leikiltä. Hänen mielestään hallitus esittää täysin epätasa-arvoista työmarkkinamallia, jossa miesvaltaiset alat saisivat määritellä muun muassa JHL:n alojen palkkatason
IKÄÄNTYVÄ UKKOPUOLUE, joka ratsastaa auringonlaskuun… Tällainen mielikuva SDP:stä on ollut pitkään, mutta onko se kuva muuttunut viimeisen neljän vuoden aikana. Mielestäni meillä on todella hienot arvot, ja haluan olla osaltani varmistamassa, että ne arvot toteutuvat, Niemi perustelee Demokraatille. – Toivoisin, että Jutta Urpilainen siihen lähtisi. Meillä on ideoita, joilla muuttaa Suomea ja koko maailmaa. PUOLUESIHTEERILLÄ ON keskeinen rooli aina vaaleihin valmistautuessa. Tähän tehtävään hän siirtyi Brysselistä meppi Miapetra Kumpula-Natrin avustajan töistä. – Uskon, että saamme hyvän listan aikai seksi, jolla saamme kasvatettua meppimäärän nykyisestä kahdesta. Hän huomauttaa, että tarve sosialidemokraattiselle vastavoimalle on ilmeinen, kun tuleva oikeistohallitus on aikeis sa nakertaa suomalaista hyvinvointivaltiota vähän joka kulmasta. Seuraavat eli presidentinvaalit ovat jo heti ensi vuoden alussa. – Demareita on pidetty auringonlaskun puolueena varmaan jo 1970-luvulta asti. Jos meillä on parhaat ideat muuttaa maailmaa arvojemme mukaisesti, kyllä ihmiset myös äänestävät meitä. M onen johtavan SDP:n poliitikon avustajana tunnetuksi tullut Matti Niemi ehti ensimmäisenä ilmoittaa, että pyrkii SDP:n puoluesihteeriksi. Niemen mielestä puoluesihteerillä voisi olla enemmän myös poliittista roolia. Totta kai tarvitsemme hyviä kampanjoita, hyvää viestintää ja järjestötyötä myös, mutta ilman vakuuttavaa sisältöä muu työ jää vähän ylätasoiseksi. Meidän pitää oppositiossa olla se puolue, joka ei päästä hallitusta helpolla. Lisäksi hän on toiminut vaikuttajaviestinnän konsulttina Blicillä. Vajaan vuoden päästä edessä ovat myös europarlamenttivaalit. Demokraatti esittelee SPD:n puoluesihteeriehdokkaat. 35-VUOTIAAN VALTIOTIETEEN maisterin, Matti Niemen cv on aika hengästyttävää luettavaa. 20 Demokraatti PUOLUESIHTEERI TARVE SOSIALIDEMOKRAATTISELLE VASTAVOIMALLE ON ILMEINEN. de_03082023_20.indd 20 de_03082023_20.indd 20 25.7.2023 15.18 25.7.2023 15.18. Niemen ajatuksissa puoluesihteeri johtaisi koko poliittista valmistelukoneistoa, joka tarjoaa puoluejohdolle ja kansanedustajille politiikan vaihtoehtoja, joista he voivat ammentaa omia ulostulojaan. Sanna Marinin aloittaessa pääministerinä Niemi toimi aluksi hänen EU-avustajanaan ja sen jälkeen ykkösavustajana ja ministeriryhmän sihteerinä ennen kuin siirtyi vuosi sitten Turun kaupungin yhteysjohtajaksi. – Olen ollut itse pitkään mukana liikkeessä, ja perhetaustaakin on demareissa useammassa polvessa. Sitä ennen hän työskenteli muun muassa eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen erityisavustajana. Tarvitsisimme uusia jäseniä, ja meidän pitäisi laittaa siihen paukkuja. Niemi odottaa, että SDP asettaa oman ehdokkaan. – Meidän menestyksemme lähtee politiikan sisällöstä. KÄYTÄNNÖN TOIMINNAN vetäjä, tämä on ollut puoluesihteerin keskeisimpiä tehtäviä SDP:ssä. Hän olisi loistava presidentti Suomelle. Haluan olla tekemässä oman osani, jotta demarit pärjäisivät. – Meillä on valitettavasti ollut vuosikausia tilanne, että jäsenmäärä laskee, eikä tätä kehitystä ihan lähivuosina pysäytetä. Hän selittää, miksi. Tässä lehdessä ovat vuorossa Matti Niemi ja Kaisa Vatanen. Mutta vuoden 2019 eduskuntavaaleihin valmistauduttaessa tuli sellainen olo, että SDP voi keksiä uusia avauksia ja asioita. Niemen mielestä muutos lähti liikkeelle jo aiemmin. – Sen verran huonoja päätöksiä on tulossa hyvinvointivaltion kannalta, että odotan SDP:n käyvän niihin tiukasti kiinni. – SDP:n voittoisa tie lähtee sisällöstä, vaikka myös järjestökoneiston kunnossapitäminen on hyvin tärkeää. Ja myös siihen, että saisimme olemassaolevista jäsenistä enemmän irti. MATTI NIEMI Teksti Marja Luumi / Kuva Nora Vilva Sellaiseksi haukkuminen on osa meidän kilpakumppaneidemme työkalupakkia