Politiikka ajautuu umpikujaan. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAL.VKO 2019-37 00 74 43 -1 91 6 MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä Demok29082019_001-002.indd 1 20.8.2019 15.49. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . Kansa paljastaa kyntensä kaduilla
www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Käytä aina originaalilogoa. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Demok29082019_001-002.indd 2 20.8.2019 15.49. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. (09) 774 3110, sähköp
Kotouttaminen ratkaisee maahanmuuton onnistumisen. ”Sopimusneuvotteluihin ei kaivata draamaa.” De_29082019_03.indd 3 21.8.2019 12.54. Ekonomisti, joka kaipaa humanistia. ELOKUUTA 2019 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA KIKY MAAHANMUUTTO KORKMAN ILMIÖ KASVO Neljä kirjainta, jotka voivat kaataa työrauhan. 3 Demokraatti 16 /1 9 36 16 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 29
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 12.9. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Va. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Sisältö 16 /1 9 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Rahapelihurskastelua Viikon kuva: Siirtotyöläiset auringossa Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Kari Arffman D-analyysi: Kosovo mittaa EU:ta SDP 120 vuotta: Katse tulevaisuudessa Neuvottelu: Keskitetysti keskittämätön Indeksi: Hankalan halpaa rahaa Alastalon salissa: Järki ja tunteet Ulkomaat: Boris on peluri Venäjä: Ahdistus kasvaa Piirikierros: Lappi Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Kuvataiteet: Japanilaista fjongaa Kulttuurikeidas: Aparaattitehdas Tässä ajassa: Pythonin ote Elokuvat: Kärsimys ja kunnia Kirjavisa: Magiikkaa Pelin purku: Koukussa avoveteen Mielipiteet Puheenvuoro: Tytti Tuppurainen Ristikko Mun luonto Politiikan kirjahylly: Eveliina Heinäluoma IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Sixten Korkman Vallan laidalta: Osmo Soininvaara Kasvot peilissä: Aki Lindén Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 14 5 6 8 11 12 14 16 22 23 24 26 32 34 36 42 43 44 48 51 52 54 56 67 70 72 73 74 + TEEMA Maahanmutto 59 60 RAPARPERI Sairaanhoitaja, poliitikko ja yrittäjä De_29082019_04.indd 4 21.8.2019 14.14. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Ka nn en ku va : Em ili e U gg la ”Setärintama” hyökkäsi Sanna Marinin työajan lyhentämisehdotusta vastaan
Yhtiö myös lisää vastuullisuusmittarin johdon palkitsemisjärjestelmään. Monet tärkeää työtä tekevät järjestöt pyörivät veikkausrahoilla. Vuoden 2022 alusta pelaajan on tunnistauduttava, kun hän pelaa raha-automaattipelejä. Jo edellisen hallituksen aikana käynnistyi arpajaislain uudistamista koskeva lainsäädäntöhanke. Ei ole takeita, että esimerkiksi Ruotsin malliseen lisenssijärjestelmään siirtyminen toimisi pelihaittojen ehkäisyssä tehokkaammin. Veikkauksen Totoja Keno-mainonnasta nousi kohu. Pelimonopolin yksi keskeinen peruste on pelihaittojen vähentäminen, mutta toisaalta yhtiö tavoittelee myös tuottoa ja sen parantamista edunsaajiaan varten. De_29082019_05.indd 5 21.8.2019 10.49. Ulkopuolinen selvityshenkilökin käy nyt läpi yhtiön toimintaa. Kauppoihin ja kioskeihin on sijoitettu kaikkiaan 18 500 Veikkauksen rahapeliautomaattia. Ainakin se näyttää viimeistään nyt selvältä, että yleinen mielipide on kääntynyt Veikkauksen tietyntyyppistä, aggressiivista ja yhtiön vastuullisuus-imagoa vasten todellisiin ongelmiin liian kevyesti suhtautuvaa mainontaa vastaan. Johtoa on palkittu avokätisesti tuoton lisäämisestä. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Veikkaus veti kriittisen huomion puoleensa itse Pääkirjoitus ERITYISESTI VÄHÄ VARAISET ELÄKE LÄISET KÄRSIVÄT PELIONGEL MISTA. Hallitusohjelman mukaan Veikkauksen asemaan ei ole tulossa muutoksia. Yhtiön oma strategia perustuu ”kilpailukykyiseen yksinoikeusasemaan”, jossa muun muassa ”digipelien ja -palveluiden on oltava kilpailukykyisiä suhteessa nopeasti lisääntyvään kansainväliseen rahapelitarjontaan”. On älyllisesti rehellistä myöntää, että Veikkauksen tehtävä on ristiriitainen, mutta arvioinnissa on pidettävä maltti ja tolkku. Toto-mainoksessa terapeuttihahmo kehotti asiakasta pelaamaan. Lisäksi Veikkauksen peliautomaattien poistamiseksi marketeista on laadittu kansalaisaloite. Pelien tuotoista noin puolet tulee viideltä prosentilta pelaajista. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. T änä kesänä aiempaakin kiivaammaksi virinnyt keskustelu Veikkauksen asemasta rahapelimarkkinoilla syntyi yhtiön omien ponnistelujen seurauksena. Erilaiset riippuvuudet, pelija pikavipit, eivät ole kevyen veistelyn asioita. Veikkaus kertoi kohun keskellä panevansa noin puolet mainonnastaan tauolle syyskuun loppuun saakka. Keno-mainoksessa annettiin ymmärtää, että peli kuuluu monien ihmisten tuttuihin päivärutiineihin, on kahvinjuonnin kaltaista. Monissa marketeissa näkee omin silmin tilastot, joiden mukaan erityisesti vähävaraiset eläkeläiset kärsivät peliongelmista. Riittävätkö toimet
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Ka rim Sa hi b De_29082019_06.indd 6 21.8.2019 9.59
Vihannestukkuun kiirehtivien aasialaisten siirtotyöläisten silueteista muodostuu kävelysillalle taideteos. Siirtotyöläisten arki on kuitenkin kova. Aurinko nousee Dubaissa. Arabiemiraateissa on noin kahdeksan miljoonaa siirtotyöläistä. De_29082019_06.indd 7 21.8.2019 9.59. 7 Demokraatti TYÖMATKA KUIN TAIDETEOS. He raatavat muutaman sadan euron kuukausipalkalla, ja suuri osa heistä asuu valtavissa parakkikortteleissa
Edelläkävijän kirous POLITIIKKA Suomessa on asioita joista saa pu hua – ja ei saa puhua. Se maksaa pikkusiivun rahoista takaisin muun muassa kansanterveydelle. SANNA MARIN TWITTERISSÄ miljardia euroa. SARI MULTALA TWITTERISSÄ Ihminen ei ole kone, ja siksi lyhempi työaika voi jopa lisätä tuottavuutta. Tä män on kokenut myös pääminis teri Antti Rinne. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Polkimet peliautomaatteihin V IIK O N LU KU 20 Suomen valtion budjetti on noin 55 miljardia euroa. JUKKA LEPPÄNEN TWITTERISSÄ Edes ripaus realismia ei ministeriltä olisi pahitteeksi. Siitä terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat yli Veikkaus rahastaa suomalaisia kauppojen ja muiden vastaavien tilojen peliautomaateilla. Edelläkävi jän kohtalo onkin välillä ikävä. Kansanterveydellisesti pelaajien kunto kohenee ja sähköä säästyy. Eikä näistä kommenteista ollut kulunut mon taakaan viikkoa, kun aiheista oli jo tullut valtavirtaa ja osa yhteistä huolta. iStock Työajan lyhentämisestä pitää keskustella. 4 päivän työviikko tai 6 tunnin työpäivä voi olla tulevaisuudessa totta. Jos alkaa pelätä jonkin puheenvuo ron herättävän negatiivista huo miota, ei kannata poliitikkona ol lakaan, Rinne totesi Demokraatti. Hänen yhteis kunnalliseen keskusteluun aika naan nostamista aiheista muun muassa syntyvyys, ruoan ympä ristöyställisyys eli niin sanottu li havero ja lannanlevityksen ym päristölle aiheuttamat ongelmat nostivat ison äläkän. AFP / Tobias Schwarz Huomisesta on puhuttava jo tänään, vaikka kuraa tulee niskaan. Nyt keskustellaan, pitäisikö tyrkyllä olevat automaatit siirtää vähemmän houkutteleviin paikkoihin. fi:n haastattelussa. Tai ei aina kaan ennen kuin asioista on tullut yleisesti hyväksyttyjä. Mutta tässä on parempi idea: liitetään automaatteihin polkimet, joita pitäisi polkea esimerkiksi viisi minuuttia, jotta laitteeseen saisi tuotettua virtaa. ELINA SIPILÄ TWITTERISSÄ De_29082019_08.indd 8 21.8.2019 10.01. – Omassa mielessä ja tutkittuun tietoon pohjaavia suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttavia asioita on nostettava rohkeasti esiin
Ja mahtaa myös puheenjohtajakisan ehdokkaita Katri Kulmunia ja Antti Kaikkosta harmittaa, kun mediassa heidät on leimattu kakkosketjulaisiksi ja mahdollisiksi pätkäpuheenjohtajiksi. Mahtaa ehdokkaita harmittaa Missä kaikki jännitys. Tuskin edes puolueen omaa kenttäväkeä. Säästö potentiaalia löytyy, jos esimerkiksi ennal taehkäisyssä onnistuttaisiin ja sairauk silta ja työkyvyttömyydeltä vältyttäisiin, Schugk totesi Kauppalehdessä. Toki ymmärrämme, että peli on kovaa, kun työmarkkinaneuvottelut alkavat, mutta pysytään faktoissa, toivoo Demokraatin väki Yllättävä pari KUMIANKKA RED Kylpylelu Animaatiohahmo Voi meidän mielenterveyttä THL:n uuden Finterveys-tutkimuksen mukaan työkykyisinä itseään pitävien 30–69vuotiaiden osuus on laskenut vuo desta 2011 vuoteen 2017. Ihmiset koke vat työkykynsä alentuneen nimenomaan psyykkisten syiden takia. 9 Demokraatti TYÖKYKY POLITIIKKA PARI VALITTUA SANAA Fake-news, kiky-news Hyvä elinkeinoelämä, teitte onnistuneen kiky-manööverin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) kanssa, kun julkaisitte selvityksen kikyn vaikutuksista työllisyydelle ja yrityksille. Etlan tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että suomalaisten työaika ei näytä poikkeuksellisen lyhyeltä. Suomen valtion budjetti on noin 55 miljardia euroa. Media toisti lukujanne niitä enempää kyseenalaistamatta, vaikka Etlassa selvityksen tehneet Antti Kauhanen ja Markus Lehmus toistivat tutkimuksen tiedotustilanteessa rehellisesti moneen kertaan, että kyse on pitkälti arvioista ja erilaisista skenaarioista. – Paremmasta työkyvystä hyötyy työn tekijä, työnantaja ja yhteiskunta. Työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilää käri Jan Schugk onkin huolissaan tilan teesta. Esimerkiksi Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa Saksassa ja Ruotsissa keskimääräinen viikkotyöaika on Suomea lyhempi. Kikyn rinnalla markkinoitte onnistuneesti ajatusta siitä, että Suomessa tehtäisiin EU-vertailussa poikkeuksellisen vähän työtunteja. Alle 37vuo tiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä 74 pro senttia johtuu mielenterveyden häiriöistä. De_29082019_08.indd 9 21.8.2019 10.01. Keskusta valitsee syyskuussa uuden puheenjohtajan, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan. Hyvä elinkeinoelämä – ja Etlan selvityksen tilanneet Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry ja Kemianteollisuus ry – kikyn vaikutus Suomen työllisyydelle on kiistaton, mutta sen suuruusluokka aika kiistanalainen. Fyysisen terveyden osalta tilastoissa ei ole muutosta. Kyse on suurista summista, jos työelä mässä ei jakseta. Terveyden huollon kokonaiskustannukset ovat noin 20,6 miljardia euroa ja työikäisen väestön sairaanhoitokustannukset noin kahdeksan miljardia euroa. Keskustan vetovoima tuntuu nyt olevan äitiyslomalainen Annika Saarikon va rassa
Boh em ian Rha pso dy De_29082019_10.indd 10 20.8.2019 16.10. Vuo nna 194 5, 10. 6. 3. Vaaleissa kun ei ole vaihto-oikeutta. 9. Joh an Sig frid Siré n, 5. Kuka on Suomen kuntaja omistajaohjausministeri. 4. 7. Kyse on kokonaisuudesta, ei vain pullan rusinoista. Tätä pohdintaa on käyty tänä kesänä helsinkiläisen kaupunginvaltuutettu Abdirahim Husseinin (sd.) twiitin takia, jossa hän totesi, että ”kaikki persut ja niiden äänestäjät/kannattajat ovat rasisteja”. Tbi lisi , 2. Kuka arkkitehti on suunnitellut vuonna 1931 valmistuneen eduskuntatalon. Montako vuotta SDP täyttää tänä vuonna. Voiko siis äänestää esimerkiksi populistista tai oikeistoradikaalia puoluetta, jos hyväksyy vain osan sen ohjelmasta. Minä vuonna YK on perustettu. Mikä on Georgian pääkaupunki. Missä järjestetään Satasoitto-festivaali. Kommentti oli osin yleistävä ja leimaava, mutta Hussein sanoo halunneensa nostaa tviitillään rasistisen vihapuheen ja sen normalisoinnin keskusteluun. Usein ratkaisevat itselle kivat jutut, vaikka ne olisivat vain pieni osa puolueen politiikasta. Kem ijo ki, 7. 120 vuo tta , 3. Toki, mutta samalla liian usein suljetaan silmät kokonaisuudelta populismin ja ”politiikan erikoistarjouksien” takaa. Kun ingas vär isu ora , 4. Mikä on Suomen pisin joki. Vas tau kse t: 1. Mikä oli Suomen katsotuin elokuva elokuvateattereissa vuonna 2018. 10 VIS V AFP / Brendan Smialowski ASEET eivät tapa, MIELI SAIRAUS tappaa 1. Kaj Bär lun d oli min ist erin ä Har ri Hol ker in hal litu kse ssa 198 7–1 991 , 6. 2. 8. Kenen hallituksessa kuvan henkilö toimi ympäristöministerinä. Mikä on Pokeri-korttipelin paras käsi. 5. Kannattaa miettiä, mitä äänestää, jos puolue sattuu pääsemään valtaan. 10 Demokraatti NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen VIIKON MEEMI PÄTKÄT Äänestäjä ei voi valita vain rusinoita pullasta Ä änestäjällä on vallan lisäksi myös kova vastuu. Tässä vaiheessa helposti unohtuu, mitä arvoja ehdokkaan puolue ajaa. Har jav alla ssa ja Kok emäe llä , 9. Nykyään äänestäjät liikkuvat ja äänestyspäätössaatetaantehdäfiiliksellä vasta äänestyskopissa. 10. Sirp a Paa ter o (sd .), 8
Ja vähän edellinen asuinpaikkanikin vaikutti valintaan. Aina ei voi onnistua. Näyttelijöillä on eri pyrstöt uimiseen ja kävelemiseen, mutta vedenalainen maailma on luotu muun muassa projisoinneilla ja lennätyksillä. Ennen Helsinkiä johdin Jyväskylän ja Kotkan teattereita. Mikä meno Kari Arffman, Helsingin kaupunginteatterin johtaja. Se on viihteellisesti ennennäkemätön, siinä liikutaan vedessä ja veden päällä. Ehkä tarinaa olennaisempaa on se, kuinka tarina kerrotaan. Minkälaisilla esityksillä teatteriin saadaan katsojia. 11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuva Mikko Huotari ja Getty Images Tylsintä on laimea teatteri Tarinaa tärkeämpi on se miten se kerrotaan. Keskeneräisiä produktioita on paljon, mutta keskeneräisyyttä pitää sietää ja yrittää keskittyä kulloinkin edessä olevaan tilanteeseen. Aika juoksee sellaista vauhtia, että on vaikea etukäteen tietää, mikä muuttuu ilmiöksi. Jos esitys ei kiinnosta, sitä ei tulla katsomaan edes ilmaiseksi. Esitys sopii kaikenikäisille eli ei tarvitse miettiä tarvitseeko mukaan lapsiseuraa. JOS TEATTERI ESITYS EI KIINNOSTA, NIIN SITÄ EI TULLA KATSOMAAN EDES ILMAISEKSI. Miten selviät viiden eri näyttämön johtamisesta. Päänäyttämön ensi-ilta on Pieni Merenneito, onko vaaraa vesivahingosta. Voimaeläimesi on kotka, miksi. Kotka on ylväs eläin. Niissä on vielä Helsinkiä olennaisempaa, että osataan puhutella katsojaa sillä kielellä, mihin hän on tottunut eli pitää päästä lähelle katsojaa. Viiden eri näyttämön esitykset alkavat hahmottua. Pelkkä erikoisuuden tavoittelu paljastuu aina. Huh. Kesälomien jälkeen on päästy hyvään vauhtiin. De_29082019_10.indd 11 20.8.2019 16.10. Tylsintä teatteria on laimea teatteri, joka ei herätä mitään tuntemuksia
12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin toimittaja. Kosovo-kysymys mittaa EU:n uskottavuuden JÄNNITTEET BALKANILLA EIVÄT KUITENKAAN KADONNEET MIHINKÄÄN. Tästä esimerkkinä on vuonna 2008 Serbiasta irtautunut Kosovo, jota Serbia pitää yhä maakuntanaan. Espanjan äänekäs vastustus näkyi myös toukokuussa 2018, kun maan silloinen pääministeri Mariano Rojoy boikotoi Bulgariassa järjestetyn huippukokouksen Balkan-osuutta. S uomen EU puheenjohtajuuskautta seurataan tarkasti Balkanilla, missä odotetaan pääsyä EU:n syleilyyn.Balkanin ruutitynnyri räjähti 90-luvulla, mikä jätti jälkeensä joukon itsenäisiä valtioita. Väistämättä herää kysymys, miksi. Jännitteet Balkanilla eivät kuitenkaan kadonneet mihinkään, vaan jäivät pinnan alle kytemään. Serbia vuorostaan on onnistunut siinä, ettei Kosovoa ole hyväksytty Unescon tai kansainvälisen rikospoliisijärjestö Interpolin jäseneksi. Vierailin viime vuonna Serbian pääkaupungissa Belgradissa ja ilmapiiri Kosovan suhteen oli kireä. EUobserver-verkkolehti uutisoi tammikuussa 2018, että Espanja olisi halunnut jättää Kosovon EU:n laajentumissuunnitelmien, niin kutsutun ”WB6-konseptin”, ulkopuolelle.WB6-konseptilla viitataan kuuteen Länsi-Balkanin maahan: Serbiaan, Montenegroon, Pohjois-Makedoniaan, Kosovoon, Bosnia-Hertsegovinaan ja Albaniaan. Parhaassa tapauksesta vuodesta 2025 voi tulla historiallinen vuosi Euroopassa. Jos Espanja näyttäisi vihreää valoa Kosovolle, saattaisi se aloittaa maan hallituksen mielestä lähtölaskennan myös Katalonian irtautumiselle. Kosovo-kysymys on arvatenkin myös Serbian jäsenyyden kynnyskysymyksiä, sillä maalta vaaditaan suhteiden neutralisoimista. Syitä tietenkin voi olla monenlaisia, mutta esimerkiksi Espanjan kohdalla päätökseen vaikuttaa Katalonian voimistunut itsenäisyyspyrkimys. Syynä oli Kosovon edustajien läsnäolo tilaisuudessa. Edes Euroopan unionin jäsenmaiden välillä ei ole yhtenäistä linjausta asiasta, sillä Espanja, Kypros, Romania, Kreikka ja Slovakia eivät tunnusta Kosovoa itsenäiseksi. Onko Kosovon kohtalo kiinni siis joidenkin maiden sisäpolitiikan vetonaruista ja suurvaltojen isottelusta. De_29082019_12.indd 12 21.8.2019 13.40. Jos taas EU epäonnistuu, millainen uskottavuus on sillä sen jälkeen. Ismo Puljujärvi ismo.puljujarvi@demokraatti.fi analyysi Moni maa sotkeutuu yhä Balkanin kehitykseen. Näistä lähimpänä ovat Serbia ja Montenegro, joiden kohdalla EU:n komissio on väläytellyt vuotta 2025, jolloin ne liittyisivät Euroopan maiden perheeseen. Suurvalloista Kiina ja Venäjä ovat hyödyntäneet veto-oikeuttaan YK:n jäsenhakemuksen estämisessä. Helppoa se ei tule olemaan. Edessä oli sotarikosten selvittäminen ja yhteiskuntien uudelleen rakentaminen. Maan parlamenttitalon eteen oli asetettu kylttejä, joissa Kosovon EU-jäsenyyttä vastustettiin voimakkaasti. Kukin kuudesta Länsi-Balkanin maista odottaa pääsyään EU:n viralliseksi jäseneksi. Jos EU pystyy toiminnallaan ratkaisemaan Kosovo-kysymyksen lopullisesti, on se kansainvälisen politiikan näkökulmasta katsottuna merkittävä teko
Virvoitusjuoma Viini Olut Tupakka De_29082019_12.indd 13 21.8.2019 13.40. syyskuuta. D-gallup: Onko palkkatuki hyvä lääke työllisyyteen. Tarvitaan myös koulutusta, palkkapolitiikkaa ja joskus elvytystä. KYLLÄ Palkkatuki on hyvä täsmälääke, mutta hyväkään lääke ei riitä yksin eikä toimi joka vaivaan. SDP:n setelimalli yksinkertaistaisi tukibyrokratiaa nykyisestä. Vähittäiskaupat Suomalaisten vähittäis kauppojen määrän pelätään vähentyvän jopa 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. KYLLÄ Palkkatuki auttaa ihmistä, jolla on vaikeuksia saada työtä. Syysistuntokausi Kesälomat ovat ohi, ja uusi eduskunta aloittaa työnsä. Nyt se on turhan byrokraattinen. Se kannustaa ottamaan työtä vastaan ja jättää valinnan yksilölle. Ensimmäinen täysistunto järjestetään keskiviikkona 4. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Kyllä! ELINA LEPOMÄKI Kansanedustaja (kok.) TARJA FILATOV Kansanedustaja (sd.) ILKKA KAUKORANTA SAK:n pääekonomisti Verojen prosenttiosuus tuotteiden hinnoissa 17% 1 % 12 % 13 % 55 % 47 % 24 % Nettohinta Verot Pullopantti (sis. alv) G ra fii kk a: Em ili e U gg la / Lä hd e: Ve ro nm ak sa ja t, 20 19 KYLLÄ Kannatan sellaista palkkatukea, jolla tue taan suoraan ihmistä jonkin yksittäisen työpaikan sijaan. Sen tehoa lisäisi, jos se kohdistettaisiin suoraan työnhakijalle. NOUSUSSA LASKUSSA Teksti Ismo Puljujärvi Lähde: Kaupan liitto sokeripitoinen (1,5 litraa, 2,30 €) 12 % (0,75 litraa, 9,00 €) 4,6 % (0,33 litraa, 1,20 €) (aski, 7,70 €) 28 63 42 88 MIKA KUISMANEN Suomen Yrittäjien pääekonomisti KYLLÄ Palkkatuki vähentää työttömyysriskiä sen päättymisen jälkeen. 5/5 MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI Demarinuorten pj KYLLÄ Palkkatuki on toimiva lääke työllisyyteen, mutta tarvitaan myös muutakin, kuten hyvää talouspolitiikkaa, investointeja ja panostuksia koulutukseen
Hän puolusti sitä, että uskalletaan asettaa kauaskantoisia tavoitteita. Marin toi juhlaväelle esiin myös omat kolme tulevaisuuden ”utopiaa” tai konkreettista tavoitetta, jotka hän haluaisi nähdä jo lähitulevaisuudessa toteutuvan. KALEVI SORSA -säätiön paneelikeskustelussa pohdittiin, mitä vuoden 1899 teemat voisivat merkitä tänä päivänä. – Länsimaista demokratiaa haastetaan eri tavoin. – Meitä voidaan maalata erilaisilla poliittisten kilpailijoiden kuvilla, mutta tämä on se peruslähtökohta yhteiskunnan uudistamiseen. – Minusta näyttää tästä pikkuisesta julkisesta kiehunnasta huolimatta, että meillä on hyvin selkeä näkemys siitä, miten Suomea viedään eteenpäin 2030-luvulle, Rinne toteaa hallituksestaan. Tämän päivän poliittisella kentällä Rinne määrittelee SDP:n paikan yhteiskuntaa uudistavaksi sosialidemokraattiseksi puolueeksi, jolla on omista arvoistaan lähtien tavoitteena tehdä tavallisten ihmisten arjesta parempaa. – Moni myös ennen minua puolueeseen liittynyt jakaa sen saman kokemuksen, että eivät muista, milloin puolueessa olisi tehty tällaista tulevaisuuteen katsovaa ohjelmatyötä yhdessä, Marin sanoi. Rinteen mukaan tänä päivänä sosialidemokraattien ja muiden vastuullisten poliittisten liikkeiden tehtävä on ratkaista ongelmat ajoissa, jotta populistit eivät pääse hyväksikäyttämään ongelmia. MYÖS PUOLUESIHTEERI Antton Rönn holm pohti 120-vuotisjuhlapaneelissa SDP:n keskeisiä tulevaisuuden kysymyksiä. Rönnholm otti esimerkiksi sen, että kahdeksan maailman rikkainta omistaa tänäkin päivänä yhteensä enemmän kuin 3,7 miljardia köyhää yhteensä. Lisäksi Marinin mukaan SDP:n pitäisi tarttua lapsiperheköyhyyteen nykyistä suuremmalla vakavuudella. Demarinaisten puheenjohtaja, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen toi esiin sen, että Turun puoluekokouksessa 1889 nostettiin esiin vaatimuksia naisten aseman parantamiseksi. – Hyvinvointivaltio, jonka olemme yhdessä luoneet, on vastaus yhteiskunnallisen muutoksen negatiivisiin sivuvaikutuksiin, Rinne sanoi. – Nyt on aika tehdä se, minkä sosialidemokraatit tekevät parhaiten: katsoa eteenpäin, keskittyä tulevaisuuteen, seuraavaan 120 vuoteen. Minun mielestäni ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa perheittensä, läheistensä, harrastusten ja sivistyksen parissa. Hallitusyhteistyön kannalta tämä tarkoittaa Rinteen mukaan sitä, että pitää sopia asioista aika hyvin jo liikkeelle lähdettäessä. Hän kokee juuri ohjelmatyön tuoneen SDP:lle voiton viime eduskuntavaaleissa. Tämä voisi olla se seuraava askel meille työelämässä. Syyttä ei Rinteen hallituksen ohjelman ensimmäinen sana ole ilmastonmuutos. SDP on yhä, 120 vuoden jälkeen, tulevaisuuspuolue. – Kolmas konkreettinen asia olisi se, että yksikään ikäihminen ei pelkäisi vanhenemista. Se kehittää ja vie meitä itseämme eteenpäin, mutta aivan erityisesti se kehittää ja vie Suomea eteenpäin, Rinne muistutti. – Helposti ajatellaan, että tämä olisi vääjäämätöntä ja oikeistokin tällaista selitystä tarjoaa. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Jukka-Pekka Flander S DP juhli Turussa 120-vuotista historiaansa. Samalla ne yrittävät murentaa oikeusvaltioperiaatetta. Tavoitteeksi asetettiin jo tuolloin ”naisten ja miesten täydellinen yhdenvertaisuus.” SDP 120 VUOTTA De_29082019_14.indd 14 20.8.2019 9.55. Siitä meidän on pidettävä kiinni. Populistit eli politiikan puoskarit tarjoavat yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Ensinnä hän kysyi, mikseivät neljän päivän työviikko ja kuuden tunnin työpäivä voisi olla seuraava tavoite. Puolueen varapuheenjohtaja, liikenneja viestintäministeri Sanna Ma rin ylisti SDP:n ohjelmatyötä. Joka päivä on määriteltävä uudelleen, missä horisontti on. 14 Demokraatti ”Menestystarina vailla vertaa” JÄLLEEN KERRAN SDP:N MUKAVUUSALUEENA ON TULEVAISUUS. Olen tyytyväinen siihen, että jälleen kerran – kuten niin monta kertaa aiemminkin – SDP:n mukavuusalueena on tulevaisuus. Puoluet ta ikä ei paina, sillä katse on vahvasti tulevaisuudessa. Ei ole – asiaan on saatavissa muutos, Rönnholm sanoi. Kun aiemmin oli kohtalaisen helppoa talousja yhteiskuntapolitiikan perusteiden kautta puhua vasemmistosta ja oikeistosta, nykyään tämä menee yksittäisten asiakokonaisuuksien kautta, Rinne pohti. – Onko se kahdeksan tuntia se lopullinen totuus. Mennyttä 120 vuotta puolueen puheenjohtaja ja pääministeri Antti Rinne kuvasi menestystarinaksi vailla vertaa
Tuppurainen peräsi myös naisten ja miesten palkkaeron kuromista umpeen. De_29082019_14.indd 15 20.8.2019 9.55. Paasion mukaan on tärkeää luottaa omaan puolueeseen ja kunnioittaa yhdessä rakennettua politiikkaa ja toinen toistaan, vaikkei aina kaikkeen olisikaan tyytyväinen. – Yhteiskunnan peruslinjan pitää olla heikkojen puolustaminen. Kuvassa edessä liikenneja viestintäministeri Sanna Marinin valtiosihteeri Mikko Koskinen. DEMOKRAATTI KYSYI myös SDP:n entisiltä puheenjohtajilta Pertti Paasiolta ja Ulf Sundqvistilta, mikä on puolueen suurin ratkaisua vaativa kysymys, jotta se pärjää jälleen seuraavat 120 vuotta. – Pitää lakata kuvittelemasta, että on olemassa jokin ratkaisu, jota me emme vain huomaa. – Se on juuri sitä, mistä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinnekin on puhunut, että olemme silloin parhaimmillamme, kun olemme rohkeimmillamme, Tuppurainen kuvasi tavoitteen ennakkoluulottomuutta tuona aikana. – 17 prosentin palkkaero ei voi olla sellaisessa yhteiskunnassa totta, jossa naiset ja miehet ovat täysin yhdenvertaisia. 15 Demokraatti ”Menestystarina vailla vertaa” SDP:n 120-vuotisjuhlaa vietettiin Turussa. Ulf Sundqvistin mukaan tällä hetkellä puolue on oikealla linjalla siinä, että se pitää yllä vahvaa käsitystä siitä, että markkinatalous on hyvä renki mutta huono isäntä. Tämä on kansainvälinen liike. Toinen asia on se, että maailman parantaminen ja perustaminen on aina ollut sosialidemokraattinen linja. Sen takia demokratia ja rauhantyö, siinä on sosialidemokratian pitkä linja, Sundqvist paaluttaa. Ilman rauhaa ei saada estettyä ilmastonmuutosta. Se on jatkuvaa työtä ja kuuntelua, yhteistoimintaa sekä luottamusta omaan porukkaan ja puolueeseen, Pertti Paasio opasti. Puheenjohtaja Antti Rinne sanoi puheessaan, että SDP:n pitää nyt katsoa eteenpäin – eli tehdä se minkä puolue osaa parhaiten
KESKITETYSTI KESKITTÄMÄTÖN Näkemyseron laajuus kikystä on 180 astetta. ILMIÖ De_29082019_16.indd 16 20.8.2019 16.17. Neuvottelijoilla on erimielisyyttä myös siitä, kuinka keskitetysti liittokierroksia käydään
Työajat . Koulutus De_29082019_16.indd 17 20.8.2019 16.17. Näkemykset ovat kaukana toisistaan. Paikallinen sopiminen . . Raha . KIKY . Ammattiliitot haluavat siitä eroon, ja työnantaja haluaa siitä pysyvän ratkai sun. Kikyä ratkotaan ensimmäisenä nyt alkavissa Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvot teluissa. Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho ja IStock S e on kiky, tulee vastaus, kun eri tahoilta kysyy juuri alkavien työmarkkinaneuvotteluiden isointa – ja vaikeinta – asiaa
Viime vuoden syksyn työmarkkina tilannetta Aalto kuvaa poikkeuksellisen jännittyneeksi. KIKYÄ TAI ei, Aalto toivoo neuvotteluissa päästävän sopimukseen ilman suurem paa draamaa tai vastakkainasettelua. Riku Aalto pitää sitä enemmän näkemyksil tään hieman yksipuolisena tilaustyönä. Hallitus lo pulta perui esityksensä. De_29082019_16.indd 18 20.8.2019 16.17. – Vaikea edes arvioida, kuinka koviin toimiin työntekijäjärjestöt olisivat men neet, ellei hallitus olisi vetänyt esitys tään takaisin. Aalto ei kuitenkaan liioittelisi kikyn roolia tulevissa neuvot teluissa. Mer kittävä syy tilanteelle oli Sipilän halli tuksen toiminta. Neuvottelutilanteen vaikeudesta ker too elokuun alussa julkaistu Etlan sel vitys kikytuntien vaikutuksesta. Teollisuusliitossa on kuitenkin edelleen 28 sopimusta, joissa kiky on osana sopimusta. Mieleen ovat jääneet etenkin Suomen Yrittäjien viime vuoden ulostulot, joilla järjestö hyökkäsi ammattiyhdistysliik keen toimintaa vastaan. Teollisuusliitossa viidessä sopimuk sessa – entisen Metalliliiton sopimuk sissa – kiky oli määräaikainen ja se on niissä päättymässä. Saimme liiton ammattiosastoilta yli tu hat aloitetta tuleviin neuvotteluihin, Riku Aalto kertoo. Tai mitä työnantajapuoli olisi tehnyt, jos tilanne olisi pahentunut, Riku Aalto muotoilee varovaisesti, pohtii hetken ja jatkaa: – Onko Suomen kilpailukyky ja tuot tavuus todellakin 24:n palkatta tehtävän työtunnin varassa. Eivätkä sopimukset muu tenkaan ole veljiä keskenään. 18 Demokraatti D-ILMIÖ PALJON YHTEISKUNNALLISTA HYVÄÄ TUOTTANUT SUOMALAINEN SOPIMUSMALLI ON RAPAUTUNUT. Ei auta muu kuin aloittaa yhteisten ratkaisujen etsiminen, Minna Helle sanoo. Hän arvioi koko työmarkkinakentän muuttuneen repaleiseksi – ja samalla paljon yhteiskunnallista hyvää tuotta neen suomalaisen sopimusmallin rapau tuneen. – Työmarkkinaneuvotteluissa yleensä aina nousee joku asia muita tärkeäm pään rooliin. Tilanne oli tulehtunut myös liittotasolla vanho jen neuvotteluosapuolien kesken. Riku Aalto on jo linjannut, että myös niissä on pääs tävä kikystä eroon. Yleensä asiat menevät tärkeysjärjestyksessä raha, työaika ja vasta sitten muut asiat. Vaarana oli jopa liittojen jäsenkentän radikalisoituminen. Yhdeksi syyksi hän näkee työn antajapuolen koventuneen retoriikan. Niin sanotun kamelin selän katkaisi hallituksen esitys irtisano missuojan heikentämisestä. Minna Helteen mielestä jo se osoittaa kikyn merkityksen Suomen työllisyydelle, kilpailukyvylle ja tuottavuudelle. Teknologiateollisuuden työmarkkina johtaja Minna Helle kuvaa näkemys eron suuruudeksi 180 astetta. – Todella hankala lähtökohta. Työaika on vain yksi osa isoa kokonaisuutta, Aalto sanoo. Lähim pänä yhteistä näkemystä Helle ja Teol lisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto tuntuvat tällä hetkellä olevan siitä, että hallitusta ei kaivata neuvotteluihin mu kaan, ei edes sen veroratkaisuja
De_29082019_16.indd 19 20.8.2019 16.17. Tämän työn iso haaste on tuntea oman kentän mielenliikkeet. Suunnitelma ei ihan onnistunut, sillä monet liitot tekivät ehdollisen sopimuk sen, joka oli sidottu Metalliliiton ratkai suun. MUUN MUASSA pääministeri Antti Rinne on pohtinut, kannattaisiko kikyä ratkoa keskitetysti. Tänä syksynä Teknologiateollisuus ei ole julkisuudessa puhunut Suomen mallista, mutta Helteen mukaan tavoit teena on jälleen viime kierroksen tapai nen koordinointi. Myös Etelärannan työnantajajärjes töissä seurattiin viime syksyn liikehdin tää huolestuneena. Minna Helle toteaa yllättyneensä, kuinka pahaksi tilanne eteni. Toisaalta ymmärrän, että työelämän murros aiheut taa epävarmuutta ja asioiden kär jistymistä. Olemme tarjon neet vetovastuuta julkiselle sektorille, mutta halukkuutta ei ollut, Aalto sanoo. Metalliliitto – ja nyt Teollisuusliitto – on ”perinteisesti” aloittanut sopimusneuvottelut ja sa malla näyttänyt suuntaa muiden liitto jen ratkaisuille. Hän arvioi, että rehellinen uusien ja rakentavien ratkaisujen hakeminen hyy tyy, jos tehdyt esitykset voi kaataa ve tooikeudella. Tilanne on ollut sama myös sopi musneuvotteluissa. 19 Demokraatti – Työmarkkinajärjestöt ovat kuin isoja laivoja, jotka kääntyvät hitaasti. Nyt tuntuu hiertävän se, että yksi ala päättää yleisestä suunnasta. TÄMÄN TYÖN ISO HAASTE ON TUNTEA OMAN KENTÄN MIELENLIIKKEET. Vaikka järjes tötasolla päästäisiin jostain vaikeasta asiasta sopuun, voi kenttä liikkua vielä pitkään toiseen suuntaan, Riku Aalto sanoo. Aallon mukaan muiden liittojen tekemillä kirjauksilla kiky ei olisi men nyt Metalliliiton valtuustossa läpi. – Tällaisessa tapauksessa hallituksen päätös pitää vain hyväksyä, vaikka jos kus hampaita kiristellen. Meillä ei ole va raa tuollaisiin selkkauksiin. Aalto ymmärtää, että kansantaloudelle merkittävä – ja vahva – liitto aloittaa neuvottelut, mutta muis tuttaa, että jokainen liitto käy neuvotte lut omista lähtökohdistaan. Minna Helle tyrmää keskitetyt keskusjärjestövetoiset ratkai sut kuten myös tupon. Toivon rauhallisempia aiko ja työmarkkinoille. Viennin osuus Suomen bkt:stä on lähes puolet. – Ymmärrän jäsenistön monenlaiset odotukset, mutta liitot kantavat myös vastuuta niin työllisyydestä kuin posi tiivisesta talouskehityksestäkin, jonka ansiosta monet ovat saaneet työpaikan. – Tupoissa oli hyvää se, että niissä saa dut ratkaisut olivat yleisesti hyväksyt tyjä. Tämä on avaajaalan suojelua. Edellyttäen, että ensin on yh dessä käyty läpi hyvä ja avoin prosessi, missä ei ole kävelty osapuolten yli. Eikä myöskään vain pitkään alalla olleiden tai vasta aloittaneiden työntekijöiden toiveiden perusteella. METALLILIITTO OLI viime sopimuskier roksella viimeinen iso liitto, joka teki kikysopimuksen. Hyvä kehitys on helppo rikkoa, yhdessä muiden neuvottelijoiden kanssa tai yk sin, Aalto sanoo. Vielä viime neuvottelukierroksella Teknologiateollisuus ajoi niin sanottua Suomen mallia, jossa vientialan liitto jen neuvotteluratkaisu olisi määrittä nyt myös muiden liittojen palkkarat kaisuja. – Se oli myös meille raskas jupakka, etenkin kun olimme koko tilanteessa vähän sivullisia. Mallia ei virallisesti syntynyt, mutta työnantajapuoli onnistui kuiten kin koordinoimaan neuvottelut niin, että Teknologiateollisuuden palkankorotuk sia ei muissa liitoissa ylitetty. Metallin jäsenistö oli suurelta osin kikyä vastaan. Helle muistuttaa Teknologiateolli suuden vastaavan leijonanosaa Suomen viennistä. Tässä mielessä ymmärrän valtakunnansovit telijan näkemystä siitä, että häneltä on turha hakea liittokierroksen avaajaalaa kovempia palkankorotuksia. Sopimusta ei voi tehdä parhaimmin tai huonoim min menestyvän yrityksen työntekijöi den odotusten mukaan. Vain liittokierros kelpaa. Aalto muistuttaa sopimuksissa olevan aina kyse kompromisseista. – Ajateltiin olla kaukaa viisaita ja kat soa minkälaisia sopimuksia muut teke vät, Riku Aalto hymähtää. Hänen mielestään hallituk sen tuleekin tehdä ratkaisut lakiesitysten sisällöstä. Ko van väännön jälkeen päädyttiin määrä aikaiseen sopimukseen. Helle pitää kolmikantaisen neuvottelun isona ongelmana järjestöjen vetooikeut ta. Tulevaisuuteen katsovia rat kaisuja tarvitaan niin politiikassa kuin työmarkkinoilla
JHL kysyi jäsenistöltään ensi talven so pimusneuvottelujen tavoitteita. De_29082019_16.indd 20 20.8.2019 16.17. Kuntatyönantajilla ei ole rahaa palkka erojen merkittävään pienentämiseen. Helteen mielestä tästä on turha syyttää liittokohtaisia ratkaisuja. 20 Demokraatti D-ILMIÖ – Yksi vientiteollisuuden työpaikka synnyttää enemmän kuin yhden työpai kan palvelusektorille. Kyse ei siis ole palkkojen tai työehtojen hei kentämisestä; yhtä hyvin palkat hyvänä aikana nousevat. Hallituksen apua tarvitaan myös JHL:n samapalkkaisuustavoitteessa. Nie miLaineen mielestä työntekijäpuolen on välillä vaikea tietää, kenen kanssa varsinaisesti neuvotellaan. Vientiteollisuu della on merkittävä rooli Suomen työl lisyydelle ja julkisen sektorin rahoituk selle. Liitot arvioivat tämän vaa tivan palkankorotuksiin 100–150 mil joonaa euroa vuodessa. – Tässä ei ole kyse julkisen ja yksityi sen sektorin eroista vaan mies ja nais valtaisten alojen välisten palkkaerojen pienentämisestä. – Teknologiateollisuus on nyt uusi EK. Yhtenä tavoitteena tässä on mahdollisesti halu heikentää yksityisen ja julkisen sektorin välejä. Käytännössä tavoite myös tarkoittaa, että JHL:n palkankorotus olisi kor keampi kuin vientialoilla. Hän ei näe vastakkainasettelua vientiteollisuu den ja naisvaltaisten alojen palkkarat kaisuissa. Se ajaa kaikille sa manlaista keskitettyä pakkomallia, jossa on yksi yhteinen palkankorotus ja ki kyratkaisu. Myös Tehyn jäsenistölle kiky on kipeä asia, josta halutaan eroon. Hän sanoo koko työmarkkinaken tän muuttuneen, kun Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) muutti sääntöjään ja luopui keskitetyistä sopimuksista. Viime neuvottelukierroksella naisval taiset palvelu ja julkisen sektorin alat kokivat joutuneensa vientiteollisuuden jyräämiksi ja osin myös kikyn maksa jiksi. Toivon tässä SAK:n liitoilta yhteistä rintamaa, Päivi NiemiLaine lataa. Hän pitää nykymaail massa toimimattomana mallia, jossa jär jestötasolla päätetään kuinka paljon pal kat voivat muuttua. – Palkkatasaarvo on jännittävä asia, kun koskaan ei tunnu olevan oikea hetki sen toteuttamiseen. Teknologiateollisuus voi päättää omista asioistaan, ja me neuvottelemme oman sopimuksemme omista lähtökoh distamme, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo. – Vientivetoinen malli ei estä fiksuja alakohtaisia ratkaisuja. NAISVALTAISILLA ALOILLA ihmetellään Helteen ehdotonta näkemystä keskitet tyjen sopimusten hylkäämiseen. Naisvaltaisena liittona Tehy tavoitte lee sopimuskierroksella JHL:n tapaan palkkatasaarvon parannusta. – Paikallisella sopimisella kytketään palkat tuottavuuden kehitykseen. Tämä voidaan mokata huonoilla ratkaisuilla, Helle sanoo. Esimerkiksi Ruotsissa kuntaalalla on tehty naisia suosivia erillisratkaisuja, vaikka siellä kin vientiteollisuus määrittelee palkan korotusten suunnan, Helle sanoo. Työnantajia ei naisen euro kiinnosta, siksi tarvitaan valtioval taa apuun, Rytkönen sanoo. TEOLLISUUSLIITTO ON NYT UUSI EK. Kikyn työajanpidennys haluttiin perua kokonaan tai siitä pitäisi maksaa kun non korvaus. – Pidän kohtuuttomana, että tehyläiset joutuvat tukemaan vientiä ilmaisella tal kootyöllä, Millariikka Rytkönen sanoo. Tehy sekä lähi ja perushoitajaliitto SuPer julkaisivat ke väällä tasaarvoohjelman, jolla 10 vuo dessa kurottaisiin sukupuolten palkka ero umpeen. Maksa jaksi toivotaan valtiota. Sen jättämään työmarkkinatyhjiöön olisi tulijoita, muun muassa Suomen Yrittä jät ja Keskuskauppakamari. Mutta palkkatason eriytymistä paikallinen sopiminen kyllä vauhdittaa, Helle muistuttaa. että tämä edellyttäisi palkankoro tuksia, jotka olisivat 1,8 prosenttiyksik köä korkeammat kuin vientialoilla. Helle muistuttaa yri tyksissä luotavan edellytykset kasvulle ja työllisyydelle. – Ketä Teknologiateollisuus huijaa väittäessään, että keskitettyjen sopi musten aika on ohi. Vientiteollisuus sanoo, että julkisella sektorilla ei ole varaa pal kankorotuksiin, mutta kumma että vien titeollisuudelle kelpaa esimerkiksi jul kisella rahalla maksettavat useamman miljardin euron yritystuet. Hän toivoo EK:n miettivän uudelleen yhteiskunnal lista asemaansa ja rooliaan. Kikyn ohella Teknologiateollisuuden isoja tavoitteita on paikallisen sopimi sen laajentaminen. Onko EK enää vain työmarkkinamaailman pape ritiikeri. Tehy on arvioi nut. Koska sen momen tum oikein on. NiemiLaine pitäisi myös ovea auki hallituksen suuntaan – jos työmarkki naneuvotellut menevät pahasti solmuun. Vastaa jia oli 8 500 joista lähes 85 prosenttia oli sitä mieltä, että suurin osa palkanko rotuksista pitäisi tulla yleiskorotuksena. Julkis ten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n pu heenjohtajan Päivi Niemi-Laineen mielestä Teknologiateollisuus yrittää tästä huolimatta ohjata keskitetysti mui den alojen sopimuksia. – TEHY AIKOO käydä aidon liittokierrok sen