Tradeka. hu ht ik uu ta POLITIIKKA Kuinka velkajarru myydään. Tutustu ja liity jäseneksi → tradeka.fi/liity PAL.VKO 2026-22 00 74 43 -2 60 4 6 414880 074923 2 6 4 29.4.2026 / 7,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 4/ 26 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 26 / 29 . Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoissa etupaikoissa vain 33,64 € kertamaksulla. VAPPU Puheet täynnä tunnetta EDUNVALVOJA Nyt puhutaan metsää TEEMA: Päättäjät vaikenevat edelleen surullisen kuuluisasta Fennovoima-hankkeesta. Etuja ja enemmän. Venäjän vedätys de_29042026_001.indd 1 de_29042026_001.indd 1 20.4.2026 10.50 20.4.2026 10.50
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL JHL.FI /LIITY 205x275_demokraatti_vappu_JHL_2026.indd 1 205x275_demokraatti_vappu_JHL_2026.indd 1 10.4.2026 12.25.54 10.4.2026 12.25.54 www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY www.demarinaiset.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.fi tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.fi Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Edustajasi Euroopassa. POLIITTINEN MAINOS: EU Rahoittaja: S&D-ryhmä Euroopan parlamentissa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi tradeka.fi de_29042026_002.indd 1 de_29042026_002.indd 1 13.4.2026 16.15 13.4.2026 16.15. Maria GUZENINA Eero HEINÄLUOMA mariaguzenina.fi eeroheinaluoma.fi Tilaa meppien uutiskirjeet nettisivuilta ja pysy ajan tasalla EU-kuulumisissa
ILMIÖ KASVO POLITIIKKA de_29042026_03.indd 3 de_29042026_03.indd 3 17.4.2026 12.30 17.4.2026 12.30. Nyt riittää aiheita torille. Suomalaisen metsän kunnianpalautus. 3 Demokraatti 4/ 26 22 14 38 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 29. HUHTIKUUTA 2026 / ILMESTYY KERRAN KUUSSA LEIKKAUKSET EDUNVALVOJA VAPPU Positiiviset avaukset pannassa
4 Demokraatti 4/ 26 Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o POLITIIKKA JA YHTEISKUNTA KULTTUURI 5 Pääkirjoitus: Kestävämpi ohjelma 6 Ajankuva: Vappu ja teekkari 8 Pätkät: Meiltä ja muualta 11 Mikä meno?: Ilona Untamala 12 D-analyysi: Onnea ilman uskoa 14 D-ilmiö: Leikkauskauppaa 20 Uganda: Toivoton tulevaisuus 21 D-kolumni: Janne M. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Susanna Luikku AD: Arja Jokiaho Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Korhonen 22 Puhe: Vapun väkevät puheet 26 Essee: Markus Leikola 37 Mepitshow: Maria Guzenina IHMINEN JA ELÄMÄ 38 D-kasvo: Paula Lehtomäki 44 Kolumni: Sami Kuusela 45 Kasvot peilissä: Juha Föhr 46 Suomentaja: Lähellä mahdotonta 49 Kielen päällä: Herrasarjan hurmaa 50 Kirja: Historia ja sen tulkinta 52 Kirjavisa: Hovien historioitsija 53 Kolumni: Laura Ruohonen 61 Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi 62 Mielipiteet 64 Ristikko 65 Ti ti tyy 66 Elämysten lähde: Marjaana Varmavuori www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 46 LOTTA TOIVANEN JUHANI LINDHOLM Suomentajat Täysillä ja tietoisesti päin seinää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Ilmestyy 11 kertaa vuodessa Seuraa meitä myös somessa. 54 TEEMA: FENNOVOIMA Mystinen hanke de_29042026_04.indd 4 de_29042026_04.indd 4 21.4.2026 10.52 21.4.2026 10.52. Seuraava numero ilmestyy 28.5. 13 MENESTYSTARINA Suomi osaa jään murtamisen Kirja on juuri niin hyvä kuin sen kääntäjä on
Linjanvedoiksi kirjatut ylevyydet muuttuvat vitsien aiheiksi. Demareilla onkin nyt tilaisuus välttää ohjelmapäivityksessään nämä virheet. Ohjelmat ovat vähän kuin yritysten vastuullisuusjulistuksia, molempien todellista hyötyä on yhtä vaikea mitata. Hallitustaipaleellaan puolue on kuitenkin lisännyt eniten susien kaatolupia. Puolueen on pystyttävä osoittamaan kannattajille ja kilpailijoille, millaisten arvojen varassa juuri me toimimme ja mihin suuntaan yhteiskuntaa viemme – ideaalitilanteessa ja täydellisessä maailmassa. Paperi on paperia ja käytäntö käytäntöä. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Arkea kestävä ohjelma Pääkirjoitus PAPERI ON PAPERIA JA KÄYTÄNTÖ KÄYTÄNTÖÄ. Tällaista pehmoilua moni öyhölistö-kokoomuslainen saattaisi pitää liki kommunismina. Mikään ei estä laatimasta arvopohjaista mutta niin realistista ohjelmaa, ettei sitä tarvitse parin vuoden päästä lukea ministeriauton takapenkillä noloudesta punastellen. Silti siinäkin korostetaan turvaverkkojen merkitystä: On varmistettava, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja sosiaaliturva takaavat ihmisarvoisen elämän perusedellytykset. Ristiriita persujen valtiovarainja soteleikkausministerien käytökseen on tässä melkoinen. Esimerkiksi perussuomalainen puolue vakuuttaa pariin liuskaan tiivistetyssä ohjelmassaan, että oikeudenmukaiseen politiikkaan kuuluu vähäosaisten, huono-onnisten ja syrjäytyneiden suomalaisten auttaminen. Kristillistenkin periaateohjelmasta löytyy selkeä lupaus: Lisäämme voimavaroja nuorisotyöttömyyden hoitoon ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Luultavasti hyvin harva demareita ensi kevään vaaleissa äänestävä lukee etukäteen puolueohjelmasta, millaisille pyrkimyksille äänensä antaa. ARKISESSA POLITIIKANTEOSSA nimittäin ohjelmien puhdas aatteellisuus joutuu usein väistymään kompromissien ja epäpyhien liittolaisuuksien tieltä. Tästä huolimatta ohjelmalla on aito tarve. S DP laatii paraikaa uutta puolueohjelmaansa. Siitä valmistui luonnos ennen vappua, mutta lopullinen versio jää Tampereen toukokuun puoluekokouksen hyväksyttäväksi. de_29042026_05.indd 5 de_29042026_05.indd 5 20.4.2026 15.29 20.4.2026 15.29. Kokoomuksen periaateohjelma on yli 20 000 merkin listaus markkinatalouden hienoudesta. Tässäkin on parempi, että ohjelma toimii neuvoa-antavana paperina eikä käskyluettelona, laintauluna tai manifestina. IRONISESTI AJATELLEN hallituspuolueet toimivat ohjelmiensa kanssa kuten Josef Stalin aikoinaan opasti: pumagi pumaga, praktika jest praktika. Ohjelmatyö on perinteisesti ollut kaikille puolueille hiukan pakkopullaa: asia joka pitää tehdä, koska niin on tapana
6 Demokraatti sisällön kuvaus: Vappua vietetään Helsingissä 1957. – Lähetykset tehdään tuossa kauppakeskuksen edessä konteissa. – Täällä on jo nähty aidattu metsikköalue sekä varoitus, että alueella on havaittu karhuja. Jäynäfinaalin voittaja pääsee edustamaan Otaniemeä Valtakunnalliseen jäynäkilpailuun, jossa kaikkien teekkarikaupunkien jäynäkisojen voittajat kohtaavat. ESPOON OTANIEMESSÄ, teekkarikulttuurin keskuksessa, vappumeiningit käynnistyvät hyvissä ajoin ennen itse juhlaa. – Valtakunnallinen jäynäkilpailu on TEK:n, Tekniikan akateemisten, tekniikan alan opiskelijoiden liiton vuosittain järjestämä tapahtuma. Ajankuva Teksti Nora Vilva Kuvat Museovirasto / Journalistinen kuva-arkisto ja Nora Vilva Grafiikka Arja Jokiaho Teekkarivappu onnistuu myös viinatta – On hienoa, että vappuperinteitämme tuetaan ammattiliittotasolla asti, sanoo Teekkarijaoston puheenjohtaja Joonas Sorvari. TOISIN KUIN joskus arvellaan, voi 100 prosenttisesti onnistuneen teekkarivapun viettää myös selvin päin. de_29042026_06.indd 6 de_29042026_06.indd 6 20.4.2026 10.24 20.4.2026 10.24. Jäynääminen huipentuu jäynäfinaaliin, missä parhaat jäynät palkitaan. Vappumielen levitys onnistuu myös selvinpäin, Sorvari vakuuttaa. Selvisi, että metsikkö oli piilotettu täyteen alkoholittomia Karhu-tölkkejä. Sinne voi halutessaan mennä höpöttämään, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Teekkarijaoston puheenjohtaja Joonas Sorvari sanoo. On hienoa, että opiskelijakulttuuria tuetaan ammattiliittotasolla asti. Teekkareiden vappuradio, radiotaajuuksilla kuuluva Radiodiodi, pärähtää ääneen huhtikuussa pari viikkoa ennen vappua. – Ei ole yhtään tapahtumaa, johon ei pystyisi osallistumaan alkoholittomana. Yhdessäolo, ihmisten näkeminen ja hyvä fiilis on teekkarivapussakin tärkeämpää kuin jatkuva alkoholin kuluttaminen. WAPPUJÄYNÄT OVAT tärkeä osa teekkareiden vappuperinteitä
Helsingissä vapun lumiennätys, 27 senttiä, oli vuonna 1941. 7 Demokraatti °C Vappupäivän sää Helsingissä 1981–2025 Ylimmän ja alimman lämpötilan vaihteluväli Vappuna sataa tai paistaa – tai pyryttää lunta. de_29042026_06.indd 7 de_29042026_06.indd 7 20.4.2026 10.24 20.4.2026 10.24. Vuorokauden sademäärä, mm 24 12 -12 -24 16 12 8 4 mm 19 81 19 83 19 85 19 87 19 89 19 91 19 93 19 95 19 97 19 99 20 01 20 03 20 05 20 07 20 09 20 11 20 13 20 15 20 17 20 19 20 21 20 23 20 25 Lä hd e: Ilm at ie te en la ito s Vuoden 1957 vappua vietettiin Helsingissä räntäsateessa
Tulos on Orpon hallituksen heikoin tällä vaalikaudella. Mitä yhteistä on hallituk sen työelämäuudistuksella ja polkupyörän satulalla. Useampi kuin joka neljäs kuitenkin katsoo, että hallituksen toiminta on ollut vähintään melko hyvää. Tiedeministeri huolestui, joutuuko Suomi palautta maan kemian Nobelpalkin tomme tekoälyhuijauksen vuoksi. Puolueilla menee heikosti USKO HYYTYY. Suomalaisten myönteisyys puolueita kohtaa on laskenut viime mittauksesta ja palannut vuoden takaiselle tasolle. Vähiten positiivisia ajatuksia herättää tällä hetkellä kristillisdemokraatit. Hän oli kuullut, että oikeasti tutkimuksen teki AI Virtanen. Antisosiaalidemokraatit. Asia selviää tutkimusyhtiö Verianin puoluebarometristä. Hänellä oli haitiolovelvol lisuus. Miehistä näin ajatteli 42 prosenttia. Tällaista kovaa yli mielistä puhetta ei ennen tässä maassa ole kuultu.” Puolin ja toisin SOSIAALITURVAMINISTERI SANNA GRAHN-LAASONEN (KOK.) EDUSKUNNASSA KANSANEDUSTAJA TYTTI TUPPURAINEN (SD.) EDUSKUNNASSA PÄTKÄT Politiikan puujalat Lääkärikansanedustaja Päivi Räsänen lähti valiokun tamatkalle PortauPrinceen eikä sinä aikana vastannut median kyselyihin. Vastaajista 57 prosenttia näkee, että oppositio on onnistunut vähintään melko heikosti tehtävässään esittää hallituksen politiikalle vaihtoehtoja. de_29042026_08.indd 8 de_29042026_08.indd 8 21.4.2026 9.31 21.4.2026 9.31. 8 Demokraatti MYÖNTEISYYS PUOLUEITA KOHTAA ON LASKENUT. Mikä äänestäjäryhmä ei ikinä halua tavata poliitikkoja kasvokkain. Mikä oli Lipposen hallituk sen aikana kevään pelottavin juhlapyhä. iStock MYÖNTEISYYS PUOLUEITA KOHTAAN ON LASKENUT. Lä hd e: A ja tu sp aj a To iv o LUKU POLITIIKKA 67% suomalaisnaisista toivoo seuraavan eduskunnan kansanedustajien ym märtävän nykyistä enem män tavallisten ihmisten arkea. Verianin kysely koskee eduskuntapuolueita. Barometrin mukaan suomalaiset suhtautuvat poliittisista puolueista kaikkein myönteisimmin SDP:hen ja keskustaan. ”Järjestelmän pitää olla reilu myös niille, jotka aamulla heräävät pienipalkkaiseen työhön, kun naapuri jää nukkumaan.” ”Hallituksen politiikan takia pitkäaikaistyöttömyys on noussut. Mitä työehtosopimus oli käytössä antiikin filosofeilla. SDP:stä myönteinen kuva on 46 prosentilla ja keskustasta 45 prosentilla. Oppositiolla ei kuitenkaan ole syytä suuriin hurraahuutoihin. Verian ja sen edeltäjät ovat julkaisseet vuodesta 1995 lähtien vastaavaa tutkimussarjaa. Vaikka kuinka säätäisi, ne ovat aina päin persettä. Pöösiäinen. Sokrates. Kaksi kolmasosaa suomalaisista katsoo pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman hallituksen onnistuneen heikosti tehtävässään. Hallituspuolueista kokoomuksesta positiivinen käsitys on 35 prosentilla vastaajista ja perussuomalaisista 25 prosentilla
Esimerkiksi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo Orpon hallituksen toiminnallaan tekevän ammattiyhdis tysliikkeelle tehokasta jäsenhankintakampan jaa. HYVÄ UUTINEN Plus miinus nolla -säästämistä HALLITUKSEN LEIKKAUKSET sosiaaliturvaan heikentävät julkista taloutta lähes yhtä paljon kuin ne tuovat säästöjä, selviää Sosten eli Suomen sosiaali ja terveys ry:n laskelmasta. Asiaa selvitti Yle, jonka jutun perusteella tosimaailman tapaan tekoälyjärjestelmät ja niiden kie limallit toistavat sukupuolistereotyyppejä ja syrjivät naisia. Lisää turhaa Kela-tukea HALLITUKSEN KOKEILU mahdollisti 65-vuotta täyttäneille pääsyn yksityisen yleislääkärin vastaan otolle julkisen palvelun hinnalla. Samaa sanovat tässä lehdessä jututetut (si vut 22–25) järjestöjohtajat. Tavoitelluista säästöistä toteutuisi vain vajaat 10 prosenttia. Hallitus on siinä määrin kurjistanut työntekijöiden ja työttömien tilannetta, että politiikka on tehnyt paluun työpaikoille ja muuhunkin yhteiskuntaan. Valinnanvapauskokeilun ensitulokset osoittavat, että se on parantanut lääkäriin pääsyä niiltä, joilla ei ole ollut vaikeuksia päästä lääkäriin aiemminkaan. Puhutaan politiikkaa Niin huonosti menee, että se tuottaa jo hyvää. Konsen sus on ohi, nyt työpaikoilla puhutaan asioista ja tiettyä vastakkainasetteluakin on, Kokko kuvailee. Hänen mukaansa vaikeat ajat kotimaassa ja maailmalla ovat herättäneet ihmiset pohtimaan työväen liikkeen merkitystä demo kratian, ihmisoikeuksien, tasaarvon, toimeentulon ja rauhan rakentajana. Arvio on tehty EU-komission velkakestävyysanalyysimallilla, jota on kehitelty sosiaaliturvaleikkausten kerroinja jälkivaikutusten huomioimiseksi. 9 Demokraatti Yllättävä pari PAAVI TRUMP aikamoinen rauhankyyhky melkein rauhannobelisti POLITIIKKA LEIKKAUKSET TEKOÄLY Tekoja todellista älyttömyyttä KUN TEKOÄLYLTÄ kysyy, tarvitseeko samassa ammatissa oleva mies tai nainen palkankorotuksen, on tekoälyn vastaus mies. AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo politiikan tehneen paluun työpaikoille. Eettisyyttä ei siis nähdä hyvänä bisneksenä. Vuoden 2027 loppuun kestävän kokeilun arvioidaan kasvattavan Kela-korvausmenoja vuosittain noin 86,5 miljoonaa euroa. Sosten mukaan ne vähentävät verotuloja ja kasvattavat suhdannesidonnaisia menoja noin 12,2 miljardia. Samaa mieltä on SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Näin nähdään monessa am mattiliitossa. – Pitkään oli vähän hiljai nen ajattelu Suomessa, että politiikkaa ei pitäisi hirveästi puhua työpaikoilla. Hän kutsuukin tätä hallituskautta “realistiseksi yhteiskuntaopin tunniksi”: nyt on herätty siihen, mihin ayliikettä tarvitaan. de_29042026_08.indd 9 de_29042026_08.indd 9 21.4.2026 9.31 21.4.2026 9.31. Lisäksi kielimallit muun muassa kääntävät lääkärin usein mieheksi ja sairaanhoitajan naiseksi, koska koulutusdata perustuu mieskeskeiseen aineistoon. Sen mukaan nykyhallituksen sosiaaliturvan leikkauksien suorien säästöjen voi arvioida nousevan nimellisesti 13,5 miljardiin euroon vuosina 2024–31. Jutun mukaan tilannetta pahentaa, että suurista teknologiayhtiöistä Google, Meta ja Microsoft ovat 2020-luvulla lopettaneet eettisyyttä käsitteleviä tiimejään. Kokeilua hyödyntävät etenkin hyvätuloiset kaupunkilaiset, jotka jo aiemminkin ovat käyttäneet yksityisiä terveyspalveluita. Julkisia palveluita käyttäneet eläkeläiset, etenkin haja-asutusalueilla, osallistuvat epätodennäköisemmin kokeiluun
Mistä tulee aseyhtiö Sakon nimi. Kauniista puheista huolimatta hyvää ei vieläkään heru pienituloisille. Mistä tulee Lotta Svärd -järjestön nimi. 10. Vuosi sitten osuus oli noin puolet vastaajista. 4. Mistä tulee englannin valtamerta tarkoittava sana Ocean. de_29042026_10.indd 10 de_29042026_10.indd 10 21.4.2026 9.46 21.4.2026 9.46. Se jatkaa kovalla kädellä menosäästöjä. Mikä oli Suomessa naispuolisten toimitusjohtajien osuus pörssiyhtiöissä viime vuonna. 6. 7. Kehitys näkyy viime viikolla julkaistussa valtioneuvoston kanslian tilaamassa Kansalaispulssi-kyselyssä, jonka mukaan etenkin nuorten ja pienituloisten tulevaisuudenusko on heikentynyt entisestään. 5. Mitä perienglantilaisen HP-maustekastikkeen nimi tarkoittaa. Hallituksen politiikka on monin osin ollut kuin arvonsa menettäneellä Robin Hoodilla. 10 Demokraatti PÄTKÄT 10 VIS V 1. Oik eat vas tau kse t: 1) lyh enn e Suo jel usk unt ain Ase ja Kon epa ja Osa key htiö stä 2) Run ebe rgi n Vän rik ki Sto olin tar ina t -te oks en sam ann im ises tä run ost a 3) mer ta hal lin nee sta tita ani jum ala Oke ano kse sta 4) Jaa kko Oht one n 5) 77. Kuka näyttelee pääosaa Mel Gibsonin tulevassa Jeesus-elokuvassa. Näinkin sen voi nähdä: tekoälyn näkemys siitä, kuinka kokoomus näkee tyypillisen työttömän. 9. 2. Vastaajista kuitenkin noin kaksi kolmesta suhtautuu tulevaisuuteensa melko tai erittäin luottavaisesti. Tulevaisuuteensa luottavaisesti suhtautuvien osuus 15–29-vuotiaista on laskenut vuodessa kahdesta kolmasosasta 50 prosenttiin. Kuinka monetta kertaa Suomi on ollut maailman onnellisin maa. 8. Kyselyn muita yhteiskunnallisesti tärkeitä teemoja ovat myös terveydenhuolto, julkisen talouden kestävyys, koulutus ja köyhyyden vähentäminen. 6) paj ulin tu 7) Jap ani n vira nom aisten muk aan yks i, sät eily alti stu kse n aih eut tam aan keu hko syö pää n 8) Hou ses of Par lia men t 9) 9 10 ) 8 pro sen ttia ChatGPT/toimitus MAAILMAN TILA • Leikkauspolitiikka jatkuu Käänteistä Robin Hood -politiikkaa H allitus piti viime viikolla viimeisen budjettiriihensä. Suomen yleisin lintu, mutta mikä. Kuinka monta ihmistä kuoli säteilyyn Japanin Fukushiman vuoden 2011 ydinvoimalaturmassa. 3. Työllisyyden parantaminen nousee kyselyssä ensimmäistä kertaa tärkeimmäksi teemaksi, johon hallituksen pitäisi puuttua. Monesko Suomen pääministeri Petteri Orpo on. Kohteena ovat etenkin sosiaalipalvelut. Kyselyssä pienituloisista vain reilu kolmannes suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen
Käymme aktiivista dialogia omien jäsentemme kanssa ja myös ulkopuolelle. Politiikka ei ole pelkästään debattia, vaan se voi olla myös dialogia. Sisäisten muutosten myötä siirryin poliittisen vaikuttamisen suunnittelijaksi. Nuoria kiinnostaa politiikka, vaikuttaminen ja sosialidemokratia. kaisuja ongelmiin, mitä kohtaamme. Meillä ei ole omaa valtakunnallista vapputapahtumaa, vaan kannustamme kaikkia jäseniämme menemään mukaan paikallisiin vappumarsseihin ja toritapahtumiin. Lähtevätkö nuoret tällaisessa maailman tilanteessa mukaan vaikuttamaan. Loistava meno. 11 Demokraatti Teksti Nora Vilva Kuva Nora Vilva ja iStock MIKÄ MENO Mikä on Demarinuorten suosion salaisuus. Kesäkuussa meillä on vuosijuhlaliittokokous Tampereella. Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle. Sinulla on jo valmiiksi taustaa Demarinuorissa. Mitä odotat tältä pestiltä. Jokainen on tervetullut mukaan sellaisena kuin on ja pääsee keskustelemaan, tekemään politiikkaa ja viettämään hyvää aikaa yhdessä. Haluamme rakentaa vahvaa yhteiskuntaa, miettiä luovasti ja tuoda ratNuoret haluavat vaikuttaa Nuoria kiinnostaa politiikka, vaikuttaminen ja sosialidemokratia enemmän kuin aiemmin, sanoo Demarinuorten uusi pääsihteeri Ilona Untamala. Meillä on järjestössä hyvät palikat olla vaikuttavin poliittinen nuorisojärjestö 2030-luvulla. Siitä on upea startata eduskuntavaalien kampanjatyö! Maailma on aika ennakoimaton ja kaoottinen tällä hetkellä. Se on hieno asia, ja tuo ainakin itselleni myös toivoa ja lohtua tällaisessa maailmassa. Aloitin syyskuussa 2023 järjestösuunnittelijan tehtävässä. Vuosi 2025 oli Demarinuorten mittaushistorian paras jäsenhankintavuosi. Nyt on Demarinuorten 120-vuotisjuhlavuosi. Olin alkuvuoden opintovapaalla ja aloitin pääsihteerinä 8.4. Työ Demarinuorten pääsihteerinä on alkanut ja olen innoissani siitä, mitä kaikkea tämä tehtävä tuo tullessaan. Meillä on todella hyvä tiimi, upea jäsenistö ja mielenkiintoisia yhteistyökuvioita käynnissä. Vesijuoksuintoilijana ottaisin vesijuoksuvyön ja juoksisin pois sieltä. Meillä on valtakunnallinen yhteisö, eli jäsenemme ovat osa jotain suurempaa. Siellä on se jäsentemme jokapäiväinen yhteisö. Mitä Demarinuoret puuhaavat vappuna. Paikallistoiminnallamme ja piiritoimintaosastoilla on keskeinen rooli. Mikä meno. de_29042026_11.indd 11 de_29042026_11.indd 11 20.4.2026 15.57 20.4.2026 15.57
Niiden kohdentuminen, mittaluokka ja ajoitus ovat auki. E dessä olevista leikkauksista puhuminen on Suomessa vaikeaa. Se on tehnyt kipeää, etenkin pienituloisilla ja monilla köyhyyteen pudonneilla lapsiperheillä, vaikka esimerkiksi Valtionta louden tarkastusviraston mukaan todelliset säästöt ovat olleet vain noin 3,5 miljardia. Kaikki eduskuntapuolueet ovat leikkaustarpeen tunnustaneet, mutta keinojen konkretisointi puuttuu. Valtiovarainministeriön mukaan ensi vaalikaudella pitää valtion menoja sopeuttaa 8–10 miljardin euroa. 12 Demokraatti Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. analyysi de_29042026_12.indd 12 de_29042026_12.indd 12 21.4.2026 10.51 21.4.2026 10.51. Tämä käy ilmi tämän lehden (sivut 14–19) jutusta, jossa kansanedustajat kertovat, kuinka he vaaliteltoilla myisivät säästötoimet äänestäjille. Harva poliitikko uskaltaa ennen vaaleja sanoa keneltä tai miltä ryhmiltä olisi valmis leikkaamaan. Murron mukaan suomalaisten on tyydyttävä vähempään. Politiikasta puuttuu suunta, visio ja psykologinen osaaminen, joilla myydä leikkaukset niin, että tulevaisuudenusko palaisi – myös investointeja panttaaviin yrityksiin. Viime viikolla Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto latoi varsinaisen – ja vaihtoehdottoman – ranteet auki -säästölistan Taloussanomien haastattelussa. Huomenna kaikki on kurjemmin -puheet eivät saa taloudelle tärkeää kulutusta liikkeelle. VAIKKA SUOMALAISET ovat Mauno Koivistosta alkaen suhtautuneet viha-rakkaus-suhteella moniin talouskurjuutta luvanneisiin päättäjiin, ammutaan meillä liian helposti pahanilmanlinnut alas. SUOMALAISET, MAAILMAN onnellisin kansa, vaeltavat nyt syvällä epätoivon ja epäluottamuksen pimeydessä. Mutta vaikka kipeää tekee, niin väistämättä edessä on ikäviä päätöksiä. Muutama viikko sitten valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kohahdutti Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä leikkaustarpeillaan. Tulevaisuudenusko on loppunut suomalaisilta. Tällä kaudella hallitus on kuitenkin epäonnistunut etenkin niin leikkausten ajoituksessa kuin niiden sanoittamisessakin. Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen. Tällä vaalikaudella hallitus on paukutellut henkseleitään 10 miljardin euron leikkauksilla. Tunteellisempaa saksintaa HARVA POLIITIKKO USKALTAA ENNEN VAALEJA SANOA, KENELTÄ VOISI LEIKATA. Vain leikkaamalla talous tai luottamus ei käänny kasvuun. Toivottavaa on, että ajoituksellisesti toimitaan ennemmin ennen kuin liian myöhään. Niin Niemelän näkemykset kuin Murron jo aiemmat puheet vanhusten hoivavastuun osittaisesta siirtämisestä yhteiskunnalta omaisille herättivät vastalausemyrskyn: ”näin ei saa sanoa”. Hän pitää Suomessa hyvinvointivaltioon vetoamista jo ”sisällöllisesti aika tyhjänä argumenttina”. Tilanteesta ei voi syyttää vain Orpon hallitusta. Se olisi monelle päättäjälle poliittinen itsemurha. Jos leikkauksista pidetään aikuisten euroissa kiinni, tarve on hirvittävä. Tilannetta ei ole kääntänyt edes se, että suurella osalla työpaikkansa säilyttäneistä suomalaisista on elintaso parantunut palkankorotusten myötä
Sen arvo on noin 2 miljardia euroa. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Soste Lähde: Nuorisobarometri Historia ei toista itseään. Neljän jäänmurtajan rakentaminen voi tuoda yhteensä vajaan prosentti yksikön lisän Suomen brutto kansantuotteeseen lähivuosina. 13 Demokraatti Köyhyys Lähes miljoona suomalaista on köyhyysja syrjäytymisriskissä. Viimeisimmät miljardiluokan murtajatilaukset tulivat Yhdysvalloista ja Kanadasta. de_29042026_13.indd 13 de_29042026_13.indd 13 20.4.2026 9.55 20.4.2026 9.55. Vuonna 2025 meriteollisuudesta tuli 13 miljardin euron viennillä Suomen suurin yksittäinen vienti teollisuuden ala. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Ku va t iS to ck ja D em ok ra at ti / Lä hd e: M er ite ol lis uu s ry , Ka up pa le ht i Suomessa suunnitellaan 80 % maailman jäänmurtajista ja 60 % niistä on rakennettu täällä. Orpo otti persut hallitukseen ja kokoomus persuuntui. Luottamus Suomalaisnuorista 50 prosenttia suhtautuu tulevaisuuteen pessimistisesti tai erittäin pessimistisesti. Myös Kanada on tilannut Suomelta jäänmurtajan. Helsingin telakalla rakennetaan Kanadalle raskas jään murtaja. Yhdysvallat on tilannut Suomelta neljä uutta jäänmurtajaa, tilauksen yhteis arvo on noin 2 miljardia euroa. Laivat rakennetaan Helsingin ja Rauman telakoilla. Kekkonen otti kommunistit hallitukseen ja kommunistit kesyyntyivät. TUOMO LAPPALAINEN BLUESKY D EM O G RA A FI Suomi, jään murtamisen suurvalta Suomi on jäämurtajien rakentamisessa ja suunnittelussa maailman kärkimaita. Yhden jäänmurtajan rakentamisen on arvioitu työllistävän yli tuhat henkilö työvuotta
Tapaan kansan edustaja Ben Zyskowiczin (kok.) juuri niiden kohdalla. Teksti ja kuvat Mikko Huotari E duskunnan kuppilan etummai siin pöytiin osuu ilmastoinnista tuleva ilmavirta epämiellyt tävän kovaa. 15 Demokraatti ILMIÖ Kansanedustajat ovat kuin velka laivan kipparit, jotka joutuvat myymään leikkaukset äänestäjille. Pian puolueet kertovat miten sopeutetaan ja kuka maksaa. Pakkoa ja politiikkaa de_29042026_14.indd 15 de_29042026_14.indd 15 21.4.2026 10.35 21.4.2026 10.35. Hän ehdottaa, että mennään istumaan kauemmas ikkunan rivin pöytään, ”tuonne, jossa ei tuule niin kovaa että tukka lähtee”
Tasapaino on vinksal laan, ja kuuluisaa velkalaivaa ei ole saatu käännettyä. – On olennaista tehdä järkevää suhdan nepolitiikkaa eikä toimia niin, että ensin päätetään jotain ja siitä pidetään kiinni, vaikka maailma räjähtäisi ympärillä. Omille äänestäjille Sarkkinen ajatte lee pystyvänsä perustelemaan tasapai nottavia toimia talouden rakenteellisilla ongelmilla. Yhtä selkeää vastausta Zyskowiczilla ei ole omalle leirillekään. Tuuli ja turbulenssit ovat kuljettaneet kriisistä toiseen eikä aallo kon vaahtopäille näy loppua. Silti Zyskowicz uskoo, että poikkeuksel lisessa tilanteessa myös veronkiristyksiä voidaan perustella. Hän painottaa, että sopeutustoimien rinnalla on välttämätöntä huolehtia kas vuedellytyksistä — muuten riskinä on, että liian kovat tai väärin kohdennetut toimet jopa heikentävät taloutta ja vesit tävät tavoitteen velkasuhteen laskusta. – Ei voi eikä pidä leikata niin, että Suo men kaltaisessa sivistysmaassa köyhät ihmiset näkisivät nälkää. – Jos leikataan pienituloisilta, se on kaikki pois kotimaan kulutuksesta ja se myös heikentää talouskasvua. Vaaleihin on niin paljon aikaa, ettei mikään puolue halua julkaista vielä tark koja leikkauslistoja. Kyllä ne ovat kokoomuslaisille äänes täjille siellä leikkauslistojen häntäpäässä. VASEMMISTOLIITTO JÄI velkajarruso vun ulkopuolelle, mutta tunnustaa mui den puolueiden tavoin julkisen talouden rakenteellisen epätasapainon ja kor jaustoimien tarpeen jo ensi vaalikau della. Olen eduskunnassa selvittämässä, mi ten poliitikot perustelevat omille äänes täjilleen velkajarrun ja ankarat sopeu tustoimet. Sark kisen mukaan ratkaisevaa on se, miten sopeutus kohdennetaan. Puolue painottaisi veronkorotuksia leikkausten sijaan, jotta hyvinvointi valtion palvelut voidaan säilyttää. Zyskowicz perustelee valintaa sillä, että palvelut ovat keskeisiä hyvinvoin nin ja mahdollisuuksien kannalta. Helpompi olisi hövelisti lupailla kansa laisille kaikkea mukavaa niukkuuden si jaan. – Jos sanon, että veroastetta pitää nostaa, se on ideologinen lausunto. Sa moin jotkut muut voivat puolustaa meno sopeutuksia omista ideologisista näkökul mistaan. – 1990luvun lamasta lähtien talouspo liittinen keskustelu on pyritty siirtämään epäpoliittiseksi välttämättömyydeksi, yli opistotutkija Jenni Karimäki ItäSuo men yliopistosta sanoo. de_29042026_14.indd 16 de_29042026_14.indd 16 21.4.2026 10.35 21.4.2026 10.35. Veronkorotukset ovat ko koomuksen ydinkannattajille vaikea pala. Joissakin asioissa suunta on selvä. – Yleensä kaikkien julkisten meno jen takana on jokin hyvä ja kannatettava tavoite. Poli tiikkaa pitää tehdä ajassa. – Sopeutus ei ole tavoite, vaan se on keino laskea velkasuhdetta. – Kokoomuksen äänestäjät eivät ole homogeeninen joukko. Pontevat puheet on kuultu jo aiemminkin, mutta menoleikkauksien ja veronkorotuksien konkreettinen teke minen on poliitikoille pirullista puuhaa. – Mieluummin leikataan vaikka sai rauspäivärahoista kuin terveyspalve luista. Erilaisia pyhiä lehmiä on kaikilla ihmisillä. Hän muistuttaa myös, että sopeutus keskustelussa on kyse arvoista ja ideolo giasta, ei pelkästä pakon sanelemasta ti lanteesta. Kysymys siitä, mistä voidaan leikata ja mistä ei, on hankala. Kaikkea ei kuitenkaan voida säilyttää ennallaan, mutta kaikkea ei myöskään voida leikata. – Kokoomuksen äänestäjät kavahta vat verojen kiristämistä enemmän kuin monien muiden puolueiden äänestäjät. Puolueen kannattajakunnassa on val miutta hyväksyä tiukkojakin toimia, jos ne nähdään välttämättöminä julkisen ta louden tasapainottamiseksi. Hän korostaa, että sopeutuskeskus telussa mennään silloin harhaan, kun säästöistä tai kiristyksistä aletaan pu hua itseisarvona. 16 Demokraatti D-ILMIÖ ERILAISIA PYHIÄ LEHMIÄ ON KAIKILLA. Vaalit ovat lähestymässä. Hyvinvointiyhteiskunnan kohdalla hän tekee jaottelun, joka toimii hänen mielestään hyvänä ohjenuorana: sääs töjä haetaan mieluummin vaikka tulon siirroista kuin palveluista. Julkisen talouden tilanne on myös varsin tuulinen. Tästä huolimatta hän korostaa, että myös tu lonsiirtoihin kohdistuvissa leikkauksissa on rajansa. Velkajarrun kaltaisiin tiukkoihin sään töihin Sarkkinen suhtautuu varauksella. Tähän asti velalla on kuitattu krii sien aiheuttamat iskut, mutta nyt vel kaantuminen alkaa jo itsessään aiheut taa kriisejä. Järkevästi ajoi tettu suhdannepolitiikka maksaa itsensä takaisin, Sarkkinen sanoo. Ainakin valikoidusti. Täytyy myös virittää veroapparaattia te hokkaammaksi. SUOMALAISESSA velkakeskustelussa on pakon maku. Hänen mukaansa talouspolitiikan pitää joustaa tilanteen mukaan. Parlamentaarinen velkajarrutyöryhmä on sopinut, että velkaantumiselle laite taan stoppi. – Uskallan väittää, että kokoomusta äänestävät ovat jo pitemmän aikaa odot taneet, milloin ryhdytään entistä tehok kaampiin toimiin julkisen talouden vel kaantumisen hidastamiseksi, Ben Zysko wicz sanoo. – Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus, eli puolustusmenot, poliisi ja rajavartiolai tos. – Kun yhdistetään ikääntyvä väestö, heikko talouskasvu ja veroasteen lasku, niin ei nyt tarvitse olla kummoinen ma temaatikko ymmärtääkseen, että se on kestämätön yhtälö, kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) sanoo poh tiessaan, miten sopeutusta voi perustella äänestäjille. Pelkät leikkaukset eivät yksinään riitä
Saara Hyrkkö. Joona Räsänen. de_29042026_14.indd 17 de_29042026_14.indd 17 21.4.2026 10.35 21.4.2026 10.35. 17 Demokraatti SOPEUTUS KESKUSTELUSSA ON KYSE ARVOISTA JA IDEOLOGIASTA, EI VAIN PAKOSTA. Antti Kurvinen
Ny kyinen hyvinvointi rahoitetaan vuosit tain sillä, että aina otetaan keskimäärin 15 miljardia uutta velkaa. – Nähdään itseisarvona se, että on pa ketti kasassa, siemenviljat ovat tallella ja ei ole velkaa liikaa. Oi keistossa korostuvat leikkaukset ja sääs töt, kun taas vasemmalla keinovalikoi maan kuuluvat myös veronkorotukset ja tulojen lisääminen. Karkeasti jaotellen toisella puolella ovat ne, jotka pitävät ankaraa sopeutusta vas tuullisena politiikkana, ja toisella puolella ne, jotka pelkäävät sen olevan kurjistavaa politiikkaa. – Jos mitään ei saa sopeuttaa, myön nämme, että tämä yhteiskuntamalli py syy pystyssä vain 15 miljardin euron vuo sittaisella lisävelalla. Samasta sopimuksesta täytyy rakentaa erilaisia tulkintoja eri yleisöille: toisille se on vastuunkantoa, toisille liiallista kuria. Räsänen arvioi, että kun velan määrä konkretisoidaan, ihmiset yleensä ym märtävät tilanteen vakavuuden. – 90vuotias muistisairas ei voi vai kuttaa omaan tulotasoonsa. KATAJAISEN KANSAN keskuudessa ta louskurille löytyy laajaa ymmärrystä. Kansanedustaja Antti Kurvisen (kesk.) mukaan suomalaisille ei ole vai kea perustella velkajarrua, ainakaan pe riaatteessa. Eroja syntyy erityisesti keinoista. Sopeuttamisessa täytyy tehdä paljon priorisointeja arvokeskustelun kautta: kaikkia ei voida tukea samalla tavalla. – Jos muu ei tepsi, niin kannattaa ko keilla totuutta, Räsänen sanoo. de_29042026_14.indd 18 de_29042026_14.indd 18 21.4.2026 10.35 21.4.2026 10.35. – Kyllähän siinä silti väistämättä on myös puoluepoliittinen ja ideologinen ulottuvuus. Ennuste on, että pelkät korkokustannukset nousevat jo kuuteen miljardiin euroon vuodessa. – Vaikka ensi kauden sopeutustoimet toteutettaisiin suunnitellusti, siinäkin tilanteessa Suomi ottaisi vuoden 2031 jälkeen edelleen uutta velkaa vuosittain 7–8 miljardia. Hänen mukaansa ensimmäinen askel on selittää, miksi leikkauksia ja veronko rotuksia tarvitaan. Näihin verrattuna työikäisiltä voidaan hänen mukaansa odottaa enemmän. – Lähtökohtaisesti ollaan talousku riihmisiä ja kyllä sopeutetaan mielel lään, mutta sitten kun pitäisi puuttua omaan verotukseen tai omiin palvelui hin, niin siinä se altruismi sitten loppuu, Kurvinen sanoo. Mutta ristiriita syntyy, kun säästöt konkretisoituvat. Hän näkee taustalla myös kulttuurisen ajattelutavan. Räsäsen keskeinen viesti on, että so peutus on välttämätön. Vaihtoehto olisi huomattavasti synkempi: kasvavat kor komenot, markkinoiden luottamuksen heikkeneminen ja yhä raskaampi velka taakka tuleville sukupolville. Palvelut ovat hy vinvointiyhteiskunnan ydintä. Julkisessa keskustelussa syntyy helposti väärä kuva, että sopeutuksella velka saataisiin kuriin nopeasti. – Annetaan ymmärtää, että se nyt vaan pitää hoitaa ja siinä ei ole sijaa esimerkiksi puoluepoliittiselle eripuralle. Samoin 15vuotias kehitysvammainen ei voi vai kuttaa kauheasti omaan elämäänsä, Kur vinen sanoo. Karimäen mukaan yksi keskeinen ja kolinja kulkee siinä, miten ihmiset yli päätään hahmottavat taloustilanteen. Näin ”välttämättö myyden diskurssi” ei poista ideologisia eroja, vaan siirtää ne vähemmän näky vään kohtaan keskustelua. KANSANEDUSTAJA Joona Räsänen (sd.) korostaa avoimuutta, kun sopeu tustoimia joudutaan perustelemaan ää nestäjille. Käsitys helpoista säästökohteista on usein har hainen. Räsäsen mukaan sopeutuksessa kes keistä on, mitä suojellaan. Karimäki kuitenkin muistuttaa, ettei po litiikka katoa mihinkään. Jokainen voi miettiä, mihin muuhun ne rahat voitaisiin käyttää. Nyt puheissa oleva ensi kauden 8–11 miljardin sopeutus ei tarkoita velkaan tumisen pysäyttämistä, vaan sen hillit semistä. – Monet luulevat, että meillä on paljon jotain hömppää ja sitä voidaan leikata, ja sitten voidaan hoitaa vanhukset ja muut, Kurvinen sanoo. Kun sopeutus esitetään pakon sanelemana, vastuu vaikeista pää töksistä siirtyy osittain pois poliitikoilta. Siinä missä poliittinen eliitti rakentaa velkajarrun ympärille yhteistä kehystä, äänestäjien keskuudessa tulkinnat voi vat olla jyrkästi jakautuneita. Hänen mukaansa tämä havainnollistaa, kuinka syvällä julkisen talouden epätasa paino on: sopeutuksella ei poisteta on gelmaa, vaan estetään sen paheneminen. Velkajarrukeskustelu asettuu suoraan tähän jatkumoon. – Jos olet terve, työikäinen ihminen, niin ehkä sinua ei tarvitsisi niin paljon paapoa. – Kysymys ei ole velkaantumisen lo pettamisesta, vaan vuosittaisten alijää mien puolittamisesta, Räsänen sanoo. – Vanhusten hoito, perusterveyden huolto ja koulutus ovat ytimiä, joita pi tää pystyä suojaamaan. Hän korostaa, että julkisen talouden säästöt eivät kohdistu marginaaleihin, vaan suuriin kokonaisuuksiin. 18 Demokraatti D-ILMIÖ KÄSITYS HELPOISTA SÄÄSTÖ KOHTEISTA ON USEIN HARHAINEN. – Meidän velkaantumisemme on tällä hetkellä ripeintä koko Euroopassa. Puolueille tämä tarkoittaa, että velka jarrua ei voi perustella yhdellä viestillä. Velka ja kestävyysvaje esitetään usein asioina, jotka ”pitää hoitaa”, ilman että keskustelua käydään laajasti vaihtoeh doista tai arvoristiriidoista. Hän nostaa esiin ryhmät, jotka ovat kaik kein riippuvaisimpia yhteiskunnasta
– On ilmeinen riski, että tämä syven tää alueellista eriarvoisuutta. Talouden vaikeasta tilanteesta vallit see laaja yhteisymmärrys, mutta ratkai suista ollaan eri mieltä. Hänen mukaansa EUsäännöt osin määrittelevät tulevan vaalikauden ta voitteet, mutta lopullinen taso riippuu taloustilanteen kehityksestä. Jo nyt sopeutukset näkyvät syrjäisem mässä Suomessa. ”Sa risairaanhoitajista” tai ”vappusatasista” ei tulla puhumaan, tutkija Jenni Kari mäki sanoo. KANSANEDUSTAJA Saara Hyrkön (vihr.) viesti äänestäjille tiivistyy ajatuk seen, että velkaantumisen hillitseminen on välttämätöntä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Kun jaettavaa ei ole, politiikka keskit tyy väistämättä siihen, mistä leikataan ja kuka maksaa. Keskeiseksi kysymykseksi nousee ajoitus. – Jos ympäristökriisien hoitamisessa epäonnistutaan, niin sen hintalappu vasta onkin kova. Osalla äänestäjistä on pelko hyvinvoin tivaltion murentumisesta. Hyrkkö painot taa, että nykyisenkaltaiset leikkaukset ei vät ole ainoa vaihtoehto. de_29042026_14.indd 19 de_29042026_14.indd 19 21.4.2026 10.35 21.4.2026 10.35. – Niihin liittyy hirveästi epävarmuuk sia, Hyrkkö sanoo. 19 Demokraatti Keskustalle keskeinen kysymys on alueel linen tasaarvo, jonka Kurvinen nostaa suoraan leikkauspolitiikan kipu pisteeksi. – Nyt poliitikot vielä odottelevat, koska kukaan ei halua lähteä ensim mäisenä lukemaan madonlukuja, Kari mäki sanoo. – Seuraavat vaalit tulevat todennä köisesti olemaan dystopiavaalit, eli emme kuule mitään ruusuisia tulevai suuden kuvia ja suuria lupauksia. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan pelkästään viime vuonna joka neljäs valtion virastojen käyntiasiointipaikka lakkautettiin. Puolueet tietävät, että konkreettisten sopeutustoimien avaaminen – käytän nössä siis leikkauslistat tai veronkoro tukset – sisältää merkittävän poliittisen riskin. Talouskehys rajoittaa poliittista liik kumatilaa niin voimakkaasti, että posi tiivisia avauksia on vaikea rakentaa us kottavasti. – Sukupolvien välisen oikeudenmu kaisuuden kannalta on tärkeää huoleh tia siitä, että meillä säilyy taloudellista liikkumavaraa myös tulevaisuudessa, Hyrkkö sanoo. Kysymykseen siitä, jääkö ilmastopo litiikka ankarassa sopeutuksessa kaiken muun jalkoihin, Hyrkkö suhtautuu kriit tisesti: – Se ei ole kiinni velkajarrusta tai so peutuksista, vaan se on oma poliittinen kysymyksensä. Hänen mukaansa sopeutusta tulisi käyttää mahdollisuutena ohjata taloutta kestävämpään suuntaan, ei päinvastoin. Samalla hän pyrkii oikaisemaan julkista keskustelua, jossa puhutaan miljardiluo kan leikkauksista jo päätettyinä toimina. Strategisesti kyse on tasapainoilusta kahden sudenkuopan välillä: liian aikai nen avaaminen antaa vastustajille aikaa hyökätä, ja liian myöhäinen avaaminen voi heikentää uskottavuutta. Nyt keskustelussa olevat miljardien sopeutuk set eivät ole poliittisia päätöksiä, vaan kyse on valtiovarainministeriön arviosta. Alueellinen tasaarvo ei synny ilman kustannuksia, vaan vaatii julkista rahoitusta. Hänen mukaansa sopeutuk silla on väistämättä seurauksia eri puo lilla maata. Hyrkkö korostaa, että il mastotoimet ovat myös taloudellisesti järkeviä. – Tällaisia päätöksiä ei ole tehty. Hän painottaa, että keinot – eli leik kaukset, verot ja uudistukset – ratkaistaan myöhemmin poliittisessa prosessissa. TULEVIEN EDUSKUNTAVAALIEN ase tel ma voi poiketa selvästi viime vuosi kymmenten kampanjoista. SEURAAVAT VAALIT OVAT TODENNÄKÖISESTI DYSTOPIAVAALIT. Olemme sopineet kehikosta ja tavoit teesta, mutta emme siitä, millä keinoilla siihen päästään, Hyrkkö toteaa. Toisin sanoen ympäristötavoitteet voivat jäädä sivuun, jos poliittista tah toa ei ole, mutta ne voidaan myös pi tää keskiössä
Työpaikkoja ei juuri ole, koska hallinnon edustajat ja tukijat ovat vallanneet valtaosan instituutioiden ja yritysten paikoista. 20 Demokraatti Toivoton tulevaisuus Ugandan itsevaltiaan Musevenin haastanut Bobi Wine aikoo palata kotimaahansa. Vaalit kuitenkin toteutuivat ennalta-arvattavasti. Kainerugaba totesi vaalien aikaan, että armeija halusi oppositioehdokas Bobi Winen kiinni otettavaksi “elävänä tai kuolleena”. Vaalit eivät olleet vilpistä ja korruptiosta vapaat, kuten lukuisat edelliset Ugandan vaalit. – Ääntenlaskijat kuuluvat Musevenin leiriin. UGANDALAINEN FahahdI Kiryowa ei äänestänyt presidentin ja parlamenttivaaleissa. Minä uskon väkivallasta vapaaseen johtamiseen, en tue aseisiin ja väkivaltaan turvautumista pettymyksistä huolimatta, Wine sanoo. Hän puhuu demilitarisoinnista, eli maan hallinnon rakenteiden vapauttamisesta poliisivaltion kourasta sekä poliittisten vankien vapauttamisesta. –Meillä on ihmisoikeuksia polkevia lakeja ja säännöksiä, jotka täytyy purkaa. – Länsimaat pumppaavat dollareita hallinnollemme ja tukevat näin Ugandan hallinnon harjoittamia hirmutekoja kansalaisiamme vastaan, Wine sanoo. Wine piileskeli useissa Afrikan maissa kahden kuukauden ajan ennen kuin suuntasi Yhdysvaltoihin. Hän ei yllättynyt Musevenin voitosta. Mutta mitä Wine haluaisi muuttaa, jos hän olisi voittanut vaalit ja noussut presidentiksi. Hänen päähaastajansa Wine sijoittui toiseksi saatuaan vajaat 25 prosenttia äänistä. Toista kertaa presidenttikandidaatiksi ehdolle asettunut 44-vuotias Robert Kyagulanyi Ssentamu, joka tunnetaan myös nimellä Bobi Wine, halusi kääntää Ugandan suunnan. Hänen National Resistance Movement -puolue on vuosikymmeniä keskittänyt valtaa itselleen, ja maan armeijaa johtaa tällä hetkellä Musevenin poika, kenraali Muhoozi Kainerugaba. Kiryowan mukaan äänestyspaikoilla oli kaoottista. Poliisi ja armeija valvoivat paikalle saapuvia ihmisiä vaatien äänestäjiä poistumaan ja palaamaan koteihinsa välittömästi äänestettyään. Hänen mukaansa vaaleja edeltävä aika ja äänestäminen ei ollut helppoa tai turvallista nuorille ugandalaisille. BOBI WINE uskoo vahvasti voittaneensa vaalit – jos vaalivilppiä ja räikeää korruptiota ei olisi ollut. Nuorille on tarjolla ainoastaan perustyöpaikkoja, kuten roskankerääjän, parturin ja boda bodan (Ugandassa yleinen moottoripyörätaksi) kuskin töitä. Kiryowan mukaan nuorilla ugandalaisilla ei tulevaisuuden mahdollisuuksia. EU on vaatinut riippumatonta ja puolueetonta tutkintaa Ugandan sotilasja poliittisten johtajien väitetysti tekemistä rikoksista ihmiskuntaa vastaan vaalien aikana. Emme ole koskaan valinneet vapaata johtajaa; haluan vapaan maan, jossa ihmiset voivat olla onnellisia. POLITIIKKA JA YHTEISKUNTA LÄNSIMAIDEN TUKIVAROJA ON KÄYTETTY UGANDASSA KANSALAISTEN SORTAMISEEN. Kiryowa kertoo oppositiopoliitikkojen sieppauksista, internetkatkoista ja tiedonsaannin hankaluudesta. Wine vaatii länsimaita lopettamaan yhteistyön Ugandan hallinnon kanssa. Hänen tavoitteensa Yhdysvalloissa on tehdä maan hallinnolle ja eri organisaatioille selväksi, kuinka vakavia ihmisoikeusrikkomuksia Ugandassa jatkuvasti tapahtuu. Väestöstä yli 80 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Kirjoittaja on Zimbabwessa asuva toimittaja. Uganda on kuin kuningaskunta, jota ei voi pysäyttää, Kiryowa arvioi. MUSEVENI NOUSI Ugandan presidentiksi 1986, ja on hallinnut maata itsevaltiaan ottein. Teksti Hanne-Mari Tarvonen N uoret ugandalaiset kokevat epätoivoa olemattomien työmahdollisuuksien ja kuristavan hallinnon keskellä, kun maata diktaattorin ottein 45 vuotta hallinnut kenraali Yoweri Museveni jatkaa virassaan. Tammikuun puolivälissä Ugandassa elettiin jännityksen hetkiä. de_29042026_20.indd 20 de_29042026_20.indd 20 20.4.2026 12.49 20.4.2026 12.49. Istuva presidentti, 81-vuotias Yoweri Museveni julistettiin presidentinvaalien voittajaksi. Osa nuorista ugandalaisista on vaipunut vaalituloksen myötä epätoivoon ja tarttunut jopa aseisiin. – Ugandalaiset äänestivät muutoksen puolesta. – Länsimaat ovat vuosia tukeneet Ugandaa erilaisin sopimuksin, ja niitä varoja on käytetty Ugandassa kansalaisten sortamiseen, Wine huomauttaa. – Kenraali Kainerugaban uhkaukset, hyökkäys kotiini ja perheenjäsenteni kidutus sekä vaimoni sairaalaan johtanut pahoinpitely saivat minut pakenemaan maasta, Bobi Wine kertoo Demokraatille puhelimitse Washingtonista Yhdysvalloista puhelimitse maaliskuussa. Uganda on väestörakenteeltaan yksi maailman nuorimmista valtioista. – Valtaosa ugandalaisista on nuoria, mutta hallintoa tukevat, ikääntyneet ihmiset pitävät työpaikkoja hallussaan. Wine kertoo palaavansa Afrikan mantereelle huhtikuussa ja jatkavansa taistelua vapaamman Ugandan puolesta. Vajaan 72 prosentin äänipotti varmisti Musevenin seitsemännen presidenttikauden