205x245_demokraatti_vappu_JHL2021.indd 1 1.4.2021 14:06:49 PAL.VKO 2021-19 00 74 43 -2 10 8 herroille de_29042021_001.indd 1 21.4.2021 11.47. hu ht ik uu ta LEMMIKIT TEEMA Melkein miljardin euron bisnes Huutia Duunarin puolustajalle ei sovi sopimisen kulttuurin murentaminen. 29.4.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 8/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 8 • 20 21 / 29
Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_29042021_002.indd 1 20.4.2021 17.46. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
HUHTIKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI MIU JA HAU Lähes joka kolmannessa kodissa on lemmikki. 3 Demokraatti 8/ 21 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 29. Taistelu hansikas on heitetty. 11 VAPPU Perinteinen vasemmiston sisäinen voimainkoitos. ILMIÖ de_29042021_03.indd 3 21.4.2021 17.51. VAPPU TEEMA 12 SOPIMISEN KUOLEMA Työnantajat ravistelevat yhteiskuntaa
de_29042021_04.indd 4 22.4.2021 11.27. Va. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 14.5. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 55 36 TUOMAS AIVELO Hyvää koronantorjuntaa LEMMIKIT Luultua tunteikkaampia + TEEMA Lemmikit 55 5 6 8 11 12 20 22 25 30 36 37 38 42 44 46 47 48 50 63 64 65 66 72 73 74 Olen kuin ihminen, liika pomotus käy hermoille. 8/ 21 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Hermo menee Viikon kuva: Koronan paluu Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Tapio Bergholm D-ilmiö: Sopimisen kuolema Vaalit: Me olemme kunta D-analyysi: Paperin ahdinko Mepitshow: Eero Heinäluoma Kuvataide: Herkkyys ja yllätys Kirjat: Tuomiojan tulevaisuus Kirjat: Koko maailman kirjallisuus Kolumni: Rolf Bamberg Pelit: Afrikan tähti – ikisuosikki Kirjavisa: Rakas pappa Syvässä päässä: Antton Rönnholm Puheenvuoro: Niina Malm Puheenvuoro: Jukka Gustafsson Puheenvuoro: Antti Palola Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Simo Frangén IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Tuomo Alanen Kolumni: Tuomas Aivelo Kuonot peilissä: Ziggy, Beebo ja Easy Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
TUTKIJA BERGHOLMIN mukaan taisteluhenki voi vielä palata vap puun, jos työnantajat jatkavat sopi misen ja kompromissien halveksun taa tai yrittävät ajaa ayliikkeen toi mintaa alas työpaikoilla. Sellainen on nyky maailman riento. Viime kädessä kummankin tavoitteena on lisätä työnantajien valtaa työntekijöiden kustannuksella. Mitä koro nakriisi merkitsee tu levien vuosien vapuille, joka muu tenkin on menettänyt perinteistä merkitystään luokkataistelun foo rumina. T änäkään keväänä ei vietetä vappua kuten ennen vaan etänä jos ollenkaan. Ja vauhti kasvaa. Ensin Metsäteol lisuus kertoi irtautuvansa kokonaan keskitetyistä työehtosopimuksista. Pääkirjoitus SE ON MEISTÄ KAIKISTA KIINNI. Historian tutkija Tapio Bergholm sanoo Demokraatin haas tattelussa (s. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Kaikki meni. Alasen kuuden pääluottamusmies vuoden aikana käytiin kahdeksat ytneuvottelut. 12–19): Tek nologiateollisuuden tempussa kyse on ”saattohoitojärjestelystä”, jonka aikana valtakunnallinen sopimus siirretään asteittain työmarkkinaso pimisen historiallisten saavutusten muinaismuseoon. Mutta muu tos voi olla niin nopea, että havah tuminen tulee liian myöhään. Tai kuten ayliik keen palveluksesta politiikan hui pulle noussut Eero Heinäluoma sanoo lehdessämme (s. Kuinka ollakaan juttu sai myös en tistä ajankohtaisempaa pontta, kun Stora Enso ilmoitti viime viikolla pa peritehtaan sulkemisesta Kemistä. (s. Työmarkkinoiden poliittinen pa radoksi on siinä, että mitä huonom min menee, sitä enemmän ayliik keen voimaa kaivataan. 30– 35), jolla on tymäkkää sanottavaa paitsi työelämästä myös politiikasta. EI VÄLTTÄMÄTTÄ, jos ja kun kehi tys työmarkkinoilla jatkuu nykyi senlaisena. Haastattelimme tähän numeroon myös Kaipolan lakkaute tun paperitehtaan entistä pääluotta musmiestä Tuomo Alasta. de_29042021_05.indd 5 22.4.2021 10.13. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Koska hermo menee. Bergholm jopa väittää, että vasemmistopuolueiden yhtei set marssit kertovat nekin työväen liikkeen heikkenemisestä. 11) suoraan, että va pusta on tullut karnevalistinen pik kuvappu. Se on meistä kaikista kiinni. Sitten Teknologiateollisuus ilmoitti perustavansa uuden työnantajayh distyksen, jonne työehtosopimus toiminta siirretään. Työnanta jat ovat heittäneet taisteluhanskan. Tutki jan mukaan marsseille osallistuvat enää vain aatteeseen myötämieli sesti suhtautuvat ja järjestöväki
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , M ic ha el D an ta s AHTAAKSI MENEE. Tartuntoja on erityisen paljon Manausin alueella, jossa arvioiden mukaan jopa 76 prosenttia asukkaista oli sairastanut koronan viime lokakuuhun mennessä. Tila niin sairaaloissa kuin hautausmaallakin on loppumassa. de_29042021_06.indd 6 21.4.2021 16.33. Brasilia on tällä hetkellä pahiten koronasta kärsiviä maita. Tämä ei kuitenkaan tuonut laumasuojaa tarttuvampaa virusmuunnosta, Amazonian varianttia vastaan
Hyvin Suomessa on koronan kanssa selvitty moneen muuhun maahan verrattuna, mutta meilläkin edelleen tarvitaan malttia, siis muun muassa turvaetäisyyttä, maskia ja väkijoukkojen välttelyä. NIINA MALM TWITTERISSÄ Metsä Fibre onneksi pehmentää iskua. TUULA HAATAINEN TWITTERISSÄ Kovia päätöksiä ja surkea uutinen koko seutukunnalle. Huolehditaan samalla, että kaikki ansiotyö huomioidaan työssäoloehdon täyttymisessä.” SDP arvioi, että julkisen talouden tasapainon saavuttaminen ei tapahdu nopeasti, vaan se tulee olemaan seuraavan kahden vaalikauden tavoite. Ministeriö käyn nistää välittömästi rakennemuutos toimien valmistelun. Puolueen mukaan myös kulttuurialojen akuuttiin ahdinkoon on löydettävä ratkaisu nopeasti, ja tuki on saatava perille vielä kevään 2021 aikana. Erityisesti pätkäja silpputyöläiset, kuten kulttuurialojen työntekijät, alustataloudesta toimeentulonsa saavat tai nollatuntisopimuksilla työskentelevät, ovat puolueen mukaan olleet väliinputoajia pandemian aikana. Myös vappuna. Juhlissa kannattaa muistaa, että laatu korvaa suuren väkimäärän. Osana uudistusta tulee lyhentää työssäoloehtoa ja parantaa korvaustasoa, jotta nuorilla, pienipalkkaisilla, silpputyöläisillä ja osa-aikaisilla olisi myös mahdollisuus ansiosidonnaiseen turvaan. SDP kutsuu kaikki eduskuntapuolueet työhön, jossa tavoitteena on varmistaa ylivaalikautinen sitoutuminen tutkimus-, kehitysja innovaatiomenojen nostamiseksi neljään prosenttiin BKT:sta 2030-tavoitteen saavuttamiseksi. Nyt vain Storan väen kou luttamiseen Fibrelle niin tästä selvitään. Ohjelmassa nostetaan esiin myös keskustelu ansiosidonnaisen roolista tulevaisuudessa. JANNE HIRVONEN TWITTERISSÄ Nousua kohti SDP:N JÄLLEENRAKENNUKSEN suuntaviivat koronan jälkeen -ohjelmassa pandemian jälkeinen jälleenrakennus muodostuu kolmesta osasta: yhteiskunnan resilienssin eli sitkeyden vahvistamisesta, uuden kasvun luomisesta ja varautumisesta tulevaan. SDP on ehdottanut yhtenäistä ja digitaalista yleisturvaa. ”Pidemmällä aikavälillä kulttuurin rahoitus on turvattava, veikkausvoittovarojen oletetusta vähenemisestä huolimatta. Eli maltetaan vielä. ”Ansiosidonnainen työttömyysturva tulee jatkossakin toteuttaa työttömyyskassoja kehittämällä. SDP:n mukaan sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on huomioitava ne turvaverkon aukot, jotka ovat tulleet näkyviksi pandemian aikana. SDP on valmis ulottamaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille, mutta asettaa uuden yleisen ansioturvavakuutuksen luomiselle ehtoja. Koronarokote ei ole autuaaksi tekevä asia eikä ainakaan ole varma suoja koronatartuntaa vastaan. Ravintoloiden ja kahviloiden aukeneminen – tosin rajattu – yhdistettynä kevätsäähän ja rokotteisiin on saanut monet hullaantumaan. Kemin Veitsiluo don tehdas on su rullinen uutinen. ”Nykyisen tilkkutäkkimäisen rakenteen selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen sekä sosiaaliturvaetuuksien tason parantaminen luovat pohjaa vahvemmalle hyvinvointivaltiolle tuleville vuosikymmenille”, ohjelmassa sanotaan. OLLI-PEKKA SALMINEN TWITTERISSÄ Miten on hallituksen vika, että paperin ky syntä on laskenut. SDP ON VALMIS ULOTTAMAAN ANSIOSIDONNAISEN TYÖTTÖMYYSTURVAN KAIKILLE. Vastaisuudessakin työtekijä valitsee itse kassan. Asia kytkeytyy sosiaaliturvan uudistamiseen. SDP:n tavoitteena on, että valtion budjetista vähintään yksi prosentti kohdennetaan kulttuurin rahoitukseen.” SOSIAALITURVA Turve-energialla tuotetaan noin kuusi prosenttia Suomen energiasta, mutta se aiheuttaa Suomen ilmastoa lämmittävistä päästöistä noin de_29042021_08.indd 8 22.4.2021 10.52. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Eletään kuin viimeistä päivää V IIK O N LU KU 12 prosenttia
Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky sanoi puolestaan asian, kuten se on: Veitsiluodon tehtaan sulkeminen on reaktio paperinkulutuksen jyrkkään laskuun. Eli jatkoit samaa mantraa kuin viime syksynä, kun Kaipolan paperitehdas suljettiin. Työstään innostuneita on yhtä paljon nuorissa ja keski-ikäisissä. Hän kehuu niin pääministeri Sanna Marinia kuin valtiovarainministeri Matti Vanhastakin. Suomalaista johtajaonnea SUOMALAISIA SANOTAAN siunatun vaikeissa tilanteissa hyvällä johtajaonnella. Erityisesti nuoret haluaisivat lisätietoa ay-toiminnasta. Moni kuitenkin kokee, että eri ikäisten yhteistyössä on parannettavaa. Samaan viittaa Paavo Lipponen Apu-lehden haastattelussa. Heistä tuskin kukaan voi elää korkotuloillaan, kuten sinä vastaavassa tilanteessa. Et myöskään tuolloin maininnut, että irtisanominen on esimerkiksi Saksassa kalliimpaa kuin Suomessa. de_29042021_08.indd 9 22.4.2021 10.52. Sen julkaisivat E2 Tutkimus, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Ammattiliitto Pro, Paperiliitto ja Teollisuuden Palkansaajat. Yli puolet suomalaisista (54 %) kokee työnsä innostavaksi ja palkitsevaksi. Hyvä Jussi, kun on 5,3 miljoonan euron vuotuiset (2019) ansiotulot kuten sinulla, alkaa helposti nähdä mörköjä siellä ja täällä ja tavallisen palkansaajan arki alkaa tuntua vieraalta. Veitsiluodon tehtaalta yli 600 ihmisellä loppuvat työt. TYÖELÄMÄ POLITIIKKA Suhde työhön yhdistää eri ikäisiä VAIKKA JULKISESTA keskustelusta voisi muuta tulkita, nuoret ja keski-ikäiset ajattelevat pitkälti samalla tavalla työelämästä. Pitkälti samanlainen on myös suhtautuminen ammattiliittoihin. Tulokset saatiin tuoreesta ”Työn sukupolvet: Tutkimus nuorten ja keski-ikäisten työelämänäkemyksistä” -tutkimuksesta. – Tässä on syvemmältä kumpuavaa naisvastaisuutta. Huolenaiheita ovat muun muassa ainainen kiire, oma jaksaminen, ammattialojen eriarvoistuminen, ikäsyrjintä, työn kuormittavuus ja etenkin nuorilla huoli omasta eläketurvasta. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Vappuperinne Ei-toivottu perinne Rasvaa verisuoneen Rokotetta lihakseen Hyvä Jussi Pesonen, kun Stora Enso reilu viikko sitten ilmoitti lakkauttavansa Veitsiluodon tehtaan Kemissä ”puhtaasti markkinatilanteesta johtuvista syistä”, sinä, Jussi, kilpailijayritys UPM:n toimitusjohtaja, keksitkin lopettamisen syyksi kiristyvän verotuksen ja ay-liikkeen. Kauhulla ajattelen päivää, jolloin hän lähtee. Etenkin nuorille oman työn merkityksellisyys on erityisen tärkeä asia. Paperintuotannon ylikapasiteetti on Euroopassa noin 3,5 miljoonaa tonnia, eli noin 15 paperikoneen verran. – Hän on järkipoliitikko, jolla on linja Eurooppaja talouspolitiikassa. Niin nuoret kuin keski-ikäiset – yli kaksi kolmesta suomalaisesta – pitävät ammattiliittoja tärkeinä. Lipponen ihmettelee Sanna Marinin vähättelyä. Kyllä ay-liikettäkin tarvitaan puolustamaan tavallista palkansaajaa, muistuttaa Demokraatin väki. Marin on todellinen johtaja, joka on omalla toiminnallaan, asiantuntemuksellaan ja taitavuudellaan lyönyt itsensä myös kansainvälisesti läpi, Lipponen totesi haastattelussa. Tosin jo tuolloin oli tiedossa, että hallitus oli laskemassa tämän vuoden alusta sähköveron EU-minimiin. Naiset suhtautuvat selvästi miehiä myönteisemmin ammattiliittoihin. Keski-ikäiset ovat selvästi huolissaan ikäsyrjinnästä ja asemastaan työmarkkinoilla. Vanhasen Lipponen kehuu olevan ”hallituksen parhaita demareita”
Millä saarella prinssi Philip syntyi. Tämä kertoo lähinnä siitä, että työn antajat haluavat viedä vastapuolelta neuvotteluvoiman. Mikä toimiala Suomessa: vuotuinen liikevaihto 15 miljardia, lähes 70 % sen yrityksistä ennustaa kasvua ja yli puolet kertoo palkkaavansa lisää työntekijöitä. Viime aikoina on turahtanut vii kottain yksi tai useampia selvityksiä paikallisen sopimisen ihmeitä teke västä voimasta. Kuinka suuren osuuden valtio omistaa Stora Ensosta. 6. Kuka seuraavista muusikoista on vanhin: a) Bob Dylan b) Paul McCartney c) Tina Turner. Harva yritys on kuitenkaan tätä tehnyt. Minkä alan kuuluisuuksia oli Georges-Auguste Escoffier (1847–1935). Minkä automerkin malli on Clio. Kuka hymyilee kuvassa. 3. de_29042021_10.indd 10 21.4.2021 18.00. 4. Tähän saakka paikallinen sopiminen on tarkoittanut lähinnä heikennyksiä. 10. 5. So pimukset eivät ole tähänkään saakka estäneet esimerkiksi työehtosopimuk sia parempia palkkoja. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Max Kolmeto Vielä jaksaa 10 VIS V 1. Esimerkiksi teknologia teollisuudessa on 1980luvulta saakka määrätietoisesti laajennettu paikalli sen sopimisen mahdollisuuksia. Samaisen kyselyn mukaan SY:n jäsenyrityksistä vain kaksi prosenttia haluaa sopia pai kallisesti luottamusmiehen kanssa. Mihin urheilulajiin liittyy Pantteri-patsas. 7. Millä vuosikymmenellä SDP:n ensimmäinen nuorisojärjestö Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto perustettiin. Vas tau kse t: 1) Kor ipa llo ilu un 2) 10, 7 % 3) Kor ful la 4) Sirk ka Häm äläi nen 5) Sak san CDU -pu olu een kan sle rie hdo kas Arm in Las che t 6) Rav int ola -al an, hän oli kok ki 7) Ren aul tin 8) Tin a Tur ner , 81. Kuka toimi Suomen pankin pääjohtajana vuosina 1992–98. Jos oikeasti paikallisen sopimisen vaikutukset olisivat niin VALTAVAT kuin työnantajapuoli antaa ymmär tää, olisi sitä jo tehty paljon nykyistä enemmän. 2. 8. Bob Dyl an on 79vuo tia s ja Pau l McC art ney 78vuo tia s 9) 190 0-lu vul la (19 06) 10) Ohj elm ist oal a NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Paikallisen sopimisen taikasauva K aikki tämä on luvassa – lisää tuottavuutta, pa rempaa työpaikkaturvaa ja uusia työpaikkoja – jos paikallista sopimista lisä tään. 9. Tekstin alussa maini tut parannukset ovat Suomen Yrittä jien (SY) tuoreehkosta tutkimuksesta heidän jäsenyrityksilleen
Milloin vapusta tuli työväen juhla. Siihen on ajan kuluessa muodostunut erityinen suhde. Tämän päivän yhteiset vappumarssit kertovat työväenliikkeen heikkenemisestä. Vieläkö työväen vappu on voimissaan. Vappumarssille osallistuvat enää leppoisan tapaamisen merkeissä aatteeseen myötämielisesti suhtautuvat ja järjestöväki. Vappumarssijoiden suuri määrä kertoisi siis sosialidemokraattisen sovintopolitiikan epäonnistumisesta. Itse asiassa vappu on ollut useina vuosikymmeninä enemmän työväenliikkeen sisäinen, vasemmistopuolueiden välinen voimainkoitos. Yhteisiä marsseja vastustettiin, koska vastapuolen pelättiin käännyttävän omaa väkeä. Miksi. Vasemmiston sisäinen vihanpito on historiallinen fakta, mitä ei etenkään vappuna haluta muistella. Mutta olihan tässä vuosia, että Helsingissä ei edes marssittu. Esimerkiksi jos työnantajat jatkavat sopimisen ja kompromissien halveksuntaa sekä yrittävät ajaa ammattiyhdistysliikkeen toimintaa alas työpaikoilla. Työväenliike ja ammattiyhdistysväki järjesti mielenosoituskävelyretkiä yleensä myöhemmin toukokuussa ja kesäkuun alussa, koska vappuna oli vielä lunta ja rapaa maassa. Noihin vuosiin liittyy muun muassa noottikriisi ja Honka-liitto. Vapusta on tullut karnevalistinen piknikvappu. Minulla on vuosikymmenet ollut kotona palmu, joka on välillä ollut evakossa työpaikallakin. Suomen työväenliike ja raittiusliike käynnistivät kieltolain vauhdittamiseksi juomalakkoliikkeen, joka haastoi opiskelijoiden ja yläluokan juopottelun vappuna. Eli porvarit saavat juhlia rauhassa. Voimakasvisi on palmu. Vasta SDP:n Oulun puoluekokous 1906 päätti siirtää keväiset mielenosoitukset toukokuun ensimmäiseen päivään. Erittäin kiinnostavaa aikaa. Se on kestänyt lukuisat muutot, toiminut joulukuusen korvikkeena ja joskus siihen on ripustettu joulukuusen valot. Liike järjesti suurmielenosoituksen vuoden 1898 vappuna. de_29042021_11.indd 11 22.4.2021 9.28. 11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf Vapusta tuli piknik Vappu oli pitkään vasemmistopuolueiden välinen voimainkoitos. Näin työväenliikkeen mielenosoitukset alkoivat siirtyä kohti vappua. Ristiriitojen kärjistyminen voisi tuoda kansan kadulle. Vappu oli pitkään opiskelijoiden ja yläluokan juhla. ”Sen toisen” työväenliikkeen ärhäkkä nokittelu oli yleistä. Voiko vapusta vielä tulla aatteellinen voimannäyttö. Oli pitkiä aikoja, jolloin voimaintunnossa ollut työväki ei mahtunut yhteiselle vappumarssille. Se on mahdollista. Mikä meno, historiantutkija Tapio Bergholm. Kirjoitan Mauno Koiviston muistelmien vuosia 1955-66, jolloin Koivisto oli Helsingin Työväen Säästöpankin toimitusjohtaja
13 Demokraatti Taisteluhansikas on heitetty Onko ammattiyhdistysliikkeellä voimaa ja rohkeutta vastata työnantajien haasteeseen. Teksti Johannes Ijäs, Heikki Sihto / Kuvitus Timo Sparf ILMIÖ de_29042021_12.indd 13 22.4.2021 10.08
Moni työntekijöitä suojaava asia jäi vain liittosopimusten varaan. Naiset ovat tämän kisan varmoja häviäjiä, Heinäluoma suree. – Ja nyt on menossa sitten liittosopimusten lopettaminen. Hän sanoo, että voi vain katsoa Pohjoismaiden ulkopuolelta, mitä tapahtuu, kun valtakunnallisia työehtosopimuksia ei tunnisteta. Osassa isoista yrityksistä on yrityskohtaisia sopimuksia, mutta valtaosassa mennään henkilökohtaisin sopimuksin. Sitten lopetettiin keskusjärjestöjen yleissopimukset kuten luottamusmiessopimus ja koulutussopimus. Hän sanoo, että tes-vapaata Suomea on pitkään tavoitellut Ruotsiin muuttanut pankkiiri Björn Wahlroos. – Wahlroos on yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa vuosia julistanut sotaa työehtosopimusten yleissitovuutta vastaan. de_29042021_12.indd 14 22.4.2021 10.08. Hän lähtee liikkeelle vuoden 1940 Tammikuun kihlauksesta, joka merkitsi ay-liikkeen sopimusoikeuden tunnistamista. Nyt tarjolla on tätä Ameriikan mallia ja sen mukaista olematonta suojaa työntekijöille. NAISET OVAT TÄMÄN KISAN VARMOJA HÄVIÄJIÄ. 14 Demokraatti D-ILMIÖ P itkän ay-urankin tehnyt SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma sanoo suoraan, että työmarkkinakentällä puhutaan tällä hetkellä historiallisen suurista ratkaisuista. Heinäluoma muistuttaa, että tämän päivän vaikuttajista kellään ei ole omaa kokemusta siitä, mitä Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden toiminta voi tarkoittaa. – Seurauksena on radikaalisti suuremmat tuloerot. Yleissitovuus poistuu. HEINÄLUOMA KÄY kohta kohdalta läpi, miten matokuuria palkansaajille on tarjottu asteittain lähtien siitä, kun Elinkeinoelämän keskusliitolta vietiin oikeus tehdä tulopoliittisia sopimuksia. – Olemme eläneet 80 vuotta maailmassa, jossa työehtosopimukset antavat palkansaajan vähimmäissuojan ja työmarkkinaosapuolet sopivat asioista neuvotellen
– Jos sopimusyhteiskuntaa puolustavat eivät löydä toisiaan, voi edessä olla myös politiikan balkanilaistuminen. Sen ratkaisuun liittyvä uusi järjestö vaikuttaa lähinnä saattohoitojärjestelyltä, jonka aikana valtakunnallinen sopimus siirretään asteittain työmarkkinasopimisen historiallisten saavutusten muinaismuseoon. Nyt työnantajapuolen ryskäämä muutosohjelma on nopein järjestelmämuutos, jonka Heinäluoma muistaa. HEINÄLUOMA USKOO, että työlainsäädännön muutokset nykytilanteessa politisoituvat ankarasti. 15 Demokraatti Heinäluoma sanoo, etteivät työnantajapuheet ole myöskään osoittautuneet kovin luotettaviksi. Työrauhavelvoitteet, neuvottelukäytännöt, yleissitovuus ja työntekijöiden vähimmäissuojan tarve lainsäädännössä ovat aika erilaisia valtakunnallisissa työehtosopimuksissa kuin yrityskohtaisissa ratkaisuissa. Heinäluoma toteaa, että jo syksyllä voi olla tilanne, jossa aikaisempien työehtosopimusneuvottelujen sijaan neuvotellaan tuhansista yrityskohtaisista sopimuksista. Heinäluoma toteaa, että nyt työnantajapuolen ajamassa hajautuksen mallissa de_29042021_12.indd 15 22.4.2021 10.08. Heinäluoma summaakin, että työnantajapuolella soihtua kantavat ja valtaa pitävät nyt äärimmäisyysajattelusta innostuneet. On pitänyt siirtyä liittokohtaisiin sopimuksiin, mutta onkin siirrytty yrityskohtaisiin ja lopulta henkilökohtaisiin. Sovittelijan toimistoa niin työnantajakuin palkansaajajärjestöjen painoarvo olisi radikaalisti toinen maan hallituksen päätöksenteossa. Tässä on riskinsä niin palkansaajilla kuin työnantajilla ja koko suomalaisella yhteiskunnalla. – Ja jos näin tehtäisiin, voisi kysyä, täyttäisikö sellainen toiminta Kansainvälisen työjärjestön ILOn vapaan neuvotteluoikeuden periaatetta. Nykysuuntauksen seuraus olisi myös se, että politiikan voimasuhteet ja puolueiden kannanotot tulevat työmarkkinaosapuolille entistä tärkeämmiksi. – Vallankumouksen sanotaan syövän lapsensa. Hän muistuttaa, että jo syksyn eläkeputkiratkaisua tehtiin ilman työmarkkinaosapuolten sopimuksia. Heinäluoman mukaan onkin vaikea ajatella, että maan hallitus ratkaisisi työmarkkinasopimisen tulevaisuuden lainsäädännöllä. Kun historian pyörää käännetään nyt voimalla ja nopeasti ennen vuotta 1940 edeltäneeseen aikaan, ay-liikkeen tämän päivän päättäjien iso ratkaisu on Heinäluoman mukaan se, mitä se syksyllä tavoittelee. Voi hyvin olla, että työnantajapuolen vallankumouksellisetkin tulevat syödyksi ennen kuin rauha palaa, Heinäluoma lataa. Sopimisen hajoamisella taasen on politiikkaa epävakauttava vaikutus. Hän jatkaa, että suomalainen yhteiskunta ja myös työmarkkinat ovat tähän asti kehittyneet maltillisen uudistustyön ja evoluution kautta. Työmarkkina-asiat tulevat mukaan vaalitaisteluun, mitä ne eivät ole olleet sitten vuoden 1999, jolloin keskusta yritti viedä työreformin läpi eduskuntavaalien kautta – ja hävisi. Hän sanookin epäilevänsä, että kahden sopimuskierroksen jälkeen, ehkä neljän vuoden sisällä nykymuotoisista sopimuksista on rippeet jäljellä. Ja keväällä Teknologiateollisuus ilmoitti lopettavansa työehtosopimusten teon. – Muutos on sielläkin niin nopea, että tuskinpa työnantajien enemmistökään tietää, mihin ollaan menossa ja miksi. Hän kysyy, miten voi kirjoittaa lainsäädäntöön mitään, jos ei tiedetä, millaista sopimustoimintaa työmarkkinaosapuolet aikovat jatkossa tehdä. – On hyvin mahdollista, etteivät sopuratkaisut ole edes käytettävissä, jos työnantajaliitot lopettavat itseltään sopimisen oikeudet. Lisää entistä repivämpiä taisteluja ja paluu lyhytaikaisten hallitusten aikakauteen. – Sopimusyhteiskuntaa arvostavien ja sille rakentavien pitäisi nyt kokoontua yhteen, Heinäluoma linjaa. Nyt samanlainen asetelma on Heinäluoman mielestä syntymässä myös työttömyysturvaneuvotteluihin. – Teknologiateollisuuden avauksen jälkeen kaikissa työnantajaliitoissa on käynnissä keskustelu, miksi meillä jatkettaisiin vanhalla mallilla. Heinäluoma näkee työmarkkinasopimisen tuoneen maallemme ennustettavuutta ja vakautta, millä on ollut myös politiikkaa vakauttava vaikutus. Bulevardilla ei ole kalustettu satojen tai tuhansien yhtäaikaisten työtaistelujen maailmaan. Nyt työnantajapuolelta tavoitellaan revoluutiota, vallankumousta. TYÖNANTAJAPUOLELLA VALTAA PITÄVÄT ÄÄRIMMÄISYYSAJATTELUSTA INNOSTUNEET. – Hyppy tehdään tuntemattomaan, kukaan ei voi pilviverhon lävitse nähdä, mikä on se uusi järjestelmä, jota työnantajat tavoittelevat. – Jos ratkaisuja joudutaan hakemaan työtaistelu-uhkien kautta, voi edessä olla isoja yhteenottoja ennen kuin uusi systeemi on pystyssä. Eikä kaikki ole vielä tässä: – On vain ajan kysymys, koska järjestöjen painoarvo poistuu myös eläkeratkaisuissa, Heinäluoma varoittaa. – Viime syksynä Teknologiateollisuus puolestaan sanoi, ettei sillä ole suunnitelmia Metsäteollisuuden tavoin lopettaa työehtosopimuksia. Heinäluoma tiivistää, että Suomi on nyt hyppäämässä korkealta ja kovaa ilman laskuvarjoa
Työntekijäpuolella pelätään, että työehtosopimustoiminnan lopettaminen tarkoittaa samalla työmarkkinajärjestöjen roolin rispaantumista eläkeja sosiaa liturvakysymyksissä. Jos menee kyykkyyn, sinne saa myös jäädä, Riku Aalto varoittaa. Hän näkee, että ilmeinen tarkoitus on heikentää palkkoja ja muita työehtoja, ajaa ay-liike ulos työpaikoilta ja palauttaa isäntävalta tehtaisiin. Yritysten etu ei siis nyt näkyvissä olevassa kehityksessä toteutuisi. Työehtosopimustoiminnan alasajo voi Malmin mukaan johtaa siihen, että hyvistä ja rehellisistä yrityksistä voi tulla ottava osapuoli, kun erilaiset koijariyritykset pystyisivät jatkossa tekemään mitä haluavat. Jos tämä ei onnistu, pitää Bergholm mahdollisena vaihtoehtona yritysja työpaikkatason sissisotaa, joka olisi kuluttavaa niin ammattiliitoille, työntekijöille kuin yrityksillekin. Malmin mielestä tämä tarkoittaa menoa ajassa taaksepäin. Ilmeisesti sitten luottamus puuttuu, Aalto pohtii. Hän korostaa, että Teollisuusliiton ensisijainen vaikutuskeino on neuvotteleminen. Teknotyöntekijät saattavat huomata työnantajan pyrkimykset vaikkapa siinä, että lomaehdot, lomaltapaluurahat, pekkaset tai oikeus hoitaa sairasta lasta heikentyvät. Mutta työehtosopimuksia ei ole saatu pyytämällä vaan painostamalla. Valmiutta on myös työtaistelutoimiin. Nyt on oltava voimaa työehtosopimusjärjestelmän puolustamiseen, ammattiyhdistysliikkeen historiantutkimukseen keskittynyt Tapio Bergholm sanoo. – Työnantajat ovat heittäneet taisteluhanskan. Riku Aallon tuskastumisen takana on Teknologiateollisuuden ilmoitus jakautumisesta kahdeksi yhdistykseksi, joista toinen vastaa valtakunnallisista sopimuksista ja toinen keskittyy yrityskohtaisten sopimusten tekemiseen. – Jos selitys on joku muu, niin miksi jo nyt ei käytetä laajemmin työehtosopimusten mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. MALM EI näe, että työntekijäpuolella oltaisiin varsinaisessa hämmennyksen tilassa työnantajapuolen nopeiden aloitteiden takia. Omassa asemassaan hän ei katso voivansa opastaa työntekijäpuolta, kuinka siellä olisi nyt reagoitava. Malm itse ennakoi, että työntekijäpuolelta kuullaan lähitulevaisuudessa paljon puhetta työrauhakysymyksen ohella EHKÄ NELJÄN VUODEN SISÄLLÄ NYKYMUOTOISISTA SOPIMUKSISTA ON RIPPEET JÄLJELLÄ. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto lähestyy tilannetta sovinnollisemmin. Malm myös uskoo, että paikalliseen tai henkilökohtaiseen sopimiseen siirtyminen ei välttämättä näy nyt työssä olevien eduissa, mutta seuraavina työelämään tulevat saisivat jo totutella heikkoihin työehtoihin. Ammattiyhdistysliike tarvitsee valtakunnallisen neuvotteluosapuolen, Bergholm sanoo. Hankalaa tuntuu olevan monellakin liitolla juuri nyt. Se toisi levottomuutta työmarkkinoille, mikä ei olisi hyvä asia. Aalto sanoo syksyllä nähtävän löytyykö sopu neuvottelemalla. Olemme vuosikymmeniä yhdessä vahvistaneet sopijaosapuolten asemaa ja osaamista. – Tavoite on siirtyä sopimisen kulttuurista saneluun ja heikentää ammattiyhdistysliikettä. Malm uskoo, että näihinkin voi olla vaikutuksia, mutta kaikkein nopeimmin Kyykkyyn ei mennä – NYKYINEN KEHITYSSUUNTA ei muutu twitter-päivityksillä, tutkimusraporteilla tai vetoamalla työnantajien järkeen. D-ILMIÖ de_29042021_12.indd 16 22.4.2021 10.08. Mutta sopimusneuvotteluihin valmistaudutaan kahden kärjen tekniikalla. – Luottamusmiehet hyvin ymmärtävät, että kun yritys menestyy, se myös turvaa työntekijöiden palkanmaksun. Onko ammattiyhdistysliikkeellä rohkeutta ja voimaa vastata haasteeseen. 16 Demokraatti HEINÄLUOMAN TAVOIN Ovakon Imatran terästehtaan päätoimisena luottamusmiehenä ennen kansanedustajuuttaan toiminut Niina Malm ihmettelee työnantajapuolen menoa vaikeassa taloustilanteessa ja koronakriisin ollessa päällä. Myös tämän Malm katsoo olevan nyt työmarkkinaosapuolten pohdittava iso asia. Yrityskohtaisissa sopimuksissa myös työrauhasta sopiminen jäisi työpaikoille. Suomeksi sanottuna on kyse työnantajien määräämisoikeuden lisäämisestä ja palkkaleikkurista, SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Malm tiivistää. – Vaikka torilla itsekin olen ollut, tässä asemassa tehtäväni ei ole kertoa, onko nyt lähdettävä torille vai ei. Luotan työntekijäpuolen asiantuntemukseen. Hänellä on selvä näkemys siitä, mitä Teknologiateollisuus on tavoittelemassa paikallisen sopimisen lisäämisellä. Bergholm näkee suunnanmuutoksen vaativan laajaa ja uskottavaa työtaistelu-uhkaa ja mahdollisesti kuluttavia lakkoja. – Kilpailukyvystä puhuttaessa en ole vielä sitä päivää nähnyt, jossa siitä puhuttaisiin palkkojen korottamisena. Eli lisätä työnantajien määräysvaltaa työpaikoilla, Aalto kuvaa tilannetta
luottamusmiehen asemasta ja sen turvaamisesta. SDP:N JA ay-liikkeen keskusteluyhteyttä Malm kuvaa hyväksi. Teknologiateollisuuden sopimukset ovat voimassa marraskuun saakka. Siellä rakennusalan järjestäytymisaste on muita Pohjoismaita pienempi. Kyse on työntekijöiden järjestöjen pysyvästä sivuuttamisesta. Mandaatti ja neuvotteluasema pitää turvata. – Järjestäytyneisyys nousee ihan erilaiseen rooliin. Jos Malmin kuvaama isäntävalta lisääntyy, hänen mielestään luottamusmiehen asemaa voisi parantaa lainsäädännössä. Toistaiseksi on vaikea vielä arvioida, kuinka montaa alan yritystä kiinnostaa siirtyminen yrityskohtaiseen sopimiseen. Toiminta uudella organisaatiolla alkaa elokuussa. SOVITTELIJAN TOIMISTOA EI OLE KALUSTETTU TUHANSIEN YHTÄAIKAISTEN TYÖTAISTELUJEN MAAILMAAN. Puhuttaessa minimipalkan säätämisestä lakiin Malm huomauttaa, ettei tämä itsessään turvaisi vaikkapa pekkasia tai talvilomaa. Malmin puolesta tämän asian tutkimista ja alustavaa valmistelua voi ruveta tekemään heti. Kokoomuksen ja keskustan kanssa on ollut yhteistyötä vaikeina aikoina. Oikeasti kyse nyt siitä, mitä orkesteri jatkossa soittaa ja kuka siitä päättää. TEKNOLOGIATEOLLISUUDELLA ON noin 1 600 jäsenyritystä. – Työnantajat sanoittavat kauniisti viestinsä paikallisen sopimisen ympärille sanomatta mitään muista tavoitteistaan. – Ja vaikka Saksassakin on minimipalkkalainsäädäntö, siitä huolimatta ongelma on, että siellä joudutaan tekemään montaa työtä. – Minä en tähän osaa suoraan sanoa muuta kuin sen, että perussuomalaisten osalta en ole nähnyt yhtään työmarkkinoihin liittyvää työntekijöitä puolustavaa ulostuloa, kun näitä isoja muutoksia on tullut. Myös Bergholm muistuttaa, että nyt ei ole kyse paikallisesta sopimisesta vaan siirtymisestä työehtosopimuksista yksinomaan työsopimuksiin. Ehkä heillä ei ole tällaista strategiaa suunniteltuna. Pyrkimys on saattaa työntekijä yksin sopimaan työehdoistaan ja yksin valvomaan sitä, että työnantaja vahvempana osapuolena noudattaa tuota sopimusta. Kyse on isommista asioista kuin vain paikallisesta sopimisesta. Liiton edustama luottamusmies, ei luottamusvaltuutettu, sopisi lain mukaan asioista työntekijöiden puolesta. Ruotsin – Suomessa suositun verrokin – rakennusala on Aallon mielestä varoittava esimerkki kehityksestä, jossa työehtosopimusten kattavuus heikkenee. – Yhteiskunnan kehityksen pyörä voi kääntyä, jos ammattiyhdistysliike menettää vaikutusvaltansa. Sen, että Metsäyhtiö UPM irtisanoi hiljattain Kaukaan sahan toimihenkilöitä edustaneen luottamusmiehen, Malm näkee huolestuttavana lakien rajojen kokeiluna. Malm sanoo, että SDP:n linja poliittisella puolella on ollut vuosisadan ja on jatkossakin tavoite turvata työntekijöiden oikeuksia sekä pitää huolta siitä, että työllä tulee toimeen ja työn pitää olla säällistä. Bergholm muistuttaa, että esimerkiksi sosiaaliturvaa ei ole rakennettu työnantajien hyväntahtoisuuden takia vaan järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen vaatimusten ansiosta. Suomessa työmarkkina-asioita on hoidettu kolmikantaisesti. Missä tällä hetkellä olisivat poliittisella puolella SDP:n yhteistyökumppanit reagoitaessa työmarkkinakentän rajuihin pelinavauksiin. de_29042021_12.indd 17 22.4.2021 10.08. Riku Aalto sanoo vasta syksyllä tarkemmin selviävän, mistä tilanteesta lähdetään neuvotteluihin. Suomessa on onneksi ollut pitkään hyvä järjestäytymisaste. Joka tapauksessa työntekijäpuolella on oikeus järjestäytyä, jolloin on myös kaikki oikeudellinen apu saatavissa liiton kautta. Tämä on osaltaan merkinnyt työehtojen heikkenemistä. – Kompromissit löytyvät, jos oikeasti on tahtoa eikä vain populistista kommentointia. SDP:n puoluevaltuustossa on Malmin mukaan vallinnut huolestunut tunnelma työmarkkinatilanteesta. Teollisuusliiton lähtökohta on, että liitto edelleenkin vastaa jäseniensä sopimuksista myös yrityskohtaisissa neuvotteluissa. Ruotsissa ei ole yleissitovaa työehtosopimusta kuten Suomessa. Mitään ovea ei voi sulkea, ollaan demokratiassa, äänestäjillä on viimeinen mandaatti, Malm sanoo. Niistä noin 1 200 yrityksessä on Teollisuusliiton jäseniä. 17 Demokraatti logiateollisuuden jäsenyritykset voivat itse päättää kumpaan yhdistykseen liittyvät. Itse koen, että tällä hetkellä keskustelu ei ole kovin rakentavaa. Moni työnantaja haluaa päästä eroon neuvotteluista mosurien, rivimiesten, edustajien kanssa, Bergholm lataa
Hän muistuttaa, että minimipalkkamaissa alimmat palkat ja palkkatyöläisten sosiaaliturva ovat usein heikompia kuin valtakunnallisten työehtosopimusten maissa. Luottamusvaltuutetun lain suoja on heikompi kuin luottamushenkilöllä. Siinä ei ole määritelty esimerkiksi sen enempää minimipalkkoja, vuorolisiä, talvilomia kuin sairauslomiakaan. Silloin palkoista päättäminen voisi eduskunnassa politisoitua. Moni ostaa Loimaan kassasta työttömyysturvan liittojen ulkopuolelta, mutta nauttii liittojen neuvottelemien työehtosopimusten eduista. TYÖEHTOSOPIMUS VOISI OLLA JÄSENETU. – Iso kysymys on myös valtakunnallisten sopimusten takaama työrauha. Sen menettäminen on mahdollista, jos riittävän moni Teknologiateollisuuden jäsenyritys liittyy yrityskohtaisia sopimuksia tekevään Teknologiateollisuus ry:hyn. Työehtosopimuslaki takaa luottamusmiehelle irtisanomisuojan. Aalto ei vielä tässä vaiheessa arvuuttele yleissitovuuden tulevaisuutta. Esimerkiksi paljon esillä olleesta sopimusten yleissitovuudesta voisi Bergholmin mielestä luopua. Luottamusvaltuutetulla – jos tämä ei ole liiton jäsen – ei ole myöskään tukena liiton tarjoamaa koulutusta ja muuta tukea. Bergholmin mielestä ammattiyhdistysliikkeen pitää nyt miettiä, mistä pitää kiinni ja mistä luopua. Isompi liikahdus oli vuonna 2017, kun Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti lopettavansa keskusjärjestösopimusten tekemisen. Aallon mukaan siinä EK irtisanoutui työmarkkinoiden yhteisestä sopimisen kulttuurista ja siirsi painopistettä poliittiseen vaikuttamiseen. AALTO SANOO työnantajien tavoitteen olleen jo pitkään näkyvissä. Aalto pitää irtisanomista vain ja ainoastaan painostuksena, joka voi laajeta muihin ammattiryhmiin. Se on tuonut työmarkkinoille vakautta ja ennustettavuutta. Viime vuonna Metsäteollisuus ilmoitti irtautuvansa yleisistä valtakunnallisista työehtosopimuksista ja siirtyvänsä paikalliseen sopimiseen. D-ILMIÖ de_29042021_12.indd 18 22.4.2021 10.08. Sellaisen voisi myös työnantaja nimetä, jos henkilöstö ei valintaan pysty. BERGHOLM EI usko, että alkuvaiheessa palkat laskisivat, vaikka paikallinen sopiminen lisääntyisi. Muun muassa Suomen Yrittäjät on pitkään ajanut yrityksiin luottamusvaltuutettua, joka voisi olla myös ammattiliittoon kuulumaton. Teollisuusliitolla on mekaanisessa metsäteollisuudessa noin 10 000 jäsentä. Mutta kuka uskaltaa jatkossa edustaa työntekijöitä, jos työehtosopimuksen lain suojaa nauttinut luottamushenkilökin voidaan irtisanotaan, Aalto kysyy. Suomeen voisi tulla esimerkiksi minimipalkkalaki. 18 Demokraatti – Saman tyyppinen kehitys on nähtävissä Suomessakin. Silloin esimerkiksi järjestäytymätön yritys – jos sitä ei sido yleissitova työehtosopimus – on velvollinen noudattamaan vain työlainsäädäntöä. – Yleissitovuudessa on sen ongelma, että kasvava joukko työläisistä on siinä vapaamatkustajina. Työntekijän tilanne voi Suomessakin heikentyä merkittävästi, jos yleissitovuus heikkenee. Aalto pitää huolestuttavana esimerkkinä sitä, kun pari viikkoa sitten UPM irtisanoi Ammattiliitto Pron luottamusmiehen Kaukaan sahalla. Minusta ammattiliittojen tulisi ajatella asiaa siitä näkökulmasta, että työehtosopimuksen oikeudet ja velvollisuudet olisivat jatkossa vain ammattiliittojen jäsenille jäsenetu. Teknologiateollisuuden vakuuttelut siitä, että paikallinen sopiminen ei heikennä työehtoja, tuntuvat aikamoisilta korulauseilta. Jos asiaa katsoo toisin päin, miksi työnantajat eivät ole laajemmin sopineet vaikkapa työehtosopimuksia paremmista palkoista. Pidemmän ajan muutokset voisivat kuitenkin olla isoja
Haluamme näissä kuntavaaleissa puhua ja puolustaa jokaisen ihmisen turvallista, toimivaa ja hyvää arkea. Marin linjasi SDP:n tavoitteeksi kuntavaalien voittamisen. Poliisin, nuorisotyön, sosiaalihuollon ja koulun yhdistävän moniammatillisen ankkuritoiminnan toimintaedellytykset on turvattava. Teksti Johannes Ijäs Kuva Lehtikuva, Heikki Saukkomaa S DP korostaa kuntavaaliohjelmassaan kuntien merkitystä. – Koulujen on oltava turvallisia paikkoja kaikille, ja myös vapaa-ajalla tapahtuvaan häirintään ja kiusaamiseen on puututtava heti. – Siksi kuntavaalit ovat niin tärkeät, Sanna Marin sanoi. Toinen iso kysymys on Marinin mukaan se, millä tavalla varmistetaan palveluiden saatavuus omaishoitajien ja omaishoidettavien arkeen. – Meillä on tälläkin hetkellä laaja joukko ihmisiä, jotka hoitavat omaa omaistaan ilman virallista statusta omaishoitajan asemasta tai mahdollisuutta saada esimerkiksi omaishoidon tukea. 20 Demokraatti KUNTAVAALIT Kunta pitää huolen meistä SDP korostaa kuntien merkitystä hyvinvointivaltion ylläpitäjänä. Kun pääsemme keskustelemaan näistä teemoista, uskon, että se tuo meille lisää myötätuulta purjeisiin, Rönnholm sanoo. Suomessa on lähes 50 000 omaishoitosopimuksen tehnyttä hoitajaa ja kaikkiaan noin 350 000 ihmistä, jotka hoitavat omaistaan jatkuvasti. Ihmiset on otettava mukaan päätöksentede_29042021_20.indd 20 22.4.2021 9.32. – Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitus on tärkeä askel kohti laadukkaampia palveluita. SDP HALUAA turvata jokaiselle ihmisarvoisen ikääntymisen. Jokaiseen kuntaan pitäisi tehdä kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma ja myös seurata sen toimeenpanoa. Seuraavaksi meidän on käännettävä katse kohti kotihoitoa ja ikääntyvien toimintakykyä ylläpitäviä palveluita, Marin linjasi. – Juuri näissä asioissa suomalaiset arvostavat SDP:n osaamista. Perheiden hyvinvointia tukevat toimivat palvelut, laadukas varhaiskasvatus ja koulutus, kohtuuhintainen asuminen ja se, että ihmisillä on mahdollisuus työhön ja toimeentuloon. SDP HALUAA parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia tulla kuulluiksi, ja osallistumista päätöksentekoon on parannettava. – Haluamme esimerkiksi kehittää kuntalaisaloitetta ja muita menetelmiä, kuten osallistavaa budjetointia. Verkossa järjestetyssä ohjelman esittelytilaisuudessa SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin muistutti, että keskeisimmät peruspalvelut järjestetään kunnissa. Sen ytimessä ovat kunnat, Sanna Marin sanoi. Tulevaisuuden kunnissa panostetaankin erityisesti matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuuteen ja nuorisotyön toiminnan edellytyksiin. – Nuorille on oltava tarjolla tukea heti, kun sitä tarvitaan – ei pitkien odotusaikojen tai vaatimusten jälkeen. SDP asettaa kuntavaaliohjelmassaan tavoitteeksi, että omaishoidon kriteerit yhdenmukaistetaan koko maassa. Hänen mukaansa omaishoitaminen ei saa olla syy vähentää palveluita tai estää palveluiden saamista, esimerkiksi kotiin tuotavia palveluita ei saa omaishoidon nojalla karsia. Hän muistutti, että suomalaisille kuntavaalien tärkeitä aihei ta ovat sosiaalija terveyspalvelut, koulutukseen liittyvät kysymykset, alueel linen ja paikallinen elinvoima sekä työllisyyskysymykset. – Haluamme varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen ja että perheet voivat hyvin. Puoluesihteeri Antton Rönnholm oli samoilla linjoilla. Nyt jokaisessa kunnassa ja kaupungissa pitää jatkaa työtä, jotta vanhusten hoiva laitetaan kuntoon. Näissä vaaleissa pitää myös puhua niin ikäihmisten asioista, vammaisten oikeuksista kuin mielenterveyspalveluistakin, Marin sanoi. Puolustamme hyvinvointivaltiota, joka on ollut vahvuutemme myös kriisin keskellä. Marin lupasi SDP:n työskentelevän sen puolesta, että varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa on riittävästi henkilöstöä ja että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen. – Olemme valmiita tekemään työtä jokaisessa Suomen kunnassa yhteisten asioiden eteen – kuntalaisten parhaaksi ja heidän kanssaan. Omaishoidon tuen määrää on tarkistettava, ja siihen on varattava riittävät resurssit. Me haluamme, että omaishoidon tuen kriteereitä yhdenmukaistetaan ja tunnistetaan paljon paremmin se laaja joukko ihmisiä, jotka hyvin monella tavalla omaisiaan arjessa hoitavat, Sanna Marin selvensi tavoitetta mediatilaisuudessa