PAL.VKO 2026-09 00 74 43 -2 60 1 6 414880 074923 2 6 1 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 1 • 20 26 / 29 . Tradeka-konserni työllistää Suomessa yli 4000 ihmistä, ja maksaa veronsa Suomeen. TEEMA: Euroopan demarit ovat keskenään mainettaan sopuisampia, mutta kokoava ja näkyvä johtaja puuttuu. Tutustu ja liity jäseneksi → Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää. 29.1.2026 / 7,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 1/ 26 Tähti puuttuu Yhdessä teemme enemmän. ta m m ik uu ta de_29012026_001.indd 1 de_29012026_001.indd 1 19.1.2026 16.19 19.1.2026 16.19
POLIITTINEN MAINOS: EU Rahoittaja: S&D-ryhmä Euroopan parlamentissa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi tradeka.fi de_29012026_002.indd 1 de_29012026_002.indd 1 17.1.2026 11.26 17.1.2026 11.26. Tilaa Demokraatti 20 € neljä kuukautta www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY www.demarinaiset.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.fi tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.fi Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Edustajasi Euroopassa. Maria GUZENINA Eero HEINÄLUOMA mariaguzenina.fi eeroheinaluoma.fi Tilaa meppien uutiskirjeet nettisivuilta ja pysy ajan tasalla EU-kuulumisissa
3 Demokraatti 1/ 26 38 14 46 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 29. TAMMIKUUTA 2026 / ILMESTYY KERRAN KUUSSA TEKSTIILITEOLLISUUS TEATTERI EKONOMISTI Suomalainen sukka potkii halpatuontia vastaan. ILMIÖ KASVO KULTTUURI de_29012026_03.indd 3 de_29012026_03.indd 3 21.1.2026 10.21 21.1.2026 10.21. Faustisessa tarinassa UKK jää valtansa vangiksi. Feministinen talouspolitiikka voisi ratkaista Suomen kriisin
4 Demokraatti www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Ilmestyy 11 kertaa vuodessa 5 Pääkirjoitus: Työpaikan typerin tapa 6 Ajankuva: Vossikkaan tuli sähköt 8 Pätkät: Meiltä ja muualta 11 Mikä meno?: Sami Koskimäki 12 D-analyysi: Vaaniva devalvaatio 14 D-ilmiö: Sukka on oiva vientituote 20 Saksa: Eläkeläisporkkana 21 Alastalon salissa: Arvojen muistolle 22 Työelämä: Määräaikaisuus pitenee 24 Ruotsi: Murtuuko oikeistovalta 26 Kielikylpy: Shemeikka gick i pension 28 Talous: Raha on myös etiikkaa 30 Kulttuuritalo: Myllykosken sydän 33 D-kolumni: Janne M. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 24 LAKIESITYS Vakinainen työ karkaa POLITIIKKA JA YHTEISKUNTA KULTTUURI Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Susanna Luikku AD: Arja Jokiaho Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 60 TEEMA: Euroopan demari perheet En ihmettele yhtään, ettei nykynuorilla ole motivaatiota hankkia lapsia. Korhonen 34 Britannia: Kun mikään ei riitä IHMINEN JA ELÄMÄ 38 D-kasvo: Anni Marttinen 44 Kolumni: Mikko Majander 45 Kasvot peilissä: Haedeh Waysi 46 Teatteri: UKK Faustin jäljissä 52 Teatteri: Ensi-iltojen 9 valintaa 57 Teatteri: Rakas, rakkaampi Eeva 58 Kolumni: Laura Ruohonen 59 Kirjavisa: Parisuhdesoppaa 67 Puheenvuoro: Tytti Tuppurainen 68 Mielipiteet 72 Ristikko 73 Ti ti tyy 74 Elämysten lähde: Antti Ronkainen Seuraa meitä myös somessa. Tehyn ekonomisti Anni Marttinen de_29012026_04.indd 4 de_29012026_04.indd 4 21.1.2026 11.50 21.1.2026 11.50. 1/ 26 Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o Määräaikaisen työntekijän aseman heikentäminen tuskin lisää työllisyyttä tai tuottavuutta. Seuraava numero ilmestyy 26.2. Näkymät ovat niin karut
LUULTAVASTI seksuaalissävytteisen häirinnän ja asiattomuuksien määrä on kaikilla normaaleilla työpaikoilla vähentynyt viime vuosina. de_29012026_05.indd 5 de_29012026_05.indd 5 20.1.2026 13.09 20.1.2026 13.09. Nuoria halutaan kasvattaa paksunahkaisemmiksi, että oppisivat pitämään puoliaan työelämän viidakossa. Kaikkein vähiten sitä saisi tehdä niissä puolueorganisaatioissa, jotka sanovat haluavansa parantaa suomalaisen työelämän laatua. Nämä asiat eivät ole toisiaan poissulkevia. Kiusantekoa ja kärsimystä ei tarvitse harjoitella millään työpaikalla, ei päiväkodeissa, armeijassa eikä valtakunnan huipulla. Vaikka limaisimman ahdistelukulttuurin piti loppua jo vuonna 2017 alkaneeseen #metoo-kampanjaan. Sen sijaan yksi peruspulma, joka on yhä jäljellä, on nuorten työntekijöiden kokemat epäviralliset initiaatio riitit. ON MYÖS faktaa, että valtaosa eduskunnankin palkollisista on työhyvinvointia mittaavissa kyselyissä kertonut viihtyvänsä työyhteisössään. Kaikki tietävät vastauksen: tämä ei yllätä, ja näitä voi tapahtua luultavasti kaikissa eduskuntaryhmissä. Harjoittelijat, tuntija keikkatyöläiset sekä kausiapulaiset ovat edelleenkin vakituista työpaikan väkeä alttiimpia satunnaiselle simputukselle tai jopa organisaatiossa samanarvoisten kollegoiden tekemälle pomotukselle. Se, että työpaikalla on kollegoina tai pomoina joitain alkoholista innostuvia tahmatassuja ja ruokottomuuksien puhujia, ei tarkoita etteikö omasta työstä voisi saada arkisin paljonkin mielihyvää, elämänsisältöä ja onnistumisen kokemuksia. Teetetään toimenkuvaan kuulumattomia asioita, juoksutetaan, pilaillaan, äyskitään turhan herkästi. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Työpaikan typerin tapa Pääkirjoitus KÄRSIMYSTÄ EI TARVITSE HARJOITELLA MILLÄÄN TYÖPAIKALLA. Tästä typerästä, kivikautisesta asenteesta pitää päästä eroon. Niitä hyviä hetkiä tulisi vain paljon enemmän, jos käytöstapansa hukanneita törkyilijöitä ei olisi henkilökuntajuhlissa riesaksi asti. Aivan sama onko paikkana eduskunta, kirkolliskokous, sellutehdas, marketti tai opettajainhuone: nuoria tai kuvitteellisessa nokkimisjärjestyksessä alempana olevia ihmisiä kohdellaan herkemmin kyseenalaisesti kuin kahvihuoneen vanhaa kantaporukkaa. PERINTEISESSÄ työpaikkakulttuurissa tätä vastatulleiden ”hyväntahtoista” kyykyttämistä on usein perusteltu karaisemisella. O nko eduskunta-avustajia kohdeltu turhan kuormittavasti ja töykeästi työpaikallaan. Ovatko avustajanaiset joutuneet kokemaan epäasiallista käytöstä pikkujouluissa, kuten mediassa tammikuun puolivälissä uutisoitiin
Luottamusta kyyti kerrallaan Pauli Marjakangas on ajanut taksia vuodesta 2010. Minulla on aina ollut taksamittari. Se on ihan luonnollinen juttu, vähän kuin kaupassa kassakone. de_29012026_06.indd 6 de_29012026_06.indd 6 21.1.2026 12.25 21.1.2026 12.25. Siihen päädyttiin ihan käytännön kautta. Päästöttömyydestä on etua myös kilpailutuksissa. Ajankuva Teksti Nora Vilva Kuvat Museovirasto / Valo kuvaamo Pietisen kokoelma ja Nora Vilva Grafiikka Arja Jokiaho Vossikoita Helsingin Kauppatorilla 1934. Taksiyrittäjä Pauli Marjakangas pitää taksilain uudistusta pääosin hyvänä. Alan arvostus on laskenut viime vuosina, mutta odotukset ovat korkealla, että lakiuudistuksen myötä se alkaa korjaantua. Luottamus palautetaan kyyti kerrallaan. 6 Demokraatti T alouden taantuma ja etätyö näkyvät taksien käytössä. Nyt osa ulkomailla saaduista ajokorteista vaihdetaan suoraan viranomaispäätöksellä Suomen ajokorteiksi. Työmatkamatkustaminenkin on vähentynyt. Aloitin taksiyrittäjänä vuonna 2010 ja ainakin me vanhat toimijat olemme odottaneet, että lakiin tulisi tiukennuksia. Sähköauto on myös mukava – sen voi pitää talvella lämpinä ja kesällä viileänä ilman tyhjäkäyntiä. Lähitaksissa kuski ajaa inssiajon ennen kuin hän edes pääsee kurssille. Olen ajanut sähköautolla pian neljä vuotta. Taksilain uudistus on toivottu asia. Esimerkiksi hyvinvointialueet suosivat sitä ja lentokentistä ainakin Helsinki-Vantaa priorisoi sähköautot jonoon ensimmäiseksi. Talviliikenteessä voi siis olla kuskeja, jotka eivät ole aiemmin lunta nähneetkään. Koronasta asti on ollut hiljaisempaa. Itsenäisesti ajavien taksikuskien ajotaidosta ei ole mitään takeita. Se oli iso hyppäys, mutta toiminut hyvin. Hyvä, jos taksinkuljettajan peruskoulutus tulee pakolliseksi, mutta olisin vielä toivonut, että inssiajo olisi tullut taksinkuljettajaluvan ehtoihin
Näistä noin puolet oli Uudellamaalla. DIESEL VIE TAKSEJA Taksien käyttövoima, syyskuu 2025 Dieselöljy 59 % CNG + muut 1 % Ei-ladattavat hybridit 12% Sähkö 14 % Ladattavat hybridit 11 % Bensiini 4 % de_29012026_06.indd 7 de_29012026_06.indd 7 21.1.2026 12.25 21.1.2026 12.25. Yksityiselle elinkeinonharjoittajalle tai yritykselle myönnettäviä liikennelupia oli viime vuoden syys kuussa 10 732. Taksinkuljettajien ajolupia oli vuoden 2024 lopussa 35 676 kappaletta. Vuonna 2023 ajolupien määrä oli 37 800. 7 Demokraatti Lä hd e: Su om en Ta ks ili itt o, Tr af ic om Suomessa oli viime vuoden syyskuussa 15 174 taksiksi rekisteröityä ajoneuvoa
Sanna Marin heitti muu tossa vanhan pölynimurinsa kierrätykseen. Raskaussyrjintä tarkoittaa, että työntekijän määräaikaista työsuhdetta ei jatketa tämän raskauden tullessa ilmi. iStock de_29012026_08.indd 8 de_29012026_08.indd 8 21.1.2026 10.22 21.1.2026 10.22. Hänen mukaansa kyse on hoitajien perusoikeuksien polkemisesta, syrjinnän lisäämisestä ja tasa-arvoisen työelämän murentamisesta. Molemmat inhoavat Luken toimintaa. Vaikutus voidaan katsoa vähäiseksi, sillä sen on tutkittu vaikuttavan lähinnä naisiin ja lakimuutoksen arvioidaan koskevan vain joitain tuhansia synnytysikäisiä, jotka työsKe la 65 vuotta täyttäneistä kävi syksyllä yksityisellä yleislääkärillä osana hallituksen valinnan vapauskokeilua. Miksi demari kiinnostui Ro meon ja Julian tienesteistä. Yhteinen rahapolitiikka nykytilanteessa, on yksi syy sille, että meillä menee niin ankeasti. – Laki mahdollistaisi määräaikaiset työsopimukset vuodeksi perusteetta, mikä lisää epävarmuutta ja ras kaussyrjintää entisestään, Rytkönen sanoo. Niillä jo neljäsosa työntekijöistä on määräaikaisissa työsuhteissa, kun luku on yksityisellä huomattavasti pienempi. Ei kan nata käyttää aikaa tämän tyyppi seen keskusteluun, vaan siihen, miten kasvun eväitä vahvistetaan ja miten Suomen julkinen talous saadaan tasapainoon.” Puolin ja toisin VALTIOVARAINMINISTERI RIIKKA PURRA KAUPPALEHDESSÄ SUOMEN PANKIN PÄÄJOHTAJA OLLI REHN KAUPPALEHDESSÄ PÄTKÄT Politiikan puujalat Ideologinen hyökkäys naisia kohtaan HALLITUS ESITTÄÄ lakimuutosta, jonka myötä määräaikaisen työsopimuksen voisi solmia vuodeksi ilman perustetta. Tehyn mukaan sote-alalla perusteettomat määräaikaisten ketjutukset ja raskaussyrjintä ovat ongelma jo nyt. Maassa ei taida olla montaa eko nomistia, joiden mielestä eurojä senyys oli Suomelle hyvä asia.” ”On Suomen edun mukaista olla mukana EU:ssa ja eurossa. Hän käski alaisiaan etsimään Laivazuelaa. Hän epäili, että kaksikko yrittää piilotella veronalaisia tulojaan. Sixseven Korkman. Esitys sisältää sanataidetta, joka on kuin sadan vuoden takaa – ajalta, jolloin naisen paikka oli kotona: ”Lakimuutoksella voidaan tutkimuskirjallisuuden perusteella tunnistaa lasten saamista myöhentävä vaikutus, jolla voi vallitsevassa tilanteessa Suomessa olla siten vaikutus myös syntyvyyteen. 3% LUKU Vain kentelisivät ilman perusteltua syytä solmitussa määräaikaisessa työsuhteessa." Esitys on nostanut tukan pystyyn muun muassa naisvaltaisilla julkisen sektorin aloilla. Rakennusliitto päätti sponsoroida erään saukko lajin suojelua: se oli kuullut että kotimaiset raksaukot ovat jo erittäin uhanalaisia. 8 Demokraatti ”Eurosta kannattaisi rohkeammin puhua. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kuvaa lakia ideologiseksi hyökkäykseksi naisvaltaisia aloja kohtaan. Kuka on nuorison suosi tuin ekonomisti. Rytkönen huomauttaa, että hallitusohjelmassa on sitouduttu raskausja perhevapaasyrjinnän tehokkaampaan torjumiseen, mutta nyt hallitus pahentaa lakiesityksellään tilannetta. Onnistuneen Venezuela iskun jälkeen Donald Trump halusi tehdä isomman kaap pauksen. TYÖELÄMÄ Mitä yhteistä on edus kunnan susikiihkoilijoilla ja Darth Vaderilla. Iltapäivälehti sai vihiä asiasta ja otsikoi isoin kirjaimin: ”SANNAN UUSI MIELETÖN KOTI”
Perusteluja löytyi kaksi. Politiikassa konsensus on hyve. Sen avulla asiat liikkuvat. Tai sitten palkka on niin huono, ettei kannata ottaa riskiä olla eri mieltä. Seuraavaksi Euroopan komissio käynnistää eriarvoisuuden tarkkailun toisen vaiheen, niin sanotun syväarvioprosessin. Ja kaiken lisäksi he ovat aina samaa mieltä keskenään. Puolueista ainoastaan kokoomuksen kannattajien enemmistö (62 prosenttia) arvioi Suomen suunnan oikeaksi. Väite ei ole uusi. Journalismissa konsensus on kauhistus. Suomen tulevaisuuteen liittyvä pessimismi kasvaa ja selvän enemmistön mielestä maan suunta on väärä, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) syksyn 2025 Arvoja asennetutkimuksesta. Presi dentti Mauno Koivisto kutsui toimittajia aikoinaan sopuleiksi. Suomi on vajonnut alle EU:n keskiarvon esimerkiksi nuorisotyöttömyydessä, kokonaistyöllisyydessä ja hoitovajeessa. Vain 11 prosenttia vastaajista ei koe suomalaisuutta etuoikeutena. Samalla on kadonnut liikkumavara, joka ennen mahdollisti hitaan, hankalan ja vallalle epämu kavan journalismin. Sen kannattajien arviot ovat kohentuneet selvästi edellismittaukseen nähden. Viidesosa vastaajista arvioi asioiden olevan Suomessa menossa tällä hetkellä oikeaan suuntaan. Se vie hampaat vallan vahtikoi ralta. Tällä hetkellä vain kokoomuslaiset ovat tyytyväisiä maan nykytilasta. Komissio seuraa Suomea myös yhteiskunnallisen kehityksen ja eriarvoisuuden kasvun vuoksi. Alustavan tiedon mukaan komission arvio julkaistaan huhtikuussa ja tämän jälkeen Suomen tilannetta ja vuoden 2025 maakohtaisia suosituksia käsitellään EU:n työllisyysja sosiaalikomiteoissa. MEDIA MEDIASTA iStoc k Meillä ei ole sama suunta YHÄ USEAMPI suomalainen pitää maan suuntaa vääränä. Huolta aiheuttavat tällä hetkellä etenkin työttömäksi joutumisen vaara, terveydenhuollon palveluiden kustantaminen ja julkisen talouden ongelmat. 9 Demokraatti Yllättävä pari HAAMU HAAMUANKKURI yliluonnollinen ilmiö ei ollut siellä missä oli TALOUS POLITIIKKA Tuplatarkkis EI RIITÄ, että Euroopan komissio ohjastaa Suomea talouden hoidossa, kun jouduimme EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Saman mielisyys on taas varman päälle pelaamista. Toimittajat ovat perisuomalaisia, ja suoma laisille kuuluu olla samaa mieltä. Yli kolme neljästä vastaajasta pitää onnena ja etuoikeutena saada olla suomalainen. Kuusi kymmenestä (60 prosenttia vastaajista) arvioi suunnan olevan väärä. Paha konsensus Suomalaiset toimittajat ovat liian kilttejä niille, joiden val taa heidän pitäisi tarkastella kaikkein kriittisimmin. Riskitön journalismi on kuitenkin tulevaisuuden kannalta journalismin suurin riski. Näin eräs suomalainen ta lousvaikuttaja provosoi poli tiikan toimittajia syksyisessä tapaamisessa. Riskinotto ei houkuttele, kun työpaikka on jatkuvasti vaakalaudalla. Talouden ongelmat eivät ole kuitenkaan horjuttaneet kokemusta suomalaisuudesta onnena ja etuoikeutena. de_29012026_08.indd 9 de_29012026_08.indd 9 21.1.2026 10.22 21.1.2026 10.22. Suomalaisten konsensus hakuisuutta on selitetty sillä, että sisällissodan repimä kansa oppi talvisodassa puhaltamaan yhteen hiileen. Median rahahanat ovat kuivuneet. Selitys on ontuva, mutta herttainen
Merinen ei ollut aivan väärässä, sillä monet, etenkin mieskansanedustajat, aluksi liki nollasivat Merisen ulostulon. Esimerkiksi SDP teettää omassa ryhmässään ulkopuolisen tahon tekemän selvityksen. Mistä Uuno Cygnaeus jäi historiaan. Mikä on Riikka Purran tyttönimi. 3. 5. 7. Kuka oli itsenäisen Suomen ensimmäinen pääministeri. 1) Kal ifo rni a, 39, 4 milj oonaa asu kas ta 2) kan sakou lun per ust am ise sta 3) Ter o Hem milä 4) P. E. 4. Kuka aloitti tammikuussa MTK:n uutena puheenjohtajana. 9. Moni eduskuntaryhmä onkin jo ilmoittanut avustajien työoloja koskevista selvityksistä. 2. 10 Demokraatti 10 VIS V 1. Paljonko Yhdysvaltain presidentti Donald Trump täyttää tänä vuonna. 10. Svi nhu fvu d 5) Nis kak ari 6) val koven älä ine n opp ositi ojo hta ja Mar ia Kol esn ikov a 7) 9. Merinen kertoi häirinnästä ensimmäistä kertaa Ylen dokumentissa, missä hän myös totesi, että tämän ulostulon jälkeen ”eduskunnassa moni vihaa häntä”. Näinkin sen voi nähdä: tekoälyn näkemys siitä, miten ja millä keinoilla Trump tavoittelee Grönlantia. Eduskunnassa tehtyjen selvitysten mukaan vain pieni osa eduskunta-avustajista on kokenut häirintää. Milloin Suomen Yleisradio lähetti ensimmäisen radio-ohjelmansa. syy sku uta 192 6 8) 80 vuo tta 9) Ran ska n Cha mon ix’ ssa vuo nna 192 4 10 ) sää hav ain toja val von tai lm ala ivo ja PÄTKÄT ChatGPT/toimitus MAAILMAN TILA • Eduskunta-avustajien häirintä Vain nollatoleranssi riittää S DP:n ensimmäisen kauden kansanedustaja Ville Merinen, myös Terapeutti-Villenä tunnettu, nosti julkisuuteen kansanedustajien avustajiin kohdistuvan häirinnän ja epäasiallisen käytöksen. Eduskunnan kaltaisessa paikassa jokainen tapaus on kuitenkin liikaa. de_29012026_10.indd 10 de_29012026_10.indd 10 21.1.2026 10.14 21.1.2026 10.14. 8. Milloin ja missä järjestettiin historian ensimmäiset talviolympialaiset. 6. Mitä valmistaa joensuulainen teknologiayhtiö Kelluu. Vankilasta vapautunut, mutta kuka. Mikä Yhdysvaltojen osavaltio on suurin väkiluvulla mitattuna. Ensin median kanssa kuurupiiloa pelannut Merinen tarkensi asiaa Ylen A-studiossa, missä hän kertoi kuulleensa eduskunta-avustajan fyysisestä ahdistelusta eduskunnan pikkujouluissa ja eduskuntatyössä monista erilaista häirintätapauksista ja työhön kuulumattomasta höykyttämisestä. Muuten kansanedustajat sortuvat lainsäädäntötyössään jeesusteluun
Vähättelen usein omaa tekemistäni, että olen vain yksi ääni. He eivät näe siksi myöskään tulevaa: mitä kävisi saavutetuille eduille, jos liittoja ei olisi. Miten arvioit, miksi sait tittelin. Olen saanut paljon vaikuttamisen taitoja ja rohkeutta esiintymiseenkin. Eikä vain nuorten. Ja sen toimeenpanoa nyt seurataan. Mitä se merkitsee. 11 Demokraatti Mitä ottaisit mukaasi autiolle saarelle. Sushia kun saisi syödä loppuelämän, niin varmasti pärjäisi. Kuulin siitä vasta, kun pääluottamusedustaja tuli kertomaan. Lokakuussa saatiin iso työvoitto, kun neuvottelut tasopalkkamallista saatiin maaliin. Kiirettä pitää sekä töissä että liiton toiminnassa. Sinut palkittiin STTK:n Tulevaisuuden tekijänä 2025. tää lisätä tietoa ja tuoda nuorten ääntä enemmän esiin. Ja niinhän se onkin, että mitä enemmän ääniä saadaan porukalla kuuluviin, sitä paremmin tulosta syntyy. Mitä liittojen pitäisi tehdä innostaakseen nuoria. En ole katunut päivääkään, että lähdin mukaan. En osaa olla hiljaa! Olen Jytyn Pohjois-Suomen nuorisovastaavana ollut aktiivinen paikallistasolla ja aina tsemppaamassa ihmisiä liittymään liittoon. Liittojen pi11 Demokraatti de_29012026_11.indd 11 de_29012026_11.indd 11 19.1.2026 15.06 19.1.2026 15.06. Kun sinua pyydettiin Jytyyn, et tiennyt, mikä on ammattiliitto. On ollut hienoa päästä vaikuttamaan myös kansainvälisesti. Tuli tunne, että omaa tekemistä arvostetaan. Harva tuntee historiaa, mitä liitot ovat saaneet aikaan. Isoin juttu oli, kun Epsun kongressissa perustettiin HLBTQ-verkosto, jossa pääsen vaikuttamaan Euroopan tasolla HLBTQ-yhteisön oloihin. On upeaa, että Jytynuorten tulevaisuustyöryhmä sai mandaattipaikan liittohallitukseen ja saan olla historian ensimmäisenä nuorisoedustajana siellä rakentamassa liiton tulevaisuutta. Olen kiitollinen. Mikä meno, Jytyn ay-aktiivi, varaluottamusedustaja Sami Koskimäki. Kannustan liittoja diversiteettiin – että tuodaan kaikenikäisiä ja -näköisiä ihmisiä esiin. Kun kaveria ei saa ottaa, ottaisin ruokaa. Mietin kyllä sen säilyvyyttä… Teksti ja kuva Anna-Liisa Blomberg MIKÄ MENO Mies, joka ei osaa olla hiljaa Mitä kävisi saavutetuille eduille, jos liittoja ei olisi. Mitä rikkaampi ay-liikkeen ääni on, sitä parempi voimavara se on
Markan mukana piti siirtyä historiaan myös kuluttajien taloutta koetelleet, mutta vientiyrityksien kauppoja voidelleet devalvaatiot. Viimeiset 10 vuotta Suomen työvoimakustannukset ovat laskeneet verrattaessa niitä kilpailijamaihin. Ruotsissa luku oli 55 prosenttia ja Saksassa 46 prosenttia. analyysi de_29012026_12.indd 12 de_29012026_12.indd 12 21.1.2026 10.22 21.1.2026 10.22. Suomen kannattaisi ennemmin ottaa mallia kilpailijamaista ja ensisijaisesti panostaa tuottavuuteen ja tuotteiden laatuun. Käytännössä tämä merkitsi palkan alentamista. Taas pitäisi devalvoida palkkoja VIIDEN VUODEN PALKKA KEHITYKSEN LIKI NOLLAUS OLISI NYKY TILANTEESSA MYRKKYÄ. O ma markka vaihtui euroon Suomessa vuoden 2002 tammikuussa. Euroaikana sisäinen devalvaatio käytännössä merkitsisi puuttumista palkkakehitykseen, mahdollisesti jopa palkkojen alentamista. Suomen vienti ei kuitenkaan vedä samalla tavalla kuin kilpailijamaissa. Nykyistä kustannuskilpailu kykyä selittää etenkin heikko palkkakehitys – kiitos pitkään tehtyjen maltillisten palkankorotusten. Euroaikana Suomi ei pysty enää käyttämään keinotekoisia valuuttakurssijoustoja. Sen toinen kirjoittaja, Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja Juha Tervala, esitti Verkkouutisissa palkankorotuslinjan jäädyttämistä noin yhteen prosenttiin seuraavan viiden vuoden ajaksi. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Jo nyt liki ylivarovaiset suomalaiset ennemmin säästävät pahemman päivän varalle kuin kuluttavat. SISÄINEN DEVALVAATIO leikkaisi väistämättä myös kotimaista kulutusta, tuota huonojen aikojen kansantalouden moottorin polttoainetta. SISÄISTÄ DEVALVAATIOTA on perusteltu etenkin Suomen kustannuskilpailu kyvyn parantamisella. Sitä ei korjata palkkojen jäädyttämisellä. Viimeksi vastaava toimi tehtiin isommin vuonna 2016, kun Juha Sipilän hallitus runnoi läpi kilpailukykysopimuksen, jonka merkittävin toimi oli viikkotyöajan pidentäminen puolella tunnilla ilman korvausta. Sisäinen devalvaatio iskisi kuin märkä rätti kulutustaan panttaaviin suomalaisin. Yhtenä selityksenä suomalaistuotteiden riittämättömään kysyntään on pidetty Suomen kehnoa tuottavuutta. Suomen viennin suhde bruttokansantuotteeseen oli 42 prosenttia vuonna 2024. Viimeksi sisäisen devalvaation tarvetta pohti elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennen joulua julkaisemassaan muistiossa. Työntekijäpuolella sisäisestä devalvaatiosta ei ymmärrettävistä syistä innostuta. Monen vuoden palkkakehityksen liki nollaantuminen olisi myrkkyä tässä tilanteessa. Devalvaation asemasta onkin usein esitetty vaikutuksiltaan osin samalla tavalla toimivaa sisäistä devalvaatiota, joka voisi parantaa Suomen kustannuskilpailukykyä ja piristää vientiä. Nyt monen selvityksen, muun muassa OECD:n, mukaan Suomen kustannuskilpailu kyky on jo noussut EUajan ennätystasolle (grafiikka sivulla 13). Niissä valuutan arvon tarkoituksellinen heikentäminen laski vientituotteiden hintoja, mutta vastaavasti teki tuontituotteista kalliimpia. Kiky-vuonna 2016 Suomen kansainvälinen kilpailukyky oli romahtanut muun muassa Nokian vaikeuksien takia
Suomen kustannuskilpai lukyky on hyvä suhteessa euroalueeseen – parempi kuin kertaakaan sitten Nokian huippuvuosien. Vakinainen työ Hallitus esittää, että työsuhteen määräaikaisuudelle ei enää tarvita perusteluja. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Kansainvälinen valuuttarahasto Lähde: Valtioneuvosto Suomen nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa muihin EU-15 maihin, 2020=100 Elinkeinoelämän tuotantokapeikot lokakuussa 2025 Ki lp ai lu ky ky pa ra nt uu 2005 2010 2015 2020 2025 60 50 40 30 20 10 1995 2000 2005 2010 2015 2020 98 100 102 104 106 108 110 112 114 20 25 20 26 20 27 Teollisuus, rakentaminen ja palvelut, osuus vastanneista, % Ammattityövoiman puute Riittämätön kysyntä Kapasiteetti tai raakaaineet Rahoitusvaikeudet Muu este Korona Nokia Vuonna 2025 keskituloisen palkan ostovoima on yli kaksi prosenttia matalampi kuin 2020. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Kysynnän puute torppaa kasvun Suomessa kustannuskilpailu kyky on jo noussut EUajan ennätystasolle – kiitos heikon palkkakehityksen. SIXTEN KORKMAN HELSINGIN SANOMISSA de_29012026_13.indd 13 de_29012026_13.indd 13 20.1.2026 13.24 20.1.2026 13.24. Tämä on saavutettu etenkin palkkamaltilla ja työnantajan sivukuluja alentamalla. Suoma laisyritysten mukaan suurin toiminnan jarru on tällä hetkellä kysynnän puute. Valtiot eivät ole luopuneet vetooikeudesta ulkoja turvallisuuspolitiikassa. Siksi EU on taloudellinen jättiläinen mutta poliittinen kääpiö ja sotilaallinen mato. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Ku va t iS to ck / Lä hd e: O EC D , Et la Sopeutus Suomen pitää sopeuttaa julkista taloutta vuosittain puolen prosentin verrran bkt:sta
Jos vaikka selviäisi, mikä vika aiheutti jumin. Hän katsoo tarkkaan, kun kone neuloo uutta sukkaa. Jälkimmäinen on paluumuuttaja – se siirtänyt tuotantonsa Latviasta Orivedelle. Sukkatehtaita täällä on joitakin, kuten pirkanmaalaiset Sidoste ja Jar-X. Hän vaihtaa lankalaatuja, jatkaa lankoja ja tarkistaa koneista valmistuvia sukkia. Ne kulkevat prässin läpi ja tulevat liukuhihnalle sileinä, valmiina pakattavaksi. Insinöörinä Kapasta ei kiinnostuksen puute vaivaa. – No nyt meni oikein! Aina, kun jää tutkimaan, niin silloin kaikki menee hyvin, mutta heti, kun selkänsä kääntää…, Kapanen nauraa. Töiden karkaamista maailmalle ei tarvitse pelätä. Kapanen työskenteli aiemmin kutomossa ja saumaamossa Valmetin tehtaalla, jossa valmistettiin paperikoneen viiroja. Teksti ja kuvat Anna-Liisa Blomberg SUKANKULUTTAJILLE S ukkakoneiden rivissä yhdessä palaa oranssi valo ja laitosmies Iisa Kapanen suuntaa sen luo. Tärkeintä onkin olla kiinnostunut koneista, Kapanen sanoo. de_29012026_14.indd 14 de_29012026_14.indd 14 20.1.2026 7.47 20.1.2026 7.47. Se on ihan peruskivi, toimitusjohtaja Jussi Koskinen sanoo. Muotoilija Tanja Virtanen laittaa Tanskan armeijan sukkia lesteille. Kapanen putsaa epäonnisen sukan jäänteet koneesta ja käynnistää sen uudestaan. Työ vaatii teknillistä osaamista ja kykyä hahmottaa, miten kone toimii. 14 Demokraatti ILMIÖ Sukkamestarit lämmittää varpaita Tanskasta Taiwaniin. Tekstiiliteollisuutta on valunut ulkomaille, eikä kotimainen brändi ole tae siitä, että tuote olisi valmistettu Suomessa. Ai että, kun tulee hyvä fiilis, kun siinä onnistuu! Varsinkin, jos samalla oppii siitä – keksii, miten joku toimii. Meillä koko homman perusta on, että teemme sukat Suomessa ja omassa tehtaassa. Sukkamestareiden tehtaalta Ylöjärveltä löytyi Kapaselle töitä keväällä 2023. – Parasta on vikojen korjaaminen. Melkein valmis musta sukka on jäänyt jumiin laitteeseen, se on saksittava irti. Olen kuitenkin vielä aika uusi näiden koneiden parissa. – Ei meillä ole sellaisia ajatuksia ollenkaan. Tuotanto siirrettiin Portugaliin, eikä Kapanen seurannut perässä. Kapasen työhön kuuluu sukkakoneiden käyttöä ja korjaamista
Tekstiilien ja vaatteiden valmis tuksen ja valmistuttamisen toimialojen liikevaihto on Suomessa yli 1,2 miljardia euroa. Suomeen tuodaan 2,5 miljardin euron arvosta vaatteita ja tekstiilejä. Lähde: Suomen Tekstiili & Muoti ry (2024) de_29012026_14.indd 15 de_29012026_14.indd 15 20.1.2026 7.47 20.1.2026 7.47. Tekstiilija vaateala työllistää Suomessa 4 550 henkilöä. Alan viennin arvo on yhteensä 748 miljoonaa euroa. 15 Demokraatti SUKANISO BISNES Suomalaiset käyttivät rahaa vaatteisiin yhteensä 4,2 miljardia euroa
Halvimman hintakategorian tuotteita ei Suomessa pysty kannattavasti valmistamaan – emme voi kilpailla halpatuontia vastaan, eikä se tietysti ole ajatuskaan. Sukkia lähtee moniin maihin, kuten Saksaan ja Tanskaan. Isänpäivä ja joulu pehmeine paketteineen lisäävät loppuvuoden työmäärää. Pohjoismaat ovat iso vientialue. Myös valikoima on elänyt, aiemmin valmistettiin myös ”perussukkaa”, nykyään vaativampia erikoissukkia eri käyttötarkoituksiin. – Matkan varrella olemme profiloituneet uudestaan käytännön syistä. Koskinen aloitti talossa myyntiedustajana vuonna 1997 ja kiersi ympäri MEILLÄ KOKO HOMMAN PERUSTA ON, ETTÄ TEEMME SUKAT SUOMESSA JA OMASSA TEHTAASSA. On totuttu, että se pyörii toisinpäin, että sieltä tulee halpoja sukkia tänne. Sukkamestarien kuviolliset sukat saavat inspiraationsa suomalaisesta luonnosta – kasveista, eläimistä ja maanläheisistä väreistä. Enää se ei ole pelkästään sitä mustaa sukkaa, vaan nyt uskalletaan käyttää enemmän värejä ja kuoseja, toimitusjohtaja Jussi Koskinen kuvailee. Toiset mallit ovat työläämpiä kuin toiset. – On vähän eksoottisempiakin vientimaita – kuten Kiina ja Taiwan – mihin ei ajattelisi, että sukkia viedään. Tuotantomäärä riippuu siitä, millaisia sukkia neulotaan. Valmiit sukat tippuvat sukkakoneesta kekoon koneen viereen. Jussi Koskinen on ollut toimitusjohtajana vuodesta 2007, jolloin tehtaan perustajajäsenet jättäytyivät toiminnasta pois ja uudet omistajat ottivat vetovastuun. Nyt painotus on urheiluun ja ulkoiluun sekä pukeutumiseen keskittyneissä erikoistavaraliikkeissä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ SUKKAMESTARIT TYÖLLISTÄÄ 41 ihmistä ja tehtaalta pukkaa sukkaa 7 000– 8 000 paria vuorokaudessa, enimmillään pari miljoonaa sukkaparia vuodessa. de_29012026_14.indd 16 de_29012026_14.indd 16 20.1.2026 7.47 20.1.2026 7.47. Millaista sukkakansaa suomalaiset ovat. Sukkamestarit perustettiin vuonna 1996. Joulukuussa Demokraatin vierailun aikaan elettiin vuoden kiireisintä aikaa. maata tekemässä tuotteita tutuksi jälleenmyyjille. Neuloja Suvi Pyyvaara pujottaa kumilangan sukkakoneen kumilankamoottoriin, joka syöttää langan oikealla kireydellä sukkaan. Sesonki starttaa syksyllä, kun kelit viilenevät. Sukkamestarit on vuosien mittaan kasvattanut vientiään. – Kyllä siinä selkeää muutosta on tapahtunut. Sukkamestarit perustettiin vuonna 1996. Tuotanto pyörii kolmessa vuorossa arkipäivisin. Aluksi sukkia oli pääosin päivittäistavarakaupoissa, nykyisin niitä on marketeissa valikoidusti
SUKKAMESTARIT KILPAILEE Koskisen mukaan ”samoista sukankuluttajista” isojen urheiluun ja ulkoiluun keskittyneiden kansainvälisten brändien kanssa. – Jos nuoria haluaa houkutella töihin ja sanoo, että meillä olisi laitosmiehen paikka auki, niin kyllä he kääntyvät portilla. Laaduntarkastuksessa neulomo on ensimmäinen piste. Kaikki sukkamallit roikkuvat koneiden vieressä, jotta voi tarvittaessa tarkistaa, miltä sukan kuuluu näyttää. Jos sukassa on vikaa, etsitään keosta muut vialliset yksilöt. de_29012026_14.indd 17 de_29012026_14.indd 17 20.1.2026 7.47 20.1.2026 7.47. Kun valikoimissa on montaa sukkaa ja kuviota, ei kaikkia voi muistaa. Sitten korjataan koneesta ongelma, joka on vian aiheuttanut. Heillä ei ole mitään käryä siitä, että mitä laitosmies tekee – että joutuuko tässä johonkin laitokseen. Neuloja Suvi Pyyvaara nappaa keosta sukan ja sujauttaa sen käteensä, levittää sitä sormillaan ja tarkistaa, että kärjen kavennukset ovat kunnossa. – Kun ostetaan huippukengät – vaikka vaelluskengät tai hiihtomonot – pitää valita käyttöön suunniteltu sukka myös. – Yli 80 prosenttia meillä valmistetuista sukista on merinovillaa. Viimeksi, kun rekrytoitiin, haettiin sukkakoneiden mestaria. Se toki näkyy hinnassakin. Ne ovat vielä ryppyiset. – Viimeistyksessä sukat viedään lestille ja laitetaan pakettiin. Siksi ei voi ajatella, että ostetaan äkkiä lisää koneita, palkataan ihmisiä töihin ja nostetaan kapasiteettia. Laadukasta sukkaa arvostetaan ja siltä odotetaan parempia ominaisuuksia. Sitten katsotaan saumat, kuvio, kantapään kavennus ja varsi. Sukkaparin hinnalla saa monta paria halvimpia tuontisukkia. Kengästäkään ei saa kaikkia ominaiTEHTAALLA MENEE hyvin – tilauskirjat ovat olleet täynnä ja vuonna 2025 tahkottiin noin 30 prosentin kasvu. Koska tekstiiliala supistuu ja samalla sen koulutus on vähentynyt, on yhtenä Sukkamestareiden pulmana ammattityövoiman puute erityisesti neulomossa. Koskinen kertoo, että esimerkiksi laitosmiehiä töihin hakiessa pitää nykypäivänä hieman miettiä ilmoituksen sanamuotoja. Ulkomailta tulee markkinoille halpoja puuvillasukkia riittävästi, joten suomalaisittain kannattaa kilpailla laadulla, Jussi Koskinen sanoo. Sama operaatio toistuu nurjalta puolelta. – Me itse koulutamme, mutta se on useamman vuoden juttu, että olet työssä erittäin pätevöitynyt. On arkisukkia nilkkasukista polvisukkiin, teknisiä monikerrossukkia hiihtoon, juoksuun ja vaellukseen ja jääkiekkoilijoiden viiltosuojasukkiakin. Halpatuonti ei oikeastaan koskaan ole merinoa, vaan lähes aina puuvillaa. 17 Demokraatti Sukkakoneesta kekoon koneen viereen pullahtaneet sukat näyttävät jotenkin surullisilta. Jos tässä on mennyt jotakin ohi, niin viimeistään siellä huomataan, Pyyvaara kertoo. Se ei käy sillä lailla, Koskinen sanoo
18 Demokraatti D-ILMIÖ suuksia hyödynnettyä, jos on vääränlainen sukka. – Kun se nousi mediaan, niin seuraavana aamuna kaikki asiakkaat kysyivät, että minkälaista teidän villanne on. Muotoilija Tanja Virtasen työhön viimeistyksessä kuuluu myös etikettien ompelu sukkiin. – Uruguayssa tuottaminen on ajateltu hyvin vastuullisesti. EMME VOI KILPAILLA HALPATUONTIA VASTAAN, EIKÄ SE TIETYSTI OLE AJATUSKAAN. Koko ketju on esitelty verkossa. Uruguayssa ei myöskään ole ongelmaa lihakärpästen kanssa, joten villa on luontaisestikin mulesointivapaata. Se helpottaa elämän suunnittelemista. Mulesointi tai mulesing on menetelmä, jonka on tarkoitus suojata lammasta lihakärpäsen aiheuttamilta tulehduksilta. Onneksi se oli jo silloin ”mulesing free”. Mulesointia pidetään epäeettisenä. Toimenpiteessä karitsan peräaukon ympäriltä leikataan pois ihoa. – Toistaiseksi ei ole tullut päivää, että olisi ärsyttänyt lähteä töihin. Pyyvaara pitää siitä, että katkeavassa kolmivuorossa rytmi on selkeä: viikko kerrallaan aamua, päivää ja yötä. Meillä on ihan supervuoro, meillä kaikilla on samanlainen työote. Vastuullisuuskin on kuluttajille koko ajan tärkeämpää. Hän on ollut Sukkamestareilla töissä keväästä 2022. Kolmivuoro sopii molemmille, joskin Kapaselle aikaiset aamut ovat hieman vaikeita. Hän tuli taloon neulojaksi ja pian hänet ylennettiin laitosmieheksi. Vesitalous, eläinten ja ihmisten hyvinvointi on viety todella pitkälle. Työnantajan kanssa yhteistyö pelaa Kapasen mielestä hyvin. Syntyy arpikudos, johon kärpänen ei muni. Hän tuumi, josko lisäisi vastuitaan pääluottamusmieheksi pyrkimällä. de_29012026_14.indd 18 de_29012026_14.indd 18 20.1.2026 7.47 20.1.2026 7.47. Aikaisemmin röntgenhoitajana työskennellyt Pyyvaara joutui vaihtamaan alaa melko pian valmistumisensa jälkeen, kun hän loukkaantui töissä. Homma on ollut rentoa, ongelmia ei ole juuri ollut. Suvi Pyyvaara ja Iisa Kapanen työskentelevät samassa vuorossa. – Ajattelin, että olen vähän ilkeä, kun menin haastamaan pitkäaikaisen pääluottamusmiehen. Iisa Kapanen haluaa kehittyä työssään ja ottaa enemmän vastuuta – kokeilla, kuinka hän siinä pärjää. Merinoa saisi varmasti halvemmallakin, mutta meille se on myös kilpailutekijä, koska asiakkaillemme vastuullisuus on korostetun tärkeä asia. – Lääkäri sanoi, että vaihtoehtoina on vaihtaa alaa tai vaihtaa selkä, niin vaihdoin alaa. Koskinen muistaa, kun joitakin vuosia sitten merinolampaiden mulesointi nousi otsikoihin. Mutta toisaalta mietin, että koetan mieluummin ängetä tähän pestiin nyt, kun hän on vielä talossa, enkä vasta sitten, kun hän on eläkkeellä, enkä voi enää pyytää häneltä apua. Olemme ylpeitä, että voimme olla tällaisessa mukana. Tykkään, että työtä ja päätöksiä saa tehdä itsenäisesti, mutta toisaalta työkaverit ovat tukena tarvittaessa, Pyyvaara kertoo. NEULOMOSSA TYÖVUOROSSA on aina yksi neuloja ja kaksi laitosmiestä. Viikonloput ovat aina vapaana. Mitä nyt joskus jollain on tullut kysymyksiä palkanlisistä, kuten milloin palvelusvuosilisä napsahtaa. KAPANEN ON toiminut pääluottamusmiehenä viime vuoden alusta. Sukkamestarit käyttää Nativa-sertifioitua merinovillaa, jonka koko tuotantoketju on läpinäkyvä La Magdalenan lammasfarmilta Uruguaysta eurooppalaisen lankatehtaan kautta ja aina Ylöjärvelle saakka
Kapanen on irtisanonut yhden paikallisen työaikaan liittyvän sopimuksen ja siitä neuvotellaan työnantajan kanssa. – Minulla hartioiden ja lavan seudut tulevat kipeäksi, kun työasennot ovat välillä erikoisia. – Se oli meille iso juttu. Kyseessä on kirjaus, joka on paikallisessa sopimuksessa huonommin kuin työehtosopimuksessa. Sukat ovat lähdössä Ylöjärveltä tanskalaisten sotilaiden varpaita lämmittämään. Sen lopputulos ei ollut vielä selvillä tämän lehden lähtiessä painoon. Suvi Pyyvaara on tehtaan työsuojeluvaltuutettu, nyt käynnistyi jo toinen kaksivuotiskausi. Koskisen mukaan kilpailutus oli siitä poikkeuksellinen, että siinä painotettiin erityisesti laatua. Sukkakone on syönyt sukanvarteen reiän. Työpäivän aikana Virtasen käsien kautta kulkee noin 600–900 sukkaparia. Muotoilija Tanja Virtanen sujauttelee tummanharmaita muhkeita sukkia lesteille. Koko päivää ei tarvitse käsitellä samannäköisiä sukkia, vaan useimmiten laji vaihtuu. Työkaverit ovat kivoja, ilmapiiri on hyvä ja työnantaja reilu – joustoa tarvittaessa löytyy. Silloin kaikki myös tarjoavat sitä samaa, jolloin kilpailutuksessa merkitsee helposti vain hinta. de_29012026_14.indd 19 de_29012026_14.indd 19 20.1.2026 7.47 20.1.2026 7.47. Ajattelen, että se on palkan lisä, Pyyvaara sanoo. Yritys osallistui Suomen Puolustusvoimien hankintakilpailutukseen viimeksi viime vuoden lopulla. Viimeistyksessä töitä tehdään kahdessa vuorossa. Työntekijät haluaisivat sen tessin mukaiseksi. Saimme korkeimmat laatupisteet ja meidät valittiin, vaikka olimme kilpailutuksen toiseksi kallein, Koskinen kertoo. Se on pitkä neljän vuoden sopimus ja toimii meille hyvänä referenssinä, kun osallistumme muihin vastaaviin kilpailutuksiin, toimitusjohtaja Jussi Koskinen sanoo. Osa lankatelineistä on korkealla ja kun itselle ei ole pituutta kauheasti siunaantunut, niin saa kurotella, Kapanen kertoo. Kaksikko kiittelee, että työterveyshuolto on kattava ja muitakin etuja hyvinvoinnin edistämiseksi saa. Nyt kilpailutukseen sai tarjota niin hyvää sukkaa, kun tehdas pystyy tuottamaan. Sukat tulevat prässistä liukuhihnaa pitkin pöydälle, jossa Virtanen käy sukat läpi ja erottelee joukosta kakkoslaadun sukat. 19 Demokraatti – Loppiainen osui tiistaille, niin siitä sovittiin, että ollaan mieluummin maanantai vapaalla, hän kertoo. – Viimeistelen täällä sukat, jotka tulevat neulomosta. – Työssä parasta on, että saa tehdä itsekseen ja omaan tahtiin. Laitosmies Iisa Kapanen tarkkailee koneen toimintaa selvittääkseen, miksi näin on käynyt. Virtanen on työskennellyt Sukkamestareilla kolme ja puoli vuotta ja kertoo viihtyneensä. Viisi kertaa vuodessa voi käydä fysioterapeutilla ja työnantaja korvaa puolet liikuntaja hierontakuluista, yhteensä 800 euroa vuodessa. Hän taittelee sukkaparin ja ompelee siihen etiketin. Tässä viimeistyksessä on kolme vaihetta, niin voin vaihdella niiden välillä omaan tahtiin. Sukat tulevat tänne säkeissä ja laitan ne lesteille. – Kyllä minä olen ne kaikki käyttänyt. Siellä liikkeet ovat toisteisia ja kuormitusta tulee enemmän, Pyyvaara kertoo. – Usein kilpailutuksissa hankkija lähettää tarkat speksit, millaista tuotetta halutaan. Sukat menevät prässin läpi, jossa ne silittyvät, Virtanen selostaa. VIRTASEN LESTILLE sujauttamien tummanharmaiden sukkien varressa komeilee Tanskan lippu. Tuotanto jakautuu kahteen osaan – neulomoon ja viimeistykseen, jossa sukat viimeistellään ja pakataan. – Ihan ystävällisesti asiasta on pystytty kommunikoimaan, Kapanen kertoo. Sukkamestareilla toivotaan, että kilpailutuksen voitto poikisi tilauksia myös muiden Nato-maiden puolustusvoimilta. Nyt sukkapari on valmis asiakkaalle lähetettäväksi. Suomen armeijallekin Sukkamestarit on toimittanut vuosien saatossa yli miljoona paria sukkia. Kilpailutukseen tehtiin testierä sukkia, joita sotilaat käyttivät päivittäisessä palveluksessa ja antoivat niistä arvionsa. JALANMUOTOISET LITTANAT metallilestit pyörivät koneesta sisään ja ulos kuin karusellissa. Sukkamestarit voitti viime vuoden alussa Tanskan armeijan kilpailutuksen ja 4–10 miljoonan euron arvoinen kauppa lyötiin lukkoon helmikuussa. Tehtaalla ergonomia on ykkösmurhe
Hallitus oli kaatua jo tähän päätökseen viime vuonna, kun hallituksen nuoret kansanedustajat sanoivat tämän tarkoittavan korkeampia eläkemaksuja nuoremmille ikäluokille tulevaisuudessa ja kieltäytyivät äänestämästä lain puolesta liittopäivillä. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. Vapaaehtoinen yksityinen eläke on taas niin kallis, että vain harva on siihen liittynyt. SAKSAN TYÖTTÖMYYSLUVUT ovat työvoimatoimistojen mukaan merkittävästi Suomea alemmat, 6,3 prosenttia. Saksan hallitus puhuu ensisijaisesti siitä, että uudella verovähennyksellä yritetään lievittää ammattitaitoisen työvoiman pulaa. Samalla osaajat vanhenevat. – Erityisesti Itä-Saksassa yli 80 prosenttia ihmisistä saa vain lakisääteistä eläkettä, Haupt kertoo. SAKSASSA EI OLE ONGELMAA ELÄKEONGELMAN YMMÄRTÄMISESSÄ, VAAN SEN TOTEUTTAMISESSA. Meillä ei ole poliittista tahtoa ratkaista eläkeongelmaa hyvin. SAKSASSA ELÄKEJÄRJESTELMÄN korjauksilla on kiire, sillä lakisääteisessä eläkejärjestelmässä mitään ei ole rahastoitu, vaikka väki vanhenee. 20 Demokraatti Valittujen veroporkkana POLITIIKKA JA YHTEISKUNTA Saksa antaa eläkeläisten tienata 2 000 euroa kuussa verovapaasti. Hallitus halusi työvoimaa yritysten käyttöön vauhdilla, ja siksi uusi verovähennyskin runnottiin läpi valuvikoineen niin nopeasti, että hallitus joutuu nyt oikeuteen tiettyjen ammattiryhmien syrjinnästä uudistuksessa. Viime vuonna Saksassa kävi töissä noin 46 miljoonaa palkansaajaa. On hankala löytää ratkaisuja, jotka olisivat helposti toteutettavissa. Eläkkeelle päässeet voivat nyt tienata kuussa 2 000 euroa maksamatta veroja. Tosin etu koskee vain käytännössä työsuhteessa olevia, eli esimerkiksi yrittäjinä toimivat lääkärit ja lakimiehet on jätetty edun ulkopuolelle. Eläkekysymyksiin erikoistunut Marlene Haupt, taloustieteen ja sosiaalipolitiikan professori Münchenin ammattikorkeakoulusta, ei pidä uudistusta edes varsinaisesti eläkejärjestelmän kestävyyteen liittyvänä. Hallitus on nimittänyt Saksassa komission, jonka pitäisi esittää tämän vuoden aikana eläkejärjestelmän uudistamista. Hallitus odottaa 170 000 eläkeläisen hyödyntävän uutta vähennystä tehdäkseen palkkatöitä, ja tätäkin arviota Haupt pitää yläkanttiin tehtynä. Manpower-ryhmän kyselyn mukaan 86 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista löytää osaavaa työvoimaa, mikä on maailman huipputasoa. Teksti Visa Noronen / Kuva iStock S aksa pyrkii pitämään eläkeläiset töissä uudella mehevällä veroporkkanalla. Esillä on muun muassa eläkeiän nosto jopa 70 vuoteen, varhaiseläkkeen ehtojen kiristäminen, yksityisen eläkesäästämisen edistäminen ja se, pitäisikö eläkkeiden kasvu sitoa jatkossa enemmän inflaatioon vai palkkakehitykseen. Sen lisäksi, että esimerkiksi yrittäjät jäävät uudistuksen ulkopuolelle, uutta verovähennystä pidetään epäoikeudenmukaisena niitä kohtaan, joilla ei ole mahdollisuutta jatkaa työssäkäyntiä esimerkiksi työn raskauden takia. Uudistuksen vaikutuksen työvoiman tarjontaan oletetaan silti olevan varsin rajallinen. – En usko, että he löytävät mitään sellaisia vaihtoehtoja, mitä emme jo tiedä. Uudistuksen oikeudenmukaisuutta on kritisoitu usealta suunnalta. Sanon aina, että Saksassa ei ole ongelmaa eläkeongelman ymmärtämisessä, vaan sen toteuttamisessa. Haupt suhtautuu epäileväisesti siihen, että uusilla komission ehdotuksilla eläkepommi saataisiin helposti puretuksi. de_29012026_20.indd 20 de_29012026_20.indd 20 21.1.2026 10.32 21.1.2026 10.32. Jo ennalta hallitus on sopinut, että lakisääteiset eläkkeet tulevat olemaan jatkossakin 48 prosenttia keskimääräisestä nettotyöansiosta. Kaikesta ei neuvotella