sy ys ku ut a de_28092023_001.indd 1 de_28092023_001.indd 1 19.9.2023 9.24 19.9.2023 9.24. Jo 500 askelen lisäys kannattaa. Ratkaiseva ASKEL SPEDE Nerokas sketsinikkari EU Tyytyväinen EU-kansa TYÖTTÖMYYS Piperrystä ja byrokratiaa TEEMA: Kuolemaa pääsee kävellen karkuun. 28.9.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAL.VKO 2023-41 00 74 43 -2 31 7 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 23 / 28
Tra deka jä senedu t -20 % tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_28092023_002.indd 1 de_28092023_002.indd 1 15.9.2023 12.29 15.9.2023 12.29
3 Demokraatti 17 /2 3 40 32 14 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 28. Tilastojen takana lymyää työpotentiaali. Liian uniikki imitoitavaksi. KASVO KULTTUURI ILMIÖ de_28092023_03.indd 3 de_28092023_03.indd 3 20.9.2023 8.50 20.9.2023 8.50. SYYSKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI YKSIN TYÖTTÖMYYS SPEDE Yksinäisyyden lamauttava pandemia
Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o 14 40 SPEDE Elämä oli sketsi TYÖTTÖMYYS Reservi piilossa + TEEMA Liikkumattomuus 51 5 6 8 11 12 14 20 23 24 27 28 30 32 38 39 40 44 47 48 59 60 64 65 66 www.demokraatti.f i Digitaaliset apuvälineet ja tekoäly tekevät tehokkaammin ja nopeammin työnvälitystä kuin ihmiset. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 12.10. Meidän pitää antaa tekniikalle ja tekoälylle mahdollisuus. de_28092023_04.indd 4 de_28092023_04.indd 4 20.9.2023 10.50 20.9.2023 10.50. 17 /2 3 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Kaasu pohjaan Viikon kuva: Se vei koko käden Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Lotta Hamari D-analyysi: Hei me säästetään D-ilmiö: Työttömien piiloreservi Valtiosihteeri: Vallan varjoissa D-kolumni: Meri Valkama Oppi: Tulevaisuuden vaikuttajat Mepitshow: Eero Heinäluoma Kielikylvyssä: Sommarjobbare EU: Tyytyväinen EU-kansa Ohjaaja: Spede oli showmies Kuvataide: Betonia ja klassismia Kolumni: Jyrki Liikka Elokuvat: Napapiirin sankarit Puheenvuoro: Reijo Paananen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Mikael Jungner IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Niina Junttila Kolumni: Annu Lehtinen Kasvot peilissä: Johanna Laisaari Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6
Ja kuten liikenteessäkin, politiikassa kaahaamisen vahingot jäävät usein näiden syyttömien sivullisten maksettavaksi. Samalla järkevä tilannenopeus on valtaanpääsyn vauhdin hurmassa unohtunut. Perinteiset kuulemismenettelyiden ohjeet suosittelevat 6–8 viikon käyttämistä. Pahimmillaan hallitus on antanut satoja miljoonia euroja liikutteleville lakiuudistuksille lausuntoaikaa yhden arkiviikon verran. Hanke kuin hanke haluttiin ajaa läpi mieluummin viikoissa kuin kuukausissa mitaten. Vauhtisokeuden seurauksia voi vain arvailla. Lopulta joulun alla 2016 silloinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka parahti Helsingin Sanomien haastattelussa, miten Sipilän hallituksen hosuminen vaaransi hyvän lainvalmistelun periaatteet. Ikävä kyllä lainsäädännössä kiire tuottaa hutiloituja pykäliä ja turhia porsaanreikiä, joiden korjaamiseen kuluu enemmän aikaa kuin mitä alunperin lain kunnolla tekemiseen olisi mennyt. Sipilän menettelytavoissa näkyi kärsimättömän yrittäjän kädenjälki: hän oli tottunut ratkaisemaan asiat vauhdilla kuin formulakisoissa. TILANNE MUISTUTTAA viime vuosikymmenen puoliväliä, jolloin Juha Sipilän (kesk.) oikeistohallitus halusi purkaa sääntö-Suomea, uudistaa taksiliikennettä ja panna valtionyhtiöiden taseet tuottamaan. Lausuntokierroksia on toisinaan ohitettu kokonaankin. Orpon hallitus on perustellut kiirettään sillä, että se haluaa yhteiskunnan palveluiden rahoitusmuutokset ja työelämäuudistukset jo nyt tulevaan budjettiin. VALMISTELUAJAT OVAT tietysti vain ohjeellisia, eikä mutkien suoristelu ole hallitukselta kiellettyä. Tätä korjataan sitten jälkeenpäin, kun huomataan liian monen perheen henkilökohtaisen talouden suistuneen ojaan. K esän tyhjäkäyntijakson jälkeen Petteri Orpon (kok.) hallitus näyttää löytäneen sisäisen kaasupolkimensa, ja kiilanneen sen varmuuden vuoksi pohjaan. Lopulta yleensä perustuslakivaliokunta joutui siivoamaan esitykset eduskuntakuntoon. de_28092023_05.indd 5 de_28092023_05.indd 5 19.9.2023 12.45 19.9.2023 12.45. Liian usein Jonkka oli huomannut lakiesityksissä ristiriitoja perustuslain kanssa, mutta valtioneuvosto oli silti halunnut ne eteenpäin nuijittavakseen. Lakiesityksiä, budjettilinjauksia ja uusia leikkausehdotuksia lyödään pöytään hengästyttävällä vauhdilla, eivätkä virkamiehet tai ulkopuoliset asiantuntijat ehdi perehtyä niihin haluamallaan huolellisuudella. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Silmät kiinni, kaasu pohjaan Pääkirjoitus LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ KIIRE TUOTTAA HUTILOITUJA PYKÄLIÄ JA TURHIA PORSAANREIKIÄ. Monista sosiaaliturvan leikkauksista ja vastaavasti talouskasvukannustimista jää puuttumaan kunnollinen toimien yhteisvaikutusten ennakkoarviointi: mitä eri suuntiin vetävät ja työntävät voimat tekevät suomalaisten toimeentulolle
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , O dd A nd er se n de_28092023_06.indd 6 de_28092023_06.indd 6 20.9.2023 10.25 20.9.2023 10.25
7 Demokraatti ILMASTOTAISTO VIE KOKO KÄDEN. Ilmastoaktivistien mie lenosoituksissa on liima nykyään yleinen tehokeino. Berliinissä Letzte Genera tion (Viimeinen sukupolvi) liikkeen mielenosoituksen osallistuja liimasi kätensä katuun pysäyttääkseen liikenteen. de_28092023_06.indd 7 de_28092023_06.indd 7 20.9.2023 10.25 20.9.2023 10.25. Näppärät viran omaiset leikkaisivat palan katua siirtääkseen kyseisen aktivistin
-t ut ki m us Elämän ja kuoleman kysymys TYÖMARKKINAOSAPUOLET – työnantajat ja työntekijät – ovat jo pitkään toivoneet, että poliitikot pysyvät etäällä työmarkkinapöydistä. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Hallituksen varjo-oppositio V IIK O N LU KU 25 prosenttia. Suomen kansa on jostain kieroutuneesta syystä pitänyt kurjuutta lupaavista johtajista. Nämä merkitsevät muun muassa liittojen aseman heikkenemistä ja sitä kautta jäsenmäärän vähenemistä sekä työehtojen vähimmäistason laskua. Liitoilla on iso huoli myös omasta tulevaisuudestaan. MATIAS MÄKYNEN X:SSÄ Suomen sulkeminen on epäisänmaallista. Niin SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kuin Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ovat todenneet, että hallituksen valmistelemat asiat toteutuessaan tulevat seuraavaan työehtosopimuspöytään, jossa niille haetaan kompensaatiota. SAK ja sen jäsenliitot kertoivat viime viikolla järeistä vastatoimista, jos Orpon hallitus ajaa suunnittelemansa leikkaukset ja työelämän uudistukset läpi. Työntekijöille jaetaan huonoja kortteja. TIMO HARAKKA X:SSÄ Työuupumus lisääntyy Suomessa. Kuten Purra, joka käänsi kärkeä pienituloisiin kohdistuvista leikkauksista pohtimalla hyvätuloisten lapsilisien leikkausta – ohi hallitusohjelman. Hallituksen toimet nakertavat, osin louhivat, suoraan tai epäsuorasti liittojen toimintaedellytyksiä. Näin totesivat budjettiriihen alkaessa niin pääministeri Orpo kuin valtiovarainministeri Purrakin. Huoli on työttömien ja palkansaajien toimeentulosta. Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, laimentuvat vähitellen esimerkiksi yleissitovuus, luottamusmiesten asema ja valtakunnalliset työehtosopimukset. Kyseessä oli puhtaan populistinen veto, jonka Purra käänsi myöhemmin vain ”henkilökohtaiseksi ajatteluksi”. Suomalaistyöntekijöistä kuuluu työuupumuksen riskiryhmään noin Ty öt er ve ys la ito ks en M ite n Su om i vo i. Siitä huolimatta kannatuksesta huolestunut poliitikko pelaa myös oman puolueensa pussiin. TYÖELÄMÄ iStock de_28092023_08.indd 8 de_28092023_08.indd 8 20.9.2023 10.46 20.9.2023 10.46. Nyt hiljaa tyytyväisyydestä myhäilevät työnantajat voivat kuitenkin varautua työtaistelutoimien lisäksi myös aikaisempaa vaikeampiin neuvotteluihin. Nyt koko 3 kk sääntö uudelleen harkintaan ja budjettiriihessä päätöksiä, että edistämme työhön johtavaa maahanmuuttoa ja erityisosaajien tuloa sekä maassa pysymistä! LEENA PÖNTYNEN X:SSÄ Nuiva maahanmuuttolinja tulppaa Suomen tarvitsemien osaajien houkuttelun ja maahantulon. ”Leikataan, ja kohta vielä lisää”. Nyt työnantajapuoli on ollut hiljaa, kun hallitus panee koko työmarkkinapöydän pelimerkit uusiksi lakimuutoksilla
Työnantajien maksuosuudet palautetaan. Samaan aikaan leikkausten kanssa teitä patistellaan valmistumaan nopeammin ja nopeammin sekä hankkimaan työelämässä tarvittavaa kokemusta. Hallitus ei noudata sovittuja työelämän pelisääntöjä ja kiertää lakia, kommentoi puolestaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen. Kun hallitus haluaa nostaa työttömäksi jäämisen jälkeisten omavastuupäivien määrän seitsemään, niin tällä hetkellä Ruotsissa omavastuupäivien määrä on kuusi ja Tanskassa nolla. Hallitus teki verokuprun KOKOOMUS JULISTI ennen vaaleja, että verotus kevenee. Niin kevenee, nimittäin yrityksiltä. Teitä koetellaan. de_28092023_08.indd 9 de_28092023_08.indd 9 20.9.2023 10.46 20.9.2023 10.46. Tämä ei kuitenkaan koske työnantajia, vaikka molemmat maksavat sotu-maksuja. Kiristys toteutetaan ansiotuloverotuksen indeksitarkistusta pienentämällä. Orpon hallitus esitteli viime viikolla budjettinsa. Puolustakaa oikeuttanne oikeaan opiskeluun sekä toimeentuloanne, tulevaisuuttanne ja yhteistä solidaarisuutta. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari LISÄÄ VETTÄ LISÄÄ VETTÄ Jo riittää Ei riitä Hyvät opiskelijat, Tähtien sota -elokuvaa lainaten: olkoot voima kanssanne. Kyse on yhteensä 1,4 miljardista eurosta, joka tulee Työllisyysrahaston päätöksestä alentaa työttömyysvakuutusmaksuja puolet ja puolet työnantajilta ja työntekijöiltä. POLITIIKKA TYÖELÄMÄ Suomi irtoaa Pohjoismaista ORPON HALLITUS kuvaa työmarkkinoille suunnittelemiaan muutoksia, pääosin työnkekijää kurittavia, siirtymiseksi kohti pohjoismaista työmarkkinamallia. Sen mukaan hallitus kiristää ansiotuloverotusta niin, että kiristys vastaa työttömyysvakuutusmaksujen 0,2 prosentin alenemista. Hyvät opiskelijat, opiskeluaika ei saa olla näköalatonta ja loputonta kärvistelyä vaan hauskaa ja elämään valmentavaa. Työnantajien maksuosuudet palautetaan. – Palkansaajilta on kerätty maksuja työllisyysrahastoon. Hallituksen suunnittelema opintotuen indeksijäädytys ja asumistuen leikkaus vievät muutenkin pienistä tuloistanne vuositasolla jopa 1 000 euroa. Tämä siitä huolimatta, että ennen vaaleja poliitikot kilvan puhuivat koulutuksen ja opiskelijoiden leikkauksilta säästämisestä. Osoittakaa vaikka mieltä oikeuksienne puolesta – ennen kuin hallitus päättää rajoittaa teiltä sitäkin oikeutta kuten ammattiyhdistysliikkeeltä, kannustaa Demokraatin väki. Nyt lakisääteisiä kertyneen ylijäämän palautuksia viedään palkansaajilta veroilla pois. Hallitus haluaa Suomessa poistaa aikuiskoulutustuen, mutta Ruotsissa vastaava tuki otettiin käyttöön tänä vuonna. Sorsa-säätiön toiminnanjohtaja, veroasiantuntija Lauri Finér pitää päätöstä budjettiriihen suurimpana verouutisena. Vertailu esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan kertoo muuta. Käytännössä hallitus korottaa ansiotuloverotusta sen verran, että työttömyysvakuutusmaksun alenemista saadaan osa takaisin valtion talouteen. Meillä ansiopäivärahan taso on enintään 60 prosenttia palkasta, Ruotsissa 80 prosenttia ja Tanskassa 90 prosenttia palkasta. Kohta tölkitetty tonnikala ja valmisnuudelit voivat olla ylellisyyttä myös opiskelijoille. Tämä on haastava ja uuvuttava yhtälö, joku voisi sanoa jopa, että mahdoton. Hän ihmettelee, että kiristys koskee vain palkansaajia, vaikka sotu-maksut alenevat myös työnantajilla. Myös ansiopäiväraha on Suomessa verrokkeja niukempi
Ennemmin pitäisi pohtia vaikka eläkkeiden maksajien määrän vähenemistä, kun syntyvyys heikkenee. Kuinka monta lakia on Suomessa. Mikä on Petteri Orpon koirien rotu. Minä vuonna Perussuomalaiset-puolue perustettiin. Mitä tarkoittaa kreikankielinen huudahdus heureka. 7. de_28092023_10.indd 10 de_28092023_10.indd 10 20.9.2023 10.19 20.9.2023 10.19. 3. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP Isoveli valvoo oikeaa vaalitulosta. Mikä on Suomen pitkäikäisin televisiosarja. Kuka on SDP:n eduskuntaryhmän uusi puheenjohtaja. Oik eat vas tau kse t: 1) Piia Elo 2) Lag ott o Rom agn olo 3) yks iky ttä räi nen kam eli 4) 20 15 5) Sal atu t elä mät 6) ark kip iis pa Tap io Luo ma 7) 199 5 8) Tyt ti Tup pur ain en 9) ole n löy tän yt 10 ) noi n 3 80 MAAILMAN TILA • Eläkeuudistus Hallitus hamuaa sinunkin eläkettäsi H allitus toivoo työmarkkinajärjestöiltä jonkinlaista eläkeuudistusta. 8. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että eläkejärjestelmästä puristettaisiin rahaa kattamaan hallituksen kuuden miljardin säästötavoitetta. 2. 9. Kuka on tuore SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja. Hallitusohjelmassa puhutaan ”eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin vakauttamisesta” ja ”julkisen talouden kokonaisuuden merkittävästä vahvistamisesta”. Kirkollinen henkilö, mutta kuka. Etenkin, kun pääosa työeläkkeistä maksetaan työntekijöiden ja työnantajien lakisääteisillä eläkevakuutusmaksuilla. Todennäköisenä tavoitteena ovat säästöt, jotka osuvat eläke-etuuksiin. 4. Mikä on dromedaari. Minä vuonna Sanna Marin nousi eduskuntaan. Työeläkevakuuttajien edunvalvoja Telan näkemys on, että työeläkejärjestelmää ei pitäisi käyttää julkisen talouden tasapainottamiseen. 10. Isoveli valvoo oikeaa vaalitulosta. 10 VIS V 1. Tämä siitä huolimatta, että eläkkeet ovat perinteisesti kuuluneet kolmikantaisesti valmisteltaviin asioihin. 5. Alustavat arviot säästötarpeesta ovat vaihdelleet 1–2 miljardiin. 6. Tela on oikeas sa. Eläkejärjestelmän rukkaus säästöt silmissä kiiluen on lyhytnäköistä. Jos asian valmistelu etenee kuten esimerkiksi työmarkkinauudistuksissa, tulee hallituksen kädenjälki olemaan tässäkin uudistuksessa merkittävä
Erittäin kiireinen meno! Kansanedustajana aloitan tosi innostunein, odottavin ja avoimin mielin. He ovat ihan mielettömiä ammattilaisia, ja päiväkoti ja koulu ovat todella keskeisiä lapsen elämässä. Nyt alussa tietysti tutustuu paljon uusiin ihmisiin, ja työkulttuurin oppimisessa menee varmasti hetki. 11 Demokraatti de_28092023_11.indd 11 de_28092023_11.indd 11 19.9.2023 15.01 19.9.2023 15.01. Miksi. Myös erilaisia näkemyksiä pitää huomioida. Odotan, että pääsen vaikuttamaan asioihin ja tuomaan omia asiantuntijuusalueeni vahvuuksia yhteiseen hyvään. Ilveksellä on uskottu olevan myyttinen näkökyky, jolla se voisi nähdä epätoden läpi to tuuteen. Mikä meno, tuore kansanedustaja Lotta Hamari (sd.). Sitä pitäisi arvostaa enemmän ja suoda heille resurssit ja mahdollisuudet tehdä työtään hyvin. Päätökset tulisi perustaa aina parhaaseen saatavilla olevaan tutkittuun näyttöön. Isot asiat, joista päätöksiä tehdään, ovat harvoin sellaisia, joihin on olemassa vain yksi oikea ratkaisu. Perustelut olivat, että Ilves on hänen suosikkijoukkueensa ja ilveksiä asuu Suomessa. Miten arkesi muuttuu kansanedustajuuden myötä. Voimaeläimiäsi ovat ilves ja pupu. Kun en itse keksinyt, niin kysyin voimaeläintäni 5ja 7-vuotiailta pojiltani. Siitä kokemuksesta valtava arvostus kaikkia varhaiskasvatuksen ja esija perusopetuksen työntekijöitä kohtaan on noussut. Koen myös nöyryyttä ja kunnioitusta tätä tehtävää kohtaan. Millaisia odotuksia eduskuntatyöstä. Mitä eväitä tuot eduskuntaan tutkijana. Olen nyt ollut töissä Hoitotyön tutkimussäätiössä tutkijana ja uskon tuovani tutkimuksen ja terveysalan osaamista eduskuntaan. Arjen sumplimista tarvitaan enemmän – myös lähipiiriltä. Olen valmentaessa miettinyt, että kyllä politiikassakin selviää, jos näiden kanssa pärjää. Mitä viet tuliaisina Arkadianmäelle poikien jalkapallojoukkueen valmentamisesta. Ilves kyllä sopii, koska myytin kautta siitä saa linkin tieteeseen. Nuorempi sanoi, että olen pupuemo tai metsäjänis, koska ne ovat sopöjä. Vanhempi sanoi, että ilves. Sanna Marinin seuraaja eduskunnassa liputtaa puntaroivan päätöksenteon puolesta. 11 Demokraatti Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Nora Vilva Tutkitun tiedon lähettiläs ASIOIHIN ON HARVOIN OLEMASSA VAIN YKSI OIKEA RATKAISU. Kaikki ryhmänhallintamenetelmät ja -taidot on kyllä saanut ottaa käyttöön. Etätyömahdollisuudet vähän vähenevät, ja reissaamista Hämeenkyröstä Helsinkiin tulee enemmän kuin aikaisemmassa työssä on ollut. Sellaista pohtivaa ja argumentoivaa päätöksentekoa, jossa eri näkökulmia punniten löytyy jollei aina paras tai hyvä, niin ainakin vähiten huono ratkaisu
Nyt hymy on hyytynyt etenkin pienituloisilla. Vaikka äänestäjät muoti-ilmauksella sanottuna ostivat eduskuntavaalien alla kokoomuksen tarinan Suomen talouden kurjasta tilasta ja säästöjen tarpeesta, Orpon hallituksen leikkaukset todennäköisesti ovat yllättäneet monet hallituspuolueita äänestäneistä. Heistä noin 12 700 on lapsia. PIENITULOISTEN MÄÄRÄN, siis köyhyyden, kasvua todistaa myös sosiaalija terveysalan järjestöjen kattojärjestön Sosten tuore selvitys. Soste laskee, että pienituloisten määrä kasvaa ensi vuonna noin 40 000 henkilöllä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan nämä toimet vahvistaisivat työllisyyttä 22 700 hengellä. HALLITUS AJAA säästöesityksiään vauhdilla läpi. Sosten mukaan leikkausten vaikutukset kasautuvat samoille ihmisille ja samoille kotitalouksille. Syksyn mittaan on mielenkiintoista nähdä, kuinka ne etenevät perustuslakivaliokunnassa ja nähdäänkö nyt liki historiallinen perustuslakivaliokunnan politisoituminen. Vaikuttavuudeltaan merkittävien esitysten valmisteluun ja yhteisvaikutusarviointiin on poikkeuksellisen vähän aikaa. Esimerkiksi Sipilän hallituksen aikana osa hallituksen esityksistä kaatui juuri perustuslakivaliokunnassa, jota johti oppositiossa tuolloin ollut vasemmistoliiton Annika Lapintie. Indeksien jäädyttämistä perustellaan myös työllisyysvaikutuksilla. E ihän tässä näin pitänyt käydä. Demokraatti.fi:n haastattelussa Rautiainen totesi valiokunnan vetäneen mutkia suoriksi ja perustaneen lausuntonsa kaikkein lievimpään ja eniten muista poikkeavaan lausuntoon, vaikka tarjolla oli myös kolme kriittistä arviota. Pääasia että säästetään Hallituksen leikkaustoimien kampa on valikoiva. Pelkästään hallituksen suunnittelema indekseihin sidottujen etuuksien jäädyttäminen voi Helsingin Sanomien laskelmien mukaan leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa, työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, asumistukea ja opintotukea saavien ostovoimaa enemmän kuin Sipilän hallituksen aktiivimalli. Televisiossa esiintyneen kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon lausahdus ”budjetin läpikäymisestä tiheällä kammalla ja muun muassa kosteikkojen rakentamisen tukemisen lopettamisesta” herätti hilpeyttä. Tämä arvio perustuu sen ensimmäiseen, vammaispalvelulain lykkäämiseen liittyvään lausuntoon. Tätä vaikuttavuusarviota on moni talousasiantuntija pitänyt yliampuvana. Eduskuntavaalien alla kokoomus vältti puhumasta tarkemmin ikävämmistä säästökohteista. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Tällä kaudella perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja on kokoomuksesta. Valtiosääntöasiantuntija, sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen ei ole saanut nykyisen perustuslakivaliokunnan toiminnasta hyvää kuvaa. de_28092023_12.indd 12 de_28092023_12.indd 12 20.9.2023 9.23 20.9.2023 9.23. Hallituksen suunnittelemien etuusmenojen leikkauksien esitysluonnoksessa yhteisvaikutuksen arvioidaan kasvattavan pienituloisten määrää noin 41 600 henkilöllä. 12 Demokraatti Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. analyysi TÄTÄ VAIKUTTAVUUSARVIOTA MONI TALOUSASIANTUNTIJA PITÄÄ YLIAMPUVANA. Sen mukaan indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Soste ry Lähde: Pellervon taloustutkimus Arvostamme suomalaista työtä. viikon jälkeen Uusi malli 34. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Karmeaa jälkeä Hallituksen suunnittelemat sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat etenkin lapsikorotuksiin, ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, asumistukeen ja näiden kaikkien yhteisvaikutuksiin. 13 Demokraatti Pienituloisuus Pienituloisten määrä kasvaa Suomessa ensi vuonna noin 40 000 henkilöllä. viikon jälkeen Uusi malli 34. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: ST TK 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Nyt Nyt Uusi malli alussa Uusi malli alussa Uusi malli 8. viikon jälkeen Nettoansiot työttömyyden alussa yhden aikuisen ja yhden lapsen taloudessa, euroa Nettoansiot työttömyyden alussa yhden aikuisen taloudessa, euroa 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Asumistuki Ansiosidonnainen ! € € Yksin asuvan ja noin 3 000 euroa/kk ansaitsevan nettoansiot putoavat lähes 250 euroa, eli lähes 20 prosenttia. Työllisyys Suomen työllisyyden ennakoidaan laskevan ensi vuonna lähes 50 000 henkilöllä. de_28092023_13.indd 13 de_28092023_13.indd 13 20.9.2023 9.25 20.9.2023 9.25. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. viikon jälkeen Uusi malli 8
de_28092023_14.indd 14 de_28092023_14.indd 14 20.9.2023 9.31 20.9.2023 9.31. 14 Demokraatti ILMIÖ NÄKYMÄTÖN TYÖTTÖMYYS Suomen työttömissä, virallisissa ja tilastoilta piilossa olevissa, on valtava työvoimapotentiaali. Heidän saamisensa työmarkkinoille vaatii uutta ajattelua. SUOMESSA ON YLI PUOLI MILJOONAA TÄYSI-IKÄISTÄ AINAKIN OSIN TYÖKYKYISTÄ ILMAN TYÖTÄ
Suomessa oli viime heinäkuussa noin 278 700 työtöntä työnhakijaa (Työja elinkeinoministeriö TEM). Tämä on vasta osatotuus työttömyydestä. Heidän työmarkkinoille saamisensa ratkaisisi osin työvoimapulaa, vähentäisi valtion menoja ja toisi verotuloja. Jäljelle jäi yli 600 000 työikäistä. de_28092023_14.indd 15 de_28092023_14.indd 15 20.9.2023 9.31 20.9.2023 9.31. Tilastokeskuksen vuoden 2021 lopun lukujen perusteella oli Suomessa työikäisiä, 18–64-vuotiaita, noin 3,2 miljoonaa. Kun tästä luvusta perkaa pois muun muassa kokopäiväiset opiskelijat, eläkeläiset, TYÖTTÖMYYS MAKSOI VUONNA 2016 YHTEENSÄ NOIN 10,8 MILJARDIA EUROA. Isot rahasummat liikkuvat Suomen omissa työttömissä. 15 Demokraatti NÄKYMÄTÖN TYÖTTÖMYYS Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho T yöperäinen maahanmuutto on Suomen talouden kannalta pipertelyä. Heistä töissä oli 2,3 miljoonaa ja työttömänä 270 000
Tuolloin Suomessa 15–74-vuotiaiden työttömyysaste oli keskimäärin 8,8 pro senttia. Suorat ja epäsuorat työttömyyden kustannukset, vain työttömien työnhakijoiden osalta, olivat vuonna 2016 yhteensä 10,8 miljardia euroa. Verotulojen ja työttömyysvakuutusmaksujen menetys oli 4,1 miljardia. Työttömien arvioitu osuus toimeentulotuesta ja asumistuesta oli 1,1 miljardia. Tuoreita arvioita työttömyyden kustannuksista Suomessa ei ole tehty. 16 Demokraatti D-ILMIÖ työkyvyttömyyseläkeläiset ja varusmiehet, jäi vuonna 2021 Tilastokeskuksen tietojen mukaan edelleen noin 170 000 suomalaista, jotka eivät ole töissä tai työmarkkinoiden käytettävissä eli työnhakijoina. Suuntaa saa vuonna 2016 tehdystä selvityksestä Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle. x y de_28092023_14.indd 16 de_28092023_14.indd 16 20.9.2023 9.31 20.9.2023 9.31. Työttömyysturvan ja työvoimapalvelujen osuus näistä kustannuksista oli 5,6 miljardia euroa. TYÖVOIMAPALVELUIDEN MONINKERTAINEN TURHA BYROKRATIA PITÄÄ RÄJÄYTTÄÄ
Tilastokeskuksen mukaan sen vuoden heinäkuussa oli työttömiä 195 000 (15–74-vuotiaita) ja työvoiman ulkopuolella oli 1 307 000 15–74-vuo tiasta. Hänen laskelmansa perustuivat Tilastokeskuksen sekä työja elinkeinoministeriön lukuihin. – Toki kaikkien myös pitää kokea työnteon olevan taloudellisesti kannustavaa etenkin pidemmällä aikavälillä. Vaikutus tulisi muun muassa työllisyyden paranemisesta, työkyvyttömyyseläkkeiden ja tulonsiirtojen vähenemisestä sekä verotulojen kasvusta. Siksi yhteiskunnan palvelulupaus edellyttää, että kaikkien työikäisten ja -kykyisten pitäisi olla työmarkkinoiden käytössä ja kantamassa vastuuta yhteiskunnan tuloksesta, Pylkkänen sanoo. Rinne kuvaa työttömyyttä koskevia tuoreempia laskelmiaan eräänlaiseksi sormiharjoitelmaksi – todellisiin lukuihin perustuvaksi – joka näyttää, kuinka suhteellisen pienillä summilla voitaisiin työttömyydestä saada suuret säästöt. Heissä on paljon muun muassa työttömyyseläkeläisiä ja kymmeniä tuhansia ulosotossa olevia ylivelkaantuneita, joiden palkka menisi suurelta osin velkojen lyhentämiseen. Hän arvioi nykytilanteessa Suomessa olevan jopa yli puoli miljoonaa täysi-ikäistä ainakin osin työkykyistä ilman työtä. 17 Demokraatti Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen pitää Suomen työvoimareserviä valtavana. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole mahdollista valita onko työmarkkinoiden käytössä vai ei. SDP:n entinen kansanedustaja ja ministeri Antti Rinne teki viime keväänä laajat laskelmat pitkäaikaistyöttömyyden kuluista ja sen sulattamisen taloudellisista hyödyistä. Työttömyyskulujen selvitys oli osaltaan jatkoa hyvinvointiohjelmalle. Ohjelman mukaan jo alimman tulodesiilin ihmisten terveydentilan nostaminen toiseksi alimman tulodesiilin keskimääräiselle tasolle kohentaisi talouden tasapainoa noin kahdella miljardilla eurolla. Meillä on antelias hyvinvointivaltio, joka tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ilmaiseen koulutukseen ja joka hoitaa tarvittaessa lapset ja vanhukset. Rinne veti ennen eduskuntavaaleja työryhmää, joka teki hyvinvointiohjelman SDP:lle. Pylkkäsen mielestä kaikkien työikäisten, poislukien esimerkiksi opiskelijat ja varusmiehet, pitäisi olla työmarkkinoiden käytössä. SUOMESSA EI VOI OLLA OMA VALINTA, ELÄÄKÖ ENNEMMIN TOIMEENTULOTUELLA KUIN HAKEE TÖITÄ. TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN taustoista on tehty selvityksiä, mutta vähemmän niistä työttömistä, jotka eivät ole työnhakijana. de_28092023_14.indd 17 de_28092023_14.indd 17 20.9.2023 9.31 20.9.2023 9.31. Olemme olleet liian passiivisia. TYÖLLISYYSLUVUT OVAT hieman parantuneet edellä mainitusta vuodesta 2021. Vaikka on ollut nähtävissä, että työttömyys on rakenteellista eli työttömien ammattitaito ja osaaminen eivät vastaa avoimien työpaikkojen vaatimuksia, Elina Pylkkänen sanoo. – Mielestäni Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa ei voi olla oma valinta, elääkö työkykyisenä ennemmin toimeentulo tuella kuin hakee töitä. Työntekemisen pitäisi aina kartuttaa kukkaroa. – Suomi on jo pitkän aikaa joutunut luopumaan osasta talouskasvuaan, kun työttömyys on pysytellyt korkeana, vaikka työvoiman kysyntä on ennätyskorkeaa
Nyt edessä on muun muassa enemmän terveysja osaamishaasteita. de_28092023_14.indd 18 de_28092023_14.indd 18 20.9.2023 9.31 20.9.2023 9.31. Ja omien toimien vaikutus tulee vielä viiveellä ja näkyy vasta hyvän suhdannetilanteen aikana, Mika Maliranta sanoo. Rinne on omissa laskelmissaan käyttänyt tämän joukon kokona 145 000 ihmistä. – Olennaisin tekijä on, että talouden kasvu ottaa nyt välihappea. Viimeisimpien yrityskyselyjen mukaan työvoimapula on jonkin verran helpottanut. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Yksi hänen tekemänsä vertailu koskee 83 000 pitkäaikaistyötöntä, joille maksetaan vuodessa peruspäivärahaa yhteensä 796 miljoonaa euroa. Hän arvioi, että jopa noin 30 prosentilla työttömistä työllistyminen on epärealistista. Ja keppiä sekä porkkanaa. Ne ovat toki ratkaistavissa, mutta julkisen talouden kannalta tämä on kalliimpaa, nämä työpaikat vaativat enemmän julkista tukea kuin ensimmäiset 100 000 työllistä. Hän pitää hyvänä tilannetta, jossa työllisyyden taso pysyisi edes nykyisen kaltaisena lähiaikoina. Rinteen mielestä Suomessa pitäisi miettiä, kuinka perusturvasta voisi tehdä vastikkeellista. Kuukausiansio olisi 1 600 euroa. Hallituksen toimien kannalta ongelma on, että vaikutus tulee maailman talouden kehityksestä. Tämä on laskettu 10 euron tuntipalkalla ja 37,5 tunnin työviikolla. – Ensimmäinen 100 000 työllistä oli paljon helpompi saavuttaa kuin jäljellä olevat 100 000. – Tässä tarvittaisiin isoa asennemuutosta. Ainakin lyhyellä aikavälillä työllisyys riippuu enemmän kansainvälisistä suhdanteista kuin omista toimista. Siinä ovat mukana 15–24-vuotiaat ja sitä vanhemmat ikäluokat, mutta siitä on poistettu muun muassa opiskelijat ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat. Jos tuolle koko määrälle maksettaisiin esimerkiksi vain toimeentulotukea, olisi sen vuosikustannus 952 miljoonaa euroa. Samalla Rinne muistuttaa, että läheskään kaikki työttömät eivät ole enää työkykyisiä. Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta arvioikin epätodennäköiseksi, että työllisyys paranisi tällaisessa taloussuhdanteessa. Yhtenä syynä pidetään talouskehityksen hyytymistä. – Jos tämä joukko saataisiin työelämään, yhteiskunnan rahallinen nettohyöty olisi noin 1,2 miljardia euroa. Olen itse pohtinut, motivoisiko työntekoon esimerkiksi se, jos tilille tulevan rahan asemesta yhteiskunta järjestäisi nuoren asumisen ja ruokailun, Antti Rinne heittää. DIGITAALISET APUVÄLINEET JA TEKOÄLY TEKEVÄT TEHOKKAAMMIN JA NOPEAMMIN TYÖNVÄLITYSTÄ KUIN IHMISET. Jos tämä joukko saataisiin työelämään, se selviäisi ilman peruspäivärahaa ja maksaisi palkastaan veroja yhteiskunnalle 159 miljoonaa euroa. Samalla työvoimapula ja paine sote-palveluissa helpottaisi, Rinne laskee. Rinne arvioi, että nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien joukon perkaamisella ja heihin kohdistetuilla terveysja työllistävillä täsmätoimilla saataisiin kaikkien kulujenkin jälkeen vuositasolla miljardiluokan säästöt. Työllisyyden parantamisessa on jo helpommat tapaukset hoidettu. TALOUDEN HYYTYMINEN ja hallituksen tavoite 100 000 uudesta työllisestä on haastava yhdistelmä. Myös Rinne ihmettelee TEM:n Elina Pylkkäsen tavoin, kuinka suuri joukko suomalaisia on työmarkkinoiden ulkopuolella, siis ei töissä eikä myöskään työnhakijana
Vuosina 2017– 2018 tehty perustulokokeilu jäi hänen mielestään puolitiehen. Se on meidän tulevien vuosiemme ja vuosikymmeniemme tarve. Uusia työpaikkoja syntyy myös silloin kun tänne muuttaa lisää väkeä. Meidän pitää antaa tekniikalle ja tekoälylle mahdollisuus ja suurempi rooli. Hänen mielestään ei ole järkevää haastatella kaikkia työttömiä samalla kaavalla, kun tilanteet ovat erilaisia. 19 Demokraatti Maliranta ei kuitenkaan vielä näe merkittävää muutosta työvoimapulan helpottamisesta – etenkään asiantuntijatehtävissä. Kuntien menot alkoivat nopeasti pienentyä, kun ne miettivät, miten valtiolta saadulta könttäsummalla pystyttäisiin tekemään enemmän niukemmalla. de_28092023_14.indd 19 de_28092023_14.indd 19 20.9.2023 9.31 20.9.2023 9.31. MUTTA MILLÄ käytännön keinoilla työttömiä onnistutaan työllistämään. – Osatyökykyisten tietoihin pitäisi saada automaattisesti merkintä siitä, että he ovat oikeutettuja palkkatukeen. Maliranta on lähes kauhuissaan puheista, että talouden hyytyminen olisi syy tinkiä maahanmuuton tavoitteista. Turhaa byrokratiaa on ihan liikaa. Pylkkänen myös pohtii, ovatko harkinnanvaraiset etuudet vielä nykyaikaa. Hänen mielestään nyt ei saa sekoittaa pitkäjänteisiä asioita lyhyen aikavälin tavoitteilla. Mutta jos puhutaan osaajien työvoimapulasta, niin heillä se hellittää vähemmän kuin muilla työntekijäryhmillä. Pitää myös muistaa, että nämä eivät syö toisiltaan työpaikkoja, maahanmuutto ei heikennä Suomessa jo asuvan väestön työllisyystilannetta. Kyse ei ole lisärahaa SUOMI ON LUOPUNUT OSASTA TALOUSKASVUAAN, KUN TYÖTTÖMYYDEN ON ANNETTU KASVAA NÄIN PAHAKSI. Jos esimerkiksi listaisimme vuosia kestävien tutkintojen asemesta työttömän osaamista ja työntekijöitä hakevien yritysten osaamistarpeita, niin jo nyt nykytekniikka pystyisi saattamaan nämä yhteen. Sama tapahtui, kun kuntien valtionosuusjärjestelmässä siirryttiin könttäkorvauksiin, kriteerien mukaisiin korvauksiin kunnille valtiolta. Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerin Elina Pylkkäsen mielestä Suomessa pitäisi miettiä aktiivisten työmarkkinatoimien nykyistä tarkempaa kohdentamista. – Ihminen on rationaalinen, tämä on nähty monissa tutkimuksissa. Ne ovat usein turhia nopeasti työllistyville, joita suuri osa alkavista työttömyysjaksoista on. Pylkkänen uskoo myös uuteen tekniikkaan, kun kysyntää ja tarjontaa yritetään saada paremmin kohtaamaan. Turhia mutkia pitäisi karsia myös osatyökykyisten työllistämisessä. Hallituskaudesta toiseen on puhuttu työllisyyteen panostamisesta, kepistä ja porkkanasta sekä monista muista keinoista. Hänen mielestään nykyinen malli saattaa osaltaan johtaa esimerkiksi liian korkeisiin asumiskustannuksiin. Rajallinen työpaikkojen määrä on väärinkäsitys. Hän kyseenalaistaa mallin, jossa tuki on sitä korkeampi mitä suuremmat ovat menot. – Oma arvaukseni on, että työvoimapula helpottaa etenkin niillä aloilla, joilla työnantajilla ei ole halukkuutta maksaa pulan ratkaisemisesta. Jos tuki olisi könttäsumma, valitsisi ihminen todennäköisesti oman taloutensa kannalta järkevämmin asuinpaikkansa ja ottaisi elämässään ehkä enemmän vastuuta itselleen. Hänen mielestään perustuloon liittyvä negatiivinen tulovero olisi nykytekniikalla ja kansallisen tulorekisterin avulla aiempaa helpommin toteutettavissa. Pitäisi myös ottaa digitaaliset sovellukset täysin käyttöön ja antaa esimerkiksi tekoälyn yhdistää työnhakijoita ja työpaikkoja. – Digitaaliset apuvälineet ja tekoäly tekevät tehokkaammin ja nopeammin työnvälitystä kuin ihmiset. Pylkkänen myös kohdentaisi toimia aluksi eniten juuri suurimpiin kaupunkeihin, joissa on väkilukuun suhteutettuna eniten työttömiä, mutta myös vapaita työpaikkoja. Pylkkänen työskenteli TEM:ssä jo viime hallituskaudella, jolloin otettiin käyttöön muun muassa pohjoismainen työvoimapalvelumalli, jota varten palkattiin 1 000 uutta työntekijää TE-keskuksiin. Simulointimallien mukaan perustulomallissa kaikesta siitä mitä ansaitsee perustulon päälle, saa pitää noin puolet. Tämä helpottaisi työnantajien tilannetta ja vähentäisi turhaa viivettä, epävarmuutta sekä selvitystyötä. – Lähtökohtana pitäisi olla myös taloudellinen kannustin, eli että perustuloideassa kaikki pienetkin työkeikat kannattaa vastaanottaa ilman raportointivelvollisuuksia verottajalle ja Kelalle. vaativista hankkeista, vaan nykyisen toiminnan järkevöittämisestä. PYLKKÄNEN POHTISI vielä kertaalleen myös perustuloa, vaikka se jakaakin poliitikkojen näkemyksiä. Hän poistaisi työvoimapalveluiden moninkertaisen turhan byrokratian. – Maahanmuuton lisäämistä ei ole järkevä keskeyttää. – Muutenkin pitäisi purkaa työvoimaviranomaisten velvoitteita ja usein moninkertaista lainsäädäntöä. Pylkkänen pitää voimavarojen tuhlaamisena esimerkiksi kaikkien työttömien säännöllisiä haastatteluja
POLITIIKKA de_28092023_20.indd 20 de_28092023_20.indd 20 20.9.2023 9.55 20.9.2023 9.55. Puolustusministeriö jätti etukäteen kertomatta eduskunnalle vuonna 2016 Britannian kanssa solmitusta puolustuspoliittisesta puiteasiakirjasta. – Meidän pitää luoda uudessa Nato-Suomessa toimintatavat, missä eduskunta käy keskustelun siitä, millä tavalla eduskunta on tietoinen ja osallistuu myös pohjakeskusteluihin. – Nyt olemme uudessa tilanteessa, ja hyvä hallinto pitäisi rakentaa tähän muuttuneeseen tilanteeseen. TASAVALLAN PRESIDENTIN ja pääministeri Marinin välille syntyi viime kaudella jännitettä ulkopoliittisten lausuntojen antamisen aikatauluttamisesta. – Voisiko olla niin, että siinä missä hallituksen ministereillä ja pääministerillä on velvollisuus vastata valiokuntien kutsuun, sama koskisi presidenttiä, kun hän on menossa edustamaan Suomea Nato-kokoukseen, Haapajärvi ehdottaa. 2000-luvulla hälyä ovat herättäneet muun muassa syventynyt Nato-yhteistyö, joista ulkoministeriö kertoi ulkoasiainja puolustusvaliokunnille yli vuoden viiveellä. Näin kävi ainakin silloin, kun Marin ehti kommentoida venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin pidättämistä ennen Sauli Niinistön ulostuloa. Teksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs Kuva Valtioneuvoston kanslia P ääministeri Sanna Marinin (sd.) valtiosihteerinä toiminut Henrik Haapajärvi sanoo Suomen Nato-identiteetin rakentamista nykyisen hallituskauden yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi, joka kuuluu ensisijaisesti eduskunnalle. NYKYINEN TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö on saanut valiokunnilta kiitosta aktiivisesta yhteydenpidosta. Ainoastaan ministereillä on tiedonantovelvollisuus eduskunnan suuntaan, ja toisin kuin presidentin heidän tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Haapajärvi tähdentää, että hän ei kohdista kritiikkiä 2000-luvun presidenteille vaan haluaa edistää hyvää hallintoa. Haapajärvi kertoo pitävänsä hyvänä sosialidemokraattien pitkää linjaa, jossa ulkopoliittista vallankäyttöä on parlamentarisoitu. 20 Demokraatti Selviytyminen ei enää riitä Marinin ex-valtiosihteeri jakaisi valtiovarainministeriön ja väläyttää Nato-Suomessa presidentille tiedonantovelvollisuutta. Olennaista on, että valmistelu tapahtuu vahvan parlamentaarisen katteen alla, Haapajärvi sanoo. Ministeriöt tekevät kaiken valmistelun joka tapauksessa. Perustuslain mukaan poliittinen valmistelu kuuluu ministeriöille ja ulkoja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko yhteistoiminnassa valtioneuvostolle ja presidentille. – Ei ole oikeastaan väliä istuuko kerran vuodessa järjestettävässä Nato-huippukokouksessa presidentti vai pääministeri. Haapajärvi väläyttää sitä, että presidentille asetettaisiin tiedoksiantovelvollisuus eduskunnan valiokunnille. Hän muistuttaa, että suurin osa Naton päätöksistä on luonteeltaan taloudellisia samalla tavoin kuin muissakin kansainvälisissä järjestöissä. Haapajärven mukaan tiedonsaantia olisi syytä parantaa. – Kyse ei ole siitä, menettääkö joku valtaa vaan siitä, mikä on parlamentarismin rooli. – Eduskunta on ainoa suvereeni taho niitä päätöksiä tekemään. Haapajärvi pitää Naton ympärille uudel leen viriteltyjä lautaskiistoja epäolennaisina. Se ei voi mennä niin, että presidenttiehdokkailta kysytään hallitsijavakuutuksen kautta, että lupaatteko olla kiltisti ja olla ylittämättä rajoja, vaan eduskunnan pitää käydä se keskustelu. EDUSKUNNAN TIEDONSAANTIOIKEUS on yksi suomalaisen ulkoja turvallisuuspoliittisen keskustelun vakioaiheista. Niistä ei pidetä pöytäkirjaa. Haapajärven mukaan ulkoja turvallisuuspolitiikasta on tullut politiikan peruskauraa, että parlamentilla pitäisi olla siinä nykyistä suurempi rooli. Tapaamiset ovat kuitenkin olleet epämuodollisia