MIKÄ MENI PIELEEN. Olemme luoneet työtä Suomeen jo vuodesta 1917. de_28052026_001.indd 1 de_28052026_001.indd 1 19.5.2026 10.06 19.5.2026 10.06. Tradeka on 180 000 jäsenen omistajaosuuskunta. PAL.VKO 2026-25 00 74 43 -2 60 5 6 414880 074923 2 6 5 28.5.2026 / 7,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 5/ 26 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 26 / 28 . Tutustu ja liity jäseneksi → Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää. Yhdessä olemme enemmän. to uk ok uu ta NUORET Mainettaan parempia SDP Rajan väärä puoli TYÖELÄMÄ Oppimisen unohdus TEEMA: Yhä useammin raa’an väkivalta rikoksen tekijä on nuori – tai jopa lapsi
POLIITTINEN MAINOS: EU Rahoittaja: S&D-ryhmä Euroopan parlamentissa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi tradeka.fi de_28052026_002.indd 1 de_28052026_002.indd 1 12.5.2026 16.19 12.5.2026 16.19. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY www.demarinaiset.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.fi tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.fi Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Edustajasi Euroopassa. Maria GUZENINA Eero HEINÄLUOMA mariaguzenina.fi eeroheinaluoma.fi Tilaa meppien uutiskirjeet nettisivuilta ja pysy ajan tasalla EU-kuulumisissa
3 Demokraatti 5/ 26 34 22 20 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 28. TOUKOKUUTA 2026 / ILMESTYY KERRAN KUUSSA YHDYSVALLAT EK TUTKIJA Monin tavoin hyvä maa, mutta huonot johtajat. Työmarkkinauudistuksissa ei peruutella. KASVO POLITIIKKA POLITIIKKA de_28052026_03.indd 3 de_28052026_03.indd 3 15.5.2026 15.37 15.5.2026 15.37. Työelämää viedään osin väärään suuntaan
52 de_28052026_04.indd 4 de_28052026_04.indd 4 20.5.2026 9.43 20.5.2026 9.43. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 30 TAPIO BERGHOLM SDP:n jakolinjat TEEMA RIKOLLISUUS Miksi nuori tarttuu puukkoon ja pyssyyn. 42 MISSÄ KULJIMME KERRAN Suomenlinnan kesäteatteri SDP:ssä sisäinen oppositio usein syntyy yksittäisten näkemyserojen ympärille. 4 Demokraatti 5/ 26 Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri POLITIIKKA JA YHTEISKUNTA KULTTUURI 5 Pääkirjoitus: Valo talouden yössä 6 Ajankuva: AI on röntgenin kaveri 8 Pätkät: Meiltä ja muualta 11 Mikä meno?: Ulla Vanhatalo 14 D-ilmiö: Nuoret eivät ole pilalla 20 EK: Työelämässä ei peruutella 22 Amerikka: Ystävää ei jätetä 25 EU: Näpertelyä ja viherpesua 26 Ydinase: Puhetta asian vierestä 29 Mepitshow: Eero Heinäluoma 30 SDP: Leimakirves heiluu 33 Kielikylpy: Många associationer IHMINEN JA ELÄMÄ 34 D-kasvo: Hertta Vuorenmaa 40 Kolumni: Mikko Majander 41 Kasvot peilissä: Ilona Sorri 42 Teatteri: Helsinki, rakastettumme 45 Kirja: Tuomioja, omalla tiellä 46 Kuvataide: Yllättävä Nelimarkka 48 Elokuva: Hermoromahduksia 50 Kirjavisa: Unohtumaton ooppera 51 Kolumni: Jyrki Liikka 59 Mielipiteet 64 Ristikko 65 Ti ti tyy 66 Elämysten lähde: Nasima Razmyar www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari AD: Arja Jokiaho Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Ilmestyy 11 kertaa vuodessa Seuraa meitä myös somessa. Seuraava numero ilmestyy 17.6. Lucie vie ja miehet vikisevät
de_28052026_05.indd 5 de_28052026_05.indd 5 18.5.2026 15.21 18.5.2026 15.21. U skaltaisiko jo luulla, että Suomen taloudessa alkaa näkyä pieniä merkkejä paremmasta. Samoin hyväkin hallitus voi epäonnekseen ajautua lama-ahdingon myrskynsilmään, josta ei päästä pois kuin tarkkailuluokan kautta. Ne ihmiset, joilla työpaikka on säilynyt, pystyvät hyödyntämään tuloratkaisujen kasvattamaa ostovoimaansa ja käymään kaupassa hiukan vapautuneemmin kuin talvella. Ei voi kehua, ettei antaisi kilpailijoille vahingossa kiitosta. Kevään uusimpien kyselyjen perusteella valtaosa suomalaisista kuluttajista suhtautuu yhä epäilevästi tulevaan. Palvelualojen ammattiliiton ekonomistiväki arvioi toukokuussa, että jopa vähittäiskauppa alkaisi pikkuhiljaa nousta vuosien aallonpohjastaan. Eihän edes Euroviisuista tullut luvattua voittoa. Matalalta pudotessa ei pety niin pahasti. LIIAN NAIIVIA optimismia pidetään meillä myös usein poliittisena kannan ottona. Osittain kyse on suomalaiselle talouspsykologialle tutusta käänteisestä toiveajattelusta: jos sanoo odottavansa konkurssia ja selviääkin pikkutappioilla, siinä tuntee voittaneensa. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Eipä väheksytä talouden valopilkkuja Pääkirjoitus KAIKKI TALOUDEN ILMIÖT VOIVAT OLLA YHTÄ AIKAA TOTTA. Maataloustuottajat eivät uskalla povata hyvää satoa, ja toimihenkilöt arvelevat tekoälyn vievän työpaikat ennen ensilumia. Silti nämä kaikki talouden ilmiöt voivat olla yhtä aikaa totta. Etenkin oppositiopoliitikoilla on taipumus muistuttaa jokaisessa positiivisessakin talouskäänteessä, miten hallitus on yhä väärässä ja sössii niin työllisyyttä kuin tulonjakoakin. EI NUOLAISTA VIELÄ , sanoo silti moni valitusvirren veisaamiseen tottunut. Terveellinen merkki on sekin, että edes urheiluvälinemyynti sujuu kohtuullisesti, vaikka autokauppa mataa vielä. Rautakaupoissakin kassa kilisee siedettävästi, kun asunnonvaihtojen sijaan moni keskittyy remontoimaan kotinurkkiaan. KOKO SUOMI VOITTAA , jos kansantalous elpyy, toivo viriää ja kansalaisten tulevaisuudenusko palautuu. Minkä tahansa kokoonpanon hallitus voi tehdä eeppisen väärää politiikkaa, ja talous porskuttaa siitä huolimatta. Kriisiuhka parantaa tappoja suojavälinetehtaiden konjunktuureja koko Suomessa, ihan samalla tavalla kuin tsaarinajan varustautumisbuumi rikastutti 1910-luvulla täällä linnoitustöiden tekijöitä. Kaikki teollisuuskaan ei ole lomautuskunnossa. Siinä vaiheessa on ihan sama, kuka tai mitkä sen saivat aikaan, mikäli lopputulos on tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja reilu
Näistä noin 479 oli perinteistä röntgentutkimusta ja 441 hammastutkimusta tuhatta asukasta kohden. 6 Demokraatti Ajankuva Teksti Nora Vilva Kuvat Museovirasto / Pekka Kyytinen ja Nora Vilva Vuonna 2024 Suomessa tehtiin noin 7 miljoonaa radiologista tutkimusta ja toimenpidettä. 6 Demokraatti de_28052026_06.indd 6 de_28052026_06.indd 6 20.5.2026 9.47 20.5.2026 9.47
Röntgenlääkärille teköäly on mieluisa työkaveri Röntgentutkimuksia käytetään erityisesti tukija liikuntaelimistön sekä hengityselinten sairauksien ja vammojen diagnosoinnissa. NYKYISIN SUOMESSA tehdään noin seitsemän miljoona röntgentutkimusta vuosittain. Röntgenkuvasta näki miten jalkaterän luut asettuivat kenkään, sanoo Helsingin Uuden lastensairaalan röntgenin ylilääkäri Kirsi Lauerma. 7 Demokraatti SAKSALAINEN FYYSIKKO Wilhelm Röntgen löysi röntgensäteet vuonna 1895. Ihmeellinen uutuus sai oitis innostuneen vastaanoton. Se on nopea ja auttaa Uudessa Lastensairaalassa esimerkiksi murtumaepäily-röntgenkuvien luennassa. – En pelkää tekoälyn vievän työtämme, naurahtaa Lauerma. de_28052026_06.indd 7 de_28052026_06.indd 7 20.5.2026 9.47 20.5.2026 9.47. Röntgenkuvauksessa nykyaikaisilla laitteilla säteilyannos on pieni eikä aiheuta käytännössä vaaraa. Kovalla sädetyksellä ei-toivotut ihokarvatkin saivat kyytiä pysyvästi. KUVANTAMISESSA ON meneillään AI-buumi. Ihmistä voi tarpeen vaatiessa röntgenkuvata elämänsä aikana miten monta kertaa tahansa. Tekoäly ei ole sataprosenttisen luotettava, joten aina myös röntgenlääkärit katsovat ja sanelevat kuvat. – Alkuvaiheessa, kun röntgensäteiden haittoja ei tiedetty, käytettiin läpivalaisua kenkäkaupoissakin. 7 Demokraatti Uuden lastensairaalan röntgenin ylilääkäri Kirsi Lauerma ei epäile tekoälyn vievän röntgenlääkäreiden työtä. Jos diagnoosin saamiseksi tarvitaan röntgenkuva, jotta potilasta voidaan hoitaa oikein, niin kuva otetaan. Lauermalle tekoäly on mieluisa, uusi työkaveri. – Tutkimuksessa käytetään aina mahdollisimman pientä sädemäärää ja säteilytysalue rajataan tarkkaan mielenkiinnon kohteseen eikä muu osa ihmisestä altistu, kertoo Lauerma. Se on ergonomisesti niin haastava työ. – Jos se jonain päivänä tekee vastasyntyneiden teho-osastolla vauvan ultraäänitutkimuksen, niin olen todella iloinen. Tutkittiin luiden murtumia ja paikallistettiin kehoon joutuneita vierasesineitä
Sen pitäisi valmistua kesällä. Vapun tapahtumien jälkeen äärioikeistopuolue ilmoitti pehmentävänsä imagoaan ja perustavansa oman naisjärjestönsä. Vuonna 2023 Naton kannatus oli Suomessa oli 82 %. Kansanedustaja esitti määrärahojen lisäämistä sellaisille ampumaradoille, joilla saisi räiskiä sarjatuliaseilla. Jos ensimmäisen oman lapsen saisi vaikka 30-vuotiaana, 5 000 euroa olisi voinut korkoa korolle -laskukaavalla kasvaa 30 vuodessa jopa 50 000 euroon. Myös kokoomuksen uudessa tavoiteohjelmassa esitetään jokaiselle lapselle omaa sijoitussäästötiliä, jolle valtio antaisi 500 euron alkupääoman. Finanssiala perustelee esitystään kansankapitalismin ja sijoittamisen edistämisellä. Tattijuopumus ei ole rikos. 73% LUKU Lapsen asialla – ja rahan VÄESTÖLIITTO ESITTÄÄ Suomen romahtaneen syntyvyyden nostamiseksi vauvarahastoa. Puolin ja toisin AKT:N PUHEENJOHTAJA ISMO KOKKO HELSINGIN SANOMISSA TYÖOIKEUDEN EMERITUSPROFESSORI NIKLAS BRUUN HELSINGIN SANOMISSA PÄTKÄT Politiikan puujalat Mikä on valtiovarainministerille rakkain vanha kotimainen elokuva. Työnantajalla todennäköisesti ei ole palkanmaksuvelvollisuutta, jos työntekijä on jäänyt kotiin viranomaisohjeistuksen (droonivaaran takia) mukaisesti. Valtiovarainministeriössä on meneillään selvitys vastasyntyneiden osakesäästötilistä. Tilille kertyneet varat voisi nostaa täysi-ikäisenä. 8 Demokraatti Viranomaisten kehotus jäädä sisätiloihin on tapaus, jossa työntekijä on estynyt tekemästä työtään hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.” maksuvelvollisuutta, jos työntekijä on jäänyt kotiin viranomaisohjeistuksen mukaisesti. Hän muistutti summan olevan alle prosentti vuosittaisista eläkemaksuista. Nimeksi tulee Sinimustasilmät. Kulukurin valssi. Erilaisia vauvabonuksia on jo käytössä joissain maissa ja myös jossain Suomen kunnissa. Miksi Leena Meri pääsi oikeusministeriksi. Liiton puheenjohtaja harmitteli, että etenkään puolukanpoimijat eivät kiinnostuneet lakoista. Marjatyöväen suunnittelemat työnseisaukset peruuntuivat. iStock de_28052026_08.indd 8 de_28052026_08.indd 8 20.5.2026 9.35 20.5.2026 9.35. Esityksen mukaan jokainen Suomessa syntyvä lapsi saisi valtiolta rahastoon 5 000 euroa, joka vapautuisi käyttöön kun henkilö saa ensimmäisen oman lapsen. VÄESTÖLIITON ESITYS on raikkaampi ja todennäköisemmin syntyvyyteen vaikuttava kuin Finanssialan esitys vastasyntyneiden osakesäästötilistä. Hän oli niitä harvoja persuja, joka tiesi kaikenlaista. Viranomaisten kehotus (droonivaaran takia) jäädä sisätiloihin on tapaus, jossa työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Miksi poliitikkokin saisi olla sienimetsässä päihtyneenä, eikä siitä tehtäisi lööppejä. Joka kunnassa pitäisi olla tällainen ampumaratatatatata. Finanssiala edustaa muun muassa pankkeja, vakuutusyhtiöitä, sijoitusrahastoyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä, eli niitä, jotka hyötyvät sijoittamisen kasvusta. Finanssialan esityksessä jokaiselle vastasyntyneelle avattaisiin osakesäästötili, johon valtio lahjoittaisi 300 euroa. SYNTYVYYS Lä hd e: N AT O po llm ie li pi de tu tk im us suomalaisista äänestäisi nyt Nato-jäsenyyden puolesta. Väestöliiton arvion mukaan vauvarahaston vuotuiset kustannukset olisivat noin 325 miljoonaa euroa. Sijoitettu summa kasvaisi vuosien aikana korkoa. Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch piti Helsingin Sanomien haastattelussa rahaston kustannuksia pienenä, jos sitä vertaa lisääntyneen syntyvyyden hyötyihin yhteiskunnalle
Viimeksi ratikka liikkui Turussa vuonna 1972. Ratikka palaa Turkuun yli 50 vuoden tauon jälkeen. Elinkeinoelämän ääneen sanomaton näkemys myös on, että palkansaajat maksaisivat arkipyhien poiston. Uskoo ken haluaa. 9 Demokraatti Viranomaisten kehotus jäädä sisätiloihin on tapaus, jossa työntekijä on estynyt tekemästä työtään hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.” maksuvelvollisuutta, jos työntekijä on jäänyt kotiin viranomaisohjeistuksen mukaisesti. Ratikan paluu RAITIOTIE JAKOI 17 vuotta Turun poliittista kenttää ja poliittisia ryhmiä kuin Aurajoki kaupunkia. Vippaa mulle viisi senttiä KESKUSTAPUOLUE HAKEE liki epätoivoisesti kannatuslukunsa ylittävää näkyvyyttä kesäkuun alun puoluekokoukselleen. Puolue järjestää kolme kaikille suomalaisille avointa neuvoa-antavaa äänestystä, mutta niiden tulos ei kuitenkaan sido keskustan puoluekokousta. PAM vaatii myös lakimuutoksia, joilla turvattaisiin alustatyöntekijöiden asemaa sekä ehkäistäisiin keinotekoisen ja näennäisen yrittäjyyden leviämistä. Päätös on ehdollinen. Yllättävä pari YHDYSVALTAIN PRESIDENTTI KIINAN PRESIDENTTI seiskapari ässiä hihassa Lisää tunteja ilman liksaa Helatorstai oli ja meni, mutta Suomen jo muutenkin syvällä rypevää taloutta se ei edes väräyttänyt. – Tilanne, jossa Suomessa toimiva yritys ei noudata oikeuden lainvoimaisia tuo mi oi ta, on aivan käsittämätöntä, PAMin pu heen johtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo. Turusta tulee Suomen viides kaupunki, jossa on raitiotieliikennettä. TURKU de_28052026_08.indd 9 de_28052026_08.indd 9 20.5.2026 9.35 20.5.2026 9.35. Suomen yrittäjien viime kesäisen laskelman mukaan kahden arkipyhän poisto toisi muun muassa puoli miljardia lisää verotuloja ja sadan miljoonan suorat säästöt julkiselle sektorille. Rönni-Sällisen mukaan osa-aikatyön hintalappu on suuri sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Kyseessä olisi kahden päivän palkkaa koskeva palkanalennus. Heikki Sihto PYHÄ LEHMÄ TYÖELÄMÄ RATIKKA POLITIIKKA Korkein hallinto-oikeus, pyh PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM vaatii, että lähettiyhtiö Wolt noudattaa korkeimman hallinto-oikeuden tuomiota ja antaa työntekijäaseman kaikille yhtiön läheteille. Asia ei ole näin. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan tehtävät jättänyt Jyri Häkämies kaivoi kevään korvilla naftaliinista elinkeinoelämän liki ikiaikaisen tavoitteen pidentää suomalaisten työaikaa siirtämällä arkipyhistä ainakin helatorstai ja loppiainen viikonlopuksi, Vaihtoehtoisesti arkipyhistä voisi tehdä palkattomia. Hänen mukaansa tarvitaan tuntuvia sanktioita työnantajalle oikeudentilan tahallisesta väärintulkinnasta, jos työsuhde naamioidaan yrittäjyydeksi. Helsingin Sanomien huhtikuisen selvityksen mukaan suomalaisten viikkotyöaika on liki tarkalleen EUja euromaiden keskiarvo. Viime viikolla kaupunginvaltuusto päätti rakentaa 12 kilometriä pitkän raitiotien äänin 36-31. Säännöllisesti julkisuuteen nostettavan arkipyhäkeskustelun taustalla on elinkeinoelämän näkemys siitä, että Suomessa tehdään vähemmän töitä kuin monissa muissa Euroopan maissa. Keskusta kysyy kansalaisilta, pitäisikö viiden sentin kolikoista luopua, kellojen siirtämisen lopettamisesta ja ilotulitteiden kieltämisestä muilta kuin ammattilaisilta
10. TEM arvioi työttömyysasteen jäävän lyhyellä aikavälillä korkeaksi. Tähän vaikuttavat etenkin työperäisen maahanmuuton ja tilapäistä suojelua saavien ukrainalaisten muuton väheneminen. Kuka oli itsenäisen Suomen ensimmäinen pääministeri. Oik eat vas tau kse t: 1) Peh r Evi nd Svi nhu fvu d 2) Sat u Räm ön dek kar i Tin na, jot a myy tiin yli 131 60 kap pal ett a 3) App len uus i toi mitu sjo hta ja 4) Yhd ysv allo iss a, Kan adas sa ja Mek sik oss a 5) 119 1 met riä 6) sei tse npi ste pirk ko 7) jur ist i 8) Lam pen ius esi tti Kos kel an per hee n Kaa rin a-v auv aa Aks eli ja Elin a -el oku vas sa vuo nna 197 9) kap eim mill aan noi n 33– 34 kilo met riä 10 ) 196 5 ChatGPT/toimitus MAAILMAN TILA • Työttömyys Ei uutta työttömyysrintamalla T yöttömyys pysyy korkeana myös tulevina vuosina, Työja elinkeinoministeriö kertoo uusimmassa lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessaan. 5. 10 Demokraatti PÄTKÄT 10 VIS V 1. 3. Kuka on John Ternus. 2. Vaisuna pysyvistä työllisyysluvuista tuskin siis löytyy lähivuosina vetoapua Suomen talousongelmiin. 6. 7. 8. Mikä viime vuoden myydyin kirja Suomessa. Kuinka pitkä on Suomen pisin silta Kruunuvuorensilta. Volodymyr Zelenskyi tunnettiin ennen poliitikon uraansa näyttelijänä mutta mikä hän on koulutukseltaan. Työvoiman määrää on kasvattanut erityisesti ikääntyneiden osallistuminen aikaisempaa enemmän työmarkkinoille. Työmarkkinaennusteen mukaan maahanmuutto vähenee. 9. Mikä on Hormuzinsalmen leveys. Näinkin sen voi nähdä: Tekoälyn näkemys kolmesta suurvaltajohtajasta heidän pilkkanimiensä perusteella. Tuttu leppis, mutta mikä on virallinen nimi. de_28052026_10.indd 10 de_28052026_10.indd 10 20.5.2026 8.53 20.5.2026 8.53. Luvut ovat heikentyneet viime syksyn ennusteesta Korkean työttömyysasteen taustalla on työvoiman määrän kasvu – mikä on myönteistä, jos työvoiman kysyntä joskus kiihtyy. Hidas käänne alkaisi ministeriön mukaan näillä näkymin ensi vuonna, jolloin työttömien työnhakijoiden määrän odotetaan laskevan 4000 ja vuonna 2028 18 000 tähän vuoteen verrattuna. Sen mukaan työttömyysaste olisi vuonna 2026 keskimäärin 10,2 prosenttia ja laskisi ensi vuonna 9,8 prosenttiin ja 9,3 prosenttiin vuonna 2028. Milloin Suomessa tuli voimaan laki viisipäiväisestä työviikosta. 4. Mikä oli euroviisuedustajamme Linda Lampeniuksen ensimmäinen elokuvarooli. Missä maissa kesän jalkapallon MM-kisat pelataan. Pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kääntyvän laskuun kesän 2026 jälkeen
Esimerkiksi shokissa oleva, päihtynyt tai hirveän väsynyt ihminen ei välttämättä ymmärrä yleiskieltä. Oikein hyvä meno! Mitä on selkokieli. Olet tutkinut selkokieltä 10 vuotta. Ehkä he itse elävät fiksusti, sivistyneesti ja hienosti kieltä käyttävien ihmisten kuplassa. Sanoja, rakenteita ja sisältöä on muokattu niin, että kieltä on helppo ymmärtää. Selkokielikin voi olla huonosti tehtyä tai tilanteeseen sopimatonta. Kasvava ryhmä ovat myös Suomeen muuttaneet ihmiset, jotka opiskelevat suomea tai ruotsia. Kohderyhmää ovat ihmiset, joilla on lukemisen vaikeuksia, kehitysvamma tai muistisairaus. Mikä meno, selkokielen tutkija Ulla Vanhatalo. de_28052026_11.indd 11 de_28052026_11.indd 11 20.5.2026 9.48 20.5.2026 9.48. Milloin sitä käytetään. Jos joku haluaa tavoittaa laajan kuulijakunnan ja saada viestinsä ymmärretyksi, kannattaa viestiä selkokielellä. Tuntuu, että liian monet päättävässä asemassa olevat ihmiset eivät ymmärrä kielen merkitystä. Kaikki hyötyvät, jos esimerkiksi työturvallisuusohjeet, sairaalan hoito-ohjeet, vaalien äänestysohjeet, verottajan viestit ja Kelan ohjeet ovat selkokielellä. Mitä ottaisit mukaasi autiolle saarelle. Miltä poliitikkojen puhe kuulostaa selkokielen näkökulmasta. 11 Demokraatti Teksti Nora Vilva Kuva Nora Vilva ja iStock MIKÄ MENO Kaikki hyötyvät viestinnän selkeydestä Selkokielellä tavoittaa laajan kuulijakunnan, mutta poliitikolta sen käyttäminen vaatii rohkeutta. Sieltä löytyy apu jokaiseen vaivaan. Selkokieli on yleiskieltä yksinkertaisempaa kieltä. Selkokielen käyttäminen vaatii poliitikolta rohkeutta, koska silloin asioita ei voi esittää epämääräisesti tai monitulkintaisesti. Muumimamman käsilaukun. Selkokielen tarve voi johtua myös tietystä tilanteesta. Silloin kuulijalle tulee olo, että hänelle lässytetään tai puhutaan kuin lapselle. Luka-sarja on suunnattu alakouluikäisille lapsille, joiden on vaikea lukea tai jotka ehkä inhoavat lukemista. Millainen se on. Olemme saaneet lapsilta palautetta, että kirjan hahmoihin on helppo samaistua. Tavoitteena on, että lapset pystyvät itse lukemaan ja voivat osallistua yhdenvertaisesti keskusteluun. Olet kirjoittanut viisiosaisen Lukaselkokirjasarjan. Kuka tahansa meistä tarvitsee sitä kriisin tai onnettomuuden hetkellä. Selkokielen käyttäminen vaatii myös hieman taitoa ja tilannetajua
Näin äänestysaktiivisuus nousee ERITYISESTI NUORET MIEHET ÄÄNESTÄVÄT VÄHÄN. Alimmassa tuloviidenneksessä äänestysaktiivisuus oli 58,4 prosenttia, toiseksi alimmassa 64,5 prosenttia ja keskimmäisessä 70,5 prosenttia. analyysi Suomessa 80 prosentin äänestysaktiivisuus on mahdollinen. de_28052026_12.indd 12 de_28052026_12.indd 12 20.5.2026 8.54 20.5.2026 8.54. Eduskuntavaaleissa molempien ryhmien äänestysaktiivisuus jäi noin 39 prosenttiin. Nuoret ovat toinen keskeinen ryhmä. Sama näkyy tuloissa. Alueellisia erojakin on: Helsingissä äänestysaktiivisuus oli 77,8 prosenttia, mutta Kaakkois-Suomessa ja Savo-Karjalassa 67 prosenttia. Nämä ryhmät muodostavat yhdessä lähes kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista. Myös vanhimpien kohdalla on oma tasa-arvokysymyksensä. Demokratian ongelma on, että osallistuminen jakautuu liian epätasaisesti. Siksi äänestysaktiivisuuden nostaminen ei saa jäädä juhlapuheeksi. Pelkän perusasteen suorittaneista äänesti vain 54,9 prosenttia ja toisen asteen koulutetuista 67,5 prosenttia. Vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten osallistumisvaje on kaikkein jyrkimpiä. Yli 80-vuotiaiden äänestysaktiivisuus oli 58,2 prosenttia. Sen ansiosta tiedämme aiempaa paremmin, missä ryhmissä äänestetään ja missä ei. Mutta se ei onnistu vetoamalla vain niihin, jotka jo äänestävät. LOPULTA KYSE ei ole siitä, voimmeko nostaa äänestysaktiivisuutta. Kyllä voimme. Tarvitsemme toimia ammattioppilaitoksiin, korkeakouluihin, varuskuntiin, työpaikoille, työllisyyspalveluihin, vanhainkoteihin, palvelutaloihin ja vieraskielisten yhteisöihin. Ongelma ei välttämättä ole kiinnostuksen puute vaan käytännön esteet: toimintakyky, yksinasuminen ja pääsy äänestyspaikalle. Silti suurimmat erot eivät löydy kartalta vaan koulutuksesta, tuloista, iästä, kielestä ja työmarkkina-asemasta. Jos haluaisimme nostaa sen 80 prosenttiin, tarvitsisimme noin 389 000 lisä-ääntä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista äänesti yli 90 prosenttia ja ylimmässä tuloviidenneksessä 85 prosenttia. Työmarkkina-asema kertoo samaa. Ennakkoäänestyksessä ja monilla vaalipäivän äänestyspaikoilla käytetään sähköistä äänioikeustietojärjestelmää. Alle 40-vuotiaiden äänestysaktiivisuus jäi noin 63 prosenttiin. Jos heidän osallistumisensa nousisi 75–80 prosentin tasolle, Suomi olisi jo hyvin lähellä 80 prosentin kokonaisaktiivisuutta. Työllisistä äänesti 75,2 prosenttia, mutta työttömistä vain 53,4 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella olevista 49,3 prosenttia. Tiedämme missä demokratian aukot ovat. 12 Demokraatti Pekka Tuuri pekka.tuuri@sdp.fi Kirjoittaja on SDP:n järjestöpäällikkö. SUURIN VAIKUTUS olisi matalammin koulutettujen osallistumisen nostolla. Jos alle 40-vuotiaiden osallistuminen nousisi 70–75 prosenttiin, koko maan äänestysaktiivisuus nousisi useilla prosenttiyksiköillä. V uoden 2023 eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli 70,9 prosenttia. Erityisesti nuoret miehet äänestävät vähän: 20–24-vuotiaista miehistä äänesti vain 52,9 prosenttia. Se ei ole mahdotonta. Myös ammattiryhmät vahvistavat kuvan: johtajat, erityisasiantuntijat ja asian tuntijat äänes tävät aktiivisesti, mutta työntekijäammateissa luvut ovat selvästi matalampia. Tarvitsemme liikkuvia äänestyspisteitä, kuljetusapua, selkoja monikielistä vaalitietoa sekä henkilökohtaista että reaaliaikaista muistuttamista
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus, 3/2026 Lähde: Poliisi, Eeva.fi Saako tässä maassa tietoa vaaratilanteista jos ensimmäisenä aamulla ei avaa Hesaria tai Wilmaa. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Ostovoima paranee Jotain myönteistä Suomen taloussynkkyyteen: reaalipalkat nousevat monella suomalaisella – kiitos ammattiliittojen ajamien sopimuskorotusten. Näinhän tämä ei voi mennä. Turvallisuus Suomessa on naismurhia, puolison tai eksän tekemiä, tehty alkuvuoden aikana jo yhdeksän. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s, ko ns en su se nn us te (V al tio va ra in m in is te riö , Su om en Pa nk ki ja La bo re ) ja SA K Naistyöttömyys Naisten työttömyys kasvoi lähes kymmenkertaisesti miehiin nähden vuoden 2025 maaliskuusta. NASIMA RAZMYAR FACEBOOKISSA Reaalipalkkaan vaikuttavat tekijät 2023–2027, % 102 100 98 96 94 92 2025Q3 99,3 2027Q4 102,6 2023Q1 92,4 2026Q4 101,3 2026Q1 99,8 2026Q4 99,3 2026Q2 100,3 2025Q1 96,0 2015Q1 95,9 Reaalipalkan tason kehitys 2015Q1–2027Q4 2,9 % palkankorotus tarkoittaa 3000 €/ kk palkalla arviolta: +87 € kuukaudessa (käteen +67 €) +1088 € vuodessa (käteen +837 €) Keskituloisen reaalipalkka kasvaa ensi vuonna reilulla 600 eurolla Sopimuskorotukset nostavat ostovoimaa yli 1300 euroa Inflaatio syö siitä noin 900 euroa 4 2 -2 -4 -6 -8 1,6 2,4 2,0 1,2 -2,0 2023 2024 2025 2026 2027 0,1 % 0,5 % 0,3 % 0,3 % 2,7 % 0,3 % 0,3 % 0,4 % 3,9 % -1,3 % 2,5 % 3,1 % 2,7 % -6,3 % -0,3 % -0,8 % -1,3 % -1,8 % Sopimuspalkat Palkkaliukumat Inflaatio (pl. välillinen verotus) Välillisen verotuksen vaikutus inflaatioon Reaalipalkat de_28052026_13.indd 13 de_28052026_13.indd 13 15.5.2026 17.06 15.5.2026 17.06. Tilanne voi huonontua, jos inflaatio lähtee uudelleen nousuun
Nuoriso on peili. Enää 61 prosenttia suomalaisnuorista suhtautuu omaan tulevaisuuteensa optimistisesti. Lapset eivät kasva tyhjiössä. Nuori sukupolvi välittää enemmän kuin kukaan osasi odottaa, vaikka ympärillä yhteiskunta kovenee. NUORISO EI OLEKAAN PILALLA 15 Demokraatti de_28052026_14.indd 15 de_28052026_14.indd 15 19.5.2026 16.16 19.5.2026 16.16. 15 Demokraatti NUORISOBAROMETRIN LUVUISSA ON PAITSI PESSIMISMIÄ, MYÖS KASVAVAA SOLIDAARISUUDENTAJUA. Se heijastaa takaisin sen, minkälaisessa maailmassa elämme ja mitä aikaisemmat sukupolvet ovat rakentaneet. Vuosittain julkaistavasta Nuorisobarometrista pääsee vilkuilemaan suomalaisten 15–29-vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. Ironista siinä on se, että nuoriso on haukkujiensa kasvatuksen tulosta. Tuorein barometri paljasti, että suomalaisten nuorten tulevaisuususko on painunut mittaushistoriansa pohjalukemiin. Vielä kahdeksan vuotta sitten luku oli 83 prosenttia. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho N uorison moittiminen on ollut ihmiskunnan helmasynti läpi historian
Totuus on monisyisempi, ja joskus kampeaa myös yleisiä mielikuvia vastaan. Syrjintä on pesiytynyt myös rakenteisiin. – Se oli valtava ihmiskoe, joka vaikutti nuoriin erityisellä tavalla aikana, jolloin pitäisi sosiaalisesti avautua maailmaan. Se on aivan selvää syrjintää ja rasismia, Laine sanoo. SE OSUI NUORIIN ERITYISEN RASKAASTI. – Se kertoo siitä, että nuoret ymmärtävät rakenteita, Laine sanoo. de_28052026_14.indd 16 de_28052026_14.indd 16 19.5.2026 16.16 19.5.2026 16.16. – Tutkimusta on siitä, että niiden nuorten vastauksia ylioppilaskirjoituksissa arvostellaan kriittisemmin, joiden sukunimi on epätyypillinen suomalainen nimi. HALLITUKSEN LEIKKAUKSET ovat Laineen mukaan lisänneet tilastollisesti mitattavaa syrjäytymisriskiä. Opetusja kulttuuriministeriö asetti viime vuonna asiantuntijaryhmän selvittämään tulevaisuususkon heikkenemisen syitä. Vuonna 1997 täysin samaa mieltä oli 64 prosenttia vastanneista, vuonna 2017 heitä oli 44 prosenttia, mutta viimeisimmässä tutkimuksessa vuonna 2024 vain 27 prosenttia. Hänen mukaansa tulevaisuususkon puute on monella tapaa lamauttavaa. Se on vahvaa dataa siitä, miten järkyttävästi leikkaukset osuvat nuoriin, Laine sanoo. Ne ovat kauniita tavoitteita, mutta nähtäväksi jää, tehdäänkö niiden eteen riittävästi töitä. Laine on tutkinut nuorten hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallisuutta vuosia. Jos joutuu syrjinnän kohteeksi ja kokee ulossulkemista oppilaitoksissa tai työelämässä, se heikentää tulevaisuususkoa. Barometrissa nousi vahvasti esiin myös syrjintä – erityisesti muunkielisten nuorten kohdalla. Laine muistuttaa, että koronapandemia osui nuoriin erityisen raskaasti. – Tulevaisuususkoa heikentää myös yhteiskunnan ilmapiirin koventuminen. NUORET OVAT valtavan suuri ja heterogeeninen joukko, jota usein tulkitaan yleistävillä ja ennakkoluuloisilla luonnehdinnoilla. Kyselytutkimuksissa on ollut pitkään mukana väittämä ”menestyminen elämässä on itsestä kiinni”. Hän näkee Nuorisobarometrin luKORONAPANDEMIA OLI VALTAVA IHMISKOE. Nuorisobarometri paljastaa, että nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokissa itsekeskeisyys ei ole lisääntynyt, vaan trendi on päinvastainen. Kun yhteiskunnan ilmapiiri on koventunut, automaattisesti olettaa, että myös nuorten asenteet ovat koventuneet. Selvityksen mukaan taustalla on pitkiä kehityskulkuja. Se voi viedä toimintakykyä millä tahansa elämän osa-alueella: opiskelussa, työelämään kiinnittymisessä, perheen perustamisessa ja ylipäänsä aikuisuuteen siirtymisessä. Asiantuntijaryhmä korostaa raportissaan, etteivät yksittäiset pikatoimet riitä. Sen sijaan pitikin sosiaalisesti eristäytyä kotiin. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Barometrin toimittamiseen osallistunut Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Sofia Laine pitää tilannetta vakavana. – Nuorista ja nuorista aikuisista 16 000 on pudonnut syrjäytymisriskiin vuoden aikana. Yleinen mielikuva on, että oman onnensa seppä -ajattelu on levinnyt kaikkialle, mutta Nuorisobarometri todistaa täysin päinvastaisesta kehityssuunnasta. Keskeisiksi syiksi ryhmä tunnisti globaalin tilanteen – ilmastokriisin, Ukrainan sodan ja pandemian jälkivaikutukset – sekä leikkaukset opintososiaalisiin etuuksiin ja työttömyysturvaan, nuorten heikentyneen mielenterveyden, kasvaneet paineet työllisyydestä ja koulutuksesta sekä sen, että nuorista ja tulevaisuudesta on puhuttu pitkään uhkakuvilla. Nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen edellyttää laajaa, monialaista strategiaa: rakentavampaa puhetapaa, nuorten aitoa osallisuutta, toimeentulon turvaamista ja mielenterveyden tukemista
Nuoret myös tietävät, mitä haluavat: 80 prosenttia nuorista tavoittelee korkeakoulututkintoa. Laine luki jokaisen vastauksen, koodasi ja analysoi ne. Mathleinista tuli juristi, eläinoikeusjuristi. Turkistarhojen häkkejä availtiin, eläimet ry:n järjestön puheenjohtajana. Mathlein työskentelee nykyään tutkijana Turun yliopistossa ja tekee vapaaehtoistöitä Suomen eläinoikeusjuristit Lä hd e: N uo ris ob ar om et ri 20 24 , in fo gr af iik ka de_28052026_14.indd 17 de_28052026_14.indd 17 19.5.2026 16.16 19.5.2026 16.16. Nuoret puolustivat moniäänistä ja -näköistä nuoruutta ja vaativat, että jokainen kohdataan yksilönä. juoksivat pakoon vankeudesta, ja media riehaantui. Samanaikaisesti kiinnostuin eläinoikeustieteestä, ja tein ensimmäisen oikeustieteellisen tutkielmani eläinten asemaan liittyvistä oikeusteoreettisista kysymyksistä, Mathlein sanoo. 17 Demokraatti ”MENESTYMINEN ELÄMÄSSÄ ON ITSESTÄ KIINNI” Täysin samaa mieltä -vastanneet (%, vastaajista) 70 60 50 40 30 20 10 19 97 20 07 20 17 20 20 20 23 20 24 64 51 44 46 30 27 vuissa paitsi pessimismiä, myös kasvavaa solidaarisuudentajua. Yhteiskunta tarvitsee osaavia ammattilaisia kaikilla aloilla – ei pelkästään akateemisesti koulutettuja. Nuorisobarometri 2024 osoittaa, että nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on lähes kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa – vuonna 1997 NUORISTA JA NUORISTA AIKUISISTA 16 000 ON PUDONNUT SYRJÄYTYMIS RISKIIN VUODEN AIKANA. Eläinten asioiden parissa työskentelee vain kourallinen juristeja. Ajattelin, että jos suuntaan toimintani sinne, se olisi ehkä kaikkein vaikuttavinta, Mathlein sanoo. – Kyllä minun vanhempani pelkäsivät silloin, kun he näkivät, miten innoissani olin siitä kettutyttöhommasta. Mathleinin polku eläinoikeuksien pariin kulki ympäristöministeriön, WWF:n ja ihmisoikeustyön kautta kohti eläimien oikeuksien puolustamista. TOINEN MIELENKIINTOINEN löydös liittyy kysymykseen: Kuinka tärkeää sinulle on, että olet 35-vuotiaana saavuttanut seuraavia asioita. Järjestö oli ajamassa kansalaisaloitetta, joka tavoitteli eläinten perusoikeuksien kirjaamista Suomen perustuslakiin. Ne pelkäsivät, että minusta tulee just sellainen, hän naurahtaa. He myös ymmärtävät, että eri nuorilla on aivan erilaiset lähtökohdat menestymiselle ja itsenäisesti pärjäämiselle kuin toisilla. – Tuolta ajalta sain sekä käytännön kokemusta että verkostoja. – Siellä oli paljon solidaarisuuspuhetta. – Työskentelin valmistumisen jälkeen myös yritysjuristina jonkin aikaa, ja vaikka työ oli ammatillisesti opettavaista ja siinä mielessä mielekästä, se ei tuntunut kuitenkaan riittävän merkitykselliseltä. – Ihmisoikeuspuolella ja ympäristöpuolella on jo juristeja, jotka työskentelevät niiden asioiden eteen. Työtä ohjannut professori huomasi Mathleinin kiinnostuksen aihetta kohtaan ja tutustutti hänet muihin eläinoikeustutkijoihin. Ehdoton ykkönen on ’läheiset ystävät’, jonka on valinnut 85 prosenttia vastanneista. Mutta samalla se on haaste. Heidän kauttaan hän päätyi myös Suomen eläinoikeusjuristit ry:n hallitukseen. Nuoria kannustetaan liiaksi yhdelle polulle, ja ammatillinen koulutus on saanut osansa leikkauksista. Lähes puolet Nuorisobarometriin vastanneista, noin tuhat nuorta, halusi itse kirjoittaa vastauksessaan vapaasti siitä, mitä kaikkien pitäisi tietää nuoriin kohdistuvista paineista. Hän kertoo jo opiskeluaikana antaneensa oikeudellista neuvontaa luonnonsuojeluja eläinasiajärjestöille. Hän odotti ehkä katkeruutta tai vaatimuksia, mutta löysikin jotain muuta. Samalla he puhuivat sukupolvena yhteen hiileen puhaltamisesta, Laine kertoo. MATHLEININ TARINA kuvastaa jotain laajempaa: nuorten suhde vaikuttamiseen on muuttumassa tavalla, jota perinteinen poliittinen järjestelmä ei vieläkään osaa lukea. VENLA MATHLEIN oli pieni lapsi, kun suomalaiset eläinoikeusaktivistit nousivat otsikoihin ensimmäistä kertaa. – Nuoret tietävät, etteivät ole pelkästään yksin vastuussa siitä, miten elämä kantaa
Koetuissa vaikutusmahdollisuuksissa kunta jäi monelta nuorelta kokonaan välistä – mutta toiveissa se oli kuitenkin mukana. Kunta jää siitä välistä, Gretschel sanoo. – Ehdottomasti puoluepolitiikkaankin tarvittaisiin paljon enemmän nuoria ihmisiä. Nuoret epäilevät, voiko äänestämällä vaikuttaa. Vaihtoehtoiset vaikuttamisen tavat, kuten ostopäätöksillä vaikuttaminen, ovat kasvattaneet suosiotaan. Järjestelmä pyörii, mutta luottamus siihen rapistuu molemmista päistä. – Globaali asia tulee nuorille lähemmäksi heidän kanavillaan kuin kunta. Gretschel ei selitä ilmiötä pelkästään somella tai nuorten välinpitämättömyydellä. Se vähän tuli yllätyksenä. Se voi kestää vuosikymmeniä. Minun mielestäni äänestysikärajaakin voisi laskea kuuteentoista. Kehä alkoi lähipiiristä, perheestä ja ystävistä, ja laajeni asteittain ulospäin kohti globaaleja asioita. Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Anu Gretschel tutkii nuorten ja kunnan suhdetta. Mutta kiinnostus ei ohjaudu enää samoja kanavia pitkin kuin ennen. Sitten hän lisää jotain, joka tiivistää paljon. Havainto on sikäli merkittävä, sillä kunta on juuri se taho, joka tuottaa suuren osan nuorten arjen palveluista: koulun, kirjaston, nuorisotalon, uimahallin. Joka seitsemäs on toiminut järjestössä, osallistunut mielenilmaukseen tai jakanut vetoomuksia sosiaalisessa mediassa. Mathlein ymmärtää tämän logiikan omasta kokemuksestaan. Mutta eteenpäin mennään. Hän silti puolustelee puoluepolitiikkaa. Se ei välttämättä yllätä, kun katsoo, miten nuorten tiedonvälitys toimii. Kunnanvaltuusto ei ole. MONILLA NUORILLA on kokemus siitä, että he ovat vaikuttaneet globaaleihin asioihin, mutta eivät niinkään kuntansa asioihin. Silti se voi jäädä vaikuttamisen näkökulmasta nuorille etäiseksi. Hän kääntää katseen toiseen suuntaan: kuntaan itseensä. 18 Demokraatti D-ILMIÖ politiikasta oli kiinnostunut kolmannes nuorista, vuonna 2024 jo 63 prosenttia. Kansanedustajat epäilevät, voiko kansanedustajana vaikuttaa. – Osa poliitikoistakaan ei uskonut, että puoluepoliittisella parlamentaarisella työskentelyllä voi oikeasti muuttaa asioita. lee ja kärsii koko ajan. – Tässä työssä pitää koko ajan katsoa eteenpäin. Kansalaisaloitteen tiimoilta hän kävi aktiivista keskustelua poliitikkojen kanssa. Mathlein ei luovuta eläinten oikeuksien puolustamisessa, vaan jatkaa valitsemallaan tiellä. TikTokissa amerikkalaispolitiikka, eläinoikeudet tai ilmastoaktivismi ovat yhtä lähellä kuin vieressä istuva kaveri. Puoluepolitiikka ei enää tunnu monelle nuorelle oikealta väylältä – ei siksi, että nuoret olisivat passiivisia, vaan siksi, että he etsivät konkreettisempaa ja nopeampaa vaikuttamista. Hän katsoo toiveikkaasti siihen tulevaisuuteen, jossa eläimet ovat jossain muodossa kirjattuna perustuslakiin. Samanaikaisesti eläimiä kuoNUORTEN SUHDE VAIKUTTAMISEEN ON MUUTTUMASSA TAVALLA, JOTA PERINTEINEN POLIITTINEN JÄRJESTELMÄ EI OSAA LUKEA. Sekä edustajapuoli että äänestäjäpuoli on painottunut vanhempiin ikäluokkiin. de_28052026_14.indd 18 de_28052026_14.indd 18 19.5.2026 16.16 19.5.2026 16.16. Nuorisobarometrin mukaan lähes puolet nuorista on muuttanut liikkumistaan, ruokailutottumuksiaan tai asumisratkaisujaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kun yhdistyksen hallituksen jäsenet olivat käyneet keskusteluja noin 60 eri puolueiden kansanedustajan kanssa, Mathlein huomasi jotain erikoista. Kollegansa kanssa he selvittivät kehäkaavioilla, mihin asioihin nuoret haluaisivat vaikuttaa ja mihin kokivat pystyvänsä vaikuttamaan. Kunta on lähempänä kuin valtio ja konkreettisempi kuin globaalit kysymykset
GRETSCHEL ON yrittänyt selvittää, mitkä asiat ovat nuorten äänestämisen tiellä. Ei Instagramissa, ei TikTokissa. Hän havainnollistaa nuorten äänen kuulumisen rajallisuutta esimerkillä, joka on samaan aikaan arkinen ja paljastava. Tuloksena on katsomoefekti. Kyse on siis siitä, saako uimahallissa uida muutenkin kuin suoraan päästä päähän. Järjestelmä on olemassa, mutta Gretschelin mukaan se ei silti tuota sitä mitä tavoittelee. Gretschel törmäsi tilanteeseen, jossa puhuttiin uimahallien hupi-uinnista. Nuoret kokevat, ettei kunta viesti heidän suuntaansa oikeastaan ollenkaan, hän sanoo. 19 Demokraatti KUINKA TÄRKEÄÄ SINULLE ON, ETTÄ OLET 35VUOTIAANA SAAVUTTANUT SEURAAVIA ASIOITA. Vantaalla tähän asiaan tehtiin viime vuosikymmenellä sellainen ratkaisu ainakin toviksi, että hupi-uinti sallittiin uimahallissa tiistaisin tiettyyn kellonaikaan. Ja sitten me puhumme äänestysprosentista, Gretschel sanoo. Mutta kun kysyn niiltä nuorilta, jotka eivät itse ole siinä mukana, miten nuorisovaltuusto tai oppilaskunnan hallitus heille näyttäytyy, niin se ei näyttäydy juuri lainkaan, Gretschel sanoo. Gretschel kysyy retorisesti. Lä hd e: N uo ris ob ar om et ri 20 24 , in fo gr af iik ka de_28052026_14.indd 19 de_28052026_14.indd 19 19.5.2026 16.16 19.5.2026 16.16. Nuorten äänestysaktiivisuudesta puhutaan usein nuorten ongelmana – motivaation tai kiinnostuksen puutteena. – Eikö se ole aika kertova vastaus. Se syntyy kokemuksesta, että on olemassa jokin, johon kuuluu ja jossa voi vaikuttaa. – Meillä on rakennettu aktiivisesti edustuksellista järjestelmää. Hän uskoo, että reitti vaaliuurnille kulkee eri kautta kuin yleensä ajatellaan. Viestiä ei välitetä kumpaankaan suuntaan. Vastaus on epämukava, koska se siirtää vastuun. Menet sinne oppilaskunnan hallitukseen, ja sitten luokka jatkaa elämäänsä. – Millä perusteella kukaan olettaa, että nuori menee äänestämään, jos hän ei tiedä arvostaako kunta häntä. – Ajattele, yhteiskunta on tällä tasolla. Erittäin tärkeää -vastanneet (%, vastaajista) LÄHEISIÄ YSTÄVIÄ PYSYVÄ TYÖSUHDE OMA PERHE JA LAPSIA KORKEA ELINTASO OLET FYYSISESTI HYVÄSSÄ KUNNOSSA – Kunta ei juurikaan viesti nuorille siellä missä he ovat. Hankkeen puitteissa Gretschel on haastatellut 25 nuorta viidestä eri kunnasta, hyvin erilaisista taustoista. Sen sijaan pitää rakentaa jotain konkreettisempaa: yhteisöä, tuttavallisuutta, kokemus siitä, että kunta välittää. Joukossa on aktiivisia vaikuttajia ja nuoria, jotka epäröivät tulla haastatteluun, koska eivät olleet ikinä vaikuttaneet mihinkään. Sellainen ei opeta demokratian harjoittamiseen. – Heille on opetettu, että yksi per luokka riittää. Gretschel vihjaa toiseen suuntaan: ongelma on yhtä lailla kunnissa, jotka eivät ole lunastaneet nuorten luottamusta. Kuntouimari, joka on käynyt samalla radalla kymmenen vuotta kokee ansainneensa paikkansa – mutta entä lapsi, joka ei ole vielä edes elänyt kymmentä vuotta. Yksi osallistuu, muut seuraavat sivusta, jos edes seuraavat lainkaan. Jokainen kunnan aikuinen – nuorisotyöntekijä, kirjastonhoitaja, liikunnanohjaaja – on mahdollinen sillanrakentaja. Järjestelmä aktivoi satunnaiset nuoret, mutta usein muut jäävät etäälle. Nuorten kokemus julkisesta tilasta ja palveluista muodostuu lukuisista tämänkaltaisista pienistä ratkaisuista – aikatauluista, säännöistä, siitä kenen tarpeet on otettu ensin huomioon. Usea nuori vastasi: en tiedä. Kysymys voi kuulostaa hassulta ja vanhemman väen mielestä ärsyttävältä, mutta se ei ole yhdentekevä: kyse on siitä, kenelle julkinen tila on suunniteltu ja kenen ehdoilla sitä käytetään. SUOMESSA ON vuosikymmenien ajan rakennettu tunnollisesti edustuksellista nuorten vaikuttamisjärjestelmää: on oppilaskunnan hallituksia ja nuorisovaltuustoja. Haastattelussa Gretschel on kysynyt suoraan: arvostaako kunta nuoria ja nuorten näkemystä. Äänestäminen ei synny tyhjiössä. – Äänestämisen kiinnostavuutta ei kehitetä sillä tavalla, että vain keskustellaan äänestämisestä, hän sanoo
Helteen mukaan EK haluaa jatkaa hallituksen jo nyt tekemiä työelä mäuudistuksia. Niitä ovat osaltaan pahentaneet Orpon hallituksen tekemät työmarkkinauudistukset. Helle painottaa, että uudistuksissa ei ole kyse työelämän tai työntekijöiden aseman heikentämisestä. – Kyse on Suomelle älyttömän isoista asioista, kun pohditaan mihin suuntaan EU:ta pitää viedä. – Työehtosopimustoiminta on nimen omaan liittovetoista. – Jos Suomi pystyisi kotiuttamaan kilpailukykyrahastosta kolme prosent tia, mitä pidän mahdollisena, se mer kitsisi meille 14 miljardia euroa seuraa van seitsemän vuoden aikana. Kyse on siitä, että haluamme luoda toi mintaympäristön, jossa yritykset voivat menestyä ja pärjätä. – EK ei ota kantaa siihen, mitä puo lueita on hallituksessa. Helteen mukaan jatkossakin valtakunnallista työehtosopimustoimin taa tekevät EK:n jäsenliitot ja EK on ai noastaan alusta niiden yhteistyölle. – Itse haluan parantaa yhteistyötä ja olen avoin kaikelle yhteiselle keskuste lulle. Helle painot taa liittojen koordinoivan neuvotteluja keskenään ja EK on se alusta, jolla tätä koordinaatiota käydään. Teksti Heikki Sihto / Kuva Mikko Huotari Helle ei kuitenkaan ole valmis peruutte lemaan. Helteen mielestä työmarkkinajärjestö jen välit ovat kuitenkin paljon paremmat kuin mitä julkisesta keskustelusta voisi päätellä. 20 Demokraatti POLITIIKKA JA YHTEISKUNTA MIKSI LEIKKAUSPUHE ON KIINNOSTAVAMPAA KUIN KASVUPUHE. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto peräsi liiton valtuustossa Helteen kantaa valtakunnallisiin työehtosopi muksiin. Niitä on uudessa ohjel massa pitkä lista. Itse vannon avoimen vuoropuhe lun nimeen, Helle painottaa. PETTERI ORPON hallitus on edistänyt elinkeinoelämän tavoitteita ja hallitus ohjelmaa kuin liki tilaustyönä. Helle sanoo EK:n pitävän kiinni täs säkin asiassa Orpon hallituksen jo teke mistä työelämäuudistuksista, paluuta vanhaan ei ole. – Olen ollut työnantajapuolen tehtä vissä kahdeksan vuotta. Yh teistyötä tehdään nyt muun muassa mo nissa EUpolitiikkaan liittyvissä asioissa. EK ei myöskään aio palata neuvot teluosapuoleksi työehtosopimus pöytään. Meidän tehtävämme on, oli hallitus mikä tahansa, auttaa poliitikkoja ratkaise maan Suomen haasteita, joita ovat eten kin julkisen talouden sopeuttaminen ja kasvun aikaansaaminen. Kertaakaan en ole kuullut, että yksikään työnantaja ha luaisi heikentää työntekijöiden asemaa. – Uskon, että pitkällä aikavälillä tämä tuottaa myös työntekijöille parempaa ansiokehitystä ja merkityksellisimpiä töitä. PALUUTA EI OLE Leikkaukset ovat turhia, jos taloutta ei saada kasvamaan, Minna Helle sanoo. Kyse on myös isoista rahoista. Työmarkkinoiden yhteistyötä hän kui tenkin haluaisi tiivistää nykyisestä. Hän pitää asiaa koskevaa kysymystä jopa provosoivana. Joissakin asioissa jonkun puolueagenda voi olla meitä lä hempänä ja jonkun toisen kauempana. Tällaisista asioista puhutaan Suomessa aivan liian vähän. E linkeinoelämän kes kusliiton uusi toimi tusjohtaja Minna Helle ei ole valmis peruuttelemaan tä män hallituskauden työelämäuudistuk sista, vaikka Suo meen tulisi demari vetoinen, nykyistä työntekijämyöntei sempi hallitus. EK JULKAISEE hallitusohjelmatavoit teensa 28.5. YHTEISISTÄ EU-TAVOITTEISTA huoli matta Helle myöntää jännitteet työ markkinajärjestöjen välillä. Sen sijaan EK:lla on vahva rooli siinä, miten työlainsää däntöä ja sosiaalipolitiikkaa kehitetään ja tietenkin osallistumme myös työ markkinakeskusteluun. Suomi ajaa kunnian himosta ilmastopolitiikkaa ja on todella tärkeää, että palkansaajat ja työnantajat vievät yhtenä rintamana tätä viestiä ko timaisille ja EUpäättäjille. Hän painottaa EK:n toimivan avoimesti kaikkien puolueiden ja halli tusten kanssa. Tässä meillä on varmastikin yhtei set pitkän aikavälin tavoitteet työnteki jäpuolen kanssa, mutta ne keinot sitten nähdään hyvinkin erilaisina. Hallituksen värin mahdollinen vaihtu minen ei vaikuta EK:n toimintaan, Helle sanoo. Sama vastaus tulee epäilyihin EK:n taustaroolista narujen vetelijänä työeh tosopimusneuvotteluissa. Niistä de_28052026_20UUSI.indd 20 de_28052026_20UUSI.indd 20 20.5.2026 10.15 20.5.2026 10.15