lo ka ku ut a 28.10.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Hyvän Jonne Rinne on huolissaan poliisin tehtävien ja resurssien epätasapainosta. PUOLELLA de_28102021_001.indd 1 20.10.2021 11.56. PAL.VKO 2021-45 00 74 43 -2 11 9 19 /2 1 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 21 / 28
Lehti, verkko ja some www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Nimetön 1 1 19.10.2021 15.23. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
PUKKIKISA ILMIÖ KULTTUURI Aihetta ei pidä etsiä kauempaa, kun se on ihan käsillä, oma suku. 3 Demokraatti 19 /2 1 36 14 40 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 28. Kuka kätkeytyy parran taakse. Kuopiosta Macondoon. de_28102021_03.indd 3 21.10.2021 9.37. LOKAKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI HYVINVOINTIALUE KIRJAILIJA JOULUPUKKI Suomen suurin työmarkkinasavotta
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 11.11. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Politiikka: Valtuustovaltti Vallan laidalta: Ulpu Iivari Mepitshow: Eero Heinäluoma Italia: Demokraatit suosiossa Kirjailija: Romaani kasvoi sarjaksi Kirjat: Nuoruuden tuskaa Kirjat: Myrskynsilmässä Kolumni: Jyrki Liikka Elokuvat: Nro 6 ja lentävä lähtö Kirjavisa: Vapauden virrassa Puheenvuoro: Ilmari Nurminen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Jorma Eloranta IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Jonne Rinne Kolumni: Mikkel Näkkäläjärvi Kasvot peilissä: Sultaan Said Ahmed Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n KLAUS WELP Vastamainosten tekijä ja graafikko 5 6 8 11 12 14 21 22 25 26 28 30 38 39 40 44 48 49 50 53 63 64 72 73 74 + TEEMA Kuvan voima 55 Kansan ja poliisin asialla. Nyt. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 30 JONNE RINNE Poliisi de_28102021_04.indd 4 21.10.2021 11.55. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 19 /2 1 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Mahdollisuus Viikon kuva: Kenen tontille Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Karoliina Huovila D-analyysi: Kovat panokset D-ilmiö: Jättisavotta edessä Alastalon salissa: Epäkohta. Va
Koronan vuoksi poikkeuk sia on nyt tehty ja hyvästä syystä. Uusi ajattelu herättää huolta ja torjun taa, jos tarkastelee maailmaa vain uhkien kautta. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. P ääministeri Sanna Marin kertoi Helsingin Sanomien ja Aalto EE:n Taloudenpuolus tuskurssin yhteydessä järjestetyssä puheenjohtajatentissä haluavansa uudistaa kehysmenet telyn, jonka avulla hallituskauden ajaksi on sovittu menokatto. Pääkirjoitus ALKOI TIETYSTI ÄLÄKKÄ. Vas tustajien reaktiot muistuttavat Ma rinin nelipäiväisen työviikon poh diskelun saamasta palautteesta. Tarkkana pitää toki olla. Poliittisen ja talousoikeiston reak tiot ovat olleet odotettuja, vaikka ajatusta vihreistä investoinneista on väläytelty myös Euroopan unionin puolella. Marinin mukaan kehysme nettelyssä voitaisiin jatkossa erot taa käyttötalouden menot ja inves tointimenot, koska tämä helpottaisi välttämättömien yhteiskunnallisten investointien tekemistä. Keskustelun taustalla välkkyy EU:n vakaus ja kasvusopimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden julki sen talouden velka saa olla enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokan santuotteeseen ja alijäämä enintään kolme prosenttia suhteessa brutto kansantuotteeseen. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Uhkia vai mahdollisuuksia. HS:n pääkirjoitus varoitteli jopa, että ”talouspoliittisen uskotta vuutensa menettänyt kääntää pahvi kiekon, josta paljastuu rosvo”. Tavallisesti hallitus päättää vaalikauden alussa kehyk sestä eli siis valtion budjetin meno jen katosta sekä kehysmenettelyn säännöistä koko nelivuotiselle vaali kaudelle. de_28102021_05.indd 5 20.10.2021 17.19. Kyse on suuressa kuvassa eurooppalaisesta kilpai lukyvystä ja Euroopan tulevaisuu desta. Muun muassa professori Markus Jäntti on to dennut, että rajat ovat sattumanva raisia eivätkä perustu varsinaiseen taloustieteelliseen analyysiin. Pääministerin mu kaan ilmastonmuutoksen torjunta tulee vaatimaan ”aivan ennätyk sellisiä” investointeja myös julki selta puolelta, joten kehysmenette lyä olisi uudistettava, jotta ”inves toinnit tulevaisuuteen ovat aidosti mahdollisia”. Koko Euroopassa tarvi taan merkittäviä investointeja vih reään ja digitaaliseen siirtymään sekä osaamiseen. MARIN TAAS näkee myös mahdol lisuuksia. Sil lekin naureskeltiin, vaikka jotkut edelläkävijät toteuttavat sitä jo. Alkoi tietysti äläkkä. Marin esitti kuulijoille kysymyk sen, onko Suomen talouden perin teinen kehysmenettely sellainen, että se mahdollistaa ”niiden mitta vien investointien tekemisen, joita me tarvitsemme seuraavien 10–15 vuoden aikana”. On siis selvää, että Marinin avaus ansaitsee aitoa analyysiä eikä vain ennakkoluuloista hyljeksintää
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , H ei ko Ju ng e de_28102021_06.indd 6 20.10.2021 16.54
Jos fossiilisista polttoaineista halutaan oikeasti päästä eroon ja hillitä ilmastonmuutosta, tuulivoimaloita tarvitaan lisää. 7 Demokraatti EI MINUN TAKAPIHALLENI. Norjan korkein oikeus on päättänyt, että kaksi maan länsipuolelle rakennettua tuulipuistoa vahingoittivat saamelaisten poronhoitoa tunkeutumalla niiden laitumille. de_28102021_06.indd 7 20.10.2021 16.54. Paljon. Kuvan tuulimyllyt ovat Norjassa, saamelaisten alueella Storheiassa. Niiden sijoittamisesta voi ennustaa melkoisia riitoja
Nykyisin opiskelija, joka nostaa opintotukea yhdeksänä kuukautena vuodessa, saa ansaita enintään 12 498 euroa ilman, että tulot vaikuttavat opintotuen määrään. ELÄKKEISTÄ ON riittänyt taas puhetta. Kela on vuosittain perinyt tulorajojen ylittymisen vuoksi opintotukea takaisin lähes 40 000 opiskelijalta. Niiden rahoituksen pitäisi perustua ar vovalintoihin, eikä muuttua automaat tisesti rahapelivaro jen mukaan. Keskustelu osin liittyy SDP:n kansanedustajan Kimmo Kiljusen ja 22 muun demarikansanedustajan jättämään kirjalliseen kysymykseen pienten työeläkkeiden korottamisesta. Tulorajojen maltillisen korotuksen arvioidaan tuovan noin 1 800 työllistä lisää. SDP ei kannata puoliväli-indeksin palauttamista eläkkeisiin, totesi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman Uutissuomalaiselle. Lindtman muistuttaa, että kirjallisia kysymyksiä tehdään hallitukselle vuosittain satoja ja että ne ovat kysymyksiä hallitukselle, eivät uusien linjauksien paikkoja. Näihin täsmätoimiin kuuluvat muun muassa kansaneläkkeen tasokorotukset, eläkkeensaajien verotuksen kehittäminen sekä eläkkeensaajien asumistuen, palvelujen ja palvelumaksujen huomioiminen. Opintotuen tuloraja on todennäköisesti nousemassa 20–25 prosentilla ensi vuodeksi. Tämä todennäköisesti johtaisi eläkkeiden nykyistä nopeampaan nousuun. Jos taitetun indeksin sijaan työeläkkeet seuraisivat puoliväli-indeksiä, eläkkeiden taso seuraisi nykyistä enemmän palkkakehitystä. D av id Be al ey , M aa ilm an ru ok ao hj el m an jo ht aj a de_28102021_08.indd 8 21.10.2021 10.46. Kysymyksessä udellaan muun muassa sitä, voisiko hallitus selvittää niin sanotun puoliväli-indeksin palauttamista työeläkkeisiin. MARIA GUZENINA TWITTERISSÄ Kulttuuriala ja jär jestöt ovat oikeassa. Käytännössä tämä tarkoitaa sitä, että opiskelijat pääsevät ensi vuonna paiskimaan töitä ja ansaitsemaan hieman enemmän kuin tänä vuonna ilman, että opintotukea pitäisi maksaa takaisin. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Opiskelijat ja työllisyys kiittävät Voihan indeksi V IIK O N LU KU 16 miljoonaa. Piste. Hän painotti, että SDP:n eduskuntaryhmä ei ole ottanut kantaa työeläkeindeksin muuttamiseen, vaikka yli puolet ryhmän kansanedustajista allekirjoitti kirjallisen kysymyksen asiasta. JUHO PALOHEIMO TWITTERISSÄ POLITIIKKA Koronaan on kuollut 4,7 miljoonaa ihmistä. Samaan aikaan nälkään on kuollut ihmisiä Uutissuomalaiselle. HEIKKI PURSIAINEN TWTTERISSÄ Mitään järjestöä tai alaa ei pidä rahoit taa köyhiä ja peli sairaita hyväksi käyttämällä. – Ryhmämme toimii eläkkeensaajien aseman parantamisessa ja eläkeläisköyhyyden vähentämisessä puoluekokousten linjausten pohjalta täsmätoimin, Lindtman sanoi Veivatkaa mitä veivaatte, mutta SDP haluaa, että kulttuurileikkauk set perutaan
. Missähän hallituksessa Kurvinen luulee toimivansa. Metsäja teknologiateollisuuden palkansaajaliitoissa on herännyt huoli toisella puolella pöytää istuvien osaamisen tasosta. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten taitotaso voi olla kyseenalainen. Sen verran vähän tuossa kysymyksenasettelussa jää vastaajalle mahdollisuuksia sanoa jotain poikkipuolista mantraanne kohtaan. Uudistamalla oppisopimusjärjestelmä . . de_28102021_08.indd 9 21.10.2021 10.46. Rahaakin säästyisi, jos kirjoittaisitte itse alusta loppuun ”tutkimuksenne”. Lisäämällä paikallista sopimista Hyvä Suomen Yrittäjät, sitä saa mitä tilaa. Voit valita useita. Voisitte jatkossa itse kirjoittaa tutkimuksienne vastaukset. Helpottamalla määräaikaisia työsopimuksia . Lyhentämällä työttömyysturvaa . Helpottamalla työperäistä maahanmuuttoa . Tolppa on lyöty TULEVIEN PALKKANEUVOTTELUIDEN pohjatavoite on selvillä. . Sama vai eri hallitus MIHINPÄ OPPOSITIOTA tarvitaan, kun omasta hallituksesta löytyvät pahimmat puukottajat. Yllä oleva teksti on yksi kohta teidän tutkimusyritys Kantarilla teettämästänne yritysten ja yrittäjien nykytilannetta selvittäneestä tutkimuksesta. Se kysymys herää, että kaipaavatko jäsenenne tällaista tutkimustietoa, vai herättääkö tämä heissä myötähäpeää, pohtii Demokraatin väki. Tässä on aika moinen työ ja kehittäminen, ennen kuin järjestelmä muuttaa muotoaan, Petri Vanhala kuvailee tilannetta – pahimmassa tapauksessa. Kulttuurin määrärahaleikkauksista kiehautettu soppa kärähti pohjaan, kun keskustan Antti Kurvisella, tiedeja kulttuuriministerillä, karkasi mopo totaalisesti käsistä, kun hän kertoi kulttuurin määrärahojen leikkauksista. . Ne tulevat neuvotteluihin tyhjällä paperilla ja kysyvät: Petri, miten tässä alettaisiin mennä eteenpäin. Näiden yrityskohtaisen työehtosopimuksen palkankorotukset ovat kahtena ensimmäisenä vuotena noin 1,9 prosenttia ja kolmantena noin 0,9 prosenttia. Jotkut haluavat repiä kaiken, mutta siitä ei tule mitään. – Nyt tärkeintä on molemmille puolille, että sopimuksien sisältö säilyy hallittavissa, ettei niihin ala tulla hirveästi muutoksia. POLITIIKKA TYÖMARKKINAT TYÖMARKKINAT Neuvottelupöydän konsulttitoimisto PAPERILIITON PITÄISI saada yrityskohtaisia työehtosopimuksia aikaiseksi yli 40 verrattuna entiseen, eli yhteen koko alaa koskevaan sopimukseen. Helpottamalla henkilöperusteista irtisanomista . 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari BJÖRN NALLE WAHLROOS TOSI NALLE Luonnovarat markkinoille Luonnonvarat kaikille Hyvä Suomen Yrittäjät, Miten yrityksenne mahdollista työvoimapulaa voisi helpottaa . . Poistamalla saatavuusharkinta . Poistamalla takaisinottovelvollisuus . . . Tämä siitä huolimatta, että Kurvinen tiesi hallitusviisikolla asian olevan kesken ja että leikkaukset perutaan. Aika tarkoitushakuista. . Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää itsestäänselvänä, että kaikkien työmarkkinapöytien neuvotteluissa pyritään vähintään samaan palkkaratkaisuun, minkä metsäyhtiö Stora Enso ja Paperiliitto saivat solmituksi pari viikkoa sitten. Me olemme konsulttitoimisto siinä vaiheessa. . Alentamalla minimipalkkoja . Vanhala arvioi, että tämä kierros saadaan varmaan vedetyksi jonkinlaisella järjellä. – Ne eivät ole koskaan olleet tässä tilanteessa. . . Maksamalla enemmän palkkatukea
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan Puolan päätös kyseenalaistaa Euroopan unionin perustukset. 6. Millä nimellä räppäri Ye tunnettiin aikaisemmin. 5. 8. Kuinka monella prosentilla väestöstä on lääketieteellinen syy olla ottamatta koronarokotetta. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun jäsenvaltion tuomioistuin toteaa, että EU:n perussopimukset ovat ristiriidassa kansallisen perustuslain kanssa. 10. Toivottavasti tälläkin kertaa euro on toimiva konsultti eikä Puola ajaudu uhkailemaan EU:ta polexitillä. Minä vuonna edesmennyt USA:n ex-ulkoministeri Colin Powell oli syntynyt. 3. Se on ensisijainen muihin oikeuslähteisiin nähden, Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki linjasi europarlamentissa. Mistä maasta on kotoisin Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2021 saaja Abdulrazak Gurnah. EU:n tukien jäädytttämisessä on vaarana, että Puolan johto voisi käyttää sitä keinona lietsoa maassa nykyistä syvempää EU-vastaisuutta. Kuka on kuvassa. Mikä ja missä on Euroopan suurin suo. Minkä maan presidentti on Milos Zeman. Kuinka monta toiminnassa olevaa tuulivoimalaa Suomessa oli vuoden 2020 lopussa. 2. Kellot siirretään normaaliaikaan 31.10. Mikä on elokuvan päähahmon nimi. Halloween on kaupungin nimi elokuvassa Painajainen ennen joulua. – Korkein laki on Puolassa maan perustuslaki. 4. de_28102021_10.indd 10 20.10.2021 15.08. Hän pitää sitä suorana haasteena Euroopan oikeusjärjestyksen yhtenäisyydelle. 7. Minä vuonna Euroopan parlamentti äänesti kellonajan siirrosta luopumisen puolesta. Maan perustuslakituomioistuimen tuore ja kiistanalainen päätös asettaa Puolan perustuslain EU-oikeuden yläpuolelle. Oik eat vas tau kse t: 1) TH L:n arv ion muk aan alle pro sen till a 2) Vuo nna 20 19 3) Tsh eki n 4) 193 7 5) Teu rav uom an suo Kol aris sa 6) Tan san ias t a 7) Kan ye Wes t 8) Ran sukoi ran ään enä tun net tu Per tti Nät tilä 9) Jac k Ske llin gto n 10 ) 821 NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Raha kelpaa, mutta ilman yhteisiä sääntöjä P uola, euromääräisesti laskettuna EU:n suurin nettosaaja, koettelee taas EU:n yhteisiä sääntöjä. 9. Puola sai vuonna 2019 EU-rahoitusta 16,4 miljardia euroa ja maksoi jäsenmaksua 4,2 miljardia euroa. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP, Louisa Gouliamaki Matka demokratian kehdosta Kiinaan Matka demokratian kehdosta Kiinaan 10 VIS V 1
Nyt mallia romutetaan. Sitä ennen hän työskenteli muun muassa Palvelualojen ammattiliiton PAMin työmarkkina-asiantuntijana ja lakimiehenä. – Työehtosopimuksiin liittyvä riitojen käsittely on usein jälkikäteistä ja -vaikutteista. Hänen mielestään se on vakauttanut työmarkkinoita ja lisäksi tarjonnut paljon alakohtaisia joustomahdollisuuksia. Myös pakkoyrittäjyyteen liittyvät asiat voivat vaatia lainsäätäjän tulkintaa. Ne ovat vaikeita käsitellä oikeudessa ja työntekijöiden kannalta vaikutuksiltaan usein hankalia, Huovila pohtii. Vastuu neuvottelusta siirtyy yritystasolle. Näkemykseni on, että yrityksissä haluttaisiin ennemmin keskittyä bisnekseen kuin sopimusneuvotteluihin, SAK:n työmarkkinapäällikkö Karoliina Huovila sanoo. Esimerkiksi paikallinen sopiminen edellyttää taustalla olevaa työehtosopimusta. Huovilalla on hyvä pohja – muutenkin kuin juristin koulutuksen osalta – arvioida työmarkkinatilannetta. Huovila muistuttaa, että työehtosopimukset eivät ole pelkästään juridiikkaa. Karoliina Huovila Ennemmin sopimista kuin juridiikkaa. Hän sanoo näin tapahtuneen jo monella neuvottelukierroksella. Tällainen voi esimerkiksi olla yleissitovuuden säilyttäminen myös tulevaisuudessa sekä pääluottamusmiehen asema. Nykyisen työehtosopimuksen poistuminen voi tulla pommina monelle yritykselle. – Eiköhän taustalla ole sovittuna sopimusten katto. Siinä on useita, eri asioihin vaikuttavia kerroksia. Hänen mielestään nykyinen tes-järjestelmä toimii hyvin, mutta… – Työnantajapuolen neuvotteluhaluttomuus ja muu sopimusjärjestelmän murros voivat vaikuttaa niin, että valtio voi joutua lainsäätäjänä ottamaan joistain asioista koppia. Valtio voi joutua lainsäätäjänä ottamaan koppia. 11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuva SAK MISSÄ OLET NYT. Vuonna 2020 de_28102021_11.indd 11 21.10.2021 11.51. Tähän saakka moni yrittäjä on ajatellut, että työehtosopimukset ”tulevat jostain”. Vaikka EK haluaa rikkoa keskitetyt sopimukset ja viedä sopimisen yritystasolle, uskoo Huovila sen samaan aikaan taustalla koordinoivan paikallisia neuvotteluja. – Erikoista on myös se, että vientiteollisuuden työnantajat ajavat edelleen palkkakoordinaatiota, mutta samaan aikaan omalla toiminnallaan romuttavat tältä pohjaa. Huovila arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pelaavan kaksilla korteilla tavoitteissaan. Hän toivoo, että työmarkkinoiden nykyinen myllerrys ei johda siihen, että näkemyseroja ratkotaan oikeudessa. Huovila ihmettelee, mitä työnantajajärjestöt varsinaisesti tavoittelevat alakohtaisen sopimusmallin alasajolla. S AK:ssa nähdään, että työnantajajärjestöt eivät täysin ymmärtäneet, mihin irtautuminen valtakunnallisista alakohtaisista työehtosopimuksista johtaa. – Nykymalli, jossa työehdot sovitaan valtakunnallisesti, on ajan myötä hienovaraisesti rakennettu. Eli työntekijät neuvottelevat yrityskohtaisesti ja työnantajat keskitetysti. Hän tuli SAK:hon Akavalaisen Yksityisalojen esimiehet ja asiantuntijat YTY ry:n työmarkkinajohtajan paikalta
Siis tämä edellinen sillä edellytyksellä, että työnantaja aikoo neuvotella itse työehtosopimuksensa eikä liity uuteen Teknologiateollisuuden työn antajat yhdistykseen, joka neuvottelee työ ehtosopimukset Teollisuusliiton kanssa. Tehyn ekonomisti Ralf Sund, aiemmin STTK:n ekonomistina toiminut, summasi Suomen mallin tilannetta Demokraatti.fi:n haastattelussa: ”Vaikka Suomen malli on roskiksessa, edelleen hapuillaan mittatik kua ja linjan määrittäjää. Nyt (juttu kirjoitettu 21.10.) ei ole edes päästy neu vottelupöytään. Paikallinen sopiminen voi kuulostaa hienolta, mutta sen ”mainospuheissa” ei ole kerrottu kysei sen mallin työläydestä. Suomen malli karahti yhdistyspeliin KUIN TULI JA VESI SAMASSA LAUSEESSA. Samat piirit ovat puhuneet hajaute tun sopimisen ja yhteisen linjan puolesta. Kalkkiviivoille se ainakin menee, kun Teknologiateollisuu den sopimukset umpeutuvat marraskuun lopussa. Tällä kertaa syy ei ole työntekijöissä, vaan työnanta jajärjestöjen omassa pelissä. Eli työn antajilla olisi korotusten katto sovittuna, ja ne käytännössä neuvottelisivat keskite tysti, vaikka työntekijöille tarjotaan yritys kohtaisia neuvotteluja. Teknologia teollisuuden jakautuminen kahdeksi järjes töksi sotki sopimuskentän kuviot sen ver ran pahasti, että ilmeisesti sielläkin yllätyt tiin tiukkaan menneestä sopimussolmusta. Ilmeisesti Teknologiateollisuudessa ja Elinkeinoelämän keskusliitossa oli las kettu, että ne voisivat edelleen taustalla valvoa – yrityskohtaisista sopimuksista huolimatta – vientialojen sopimustason säilymisen myös muilla aloilla. Ja samainen yllätys taisi iskeä moneen alan yritykseenkin, kun bisneksen tekemi sen sijasta aikaa pitäisi käyttää työehtoso pimusten pohdintaan. Palkankorotusta son koordinoinnissa työnantajat ovat hy vin onnistuneet aikaisemmilla sopimus kierroksilla, vaikka virallista Suomen mal lia ei aikanaan saatukaan aikaiseksi. Tosin aiemmin tilannetta helpotti se, että sopi mukset tehtiin keskitetysti liittojen kesken. Pelissä on Suomen malli ja yleissitovuus. S uomen malli, vientiteollisuu den työnantajajärjestöjen vaa lima malli vientialojen pal kankorotusten niin sanotusta muita aloja sitovasta yleissi tovasta linjasta on vaarassa. Yleensä tässä vaiheessa neuvot telut ovat jo hyvässä vauhdissa. Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi on monessa yhteydessä vakuutellut, että yh distykseen tulee riittävästi yrityksiä yleissi tovuuden täyttymiseksi. Hieman hankala työntekijöiden olisi neuvotteluja aloittaa, kun vastapuoli ei ole kertonut keitä uudessa yhdistyksessä on jäsenenä, kuinka suurta joukkoa työnteki jöistä ne edustavat tai miltä sopimusaloilta ne ovat. Työnantajien halu rukata sopimista paikalliseksi voi tulla niille kalliiksi. Nehän ovat kuin tuli ja vesi samassa lau seessa.” SUOMEN MALLIN lisäksi työnantajat ehkä myös mielellään pitäisivät kiinni työehto sopimusten yleissitovuudesta. Sen purkau tuminen merkitsisi ainakin hetkellisesti melkoista kaaosta työmarkkinoille. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Sopimukset ovat tä hän saakka tulleet valmiina pakettina val takunnallisesti neuvoteltuna. On vaikea ym märtää, että se on vain menneen talven lu mia. analyysi de_28102021_12.indd 12 21.10.2021 11.37
Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Parhaina keinoina tor jua väestökadon ongelmia pidetään syntyvyyden kasvua, maahanmuuttoa ja tuottavuuden lisäämistä. Suurin työikäisen väes tön kasvu keskittyy pää kaupunkiseudulle, Tampe reelle ja Turkuun ja näiden ympäristökuntiin sekä Ou lun ja Jyväskylän seudulle. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 . NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: YK Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Suomi, väestökehityksen kauhutarina G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s Tupruttelu Fossiilisten polttoaineiden tuotantotavoitteet ovat yli kaksinkertaiset ilmastotavoitteisiin verrattuna. 10 % Valtaosassa maata pudotus on yli JYVÄSKYLÄ PÄÄKAUPUNKISEUTU TAMPERE TUR KU OULU Suomessa 267 kunnassa työ ikäisen väestön määrä vähenee ja vain 42 kunnassa kasvaa vuosina 2021–2040. Kartassa punaisen alueen kunnissa (267 kpl) työ ikäinen väestö vähe nee ja sinisellä merkityissä kunnissa (42 kpl) kasvaa. . de_28102021_13.indd 13 20.10.2021 17.31. . . Lomautetut Ansiopäivärahaa saavien määrä on laskenut vuodessa yli neljänneksellä. . . Työikäisen väestön määrä alkaa vähentyä tällä vuosikymmellä, ja vauhti kiihtyy vuoteen 2040 saakka
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Lindberg suhteuttaa suurten lukujen logiikkaa: – Henkilöstö on julkisella sektorilla tärkein tuotantotekijä. Koskaan aikai semmin ei Suomessa ole siirretty 216 000 ihmistä liikkeenluovutuksena, vanhoina työntekijöinä, uudelle työnantajalle. Hän arvioi henkilöstöön liittyvän muutoksen kestävän vuosia. Kanta-Hämeessä siirtyy kuntien palkkalistoilta hyvinvointialueelle noin 6 500–7 000 työntekijää. Työntekide_28102021_14.indd 15 21.10.2021 11.42. Kunta-alan vuotuiset työvoimakustannukset palkat ja sotu-maksut mukaan lukien ovat noin 22 miljardia euroa. Jalosen mukaan uudistukseen ja henkilöstön asemaan liittyy edelleen paljon kysymysmerkkejä, vaikka jo nykyinen lainsäädäntö antaa hänen mukaansa hyvän pohjan henkilöstön siirtymiselle hyvinvointialueille. Kyse on ennätyssuuresta työmarkkinasavotasta. Lindberg arvioi, että näistä ehkä noin 200–300 työntekijälle tulee työn sisältöön merkittävämpiä muutoksia. 15 Demokraatti Jättiurakka Hyvinvointialueille siirtyy 216 000 ihmistä vanhoina työntekijöinä. Lindberg uskoo, että henkilöstön siirtyminen kunnista hyvinvointialueiden työntekijöiksi tapahtuu suhteellisen kivuttomasti. Etenkin työntekijöihin liittyvät luvut ovat valtavia. Nyt tuosta summasta noin puolet siirtyy hyvinvointialueiden työvoimakustannuksiksi. Suurimmat muutokset koskevat ylintä johtoa, asiantuntijoita ja tukipalveluissa työskenteleviä. – Neuvottelu-urakka on Suomen vaativimpia ja suurimpia, Kuntaja hyvinvointialuetyönantajien toimitusjohtaja Markku Jalonen sanoo. Iso osa käytetystä rahasta muutetaan ihmistyöksi. Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Timo Sparf H yvinvointialueiden muodostamiseen liittyy monta superlatiivia. Kyse on myös valtavista rahasummista. Suurimmalla osalla työntekijöistä työtehtävät säilyvät ennallaan. Kyse onkin melkoisesta työmarkkinasavotasta, kun kaikille siirtyville työntekijöille neuvotellaan uudet työja virkaehtosopimukset. – Kunnissa on jo nyt monella sektorilla hirveä pula työvoimasta. Siirtoon pitää panostaa, jotta kaikki turha epävarmuus vähenee ja yhteistoiminta pysyy hyvänä, Jukka Lindberg sanoo. Tässä muutoksessa työntekijät ovat keskiössä. Kesällä tehtävässään aloittanut Jalonen toimi aikaisemmin, vuodesta 2007 lähtien, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtajana
Kyllä tällä mallilla Pohjoismainen hyvinvointimalli todennäköisesti saadaan säilymään Suomessa, Lindberg sanoo. Samalla pitää rakentaa henkilöstöpolitiikka, jolla hyvinvointialueet pärjäävät kilpailussa osaavasta työvoimasta. UUDISTUKSEN ONNISTUMISESSA iso kysymysmerkki on raha. Pidän myös tavoitteena olevia sote-menojen kasvun rajoittamista ja säästöjä jollain aikavälillä mahdollisina, kun palveluiden järjestäjien koko kasvaa ja johtaminen keskittyy. Nyt työvoimakustannukset ovat yli puolet kuntasektorin toimintamenoista. Hyvin hoidettu hyvinvointialue voi myös saada ylimääräistä rahoitusta. Tähän saakka Suomessa palkkaharmonisointi on yleensä tarkoittanut palkkojen nousua. Hän korostaa, että henkilöstön siirtyminen hyvinvointialueille ei saa olla vain tekninen. jöiden siirtyminen hyvinvointialueille ei saa tuntua kohtuuttomalta, eli ei luoda tilannetta, jossa työvoimapula pahenisi, Lindberg sanoo. Vastaavasti huonosta taloudenpidosta voi saada keppiä. – Työnantajan hyvä brändi, oppilaitosyhteistyö, työntekijöiden palkkaaminen ulkomailta. Niin Lindberg kuin Markku Jalonenkin pitävät olennaisena, että valtio ei lisää sen enempää hyvinvointialueiden kuin kuntienkaan vastuita – ellei myös korvaa täysimääräisesti näistä tulevia kuluja. Ja jos säästöjä joudutaan hakemaan, on henkilöstö siinä todennäköinen kohde. Tämän seurauksena voi edessä olla yhdistäminen toiseen alueeseen. Se merkitsee asukasta kohden 162 euroa. Hän arvioi Sipilän hallituksen sote-uudistuksen kaatuneen suurelta osin liialliseen monimutkaisuuteen ja laajuuteen, vaikka lainsäädännöllisesti se olisikin voinut mennä läpi. Hyvinvointialue voi joutua samantyyppiseen arviointimenettelyyn kuin kunta, jos se ylittää vuosi toisensa perään budjettinsa. Nämä ovat esimerkiksi tekijöitä, joilla työvoimapulaan voidaan vastata. – Tällä kertaa ei tavoitella liian isoa muutosta yhdellä kertaa. LINDBERGILLÄ ON hyvä näppituntuma sote-uudistuksiin. Hän ei pidä todennäköisenä tilannetta, jossa kunnat ja hyvinvointialueet kilpailisivat merkittävissä määrissä samoista työntekijöistä. Lindberg muistuttaa, että hyvinvointialueilla raha ja sen riittävyys ei ole vain pelote tai keppi. Vaikutuksiltaan iso kysymysmerkki on muun muassa hyvinvointialueilla edessä oleva palkkojen harmonisointi eli yhdenmukaistaminen. – Tällä tavalla ajateltuna toiminnan järkevä hoito olisi aika koukuttavaa, jos tuottavuudesta ja tehokkuudesta palkittaisiin, Lindberg sanoo. Se voi merkittävästi nostaa palkkakuluja. Esimerkiksi Kanta-Hämeen hyvinvointialue on saamassa alueen kuntien tämän hetkiseen valtion rahoitukseen lisäystä 27 miljoonaa euroa viiden vuoden ajalle. Tämä uhka tosin koskenee vain pienempiä hyvinvointialueita. Hän oli Kanta-Hämeessä vetämässä jo Sipilän hallitukde_28102021_14.indd 16 21.10.2021 11.42. sen sote-uudistusta ja sanoo osallistuneensa ”soten jokaiseen aikaisempaan tuotantokauteen” Hämeenlinnan sosiaalija terveysjohtajana. 16 Demokraatti D-ILMIÖ JULKISELLA SEKTORILLA ISO OSA RAHASTA MUUTTUU IHMISTYÖKSI
de_28102021_14.indd 17 21.10.2021 11.43. Sopimuksessa on mukana noin 177 500 palkansaajaa Kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksesta. hyvinvointialueille siirtyville ”kaikkien aikojen tasa-arvoja palkkaohjelmaa”. Mutta. 17 Demokraatti Kustannushaarukka harmonisoinnille on valtakunnan tasolla arviolta 60–550 miljoonaa euroa. Markku Jalonen on jo aikaisemmin arvioinut, että palkkojen yhteensovittaminen merkitsee FAKTA Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille siirtyviksi ja Uudenmaan erillisratkaisuun liittyviksi määritettyjen tehtävien parissa työskenteli noin 216 000 henkilöä lokakuussa 2020. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat on laskenut, että jos koko kunta-alan palkkoja korotettaisiin esimerkiksi yhdellä prosentilla, työvoimakustannukset nousisivat 220 miljoonalla eurol la vuodessa. Kunta-alan henkilöstöstä noin 209 400 työskenteli tehtävissä, joiden tuottaminen jää tulevaisuudessakin kuntien vastuulle. Kuntien opetustoimesta siirtyisivät opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit. Jalonen pitää todennäköisempänä arviota, jossa liikutaan sadoissa miljoonissa. Hyvinvointialueita koskeva ensimmäinen Sosiaalija terveydenhuollon työja virkaehtosopimus (sote-sopimus) tuli voimaan syyskuussa, ja se on voimassa muiden kunta-alan sopimusten tavoin 28.2.2022 saakka. Harmonisointi alkaa 2023, kun henkilöstö siirtyy hyvinvointialueille. Lähes puolet sote-sopimuksen ammattinimikkeiden työntekijöistä on sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Sote-sopimuksen osuus tästä olisi noin 85 miljoonaa euroa. Siirtyvään henkilöstöön kuuluvat sosiaalija terveydenhuollon sekä paloja pelastustoimen henkilöstö
18 Demokraatti D-ILMIÖ – Meidän arviomme on, että kunta-alan ja hyvinvointialueiden taloudellinen liikkumavara on erittäin tiukka. Pelkään, että ensisijaisesti keppiä saisivat hyvinvointialueet, Lindberg pohtii. Tiedän hyvin julkisen talouden tilanteen. – Valtionosuuksien lisäys ei tule kattamaan tästä muutoksesta aiheutuvia kuluja. Hänkin on huolissaan mahdollisista uusista vastuista. de_28102021_14.indd 18 21.10.2021 11.43. Tämä on työvoimavaltaista työtä, jossa henkilöstökulut ovat suurin menoerä. TOIMINNAN JÄRKEVÄ HOITO OLISI KOUKUTTAVAA, JOS TEHOKKUUDESTA PALKITTAISIIN. Hän on huolissaan tilanteesta, jossa valtaan tulisi hallitus, joka suhtautuisi nykyistä nihkeämmin julkisen talouden rahoittamiseen velkarahalla. – Sote-uudistusta on enää vaikea pysäyttää tai edes jarruttaa. Hän viittaa väestökehitykseen ja väestön vanhenemiseen. Lisärahaa ei valitettavasti ole näkyvissä kummallekaan. Jalonen pitää uusia vastuita todennäköisinä. Hän pitää hyvänä esimerkkinä ikäihmisten henkilöstömitoituksen lisäystä, josta päätettiin viime vuonna. Vaikka rahoitus ei saa kyseenalaistaa ihmisten perusoikeuksien saamista, uusi hallitus voisi kuitenkin päättää, että nyt eletään suu säkkiä myöten. Jukka Lindberg muistuttaa kuntien ja hyvinvoinalueiden merkittävästä erosta: tiukassa paikassa kunnat voivat kiristää verotusta, mutta hyvinvointialueet ovat ainakin toistaiseksi valtion rahoituksen varassa. Jos hallitus säätää meille lisää vastuita, samalla pitää siihen tulla rahoitus, Jalonen toteaa. Oma näkemykseni on, että valtion on vastattava uusien velvoitteiden rahoituksesta, Lindberg sanoo. Hän uskoo, että alijäämäisistä budjeteista halutaan jossain vaiheessa eroon. Sitten siinä katsottaisiin, leikataanko palveluista vai säästetäänkö henkilöstön kuluista
Prosentti siitä on 85 miljoonaa. Sote-alan henkilöstökulut ovat niihin verrattuna alle prosentin. Hän suhteuttaisi suurilta kuulostavia summia esimerkiksi kuntien vuonna 2020 saamiin korona-avustuksiin. Sundin mukaan ammattiliiton tehtävänä ei ole suomade_28102021_14.indd 19 21.10.2021 11.44. 19 Demokraatti Rahaa on Teksti Simo Alastalo, Heikki Sihto KUNTAJA hyvinvointialuetyönantajat on laskenut, että jos koko kunta-alan palkkoja korotettaisiin yhdellä prosentilla, työvoimakustannukset nousisivat 220 miljoonalla eurolla vuodessa. – Luvut on ihan oikeita joo, Hoitajaliitto Tehyn pääekonomisti Ralf Sund kommentoi. Sote-sopimuksen osuus tästä olisi noin 85 miljoonaa euroa. – Sote-sektorin koko sivuja henkilöstökuluineen on 8,5 miljardia. Tätä voi pitää myös työnantajan varoittavana hintalappuna ensi kevään työnmarkkinaneuvotteluihin valmistautuville kunta-alan työntekijöille
Historiallisessa uudistuksessa käytännössä miltei koko sote-sektori muuttaa työntekijöineen kunnista uusille hyvinvointialueille. Kuntaliitto on itkenyt harmonisoinnin olevan kauhean kallista. 20 Demokraatti D-ILMIÖ laisessa työmarkkinaperinteessä ollut muutenkaan työnantajan lompakon paksuuden arviointi. Nyt puhutaan paljon hyvinvointialueille siirtyvien työntekijöiden tilanteesta, mutta itse olen erityisesti huolissani kuntiin jäävien työpaikkojen puolesta. Palkkakustannukset siis nousevat joka tapauksessa. Niihin tehtäviin tarvitaan jatkossa vielä nykyistä enemmän työntekijöitä. STTK:N PUHEENJOHTAJA Antti Palola sanoo olevansa jatkossa enemmän huolissaan kuntiin jäävistä työntekijöistä kuin hyvinvointialueille siirtyvistä. Julkisen puolen ammattiliiton näkökulmasta on aina kyse siitä missä määrin poliittiset päättäjät kuittaavat laskun. Miten käy esimerkiksi opetuksessa, kulttuurialla tai teknisissä tehtävissä työskenteleville, Antti Palola sanoo. Suotavaa olisi, että se nousee vaalien teemaksi ja jopa veikkaan, että se nousee. Käynnissä on jo keskustelut massiivisesta palkkojen harmonisoinnista, joka tapahtuu perinteen mukaisesti ylöspäin. Lisäksi tilanteeseen vaikuttaa Suomen väestön vanheneminen. – En uskalla sanoa vielä mitään lukua mutta on selvä, että se on Tehylle edunvalvontamielessä äärettömän tärkeä asia. – Kyllä ne vaikuttavat, mutta laittaisinko siihen miinuksen vai plussan, siitä minulla ei ole käsitystä. Yksi keskeisimpiä rahoituskeinoja on tavannut olla veroratkaisut joko valtionapujen tai kuntaveron korotusten muodossa. Julkisen sektorin neuvottelut osuvat samaan aikaan vuoden alussa järjestettävien aluevaalien kanssa. – Työnantajan tehtävä on hoitaa rahat. Palkat tulevat olemaan tulevien hyvinvointialueiden rahoituksen kannalta keskeinen kysymys, koska alueiden kulut ovat hyvin työvoimavaltaisia. Jos puolueet linjaavat aluevaaleissa, että rahoitusta pitäisi vahvistaa, silloin ne toimivat varmaan eduskuntatasolla niin. Vaikuttavako aluevaalit julkisen sektorin palkkaneuvotteluihin. – Hyvinvointialueiden tehtävät liittyvät suurelta osin hoivaan. Hän uskoo, että hallituksen johdolla tehtävä sote-uudistus merkitsee sitä, että hallitus todennäköisesti myös vastaa niiden rahoituksesta. Siinä on se erikoisuus, että kun rahoitus tulee eri väyliä pitkin valtiolta, se on oikeastaan valtiollisten vaalien teema. Kunnilla on aina mahdollisuus myös prio risoida ja kehittää työn tuottavuutta. – Olisi hyvä on, jos palkoista tulisi keskusteluteema ja ehdokkaat ja puolueet esittäisivät joitakin ratkaisuja. 209 176 6 861 Hyvinvointialueilla työskentelevistä sote-tehtävissä on työntekijää. On eri asia pitäisikö sen olla näin kategorista. – Ei tämä yksi yhteen veroihin kierry. Kuntien talous on Sundin mukaan hyvällä tolalla 2020–2022 ja lompakosta pitäisi löytyä jaettavaa. Hyvinvointialueilla työskentelevistä paloja pelastustoimessa on Siirtyvä henkilöstö 84 % naisia Kuntiin jäävä henkilöstö 76 % naisia HYVINVOINTIALUEILLA TYÖSKENTELEVISTÄ ON SUURI OSA NAISIA de_28102021_14.indd 20 21.10.2021 11.44. Vähän tylysti sanottu, mutta se on ollut suomalaisen työehtojärjestelmän logiikka. Siellä liikkuu satoja miljoonia. työntekijää