Demokraatti 28.08.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Elokuun erikoisnumero TOR STAI 2 8.8.2 014 Numero 160 007443-14-35 Hinta 1,20 e (sis.alv) Yrittäjä, me turvaamme menestyksesi.
Keskiössä ovat nyt eläkeläiset ja lapsiperheet. Hallitus tukee ikääntyneiden toimeentuloa eläketulovähennyksen Työhön satsaaminen on hyvinvointipolitiikkaa. korotuksella sekä pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen nostamisella. Elokuun erikoisnumero Lehdessä nyt Avaus Ajatuspaja 4?7 17?19 Kaupunki kuuluu asukkaille 20?21 Kenttä on huolissaan opetuksen 8?10 11?13 14?15 16 Remonttimies Rinne laittaa yhteiskuntaa kuntoon, Tarja Filatovin kolumni Politiikan kuohut eivät heiluta Susanna Huovista 36 eriarvoistumisesta 22?23 Demokraati ehdottaa aiheita politii- Jussi Railio runoili elämän rujoudesta 24 Maailma hajoaa Kuukauden kuvassa Opinpolut: Kolmas tie unohtui kan syksyyn Eläkeiän nostossa ollaan napit vastakkain Arki Kari Hulkko 26?27 Faktat haltuun: Neljä näkökulmaa työstä ja työttömyydestä 28?29Kuva kertoo vallasta ja vallattomuudesta, Kielen päällä 30?31 SDP:n puoluetoimistolta 32?33 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 34?35 Radio ja tv 36 Luottamuksellista: RKP:n rapuillallisen salainen kokous 17?19 Pekka Salmi (vasemmalla), Minna Santaoja ja Esko Vatanen haluavat kehittää kaupunkia asukkaan ehdoilla. Pääkirjoitus Paras tehtävissä oleva budjetti H allituksen budjettiriihestä kuuluu vielä tänään kolke. Tämä budjetin tehtävä käy yhä tärkeämmäksi, sillä suhdannetilanne pysyy huonona eikä maamme talous edelleenkään kohene. Vuoden 2015 kasvu jää vaimeaksi.. Pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden arkea puolestaan aiotaan helpottaa ja ostovoimaa lisätä lapsivähennyksen avulla. E n n n nsi vuoden talousarviossa on tärkeitä lisäsatsauksia, mutta budjetti on myös vahvasti taloutta tervehdyttävä. Työhön satsaaminen on erinomaista hyvinvointipolitiikkaa: työtä tekevät maksavat veroja, joista kertyvät tulot voidaan käyttää julkisten palveluiden kehittämiseen. Toinen selvä demarijälki näkyy siinä, että budjettipäätöksin torjutaan ihmisten eriarvoistumista. Työ edellä menoa tukee varsinaisen budjetin 400 miljoonan euron työllisyyspaketin ohella syksyn lisäbudjetti, joka sisältää työllistäviä toimia jo tälle vuodelle. Merkittävä kasvupanostus ovat isot liikenneväylähankkeet, joihin kytketään asuntopolitiikka. Alexander Stubbin (kok.) hallitus tekee ensimmäisen talousarvionsa, joka on samalla tämän vaalikauden viimeinen valtion budjetti. Vaikka Stubbin hallitus panee ennen kaikkea toimeen aiemmin tehtyjä päätöksiä, budjetissa näkyy myös selviä poliittisia painotuksia. Ei tarvita suurennuslasia sen havaitsemiseen, että SDP:n puheenjohtajansa, valtiovarainministeri Antti Rinteen johdolla tekemät avaukset vahvistavat työllisyyttä ja kasvua. Se sisältää keväällä päätettyjä leikkauksia ja rakennepoliittisia toimia, joilla taitetaan velan kasvua
0200 55888 puh. (STT) hyskuntien liikennehankkeet ja kaavoitus tehostuvat. Osana hallituksen rakennepakettia hallitus on päässyt alueen kuntien kanssa sopimukseen, joka tarkoittaa, että alueella alkavat mittavat rakennushankkeet. Niiden yhteinen työllistävä vaikutus on Rinteen mukaan jopa 30 000 työpaikkaa. Hallitus ja kunnat sitoutuvat myös yhdessä kahden miljardin euron liikennehankkeisiin. 0200 30011 puh. levikki@demari.fi . Nato voi harjoitella maassa, ja maata Lehtikuva / Vesa Moilanen Jouni Backmanin mukaan Venäjän vastapakotteiden vaikutus on pelättyä pienempi. mialoilla ja yksittäisissä yrityksissä vaikutukset voivat olla merkittävämpiä. . On hyvä, että asiaan saatiin nyt uskottava selvitys. Venäjä-pakotteiden seurauksena Suomen elintarvikeviennin Venäjälle arvioidaan putoavan alle neljännekseen normaalitilanteesta. Sote- ja eläkeuudistukset sekä kuntien tehtävien karsinta on saatava nytkähtämään eteenpäin syksyn aikana, jotta kestävyysvajetta saadaan paikatuksi. Talouspolitiikan vaikeusasteita lisäävät Ukrainan kriisistä seuranneet Venäjä-pakotteet ja vastapakotteet. ilmo@demari.fi . www.demari.fi . Helsinki, Uusimaa, ? ? ? ? varhaisjakelu: Lounais-Suomi, varhaisjakelu: Pohjanmaa, varhaisjakelu: Tampere ja ympäristö: Muu Suomi: puh. (Demokraatti) Pääkaupunki seudun kaavoitus tehostuu Valtiovarainministeri Antti Rinne kertoi eilen, että pääkaupunkiseudun ja muiden ke- Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Erikoisnumerosta vastaava toimituspäällikkö: Tua Onnela Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. Vaasa Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . Erityisen tarpeellisia ovat nopeasti vaikuttavat julkiset investoinnit sekä pieni - ja keskituloisten kotitalouksien ostovoiman vahvistaminen, Backman sanoo. voidaan käyttää myös kriisien aikana. Käytännön järjestelyistä sovitaan Naton ja isäntämaan kesken tapauskohtaisesti eli Suomi ei sitoudu vastaanottamaan vieraita joukkoja tai sallimaan sellaisten kauttakulkua. Myös Ruotsi on valmis allekirjoittamaan vastaavan sopimuksen. Venäjän tuontikiellon vaikutus kokonaistuotantoon on noin 0,1 prosenttia ja kokonaistyöttömyyteen melko pieni. Vaikka pakotteiden suorat vaikutukset ovat pelättyä pienemmät, ne aiheuttavat lisähuolta vallankin kun Venäjän talouden muutoinkin heikko kehitys heijastuu keskinäiseen kauppaan ja matkailuun. Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mukaan Suomi allekirjoittaa sotilasliitto Naton kanssa niin sanotun isäntämaasopimuksen ensi viikolla. Mikkeli Uutistoimitus (06) 317 8711 (06) 317 4104 050 5543430. Tampere Uutistoimitus Ilmoitusmyynti (02) 277 0477 050 568 7361 (03) 212 9455 050 568 7361 . Haglundin mukaan poliittinen päätös tehtiin asiasta jo 2000-luvun alussa turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä. Sopimuksen mukaan sotaharjoituksia isännöivä maa tarjoaa Naton joukoille huoltoa ja tukea. Yksittäisillä toi- Suomi ja Nato sopimukseen sotaharjoituksista xx Stubbin hallituksen sisäpoliittisesti vaativin tehtävä onkin huolehtia siitä, että etenemistä tapahtuu rakenteiden muokkauksessa nykyistä toimivammiksi ja tehokkaammiksi. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . 0200 71000 toimitus@demari.fi . etunimi.sukunimi@demari.fi . Julkisuudessa on ollut paljon erilaisia arvioita pakotteiden vaikutuksesta. 0200 72822 puh. 28.8. Nimipäivät tänään: Tauno (ruots.) Hilding Nimipäivät huomenna: Iina, Iines, Inari (ruots.) Ina, Ines Aurinko nousee: Helsingissä 5.43 Oulussa 6.03 Aurinko laskee: Helsingissä 20.38 Oulussa 20.55 10...12 14...17 16...18 Kari Hulkko 8?10 ?Tässä ollaan nyt tekemässä suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikan historiaa.? Uutispäivä Backman kehuu pakote vaikutusten arviota Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman pitää hyvänä, että VATT, Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö ovat tehneet realistisen arvion Venäjä-pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutuksista Suomen talouteen. . 0800 96675 puh. Näiden lukujen perusteella ei ole syytä tehdä isoja muutoksia hallituksen talouspolitiikkaan. Toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi on kui- tenkin edelleen jatkettava. Demokraatin kuukausittainen erikoisnumero ilmestyy 10 kertaa vuonna 2014. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Demokraatti Katso tuoreimmat uutiset osoitteessa: Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
Kuva tiukasta neuvottelijasta on seurannut mukana uuteen tehtävään. Puolueen sisäistä pahaa mieltä on tarkoituksella riepoteltu porvarileirissä SDP:n vahingoittamiseksi, Rinne sanoo.. 4 4 Avaus Elokuun erikoisnumero avaus Antti Rinne on ryhtynyt töihin: äänestäjien luottamus avaus Remonttimies Antti Rinteen valinta SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi herätti tunteita: voitonjuhlien rinnalla nähtiin kyyneleitä. Tiukka puheenjohtajavaali jakoi puolueväkeä. Julkisuudessa esitettiin väitteitä, joiden mukaan tehtävään on valittu öykkäröivä aypamppu, ja puheenjohtajuuden myötä tullutta Puheenvuoroja ja Puheenaiheita Salkussa on sote- ja remonttitarvikkeet TORSTAI 28.8.2014 valtiovarainministerin salkkua arveltiin liian painavaksi kokemattomaksi luonnehditulle poliitikolle. Rinne ei väitteistä hätkähdä. Suuren ammattiliiton puheenjohtajana hänen julkikuvansa oli rakennettu edunvalvonnan näkökulmasta. Rinne korostaa edunvalvonnan myös toimi- neen: liiton jäsenmäärä kasvoi vuosina, jolloin hän toimi Pron puheenjohtajana
Tulot ja varallisuus eivät saa vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin kehittyä yhteiskunnassa. Lisää jäseniä tarvitaan SDP:n sisäistä pahaa mieltä on tarkoituksella riepoteltu porvarileirissä puolueen vahingoittamiseksi, Antti Rinne sanoo. Viime viikonloppuna järjestetyssä SDP:n työkokouksessa valmisteltiin puoluehallituksen, puoluevaltuuston, eduskuntaryhmän ja piirihallitusten jäsenten voimin ohjelmaa kevään eduskuntavaaleihin. Tämän on huomannut myös EK:n Lasse Laatunen, tosin Rinne epäilee, ettei Laatunen ole ehkä paras mainosmies hänelle. . Laatusen Lasse on todennut, että minulla on kaksi puolta: julkinen kuva ja se, mitä neuvotteluissa tapahtuu. Rinne kiertää siksi syksyn aikana kaikki puolueen piirit. Mutta se tässä hommassa pitää kestää. Sivuille vilkuilu kostautui SDP:tä vaivaavan matalan kannatuksen syynä on Rinteen mukaan äänestäjien luottamuspula. SDP on ennen muuta pieni- ja keskituloisten suomalaisten edunvalvoja. Olen aina ollut ratkaisuhakuinen, pyrkinyt kompromisseilla löytäJukka-Pekka Flander Elina Harju Demokraatti elina.harju@ demari.fi ?Olen aina ollut ratkaisuhakuinen ja hemmetin usein päässyt neuvottelutulokseen.? mään ratkaisun, joka tyydyttää jäsenkuntaa. Ja hemmetin usein päässyt neuvottelutulokseen. Rinne arvioi ratkaisuhakuisuutensa näkyneen myös hallitusneuvotteluissa: hänen mielestään demarit pärjäsivät kohtuudella ja lopputulokseen päästiin hyvässä hengessä. Rinne uskoo, että hänet on tarkoituksella haluttu kuvata menneisyyden ihmisenä ja samalla luoda kuva SDP:n paluusta menneisiin aikoihin, puolueeksi, joka ei ymmärrä yhteiskunnan muutoksia. Henkilökohtaisuuksiin menevä hyökkäily on harmittanut välillä, hän myöntää. . Avaus 5 Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Politiikan syksy 2014 pitää saada takaisin Rinne . Mentiin asiasta toiseen ja vilkuiltiin sivuille, mitä muut puolueet meistä ajattelevat. Puheenjohtajakampanjansa aikana Rinne kommentoi puolueen linjan olevan hukassa. Rinteen mukaan kenttäväkeä ja äänestäjiä on hämmentänyt se, että puolueen kanta vaihtui keskeisissä kysymyksissä puolelta toiselle. Seuraavaksi puolueen kenttäväki saa ehdotukset käsiteltäväkseen. Rinteen mielestä puolue tarvitsee mukaan toimintaan lisää jäseniä ja aktiiveja. Kentän viesti puheenjohtajalle on ollut, ettei puolueen sisällä ole voinut vaikuttaa. Pitää olla selvä visio siitä, minkä näköinen Suomi on, jos SDP:n tavoitteet toteutuvat. Rinne linjaa SDP:n perusarvoksi jakamattoman ihmisarvon, jonka pohjalle yhteiskuntapolitiikka rakennetaan. Luottamuksen palauttamiseksi on valittava oma linja ja toimittava sen mukaan. . Nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa työpaikat katosivat ja globaalin talouden vaikutukset koettelivat taloutta, puolueelta puuttui visio tulevaisuudesta. Vaikka muut puolueet olivat saman tilanteen edessä, näkyi muutos erityisesti SDP:n kannatuksessa, sillä puolueeseen on perinteisesti luotettu työntekijän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolustajana. Kompastuskiveksi muodostui myös tavoite pyrkiä kaiken kansan puolueeksi. . Toivon että jokainen katsoo peiliin ja pyrkii siihen, että tästä eteenpäin SDP näyttäytyy yhtenäisenä puolueena.. Ihmiset arvioivat, onko se oikea. Puolueosastoissa on ymmärrettävä, ettei kukaan halua mennä kylään riitelevään perheeseen. . Sisäisen keskustelun puute politiikan linjasta johtaa ristiriitoihin päätöksenteon paineissa, Rinne toteaa. Varmaan joku 0n todennut, että ei äänestä demareita enää kun minut valittiin, mutta olen saanut paljon palautetta puolueeseen palanneilta ja perussuomalaisista joukkoa on siirtynyt takaisin. Vastustajien käsitys rähjäävästä ja nyrkkiä puivasta ay-johtajasta ei Rinteen mukaan vastaa to- dellisuutta
Se latistaa ihmisten mielialaa, Rinne sanoo. Säästöt on py- ritty tekemään niin, että ne olisivat mahdollisimman oikeudenmukaisia. . Euroopan talouskriisi on helpottamassa vähitellen, mutta kotimaan talouden tilanne on yhä hankala. Maailmantalouden ja Suomen elinkeinorakenteen muutos ovat johtaneet tilanteeseen, jossa maassa on yli 300 000 työtöntä. 6 Avaus Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Politiikan syksy 2014 Rinne: Suomella on edellytyksiä kasvuun Valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) syksyä leimaavat budjettiriihi, säästöjä tavoitteleva rakennepoliittinen ohjelma ja sote-uudistuksen eteneminen. Kataisen hallituksen aikana tehdyt kehyspäätösten vaikutukset iskevät ensi vuonna, kun palveluista leikataan kaksi miljardia euroa. Vastapakotteiden osalta Suomen taloutta koettelevat erityisesti maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistuvat uhkat. . Syksyn aikana tärkeitä poliittisesti seurattavia asioita ovat pankkiunionin loppuun saattaminen ja pankkien stressitestien uskottavuus. Kaiken yllä on kysymys siitä, miten Eurooppaan saadaan kasvua ja parempaa työllisyyttä, Myller toteaa. Lisäksi vuoden kuluttua järjestettävään Pariisin ilmastokokoukseen tarvitaan uusia sitovia päätöksiä EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa varten. Elokuun lopussa haetaan ratkaisuja Eurooppaneuvoston puheenjohtajasta ja korkeasta edustajasta. On mielenkiintoista nähdä, jatkuuko yksimielisyys, kun asia tulee koko salin käsittelyyn Erilaisia näkemyksiä on Heinäluoman mukaan esitetty pakotteiden vaikutuksesta Suomeen ja siitä, onko EU:n pakotepolitiikka kohdellut jäsenmaita tasapuolisesti. . Myllerin mielestä henkilökysymyksiin ei tule käyttää liikaa aikaa, mutta 28 jäsenmaan yhteisen linjan löytämisessä on haasteensa. ?Euroopan taloudellinen vakaus on jäänyt Ukrainan kriisin myötä hieman takaalalle.? Rinteen budjettiin sisällytettyjen eläketulovähennyksen ja takuueläkkeen korotuksen on epäilty olevan osa vaalistrategiaa. . Minun on väitetty tehneen vaalibudjetin. Kiistän sen ehdottomasti. Hän arvelee sen näkyvän värikkyytenä eduskunnan salin ja kokoushuoneiden keskusteluissa. Viime keväältä saamatta jääneet hallituksen esityksyt ovat käsittelyssä syksyllä. Perusviestini on, että kun nyt kipristellään jonkin aikaa, päästään tilanteeseen, jossa julkisia palveluja ei tarvitse leikata tai veroja korottaa. Rakennepaketin leikkaukset näkyvät suomalaisten arjessa. Uutiset ovat vaihteeksi olleet vähän rohkaisevia, Heinäluoma arvioi, mutta hän pitää mahdollisena, ettei tilanne ratkea nopeasti. . Taloutta tasapainottavat toimenpiteet ovat tärkeitä tulevaisuuden kannalta, Rinne sanoo. Ihmisten on oltava vapaita yrittämään ja epäonnistumaan ilman, että epäonnistumisen mukana menee kaikki. Rinne painottaa, että hyvä yhteiskunta ei työnnä ihmisiä syrjään vaan päästää mukaan. Se ei määrittele puolestamme, miten tulisi elää, mutta se pitää mukana myös ihmiset, joiden on vaikeinta löytää paikkansa. Rinteen mukaan jokaisella tulee olla mahdollista tehdä työtä jolla elää, mutta elämä ei ole yksin työtä varten. Yhteiskunta tulee Rinteen mielestä säilyttää hyvänä myös tuleville sukupolville. . Myller kiittää Suomen ulkopoliittisen johdon aktiivista toimintaa tilanteessa. Suuren valiokunnan työssä kriisi näkyy niiltä osin, jossa sen vaikutukset heijastuvat sisäpolitiikkaan. On todennäköistä, että yksimielisyys jatkuu. Ulkopolitiikan asioihin suhtaudutaan suurella vastuulla. Kiire tuo myös tunteet pintaan. Myller: Ukrainan kriisi syö poliittista vakautta Kansanedustaja ja eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Riitta Myller (sd.) arvioi Ukrainan kriisin leimaavan syksyn politiikkaa. Euroopan taloudellinen vakaus on jäänyt kriisin myötä hieman taka-alalle, Myller sanoo. Tilanne luo epävakautta ja vaikuttaa mahdollisuuksiin talouden elvyttämisessä. Tässä on ollut aika huomattava yksimielisyys ja tuki hallituksen toiminnalle. Olen oikeasti sitä mieltä, että Suomessa on liian paljon köyhiä eläkeläisiä. Budjetti pureutuu työttömyyteen Talouden ennusmerkit ovat Rinteen mukaan ?pikkuisen huonot?, mutta hän ei usko, että kansantalouden luvuissa tapahtuu dramaattista muutosta. Hallituksen alkukaudella on ollut tyhjäkäyntiä, ja lakiesityksiä on lykkääntynyt viimeiseen vuoteen. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat pitkäaikaistyöttömät ja nuoret, jotka eivät pääse työelämään.. Tämä on viimeinen budjettikäsittely ennen vaaleja, joten on varminta sanoa sanottavansa syksyn aikana. Leikkaukset ovat Rinteen mielestä haastavia toteuttaa niin, ettei palvelujen koeta heikkenevän. ?Minun on väitetty tehneen vaalibudjetin. Kiistän sen ehdottomasti.? Eteenpäin! Antti Rinteen mukaan sosialidemokraattien yhteinen aate ja arvot ovat vahvoja. . Meillä ei ole oikeutta elää yli varojemme eikä tuhota ympäristöä, joka ei kuulu meille, Rinne painottaa. Heinäluoma odottaa supersyksyä Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) uskoo edessä olevan poliittinen supersyksy. Ukrainan kriisin ohella talouden epävarmuus jatkuu ja sote-asia etenee. Kukaan ei voi tietää, ketkä ovat seuraavassa eduskunnassa seuraavaa budjettia käsittelemässä. Eduskunnan syyskausi käynnistyy syyskuun toinen päivä pääministerin ilmoituksella Ukrainan tilanteesta. Toivon, että voimme olla nyt ja jatkossa voimakkaastikin eri mieltä mutta silti arvostaa toisiamme ja sitä, mikä meitä yhdistää, Rinne sanoo. Rinne näkee hyvän yhteiskunnan sellaisena, jossa jokaisen on mahdollista kasvaa täyteen mittaansa, löytää paikkansa, kilvoitella ja olla mukana riippumatta siitä, minkälaiseen perheeseen tai ympäristöön on syntynyt. . Näiden ohella kansanedustajia työllistää budjetin käsittely, Heinäluoma listaa. Kiire tuo Heinäluoman mukaan myös tunteet pintaan. Myös kevään eduskuntavaalit näkyvät edustajien aktiivisuudessa. . Tuloksia odotetaan myös jo pari vuotta käsittelyssä olleilta rakenneuudistuksilta.
Nousevat ääriliikkeet eivät ole vain satunnaista poliittista vaihtelua vaan aito uhka yhteiselle hyvinvoinnille. Demokratia on muutakin kuin edustuksellista demokratiaa. Thomas Piketty on tutkimuksillaan osoittanut tuloerojen kasvavan. Kypsissä talouksissa pääoman tuottoaste on korkeampi kuin talouskasvu, joten peritty varallisuus kasvaa vuodessa nopeammin kuin kokonaistuotanto ja tulot. Tällöin syntyy perijäluokka ja työllä ansaitsemisen mahdollisuus ohenee. Ellei tämä kehitys muutu, luokkayhteiskuntaan paluu uhkaa. Mitä SDP:lle tarkoittaa työ periaateohjelman näkökulmasta. Negatiivisesta kehästä päästään, kun käytössä on lisäksi elinkeinopoliittisen strategia, joka ammentaa maailman megatrendeistä, kuten energiateknologiasta. Potentiaalinen kasvunlähde ovat myös pksektorin yritykset, joiden kansainvälistymistä ja markkinointia tuetaan. Avaus 7 Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Säilyttäjästä muutosvoimaksi S Tilanteen helpottamiseksi Rinteen budjettiesityksessä on kaavailtu merkittäviä infrahankkeita, joilla halutaan parantaa työllisyyttä ja luoda kasvun edellytyksiä tulevaisuuteen. Demokratiaa ei saa typistää vain lujaa huutavien kuulemiseen, koska hiljaisimmilla on usein suurin hätä. Myös sukupuolen määrittelyä monimuotoisemmalla tavalla kuin perinteisellä ?laita rasti ruutuun mies/nainen?. Sosialidemokratialle tasa-arvo ei ole hyväntekeväisyyttä vaan asia, joka mahdollistaa jokaisen kehittymisen täyteen potentiaaliinsa. Ihmisen vastuullinen vapaus ja hyvä elämä. Siinäpä sitä tavoitetta kerrakseen. Kolumni Tarja Filatov Kirjoittaja on SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja. tarja.filatov@eduskunta.fi. Nyt yhtä tärkeitä olisivat demokratian stressitestit niin Euroopan unionissa kuin sen jäsenvaltioissa. Ilman demokratiaa ei voi olla oikeusvaltiota eikä hyvinvointivaltiota. Nopeilla toimenpiteillä on tarkoitus luoda 2000? 3000 työpaikkaa. Erilaiset ihmiset tarvitsevat erilaisia välineita tullakseen kuulluiksi. SDP:stä on käytetty puheenvuoroja ja vaadittu välillä yhden a-kirjaimen lisäämista sosialidemokratiaan, jotta emme vaikuttaisi liian sosialistisilta. Vastapareja on muitakin. Pohjoismainen arvotutkimus kertoo, että vasemmiston kannattajakunnan sisältä löytyivät arvokonservatiivisimmat ja arvoliberaaleimmat ihmiset. Kerrannaisvaikutuksineen vaikutus on vielä suurempi. Rinne uskoo Suomen mahdollisuuksiin taloudellisen kilpailukyvyn näkökulmasta. enemmänkin talouden ja tuotannon ohjausta ja oikeudenmukaisuutta korostavaksi liikkeeksi. Tulonjakopolitiikassa on pohdittava rakenteita. Välillä puolue on haluttu määritellä keskustavasemmistolaiseksi, joskus taas kulkea punavihreään suuntaan. Puheenvuorot kertovat siitä, että emme ihan tarkkaan tiedä, minne nykypäivän SDP pitäisi puoluekartalla sijoittaa. Pitäisikö tätä arvokasta tekemistä käsitellä kuten työtä? Auttaisiko työn uudelleen asemointi tuottamaan enemmän yhteistä hyvää ja purkamaan rakennetyöttömyyttä? Miten huolehtia sivistyksestä yhteiskunnassa, jossa koulutus on kasautuvaa, jopa kumulatiivista pääomaa? Demokratiaa ei saa typistää vain lujaa huutavien kuulemiseen, koska hiljaisimmilla on usein suurin hätä. J n n n oudumme pohtimaan tasa-arvoa kansallisen itsekkyyden ja kansainvälisen yhteenkuuluvuuden mittarilla. Rinne arvioi pk-sektorin tuottavan parhaassa tapauksessa jopa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. AFP Photo / Anatolii Stepanov Ukrainan kriisi tuo paineita myös kotimaisen politiikan syksyyn. uomalaista poliittista keskustelua määrittää talous. Edellytyksiä kasvulle luovat koulutettu työvoima ja vakaa ja turvallinen yhteiskunta. Ihmisen kansallisuuteen perustuvien oikeuksien ja jakamattoman kansainvälisen ihmisoikeuden janalla. Pankeille tehtiin stressitestit. Perinteinen oikeisto-vasemmistoakseli on nykyisin vähintään nelikenttä, johon kuuluvat on yhteisöllisyys ja yksilöllisyys sekä liberaali ja konservatiivi siipi. Onko se vain palkkatyötä, jossa on yrittäjiä ja työnantajia sekä työntekijöitä, vai onko työtä myös perinteisen palkkatyön ulkopuolella. Tämä on suuri tulevaisuushaaste puolueelle. S n n n DP on kulkenut periaateohjelmissaan taloudellisten tuotantovälineiden hallitusta yhteiskunnalliseen omistukseen siirtämisestä ja vahvasta talouden suunnitelmallisuudesta kohti markkinoiden ja yksityisomistuksen hyväksymistä . Lopulliseksi tavoitteeksi on arvioitu 20 000?30 000 uutta työpaikkaa. Se on aitoa osallisuutta elämän kaikilla alueilla päiväkodista koulutuksen ja työn kautta vanhainkotiin
Se on huolestuttavaa. Hänellä ei ollut aiemmin kokemusta liikenne- ja viestin- ?Huojentunut ja ylpeä?, kuvailee Susanna Huovinen tunteitaan nyt, kun sote-uudistus etenee. ?Työn ja perheen yhteen sovittamiskysymystä kannat taisi kysyä myös miehiltä.?. 8 Avaus Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Sote-uudistus on Susanna Huovisen suuri saavutus Painavan salkun Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) ei pelkää sanoa suoraan, mitä ajattelee. Tasa-arvoasiat ovat kuuluneet ministerin Kaksi painavaa salkkua Huovisen molemmat ministerinsalkut ovat olleet varsin painavia. Siltä minustakin joskus tuntuu, ja sekin varmasti lisää kiireen tuntua. Huovinen sanoo miettineensä, miten tuli valituksi juuri näihin ministerinvirkoihin. Myös jotkut vanhat kollegat ovat vahvistaneet tämän. Huovisen mukaan molemmat ministeritehtävät ovat olleet omalla laillaan mielenkiintoisia. . Yhteydenotot ovat lisääntyneet valtavasti sekä kansalaisilta että virkamiehiltä. ?Näkemysten kuohu kuuluu politiikkaan, ja työ on tehtävä siitä huolimatta.? Politiikka kuuluu kaikille Huovisen mielestä politiikan ja perheen yhteensovittamiskysymystä kannattaisi kysyä myös miehiltä. . Toivon lämpimästi, että se menee syksyllä läpi eduskunnan täysistunnossa. Kun kansanedustajat tekivät lakialoitteen ensimmäisen kerran, Huovinen edusti asiassa SDP:tä. Kyllä se välillä melkoinen haaste on tietenkin tällaisessa työssä toimivalle. Huovisen perheessä molemmat vanhemmat toimivat vaativissa työtehtävissä. Tällainen järjestely edellyttää hyviä tukiverkostoja. . Odotusarvo oli koko kevään ajan se, että tästä ei tule lopulta yhtään mitään. Tietysti tässä ollaan nyt tekemässä suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikan historiaa. Sitäkin taustaa vasten olen erityisen ilahtunut siitä, että asiaa ollaan viemässä nyt loppuun. Huovinen sanoo, että peruspalveluministerin toimi on ollut ministerinpesteistä hektisempi. . Ehkäisevä päihdetyö toisi päihdepalvelut paremmin ihmisten saataville. Perheelliset rohkeasti politiikkaan Huovinen rikkoi yhdenlaisen lasikaton nousemalla vuoden 1999 vaaleissa Keski-Suomen vaalipiirin ainoaksi naiskansanedustajaksi. Hän myöntää, että perheen ja työn välillä tasapainotteleminen on toisinaan ollut hankalaa. . En halua olla koskaan sanomassa, että työn ja perheen yhdistäminen ei näissä töissä onnistuisi. Olemme yrittäneet löytää sellaiset ratkaisut, että lapset eivät joutuisi kärsimään. Huoviselle perhe-elämä on se lähde, josta hän ammentaa virtaa työhaasteisiin. . Meillä on siinä mielessä onnellinen tilanne, että tällaisia verkostoja on. Isyyden ja äitiyden roolit eivät ole enää niin jäykkiä kuin ennen. Huovinen pitää tärkeänä sitä, että poliittisilla areenoilla näkyy kaikenlaisia ihmisiä, myös perheellisiä. . Hänen miehensä on Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja. Myös translain uudistusta tehdään Huovisen alaisuudessa, ja se valmistunee syksyn aikana. . Kansanedustajavuosia on seurannut lähes 16 ja ministerinpestejä kaksi. En ole lähtenyt politiikkaan hissuttelemaan enkä pelkää puhua vaikeista asioista. Huovinen ei siis aio lopettaa alkoholin haittojen esiin nostamista. Olen todella ylpeä parlamentaarisesta ohjausryhmästä. Jokainen ymmärtää, että tämä ei ole ollut kenellekään helppo rasti. Liikenne- ja viestintäministerin tehtävään kuului aiemmin vielä liikennepolitiikan omistajaohjaus. Vaikka aiemminkin tuntui, että aika loppuu kesken, nyt se on todella kortilla. Myös peruspalveluministerin toimiala on hyvin laaja. . Nykyinen laki loukkaa ihmisoikeuksia. Olemme saaneet siitä moitteita muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetulta. Sote ja some lisänneet kiirettä Huovinen toimi aiemmin liikenne- ja viestintäministerinä Matti Vanhasen hallituksessa. Vuosi sitten hänet valittiin SDP:n ministerikierrätyksen kautta peruspalveluministeri Maria Guzeninan seuraajaksi. . Ministerinä olen todella sitoutunut ja innostunut, mutta suoraan sanottuna perhettäni en tälle alttarille uhraa. Aihepiiri kuuluu hänen mukaansa peruspalveluministerin tontille ja suorapuheisuus hänen perusluonteeseensa. . Oma arkikokemukseni on, että asenteissa on tapahtunut kehitystä. Olen myös oppinut näiden vuosien aikana todella hyväksi organisoijaksi. Huovinen ei halua, että kukaan nuori nainen luopuisi perheen perustamisesta politiikan takia. . Kesän jälkeen tulee aina paljon sähköpostia siitä, että apua alkoholinkäytön rajoittamiseen ei saada riittävän ajoissa. Perhe on sellainen asia, josta minun pitää itse huolehtia vaativasta työstä huolimatta. toimialaan siitä lähtien, kun vasemmistoliitto lähti hallituksesta viime keväänä. . Viime kesänä hän esitti, että suomalaisten alkoholinkäyttöön tarvitaan konkreettisia rajoituksia: saatavuutta on rajoitettava ja verotusta nostettava. Asian esiin nostamista seurasi mediaryöpytys. Ministeri sanoo, että hän kävi tulta päin, vaikka tiesi, että saa sen seurauksena täyslaidallisen. . Välillä sitä ajattelee, että uskaltaako sähköpostilaatikkoa edes avata. Tasa-arvoinen avioliittolaki ei kuulu toimialaani mutta on minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä asia. Mari Kiviniemi huomautti minulle joskus eduskunnan hississä, että ne asiat, jotka eivät kuulu kenellekään muulle ministerille, kuuluvat varmasti peruspalveluministerille. Sukupuolten välinen vastuunjako perheessä on tärkeä yhteiskunnallinen teema. Politiikka ei ole, eikä sen pitäisi olla, vain keski-ikäisten ihmisten asia. Huovinen on aikaisemmin ottanut kantaa sukupuolten tasa-arvoon yritysten ylimmässä johdossa. Sellaista harvoin pääsee tekemään, ja siksi olenkin otettu, että sain kutsun tähän tehtävään. Sosiaalinen media ja sähköinen ympäristö ovat tuoneet työhön omat paineensa. . Eikä sote-malli ole minkään puolueen oma, vaan se on kaikkien yhteinen. Uudistusprosessia varjostaneen julkisen kritiikin jälkeen uudistuksen eteneminen on ollut erityisen huojentavaa. . En todella olisi osannut arvata etukäteen, millaiseen pyöritykseen soten kanssa joudun. Kahdeksan puolueen ohjausryhmässä valmistelema sote-uudistus on Huovisen mukaan suuri saavutus.
Poliitikon pitää ymmärtää politiikkaa ja viedä prosesseja päätökseen sekä tulla toimeen erilaisten ihmisten ja näkemysten ristiaallokossa. Kaikesta ei kuitenkaan tarvitse tietää kaikkea. Huovisen mukaan oleellista on omaksua runsaasti uutta tietoa ja muodostaa niistä järjellinen kokonaiskuva.. Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Avaus 9 nainen Kari Hulkko tävaliokunnasta eikä nyt myöhemmin sosiaali- ja terveysvaliokunnasta. Huovisen mielestä poliitikon ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla ajamiensa asioiden ammattilainen. Heidi Salminen Demokraatti heidi.salminen@ demari.fi
Kukaan ei viitsi turhanpäiten istua sellaista määrää näin monimutkaisen asian ympärillä. Lausuntovaihe käynnistymässä kunnissa Huovinen uskoo, että sote-uudistus saadaan valmiiksi tällä vaalikaudella. Kuntien lausuntokierros kestää lokakuun puoleenväliin ja lakiesitys tulee eduskunnan käsiteltäväksi marraskuussa. . Puolueiden puheenjohtajilla saattaa näin olla, koska he työskentelevät niin paljon keskenään. Huovisen on ollut vaikea ymmärtää sitä ryöpytystä, johon puolueen puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) budjettineuvottelujen vetäjänä joutui. . Tämä koskee myös sosialidemokraattista liikettä ja sitä, miten tästä kannatustilanteesta päästää eteenpäin. Sen merkitystä ei voi ollenkaan vähätellä. Huovisen mukaan uudistuksessa tuskin tulee enää ylitsepääsemättömiä esteitä. . Myös julkisuuden kautta voi syntyä sellainen kuva, että kaikki on hyvin, vaikka pinnan alla käytäisiin kovaakin keskustelua. Huovinen arvelee, että vaihdokset hallituspuolueiden johdossa aiheuttavat paikkojen hakemista ja se näkyy julkisuudessa korostetusti. . Saan paljon palautetta siitä, että kukaan ei nykyään ota kokonaisvaltaista otetta ihmisen asioista vaan heitä pompotellaan luukulta toiselle. Asia on aina jonkun muun vastuulla. Virkamiehet ovat niitä asiasisällön ammattilaisia, joita minun on jatkuvasti kuunneltava. Asioita hoidetaan yksi kerrallaan, monta peräkkäin ja ne kaikki aika vauhdilla, se kuuluu tähän työhön. Huovisen mielestä poliitikkojen pitää olla myös vaikeiden asioiden esiinnostajia. . Erimielisyydet ja jännitteet eivät heijastu itse työhön ainakaan omalla kohdallani. Mutta ainahan budjetinteko on ollut hankalaa. Aina puolueiden välillä ja sisällä on ollut hyvinkin erilaisia näkemyksiä siitä, miten se olisi vietävä loppuun. Näkemysten kuohu kuuluu politiikkaan, ja työt on tehtävä siitä huolimatta. . Kaikki kuitenkin ymmärtävät sen, että budjetin käsittelee lopulta koko hallitus, jolloin se yhteinen näkemys pitää löytää. Huovisen mukaan hallituksia on aina syytetty riiteleviksi ja toimintakyvyttömiksi. . Olen iloinen, että nämä ratkaisut on nyt saatu aikaiseksi. Ministeri lupaa, että uudistus vaikuttaa sosiaalija terveysalan ongelmiin käytännön tasolla. . Joskus asiat eivät tule julkisuuteen lainkaan niin kuin ne oikeasti ovat. Ihmisten luottamus saavutetaan uudelleen suoralla puheella ja kovalla työllä. Nyt ollaan kuitenkin loppusuoralla. Ei vain byrokraattinen uudistus Huovisen mukaan sote-uudistuksen tarve on nähty Suomessa 2000-luvun alusta alkaen. . Alueet varmasti vertailevat toisiaan, ja myös valtio edellyttää, että palvelut toimivat. . En silti väitä, että sote-uudistus olisi ratkaisu kaikkiin sosiaali- ja terveysalan ongelmiin. Hänen mukaansa koulutuksessa ja johtamisessa on ongelmia, ja myös rahoituksen uudistamista tarvitaan. . Mitään oikoreittiä siihen ei ole. Sote-uudistus on saatu jo loppusuoralle Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) ei usko siihen, että ensi kevään eduskuntavaalit jarruttaisivat sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. Sote-uudistusta on viety eteenpäin parlamentaarisen ohjausryhmän voimin, ja virkatyön tukena on toiminut lisäksi asiantuntijaryhmä. Huovisen mukaan töitä on tehty niin tiiviisti, että uudistus viedään loppuun seuraavankin hallituksen voimin, jos on tarvis. . Näin tehdään vaikuttavaa ja järkevää hyvinvointipolitiikkaa. Hallitusta on aina arvosteltu Nykyisen hallitusyhteistyön Huovinen näkee värikkäänä mutta asiallisena. Riidat eivät ole näkyneet arkipäivän työssä millään tavalla. 10 Avaus Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Kari Hulkko Peruspalveluministeri Susanna Huovinen luottaa siihen, että sote-uudistus saadaan maaliin. ?Poliitikon ei tarvitse olla asiatiedon ammattilainen. Hänen pitää ymmärtää politiikkaa.? . Hän ei ole erityisesti huolissaan budjettineuvotteluiden vaikutuksesta hallituksen työskentelyyn. . Uskon, että uudistus tulee silti ratkaisemaan nykyisiä ongelmia. Rahoitus on ratkaistava seuraavaksi Huovisella on vahva luottamus siihen, että viiden vahvan sote-alueen malli toimii. . Valtiovarainministeri Rinne teki oman esityksensä, joka oli nimensä mukaisesti pohjaesitys. Lausuntovaiheen jälkeen löytyy varmaan vielä joitakin ristiriitaisia näkemyksiä, sillä asiantuntijatkin voivat katsoa tätä hyvin eri näkökulmasta. Uudistuksella tällaisesta ajattelusta ja toiminnasta on tarkoitus päästä eroon. Huovinen arvioi, että kun uudet sote-alueet tulevat voimaan vuonna 2017, muutaman vuoden päästä siitä vaikutukset alkavat näkyä jokaisen arjessa. . Uskon vahvasti siihen, että kaikki ohjausryhmässä olleet puolueet eli kaikki puolueet ovat sitoutuneita viemään uudistuksen loppuun myös ensi vaalikaudella, oli hallituksessa keitä tahansa. . Tällä hetkellä tärkeintä on lausuntokierros, joka on nyt käynnissä. Monikanavarahoituksen purkaminen tulee olemaan yksi seuraavan hallituksen isoimmista haasteista.. Voi olla, että alkuvaiheessa tulee joitakin ongelmia, kun uusia toimintatapoja syntyy
Pirkkala, Loukonlahden kenttä 03.09.-7.09 Tampere, Eteläpuisto 08.09. Helsinki, Kaisaniemi 31.10.-02.11. (17.00. Helsinki, Kaisaniemi 28.10.-30.10. Helsinki, Kaisaniemi 21.10.-23.10. Sipoo, Koulukeskus 16.09. La ja Su 13 ja 17 Find us on Facebook Badge Finlandia-uistin Oy . La ja Su 13 ja 17 15.30 ja 18.30. 18.30. 18.30. 15.30 ja 18.30. 18.30. 17.00. Helsinki, Kaisaniemi 16.10.-19.10. Hämeenkyrö, Vanha urheilukenttä 31.08. Ylöjärvi, Tiuravuoren kenttä 01.09. Lohja, Rantakenttä 23.09. Kalkkistentie 274,17240 Kalkkinen www.nilsmaster.fi CMYK / .ai. Helsinki, Kaisaniemi 24.10.-26.10. Loppuunmyyty 13.00. Helsinki, Kaisaniemi 14.10.-15.10. Klaukkala, Ala-asteen kenttä 19.09. Järvenpää, Sirkuskenttä 12.09. La ja Su 13 ja 17 18.30. Porvoo, Suiston kenttä 15.09. Helsinki, Kaisaniemi 30.09.-05.10. Su 13 ja 17 18.30. 18.30. 18.30. 15.30 ja 18.30. 15.30 ja 18.30. 13.00 ja 17.00. 15.30 ja 18.30. 15.30 ja 18.30. 18.30. Hyvinkää, Jäähallin P-alue 11.09. Tuusula, Urheilukeskus 18.09. La ja Su 13 ja 17 18.30. 15 ja 18.30. Sastamala, Kaalisaari 30.08. Yksityistilaisuus) 13.00 ja 17.00. 18.30. Mäntsälä, Riihenmäen kenttä 13.09.-14.09. La ja Su 13 ja 17 18.30. 15.30 ja 18.30. Helsinki, Kaisaniemi 28.09. Kerava, Keskuskoulu 17.09. Kirkkonummi, Gesterbyn kenttä 26.09. Helsinki, Kaisaniemi 27.09. Kauniainen, Sahara 21.09. Kangasala, Pikkolan kenttä 09.09. Nummela, Väinämöisentien kenttä 24.09. Nokia, Jäähallin kenttä 02.09. Valkeakoski, Kerhomajan kenttä 10.09. Helsinki, Kaisaniemi 15.30 ja 18.30. 17.00. 13.00 ja 17.00. 15.30 ja 18.30. 18.30. 18.30. Avaus 11 Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 by Finlandia-uistin Oy ORIGINAL Nyt saa mitä pyytää. Uudet värit! Invincible Floating + Deep Runner väri 117 Katso kaikki värit ja vieheet: www.nilsmaster.fi Spearhead 80 mm/14 g väri 174 Krokodil kaikki koot väri RI-077 silver Lotto 35-75 mm väri LYS-010 brass koko 25 mm väri ER-189 copper Jäpittäjä 75 mm/17 g väri 146 BeteZAP Jointed 110 mm/12 g väri 7 29.08. Yksityistilaisuus 18.30. Helsinki, Kaisaniemi 07.10. La ja Su 13 ja 17 18.30. 15.00 ja 18.30. Helsinki, Kaisaniemi 08.10.-12.10
Kansakouluunkin hänet saatiin laitetuksi vasta avustuksen turvin. Jussi sai lähteä ansaitsemaan leipää perheeseen jo kymmenvuotiaana, ja ammattikirjoa riitti: hän maisteli työelämää muun muassa nuohoojaoppilaana ja leipurin apupoikana. Mutta kutsumus oli jo varhain toisaalla. Vuoden 1905 suurlakon jälkeen toimittajaura lähti urkenemaan oikein tosissaan. vuonna 1914. ---? ?Kapinan. Se oli vielä aika epätasainen sekoitus aate- ja taistelurunoutta, humoristisia kylälauluja Larin-Kyöstin tyyliin sekä maaseutuaiheisia runokuvia. ?Ennen aina Maija moitti: ?Lemmetön on meidän Matti, rakkaudesta ei se tiedä enempää kuin puussa patti.? Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi Mutta tänään Maijan kellon aivan muuttuinut on ääni. Ett. on Matti ?pihkaantunut? sen jo tietää koko lääni.? Esikoiskokoelma sai varsin vaihtelevan vastaanoton. Samana vuonna hän tuli valituksi myös viralliseksi kokousedustajaksi SDP:n marraskuun puoluekokoukseen, jossa hän asettui reformistisparlamentaariselle kannalle suhteessa vallankumouspuuhailuihin. ?Minä laulaisin suuriksi kääpiöt maan? Raitio oli julkaissut esikoisrunokoelmansa ?Maailman markkinoilla. Esimerkiksi Työmiehen päätoimittaja Edvard Valpas kritisoi kirjaa ?pikkuporvarillisesta individualismista?. Raoul Palmgren näki myöhemmin 1960-luvulla ilmestyneessä ?Joukkosydän?-työväenkirjallisuushistoriikissaan Raition varhaisrunojenkin edustaneen varteenotettava työväenrunoutta: ?Runoissa toivo on muuttunut varmuudeksi ja uhka käynyt armottomaksi.. puhjettua pysyi Raitio erossa sotatoimista, mutta sanan säilä heilui sitä vinhempaan. ovat niukasti mitanneet teille! Käskekää hiestänne eläjät työhön, kyltykää vihdoin jo pimeään yöhön! Te kostakaa! (Kokoelmasra Pohjanvoimat, Sosialistin kirjapaino 1917) Kylälaulajasta kumousrunoilijaksi Eipä varmaan osattu Jaakkiman Miklin kylän töllissä Kannaksella vielä 1880-luvulla aavistella, minkälaisiin aatteen kuohuihin ja historian mylleryksiin Raition työläisperheeseen syntynyt vesa seuraavalla vuosisadalla joutuisi. Tuon pikkunaskalin, Jussin, elämän eväät eivät olleet alussa leuhkat. / Minä laulaisin uupuneet uskaltamaan, / ne, joita on miljoonamäärät. Jussi Raitio sai ensimmäiset runonsa julki 18-vuotiaana Työmiehessä, jota hän sitten nuoruusvuosinaan avusti silloin tällöin. Aivan erityisen merkittäväksi Palmgren nostaa Raition runon ?Minä laulaisin?, jonka poljento onkin ylväs: ?Minä laulaisin suuriksi kääpöt maan / ja suoriksi hartiat väärät. Noina kuukausina hän kirjoitti Kansan Lehteen runomuotoista kumouskannustusta tähän Lähteet: Työväen arkiston Jussi Raitio -mapit Kansallisbiografia Jussi Raition runokokoelmat Maailman markkinoilla (1914), Routavoimat (1917) ja Työ kättemme ja henkemme (1946) Raoul Palmgren: Joukkosydän II Kalevi Kalemaa: Nyt eespäin ? suomalaista työväenrunoutta. Ensipesti oli Raivaaja-lehdessä, ura jatkui Hämeen Voimassa ja vuosina 1912?17 turkulaisessa Sosialistissa, jossa hän kohosi toimitussihteeriksi hoidellen välillä päätoimittajan tehtäviäkin. Itsenäistymisen vuonna ja kansalaissodan alla Raitio liittyi Kansan Lehden toimitusvahvuuteen. 12 Avaus Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Uuden ajan aamu V 12 matkaa työväenrunouden ytimiin. Jussi Raitio: Kostakaa! Te joiden vain osana raskas on työ ja joiden on kirkkainkin päivä kuin yö, te jotka niukkoja saatte vain muruja ja viljalti raskaita, suuria suruja, te kostakaa! Te jotka palatsit luotte ja linnat ja joiden jo nuorena kuihtuvat rinnat, te marttyyrit työpajain, julmien grottein, oi nouskaa jo suoriks ja jäntevin ottein te kostakaa! Te joiden on laihat ja rääsyiset lapset ja mierolla vanhukset harmajahapset, te joille on luvattu paljon ja hyvää, mut annettu auliisti ei edes jyvää, te kostakaa! Te joiden tahto on tallattu lokaan ja jotka tiellänne löydätte okaan, te joiden on ainoa oikeus kuolla ja joista ei maailman mahtavat huolla, te kostakaa! Te joille vain vilu ja nälkä on veikko ja joita uhkaapi yhteinen peikko. te joiden elämäntaivas on tumma ja joita on suuri ja suunnaton summa, te kostakaa! Antakaa ansion mukaan heille, jotk
Jos eivät lyriikkana olekaan parasta Raitiota, nuo runot välittävät kouriintuntuvasti sisällissodan mielenmaisemaa häviäjän näkökulmasta ja pakolaisaikaa Venäjällä. Suomeen paluunsa jälkeiset vuosikymmenet Raitio jatkoi tuotteliaana toimittajan ja pakinoitsijan (nimimerkki Kipuna) töissä ja julkaisi 1946 vielä yhden runokoelman ?Työ kättemme ja henkemme?, joka sisältää varsin puhdaslinjaista aaterunoutta työstä ja taistelusta. Jussi Raitio kuoli 72-vuotiaana Helsingissä vuonna 1954. ? Työntekijöiden olot, ympäristönsuojelu, eläinoikeuskysymykset, pakkausjäte... Eettisellä kuluttajalla riittää pohdittavaa. Joko kaupan hyllyn äärellä alkaa ahdistaa? Kansalaisjärjestöjen aktiivit pohtivat. ? Teollisuuden ympäristönormit väittelyn aiheena. Syyskuun erikoisnumero ilmestyy 25.9. Sitä ennen keskustelu jatkuu Demokraatissa joka arkipäivä.. Kirkko ja jopa Raamatun tarinat saivat siinä osansa. ?Roistot lienette te ainoastaan!? Raitio kuvaa kansalaissodan raskaita aikoja eräässä Työväen arkistosta löytyvässä, Eetu Salinia käsittelevässä muisteluksessaan näin: ?Oli maaliskuun loppupäivät 1918. Sitäpaitsi minä kasvatan pitkän parran ja teen itseni tuntemattomaksi. Sinä olet nuori vielä, painu sinä maasta pois. / Vihdoin virkkaa kuohahtavin povin: / ?Roistot lienette te ainoastaan!?? Venäjän-retkestä on jäänyt arkistoon myös vavahduttava muistelma otsikolla ?Kauhusekuntini?. Näin kulki aatos: ?Minä tunnen, ett. Runoissaan kirjailija sekä nostatti työväestön taisteluhenkeä että ivasi porvarillista arvomaailmaa. Jo joulukuussa 1918 hän päiväsi julkaisematta jääneen kokoelmansa ?Myrskyn maininkeja. Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Ar o ja J kia ho Avaus 13 Seuraavassa erikoisnumerossa: ? Ammattiyhdistystoimintaa Yhdysvalloissa. Miten jättimaan työmarkkinoilla menee vuoden 2008 suuren romahduksen jälkeen? Millaista on ay-aktiivin arki? tapaan: ?Joka mies, joka mies / jolla raskas on ies, / nyt rivihin riennä ja voita!? Oheinen, tosin siis jo ennen sotaa kirjoitettu ?Kostakaa?-runo edustaa sekin tätä Raition rajumpaa agitaatoita konkreettisiin, jyrkempiin toimiin. -osa on runoasuun puettua kansalaissodan henkilö- ja tapahtumakuvausta. runoja Irkutskin vankilassa kirjoitetuiksi. Noiden runojen nimet kertovat, miten Raitio Venäjänmaan, työläisten onnelan, koki: ?Pettymys?, ?Vieraalla maalla?, ?Sic transit gloria mundi?. Ehkäpä tässä jotenkuten säilyy. Eetu ei kuitenkaan säilynyt ?pitkine partoineen. Runot kertovat myös omaa kieltään siitä, miksi kokoelma jäi valkoisessa Suomessa julkaisematta. Näin kuvataan sodan jälkipuhdistusten aikaa runossa ?Torpan Topi?: ??Punaroisto ukkoparka lienet. Aihetta olisi ollut, vaikka Raitio ei politiikassa koskaan johtopaikalle noussut . Se löytyy syyskesällä 1917 ilmestyneeltä kokoelmalta ?Pohjanvoimat?, jossa kuuluivat myös Venäjän maaliskuun vallankumouksen kaiut. ja lepää nyt siellä missä maiset murheet eivät mieltä paina.? Eetu Salin kuoli nälkään Sörnäisten vankilassa huhtikuussa 1919. Raitio noudatti Salinin neuvoa ja pakeni Venäjälle samalla kyydillä monien punapäälliköiden kanssa. outo oon kulkija ma / joka aavoilla aukeilla harhaan / tai niinkuni seisoisin portilla / mi auki on Tuonen tarhaan.? Työväen arkistosta löytyvän Myrskyn maininkeja -kokoelman ?Myrsky soi. ei kyllä pyrkinytkään. Myrskyn maininkeja -kokoelma olisi ainakin pitänyt julkaista myöhemmin, myrskyn asetuttua. Hänen tiensä vei aina Siperiaan asti, missä myös hän joutui pian vankilaan. Sinua voidaan vielä tarvita. Rynnätään viereiseen huoneeseen ovea kohti, mutta siellä ovat aseistetut miehet vastassa ---?, kirjoitti Raitio. ?Työ kättemme ja henkemme? Raition runsaista muisteluksista olisi voinut työstää kiintoisan elämäkerran. jonka kestäessä kuullaan haavoittuneiden valituksia. Tapasimme toisemme jossain Liisankadun kulmassa ja jouduimme keskustelemaan silloisesta kriitillisestä tilanteesta. ?Syntyy paniikki. // Topi totisena seisoo tovin / niinkuin punnitseisi sanaa vastaan. / Puheen vakuutena välkkyy teräs. Minä olen vanha kaakko, ei minulla niin väliä ole. Raitio oli Pietarissa sattumalta paikalla sinä elokuun päivänä vuonna 1920 siinä Kamennostrovski prospektin talossa, jossa pantiin toimeen niin sanottu Kuusisen klubin verilöyly, jossa kuoli vastaperustetun SKP:n korkeinta johtoa, kahdeksan henkeä kaikkiaan. / vihaa ähisten jo virkkaa eräs / ?niiden toimista sä paljon tiennet.. Eetu neuvoi minulle:
14 Avaus Kuukauden kuva Jari Soini Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014
TORSTAI 28.8.2014 Elokuun erikoisnumero Avaus 15
Jussi-Pekka Rode: Kolmannen tien perintö ?. Päämääränä politiikalla oli kosiskella laajaa keskiluokkaa, uudistaa yhteiskuntaa ja päivittää sosialidemokraattista aatetta. Ensin Britanniassa, sitten Saksassa ja lopulta Suomessa demarit menettivät otteensa vallankahvasta. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ?. Keskeistä oli, että puolueet luopuivat vastakkainasettelusta ja pyrkivät hakemaan konsensusratkaisuja. Markkinatalouskaan ei enää ollut pelkästään paha asia. Roden mukaan ajattelutavan taantuma alkoi, kun teot eivät enää vastanneet puheita. Erityisesti vasemmisto kritisoi, ettei kolmatta tietä voinut enää erottaa uusliberalismista. Kari Hulkko Opinpoluilta Esittelyssä opinnäytetöitä ja niiden tekijöitä. Kuukauden opinnäytetyö ?. 16 Avaus Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Jussi-Pekka Rode etsi pro gradu -työssään kolmannen tien perintöä Kolmas tie uudisti sosialidemokratian Kolmannen tien sosialidemokratia määritti 2000-luvun taitteessa lähes kaikkien eurooppalaisten demaripuolueiden politiikkaa. Kolmannen tien sosialidemokratiasta ei sittemmin ole puhuttu aktiivisesti. Edelleen on olemassa verkostoja, jotka syntyivät jo 2000-luvun alussa kolmannen tien ylläpitämiseksi. Sen jälkeen ei ole oikeastaan tullut mitään yhtä vahvaa sosialidemokraattien sisäistä poliittista agendaa. Kolmas tie elää yhä Rode kysyy gradussaan, onko kolmannen tien sosialidemokratiaa enää olemassa. Idean saattaminen paperille vei Rodelta lähes yhdeksän vuotta. . Tony Blair, Gerhard Schröder ja Paavo Lipponen olivat silloin nimekkäimpiä kolmannen tien demarijohtajia. Myöhemmin yliopistossa alkoi elää idea siitä, että Roden gradu voisi käsitellä juuri kolmatta tietä. Kolmas tie oli hirveän vahva ajattelutapa. Kevät 2014 ?. Tuli eräänlainen tyhjiö, jota uudella poliittisella agendalla ei sitten täytetty.? Jussi-Pekka Rode on itsekin aktiivinen demari Helsingissä. Paikalla oli myös vieraita aina Yhdysvalloista asti, Marylandin kuvernööri Martin O?Malley. Eemeli Peltonen Demokraatti ?Kolmannesta tiestä luovuttiin liian nopeasti. Pro gradu -tutkielma ?. Policy network -ajatuspaja esimerkiksi on erittäin aktiivinen toimija, jonka seminaareissa demarijohtajat ympäri Eurooppaa tapaavat. Amsterdamissa viimeksi huhtikuussa järjestettyyn Policy Network -ajatuspajan seminaariin osallistuivat muun muassa Suomesta Jutta Urpilainen ja Stefan Löfven Ruotsista. Onko ajattelu kadonnut sosialidemokraattisista puolueista? Yhdeksän vuoden projekti Helsinkiläinen Jussi-Pekka Rode pyrki keväällä valmistuneessa pro gradu -tutkielmassaan etsimään kolmannen tien perintöä. Alkoi totinen kilpailu poliittisen keskustan herruudesta. . Uudet oikeistojohtajat Euroopassa eivät enää olleetkaan Margaret Thatcherin tai Ronald Rea- ganin kaltaisia kovia oikeistolaisia. Kolmannen tien teorialla on yhä suuri vaikutus myös puolueiden poliittisiin ohjelmiin Euroopassa. . Kolmannesta tiestä luovuttiin liian nopeasti ilman sen suurempia keskusteluja. Samalla oikeistopuolueiden oli pakko irtautua oikeasta laidasta. Tuli eräänlainen tyhjiö, jota uudella poliittisella agendalla ei sitten täytetty. Roden mukaan kolmas tie onnistui vetämään keskiluokan taakseen hetkeksi. Kuvaavaa on, että demareiden suistuttua vallasta Euroopassa tilalle tuli hyvin sosiaalista ja lämmintä oikeistoa. Osin tässä onnistuttiinkin. Teorian isänä pidetään brittisosiologi Anthony Giddensiä. Vuodesta 2005 alkoi kuitenkin sosialidemokratian taantuma ympäri Eurooppaa. Vapaa-ajallaan hän seuraa intohimoisesti jalkapalloa. Mitä kolmannen tien jälkeen? Jussi-Pekka Rode uskoo, että osasyy sosialidemokratian nykytilaan on keskustelun puute kolmannen tien perinnöstä. Olisi mietittävä, mikä on kolmannen tien jälkeinen linja, joka yhdistäisi demaripuolueita Euroopassa. . Hän kertoo yllättyneensä, kuinka vahvasta ajattelutapa elää edelleen, vaikka siitä ei enää aktiivisesti puhuta. Aloin kerätä materiaalia jo aikaisin vuosina 2003?2005. Ensimmäisen version gradustani sain tehtyä 2009, jonka jälkeen tein hetken töitä opintojen sijasta. Työmarkkinat ja sosiaaliturva uusiksi Juuri kolmannen tien kultaaikana sosialidemokraattiset puolueet karsivat viittauksia Karl Marxiin ja nostivat ohjelmiinsa pyrkimykset uudistaa vahvemmin työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa. Siinä vaiheessa demarit hävisivät keskustan oikeistolle. Onhan se totta, että poliittinen valta lopulta saavutetaan tai menetetään aina keskiluokan äänillä. Rode ei itse kannata kolmatta tietä vaan pitää itseään pikemminkin ajattelun kriitikkona. Se pyrki yhdistämään hyvät puolet vasemmistosta ja oikeistosta. Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää, että tulevan poliittisen linjan etsimisessä sosialidemokraatit käyttäisivät historiaa apunaan. Historiasta voidaan ottaa oppia.. Työ on erityisen ansiokas, sillä aihetta on käsitelty 2000-luvun alun jälkeen vain vähän. . Myös oikeiston oli siloitettava aatteestaan terävimmät kulmat ja lähestyttävä keskustaa pärjätäkseen vaaleissa. . Esimerkiksi Angela Merkel Saksassa ja Jyrki Katainen Suomessa. Oikeisto valuu keskelle Roden mukaan oikeisto ei enää kolmannen tien ansiosta pärjännyt konservatiivisella markkinahegemonialla. Kun aikoinaan kiinnostuin politiikasta, elettiin kolmannen tien buumin aikaa. Lapin yliopisto Hän ei kuitenkaan laskisi sosialidemokratian nykyistä ahdinkoa ainoastaan kolmannen tien syyksi.
Uskon kävelypainotteiseen keskustaan. Vatasen mielestä asennemuutos kaupungin päätöksenteossa on vuosien varrella ollut kouriintuntuva. Pekka Salmi, Minna Santaoja ja Esko Vatanen hyppäävät bussiin Tampereen Keskustorilla ja matkaavat Hatanpäälle pelaamaan erän mölkkyä. Ympäristönsuojelija, kaupunkikehittäjä ja liikunnan sanansaattaja kohtasivat Viihtyisä kaupunki vihertää ja liikuttaa Heinäkuisena hellepäivänä Tampereen keskustan Vanhan kirkkopuiston penkillä istuu kolme tamperelaista pohtimassa viihtyisän kaupunkiympäristön reseptiä. Ilman muuta vihreää pitää olla ympärillä. Oleellisinta ei kuitenkaan ole se, kuinka paljon meillä on virkistysalueita neliömetreinä per asukas vaan minkälaisia virkistysalueita meillä on, jatkaa Tampereen yhdyskuntapalvelujen apulaispormestari Pekka Salmi (sd.). . Santaoja ja Salmi nyökkäilevät. Kävelijästä tehdään kuningasta Aiemmin kaupunkikehitystä suunniteltiin selvästi enemmän yksityisautoilun ehdoilla, Vatanen arvioi. Siellä on paljon tekemistä lapsille ja ajan saa kulumaan.. Viihtyisä kaupunki on sellainen, missä on tarpeeksi vihreää ja mittakaava on ihmisen kokoinen, aloittaa Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja ja Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan tutkija Minna Santaoja. . Voidaan pyrkiä siihen, että aivan ydinkeskustassa autoja ohjataan muualle ja varataan ihmisille enemmän tilaa. He miettivät, millaisessa kaupunkiympäristössä he viihtyvät ja millaiseksi he haluavat nähdä kotikaupunkinsa kehittyvän. . Nyt kävelypainotteista keskustaa ja joukkoliikennettä kehitetään, kaupungin puistoja uudistetaan ja uuttakin rakennetaan. Tärkeää on, että puistot, liikuntapaikat ja kaupunkiluonto ovat helposti saavutettavissa. . Lähdetään siitä, että autojen määrä ei kasvaisi kovin paljoa. Siinä meillä esimerkiksi on vielä paljon tekemistä, että kaupunkipuistot yhdistetään toisiinsa hyvillä kevyen liikenteen väylillä, Salmi sanoo. Tampereen keskustaa viedään viihtyisämpään suuntaan, kun Hämeenkadun itäpää Rautatieasemalta Koskipuiston korville on suljettu yksityisautoilulta. Toisin on esimerkiksi kosken toisella puolen Pikku Kakkosen leikkipuistossa, hän huomauttaa. Kaupunkiympäristön kehittämisestä vastaava Salmi kertoo, että Tampereella on kunnostettu vanhoja leikkipuistoja. . Kadulla ovat kesäkuusta lähtien saaneet huristaa vain bussit ja taksit. Salmi kertoo, että kävelijöille, kevyelle liikenteelle ja tapahtumille halutaan antaa enemmän tilaa muun muassa viemällä parkkipaikkoja maan alle. Ilmapiirin pitäisi olla liikuntaan kannustava, täydentää TUL:n Tampereen piirin puheenjohtaja Esko Vatanen. Ympäristö ja luonto kaipaavat suojelua kaupungissakin. Kolmikko arvioi, että viihtyisän kaupunkiympäristön suhteen Tampereella ei ole vielä valmista, mutta suunta on heidän mielestään oikea. Pienen lapsen äitinä täytyy sanoa, että uudistetut leikkipuistot ovat huikeita. En koe sellaista kaupunkiympäristöä kovin viihtyisänä, jossa autot jyräävät koko ajan, Salmi kuvailee. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampere Liikuttavan viihtyisää Vanha kirkkopuisto, jossa nyt istumme, ei ole malliesimerkki liikkumiseen kannustavasta ympäristöstä, vaikka puisto vihreine nurmineen ja istutuksineen kaunis onkin, toteaa Vatanen. Vihreää, totta kai, ja riittävästi mahdollisuuksia harrastaa järkevää liikkumista. Täysin autottomaan keskustaan Salmi ei kuitenkaan usko. . Vatanen kuvailee kaupungin tulleen ?piirun verran lähemmäs ihmistä?. ajatuspaj 17 ajatuspaja TORSTAI 28.8.2014 VÄITTELYÄ JA AJATUSTENVAIHTOA Ajatuspaja 17 Elokuun erikoisnumero Kari Hulkko Viihtyisässä kaupunkiympäristössä myös julkinen liikenne toimii
Hänen mielestään lähiöissä riittää työmaata, jotta kaupungin laitamillekin saadaan laadukkaampia mahdollisuuksia liikkumiseen. . Salmi muistuttaa, että ympäristön kannalta tiivis kaupunkirakenne olisi paras, koska silloin uusia alueita ei tarvitsisi vallata ja tuhota siinä samalla vielä koskematonta luontoa. Se tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että vaikkapa jonkin tietyn kaupunkikehityshankkeen tiellä olevaa liito-oravaa voisi korvaavasti suojella jossakin muualla. Kohti tiiviimpää asumista Minna Santaoja on mukana Tekes-rahoitteisessa hankkeessa, jossa tutkitaan Tampereen Tammelan kaupunginosaa ja täydennysrakentamista so-. Ikurin Virelässä näki valtavan käyttöasteen muutoksen, kun sinne tuli tekonurmi. Kyllä siellä sorakenttiä riittää, mutta esimerkiksi tekonurmea ei ole juuri missään. Hän kuvailee, että usein ajatellaan luonnon olevan jossain kaupungin ulkopuolella ja kaupungissa se vihreä on jotakin muuta. . Salmi ihmettelee myös ahdeyökköstä, jolle on nimetty oma luonnonsuojelualueensa junaradan varteen. Nyt niillä ei ole muuta paikkaa kuin ratapihalla, Santaoja vastaa. Santaoja kertoo, että meneillään on myös tutkimushanke, jossa pyritään kehittämään uusia neuvottelevia suojelukäytäntöjä. Pitääkö sellaista lajia edes säilyttää, joka vaatii ihmisen rakentaman ympäristön asuinpaikakseen, Salmi pohtii. . erilaisia kasveja voi löytyä jopa enemmän kuin luonnontilaisemmilta alueilta, hän sanoo. . 18 Ajatuspaja Elokuun erikoisnumero varustelu, kuten pukuhuoneita, vessoja, kioski, Salmi luettelee. Villimpää vihreää Liikuntaa lapsille tulee hirveästi, kun siellä pari tuntia juoksee ja kiipeilee, Santaoja kiittää. Vatanen nyökkää ja muistuttaa, että esimerkiksi Sorsapuistossa lintuja katsellessa liikkuu koko perhe. Ei sen tarvitse olla niin, eikä se olekaan niin. Kaupungeissa kasvien monimuotoisuus saattaa olla huikea . Esimerkiksi koulujen pihoja voisi hyödyntää paremmin, Vatanen sanoo. Salmi on Vatasen kanssa samaa mieltä. Meidän pitää suojella joka ainoa pesäpuu ja turvata kulkureitit puulle. Aika moni muukin laji on sellainen. Nämä puistot ovat kuitenkin keskustassa. kukkapenkkiä ja ruohoaavikkoa . Uimapaikkojakin Tampereella on paljon, mutta niissä voisi olla parempi Ympäristönsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtajana Minna Santaoja haluaisi nähdä kaupungissa myös ?villimpää vihreää?. Tarvitaan tiiviimpää kaupungin, kuntalaisten ja kolmannen sektorin yhteistyötä, että kuntalaisille olisi riittävät määrät ilmaisia liikuntapaikkoja. Esimerkiksi Helsingissä on tehty lahopuutarhoja, jotka ovat tärkeitä erilaisille ötököille, Santaoja jatkaa. Ympäristö ja luonto kaipaavat suojelua kaupungissakin, eivätkä kaupunkiympäristön kehittäjien ja sen suojelijoiden näkemykset aina kohtaa. Suojeluasiat ovat puhuttaneet Tampereen päättäjiäkin. Liitoorava kuitenkin aiheuttaa päänvaivaa myös tiivistysrakentamisessa. Oleellisinta ei ole, kuinka paljon meillä on virkistysalueita neliömetreinä per asukas, vaan minkälaisia ne ovat. TORSTAI 28.8.2014 . Ehkä tulevaisuudessa lainsäädäntöä saadaan kehitettyä niin, että ahdeyökkösille pystytään luomaan korvaavia elinympäristöjä. Kaupunkivihreän ei tarvitsisi olla niin hirveän rakennettua . Esimerkiksi Ruskossa yhdellä 10 000 neliön teollisuustontilla saatiin 3000 neliötä hyödynnettyä ja loppu piti jättää liito-oravalle, Salmi kertoo. Salmen mielestä liito-oravia on kuitenkin niin paljon, että aivan jokaisen pesäpuun ei tarvitsisi päätyä suojeltavaksi. Sen voi ajatella noin tai sitten voi miettiä, onko meillä oikeus hävittää kokonaisia lajeja. Vatasen mielestä hyvien liikunta- ja virkistyspaikkojen pitää löytyä läheltä kaikkialla. . Nekin voivat kyllä olla ihmisen tekemiä. Nopeasti on tullut sellainen kulttuurinmuutos, että lapsia ja nuoria kuljetetaan autolla liikkumaan jonnekin muualle sen sijaan, että liikuntapaikat olisivat lähellä. . Yökkönen ei viihdy muualla. vaan myös luonnontilaisempia alueita
Ihmiset haluavat entistä enemmän neliöitä ympärilleen. Hänen mielestään on hyvä, että Tampereen kaupunki on julkaissut uuden nettiportaalin, joka listaa kaupungin luontoliikuntapaikkoja. . Se taas on ristiriidassa elävän kaupunkikulttuurin ja yhteisöllisyyden tavoitteiden kanssa. . Seurat voisivat pyörittää toimintaa ja kaupunki ostaa palvelun niiltä. Silloin Lentävänniemen lapsilla oli aina jokin peli meneillään ja peli saatiin pystyyn missä vain. Salmen mielestä on harmi, ettei tällaista spontaania, oma-aloitteista rentoa pelailua oikein enää näe. Hän uskoo, että urheiluseuroillekin olisi hyötyä siitä, että yhä useampi lapsi pääsisi kokeilemaan erilaisia lajeja. Esimerkiksi parkour ja skeittailu ovat lajeja, joiden salliminen asutussa ympäristössä auttaisi, Vatanen sanoo. . Ettei vain kävisi huonosti. Siksi hän ehdottikin viime valtuustokaudella niin sanotun Oulun mallin käyttöönottoa. . Sieltä tuntui vielä puuttuvan esimerkiksi tietoja laavuista ja grillipaikoista, hän sanoo. Asennemuutos liikuntaseikkailuun Mölkkykolmikon kisassa on mukavan letkeää puistotunnelmaa . Pehmeällä nurmikolla keilat eivät lennä levälleen niin hyvin kuin kovemmalla alustalla, hän arvioi. Nurmettomia sorakenttiäkin siis selvästi joskus tarvitaan . Ympäristönäkökulmasta tämä kehitys on ongelmallinen, sillä neliömäärän kasvu tarkoittaa myös energiankulutuksen kasvua, Santaoja sanoo. Santaoja pohtii, että asumisväljyyden kasvaessa ehkä linnoittaudutaan entistä tiiviimmin oman kodin seinien sisälle. Yleensä täydennysrakentamista perustellaan kaupunkitalouteen liittyvillä asioilla sekä ympäristöön, ilmastoasioihin ja energiankulutukseen liittyvillä näkökulmilla. . Salmi heittää mölkyn, kaataa voittoon tarvittavan yhden keilan ja sinetöi pelin. Luontoliikuntaan ei tarvitse kuin tossut. miltä täydennysrakentaminen näyttää senhetkisten asukkaiden ja myös taloyhtiöiden näkökulmasta. He ovat tärkeässä roolissa päättämässä asioista. Täydennysrakentaminen ei pääse etenemään ennen kuin taloyhtiöt saadaan myötämielisiksi, Santaoja kertoo. Uusien asuntojen tarve ei kumpua pelkästään muuttoliikkeestä, Santaoja muistuttaa. Kun peli saadaan pystyyn, tunnustautuu Santaoja ensikertalaiseksi tässä lajissa. Hän pohtii, miten kaupunkiympäristöstä saisi pienellä asennemuutoksella liikkumista kannustavan. . Se lisää eriarvoisuutta, koska kaikilla ei ole varaa harrastaa. olisi kevyempi. jollei muuhun, niin mölkyn pelaamiseen!. Täytyy miettiä, miten ehkä saisimme sitä seikkailuympäristöä kaupunkiin. Ihmisten halu asua yhä väljemmin vaikuttaa myös. Lajista innostuneet saattavat kokeilujen jälkeen hakeutua seuroihin. . Pian mölkky lentää kaaressa, mutta ohi niin keiloista kuin kuvaajastakin. . Seuraavalla sitten, Vatanen ja Salmi kannustavat. Mallia Oulusta Spontaanit pelituokiot ovat Salmelle tuttuja jo lapsuudesta. Ohjaaja tuo välineet ja pistetään peli pystyyn, Salmi kuvailee. Salmi ja Vatanen muistuttavat, että seuroissakin harrastaminen voi käydä kalliiksi. Tennistä, jalkapalloa, jääkiekkoa. Toisaalta myös yhden hengen talouksien määrä on lisääntynyt, jolloin asuntojakin tarvitaan enemmän. . Se lisää eriarvoisuutta, koska kaikilla ei ole varaa harrastaa. Lisäksi seuroissa harrastaminen on kovin sitovaa. Oulun esimerkki tarjoaisi välimallin, jossa liikunta olisi osittain ohjattua mutta sitoutumisaste Seuroissakin harrastaminen voi käydä kalliiksi. Siellä julkaistaan joka kaudeksi aikataulut, joissa kerrotaan, missä on ohjattua liikuntaa ja mille ikäluokalle. Salibandya, jääkiekkoa, tanssia, kuntosalia ja niin edelleen. Kehittämistä se vielä vaatii. Toivoisin, että tätä kehityskulkua voitaisi vähän kyseenalaistaa eikä hyväksyä jonkinlaisena luonnonlain kaltaisena suuntana, Santaoja sanoo. Pekka Salmi. Esko Vatanen. Minna Santaoja. Kuvat Kari Hulkko Peli pystyyn missä vain Pekka Salmi sinkoaa mölkyn ilmaan. Esko Vatanen ja Minna Santaoja seuraavat, osuuko mölkky kohteeseensa. Demokraatin erikoisnumero vei Minna Santa ojan, Pekka Salmen ja Esko Vatasen Tampereen ydinkeskustasta Hatanpään arboretumin puiden varjoon pelaamaan erän mölkkyä. Vähemmän on tarkasteltu täydennysrakentamista sosiaalisen kestävyyden kannalta . Santaoja on saanut jutun juonesta kiinni ja pysyttelee pisteissä tiukasti johtoaseman saavuttaneen Salmen kintereillä. Vatanen kirii rauhallisemmin. Puisto oli kolmikon mielestä mukava pelipaikka, joskaan Salmen mukaan ei optimaalinen. . Pienelle lapselle metsä voi olla seikkailu, ja samaan tapaan nuorille kaupunki voi olla seikkailu. Salmi ja Vatanen rohkaisevat Santaojaa, joka saa avata pelin. Heittovinkit saatuaan Santaoja katsoo epäillen keilojen takana kameroineen maassa makaavaa kuvaajaa ajatellen ääneen, että tohtiiko tuohon suuntaan heittää. Parkour ja skeittaaminen keskustassa ovat kestokiistelyn aihe. Sitä kautta seurat voisivat saada uusia urheilijoita, Salmi sanoo. Santaoja muistuttaa, ettei kaikki liikunta ole maksullista. Parkour ehkä on niin uusi ilmiö, että ihmiset ihmettelevät, mitä tuo seinillä juokseminen on, Santaoja kommentoi. Mölkkykisa lähenee loppuaan. keskinäistä vitsailua, mutta pelin edetessä myös selvää kilpailuhenkeä. Ajatuspaja 19 Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 siaalisesta näkökulmasta
Tämä tarkoittaa pyrkimystä yhtenäiseen toiseen asteeseen, jossa nykyisen kaltaiset tutkinnot kuitenkin säilyisivät. Suuruuden ekonomian korostaminen on johtamassa siihen, että pienillä paikkakunnilla asuvilla nuorilla on todella vaikeaa kouluttautua esimerkiksi akateemisille aloille, sanoo juankoskelainen Ensio Vatanen. Hän pitää tärkeänä, että lukiokoulutuksen kautta saatavaa yleissivistystä kehitetään aktiivisesti. . Nyt on korkea aika tehdä tämä uudistus. Oppimismenetelmät ovat samat kuin vuosikymmenet sitten. . Ja varhaiskasvatus on tehtävä velvoittavaksi nykyistä aiemmin. 20 Ajatuspaja Elokuun erikoisnumero TORSTAI 28.8.2014 Demarikentällä kannatetaan oppivelvollisuusiän nostamista Kunnon koulutus kaikille Suomalainen koulutusjärjestelmä ja sen tuottamat oppimistulokset ovat saaneet runsaasti arvostusta ja kiitosta maailmalla. Uhkana on myös järjestelmän epätasa-arvoistuminen. Monista toimista huolimatta koulupudokkuus toiselle asteelle siirryttäessä ei ole vähentynyt. Oppivelvollisuuden pidentäminen on tässä tehokkain keino. Meillä pitää olla valmius kuunnella erilaisia asiantuntijoita siitä, mihin suuntaan tulevaisuuden koululaitosta tulisi kehittää. Vatanen korostaa, että koulutuksen pitää olla ilmaista ja kaikkien saatavilla. . Parempi olisi valmistella asia huolella ja nostaa oppivelvollisuus kerralla kattamaan toisen asteen koulutus. Digisukupolvelle eri asiat ovat tärkeitä Ensio Vatasen mukaan koulutuksen suurin uhka on se, että jämähdetään puhumaan rakenteista sa- Ensio Vatanen Juankoski Rehtori SDP:n valtuutettu, Savon koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja, Humak oy:n hallituksen varapuheenjohtaja malla, kun koululaitos rappeutuu sisältäpäin. . Mutta se ei ole niin tärkeää, että sen nojalla voidaan tehdä huonoja lakiesityksiä. Päinvastoin, sitä tulisi vahvistaa. Suomi pärjää vain laadukkaalla osaamisella, painottaa turkulainen MariElina Koivusalo. Koivusalon mukaan SDP:n on rohkeasti nostettava esiin rakenteelliset uudistukset, joilla koulutusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen turvataan. . Tätä kivijalkaa ei tulisi vaikeista talouden näkymistä huolimatta lähteä murentamaan. He kaikki olivat mukana Seinäjoen puoluekokouksessa sivistyspoliittista tulevaisuusohjelmaa käsitelleessä valiokunnassa. Samoin kahdesta rinnakkaisesta ja päällekkäisestä korkeakoulujärjestelmästä tulisi luopua. . Siksi rakenteita on uudistettava. Toivottavasti pääsemme lähitulevaisuudessa tilanteeseen, jossa oppivelvollisuus kattaa koko toisen asteen. Avointa koulutuspoliittista keskustelua Vatanen toivoo, että SDP luo aktiivisesti tilaisuuksia avoimeen ja ennakkoluulottomaan koulutuspoliittiseen keskusteluun. . SDP:n pitää muistaa, että saavutettavuus on myös osa tasa-arvoista koulutuspolitiikkaa. Nyt on käymässä niin, että jäykkien rakenteiden sisällä kasvaa uusia digisukupolvia, joille koulussa opetettavat asiat eivät ole samalla tavalla tärkeitä kuin ne olivat vielä 1990-luvulla. SDP:n pitää Vatasen mielestä jatkossakin tavoitella ilmaista, verovaroin kustannettua koulutusta kaikille. . Näin voimme saada takaisin sitä koulutuspoliittisen uudistajan asemaa, joka meillä on aiemmin ollut. Osa kunnista leikkaa opetuksesta niin kovalla kädellä, että se vaarantaa vakavasti peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen laadun. Korkea aika nostaa oppivelvollisuusikää Koivusalolla on runsaasti faktaa, joka puhuu Suomen verrattain alhaisen oppivelvollisuusiän nostamisen puolesta. . Meillä ei ole visiota siitä, millainen koulun pitäisi olla, jotta se motivoisi ja innostaisi lapsia, nuoria ja aikuisia oppimaan. Nostaminen vuosi kerrallaan ei ole toimiva ratkaisu. Kaikista tuloja sosiaaliluokista ja joka puolella Suomea on kuitenkin oltava mahdollisuus päästä etenemään laadukasta opintopolkua myös akateemisille urille. Varhaiskasvatus tehtävä aiemmin velvoittavaksi Mari-Elina Koivusalo. Koivusalo toivoo, että SDP toimii kunnissa eturintamassa vastustamassa opetukseen tehtäviä massiivisia leikkauksia ja varhaiskasvatuksen yhä kiihtyvää yksityistämistä. Entäpä missä luuraavat koulutusjärjestelmämme uhkat? . Vapautuvat resurssit pitää käyttää hyödyksi esimerkiksi luokkakokojen kohtuullistamalla. Olemme profiloituneet ammatillisen puolen puolustajiksi, missä ei ole sinällään mitään pahaa. Perusopetuksen oppimismenetelmiä tulee uudistaa ja opetusmateriaaleja sähköistää. On tärkeää, että peruskoulun uudistaminen on nyt lähtenyt käyntiin. Yhteiskuntamme muuttuu nopeasti mutta peruskoulu ei sen mukana. Nyt puolueen työryhmätyö on jämähtänyt viime vuosisadalle. Yhteiskunnan kannalta on erittäin kannattavaa investoida koulutukseen ? se lisää tuottavuutta, vähentää yhteiskunnallista levottomuutta ja pidentää ihmisten odottavissa olevaa elinikää. Vatanen pitää oppivelvollisuusiän nostamista tärkeänä. . onhan kansalaisten lähtökohtien tasoittaminen yksi sosialidemokratian kulmakivistä. Tarve uudistaa SDP:n koulutuspolitiikka kunkin ajan vaatimusten mukaiseksi on kuitenkin aina suuri. Demokraatin erikoisnumero haastatteli koulutusasioista neljää alan haasteisiin perehtynyttä SDP-aktiivia eri puolilta maata. Se on korostunut esimerkiksi eri kuntien välillä. Keskustelu ?Suomen kivijalkaa ei saa murentaa? ?Pikkukunnankin nuoren pitää voida kouluttautua? . Sosialidemokraattien ajama vuoden 1972 peruskoulu-uudistus on luonut tukevan anturan laadukkaalle ja tasa-arvoiselle koulutusjärjestelmälle. SDP:n vahva rooli ja aktiivisuus koulutuspolitiikassa kumpuaa aatteesta . Toisella asteella tavoitteena on oltava se, että oppivelvollisuus pidennetään tutkinnon suorittamiseen asti. Mari-Elina Koivusalo Turku Eduskuntaryhmän ryhmäavustaja SDP:n valtuutettu, kasvatus- ja opetuslautakunnan varapuheenjohtaja sekä lukio- ja ammattiopetusjaoston puheenjohtaja. Raha on jatkossa tiukalla. Laadukas ja tasa-arvoinen koulutuskaari varhaiskasvatuksesta ammatilliseen ja korkeakoulutukseen on perusta, jolle koko yhteiskuntamme viime kädessä rakentuu. Tulevaisuudessa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppivelvollisuuskoulutus olisi 4?18-vuotiaille. Lisäksi pitää huolehtia siitä, että myös aikuisena on koko ajan mahdollisuus saada ja hankkia itselleen lisätaitoja ja -tietoja, sanoo Vatanen. Ensio Vatanen. Aurora Hansen Mari-Elina Koivusalo haluaa, että SDP toimii subjektiivisen päivähoito-oikeuden puolesta.