to uk ok uu ta WIN-WIN Suomi liittyy Natoon turvatakuiden tähden, mutta olemme tärkeä myös Natolle. Demarit vetivät osin prosessia Suomessa ja Ruotsissa. PAL.VKO 2022-23 00 74 43 -2 21 OAJ Tanssiva liittojohtaja PÄÄTOIMITTAJA Tyhmyyttä vastaan VARHAISKASVATUS Lähtökohtana turvallinen olo 27.5.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 10 /2 2 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 10 • 20 22 / 27 . POLITIIKKA 2022 TEEMA Uudistu tai hyydy de_27052022_001.indd 1 de_27052022_001.indd 1 17.5.2022 11.37 17.5.2022 11.37
Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. /liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. -20 % Koko perhe yhdessä syömään tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_27052022_002.indd 1 de_27052022_002.indd 1 13.5.2022 15.46 13.5.2022 15.46. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.
Ei ole helppoa maailmanselitystä. KASVO KULTTUURI ILMIÖ de_27052022_03.indd 3 de_27052022_03.indd 3 17.5.2022 19.01 17.5.2022 19.01. TOUKOKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI NATO MALVA KORHONEN Suomi kätilöi, Ruotsi kiri. 3 Demokraatti 10 /2 2 34 14 42 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 27. Lahden uusi museo ahmii näyttelyitä
Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri Varhais kasvatuksella on iso merkitys perheiden elämässä. 4 Demokraatti Seuraava numero ilmestyy 9.6. 26 24 KATARINA MURTO Opettajille lisää arvostusta HANNA LAINE Lastenhoitaja + TEEMA Politiikka 2022 55 5 6 8 11 12 14 21 22 24 26 31 33 34 40 41 42 47 48 50 52 53 63 64 66 72 73 Seuraa meitä myös somessa. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 de_27052022_04.indd 4 de_27052022_04.indd 4 18.5.2022 11.37 18.5.2022 11.37. 10 /2 2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Vasta alku Viikon kuva: Mikä voitto Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Kalle Kallio D-analyysi: Raha ratkaisee D-ilmiö: Turvatakuiden tähden Alastalon salissa: Akvaariossa Saksa: Auttamisen vaikeus Liitto: OAJ:n uusi ääni Lapset: Se turvallinen paikka Vallan laidalta: Seppo Kääriäinen Kielen päällä: Käki kuk-ku-vi Museo: Malva syntyi panimoon Kolumni: Laura Ruohola Kirja: Eeva Kilpi – vain elämää Kirjat: Hauskaa höpinää lapsille Elokuva: Koulu katupoikien Kirja: Salaliittoteorioiden hulluus Puheenvuoro: Juhani Aro Syvässä päässä: Antton Rönnholm Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Petri Korhonen Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Hussein al-Taee Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Varustelukierre meillä ja maailmalla on myös alkanut, eikä valtioiden hampaisiin asti aseistautuminen ole mikään ylenpalttisen juhlan paikka. Venäjän silmissä Suomi on ollut luultavasti jo vuosia niin sanottu menetetty tapaus. Venäjän hyökkäys Ukrainaan käänsi päät kuin yhdessä yössä. SUOMEN NATO-PÄÄTÖS ratkesi tosiasiallisesti 24.2. S uomen päätös hakea Nato-jäsenyyttä oli kevään huonoiten pidetty julkinen salaisuus, jonka kaikki tiesivät mutta josta moni vaikeni viime hetkiin saakka, ymmärrettävästi. Harkitsevaisella, päättäväisellä ja keskustelevalla otteella Suomi läpäisee seulan, vuoden loppuun mennessä. Nato-valveutuneiden etujoukko kiinnitti kärsimättömänä huomiota päiviin, vaikka kyse on vuosikymmenien ratkaisusta ellei vielä pidemmän ajan. de_27052022_05.indd 5 de_27052022_05.indd 5 18.5.2022 10.33 18.5.2022 10.33. Lisäksi Suomi kutsuttiin edistyneenä kumppanimaana mukaan Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön vuonna 2014. Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön jo vuodesta 1994 alkaen. Natosta ei järjestetty kansanäänestystä kuten EU:sta, mutta mielipidemittaukset kielivät kansan poikkeuksellisesta yksimielisyydestä. Välillä keskustelussa suuri kuva hämärtyi pieneen. Taustalla ovat ukrainalaisten kohtaama käsittämätön kärsimys, siviilien tappamiset, silpomiset ja raiskaukset. Nato-prosessin aikana ja varsinaisen liittymisen jälkeen keskustellaan seuraavasta askeleesta – siis siitä, millaista Natoa Suomi haluaa ja minkälaisen Suomen Nato saa. Suomen viimeisin Nato-askel on toki suuri muttei ensimmäinen eikä viimeinen. mutta kolmen kuukauden haudutusprosessi syntyneen halun varsinaiseen ilmaisuun oli tarpeen. Ei mene kuin hetki, kun pöljäily siitä, jättikö Suomi hakemuksen maanantaina, tiistaina vai keskiviikkona tai ennen vai jälkeen Ruotsin, näyttää turhanpäiväiseltä näpertelyltä. Vuosien aikana paljon parjattu Nato-optio käytettiin kuin käytettiinkin. Helmikuun sen paremmin kuin toukokuun keskeiset päivämäärätkään eivät anna aihetta mihinkään riemumieleen, vaikka Suomi on matkalla saamaan ja antamaan lisäturvaa myös muille. 5 Demokraatti Rane Aunimo toimituspäällikkö rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Suuri askel muttei ensimmäinen eikä viimeinen Pääkirjoitus EI AIHETTA RIEMUMIELEEN. Taitaa näyttää jo nyt. Suomen hyväksyminen jäseneksi ei ole automaatio, kuten Turkin johdon ensikommentit osoittivat, mutta suurempaan huoleen tuskin on syytä
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Ki ril l Ku dr ya vt se v de_27052022_06.indd 6 de_27052022_06.indd 6 13.5.2022 13.50 13.5.2022 13.50
7 Demokraatti MIKÄ VOITTO. toukokuuta, vietettiin niin Eurooppapäivää kuin myös Venäjällä Voiton päivää. Venäjän yhä käydessä veristä hyökkäyssotaa Ukrainassa, Punaisen torin aseilla pullistelu tuntuu vähemmän kunniakkaalta maassa, joka on kuluneen vuoden aikana vajonnut entistä syvemmälle totalitarismiin. Pari viikkoa sitten, 9. Euroopan unionia sanotaan myös rauhanprojektiksi. de_27052022_06.indd 7 de_27052022_06.indd 7 13.5.2022 13.50 13.5.2022 13.50. Viime vuosina Voiton päivänä ovat korostuneet Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Alunperin Voiton päivänä Venäjällä kunnioitettiin toisessa maailmansodassa kaatuneita sotilaita ja natsi-Saksasta saavutettua voittoa. Sota jatkuu Ukrainassa
Olen aina ollut kriittinen siihen, koska täältä Kainuusta, rajan pinnasta asiat näyttävät helposti toisenlaiselta, Piirainen perus telee. STTK esittääkin, että tulot eli verotus otettaisiin budjetointiin mukaan. 8 Demokraatti PÄTKÄT Valko-Venäjän ay-liike rohkeasti vastustaa Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, ja useita sen johtohenkilöitä on siksi pidätetty. Aika näyttää, oliko päätös onnistunut tässä ajassa ja koko Suomen kannalta. Toukokuussa Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneista suomalaista kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä HOKSAUS Räjäytetään kehysbudjetointi Joustamaton ja menopuoleen keskittynyt kehysbudjetointi on ajatuksena vanhentunut, sanoo STTK. Koronan ja Ukrainan sodan takia Suomessa on poikettu kehysbudjetoinnista ja rajattu osa menoista kehysten ulkopuolelle. – Hävisin kamppailun liittymisen perusteluista ja ajankohtaisuudesta. Jäsenyys jakoi mielipiteitä, vaikka äänestystulos olikin 188-8 jäsenyyden puolesta. Samalla hyvinvointialueiden rahoitus jätettäisiin kehysten ulkopuolelle ja kehysbudjetointiin lisättäisiin elvytysvara yllättävien kriisien varalta. – En halua jäädä tästä tilastodemariksi historian kirjoihin. Eduskuntaryhmän kokouksessa hän jätti lisäksi päätökseen eriävän mielipiteen. Lä hd e: Yl e / Ta lo us tu tk im us NATO En ole tuuliviiri EN HALUA JÄÄDÄ TILASTODEMARIKSI HISTORIAN KIRJOIHIN. JARKKO ELORANTA TWITTERISSÄ V IIK O N LU KU 76 prosenttia. Valko-Venäjän, ja myös Venäjän, sotaa vastustavat järjestöt ja ihmiset tarvitsevat Euroopan tukea. EDUSKUNNAN NATO-ÄÄNESTYS ei ollut kaikille kansanedustajille helppo rasti. En sen jälkeen, kun porukka on asian rehellisesti päättänyt. Kehysbudjetointi asettaa katon valtion menoille hallituskauden aikana. JAAKKO HAIKONEN TWITTERISSÄ Valko-Venäjän ay-kollegat ovat vuosien ajan osoittaneet suurta rohkeutta kamppaillessaan työntekijöiden perusoikeuksien, muiden ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta. SDP:n kainuulainen kansanedustaja Raimo Piirainen painoi eduskunnan Nato-äänestyksessä sittenkin vihreää eli JAA-nappia, vaikka kertoi Demokraatille olleensa kriittinen Naton suhteen koko kevään käsittelyjen aikana ja vielä päivää ennen äänestystä hän puhui eduskunnassa hyvin nihkeään sävyyn Nato-jäsenyydestä. En tunne olevani tuuliviiri. Kunnioitan demokratiassa enemmistöpäätöksiä. de_27052022_08.indd 8 de_27052022_08.indd 8 18.5.2022 10.55 18.5.2022 10.55. STTK:n mielestä tämä ei ole estänyt velkaantumista mutta on tehnyt elvyttämisestä tehotonta. Hän sanoo, ettei ollut liikkeellä omalla agendalla vaan puolueen aiemman kannan mukaisesti – ennen kuin se puoluevaltuuston kokouksessa muuttui. – Asiasta voi olla perustellusti eri mieltä, kuten olen kirjauttanut pöytäkirjaan
Kuvitelluilla valtion vihollisilla kiihotetaan kansaa. Samalla se makaaberilla tavalla todistaa Venäjän ”jaloudesta” herrakansana, Aaltola kirjoittaa. – Mikä tahansa vastarinta tukahdutetaan maan sisällä. Tuosta ei kansa tykkää. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi Twitterissä, että Venäjä on siirtynyt rusismiin, mitä Aaltola kutsuu venäläiseksi versioksi fasismista. Suomi ja Ruotsi ovat vain pajunvitsanomainen vipuvarsi pelissäsi, joka on suunnattu niin Naton isoille maille kuin myös tavallisille turkkilaisille. Viime vuoden lopussa Valmet Automotivessa työskenteli noin 4 000 henkeä. Lisäksi siellä on tulossa tuotantoon saksalainen Sono Motorsin Sion-sähköauto ja Alankomaissa suunniteltu Lightyear One -auto. Uudessakaupungissa jatkuu Mercedeksen A-mallin valmistus. Sinullakin on aika paljon hävittävää, vaikka jonkinlaisia vastapalveluksia odotatkin isoilta Nato-mailta, pohtii Demokraatin väki. Yllättävä pari KIRILL JOKKE Sotaisa höyrypää Meat is murder VENÄJÄ Itse on natsi, joka toista natsiksi kutsuu VOIHAN VENÄJÄ. Päätit sitten ottaa pullistelun käyttöön ja näyttää turkkilaisille, kuinka heidän presidenttinsä näyttää länsimaille kaapin paikan. Suomessa tehdään vanhaa vanhaa GLC-mallia kesään saakka. Pari viikkoa sitten Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas ilmoitti, että se aloittaa muutosneuvottelut 1 100 ihmisen lomauttamiseksi, irtisanomiseksi tai toimenkuvan muuttamiseksi. Vielä vuosi sitten Valmet Automotive ilmoitti aloittavansa tuhannen tuotantotyöntekijän ja toimihenkilön rekrytoinnin. de_27052022_08.indd 9 de_27052022_08.indd 9 18.5.2022 10.55 18.5.2022 10.55. Venäjän henkilöautomarkkinoiden koko on noin reilut miljoona autoa. Siis niin sanottu ulkopolitiikkasi on mitä suurimmassa määrin sisäpolitiikkaa. Varmasti ahdistaa, kun vaalit ovat jo vuoden päästä ja inflaatio laukkaa 70 prosentissa. Meillä Suomessa on tuollaiselle toiminnalle oma sana, jota et ehkä tunne. Se on iltalypsy. Aaltolan mukaan Ukrainassa Venjän tuhoamisvimma kohdistuu ”alempiarvoisiin” ja epäinhimillistettyihin ukrainalaisiin. Höpi höpi. TYÖPAIKAT Autoteollisuuden vuoristorata UUDELLAKAUPUNGILLA EI mene hyvin. Toinen syy on Mercedes-Benzin päätös keskittää uuden GLC-automallinsa valmistus Saksaan. Hyvä Erdogan, olet maasi asiantuntijoita väheksyvällä talouspolitiikallasi onnistunut lähes raunioittamaan Turkin talouden. Näistä 800 työpaikkaa olisi mennyt Uuteenkaupunkiin autonja akunvalmistukseen ja 200 työpaikkaa Saloon. Tästä jo Turkin oppositio iloitsee. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Hyvä Erdogan, oletko sinäkin Vladimir Putinin taskussa vai teetkö vain härskiä sisäpolitiikkaa kyseenalaistamalla Suomen ja Ruotsin mahdollisen Nato-jäsenyyden. Sanoit, että Skandinaviset maat ovat kuin majataloja terroristijärjestöille. Nyt kerrottujen huonojen uutisten taustalla on muun muassa autojen kysynnän lasku Venäjällä sen aloittaman Ukrainan sodan takia. Valitettavasti länsimaat eivät taida ottaa peliäsi aivan todesta. Paradoksaalisesti heidän puhdistamisensa eri väkivaltametodein nähdään miltei parantavana toimintana
Kuka on kuvassa. Kuinka monta tiedeja kulttuuriministeriä tällä vaalikaudella on ollut. 6. 1. 8. Nato-kannatuksen nopea kasvu todennäköisesti yllätti myös osan päättäjistä. Tämä on isoimpia ja merkittävimpiä poliittisia päätöksiä sitten Suomen EU-jäsenyyden. Kuka tai mikä on Satoshi Nakamoto. Taloustutkimuksen toukokuussa Ylelle tekemässä kyselyssä 76 prosenttia vastanneista kannatti jäsenyyttä. Etenkin SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajissa käännös Natoon on ollut merkittävä. Kuinka monta Nobel-palkintoa on tullut Suomeen. Etenkin Natoon kriittisesti suhtautuneet ovat syyttäneet Suomea suoranaisesta Nato-kiimasta. 4. Mitkä ovat Naton viralliset kielet. Helsingin Sanomat selvitti jutussaan, miten Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaisi Naton puolustusta mahdollista idästä tulevaa hyökkäystä vastaan. Nato-jäsenyydelle on vahva kansan kannatus. 3. Syynä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Sen napin kuivaharjoittelua de_27052022_10.indd 10 de_27052022_10.indd 10 17.5.2022 15.16 17.5.2022 15.16. Eli pelkästään hyväntahtoisuuden takia Nato-ovea ei ole pidetty Suomelle auki. Minkä kahden lajin maailmanmestari Kiovan pormestari Vitali Klytško on ollut. 5. Milloin Nato perustettiin. 7. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP, Saul Loeb 10 VIS V Oik eat vas tau kse t: 1) 194 9 2) Tät ä nim im erk kiä käy ttä nyt hen kilö tai tah o loi bitc oin in 3) eng lan ti ja ran ska 4) 4: Saa rik ko, Kos one n, Kur vin en ja Hon kon en 5)S elk älo kki ja mer ilo kki 6) yhd ysv alta lai nen rep ubl ika ani sen aat tori Mitc hel l McC onn ell 7) 1,8 288 met riä 8) Elis abet h Bor ne 9) nyr kke ily n ja pot kun yrk kei lyn 10 ) 5 Sen MAAILMAN TILA • Vain viidennen artiklan tähden Naton Suomi-kiima S uomi päätti pari viikkoa sitten hakea Naton jäseneksi. Suomi ja Ruotsi ovat tämän puolustussuunnitelman puuttuvat palat. Mutta tilanteen voi nähdä toisinkin päin. 10. Kuinka suuri on mittayksikkö syli. 2. Millä kahdella tutulla Suomessa tavattavalla lokkilajilla on musta selkä. 9. Suomen liikahdus kohti Natoa käynnisti Nato-keskustelun myös Ruotsissa, ja maat päätyivät hakemaan jäsenyyttä samaan aikaan. Kuka on Ranskan uusi pääministeri
Kallio toteaa, että yleismuseoissa aktiivisesti sivuutetaan työväen tarinat. 11 Demokraatti Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Anna-Liisa Blomberg ja Kalle Kallion arkisto MISSÄ OLET NYT. Kallio kertoo haaveilleensa kirjan kirjoittamisesta pitkään. He olivat merkityksellinen joukko myös työväenliikkeen leviämisessä 1900-luvulla. Kukas sitten huolehtii niistä vähäväkisten kokemuksista, marginaalisista tarinoista tai köyhien historiasta. Se vaatii ihan erillistä katsetta. – Radanrakentajista on sanottu, että se on ammattiryhmä, joka on levittänyt sosialismia enemmän kuin mikään toinen ryhmä Suomessa. Kalliosta tuli vuonna 2005 Suomen nuorin museonjohtaja, kun hän aloitti tehtävässä Työväenmuseo Werstaalla Tampereella. Tutkimuksen tekeminen on tavallaan myös vahvistanut omaa näkemystä itsestä – että kyllä mä olen tällainen museomies. Kallio sukelsi tutkimukseen paloissa. – Ei minulla ollut aikomusta jatkaa tohtoriopintoihin, mutta kun olin ollut täällä Werstaalla muutaman vuoden, ne rupesivat vaivaamaan minua, ne ratajätkät. – Herkästi pidetään huolta siitä paremman väen kulttuuriperinnöstä. Ensimmäinen tutkimusvapaa oli vuonna 2011 ja viimeisin päättyi maaliskuun alussa. Hän penkoi kaikenlaisia aineistoja oikeuden pöytäkirjoista lauluihin – mihinkään tiettyyn näkökulmaan itseään rajoittamatta. Kiinnostutaan omaisuuksista, kaikenlaisesta hienosta ja näyttävästä. Vuonna 2006 Vuonna 2018 ”O len nyt ihan innoissani, kun olen taas museohommissa. – On kysymys myös siitä, että tehdään oikeutta niille ihmisille, jotka huonoissa oloissa ja huonolla palkalla rakensivat meille rataverkon, jota me edelleen käytämme. En tiedä, pitääkö se paikkansa, mutta he olivat kyllä tosi innokkaita työväentalojen rakentajia. Rautateiden rakentajat ovat merkittävä porukka koko teollistumisen historiassa: he loivat liikenneverkon, joka mahdollisti teollisen yhteiskunnan synnyn, Kallio jatkaa. Ei minusta varmaan ammattitutkijaa tule koskaan, vastikään tutkimusvapaalta työmaalleen palannut museonjohtaja Kalle Kallio kertoo. Miksi työväki tarvitsee oman museon sa. Ratajätkistä on tehty myös näyttely, joka on nähtävillä Suomen rautatiemuseossa Hyvinkäällä ja tietenkin myös Työväenmuseo Werstaalla. Opinnoista takataskussa oli pro gradu rautateiden rakentajista. Jos me emme sitä tekisi, sitä ei tekisi kukaan, museomies summaa. Haaveen toteutuminen tuntuu hyvältä, mutta se on oikeas taan projektin bonus. Taustalla oli työkokemusta eri museoista ja Suomen museoliitosta. Museomies ja ratajätkät Museonjohtaja Kalle Kallio teki visiitin tutkijan hommissa, perehtyi rautateiden rakentajien elämään ja toteutti haaveensa kirjan kirjoittamisesta. de_27052022_11.indd 11 de_27052022_11.indd 11 17.5.2022 18.26 17.5.2022 18.26. Työn tulos Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939 julkaistiin toukokuun alussa. Haluan, että heidän tarinansa tulee kerrotuksi, Kallio kiteyttää. Haluan, että heidän tarinansa tulee kerrotuksi
Silloin on toteutunut sote-henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksena hyvinvointialueille. Tässä kuussa ilmestyneen Virallisen lehden numerossa – lehdessä julkaistaan muun muassa lakisääteisiä ja muita virallisia ilmoituksia ja kuulutuksia – oli 30 hoitajan, pääosin lähihoitajien ja sairaanhoitajien, omasta pyynnöstä tehtyjä ammattinimikkeiden määräaikaisia peruutuksia. H oitajia edustavat Super ja Tehy hylkäsivät muutama viikko sitten sovittelulautakunnan sovintoesityksen. Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Raha ratkaisee KYTKÖKSESSÄ VIENTILIITOT SOPISIVAT HOIVAALOILLE SUUREMMAT PALKANKOROTUKSET. Liitot haluavat esitettyä isommat korotukset. Sovitteluesityksessä oli kuntasektorin tapauksessa kyse kohtuullisen anteliaasta paketista. Tätä kytköstä, jossa vientialat neuvottelisivat osaltaan myös julkisen alan palkankorotuksista, voi pitää myös eräänlaisena solidaarisuuseränä, jossa miesvaltaiset vientiliitot neuvottelisivat naisvaltaisille hoiva-aloille suuremmat palkankorotukset. Tammikuussa ovat myös jo käynnissä vuoden 2023 huhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien kampanjat. Lisäksi sovitteluesitykseen on rakennettu neuvottelukierroksen yleensä aloittaneissa teollisuusliitoissa närää herättänyt kytkös. Pelkästä uhkailusta ei ole kyse. Tällä estetään se, että näitä hoitajia ei voi määrätä työhön. Liittojen puheenjohtajat Silja Paavola ja Millariikka Rytkönen kuvasivat sopimusta luokattoman huonoksi. Siitä osaltaan kertoo sovintoesitykseen liittyvä somekeskustelu, jossa hoitoalalla työskentelevät ovat haukkuneet esityksen. Tosin hoitajien kohdalla tilanne on monia muita aloja helpompi, sillä nykyisen työvoimapulan aikana uudelleentyöllistyminen on verrattain helppoa. Lautakunta ehdotti kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöille viisivuotista palkkaohjelmaa, joka nostaisi palkkoja vuosittain noin prosentin enemmän kuin muilla aloilla. TEHYN JA Superin päätöksen takana on raha. Hoitajat ovat kuitenkin vaatineet esitettyä kovempia korotuksia. Myös työnantajaa edustava Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT oli sovintoesityksen takana. Neuvottelutaktisista syistä liitot eivät ole halunneet kertoa tarkemmin, milloin ja missä laajuudessa irtisanomiset tapahtuisivat. Super ja Tehy ovat aloittaneet valmistautumisen jäseniensä joukkoirtisanoutumiseen. analyysi de_27052022_12.indd 12 de_27052022_12.indd 12 18.5.2022 8.58 18.5.2022 8.58. Valmiutta siihen on. Rahan lisäksi liittojen huolena oli hoitajapula. Työtaistelutoimien ajoituksessa hoitajaliittoja saattaa kiinnostaa tammikuu. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Muut osapuolet olisivat sen hyväksyneet. Poliitikot ovat tuossa tilanteessa alttiita vaikuttamisyrityksille. IRTISANOUTUMINEN ON raju työtaistelutoimi. Suomessa on tiedossa hikinen loppuvuosi, jos hoitajaliitot ja teollisuusliitot neuvottelevat tuolloin samaan aikaan sopimuksistaan. Ja osa hoitajista on jo pannut toimeksi. Jos tätä vuotta pitäisi esimerkkinä, noin kahden prosentin ”yleiskorotuksien” asemesta kunta-alan työntekijät olisivat saaneet yhteensä kolmen prosentin korotukset. Sillä edellytyksellä, että kaikki liitot olisivat sen hyväksyneet. Esityksen palkkaohjelman vaikutus on 5,1 prosenttia ja se jaettaisiin paikallisina erinä. Superin ja Tehyn ajaman palkkaohjelman tavoite on nostaa palkkoja prosentin asemesta 3,6 prosenttia enemmän kuin muilla aloilla viiden vuoden ajan. Toinen syy on huoli hoitajapulasta
2020 2021 de_27052022_13.indd 13 de_27052022_13.indd 13 18.5.2022 9.04 18.5.2022 9.04. Käänne syntyvyydessä tapahtui vuonna 2020. 13 Demokraatti Bruttokansantuote Suomen työpäiväkorjattu bkt nousi tammi–helmikuussa 4,3 % vuoden takaisesta. Vuoden 2021 kokonaishedelmällisyysluku (odotettu lapsimäärä, jonka naiset saavat elinaikanaan) oli 1,46, kun edellisvuonna vastaava luku oli 1,37. Ostovoima Palkalla saa taas vähemmän. Eniten muutosta oli 40–44-vuotiailla. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. Vuonna 2021 syntyi yhteensä 49 594 lasta, mikä on 3 131 lasta enemmän kuin edellisvuonna. Syynä on hintojen nousu ja kohtuulliset palkankorotukset. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Väestökadosta vauvabuumiin Korona-aikana Suomessa syntyvyys on kääntynyt kasvuun. Tätä ennen syntyvyys oli laskenut koko 2010-luvun. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s 120 100 80 60 40 20 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 1000 naista kohden Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 2020 ja 2021 Vuonna 2021 syntyvyys nousi etenkin yli 30ja yli 40-vuotiailla naisilla. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
15 Demokraatti ILMIÖ TURVA15 Demokraatti Suomi ja Ruotsi hakivat lopulta Naton jäsenyyttä yhdessä. Prosessi aiheutti paljon kohinaa, mutta aikanaan toteutuva Nato-jäsenyys ei paljoa näy kansalaisten arjessa. Suomi kätilöi ja Ruotsi kiri. Teksti Simo Alastalo, Heikki Sihto Kuva Mikko Huotari, iStock, kuvankäsittely Demokraatti TAKUIDEN tähden de_27052022_14.indd 15 de_27052022_14.indd 15 18.5.2022 11.43 18.5.2022 11.43
Ruotsi yllätti Suomen kääntymällä kohti EU-jäsenyyttä meille etukäteen kertomatta. de_27052022_14.indd 16 de_27052022_14.indd 16 18.5.2022 11.43 18.5.2022 11.43. – Historian tapahtumia on liioiteltu ja tehty niistä traumoja silloinkin, kun siihen ei ole ollut syytä, Majander sanoo. Nyt kun Suomi oli hakeutumassa Natoon joka tapauksessa, Ruotsinkin piti mennä. Taustalla on suomalainen käytännönläheisyyttä suosiva turvallisuuspolitiikan perinne, jossa reagoidaan ympäristön muutoksiin. Muutama päivä aikaisemmin SDP:n puoluevaltuustossa Nato-jäsenyyttä kannatettiin äänin 53-5 ja kaksi äänesti tyhjää. – Suuri yleisö ei tähän todennäköisesti kiinnittänyt paljoa huomiota, mutta poliittisessa johdossa varmasti nähtiin, että Putinin tavoitteet rajoittaisivat SuoVOIKO RUOTSIIN LUOTTAA -TYYPPISET KYSYMYKSENASETTELUT VOIDAAN HAUDATA. Suomessa kannettiin Nato-ratkaisun edellä huolta mahdollisesta hakemusten eritahtisuudesta. Suomalaisessa julkisessa keskustelussa ratkaisua on luonnehdittu Suomen kannalta jopa traumaattiseksi, ellei petokseksi. He ottavat huomioon paitsi Suomen myös koko Pohjolan. Kansalaismielipiteen muutos oli nopea, ja se yllätti monet poliittiset päättäjät. Ruotsin tavassa mennä valinnoissaan Suomen taakse on Majanderin mukaan myös pieni hurskastelun sivumaku. päivä, jolloin Vladimir Putin vaati puheessaan Natoa lopettamaan laajentumisen uusiin maihin ja paluuta vanhaan valtapiirijakoon. Ajatuspaja Magmassa työskentelevän Majanderin mukaan SDP tuntui henkisesti valmiimmalta ottamaan Nato-askeleen. Nato-päätöksen kohdalla tahti on ollut ripeä. Suomen sosialidemokraattinen puolue auttoi poliittisen historian dosentin Mikko Majanderin mukaan ruotsalaista sisarpuoluettaan vakuuttumaan pikaisen Nato-jäsenyyden tarpeellisuudesta. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi poissa Natosta, koska se helpotti Suomen asemaa. Päätöksiä on jouduttu tekemään nopeasti. – On huvittavaa, että aina kun on valittu uudet ulkoja puolustusministerit tai pääministeri, niin näyttävästi lyödään kättä päälle, että enää emme toisiamme yllätä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ duskunta äänesti Suomen Nato-jäsenyyden hakemisen puolesta äänin 188-8. Maanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivula uskoo, että kulisseissa alkoi todennäköisesti muhia jotain jo joulukuun 17. – Ruotsi on aina halunnut esiintyä maana, joka ottaa naapurinsa edun huomioon, olla hyväntekijä ja auttaa. Näitä talvisodasta lähteneitä ajatuskulkuja, joita EU-ratkaisun lähtö uusinsi, on pidetty suotta yllä. SUOMI KÄÄNTYI Nato-jäsenyyden kannalle muutamassa viikossa, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan helmikuun lopulla. Suomen SDP oli valmiimpi tekemään tämän ratkaisun ja se auttoi Ruotsin demareita, Majander sanoo. – Ruotsissa sosialidemokraattiseen identiteettiin kuuluu aseriisunta, ydinasevastaisuus ja rauhan edelläkävijänä toimiminen maailmassa. Kaikki SDP:n kansanedustajat kannattivat jäsenyyttä
Tätä yhteistyötä arvostetaan Ruotsissa suuresti. Kirjoitus oli otsikoitu Kiitos isoveli. 17 Demokraatti men päätäntävaltaa ja toimintamahdollisuuksia, Tommi Koivula sanoo. Aikoinaan jo EU-jäsenyyttä perusteltiin Suomen turvallisuutta parantavana. – Ruotsin puolustusvoimat on ainakin toistaiseksi melko vaatimaton toimintakyvyltään, mutta Suomen puolustusvoimilla on sotilaallista suorituskykyä, jota Nato tarvitsisi muun muassa Baltian sotilasstrategisessa puolustuksessa. Hyvää hyvyyttään Nato ei ole vuosikymmenet pitänyt Suomelle ja Ruotsille Nato-ovea auki. Sillä on myös Suomea vahvemmat kahdenväliset siteet Yhdysvaltoihin. Majanderin mukaan tematiikka tarkoittaa Ruotsin tapauksessa vähän eri asiaa kuin meillä. Koivula pitää Suomea ja Ruotsia Natolle niin sanottuina helppoina maina: olemme vakaita demokratioita ja pitkälti puolustusvoimiltaan Nato-yhteensopivia. Muut Nato-jäsenyyden edut konkretisoituvat Koivulan mukaan vasta myöhemmin. Tässä tapauksessa ne olivat Naton turvatakuut. KOIVULA MUISTUTTAA, että Suomi ja Ruotsi ovat Natolle ja sen omalle agendalle tärkeitä maita. Hän opettaa myös rauhanja konfliktintutkimusta Helsingin yliopistossa. Siellä käännös jäsenyyden kannalle oli kivuliaampi kuin Suomessa. – Nato-ratkaisu on todistanut sen, että yhteistyö toimii käytännössä myös isossa asiassa. – Suomalaiset ovat viihtyneet liittoutumattomuudessa ja hyvissä naapuruussuhteissa. Lehti antoi kirjoituksessaan tunnustusta Suomelle Ruotsin Nato-päätöksen kätilöinnistä. Ruotsi teki Nato-jäsenyysprosessissa huikean loppukirin. – Ruotsin omakuvaan sopii aika huonosti se, että muut sanelevat aikataulun, EXPRESSEN ANTOI KIRJOITUKSESSAAN TUNNUSTUSTA SUOMELLE RUOTSIN NATO-PÄÄTÖKSEN KÄTILÖINNISTÄ. Koivula arvioi, että Ruotsilla olisi ollut myös realistinen, joskin seuraamuksiltaan haasteellinen, mahdollisuus jäädä Naton ulkopuolelle. Nyt tällaiset voiko Ruotsiin luottaa -tyyppiset kysymyksenasettelut voidaan haudata. Hän uskoo, että Suomen Nato-kanta ja -keskustelu olisi pysynyt entisellä, jo vuosikymmeniä jatkuneella linjalla, jos Venäjä ei olisi hyökännyt Ukrainaan. Arktisten alueiden merkitys on kasvanut myös Natossa. – Ruotsi on geopoliittisesti Suomea paremmassa asemassa, kun mietitään turvallisuuspolitiikkaa. – Tärkeä tekijä on myös Suomen ja Ruotsin geopoliittinen sijainti. MYÖS MAJANDER korostaa Suomen ja Ruotsin tehneen 2000-luvulla läheistä yhteistyötä turvallisuusja puolustuspolitiikassa. Ruotsalaislehti Expressen julkaisi Nato-ratkaisun alla pääkirjoituksen suomeksi. Suomi ja Ruotsi tuovat Natoa lähemmäs arktisia alueita, Koivula listaa. Nämä alkavat olla aikansa eläneitä. Tähän saakka Baltian maat on ollut Natolle hieman hankala alue. Mutta kun tilanne muuttuu, olemme valmiita muutokseen ja etsimään konkreettisia ratkaisuja. Toisaalta Ruotsin ja Suomen välinen puolustusyhteistyö olisi vaikeutunut, jos vain Suomi olisi liittynyt Natoon. Ja samalla myös isoveli-pikkuveli-asetelma. de_27052022_14.indd 17 de_27052022_14.indd 17 18.5.2022 11.43 18.5.2022 11.43. Koivula pitää suomalaisia pragmaattisina ja turvallisuushakuisina. Koivula pitää turvatakuita merkittävimpänä ja näkyvimpänä syynä sille, miksi Suomi lopulta halusi Natoon
Se olisi ollut heille kaikkein epäedullisin asetelma, kun omat rivit ovat Naton suhteen jakaantuneet ja porvaripuoli präsde_27052022_14.indd 18 de_27052022_14.indd 18 18.5.2022 11.43 18.5.2022 11.43. Ruotsalaisessa sosialidemokraattisessa kansanliikkeessä tämän kokoluokan asiat vatuloidaan yleensä niin, että niitä reflektoidaan viimeisessäkin kunnallisjärjestössä. – Kun 200 vuotta kestäneestä linjasta luovutaan kahdessa kuukaudessa niin on se aika haipakkaa. Majanderin mukaan erityisen vaikea pala nieltäväksi oli Nato-jäsenyyden kiiNYT VOISI KÄYNNISTYÄ POHDISKELU MILLAINEN NATO-MAA SUOMI HALUAA OLLA. reinen aikataulu. – Ruotsin sosialidemokraatit eivät suin surminkaan olisi halunneet, että syyskuun vaaleista tulee Nato-vaalit. AIKATAULUPAINEESEEN OLI Majanderin mukaan myös sisäisiä syitä. 18 Demokraatti D-ILMIÖ heitä viedään kuin litran mittaa ja he joutuvat reagoimaan. – Ruotsin kansainvälisen roolin omakuva on usein ollut se, että Ruotsi on edelläkävijä ja johtaa. Ruotsissa järjestetään syksyllä valtiopäivävaalit. Tähän sopii aika huonosti se, että he joutuvat tapahtuneen eteen. Hankalinta sen sulattaminen oli Ruotsin sosialidemokraattien kannattajien parissa. Aikataulussa on ollut selvästi nieleskelemistä
Epäsuorat muutokset voivat olla suurempia. – Kaikesta päätellen, isossa kuvassa, Suomen Nato-jäsenyyden hakeminen tuli niin sotilaallisena kuin diplomaattisenakin yllätyksenä Venäjälle, Koivula arvioi. 19 Demokraatti säisi päälle. Tämä voisi vapauttaa siihen, että pohdiskelu Nato-ratkaisun seurauksista ja siitä millainen Nato-maa Suomi haluaa olla voi käynnistyä. SUOMALAISEN ULKOja turvallisuuspoliittisen yksimielisyyden kohtalo riippuu Majanderin mukaan paljolti siitä millaiseksi Nato-Suomen suhde Venäjään muodostuu. – Kyllä se aika hiljaista oli. Konkretiaa on Koivulan mukaan myös jäsenyyden myötä paraneva huoltovarmuus, etenkin talouselämän arvostama mahdollinen maariskin pieneneminen ja jäsenyyden tuomat uudet poliittiset työkalut ja vaikutusmahdollisuudet liittokunnan sisällä. Koivula ei mielellään jossittelisi, mutta uskoo, että länsimaat olisivat toimineet pitkälti samoin kuin ne ovat nyt tehneet. Tai sitä, että tiedustelutieto on lähtökohtaisesti huonoa. Toisaalta Natoon kuuluva Norja on onnistunut rakentamaan itsestään arvostetun toimijan rauhanvälittäjänä. Pääministeripuolue SDP:ssä Nato-keskustelu sujui aivan loppuvaihetta lukuunottamatta ilman ministeritason puheenvuoroja. Koivula uskoo, että Suomi jatkossa lasketaan aikaisempaa vahvemmin länsimaiden ryhmään kuuluvaksi. He saattavat katsoa, että (puolustusministeri) Hultqvist on heidät pettänyt, kun meni vannomaan, että ei hän ainakaan vie Ruotsia Natoon. Majander pitää mahdollisena, että Nato-päätös saattaisi aiheuttaa vaaleissa vuotoa vasemmalle liittoutumiseen epäilevästi suhtautuvien sosialidemokraattien äänestäjien parissa. Miten yhteiskuntapoliittinen valta jaetaan Nato-kysymyksellä, siinä olisivat sosialidemokraatit jääneet aika huonoon saumaan. Se, millainen Venäjä-suhde Nato-Suomella on, vaikuttaa myös sisäiseen keskusteluilmapiiriin. KULISSEISSA ALKOI TODENNÄKÖISESTI MUHIA JOTAIN JO JOULUKUUN 17. MIKÄ MUUTTUU, kun Suomesta jossain vaiheessa tulee Nato-maa. Miten olisi käynyt, jos Venäjä olisi onnistunut todennäköisessä alkuperäisessä suunnitelmassaan eli valtaamaan muutamien päivien pikaoperaatiolla Kiovan ja vaihtamaan Ukrainan johto Venäjä-mieliseksi. de_27052022_14.indd 19 de_27052022_14.indd 19 18.5.2022 11.43 18.5.2022 11.43. Ruotsin hallitus hoitaa tässä kansakuntaa eikä vain omaa puoluettaan. On ollut jo suuria asioita kuten EU-politiikka, jossa konsensuksen vaatimus ei ole samaa luokkaa kuin puolustuspolitiikassa. – Täytyy muistaa, että tässä on kyse kansakunnan suuresta päätöksestä eikä vaalitaktisista asetelmista. Hän muistuttaa, että Nato-jäsenyys on johdonmukaisessa linjassa jo Suomen EU-jäsenyydestä alkaneesta suuntautumisesta länteen. Maanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivulan mukaan puolustusvoimien toimintaa lukuun ottamatta muutokset eivät paljoa näy suomalaisten arjessa. – Tässä mielessä voi pohtia, vaikuttaako Nato-jäsenyys Suomen uskottavuuteen esimerkiksi rauhanturvaajana, joutuuko Suomi aikaisempaa enemmän perustelemaan riippumattomuuttaan näissä tehtävissä. – Pakotettu yksimielisyys on pahasta. – Venäjän helmikuinen hyökkäys Ukrainaan oli niin suuren luokan isku Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan, että uskon niin Yhdysvaltojen kuin Nato-maidenkin aloittaneen saman tyyppiset toimet kuin nyt sodan pitkit tyessä. PÄIVÄ. Takavuosikymmeninä konsensusvaatimus on muistuttanut pakkopaitaa. Moniarvoinen keskustelu ulkoja turvallisuuspolitiikasta on Majanderin mukaan kansanvallalle rikkaus. JOS SUOMALAISTEN Nato-kannan nopea muutos yllätti osan omista päättäjistä, niin se oli Koivulan mukaan myös iso yllätys Venäjällä. On aika iso ero, onko suhde Venäjään yhteistyöhakuinen kuten esimerkiksi Nato-Norjalla on ollut vai samanlainen kuin Baltian mailla, joissa on jatkuva jännitetila. Hän hämmästelee, kuinka huonosti Venäjän ylin johto oli informoitu Venäjän hyökkäyksen kaikista vaikutuksista. Hän pitää tähän mahdollisena esimerkiksi sitä, että ikävää tietoa ei uskalleta kertoa maan ylimmälle johdolla. – Historiallinen kokemus on siihen varmasti vaikuttanut. Se kuulostaa vähän Kekkosen ajalta eikä meillä nyt sellaista tilannetta ole ollut enää pitkään aikaan. – Joidenkin virastojen lipputankoihin ilmestyy Naton lippu ja osa virkamiehistä aloittaa työskentelyn Naton hallinnossa. Nyt kun päätökset on tehty SDP:n ei tarvitse enää odottaa, että mennään aikataulussa samaa tahtia valtiojohdon kanssa. – Erimielisyys puolustuspolitiikasta ei ole sekään mikään itseisarvo, mutta vaikuttaako Nato-jäsenyys siihen, että se jotenkin aukenisi. – Siellä voi olla merkittävä määrä äänestäjiä, joille tämä on iso asia
– Jos inflaatio on tänä vuonna valtiovarainministeriön ennusteen mukainen neljä prosenttia, ja yleinen ansiotaso kohenee noin 2,5 prosenttia, palkkojen ostovoima heikkenee nykyisillä veroperusteilla hieman runsaan prosentin. 20 Demokraatti Ostovoima hupenee Akavan Sture Fjäder esittää tuloverotuksen keventämistä. – Henkisen kestävyyden ja kriisinsietokyvyn merkitys korostuu, kun turvallisuustilanne on muuttunut erittäin nopeasti ympärillämme. Elo-syyskuun vaihteessa pidettävän hallituksen budjettiriihen pitäisi olla muutakin kuin hallituksen loppukauden tekninen kokous. – Nykyisessä inflaatiokehityksessä on syytä arvioida tuloverotuksen keventämistä. Fjäderin mukaan korkeampi työllisyys on keskeistä, jotta Suomessa voidaan varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus. Teksti Demokraatti / Kuva Getty Images P alkansaajien ostovoima supistuu inflaation takia enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Myös Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen kaipaa hallitukselta toimia. Yhdeksi mahdolliseksi keinoksi hän nosti tuloverotuksen keventämisen. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden resursseja pitää edelleen vahvistaa. Hallituksen pitää siis tehdä päätöksiä, joilla turvataan ostovoimaa”, sanoo Pasi Sorjonen. Mahdollisimman monen pitää olla työelämässä, sillä työnteko luo myös turvallisuutta, Fjäder painotti. TALOUS de_27052022_20.indd 20 de_27052022_20.indd 20 18.5.2022 10.38 18.5.2022 10.38. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder korosti viime viikon liittokokouspuheessaan sellaisten toimien tarpeellisuutta, joilla voitaisiin parantaa palkansaajien ostovoimakehitystä