to uk ok uu ta de_27052021_001.indd 1 18.5.2021 17.57. Kela päättää, kuka joutuu tätä kokeilemaan. PAL.VKO 2021-23 00 74 43 -2 11 XXX xxx XXX xxx XXX xxx LIPPONEN Missä EU, siellä mahdollisuus BRITANNIA Labour kyykkää taas VALTUUTETUN TYÖLISTA Korona, talous ja ikääntyminen KUNTA VAALIT TEEMA Niukkuutta jaossa 27.5.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 10 /2 1 Kohtuulliseksi tulkittu toimeentulo on Suomessa alimmillaan 10 euroa päivässä. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 10 • 20 21 / 27
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_27052021_002.indd 1 18.5.2021 15.45. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
3 Demokraatti 10 /2 1 34 14 42 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 27. Rauhanneuvottelija on kuin käsityöläinen. Teatterinjohtaja puun ja kuoren välissä . KASVO ILMIÖ KULTTUURI de_27052021_03.indd 3 20.5.2021 10.46. TOUKOKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI 10 EUROA PÄIVÄSSÄ ESITTÄMINEN KIELLETTY RAUHAN RAKENTAJA Kela kepittää toimeentulotukea saavia
Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. KUNTAVAALIT Kuka päättää ja mistä 5 6 8 11 14 20 21 22 24 30 33 34 40 41 42 47 48 50 52 53 54 65 72 73 74 24 TYÖMAA Keksi kunta uudelleen + TEEMA Kuntavaalit 54 € € € € € € 54 de_27052021_04.indd 4 20.5.2021 11.01. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Va. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 10.6. 10 /2 1 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Kansan vuoro Viikon kuva: Siirtolaisliikettä Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Juha Jaatinen D-ilmiö: Kela kepittää Indeksi: Youssef Zad Alastalon salissa: Vaalit koneessa Lipponen: EU, mahdollisuus Kunnat: Iso työmaa odottaa Britannia: Labour kriisissä Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Teatteri: Murheellista draamaa Kirjat: Maailma koronan jälkeen Kuvataide: Ilja Repin kiinnostaa Kirjat: Oppia ikä kaikki Kolumni: Jyrki Liikka Kirjavisa: Twisted river Pelin purku: Futista ei myydä Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Vesa Mauriala IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Janne Taalas Kolumni: Hanna Paulomäki Kasvot peilissä: Markku Ollikainen Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o Kuntien harteilla on suomalaisten hyvinvointi. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Paikalliset kysymykset ovat Utsjoella jotain aivan muuta kuin Helsingissä, joka puolestaan jakautuu useisiin toisistaan jyrkästi erottuviin kaupunginosiin. Kansalaisten mielestä vaalien tärkeimpiä teemoja ovat ainakin kyselyiden perusteella sosiaalija terveyspalvelut sekä kuntatalous. Ihmisenkokoiset asiat ovat ihmistä lähellä ja saatavilla – näin siis ainakin kuuluisi olla. Lopputuloksesta ei voi valittaa. Eiran bemarimies ja Kontulan maahanmuuttajanainen elävät samassa kunnassa kirjaimellisesti eri todellisuutta. Keskusta haali ehdokkaita selvästi muita puolueita enemmän kuten tavallisesti, mutta viitisensataa ehdokasta vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Television kuntavaalikeskustelut ovat jo tästä syystä typistettyjä katsauksia yleisiin teemoihin ja kysymyksiin. Eduskunnan hallitus-oppositio-rajat ylittyvät ja ohittuvat kunnissa. Ero valtakunnallisiin mittauksiin on suuri etenkin perussuomalaisten ja kokoomuksen kohdalla. Kävi miten tahansa, kansa puhuu ja sillä hyvä. Pudotus oli samaa luokkaa SDP:llä, mutta vaikka vaihtuvuuttakin löytyy, SDP:n ehdokkaiden osuus puolueen edellisissä kuntavaaleissa hankkimista äänimääristä on kärkiluokkaa kaikkien puolueiden vertailussa. Ainakin keskustan valta murenee. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Kansan vuoro puhua Pääkirjoitus KESKUSTAN VALTA MURENEE. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. de_27052021_05.indd 5 20.5.2021 9.14. Absoluuttisia ehdokasmääriään onnistuivat kasvattamaan etenkin perussuomalaiset mutta myös kokoomus ja vihreät. K untavaalien ennakkoäänestys on alkanut tällä viikolla, ja lähtöasetelmat ehdokasasettelun osalta ovat selvät. VALTAKUNNALLINEN MEDIAHUOMIO keskittyy usein toissijaisiin tai osin jopa epäolennaisiin asioihin juuri kuntavaalien alla. Ylen toukokuun kuntavaaligallupissa ykkössijalle oli noussut kokoomus perussuomalaisten ja SDP:n hengittäessä niskaan noin kahden prosenttiyksikön etäisyydellä. Ei siis esimerkiksi Euroopan unioni, elpymispaketti tai maahanmuutto. Tämä alleviivaa tosiasiaa, että Suomessa käydään kesäkuussa noin 300 kuntavaalia, yksi kussakin kunnassa. Mikäli gallupit pitävät kutinsa, monessa maaseudun kunnassa tapahtuu mullistuksia, joiden seurauksia on vaikea ennustaa. Myös vanhusten ja lapsiperheiden palvelut kiinnostavat
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , A lb er to Pi zz ol i de_27052021_06.indd 6 20.5.2021 10.01
de_27052021_06.indd 7 20.5.2021 10.01. Italian Lambedusan saarelle on kevään aikana jo tuotu toista tuhatta mereltä huonokuntoisista veneistä pelastettua siirtolaista. 7 Demokraatti PERILLÄ. Kesän lähestyminen on taas lisännyt Afrikasta Eurooppaan yrittävien laittomien siirtolaisten määrää niin sanotuilla Välimeren reiteillä
– Kestävä tapa vastata työnantajien vyörytykseen lähtee järjestäytymisestä. Filatovin mukaan Elorannan avaus oli tärkeä, koska sillä keskustelu voidaan johtaa oikeil le urille, eli suomalaisten työntekijöiden oikeuksien puolustamiseen. !!! Väkivalta on arkipäivää sote-ammattilais ten työssä, sel viää kyselystä. SDP:lle olennaista on olla pienemmän puolella ja helpottaa arjen asioita. Jos työnantaja pyrkii rajaamaan palkoista tai työehdoista sopimisen työnantajan ja työntekijän kaksinpuheluksi, ei ole vaikea arvata, kumpi osapuoli neuvottelussa on vahvemmalla. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä viime viikolla tilanne äityi pahimmaksi sitten koko epidemia-ajan. Monessa maakunnassa kevään aikana hyväksi saatu tilanne on heikentynyt nopeasti. FILATOV ARVELEE, että työnantajien pyrkimyksessä horjuttaa työehtosopimusjärjestelmää vaikuttaisi olevan kyse ammattiyhdistysliikkeen heikentämisestä työpaikoilla. Filatov korostaa, että ay-liikkeessä työnantajien virittämä työmarkkinamyllerrys ja sen esiin nostamat kysymykset on otettava vakavasti. Ja etenkin se, että tauti voi tarttua ja sitä voi oireettomana tartuttaa, vaikka olisikin jo saanut koronarokotukset. Eli muistetaan edelleen maskit, käsidesi ja turvaetäisyys. Kuntavaalitentissä useat aiemmin valtionosuuksia leikanneet puolueet haluavat nyt lisätä henkilöstöä eli rahoitusta. Tappouhkauksen on saanut vastaajista prosenttia. Filatov pitää hyvänä ajatuksena SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan ehdotusta, että yleissitovuuden arvioinnissa luovuttaisiin prosenttitarkastelusta ja todettaisiin yleissitovuus alan edustavimman sopimuksen mukaan. – Jos liittotasonkin sopiminen käy vaikeaksi, tarvitsemmeko sopimiselle perälautoja lainsäädäntöön. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Eikös tästä varoitettu V IIK O N LU KU 24 Näinhän tässä kävi, että ensimmäinen koronapiikki ja ilmojen lämpeneminen on saanut suomalaiset elämään kuin viimeistä päivää – tai ainakin kuin ennen koronaa. Kun työnantajaliitot yksi toisensa jälkeen vetäytyvät työehtosopimustoiminnasta, olisi työntekijöiden asemaa Filatovin mukaan turvattava lainsäädännöllä. Filatov arvelee, että paluuta laajoihin, kaikki alat kattaviin tupoihin tuskin on näköpiirissä. Muutama viikko sitten kokoomus ja persut esittivät 900 miljoonan euron leikkauksia. LAURI FINÉR TWITTERISSÄ YLEISSITOVUUS Lainsäädännöllinen perälauta sopimiseen YLEISSITOVUUS VOITAISIIN TODETA ALAN EDUSTAVIMMAN SOPIMUKSEN MUKAAN. Eikö nyt olisi juuri oikea aika virittää keskustelua esimerkiksi Ruotsin-mallin mukaisesta työntekijöiden myötämääräämisoikeudesta yrityksissä tai vaikkapa työntekijöiden tulkintaetuoikeudesta työriidoissa, Tarja Filatov kysyy. NIILO TOIVONEN TWITTERISSÄ Kokoomuksesta lähtien esitetään nyt lisää resursseja sote-palveluihin. Kolme neljästä vastaajasta kertoo, että häntä on lyöty työssä. TYÖNANTAJIEN PÄÄTÖKSET työehtosopimustoiminnan lopettamisesta ovat asettaneet suomalaisen sopimisen mallin vaakalaudalle, sanoo eduskunnan I varapuhemies ja entinen työministeri Tarja Filatov (sd.). Lä hd e: Te hy de_27052021_08.indd 8 20.5.2021 10.56. SIRPA PAATERO TWITTERISSÄ Puolueiden erot kuntapolitiikassa ovat pieniä mutta usein periaatteellisia. – Voi kysyä, onko työnantajien toiminnan ideologisena tavoitteena vain isäntien määräysvallan systemaattinen kasvattaminen työpaikoilla
Eniten nuoria jäseniä kyselyyn vastanneista kassoista liittyi TYJ:n mukaan Yleiseen työttömyyskassa YTK:hon, Korkeakoulutettujen työttömyyskassa Kokoon ja Palvelualojen työttömyyskassaan. Esimerkiksi työaika on lainsäädännössä pidempi kuin työehtosopimuksissa. Esimerkiksi SDP:ssä lähes kolmasosa ehdolle kysytyistä ilmoitti negatiivisen keskustelukulttuurin syyksi olla asettumatta ehdolle. Osansa saavat myös vähemmistöt tai vähemmistöjen oikeuksista puhuvat. Mutta maailma muuttuu, vaikka kuinka yrittäisitte sitä vastustaa. Valitettavasti kohdallanne määrä korvaa laadun. Esimerkiksi voisi pohtia, pitäisikö somessa syydetty henkeä ja terveyttä uhkaava kirjoittelu saada tuomittavaksi – tai sulkea tällaisten kirjoittelijoiden tilit. Ikävintä vihapuheessa on, että se on vahvasti sukupuolittunutta, eli naiset saavat sitä selkeästi enemmän kuin miehet. Luulon takana on harhaluulo siitä, että monet työntekijän edut olisivat lain turvaamia. Se on tähän saakka Suomessa taannut työehtojen samanlaisen lähtötason kaikille työntekijöille, vaikka työnantaja ei kuuluisi työnantajaliittoon. TYÖTTÖMYYSKASSOJEN YHTEISJÄRJESTÖN (TYJ) selvityksen mukaan työttömyyskassoihin liittyi viime vuonna lähes puolet enemmän nuoria, yli 80 000, kuin edellisvuonna. Ihannemaailmassa kyllä, mutta ehkä ei tosielämässä. Tämä ilmiö on vakava uhka demokratialle. Moni puolue kertoo, että merkittävä syy kieltäytymiselle kunnallisvaaliehdokkuudesta on ollut juuri sosiaalisessa mediassa vellova vihapuhe. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari VLADIMIR PUTIN Pelimies Ydinasenapittaja Hyvät vihapuhujat, teille, kaikenlaisille puskasta huutelijoille, pitää saada nollatoleranssi. Muissa puolueissa tapauksia on huomattavasti vähemmän. Onneksi tutkimusten mukaan, te vihapuhujat, edustatte pientä vähemmistöä. – Kassan jäsenyys on monelle nuorelle tärkeä vakuutus. TYÖELÄMÄ TYÖELÄMÄ Kassajäsenyys on tärkeä vakuutus Se ei ole laissa senkin hölmö MONI LUULEE, että pystyy neuvottelemaan sujuvasti työehtosopimuksensa itse. Kyselyyn vastasi 17 työttömyyskassaa. Eivät ole. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta listasi Iltalehden haastattelussa työehtosopimukseen kuuluvia etuja, joita paikallisesti neuvoteltaessa työntekijät joutuisivat itse puolustamaan: lomarahat, ylityökorvaukset, vuoroja pyhälisät, palkalliset vanhempainvapaapäivät ja sairausloma, neljää viikkoa pidemmät alakohtaiset vuosilomat, 37,5-tuntiset työviikot, lomakorvaukset… Olennaista on, säilyykö sopimusten yleissitovuus. de_27052021_08.indd 9 20.5.2021 10.56. Työttömyyskassoihin kuului viime vuoden lopussa 1,96 miljoonaa palkansaajaa ja yrittäjää. Ja pieni vähemmistönne muuttuu vielä pienemmäksi, muistuttaa Demokraatin väki. Se vähentää epävarmuutta työmarkkinoilla, joihin varsinkin nuorten kohdalla liittyy määräaikaisia työsuhteita ja epävarmuutta, TYJ:n toiminnanjohtaja Aki Villman sanoo tiedotteessa. Osin sama tilanne on myös vasemmistoliiton ja vihreiden riveissä. Tämä kertoo kirjoittajien putkinäöstä, kyvyttömyydestä sietää erilaisuutta ja muutoksen pelosta
Kuinka monelta valmistajalta Suomi sai tarjoukset uusista hävittäjistä. Missä maassa Urho Kekkonen kiipesi palmuun tunnetussa kuvassa vuonna 1965. – Perussuomalaisten show, johon osallistui varapuhemies Eerola, kertoo, että meidän täytyy muuttaa sääntöjä ja miettiä, miten koko eduskunnan luottamus rakennetaan puhemiesten toimintaan, Rinne sanoo. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP, Lluis Gene 10 VIS V 1. Varapuhemies Juho Eerola (ps.) kertoi, että hän olisi saattanut kokousteknisin keinoin viivyttää eduskunnan päätöksentekoa elpymispaketista. Onko näyttelijä Nicolas Cage ohjaaja Francis Coppolan poika, serkku vai veljenpoika. Kuka elokuvaohjaaja on Suomen viimeisin taiteen akateemikko. EU:n elvytyspaketin käsittely eduskunnassa pari viikkoa sitten oli demokratian mahalasku. Rinne olisi valmis miettimään eduskunnan työjärjestystä uusiksi keskustelujen pituuden rajaamiseksi. 10. Vas tau kse t: 1) Sin ise n tul eva isu ude n puhee njo hta ja 2) Kul ttu urija tai dea lan 3) Sul kap allo ilu n. MInkä puolueen puheenjohtaja on Kari Kulmala. Minkä lajin osaajia on Kalle Koljonen. 3. 7. Jos ihminen kärsii antropofobiasta, mitä hän välttelee. Kol jon en voi tti äsk että in ens im mäi sen ä suo mal aise na EM -pr ons sia 4) Viid eltä valm ist aja lta 5) Nas tar enkail la var ust etu lla moo tto rikäy ttö ise llä ajo neu vol la ajo 6) Tun isia ssa 7) 195 0-lu vul la, tar kall een vuo nna 195 6 8) Nico las Cag e on Fra ncis Cop pol an vel jen poi ka 9) Pirj o Hon kas alo 10) Hän vält tel ee sos iaa lisi a tila nte ita NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Arvoton näytelmä K eskustelu kuuluu eduskuntaan, mutta yhden puolueen tarkoitushakuinen yksinpuhelu, jankkaava jarrutus ei ole keskustelua. 9. 8. 2. 4. 5. Mä joka päivä töitä teen, joka ainoa aamu seitsemäksi meen... Mä joka päivä töitä teen, joka ainoa aamu seitsemäksi meen... 6. Minkä alan edunvalvontajärjestö on Kulta ry. Millä vuosikymmenellä järjestettiin ensimmäiset Euroviisut. de_27052021_10.indd 10 20.5.2021 10.17. Mitä kuvassa kielletään. SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin tiivisti asian hyvin: ”ei se arvokkaimman käytöksen mittari ole, että virsikirjoja on luettu ja satuja siteerattu ja erilaisia tekstejä tuntitolkulla sieltä puhujapöntöstä kerrottu”.n nyt sanoisi, SDP:n kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne totesi Demokraatin haastattelussa: ”en halua osallistua tällaisten valheiden levittelyyn ja vääristelyyn siitä, että muut kuin perussuomalaiset kansanedustajat olisivat ikään kuin maanpettureita”
Korona ja etävaikuttaminen tuovat lisähaastetta vaalityöhön. Vaalit ovat tällä hetkellä osaston isoin työmaa. 11 Demokraatti Ay-toiminta voi olla pienimuotoistakin oman työpaikan toimintaa. Vuonna 2021 1990luku de_27052021_11.indd 11 19.5.2021 15.04. Jaatinen uskoo pitopaikan osaltaan myös vaikuttaneen kyseisen kurssin suosioon. Jaatinen on itse esimerkki siitä, kuinka postinkantaja voi edetä omassa liitossa toimitsijaksi. Jaatinen arvelee tähän yhdeksi syyksi sen, että Paun ammattiosastoissa tarjotaan nuorille heti kunnon tehtäviä. Jaatinen muistuttaa, että kuntavaalit eivät ole Helsingissä pormestarivaalit, vaikka tällaista voisi joistain puheista päätelläkin. Liittoja ehkä pidetään itsestään selvänä instituutiona kuin kirkkoa, johon kuulutaan tavan vuoksi. Teksti Heikki Sihto Kuvat Juha Jaatisen arkisto ja Juha Pöyry MISSÄ OLET NYT. Ja ay-toimintaan on vähän sukurasitustakin. Tämä on johtanut siihen että työpaikoilla ei ole muistettu aktivoida ihmisiä. Pau on joutunut 2021 alkuvuodesta siirtämään kaikki järjestökurssinsa, myös suosituimman, alle 35-vuotiaille suunnatun Tallinnan ”Tolkkua työelämään” -kurssin. Siellä kuitenkin luodaan yhtenäisyyden ja liittoon kuulumisen tunne”, Postija logistiikka-alan unioni Paun koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatinen sanoo. Jaatinen tekee vaalityötä myös Helsingin Sosialidemokraateissa, jonka hallituksen jäsen hän on. Jan Vapaavuorella oli tämän muistamisessa välillä vaikeuksia. Juha Jaatinen Vääntö paikallista sopimista vastaan voi elvyttää työpaikkatoiminnan. Sahatyöläisenä työskennellyt isoisäni oli 1920–40-luvuilla aktiivinen Puuliitossa samoin kuin enoni myöhempinä vuosikymmeninä. Juha Jaatinen uskoo, että SDP ottaa Helsingissä – ja valtakunnallisesti – lisäpaikkoja kuntavaaleissa. Kiinnostus ammattiyhdistystoimintaan on kuitenkin hiipunut. Tosin olin jo saanut pohjaa vaikuttamiseen Nuorisoliitosta. Sillä on toistakymmentä kuntavaaliehdokasta. Hän pitää tätä tärkeänä etenkin Helsingissä puolueen uskottavuuden vahvistumisen kannalta. – Etenkin vanhat postiljoonit, ehkä työnsä takia, suhtautuvat digitaaliseen viestintään aika nurjasti, Jaatinen nauraa. Jaatinen on valtakunnallisen Ay-väen sosialidemokraatit -puolueosaston puheenjohtajana. – Valtuusto on ylin päättävä poliittinen elin. ”A mmattiliitot ovat ehtineet vähän laiskistua, etenkin työpaikkatason toiminta. Siitä huolimatta, tai sen takia, on Pau onnistunut saamaan nuoria liiton toimintaan mukaan. – Sattumaa on aina mukana. Hän ihmettelee, kuinka pääkaupunkiseudulla kokoomuksen kannatus ei notkahda, vaikka puolue sotkee välillä urakalla asioitaan. Jaatinen pitää mahdollisena, että vääntö paikallisesta sopimisesta voi innostaa väkeä takaisin toimintaan mukaan. Osasto nostaa puolueessa esille työelämäkysymyksiä. Työpaikallani oli aloittelijaa hienosti opastava pääluottamusmies ja aktiivinen työporukka, jolta sai oppia ja tukea
Kokoomuksesta paketin puolesta äänesti 26 edustajaa, kymmenen edustajaa äänesti ei ja kaksi äänesti tyhjää. Tämä siitä huolimatta, että EU-myönteinen kokoomus yritti parin viikon takaisen perustuslakivaliokunnan kokouksen jälkeen tehdä hetken oppositiopolitiikkaa. Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomessa elvytyspakettiin liittynyt keskustelu kumpusi eurokriisin aikaisista kokemuksista. analyysi de_27052021_12.indd 12 20.5.2021 9.44. Eduskunta hyväksyi reilu viikko sitten EU:n 750 miljardin euron elpymispaketin äänin 134–57. Asian voi myös tulkita toisin. Vastaavan tyyppistä keskustelua ei ole käyty muissa EU-maissa. Samassa yhteydessä hyväksyttiin EU:n seitsemän vuoden budjettikehykset. Kokoomuksen tuolloinen päätös äänestää tyhjää – mikä jo parin päivän jälkeen todettiin liian riskialttiiksi suunnitelmaksi ja muutettiin – oli suunnattu kokoomuksen ja perussuomalaisten välimaastossa liikkuville äänestäjille. EU:n elpymispaketti oli Suomea isompi asia, mutta meillä sillä tehtiin kyynistä kuntapolitiikkaa. Se oli sitten siinä PUHE MARATON PÄÄTTYI, KUN LISÄ VENYTYS OLISI VOINUT KÄÄNTYÄ PERUS SUOMALAISIA VASTAAN. Perustuslakivaliokunnan edellyttämä 2/3 enemmistö siis täyttyi. Miettinen muistutti, että taloudelliset ratkaisut EU-maiden välillä eivät ole nollasummapeliä. Paketin hyväksyminen tuskin yllätti ketään. Miettisen mukaan suomalaisessa keskustelussa oltiin huolissaan siitä, ovatko nyt tehtävät ratkaisut joko tulonsiirtoja tai voivatko ne johtaa pysyvämpien tulonsiirtojen syntymiseen. Vain kaksi keskustan kansanedustajaa äänesti pakettia vastaan. EU:n tukipaketti ei liity mitenkään kuntavaaleihin, mutta asian käsittely vaalien alla tarjosi perussuomalaisille paikan nostaa profiiliaan Euroo pan unioniin nihkeästi suhtautuvana puolueena. KESKUSTELU KUULUU eduskuntaan, mutta tukipaketista on keskusteltu ja väännetty jo vuoden ajan. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Vasemmistoliitosta oli huomattavan paljon kansanedustajia poissa. Puolue ilmoitti lopettaneensa puhemaratoninsa, kun kaikki olennainen tuli sanottua. Perussuomalaiset lopetti puhemaratonin siinä vaiheessa, kun puolueen johto laskelmoi, että käsittelyn lisävenytys voisi kääntyä vaaligallupeissa ykkösenä olevaa puoluetta vastaan. Perussuomalaiset puolestaan teki EU:n elpymispaketin käsittelyn neljä päivää kestäneellä puhemaratonilla kyynistä kuntapolitiikkaa. Auki myös jäi, mikä olisi ollut perussuomalaisten todellinen vaihtoehto, jos elvytysrahasto ja EU:n budjetti olisivat kaatuneet. Odotetusti hallituspuolueet pysyivät pääosin paketin takana. Monissa muissa EU-maissa keskustelu elvytyspaketista on painottunut enemmän EU:n laajempaan geopoliittiseen asemaan ja EU:n omien varojen käytön järjestelmälliseen uudistamiseen. Siinä mielessä perussuomalaisten tavoite saada asia pöydälle oli jälkijättöistä. P aljon puhetta, jolla ei ollut vaikutusta odotettuun lopputulokseen
Yhtenä syynä pidetään työnantajien irtaantumista valtakunnallisista työehtosopimuksista. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Nähdäänkö ensi syksynä alkavalla sopimuskierroksella viime vuosia enemmän työtaisteluita. Ammattiyhdistys liikkeen suurimpia pelkoja on yleissito vuuden purkautumi nen. Mansikka kukkii jo ja varhaisperuna on istutettu. . . . Kyllä En osaa sanoa Ei 100 80 60 40 20 44 % 50 % 6 % Työnantajien edustajat 12 % 88 % Työntekijöiden edustajat . Nyt on aika keskittyä puheen laatuun. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Iso osa työn antajista ei ymmär rä, miksi työtaistelu määrät kasvaisivat. Puhe Määrällinen puhe EU:n tukipaketista on ohi. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Työtaisteluvaara! Työntekijäpuoli uskoo, että syksyn neuvottelujen yhteydessä on tavallista enemmän työtaistelutoimia. Ammattiyhdistys johtajat uskovat, että neuvotteluiden ha jautuminen entistä useampaan liittoon ja yritykseen kasvat taa työtaisteluiden riskiä. % de_27052021_13.indd 13 19.5.2021 15.43. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Yl en ty öm ar kk in ak ys el y Kotimaiset herkut Kohta niitä saa. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Pro Agria Arvostamme suomalaista työtä. . . Tämän epäillään olevan viimeaikais ten muutosten suu rin syy. Vaarana pide tään alipalk kausta
Moni haluaisi purkaa Kelan erityisaseman. de_27052021_14.indd 14 20.5.2021 10.33. 14 Demokraatti AIKA kohtuuton Kela on eläkelaitos, joka tekee myös sosiaalityötä. Tulos on välillä kohtuuton, etenkin kun Kela itse tulkitsee lain mukaisen kohtuullisuuden
Summan pitäisi riittää inhimilliseksi katsotun elämän perusasioihin kuten ruokaan, vaatteisiin ja vähäisiin terveydenhuoltomenoihin. Kymmenen euroa muodostuu viimesijaiseen turvaan kuuluvan toimeentulotuen perusosasta, jota on alennettu maksimaaliset 40 prosenttia. 15 Demokraatti ILMIÖ Teksti Simo Alastalo / Kuvitus Arja Jokiaho L ain mukaan alin maksettava välttämätön toimeentulo on Suomessa noin kymmenen euroa päivässä. Suurin mahdollinen alennus voi olla seuraus, jos de_27052021_14.indd 15 20.5.2021 10.33
Kela tulkitsee lakia Hiilamon mukaan kasvottomasti ja leikkaa kaikilta, jotka eivät täytä lain edellyttämiä kriteerejä. Kasvu johtuu osin koronapandemiasta. Käytössä on pelkkä toimeentulotuki, jota on alennettu passiivisuuden perusteella täysimääräisesti. 16 Demokraatti D-ILMIÖ kieltäytyy toistuvasti yhteiskunnan edellyttämästä aktiivisuudesta kuten työnhausta tai koulutukseen hakemisesta. Lain edellyttämää kohtuullisuutta ja toimeentulon välttämättömyyttä arvioi perusosan myöntämisestä vastaava Kansaneläkelaitos. Lain mukaan alentamispäätös ei saa olla kohtuuton eikä se saa vaarantaa välttämätöntä toimeentuloa, joka on perustuslain mukaan osa ihmisarvoista elämää. HELSINGIN YLIOPISTON sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on arvostellut julkisuudessa Kelan toimintaa toimeentulotuen alentamisessa. THL:n tutkimuksen mukaan tammikuun 2017 ja kesäkuun 2018 välisenä aikana Kela alensi perusosaa 17 000 toimeentulotuen saajalta, joista noin kolmannes sai alennettua perusosaa kolmena kuukautena tai useammin. Myös valtaosa alentamispäätöksistä osui THL:n mukaan yksinasuviin, tulottomiin miehiin. Maksatuksia oli 780 miljoonaa euroa, siinä kasvua oli yli 12 prosenttia. Voi hyvällä syyllä kysyä toteutuuko lain sanktioilta edellyttämä kohtuullisuus heidän kohdallaan. Alentamispäätöksen saaneista asiakkaista tätä ei ole erikseen tutkittu. Pitkäaikaisesti, yli vuoden ajan pelkkää toimeentulotukea saavien 10 000 ihmisen joukossa ovat yliedustettuina yksinasuvat kantasuomalaiset miehet, joiden enemmistö on alle 35-vuotiaita. Henkilökohtainen yhteydenotto, varsinainen sosiaalityö, jää kuntien vastuulle. Leikkuri iskee tukeen kahdessa osassa, ensin alennetaan enintään 20 ja sitten enintään 40 prosenttia. Ilman sanktioita toimeentulotuen perusosa on vajaa 17 euroa päivässä. de_27052021_14.indd 16 20.5.2021 10.33. Kivipellon mukaan tutkimustietoa heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä on edelleen vähän eikä järjestelmä heitä useinkaan tunnista. Tuensaajien määrässä oli kasvua viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kunnissa toimeentulotuella patisteltiin ihmisiä sosiaalityöntekijän asiakkaiksi. Heikompiosaisille uudistus tarkoittaa kahta erillistä luukkua. Kelan tilastojen mukaan valtaosa toimeentulotuen saajista on tuen varassa vain lyhyen aikaa. Työllistävistä toimenpiteistä kieltäytyminen on kuitenkin yksi rangaistuksen perusteista. THL:n tutkimuspäällikön Minna Kivipellon mukaan sosiaalihuollon asiakkaista yli 40 prosentilla on työllistymistä haittaava mielenterveysongelma. Perustoimeentulotuki siirtyi Kelan vastuulle vuonna 2017 Kataisen hallituskaudella tehdyn lakimuutoksen jälkeen. Tilastoitujen ilmoitusten perusteella Kela tekee perusosan alentamispäätöksiä kuukausittain noin 2 000. ”Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien”, laissa toimeentulotuesta sanotaan. NOIN KYMMENEN euroa päivässä tarkoittaa sitä, ettei normaaleihin elinkustannuksiin saa helpotusta esimerkiksi eläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta. Kela maksoi perustoimeentulotukea viime vuonna 417 071 suomalaiselle. Alentamiset ovat olleet tauolla suurimman osan koronavuodesta. Perusosan alentamispäätöksestä lähtee ilmoitus asiakkaan kotikunnan sosiaalitoimistoon. Hiilamon mukaan perusosan alentamisten määrä kasvoi muutoksen myötä. Pelkkää perustoimeentulotukea saavien määrä on jo pidempään pysynyt vuosittain noin 10 000 ihmisessä. Tänä keväänä ne on otettu uudelleen käyttöön. Pidempään toimeentulotukea saavista iso osa on pitkäaikaistyöttömiä, joilla omaisuus on huvennut eivätkä työttömyysturva ja asumistuki riitä elämiseen. – Ongelmat liityvät niihin tapauksiin, jossa ihmisillä on muitakin kuin taloudellisia ongelmia ja heillä on sosiaalityön KUN TARVITTAISIIN ENEMMÄN YKSILÖLLISTÄ KOHTELUA, KELA EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE PARAS ORGANISAATIO
de_27052021_14.indd 17 20.5.2021 10.33. Vuonna 2013 tehdyn THL:n selvityksen mukaan 40 prosenttia yhdeksän selvityksessä mukana olleen kunnan sosiaalityöntekijöistä alensi perusosaa vain silloin tällöin tai harvoin, vaikka alentamisen ehdot olisivat täyttyneet. – Kritiikistä huolimatta olen sitä mieltä, että se oli plussat ja miinukset laskien hyvä ratkaisu. Käyttäjälle pitäisi olla selkokielinen opas, jonka voi vaikka tulostaa kirjastossa tai ladata omalle koneelle eikä linkkejä sinne ja tänne ja katso tuolta ja tuolta. Hiilamo kuului taannoin Kelaa koskevan lainsäädännön ajantasaisuutta selvittäneeseen asiantuntijaryhmään. Sama lastenvaunuissa tai vuokrarästien korvaamisessa. Hiilamo arvostelee Kelaa myös itsevaltaisuudesta. – Sosiaalityöntekijät kokevat, ettei Kela ota yhteyttä alentamistapauksissa vaikka he saavat hälytysmerkinnän, ettei ihminen ole vastaanottanut työllisyyttä vahvistavia toimenpiteitä. Alentamiset ovat kuitenkin myös THL:n Kivipellon mukaan Kelassa systemaattisempia. Siirtoa rummuttivat Arajärven mukaan pitkään muun muassa sosiaalialan järjestöt. THL:N TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ Minna Kivipellon mukaan Kela voisi olla enemmän yhteyksissä sosiaalityön kanssa. Kelalla ja kunnilla yhteys on mutkikkaampi. KELA TULKITSEE LAKIA KASVOTTOMASTI. Sen uhalla on saatu ihmisiä houkuteltua ja pakotettuakin erilaisiin palveluihin. Ihmiset eivät olleet tasa-arvoisessa asemassa. HIILAMO KERTOO aikanaan kannattaneensa perustoimeentulotuen siirtämistä Kelan hoidettavaksi. Ero saattoi olla useita kymppejä. – Kelan ohje on hirveän massiivinen. 17 Demokraatti tarvetta. – Kun tarvittaisiin enemmän harkintaa ja yksilöllistä kohtelua, Kela ei välttämättä ole toimintatapojen ja henkilökunnan koulutuksen ja toimintaa ohjaavien sääntöjen nojalla paras organisaatio. Myös etuusohjeiden epäselvyys on Kivipellolle tuttu aihe. Kun on kyse näin isosta asiasta kuten viimesijaisesta turvasta ja siitä miten pienillä rahoilla pitäisi tulla toimeen, se on iso asia. Kunnan etuuskäsittelijöillä on suora yhteys sosiaalityöhön. Asiakkaiden on hänen mukaansa vaikea ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa. Lopullista totuutta alentamispäätösten määrällisistä eroista kunnissa ja Kelalla ei ole kuntien puutteellisen tilastoinnin vuoksi. Miten ohjeet annetaan, millä perusteella ja kuka ne antaa. Läpinäkyvyyden puute on Hiilamon mukaan havaittavissa muun muassa tavassa, jolla Kela päättää toimeentulotuen etuusohjeista. Miksi ei voi olla läpinäkyvyyttä, että ihmiset ymmärtäisivät asian luonteen. Prosessi on hyvin läpinäkymätön. – Kuka pysyy kärryillä Kelan ohjeistuksesta, joka netissä päivittyy. Siirto lisäsi yhdenvertaisuutta muun muassa yhdenmukaistamalla kuntien kirjavia etuus ohjeita. Suoraan eduskunnan alaisena laitoksena Kela on itsenäinen eikä ole esimerkiksi sosiaalija terveysministeriön ohjauksessa kuten vastaava viranomainen Ruotsissa. Hiilamon mukaan Kelan vahvuutena on kyky ohjeistaa selkeästi tilanteita, jotka toimivat kaavamaisesti samalla sapluunalla. Kivipelto kertoo etsineensä itse Kelan sivuilta tietoa miten joustoja on tehty koronan aikaan ja kuvaa urakkaa todella vaikeaksi. Sosialidemokraatteja edusti ryhmässä sosiaalioikeuden professori Pentti Arajärvi, joka kertoo aikanaan vastustaneensa perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan. Eri kunnissa korvattiin eri suuruisia summia esimerkiksi silmälaseihin. – Kun toimeentulotuen Kela-siirto tapahtui, etuusohjeista oli kymmeniä versioita ja niitä päivitettiin jatkuvasti. Toimeentulotuen alentaminen on ollut aikaisemmin sosiaalityön kannustuskeino. Kritiikin ytimessä on Kelan asema eläkelaitoksena, jonka perustehtäviin sosiaa lityö ei lainkaan kuulu. Siinä on perää, että ne ovat hankalat
Arajärvi perustelee näkemystään historialla. Nykyisin valtio rahoittaa Kelan toiminnasta kolme neljäsosan. Ryhmät eivät kuitenkaan linkity toisiinsa ja Kelan asema on eduskunnassa kuuma peruna, jonka muuttamista vastustavat muutkin kuin keskusta. Pentti Arajärvi pitäisi prosessia isona, jos Kelasta tehtäisiin tavanomainen valtion laitos. kille kuuluvia etuuksia. – Meidän työryhmämme tehtävä oli nostaa Kelan asema keskusteluun. Laitoksesta tehtiin suoraan eduskunnan alainen. Lähes kaikki Kelan pääjohtajat ovat olleet ainakin lähellä keskustaa. Oman omaisuuden tuoton osuus on yksi prosentti. Lisäksi Kelassa on kuntien rahaa. – Vuonna 1956 luotiin suurin piirtein nykyinen kansaneläkejärjestelmä, jossa tosiasiassa sosialisoitiin ne kertyneet varat, Arajärvi sanoo. Kelalla on heikko asiantuntemus ohjata ihmisiä sosiaalityön piiriin. Yrittäjäeläkkeen lisäksi maanviljelijät saavat käytännössä aina kansaneläkettä. Muun muassa Kelan vakuutuspiirit pitäisi jotenkin yhdistää valtion aluehallintoon. Kela on kuin mikä hyvänsä valtion viranomainen, Arajärvi sanoo. Kelan valtuustossa pitävät majaansa kansanedustajat. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäivät kuntien hoidettavaksi. – Sairausvakuutuksissa on työnantajien ja palkansaajien rahaa, jota kerätään vuosittain suunnilleen sama määrä mikä sitä menee. Heikoimpien kohdalla yhdenvertaisuus vaatii harkintaa, Arajärvi sanoo. Kelaan meni vain perustoimeentulotuki. Arajärven mukaan Kelalle arvioitiin kertyvän säästötilien myötä niin valtavia rahasummia, että rahat haluttiin suojata hallituspolitiikalta. Poliittisesti Kela on ollut erityisen rakas keskustalle, koska maatalousyrittäjät ovat heikoin ansiosidonnaisen turvan varassa, kun eläkemaksut ovat matalat. Ryhmän puheenjohtaja on kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.). Asiantuntijatyöryhmää on seurannut kansanedustajien oma työryhmä, joka pohtii parhaillaan Kelan erityisaseman tulevaisuutta. – Perusteita, joilla Kela sai asemansa vuonna 1936, ei ole enää olemassa. Samaan aikaan sosiaalija terveysministeriössä on pohdinnassa toimeentulotuen uudistaminen. Samaa mieltä oli myös asiantuntijatyöryhmän enemmistö. Nyt se halutaan saada keskusteluun eduskunnassa. Rahaa ei kuitenkaan kertynyt kovin paljoa ja lopulta sota ja inflaatio söivät ne. Tasaeläkejärjestelmä on yksi niistä. Työeläkejärjestelmään keskusta ei pääse vaikuttamaan toisin kuin palkansaajaliikettä lähellä olevat vasemmistopuolueet tai työnantajia lähellä oleva kokoomus. Se vaatisi perustuslain muuttamista. 18 Demokraatti D-ILMIÖ – Vastustukseni liittyi siihen, että toimeentulotuki ei etuutena sovi Kelan hoidettavaksi. Kansaneläkejärjestelmä luotiin alun perin henkilökohtaisten säästötilien varaan. Asia ratkaistiin jakamalla tuki kahtia. Kelan pääjohtajan nimittää presidentti, hallituksessa istuu mandaattipaikoilla muun muassa MTK, SAK ja EK. Keskustalle jää Kela. Tämä on poliittisesti vaikeaa, Arajärvi sanoo. Eli tämä kaikki on poistanut erityisaseman perusteet. – Ihmiset, jotka tarvitsisivat muutakin kuin rahaa, voivat nyt välttää sosiaalityön tai hyppäävät kahdella luukulla. Maalaisliitto ja keskusta ovat tästä syystä kannattaneet universaaleja, kaiKELA MAKSOI PERUSTOIMEENTULOTUKEA VIIME VUONNA 417 071 SUOMALAISELLE. SEKÄ HIILAMO että Arajärvi pitäisivät perusteltuna Kelan nykyisen aseman purkamista. de_27052021_14.indd 18 20.5.2021 10.33
19 Demokraatti Lehti, verkko ja some de_27052021_14.indd 19 20.5.2021 10.33
20 Demokraatti Youssef Zad Ekonomisti, JHL Indeksi Eroja ja avoimuutta Ammatillisen segregaation purku pienentäisi sukupuolten välistä palkkaeroa huomattavasti. Tämä puoltaisi sitä, että Suomessa vähintäänkin kokeiltaisiin palkka-avoimuuden lisäämistä. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että palkka-avoimuuden lisääminen on kaventanut sukupuolten välisiä palkkaeroja huomattavasti. Yksi merkittävä tekijä sukupuolten palkkaerojen osalta Suomessa on ammatillinen segregaatio, eli miesten ja naisten jakautuminen eri ammatteihin työmarkkinoilla. Naiset ovat usein hoivaja terveydenhuollon tehtävissä ja miehet esimerkiksi luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijan tehtävissä. Palkkaneuvottelut työpaikalla ja palkankorotusvaateet ovat esimerkki tilanteesta, jossa palkansaajalla on heikommat tiedot esimerkiksi yrityksen palkkajakaumasta tai palkkaeroista. Mikä on ammatillinen segregaatio, ja vaikuttaisiko palkka-avoimuus palkkaerojen kaventumiseen. Tätä pyritään muuttamaan esimerkiksi perhevapaauudistuksella ja varhaiskasvatusmaksujen alentamisella. Myös lasten saanti vaikuttaa kielteisesti naisten ansioihin, kun äidit ovat osan työurasta hoitamassa lasta kotona. VIIME AIKOINA palkkaerojen kaventamiseksi on väläytelty palkka-avoimuuden lisäämistä. On mahdollista, että palkkaerot pitävät osittain pintansa siksi, että työmarkkinoilla vallitsee epäsymmetrinen informaatio palkanmaksusta, johon palkka-avoimuus ja siihen liittyvät säädökset voisivat tarjota kohtuullisen mekanismin mahdollisen syrjivän palkkaeron kaventamiselle. Esimerkiksi kuntasektorin työntekijöistä noin 80 prosenttia on naisia, kun yksityisen sektorin vastaava luku on vain 40 prosenttia. M iten sukupuolten palkkaeroja tulisi tarkastella, ja kuinka suuri ero ansiossa todella on. Vähäinen tutkimus ei anna yksiselitteistä vastausta siihen, miten palkka-avoimuuden lisääminen vaikuttaa sukupuolten palkkaeroihin tai työmarkkinoihin. Teoriassa on mahdollista, että tämä tietämättömyys kollegoiden palkoista osaltaan ylläpitää palkkaeroja. Palkka-avoimuuden vaikutuksia työmarkkinoihin ja sukupuolten palkkaeroihin on tutkittu verrattain vähän. Palkka-avoimuus parhaimmillaan lisäisi informaatiota työmarkkinoilla siten, että palkansaaja pystyisi pohtimaan, maksetaanko hänelle liian vähän tekemästään työstä. Palkka-avoimuus lisäisi hyödyllistä informaatiota työmarkkinoilla, jotta epäoikeudenmukaisiin palkkaeroihin voitaisiin puuttua tehokkaammin. Tilastokeskuksen mukaan suhteelliset palkkaerot ovat kaventuneet hieman 2000-luvulla, mutta vauhti on hidasta. Jos esimerkiksi nainen havaitsee, että yrityksessä tietyn ammattiryhmän sisällä miespuolisille palkansaajille maksetaan enemmän, voi hän yhdessä työnantajan kanssa pohtia syitä tähän ja mahdollisesti pyytää perusteltua palkankorotusta. Keskimääräinen täysipäiväisesti työssäkäyvä nainen ansaitsee 84 prosenttia miehiin verrattuna. Toisaalta on olemassa myös tutkimuksia, joissa palkka-avoimuuden ei havaittu vaikuttavan sukupuolten välisiin palkkaeroihin. de_27052021_20.indd 20 19.5.2021 15.19. Ammatillisen segregaation purkaminen pienentäisi sukupuolten välistä palkkaeroa huomattavasti mutta ei poistaisi sitä. Näiden välillä palkkatasot eroavat, joten sukupuolten välille muodostuu ero keskimääräisten ansioiden osalta