Hyvä huono POMO de_27012022_001.indd 1 18.1.2022 11.24. ta m m ik uu ta NOSTALGIA TEEMA Politiikan käyttövoima TEATTERITEEMA Ensi-iltoja, jos korona suo PALKKA Raha ratkaisee sote-aloilla NATO Mantran vankina. PAL.VKO 2022-07 00 74 43 -2 20 2 27.1.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 2/ 22 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 2 • 20 22 / 27 . Johtaja, epäkorrekti maailmanparantaja ja vielä tyytyväinen veronmaksaja
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_27012022_002.indd 1 18.1.2022 11.06. Aikakausmedioista löytää inspiroivia ideoita, jotka voivat viedä kokonaan uuteen suuntaan. Löydä itsesi. Siksi niitä luetaan
Kiven kovat klovnit. Mennyt puree nykypolitiikassa. KULTTUURI TEEMA ILMIÖ de_27012022_03.indd 3 18.1.2022 10.23. TAMMIKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TURVALLISUUS NOSTALGIAN PALUU TEATTERITEEMA Onko ovi auki vai vain raollaan. 3 Demokraatti 2/ 22 40 14 54 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 27
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Va. Teatteri: Arvoitusten kausi Teatteri: Tutkapari ja Beckett Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Ulpu Iivari IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Valtteri Lindholm Kolumni: Mikkel Näkkäläjärvi Kasvot peilissä: Karola Baran Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Aleksis Kiven elämä ja kaikki teokset kahdessa tunnissa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 40 26 HOITAJAPULA Lääke: lisää rahaa RED NOSE COMPANY Kivi ja klovneria + TEEMA Nostalgia 53 5 6 8 11 12 14 20 21 22 26 28 29 30 32 38 39 40 46 49 52 63 72 73 74 de_27012022_04.indd 4 19.1.2022 10.36. 2/ 22 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Paljon vartijat Viikon kuva: Omikron kaataa Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Denis Galkin D-analyysi: Lupausten lunastus D-ilmiö: Nato, kiima ja keskustelu Indeksi: Raha on aikaa Alastalon salissa: Susi tulee Ay: Solidaarinen sopimus Sopu: Ei rahaa, ei ratkaisua Kassa: Parasta A-ryhmää Vallan laidalta: Ulpu Iivari Kielikylpy: Se männisan som en helhet Teatteri: Kivi vierii kotiin Teatteri: Isi, mitä tarkoittaa... kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 17.2
Vähän paheksutaan ja epäillään varmuuden vuoksi. A luevaalit on pidetty ja paikat jaettu. Äänes tysprosentista huolestuneet voivat huvikseen ynnäillä mielessään, minkälainen sen taso olisi ollut tilanteessa, jossa kansallisesti tunnetut nimet ja puolueiden kärkikaarti olisi puuttunut ehdokaslistoilta kokonaan. de_27012022_05.indd 5 18.1.2022 11.35. Asialla ollaan ensimmäistä kertaa, joten tehtävä on poikkeuksellisen tärkeä ja vastuu sitä myötä massiivinen. Äänten tavoittelu on demokratian ydintä, mutta niin on myös äänillä saatuun kansalaisten luottamukseen vastaaminen. KOKEMUS MINISTERIN, kansanedustajan ja kunnanvaltuutetun tehtävistä antaa lavean ymmärryksen uuden toiminnan perusluonteesta ja sisällöistä. Valituilla valtuutetuilla on historiallinen asema, mahdollisuus ja velvollisuus päättää siitä, kuinka kuntien vastuulla olleet sosiaalihuolto, terveydenhuolto ja pelastustoimi järjestetään jatkossa uusilla hyvinvointialueilla. Näin ainakin tapauksissa, joissa aluevaaleissa ei kilpailtu bensan hinnalla. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Paljon vartijat Pääkirjoitus ON NÄYTÖN PAIKKA. Ministerit ovat hallitustehtäviensä lisäksi myös kansanedustajia ja yleensä kunnanvaltuutettuja, joten aluevaltuutetun rooli synnyttää kolmannen tason vallanjaossa. Vaikkapa kunnanvaltuutetulla lienee erityistä ymmärrystä tietyn alueen spesifeistä ongelmakohdista. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Samalla kunkin uuden aluevaltuutetun on otettava huoli ajankäytön rajallisuudesta tosissaan ja todistettava työllään, että kellossa riittää tunteja aluevaltuutetun luottamustehtävään. Odotetusti ennen vaaleja syntyi keskustelua siitä, kuinka järkevää ja asiallista on, että jopa ministerit asettuivat aluevaaleissa ehdolle. Huolessa voi olla perääkin, mutta löytyy useita vasta-argumentteja, jotka ovat kiistattomia. Tavallinen argumentti ehdokkuutta vastaan kulki jotensakin niin, että kaikkien aika on rajallinen ja useamman hatun rooli voi synnyttää intressiristiriitoja. Tämäkään asia ei ole mustavalkoinen. Kävi paljolti niin kuin kuviteltiin, että äänestysprosentti jäi matalaksi, muttei kuitenkaan niin alhaiseksi kuin pessimistisimmissä povailuissa ennusteltiin. Muitakin tehtäviä riittää. Paljon vartijoilla on näytön paikka. Aluevaaleissa ehdolla oli toistasataa kansanedustajaa ja kuusi ministeriä, vaikka Helsingissä ei aluevaaleja edes käyty
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , To lg a A km en de_27012022_06.indd 6 18.1.2022 11.46
de_27012022_06.indd 7 18.1.2022 11.46. 7 Demokraatti KORONARAUHA ON OHI. Tilanne on pahentunut myös Britanniassa, joka oli aikaisemmin koronarokottamisen mallimaa. Koronan omikron-aalto koettelee yhteiskuntien rakenteita eri puolilla maailmaa. Out of order -taideteos Lontoossa kuvaa koronan aiheuttamaa yhteiskunnallista kaaosta. Tartuntamäärät ovat räjähtäneet etenkin Euroopassa
Hallitus on esi tyksessään arvioinut kus tannuspaineen olevan 9–10 prosentin luokkaa uudistuk sen voimaantulon jälkeen vuosina 2023–2025. Etenkin lapsuudenkodin luokka-asema ja puolison ammatti vaikuttavat koettuun luokkaan yli oman ammatin. Ne edistäisivät toteutues saan väestön yhdenvertai suutta ja väestön terveys ja hyvinvointierojen kaventa mista sekä perusterveyden hoidon saatavuutta ja hoi don potilasturvallisuutta. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Työväenluokka rakoilee V IIK O N LU KU 23 prosenttia. Vuonna 2019 so tealalla jäi palkkaamatta lähes 25 000 työtekijää, ja työvoimapula on entisestään pahentunut koronapande mian aikana. Myöskään esityksen pohjana olevien laskelmien perusteita ei tuoda esille. VATT korostaa lausun nossaan, että sairaanhoi tajien ja lähihoitajien pu laan tulisi tarttua alan hou kuttelevuutta lisäämällä. Tuoreen tutkimuksen mukaan työväenluokan äänet jakautuvat aikaisempaa useamman puolueen kesken. JUSSI KÄRKI TWITTERISSÄ Korkeakoulutuk selle ja tieteelle ei ole maakunta sarjaa, vaan kisa on globaalia. Se tarkoittaa palkkojen korot tamista ja työn kuormitta vuuden vähentämistä pa rantamalla työoloja ja huo lehtimalla henkilöstön hy vinvoinnista. Kaikkein suurin este seit semän päivän hoitotakuulle on VATTin mukaan pula terveydenhuollon työnte kijöistä. Lääkäripulaan VATT esittää ratkaisuksi koulutusmäärien lisäämistä. Puoluevalintojen taustalla vaikuttaa varsinaista ammattiryhmää voimakkaammin yhteiskuntaluokka, johon äänestäjä kokee itse kuuluvansa, yhdistettynä arvoihin ja asenteisiin. de_27012022_08.indd 8 19.1.2022 9.47. Perinteiset vasemmistopuolueet, SDP ja Vasemmistoliitto, keräävät edelleen kannatusta työväenluokkaisten äänestäjien keskuudessa, mutta ne ovat saaneet haastajan etenkin perussuomalaisista, mutta myös vihreistä ja keskustasta. Hallituksen valmistele man lakiesityksen tavoitteita VATT pitää kannatettavina. VATT:n erikoistutkijoiden Tanja Saxellin ja Markku Siikasen mukaan esityk sessä ei riittävästi huomioi da pulaa terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä eikä tarvittavan lisärahoituksen määrää. MIKKO VIELTOJÄRVI TWITTERISSÄ Voisiko tämä ennemminkin joh taa keskittämisestä keskittymiseen – eli korkeakoulut löytäisivät itse profiilinsa. Työvoimapulan poistami nen vaatii, että perustervey denhuoltoon käytetään ny kyistä merkittävästi enem män rahaa. TOUKO APAJALAHTI TWITTERISSÄ TERVEYDENHOITO Evan kyselyyn vastanneista suomalaisista hyvinvointialueiden verotusoikeutta kannatti Lä hd e: El in ke in oe lä m än va ltu us ku nt a Ev a Hoitatakuu vaatii rahaa HALLITUKSEN VALMISTELEMA esitys perustervey denhuollon hoitotakuun ki ristämisestä nykyisestä 90 päivästä seitsemään päivään ei ole nykymuodossaan rea listinen, arvioi Valtion ta loudellinen tutkimuskeskus (VATT). Suunnanmuutos koulutuspolitii kassa keskustan reilun 10 prosentin gallupkannatuk sella on melkoinen temppu
Noin 70 prosenttia niistä yrityksistä, jotka aikovat jatkossa rekrytoida ulko mailta, kertoivat hakevansa ulkomaalaisia osaajia nimenomaan työntekijätehtäviin. Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen to tesikin Apulehdessä, että osa työnanta jista kuvitteli, että paikallinen sopiminen tarkoittaisi samaa kuin työnjohtooikeus (oikeus muun muassa päättää mitä, miten, missä, mihin aikaan ja ketkä työtä tekevät). Turhia luuloja paikallisesta TÄHÄN MENNESSÄ muutokset työmarkki noilla ovat jääneet pienemmiksi kuin jois tain höyryisistä puheista olisi voinut olet taa. Ulkomaalaisia rekrytoineet yritykset ko kivat hankalan oleskelulupaprosessin yh deksi ulkomaalaisten osaajien rekrytoin nin ongelmakohdista. Alle 50 prosenttia ulkomaalaisia rekrytoi vista yrityksistä tarvitsee kyselyn mukaan osaajia asiantuntijatehtäviin. Hän muistutti, että sähkön hinnan kompensoiminen avaisi keskustelun korkeiden polttoainehintojen korvaamisesta. Tulkaa duunarit Suomeen KAUPPAKAMAREIDEN TEKEMÄN kyselyn mukaan ulkomailta rekrytoivat yritykset tarvitsevat osaajia erityisesti duunaritöi hin. TYÖVOIMAPULA TYÖELÄMÄ TYÖELÄMÄ Hatunnosto puolustustaistelulle – UPM:N johto on avoimesti ideologisella ristiretkellä murtamassa suomalaista työ markkinajärjestelmää ja murentamassa hyvinvoinvaltion yhtä keskeistä kivijalkaa, eduskunnan varapuhemies Antti Rinne (sd.) lataa Facebookissa. Jos valtiovalta alkaisi tulonsiirronomaisesti tukea sähkömarkkinoilla edullisempia hintoja tavoitelleita, se samalla avaisi Pandoran lippaan. Elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi, että valtion apuuntulo sähkölaskuissa olisi käytännössä tulonsiirto. – Harva tuli ajatelleeksi, että palkansaaja liitot edustavat silti edelleen työntekijöitä ja sama ammattiyhdistysväki neuvottelee pai kallisellakin tasolla, Laatunen muistuttaa. Lintilä arvioi, että Ruotsia vastaava tuki merkitsisi Suomessa 300 miljoonan euron kustannuksia. de_27012022_08.indd 9 19.1.2022 9.47. Kohonneisiin polttoaineiden hintoihin tukea vaativat tuskin jäisivät ainoaksi ryhmäksi. Rinne kirjoittaa ymmärtävänsä, että pe rinteisesti politiikan ammattilaiset eivät sotkeudu työmarkkinapolitiikkaan. Ruotsi on päättänyt auttaa sähkölaskujen maksamisessa joulu–helmikuulta yhteensä noin 600 miljoonalla eurolla. – Puolustustaistelulle on syytä nostaa hattua, antaa henkistä tukea, Rinne sanoo. Suomessakin sähkölasku on noussut etenkin pörssihintaan sidotuissa sähkösopimuksessa. Hän kuitenkin muistuttaa Paperiliiton ja sen jäsenten olevan nyt etulinjassa puolusta massa sopimiseen – ei työnantajan sane luun – perustuvaa työmarkkinajärjestel mää ja samalla hyvinvointivaltion pe rustaa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari ALIPUKEUTUNUT YLIPUKEUTUNUT Työasu Brasiliassa Työasu Suomessa Hyvät sähköpopulistit, Suomi ei ole ainakaan vielä tukemassa isojen sähkölaskujen kanssa kärvisteleviä. Nyt valitettavasti edullisempaan hintaan sisältynyt riski realisoitui. MIksipä esimerkiksi myös syrjäseudun omakotitalon asukas ei voisi vaatia tukea muuttoon, kun muuttoliike kaupunkeihin on romahduttanut asunnon arvon, pohtii Demokraatin väki. Hyvät yhteistä kukkaroa hamuavat sähköpopulistit, moni aikoinaan pörssisähkösopimukseen tehnyt laski, että se olisi taloudellisesti kannattavaa
Pfizerin koronarokote Comirnaty on mRNA-rokote, millainen rokote on Novavaxin Nuvaxovid. Mutta pitäisikö jäsenten jäsenmaksurahat ennemmin vaikka polttaa Hakaniemen torilla kuin sijoittaa tuottavasti. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP, Filippo Monteforte Köyhät ne vaatteilla koreilee. Somessa puolestaan paheksuttiin – muun muassa Hjallis Harkimo – vuodenvaihteessa sitä, että Tradeka-Yhtiöihin kuuluva Restel Oy, Suomen suurin ravintolapalveluiden tarjoa ja, on kiinnostunut laajentamaan toimintaansa eli ostamaan uusia toimipaikkoja. Oik eat vas tau kse t: 1) Pirk anm aa 2) 20 19 3) Kan sai nvä lin en hol okau stis sa men eht yne ide n mui sto päi vä 4) Dia kon iatyö nte kijö ide n liit to 5) Kap kau pun ki, Pre tor ia ja Blo em fon tei n 6) Joh annes bur g 7) Pro tei ini rok ote 8) Ker ttu Nis kan en 9) Kak si 10 ) Nie uw Am ste rda m (U usi Am ste rda m) NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Vasemmisto ei saa tehdä voittoa A ika moni tuntuu ajattelevan, että jotenkin vasemmistoon tai ammattiyhdistysliikkeeseen liittyvä liiketoiminta ei saisi olla kannattavaa – eikä etenkään tuottaa voittoa. Kuka on kuvassa. Minkä ammattiliiton lyhenne on DTL. 9. Tämäkin tulkittiin koronan takia vaikeuksiin joutuneiden yritysten tilanteen hyväksikäytöksi. 6. Joka vuosi – erityisesti osakeyhtiöiden jakaessa osinkoja – paheksutaan esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen omistuksia kiinteistösijoittaja Kojamossa. 10 VIS V 1. Ei jäsenistön edunvalvonta ilmaista ole. de_27012022_10.indd 10 18.1.2022 15.48. Mitä muistopäivää vietetään 27. 2. 10. Mikä on väestöpohjaltaan suurin hyvinvointialue. Mitkä ne ovat. Minä vuonna Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi aloitti virassaan. 4. Entä mikä on Etelä-Afrikan suurin kaupunki. 3. 7. Minkä nimen hollantilaiset uudisasukkaat antoivat siirtokunnalle, joka nykyisin tunnetaan New Yorkina. tammikuuta. 5. Kuinka monta zairenleveähuulisarvikuonoa maailmassa on jäljellä. Yleensä kuitenkin markkinatilanteen seuraaminen ja liiketoiminnan laajentaminen nähdään normaalina ja joskus jopa viisaana liiketoimintana, mutta osuusliiketaustaisen omistajaosuuskunnan tekemänä se näemmä muuttuukin paheksuttavaksi. Etelä-Afrikalla on kolme pääkaupunkia. 8
Korona-aika on mahdollistanut skeptikoille paluun ydinhommaansa – kriittiseen ”miettikääs nyt vähän” -kommentointiin. Miksi. Kiirettä pitää. fi-sivulta voi käydä katsomassa vaikka mihin palveluihin rahaa on käytetty. En tiedä, koska niin erilaiset ihmiset voivat hurahtaa. Ei se niin helppoa ole. Siihen on syynsä, miksi luotamme asiantuntijoihin. Tieteen puolella Skeptikko tarkastelee kriittisesti myös itseään. Vaikka olisi kuinka lukenut ja osaava, jokin siinä kiehtoo. Kerätyt tiedot myös julkistetaan. Salaliittoteoreetikot sanovat olevansa kriittisiä, he ”selvittävät asioita itse”. Kehitän kuntien talousraportointijärjestelmää sopivaksi hyvinvointialueille. de_27012022_11.indd 11 18.1.2022 15.36. Tutkihallintoa. Tuntuu helpottavalta palata Skepsis ry:n rivijäseneksi. Se voi tallustaa lähes maratonin verran päivässä. KORONA-AIKA ON MAHDOLLISTANUT SKEPTIKOILLE PALUUN YDINHOMMAANSA. Heitto on kirkastanut ajatustani, että skeptikkouteen liittyy vahvasti myös oman kompetenssinsa hahmottaminen. Tekisi mieli sanoa, että jokin kriisi varmaan palauttaisi ihmisiä todellisuuteen, mutta… Millaista työtä teet nyt. Olin jo ajatellut huuhaan vähentyneen maailmasta, mutta se matto repäistiin jalkojen alta! Qanon, rokotevastaisuus ja salaliittoteoriat nousivat vahvasti esiin, rikkoivat perheitä ja vetivät railoja sinne sun tänne. Olen toiminut hallituksessa vuodesta 2006 ja kaksi viimeistä vuotta puheenjohtajana. Todellisuudessa vain hukumme informaatioon, jolloin oikotiet saattavat tuntua helpoilta. 11 Demokraatti Mikä meno, tuore riviskeptikko ja Valtiokonttorin projektipäällikkö Denis Galkin. Miksi salaliittoteoriat uppoavat ihmisiin ja mitä on tehtävissä. Sisukas pohjoisen asukki, kuten me suomalaisetkin. Miltä korona-aika on näyttänyt skeptikon silmin. Ahma on mystinen, kiehtova eläin. Aloitin vuodenvaihteessa projektissa, jossa rakennetaan automatisoidun talousraportoinnin järjestelmää hyvinvointialueille. Voimaeläimesi on ahma. Se asustelee tuntureissa ja metsissä ja on utelias, itsenäinen kulkija. Jos haluat oikeasti kyseenalaistaa, mene yliopistoon, suorita maisteritutkinto, tee väitöskirja, julkaise toinenkin tutkimus ja niin edelleen. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf Ehkä tietoa on saatavilla niin paljon, että tuntuu, että voimme ymmärtää kaiken. Moni näkee ahman pelkkänä petona, mutta se on oikeas ti aika moniuloitteinen eläin
analyysi de_27012022_12.indd 12 19.1.2022 9.44. Ne aloittavat maaliskuun alussa toimikautensa niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Etenkin, jos pääosa omista äänestäjistä asuu siellä. Puhtaalta pöydältä lupauksia lunastamaan VIIMEISTÄÄN RAHAN KÄYDESSÄ VÄHIIN ALKAA VÄÄNTÖ ARVOISTA JA POLITIIKASTA. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Onneksi aluevaltuutetuista suuri osa on politiikan tai sosiaalija terveydenhuollon kokeneita konkareita. Se on varmasti monelle päättäjälle kutkuttava tilanne. Kun esimerkiksi hoiva-alojen työvoimapulaan ynnätään vaikkapa palkankorotukset, hoitohenkilöstön palkkojen harmonisointi ja lisää työvoimaa vaativa hoitajamitoitus – joista mikään ei ole kustannusvaikutuksiltaan niin sanottu kertainvestointi – voi palkkasumma yllättää päättäjät. Palkat ovat hyvinvointialueiden rahoituksen kannalta merkittävässä roolissa, koska alueiden toiminta on hyvin työvoimavaltaista. Uusissa aluevaltuustoissa rahan rajallisuus nostaa arvot esiin. Tämä tekee valtuutetuista eräänlaisia menopäättäjiä, kun tulopuoleen valtuustot eivät ainakaan toistaiseksi pysty vaikuttamaan. Ja mahdollisesti myös rakentaa alueilla mielikuvaa epäonnistuneesta uudis tuksesta. Pelkästään parhaillaan menossa olevien julkisen sektorin palkkaneuvottelujen tulos voi vaikuttaa merkittävästi aluevaltuustojen talouteen, sillä ne päättävät sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstöstä ja palvelutasosta. VIIMEISTÄÄN RAHAN käydessä vähiin alkaa vääntö arvoista, aatteista ja politiikasta – siitä, mikä on arkipäivää kaikilla päättämisen tasoilla. Suomen historian ensimmäiset aluevaltuutetut luovat mallit valtuustojen tulevalle toiminnalle tälle ja tuleville kausille. U udet aluevaltuustot pääsevät mielenkiintoiseen rooliin. Edessä on haastavia yhtälöitä – ja yhtälailla haastavaa vaalilupausten lunastamista. Se voi vaatia palvelujen priorisointia – ellei valtio tule apuun. Aluevaltuustoissa on ainakin alkuvaiheessa – toimintaa vielä harjoitellessa – vaarana, että valtuutetut voivat sortua kuntapolitikointiin. Vaikka valtuutettujen pitäisi katsoa koko alueen yhteistä etua, voi kiusaus vetää kotikuntaan päin olla suuri. Alijäämää hyvinvointialue ei saa tehdä. He rakentavat uuden toimintamallin kansalaisten arvostamille lähipalveluille. Tämä olisi varsinainen karhunpalvelus demokratialle. Menoista päättämistä rajaa myös se, että sote-palveluissa ja pelastustoimessa on kyse lakisääteisistä tehtävistä. Toinen riski on mahdollinen eduskunnan hallitus-oppositio-asetelman sotkeminen päätöksentekoon. Hyvinvointialueja sote-uudistusta kritisoineella ja osin vastustaneella oppositiolla voi eduskuntavaalien lähestyessä olla halu kaataa aluevaltuustojen mahdolliset valuviat hallituksen niskaan. Jokainen alue saa tietyn suuruisen, tarvepohjaiseen arvioon perustuvan summan, joka määräytyy jo laaditun kriteeristön mukaan. Aluevaltuustojen toiminta perustuu valtion rahoitukseen. Heille ei tule yllätyksenä, että raha, etenkin sen rajallisuus, määrittelee jatkossa pitkälti aluevaltuustojen toimintamahdollisuuksia
Työttömyys liittyy lähes neljännekseen aloitetuista eläkkeistä. Hoitajamäärä Korona pahentaa entisestään hoitohenkilökunnan pulaa. Tämä pienentää lopullista eläkettä. Koronan omikron-muunnos on valtavirus koko Suomessa. 25 20 15 10 5 Osittaisen vanhuuseläkkeen ennen vanhuuseläkeikää ottaneet sukupuolen ja iän mukaan, % Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki Vuonna 1956 syntyneet Vuonna 1957 syntyneet 11 8 5 7 6 4 9 7 4 12 7 10 9 6 8 6 4 5 % 61 v. . Yli 70 % eläkkeen varhennettuna ottaneista oli vielä työssä. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: El äk et ur va ke sk uk se n (E TK ) de_27012022_13.indd 13 18.1.2022 15.43. . . . 62 v. 61 vuotta on yleisin ikä aloittaa osittainen vanhuuseläke. . Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Joka viides nostaa osittaista vanhuuseläkettä . Eläkkeen valitsee joka viides siihen oikeutettu, miehet useammin kuin naiset. . Joka vuosi yli 10 000 suomalaista aloittaa eläkepäivät ennakkoon eli nostavat osittaista vanhuuseläkettä ennen vanhuus eläkeiän täyttämistä. Reilut 70 prosenttia eläkkeen varhennettuna ottaneista oli työssä ennen eläkkeen aloittamista. Osittainen vanhuus eläke on keskimäärin 810 euroa ennen veroja. . NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: THL Lähde: THL Arvostamme suomalaista työtä. 63 v. 13 Demokraatti Omikron Delta ei ole mitään. Osittaista vanhuuseläkettä voi nostaa työuran aikana kertyneestä eläkkeestä joko neljänneksen tai puolet. . . Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
Tutkija sanoo Suomen olevan Nato-mantransa vanki. ILMIÖ 14 Demokraatti de_27012022_14.indd 14 19.1.2022 9.27. 14 Demokraatti UUSI PELI Onko Nato-ovi auki vai enää puoliksi auki
15 Demokraatti UUSI PELI Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho H aastava ja uusi tilanne Suomelle ja Euroopan unionille, kansanedustaja Mika Kari (sd.) kuvaa jännittynyttä tunnelmaa Euroopassa. 15 Demokraatti de_27012022_14.indd 15 19.1.2022 9.27. Kari arvioi, että viimeistään nyt Suomessakin laajemmin ymmärretään EU:n rooli ja voima turvallisuusunionina. Hänen mielestään Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on EU:n ja Euroopan Nato-maiden vaikutusvaltaa arvioitaessa painotettu liikaa perinteistä rautaa eli asevoimaa. Kari korostaa tässä tilanteessa Suomen asemaa osana Euroopan unionia. Kari on eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja ja puolustusvaliokunnan pitkäaikainen jäsen. Hän ei usko, että suurvaltojen välisissä neuvotteluissa voitaisiin tehdä Eurooppaa koskevia päätöksiä kuulematta EU:ta tai sen jäsenmaita
Kari pitää nykytilanteessa olennaisena, että kaikilla mailla säilyy vapaus itse päättää mihin yhteisöihin ne haluavat hakeutua. Sillä on myös Saksassa suurimmat maan ulkopuoliset tukikohdat, joista hoidetaan muun muassa Lähi-Idän ja Keski-Aasian operaatioita. Siihen Yhdysvalloilla ei ole varaa. Enää ei taida olla yhtäkään poliittista puoluetta, joka ei myöntäisi EU:n olevan myös tärkeä turvallisuuspoliittinen toimija. Tätä arvostetaan, Jani Kokko sanoo. Suomen ja Venäjän välillä on edelleen tärkeä toimiva keskusteluyhteys. 16 Demokraatti D-ILMIÖ SUOMESSA KÄYTÄVÄ NATO-KESKUSTELU ON KUIN VANHAN LEVYN PYÖRITTÄMISTÄ. Sitoumuksien rikkominen veisi kaiken luottamuksen ja merkitsisi paluuta kylmän sodan aikaan. Uskon Yhdysvaltojen taas aktivoituvan Euroopassa. 16 Demokraatti de_27012022_14.indd 16 19.1.2022 9.27. Kokko näkee Donald Trumpin Nato-maiden kovistelun olleen jatkumoa jo George W. Hänen mielestään olemme tuudittautuneet uskoon, että ovi Natoon pysyisi auki jatkossakin tilanteessa kuin tilanteessa. Hän painottaa, että tällä hetkellä Suomella ei ole mitään poliittista tarvetta hakea jäsenyyttä. – Yhdysvaltojen kaikki keskeiset liittolaiset ovat Euroopassa. Kari sanoo Naton oven pysyvän edelleen auki, vaikka maailmanpolitiikassa eletään kireissä tunnelmissa. Hän ei usko, että Naton läsnäolo Euroopassa heikkenisi, vaikka Yhdysvalloissa valtaan nousisi republikaaninen presidentti. Osa tätä on Suomen Nato-optio eli mahdollisuus hakea jäsenyyttä. Historiasta tiedämme, että turvatakuilla ja etupiiriajattelulla ei päästä pysyviin ratkaisuihin. Samalla se olisi signaali Venäjälle sen voimapolitiikan onnistumisesta. – Meillä EU-keskustelua on valitettavasti pitkään leimannut talous ja euro, mutta nyt jälleen nähdään EU:n alkuperäinen ajatus rauhan unionina. – Suomen on annettu ymmärtää, että Nato-jäsenyys olisi meidän tapauksessamme lähes ilmoitusluonteinen asia ja se etenisi nopeasti, Kari sanoo. En usko, että Venäjä haluaisi omalla toiminnallaan entisestään kiihdyttää Suomessa keskustelua Natoon liittymisestä. Tähän on useita syitä. Tuollaiseen vanhaan maailman ei ole enää paluuta. Kokko pelkää, että Suomi on pian jäämässä oman Nato-mantransa toistamisen ansaan. Voi vain kuvitella, missä nyt seilaisimme turvallisuuspolitiikan merellä, jos Suomen EU-eroa aikoinaan ajaneet olisivat tässä onnistuneet. Lisäksi Suomen mallia järjestää oma puolustus arvostetaan laajalti, sitä pidetään eräänlaisena menestystarinana maailmalla, Kari listaa. JANI KOKKO on kuitenkin toisella Nato-linjalla kuin Mika Kari. – Suomessa käytävä Nato-keskustelu on kuin vanhan levyn pyörittämistä. – Meillä on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa emmekä kuulu Natoon. – Suomen ja Venäjän välinen raja on molemmille osapuolille vakaa ja ennustettava. Voiman näyttäminen ja aseiden kerääminen rajoille on vaarallista. MYÖS KANSAINVÄLISEN politiikan tutkija Jani Kokko uskoo, että Suomea kuunnellaan, kun suurvallat keskustelevat Euroopan tilanteesta. Mutta jos tilanne alkaisi ajautua meillä samaan kuin esimerkiksi nyt Ukrainassa, niin Kari arvioi jäsenyysprosessin käynnistyvän nopeasti. Olisimme tuuliajolla, Mika Kari pohtii. Kari ei innostu jossittelemaan uhkakuvilla. – Mutta jälleen painotan, että ulkoja turvallisuuspolitiikassa neuvotteleminen on ainoa tie saada kestäviä ratkaisuja. Kokon mielestä Naton vetäytyminen Euroopasta romuttaisi Yhdysvaltojen uskottavuuden. Bushin ja Barack Obaman kausilla alkaneelle politiikan muutokselle, jossa Yhdysvallat siirsi kansainvälisen toimintansa painopistettä Euroopasta Aasiaan
Some-kirjoituksissaan välillä provosoivankin Nato-myönteisesti kirjoittanut Kokko kertoo, että hän itse aikoinaan innostui Nato-kysymyksestä siihen liittyvän ”älyttömän ja järjenvastaisen” argumentoinnin takia. Olemme tuudittautuneet uskoon, että ovi Natoon pysyisi auki tilanteessa kuin tilanteessa, Jani Kokko sanoo. Nato edelleen nähdään Yhdysvaltojen jatkeena, vaikka todellisuudessa se on oma itsenäinen toimija, Jani Kokko painottaa. Tosin hän ei myöskään sano tulkintaa vääräksi. Hän arvioi Suomen olevan jo niin lähellä Natoa kuin mahdollista ilman virallista jäsenyyttä ja turvatakuita. – Jäsenyys olisi tässä tilanteessa pieni askel, mutta sillä saisimme kaikki Naton hyödyt. Heistä 53 oli jäsenyyden puolella ja yhdeksän ei osannut sanoa kantaansa. – Muussa tapauksessa Ukrainasta olisi kai tullut Naton jäsen jo aikoja sitten. Kokko toivoo kaikilta puolueilta – myös SDP:ltä, jonka jäsen hän itsekin on – analyyttisempää suhtautumista Natoon. Kokko tyrmää joidenkin poliitikkojen vaaliman ajatuksen järjestää kansanäänestys Nato-jäsenyydestä. – Suomessa kaikki puolueet käyvät Nato-keskustelua, puolesta tai vastaan, ilman järkeviä perusteluita. Hän sanoo some-kommenttiensa näkemisen Nato-myönteisinä olevan toimittajan omaa tulkintaa. Jäsenyys kuitenkin vaatii kaikkien liittokunnan jäsenmaiden hyväksynnän, Kokko muistuttaa. 17 Demokraatti Meillä puhutaan optiosta, monenkeskisestä yhteistyöstä ja yleiseen asevelvollisuuteen turvaamisesta. Mielestäni Suomen pitäisi miettiä jäsenyyden hakemista kun maailmassa eletään seesteisempää aikaa. Kokon mielestä Nato-jäsenyys ei olisi Suomelle iso muutos. Hän sanoo eduskunnassa vuosi vuodelta löytyvän vähemmän ulkoja turvallisuuspolitiikkaan perehtyneitä kansanedustajia. 17 Demokraatti Suomen mahdollisuuteen hakea Nato-jäsenyyttä. Hän on kehityksestä huolissaan, vaikka sanookin nuoremmissa poliitikoissa olevan onneksi joitakin näistä asioista kiinnostuneita. Marin painotti puheessaan, että Venäjällä ei ole veto-oikeutta MISSÄ NYT SEILAISIMME TURVALLISUUS POLITIIKAN MERELLÄ, JOS SUOMI OLISI ERONNUT EU:STA. Mika Kari toivoo Suomeen lisää ulkoja turvallisuuspoliittista keskustelua – ja Natoa laajempaa. Pääministeri Sanna Marinin uudenvuodentervehdyksen Nato-osuutta Kokko kehuu. KANSANEDUSTAJISTA MERKITTÄVÄ osa on Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan. Sen mukaan 138 kansanedustajaa 200:sta sanoo Suomen Nato-jäsenyydelle ei joko selvästi tai lievin varauksin. Kari on ollut 10 vuotta puolustusvaliokunnan jäsen. Kansan Uutiset julkaisi pari viikkoa sitten kansanedustajien Nato-kannat selvittäneen jutun. Kyse on kuitenkin Suomelle isoista ja vakade_27012022_14.indd 17 19.1.2022 9.27. Hän ei usko, että jäsenyys olisi vakuutteluista huolimatta itsestään selvä etenkään kriisin aikana. Hän uskoo sen aiheuttavan valtavan informaatiovaikuttamisen, suoranaisen hyökkäyksen, joka voisi vaikuttaa äänestystulokseen. Omaa Nato-kantaansa Kokko ei kuitenkaan kerro. – Ulkoja turvallisuuspolitiikka ei samalla tavalla herätä intohimoja vaaliteltalla kuin vaikkapa sote tai eläkkeet. Hän pitää äänestystä myös siinä mielessä turhana, että Suomi on jo syvällä Natossa, vaikka jäsenyys vielä puuttuu. Tämä on osin sokeuttanut päättäjät maailmantilanteen muutokselle
Taustalla on presidentti Sauli Niinistön kansainvälistä julkisuutta saanut uudenvuoden puhe, joka sisälsi uuden Nato-kannan sijaan poikkeuksellisen voimakasta puhetta Venäjän uhasta. MYÖS SUOMEN sosialidemokraatit ovat Majanderin mukaan suhtautuneet Nato-keskusteluun pidättyväisesti. Maiden puolustuslinjauksissa on aktiivisesta Nato-yhteistyöstä riippumatta myös eroja. Hultqvist sanoi Ruotsissa ylitulkitun presidentti Sauli Niinistön puhetta Nato-jäsenyydestä. – Nyt Suomen nähdään olevan edellä turvallisuusasiassa ja Suomea käytetään hanakammin turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. – Omaan silmääni on pidemmässä perspektiivissä näyttänyt siltä, että tila turvallisuuspoliittiselle keskustelulle on SDP:ssä kaventunut ja jäänyt muutaman aktivistin varaan. Hultqvist painotti, että sen enempää Suomen kuin Ruotsinkaan kanta Natoon ei ole muuttunut. SDP:n kansanedustajat ja ministerit ovat vältelleet reippaita ulostuloja. Mika Kari arvioi, että Hultqvistin kommentit oli suunnattu myös Suomelle. RUOTSISSA ON Majanderin mukaan ollut perinteisesti käytössä Suomi-argumentti, jossa Venäjän mahdollisen liikahduksen Suomeen päin on ajateltu ajavan Ruotsia länteen. 18 Demokraatti vista asioista, joten soisi tämän aihepiirin kiinnostavan enemmän, Kari sanoo. Meitä yhdistää vahva sotilaallisen liittoutumattomuuden linja ja tarvitsemme siinä toisiamme. – Tärkeää on kuitenkin mielestäni se, että eduskunnalla olisi jatkossakin ennustettava yhteinen näkemys turvallisuuspolitiikkamme linjasta, vaikka siitä eduskunnan ulkopuolella keskusteltaisiinkin erilaisilla painotuksilla. Käytännössähän sellainen on olemassa koko ajan niin kauan kuin Nato pitää ovia auki. Lisäksi Ruotsin länsipuolella on Nato-maita, joiden turvaamisesta se huolehtii. Lainaus tulkittiin viittauksena Vladimir Putinin johtamaan Venäjään. – Tuomioja ollut niin dominoiva hahmo ulkoministerinä ja ulkopolitiikan D-ILMIÖ de_27012022_14.indd 18 19.1.2022 9.27. Ruotsilla on Itämerellä strategisesti tärkeitä saaria, joita Nato saattaisi turvata hyökkäyksen uhatessa. – Ruotsissa on nyt keskusteltu, että siellä pitäisi ottaa Suomen tavoin Nato-optio. – Vaikka Suomi on suhtautunut Venäjään ulospäin maltillisemmin kuin Ruotsi, on meillä Ruotsin kanssa samansuuntaiset ulkopoliittiset tavoitteet. Tämä on sanamiek kailua. Majanderin mukaan Ruotsin demarit eivät halua Nato-optiota osaksi turvallisuuspoliittista doktriiniaan. Se sopii huonosti Ruotsin itseymmärrykseen. Jani Kokko näkee Ruotsin turvallisuuspoliittisen tilanteen erilaisena kuin Suomen. – Naton silmin katsottuna Ruotsi on eri asemassa kuin Suomi. – Harvoin meillä on noin terävästi Venäjästä sanottu, toteaa Majander. PARI VIIKKOA sitten Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist linjasi, että Ruotsi ei tule liittymään Natoon – nyt taikka myöhemmin. Uutta painetta Nato-keskusteluun Teksti Simo Alastalo / Kuva iStock S uomen ja Ruotsin suhtautuminen Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton jäsenyyteen on vahvasti toisiinsa sidoksissa. Hultqvist halusi tehdä selväksi, että Ruotsi jatkaa kriisin yli tutulla ulkoja turvallisuuspoliittisella linjalla, Mika Kari pohtii. Hultqvistin mukaan Ruotsi pysyy jatkossakin liittoutumattomana eikä tarvitse Nato-optiota – vaikka hän samalla myönsi, että nykyistä jännittynyttä tilannetta ei ole koettu sitten kylmän sodan. Ja Ruotsin itäpuolella on turvapuskuri eli Suomi. Kokko ei kovin paljoa seuraisi Suomesta Ruotsin Nato-keskustelua. – Ruotsissa ajatellaan, että seisomme omilla jaloillamme emmekä reagoi siihen mitä muut tekevät. Railakkaita Nato-myönteisiä ääniä on kuultu viime aikoina hallituspuolue vihreistä. Molemmat maat ovat sotilaallisesti liittoutumattomia mutta ruotsalaisessa puolustusdoktriinissa ei puhuta mitään Nato-optiosta. – En muista, että Suomea olisi käytetty niin paljon esimerkkinä Ruotsissa kuin viime viikkoina, Majander sanoo. Ajatuspaja Magman tutkijan, poliittisen historian dosentin Mikko Majanderin mukaan Ruotsissa on hiljattain ryhdytty katselemaan aktiivisemmin Suomen suuntaan. Toisin kuin Suomessa, jossa puolustusselontekoihin kirjattu Nato-optio nähdään osana aktiivista turvallisuuspolitiikkaa, Ruotsissa pitkänä linjana on korostetummin liittoutumattomuus. Ei ole paljon Tölö Unga Socialistereista viime aikoina kuulunut, Majander sanoo ja viittaa Nato-kantoja ottaneeseen helsinkiläiseen puolueosastoon. – Kun sodan välttäminen on ollut joidenkin valtioiden ylimpänä tavoitteena, on kansainvälinen järjestelmä ollut armottomimman jäsenensä armoilla, Niinistö sanoi ja lainasi Yhdysvaltain ulkoministerinä toimineen Henry Kissingerin väitöskirjaa. Yhdeksi kaventumisen taustatekijäksi Majander hahmottaa kansanedustajan ja pitkäaikaisen entisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan
Ruotsin ensi syksyn vaalit ovat poikkeuksellisen kiinnostavat. Nyt paine tulee muuttuneen turvallisuustilanteen kautta. – Nyt tilanne on otollisempi. de_27012022_14.indd 19 19.1.2022 9.27. vaikuttajana, että hänen näkemystään haastava keskustelu on jäänyt aika vähiin. MAJANDER ON kirjoituksissaan arvostellut Nato-keskusteluun liittyvää julkista leimaamista, joka on ollut paikoin hyvin herkkää. Ruotsin porvariallianssi hautasi Nato-teemansa edellisten vaalien alla, koska pelkäsi äänestäjien reaktiota. Nato-aiheen kannalta ratkaisevinta on Majanderin mukaan kansainvälisen turvallisuustilanteen kehitys ja Ruotsin ensi syksyn parlamenttivaalit. Se korreloi kansainvälisen jännitteen kiristymisen tai laukeamisen kanssa. 19 Demokraatti LIITTOUTUMISESTA KESKUSTELEMINEN LEIMATAAN ERITTÄIN HANAKASTI NATOKIIMAKSI. Jos Ruotsissa käydään Nato-vaalit, sama voi olla edessä Suomessa keväällä 2023. Leimasanat tappavat helposti keskustelun. Ikävää, jos ollaan propagandakielen vankeina turvallisuuspolitiikassa. Nato ei nouse puoluepoliittisena aloitteena vaan turvallisuustilanteesta, jolloin se on enemmän kansallinen kysymys. – Toisaalta miksi asiasta olisi pitänyt keskustella. Se antaa keskustelulle helpommin oikeutuksen. Antti Rinne oli puheenjohtajana selvästi Tuomiojan kanssa samalla linjalla ja molemmat pystyivät ankkuroitumaan Niinistöön presidenttinä. – Jos liittoutumisesta keskustelee, vastustajat ovat erittäin hanakasti leimaamassa sen natokiimaksi tai nimittelemässä natohaukaksi. Emme tiedä miten tämä kehittyy kohti ensi syksyä
Työntekijät ovat katsoneet tilaisuutensa tulleen hakeutua paremmin palkattuihin ja parempiin työolosuhteisiin, kun työvoimasta on yleisesti huutava pula. The New York Times uutisoi alkuvuodesta, että Yhdysvalloissa työntekijät irtisanoutuvat töistään joukoittain. Nyt ei ole enää yhtä kiire työn syrjään kiinni kuin aikaisemmin yltääkseen sovinnaiseen elämäntapaan. Koronalla on tässä imukuppinsa pelissä. Joutilas menettää mahdollisuuksia kohentaa elintasoaan. Yhtäkkinen lähes kymmenen miljoonan työntekijän joukkopako matalasti palkatuista duuneista on todellisuutta. Työn merkityksellisyys ja sisältö nousevat yhä tärkeämmiksi kriteereiksi työpaikan valinnassa. Kansakunnat vaurastuvat. Kun työkaverit ottavat jalat alleen, se rohkaisee myös muita uskaltautumaan. ENNEN SANOTTIIN, että aika on rahaa. Talouden syöksyssä valtiot lähtivät elvyttämään ennennäkemättömän voimakkaasti, tulihan laman siemen muualta kuin rahamarkkinoilta tai reaalitaloudesta. Kollegoiden lähtö merkitsee usein myös kasvanutta työtaakkaa itselle, joten on siinä itsesuojeluakin lauma-ajattelun lisäksi. Työvoiman irtisanoutumisen ketjureaktio on helppo ymmärtää. Irtisanoutumiset pakottavat korjaamaan työolosuhteita, mikä taas tervehdyttää nollakorkotaloutta ja lisää henkistä hyvinvointiamme. Työnhakijat ovat entistä valikoivampia ja nirsompia, koska heillä on siihen varaa. Matkustamisen sekä sosiaalisten ajanvietteiden stoppi muutti kulutuskorien sisältöä. Koska globaalit toimitusketjut kaatuivat tai ainakin takkusivat, yritykset ja kotitaloudet paikkasivat tilannetta kotimaisella välija lopputuotekysynnällä. Jos aikaa ja työpanostaan luovuttaa toisen käyttöön, omien arvojen on oltava linjassa työnantajan arvomaailman kanssa. Mistä tässä on oikein kysymys. Elämme hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa seuraava sukupolvi on aina edeltäjäänsä varakkaampi. 20 Demokraatti Elina Pylkkänen Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri elina.pylkkanen@gov.fi Indeksi Raha on aikaa Työnhakijat ovat entistä valikoivampia ja nirsompia, koska heillä on siihen varaa. Nyt sananparren voi kääntää toisinpäin: Raha on aikaa. de_27012022_20.indd 20 19.1.2022 10.32. Digitaalitekniikka valtavirtaistui ja otti valtavan harppauksen asiointija toimituskanavana. M aailman työmarkkinoilta kuuluu kummia. Elvyttävä politiikka piti yllä yritysten elinkaaria ja kotitalouksien kulutuskysyntää. Elinkeinorakenne muuttui kertaheitolla, mutta muuttuiko lopullisesti, jää nähtäväksi vielä. Samaa tapahtuu myös Britanniassa, Saksassa ja jopa Kiinassa. Elvytyksen katsottiin sopivan eritoten tähän tilanteeseen, sillä vika ei ollut talouden fundamenteissa. Vaikka varallisuus jakautuukin yhä epätasaisemmin, kaikki tuloluokat ovat kasvattaneet taloudellista hyvinvointiaan vuosikymmenien kuluessa. Pandemia lamautti virallisten rajoitusten ja kuluttajien oman varovaisuuden vuoksi monia toimialoja. Talouden elpyminen vahvisti kysyntää ja hoputti sitä kautta yritysten tarjontaa, mikä ilmeni ennätyksellisen runsaslukuisina avoimina työpaikkoina: sekä aikaisemmin irtisanottujen paikkojen ylösajona että kokonaan uusina työpaikkoina. Tästä lähti liikkeelle vyöry, jossa irtisanotut työntekijät ehtivät rauhassa pohtia työuraansa ja loppuelämäänsä. Myös uudet vihreän siirtymän ilmastoinvestoinnit tarvitsevat työvoimansa. Työvoima on lähtenyt liikkeelle kuin jäävuoret napajäätiköistä konsanaan ilmastonmuutoksen seurauksena. Työvoiman ylikysyntä heijastelee myös demografista kehitystä, sillä eläköityminen vauhdittuu vuosi vuodelta