Demokraatti 27.03.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

arvoinen lahjakortti voittajan itse valitsemaan kohteeseen. Perus- ja Pariturva -50% -tarjous on voimassa 31.5.2014 saakka. Palveluntarjoaja: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. *) Epsi rating: LähiTapiolan palvelun laatu koetaan erinomaisena; 1. Palkintona on 1000. 27.4.2014. Maaliskuun erikoisnumero Tehdään unelmista yhdessä totta. Mistä sinä unelmoit 1000 ?:lla? Kerro ja voita se todeksi! LähiTapiolasta saat tutkitusti Suomen parasta palvelua.* 100%:sti asiakkaidensa omistaman yhtiön avulla voimme huolehtia toinen toisistamme, saamme tukea vaikeinakin hetkinä ja vaurastumme. Itsenäiset ja vahvat alueyhtiömme palvelevat lähellä sinua ja toimivat aina oman maakuntansa ja sen asukkaiden parhaaksi. Kerro nyt, mistä sinä unelmoit osoitteessa omaunelmasi.fi. Jokaisen alueyhtiön eniten ääniä saanut unelma palkitaan 1000 ?:n lahjakortilla. . sija. Tule käymään lähimmässä toimistossasi tai ota yhteyttä osoitteessa lahitapiola.fi. #omaunelmasi -kampanja on voimassa 17.3. Tai äänestä muiden unelmista suosikkiasi ja voita upeita palkintoja joka viikko! Välitetään toisistamme. TOR STAI 27.3.2 01 4 Numero 58 007443-14-13 Hinta 1,20 e (sis.alv) -50% Nyt saat Perus- ja Pariturva -henkivakuutukset ensimmäisen vuoden ajan puoleen hintaan
27.3. Nimipäivät tänään: Saul, Sauli (ruots.) Torvald Nimipäivät huomenna: Armas (ruots.) Sune Aurinko nousee: Helsingissä 5.56 Oulussa 5.48 Aurinko laskee: Helsingissä 18.54 Oulussa 18.58 -1...5 6...9 9...11 Lehdessä nyt Avaus 4?6 8?9 10?11 12?14 15 16?17 18?19 20 Ajatuspaja 22?25 Hyvä talouskakku vaatii ideologiaa Oliko yhteisöveropäätös virhe, Jutta Urpilainen? 26?27 Hyväksytkö tuloerot, Antti Rinne? Näin meidän kunnassa tuetaan perheitä 28?29 Direktiivien purku . SDP:n tavoitteina olleet oppivelvollisuuden pidentäminen ja koulujen hakijasuman purku etenivät. Hallitus sai aikaan myös 600 miljoonan kasvu- ja työllisyys- Kehyspäätökset olisivat varmaankin erilaisia, jos SDP olisi yksin saanut päättää niistä.. Puolueen edeltäjä SKDL heitti lelut nurkkaan vuonna 1971 Ahti Karjalaisen kakkoshallituksessa ja uusi tempun myös vuonna 1982 Kalevi Sorsan kolmoshallituksessa. Puolue onnistui katkaisemaan perinteensä 1990-luvulla Paavo Lipposen sateenkaarihallitusten aikana, mutta nyt sitä jatketaan taas. Hallituksista lähtöjen syytkin ovat olleet samantapaisia. Vasemmistoliittolainen ajattelutapa ei ole tehty kestämään kovin hyvin monipuoluehallitusten välttämättömien kompromissien paineita. Vasemmistoliiton lähtö ei merkitse ideologisten erojen kaventumista Jyrki Kataisen hallituksen sisällä. On haettu jokin näennäinen veruke, jolla on päästy eroon vastuusta. Ensi vuoden 1,5 miljardin toimet jakaantuvat lähes tasan meno- ja verosopeutusten välillä. Veropaketti, jossa suurituloi- sempien veroja kiristetään ja pienituloisten veroja kevennetään, kaventaa jossain määrin tuloeroja. SDP:lle äärimmäisen vaikeat leikkaukset kohdentuvat kaikkiin väestöryhmiin. Kehysratkaisussa näkyvät selvästi pääpuolueiden, kokoomuksen ja sosialidemokraattien erilaiset painotukset. Hallitusyhteistyön seuraavat murheet tulevat agendalle melko pian, kun Pyhäjoen ydinvoimalupa palaa hallituksen pöydälle. O n n n n selvää, että julkisen talouden sopeuttaminen ja leikkaaminen eivät ole miellyttäviä tehtäviä kenellekään. uhka SDP:n periaateohjelmat, osa 1 Jutta Urpilaisen kolumni 30?31 Kun kiista pitkittyy, Katri Blomsterin kolumni, Herne nenässä vai mahdollisuus? Napit vastakkain, Nettipuheita Kolme demarinaista on avainpaikoilla Espoon, Helsingin ja Vantaan sote-päätöksenteossa. Vasemmalta: Johanna Värmälä, Maija Anttila ja Mari Niemi-Saari. Vallankumouksen punainen runotar, Rakennusliiton Matti Harjuniemen teesit Näkökulma 8?11 Väittelyä ja ajatustenvaihtoa: Hyvinvoinnin vaalijat Demokraatin helmikuun erikoisnumerossa pyydettiin lukijoita lähettämään kysymyksiä SDP:n puheenjohtajaehdokkaille. Kysymystulvasta koottiin molemmille oma tiukka tenttinsä. Pääkirjoitus Kaikki eivät kestäneet kehyspaineita V asemmistoliiton lähtö hallituksesta jatkaa puolueen historiallisia perinteitä. Jälkipuintia aiheuttavat eniten lapsilisiin kohdistuvat leikkaukset, joiden tarkempaa toteuttamistapaa on syytä harkita huolellisesti budjettiriihessä. Kehysriihessä sovittiin myös rakennetoimista, joiden keskiössä on parlamentaarisessa valmistelussa oleva sote-uudistus
(STT) Vasemmistoliiton lähtö voi olla palvelus vihreille Vasemmistoliiton lähdöllä hallituksesta voi olla merkittävä vaikutus hallituksen ydinvoimapolitiikkaan, arvelee tutkija Ville Pitkänen Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta. Viimeinen osio, Arki, an- taa käyttötietoa, jonka avulla itse kunkin on helpompi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ymmärtää sitä. Erikoisnumeron herättämä keskustelu jatkuu joka arkipäivä Demokraatin normaaleissa numeroissa ja nettisivuilla osoitteessa Demari.fi. ilmo@demari.fi . Jokainen etujärjestö tai edunvalvoja poimii tietysti kokonaisuuden lihapullasta ne kitkerimmät sipulit, jotka kohdistuvat omaan jäsenistöön tai lähiyhteisöön. Eri toimet vaikuttavat kuitenkin eri suuntiin ja vaikeimpia leikkauksia on pyritty vaimentamaan muilla toimilla. Kehyspäätökset olisivat varmaankin erilaisia, jos SDP olisi yksin saanut päättää niistä. Valtion omaisuutta myydään. Työmatkakustannusten omavastuuosuus nousee 750 euroon. Arvonlisävero jätetään ennalleen, mutta tupakan verotusta nostetaan. Noin 600 miljoonan kasvupaketti tuo työtä Suomeen. Demarit pohtivat muuttunutta hallituskuviota kokouksissaan tänään. 0200 71000 toimitus@demari.fi . Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään ja perintöverotusta kiristetään. Keskiosassa eli Ajatuspajassa väitellään, pohditaan ja puhutaan porukalla. 0800 96675 puh. 0200 30011 puh. Toisaalta kehyspäätökset olisivat SDP:n ja sen kannattajien kannalta paljon huonompia, jos ne olisi ehdoin tahdoin luovutettu porvaripuolueiden päätettäviksi. Hallituksen vuoteen 2018 ulottuvat talouspäätökset tekevät kipeää. 0200 72822 puh. Tampere Uutistoimitus Ilmoitusmyynti (02) 277 0477 050 568 7361 (03) 212 9455 050 568 7361 . (STT) Vihreät on uhannut hallituksesta lähtemisellä, jos hallituskaudella tehdään uusi ydinvoimapäätös Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalaitoksesta. Hallituksen paikkamäärä putosi vasemmistoliiton lähdettyä 112:een. etunimi.sukunimi@demari.fi . Helsinki, Uusimaa, ? ? ? ? varhaisjakelu: Lounais-Suomi, varhaisjakelu: Pohjanmaa, varhaisjakelu: Tampere ja ympäristö: Muu Suomi: puh. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . Jos myös vihreät lähtisivät, paikkoja olisi vain täpärästi yli sata ja lakien vieminen eduskuntaan olisi hyvin hankalaa. Vaasa Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . Mikkeli Uutistoimitus (06) 317 8711 (06) 317 4104 050 5543430. levikki@demari.fi . Lähtö saattaa olla sitä kautta palvelus vihreille. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Erikoisnumerosta vastaava toimituspäällikkö: Tua Onnela Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. Keskiviikkona pidettiin mahdollisena, että kulttuuri- ja liikenneministerin tehtävät jaetaan hallitukseen jääneille 17 ministerille. Lehtikuva / Jussi Nukari Sekstetti muuttui kvintetiksi. Mikä tämä on? Maaliskuun erikoisnumero Kuvat Kari Hulkko Kädessäsi on Demokraatin toinen kuukausittainen erikoisnumero. Tämä erikoisnumero korvaa aiemmin ilmestyneen SDP:n jäsenlehden Aimon, ja erikoisnumero jaetaan kaikille SDP:n jäsenille. Kantavana ideana erikoisnumerossa on yhteiskunnallinen keskustelu. Edellispäivän uutisten sijaan erikoisnumerossa mennään asioihin syvemmälle ja useammasta kulmasta. Lehden alkuosa, Avaus, tarjoaa keskusteluun uusia aiheita ja näkökulmia. RKP:n Carl Haglund (vasemmalla), Jutta Urpilainen (sd.), Päivi Räsänen (kd.), Jyrki Katainen (kok.) ja Ville Niinistö (vihr.) kertoivat kehysriihen annista Säätytalolla. huoltajien lapsilisiin ei tule muutoksia. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja kehitysyhteistyörahoja leikataan. Demari.fi:stä löydät myös tämän päivän tuoreet uutiset. Anna palautetta erikoisnumerosta! Kirjoita osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Uutispäivä Suurituloisten verot kiristyvät ? pienituloisten kevenevät 22?25 Arki 32?33 Lapsen turvaverkko ei ole trampoliini 34?35 Enemmän kuin tuhat sanaa, Kielen päällä 36?37 SDP:n eurovaaliehdokkaat Demokraatin erikoisnumeron pikavaalikoneessa 38?39 SDP:n puoluetoimistolta 40?41 Yhdistystoiminta, sarjakuvat ja tehtävät 42?43 Radio ja TV 44 Luottamuksellista paketin, joka sisältää muiden muassa merkittäviä liikennehankkeita. Kehysriihessä päätetty taloustoimien kokonaisuus on kompromissi, joka sisältää kaikille osapuolille vaikeita osaratkaisuja. www.demari.fi . Yksin- Uusia ministereitä ei vielä huomenna Presidentin esittelyssä huomenna perjantaina ei vielä nimitetä uusia ministereitä myöhään tiistai-iltana erostaan ilmoittaneiden vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen ja Merja Kyllösen tilalle. Uudet ministerit ovat tiedossa ensi viikolla, jos heitä ylipäätään valitaan. 0200 55888 puh. Demokraatin kuukausittainen erikoisnumero ilmestyy 10 kertaa vuonna 2014. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Demokraatti Katso tuoreimmat uutiset osoitteessa: Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Leikkaukset olivat vaikeita nieltäviä SDP:lle, veronkorotukset olivat myrkkyä kokoomukselle. Tehdyillä päätöksillä valtion velkaantuminen saadaan taittumaan. Pääomatuloverotus kiristyy, samalla veropaketti kaventaa tuloeroja. Vasemmistoliitto heitti pyyheliinan kehään ja siirtyy opposition tuoleille. Tuloverotus kiristyy, pienituloisten verotusta kuitenkin kevennetään noin 100 miljoonalla eurolla. Jokaista lapsilisää leikataan seitsemän prosenttia
Säästöjä tarvitaan, mutta talouden tasapainottaminen ilman kasvua ei luo uusia työpaikkoja. Kuten valtiovarainministerin salkkua vuosina 2005?2007 kantanut puhemies sanoo, se on jopa ?aika veristä puuhaa?. TORSTAI 27.3.2014 lo us a t n ea Ma k kak epti s e r un ttä y y s ölli n ty e n i l ria ua upil o k t i k v h ja el se v a o l t k a r a t i u i p reil tulons a julkis lkista u i des s vahva tuista j stöjä u ä a lura hyväla isia sä toa h r i a a t des solida vää i y s h de älle ä p ksi e e ist r o k. 4 4 Avaus avaus avaus Maaliskuun erikoisnumero Markkinavoimat sössivät vasemmiston talousreseptin Hyvä talouskakku vaatii ideologiaa Puheenvuoroja ja Puheenaiheita Kuukauden sitaatti ?Säästötoimien tie on loputon, ellei kasvua saada aikaan.? Näin sanoo eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma Talouselämä-lehden haastattelussa
Oppositiosta on helppo esittää puhtaan ideologian mukaisia talouspoliittisia linjauksia. Oikeistolainen talouspolitiikka näytti toimivan, vaikka sen kääntöpuolena esimerkiksi tuloerot kasvoivat. Hän muistuttaa kansainvälisistä tutkimuksista, joiden mukaan tuloerot tietyn rajan jälkeen leikkaavat talouskasvua. Kakun teko ja jako Ben Zyskowicz on pohjoismaisen hyvinvointivaltion kannattaja. Avaus 5 Maaliskuun erikoisnumero TORSTAI 27.3.2014 Kuvitus Jari Soini Tällä viikolla kehysriihessä hallituspuolueet hakivat yhteistä näkemystä tulevista talouslinjoista. Pelimerkkejä on puolueilla vähän. Viime aikoina on kovasti yritetty selittää, että vasemmistolainen talouspolitiikka olisi nykyoloissa mahdotonta. Hän ei löydä enää suuria eroja oikeiston ja vasemmiston suhtautumisessa työllisyyteen. ??. Kaikkien pitää tehdä kompromisseja, Ben Zyskowicz sanoo. Hän painottaa, että hallitusvastuu syö parasta terää talouspolitiikalta. . Tätä tulonjaon epäsuhtaa peiteltiin erilaisin sumuverhoin, Laurila sanoo. Politiikka on kompromissien tekemistä Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz on katsonut yli 30 vuoden ajan eduskunnassa niin sanotusti vastapuolelta vasemmiston talouspolitiikan tekemistä. Vasemmisto pitää vahvaa julkista taloutta ja työtä köyhän parhaana turvana. Zyskowicz pitää nyt suurimpana oikeiston ja vasemmiston talouspolitiikkaa jakavana kysymyksenä suhtautumista yhteiskunnan menoihin. . Tämä heijastuu vähemmän kokonaiskulutukseen, Antti Lindtman sanoo. Lindtman ei myöskään hyväksy oikeiston näkemystä siitä, että tuloerot olisivat edellytys talouden dynamiikalle. Zyskowicz muistuttaa talouspolitiikkaa tehtävän aina senhetkisten reunaehtojen mukaan. . Olemme jo pitkään eläneet markkinaliberalismin riemukulkua, Hannu Laurila sanoo. Laurilan mielestä vasemmistolaisen talousajattelun ahdingon syynä ei niinkään ole oppien sisältö, vaan käytännöstä päättävien valinnat. . Vastaavaan kasvuun ei päästy edes Nokia-huumassa 2000-luvulla. Vuosikymmenien kuluessa markkinavoimat ottivat vasemmistolaisesta talouspolitiikasta yliotteen. Esimerkiksi keynesiläisen talouspolitiikan paheksuma inflaatio laukkasi. Tästä huolimatta SDP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Antti Lindtman sanoo ideologialla olevan edelleen tärkeä rooli talouspolitiikassa. Vastakkaisiakin näkemyksiä on. Hän on tutkijoita armeliaampi päättäjiä kohtaan. Jos Suomessa tehtäisiin sama, se näkyisi pian gotlerin vaihtumisena lauantaimakkaraan. Itse näen, että Euroopan talouskriisissä olisi tarvittu elvyttävää talouspolitiikkaa. Porvaripuolueet painottavat enemmän kakun kasvattamista. Keskuspankit alkoivat vetää talouspolitiikan isoja linjoja. Laurila pitää tulontasausta ja jakopolitiikkaa korostaneen vasemmistolaisen talousajattelun nykykynsiä tylsinä. . Vasemmisto pitää tärkeänä jakaa säästöjä solidaarisesti eli maksukyvyn mukaan. Tuolloin hyvästeltiin jälkikeynesiläinen markkinoiden ja kysynnän säätelyä kannattanut ajattelu. Vallan sai aikaisempaa selvemmin keskuspankkivetoinen, rahan määrän sääntelyyn perustuva politiikka. Tällä olisi voitu parantaa etenkin työllisyystilannetta. Euroopassa elvytyksen kannattajat ovat saavat näkemyksilleen vahvaa taustatukea Yhdysvalloista, missä etenkin Nobel-palkitut taloustieteilijät Paul Krugman ja Joseph Stiglitz ovat liputtaneet elvyttävän talouspolitiikan puolesta. Heitä ei tosin voi pitää varsinaisesti vasemmistolaisina talousajattelussaan, vaikka osin edustavatkin uuskeynesiläisyyttä. Laurila muistuttaa vapaiden markkinoiden nimeen vannovia, että Suomessa sotien jälkeen talouskasvu oli ennätyksellistä. Tilanne on toinen, kun on osana monen puolueen hallitusta. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun taloustieteen professori Hannu Laurila näkee vasemmistolaisen talouspolitiikan otteen heikentyneen Suomessa jo 30 vuoden ajan. Laurilan mukaan selvä muutos tapahtui 1990-luvun lamassa. 1990-luvun lamassa ja jälleen vuoden 2008 jälkeen on Suomessa eletty niin sanotussa tyhjän kukkaron diktatuurissa. Työllä se kakku leivotaan, Lindtman sanoo. Zyskowicz lyö lisää löylyä työllisyyskeskusteluun. Vakaan kasvun vallitessa kuviteltiin, että talous voidaan rakentaa markkinavoimien mallien mukaan. . Sosialidemokraatit, kommunistit ja tietenkin myös maalaisliittolaiset ovat aikanaan vaikuttaneet paljon siihen, minkälaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi Suomi on tullut. Oikeistolta usein unohtuu heti kakun leipominen, kun aletaan puhua veronalennuksista. Vasemmisto on kunnostautunut kakun jakajana. Vasta 1990-luvun lamassa vasemmallakin opittiin, että kakkua ei voi säilyttää ja jakaa samalla tavalla kuin aikaisempina vuosikymmeninä, Zyskowicz sanoo. Antti Lindtman lähes provosoituu perinteisestä kakun jakaminen -vertauksesta. . Puolueiden talouspoliittiset erot ovat mielestäni pienentyneet, Zyskowicz sanoo. SDP:n Antti Lindtman ei jaa Zyskowiczin näkemystä talouspoliittisten erojen hämärtymisestä. Lindtman pitää oikeiston ja vasemmiston talousajattelun merkittävämpänä erona suhtautumista julkiseen sektoriin eli pidetäänkö sitä kasvua tukevana vai hidastavana tekijänä. Lindtman varoittaa Britannian mallista, jossa on leikattu köyhimpien etuisuuksia ja palveluita. Heikki Sihto Demokraatti heikki.sihto@ demari.fi . Köyhimpien etuuksien leikkaaminen vähentää kokonaiskysyntää ja sitä kautta talouden kasvua. Esimerkiksi julkisilla peruspalveluilla ja sosiaalisilla tulonsiirroilla on tässä ollut iso rooli, Zyskowicz listaa. Aika on kuitenkin muuttunut. Siitä huolimatta, että tuolloin rakennettiin keynesiläisyyden oppien ja vasemmiston tavoitteiden mukaista tasaisen tu- lonjaon hyvinvointivaltiota. Nyt hallitus on samassa tilanteessa kuin aikoinaan Lipposen kaksi hallitusta: toimintaa määräävät ensisijaisesti talouden reunaehdot. Luultiin, että aika oli ajanut vanhojen oppien ohi. Ja myöntää, että vasemmistolaisella talousajattelulla on ollut suuri merkitys sen synnyssä.
Siihen ei yksi maa riitä. Täystyöllisyyden tavoitteesta on luovuttu Sorsa-säätiön projektitutkija Antti Alaja on kirjoittanut keynesiläisestä näkökulmasta markkinaliberalismia kritisoivan kirjan. Vuoden 2008 tapahtumien takana oli kapitalismin kriisi. Hänen mielestään sellaista tarvitaan, jos halutaan korjata työttömyyttä, eriarvoisuutta tai rahoitusmarkkinoiden epävakautta. . Esimerkiksi Ruotsissa keskuspankin mandaattiin kuului täystyöllisyyden ajaminen vielä 1990-luvulle saakka. Alaja muistuttaa, että 1990-luvun laman jälkeen Suomessa ei ole päästy alle viiden prosentin työttömyyden, vaikka välillä elettiin pitkä talouden nousukausi. . Nämä varoitukset yleensä unohtuvat, kun talouskasvu pääsee vauhtiin. Näin kävi Yhdysvalloissa vuonna 2008. Julkisen vallan rooli investointikysynnän ylläpitäjänä, vaikka velkarahalla, voisi olla laskusuhdanteessa ja rakennemuutoksessa suurempi. Suomessakin pitäisi jälleen miettiä kokonaiskysynnän merkitystä työllisyyspolitiikassa, jos halutaan tavoitella täystyöllisyyttä, Alaja sanoo. Lisäksi hän kasvattaisi valtion roolia talouspolitiikassa ja toivoo valtion tekevän nykyistä aktiivisempaa teollisuus- ja investointipolitiikkaa. Alaja sanoo päättäjien nyt miettivän liikaa tulojen ja menojen tasapainoa. . Alajan mukaan suhtautuminen täystyöllisyyteen . Markkinavoimista ei saatu pääministeri Jyrki Kataisen pari vuotta sitten mainostamaa niskalenkkiä, pikemminkin on käynyt päinvastoin. Professori Hannu Laurila toivoo, että poliitikot ottavat talouden ohjaamisessa menettämäänsä valtaa markkinavoimilta takaisin. Hän suhtautuu hieman epäillen poliitikkojen mahdollisuuksiin selättää markkinavoimat. . Yllättävän nopeasti finanssikriisi käännettiin paisuneen hyvinvointivaltion ja julkisten alijäämien kriisiksi, jossa budjettitasapaino nostettiin kaiken muun edelle. Laurila on huolissaan tulevaisuudesta, sillä hänen mielestään vuoden 2008 tapahtumista ei ole otettu opiksi. Vaaditaan suurempaa ideologista suunnanmuutosta. on muuttunut rajusti viime vuosikymmeninä. Tuolloin Laurilan mukaan mark- TORSTAI 27.3.2014 kinavoimille jaettiin löysäkätisesti valtaa ja vastuuta finanssisektorin riskien valvonnasta. . Nyt olemme valitettavasti palaamassa takaisin kriisin syntyä edeltäneisiin markkinaliberalistisiin oppeihin. Tehdyt korjaustoimet eivät muuta tilannetta. Esimerkiksi pankkien turvaksi rakennetut suojausmekanismit lähinnä vain helpottavat uuden kuplan syntyä, Laurila arvioi. Laurila sanoo markkinoiden pitävän tiukasti kiinni saamastaan vallasta. Zyskowiczin mielestä vasemmisto parantaisi työllisyyttä erilaisin tukitoimin, kun porvaripuolueet painottavat yrittämisen ja sitä kautta työllisyyden edellytysten parantamista. Yksi maa ei riitä kääntämään suuntaa Karl Marx varoitti jo 1800-luvulla liiallisen vallan antamisesta markkinavoimille. Sieltä kaikkivoipaisuuden huumaamista rahamarkkinoista tuolloin alkanut talouskriisi pitää maailmantaloutta edelleen pihtiotteessaan. Monen aikaisemman taantumaan tapaan apuun huudettiin taloustieteilijä John Maynard Keynes, vasemmistolaisen talouspolitii- kan ja keynesiläisyyden sekä hyvinvointivaltion oppi-isä. Keynesiläisyyden lääke taantumaan on yksinkertaistettuna työllisyyttä parantava valtion elvyttävä talouspolitiikka, vaikka lainarahalla. Elvytys tuskin pääsi Euroopassa edes alkuun, kun jo vaihdettiin talouspolitiikkaa. Finanssimarkkinoiden itsenäisyys johti kuplaan, joka pamahti vuonna 2008. Valtio ei osaa aina valita voittajaa, mutta isojen suuntaviivojen vetäjää tarvitaan, Antti Alaja sanoo. Alaja on yllättynyt, ettei edes Suomen ja Euroopan talouskurjuus ole nostanut vasemmistolaisempaa talouspolitiikkaa esille. yhteen vasemmistolaisen talousajattelun kulmakiveen . Meneillään oleva kriisi on osoittanut, että politiikan pieni liike ei riitä muutokseen. 6 Avaus Maaliskuun erikoisnumero ?? Eri näkemykset tulevat lähinnä keinoista parantaa työllisyyttä. Saksan johdolla kavahdettiin velkaantumista, ja pian palattiin säästöjen tielle. Miksi vasemmisto antoi sen tapahtua, Antti Alaja kysyy. Jos Suomessa tehtäisiin Britannian kaltaisia toimia, se näkyisi pian gotlerin vaihtumisena lauantaimakkaraan.
TORSTAI 27.3.2014 Maaliskuun erikoisnumero Avaus 7
(Tarja Viikari) . Tässä pitää olla kaikista asi- oista perillä . Nyt riippuu asuinpaikasta, miten lääkäriin pääsee. . Kävin oman pohdintani silloin, kun minun piti päättää, minkä tehtävän itselleni hallituksessa otan, ja tulin silloin tähän tulokseen. Minusta minä olen rohkea. Meillä on siis olemassa työkalut, mutta se, mitä voisimme tehdä lisää, olisi ottaa kantaa ja herättää keskustelua näistä kysymyksistä. Tiedätkö, mikä on 65 vuotta täyttäneiden osuus prosentteina SDP:n kaikista jäsenistä? (Markku Hakala) . Entä miten käy tänä vuonna. Itse taas toimin Suomen kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtajana. . Minun näkemykseni on, että puolueen puheenjohtajan tehtävä on kantaa hallituksen toiseksi raskain salkku. Sillä pyritään ratkaisemaan kahta keskeistä ongelmaa. Koska alennus on astunut voimaan vasta muutama kuukausi sitten, kaikkia sen vaikutuksia ei voi vielä arvioida. (Leena Iso-Ilomäki) . Mutta koska olemme kuuden puolueen hallituksessa ja kestävyysvajetta paikkaava rakennepaketti oli tärkeä saada hyvyäksyttyä, olin osana kokonaisuutta valmis hyväksymään pakkoliitokset. . Arkena teen 16?18-tuntisia päiviä. Ehkä ei ole sattumaa, että Urpilaisen mielestä hänen persoonansa kaksi parasta piirrettä ovat molemmat sellaisia, jotka auttavat kestämään painetta. . Edelleenkään en kannata pakkoliitoksia, eikä laki ollut sosialidemokraattien tavoite. Valtiovarainministerillä työmäärä on kova. 8 Avaus Maaliskuun erikoisnumero TORSTAI 27.3.2014 Jutta Urpilainen ja Antti Rinne lukijoiden tentissä ?. (Tuire Flemming) . Teimme muutaman kaverin kanssa kuntalaisaloitteen huumevalistuksen lisäämisestä Kokkolaan. Voidaanko myöntää, että yhteisöveropäätös oli virhe? (Kauko-Aatos Leväaho) . Se on mielenkiintoinen kysymys. Sosialidemokraattien tärkein tavoite hallituksessa on ollut vähentää eriarvoisuutta, ja siksi esimerkiksi veroista päätettäessä on laskettu päätösten tulonjakovaikutukset. Toinen on kansalaisten eriarvoisuus palvelujen saajina. Yhteisöveropäätöksellä haluttiin kannustaa yrityksiä investoimaan Suomeen ja myös tulouttamaan voittonsa Suomeen. . Minulla on vahva kristillinen vakaumus, ja uskon, että kun tekee parhaansa, asiat menevät niin kuin on tarkoitus, hän sanoo nyt. Mutta ei Urpilainen helppoa tietä valinnut. Miksi petit lupauksesi. Olin kokenut elinympäristöni niin turvalliseksi, ja sitten se turvallisuus järkkyi, Urpilainen kertoo. . (Pertti Pepe Heino) . Sillä tiellä ollaan, hän naurahtaa. Tärkein arvo, joka Urpilaista on ajanut eteenpäin, on rehellisyys. Kysymystulvasta koottiin molemmille oma tiukka tenttinsä. ?. Lopullisesti liekin sytytti muuan tapaus lukioaikana. . hän on demari ainakin neljännessä polvessa. siis vastaamaan Demokraatin lukijoiden kysymyksiin. Ensin puhutaan talouspolitiikasta. Yhteisöveron alentaminen horjutti luottamusta demareihin. Vuodesta 2013 ei taida olla vielä tilastoja. . On hyviä päiviä ja huonoja päiviä niin kuin kaikissa ammateissa. Keskustelu jatkuu Demokraatin Keskustelua ja taustaa -palstalla joka arkipäivä. Valtiovarainministerin muut hommat saivat väistyä lukijoiden Oliko yhteisöveropäätös Jos kuvittelit, että poliitikot nauttivat mukavaa palkkaa helposta nakista, kannattaa kokeilla sopia haastatteluaika Jutta Urpilaisen kanssa. Siinä huomaa, minkälaisen hullun minuuttiaikataulun keskellä hän elää, joka päivä ja aamusta myöhään iltaan. Mutta nyt Urpilainen on raivannut Ukrainat, valtiontalouden kehykset sun muut syrjään ja keskittyy tärkeimpään . Minun tapani elää on sellainen, että en jossittele. Kaksi läheistä ihmistä alkoi käyttää huumeita: toinen mietoja, toinen ihan kovia aineita. Se oli minulle pysäyttävää. Arvostan meidän vanhempien tovereidemme työpanosta, mutta heidän rinnalleen tarvitaan myös nuoria ja tietenkin keski-ikäisiä. . Siksi palvelut pitää järjestää fiksummin. Ilmoitit ennen vaaleja Pirkkalassa valtuustosalissa, ettei sinun aikanasi hyväksytä lakia kuntien pakkoliitoksista. (Lasse Helskyaho) . Tähän asti tuloerot eivät ole kasvaneet vaan päinvastoin vähän kaventuneet, ja samaa periaatetta pitää noudattaa myös loppukaudella. Mitä teet pienituloisten eteen. en voi vain jättää vaikka Ukrainan tilannetta seuraamatta. Siksi minusta päätös oli oikea ja tärkeä. Kaventuivatko tuloerot vuonna 2013, niin kuin tapahtui vuonna 2012. Alennuksen sanottiin tuovan lisää työpaikkoja, mutta toisin kävi: alkoivatkin roimat irtisanomiset. Se on tärkeä piirre ihmisessä. Nuorten keskuudessa SDP:n kannatus on noussut, mikä on myönteistä, mutta on meillä siinä vielä tehtävää. Jos Seinäjoen puoluekokous ei valitse sinua jatkamaan SDP:n puheenjohtaja, oletko kuitenkin valmis jatkamaan valtiovarainministerinä. Mitä mieltä olet. Demokraatin helmikuun erikoisnumerossa pyydettiin lukijoita lähettämään kysymyksiä SDP:n puheenjohtajaehdokkaille. ?. Meillä on puolueessa sekä Villiruusu että puolueen ympäristöryhmä, ja molemmat ovat tärkeitä. Molemmilla Rohkea mutta lehmänhermoinen puurtaja Jos asiat olisivat menneet eri tavalla, Jutta Urpilainen saattaisi nyt hoidella valtiontalouden sijaan kehitysyhteistyötä Afrikassa. Sinne hän ja hänen miehensä olivat yhteen aikaan vakavasti lähdössä. Pitkään mietittyään Urpilainen lähti vaaleihin koittamaan onneaan, ja lopun tiedämmekin. . Samaan aikaan Urpilaiselle oli kuitenkin tarjolla ehdokkuus eduskuntavaaleissa. Vaikka veronkorotuksia ja leikkauksia on jouduttu tekemään, perusturvasta ei ole leikattu. Siinä näkyy periaate, että myös hyvätuloisten pitää kantaa vastuunsa yhteiskunnasta eikä laman laskua voi maksattaa heikompiosaisilla. Miksi aina puhutaan veronmaksajien vähenemisestä, vaikka myös eläkeläiset maksavat veroa. Herättivätkö vastaukset ajatuksia. Hänelle se tarkoittaa myös rehellisyyttä itseään kohtaan. Toisaalta poliitikonkin pitäisi joskus pystyä olemaan itselleen myös armollinen. Se on Urpilaiselle vaikeaa ja vaatinut opettelua.. Pitää uskaltaa tehdä ratkaisuja ja johtajana johtaa joukkoja edestä. . Todella kova. . Minusta terveydenhuollon rahoituksessa pitää tulevaisuudessa siirtyä yhden kanavan malliin. Toiseksi pitää huolehtia, että rahat riittävät palveluihin jatkossakin. Olen itse toiminut aktiivisesti molemmissa. Siksi minusta myös Seinäjoella valittavan puheenjohtajan pitää se salkku kantaa. Tarvitaanko demarikentässä kaksi nuorisojärjestöä (Demarinuoret ja demariopiskelijoiden Sonk). Hyvin monet asiantuntijat kuitenkin arvioivat, että muutos tulee vaikuttamaan positiivisesti meidän talouskasvuumme ja työllisyyteemme, ja näin uskon itsekin. Itse asiassa me olemme sosialidemokraattien johdolla nostaneet perusturvaa eli muun muassa työmarkkinatukea yli sadalla eurolla ja keventäneet pienituloisten verotusta. . Mikä on se ongelma, jota sote-uudistuksella pyritään ratkaisemaan. Olen myös kärsivällinen. (Heikki Salmela) . Minusta pohjoismaisen hyvinvointimallin keskeinen periaate on se, että kaikki osallistuvat yhteiskunnan rahoittamiseen kykyjensä mukaan ja toisaalta kaikki myös voivat käyttää samoja palveluita. Se tarkoittaisi juuri sitä, että julkista rahaa menee vain julkiseen terveydenhuoltoon. ?Puolueen puheenjohtajan tehtävä on kantaa hallituksen toiseksi raskain salkku.? Mitä mielestäsi meidän pitää tehdä, jotta voisimme temmata takaisin aikoinaan menettämämme aloitteen ympäristöasioissa? (Olli Ojala) . Vastapainoksi pakettiin saatiin asioita, jotka olivat nimenomaan sosialidemokraateille tärkeitä, kuten oppivelvollisuuden pidentäminen. Mielestäni yksityisestä terveydenhuol- losta pitää poistaa Kela-korvausoikeus. En muista ulkoa, mutta sanon, että se on hyvin merkittävä. On totta, että joukkoon lukeutuvat eläkeläiset ja opiskelijat niin kuin palkansaajat ja yrittäjätkin. Tua Onnela Demokraatti tua.onnela@ demari.fi Puolue toimivammaksi Kunnat ja palvelut kuntoon Sote-uudistus on kansalaisille sekava vyyhti. Luovuustutkijan mukaan ongelman ratkaiseminen ei ole ongelma mutta sen havaitseminen on. Se oli kompromissi, ja joskus sellaisia joutuu tekemään. Minulla on lehmän hermot, enkä ole koskaan esimerkiksi menettänyt yöuniani työn takia. Itselle pitää olla rehellinen Urpilainen sai pohjan yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle jo kotoaan . (Sakari Tahvanainen) . (Harri Rapo)
Tämä on kysymys, joka nuorten pitää itse ratkaista. Kari Hulkko ... Mutta on se tietysti kiva, että se menee näin päin . On pakko kysyä, miksi sama näkyy niin harvoin tekevision kautta. . paitsi silloin, kun puhe siirtyy veroparatiiseihin. Hyödyttääkö se muitakin kun todistuksia tekeviä konsultteja. että tavattaessa osoittaudunkin kivaksi, eikä toisin päin. . Tässä vaiheessa elämää on jo oppinut olemaan kaikenlaisissa grillaustilanteissa. ?Vaikka veronkoro- tuksia ja leikkauksia on jouduttu tekemään, perusturvasta ei ole leikattu.? . Ei, nuohan olivat ihan piece of cake. Hänen sykkeensä ei lähde helposti kiihtymään . Eivät olleet liian vaikeita, tuumaa Urpilainen. . Esimerkiksi euroryhmässä ei tulkkausta olekaan. Pohjoismaisissa kokouksissa käytetään työkielenä joko englantia tai ruotsia. . (Pentti Kilpeläinen) . Englannilla Brysselissä työskennellään. ja vielä tämäkin Nykypäivän puheenjohtajan on pystyttävä hoitamaan asioita Euroopan johtajien kanssa ilman tulkkia. Minkälainen on kielitaitosi? (Unto Niemi) . Hän luo tunnelman, kuin olisi vastapuolen kanssa jo valmiiksi vanha tuttu. Ja asiat, joista minua haastatellaan, ovat kovia, kuten talous ja työllisyys. . Joskus puhun saksalaisen kollegan kanssa saksaa, mutta pääasiassa englanniksi hänenkin kanssaan tulee puhuttua. Onko mielestäsi energiatodistuslaki tarpeellinen. Maaliskuun erikoisnumero TORSTAI 27.3.2014 Avaus 9 tiukkojen kysymysten tieltä virhe, Jutta Urpilainen? on oma profiilinsa, ja toimintaa on suunnattu vähän eri porukoille. . Historian näkökulmasta se ei varmaan ole maailman tärkein laki, mutta ehkä silläkin oma tarkoituksensa on. Se on tällainen tyypillinen suhteellisen hyvin koulussa menestyneiden naisten ongelma. Tiedät ehkä, mistä puhun, Urpilainen sanoo ja nauraa. Niin, perinteinen kympin tytön ongelma. Kun Urpilaisen tapaa, hän on mukava ja hyväntuulinen. Muistelen, että se pohjautuu EU-lainsäädäntöön. Niin päästiin lukijoiden kysymyksissä loppuun. Ehkä se siinä vaikuttaa se, että olen pitänyt yksityisasiat poissa julkisuudesta. Rikkaiden veronkiertoa kitkeäkseen hän on vannonut tekevänsä kaikkensa.. Väitän, että työkaverinikin ovat hyvin harvoin nähneet minun polttavan hihani, sanoo Jutta Urpilainen
(Tuire Flemming) . Lääkäriksi opiskelevat ovat erikoistumisjaksollaan yhteiskunnan palveluksessa. Vielä isompi ongelma on se, että nyt perusterveydenhoito on rapautunut. Sitä ei kuitenkaan pidä tehdä meidän teol- Mainettaan sopuisampi aito tyyppi Kun Antti Rinteestä puhutaan, lähes aina mainitaan ay-liike. Se ei ole tuottanut dynaamisia vaikutuksia. Mitä tehdä terveydenhuollolle? Sote-uudistus on kansalaisille sekava vyyhti. Luovuustutkijan mukaan ongelman ratkaiseminen ei ole ongelma, mutta sen havaitseminen on. Ne, joilla ei ole yksityistä vakuutusta tai työterveyshuoltoa, ovat kärsineet. SDP on poliittinen liike, joka haluaa muuttaa yhteiskuntaa paremmaksi ja jonka lähtökohta ovat arvot. . Mutta se on ihan oikein se, sillä Demokraatin lukijat eivät päästä häntä helpolla. Aloitetaan. Hyväksytkö nykyisenlaiset tuloerot. Raha palveluihin tulee järjettömän monesta kanavasta ja järjestäviä tahoja on liikaa. Mielestäni sote-uudistuksen yhteydessä pitää säätää laki, jonka mukaan valmistuneen lääkärin on oltava neljä ensimmäistä vuotta julkisen sektorin palveluksessa. Mitä mieltä olet. Hänestä demareita yhdistävät arvot, eikä silloin ole olennaista, onko joku mies vai nainen ja ay-liikkeestä vai muualta. Äkkinäisiä matto-ostoksia Parhaaksi puolekseen Rinne sanoo teeskentelemättömyyden. . Olen tehnyt joissakin elämäntilanteissa ja teen vieläkin ratkaisuja liian nopeasti. Enää ei ole tullut tehtyä mokia tässä suhteessa. Pron puheenjohtajana minulle on asetettu tavoite, että saavutetaan asema, jossa meitä kuunnellaan. Voidaanko myöntää, että yhteisöveropäätös oli virhe? (Kauko-Aatos Leväaho) . Palkan pitää vastata työn vaativuutta. Mitä teet pienituloisten eteen. Se on yksi minun luonteenpiirteeni, että haluan auttaa. Pienituloisten verotusta pitää edelleen keventää ja isotuloisten verotusta kiristää. . Jotta tilanne saadaan hallintaan, rakenteita täytyy muuttaa. . Pitää keskustella siitä yhdessä. Puolue toimivammaksi Pitääkö puolueen puheenjohtajan välttämättä olla ministerinä tai edes kansanedustajana. Alennuksen sanottiin tuovan lisää työpaikkoja, mutta toisin kävi: alkoivatkin roimat irtisanomiset. (Lasse Helskyaho) . Minusta pitää myöntää, että alennus oli virhe. Minusta on tärkeä tunnustaa, että on tapahtumassa raju ilmastonmuutos ja se heikentää ainakin pitkällä aikavälillä kaikkien ihmisten elämänlaatua. ja vielä tämäkin EU-direktiivejä on mielestäni aivan liikaa, ja etenkin ympäristönsuojelumääräyksillä rajoitetaan tervettä teollisuuden kilpailua. Mitä mieltä olet. Näen naisliiton roolin arvokkaana, ja se on tärkeä myös tasa-arvokeskustelussa. Onko SDP arvoihin perustuva aatteellinen puolue vai omaa etuaan ajavien etujärjestö? (Timo Kuoksa) . Eroa palkkatulojen ja pääomatulojen verotuksen välillä pitää ylipäätään kaventaa. Yhteisöveron alentaminen horjutti luottamusta demareihin. Mutta jos minusta tulee puheenjohtaja ja puoluehallitus päättää, että puheenjohtaja on hallituksessa, ei minulla pelkoa ole, etten pärjäisi. Pienituloisethan ovat useimmiten nimenomaan naisia. Esittämäsi pääomatulojen verotus asuinkunnassa auttaa vain rikkaita kuntia, esimerkiksi Kauniaista. Ilme on odottava ja vähän huolestunutkin. Tärkeä on myös lainsäädäntö, joka vähän niin kuin velvoittaa molempia vanhempia hoitamaan lapsia. (Allan Jussila) . Esimerkiksi rahoitusalalla Pron jäsenten tehtävät ovat vain kolmessa eri vaativuusluokassa, ja niiden välillä on eroa vain 300 euroa. (Pertti Takanen) . Ja ostan vielä ensimmäiset, jotka näyttävät hyvältä. . On. Nykypäivän työelämässä sellainen on ihan vanhentunutta. Aikaisemmin kyllä, Rinne lisää. Entä mikä saa Rinteen tunteet kuumenemaan? Se, kun joku väittää, etteivät työttömät halua töihin. . Jos esimerkiksi ollaan vaimon kanssa puhuttu, että pitäisi hankkia uudet matot, saatan vaimon työreissun aikana yhtäkkiä mennä ostamaan ne matot. Siihen liittyy, että otetaan tiukasti kantaa. (Timo Kuoksa) . En hyväksy nykyisenlaisia tuloeroja Suomessa enkä globaalisti. Se on epäoikeudenmukaista ja vihastuttavaa. En tunne yhtään työtöntä, joka ei toivoisi saavansa töitä. Ei se ennenkuulumatonta olisi, että puheenjohtaja ei olisi ministeri, ja joissakin tilanteissa sellainen malli voi olla käyttökelpoinen. Jos ajattelen omia muksujanikin, ei ole sellaista asiaa, jota en heidän eteensä tekisi. Jako ay-demareihin ja muihin kuitenkin ärsyttää Rinnettä. Ajatteluni on kehittynyt tässä. Läheiset sanovat, että olen aito tyyppi. Se on se, minkä kautta moni Rinnettä määrittää, halusi hän tai ei. Tuskin isoja pääomatuloja saava kokee, että olemme hänen etujensa ajajia. ... Kun katson vävypoikaani, hän yrittää ja yrittää ja oli tosi onnellinen, kun pääsi kolmeksi kuukaudeksi rakennuksille. Kaikki sinne ovat joskus menneet ensimmäistä kertaa. Miten näet Demarinaisten (naisliiton) aseman tulevassa puoluekentässä. Ay-johtajana Rinteen julkisuuskuvasta on myös tullut varsin räyhäkäs. Mutta tämä on hyvää pohdintaa . Olen vain hirveän huolissani siitä, miten yhteiskunta kehittyy, jos SDP ajautuu marginaaliin, Rinne sanoo. Niin. Se liittyy ikärakenteen muutokseen. Jos mitään ei tehdä, vanhenevaa väkeä hoitamaan tarvitaan koko ajan lisää käsipareja. Eikö valtio-osuuksien avulla tehty tarpeiden mukainen tasaus ole sinusta oikeudenmukaista. Siksi hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää. Sinällään ympäristönormit eivät siis ole huono asia, vaan niillä päinvastoin ehkä estetään maailman tuhoutuminen. . (Sakari Tahvanainen) . Joku kun sanoo, että motiivini on vallanhalu, niin ei helvetissä ole. Toisaalta kyllä me olemme myös olleet heikompien, vähäväkisten edunvalvontaliike. Kun puhuin Ykkösaamussa tuloeroista, tarkoitin joidenkin työehtosopimusten sisäisiä eroja palkkaluokkien välillä. . Mutta työelämässä olen oppinut harkitsemaan. Ja tosi masentunut, kun työ ei jatkunut. Selvästi Rinteen tunteita kuumentaa myös se, että ihmiset arvailevat väärin hänen motiivejaan lähteä puheenjohtajakisaan. . Rennolla tavalla kohtelias tyyppi, jossa on kyllä vähän sitä räyhäkkyyttäkin. Tua Onnela Demokraatti tua.onnela@ demari.fi. Mikä on se ongelma, jota sote-uudistuksella pyritään ratkaisemaan. Minusta on tärkeää, että meillä on sellaisia ryhmiä, jotka aktivoivat toimintaa puolueen sisällä, ja naisliitto on yksi niistä. Luulen, että ne, jotka minut tuntevat, allekirjoittaisivat väitteen, että olen sovinnollinen ja ratkaisuhakuinen. . (Pertti Pepe Heino) . Nykyisessä työssäni olen pyrkinyt saamaan sopimuksiin euromääräiset palkankorotukset tai ainakin yhdistetyt euro- ja prosenttikorotukset, jotta pienituloiset saavat suhteessa enemmän. . Molempia, mutta ei etujärjestö samassa mielessä kuin ay-liike. Sitä ei päätä puheenjohtaja yksin vaan puoluehallitus ja ehkä puoluevaltuustokin. . Kun minä liityin puolueeseen, minulle tärkein oli toiminnan pohjana oleva ajatus jakamattomasta ihmisarvosta: että ihmistä autetaan hänen ihmisarvonsa takia riippumatta siitä, onko hän itse sössinyt vai joutunut jostain muusta syystä vaikeaan tilanteeseen. . Meillä on siis jo sellaisia piirteitä, että koulutusta maksetaan jotenkin takaisin. Minä olen just sellainen kuin tässä näet. En yritä olla muuta kuin mitä olen. Rinteen huono puoli taas saattaa tulle esiin vaikka mattokaupassa. . en sulje ehdotusta täysin pois. (Tarja Viikari) . 10 Avaus Maaliskuun erikoisnumero TORSTAI 27.3.2014 ?Sinällään ympäristönormit eivät ole huono asia, vaan niillä päinvastoin ehkä estetään maailman tuhoutuminen.? Lukijoiden kysymykset kiidättivät puheenjohtajaehdokasta Hyväksytkö tuloerot, SDP:n puheenjohtajaehdokas ja ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne kaataa teetä kuppeihin ja istuu pöytään. Se on johtanut siihen julkiseen profiiliin. Mutta jos kysyttäisiin lapsilta, vaimolta tai entisiltä vaimoilta, he kuvailisivat minua ihan toisella tavalla, Rinne sanoo. Ay-liike on ollut Rinteelle mieluinen työpaikka, koska siellä hän on nähnyt, miten oman työn kautta voi auttaa muita. . Onko hän oikeasti sellainen? Rinnettä naurattaa.
Mutta siihen, onko menninkäisiä tai keijukaisia, en voi sanoa muuta kuin että en ole nähnyt. Näin vastaa Rinne viimeiseen lukijoiden kysymykseen, vähän naurahtaen. Kun työntekijät tulevat tänne samoilla työehdoilla kuin suomalaiset työntekijät, minusta me emme voi sulkea rajoja. . (Markku Hakala) . Toinen puoli on ihan toisenlainen.. Emme me varmaankaan omilla aisteillamme näe kaikkea, mitä on. TORSTAI 27.3.2014 Maaliskuun erikoisnumero Avaus 11 talouspolitiikasta menninkäisiin Antti Rinne? lisuutemme kustannuksella, vaan kaikilla pitää olla samat normit. Minkälainen on kielitaitosi? (Unto Niemi) . Puhun flytande svenska, ja englannilla olen pärjännyt kaikenlaisissa kokouksissa. Saksaa ymmärrän paremmin kuin puhun. Miten otat kantaa EU:n ulkopuolisen työ- voiman käyttämiseen Suomessa. Rikkidirektiivin kaltaisia virheitä ei saa enää tulla. Nykypäivän puheenjohtajan on pystyttävä hoitamaan asioita Euroopan johtajien kanssa ilman tulkkia. (Tapani Ojala) . Esimerkiksi rakennusalalla sitä käytetään mielestäni turhankin paljon. Ymmärrän kysymyksen hyvin siltä kantilta, että meiltä on hävinnyt yhteensä 74 000 työpaikkaa. Urakka on ohi. Hänen mukaansa se on vain se julkinen puoli. Ei ollut pahoja, Rinne tuumaa. Kari Hulkko Antti Rinteestä on syntynyt julkisuudessa räyhäkäs kuva. Täällä ei kuitenkaan saa polkea tulijoiden ihmisoikeuksia ja työehtoja. Miltä tuntui? . Ei siihen kuitenkaan voi vastata, että ei tänne saa tulla ketään. Esimerkit, joita ul- ?Kaikki ovat joskus menneet hallitukseen ensimmäistä kertaa.? komaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä on kuultu, ovat hirveitä. Uskotko paranormaaleihin ilmiöihin kuten enkeleihin ja menninkäisiin
Hjalmar Brantingin neuvosta uuden puolueen ohjelma supistettiin kahteen virkkeeseen. I. Se kuului: ?Suomen työväenpuolue, joka perustuu yleisen työväenliikkeen periaatteisiin yhteiskuntakehityksen suhteen, pyrkii kaikissa suhteissa Suomen työväen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen vapauttamiseen.? KOHTI FORSSAA 1800- ja 1900- lukujen vaihteen Euroopassa pääomat ja ihmiset tuntuivat liikkuvan lähes yhtä vapaasti kuin Euroopan unioni lähes sata vuotta myöhemmin julisti. Esimerkiksi Karl Kautsky syntyi Prahassa, liittyi Itävallan sosialidemokraattiseen puolueeseen, kirjoitti Saksan demareille ohjelman, oli Lontoossa Friedrich Engelsin sihteerinä ja kuoli Amsterdamissa. Aatteet liikkuivat erityisen liukkaasti. Sanottiin, että vallankumous eteni rautateitä pitkin. Vuonna 1903, jolloin SDP:n Forssan kokous pidettiin, avattiin myös Helsingin ja Karjaan välinen ratayhteys. Saman vuoden joulukuussa Wrightin veljesten moottorilla varustettu lentokone lensi 70 metriä kantaneen ensilentonsa. Edvard Valpas. Se ilmestyi jo vuonna 1899, tosin Turun puoluekokouksen jälkeen. Työmieheen ?aputoimittajaksi. Se otettiin, koska se oli uusin. Puoluekokouksessa ohjelmasta käytiin kiivasta sananvaihtoa, jonka kriittisenä osapuolena oli Työmiehen päätoimittajaksi vuonna 1901 ?pakotettu. Samana Forssan vuonna 1903 nykyisessä Euroopan unionin pääkaupungissa Brysselissä pidettiin Venäjän sosialidemokraattisen puolueen toinen puoluekokous. Puolueen aatteellinen suunta oli Turun kokouksen jälkeen taipunut saksalaisen marxismin kannalle. Periaateohjelmaa valmistellut J.K.Kari oli kirjeenvaihdossa sosialistien kansainvälisen sihteeristön kanssa ja ottanut ohjelmaluonnoksen pohjaksi vuonna 1901 hyväksytyn Itävallan sosialidemokraattien Wienin ohjelman. Forssan ohjelman periaatteellinen osa on käytännössä lähes suora käännös Wienin ohjelmasta. Wienin ohjelma, kuten siis myös Forssan ohjelma, oli muotoiluiltaan varhaisempaa esikuvaansa Saksan puolueen Erfurtin ohjelmaa tulkinnanvaraisempi. Valinnan päätyminen ?lepsumpaan. Ensimmäisessä osassa kerrotaan vuoden 1899 Turun ja vuoden 1903 Forssan ohjelmista. Vallankumous mutta sitä odotellessa voitaisiin PROLOGI Heinäkuussa 1899 ruotsa- Wrightin veljesten rakentama maailman ensimmäinen moottorikäyttöinen lentokone on SDP:n Forssan ohjelman ikätoveri. Lentokoneen 70 metrin ensilento joulukuussa 1903 kesti 12 sekuntia. lainen sosialidemokraatti Hjalmar Branting oli saapunut Turkuun suomalaisten aatetovereidensa vieraaksi. Kari, joka sittemmin vuonna 1906 erotettiin puolueesta ?ministerisosialismin. Saksan sosialidemokraattien Erfurtin ohjelma 1891 oli heidän laatimansa. Karl Kautsky oli kolmikosta se, jolla oli henkilökohtaisin linkki suuriin oppimestareihin. Lenin, venäläinen vallankumouksellinen, bolseviikki Juli Martov, venäläinen sosialidemokraatti ja menseviikki, joka hävisi puoluekokouksessa Leninin johtamille bolseviikeille. Valppaan oppimestarimainen esiintyminen sai kokouksessa kuitenkin nuivan vastaanoton. Tarinan henkilöt esiintymisjärjestyksessä Hjalmar Branting, Ruotsin sosialidemokraattien johtaja, hänestä tuli maailman ensimmäinen sosialidemokraattinen pääministeri vuonna 1920. Taavi Tainio, Suomen vanhan työväenliikkeen merkkimiehiä, omaksui varhain revisionistisen sosialidemokratian linjan, toimi SDP:n puoluesihteerinä 1918?26. Karl Kautsky, saksalainen Marxin ja Engelsin oppien merkittävin tulkitsija ja sosialismin teoreetikko 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Friedrich Engels, saksalainen filosofi Orville ja Wilbur Wright, rakensivat ensimmäisen moottoroidun lentokoneen, jolla lennettiin joulukuussa 1903, lento kesti 12 sekuntia. William Harley ja Arthur Davidson, perustivat moottoripyörätehtaan 1903 Chigagossa V. Kokous ei jäänyt historiaan erikoisen pitopaikkansa vuoksi, vaan siksi, että siellä Leninin johtamat bolshevikit voittivat Juli Martovin johtamat menshevikit. Suomessa nuoren työväenliikkeen aktiivit olivat kääntäneet innokkaasti eurooppalaisten veljespuolueiden ohjelmapapereita. Kokoukseen osallistunut Taavi Tainio julisti ensimmäisen virkkeen sisältävän sosialidemokratian ytimen. Uudet keksinnöt kansainvälistivät maailmaa. Hän sanoi, että myös Ruotsissa sosialidemokraatit olivat aluksi olleet jyrkkiä ja punaisia, mutta eivät enää olleet sellaisia. Kokouksessa päätettiin perustaa Suomen työväenpuolue. köyhälistö · sorronalainen · SDP:n periaateohjelmat 1/4 yhteiskunta · työttömyys · kurju nen · vapaus · luokkaedut · luok 12 Avaus Maaliskuun erikoisnumero TORSTAI 27.3.2014 Sarjassa esitellään SDP:n periaateohjelmien taustat. Brantingin puhe oli lehtitietojen mukaan ?tyyntä. takia käänsi Kautskyn kirjoittaman selvityksen Erfurtin ohjelman ?periaatteellisesta puolesta?. Yhdysvalloissa herrat Harley ja Davidson perustivat moottoripyörätehtaan. Myös työväenliike oli ehtinyt kansainvälistymään. Oli kulunut 55 vuotta siitä, kun Karl Marx ja Friedrich Engels olivat kehottaneet kaikkien maiden proletaareja yhdistymään. Saksassa Marxin ja Engelsin aatteellista perintöä vaalivat erityisesti toverit Karl Kautsky, August Bebel ja Eduard Bernstein. Wienin ohjelmaan ei kuitenkaan ilmeisesti ollut tietoinen ratkaisu. K. Valppaan mielestä ohjelma olisi pitänyt kirjoittaa itse, siten se olisi tullut aidommin ?kansasta?. ja ?lämmintä?. 1899 tullut Edvard Valpas tilasi lehden toimitukseen Saksan demareiden Vorwärts-lehden ja Neue Zeitin, joissa marxilainen aatekeskustelu kävi kuumana. On hupaisaa, että sosialismia Forssan ohjelmassa ei mainita nimeltä. FORSSA 1903 Kaikki emmeet alkoivat olla koossa, kun Forssan puoluekokous elokuussa 1903 pidettiin. Hän oli toiminut Engelsin yksityissihteerinä ja toimitti Marxin Pääoman viimeisen osan. J
Muutkin tavoitteet kannattaa lukea tarkasti. Voidaanko esimerkiksi väittää, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo olisi toteutunut? Periaatteellinen osa on kaukana toteutumisestaan. kautskylaisuuden tulkitsijat olivat sitä mieltä, että yhteiskunta ei ollut sellaisessa kehitysvaiheessa, jossa sosialistinen vallankumous olisi ollut mahdollinen. SDP:n elimissä asiaa vatvottiin pitkään. Valppaan johtama Työmies edusti ?oikeaoppisuutta?, Kansan Lehti ja Eduard Bernstein, sosialidemokratian revisionistisen suuntauksen perustaja J. Sen mukaan ihmiskunnan historia on luokkataistelujen historiaa, jossa kulloinkin alistettuna olleet luokat ovat tuotantovälineiden kehityksen ansiosta syrjäyttäneet hallitsevat luokat. Siten kapitalistinen tuotantotapa oli porvariston vallankumousten myötä syrjäyttänyt aikaisemman feodalistisen järjestelmän. Seuraavaksi oli kapitalismin vuoro väistyä ?uusien yhteiskuntamuotojen. ja myöhemmin ?siltasaarelaisuudeksi?. Eduard Bernsteinin Erfurtin ohjelman jälkeen kehittämä revisionistinen suuntaus löysi tiensä myös Suomeen. Kyse oli siitä, missä määrin painotettiin eduskunnallista ja missä määrin ulkoparlamentaarista toimintaa. Forssan ohjelma oli jättänyt kysymyksen osittain avoimeksi. Kotkan puoluekokous 1909 päätyi parlamentaarisen toiminnan kannalle, mutta luokkasopu porvarien kanssa oli edelleen tuomittavaa. Forssan ohjelmasta ei löytynyt menettelytapaohjetta myöskään siinä vaiheessa, kun valtakunta luisui sisällissotaa kohti. ?Oikeaoppisen. Siihen Wienin ohjelmasta tullut vallankumousaate oli riittävän väljä, joten vallankumouskin voitiin pitää arsenaalissa, vaikka tosiasiassa tehtiin muuta. SDP palasi lopulta Hjalmar Brantingin vuonna 1899 suosittelemalle linjalle. Juuri Brantingin suuhun on soviteltu kuuluisa myöhempinäkin aikoina toistettu lausahdus, ikäänkuin Forssan ohjelman myöhäisenä tulkintana: . puoluetoimikuntaa neljällä punakaartin johtomiehellä. Toteuttajien, eli työväenluokan tehtävänä oli vain ymmärtää, mistä oli kysymys. FORSSAN JÄLKEEN Forssan ohjelman hyväksymisen jälkeen kautskylaisesta marxismista tuli suomalaisen sosialidemokratian valtavirtaa. Vielä puoluekokouksessa lähestulkoon naurunalaiseksi joutunut Edvard Valpas matkusti vielä samana vuonna Dresdeniin Saksan demarien puoluekokoukseen, jossa Kautskyn linja pesi ylivoimaisesti Bernsteinin jo silloin esittämät revisionistiset käsitykset. Valpas oli vakuuttunut vallankumouslinjan paremmuudesta. Osaltaan tämä johtuu siitä, että historia ei sittenkään suostunut noudattamaan Karl Kautskyn viitoittamia askelmerkkejä. Forssan ohjelma perustuu tiukasti sen ajan hengen mukaisesti Marxin materialistiseen historiankäsitykseen. Vallankumous on ihana, mutta sitä odotellessa voitaisiin tehdä jotain muuta. Edvard Valpas, Työmiehen päätoi mittaja (1901?1918) ja myös SDP:n puheenjohtaja (1906?09), oli vanhan työväen liikkeen ideologinen johtohahmo, ei sisällissodan jälkeen hyväksynyt kommunismia, mutta ei myöskään revisionistista sosialidemokratiaa Lähteitä: Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa (Vaasa 1975), Hannu Soikkanen: Edvard Valpas, teoksessa Tiennäyttäjät 1 (Helsinki 1967), Jari Ehrnrooth: Sanan vallassa, vihan voimalla (Helsinki 1992), Aimo Kairamo: Tärkeintä on liike (Helsinki 1989) Timo Korpimaa, Kansan lehden päätoimittaja, käänsi suomeksi Eduard Bernsteinen pääte okset, ensimmäisiä revisionistisia sosialidemokraatteja Yrjö Mäkelin, Tampereella ja Oulussa vaikuttanut työväenliikkeen johtohahmo, oli Bernsteinin revisio nismin ykköstykki, Edvard Valppaan johtaman ?oikeaoppi suuden. Vaikka hän oli kritisoinut Forssan ohjelmaa puoluekokouksessa, hänestä tuli muutamassa vuodessa sen tiukin puolustaja, tulkitsija ja SDP:n ideologinen ykkösguru. Lopulta puolueneuvosto päätti tammikuussa 1918 ?täydentää. Tamperelaisen Kansan Lehden päätoimittaja Timo Korpimaa suomensi Bernsteinin avainteoksia vuodesta 1910 alkaen. haastaja. On hupaisaa, että sosialismia Forssan ohjelmassa ei mainita nimeltä. Forssan ohjelma on sillä tavalla deterministinen, että siinä kapitalismi tavallaan hävittää itse itsensä. . Valpasta ruvettiin puolueessa nimittämään leikillisesti ?paaviksi?. Valppaan luokkataistelulinjaa alettiin kutsua ?oikeaoppisuudeksi. Kari, toimi puoluehallinnon sihteerinä ennen Forssan kokousta, käänsi suomeksi Saksan ja Itävallan puolueiden ohjelma papereita, oli Forssan ohjelman kirjoittajia turkulainen Länsi-Suomen Työmies ymmärsivät paremmin revisionismia. Ennen sisällissotaa 1918 pidetyissä puoluekokouksissa keskusteltiin usein ?menettelytapakysymyksestä?. Nämä lopulta ratkaisivat sotaan ryhtymisen. Antti Vuorenrinne Demokraatti EPILOGI Forssan ohjelma oli SDP:n vi- rallinen puolueohjelma aina vuoteen 1952 asti, vaikka sisällissodan jälkeen SDP siirtyi käytännössä revisionistiselle, tai pikemminkin reformistiselle linjalle. Forssan ohjelman aatteellinen perusta mahdollisti tällaisenkin tulkinnan. Yksityistuotannon syrjäyttäminen tekee yksityisomistuksenkin tarpeettomaksi ja vahingolliseksi, samalla kuin kehitys luo välttämättömät henkiset ja aineelliset edellytykset uusille yhteiskuntamuodoille. Ohjelmassa vaaditaan, että ?tuotannon välikappalten siirtymisen yksityisomaisuudesta kansan omaisuudeksi tulee olla sen (köyhälistön) päämääränä, valtiollisen vaikutusvallan valloit- Karl Marx, saksa lainen filosofi August Bebel, Saksan sosialidemokraattien ensimmäinen puheenjohtaja taminen keinona sen taistelussa työväenluokan vapauttamiseksi?. Puolueen ?varsinaisena ohjelmana. on Forssan paragraafien mukaan ?köyhälistön järjestäminen, sen kohottaminen tajuamaan asemansa ja tehtävänsä?. Forssan ohjelmassa kuvailtiin sanalla sanoen vallankumous. K. Köyhälistö ei ole vieläkään vapautunut kapitalismin ikeestä. Kypsän hedelmän tavoin se putoaisi toteuttajansa syliin, kun sen aika oli tullakseen. tieltä. Forssan ohjelman toteutumisesta puhuttaessa tarkoitetaan ilmeisesti juuri niitä. Usein väitetään, että tavoitteista vain kirkon ja valtion ero on toteuttamatta. Korpimaan ohella puolueen revisionisteja olivat muiden muassa Yrjö Mäkelin ja Taavi Tainio. Aatteelinen keskustelu keskittyi puolueen sanomalehtien ympärille. · työväenluokka · kapitalistiluokka · luokka uus · tuotannon välikappaleet · vapauttami kkavastakohdat · riistäminen · holhuunalai suus · Avaus 13 Maaliskuun erikoisnumero TORSTAI 27.3.2014 on ihana, Eino Leinon Helkavirsiä julkaistiin samana vuonna 1903 kuin SDP:n Forssan ohjelma. tehdä jotain muuta OHJELMA Demarit toistavat itsekin hyvin yleisesti hokemaa, jonka mukaan Forssan ohjelma olisi toteutettu. Ei se ole. Ohjelmassa on periaatteellinen osa ja 11-kohtainen tavoiteosa, joka sisältää ?lähimmät vaatimukset?
köyhälistö · sorronalainen · työväenluok yhteiskunta · työttömyys · kurjuus · tuotanno nen · vapaus · luokkaedut · luokkavastakoh 14 Avaus Maaliskuun erikoisnumero TORSTAI 27.3.2014 Mitä ottaisin mukaan Forssasta? Kysyimme kolmelta sosialidemokraatilta, mitä he ottaisivat Forssan ohjelmasta SDP:n tulevaan periaateohjelmaan. Tässä ei olla vielä lähelläkään, eikä asiasta ole kovin selkein sanoin aikoihin puhuttukaan. Selkeimmin tämän asian toi esille Rafael Paasio ns. Sivistystehtävän ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen, työväenluokan organisoiminen, kohottaminen tajuamaan asemansa sekä tehtävänsä. 3. Havahtuminen, kuinka Forssan ohjelman monia poliittisia saavutuksia ja pohjoismaista sosialidemokraattista hyvinvointivaltiota puretaan. 4. Aatteellinen tiivis periaateosa vastaamaan päivitettynä yhteiskunnan ja maailman tilaa. Ohjelman kaksiosaisen rakenteen. Sen jälkeen asiakohta kerrallaan tavoitteet niin konkrettisina kuin mahdollista, ikäänkuin lakialoitteiden tiivistelminä, ?to-do-listana?. Pidän rakenteesta, jossa yhdistyvät aatteellisuus, nykyajan analyysi ja käytännön työlista: nämä hommat pitää nyt hoitaa. Tämä olisi minusta eettistä. Tätähän me sosialistit emme voi hyväksyä, vaikka hyväksymmekin markkinat tuotantovoimien allokoinnin kenttänä. Ja tältä kohdalta kapitalismi vaatii korjausta ellei peräti kumoamista. Markkinatalouteen on istutettava taloudellisen demokratian elementti, mikä tarkoittaa, että talouden päätöksiin osallistuvat tasavertaisesti sekä pääoman omistajat että työvoiman käyttäjät, siis sekä kapitalistit että palkansaajat. Taloudellisen kansanvallan, demokratian, työntekijöiden osallisuuden ja talouselämän yhteiskuntavastuun lisäämisen. Samat reformistiset sosialistiset vapauspuolueet antavat yhteisiä virikkeitä tämän päivän aatekeskusteluun ja voimaa poliittisten ohjelmien toteuttamiseen. Kaarin Taipale Lyhyesti sanottuna ottaisin Forssan ohjelmasta sen rakenteen: tiivis teksti, ei mikään vesitetty 75-sivuinen mietintö, jossa on jokaiselle jotakin. telakkapuheessaan syksyllä 1966. 1. Forssan 1903 kuten muidenkin eurooppalaisten silloisten puolueohjelmien (Erfurt 1891, Wien 1901) taustalla vaikutti johtavana marxilaisena teoreetikkona Karl Kautsky. Kopioisin rakenteen myös niin, että alussa on lyhyt johdanto, ajankuva, joka raamittaa keskeisimmät kysymykset ja paaluttaa sosialidemokraattiset arvot. Toiseen osaan kymmenen (10) keskeisintä kansallista ja globaalia poliittista tavoite- ja toimintaohjelmaa: mitä pitää tehdä ja miten. 2. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen, joka korostaa liikkeen kansainvälistä perinnettä puuttua globaalin talouden ja finanssimaailman pelisääntöihin. Kapitalismi on yksityiseen pääoman, siis tuotantovälineiden, omistukseen perustuva järjestelmä, jossa tämän omistusoikeuden ajatellaan legitimoivan pääoman tuoton hallinnan ja käytön. Vastaajista Seppo Ylinen on TSL:n ja SDP:n pitkäaikainen koulutustyöntekijä, joka oli työstämässä SDP:n viimeistä ohjelmaa. Aarni Tuominen on entinen Työväen akatemian vararehtori. Kaarin Taipale on ollut kirjoittamassa Töölön demarien puoluekokoukselle tekemää ehdotusta uudeksi Forssan (2.0) ohjelmaksi. Aarni Tuominen Seppo Ylinen Ohjelmasta on läpi luettavissa tietty taloudellisen determinismin oletus yhteiskunnallista kehitystä johtavana voimana, siis kautskylainen näkemys. Tietty, olkoon sitten vaikka bernsteinilainen, politiikan korostaminen kaipaa oman osansa ja selkeän teoreettisen pohdinnan. Silloin saataisiin perusteita sille, josta Jutta puhuu vaikka eettisenä markkinataloutena. Markkinatalous on tällöin selkeästi nähtävä eri asiana kuin kapitalismi, vaikka eri kirjoituksissa saattaa useinkin lukea yhtäläisyysmerkit näiden käsitteiden välillä. Asiaa ei tule tulkita näin. Oikeudenmukaisuutta kasvun hedelmien jakamiseen. 5. Tiiviys myös pakottaa panemaan asioita tärkeysjärjestykseen, jotkut asiat tulevat ensin. En siis viittaa nyt Forssan ohjelman sisältöön, pelkästään muotoon, joka minusta heijastaa ajattelun selkeyttä ja tavoitteellisuutta.. Luokkayhteiskuntaan paluun ja eriarvoistumiskehityksen torjumisen
Tarvitaan laaja koulutusjärjestelmän uudistamisen. Se on lupaus mahdollisuuksien tasa-arvosta, jolloin hankitulla koulutuksella on arvoa työmarkkinoilla ja ihmisillä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja unelmiaan. Päivitettynä ja vahvempana se tarjoaa parhaan kasvualustan myös taloudelle. T n n n alouskasvun uudet idut versoavat osaamisesta. Populismi johtaa kansalaisten entistä suurempaan pettymykseen. Jatkossa voimme uudella teknologialla avata puolueen ohjelmatyötä vielä enemmän jäsenille ja kansalaisille. SDP on kansanliike, joka tavoittelee vastuuta katsomopaikan sijasta. SDP on tavallisen suomalaisen puolue. Yhdessä eurooppalaisten demareiden kanssa torjumme myös harmaata taloutta ja veroparatiiseja. n n n DP on hyvinvointivaltion rakentaja . Tarvitsemme avointa taloutta, koska kilpailu tehostaa tuotantoa parhaiten, mutta markkinatalous tarvitsee myös sääntelyä ja eettisiä pelisääntöjä. Tehtävämme ei ole sanella, kuinka tulee elää, vaan huolehtia tasa-arvoisista lähtökohdista kaikille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. emme ole menneisyyspuolue. Tässä hengessä olemme tehneet päätöksiä myös viimeisten vaikeiden viikkojen aikana. Sote-uudistus ja kehysratkaisu ovat merkittäviä tekoja, joilla kannetaan vastuuta vaikeasta taloustilanteesta ja turvataan hyvinvointivaltiota tuleville sukupolville. Tupoilla ja verotuksella on jatkossakin tuettava kilpailukykyä. Suomi on vietävä digitalisaation eturintamaan. työn ja koulutuksen liittoa, jossa osaamista päivitetään säännöllisesti. Yhteisten arvojen avulla kokoamme yhteen naisia ja miehiä, nuoria ja vanhoja, palkansaajia ja pienyrittäjiä. nyt meidän pitää olla sen uudistaja.. Huoli turvallisuudesta on kasvanut. Emme tee silmänkääntötemppuja. Taloudellinen kriisi on pitkittyessään kääntynyt sosiaaliseksi kriisiksi. Aktiivisena EU:n jäsenenä Suomi on vaikuttamisen ytimessä, ja siellä on myös pysyttävä. Politiikan painopistettä onkin entistä enemmän kyettävä siirtämään työtä ja kasvua tukemaan. Se on myös lupaus vaikuttaa palveluihin kansalaisten tarpeiden mukaisesti. Meidän on huolehdittava jokaisen oikeudesta turvattuun toimeentuloon. Julkisten palveluiden sähköistäminen, kasvurahastot ja tietovarantojen avaaminen parantavat tuottavuutta ja luovat mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Peruskoulumme päivitys niin oppisisältöjen kuin opetusmetodien osalta on jo vireillä. Se ei tarkoita hyvinvointivaltion ajamista alas. Hyvinvointivaltio on demokraattinen keinomme toteuttaa tasa-arvoa, solidaarisuutta ja kestävää kehitystä. Vastuullisessa talouspolitiikassamme yhdistyvät valtion velkaantumisen hillitseminen, oikeudenmukaisen verotuksen edistäminen ja panostukset työllisyyden parantamiseen. SDP päättää Seinäjoella linjasta. Minun linjani on uudistamisen ja rehellisen vastuunkannon linja. Meidän on uudistettava toisen asteen ja korkeakoulutuksen järjestämistapa, opetuksen sisältö ja opetustavat huolella. Politiikankin on perustuttava tutkittuun tietoon. Valtion rooli on luoda edellytyksiä kasvulle, ei tukea kannattamatonta yritystoimintaa. Meillä on yhteiset arvot, niihin perustuva visio maailmasta ja Suomesta sekä työkalut muutoksen toteuttamiseksi. S n n n DP:n pohjimmainen tavoite on muuttaa maailmaa arvojensa mukaisesti. Jäsenkyselyjen käyttöönotto on esimerkki avautumisesta. Tietoyhteiskunta on hedelmällinen maaperä yritystoiminnalle. n n n uusi vuotta sitten kiteytin visioni puolueesta kolmeen teesiin: SDP:n on oltava johtava tulevaisuuspuolue, kokoava arvopuolue sekä avoin kansalaispuolue. Seison niiden takana edelleen, mutta työtä on jäljellä. Kutsun puolueen jäsenet ja kannattajat toteuttamaan yhdessä näitä tavoitteita. Katseemme on oltava tulevaisuudessa . Näkökulmamme on ulkopolitiikan kiinnittäminen perusarvoihimme. Se on lupaus tuloerojen kaventamisesta. Maaliskuun erikoisnumero TORSTAI 27.3.2014 Avaus 15 Kolumni Jutta Urpilainen Rohkean uudistamisen ja rehellisen vastuunkannon linja M S K inulle SDP on maailmaa ja Suomea uudistava liike, joka kantaa vastuunsa . Teollisen pohjan vahvistamisen lisäksi on luotava selkeä palvelualojen ja palveluviennin politiikkaohjelma. SDP:n lupaus Suomen tulevaisuudesta on eheämpi yhteiskunta, jossa kaikilla on mahdollisuus olla hyödyksi. Tarvitsemme työelämän murroksessa myös uudenlaista aikuiskoulutusta . rehellisesti tosiasiat tunnustaen. Tarvitsemme lisää demokratiaa markkinatalouteen, emme lisää markkinataloutta demokratiaan. Sosialidemokratia on lähtökohdiltaan kansainvälinen aate, ihmisoikeusaate. Jatkamme tuloksellista yhteistyötä ammatillisen työväenliikkeen ja muun kansalaisyhteiskunnan kanssa. Meidän on jatkettava rohkeasti hyvinvointivaltion ja talouden uudistajana. Ympäristöhaasteet ja globaali eriarvoisuus vaativat muutosta. Suomen on kannettava kansainvälisen vastuunsa. Rehellisenä puolueena SDP sen sijaan ennen pitkää voittaa takaisin ihmisten luottamuksen, jos olemme turvallisia uudistajia ja ryhdikkäitä vastuunkantajia. SDP on hyvinvointivaltion rakentaja . nyt meidän pitää olla sen uudistaja. SDP on arvopuolue, ei eturyhmäpuolue. Arvopohjainen ulkopolitiikka on välineemme vaikuttaa maailmassa. Se perustuu rauhan, kansainvälisen oikeuden, ihmisoikeuksien, demokratian ja kestävän kehityksen puolustamiselle. Euroopan unioni on rauhanprojekti
Yhteys ?pen paliin. Ihan varmasti idänkaupan osaajan kannattaa olla siedettävä tyyppi ja tulla toimeen muiden kanssa. Vastikään idänkaupan pääsykokeet tulivat kuitenkin mieleeni toisessa yhteydessä (ja tässä mennään nyt siihen toiseen herneeseen). Chilestä taas tuli monin tavoin Etelä-Amerikan veturi, Niemi valottaa. Yli satavuotinen kiista muhii yhä, vaikka sitä ovat yrittäneet ratkaista eri hallitukset ja ulkopuolisetkin paavista Yhdysvaltain ulkoministereihin. . 16 Avaus Maaliskuun erikoisnumero Herne nenässä Bolivia menetti meriyhteytensä 130 vuotta sitten Tällä palstalla purnataan, pöyristytään ja ärsyynnytään . Satuin lueskelemaan netistä lääketieteen valintakoekysymyksiä ja tein pysäyttävän havainnon: niissä ei testata millään tavalla, onko hakija siedettävä tyyppi. Miapetra Kumpula-Natri, kansanedustaja . Mutta onko hän tosiaan sopiva lääkäriksi? Tua Onnela MYYDÄÄN Toivo Levangon runokirja ELÄMÄNKAARI ja kirjan runoihin sävellettyä tanssimusiikkia.Kirja 25e tai kirja ja CD yhteishintaan 32 euroa. puh./tekstiviesti 045 321 5655 PUHUTAAN PALKKAEROISTA - TASA-ARVO VIITEKEHYKSENÄ Pikkuparlamentti, kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 11.4.2014 klo 10-14 . Epäsosiaalinen, tunnekyvytön tyyppi ei varmasti ole kiva kauppakumppani idänkaupassa. Mutta sekään ei ole saanut Chilen ja Bolivian diplomaattisia välejä paremmiksi. Lähimpänä sopimista Niemen mukaan oltiin, kun Chilessä oli vallassa diktaattori Augusto Pinochet ja naapurissa Hugo Banzer, diktaattori hänkin. . silloin kun sellaisia vielä harrastettiin . Niemellä oli vaikeuksia päästä Bolivian rajalla maahan, koska hänellä oli passissaan Chilen viisumi. Sovitteluyritykset kariutuneet Etelä-Amerikassa on muitakin pitkittyneitä konflikteja. Bolivia köyhtyi, kun meriyhteyden lisäksi Chilelle meni luonnonvaroiltaan rikkaita alueita. oli aihetta tai ei. Psykopaatti, tuo oiva lääkäri Muinoin lukion jälkeen hain opiskelemaan ammattikorkeakorkeakouluun idänkaupan koulutusohjelmaan. Boliviasta tuli sisämaavaltio, kun se menetti yhteyden merelle. . Oli mustetahratestiä, haastattelua ja ryhmäkeskustelua. säilyi pitkään. Päätarkoituksena niissä oli selvittää, millaisia tyyppejä olimme: pystyimmekö ilmaisemaan itseämme, olimmeko suunnilleen tasapainossa ja osasimmeko huomioida muita ihmisiä. Hyvä homma. En ollut menossa sinne, mutta varuiksi piti hakea kaikenlaista (ensimmäinen herne kirjattakoon tästä pöhköstä oppilaitoksia kuormittavasta pakkohakukäytännöstä). Pääsykokeissa minut ja muut hakijat testattiin viimeisen päälle. Niistä huolimatta valtioiden välillä on paljon yhteistyötä. Näitä monella muulla yliopistoalalla kyllä testataan. Lääketieteen kokeessa riittää, kun on superhyvä matematiikassa, kemiassa, fysiikassa ja biologiassa. Yhteiskunnasta tai vaikka psykologiasta ei tarvitse tietää tuon taivaallista, eikä silmiin tarvitse osata katsoa ketään muuta kuin laskukonetta. Mitä ihmettä, kysyn nyt. Niemi suuntasi Chileen vuonna 2008. Etelä-Amerikassa opiskelun aikana Niemellä vahvistui ajatus oman gradun aiheesta: Millaiseksi Chilen ja Bolivian välistä rauhantilaa voi kuvata? Meriyhteys meni, maa köyhtyi Bolivian ja Chilen sukset menivät ristiin, kun Tyynenmeren sodassa (1879?1884) Chile valtasi isoja alueita niin Chilestä kuin Perusta. Reija Lilja, Palkansaajien tutkimuslaitos . Chileläiset taas ylenkatsovat helposti bolivialaisia, Sarita Niemi kuvaa tuntoja. Supisuomalainenkin sai tuta skisman. Liisa Jaakonsaari, EU -parlamentin jäsen Kahvitarjoilua Uudenmaan sos. dem naispiiri Helsingin sos. dem naisyhdistys ry ja TSL Lisätiedot: 040 758 9831 Oma näkökulma. Vuodesta 1895. TORSTAI 27.3.2014 Kun kiista pitkittyy Tuoreella valtiotieteiden maisterilla Sarita Niemellä oli aikoinaan kirjekaveri . Niemi ilahtuikin, kun hänen silloisella opinahjollaan Jyväskylän yliopistolla ja sikäläisellä Universidad de Chilellä oli vaihtosuhde. Tämä tekee Niemen mielestä mantereen politiikasta hyvin mielenkiintoisen. Etelä-Amerikan unionin toiminta on yksi syy, mikseivät useimmat kiistat leviä laajemmalle. Bolivialaiset ovat katkeria ja pitävät chileläisiä ryöstäjinä. Kansainvälinen paine vei maat hakemaan tukea toisiltaan. Mutta Bolivian vaatimukset olivat liian suuria Chilelle. Sosialistihallitukset eivät sen paremmin ole saaneet välejä kuntoon. Todellinen rauha vielä kaukana Niemi käsittelee gradussaan perinteisiä rauhan kategorioita. Positiivinen rauha on esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä. Negatiivisesta rauhasta puhu-. Ei yhtään millään tavalla. Minkään sortin psykologisia testejä ei ole, niin kuin ei yliopistojen valintamenettelyssä yleensäkään. Lisäksi lääketieteen kokeesta puuttuvat kaikki sellaiset tehtävät, joissa pitäisi soveltaa yleistä elämänkokemusta tai ilmaista itseä monipuolisesti. Chilestä
Chilen ja Bolivian välillä on niin sanottu hybridirauha. Yhteistyötä tehdään, mutta pinnan alla kiehuu. Konfliktin ratkeamisen suhteen hän on pessimistinen. . Se kaikkien argumenttien alfa: ?Eiköhän laiteta asiat ensin Suomessa kuntoon, ennen kuin mennään muualle puuhailemaan.? Kysy silloin, pitääkö eteisen listat hinkata hammasharjalla, ennen kun voi imuroida olkkarissa.. Heidän mielipidettään tulee kunnioittaa ja osaksesi jää toivoa, että he suuntaavat kumpuilevan kritiikkinsä esimerkiksi kuntapolitiikkaan. 2) Kun puhut järjestösi tekemästä työstä, tiettyjä positiivisia määreitä kannattaa välttää. Sinnikkyys on yksi niistä, vaikka se olisikin hyve urheilussa, tieteessä ja talvisodassa. Kun puhutaan kehitysyhteistyöstä, ihmiset haluavat kuulla, että suomalainen pakkaa pillit pussiin pienenkin ongelman ilmetessä ja poistuu maasta ennen kuin sisunhaju haihtuu sisäilmasta. Aivan sama, vaikka veivasit jojoa ala-asteen välitunnilla siihen aikaan, kun joku sössi hankkeen Länsi-Afrikassa, sinun ongelmasi se kuitenkin on. Jos edustamaasi järjestöä ei ollut silloin vielä perustettu: sitä suuremmalla syyllä. Maailma on pullollaan ihmisiä, joiden mielestä ei kannata syödä hedelmiä, koska naapuri haukkasi kerran mätää omenaa. Maailma avartui Chilessä asuessa ja gradua tehdessä eurokeskeisyydestä. Etelä-Amerikan valtioiden keskinäinen dynamiikka on Euroopassa aika vieras, Sarita Niemi huomauttaa. Yhdeksän vinkkiä vasta-alkajalle J os käy työkseen puhumassa suomalaisten ammattiliittojen rahoittamasta kehitysyhteistyöstä, pukeutumisessa kannattaa suosia vahvoja materiaaleja kuten haarniskaa. Työpaikassani Saskissa yhdistyvät sekä ay-liike että kehitysyhteistyö. Näin siitäkin huolimatta, että nimenomaan lapset hyötyvät, kun aikuiset saavat elämiseen riittävää palkkaa. Tuloksia tehdään toimistoissa ja kokoustiloissa, mutta se ei yleensä näytä hienolta kuvissa. Bolivia ei luovuta, ennen kuin saa meriyhteyden takaisin. Sarita Niemi: Satavuotisen BOLIVIA konfliktin monet kasvot ? Chilen ja Bolivian välinen merikiista hybridirauhan teorian valossa ?? ?? ?? ?? Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2013 Valtio-oppi Politiikan tutkimuksen laitos PARAGUAY CHILE ARGENTIINA URUGUAY ?. Se antoi uutta näkökulmaa graduunkin. . Se on usein vain patoutunutta maailmantuskaa. 4) Törmäät niihin, jotka kannattavat kehitysyhteistyötä mutta eivät ymmärrä, miksi pitäisi tukea juuri työntekijöitä. Avaus 17 Maaliskuun erikoisnumero TORSTAI 27.3.2014 Kari Hulkko Opinpoluilta Esittelyssä opinnäytetöitä ja niiden tekijöitä. Kuukauden opinnäytetyö BRASILIA PERU ?. Brasilia on Etelä-Amerikassa taas aivan omanlaisensa alue, nouseva kansantalous. Niemi toivoo, että reissu poikii hyvää eteenpäin: Työ ulkoministeriössä kiinnostaisi kovasti kuten myös kauppatieteiden opinnot töiden ohessa. Tällä hetkellä nuori nainen työskentelee Metropolia-ammattikorkeakoulussa opiskelijakunnan pääsihteerinä ja henkilöstön esimiehenä. Gradu syntyi työn ohessa noin neljässä vuodessa. Rakentajien kuolema Brasilian MM-jalkapallostadionien työmaalla puhuttaa enemmän kuin jäsenrekisterien uusiminen Filippiineillä. Työolot Bangladeshin tekstiilitehtaissa saavat huomiota, koska käärimme kehomme vaatteisiin. Varaudu puhumaan aiheesta missä vain, milloin vain. Vaikka riippumattomien ammattiliittojen tukeminen on tehokas tapa poistaa rakenteellista köyhyyttä, se ei kuulosta yhtä mediaseksikkäältä kuin hätäapu. Turun yliopisto taan, kun ilmassa on välitön sodanuhka. . Tämä on ristiriidassa kansanuskomuksen kanssa, mutta älä nosta sitä esille. 3) Pysy rauhallisena, vaikka joku alkaa raivota kesken esitelmäsi. Toki ilman työntekoa gradun olisi saanut nopeammin aikaiseksi. Se on mielenkiintoista ottaen huomioon, että molempia läpsitään kuin sätkiviä ruutanoita silloin, kun parempaa virikettä ei löydy. T n n n yö on haastavaa, mutta siitä selviää muutamaa ohjenuoraa noudattaen: 1) Ennen kuin astut yleisön eteen, muista että edustat monille kaikkea kehitysyhteistyötä, jota maailmanhistoriassa on tehty. Elektroniikkateollisuuden työolot eivät niinkään, koska puhelin osuu vain sormeen ja korvaan. 8) Luota siihen, että osa ihmisistä hahmottaa koko kuvan. Aivan sama, vaikka veivasit jojoa alaasteen välitunnilla siihen aikaan, kun joku sössi hankkeen Länsi-Afrikassa, sinun ongelmasi se kuitenkin on. Kolumni Katri Blomster Kirjoittaja on Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen Saskin kehitysviestinnän koordinaattori. 9) n n n Ennen pitkää tulee se kommentti, jota eniten kammoat. Se vaatisi valtavia muutoksia asenteissa. Kun ammattiliitto neuvottelee paremmat työehdot ja nostaa siten satoja ihmisiä äärimmäisestä köyhyydestä, toivo että he tekevät sen jonkun värikkään seinän edessä. 5) Nuku riittävästi. 6) Totu jatkuvaan päänsisäiseen keskusteluun siitä, miten näistä asioista voi puhua. 7) Hyväksy, että toiset hankkeet kiinnostavat enemmän kuin toiset. Mutta toisaalta olen ollut onnekas, koska olen saanut työskennellä kansainvälisten asioiden parissa. Niemi toimi muun muassa Sosialidemokraattiset Opiskelijat Sonkin puheenjohtajana sekä avustajana eduskunnassa. . Chile ei taas pysty sitä antamaan ilman Perun suostumusta, Sarita Niemi arvioi. Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demari.fi Seuraava kohde Brasilia Kansainvälisellä kentällä Etelä-Amerikka on Sarita Niemelle erityisen läheinen. Hän lähtee seuraavaksi puoleksi vuodeksi Suomen suurlähetystöön Brasiliaan harjoittelijaksi.
Hänen lyriikkaansa oli Eronen-nimellä kuitenkin julkaistu työväenlehdissä, ja Työmiehessä ilmestynei- den taistelurunojensa ansiosta hänet kohotettiin jopa ?vallankumoustaistelun punaiseksi runottareksi?. Osuustoimintaliikkeeseen Lyyli Takki tunsi vetoa varmasti senkin tähden, että hän oli avioitunut vuonna 1922 Uuno Takin kanssa. Hepo tänne sä korskuva, lieto, taa maitten ja merien taa! (Punainen viesti, 1917) Lyyli Eronen oli ensimmäinen naistoimittaja Työmiehessä ja myös yksi sen nimisen lehden viimeisistä toimittajista. Vallankumouksen punainen runotar ?Saakoon tämä kokoelma osaltaan olla vaatimattomana apuneuvona niiden aatteiden eteenpäinviemisessä ja toteuttamisessa, jotka puhuvat sen lehdiltä samoinkuin elähyttävät niitä joukkoja ja yksilöitä, joita varten se ensi sijassa on toimitettu.? Näin nöyränä, mutta innoittuneena kirjoitti 32-vuotias Lyyli Takki (os. Hän oli Algoth Untolan/ Irmari Rantamalan kanssa niitä viimeisiä, jotka Työmiestä tekivät vielä saksalaisten maihinnousujoukkojen vyöryessä jo kohti Helsinkiä. oli esitellyt Puupää-sankarinsa jo 1925 sarjakuvassa, joka ilmestyi Kuluttajain Lehdessä, jonka toimittajaksi Takki oli tullut 1920-luvun alussa. Ennen tuota pitkään kestänyttä toimittajapestiään Kuluttajain Lehdessä Lyyli Eronen oli jo ehtinyt tehdä historiaa. 18 Avaus Maaliskuun erikoisnumero TORSTAI 27.3.2014 Uuden ajan aamu 12 matkaa työväen runouden ytimiin Kari Hulkko Lyyli Eronen: Amatsoni Osa etsiä, uhmata yksin, ei astua askeltakaan kera ystävän, ah käsityksin, ei talttua tottelemaan. Kodin riemujen kukkakunnas ikiouto se armahinen, ypöyksin riutua, lunnas elon päivien polttavien. Moni ailahti aatos illoin niin outohon aaltoiluun aro aava mykkänä milloin jo puuntui kultahan kuun, kun läikehti lännen pielet. kevät kerkeät keikutti häät, kun luonnon kirposi kielet, nous. Siinä Eronen kyseenalaistaa eräitäkin porvarillisen yhteiskunnan perusarvoja ja näyttää samalla naisille yhteiskunnassa uuden paikan, joka ei välttämättä enää olekaan siellä hellan kyljessä: ?...ei talttua tottelemaan.? Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi Lähteet: Kalevi Kalemaa: Käy eespäin ? Suomalaista työväenrunoutta Erkki Wiksten: Sirkuskatu 3 Maria Lähteenmäki: Vuosisadan naisliike SKS Kansallisbiografia/Lyyli Eronen. Lehden loppu koitti sitten 12.4.1918. Eronen vapautettiin vankilasta jo syksyllä -18, ja hän oli mukana siinä porukassa, joka ensimmäisenä palasi vallankumousepisodin jälkeen Sirkuskatu 3:n toimitustiloihin tekemään uutta lehteä, Suomen Sosialidemokraattia. Eronen) toimittamansa ja työnantajansa Kulutusosuuskuntien Keskusliiton julkaiseman Lausujan lipas -kirjan esisanoissa vuonna 1925. Tuo varsin mittava parisataasivuinen runovalikoima, jonka kokoamisessa ?on silmällä pidetty runojen sekä aatteellista että esteettistä arvoa?, oli erityisesti tarkoitettu osuustoimintaväen yhteisissä juhlatilaisuuksissa esiintyville lausujille. Mukana oli sekä ylevää kansainvälistä runoutta (muun muassa Rydbergiä, Frödingiä, Longfellowia, Heineä) että kotimaisia tekijöitä Kössi Kaatrasta Eino Leinoon ja Larin Kyöstistä Pietari Salmenojaan, joka oli nimenomaan osuustoimintaväen hyvin tuntema runoilija. Sitä oli varmasti myös monissa tuollaisissa tilaisuuksissa esiintynyt Lyyli Takki, vaikka ei omia runojaan ollut vaatimattomuuttaan tuohon antologiaan laittanutkaan. virvet vihreäpäät. Kun hullaannuttava hurma jumalnektarin juovuttavan soi suonissa; elämä, surma polun oikkuja paahtavan. Poven pohjalla polttava tieto: Et rauhaa konsana saa! . Hänestä oli näet vuonna 1917 tullut Työmiehen ensimmäinen naispuolinen toimittaja. Siihen joukkoon kuuluivat myös muun muassa Matti Paasivuori, Yrjö Räisänen, Väinö Hupli ja Artturi Aalto. Työväenlehden nostaminen sisällissodan rauniosta vaati varmasti rohkeutta, sisua ja uhmamieltäkin, ja sitähän nuorena hyvinkin radikaalina tunnetulta Eroselta löytyi. Tämä oli vannoutunut osuustoiminta-aatteen mies, joka myöhemmin toimi muun muassa monissa ministeritehtävissä ja OTK:n pääjohtajana. Lyyli Takki toimi aktiivisesti myös sosialidemokraattisessa naisliikkeessä, muun muassa liiton sihteerinä ja rahastonhoitajana 1930-luvulla. Rohkeutta, sisua ja uhmamieltä Erosen/Takin oma julkaisutoiminta käsitti etupäässä kuluttajavalistuksellisia opaskirjasia (esimerkiksi ?Köyhän ei kannata ostaa velaksi!?, KK:n Naiset Mukaan -julkaissarja 1935), mutta myös lapsille suunnattuja kertomuksia; siihen kategoriaan liittyi myös kuvakirja Pekka Puupää (KK, 1926), johon Takki riimitteli tekstit Ola Fogelbergin piirroksiin. Tuo työ katkesi dramaattisesti, kun Työmies kansalaissodan jälkipyykissä lakkautettiin, ja Eronenkin passitettiin punaisena kiihottajana vankilaan. ?Fogeli. Samaa henkii myös oheinen Amatsoni-runo
Ryhmätoiminnan myötä puolue- taktisen edun tavoittelu voi ajaa liiton jäsenistön käytännöllisten tavoitteiden edistämisen ohi. ?. Laaja vaaliliitto syntyi Harjuniemen mukaan ?vähän pihtisynnytyksenä?, mutta syntyipä kuitenkin. . Saamme mukaan parhaat ihmiset, ?. Ei sitä järkeä tarvitse sieltä puolueelta hakea, hän sanoo. Ay-asiat puoluepolitiikan edelle Poliittinen valtajako asettaa Harjuniemen mielestä ammattiliiton jäsenet eriarvoiseen asemaan, kun ?väärään porukkaan. Siksi näitä osallistumisen kynnyksiä täytyy purkaa, Harjuniemi perustelee. Kari Hulkko Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi esittelee liiton kaulaliinaa, johon on lainattu lause kappaleesta, joka parhaiten tunnetaan englantilaisen Liverpool FC:n jalkapallojoukkueen kannattajien laulamana hymninä. Tarkoitukseni ei ole asettaa aikaisempien ay-toimijoiden toimintaa kyseenalaiseksi, koska kaikki toiminta tapahtuu ajassa. Vaaliliittoon tuli mukaan sitä vanhaa porukkaa vasemmistoliiton ja SDP:n ryhmistä ja uutta porukkaa, joka ei halunnut itseään määriteltävän millään poliittisilla perusteilla, Harjuniemi kertoo. Rakennusliitolla on Harjuniemen mukaan historian taakkaa vahvasta poliittisesta ryhmätoiminnasta, joka tuntui häiritsevän monia. kuuluvat eivät saa ääntään kuuluviin liiton päätöksenteossa. Vaikuttaminen jää näennäiseksi, kun vähemmistöryhmän tehtäväksi jää siunata enemmistöryhmän jo tekemät päätökset. . Se on minusta ryhmätoiminnan vastenmielisin piirre, hän sanoo. Harjuniemen mukaan eri puolueita kannattavien ihmisten tulisi ammattiliittojen kokouksissa puoluepolitikoinnin sijaan keskittyä keskustelemaan yhdessä ammatillisista asiakysymyksistä. Ammattiyhdistysliikkeessä merkittävimpänä yhteisenä tekijänä ihmisten välillä on kuitenkin työ ja yhteinen liitto. Eroon poliittisista nimityksistä Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi ?. Minä en kuitenkaan ymmärrä, miksi sellaisia tarpeita olisi, Harjuniemi sanoo. Harjuniemi korostaa, että ay-liikkeessä toimivien poliittinen toiminta ja poliittinen vaikuttaminen esimerkiksi kunnan- ja valtakunnanpolitiikassa on jatkossakin kannatettavaa, vaikka liitot lakkaisivatkin jakamasta väkeään puoluetunnusten perusteella.. Liiton päätöksenteosta puhuttiin ?kommunistien touhuina?. . 3. Ihmiset klikkiytyvät helposti. Kyllä meidän pitää pyrkiä siihen, että tämä on muittenkin puuhaa, kaikkien työläisten puuhaa. Kaikkien pitää kokea liitto omakseen, Harjuniemi sanoo. Rakennusliitossa on luovuttu ryhmäkokouksista ja ryhmärahoista. Keskinäinen poliittinen kyräily loppuu vähitellen, vaikka vanha suola alkuun monia varmasti janottaakin. ?. Meillä on fiksuja ihmisiä, ja kyllä ay-toiminta itsessään opettaa tiettyyn solidaarisuuteen. Aivan kuin virallinen johtamisjärjestelmä olisi olemassa vain muodon vuoksi ja oikeasti johtaminen kulkee puoluelojaliteetin mukaisesti, hän sanoo. S aa t ua! oi s o v p ro Rakennusliitossa yritetään elää, kuten puheenjohtaja Matti Harjuniemi opettaa. Sitoutumattomaan Tule rakentamaan liittoa -vaaliliittoon kuului viime liittokokouksessa 219 kokousedustajaa. Vain neljä jäi tämän vaaliliiton ulkopuolelle. 4. Mielipiteet vaihtelevat, mutta keskustelussa pyritään pitämään asiapohja. . 5. Se on arvioitavissa tänä vuonna, kun liittokokoukseen valmistaudutaan. Jos on syntynyt tarve muodostaa omia poliittisia ryhmiä, ihmiset sen varmasti tekevät. 1. Avaus 19 Maaliskuun erikoisnumero TORSTAI 27.3.2014 Harjuniemi haluaa eroon poliittisesta ryhmäjaosta Poliittisista puuhista työläisten puuhaksi Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mielestä puoluepoliittisen ryhmäjaon voisi ammattiyhdistysliikkeen sisällä jo unohtaa. Harjuniemi itse on tunnettu vasemmistoliittolaisena, mutta puolueen jäsenmaksua hän ei ole sanojensa mukaan maksanut moneen vuoteen. Harjuniemi väittää, että tällä hetkellä ammattiyhdistysliikkeessä toimiminen ja aito vaikuttaminen ei onnistu ilman ?puoluekumarrusta?. Rahaa säästyy, kun liiton jäsenten ra- hoilla ei tarvitse järjestää puolueryhmätoimintaa. Historiasta tähän päivään Harjuniemen mukaan liitonsisäisen puoluepolitiikan aiheuttamat ongelmat eivät ole ihmisten vika, vaan järjestelmän, joka väistämättä tuottaa eriarvoisuutta. Harjuniemi tietää, että moni ajattelee hänen pyllistävän poliittisen työväenliikkeen historialle ehdottamalla poliittisesta ryhmäjaosta luopumista. . Jäsenet ja työntekijäthän sen sitten arvioivat, miten on onnistuttu. Ihmiset haluavat tulla mukaan omana itsenään ja he haluavat kunnioituksen omana itsenään riippumatta siitä, minkälainen on heidän mahdollinen puoluemieltymyksensä, Harjuniemi sanoo. Muistaa kannattaa Harjuniemen mukaan sekin, että ammattiyhdistysliikkeen vaikutusmahdollisuudet nojaavat laajaan järjestäytymiseen sekä aktiivisiin työntekijöiden edustajiin, joita tuskin yhdessäkään liitossa on liikaa. . Työilmapiiriinkin työpaikkojen teille-meille-jako voi vaikuttaa. . se oli sitä aikaa, mutta nyt kuitenkin eletään 2000-luvulla, Harjuniemi vihjaa. Rakennusliitto riisui ryhmätunnukset Matti Harjuniemen teesit kun emme aseta heille ennakkoehtoja, kuten kumartamista puolueelle. Hinku yhteisten asioiden edistämiseen olkoon perusedellytys etenemiseen ay-liikkeessä. Poliittinen ryhmäjako näkyy Harjuniemen mukaan myös liittojen omissa työntekijävalinnoissa. Harjuniemen mielestä se ei ole oikein, vaan valinnan pitäisi perustua ensisijaisesti osaamiseen poliittisten aatteiden sijaan. 2. Hän painottaa, etteivät kaikki halua sitoutua minkään puolueen riveihin päästäkseen kunnolla mukaan työpaikan ay-toimintaan tai luodakseen uraa ammattiyhdistysliikkeen sisällä. . Liiton sisällä ei kuitenkaan pidä tehdä jakoa poliittisiin ryhmiin. ?. Puolueryhmätoiminnasta luopuminen vapauttaa toimintaa henkisesti. Liitossakin on joukkovoimaa, eikä kukaan kulje yksin. . Työmailla Harjuniemi kuuli puheita epäreilusta kohtelusta, joka johtui henkilöiden poliittisesta taustasta. Jos kuulut eri ryhmään, on vaarana, että kohtelu ei ole tasalaatuista, eivätkä vaikutusmahdollisuudet työyhteisössä ole samat, Harjuniemi sanoo. Myöskään johtaminen ei ole Harjuniemen mielestä ryhmäjaon myötä suoraviivaista, kun poliittisella mandaatilla valitulla työntekijällä on ta- vallaan kaksi esimiestä . Ay-toimintaan tulevien sen enempää kuin liiton työntekijöidenkään poliittista suuntautumista ei kysellä. virallinen ja poliittinen. . Ammattiyhdistysliike vaikuttaa poliitti- seen päätöksentekoon, ja jäsenemme voivat edistää yhteistä asiaamme toimimalla politiikassa. Okei
Linda kuitenkin oli kuullut jotain. ?Etkö sä kykene edes lajittelemaan pyykkejäsi. Kotiintuloajoista ei saanut edes puhua. Ovi pamahti. Mä hoidan homman?, Pentti lupasi. Ja vuokrat. En löydä sitä mistään. Eikö se ukko vastaa edes puhelimeensa?, Pirjo ihmetteli ja näpytteli uuteen älypuhelimeensa pikaviestin miehelleen. ?Mitä nyt. Sovitut ajat eivät pitäneet, koska vaimo oli koko ajan menossa työasioillaan. Mä pesin pyykit viime viikolla. Etkö huomannut. Ja meni. Miten tämä nyt tällaiseksi oli mennyt, Pirjo ihmetteli. Koskaan?, Pirjo moitti pukiessaan liivejä ja paitaa päälleen. Oli mielestään aikuinen, 18-vuotias. ?Yritin kysyä, missä matkapuhelimemme on. Miehiä ja naisia yhä äitiensä ja isiensä hoivissa. Miten se näin oli mennytkin, Pentti mietti. Aamuhetket olivat harvinaisia yhteisiä hetkiä, eikä niitäkään voinut enää kovin nautinnollisiksi sanoa. Ja Linda. Perheen teini-ikäinen Linda oli tapansa mukaan vallannut vessan. Eikä sinne ollut nyt kenelläkään menemistä. Suhde oli vuosien saatossa viilennyt. Ja heidänkin määränsä on kasvussa. Uskonpa, että nämä numerot ovat jäävuoren huippuja. Se nyt huiteli omilla reissuillaan, missä lystäsi. Pentillä oli meneillään työttömien yhdistyksen vuosikokous, jossa hän toimi sihteerinä ja päätoimisena toiminnanjohtajana. Eivät sittenkään, vaikka pariutuisivat ja perheessä olisi kaksi tienaajaa.. Ollut koko yön?, Pentti puuskahti nyt jo aavistuksen hermostuneena. Osa pyörii jossain nurkissa. Pian meillä on käsissämme ongelma, josta on tulossa itseään kasvattava kierre. Kotiin jumittuva nuori aiheuttaa ongelmia paitsi perheelleen, myös yhteiskunnalle ja ennen kaikkea itselleen. Eikä ongelma ole lainkaan nuoren oma vika vaan markkinatalouden, joka ei kykene vastaamaan sosiaaliseen ongelmaan. 600?800 euron hintapyynnöt yksiöistä ovat jotain, jota nuoret eivät alle 1000 euron kuukausipalkalla kestä. Hiukan harmitti, ettei Linda ollut vieläkään löytänyt omaa asuntoa vaan edelleen asui huonettaan, nyt jo kolmattakymmenettä vuotta. Eikä Linda olisi saanut edes opiskelija-asuntoa, kun kerran asui kotona. Ei sitä mikään pidellyt eikä saanut kiinni. ja vaikka ei olisi kyettykään. Ei Penttikään ollut Pirjonsa kanssa jäänyt vanhempien nurkkaan luuhaamaan. Hän sattui nimittäin karjumaan suoraan vaatekaapissaan roikkuville lukuisille rintaliiveilleen. Eikä sieltä ääni kovin hyvin keittiöön kantanut. ?Mitä sä sanoit?, keittiössä hampaitaan pesevä Pentti kysyi. Olen kokouksessa?, Pentti ärtyneenä naputteli takaisin. siellä kun oli niin ahdistavaa. Kaksistaan oli niin mukavaa, vaikkakin niukkaa. Ja opiskeluoikeus oli vanhentumassa. Pentti myös aavisteli, että jonain päivänä hän olisi se, joka tarvitsisi Lindansa apua. Kun ei tuosta Pirjostakaan Brysselin-matkoiltaan tiennyt. Ehkä menen baariin. Siellä esiintyisi keskellä päivää muuan M.A. Tuntui, ettei se nykyään muistanut yhtikäs mitään. Edes koiraansa ei aina muistanut ulkoiluttaa. ?No ok. oikeuksistaan Linda piti kyllä kiinni. Lindan kaltaisia oli paljon muitakin. Pirjo ja Linda olivat menneet. Menenkö työvoimatoimistoon vai baariin, Pentti mietti. Ikä, jolloin vanhemman oikeudet tuntuvat loppuvan, mutta nuoren ohjaamisen velvollisuudet vasta todenteolla alkavat. Numminen, keskioluen suurlähettilääksi juuri valittu. Hän sattui tällä kertaa huutamaan pesukoneen avoimeen ikkunaluukkuun. Ennen, isojen kännyköiden aikaan, kotoa lähdettiin heti, jos suinkin vain kyettiin . Ja taas. Rahaa asuntolainaan ei ole. Osa nuorista ei koskaan edes ilmoittaudu asuntojonoihin. Muualla pääkaupunkiseudulla heitä on 5 000, kertoi Helsingin Sanomat hiljattain. Yli tuhat on kokonaan asunnottomia. Turhaan. Valkoiset valkoisiin, kirjavat kirjaviin?, Pirjo ihmetteli. ?Sun hommahan se on. Kanniskelkoon menevä vaimo sitä muassaan, mokomaa lootaa. ?H n n n ittolainen. Meni kun meni. Kun muualla maassa aikuistuvien nuorten kotona-asuminen vähenee, pääkaupunkiseudulla se kasvaa. Mutta parhaimmat ilot eivät maksaneet mitään, Pentti muisteli. ?M n n n ikä sua vaivaa, Linda!? Pirjo huusi. Melkein valmis hammaslääkäri. Hehän melkein karkasivat kotoa . Ja mun pitää just lähteä Brysseliin.? ?No siellähän se on latauksessa telkkarin takana. ?Aikuisen. Pentti oli yksin keittiössään. 20 Avaus Maaliskuun erikoisnumero TORSTAI 27.3.2014 Kotiin jumittuva nuori aiheuttaa ongelmia paitsi perheelleen, myös yhteis kunnalle ja ennen kaikkea itselleen. Näkökulma Juhani Aro Rajuin on ajan riento ?M ikä sua oikein vaivaa?, huusi Pirjo miehelleen, mutta turhaan. 21?25-vuotiaita kotonaan asuvia on pääkaupunkiseudulla jo 10 000 ja lisää tulee. Mut moido, mulla on kiire viimeiselle luennolle?, Linda huikkasi. Oliko vaimon muistiin tullut jokin vika. Ne olivat kivunneet niin pilviin, ettei mitään rajaa. Välillä Pentin teki mieli huutaa Lindalle, että häivy jo, aikuinen ihminen! Mutta ei hän tietenkään raaskinut. Eikä sillä puhelimellakaan niin väliä ollut. Oli tärpännyt reilun kymmenen vuoden työttömyyden jälkeen. Hiukan harmitti, ettei Linda ollut vieläkään löytänyt omaa asuntoa, vaan edelleen asui huonettaan, nyt jo kolmattakymmenettä vuotta. ?Sun pitää mennä ajoissa kotiin, koska Linda jätti avaimensa keittiön pöydälle?, Pirjo naputteli. Linda oli juuri valmistumassa hammaslääkäriksi ja oli tätä nykyä hajamielinen kuin mikä. Mutta minkäs teet. Ei heitä enää mikään yhdistänyt. P n n n entti kyllä tiesi, etteivät he olleet ainoa tapaus. Pentti ei enää välitä, ja tytärkin tiuskii. Pirjo ei tiennyt, että posti oli jo kuljettamassa Pentin avioerohakemusta maistraattiin. Ongelma kasvaa pääkaupunkiseudulla P ääkaupunkiseutu on jälleen kerran poikkeus. Koko aamuna. ?Ethän sä ikinä kuule mitään. Eihän ainoaa tytärtään voi kadulle potkaista