Demokraatti 27.02.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nyt saat sekä Perus- että Pariturvan puoleen hintaan koko ensimmäisen vuoden ajan. Välitetään toisistamme. Ota yhteyttä omaan yhteyshenkilöösi tai varaa aikasi osoitteessa lahitapiola.fi. Palveluntarjoaja: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Kampanja on voimassa 1.1.?31.5.2014. TOR STAI 27.2.201 4 Numero 38 007443-14-9 Hinta 1,20 e (sis.alv) Me LähiTapiolassa uskomme henkilökohtaiseen palveluun lähellä asiakkaitamme. Kartoitamme tilanteesi kokonaisvaltaisesti ja mitoitamme aina juuri sinulle ja perheellesi sopivan ratkaisun. Helmikuun erikoisnumero Henkivakuut us -50% ensimmäisen vuoden ajan . Ensimmäinen vuosi puoleen hintaan. Ota henkivakuutus nyt. LähiTapiolan laajalla henkilöturvalla voit edesauttaa sitä, että sinun ja perheesi talous kestää myös yllättävissä tilanteissa
Perussuomalaiset ja keskusta myönsivät, että Kataisen hallitus on perinyt velkataakkaa eikä velkaantumista ole järkevää taittaa kertarysäyksellä. On siis varmistettu, että kaikki eduskuntapuolueet ymmärtävät ongelman mittaluokan sekä tarpeen jatkaa talouskuria tulevinakin vuosina. Näistä tarvitaan yhteinen näkemys, jotta nykyhallitus uskaltaa jaksottaa välttämättömiä korjaustoimia yli oman kautensa. Valitettavasti viimeisimmät ennusteet näyttävät karuja lukuja. Isoimmat ja kunnianhimoisimmat hankkeet eli kunta- ja sote-uudistukset etenevä nekin vaihe vaiheelta, kuten eilen eduskunnan välikysymyskeskustelussa kuultiin. Euroopan komissio ennusti tällä viikolla Suomelle vain 0,2 prosentin kasvua kuluvalle ja 1,3 prosentin ensi vuodelle. Samalla täytyy jatkaa pitkävaikutteisia uudistuksia, jotka lisäävät tuottavuutta ja kilpailukykyä. H n n n allitus on toteuttanut useita rakenneuudistuksia. Jos hallitus vähät välittäisi siitä, mitä tapahtuu ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen, päätöstä jaksottaa sopeutus voitaisiin aiheellisesti pitää vastuun pakoiluna. Parasta olisi, jos talouskasvu paikkaisi kansantalouden kuntoon. Vertailun vuoksi muistutettakoon, että edellisen hallituksen osapuilleen ainut rakenneuudistus oli aluehallintomylläys. Neljä vuotta sitten toteutettu uudistus oli susi jo syntyessään. 27.2. Nimipäivät tänään: Torsti (ruots.) Torsten Nimipäivät huomenna: Onni (ruots.) Rune, Runa Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä Aurinko nousee: Helsingissä 7.25 Oulussa 7.36 Aurinko laskee: Helsingissä 17.42 Oulussa 17.27 -3...0 0...2 2...3 Lehdessä nyt Avaus 4?6 8?11 12?13 14?17 Demokratia ei ole itsestäänselvyys Erkki Liikasen haastattelu: Kyynisyys kalvaa kuin syöpä 14?17 Mukavat olot vai eläinrääkkäystä? Päätä itse. ?Miksei hallitus auta köyhiä yrittäjiä??, Pertti Timosen kolumni Näin broilerinsuikaleesi elivät 18?19 SDP psykiatrin vastaanotolla 20?21 Uuden ajan aamu 23 Näkökulma 24?25 Kuukauden kuva Ajatuspaja ?Meille arvokas hyvinvointimalli voi olla vain sen kokoinen, mihin verovarat riittävät.? 26?27 Tämä trio ei riitele politiikasta 29?31 Kentältä kajahtaa: aiheena SDP:n ja ay-liikkeen suhteet 32?33 Demokraati yritysten vastuusta 34?35 Napit vastakkain: Mitä tehdä uskonnonopetukselle, Nettipuheet 26?27 8?11 Maila Tikkanen, Jouni Gustafsson ja Aleksanteri Gustafsson ovat aktiivisia demareita kolmessa polvessa. Tämä tehdään, jotta säästöt eivät tukahduttaisi kasvua ja työllisyyttä. Itse asiassa ketju alkoi jo Mailan ukista. Pääkirjoitus Muutos ehditään hoitaa hallitusti O ppositio suostui pitkin hampain keskustelemaan velkaantumisen pysäyttämisestä. Nykyhallitus valmistelee sen tilalle selvemmän ja tehokkaamman hallintomallin.. Jäämme jälkeen euromaiden keskitasosta. Kasvua ja työllistymistä pitää tukea kaikin käytet- Edellisen hallituksen osapuilleen ainut rakenneuudistus oli aluehallintomylläys. tävissä olevin keinoin. Hallituksen tapaamisen jälkeen oppositio sai kakistettua ulos, ettei sekään antaisi ylivelkaantumisen jatkua
www.demari.fi . Demari.fi:stä löydät myös tämän päivän tuoreet uutiset. Anna palautetta uudesta erikoisnumerosta! Kirjoita osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Uutispäivä Arki taa käyttötietoa, jonka avulla itse kunkin on helpompi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ymmärtää sitä. Kunnat hakevat yhdessä elinvoimaa Hallitus ei ole sallinut kuntien uudistua niiden omista lähtö kohdista. Vaasa Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . Helsinki, Uusimaa, ? ? ? ? varhaisjakelu: Lounais-Suomi, varhaisjakelu: Pohjanmaa, varhaisjakelu: Tampere ja ympäristö: Muu Suomi: puh. Keskiosassa eli Ajatuspajassa väitellään, pohditaan ja puhutaan porukalla. ilmo@demari.fi . Lain mukaisesti kunnat ovat käärineet hihat ja kokoontuneet keskenään raken tamaan parempaa kuntakenttää. Tärkeintä on varmistaa, että teh tävät hoidetaan hyvin. . (STT) Katso tuoreimmat uutiset osoitteessa: Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . 0200 71000 toimitus@demari.fi . Talouden ongelmia ei voi ratkaista pelkästään leikkausten ja veronkiristysten avulla, kansanedustaja Ilkka Kantola sanoi. parhaiten kuntien omin toi menpitein. Tämä erikoisnumero korvaa aiemmin ilmestyneen SDP:n jäsenlehden Aimon, ja erikoisnumero jaetaan kaikille SDP:n jäsenille. Kantavana ideana uudessa erikoisnumerossa on yhteiskunnallinen keskustelu. Hallitus ei siksi voi katsoa sivusta, mikäli kunnat eivät näytä pystyvän turvaamaan pe rusoikeuksia, Kantola perusteli. Demokraatti Kokoomus tinkisi Valmet Automotive Putin testaa irtisanomissuojasta pestaa 300 asevoimiaan Kokoomus on valmis luopu maan kuntien henkilöstölle liitostilanteissa annetusta vii den vuoden irtisanomissuo jasta. Kokoomuksen Outi Mäkelä sanoi eduskunnan välikysymys keskustelussa, että irtisanomis suoja pitäisi muuttaa samalle tasolle muiden suomalaisten kanssa. Keslusta puolestaan syytti hallitusta siitä, että kuntien päättäjät joutuvat käyttämään aikaansa turhiin kuntaliitossel vityksiin. Hallituksen kaudesta jää kes kustan Elsi Kataisen mukaan pahimmillaan miljardien euro jen lasku. levikki@demari.fi . Työvoimaa tarvi taan MercedesBenzin Asar jan rakentamiseen. etunimi.sukunimi@demari.fi . Emme ole pitäneet emmekä pidä pakkotoimia hy vinä, Kantola sanoi eduskunnan välikysymyskeskustelussa. Kantolan mielestä kuntauu distuksen pitää kuitenkin edetä. Suomi tarvitsee toimintaky kyisiä kuntia. (STT) Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Erikoisnumerosta vastaava toimituspäällikkö: Tua Onnela Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. Jättimäinen juustohöylä ohentaisi hyvinvointivaltiota oikeudenmukaisuudesta piittaamatta. 0800 96675 puh. 0200 30011 puh. Kantola painotti kuntien vastaavan peruspalve luista. Vastuunpakoilu veisi Suomen talouden hallitsemattomaan lasku kierteeseen. Mikkeli Uutistoimitus (06) 317 8711 (06) 317 4104 050 5543430. Viimeinen osio, Arki, an- 36?37 Faktat haltuun: Näin EU:n päätöksenteko toimii 38?39 Enemmän kuin tuhat sanaa 40?41 Ekologisempaa ruokaa verkkopalvelulla 42?43 SDP:n puoluetoimistolta 44?45 Yhdistystoiminta, sarjakuvat ja tehtävät 46?47 Radio ja TV 48 Luottamuksellista Erikoisnumeron herättämä keskustelu jatkuu joka arkipäivä Demokraatin normaaleissa numeroissa ja nettisivuilla osoitteessa Demari.fi. (STT) Maaliskuun lopun kehysriihessä hallitus joutuu jatkamaan säästöjä ja veronkoro tuksia. Näistä raskaista toimista hallitus tekee itse esitykset eduskunnalle . Hallitus on kieltänyt kunnilta yhteistyön. Näin väit tävät oppositiopuolueet väliky symyksessään. SDP:n Ilkka Kantola ei suostu nielemään syytöksiä. Hänestä heinäkuun alussa voi maan tullut kuntarakennelaki korostaa nimenomaan kuntien omaa vastuuta. Venäjällä on laivas totukikohta Krimin Sevastopo lissa. Valtio puolestaan vastaa viime kädessä siitä, että kansa laiset saavat palvelunsa. . Hallituksen sisälläkin ratkai sut syntyvät vain, jos kukin puolue on valmis paikoin liikahtamaan yhteisen edun nimissä ja kestämään julkista arvostelua. Tuskaista päätöksentekoa pahempaa olisi, ettei tehtäisi mitään. Tuotantoa laajennetaan siirtymällä kah teen vuoroon. Demokraatin kuukausittainen erikoisnumero ilmestyy 10 kertaa vuonna 2014. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Venäjän asevoimien valmiutta testataan maan läntisellä so tilasalueella. (STT) ?Suomi energiaomavaraiseksi? Suomen pitäisi nostaa energia omavaraisuuttaan tuntuvasti, esittää professorityöryhmä. Käyttämällä kotimaista uusiu tuvaa energiaa ja parantamalla energiatehokkuutta voitaisiin tuontienergia korvata kokonaan 2050 mennessä. Tampere Uutistoimitus Ilmoitusmyynti (02) 277 0477 050 568 7361 (03) 212 9455 050 568 7361 . Venäläisten uu tistoimistojen mukaan käskyn asevoimien asettamisesta val miustilaan oli antanut presi dentti Vladimir Putin. Harjoitus toteutetaan samaan aikaan, kun tilanne Ukrainassa on jatkunut sekavana ja esi merkiksi Krimillä on osoitettu mieltä maan uusia vallanpitä jiä vastaan. 0200 72822 puh. Helmikuun erikoisnumero Mikä tämä on? Kädessäsi on Demokraatin ensimmäinen kuukausittainen erikoisnumero. niillä se ei vaivaa nih keää oppositiota. Kehysriihi on hallituksen paikka näyttää, että se vie Suomea päätöksillään halli tusti tuleviin vuosiin. Valmet Automotive aikoo pal kata 300 työntekijää ja toimi henkilöä Uudenkaupungin au totehtaalle. Sosialidemokraattien mie lestä kuntarakenne uudistuu . 0200 55888 puh. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . Edellispäivän uutisten sijaan erikoisnumerossa mennään asioihin syvemmälle ja useammasta kulmasta. Lehden alkuosa, Avaus, tarjoaa keskusteluun uusia aiheita ja näkökulmia
Demos kehottaakin unionin kaikkia instituutioita kohtelemaan kaikkia jäsenmaita samoilla ehdoilla myös silloin, kun kyse on ihmisoikeuksista. ?Demokratian tärkein kysymys on se, miten taloudellisia asioita voi saattaa demokraattisen päätöksenteon piiriin.? Yksityistäminen Professori Teivo Teivaisen mielestä demokratian kriisin syvin syy on se, että valta karkaa poliittisten päättäjien ja parlamenttien ulottumattomiin. Tulokset eivät olleet mairittelevia. Tällöin luonteva reak-. In- Olli Hella Demokraatti olli.hella@ demari.fi deksi hyödyntää Maailmanpankin hallinnon indikaattoreita, Cingranelli-Richardsin (CIRI) ihmisoikeuksien tietokantaa ja eurooppalaisia arvoja tutkivaa EVS-mielipidetiedustelua. Muutos näkyy mittareissa Professori Teivo Teivainen arvioi, että käytetyt kriteerit demokratian asteesta ja sen muutoksista ovat päteviä. avaus avaus 4 Puheenvuoroja ja Puheenaiheita Kuukauden sitaatti ?Jos Sauli vetää herneen nenään, se näkyy kilometrin päähän? Näin sanoo kampanjapäällikkö Taru Tujunen Sauli Niinistön kampanjasta kertovassa elokuvassa. Unkari kuitenkin laski kaikilla mittareilla mitattuna tässä ulottuvuudessa. Mutta se on hyvä pitää käsitteellisesti erillään siitä, mitä tarkoittaa demokratia. Tosin hänen mukaansa ne ovat vielä puutteellisia. . Miksi tätä halutaan sensuroita. Italiaa vielä näiden mittausten aikaan hallitsi pääministeri Silvio Berlusconi, jonka hallinnon piittaamattomuus normaalista lainsäädännöstä ja korruption sekä järjestäytyneen rikollisuuden salliminen näkyivät. Demokratian kannalta avainkysymys on se, Edustuksellinen demokratia ongelmissa Demoksen mittareilla mitattu edustuksellisen demokratian toiminnan eurooppalainen keskiarvo laski vuodesta 2000 vuoteen 2008 ja edelleen vuoteen 2011. Korruption hallinta heikkeni, poliittinen stabiilius ja äänestysaktiivisuus laskivat. Luottamus poliitikkoihin on laskenut sen vuoksi, että olemme noidankehässä. Ne ovat demokratian huonovointisuus ja siihen liittyvä yleinen epäluottamus, korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus, oikeuslaitos, tiedotusvälineiden vapaus sekä ihmisoikeudet ja vähemmistöjen kohtelu. Demos on laatinut oman ?demokratiaindeksinsä?, jolla demokratian astetta voi mitata. Päätösvalta on siirretty yksityisiin kapitalistisiin yrityksiin, Teivainen sanoo. Teivaisen mielestä tämä trendi synnyttää turhautumista poliitikkoihin. Tasavallan presidentin perustaitoja on oman näkemyksen tiukka esittäminen. Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Monissa maissa demokraattiset arvot ovat vaaravyöhykkeessä Demokratia ei Lontoossa toimiva puolueista riippumaton Demos tutki syksyllä EU:n jäsenvaltioita ja eurooppalaista demokratiaa. Iso osa jäsenvaltioista on taantunut eikä tutkimuslaitoksen mukaan demokratiaa enää voi pitää Euroopassa itsestäänselvyytenä. Tärkeimpiä osa-alueita, joilla demokratia on Euroopassa taantunut, on viisi. Näillä saadaan hyvä kuva valtion demokraattisuuden asteesta. Siitä seuraa, että vaaleilla valitut poliitikot ovat aiempaa kykenemättömämpiä päättämään ihmisten elämään vaikuttavista asioista. Latviassa heikkenivät naisten ja uskontojen oikeudet. Demos muistuttaa tutkimuksessaan, että unionilla on jo nykyisten perussopimusten perusteella käytettävissään keinoja, joilla jäsenmaita voidaan paimentaa terveeseen demokratiaan. Tosin ne ovat liian heikkoja ja niitä pitäisi tutkijoiden mukaan vahvistaa. Ongelma tulee näkyväksi, kun joku perustajajäsenistä, esimerkiksi Ranska tai Hollanti, horjuvat vähemmistöjen oikeudenmukaisesta kohtelusta ja ihmisoikeuksista. Eniten edustuksellisen demokratian mittarit kuitenkin putosivat Kreikassa, Unkarissa ja Italiassa. Grillo sanoo haluavansa eroon kaikista poliittisista puolueista. Perusoikeuksien toteuttajina viisi heikointa maata olivat Romania, Latvia, Slovakia, Kreikka ja Bulgaria. Poliitikoilta on otettu valtaa pois ennen kaikkea yleisessä yksityistämisprosessissa. Vastaus tuli Peppe Grillon Viiden tähden liikkeen nousuna edellisissä vaaleissa. Siitä seuraa ongelmia myös kansalaisten asenteissa. . Huonoimmin pärjäsivät Bulgaria, Romania, Kreikka, Latvia ja Liettua
Esimerkiksi Euroopan unionin demokraattinen tila ei ole sama kuin yksittäisten jäsenvaltioiden demokratian summa. Pitäisikö siis myös katsoa, mitä sieltä voi oppia, Teivainen kysyy. Esimerkiksi Ecuadorissa katsotaan parhaillaan ulkomaanvelan syntyhistoriaa ja yritetään päättää, mikä on laillista ja poliittisesti kestävää maksaa takaisin. . Työvoiman pätkätyöilmiö, vallan keskittyminen taloudellisiin instituutioihin, luottoluokituslaitosten vallan kasvu, epävirallisen sektorin suuri osuus ja kulttuurien muutokset siirtolaisuuden myötä ovat muilta mantereilta tuttuja. . Tuloksia voidaan verrata vuosikymmen sitten tehtyihin tutkimuksiin ja niistä saatuihin arvoihin. Dynamiikka murtaa perinteitä Osa tuloksista on varsin arvattavia ja ne vastaavat hyvin yleistä käsitystä. Bulgaria on parantanut juoksuaan kaikkein eniten perusoikeuksien toteutumisessa. Arja Jokiaho synnyttää noidankehän tio on hakea poikkeavia ja helpolta kuulostavia ratkaisuja ja näitä tarjoavia vaihtoehtoja. . Indeksi kuvaa myös muutoksia. Tämä on turhan vähälle huomiolle jäänyt rakenteellinen syy ilmiöön, jota voidaan kutsua vaikkapa populismiksi, Teivainen sanoo. Hyviä esimerkkejä ovatkin ainakin kreikkalaisten pettymys perinteisiin valtapuolueisiinsa ja kummankin laidan populistien suosion kasvu. Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Avaus 5 ?? ole itsestäänselvyys missä vaiheessa meidän täytyy mieltää demokraattiseksi muita yksiköitä kuin valtioita, Teivainen sanoo. Hänestä olisi tarpeen tutkia myös kansainvälisten järjestöjen, yhteiskunnallisten liikkeiden tai yritysten, tuottajajärjestöjen tai maailmanhallitusten demokraattisuutta. Tosin tällöin kriteerit eivät olisi samat kuin Demoksella tässä tutkimuksessa. . Esimerkiksi Etelä-Amerikassa ulkomaanvelan merkitys on ollut talouspolitiikan keskeinen vaikuttava tekijä jo pitkään. Sikäli kriisi on Euroopassa mahdollisuus, että se voi auttaa näkemään talouden poliittisen luonteen. Siihen vaikuttavat erilaiset valtasuhteet. Maat ovat huonoimpien joukossa kaikkien viiden ulottuvuuden mittareilla. Näissä maissa on tosin tapahtunut myös myönteistä kehitystä, esimerkiksi suhtautumisessa vähemmistöihin. Nyt Euroopassa yhtäkkiä huomataan, että menohan muistuttaa noita kehitysmaita. Toisaalta voi olla hyvin toimivaa paikallisdemokratiaa, vaikka kansallisvaltion tasolla demokratia ei toimisi, Teivainen sanoo. Demokratiaindeksi koostuu kaikkiaan viiteen ulottuvuuteen jaetuista 22 erilaisesta tunnusluvusta. Entisen itäblokin maat ovat yleensä tuloksissa pahnanpohjimmaisia, kun taas läntisen Euroopan ja etenkin Pohjolan maat ovat useimmissa mittareissa kärkisijoilla. Mutta vetailut osoittavat, että itäiset jäsenmaat parantavat eri arvoilla mitattuna demokraatti- Getty Images AFP Photo / Cesar Manso suuttaan, kun taas monessa perinteisessä länsimaassa etenkin ihmisten oma käsitys demokraattisuudesta on heikkenemässä. Dramaattisimmat merkit terveen demokratian heikkenemisestä näkyvät Unkarissa ja Kreikassa. Niiden kehitys on erittäin huolestuttavaa. Demos kehottaa silti eurooppalaisia ja EU:n instituutioita kiinnittämään edelleen huomiota myös Bulgariaan ja Romaniaan. Samaa näkyy myös Ranskassa, Hollannissa, Italian Peppe Grillossa, Unkarin Fideszissä ja perussuomalaisten vetovoimassa. Kuluneen vuoden aikana myös espanjalaiset ovat alkaneet yhä enemmän menettää luottamustaan valtapuolueisiin, sosialisteihin ja konservatiiveihin. Talous on poliittista ?Päätösvalta on siirretty yksityisiin kapitalistisiin yrityksiin.? Teivaisesta Eurooppaa alkaa muistuttaa aiempaa enemmän Latinalaista Amerikkaa talouden muutosten vuoksi. Mielestäni demokratian tärkein kysymys on se, miten taloudellisia asioita voi saattaa demokraattisen päätöksenteon piiriin, Teivainen sanoo. Hänen mukaansa esimerkiksi euroa rakennettaessa synnytetty kaiken poliittisen kontrollin ulkopuolella oleva EKP oli suuri virhe, joka synnytettiin inflaatiopelkoisten saksalaisten vaatimuksesta.
Jobbik sanoo, että valta on karannut tavallisilta ihmisiltä eliitille. Ihmiset kuitenkin uskoivat, että demokratia toisi vaurautta ja vakaata hallintoa. kyky kontrolloida omaa elämää ja omia ratkaisuja Aktiivinen kansalaisuus Demokratian viisi peruspilaria ?. vahvan johtajan ajatuksen ?. poliittisen aktiivisuuden aste ( mi- tattuna protestien tai vetoomusten allekirjoittamisella tms.) Vähemmistöjen arvostus ?? ?? ?? ?? ?? ?? suvaitsevaisuus eri etnisiä ryhmiä kohtaan suvaitsevaisuus muslimeja kohtaan suvaitsevaisuus juutalaisia kohtaan suvaitsevaisuus romaneja kohtaan suvaitsevaisuus maahanmuuttajia kohtaan suvaitsevaisuus homoseksuaaleja kohtaan Unkari huolenaiheena Demoksen tutkimuksen suurin huolenaihe on Unkari. Viimeisen vuoden aikana puolue on karsinut äärioikeistolaisia symboleitaan, Palonen sanoo Scott Olson Vähemmistöt suomalaisten silmätikkuina Suhtautumista vähemmistöihin Demoksen tutkimuksessa tutkittiin kyselyillä siitä, keitä ihmiset haluaisivat omiksi naapureikseen. naisten taloudelliset oikeudet ?. Se on taantunut lähes kaikilla mittareilla mitattuna, ja demokratian taantuminen on siirtynyt siellä osaksi poliittista järjestelmää. poliittinen stabiilius ja poliittinen vastustaminen väkivallattomuus ?. yleinen luottamus ihmisiin ?. uskonnonvapaus ?. Hänen mukaansa Fidesz nousi Unkarissa valtaan nimenomaan sen seurauksena, että kansa oli pettynyt pääministeri Viktor Orbánin edeltäjiin. Esimerkiksi sosialistien pääministeri Ferenc Gyurcsány sai kansan raivoihinsa paljastettuaan maan huonon taloudellisen tilan sanomalla, että ?me valehtelimme aamuin, päivin ja illoin?. . tyytyväisyys demokratiaan ?. Politiikan keskiöön nousi- vat kansan rakentaminen ja kansallisen mielihyvän nostattaminen. Yleisimmin eurooppalaiset eivät halua naapureikseen romaneja. Toiseksi epämieluisin ryhmä ovat homoseksuaalit ja kolmantena ovat muslimit. Näiden kyselyjen mukaan suomalaiset sijoittuvat suvaitsevaisuusmittareilla vasta eurooppalaisen keskitason alapuolelle. Suvaitsemattomuus on lisääntynyt myös muualla Euroopassa, eniten Itävallassa, Sloveniassa ja ennen erittäin suvaitsevaisessa Hollannissa. Ranskassa suvaitsemattomuus on jopa institutionaalistunut, kun edellinen ja nykyinen hallitus ovat halunneet kiristää romanien ja muslimien asemaa lainsäädännöllä.. Se on tyypillinen populismissaan. . Meiltä löytyy yllättävänkin paljon epäluuloja ja suvaitsemattomuutta. Vuodenvaihteessa yhdessä kotimaisessa mielipidetiedustelussa esimerkiksi vammaisia ei haluttu naapureiksi, koska nämä näyttivät liian rumilta. Suomalaisten asenteet näyttävät entisestään koventuneen. Unkarissa ei ole vahvaa demokratian traditiota. korruption määrä ?. Mutta niin ei käynyt. vaaleihin osallistumisen osuus vastustaminen ?. poliittisten puolueiden, ay-liikkei- den, naisjärjestöjen, kunnallisten järjestöjen, ihmisoikeusjärjestöjen tai nuorisojärjestöjen jäsenyyden aste Perusoikeudet ja -vapaudet ?. 6 Avaus Helmikuun erikoisnumero ?? TORSTAI 27.2.2014 Poliittinen ja sosiaalinen pääoma Kertoo siitä, miten tyytyväisiä kansalaiset ovat poliittiseen päätöksentekoon Vaali- ja menettelytavallinen demokratia ?. poliittisen järjestelmän tukeminen ?. Valtaan vahvalla mandaatilla päässyt oikeistopopulistinen Fidesz-puolue on rajoittanut tiedotusvälineiden vapautta, oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja pyrkinyt keskittämään valtaa myös vaalijärjestelyin. Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen projektitutkija Emilia Palonen on erikoistunut Unkarin poliittisen järjestelmään ja populismiin. laillisuus ?. vapaaehtoistyöhön osallistuvien osuus ?. Orbánin politiikkaa ajoi myös hänen oman puolueensa oikealle puolelle muodostunut äärioikeistolainen Jobbik, joka uhkasi Fideszin ääniä. ilmaisun ja lehdistön vapaus ?. Kun Gyurcsány kertoi valehtelusta, ihmiset pettyivät demokratiaan, Palonen sanoo. Siitä alkoi Fideszin uusi nousu, ja Orbán lupasi täydellistä muutosta. armeijan vaikutusvallan ?
Heidän ansiostaan koululaisten keräämästä peruspääomasta on kasvanut yksi maailman suurimmista säätiöistä. Edelleen tavalliset suomalaiset testamenttaavat sille merkittäviä summia käytettäväksi kulttuurin tukemiseen. TORSTAI 27.2.2014 Helmikuun erikoisnumero Yksi m?ailm?n suurimmista säätiöistä on lasten tekosia Syksyllä 1938 kiersi 30 000 kansakoululaista maamme joka kolkassa ovelta ovelle pyytämässä tukea pian perustettavalle Suomen Kulttuurirahastolle. Rahasto lisää suomalaisten elämän laatua myöntämällä tukea tieteelle ja taiteelle joka vuosi suhdanteista riippumatta kymmenillä miljoonilla euroilla. Monet hankkeista koskevat lapsia ja heidän hyvinvointiaan. Kulttuurirahasto kiittää lahjoittajiaan Suomen Kulttuurirahasto on saanut kaiken omaisuutensa yksityisiltä ihmisiltä ja yrityksiltä. Tarina on ainutlaatuinen koko maailmassa. Kulttuurirahasto sai alkunsa palavasta halusta parantaa maailmaa. Sama aate on kantanut sitä 75 vuotta. Perustamiskirjaan kirjoitti nimensä 170 000 suomalaista. Suomalaisten rahat ovat olleet hyvässä tallessa. Lisää apurahoja sekä tarinoita tieteen ja taiteen taustalta osoitteesta Samassa paikassa näet, ketkä sukulaisistasi osallistuivat historialliseen perustamiskeräykseen vuonna 1938. Avaus 7
Toinen oli se, että hyvin laajalla rintamalla ymmärrettiin rakennemuutoksen syvyys. . Silloin ajateltiin, että se riittää. Muuttuvissa tilanteissa päättäjien paikka on raskas. Mutta meille arvokas hyvinvointimalli voi olla vain sen kokoinen, mihin verovarat riittävät, Liikanen korostaa. . Kritiikki on tärkeää, mutta kyynisyys, vähätteleminen ja pilkkaaminen, on kuin syöpä. Ongelmat pitää ratkaista Suomessa ja nyt. Hänen toteaa, että keskuspankki voi tukea myös taloutta ja kasvua, kunhan hintavakaus ei vaarannu. . 8 Avaus Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Erkki Liikasen mielestä poliittisen päättäjän paikka on raskas Kyynisyys kalvaa kuin syöpä Talousmiehiltä ja -naisilta ei yleensä kuule yltiöpäisen optimistista sanomaa. Me olemme jääneet sen verran menestyksessä takamatkalle muihin verrattuna, että kiinniotettavaa on vielä tuntuvasti. Monista suista on toivottu sille laajempaa toimenkuvaa. Euroopan rahoitusmarkkinat avautuivat 1990-luvun alussa. Jos ongelma ei poistu, vastuuseen joutuvat velanantajat. vihdoinkin, monet huokaisevat ? pankkivalvonta tehtäväkseen. Tämä ?tälli? piti kokea, ennen kuin ymmärrettiin yhteisen tehokkaan valvonnan ja lainsäädännön merkitys, Liikanen toteaa. Sijoittajavastuun puuttuminen näkyi pankkikriisissä rujosti: voitot olivat yksityisiä, mutta tappiot menivät veronmaksajien piikkiin. Pääjohtaja Erkki Liikanen istuu EKP:n neuvostossa. Rakennemuutoksessa joudumme rakentamaan pohjaa uudelle kasvulle, teollisuudelle ja työpaikoille. Pankit saivat vapauden toimia kaikkialla. Pankkien valvonta jäi kuitenkin kansalliselle tasolle. . Kyynisyys on huono korvike kriittiselle ajattelulle ja rakentavalle toiminnalle. Liikanen siteeraa kirjailija Oscar Wildea: kyynikko tietää kaikelle hinnan mutta ei millekään arvoa. Päättäjällä ei ole tässä ajassa helppoa Jalan oltava visusti kahdella areenalla Liikanen painottaa, että Suomen oman talouden sopeutusta ei ratkaista Euroopan unionissa. Liikanen näkee, että Suomessa on otettu askelia oikeaan suuntaan. Eurooppalainen ja kotimainen taso ovat saman asian toisiaan täydentäviä osia. . Kevään työmarkkinaratkaisu oli yksi tärkeä askel. Nyt siihen on tullut historiallinen muutos. Liikanen vääntää mallin rautalangasta: Pankin jou- tuessa kriisiin vastuu on ensin osakkeenomistajilla. Nyt vaaditaan sitkeyttä ja lujuutta, jotta sopeutuspäätökset viedään loppuun. Vastuu on kaikilla. Jotkut näkevät Suomen edun ja Euroopan edun vastakkaisina. Yhtään vähäisempi tavoite ei ole ylläpitää kansalaisten luottamusta oman tulevaisuutensa näkymiin. . EKP:n mandaatista päättäminen ei ole keskuspankin asia, vaan siitä on päätetty EU:n perussopimuksessa, joka on parlamentin ratifioima, Liikanen muistuttaa. Hän myös korostaa, ettei EKP:n kaltaiselle virkamiesorganisaatiolle pidä siirtää liikaa poliittisia valintoja. Mitä pitemmälle päätöksiä lykätään, sitä vaikeammiksi ja isommiksi ongelmat kasvavat. Suomen Pankin pääjohtaja entisenä valtiovarainministerinä ymmärtää päättäjien tuskan. Seuraavaksi apuun tulee pankkeja rahoittava yhteinen kriisinhallintarahasto. . Eduskunnat ja hallitukset ovat niissä avainasemassa. EKP:lle tuli . Olemme kuitenkin oikeilla jäljillä. Ratkaisuja tehtäessä ei koskaan ole kaikkea sitä tietoa, joka on käytössä jälkikäteen. Hän luottaa poliitikkojen vilpittömään haluun viedä asioita eteenpäin ja hakea parasta ratkaisua. Siksi hän ei hyväksy kyynistä suhtautumista, jota Suomessakin esiintyy. . Ja veronmaksajien apuun toivottavasti ei juuri koskaan. Teksti Marja Luumi Demokraatti Kuvat Jukka-Pekka Flander Demokraatti. Riippuu tietysti asian luonteesta, mutta mitään sellaista ei pidä siirtää EU:lle, joka voidaan päättää paremmin ja tehokkaammin kotona, Erkki Liikanen summaa. EKP on paljon vartijana Euroopan keskuspankin (EKP) ensisijainen tehtävä on turvata hintavakaus. Liikanen huomauttaa, että tämän päivän maailmassa suomalaisetkin joutuvat tai paremminkin pääsevät toimimaan molemmissa maailmoissa. . Siihenkään todennäköisesti harvoin joudutaan turvautumaan. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ei tee poikkeusta. Euroopalla on oma kriisinsä mutta Suomella vielä lisäksi omat ongelmansa. Suomen luottoluokituksen perässä on kolme A-kirjainta, jotka kertovat luottoluokittajien suuresta luottamuksesta Suomen kykyyn ratkaista ongelmat. Liikanen muistuttaa, että luottamus säilyy, jos Suomi pystyy selättämään oman kriisinsä, joka ei liity finanssikriisiin vaan on meidän omamme. Teollisuuden pohja on murentunut ja suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle, joten veronmaksajia, hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pitäjiä on entistä vähemmän. . Finanssikriisin ytimen ongelmat ratkotaan Euroopassa, mutta kotimaisen kilpailukyvyn toimet Suomessa. Tätä jakoa ei Liikasen mielestä ole aina ymmärretty Suomessa
Avaus 9 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Delorsin visiot pätevät yhä Suomen Pankin seinällä komeileva Hannu Väisäsen mehiläispesästä innoituksensa saanut teos kuvaa Erkki Liikasen mielestä hyvin EU:ta: hurja kuhina käy, mutta pesä pysyy koossa. Tuossa on minunkin ajatteluni ydin. Ilman kilpailua talouksilla ei ole tarvetta pyrkiä parempaan. Meidän on parempi olla yhdessä kuin erikseen. Erkki Liikanen arvostaa suuresti Delorsia, ?suurta eurooppalaista?. . Sosialidemokraatti Delors johti Euroopan unionin komissiota kaksi peräkkäistä kautta vuosina 1985?95. Pankin taideaarteet ovat taas toukokuussa kaiken kansan ihasteltavissa. Ranskalaista Jacques Delorsia pidetään Euroopan sisämarkkinoiden luojana. Solidaarisuus varmistaa sen, ettei heikompi putoa ulos, Liikanen komppaa Delorsia. ??. Hänellä oli visioita, mutta samalla kertaa hän oli tarkka yksityiskohdista. Se on harvinainen yhdistelmä yhdessä ihmisessä, Liikanen arvioi. Delorsin eurooppalainen visio nojautui kolmeen pilariin: Eurooppa tarvitsee kilpailua, koska se kannustaa, yhteistyötä, koska se vahvistaa, ja solidaarisuutta, koska se pitää yhteisön koossa.
Hän oli yksi keskeisistä neuvottelijoista, kun Suomi haki unioniin, Myller muistuttaa. Sen lisäksi Liikanen oli monista muista suomalaisista poiketen hyvin kansainvälisesti verkostoitunut ja kielitaitoinen. Asiallinen osaaminen ja ystävällisyys ovat hyvä yhdistelmä. . järjestelmä sai kyytiä. . Suomen EU-jäsenyysneuvottelut olivat 30 tunnin yhtäjaksoisen rupeaman jälkeen loppusuoralla. Erkki Liikanen Suomen EU-suurlähettiläänä oli keskeisiä henkilöitä neuvotteluissa. Savolainen lahjakkuus, jolla on taitoa ja älyä, sopi komissaa- Iivari listaa lisää Liikasen etuja: huippuälykäs, poliittisesti kokenut, asioihin paneutuva ja sosiaalisesti taitava. Brysselin kaltaisessa kaupungissa taistellaan silmäätekevien ajasta. Samalla Erkki Liikasesta tuli Suomen ensimmäinen komissaari. . Liikanen tuli toimeen seurassa kuin seurassa, ja hän osasi tehdä itsensä ymmärretyksi, Myller pohtii. Lupsakkuus ja äly hyvä yhdistelmä Delorskin löysi aikaa jazzille Savolaisesta luonteesta ei Rönnholmin, Myllerin ja Iivarin mukaan ollut ainakaan haittaa Liikaselle. Koiviston kanta oli myönteinen, Liikanen muistelee. Aikataulu venyi kuitenkin vielä saman päivän iltaan. näitä ominaisuuksia Rönnholmin mielestä tarvittiin, kun suomalaisilla ei ollut mitään vanhaa pohjaa, jolta ponnistaa EU:n päätöksentekoon. Rönnholmin mukaan Liikanen oli Brysselissä hyvin arvostettu . ?? 10 Avaus Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 ?Pitäisiköhän soittaa Koivistolle, miten edetään?? Lähes täsmälleen 20 vuotta sitten elettiin historiallisen jännittäviä hetkiä. Meille riitti henkisesti se, että saimme saman aseman kuin muut yhteisessä päättävässä pöydässä, Liikanen pohtii. EU on ollut Erkki Liikasen mielestä Suomelle kovan opiskelun paikka. Rönnholm muistaa, että pitkäaikainen komission puheenjohtaja Jacques Delors määritteli koko EU:n organisoiduksi skitsofreniaksi. . Kolmikon mukaan Liikanen oli tehtävään luonteva valinta. . Iivari ja Myller nostavat esiin hänen erinomaisen ranskan kielen taitonsa, jonka Liikanen hankki vasta ?vanhoilla päivillään?. . Hän huo- ?Meidän alkutaivaltamme helpotti se, ettei Suomi ole ollut koskaan suurvalta.? mautti, että varmaan pitäisi soittaa presidentti Mauno Koivistolle ja kysyä, missä mennään. Presidentille soitettiinkin kello kymmenen aikaan eli kaksi tuntia ennen hänen virkakautensa päättymistä. . Kielen oppimisen kautta hän pääsi entistä paremmin silloiseen EY-kulttuuriin, joka pohjautui hyvin pitkälle ranskan kieleen, Myller huomauttaa . Siinäkin Liikanen onnistui jo suurlähettiläs-aikanaan. Hän tiesi komission puheenjohtajan Delorsin olevan jazzin harrastaja. hieman kadehtienkin. riksi siihen maailmaan erittäin hyvin. Helposti lähestyttävä, joustava ja nopea . Puoliltapäivin Mauno Koivisto siirsi presidentin tehtävät Martti Ahtisaarelle. Tärkeintä päästä päättäviin pöytiin Liikasen viisivuotinen EU-suurlähettilään pesti muuttui vuoden 1995 alusta komissaarin tehtäviksi. Integraation juuret kun juontavat jo ensimmäiseen maailmansotaan, joka on jäänyt suomalaisille aika tuntemattomaksi. Paremmalla tyypillä ei olisi voitu aloittaa Ulpu Iivari muistaa kuvaavan tilanteen Erkki Liikasesta vuodelta 1990, kun Iivari puoluesihteerinä vei demariväkeä EU-seminaariin Brysseliin. Matkan kohokohtia oli vierailu silloisen Suomen EU-suurlähettilään Liikasen kotona. Edustusrahojen kanssa aina hyvin tarkka Liikanen kävi itse ostamassa omilla rahoillaan kanaa vierailleen lounaaksi. Liikasen jazzbrunssille tulivat kaikki. Koiviston aikana vuonna 1993 alkaneet neuvottelut saatiin päätökseen 1. Meidän alkutaivaltamme helpotti se, että Suomi ei ole koskaan ollut suurvalta. joskus lupsakka ja vääräleukainenkin. . Pohjoismaiset toimintatavat ja avoin toimintakulttuuri juurtuivat hänen aikanaan EUhallintoon, Myller toteaa. Yhteentörmäyksiltäkään ei vältytty, kun komission ?aataminaikuinen. Hän sai harteilleen muun muassa EU:n budjetin ja hallinnon. ?Kaukaista. Sillä hän ei yrittänyt peittää puutteitaan. Suomea ei tunnettu EU-perheessä eikä Suomikaan tuntenut pahemmin Euroopan yhdistymisen perustaa. . Työntekijöillä oli tuolloin erikoisiakin etuja, joita Lii-. Kysyin, viedäänkö neuvottelut loppuun. Hän hankki paikalle parhaita suomalaisia muusikoita ja keittiömestareita. . Suomalaisten oli helppo solahtaa EU:n kuvioihin, kun meillä oli siellä jo arvostusta saavuttanut ihminen, Iivari muistelee. Ranskan kielen taito suuri etu Suomen hallitus valitsi tuolloin oman komissaarinsa. Se oli pienen maan edustajalle iso saavutus, Iivari muistelee. Hyvää hallintoa ajamassa Kolmikko kiittää Liikasta erityisesti siitä, että hän pystyi vähentämään komissaarina turhaa eurobyrokratiaa. . EU:n rahoja ei suomalaisten kestitsemiseen tuhlattu. Ulpu Iivari, Riitta Myller, Mikko Rönnholm ja nyt jo edesmennyt Saara-Maria Paakkinen olivat ensimmäiset SDP:n europarlamentaarikot, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa. maaliskuuta 1994
Urpilaisen ja muun hallituksen ei auta siis kuin keksiä, miten pienemmillä tuloilla pystytään rahoittamaan hyvinvointivaltion palvelut. Kehysriihen alla Urpilainen lähestyy ongelmaa kolmesta suunnasta. Ensinnäkin Suomeen tarvitaan hänen mukaansa uutta työtä. . Hyväosaisten, elämässä menestyneiden pitää osallistua sopeutukseen omalla panoksellaan. Urpilaisen mielestä nimenomaan demarit ovat oikea porukka ratkaisemaan kysymystä siitä, miten hyvinvointivaltion palvelut rahoitetaan ja miten se tehdään oikeudenmukaisesti. . Sosialidemokraatit olivat hyvinvointivaltion arkkitehteja, kun sitä rakennettiin, ja meidän pitää olla sen arkkitehteja tulevaisuudessakin.. Hallinnon selkeyttäminen ja yleensä hierarkian vähentäminen ovat edenneet. Liikanen muistuttaa, ettei itselle toisenlainen toimintatapa välttämättä ole huonompi. . Näin pitää jatkaa. Esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen on sosialidemokraateille tärkeä asia, samoin se, että esiopetus tehdään kaikille velvoittavaksi. Nyt esiopetuksesta on jäänyt ulkopuolelle niitä, jotka ovat muutenkin heikoimmassa asemassa, kuten maahanmuuttajien lapsia. Karvaampaakin nieltävää on. Mitä säästöjä ja rakennemuutoksia tehdäänkin, ne eivät Urpilaisen mukaan saa kaatua heikoimpien niskaan. Eurooppalaisen kulttuurin ymmärtämisessä helpotti hankittu ranskan kielen taito. On otettu käyttöön solidaarisuusvero ja kiristetty esimerkiksi suurten perintöjen verotusta. Unioniin liittyi uusia jäsenmaita ilman, että vanhojen jäsenmaksuosuuksia tarvitsi nostaa. Uudistukset henkilöstöhallinnossa tuottivat eripuraakin. Avaus 11 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Lehtikuva / Roni Rekomaa Opiskeltavaa oli niin virkamiehillä kuin päättäjilläkin . Helppoa se ei ole Jutta Urpilaisenkaan mielestä. Se tarkoittaa, että säästöjä ja veronkiristyksiä pitää keksiä lisää. Urpilaisen mukaan kaikkea vyönkiristystä ei kuitenkaan voi eikä pidä iskeä kehiin saman tien. Samalle kannnalle on kallistunut moni asiantuntija, sillä liian hätäiset säästöt voisivat vain pahentaa tilannetta heikentämällä talouskasvua. Siksi säästöt pitää Urpilaisen mielestä jaksottaa usealle vuodelle. Taakkaa niille, jotka jaksavat kantaa Kaikessa tässä pitää Urpilaisen mielestä pitää punaisena lankana yksi periaate: oikeudenmukaisuus. Taakka pitää jakaa sen mukaan, mitä kukin jaksaa kantaa, ja rikkaat jaksavat enemmän kuin köyhät. . Erityisesti ensimmäinen rupeama, jolloin hän vastasi EU:n budjetista, henkilöstöstä ja hallinnosta teetti kovasti töitä. Liikanen tuntuu olevan tyytyväinen 1999 saavutettuun budjettiuudistukseen. . Esimerkiksi ranskalaisten virkamiesten osaaminen ja työhön sitoutuminen olivat huippuluokkaa. Vuonna 2011 ennusteet sanoivat, että taantuma alkaa pian helpottaa. Nyt kun olen käynyt Brysselissä, parhaiten minut näyttävät muistavan vahtimestarit ja autonkuljettajat, Liikanen naurahtaa. Hierarkia on vähentynyt Pohjoismaalaiset ovat Liikasen arvion mukaan juurruttaneet EU:hun avoimuutta, luottamuksellisuutta ja tasa-arvoa. Kaikilla näillä hankkeilla on sama tavoite: muuttaa tapoja, joilla palvelut järjestetään, fiksummiksi ja toimivammiksi. ?Hyväosaisten, elämässä menestyneiden pitää osallistua omalla panoksellaan.? Tua Onnela Demokraatti Rakennepäätöksiin sisältyy monta kohtaa, joista Urpilainen on iloinen. . Sitten kuitenkin tuli esimerkiksi Nokian romahdus ja metsäteollisuuden murros kiihtyi. Lopputuloksena meillä on nyt 12 miljardia euroa vähemmän verotuloja käytettävissä, kuin jos viime vuodet olisivat olleet normaaleja kasvun vuosia, Urpilainen sanoo. Kolme kovaa konstia kanen karsi. Nyt näitä keinoja pitää löytää lisää. Urpilainen kertoo, että riiheen valmistellaan esimerkiksi teollisuupoliittista strategiaa. Toiseksi Urpilaisen mielestä on tärkeää viedä maaliin niin sanotussa rakennepaketissa sovitut muutokset. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös kuntauudistus ja sosiaali- ja terveysuudistus. mutta myös valtavasti innostusta oli ilmassa. Onnistumisia ja erimielisyyttä Liikanen solahti komissaarin tehtäviin mutkattomasti. En usko, että juuri paremmalla tyypillä Suomi olisi voinut aloittaa EU-tietään, Riitta Myller kuvailee. Mutta näillä mennään. Siitähän ei tietysti tykätty, Riitta Myller muistaa. Rönnholm ja Myller huomauttavat, että Liikasen aikana eurooppalainen tietoyhteiskunta harppasi jättiaskelia eteenpäin. . Suomalaiseen suoraviivaisuuteen ja tehokkuuteen ei ollut totuttu. Tämä hallitus on pystynyt tekemään veroratkaisuja, joiden ansiosta tuloerot eivät ole kasvaneet vaan jopa hieman kaventuneet. Me olemme tehneet jo päätöksiä, joilla siihen pyritään: esimerkiksi yhteisöveron alennus tehtiin, jotta Suomeen saadaan investointeja. Hänestä siihen tarvitaan työtä, vyönkiristystä ja fiksumpia toimintatapoja. Kovan paikan edessä Ei se helppoa ole, sanoo Erkki Liikanen Suomen talouden tasapainottamisesta. Meidän on tarjottava entistä useammalle suomalaiselle mahdollisuus tehdä työtä. Urpilainen mainitsee kuntauudistukseen liittyvän pakkoliitosmahdollisuuden, josta kunnat parhaillaan antavat lausuntoja. . Sen Bryssel opetti minulle. Jälkimmäisen pitäisi kuitenkin valtiovarainministerinä keksiä siihen keinot, ja keinoja tarvitaan vieläpä pian. Valtiontaloutta linjaava hallituksen kehysriihi kokoontuu ensi kuussa. Urpilainen kertoo, että nykyisen taloustilanteen taustalla on paljon sellaista, jota ei osattu ennustaa. . Pahoja haavoja ei silti näemmä jäänyt. . Se ei ollut meidän tavoitteemme, mutta osana kokonaisuutta olimme sen valmiit hyväksymään, Urpilainen sanoo. Kolmanneksi Urpilaisen mielestä kehysriihen pitää saattaa valtion velkaantuminen aisoihin. Hänestä on selvää, ettei velkaa voi jatkuvasti ottaa lisää ja lisää. Ja monien muidenkin. Ei pidä olla ylimielinen. Arja Jokiaho Ensimmäiset SDP:n europarlamentaarikot olivat (vasemmalta) Ulpu Iivari, Riitta Myller, Saara-Maria Paakkinen ja Mikko Rönnholm. Jutta Urpilainen joutuu kevään kehysriihessä keksimään keinoja, joilla Suomen talous saadaan kuosiin ja valtion rahat riittämään hyvinvointivaltion palveluihin
12 Avaus Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Pienyrittäjien puheenjohtaja ei juhli yhteisöveron laskua ?Mikset auta köyhiä yrittäjiä, hallitus?? Suomen pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen sanoo Demokraatin erikoisnumeron haastattelussa hallituksen jättäneen pienyrittäjät oman onnensa nojaan. Jyrkiäinen on sama mies, joka jyrisi joulun alla ilmoille natsikortilla ja Gestapo-leimalla varustetun syyttävän epäilyn, että Kataisen hallitus yrittää tappaa Suomesta pienyrittäjät. Tällä hetkellä alaraja on 8 500 euroa, jota pienem-. Joululahjaksi Suomen kansalle hän toivoi hallitukselta sen eroa. Jyrkiäisen mukaan pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) joukoilla on äärimmäisen vähän näyttöä yrittämisen tukemisesta. Yritykselle, jonka viivan alle jää satatuhatta euroa, jää yhteisöveron neljän ja puolen prosentin laskun jälkeen neljä ja puoli tuhatta enemmän. Kuinka paljon tämä summa lisää halukkuutta investoida tai palkata uusia ihmisiä. Tarvitaan siis ?joustoja?, kuten lomarahakäytännön lopettamista, sairauspäiväkarenssin palauttamista ja koulutuspäivien poistamista. . Mutta siinä se. Pienyrittäjiä nälkärajalla Tilastot kertovat kahtalaista kieltä. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät. Yrittäjät ovat sanoneet: ei pätkääkään. Suomen pienyrittäjien Harri Jyrkiäinen tunnetaan tulenpalavista mielipiteistään. Hänestä Kataisen hallitus on unohtanut tyystin yrittäjät, vaikka Suomen menestys riippuu pk-sektorin menestyksestä. Sen verran Jyrkiäinen sentään taipuu, että sanoo yhteisöveron laskun helpottavan suuria yrityksiä pitämään työtä Suomessa. Meillä ei ole enää uutta Nokiaa. Suomi selviytyy tai ei selviydy pksektorin mukana. Suomen yrittäjien Jussi Järventauksen mukaan alle kymmenen hengen mikroyritykset ovat luoneet työpaikkoja viimeisen kymmenen vuoden aikana eniten: noin 45 000. Harri Jyrkiäinen viittaa samansuuruiseen lukuun mutta verottajan tilastoon, jonka mukaan 45 000 yrittäjän ja ammatinharjoittajan tulot alittavat virallisen köyhyysrajan. . Täysin käsittämätön asia. S aa t ua! oi s o v pro Jyrkiäisen mukaan moni yrittäjä haluaisi palkata henkilöstöä, mutta ?nykyjärjestelmä estää sen?. Tarvitsemme valtiovallalta, yrittäjiltä ja ammattiliitoilta uutta näkemystä, kuinka saamme syvällä kyntävän Suomi-laivan uudelleen nousuun. Arvonlisäveroon muutoksia Lisää lukukonkretiaa tarjoaa Suomen pienyrittäjien esitys yrittäjien maksaman arvonlisäveron alarajan kasvattamisesta 50 000 euroon. Noin neljännes yrittäjistä elää alle tuhannella eurolla kuukaudessa. Yhteisöveron roima laskukaan ei Jyrkiäistä ilahduta.
Veroja vai leikkauksia? . Totta kai valtiolla tulee olla näkemys, mikä on optimaalinen, ihanteellinen kuntarakenne, ja oikeus myös toteuttaa se. Ei esivalta turhaan miekkaansa kanna. Pakko on useimmiten pahasta, mutta joskus sitä tarvitaan. Suojeluskunnat on lakkautettu, ja seurakunnasta pääsee helposti eroon, mutta kuntaan Sinun tulee kuuluminen elämäsi loppuun saakka. Tästäköhän se johtuu, että kunnallinen itsehallinto tai oikeammin perustuslain mukaan kunnan asukkaiden itsehallinto on saanut kuntauudistuskeskustelussa aivan kohtuuttoman korostuksen. Täysin käsittämätön asia.? ikoinaan menestyäkseen yhteiskunnassa henkilön piti kuulua suojeluskuntaan, seurakuntaan ja kuntaan. hallinto . Onhan lähidemokratia kaunis, suussa sulava sana. koosta ja palkasta. Joillakuilla tuntuu olevan sellainen käsitys, että mitä enemmän elimiä, sitä demokraattisempaa. Tämä on täyttä höperehtimistä. Tämä takaisi yrityksille selviytymisen tietyistä haaksirikkomahdollisuuksista taantuman aikana, Jyrkiäinen perustelee ja kysyy, eikö ole parempi ansaita itse leipänsä kuin päätyä sosiaaliluukulle. Suomen yrittäjien veroehdotusta, jossa pienyrittäjien tulosta verotettaisiin täyden sadan prosentin sijasta noin 95 prosenttia, Jyrkiäinen pitää kosmeettisena. Rane Aunimo Demokraatti Kohti kehysriihtä Harri Jyrkiäinen sanoo odottavansa hallituksen kehysriihtä kauhun tuntein. Liitoksia tarvitaan nimenomaan kaupunkiseuduilla, mutta eiväthän ympäristökunnat kriisiydy, pikemminkin keskuskunta, kun parhaat veronmaksajat pakenevat kehyskuntiin. Hatelikkokuntia yhdistämällä ei ihmeitä saavuteta. Sote-uudistuksen yhteydessä on herännyt jälleen henkiin väliportaan hallinnon vahvistaminen. Jos meillä olisi tarpeeksi vahvat peruskunnat, uusia hallintotasoja valtion ja kuntien väliin ei tarvittaisi. Toki kuntalaki voidaan päivittää, mutta välttämättömiin rakenneuudistuksiin ei päästä. Hallituspuolueiden kiemurtelu pakkoliitoskysymyksessä on säälittävää. Kannattaa muistaa, että tämä maa on pakkoasutettu, pakkokäännytetty, pakkosivistetty, pakkopuolustettu ja pakkosuojeltu. Hallituksen kuntauudistustavoitteet ovat aivan oikeat, mutta kaikille on jo tässä vaiheessa selvää, että hanke on kivillä. Poliittisen vallan tulee olla varsin keskitettyä. Joitakin hallintohimmeleitä on mitä ilmeisemmin pakko sietää, mutta vain sietää. Lähidemokratia idealistin kannattaa mennä taloyhtiönsä vuosi kokoukseen. Koossa on hänen mukaansa vähennysvaraa puolet. Kari Hulkko ?Noin neljännes yrittäjistä elää alle tuhannella eurolla kuukaudessa. Jokainen veronkorotus on tällä hetkellä myrkkyä Suomen taloudelle, hän vastaa. Jyrkiäisen mukaan yksinkertaisinta olisi leikata ?virkamiesarmeijan. Erityisesti erilaisia neuvottelukuntia, joilla ei ole mitään päätösvaltaa, tulee karttaa kuin ruttoa. Sen sijaan asioiden operationaalinen hoito tulee hajauttaa mahdollisimman pitkälle. Kuntien korkeimman johdon tulee olla poliittinen. Ja keillä on oikeus tai velvollisuus muodostaa kunta. Hallinto on vain väline asioiden hoitamiseksi. Mitä vähemmän hallintoa, sitä parempi. Jokaisen byrokraatin tuleekin miettiä joka päivä, kuinka hallintoa voidaan keventää. Kuntauudistuksen yhteydessä ei ole juuri mietitty, mikä se kunta, erityisesti nykyaikainen kunta oikeastaan on tai millainen sen tulisi olla. Kunnat näyttävät mieluummin piehtaroivan virkamiesjohdon ja poliittisen johdon välisissä valtataisteluissa. Kolumni Pertti Timonen Tampereen yliopiston valtio-opin dosentti.. Edes saunavuoroista on mahdotonta päättää. Paljon on puhuttu myös kunnanosavaltuustoista. Ja onko joillakuilla oikeus perustaa kunta toisen kunnan sisään tai ympärille? O n n n len myös ihmetellyt sitä, että valtion oikeus puuttua kunnalliseen jaotukseen on asetettu kyseenalaiseksi. Mieleen tulee kunnallinen itsekkyyshallinto. On kuitenkin syytä muistaa, että millään hallinnolla ei ole itseisarvoa. Sopiva etäisyys päätettäviin asioihin tuo paremman tuloksen. Lähidemokratiaidealistin kannattaa mennä taloyhtiönsä vuosikokoukseen. On hämmästyttävää, ettei Tampereen ja Pirkkalan pormestarimalli ole levinnyt laajemmalle. Avaus 13 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Itse . Mutta mitä lähidemokratia pahimmillaan on? Omien intressien häikäilemätöntä puolustamista; sukulaisten, tuttujen, uskonveljien ja hirviporukoiden temmellyskenttä. Edes saunavuoroista on mahdotonta päättää. L n n n ähidemokratiasta uudistusten yhteydessä on puhuttu kauniisti ja hartaasti. itsehallinto A mällä liikevaihdolla yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen.
Se tarjoaa broilereille kuovittavaa ja imee niiden ulosteet. Ne saa- Jos tarkkailukävelyllä tulee vastaan sairas eläin, se on sen linnun menoa. Alatalon tila perustettiin, kun Petri Yli-Soini oli nelivuotias. Opiskeltuaan Helsingissä hän palasi kotitilansa jatkajaksi. Musiikinopettaja Laura Yli-Soini sai tilahommat naimakaupassa. puvat hautomolta sata lintua vetävissä muovilaatikoissa, ja laatikoista ne kipataan halliin käsin. . Ne kaadetaan paperille, jonka rapina kiinnostaa niitä ja ohjaa niitä syömään ja juomaan. Kanan immuunijärjestelmälle on tärkeää, että eläin oppii syömään heti, Petri Yli-Soini kertoo. Hallin lattiaa peittää turvekerros eli pehku. Lukua on vaikea käsittää, ja vielä käsittämättömämmältä se tuntuu, kun sen näkee. Laki sääte-. Edes toimittajille tilojen ovet eivät avaudu helposti. Edessä niillä on vielä kolme viikkoa elämää. Broilerit tulevat tilalle pikku untuvikkoina samana päivänä, jona ovat kuoriutuneet. Meillä emobroilerit rokotetaan mutta näitä ei tarvitse. Antibioottikuurin määräsin viimeksi neljä vuotta sitten. Oven ulkopuolella automaattinen laskuri kertoo, paljonko eläimiä on, paljonko ne keskimäärin painavat, mikä on lämpötila ja niin edelleen. Kaikki ruokinnasta ilmanvaihtoon on automatisoitu, ja kaikkea voi seurata näyttöruuduilta. Ja sitten päästään sisälle, sinne 30 635 broilerin joukkoon. Piipittäviä otuksia vilistää joka paikassa. Mutta kun hetken pysymme paikallamme, linnut tulevat tutkimaan ja ihmettelemään. Ne väistyvät aaltomaisesti ihmisen tieltä ja pakkautuvat tiukaksi eläinmassaksi. Imettävää riittää, sillä sama turvekerros pysyy hallissa koko parven kasvatuksen ajan. Tässä vaiheessa ilma hallissa tuoksuu kuitenkin vielä melko miedolta. Tilan pitäjän tehtävä on pitää ilmanvaihtoa ja kasvatustiheyttä säätelemällä huolta siitä, että pehku pysyy kuivana. Halli näyttää jatkuvan ja jatkuvan, ja piipittävää valkoista lintumattoa on sen joka nurkassa. Olemme Seinäjoella Alatalon tilalla, yhdessä sen kolmesta broilerinkasvatushallista. Ne kiipeilevät saappaiden päälle, nokkivat ja räpyttelevät. Sen jälkeen hipsimme lipokkaissa seuraavalle ovelle ja vaihdamme jalkaan kumisaappaat. Näin tehdään siksi, ettemme toisi broilerien sekaan taudinaiheuttajia. Petri Yli-Soini hoitaa oman tilansa lisäksi Atrian siipikarjatuotannon terveydenhuoltoeläinlääkärin pestin. Siksi he toivottavat meidät tervetulleiksi katsomaan, miltä tilan suurten betonihallien sisällä näyttää. Siispä katsotaan. Teksti Tua Onnela Demokraatti, Seinäjoki tua.onnela@ demari.fi Kuvat Jukka-Pekka Flander Demokraatti, Seinäjoki jukka-pekka. flander@ ruusuverkko.fi Taudit jäävät ovelle Heti ensimmäisen oven sisäpuolella riisutaan ulkovaatteet, vaihdetaan päälle haalarit ja pestään ja desinfioidaan kädet. Haastatteluista kieltäydytään, eivätkä vierailupyynnöt välttämättä saa lihafirmojen viestintäosastoja riemuitsemaan. Alatalon tilaa pyörittävät Petri ja Laura YliSoini ovat kuitenkin ottaneet toisenlaisen asenteen. Pienessä päässä tuntuu vimmatusti liikkuvan jotakin. Sata untuvikkoa laatikossa Vierailuhetkellä Alatalon tilan linnut ovat olleet hallissa 2,5 viikkoa. Jos se kastuu, se aiheuttaa linnuille kivuliaita jalkatulehduksia. Tarkoitus on ottaa selvää, miten broilereita kasvatetaan ja millaisissa oloissa ne elämänsä elävät. Broileritiloille ei pääse tuosta vain, niin kuin ei nykyään muillekaan eläintiloille. Kuluttaja, joka pohtii kaupassa broileripakettihyllyn edessä, ei välttämättä ole eläissään nähnyt edes kuvaa nykyaikaisesta broilerinkasvatuksesta, saati että pääsisi koskaan käymään yhdelläkään tilalla. Hollantilainen broileri rokotetaan kolmesti ja lääkitään antibiooteilla kahdesti. Heidän mielestään tuotannon pitää olla läpinäkyvää. Hän kertoo, että tiukkojen hygieniakäytäntöjen ansiosta broilereita joudutaan lääkitsemään Suomessa hyvin vähän. . 14 Avaus Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Petri ja Laura Yli-Soinin betonihalleissa piipittää yli 80 000 siivekästä Näin broilerisuikaleesi 30 635 broileria
Lähettyvillä on oltava aina siltä varalta, että johonkin laitteeseen tulee vika. Mutta se, että ne kaikki olisivat rampoja ja vain raahautuisivat ruokakupille, ei pidä paikkaansa. Kasvunopeuteen voi vaikuttaa valaistuksella, sillä valoisassa linnut syövät. Yli-Soineilla yö kestää nyt yhdeksän tuntia. Halli on pelkkää lattiaa ja seinää. Kyykistyvät ihmiset taas ovat turvallisia suojia, joiden alle voi kerääntyä lymyilemään. Laki ei määrää broilereille orsia, suojapaikkoja tai mitään muitakaan virikkeitä. Liian löysät lait ovat Lukashenka-meininkiä, hän tuumaa. Valo kiihdyttää kasvua Myös broilerien nopea kasvu altistaa niitä jalkaongelmille. Lintujen vointia pitää myös seurata tekemällä säännöllisiä kävelykierroksia niiden seassa. . Hoidokit ovat kasvaneet riittävästi niinkin. Orsi olisi kova juttu Vaikka lintuja on Alatalon tilan halleissa paljon, niillä on vielä tilaa juoksennella. Tulehdukset ovat pito-oloille yksiselitteinen mittari, jossa ei ole tulkinnanvaraa. Mutta kun näitä tarkkaillaan, katsotaan nimenomaan yksilöitä: käyttäytyvätkö yksilöt normaalisti, hän jatkaa. Jos tarkkailukävelyllä tulee vastaan sairas eläin, se on sen linnun menoa. Mutta se kertoo, että systeemi toimii. Laki vaatii, että pimeän ajan on kestettävä yhteensä vähintään kuusi tuntia vuorokaudessa ja yhtäjaksoisesti vähintään neljä tuntia. Toistaiseksi se on jäänyt mietintäasteelle. Niskat nurin Vaikka kaikki on automatisoitu, broileritilallinen ei voi lepäillä laakereillaan. Petri kertoo, että vuosittain Atrialla esiintyy tuhatta parvea kohti noin kymme- nessä jalkatulehduksia enemmän kuin laki sallii. . Ei niistä sohvaperunoita tule, mutta aktiviteetti laskee. Nyt lintuja kiinnostaa etenkin kaikki, minkä päälle tai alle voi mennä. Avaus 15 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 elivät lee, kuinka paljon jalkatulehduksia saa esiintyä: jos niitä on enemmän kuin sallittu määrä, tilanomistajan on laskettava kasvatustiheyttä. Yli-Soinien mielestä tulehdusten määrään perustuva sääntely on oikein. On niitä. Nämäkin ongelmat voivat olla ki- ?Liian löysät lait ovat Lukashenkameininkiä.? vuliaita ja vaikeuttaa liikkumista. Myös silmiä ja höyheniä katsotaan, Laura ja Petri Yli-Soini kertovat. Nykyistä jättihalleissa tapahtuvaa broilerintuotantoa on moitittu siitä, ettei siinä päästä eläinten yksilölliseen hoitoon. . Niiden painosta raportoiva vaaka on suosittu, koska se on vähän turvekerroksen yläpuolella. Hoitotilanteesta ei tulisi muuten mitään, hän jatkaa. Kasvaessaan broilerit myös menettävät kiinnostustaan juoksentelua kohtaan, syystä tai toisesta. tulokset riippuvat siitä, mikä tulkitaan vaivaksi ja miten tutkitaan. Petri Yli-Soini kertoo, että Atrialla jalkaviallisia broilereita on muutama promille. . Yksittäisiä broilereita ei aleta hoitaa. ??. Eri tutkimusten mukaan eurooppalaisista broilereista parilla prosentilla tai lähes kolmasosalla on jalkojen luustosta johtuvia vaivoja . Onhan silloin vähemmän tilaa, Laura YliSoini myöntää. . Mutta kulkemaan täällä pitää pystyä. Niille vain tulee sellainen kyllästyminen. Silloin kiinnitetään huomiota etenkin liikkumiseen. Ei tietenkään päästä, Petri Yli-Soini sanoo. . Miltähän täällä näyttää viiden viikon päästä? . Kyllä niitä siis esiintyy. Petri Yli-Soinin mukaan syy ei ole tilanahtaus, mutta hän myöntää, että linnut laiskistuvat. . Ei näitä silitellä tai pueta sadetakkiin ja viedä kävelylle. Yli-Soinit ovat kuitenkin miettineet, kannattaisiko linnuille laittaa orsia. Jos joku muiden liikkuessa jää paikalleen, se voi kertoa jalkavaivasta tai yleissairaudesta. Mutta ne kasvavat nopeasti ja paljon
Niin niistä vähitellen tulee broilerisuikaleita ja muita ruokia, joiden edessä kuluttaja kaupassa seisoskelee. Katseleeko hän onnellisten broilerien lihaa? Siinä niitä nyt on. mutta useimmiten sen tekee kone, Laura Yli-Soini kertoo. Yli-Soineilla on käytössä lastauskone, jonka pyörivät liike saa aikaan niin kovan imun, että se vie vaikka kumisaappaan jalasta. Hänninen toivoo esimerkiksi, että kipua aiheuttavia rutiininomaisia toimenpiteitä eli vasikoiden nupoutusta ja karjuporsaiden kastrointia ei enää saisi tehdä ilman kivunlievitystä. Hän toivoo myös naudoille jaloittelumahdollisuutta ympäri vuoden ja emakkoja pois porsitushäkeistä. . Mutta ei se tule vielä toteutumaan, koska se vaatii lisää tilaa, Hänninen sanoo. Koska tiloja on erilaisia, eläinlajin perusteella ei voi sanoa varmasti, onko jokin tuote peräisin onnellisesta tai onnettomasta eläimestä. Petri Yli-Soini kertoo, että ensimmäisellä viikolla broilereista kuolee keskimäärin prosentti. Koko kasvatusjakson aikana poistuma on yhteensä kolmesta neljään prosenttia. Pikkutipuja niittää esimerkiksi napatulehdus, eikä sille Yli-Soinien mukaan voi mitään. Meillä on hurjan hyviä tiloja ja meillä on hyvinvointiongelmia, hän tiivistää. Ongelmat voi jakaa kahteen pääryhmään. Hyvinvointitutkijoilla on lakiin useita parannusehdotuksia. Ei se kivaa ole, Laura huokaa. Ovatko ne onnellisia? Kun broilereiden elämä on ihmisten säätelemällä ehtoopuolella, ne pakataan taas laatikoihin. . Niin elävästä olennosta tulee hetkessä jätettä, jonka Ekokem hoitaa. Tarkkailukävelyillä löytyy myös kuolleita lintuja. jalasta kiinni ja laatikkoon . Jotkut lastaavat ihan käsin . Minun toiveeni on, että tulevaisuudessa ne porsivat vapaana. 16 Avaus Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 ?? . Emakolla on ennen porsimista voimakas pesänrakennustarve, mutta nykyään sillä ei ole mahdollisuutta toteuttaa sitä. Siihen yleensä kuuluu, että eläimet liikkuvat ulkona, niitä ei sidota päästä paikalleen ja vasikat saavat imeä emänsä maitoa. Myös luomutuotanto on tae siitä, että laki on vaatinut eläimille selvästi tavallista paremmat olot. Sairas eläin pitää lopettaa, Petri sanoo ja kuvailee, miten se tehdään. Lintu otetaan käteen, toisella kädellä tartutaan päästä ja niskat nykäistään nurin. Toiset ongelmat taas ovat rakenteellisia. Silloin lainsäädäntö sallii asioita, jotka aiheuttavat eläimille kärsimystä. Lailliset olot voivat olla esimerkiksi ahtaita ja virikkeettömiä tai aiheuttaa kipua. Eläinsuojelulakia ollaan parhaillaan uudistamassa. on suurta. 30 000 linnun parvessa pari prosenttia tarkoittaa silti sitä, että ruumiita tulee vastaan usein. . Toiset ovat eläinsuojeluongelmia. He muistuttavat, että muillakin eläimillä ?lapsikuolleisuus. Onhan se älytöntä, että irtokarkkikilo maksaa enemmän kuin sianlihakilo. Laki määrää seuraamaan kuolleisuutta, ja jos se on liian korkea, kasvatustiheyttä pitää laskea samaan tapaan kuin jalkatulehdustenkin takia. Silti se ei riko ilmapalloakaan, kertovat Yli-Soinit kokeilleensa. Laatikoissa linnut kuskataan muutaman kilometrin päähän teurastamoon. Joissa- kin kasvatusoloissa on kuitenkin helpompi tyydyttää eläimen tarpeet kuin toisissa. Hänninen ottaa esimerkiksi emolehmätuotannon, joka on yksi tapa tuottaa naudanlihaa. Mutta niin niistä pitääkin tulla, Hänninen sanoo. . Kahden ja puolen viikon ikäisinä broilerit ovat vielä pieniä ja hallissa on tilaa säntäillä ja räpiköidä. Lain noudattaminen ei takaa, että eläin voi hyvin Voivatko suomalaiset tuotantoeläimet hyvin? Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Laura Hänninen Helsingin yliopistosta osaa vastata. . Siksi Hänninenkin suosii kaupassa luomua, riistan, kotimaisen lampaan ja villin kalan lisäksi. Kun eläinten oloja parannetaan, eläintuotteista tulee kalliimpia. Meidän kuluttajien pitää ymmärtää, ettei hyvää saa halvalla.. Ne johtuvat siitä, ettei sääntöjä noudateta. Tällä hetkellä emakot porsivat häkissä. Eihän se kivaa ole, kun kuolleita joutuu noukkimaan pois. Ne voivat keskinkertaisesti
Nykyään häkissä pitää olla pesä, pehkua ja vähintään 15 senttiä ortta per lintu. Nauta ?. Lopulta kuluttaja joutuu vain itse päättämään, mikä hänestä on oikein. Yli-Soinien ja muiden avoimuutta kannattavien kasvattajien ansiosta hän saa tietoa, jonka perusteella päättää. ?Onhan se älytöntä, että irtokarkkikilo maksaa enemmän kuin sianlihakilo.? Poimintoja eläintenpidon nykyvaatimuksista* Sika ?. Avokanalassa saa olla yhdeksän kanaa neliö- metriä kohden. Karjua saadaan pitää yksittäiskarsinassa. ?. Jos vasikoita pidetään ryhmässä, tilan on oltava sellainen, että eläimet voivat kääntyä ympäri ja asettua vaivatta makuulle. Sarven aiheen tuhoamiseen vasikoilta voi käyt- tää kylmä- tai kuumapolttoa. Porsitushäkissä emakko pystyy imettämään porsaitaan ja laskeutumaan makuulle mutta ei muuten liikkumaan tai hoivaamaan poikasiaan. ?. Jokaista alkavaa seitsemän kanan ryhmää kohden on vähintään yksi pesätila. Yhteispesiä käytettäessä pesätilaa on jokaiselle alkavalle 120 kanan ryhmälle vähintään neliömetri. Häkkikanalassa kutakin häkissä pidettävää kanaa kohden on tilaa vähintään 0,075 neliötä, josta käytettävissä olevaa alaa kanaa kohden vähintään 0,06 neliötä. Luomutuotannossa vaatimukset ovat huomattavasti tiukemmat. Porsimisen aikaan emakoita saa pitää porsitushä- kissä. Sen pitää voida seistä, maata ja hoitaa kehoaan, mutta muuten se ei pääse liikkumaan. Vaadittavaa tilaan vaikuttaa muun muassa eläinten kuolleisuus. Alle viikon ikäiset karjuporsaat saa kastroida il- man kivunlievitystä. Pihatot ovat yleisempiä lihantuotannossa, parsinavetat maidontuotannossa. ?. Ryhmäkarsinan tilavaatimus riippuu sian koosta. Sikoja on yleensä pidettävä ryhmässä. Nautoja voidaan pitää joko parsinavetassa tai pihatossa. Kyllä, jos kysytään toisilta. Yksittäiskarsinassa pidettävän vasikan karsinan on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituuden vähintään vasikan pituus kerrottuna 1,1:llä. ?. Jos esimerkiksi käytettäessä 42 kilon kasvatustiheyttä broilereita kuolee päivää kohti enemmän kuin sallittu prosenttiosuus, kasvatustiheyttä pitää laskea määräajaksi enintään 39 kiloon. Muniva kana ?. Parsinavetassa eläin on ympäri vuorokauden kiinni päästään. Kivunlievitystä ei vaadita. Lähteet: Eläinsuojelulaki ja sitä täydentävät asetukset *Nämä säännöt koskevat tavallista tuotantoa. Avaus 17 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Ei, jos kysytään yksiltä. Tilaa on oltava enemmän, eläinten on päästävä ulkoilemaan, kastroinnissa ja nupouttamisessa vaaditaan kivunlievitys ja esimerkiksi porsitushäkit ja parsinavetat on kielletty.. Orren pituus lintua kohden on vähintään 15 senttimetriä. ?. Yli 130-kiloisella sialla pitää olla lattiapintaalaa 1,2 neliömetriä. ?. Pihatossa naudat liikkuvat vapaasti rakennuksen sisällä ja mahdollisesti ulkopuolella. ?. Kuumapolttoa käytettäessä polttoraudan on oltava punahehkuun kuumennettu koko polttamisen ajan ja sillä saa polttaa sarvenaihetta enintään 20 sekunnin ajan. Broilereita saa olla ylimmillään 42 elopainokiloa neliötä kohti. ?. Esimerkiksi 220 kilogramman painoista vasikkaa kohden tilaa pitää olla vähintään 1,8 neliömetriä. ?. Se tehdään leikkaamalla tai repimällä. Broileri ?. Parressa pidettävien lypsylehmien täytyy päästä jaloittelemaan kesäkaudella 60 päivänä vuodessa. ?. Tiloja on erilaisia ja näkemyksiä broilerien voinnista on erilaisia
Sellaista arvostettiin maailmalla. Sellaista masentunutta mielialaa, että mihinkään ei voi vaikuttaa ja vanhaa vain tässä puolustetaan. Eihän tällaisista asioista ole puhuttu, on vain tehty. ?Työväenliikehän syntyi progressiiviseksi, edistysmieliseksi liikkeeksi, jonka kirkas tehtävä oli nostaa työn orjat sorron yöstä. Moderni infrastruktuuri nousi kuin tarujen Feniks-lintu tyhjästä, sähköisti koko maan ja saattoi kaikki kansalaiset tiedonsiirtojärjestelmien ulottuville. Moderni hyvinvointivaltio luotiin sotien savuaville raunioille muutamassa vuosikymmenessä. Tohtorin mielestä sinua saattaa vaivata pahanlainen masennus, joka kaipaa hoitoa mutta ennenkaikkea analyysiä, psykoanalyysiä. Lisäarvoa syntyi ihmisten ahkeruuden ansiosta. Sitä voidaan kutsua ihmeeksi. Maassa vallitsi suunnaton innostus ja tunne, että kaikki on mahdollista.? Suomen oma ihme Tässä vaiheessa psykiatrin leposohvalla alkaa potilaalla olla jo tukalaa. Sen tarkoitus on nostaa SDP vasemmistolaisen politiikan ajatusjohtajaksi ?. Kesti useita sukupolvia ja reilut sata vuotta ennen kuin Suomikin saattoi kutsua itseään pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Mutta mitä aikaa se olikaan! Sosialidemokraatit johtivat yhteiskunnallista keskustelua. Menneestä puhuminen on niin vaikeaa, nykyään on mitä on. Joten alapa kertoa tarinasi. Ja potilas puhkeaa puhumaan, vaikka tunteekin olonsa vaivautuneeksi. Aloitteita tekevät oikeisto ja varsinkin työnantajat. ?Suomi nousi sodan jälkeen sosialidemokraattien johdolla melkoiseen ihmeeseen: kehitysmaan tasolle pommitettu rutiköyhä maa nousi ja ponnisti muutamassa vuosikymmenessä hyvinvointivaltioksi, loi laajalti kiitellyn peruskoulun, toimivan terveydenhoitojärjestelmän, sosiaalipalvelut, mittavat kulttuuripalvelut. Miksi hänen sohvallaan makaa riutunut potilas? ?. SDP:n jäsenristeilyllä tammikuussa alkoi Vasemmiston tulevaisuus -hanke ?. Osat ovat vaihtuneet. Hanke on mukana myös SDP:n uutta peri- Potilaan kurkkua kuivaa. Välillä kouhkattiin epäonnistuneesti asein, mutta vasemmiston pääsuuntaus luotti parlamentarismiin. Se oli hidas mutta paljon varmempi tie kuin pyssyn kanssa heiluminen. Maalla oli tavoite ja poliittinen ohjelma, jotka innoittavat kansalaisia mukaan toimintaan aateohjelmaa laadittaessa Juhani Aro Demokraatti. Tarkoitus on saada aikaan yhteinen kirkas Suomalaisiakin reformisteina ?. Mihin tuo kaikki on kadonnut. Samalla Suomesta kehkeytyi uudenaikainen maa, joka eli viennistä. Jos siihenkään enää kyetään? Pahimmillaan tunne on ollut kuin hokemassa ?Mauri on tehtävänsä tehnyt. Ja sen kehitystyön kärjessä marssivat sosialidemokraatit.? Tohtoria ihmetyttää. Mauri saa mennä.? Anna tohtorin auttaa. Alussa oli suuri innostus Psykiatrina sanon sinulle nyt, että potkaisepa saappaat jalastasi ja käy tuohon sohvalle pitkäksesi. Tuotteemme kävivät kaupaksi, ja kaikilla oli töitä. Suomalaiset osasivat ja olivat luotettavia. Tarkoitus on asemoida poliittinen kenttä uudelleen, jotta vasemmistolainen ajattelu valtaa alaa kovilta oikeistolaisilta arvoilta joita lopulta kaikki muutkin seurasivat. 18 Avaus Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 SDP psykiatrin vastaanotolla Onko sinustakin tuntunut jo pidempään siltä, että vasemmiston aloitekyky on hävinnyt jonnekin tarkemmin määrittelemättömään paikkaan? Tunnetta, että oikeisto ja ääriliberaalit johtavat yhteiskunnallista keskustelua, on riittänyt pidempäänkin. Forssan ohjelma 1903 oli vallankumouksellinen, täysin uuteen katsova, rohkea, jopa utopistinen. Sen kanssa koko työväenliikkeellä politrukeista ay-pamppuihin riitti puuhaa yli sadaksi vuodeksi. He esiintyivät uudistajina, loistivat johtotähtinä, Potilaan kertomuksesta on paljastunut käänne, totuus, jota potilas ei ole voinut kestää, vaan on nääntymässä tuskaisen taakkansa alle. SDP:stä vasemmistolaisen politiikan ajatusjohtaja ?. Hän pyytää vettä mutta jatkaa kertomustaan, vaikka olo on entistä tuskaisampi. ?Hyvinvointivaltion luomisen mahdollisti jatkuva mutta vauhdikas talouskasvu. Se toteutetaan yhdessä SDP:n ja sisarjärjestöjen sekä ay-liikkeen verkostona ?
tohtori mutisee. Yhtä lukuun ottamatta ohjelman kaikki kohdat on jo käytetty! Eikä jäljelle jääneestäkään ole potilaan pelastajaksi. Nyt on otettava järeämmät aseet käyttöön. Tohtori kutsuu koolle laajan kollegion. oli aihetta tai ei. Kun väärä karkki on uutinen varaa kehittää yhteiskunnan palveluja. Silloin oli varaa uudistaa! Jos peruskoulut tai terveyskeskukset pitäisi tehdä nyt, ei siihen olisi varaa, potilas tähdentää. Ällötys vei ruokahalun!? Anna-Liisa Blomberg MAKSUTON NÄÖNTUTKIMUS TOUKOKUUN LOPPUUN Tervetuloa olle! k i t p o n u l e v l a hyvän p Paasi-Optiikka Siltasaarenkatu 12, P. Suomalaisista reformisteista kansainvälisesti tunnetuimpia lienevät Kalevi Sorsa ja Mauno Koivisto. Sanalla sanoen primus motor on kuin huomaamattaan pysähtynyt. ?Järkyttävä löytö paprikassa . Kädessään hän pitelee kirjasta, jonka kannessa lukee Forssan ohjelma 1903. Reformimarginaali, mikä ihana sana! Nyt tohtori valpastuu. Vähän puistatti. Heitin paprikan roskiin. Pysähtyneen moottorin kehittämä vauhti on riittänyt jonkin aikaa, mutta nyt on tullut stoppi, eikä moottoria ole saanut enää käyntiin edes ylimääräisellä ryypyllä. Tohtori penkoo hädissään käsikirjastoaan. Ainoa, mitä taudista tiedettään, on, että se leviää nopeasti ja on ehdottoman tappava. suhteettomasti julkisuutta. Silloin tällöin tarina väärässä suhteessa karkkeja pusseihin jakavasta tuotantomenetelmästä on hauska ja tavallaan kiinnostavakin . Ehkä sieltä löytyisi lääke potilaan vaivaan. Tohtorin tuska vain kasvaa. Selvisin hengissä. Löytyy kellastunut, hiirenkorville selailtu ohut vihkonen. Vaikka diagnoosi on ankara, valo jo kajastaa taivaanrannassa. Jo Hannu Karpo oli karvalakkeineen pienen ihmisen asialla. Nyt alettaisiin tekemään. Aikaa ei ole paljoa, töihin on käytävä käsiksi heti. Se saa tehtäväkseen keksiä uudet lääkkeet, sillä tohtorille on paljastunut karmea totuus. Reiska jäi ilman työtä, Tepon rahat eivät riitä elämiseen ja Marjatan tytär tuntuu jonottavan ikuisesti mielenterveyspalveluihin. Samalla käsitellään asiaa, ilmiötä ja ihmisen murhetta. Josko tästä sittenkin selviäisi! Jo pelkkä puhuminen on puhdistanut ilmaa. Potilaan kertomuksesta on paljastunut käänne, totuus, jota potilas ei ole voinut kestää, vaan on nääntymässä tuskaisen taakkansa alle. 050 5821021 www.paasioptiikka.fi info@paasioptiikka.fi. Avaus 19 Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Ku vit us Ar ja Jo kia ho Herne nenässä Tällä palstalla purnataan, pöyristytään ja ärsyynnytään . Niin kauan kuin taloudesta tulee yhteistä hyvää, voidaan uudistuksia jatkaa.Tarvitaan siis talouskasvua, jotta hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan ylläpitää ja kehittää.? Ja sitten moottori pysähtyi Tässä vaiheessa potilas on jo vajonnut kultaisiin muistoihin kaukaiselle 1970-luvulle. Se kuitenkin tympäisee, kun mielensä pahoittamiseen keskittyviä otsikoita alkaa tulla kuin liukuhihnalta. Minä löysin ostamastani tuoreesta paprikasta siihen majansa rakentaneen ötökän. Miksi hänen sohvallaan makaa riutunut potilas? teluun. Tunteisiin vetoaa, kun pientä ihmistä potkitaan päähän ja näyttää siltä, ettei yhteiskuntaa kiinnosta. Kahvipöydässä harva jaksoi pöyristyä tarinastani, mutta luultavasti tälläkin karmealla kohtalolla olisi saatu lehtien verkkosivuilla klikkauksia. Ikuinen uudistaja, edelläkävijä. Kaikki muu on unohdettava. Sohvalla viriää toivo. Potilasta vaivaa pahanlaatuinen tauti nimeltä globalisaatio, eikä siihen ole tunnettua parannuskeinoa. ?Ei voi olla totta!. Varsinkin marxilaiset puhuivat reformimarginaalista. Alunperin käsite syntyi 1940?1950-luvuilla, ja sen isänä pidetään ranskalaista Pierre Frankia, joka tosin trotskilaisena itsekin kritisoi ajatusta. Se on juurtunut myös Jürgen Habermasin ajat- Mihin tuo kaikki on kadonnut. onhan se mukava tietää, mistä eri asiat johtuvat. Tällaisia tarinoita median kuuluu kertoa. Usein uutisotsikoihin pulpahtaa kuitenkin niitä, joiden elämä on hankalaa, koska karkkipussissa on liian vähän omia lempikarkkeja tai koska lapsi joutuu kävelemään kokonaisen kilometrin bussipysäkille. On aivan inhimillistä harmistua isommassa mittakaavassa tarkasteltuna mitättömistä asioista, mutta sitä on vaikeampi käsittää, että ruikutukselle halutaan ? ja saadaan . Muista puolueista mainittakoon Johannes Virolainen (kesk.), vaikkei hänestä marxistia mitenkään saa. Reformimarginaali on se voimavara, jonka rajoissa yhteiskuntaa voidaan uudistaa vaarantamatta talousjärjestelmää tai talouskasvua
tulisieluisen aatteellinen ja kielellisesti sekä taitava että pateettinen. Sodan jälkimainingeissa myös Pohjola joutui pakenemaan Venäjälle, mistä hän kuitenkin palasi takaisin jo samana vuonna ja tuli tietysti tuomituksi kuritushuoneeseen. Pohjola palasi viljelijän ammattiin Pirkanmaalle Ylöjärvelle, missä hän kuoli vuonna 1948. n n n Oheinen Jukka Pohjolan runo Työttömäin laulu julkaistiin Työväen Joululehdessä vuonna 1912, samana vuonna jolloin Tampereen työväentalo Hämeenpuistossa vihittiin käyttöön. Pohjola on täydellisen sopiva ja pätevä avaamaan tämä sarja, joka esittelee viime vuosisadan suomalaisia, nykypolvilta unhoon tai tyystin tuntemattomaksi jääneitä työväenrunoilijoita. Työttömäin laulun poljento on nimensä mukaisesti hyvin laulullinen, eikä sitä ole vaikea sovitella eräänkin tunnetun työväenlaulun sävelmuottiin. Pohjola oli runoilijana todellakin aikansa lapsi . Hän pääsi kokeilemaan siipiään myös toimittajana Hämeen voima -lehdessä. Kun jalka oli kerran saatu oven väliin, alkoivat politiikan ukset sitten avautua Pohjolalle ihan kunnolla. Kansakoulun käynyt ja kansanopistossa lisäsivistystä hankkinut nuori mies erottui edukseen sivistysriennoissa, ja niinpä hänet houkuteltiinkin sosialidemokraattien tilaisuuksiin puhujaksi. Johan Kontion ja Maria Annantyttären poika, joka kasteessa oli saanut nimen Juho Kustaa, oli tehnyt sekalaisia maatöitä kotiseudullaan sekä työskennellyt Tampereella pellavatehtaassa ennen kuin aatteen palo vei kutsumustöihin. Niissä julkaistiin paljon runoja, novellin muotoa läheneviä fiktiivisiä kertomuksia, matkakuvauksia, poleemisia pakinoita ja nykyään kai esseiksi määrittyviä kirjoitelmia. Myös kuvapuolella näkyi taitelemisen riemu. Monenlaiset karikatyyrit ja piirrostyöt värittivät joululehtien ilmettä. Muista noissa vaaleissa valituista uusista demariedustajista voi nostaa esiin toisen puhujanlahjoillaan loistaneen miehen, Eetu Salinin. Pohjolan eduskuntaura jatkui vuoteen 1914, jolloin hän palasi pienviljelijäksi kotimaakuntaansa. Hän nousi parlamenttiin uudelleen vuoden 1917 eduskuntavaaleissa, joissa SDP menetti vain vuotta aiemmin käydyissä vaaleissa saamansa ehdottoman enemmistön. Kansalaissodan aikaan 1918 Pohjola toimi Kansanvaltuuskunnan määräämänä lainvalmistelutehtävissä. 20 Avaus Helmikuun erikoisnumero TORSTAI 27.2.2014 Uuden ajan aamu 12 matkaa työväen runouden ytimiin Sorretun kansan laulaja Työttömäin laulu Meiltä on riistetty oikeus työhön, turhaan me voimaamme tarjota saamme, turhaan me pyydämme onnea orjan teiltä, te ylpeät riistäjät maamme. Voimaton taistelu kurjuutta vastaan kättemme, henkemme tarmoa jäytää, toivehet hukkuvat, katkera tuska päivin ja öin yhä rintamme täyttää. Lapsemme kehdossa nääntyvät nälkään vaimomme horjuvat haamuina aivan. Rakkahat, teit. Vuonna 1905 hän kirjoitti Työväen joululehteen poleemisen runon ?Raatajain joululaulu?, jossa kohtasivat ryskyen joulun perimmäinen olemus, köyhän kansanosan asema ja lyyrinen ilmaisu. Tässä pari säkeistöä näytiksi:. emme auttaa saata kynsistä puuttehen vihlovan vaivan. Keltä me pyydämme turvaa ja suojaa, mistä me etsimme oikeuttamme? Huutava vääryys on mahtina maassa, mahtavat ilkuuvat kohtaloamme. Raatajaveljet ja raatajasiskot, teitä me huudamme hoivaksi yöhön! Suokaa te meillekin oikeus elää, oikeutta leipään ja oikeus työhön! Teillä on voima ja teillä on valta, aika on teidön jo voimaannre luottaa, muuten jo huomenna kohtalo meidän teidänkin sankkoja joukkoja uottaa. Lyökää jo kanssamme kiskurin mahti leipämme riistäjä, hurmeemme juoja, luokaa jo kanssamme oikeus uusi vääryyttä polkeva, sorretun suoja! Työväen Joululehdet ovat todellinen työväen runouden aarreaitta. Työväen Joululehdet olivat viime vuosisadan alussa todellisia kulttuurilehtiä. Ellei sitten käynyt niin kuin vuonna 1908, jolloin loppusivulle oli laitettu toimituksen pahoittelut: ?Työväen Joululehti sisältää tänä vuonna tavallista vähemmän kuvia sen vuoksi, että postilaitos hukkasi erään piirustajamme meille lähettämän paketin, joka sisälsi muunmuassa toistakymmentä lehteämme varten piirrettyä piirrosta.? Vuoden 1904 Työväen Joululehdessä julkaistiin satiirinen runo ?Rikkaan vaivoja?, jossa ilkuttiin parempiosaisten mahdollisuuksille helliä itseään: ?Naantalihin rauhaisaan / lähden kylpömähän, / siellä sielu uupunut / virkistyypi vähän.? Rikkaan oirehtimisen syyt löytyvät sitten runon viimeisestä säkeistöstä: ?Raatajaisi huokaus / sieluasi vaivaa, / kärsvien kyyneleet / haudan sulle kaivaa.? Kirjoittaja oli Jukka Pohjola, jonka signeeraus tulisi vilahtelemaan joululehdessä runojen alla vastakin ja varsin tiuhaan. Rolf Bamberg Demokraatti Tämä vuonna 1878 syntynyt kangasalalaisen ?itsellinen. Hänestä tuli SDP:n Pohjois-Hämeen piirisihteeri ja vuoden 1909 vaaleissa hän pääsi eduskuntaan, kun SDP sai voitokkaissa vaaleissa kaikkiaan 84 paikkaa ja lähes 40 prosentin kannatuksen