Yhteinen hyvä syntyy kestävästä liiketoiminnasta. PAL.VKO 2026-18 00 74 43 -2 60 3 6 414880 074923 2 6 3 26.3.2026 / 7,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI STARTUP Vientiä kuin metsäteollisuudella OHJELMA Nuoret haastavat SDP:n ELÄIMET Tuotantoeläin, lähes eläin Anteeksipyyntö on iso riski. Tai viedä maineen lopullisesti. Palautamme tänäkin vuonna 10 % tuloksestamme yhteiskuntaan apurahoina, lahjoituksina ja sijoituksina. m aa lis ku ut a de_26032026_001.indd 1 de_26032026_001.indd 1 16.3.2026 16.51 16.3.2026 16.51. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 26 / 26 . Tutustu ja liity jäseneksi → Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää. Se voi pelastaa poliitikon. Yhdessä annamme enemmän
POLIITTINEN MAINOS: EU Rahoittaja: S&D-ryhmä Euroopan parlamentissa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi tradeka.fi Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 12.3.2026 8.48 12.3.2026 8.48. JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL JHL.FI /LIITY 205x275_demokraatti_työväenlehtipv_JHL_2026.indd 1 205x275_demokraatti_työväenlehtipv_JHL_2026.indd 1 6.2.2026 12.03.56 6.2.2026 12.03.56 www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY www.demarinaiset.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.fi tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.fi Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Edustajasi Euroopassa. Maria GUZENINA Eero HEINÄLUOMA mariaguzenina.fi eeroheinaluoma.fi Tilaa meppien uutiskirjeet nettisivuilta ja pysy ajan tasalla EU-kuulumisissa
Maria GUZENINA Eero HEINÄLUOMA mariaguzenina.fi eeroheinaluoma.fi Tilaa meppien uutiskirjeet nettisivuilta ja pysy ajan tasalla EU-kuulumisissa. POLIITTINEN MAINOS: EU Rahoittaja: S&D-ryhmä Euroopan parlamentissa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi tradeka.fi Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 12.3.2026 8.48 12.3.2026 8.48. JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL JHL.FI /LIITY 205x275_demokraatti_työväenlehtipv_JHL_2026.indd 1 205x275_demokraatti_työväenlehtipv_JHL_2026.indd 1 6.2.2026 12.03.56 6.2.2026 12.03.56 www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY www.demarinaiset.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.fi tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.fi Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Edustajasi Euroopassa
Yhdessä annamme enemmän. Se voi pelastaa poliitikon. PAL.VKO 2026-18 00 74 43 -2 60 3 6 414880 074923 2 6 3 26.3.2026 / 7,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI STARTUP Vientiä kuin metsäteollisuudella OHJELMA Nuoret haastavat SDP:n ELÄIMET Tuotantoeläin, lähes eläin Anteeksipyyntö on iso riski. Yhteinen hyvä syntyy kestävästä liiketoiminnasta. Tai viedä maineen lopullisesti. Tutustu ja liity jäseneksi → Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää. m aa lis ku ut a de_26032026_001.indd 1 de_26032026_001.indd 1 16.3.2026 16.51 16.3.2026 16.51. Palautamme tänäkin vuonna 10 % tuloksestamme yhteiskuntaan apurahoina, lahjoituksina ja sijoituksina. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 26 / 26
45 Demokraatti GOSCINNY OLI KLASSINEN TARINANKERTOJA, JA ONNISTUI SANOMAAN YLEISPÄTEVIÄ ASIOITA IHMISYYDESTÄ. de_26032026_44.indd 45 de_26032026_44.indd 45 10.3.2026 15.20 10.3.2026 15.20
Ennen Amerikkaan muuttoa hän ehtikin työskennellä paitsi mainostoimistossa myös kirjanpitäjänä. ESIMERKIKSI YOUTUBESTA löytyvistä vanhoista tv-haastatteluista syntyy käsitys, että René Goscinny oli älyllisesti valpas ja ajatukseltaan vikkelä persoona, jolla oli pilkettä silmäkulmassa. Viisi vuotta myöhemmin julkaistun Asterix ja Kleopatra -albumista otettiin miljoonan kappaleen ensipainos. Buenos Airesin ranskalaisessa koulussa äidinkielen lisäksi tutuksi tuli espanja. Tuleva mestarikäsikirjoittaja muutti 19-vuotiaana Ranskasta New Yorkiin äitinsä kanssa, isä oli kuollut hieman aiemmin. Goscinny kuunteli mielellään muiden juttuja, ja poimi niistä käyttökelpoisia asioita tarinoihinsa. Renén kotona puhuttiin ranskaa, jiddišiä, puolaa ja venäjää. Epäilemättä ystävyys antoi hyviä visioita myös Kurzmanille. USA:ta hän ei kuitenkaan onnistunut valloittamaan. – Itse miellän Goscinnyn eräänlaiseksi huumorin virkamieheksi. elokuuta 1926 puolanjuutalaiseen perheeseen, mutta kemian insinöörinä toimineen isän työn takia René asui nuoruutensa Argentiinassa Buenos Airesissa. Ensin sarjakuvia syntyi belgialaiseen Tintin-lehteen ja sen jälkeen ranskalaiseen Piloteen, jossa myös Asterixia ensi alkuun julkaistiin jatkokertomuksina. Ura Amerikassa ei tuntunut etenevän. Pohjoismaidenkin valloitusta auttoi se, että ranskalaiset markkinoivat sarjakuviaan taitavasti. Kataisto toteaa tämän olleen myös hyvin työteliäs. Hän ei ollut koskaan diktaattori, mutta oli joskus ankara. Jo lapsena René luki innokkaasti muun muassa Jules Verneä, Eugène Sueata, Victor Hugoa ja Dante Quintermoa sekä amerikkalaisia sarjakuvia, esimerkiksi Tarzania ja Taika-Jimiä. 46 Demokraatti KULTTUURI Cowboy-hahmo Lucky Luken piirrosjäljestä vastasi belgialainen Morris – oikealta nimeltään Maurice de Bevere – joka oli myös käsikirjoittanut luomaansa sarjaa ennen Goscinny-yhteistyön alkua. Siellä eurooppalaisten sarjakuvien on ollut muutenkin vaikea lyödä itseään läpi, Kataisto toteaa. Teini-ikäisenä hän haaveili piirtäjän urasta ja teki pilapiirroksia muun muassa poliitikoista. Kataiston mukaan Goscinnyn ja piirtäjien yhteispeli oli lähes aina saumatonta. Olemuksensa puolesta hän olisi voinut sopia vaikkapa maanmittaushallituksen insinööriksi. He huomasivat olevansa samalla aaltopituudella ja varsinkin ystävyys Kurzmanin kanssa toi Goscinnyn huumoriin uudenlaisia eväitä, mikä auttoi häntä tulevalla sarjakuvakäsikirjoittajan uralla. Tämä epäilemättä vahvisti hänen kielellisiä valmiuksiaan, kuten myös elin ympäristön monikielisyys. RENÉ GOSCINNY syntyi Pariisissa 14. Vesa Kataisto kertoo tämän olleen samalla havainnoija ja pohtija. Ranskassa kesälomiaan viettäessään Goscinny oppi latojan ja painajan taitoja isovanhempiensa painotalossa. Goscinnyn sarjakuvien nousua kuvaa hyvin se, että jotkut pitivät vuonna 1961 Asterix-sarjan avanneen Asterix Gallialaisen 6 000 kappaleen ensipainosta yllättävän isona. Goscinny oli joviaali, pidetty hahmo ja hyvä verkostoituja. – Goscinnyllä oli kyky oivaltaa nopeasti, mitkä olivat kunkin piirtäjän kyvyt, ja millaisia juttuja tämä halusi tehdä. Goscinny toivoi pääsevänsä animaatioelokuvien piirtäjäksi, mutta ura ei lähtenyt käyntiin. Ahmed Ahnetta piirsi ranskalainen Jean Tabary. – Goscinnyn kirjoittamat sarjakuvat saivat suuren suosion myös monissa Euroopan ulkopuolisissa maissa. Suomeen ja muihin Pohjoismaihin Goscinnyn albumit saapuivat 1960-luvun lopulla, ja ne saivat suuren suosion. René päätti palata Eurooppaan ja Ranskaan vuonna 1951. Mikäli piirtäjä de_26032026_44.indd 46 de_26032026_44.indd 46 10.3.2026 15.20 10.3.2026 15.20. Amerikassa syntyi kuitenkin merkittäviä tuttavuuksia, kun Goscinny tapasi muun muassa myöhemmin Mad-sarjakuvalehden perustaneen Harvey Kurzmanin sekä Maurice de Be veren. Samalla hän alkoi keskittyä piirtämisen sijasta kirjoittamiseen
SARJAKUVAPIIRTÄJÄ ON HENKILÖ, JOKA PIIRTÄÄ SAMAN VITSI JOKA PÄIVÄ – TOISTAMATTA KOSKAAN ITSEÄÄN. Kuvaavaa on, että esimerkiksi Asterixista on tehty lukematon määrä oheistuotteita, niin näyteltyjä kuin animoituja elokuvia ja tv-sarjoja, ja hahmo on saanut myös oman huvipuiston, Parc Asterixin. – 1960-luvun lopulla Ranskassa nousi esiin nuoremman polven sarjakuvantekijöitä, joilla oli ronskimpaa ja räävittömämpää huumoria. – Goscinnyn poismeno jätti valtavan tyhjiön. VUONNA 1977 sarjakuvamaailma sai kuitenkin suru-uutisen, kun René Goscinny menehtyi sydänkohtaukseen 51-vuotiaana. GOSCINNY KÄSIKIRJOITTI oivaltavasti ja terävästi, mutta ei ollut tyyliltään häijy. Hän ymmärsi yksityiskohtia ja osasi sitä kautta hahmottaa suuria linjoja. Perusta oli kuitenkin niin vahva, että näiden sarjojen julkaisua kannatti jatkaa. Vuonna 1973 hän perusti Uderzon ja kustantaja Georges Dargaudin kanssa Idefix-animaatiostudion, ja jo sitä ennen Goscinny ohjasi yhden Asterixja yhden Lucky Luke -elokuvan. Asterixin, Lucky Luken ja Ahmed Ahneen julkaiseminen on jatkunut näihin päiviin asti, mutta Kataiston mukaan niiden taso ei ole ollut Goscinnyn poismenon jälkeen entisellään. 1970-luvun edetessä Goscinny alkoi suuntautua vahvasti animaatioiden tekemiseen. – Goscinny oli klassinen tarinankertoja, ja onnistui sanomaan yleispäteviä asioita ihmisyydestä. Sarjakuva-albumien tekeminenkin jatkui entiseen tapaan. GOSCINNY OLI vuosien mittaan monessa mukana. – Goscinny itse kiisti tämän jyrkästi ja muistutti asuneensa itsekin pitkään ulkomaalaisena muissa maissa. Erityisesti 1960-luvulla jotkut arvioivat, että Asterixissa oli nähtävissä kansallismielisyyttä ja muukalaisvihamielisyyttä tai vähintään nurkkakuntaisuutta. 47 Demokraatti ei ollut hänen mielestään kyllin hyvä tai tämä väänteli Goscinnyn ideoita liikaa, yhteistyö jäi siihen. 1970-luvulla syntyi käsikirjoituksia ranskalaisiin televisiosarjoihin ja elokuviin. Kuvaavaa on, että varsin pian hänen kuolemansa jälkeen Idefix-studio lopetti toimintansa ehdittyään sitä ennen tuottaa vasta kaksi pitkää animaatiota. Sen myötä hänen sarjakuvansa ovat ajattomia. Sarjakuvien lisäksi hän kirjoitti uransa alkupuolella myös Nikke-lastenkirjasarjaa. Arvoiltaan hän oli varsin porvarillinen ja konservatiivinen. – Heikoiten ovat onnistuneet ne käsikirjoittajat, jotka ovat yrittäneet matkia Goscinnyä. Nuorempana hän kirjoitti myös poliisinovelleja ja lehtiartikkeleja, välillä naisten peitenimiä käyttäen. Kukaan ei ole yltänyt tarinoiden kertomisessa samanlaiseen rytmiin ja flowhun. Piloten päätoimittajana Goscinny toimi vuodesta 1963 lähtien. Samalla hän käsitteli huumorin keinoin ihmisluonteen vahvuuksia ja heikkouksia, ihmistä ymmärtäen. Goscinny piti sen sijaan oman linjansa, eikä lähtenyt roiskimaan ja rienaamaan, Kataisto kertoo. Kataiston mukaan René Goscinny jaksoi olla loputtoman kiinnostunut ”kaikesta”. de_26032026_44.indd 47 de_26032026_44.indd 47 10.3.2026 15.20 10.3.2026 15.20
fi Monipuolinen Caesar Teksti Juhana Unkuri J ulius Caesarin historiallisesta merkityksestä kertoo osaltaan se, että hänen hahmonsa on ajan saatossa innoittanut niin taidemaalareita kuin kuvanveistäjiä, hänestä on tehty näytelmiä ja oopperoita sekä Lisäksi hän on esillä kirjoissa, sarjakuvissa, elokuvissa, televisiosarjoissa ja videopeleissä. Monet Rooman hallitsevan luokan jäsenistä olivat kuitenkin tyytymättömiä Caesarin asemaan lähes yksinvaltaisena hallitsijana, ja senaattoreista koostunut salaliittolaisten joukko murhasi hänet. Kirjan kolme päälukua ovat Caesarin elämä, hänen kirjoituksensa ja propaganda sekä Caesarin merkitys antiikin jälkeen. KIRJA Gaius Julius Caesar – Rooman diktaattorin monet kasvot toim. Maria Jokela ja Joonas Vanhala Gaudeamus 2025 394 sivua de_26032026_48.indd 48 de_26032026_48.indd 48 18.3.2026 9.46 18.3.2026 9.46. Kansan keskuudessa laajaa suosio ta nauttinut Caesar oli strategisesti taitava niin poliitikkona kuin sotapäällikkönä. Edellä todetun ohella hän oli muun muassa taidokas julkinen puhuja sekä lahjakas kirjoittaja ja runoilija. Gaius Julius Caesar – Diktaattorin monet kasvot -teos tekee henkilöä tutuksi lukuisista eri näkökulmista. Caesar hahmottuu kirjassa monipuolisena ja ristiriitaisenakin henkilönä. 48 Demokraatti KULTTUURI A rv io t Li sä ä ar vo st el uj a: D em ok ra at ti. Caesarin vahva poliittinen vaikutus näkyi esimerkiksi siinä, että hänen nimensä vakiintui nopeasti Rooman keisareiden arvonimeksi. Nyt Caesarista on tehty ensimmäinen suomenkielinen tietokirja. Gaius Julius Caesar (100 eaa–44 eaa) oli aikansa kunnianhimoinen ja tieltään esteitä raivannut poliitikko, joka saavutti lopulta diktaattorin aseman. Myöhemmin sitä alkoivat käyttää myös monet muut eurooppalaiset hallitsijat. Niissä käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa hänen nousunsa yksinvaltiaaksi, suhde Kleopatraan, kirjeenvaihto ja samalla roomalainen kirjekulttuuri laajemmin sekä hänen asemansa poliittisena esikuvana 1700-luvulta 2000-luvulle
Ääripäiden välttäminen on ehkä yksi syy sen menestykseen myös kapitalistisissa yhteiskunnissa. Voimakkaista jännitteistä huolimatta kylmän sodan osapuolilla oli myös jonkinlainen arvostus vastapuolta kohtaan. Etsivä löytää syvempää analyysiä ja näppäriä tiedonjyväsiä. Sama metodi ohjaa hänen suhtautumistaan sosialismiin – ja lopputulos on yllättävän tasapainoinen. Onnistuneen lopputuleman takuuhenkilöinä ovat kirjan toimittaneet Maria Jokela ja Joonas Vanhala. Kesällä 1978 Neuvostoliiton puolustusministeri Dimitri Ustinovin Suomen vierailun aikana nähtiin koko kylmän sodan kauden vakavin painostusyritys. Loppuosa koostuu filosofi Mikko Lahtisen esseestä, jossa hän avaa Millin suhdetta sosialismiin ja sosialisteihin. Mill tarkastelee kysymyksiä eri näkökulmista ja rakentaa johtopäätöksensä vasta tämän jälkeen. Tänä keväänä ilmestynyt sotahistorian emeritusprofessori Ohto Mannisen uutuusteos tarkastelee kylmää sotaa niin Suomesta kuin maailmaltakin haettujen tapausesimerkkien kautta. Kriisi johti merkittäviin asehankintoihin Neuvostoliitosta. Valittu aihe tarjoaa oivan mahdollisuuden vetävän ja laadukkaan kirjan tekemiseen, mutta tämän toteutuminen ei ole tietenkään mikään itsestäänselvyys. Caesar-kirjassa nousee esiin myös kärjistyviä poliittisia ristiriitoja, valtaa tavoittelevia johtajia ja sotaisaa retoriikkaa, joissa on suora korrelaatio nykyhetkeen. Ohto Manninen: Suomi, Neuvostoliitto ja kylmä sota Docendo 2026 284 sivua de_26032026_48.indd 49 de_26032026_48.indd 49 18.3.2026 9.46 18.3.2026 9.46. Tätä keskitietä sosialidemokraattinen liike myöhemmin alkoi kulkea. Syksyn 1961 ”noottikriisissä” Manninen käsittelee puolustusvoimien reaktioita Neuvostoliiton vaatimiin YYA-sopimus konsultaatioihin. Historia on syytä nähdä itseisarvona, mutta siihen perehtyminen voi auttaa samalla hahmottamaan nykyhetkeä ja myös ennakoimaan tulevaa. Millin oma teksti kattaa kirjasta vain noin 80 sivua. Mill muistuttaa, että kapitalismi kykenee myös uudistumaan. Sosialismin puolustus JOHN STUART MILL oli klassisen liberalismin keskeinen ajattelija, joka toimi Britannian parlamentissa ja ajoi aikanaan radikaalilta kuulostanutta uudistusta: naisten äänioikeutta. Ajattelulle on ominaista perusteellinen punninta. Millin liberalismi rakentuu yksilönvapauden ympärille – vapauden, jota rajoittaa vain toisten vastaava oikeus. Raikkaasta teoksesta välittyy kirjoittajien innostus asiaan. Sosialismin haittapuoliksi Mill näkee erityisesti sen, että osa sosialisteista liioittelee kapitalismin epäkohtia ja tuomitsee sen kokonaisuutena. Tästä seurasi kyky myös neuvotella ja ajoittain liennyttää välejä. Kirjassa käsitellään myös Rooman politiikkaa, uskontoa ja viihdettä sekä monia muita roomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöitä ruohonjuuritasolle asti. Kirjoittajia oli kaikkiaan 16. 49 Demokraatti CAESARIN NIMI VAKIINTUI ROOMAN KEISAREIDEN ARVONIMEKSI. Neuvostoliitto yritti saada Suomen puolustusvoimat järjestämään yhteiset sotaharjoitukset. Mannisen teoksessa on useita mielenkiintoisia anekdootteja Suomen kylmän sodan vuosilta ja myös uutta tietoa. Hän pitää tälle parhaana muotona osuuskuntajärjestelmää. AJATUS CAESARIA käsittelevästä kirjasta lähti liikkeelle Turun yliopiston klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin oppiaineryhmästä, minkä jälkeen kirjoittajiksi pyydettiin asiantuntijoita myös muista suomalaisista yliopistoista ja instituuteista. Mill yhdistäisi kapitalistisen yksilönvapauden ja sosialismin yhteistoiminnallisuuden. Ansiokkuudesta kertoo sekin, että teos sai vuoden 2025 Kanava-tietokirjapalkinnon, joka myönnetään parhaalle kotimaiselle henkilöhistoriaa käsittelevälle tietokirjalle. Sosialismin hyödyt ja haitat eivät Millin silmissä asetu yksiselitteisesti vastakkain. Pekka Wahstedt Melkein unohdettu konflikti NYKYISESSÄ JÄNNITTYNEESSÄ maailmantilanteessa kylmänä sotana tunnettu vuosikymmenien mittainen ajanjakso alkaa tuntua kaukaiselta muistolta. Ville Jalovaara KIRJA KIRJA John Stuart Mill: Sosialismin hyödyt ja haitat Vastapaino 2026 149 sivua Avartava, tasapainoinen ja laaja-alainen kokonaisuus tarjoaa akateemisia eväitä, mutta on samalla kätevän helppolukuinen. Kun Ustinov yritti ottaa harjoitukset esille vieraillessaan Kekkosen luona, presidentti teki perisuomalaisen väistöliikkeen ja sanoi, että nyt lähdetään saunaan. Väistelylinjaa jatkettiin onnistuneesti Neuvostoliiton kaatumiseen saakka
Monet hänen teoksistaan kytkeytyvät suoraan identiteettiin ja kahden maan kysymyksiin. Eletään toisen maailmansodan viimeistä kevättä 1945 Saksalle kuuluvalla pienellä saarella Pohjanmerellä. 50 Demokraatti KULTTUURI ARVIOT Viimeisellä rannalla Teksti Rane Aunimo Y hdessä kaikkien aikojen hienoimmassa elokuvassa, Elem Klimovin mestariteoksessa Tule ja katso (1985) sodan julmuuksista kerrotaan vanhempansa menettäneen nuoren silmin Saksan miehittämällä itärintamalla. Ympäröivä meri rajaa yhteisölle kehykset, mutta ne eivät suojaa omien hyväksikäytöltä. Amrum on katsannollisesti perinteisempi historiallinen elokuva, mutta näkökulmaltaan ja toteutukseltaan Akinin uran ehyin. Mikä voisi olla merkittävämpää. Elokuva osoittaa vihlaisevan arkisesti ja osana luontoa, kuinka sisuksia syövä mätä lopulta puhkeaa. Upseeri-isä on palveluksessa ja ideologiassaan vahva äiti huolehtii sisarensa kanssa kotirintamasta. de_26032026_50.indd 50 de_26032026_50.indd 50 10.3.2026 16.23 10.3.2026 16.23. AMRUM ON sotaelokuva, mutta siinä ei ammuta laukaustakaan tai surmata ihmisiä. Suuret ja pienet asiat sekoittuvat: Hitler kuolee ja äiti masentuu, joten tätä ilahduttaakseen pojan on löydettävä ainekset hunajaleipään. Kaikki tärkeä avautuu kameran kautta ja lapsen silmin ilman kirjalliselta kalskahtavia vuorosanoja. Suoraan seinään (2004) oli läpimurto ja Berliinin elokuvajuhlien voittaja. Ilmankos se ei kamppaillut kevään Oscar-palkinnoista. Volker Schlöndorffin suuren yleisön paremmin tuntemassa Günter Grass -sovituksessa Peltirumpu (1979) polvihousuinen rumpalipoika taas kieltäytyy kasvamasta protestina maailman hulluudelle. Mitä jää jäljelle, kun kaikki uhkaa kadota. Myös Fatih Akinin ohjaaman Amrumin (2025) päähenkilö on lapsi, natsiperheen esikoispoika. Vaitonainen tarkkailija on itsekin natsismin uhri mutta isättömässä kodissa ja vanhimpana lapsena myös toimija. Taloudellinen tyyli ei tarvitse olennaisen kertomiseen kuin puolitoista tuntia. Se ei edes sijoitu rintamalle. Kyräilevät katseet, rivien väleihin piilotetut merkitykset ja piinalliset hiljaisuudet tunkeutuvat myös 12-vuotiaan Nanningin perheeseen. Amrum on rakennettu levollisille kuville, joissa ei ole mitään ylimääräistä. ELOKUVA Amrum Ohjaus: Fatih Akin Ensi-ilta 24.4. Lapsen horisontti palauttaa asioille mittasuhteet: olennaista ei ole valta, kunnia tai elintila vaan koti, ruoka ja ystävät. SAKSANTURKKILAINEN AKIN on maansa tunnetuimpia nykyohjaajia. Koulu saa pakolaisista uusia oppilaita, ja lähestyvän tappion vääjäämättömyys kiristää aikuisten hermoja eristäytyneessä yhteisössä, jossa osa takertuu valheisiin viimeiseen saakka
He löysivät aution maatalon, joka oli ilmeisesti seissyt tyhjillään miltei puoli vuosisataa. Flow-festivaalien kesäillassa vuonna 2014 ihmiset makasivat maassa pitkin pituuttaan ja hiljentyivät meditatiiviseen telttakonserttiin kuin kirkon menoihin. Kokonaisuus on kuitenkin yli kaksija puolituntisena varsin massiivinen suhteessa siihen, kuinka ohuiksi tyypitelmiksi elokuvan keskeiset henkilöt lopulta jäävät. LEVY Bill Callahan: My Days of 58 Drag City Teksti Jukka Sammalisto K un teoksen nimi on tarpeeksi pysäyttävä ja samalla salaperäinen, se lataa salamana vastaanottajan mielenkiinnon. Miksi miehet laulavat BILL CALLAHANIN baritoniääntä on vaikea unohtaa, kun on kerran kuullut sen laulua. Lopputuloksena on aistikylläinen elokuva, joka liikkuu samassa talossa limittäin neljässä aikatasossa noin 30–40 vuoden välein. Kappaleissa ei ole vetäviä koukkuja, mutta levy rakentuu visuaaliseksi. Sen ensimmäisessä, aluksi vain akustisen kitaran haikeasti säestämässä kappaleessa kysellään, miksi miehet laulavat, ja Lou Reed ilmestyy kertojalle valkoisissaan. Tunne siitä kuin astuisi elokuvaan kuin autiotaloon on todellakin läsnä. Alkuperäinen nimi In die Sonne schauen tarkoittaa aurinkoon katsomista. Uran alun kokeellisesta ilmaisusta on siirrytty perinteisempiin instrumentteihin, mutta kappaleiden ympärillä on edelleen rauhan ja vetäytymisen auraa, joistakin hakkaavista rytmeistä huolimatta. Rane Aunimo Näkymättömiä tyttöjä Maatilan muistista pyyhittyä historiaa. de_26032026_50.indd 51 de_26032026_50.indd 51 10.3.2026 16.23 10.3.2026 16.23. Jo kappaleiden nimet (Lonely City, West Texas, Lake Winnebago, Highway Born) vievät syvälle americanaan ja sen myytteihin, mutta ilman Bruce Springsteenin romanttista paatosta. Vaikkapa piikojen ja renkien aidot kokemukset ovat pitkälti kätköksissä myös elokuvahistoriassa. Sisältä löytyi vuodelta 1920 peräisin oleva valokuva kolmesta naisesta. Otetaan nyt vaikka Albert Camusin romaani Putoaminen. IDENTITEETIN MUODOSTUMISTA näennäisen vankkoihin moraalikoodeihin sitoutuneessa patriarkaalisessa yhteiskunnassa on käsitelty varsin monessa eurooppalaisen elokuvataiteen merkkiteoksessa. Ehkä vastaus ei ole edes oleellinen. Amerikkalainen laulaja-lauluntekijä täytti viime vuonna 58 vuotta, johon uuden levyn nimi My Days of 58 viittaa. Schilinskin lähestymisessä on kiehtovaa se, kuinka hän tuntuu käsittelevän ikään kuin jo kaikkien osallisten tietoisesta muistista pyyhittyä historiaa ja sen hiljaista periytymistä. Hankkeen epätavallisen pitkä työnimi taas kulki fraasimaisesti: ”Lääkäri sanoi, että toivun, mutta minua masentaa”. 51 Demokraatti ELOKUVA Putoamisen ääni Ohjaus: Mascha Schilinski Ensi-ilta 10.4. Elokuva sai alkusysäyksensä, kun Schilinski ja hänen käsikirjoittajakumppaninsa Louise Peter viettivät kesää Altmarkin maaseudulla Elbe-joen lähistöllä Saksan pohjoispuolella. Saksalaisohjaaja Mascha Shilins kin elokuvan nimi Putoamisen ääni (2025) vie metaforista kuvailua pidemmälle. Putoamisen ääni haastaa tavanomaista historiankirjoitusta, joka on yleensä valtaapitävien tai parhaiten selvinneiden hallussa. Äänialaltaan ja joissakin mediakuvissa Callahan muistuttaa kristittyä pastoria, joka voisi saarnata herätysjuhlilla. Näennäisen yksinkertaiseen ja pieneen muotoon mahtuu oma, hälylle selkänsä kääntävä maailma. Noin monet osuvat nimet kuvastavat hyvin elokuvan vahvoja, mutta hiukan selkiintymättömiksi jääviä tarkoitusperiä. Aina löytyy uusiakin ääniä. Puhtaan ilmaisullisesti Putoamisen ääni sisältää joitain vaikuttavimpia kohtauksia pitkään aikaan, mutta sen ihmiskohtaloiden taustoihin kaipaa enemmän konkretiaa. Juuri tällaisilta mielensisäisiltä tunnelmiltaan Putoamisen ääni on parhaimmillaan todella vahvaa, ajoittain melkeinpä mestarillista elokuvaa. Kertoja laulaa kuolemasta ja miehen muutoksen tarpeesta
”Tuon ajan Pariisissa syntyi moderni ihminen. Kristinuskosta vieraantuminen alkoi. ”Vieras on älykäs romaani, joka haastaa lukijan. On suoranainen ihme, että kirja pysyy koossa niin hienosti kuin se tekee kaikkine aiheineen ja teemoineen. Ulkona sataa vesiräntää. Itse asiassa kirja jäi minulle vieraaksi, selailun jälkeen palautin sen kirjaston hyllyyn.” Raila Rinteellä on ollut aikoinaan suora yhteys visakirjailijaan. Tekijä on ollut pitkään alansa iso julkkis naapurissamme, mutta asuu nykyisin Ranskassa. Saalis jäi kuitenkin keskinkertaiseksi. Kirjastoon tulee matkaa.” Juhani Niemi on edellisiä huomattavasti innostuneempi kysytystä kirjasta. Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi viimeistään 12.4. Veikko Huuska tarjosi juoksijavihjeen innoittamana Miika Nousiaista. Palkinto Kerttu Kivelälle. Sitaatin alkuperää en jaksa kaivella. Suomalaisetkin voivat ottaa vähän kunniaa hänen menestyksestään, sillä hän vietti nuoruusvuotensa Suomessa ja kirjoitti ylioppilaaksikin tunnetussa helsinkiläislukiossa. Olen niitä tiukkapipoja, joiden mielestä Vantaan jokea ei voi vääntää haluamalleen mutkalle muuten realistisessa teoksessa. (rb) Jouni Harala de_26032026_52.indd 52 de_26032026_52.indd 52 16.3.2026 16.20 16.3.2026 16.20. Harmi ettei ole arkistoa. Pääteema on kuitenkin vieraus. Yhdelle palkinto. Riikka kirjoitti, samoin kaikki muutkin joita pyysimme. Vanhat ennakkoluulot lakaistiin syrjään. Vastapuoli oli sallivampi: ’Sehän on fiktiota!’ No, pääasiassa Yhdysvaltoihin sijoittuvassa visakirjassa ’Vieras’ (2012) ei tarvitse miettiä näitä kysymyksiä. Jeanne oli yksi heistä. ”Oletan visahahmoksi Riikka Pulkkista, jonka muistan harrastaneen juoksua ja käyneen urheilupainotteisen lukion. Elämä on tässä ja nyt! Ihminen on vapaa olento! Optimismista tuli hilpeä tulevaisuudenusko.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Kirjavisa Vieraan kirjoittaja jäi vieraaksi V isaukko ei mässäillyt vihjeillä helmikuun kirja-arvoituksessa, koska ajatteli tämän menestyskirjailijamme tulevan vähemmälläkin tunnistetuksi. Sirpa Taskinen avaa pelin. ”Onnistuin saamaan riidan aikaiseksi Riikka Pulkkisen (s. 1980) jostain kirjasta. Kuka on hän, kuka hänen kirjansa nimihenkilö, joka ujuttautui muinoin vallan ytimiin. Se on ehjä ja tasapainoinen kokonaisuus, joka sisältää hyvää filosofista ja yhteiskunnallista pohdintaa, herättää paljon ajatuksia ja jättää hyvän ja pitkän jälkimaun. Visaa enemmän verkkoversiossa. Jopa filosofit saarnasivat aistillisuudesta korkeimpana viisautena. Ensimmäistä kertaa uskallettiin sanoa ja kirjoittaa, että elämä on liian lyhyt elettäväksi kärsien ja vaikertaen ikuisen palkkion toivossa. Olen lukenut muutaman kirjan häneltä, niitä ensimmäisiä, ja muistaakseni kauan sitten tilannut novellin aikakauslehteen, jossa työskentelin. 52 Demokraatti VISASITAATTI 3/2026 Nyt loikataan visan peruslinjalta vähän sivuun, ja otetaan tehtäväksi teos, joka luokittuu tietokirjaksi, popularisoiduksi sellaiseksi ehkä. Kaiken lisäksi se pysyy vaikuttavana ja vetävänä lukukokemuksena. Luulenkin, että tästä kirjasta voivat vaikuttua nekin, jotka eivät varsinaisesti pidä siitä.” Kierroksen muita tietäjiä olivat Jari-Pekka Vuorela, Kerttu Kivelä, Vesa Paavola, Mauri Niemi, Mauri Panhelainen, Helena Nurmio, Jaana Pikkarainen-Haapasaari ja Tarmo Tikka. Kirjan teemoja olivat anoreksia, ulkopuolisuus, uskonnollinen hurmos, ja nuoren naisen kasvu, sekä elämän kaksinapaisuus, järki ja tunne, sielu ja ruumis
53 Demokraatti 9.-12.4.2026, Helsingin Urheilutalo Lue lisää turnauksesta ja osta lippusi nyt: www.tul.fi/geebee de_26032026_52.indd 53 de_26032026_52.indd 53 16.3.2026 16.20 16.3.2026 16.20
Teksti Janne Ora / Kuvitus Arja Jokiaho ELÄIMEN KIPUA de_26032026_54.indd 54 de_26032026_54.indd 54 4.3.2026 16.23 4.3.2026 16.23. Mutta onko uusi tutkimustieto muuttanut ihmisten käyttäytymistä. TEEMA El äi m et Le m m ik ki he rä tt ää tu nt ei ta , m ut ta br oi le ria ei nä hd ä ed es el äi m en ä. Ihminen ei tunne Tutkimus on viime vuosikymmeninä tuonut paljon uutta tietoa eläinten tuntemasta kivusta, perustunteista ja eläinten käyttäytymisestä
Näitä tieteenaloja ovat muun muassa eläinten kognitiotiede eli mielen toiminnan tutkimus sekä soveltava etologia eli eläinten käyttäytymistiede. Yhtäältä ihminen haluaa olla eläimen tasaveroinen ja -arvoinen ystävä, toisaalta taas hän pyrkii hallitsemaan, käskemään ja hyödyntämään eläintä. Tutkituilla kirjolohilla sekä kipureaktiot että yritykset poistaa kipu – ratkaista kipuun liittyvä ongelma – osoittautuivat samantapaisiksi kuin nisäkkäiden ja muiden selkärankaisten eläinten. Kun vertaa lemmikkieläinten ja tuotantoeläinten oloja, kaksijakoisuuden huomaa selvimmin. Niitä ihaillaan ja arvostetaan tai pelätään ja inhotaan. Norsut, delfiinit, valaat ja monet muut eläimet ovat älykkäitä, josta kertovat niiden ongelmanratkaisukyvyt sekä niiden käyttämä viestintä, jonka vivahteista ja hienouksista ihmisellä on parhaimmillaankin hyvin kapea aavistus. Ihmisen tulkinnat eläinten käyttäytymisestä juontuvat usein siitä, että ihmiset tuntevat heikosti eläinten käytöksen takana olevia lainalaisuuksia ja mekanismeja. Joskus kuulee sen ajaILO JA PELKO OVAT VOIMAKKAITA TUNTEMUKSIA KAIKILLA SELKÄRANKAISILLA ELÄIMILLÄ. Tutkimustieto vaikkapa siitä, että monet eläimet tuntevat perustunteita ja aistivat kipua siinä kuin ihminen, jää monilta tavoittamatta. Helena Telkänrannan mukaan tutkimus on vahvistanut kaksi päähavaintoa eläinten tunteista. Sneddonin tutkimus oli osa laajaa tutkimusohjelmaa, jonka tavoitteena oli useilla eri keinoilla selvittää, tuntevatko kalat kipua. Se levisi pian myös laajemmaksi yhteiskunnalliseksi debatiksi, joka laantui kuitenkin melko pian. Tuotantoeläimiä puolestaan kohdellaan monissa tapauksissa niin huonosti, että monet haluavat kääntää siltä katseensa. de_26032026_54.indd 56 de_26032026_54.indd 56 4.3.2026 16.23 4.3.2026 16.23. ELÄINTEN TUNTEITA on tutkittu useilla tieteenaloilla jo yli kolmekymmentä vuotta. Eläinsuhteen yhdessä ääripäässä lemmikkejä hellitään ja joskus niin ajattelemattomasti ja kiihkeästi, että siitä on jopa haittaa eläimen hyvinvoinnille. Eläinten perustunteista vallitsee sitkeä ja melko yleinen harhakäsitys, jonka Telkänranta oi kaisee. Kalojen kokeman kivun tutkimusta jatketaan maailmanlaajuisesti. 56 Demokraatti TEEMA E läimen ja ihmisen suhdetta leimaa jännitteinen ja ristiriitainen kaksijakoisuus. ELÄINTEN OLEMUS ja niiden käyttäytyminen kiehtoo meitä ihmisiä, mutta yrityksemme ymmärtää eläinten käyttäytymistä ja kognitiivisia toimintoja sen takana karahtaa usein kiville. Eläinten käyttäytymistieteen tohtori Helena Telkänranta kuvaa Millaista on olla eläin -tietokirjassaan kuinka Edinburghin yliopiston tutkija Lynne Sneddon vuonna 2002 teki tiettävästi ensimmäisen järjestelmällisen tieteellisen kokeen, jossa testattiin kalan kykyä tuntea kipua. Sneddonin ja muiden tutkijoiden tutkimustulosten julkistaminen aiheutti vilkkaan keskustelun alalla. Tutkimus on viime vuosikymmeninä edistynyt paljon. Esimerkiksi kalat ja linnut aistivat kipua, oppivat uusia asioita ja tuntevat pelkoa, lampaat tunnistavat tutun ihmisen kasvot. Eläinten älykkyydestä, tunteista sekä kivun aistimisesta kertovia esimerkkejä voisi jatkaa lähes loputtomiin. – Eläinten perustunteet ja älykkyys eivät liity toisiinsa. Samankaltainen kaksijaksoisuus voi koskea suhtautumista joihinkin villieläimiin
57 Demokraatti pistä, joista tutkijat pyytävät haastateltavia arvioimaan videolla näkyvän eläimen tunnetilaa. Ihmiset katselivat videoklippiä, jossa naarastiikeri oli kellistynyt selälleen makaamaan. Tutkimus koostuu taustatietokysymyksistä ja viidestä lyhyestä videokliMONET ELÄINLAJIT TUNTEVAT SAMOJA PERUSTUNTEITA KUIN IHMISET. – Tiikeriä ymmärrettiin aktiivisesti väärin. Jo ensimmäisen osatutkimuksen tulokset ovat monin tavoin kiinnostavia myös maallikoille. Tutkijat olettivat ennakkoon, että ihmiset tunnistavat eläinten korkean kiihtyneisyyden paremmin kuin matalan kiihtyneisyyden. Se on parhaillaan arvioitavana tieteellisessä lehdessä. Esimerkiksi tiikerin tunnetila oli ihmisille vaikea tulkittava. Ihmiset tulkitsivat kaikissa tapauksissa näkemäänsä siten, että naarastiikeri oli rento ja leikkisä, vaikka sen tunnetila oli täysin päinvastainen. KORKESAAREN TUTKIMUS osoitti, että ihmiset tunnistavat eläinten tunnetiloja heikosti. Klipistä oli rajattu ulos tieto siitä, että urostiikeri lähestyi naarastiikeriä, jonka takia naarastiikeri todennäköisesti pelkäsi, oli varuillaan ja hermostunut. de_26032026_54.indd 57 de_26032026_54.indd 57 4.3.2026 16.23 4.3.2026 16.23. Myös muilla selkärankaisilla eli kaloilla, matelijoilla ja sammakkoeläimillä on vähintään osa perustunteista, Telkänranta sanoo. Telkänranta työskentelee paitsi perustamansa tutkimusja tiedeviestintäyritys Arador Innovations Oy:n toimitusjohtajana myös Helsingin yliopiston Tunnetiede-tutkimusryhmässä. – Ihmiset tulkitsivat väärin tilanteet, joissa eläin oli jähmettynyt paikoilleen. Siihen osallistuneet Korkeasaaren kävijät ar vioivat berberiapinan, tiikerin ja kierteissarvivuohen eli markhorin tunnetiloja niiden käyttäytymisen perusteella. – Evolutiivisesti olisi mielekästä ajatella, että ihmiset tunnistavat eläinten korkean kiihtyneisyyden parhaimmin. Myös tutkimuksen toinen osa on tehty. Se oli jopa ällistyttävä havainto, Hiisivuori kertoo. – Kaikki nämä perustunteet löytyvät kaikilta nisäkkäiltä ja linnuilta. IHMISEN TULKINNAT eläinten tunteista ja käytöksestä avaavat toisen näkökulman ihmisen ja eläimen kanssakäymiseen – sekä mahdollisuuksiin että pulmiin. Sen sijaan haastatellut tunnistivat matalan kiihtyneisyyden paremmin kuin korkean kiihtyneisyyden. Kolikkoa heittämällä olisi saanut paremman tuloksen tiikerin tunnetilan arvioinnissa, Hiisivuori kertoo. Hiisivuori on Tunnetiede-tutkimusryhmän kumppaneineen selvittänyt Korkeasaaren eläintarhassa vierailevien ihmisten kykyä tunnistaa eläinten tunteita. Niin eläinten kuin ihmisten perustunteita ovat ilo, mielihyvä, kiintymys, leikkisyys, seksuaalisuus, yllättyminen, pelko, aggressio ja suru. Toinen päähavainto on, että eläinten kokema kipu sekä perustunteet, kuten ilo ja pelko ovat voimakkaita, tietoisesti koettuja tuntemuksia kaikilla selkärankaisilla eläimillä. Korkeasaaren tutkimus paljasti myös sen, että eläinten kiihtyneisyys tunnistettiin usein päin honkia. Tutkimustieto on kumonnut myös monia muita vääriä käsityksiä ja myyttejä eläimistä, niiden tunteista ja eläinten hyvinvoinnista. Hänen mukaansa tutkimushavainto on huolestuttava ajatellen ihmisten ja eläinten kohtaamisia. Esimerkiksi tieto eläinten perustunteista ja niiden kokemisesta on lisääntynyt ja syventynyt paljon. Myös eläimet voivat surra esimerkiksi kumppanin tai jälkeläisen menettämistä. Ryhmä tutkii, miten ihmiset pystyvät havaitsemaan ja tulkitsemaan eläinten tunteita. Biologi Laura Hiisivuori tutkii väitöskirjatyössään sitä, miten ihmiset tunnistavat eläinten tunnetiloja. Monet eläinlajit tuntevat samoja perustunteita kuin ihmiset. Ihmiset tunnistivat ne tilanteet kautta tuksen, että älykkäimmillä eläimillä on myös voimakkaimmat tunteet, mutta mikään tutkimuksessa havaittu ja löydetty ei sitä tue. Tutkimuksen ensimmäinen osa on saatu päätökseen
ELÄINTEN TUNNETILOJEN ymmärtäminen kytkeytyy keskeisellä tavalla eläinten hyvinvointiin. Koirille, kissoille, papukaijoille ja käärmeille annetaan ajatuksissa ja puheissa inhimillisiä piirteitä ja niiden lajityypillistä käytöstä selitetään ihmisen ole kuin koneita, tulee vakavasti miettiä, miten se otetaan eläinten kohtelussa myös huomioon, Hiisivuori sanoo. Esimerkiksi tuotantoeläinten kohtelun epäkohtia on viime vuosina nostettu esiin. Onneksi on vähitellen alettu pohtia ratkaisuja siihen, että emolehmä ja vasikka saisivat olla pidempään yhdessä, jolloin ne saisivat paremmin turvattua lehmien hyvinvoinnille tärkeän emotionaalisen yhdessäolon. Eläimen kiihtyneisyyden tila on tärkeä tunnistaa oikein, olipa kyse lemmikin tai villin eläimen kohtaamisesta. – Eläin voi olla jähmettynyt, mutta se on kuitenkin valmiudessa hyökkäämään. Harva ihminen törmää esimerkiksi suteen luonnossa. – Vasta viime vuosina on alettu ymmärtää esimerkiksi lehmäemon ja vasikan tuskaa ja ahdistusta, kun ne erotede_26032026_54.indd 58 de_26032026_54.indd 58 4.3.2026 16.23 4.3.2026 16.23. 58 Demokraatti TEEMA linjan niin, että eläin oli rauhallinen, vaikka se oli sisäisesti hyvin kiihtyneessä tilassa. – Nykyisin tiedetään eläinten tunteista paljon enemmän kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Todennäköisin tällainen tilanne on kiihtyneen koiran kohtaaminen. Ymmärrys ja eläinten hyvinvoinnin parantaminen jäävät kuitenkin monesti alisteiseen asemaan, kun ne kohtaavat nykyaikaisen ruoantuotannon todellisuuden rakenteet ja reunaehdot. – Nykyisillä isoilla maitotiloilla tällaista ei ole mahdollista toteuttaa. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja vaikuttamisessa tutkimustietoa tulisi hyödyntää ja soveltaa ainakin tuotantoeläinten kohtelussa nykyistä enemmän. Ennen vanhaan tämä tunnettiin pienillä tiloilla ja lehmiä käytiin lohduttelemassa ja rapsuttelemassa, Hiisivuori toteaa. Julkisessa keskustelussa ja politiikassa on alettu keskustella eläinten tunteista ja kivun aistimisesta. VAIKKA IHMISEN halu arvostaa ja ymmärtää eläimiä on sinänsä hienoa, saa se toisinaan myös hitusen surkuhupaisia piirteitä. Nyt kun tiedetään varmuudella, että eläimet eivät taan toisistaan tuotantolaitoksissa
de_26032026_54.indd 59 de_26032026_54.indd 59 4.3.2026 16.23 4.3.2026 16.23. Lihateollisuus on onnistunut markkinoimaan voimalla broilerinlihan tutun tuntuiseksi kotimaiseksi vaihtoehdoksi, jota myös ympäristösyistä suositaan sianlihan ja naudanlihan sijaan. Hän-muodon johdonmukaisella käyttämisellä pystyisi osaltaan myös vaikuttamaan siihen, miten eläimiä kohdellaan. Priiki nostaa esiin esimerkin lehtitekstistä, jossa Poika-nimisen kissan omistaja lyhyessä puheenvuorossa viittaa Pojasta puhuessaan yhdessä kohtaa pronominilla se ja seuraavassa virkkeessä pronominilla hän. taajat näkivät broilerin. Priiki näkee käytännön olevan osa kielen normien laajempaa muuttumista. – Broilerintuotannon kasvu on tapahtunut suomalaisilta näkymättömissä. ELÄINOIKEUSJÄRJESTÖ ANIMALIAN syksyllä 2025 julkistaman Broileribarometri-kyselytutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta syö broilerinlihaa eli kanaa säännöllisesti. Vai ummistammeko siltä vain silmämme. Vain seitsemän prosenttia suomalaisista jättää kanan kokonaan väliin ruokavaliostaan. Vastaajista 39 prosenttia piti broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Suomen Siipikarjaliiton mukaan broilerin syönti on kasvanut Suomessa tasaisesti vuodesta 1995 alkaen. Tieto eläinten tunne-elämästä ja kyvystä tuntea kipua ei ainakaan näytä realisoituvan muutokseksi väestötason kulutustottumuksissa. Barometrin esiin nostamista asioista kiinnostava oli kysymys siitä, miten vasKUN LEMMIKKI ON SÖPÖ, IHMINEN AJATTELEE SILLÄ OLEVAN ENEMMÄN TUNTEITA KUIN VAIKKA KÄÄRMEELLÄ. Eläinten inhimillistäminen vaikuttaisi ulottuvan myös kieleen. Voisiko ihmiskunnan suhtautuminen eläimiin kollektiivisesti kehittyä ja löytää kolmannen tien suhteessa eläimiin: sellaisen, jossa eläimiä ei inhimillistetä, mutta samalla kuitenkin syvällisesti ymmärretään niiden tunne-elämää. Animalian erityisasiantuntijan Tiina Ollilan mielestä kyselytutkimuksen tulokset kertovat monista asioista. Suomalaiset näkevät tällä hetkellä broilerin erityisesti raaka-aineena reseptiin, ei kanalintuna tai yksilöllisenä, tuntevana olentona. MONET ELÄINFILOSOFIT ja eläinten oikeuksien puolestapuhujat perustelevat hän-pronominin käyttämistä sillä, että he haluavat myös puheessa ja kielessä nostaa eläimen ihmisen rinnalle samanarvoiseksi. Koomisia lisäkierteitä omistajan puheeseen tuli siitä, että hän käytti yleensä ihmisen yhdistettyä hän-pronominia kertoessaan kissansa ”madottamisesta” eli toiminnasta, jonka kohteena on yleensä muu kuin ihminen. – Broileribarometri paljastaa erityisesti sen, että broileri eläimenä ja yhteiskunnallisena aiheena on suomalaisille vieras. Tai – etenkin kun tuotantoeläimistä on puhe – löytyisikö tekoja ja keinoja, jotka ainakin vähentäisivät niiden kokemia kärsimyksiä. Kun lemmikki on söpö ja pörröinen, ihminen ajattelee sillä olevan enemmän tunteita kuin vaikkapa käärmeellä. – Markkinoinnin avulla broileri on solahtanut monenlaisten kuluttajien ostoskärryyn ja ravintoloiden annoksiin. Eläineettinen punninta ei ole isossa mittakaavassa vielä tullut esiin broilerin kohdalla, kuten esimerkiksi on käynyt yhteiskunnallisena aiheena turkistarhaukselle, Ollila pohtii. 59 Demokraatti logiikasta, motivaatioista ja tarpeista käsin. Tämä herättää poleemisia, itsekriittisiä kysymyksiä: emmekö me broilerinsyöjät tunnista kanan tuntemaa kipua saati ymmärrä sen kokemia perustunteita. Broilerinlihan voittokulku suomalaisiin ruokapöytiin on Ollilan mukaan tapahtunut onnistuneella markkinoinnilla. ”Aktiivisena sanomalehtien lukijana vastaani tuli toistuvasti artikkeleita, joissa toisenlajiseen eläimeen viitattiin persoonapronominilla hän tai he, kirjoitti suomen kielen dosentti ja tutkijatohtori Katri Priiki Turun yliopistosta Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemassa Kielikello-lehdessä vuonna 2024. – Jalostus aiheuttaa niille jatkuvaa kipua ja sairauksia jo muutaman viikon elämän aikana. Mediapuheessa ja -teksteissä sekä yleisessä puheenparressa yleistyy hän-persoonapronominin käyttö, kun puhutaan ja viitataan eläimiin. Toisaalta tietoa broilerintuotannon mittakaavasta ja tehotuotannosta on jo jonkin verran, mutta asioita ei ehkä haluta ajatella sen syvällisemmin: siis esimerkiksi broilerinlihan ja luontokadon yhteyttä tai broilerintuotannon sisäänrakennettua kärsimyksen aiheuttamista eläimelle. Kulutus on nyt ennätyslukemissa. Priiki ei kirjoituksessaan päättele lemmikkien ”hänittelyn” yleistymisen liittyvän erityisesti juuri eläinten inhimillistämiseen. Ollila korostaa broilereiden olevan äärimmilleen jalostettuja lintuja. Ja syventyisikö ymmärrys eläytymiseksi ja muuntuisi myös teoiksi, jotka lisäisivät sekä lemmikkien että tuotantoeläinten hyvinvointia. Liiton mukaan suomalaiset syövät broileria yli 26 kiloa vuodessa henkeä kohti