Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Ei ole, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha BeurlingPomoell vastaa. Siksi kuluttaja tarvitsee puolustajansa. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. ta m m ik uu ta PAL.VKO 2023-07 00 74 43 -2 30 2 de_26012023_001.indd 1 de_26012023_001.indd 1 17.1.2023 10.49 17.1.2023 10.49. -20 % Koko perhe yhdessä syömään HUOMISEN TYÖ TEEMA Ole valmis ELOKUVA Kotimainen elokuva kansiin TYÖUUPUMUS Älä jää kiinni uupumukseen TYÖVOIMAPULA Hyvinvointivaltio kriisissä 26.1.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kuluttajako kuningas. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 2 • 20 23 / 26
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi pau.fi akt.fi aktlehti.fi de_26012023_002.indd 1 de_26012023_002.indd 1 17.1.2023 12.14 17.1.2023 12.14
Kuluttaja tarvitsee oman puolustajan. 3 Demokraatti 2/ 23 34 14 53 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 26. Tulevaisuuden työelämä tehdään nyt. KASVO TEEMA ILMIÖ de_26012023_03.indd 3 de_26012023_03.indd 3 18.1.2023 11.40 18.1.2023 11.40. TAMMIKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TYÖVOIMAPULA MURROS OLE TARKKA Maahanmuuttoa lisää vai elintason lasku
2/ 23 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Ei tämän kanssa Viikon kuva: Demokratian kriisi Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Anu Rajajärvi D-analyysi: Vastustan! D-ilmiö: Faktoja vastaan Indeksi: Neropatista ääniharava Ay: Palkansaajan faktantarkistaja Työ: Varo loppuunpalamista D-kolumni: Esa Suominen Britannia: Hoitajien kapina Syvässä päässä: Kiky II palaa Kirja: Suomifilmin historia Elokuva: Kun kaveri jätetään Kirjavisa: Antoisa Edelfelt Kolumni: Jyrki Liikka Puheenvuoro: Sirpa Paatero Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Juha Pantzar IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Juha Beurling-Pomoell Kolumni: Kaarin Taipale Kasvot peilissä: Otto Köngäs Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 16.2. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 14 24 TYÖUUPUMUS Pysähdy punaisella TYÖVOIMAPULA Rajat auki vai kurjistuminen de_26012023_04.indd 4 de_26012023_04.indd 4 17.1.2023 19.29 17.1.2023 19.29. Tämä on kestämätön yhtälö. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n + TEEMA Huomisen työ 53 5 6 8 11 12 14 20 22 24 27 28 30 34 40 41 42 46 50 52 61 62 64 65 66 Suomessa on töitä mutta ei tekijöitä. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
Suomi joutuu jo tänä vuonna tekemään muun muassa taloudessa, sotealueiden ratkaisuissa ja turvallisuuspolitiikassa paljon käänteentekeviä valintoja, joissa arvoilla on keskeinen merkitys. Tämä perustuu toiveeseen, että persujenkin uho ”vihervasemmistolaista politiikkaa” vastaan olisi vain vaaliretoriikkaa. Tietysti Suomessa on paljon kuntia, joissa persuja demarivaltuutetut pystyvät mainiosti sopimaan yhteisistä tärkeistä asioista vaikka kokoomuslaisten ja kristillistenkin kanssa. Miksi mennä petikaveriksi sellaiselle porukalle, joka ylpeilee polkevansa niitä arvoja, joita pidämme itse ohittamattomina. Kenen vieressä itse jaksaisit seuraavat neljä vuotta. Ymmärrän siksi valtavan hyvin, miksi demarit, vasemmistoliitto ja vihreät kertoivat nyt jo ennen vaaleja, etteivät ne halua samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Tuttavan mies viljeli jatkuvalla syötöllä rasistisia vitsejä ”mutiaisista” ja kertoi kaksimielisiä juttuja jopa lasten kuullen. MONI RIVIDEMARI on kummastellut, kannattaako hallitusvaihtoehtoja rajata etukäteen näin jyrkästi. Näin saa ja pitääkin olla. de_26012023_05.indd 5 de_26012023_05.indd 5 17.1.2023 15.05 17.1.2023 15.05. Siksi hallitusseurakin kannattaa valita sillä perusteella, kenen kanssa pystyy tekemään pakollisia kompromisseja asioista, ilman että joutuu tinkimään inhimillisyydestä ja perusarvoista. Ei minulla ollut eikä ole mitään tätä perhettä vastaan. En olisi jaksanut sitä showta pitkään ennen ilmiriitaa. J okunen vuosi sitten jouduin hankalaan tilanteeseen. Nykytermein pidin miestä liian toksisena tai raskaana seurana. Ei ole lainkaan sama, maksatetaanko uudistukset tai leikkaukset vähäosaisilla, vai manataanko markkinoista aiheutuvat vaikeudet jonkun ihmisryhmän kuten kaikkien maahanmuuttajien syyksi, vihaa kylväen. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Näiden kanssa ei jaksaisi Pääkirjoitus KENEN VIERESSÄ ITSE JAKSAISIT SEURAAVAT NELJÄ VUOTTA. Elämä on liian kallista tuhlattavaksi ikävien ihmisten parissa, näin opetti jo mummoni. Oikeasti tiesin, että yksikin telttayö voisi pilata välimme lopullisesti. En muista minkä tekosyyn keksin, mutta kieltäydyin kohteliaasti. Mutta koko maan luotsaaminen tulevien sukupolvien parhaaksi on eri asia. Tuttava kysyi, haluai simmeko lähteä hänen perheensä kanssa telttailemaan Kaakonkulmalle, kun kerran kaikki harrastamme eräilyä. Herra on puheistaan huolimatta kunnollinen, lapsistaan välittävä kelpo veronmaksaja, mutta elämänarvojemme välillä on vain turhan iso kuilu
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Iv an Fl or es de_26012023_06.indd 6 de_26012023_06.indd 6 17.1.2023 11.41 17.1.2023 11.41
de_26012023_06.indd 7 de_26012023_06.indd 7 17.1.2023 11.41 17.1.2023 11.41. 7 Demokraatti DEMOKRATIAN PAINETESTI. Perussa jatkuvat joulukuussa alkaneet mellakat (kuva), joissa vastustetaan presidentti Dina Boluartea. Donald Trump puhuu edelleen häneltä varastetuista vaaleista. Demokraattisten vaalien tulos ei enää paina, jos oma ehdokas häviää. Tammikuun alussa vaalit hävinneen Brasilian ex-presidentin Jair Bolsonaron kannattajat hyökkäsivät maan hallintorakennuksiin. Hän nousi varapresidentin paikalta presidentiksi, kun maan kongressi syrjäytti presidentti Pedro Castillon
– Minusta on äänestäjien kuluttajansuojan kannalta relevanttia kertoa se, mitkä meidän arvomme ovat, mitkä meidän eromme ovat puolueiden välillä. Ei tulisi, Sanna Marin sanoi. Vaalitilannetta sähköistää myös vaaliasetelmien blokkiutuminen. SDP ei suvaitse ummehtuneisuutta. Keskusta nousee todennäköisesti merkittävään rooliin hallitustapohjaa muodostettaessa. Suomalaisruotsalaisena on lohdutus kuulla Sanna Marinin sanovan, että emme lähde hallitukseen perussuomalaisten kanssa. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Tekstiviesti vie vaaliuurnille Blokkivaalit tulossa V IIK O N LU KU 50 prosenttia. Puolueiden kannatusluvut ovat kolmen kärjessä niin lähellä toisiaan, että tässä vaiheessa on vaalien järjestystä vaikea arvioida. Yksinkertaiset asiat ovat usein toimivia. Suomessa kokeiltiin tekstiviestimuistu tuksia nyt ensimmäistä kertaa. Tämä on sitä niin sanottua äänestäjän kuluttajansuojaa. Tekstiviestin vaikutus oli suhteellisesti suurempi niillä nuorilla, jotka äänestävät harvemmin. Sinänsä tämä ei ole uutta, sillä aikoinaan kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sulki perussuomalaiset hallitusyhteistyöstä, kun Jussi Halla-aho valittiin puheenjohtajaksi. Saman totesi myös SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin politiikan toimittajien tentissä. En näe arvoa siinä, että meidän pitäisi teeskennellä, että kyllä se varmasti on mahdollista, että sieltä jokin SDP:n ja perussuomalaisten hallitus tulisi. KEVÄÄN EDUSKUNTAVAALEISTA on tulossa varsin kiinnostavat. Äänestysaktiivisuus kasvoi viestin saaneilla nuorilla noin yhdellä prosenttiyk siköllä, 32 prosenttiin, verrattuna verrokkiryhmään. SDP, vasemmistoliitto ja vihreät ovat ilmoittaneet, että eivät lähde samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Nuorten äänestysaktiivisuus koheni, kun nuorille lähetettiin äänestämisestä muistuttavia tekstiviestejä. Aluevaaleissa tehdyssä kokeilussa yli 30 000 nuorta sai tekstiviestin ennakkoäänestyksen alkamisen jälkeen ja päivää ennen var sinaisia vaaleja. Vaaliasetelmien blokkiutumisesta huolimatta tarjolla on edelleen useampia hallitusvaihtoehtoja: sinipuna, porvarihallitus, nykyisen hallituspohjan jatko ja vaikkapa vähemmistöhallitus. HUSSEIN AL-TAEE FACEBOOKISSA Kun kokoomus on valmis vaikka vähemmistöhallitukseen PS:n kanssa, edessä on jonkinlaiset blokkivaalit – joskin Suomessa edelleen sinipuna mahdollinen. Marinin mukaan SDP:tä ja perussuomalaisia eivät erota vain arvot ja ihmiskäsitys vaan myös näkemys talouspolitiikasta, työmarkkinakysymyksistä ja ympäristöstä. Suomessa ollaan siirtymässä Ruotsin mallin kaltaiseen blokkipolitiikkaan, jossa äänestäjä tietää – ainakin joltain osin – jo ennen vaaleja, minkälaisen hallituskokoonpanon hän voi äänellään saada. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on aiemmin todennut, ettei näe perussuomalaisia hallitusyhteistyössä SDP:n kanssa. ANTTI RONKAINEN TWITTERISSÄ POLITIIKKA Oma työ muuttuu lähivuosina niin, että se vaatii uutta osaamista, uskoo suomalaisista noin Ja tk uv an op pi m is en ja ty öl lis yy de n pa lv el uk es ku s de_26012023_08.indd 8 de_26012023_08.indd 8 18.1.2023 10.46 18.1.2023 10.46. JONATAN WIKSTRÖM FACEBOOKISSA Suoraselkäistä
9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari MIES TUOMITSEE TUOMARI TUOMITSEE Henkinen vankila Fyysinen vankila Hyvä Natotulppa, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdo?an, kiitos sinun, Suomessa alkaa taas muistua mieleen suomettumisen ajat. – Palkansaajat tarvitsevat näkymän ostovoimaongelman ratkaisemiseksi. Nyt meidän pitäisi nöyristellä Turkkia, jotta varmistaisim me pääsyn Naton jäseneksi säällisessä ajassa. Parhaaksi keinoksi palkansaajien ostovoimaongelman korjaamiseen liitto näkee kiky-sopimuksessa työntekijöille siirrettyjen sosiaalivakuutusmaksujen palauttamisen työnantajien maksettavaksi. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen syy on masennus. Haluat, että niin Ruotsi kuin Suomikin tinkisi omista demokra tiakäsityksistään. Ja yksinvaltaisuudessa on myös heikko kohtasi: pelko. de_26012023_08.indd 9 de_26012023_08.indd 9 18.1.2023 10.46 18.1.2023 10.46. Ja kaikki tämä vain sinun oman sisäpoliittisen pelisi pön kittämiseksi. Sehän on helppoa lähes yksinvaltai sesti johtamassasi maassa. Vastaavan vaikutuksen saaminen veronalennusten avulla olisi julkisen talouden liikkumatila huomioiden mahdotonta, perustelee Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta tiedotteessa. Ilmariselle uusia hakemuksia tuli runsaat 11 000 eli viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kiky-maksujen siirron lisäksi on harkittava kohdennettuja tuloveronalennuksia pienija keskituloisille. Kiky hiertää yhä OSTOVOIMA ON MYÖS POLIITTINEN KYSYMYS. Koronavuosina 2020 ja 2021 hakemusten määrä pieneni. Samalla liitto torjuu heikennykset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja ajaa palkansaajan asemaa vahvistavia työmarkkinauudistuksia. Toki olet vahvistanut asemaasi myös tehtaile malla vankilatuomioita ja rikossyytteitä mahdollisille ja mahdottomille poliittisil le kilpailijoillesi. Kikyn peruminen vahvistaisi palkansaajien ostovoimaa noin kahdella prosentilla kaikissa tulonsaajaryhmissä julkiselle taloudelle neutraalilla tavalla. Osin siksi myös hengenhei molaisesi Vladimir Putin hyökkäsi Ukrainaan. Se on kova vaade. Sehän olisi voinut herättää demokratiakai puuta myös Venäjällä, pohtii Demokraatin väki. Hyvä Erdo?an, ymmär rämme, että huolesi on suuri, sillä tämän vuoden kesäkuussa teillä on vaalit, joissa valitaan niin presi dentti kuin uusi parlament tikin. Nämä ovat lisääntyneet erityisesti nuorten kohdalla. Teollisuusliitto julkisti tavoitteensa ensi vaalikaudelle viime viikolla. Työmarkkinaosapuolet päättävät palkoista, mutta ostovoima on myös poliittinen kysymys. TEOLLISUUSLIITON MUKAAN tulevalla vaalikaudella tärkeintä on ratkaista kiihtyvä inflaatio ja energiakriisin aiheuttama palkansaajien ostovoiman heikentyminen. Työeläkeyhtiö Ilmarisen mukaan hakemusmäärissä on palattu korona-aikaa edeltävälle tasolle. – Kiky-maksujen siirto takaisin työnantajille hyödyttäisi melko tasaisesti kaikkia palkansaajia. Hän ei halunnut naapuriinsa, Venäjän entiseen satelliit tivaltioon, demokratiake hitystä. TERVEYS TYÖELÄMÄ Masennus vie taas työkyvyttömyyseläkkeelle TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEHAKEMUSTEN MÄÄRÄ on jälleen kääntynyt kasvuun. Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt. Kaikille yksinval tiaille tai siihen pyrkiville on demokratia pahinta mahdollista myrkkyä. Silloin suomalaisten sanottiin ole van rähmällään itään
Uusi ilmiö on aggressiivisesti käyttäytyvät asiakkaat, jotka aiheuttavat vammoja työntekijöille. 5. Kuolemaan johtaneiden tapaturmien trendi on ollut jo 1960-luvulta lähtien laskeva. 2. TVK ennakoi viime vuoden lokakuussa, että palkansaajille sattuisi vuonna 2022 noin 108 000 työtapaturmaa, joista 89 000 työtehtävissä ja 19 000 kodin ja työpaikan välisillä matkoilla. Kaikki tällaiset työelämän uhkatilanteet eivät tilastoidu Tapaturmavakuutuskeskukseen. 6. Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tietoon on tähän mennessä tullut 23 työntekijän kuolemaan työn äärellä johtanutta tapausta. 4. Mistä urheilulajista tunnetaan Jani Roponen. 3. 1 ) Ser bia n 2) Yhd eks än 3) Suo men ark kite htil iitt o 4) Luo don kun nan 5) Jar kko Veh niä ine n ja Mar ja Lap pal ain en 6) Höm ötia inen 7) Par ajä äki ekk o 8) Am os Rex 9) Mer iha rak ka 10) Kyn ttil öitä MAAILMAN TILA • Työpaikkakuolemien määrä kasvaa Työpaikka voi olla hengenvaarallinen T yöpaikkakuolemien määrä lähes kaksinkertaistui viime vuonna sitä edeltävästä vuodesta. 9. Minkä lintulajin nimi on ruotsiksi strandskata. Tilastojen perusteella suurin riski kuolla työn ääressä on perinteisillä SAK:laisilla aloilla kuten rakentamisessa, kuljetuksessa ja teollisuudessa. Uhanalainen lintulaji, mutta minkä niminen. Ketkä ovat Kamala luonto -sarjakuvan tekijät. Toisten ihmisten aiheuttamien vahinkojen määrä on ollut kasvussa etenkin sosiaalija terveyspuolella ja varsinkin sosiaalialan hoitolaitoksissa. 8. Kuinka monta arkivapaata osuu vuodelle 2023. TVK pitää koronan jälkeistä paluuta normaalimpaan toimeliaisuuteen osasyynä työpaikkakuolemien kasvulle. Minkä kunnan vaakunassa on kaksivarpapurjeinen verkkovene. Mikä oli Museokortin käyttäjien vuoden 2022 suosituin museokohde. de_26012023_10.indd 10 de_26012023_10.indd 10 17.1.2023 12.09 17.1.2023 12.09. Mitä tuotteita valmistaa Puttipaja. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Isabel Infantes Siinä menivät kuninkaalliset murot Siinä menivät kuninkaalliset murot 10 VIS V 1. Minkä maan presidentti on Aleksandar Vu?i?. 7. Minkä ammattiliiton lyhenne on SAFA. 10. Hyppy on huima, sillä vuonna 2021 niitä oli 12 ja sitä edellisenä vuonna 15
Kansainvälisen tilanteen vuoksi myös turvallisuus ja se, miten voimme auttaa ukrainalaisia. Oli se sitten yksi tai sata henkilöä, tukiryhmä pitää olla. Liikuntaihmisenä ja TUL:n 2. Energiaa eduskuntavaaleihin Demarinaisten järjestökameleontti puhuu vaalikentillä myös liikunnan puolesta. Miksi ja mitä olet saanut niistä. Kevään neljä kuukautta meppi Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) avustajana tutustutti EU:hun paremmin, ja pystyn hyödyntämään sitä opettajan työssä. Se on ennaltaehkäisyä, jonka hyöty heijastuu valtion talou teenkin. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf Olet kuudetta kautta Vihdin valtuustossa. Mitkä ovat Demarinaisten vaalisuunnitelmat. On tärkeää, että ryhmän kanssa voi pallotella ajatuksia ja ideoita. Hyvä meno! Valoisaa vaalivuotta aloitetaan, energiaa on valtavasti ja tähtäin on eduskuntavaaleissa. Nyt toiminnanjohtajana tuntuu hyvältä päästä käyttämään hyödyksi myös kokemustani järjestötoiminnasta. Mikä on ykkösvinkkisi ehdokkaille. Olet viime aikoina tehnyt erilaisia lyhyitä pestejä. Kameleontti elää lämpimässä. Ehdokkuus ei ole vain yksilön asia vaan joukkuelaji. Miksi. Voimaeläimesi on kameleontti. Mikä vaalikentillä puhuttaa. Haluan käyttää osaamistani ja malttiani – kokemustani siitä, että päätöksenteossa ei ole pikavoittoja – kuntalaisten hyväksi. de_26012023_11.indd 11 de_26012023_11.indd 11 11.1.2023 15.19 11.1.2023 15.19. Tavoitteenamme on, että kaikista äänestävistä naisista 25 prosenttia äänestää demaria. Aloitin aikoinaan yksittäisillä perheenäidin ja liikuntaihmisen teemoilla, kokemus on opettanut näkemään ison kuvan. Minulla on yli 20 vuoden kokemus lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtorina, olen nyt virkavapaalla. Tukiryhmä – sen apu, tuki, turva ja tsemppi – on iso voimavara. Se on värikäs ja muuntuu eri tilanteisiin, kuten minäkin. Meillä on hyvä vaaliohjelma ja tuemme ehdokkaitamme esimerkiksi taustaja jakomateriaaleilla niin, että jokainen voi tehdä hyvän vaalityön. varapuheenjohtajana toivon, että myös liikunta puhuttaa. Vaikka tykkään talvestakin, kaipaan lämpimään. Se onnistuu, kun organisaatio ehdokkaiden takana toimii. Sosiaalija terveyspalvelut, hyvinvointialueiden alun sujuminen varmasti puhuttavat. Välillä on katsottava asioita vähän jostain ulkopuolelta, jotta pysyy vireys ja into omassa työssä. 11 Demokraatti Olet ollut kolme kertaa eduskuntavaaliehdokkaana. Järjestötoiminnassa pitää muuntua kaikkeen mahdolliseen toriteltan pystyttäjästä ministerin taustamuistioiden kirjoittajaksi ja mainosten värien kommentoijaksi. Se on tärkeää terveydelle. Mikä meno, Demarinaisten toiminnanjohtaja Anu Rajajärvi. Miksi viihdyt paikallispolitiikassa
Haastattelussa kysyttiin, sopiiko perussuomalaisille, että Suomen väkiluku kääntyy laskuun. Suo siellä, maahanmuutto täällä VERONMAKSAJIEN MÄÄRÄN VÄHENEMINEN MERKITSI ELINTASON LASKUA. Ja todellisuudessa aika paljon muunkin karsimista, sillä maahanmuuttoon tai vaikkapa kehitysapuun käytettävät rahat ovat vaivaisia ropoja verrattuna esimerkiksi hoitomenojen rahoittamiseen, jos veronmaksajien määrä alkaa vähetä. Edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseen ei Purran haastattelusta löytynyt konkretiaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra avasi puolueen ajattelua Talouselämän joulukuisessa haastattelussa. KOSKA MAAHANMUUTTO on perussuomalaisille ehdoton paha, olisi kohtuullista analyysi kuulla, kuinka puolue ratkaisisi – kestävällä tavalla – esimerkiksi Suomen huutavan työvoimapulan, niin sote-alalla kuin kovemmin palkatuissa niin sanotuissa osaajatehtävissä. Maahanmuutto on perussuomalaisille sellainen mörkö, että puolue ennemmin riskeeraa Suomen talouskehityksen. Ellei sellaiseksi laske maahanmuuton kustannusten minimointia. Myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on gallupien kärkipaikalta aloittanut vaivihkaisen muiden puolueiden kilpailuttamisen – ja näiden kynnyskysymysten testaamisen – nostamalla esille erilaisia hallitusvaihtoehtoja. Esimerkiksi MTV Uutis ten kokoomuksen piiripäättäjille tekemän kyselyn perusteella heille mieluisin hallituskumppani on perussuomalaiset. Yhteistäkin toki löytyy. Mielenkiintoista olisi tietää myös perussuomalaisten näkemys väestön vanhenemiseen, siihen liittyvään kestävyysvajeeseen, väkiluvun vähenemiseen kuin myös talouden alamäkeen, minkä veronmaksajien väheneminen aiheuttaa. Hän piti vastuuttomana puheita siitä, että työperäinen maahanmuutto olisi vastaus mihinkään Suomen ongelmaan. Kokoomus ja perussuomalaiset jakavat näkemyksen siitä, että Suomen velkaantumisvauhti käännetään laskuun lähinnä leikkaamalla julkisia menoja ja verotusta keventämällä. ”Ainakaan maahanmuutolla sitä (väkiluvun laskua) ei tule korjata. de_26012023_12.indd 12 de_26012023_12.indd 12 11.1.2023 15.12 11.1.2023 15.12. Isoin vääntö tulee maahanmuutosta. Purra uskoo, että sillä kyettäisiin ”rahoittamaan ja ylläpitämään hyvän pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan.” Purra tosin lisäsi, että tämä vaatii myös kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävien karsimista. Teknologiateollisuuden tavoite on kasvattaa vuotuinen nettomaahanmuutto 50 000 ihmiseen vuoteen 2030 mennessä. Elinkeinoelämän maahanmuuttoluvut aiheuttavat perussuomalaisten puoluetoimistolla luultavasti sydämentykytystä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK puolestaan haarukoi, että Suomeen tarvitaan 200 000 uutta maahanmuuttajaa, joilla paikattaisiin 2040-lukuun mennessä eläköityviä suomalaisia työmarkkinoilla. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Sitten meidän pitää sopeutua siihen, että suomalaisten määrä vähenee”, oli Purran vastaus. Jos kokoomus ja perussuomalaiset haluavat samaan hallitukseen – ja porvarihallituksen Suomeen – joutuvat ne tekemään melkoisia takinkääntöjä. Eniten tästä kärsisivät pienituloiset. Siinä missä kokoomus on profiloitunut elinkeinoelämän äänitorvena ja maahanmuuton kannattajana, on perussuomalaiset lukkojarrutuksessa vastustamassa edes työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Tämä merkitsisi monen suomalaisen taloustieteilijän mukaan lopulta kurjistumisen kierrettä, jossa suomalaisten elintaso laskisi. P erussuomalaisten gallupkannatuksen nousu on vauhdittanut puheita porvarihallituksen mahdollisuudesta vaalien jälkeen
Vuoden 2022 alin lämpötila oli Mitattiin Enontekiön lentoasema 8. Se on 0,9 astetta yli pitkän ajan eli vuosien 1991–2020. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ilm at ie te en la ito s, M aa ilm an ilm at ie te en jä rje st ö W M O ! Maailman ilmatieteen järjestö WMO arvioi, että maapallon keskilämpötila oli vuonna 2022 on noin 1,15 astetta esiteollisen ajan (1850–1900) yläpuolella. kesäkuuta. Asuntojen hinnat Asuntohinnat voivat laskea alkuvuonna keskimäärin 5 prosenttia viime vuoden loppuun nähden. Merenpinta nousee kaksi kertaa nopeammin kuin 30 vuotta sitten. 13 Demokraatti Korkomenot Valtion korkomenot kolminkertaistuvat tänä vuonna 2,4 miljardiin euroon. 32,9°C -35,7°C Koko Suomen keskilämpötila oli vuonna 2022 noin 3,8 astetta. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Ilmasto lämpenee Suomessa vuosi 2022 oli tavanomaista lämpimämpi. Jokainen vuosi vuodesta 2016 lähtien on ollut yksi mittaushistorian lämpimimmistä. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Valtiovarainministeriö Lähde: Suomen kiinteistövälittäjät Arvostamme suomalaista työtä. tammikuuta. 0,9°C de_26012023_13.indd 13 de_26012023_13.indd 13 18.1.2023 9.35 18.1.2023 9.35. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Tätä lämpimämpiä vuosia ovat olleet viimeksi 2020 ja 2015. Vuoden 2022 ylin lämpötila oli Se mitattiin Porin lentoasemalla 28
14 Demokraatti ILMIÖ FAKTOJA , , Äänestäjä lopulta päättää, valitseeko elintason laskun vai maahanmuuton lisäämisen. 14 Demokraatti VASTAAN de_26012023_14.indd 14 de_26012023_14.indd 14 18.1.2023 11.04 18.1.2023 11.04. Teksti Petri Korhonen, Heikki Sihto / Kuvat iStock, kuvankäsittely Arja Jokiaho ”J os työvoimapulaan ei löydy ratkaisua, meillä verotus kiristyy ja sosiaalija terveyspalveluiden saatavuus heikkenee, tiivistää Kevan, Suomen suurimman työeläkevakuuttajan, toimitusjohtaja Jaakko Kiander
15 Demokraatti MITÄ TUOHON VOI SANOA, JOS EI HALUTA USKOA TOSIASIOITA. 15 Demokraatti de_26012023_14.indd 15 de_26012023_14.indd 15 18.1.2023 11.04 18.1.2023 11.04
Hän nostaa esimerkiksi viime aikoina käydyn keskustelun maahanmuuttajien perheiden tulosta Suomeen. Myös hoitohenkilökunnan pula on realisoitunut ennusteita aikaisemmin. Suuntaa valinnasta antaa viime viikolla julkaistu STTK:n tekemä kansalaiskysely, jonka mukaan suomalaisista 53 prosenttia ei ole valmis maksamaan enempää veroja, vaikka se parantaisi julkisten palveluiden laatua ja saatavuutta. Tilannetta heikentää arvioitua suurempi syntyvyyden tippuminen 2010-luvulla. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander on arvioinut, että Suomessa on pohjoismainen hyvinvointivaltio, mihin meillä ei ole kuitenkaan enää varaa. Kiander ei halua ottaa kantaa päivänpolitiikkaan, mutta sanoo, että äänestäjä lopulta päättää, valitseeko ennemmin elintason laskun kuin työperäisen maahanmuuton lisäämisen. Kiander jakaa Spolanderin näkemyksen. de_26012023_14.indd 16 de_26012023_14.indd 16 18.1.2023 11.04 18.1.2023 11.04. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on melko suoraan todennut, että puolue olisi ennemmin valmis vaikka tinkimään elintasosta kuin merkittävästi lisäämään maahanmuuttoa. – Työperäisen maahanmuuton lisäämiselle ei ole uskottava lähtökohta, että joku, vaikka filippiiniläinen sairaanhoitaja, tulisi Suomeen töihin toiselta puolelta maapalloa, mutta puoliso jäisi kotimaahan. Kianderin mielestä työperäiseen maahanmuuttoon liittyy Suomessa jonkin verran epärealistista rusinat pullasta -ajattelua. Yksi syy on Suomen ikärakenne, työikäisten määrä vähenee ja eläkeläisten määrä kasvaa. Muun muassa perussuomalaiset pitävät näitä monessa tapauksessa rasitteena Suomelle, vaikka yksi perheenjäsen olisi töissä. Ajattelussa lähtökohtana pitäisi olla, että puolisokin jossain vaiheessa työllistyy Suomessa, Kiander linjaa. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon on jakanut Suomen poliittisen kentän asetelmaan perussuomalaiset vastaan muut
Tämä lähes uskonnollinen ehdottomuus huolestuttaa vientiteollisuutta, jolle muuten porvarihallitus kyllä kävisi mieluisena vaihtoehtona. Perussuomalaisten on vaikea julkisesti peruuttaa maahanmuuton ja ”vihreän siirtymän” vastustuksestaan. 17 Demokraatti Eläköitymisen takia 2030-lukua on arvioitu kriittisimmäksi hoitolalla. – Jos nyt otetaan joku faktoihin perustuva tarve – kuten ulkomaisen työvoiman lisääminen – ja esitetään se ikään kuin mielipiteenä tai aatteellisena kysymyksenä, se johtaa väistämättä vaikeuksiin realiteettien kanssa, Metsäteollisuuden johtaja Paula Lehtomäki pyörittelee. Kiander ei usko, että tästä joukosta löytyy ratkaisua työvoimapulaan. – Suomessa ainakin seuraavat 100 vuotta väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Teknologiateollisuuden johtaja Jaakko Hirvola ei kaunistele nykyistä työvoimakriisiä. TYÖPERÄISESSÄ MAAHANMUUTOSSA puhutaan isoista luvuista. de_26012023_14.indd 17 de_26012023_14.indd 17 18.1.2023 11.04 18.1.2023 11.04. – Työllisyysasteessa on järkevää tavoitella 80 prosentin tasoa (nyt Suomessa 74,7 prosenttia), mutta sen jälkeen siinäkin tulee katto vastaan. Meillä on pysyvä pula työvoimasta, vaikka työperäiseen maahanmuuttoon saataisiin vauhtia. Teknologiateollisuuden tavoitteena on vuosittaisen nettomaahanmuuton kasvattaminen 50 000 ihmiseen jo vuoteen 2030 mennessä. Suomessa oli viime marraskuun lopussa 234 800 työtöntä työnhakijaa. Vientiteollisuudella on juuri nyt yksi selkeä pelko: jos keväällä Suomeen tulee jyrkän populistinen hallitus, joka pysäyttää maahanmuuton ja yrittää hidastaa energiasiirtymää pelkistä ideologisista syistä. Kyse on nykyisten lukujen kaksinkertaistamisesta. EI TÄMÄ OLE IDEOLOGIAA VAAN PELKKÄÄ MARKKINA REALISMIA
de_26012023_14.indd 18 de_26012023_14.indd 18 18.1.2023 11.04 18.1.2023 11.04. TeolHUUTAVIN TYÖVOIMAPULA ON EDELLEEN SOTE-ALOILLA. Populistipoliitikkojen puheet siitä, että työvoimapula ei olisi todellista tai että sen saisi kuriin parempia palkkoja maksamalla, saa Hirvolan puuskahtamaan. PERSUJEN LEMPIVÄITTEITÄ talouspolitiikassa on, että vihreä siirtymä eli kehitys puhtaampaan tuotantoon ja fossiilittoman energian käyttöön ajaa teollisuuden pois Suomesta. Heidät täytyy saada töihin mahdollisimman vähällä byrokratialla, mahdollisimman nopeasti, eikä estää työllistymistä kuten nyt liian usein tapahtuu, Jaakko Hirvola toteaa. Jatkossa myös Suomeen tehtävät investoinnit ovat vaarassa, jos meillä ei ole riittävästi osaavaa työvoimaa, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle summaa puolestaan tilannetta. – Työvoimapula vaikuttaa jo nyt niin, että osa jäsenyrityksistämme ei pysty ottamaan kaikkia tilauksia. Pelko siitä, että maahanmuuttajien mukana tulee myös ”hyödyttömiä elättejä” eli perheitä, on Paula Lehtomäenkin mukaan peruslähtökohdaltaan pielessä. – Mitä tuohon nyt voi sanoa, jos kyse on siitä ettei haluta uskoa tosiasioita. – Tilanne pitää nähdä seuraavissa hallitusneuvotteluissa, ja myös yli hallituskausien. 18 Demokraatti D-ILMIÖ – Meillä on huutava pula osaavista ihmisistä, ja myös sellaisista joita voidaan kouluttaa osaajiksi. Toivon, että nyt käytävä maahanmuuttoa vastustava keskustelu on ollut enemmän kovaa vaaliretoriikkaa, Helle sanoo. Tämä perustuu Kemianteollisuuden johtajan Mika Aallon mielestä väärinkäsitykseen syistä ja seurauksista. – Eihän ole olemassa tilannetta, että tänne otettaisiin vain yksittäisiä ihmisiä, se on ihan absurdi ajatus. On yhdentekevää millä statuksella tänne joku tulee: puolisona, pakolaisena, siirtolaisena tai työnhakijana. Huoltosuhteen kannalta on tärkeää, että tänne saadaan myös lapsia ja nuoria, he ovat tulevaisuuden työllisiä. Tietysti ihmisillä on perheitä ja huollettavia mukana
Minä pidän väkisin luotua poliittista polarisaatiota ja ideologista jyrkkyyttä nyt elinkeinoelämän ja Suomen pärjäämisen kannalta isona riskinä, sanoo Paula Lehtomäki. RAHA ON USEIN ISOSSA ROOLISSA TYÖVOIMAN SAANNISSA. Myös rakentamisen ja terveydenhuollon työpaikkailmoitusten määrä oli noin 10 000 kummassakin. Selvästi alle suomalaisten keskipalkan jäävissä ammateissa, kuten valtakunnallisesti työvoimapulasta kärsivällä ravintola-alalla ja eräissä muissa palvelualan ammateissa, palkkataso on yksi työvoiman saatavuutta rajoittava tekijä. 19 Demokraatti lisuus muuttuu hiilineutraalimmaksi siksi, että puhtaalle tuotannolle löytyy paljon helpommin ostajia. Kauppalehti vertaili pari viikkoa sitten työnvälityspalvelu Joblyn avoimia työpaikkoja ja vertasi niitä alan keskiansioihin. Lyijyllinen bensiini hävisi lyijyttömälle parempien ominaisuuksien takia. Työ ja tekijä eivät aina löydä toisiaan. Päreiden tarve romahti kun edulliset öljylamput tulivat, ja ne taas hävisivät sähkövalolle. – Ei tämä ole ideologiaa vaan pelkkää markkinarealismia, Mika Aalto muistuttaa. Tarjolla on myös paljon hyväpalkkaisia töitä. Raportin mukaan kohtaanto-ongelman kasvu selittyy merkittäviltä osin epätyypillisten työsuhteiden lisääntymisellä. VAIKKA TYÖVOIMAPULASTA puhutaan paljon, Suomessa ei vielä ole työntekijän markkinat. Autoteollisuus joutui luopumaan halvoista kaksitahtimoottoreista, koska kysyntä siirtyi nelitahtikoneisiin. Kohtaanto-ongelmaan liittyy myös matala ansiotaso. – Kyse ei ole muoti-ilmiöstä vaan pysyvästä kysynnän muutoksesta, jossa vähäpäästöisemmät toimijat pärjäävät muita paremmin, hän sanoo. Raportin mukaan keskiansion tarjoavissa (tuntipalkka yli 16 €) ammateissa pulaa on erityisesti soteja ICT-alan osaajista, varhaiskasvatuksen opettajista ja muutamista teollisuusammateista. Kauppalehden haastattelema työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen piti lähes koko sote-kentän ammatteja varmana työllistymisen kannalta. Historiassa on aina nähty samanlaista. Työttömät etsivät usein ensisijaisesti kokoaikaista, pidempikestoista työtä, mikä näkyy avointen työpaikkojen lisääntymisen ja työttömyyden laskun välisen yhteyden heikkenemisenä. – Tällaisia siirtymiä tulee aina. Ylitarjontaa on puolestaan monissa luovan alan ammateissa, kuten kuvataiteilijoissa, pukuompelijoissa, tanssitaiteilijoissa ja yhteiskuntatutkijoissa. Työnvoimapulan top-10 lista tulee sote-alojen tehtävistä. Näissä ammateissa työvoimalle olisi paljon kysyntää mutta työttömyys on silti korkea. Hakijoiden erittäin suuresta määrästä johtuen ylitarjontaa on myös yleissihteereistä ja myyjistä. de_26012023_14.indd 19 de_26012023_14.indd 19 18.1.2023 11.04 18.1.2023 11.04. Näitä ammatteja ovat monet rakennusalan ammatit, sovellusohjelmoijat, pakkaajat, kemianteollisuuden prosessinhoitajat, matkaoppaat ja kasvihuonetyöntekijät. Töihin haettiin muun muassa myyjiä, myyntiedustajia, työnjohtajia, it-osaajia ja lääkäreitä. Työmarkkinat ovatkin polarisoitumassa. – Siellä voi melkein heittää tikkaa Suomen kartalle, ja sieltä saa sen työpaikan. Kun viime viime vuoden lopulla Joblyssä oli esimerkiksi noin 4 000 myyjän ja 900 myyntipäällikön paikkaa auki, niin samaan aikaan pelkästään sosiaalityötä koskevia työpaikkailmoituksia oli noin 13 400. Kädenjäljellä tarkoitetaan positiivisia ympäristövaikutuksia, sitä miten paljon yrityksen toiminta säästää päästöissä esimerkiksi muiden perinteiseen tai vanhaan teknologiaan verrattuna. Esimerkiksi teollisuudessa ja toimistotyössä tarvitaan aikaisempaa vähemmän työntekijöitä. Vientiteollisuuden mukaan tulevalta hallitukselta tarvitaan ennen kaikkea pitkäjänteistä politiikkaa, joka yltää vaalikausien yli. Nyt Suomenkin vientiteollisuuden kilpailukyky riippuu siitä, pystymmekö osoittamaan ostajille että teollisuutemme ratkaisuilla on kilpailijoihin verrattuna isompi hiilikädenjälki, Aalto sanoo. Työvoiman tarjonnasta huolimatta työnantajat kokevat merkittävää työvoimapulaa. Näissä tehtävissä palkka vaihteli 4 000 eurosta 9 000 euroon. Työpaikkakato käy näiden välistä. Huutavin työvoimapula on edelleen sote-aloilla. Viime viikolla julkaistu Työvoimatiekartta-hankkeen Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022 -raportissa jaetaan ammatit työvoimapula-, kohtaanto-ongelmaja ylitarjonta-ammatteihin. Vapaana olevien työpaikkojen määrissä oli kuitenkin huikeat erot. Raha onkin usein isossa roolissa työvoiman saannissa. TYÖVOIMAPULASTA HUOLIMATTA Suomessa on 230 000 työtöntä työnhakijaa. Työvoimaa tarvitaan niin hyvin kuin huonostikin palkattuihin tehtäviin. Raportti esittää yhdeksi lääkkeeksi työvoimapulaan koulutusta, jolla vauhditettaisiin aikuisväestön ammattisiirtymiä ylitarjonta-ammateista työvoimapula-ammatteihin. Samaan aikaan kun monella alalla on huutava pula työvoimasta, on osalla aloista ylitarjontaa työvoimasta. – Asioiden mustavalkoistaminen ei ole näin pienessä maassa kestävä tapa toimia. Työvoimapula alkaa olla niin paha kaikkialla Suomessa, Pylkkänen totesi. Työllisyystilanne on huono myös monella luovalla alalla
Velkakriisistä ylösnousussa tärkeää olisi saada talous ja työllisyys pyörimään ilman julkista tukea. Ja nyt julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen onkin jo 72 prosenttia. Se ei voi olla enää sotu, sote eikä sota, eikä jengitappelutkaan. Enpä tiedä, onko sillä viime kädessä paljoakaan väliä, onko elvytyspaketin raha lainaa vaiko tukea – yhteisvastuullisesti se joka tapauksessa kuitattiin ja päätettiin jakaa, eikä mentaliteetti ole yhtä velkavastainen niissä maissa, jotka lainaa saivat. de_26012023_20.indd 20 de_26012023_20.indd 20 17.1.2023 9.22 17.1.2023 9.22. Siltikään emme jaksa huolestua muiden EU-maiden velkaantumisesta, kunhan saamme oman talouden kuntoon. Hokkus pokkus. Kenen idea tämä oli. Tämä huima kasvu velkasuhteessa johtui Tilastokeskuksen tekemästä muutoksesta velan raportointiin. On aivan no-no sanoa, ettei velkasuhdetta tarvitse alentaa. Ehdokkaiden välillä alkaa kilpailu, kuka vähentäisi julkista velkaa kiivaimmin. Kuoroon kannattaa yhtyä. ”Velka on veli otettaessa – veljenpoika maksettaessa”. Muiden jäsenmaiden ylivelkaantuminen on kuitenkin suuri uhka myös meidän kansantaloudellemme ja veronmaksajillemme. Alkaa kuulostaa ruudin keksimiseltä. 20 Demokraatti Elina Pylkkänen Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri elina.pylkkanen@gov.fi Indeksi Ruudinkeksijästä ääniharava On aivan no-no sanoa, ettei velkasuhdetta tarvitse alentaa . Tilastointitavan muutoksen takia Suomen velkasuhde ampaisi heittämällä ohi Saksan. Jäsenmaiden nuuka viisikko ajoi paketin lainapainotteisuutta ja muut maat tukipainotteisuutta. Velkaa vääntelemällä ja kääntelemällä voi löytää itselleen sopivan ja valheettoman tulokulman keskusteluun. Luulenpa, että se on velka ja leikkauslistat. SUOMEN JULKISEN talouden velkasuhde kasvoi kesällä äkkiarvaamatta kuudella prosenttiyksiköllä ilman, että lisävelkaa otettiin senttiäkään. V uosi käynnistyy eduskuntavaaleihin valmistautumalla. Vertaamme itseämme aina muihin. Ja jokaisen kynnelle kykenevän pitäisi tehdä työtä toimeentulonsa eteen. Aiemmasta käytännöstä poiketen ARA-lainat lasketaankin tästä lähtien ja takautuvasti julkiseen velkaan. Tosin koronan ja sodan vuoksi EU joutuu joka tapauksessa höllentämään vakausja kasvusopimuksessa määritellyn velkasuhteen 60 prosentin kontrollirajaa. Sitä paitsi Suomen velkasuhde on edelleenkin noin 20 prosenttiyksikköä euromaiden keskiarvoa alempi, mutta toki melkein tuplat verrattuna Ruotsiin ja Tanskaan. Jos velkasuhde alkaa seiskalla, sillä alkaa olla suuri merkitys paitsi EU:n meihin kohdistamaan talouskontrolliin, mutta myös ennen kaikkea psykologisesti. Kokoaikaisella työnteolla pitäisi pärjätä ilman tukia ja etuuksia. Toisaalta yksityistä velkaa meillä on paljon vähemmän. Suomen kotitalouksilla on velkaa 70 %, mutta Ruotsissa 97 ja Tanskassa 117 % suhteessa BKT:hen. Vaalikeskustelujen tärkeintä teemaa on jo veikattu mediassa. Yritysten pitäisi pystyä kannattavaan liiketoimintaan ilman yritysja verotukia. Tuoreessa muistissa on koronataantuman pysäyttämiseen yksimielisesti sovittu 750 miljardin euron EU-elvytyspaketti. Vaaliväittelyjä oli jo ennen joulua, mutta tahti kiihtyy huhtikuuta kohti