Huom! Rohkaisemme kaikkia kiinnostuneita ilmoittautumaan viimeistään 9.2.2018 www.tsl.fi. Helpoimmin ilmoitusasiat saa hoidettua puhelimella 09 701 0560 tai sähköpostilla ilmoitukset@demokraatti.fi 100 nimeä SDP:n vuoden 1918 kuka kukin on. Kotimaiset villa-asusteet, laamapaidat Maria Kurosen seur. Lehden levikki oli vuonna 1917 lähes 80 000 kappaletta. sivut 32—33 Hallin vanhin myymälä yläkerrasta toivottaa vanhat ja uudet asiakkaat tervetulleeksi. Kurssilla opetellaan kirjoittamaan yleisönosastoon mieltä kuohuttavasta aiheesta, sekä harkittu kirjoitelma Facebookkiin tai Twitteriin. Teatteriteema sivut 45—55 Demokraatin pilapiirtäjä Ville Ranta teki sarjakuvan vuoden 1918 alkuvaiheista Helsingissä. Torstaina 25 p. Etenkin naisten rooli nousee vahvasti esille. Tampereen Teatterin, Tampereen Työväen Teatterin ja Tampereen Oopperan kevään suurproduktioissa käydään vuoden 1918 tapahtumiä läpi. 12.02.2018 alkaa “Kirjoita ja vaikuta” -verkkokurssi Työväen Sivistysliitto TSL SIVISTYSTYÖTÄ JO VUODESTA 1919 LÄHTIEN Sivistynyttä käytöstä sosiaaliseen mediaan. Arvostettu opettaja antaa palautetta tekstistä sekä kannustavat opiskelijatoverit. Sivut 20—23. Nyt on hyvä mahdollisuus harjoitella itsensä ilmaisua kirjoittamalla, sekä parantaa käytöstapoja niin kutsutussa sosiaalisessa mediassa. Sisällisota taipuu näyttämölle Vuoden 1918 vaikeat valinnat Tampereella keväällä 1918 käydyt rajut taistelut viimeistään käänsivät sodankulun valkoisille voitokkaaksi. KURONEN Hallin vanhin myymälä yläkerrasta toivottaa vanhat ja uudet asiakkaat tervetulleeksi. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Ilmoituksia vastaan otetaan Hakaniemen ilmoituskonttorissa arkisin kello 8.30–16.00 välisenä aikana. Hakaniemen kauppahalli 09 701 3568 M. Kotimaiset villa-asusteet, laamapaidat Maria Kurosen seur. Tammikuuta Työmiehen paluu N:o 4 Tilaushinnat Demokraatti Ilmoituksia 2018 Tilatkaa lehti tilauskonttoristamme puhelimella 09 701 0500 tai lähettäkää tilaus suoraan sähköpostilla tilaajapalvelu@demokraatti.fi. Tämä lehti on tehty siksi etteivät vastaavat tapahtumat toteutuisi koskaan Suomessa. Demokraatti ilmestyy tällä viikolla Työmies–nimisenä. Päätoimittaja-toimitusjohtaja Mikko Salmi Puhelinnumero: 09 7010 504, Sähköposti: mikko.salmi@demokraatti.fi Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Hinta on 105 euroa koko vuodelta. — — — Irtonumeron hinta 3 euroa. Posti kantaa lehden kotiinne niin kaupungeissa kuin maaseuduilla torstaisin tai perjantaisin. Lehdessä on paljon juttuja vuoden 1918 tapahtumista. Kurssin hyvä suorittaminen edellyttää tietokonetaitoa, sekä kärsivällisyyttä 10 viikkoa kestävään opetukseen. Edward Gylling oli vaikeiden valintojen edessä. Hakaniemen kauppahalli 09 701 3568 Demokraatti muistaa vuotta 1918 ja tuolloin kiellettyä edeltäjäänsä, jo vuodesta 1895 ilmestynyttä Työmiestä
OSUUSKUNTA TRADEKA Perustettu 1917 Liittykää jäseneksi www.tradeka.fi Ruokailkaa aina oman etunne vuoksi oman liikkeenne ruokalassa. Liiketoimintakumppaneille Kehittäkäämme ja kasvattakaamme omistamiamme liiketoimintakumppaneita vastuullisesti. Jakakaamme merkittävä osa vuosivoitostamme Suomen kansan hyväksi: viime vuonna jaoimme kaikkiaan 2,5 miljoonaa. TAMMIKUUTA 2018 Tehköön omistaminen hyvää Osuuskunta Tradeka on 230 000 jäsenen nykyaikainen omistajaosuuskunta, jonka johtoajatuksena olkoon harjoittaa merkityksellistä omistajuutta. Olkaamme suomalainen edistysmielinen omistaja. Yhä uudelleen ja uudelleen on osoittautunut paikkansapitäväksi, että omistajana voimme edistää sellaista liiketoimintaa, joka tuottaa taloudellista tulosta, hyvää kaikille Suomen kansalaisille sekä osuuskuntalaisille – nykyisille ja tuleville. K uv a: T yö vä en m us eo W er st as. Suomen kansalle Sijoittakaamme alati liiketoimintaan ja muihin kohteisiin, joilla ratkotaan yhteiskunnallisia haasteista ja ankaraa taloudellista tilannetta. Osuuskunta toteuttakoon toiminnassaan aina jäsentensä tahtoa. Tukekaamme myös kehitystä ja työpaikkojen synnyttämistä Suomeen. 2 25. Osuuskuntalaisille Vaikuttakaamme Osuuskunta Tradekan jäseninä myönteisesti Suomen liikeelämään ja koko yhteiskuntaan sekä olkaamme samalla oikeutettuja saamaan itsellemme merkittäviä jäsenetuja
TAMMIKUUTA 2018. 3 25
Aikuiseksi kasvettuaan lapsena myyty Fredrik Feldt ryhtyi työmieheksi, muutti vuonna 1903 töihin maatilalle Etelä-Suomeen, Inkooseen. He saivat viisi poikaa; esikoisenaan isoisäni Fredrik Vilhelmin. Kirjoittaja on kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja teellinen suomenkielisen työväenyhdistyksen ja työväentalon perustamiseksi. Hyvinvointiyhteiskunta oli syntynyt. Erinäisten kuljetusten jälkeen hänen tiensä päättyi Inkoon Västankvarniin, jossa hän ja hänen toverinsa kaivoivat omat hautansa, joihin heidät teloitettiin 25.5.1918. Hän rakastui talon tyttäreen Ainaan, jonka kanssa perusti perheen. Sen tarina kertoo vuoden 1918 sisällissodan alkuvaiheista.. Valtiovarainministeripuoluetta odottaa nimittäin rökäletappiotakin pahempi tulos: nollalla ehdokkaalla saa nolla prosenttia äänistä. Jos sallitte lievän kritiikin kehujen ohessa, hyvä vitsinne olisi voinut olla vieläkin parempi. TAMMIKUUTA 2018 VIIKON SANA » Blaise Pascal: Useimmat elävät mieluummin toisten mielissä kuin omaa elämäänsä. Lasten lisäksi saatettiin myydä myös vanhuksia, sairaita tai vammaisia. Sellainen oli Suomi 100 vuotta sitten. Rutikuivista, puolueen tulevaa toimintaa pohtivista seminaariluonteisista päivistä olette onnistuneesti luonut lennokkaan huumorijutun Pahkasian hengessä. Jutun mukaan puheenjohtaja Antti Rinne aikoo taivutella ”viihteellisessä ympäristössä puoluehallituksen jäseniä, jotta nämä eivät antaisi hänelle lentävää lähtöä pois politiikasta”. Perhe muutti vuonna 1905 Karjaalle, jossa Fredrik Feldt oli aloitOpposition ääni MAARIT FELDT-RANTA min olin 7-vuotias, oli Suomi kovin erinäköinen. Vuosikymmenien päästä, kun minä – saman suvun tytär – kolme sukupolvea myöhemPari valittua sanaa Hyvä Olli, kirjoititte viikonloppuna ilmeisesti vitsiksi tarkoitetunkin Näkökulma-jutun Iltalehteenne otsikolla ”Rökäletappiota odottava SDP luovuttamassa – johtajat kutsuttu kaksipäiväiseen kriisikokoukseen korpihotelliin”. Ja miten tärkeää on, että me yhdessä – yli puoluerajojen, yli hallitus-oppositioasetelman – teemme kaikkemme, jotta kaikki ihmiset voisivat tuntea olevansa arvokkaita yhteisen hyvinvointiyhteiskuntamme jäseniä. Huutolaisten ylläpito oli usein huonoa ja heillä saatettiin teettää paljon töitä. Kirjoituksenne olikin hauska leikkaus toimittajamielen ytimeen. Tämä olisi voinut olla kirjoituksenne huipennus, punch line. Poliittiset tapahtumat eskaloituivat ja punaisten riveissä toiminut Fredrik Feldt vangittiin. Aloitin vuonna 1975 ensimmäisten ikäpolvien joukossa maksuttoman peruskoulun – koulun johon pääsivät kaikki lapset, myös me eri tavalla osattomat. Joka päivä, noustessani eduskunnan jykevät kiviportaat, ajattelen miten suuri saavutus pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen on ollut tälle pienelle, aikanaan kovin jakautuneelle maalle. 4 25. Hän oli tuolloin 39-vuotias viiden lapsen isä. Häntä pidettiin vankina työväentalossa, jonne hänen vaimonsa Aina salakuljetti hänelle ruokaa. Hyvä toimittaja Ainola Ville Ranta Tällä viikolla lehdessä ei ole Ville Rannan pilakuvaa, sillä hän on piirtänyt aukeaman mittaisen sarjakuvan sivuille 32–33. Ystävällisin terveisin, Demokraatin toimituksen väki Olette onnistuneesti luonut lennokkaan huumorijutun Pahkasian hengessä. Huutolaisuus oli järjestelmä, jossa kunta luovutti huutokauppaa muistuttavassa tilaisuudessa elatusta vailla olleen lapsen tämän ylläpidosta vähiten rahaa vaatineelle perheelle tai henkilölle. Yhdessä, yli rajojen ISOISÄNI ISÄ FREDRIK Feldt myytiin huutokaupassa 7-vuotiaana lapsena vähiten tarjonneelle. Olisitte voinut kirjoittaa, että ainakin SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen saa enemmän ääniä kuin kokoomuksen ehdokas
Vihdoin ja viimein istuvan presidentin Sauli Niinistönkin tolkuton kannatus on osoittanut järjellistymisen merkkejä. Voi hyvänen aika. Totta kai sellainen vaalitulos, joka nyt siintää edessä, antaa pohdittavaa. Sulkasen näyttelijänuran alkuvaiheessa hänelle tarjottiin merkittävä elokuvarooli. Sampo Terho haukkui viikonloppuna kaikki poliitikot ja puolueet ympäriltään ja nosti oman puolueensa siniset politiikan turmeluksen yläpuolelle. Terho ja kumppanit ovat olemassa historiallisen vehkeilyn seurauksena. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Tässä sarjassa Haatainen on ollut ylivertainen. Sulkasesta tuli koko kansan tuntema juro pellavapää, valkokankaan ja Pentinkulman Akseli Koskela. Kun tapaan satojen roolien konkarinäyttelijän Aarno Sulkasen Helsingin Kaupunginteatterin aulassa, jännityksenpoikanen katoaa saman tien. Tähän lienee osasyynä vuosien takainen kokemus yhdysvaltalaisen pianotaiteilijan jututtamisesta Porin jazzfestivaaleilla. Kolikon toisella puolella ovat ehdokkaan tolkuttomat jutut ja väitteet. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Kohtaaminen TEKSTI JANNE ORA . Välillä on tuntunut siltä, että niitä ovat jotkut kopioineetkin presidentistä alkaen. Nykyinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) teki vaalien kaikkein erikoisimman tempun sitomalla omaa jatkoaan keskustan johdossa Vanhasen vaalimenestykseen. KUVA JANI LAUKKANEN Akseli Koskelan näköinen mies. Kampanjoinnin pitkää alkuvaihetta leimasi jonkinlainen säästöliekki kai Niinistön suosion ylivoimaisuuden vuoksi. Kokeneen näyttelijän ja herrasmiehen läsnäololla Sulkanen ottaa tilanteen haltuunsa. Mikäli vaalit eivät ratkea ensimmäisellä kierroksella, siellä nähdään toistamiseen vihreiden Pekka Haavisto tai neljättä kertaa presidentiksi pyrkivä Väyrynen, joka käy omaa sotaansa myös mediaa vastaan. Edvin Laine käynnisteli vuonna 1967 Täällä Pohjantähden alla -elokuvan kuvauksia ja halusi Sulkasen päärooliin. Jokaisella äänellä on väliä, vaikkei siltä tuntuisi. Valitsijayhdistyksen jalkatyöllä itsensä vaivoin ehdolle tunkenut ikipyrkyri Paavo Väyrynen on kieltämättä ollut se väriläiskä, jota ainakin media tuntui kaipaavan vaisuja keskusteluja ja katsojia herättelemään. Solmuun mennyt noviisivuosien haastattelu palaa ajoittain takaraivoon kummittelemaan. Väläyttihän aikamme Kekkonen äskettäin letkeästi, ettei toista kierrosta tule. TAMMIKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Vannomatta paras, kuitenkin K un tämä kirjoitus ilmestyy retrosti paperille painettuna torstaina, on presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen varsinaiseen vaalipäivään enää kolme yötä. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Tänään ilmestyy Ylen viimeinen mittaus ennen sunnuntaita. Virsi on vanha kuin taivas, mutta todettakoon nyt vielä: gallupit eivät edelleenkään äänestä vaan äänioikeutetut. Ehdokkaat jatkavat kampanjointia kukin tahoillaan. Tällä kertaa mistään Pekka-hypestä ei ole ollut tietoakaan, vaan myös hänen kannatuksensa on pysynyt leimallisesti alempana kuin puolueensa. Suuret kansainväliset kysymykset ovat toistuneet Haataisen teemoissa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Vielä on todennäköistä, että vaaleissa nähdään vain yksi kierros, historiallisesti. SDP:n ehdokasta Tuula Haataista ei kukaan pääse syyttämään siitä, etteikö hän olisi tehnyt avauksia tai ottanut kantaa, myös ajankohtaisiin asioihin. Niinistö on voinut kampanjoida rennolla mielellä ja joskus ylimielisyyden rimaakin hipoen. Onneksi parin viime viikon aikana Kuningas Saulia on lähdetty tosissaan haastamaan. 5 25. Leppoisan maailmanmiehen otteella Sulkanen helpottaa minun ja valokuvaaja Jani Laukkasen työtä. Matti Vanhasen tilanne on surullisin, sillä entisen pääministerin rauhallinen arvovalta ei näytä riittävän edes keskustan jäsenten keskinäisissä sabotöörin lailla venkoilevan Väyrysen voittamiseen. JK AARNO SULKASEN:N HAASTATTELU SIVULLA 38 Joskus jännitän, kun menen haastattelemaan pitkän uran tehnyttä taiteilijaa. Kuuluvat nämä asiat presidentin tontille tai eivät, ainakin se arvopohja, jonka hän presidenttinä tarjoaisi, on tullut selväksi. Silloin toimittajaharjoittelijan ja kuuluisan pianistin kemiat, aikataulut ja vuorokausirytmit eivät kohdanneet. Röyhkeydellä ei ole rajaa. Kaikki ovat mukana Ylen suuressa vaalitentissä torstaina, joten jos säväyttävän esiintymisen aikoo vielä tehdä, sen aika on käsillä. Ennakkoääniä on annettu jo pitkästi yli miljoona
TAMMIKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Ville Kopra: Nuoremman polven poliitikot ovat ujoja ulkopoliitiikan analyyseissa. Joka tapauksessa akavalaisia liittoja osallistuu mielenilmaukseen, johon saattaa liittyä myös työnseisauksia. Tapio Bergholmin mukaan nykyhallituksen kaudella on jo tehty iso, sadan korvauspäivän leikkaus, mikä herättää aktiivimalliin yhdistettynä kysymyksen koko mallin mielekkyydestä. Tässä ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, Bergholm summaa. STTK:n liitot voivat myös osallistua mielenilmaukseen. Kuvankäsittely Timo Sparf Torilla taas tavataan Hallitus romuttaa kolmikantaa, aktiivimalli on uusin esimerkki yksipuolisesta sanelusta J uha Sipilän (kesk.) porvarihallitus on toteuttanut leikkauksia leikkauksien perään ja kadottanut keskusteluyhteyden palkansaajaliikkeeseen, toteaa ammattiyhdistysliikkeen historiaan perehtynyt SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm. Tätä kirjoittaessa ei ollut vielä selvillä, mitä Akavan hallitus asiasta keskiviikkona päätti. Aihetta ei saisi jättää sedille. Senaatintorilla järjestetään 2.2. Sitä vastustavan kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 130 000 suomalaista. 6 25. Ay-liikettä hallituksen tempoilevuus Bergholmin mukaan hermostuttaa. Hallitus ei ole kajoamassa työlainsäädännön perusteisiin, mutta työmarkkinakäytäntöjen suhteen tilanne on Bergholmin mukaan toinen. Työntekijäkeskusjärjestöistä mukana on SAK. – Ensin aloitettiin perustulokokeilu, jossa hallitus antaa rahaa ilman ehtoja ja samaan aikaan ehdollisuutta lisätään aktiivimallilla. – Sovittuun ei voi luottaa ja palkansaajien sosiaaliturvaan tehdään sanelemalla yksipuolisesti ratkaise. Viimeisin niitti suurelle osalle ay-liikkeestä on vuoden vaihteessa voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli. mielenilmaus aktiivimallia vastaan
Aihetta ei saisi jättää sedille. – Meillä on nyt selkeää näyttöä siitä, että nykyinen hallitus käy huomattavasti vähämmän keskustelua ay-liikkeen kanssa kuin aiemmat, Salo toteaa. Fjäder varoo myös politisoimasta asiaa. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder aikoo esittää keskiviikkona Akavan hallitukselle, ettei järjestö osallistu keskusjärjestönä mielenilmauksen järjestämiseen. Jäsenliitot voivat osallistua, hän on sanonut jo aiemminkin. Nyt on alkanut Korhosen toiminnan arvostelu. – Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan, Antti Rinne vaatii hallitukselta. Tässä ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. SITTEN MENEE YLEISSITOVUUS Työministeri Jari Lindström (sin.) väläytti työehtosopimusten yleissitovuuden purkua. Aktiivista kolmikannan romutusta Akavalaisittain ison Insinööriliiton puheenjohtajan Samu Salon tunnelmat ovat samankaltaisia kuin Tapio Bergholmilla. Aktivointitoimet jakavat ay-kenttää Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kertoi Demokraatille maanantaina esittävänsä Akavan hallitukselle, ettei Akava keskusjärjestönä osallistu. TAMMIKUUTA 2018 Ville Kopra: Nuoremman polven poliitikot ovat ujoja ulkopoliitiikan analyyseissa. – On parempi olla mukana, kun asiaa valmistellaan, hän katsoo. – He eivät käytännössä pysty saamaan te-toimistoista palvelua, siellä ei ole asiantuntemusta jäsenten asioihin. – Kyllähän se pahasti siltä näyttää, että maan hallitus on heittänyt kolmikannan toimivana järjestelmänä romukoppaan. Liittotasolla Insinööriliitto on jo tehnyt oman päätöksensä osallistumisesta. Johannes Ijäs Simo Alastalo Demokraatti – Malli on kaikkien kannalta huono riippumatta työntekijäryhmästä, eikä se huomioi eri alojen erityispiirteitä. EPÄOIKEUDENMUKAISTA ELÄKETTÄ Kansanedustaja Harry Harkimo (kok.) ihmettelee, kuinka kansanedustajat itse päättävät eläkkeestään. Salon mukaan yhä useammassa akavalaisessa liitossa pohditaan tällä hetkellä vakavasti osallistumista. Fjäder puolustaa sitä, että Akava ja STTK ovat olleet vaikuttamassa mallia valmistelleessa työryhmässä, ja näin ollen on voitu välttää kenties vieläkin huonompi malli. En usko, että valtavaa invaasiota tulee meidän liittojen osalta. Salon mukaan aktiivimalli on ongelmallinen Insinööriliiton jäsenille. Tiistaina Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo kertoi Demokraatille toivovansa, että Akavan keskiviikkona kokoontunut hallitus päättäisi osallistumisesta mielenilmaukseen. Siinä on myös isoja ongelmia ja eroja riippuen siitä, missä päin Suomea asuu, Samu Salo toteaa aktiivimallista. 7 25. Salo nostaa esimerkkinä aktiivimallin ja työaikalain valmistelun. Sosiaaliturva on ollut vakuutusluonteista, ja sen maksajina ovat olleet työntekijät ja heidän työnantajansa. Salon mukaan aktiivimallissa pitäisikin hyväksyä mahdollisuus käyttää Insinööriliiton omaa työllistymisen tuen palvelua. Siksi Fjäderin mukaan on parempi, ettei Akava ole keskusjärjestönä mukana. via muutoksia. VÄÄRIN PALJASTETTU Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen nosti julkisuuteen piispa Teemu Laajasalon hulvattoman rahankäytön. Insinööriliitto on valmis kehittämään asioita, emme ole mikään ei-liike, Samu Salo sanoo. Keskusjärjestöpäätös olisi painava. Fjäderin mielestä on vähän myöhäistä pitää mielenilmauksia nyt eli ”huuto” alkaa jälkijättöisesti.. – Tämä prosessi on ollut yli vuoden käynnissä. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Työtaistelut ja niiden uhat YLEISLAKKO maaliskuu 1956, 19 päivää LAAJAN TYÖTAISTELUN UHKA maaliskuu 1978 Devalvaatiokompensaatio (taustalla 1977 syksyn palkankorotusten myöhennys) LAAJAN TYÖTAISTELUN UHKA maaliskuu 1984 TUPO-tavoitteet YHTEISLAKKO maaliskuu 1986, kaksi päivää SUURMIELENOSOITUS lokakuu 1991 Palkansaajakeskusjärjestöt Senaatin tori, (noin 40 000) MIELENOSOITUS helmikuu 1992 MIELENOSOITUS huhtikuu 1992 SAK toimintapäivä useilla paikkakunnilla, (noin 300 000–350 000) LAAJAN TYÖTAISTELUN UHKA marraskuu 1992 Työlainsäädäntö LAAJAN TYÖTAISTELUIDEN UHKA toukokuu 1993 Työlainsäädäntö MIELENOSOITUS marraskuu 1993 Eduskuntatalo, Työttömien Valtakunnallinen Yhteisjärjestö Murrostorstai (noin 15 000) LAAJAN TYÖTAISTELUN UHKA syyskuu 1994 Työttömyysturva LAAJAN TYÖTAISTELUN UHKA toukokuu 1996 Lipposen hallituksen työttömyysturvaleikkauksia vastaan Liittona vai keskusjärjestönä mielenilmaukseen Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo toivoo, että Akava voisi SAK:n tavoin osallistua keskusjärjestönä mielenilmaukseen aktiivimallia vastaan. helmikuuta. Kolmikantaisten työryhmien epäonnistuminen johtuu Salon mukaan myös siitä, ettei niitä nykyisin juuri pohjusteta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä. Salon mielestä omaehtoisen kouluttautumisen ja aktiivisen työnhaun pitäisi olla riittävä osoitus aktiivisuudesta. Fjäder kiittää hallitusta siitä, että työvoimapalveluihin on luvattu nyt lisää rahaa ja aktiivimallin ongelmia on tarvittaessa luvattu korjata. – Ei ole minun asiani arvioida, kuka menee mukaan. – Alle nelikymppinen ihminen voi saada 4 000 euron ”sopeutumiseläkettä” lopun elämäänsä. Fjäder käy läpi järjestön parannusehdotuksia: suunnitteilla olevaa toista aktiivimallia ei pidä toteuttaa, omaehtoinen työnhaku on sisällytettävä nykymalliin ja lakia aktiivimallista on muutettava niin, että työnhaulla voi välttyä työttömyysturvan alenemiselta. – Toivomme, että olisi enemmän keskustelua ministeritasoisten henkilöiden kanssa siitä, mitkä ovat kulloinkin neuvoteltavissa asioissa vaihtoehdot ja sitten konsensuksessa vietäisiin asoita eteenpäin. Fjäderin mukaan Akavan jäsenkunta on aika hajallaan asiassa, ja sitäkin kantaa on, että hallituksen aktivointitoimenpiteet voivat olla hyväkin asia. Akavassa ei kuitenkaan nähdä aktiivimallia ongelmattomana. Käytännössä niissä valtiovalta on pyrkinyt sanelemaan. Mielenilmaus järjestetään Helsingin Senaatintorille 2
Vientilupia harkittaessa on vaa’an toisella puolella sodan ja hävityksen uhka. Ei pidä olla osa ongelmaa, jos voi pyrkiä ratkaisuun. Meidän pitäisi miettiä, pitäisikö suhtautua toisella tavalla Nato-kysymykseen. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ylläty Kristerssonin Nato-lausunnosta. Joku aseita vie kuitenkin ja rikastuu, sanotaan, mutta argumentti ei ole eettisesti kestävä. Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA SIMO ALASTALO tuottaja simo.alastalo@ demokraatti.fi Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. Kotimaisen puolustustarviketeollisuutemme tuotetta käytetään kaikesta päätellen ihmisten, mahdollisesti myös siviilien tappamiseen, vaikka kansainväliset sopimukset kieltävät aseiden myynnin sodan osapuolille. Keskeinen elementtimme on uskottava oma puolustus ja sitä pitää vaalia. Johannes Ijäs Demokraatti Jos Ruotsi hakee Natoon... kauko-ohjattavien lennokkien laukaisualustoja. Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson uskoo, että Ruotsi hakee Nato-jäsenyttä kymmenen vuoden kuluessa. Rinne painottaa, ettei Nato ole hänelle ideologinen kysymys, vaan arviot on tehtävä valtakunnan turvallisuuden kannalta. TAMMIKUUTA 2018 S uomalaisen Patrian valmistama miehistönkuljetusajoneuvo kuvattiin hiljattain Jemenin sodassa. – Nato-jäsenyys ei lisäisi meidän turvallisuuttamme vaan turvattomuutta. Suomi seuraa tarkkaan Ruotsin Nato-keskustelua. Maat ovat käytännössä lyöneet kättä päälle, että mikäli jompikumpi Nato-ratkaisuissa etenee, tieto kulkee maiden välillä. Entä jos Ruotsi kaikesta huolimatta päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä. 8 25. Tämä hahmotetaan jo alakoulussa, mutta Suomen hallitus ei sitä vientikiimassaan ymmärrä. Jos henki lähteekin, se lähtee kaukana Jemenissä. Perustelut eivät toimi lennokkialustojen kohdalla. – Tässä on monta jos-sanaa, mutta tilanne muuttaisi lähiympäristön turvallisuustilannetta. Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) mukaan suomalaisaseiden käyttäminen Jemenissä ei ole ongelma, koska sota puhkesi vasta kaupanteon jälkeen. Arabiemiraatteihin vuonna 2015 viety panssariajoneuvo oli uutissivustoilla julkaistun videon mukaan varusteltu jälkikäteen konekiväärillä. Minulle on tullut selvä käsitys, että puolue ei ole muuttamassa kantaansa, Rinne summaa. – Olen jutellut Löfvenin kanssa sosialidemokraattien kannasta. Ruotsissa Natoon hakeutuminen vaatisi kuitenkin laajaa konsensusta. Ruotsin porvarikoalition laaja kanta on ollut tiedossa jo pitkään. Puolustustarviketeollisuus tuo Suomeen työpaikkoja ja rahaa. – Puolustuksellisesti olemme eri mittakaavassa kuin Ruotsi. Olemme sotilaallisesti liittoutumattomia, meillä on mahdollisuus huolehtia siitä, ettei aluettamme käytetä ketään vastaan. – Suomessa kokoomuksella on vähän vastaavanlainen puoluekokouspäätös ja samaa koskee RKP:tä, joten ei se mikään uusi kanta Pohjoismaissa porvareilla ole. Ruotsin sosialidemokraattien puheenjohtaja, pääministeri Stefan Löfven on vakuuttanut maan pysyvän liittoutumattomana. Suomi kuitenkin päättää itsenäisesti sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan tai liittoutumisestaan, Rinne sanoo. Lennokit voi halutessaan aseistaa muun muassa ohjuksin. Emme ole tehneet ratkaisuja, jotka heikentävät omaa puolustustamme. Kesällä Suomen hallitus päätti viedä Jemenissä sotiviin Arabiemiraatteihin myös Rahat ja henki, Jemenissä Ei pidä olla osa ongelmaa, jos voi pyrkiä ratkaisuun
Ankarimmin verottavassa maakuntakeskuksessa Kokkolassa näitä veroja maksetaan jopa runsaat 3 000 euroa enemmän. Katriina Kajannes Aktiivimalli on kaikille kurittava. Hallituspuolueet ja muut porvaripuolueet ovat sivistymättömiä. Se ajaa aktiivisesti välttämättömiä EMU-uudistuksia, joita Suomen europelkoinen hallitus on väistellyt ja vastustanut. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Accuscoren ennuste oli tarkin. STT:n haastattelemat puoluehallituksen jäsenet muistuttavat, että presidentinvaalit ovat leimallisesti henkilövaali, ei puoluevaali samalla tavoin kuin vaikkapa eduskuntatai kuntavaalit, joissa voidaan selvemmin mitata puoluejohdon menestystä. Kiistelty malli näyttää jakavan ihmisiä puoluekannatuksen perusteella. Harakan mukaan myös Sipilän hallituksen on muutettava suuntaa tai jäätävä peräkammariin, kun Saksa ja Ranska johtavat EU:n tulevaisuutta. Unto Jukka Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT HEIKKI SIHTO ”AKTIIVIMALLI ON UNELMADUUNIIN VIEVÄ TIE”, SANOO PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄ JA SAMALLA HÄN MYÖS HEHKUTTAA SUOMEN TYÖLLISYYSASTEEN PARANEMISTA. Analytiikkayhtiö Accuscore on tehnyt Iltalehdelle useita ennusteita viime vaaleista. Tämä Kansakunnan, puolueen ja ihmisen sivistyksen mittari = Suhtautuminen köyhään, työttömään, vanhukseen Ja teot heidän hyväkseen. Ja turha puhua Tanskan mallista, kun siellä on valtio pannut resursseja työllistämiseen. pam.fi/liity puh. – Suomessa asia ei ole ollut keskustelussa moneen vuoteen, enkä usko, että siinä tulee nopeita ratkaisuja, Soini kertoi suomalaistoimittajille tapaamisen jälkeen.. Suomessa päättäjät ajattelevat, että säästetään vaan ja se otetaan ihmisten selkänahasta. ASIASTA ON MYÖS TOISENLAISIA NÄKEMYKSIÄ, MUUN MUASSA TYÖTTÖMILLÄ. Jo voimaan astunutta mallia vastustaa 56 prosenttia ja kannattaa 37 prosenttia. Laskelmassa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa Helsingissä kunnallis-, kirkollisja kiinteistöveroa yhteensä hieman yli 14 000 euroa. Suomi ei harkitse Palestiinan tunnustamista Suomi ei harkitse Palestiinan tunnustamista palestiinalaisten presidentin vetoomuksesta huolimatta, sanoo ulkoministeri Timo Soini (sin.). Aktiivimallia puolustaa yli puolet keskustan, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kannattajaksi ilmoittautuvista. SPD:n tulos syyskuun liittopäivävaaleissa oli surkein vuosikymmeniin. 030 100 600 SUURELLA SYDÄMELLÄ -RIIPUS Tue korulla Tuula Haataista presidentiksi Osta verkkokaupasta: www.sdpkauppa.fi/tuote/kaulakoru 95 € käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton kunnallisten verojen selvityksestä. Puoluejohtaja Martin Schulz lupasikin vaalien jälkeen viedä puolueensa oppositioon, mutta taipui lopulta alustaviin hallitusneuvotteluihin. 9 25. On kyse sitten työttömyydestä tai vanhustenhoidosta. SDP:n kannattajat vastustavat aktiivimallia Yli puolet Ylen kyselyyn vastanneista vastustaa työttömyysturvan aktiivimallia. Toinen kierros lähestyy Analytiikkayhtiö Accuscoren Iltalehdelle tekemä presidentinvaaliennusteen mukaan istuva presidentti Sauli Niinistö saa ensimmäisellä kierroksella 49,2 prosenttia äänistä, eikä häntä valittaisi suoraan ensimmäisellä kierroksella presidentiksi. Kokkola ankarin verottaja, Helsinki lempein Maakuntakeskuksista kuluvan vuoden kevein verottaja on Helsinki, joka madalsi kunnallisveroprosenttiaan puoli prosenttiyksikköä. TYÖNTEKIJÄN PUOLTA TYÖELÄMÄSSÄ PITÄÄ VAIN AMMATTILIITTO. Presidentti Mahmud Abbas vetosi maanantaina Brysselissä EU-maihin, jotta niistä kaikki tunnustaisivat Palestiinan valtiona. SPD aloittaa hallitusneuvottelut Saksan sosiaalidemokraatit (SPD) lähtevät mukaan virallisiin hallitusneuvotteluihin kristillisdemokraattien kanssa, päätti ylimääräinen puoluekokous. Eurooppa käänsi uuden lehden – Eurooppa on kääntänyt uuden lehden, arvioi SDP:n kansanedustaja Timo Harakka Saksan demarien päätöstä neuvotella yhteishallituksesta CDU:n kanssa. – Jo nyt tiedetään, että uusi hallitus kääntää Saksan EUja EMU-linjan nykyistä yhteisvastuullisemmaksi. Yhteensä 642 delegaatista 362 kannatti neuvotteluja. Suomessa ei ole koskaan valittu presidenttiä suoran kansanvaalin ensimmäisellä kierroksella. TAMMIKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Vaalitulos ei vaikuta Rinteen asemaan SDP:n puoluehallituksen jäsenet eivät usko, että Tuula Haataisen mahdollisesti vaatimattomaksi jäävä vaalimenestys heijastuisi sanottavasti puolueen puheenjohtajan Antti Rinteen asemaan. Sen sijaan SDP:n ja vasemmistoliiton tukijoista yli 80 prosenttia tyrmää aktiivimallin
Olisi myönnettävä, että euroalueen demaripuolueet ovat ansaitusti kannatusvaikeuk sissa harjoittamansa talouspolitii kan takia. 10 25. Pohjoismaista mallia ylistävät puheet ovat myös osoitus pohjoismaisen sosialidemokratian vahvuudesta. Kun puhuu pohjoismaalaisten vai kuttajien kanssa, niin he muistavat usein korostaa, että amerikkalais ja eurooppalaispoliitikkojen pohjois maista – taloudellisen tehokkuuden ja laajalle jakautuvan vaurauden yh distävää – mallia ylistävät puheet ovat itse asiassa osoitus pohjois maisen sosialidemokratian vahvuu desta. Bri tannian työväenpuolueen Jeremy Corbyn melkein syrjäytti Theresa Mayn pääministerin paikalta ke vään 2017 parlamenttivaaleissa. Sosialidemokratian kriisipuhe ja monien demaripuolueiden heikot vaalitulokset ovat johtaneet siihen, että Suomessa lukuisten pääkirjoi tustoimittajien, twittervaikuttajien mutta myös huolissaan olevien de marikeskustelijoiden piirissä esiin tyy usein suorastaan determinis tistä suhtautumista sosialidemokra tian väistämättömään alamäkeen. Yksi selitys sosialidemokratian ja sosiaalireformismin uudelle aallolle Yhdysvalloissa ja Britanniassa on se, että nuoremmat ikäluokat ovat kyl lästyneitä äärimmäisiin varallisuus ja tuloeroihin. Bernie Sanders nousi Yhdysval tojen suosituimmaksi poliitikoksi ja nuorten suosikiksi perinteisellä so sialidemokraattisella agendalla ja populistisella poliittisella tyylillä. Sosialidemokratia nousee kanveesista E uroalueen sosialidemo kratia on ansaitusti kan natusvaikeuksissa – mutta sosialidemokra tia on pitänyt pintansa pohjoismaissa ja tekee paluuta eng lanninkielisessä maailmassa Sosialidemokraattisten puoluei den kriisistä on käyty keskustelua 1980luvulta lähtien, mutta globaa lin finanssikriisin jälkeen on pu huttu jopa sosialidemokratian kuo lemasta. Saksan hallitustyös kentelyssä demarien on ollut vaikea löytää omaa vahvaa profiilia Angela Merkelin rinnalla. Vaihtoehdottomuus syö kannatusta Euroalueella sosialidemokratian ro mahtamiseen ja näivettymiseen on vaikuttanut se, että sosialidemo kraattisilla puolueilla ei ole ollut tar jota talous ja yhteiskuntapolitiik kaan vaihtoehtoa vallitsevalle lin jalle, joka on johtanut taloudellisesti heikkoihin ja yhteiskunnallisesti kes tämättömiin tuloksiin eri maissa. Antti Alaja Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiö tutkimuspäällikkö Sosialidemokratian uusi aalto nousee USA:sta ja Britanniasta. Olen usein miettinyt, että sosia lidemokratian uusi tuleminen edel lyttäisi ainakin itsekritiikkiä ja it seluottamusta. Sandersin kaltaiset poliitikot ovat pystyneet osoitta maan, että kaikille saatavissa oleva terveydenhuolto ja maksuton kor keakoulutus eivät ole utopistisia ta voitteita vaan jo todellisuutta Poh joismaissa. Deterministisiin puheenvuoroi hin sosialidemokratian vääjäämät tömästä alamäestä on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti. Ranskassa sosialistien François Hollande nousi presidentiksi ta louskurikriitikkona, mutta presi denttinä hänen linjastaan ei saanut selvää. Es panjan PSOE ja Saksan SPD saivat pitkään vaaleissa yli 30 tai jopa 40 prosentin äänipotteja, mutta nekin joutuvat nykyään tyytymään noin 20–25 prosentin kannatukseen. Hollannissa PvDA toteutti leikkauspolitiikkaa pienempänä hal lituskumppanina yhdessä keskusta oikeistolaisen pääministerin Mark Rutten kanssa. Puheet sosialidemokratian kuole masta ovat Pohjoismaiden tapauk sessa aikamoista liioittelua, sillä Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa so sialidemokraattiset puolueet ovat edelleen joko parlamentin suu rimpia puolueita tai ainakin kisaa vat suurimman puolueen paikasta, vaikka demarit eivät asetakaan enti seen tapaan yhteiskunnallisen kes kustelun hegemoniaa. Poikkeus on Portugalin suosittu demaripuolue, joka onnistui kään tämään Portugalin talouden kas vuun vähemmän kireällä talouspo litiikalla. Usein tällaisessa puheessa unoh detaan se, että sosialidemokraattis ten puo lueiden suuret kannatusro mahdukset ovat tapahtuneet erityi sesti Etelä ja KeskiEuroopan euro maissa, mutta pohjoismaisesta ja anglosaksisesta näkökulmasta kriisi näyttäytyy erilaisessa valossa. Ainakin perinteiset demaripuolu eet Euroopassa, kuten Kreikan Pa sok, Hollannin PvDA ja Ranskan Parti Socialiste, ovat romahtaneet kansanpuolueista 5–10 prosentin kannatuksen pikkupuolueiksi. Pohjois mainen sosialidemokratia ei ole hä viämässä mihinkään, ja sosialide mokratia on tehnyt vuosikymmen ten jälkeen paluuta anglosaksiseen maailmaan. Financial Timesin Wolfgang Münchau kiteytti muutama vuo sien sitten sosialidemokraattien on gelman euroalueella niin, että oppo sitiossa sosialidemokraatit saattavat puhua julkisista investoinneista, mutta hallitusvastuussa demarit pai nottavat mieluummin tarjontapuo len linjaa uskottavuussyistä. TAMMIKUUTA 2018 ” Nuoremmat ikäluokat ovat kyllästyneitä äärimmäisiin varallisuusja tuloeroihin. Sosialidemokratian uusi aalto Yhdysvaltojen ja Britannian tapauk sessa voidaan havaita suorastaan sosialidemokratian uusi aalto
11 25. TAMMIKUUTA 2018 USA USA Pohjoismaat Pohjoismaat Eurooppa Eurooppa SO SIA LID EM O K RA TIA SO SIA LID EM O K RA TIA
– Kutsun sitä terrorismiksi, Hentilä totesi lapuanliikkeestä. Kun kerran kommunistit halusivat elää sosialistisessa yhteiskunnassa, niin miksei heitä saisi ’auttaa’ sellaiseen pääsemisessä.” – Näin mautonta terrorismin puolustelua ei voi hyväksyä, Hentilä kommentoi kirjassaan Niinistön näkemystä. TAMMIKUUTA 2018 Työmies_Demari_140x100.indd 1 16.1.2018 13:06:01 Valkoinen Suomi loppui vasta välirauhaan Sisällissotaa seuranneiden 1920–30-lukujen tapahtumia on professori Seppo Hentilän mukaan käsitelty Suomessa siloittelevasti ja häveliäästi. Siloitteluun on Hentilän mukaan syyllistytty myös akateemisessa historiantutkimuksessa. – Vuoden 1918 asenteet, kokemukset, käytännöt ja menettelytavat tunkeutuivat yhteiskunnallisiin instituutioihin, oikeudenkäyttöön, politiikkaan, koulutukseen, työelämään, tieteisiin ja taiteisiin – aivan kaikkialle, Hentilä kirjoittaa. Simo Alastalo Demokraatti Lehtikuva / Markku Ulander Häveliästä, sanoo Seppo Hentilä 1920–30-lukujen historiankirjoituksesta. – Historioitsija Niinistökin on alan asiantuntijana varmasti tietoinen siitä, että lapuanliike syyllistyi muun muassa kolmeen poliittiseen murhaan, kymmeniin pahoinpitelyihin, satoihin vapaudenriistoihin ja oikeuslaitoksen halventamiseen. Valkoinen Suomi lakkautettiin Hentilän mukaan vasta talvisodan päättäneen rauhan ja Neuvostoliiton sanelemien rauhanehtojen myötä, jolloin useita valkoisen Suomen järjestöjä kiellettiin. Että sellaista ”hevosenleikkiä”, Hentilä jatkaa. Rakennusperinteitä arvostaen Suomalaisen rakentamisen ja RAKENTAJIEN EDUNVALVOJA jo yli 90 vuoden ajan. – Vuoden 1944 välirauhansopimus pelasti suomalaisen demokratian, Hentilä sanoi kirjansa julkistustilaisuudessa. Helsingin Paasitornissa kirjansa Vuoden 1918 pitkät varjot – Muistamisen historia ja politiikka julkistustilaisuudessa puhunut Hentilä totesi, ettei esimerkiksi lapuanliikeestä ole Suomessa uskallettu puhua sellaisena ilmiönä mikä se on ollut. 12 25. Hentilän mukaan vuoden 1918 sisällissota muovasi Suomesta uudenlaisen yhteiskunnan, jota on totuttu kutsumaan valkoiseksi Suomeksi. Vähättelyyn on Hentilän mukaan syyllistynyt myös historioitsija, nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.), joka kirjoittaa vuonna 2003 ilmestyneessä lapuanliikettä käsittelevässä kirjassaan näin: ”Se oli suoralinjaisella, diplomatiasta piittaamattomalla talonpoikaisjärjellä perusteltua ja usein vielä juurevalla kansanhuumorilla ryyditettyä hevosenleikkiä. Hän jatkoi samanlaisen käsitteiden kätkemisen koskeneen myös Isänmaallista kansanliikettä IKL:ää, jonka nimittämistä fasistiseksi liikkeeksi on Suomessa vältelty
– Olisin itse aktiivinen keskustelussa EU:n vakaasta tulevaisuudesta ja nostaisin Suomen roolia YK:ssa. Suomen on nostettava profiilia myös ilmaston muutoksen hillitsemiseksi, eriarvoistumisen vähentämiseksi sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamiseksi. Presidenttinä olisin ääni niiden puolesta, joiden ääni ei nyt riittävästi kuulu. Mutta millainen arvojohtaja olisi presidentti Tuula Haatainen. Haatainen toteaa, että aikuisten on kannettava vastuuta siitä, että kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen seuraukset otetaan vakavasti. – Tämä on nähty kaikkien presidenttien kohdalla. 13 25. Silloin, kun hän on puhunut ”pehmeistä teemoista”, on hän korostanut pienen ihmisen asiaa ja yhtenäisyyden retoriikkaa. Maailma monimutkaistuu, ja perinteiset arvomittarit eivät enää tahdo päteä. Topi Juga Demokraatti. – Olen ilokseni huomannut, että arvokeskustelu on saanut enemmän huomiota. TAMMIKUUTA 2018 ” Istuva presidentti on pyrkinyt häivyttämään perinteistä ideologista vastakkainasettelua. Vaaleissa mitataan arvoja Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto Tuula Haatainen uskoo, että ihmiset tekevät presidentinvaaleissa valintansa lopulta ehdokkaan arvojen perusteella. SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kertoo Demokraatille kampanjan loppurutistuksen keskeltä, että hän on halunnut tuoda heti alusta pitäen arvoja mukaan vaalikeskusteluun. – Pyrkimys nousta päivän politiikan yläpuolelle ei kuitenkaan ole Niinistön omaa keksintöä, vaan samaa käytti aikanaan jo esimerkiksi Tarja Halonen, Wass huomauttaa. Haatainen korostaa, että presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja sekä myös yhteiskunnan viestinviejä maailmalla. Kun presidentin roolia kavennettiin, valtaa ei täysmääräisesti onnistuttu siirtämään kenellekään. Istuva presidentti onkin pyrkinyt häivyttämään perinteistä presidentinvaaleissa nähtyä ideologista vastakkainasettelua. Paraikaa kohti ensimmäistä kierrosta kirmaavassa presidentinvaalitaistossa ei ole rakentunut yhtä vahvaa vastakkainasettelua arvoteemoissa kuin aikaisemmissa vaaleissa, akatemiatutkija Hanna Wass arvioi. – Lukemattomat ihmiset ovat kannustaneet pitämään esillä, että nuorilla säilyy usko tulevaisuuteen ja että ikääntyvillä on oikeus riittävään toimeentuloon ja mahdollisuus arvokkaaseen elämään. – Haluan myös pitää esillä työelämän reiluja pelisääntöjä. Haatainen uskoo yhä, että lopulta ihmiset kuitenkin tekevät valintansa ehdokkaan arvojen perusteella. Ennen kuin Sauli Niinistö antoi tasavallan presidentin juhlallisen vakuutuksen, häntä pidettiin oikeistolaisena poliitikkona, joka kehotti lapsia kiipeilemään puissa mikäli varoja kiipeilytelineisiin ei ollut. – Tämän vuoksi on tärkeää, että ehdokkaiden arvot tulevat selkeästi esiin vaalikeskusteluissa. Ei ole täysin selvää, mitä arvojohtajuudella tarkoitetaan. Wassin mukaan keskustelu on jäänyt hivenen ontoksi myös presidentin muuttuneiden valtaoikeuksien seurauksesta. Työntekijöillä ja töitä hakevilla on oltava oikeus kunnon toimeentuloon, jolla elättää itsensä ja perheensä. – Vaikka perustuslaissa presidentin vallankäytölle asettamat raamit ovat selkeät, niin kirjaukset jättävät aina toimijoille omaa tilaa, hän huomauttaa. Niinistö tähyää politiikan yläpuolelle Mutta miten paljon henkilökohtaiset arvot voivat näkyvät presidentin toiminnassa. – On kiinnostavaa, että arvojohtajuudesta puhutaan, mutta sen määritteleminen ja ehdokkaita jakavat linjat ovat yhä vaikeampia löytää, Wass toteaa Demokraatille. Akatemiatutkija Wassin mukaan vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti siitä, kuinka pätevä ja halukas viran kulloinenkin haltija on tuuppimaan niitä rajoja, joita laki asettaa. Presidenttinä Niinistö on keskittynyt taasen ulkopolitiikkaan. – Siinä on viety vastaehdokkailta pontta pois, Wass analysoi
– Hän kertoi ratsastaneensa vielä pitkät pätkät sen jälkeen, kun saksalaiset olivat pidättäneet hänet Hollolassa. Löytyneessä Franckin päiväkirjassa on yksi merkintä Armas Rönnholmistakin, huhtikuussa 1918: Erkki-hevonen tuli kotiin ja Rönnholm pesi hevoskärryt. N aantalissa nimi Rönnholm on tunnettu pitkään. – Uskoon tulleet sanovat, etteivät tiedä hetkeä, jolloin tulivat uskoon. Isä oli sotilaallisista tehtävistä kysyessä vastannut olleensa Kansanvaltuuskunnan kaartin plutoonan päällikkö. Liki yhtä pitkään valtuustossa toimi myös hänen isänsä Armas Rönnholm vuosina 1926-1972. Valtuuston nykyinen puheenjohtaja Mikko Rönnholm (sd.) on vaikuttanut kuntapolitiikassa jo puolen vuosisataa. Historia on kiehtonut aina, mutta lapsuudessa faaraot ja dinosaurukset olivat päällimmäisenä. Olen kuitenkin melko varma, että kiinnostuksen heräämiseen vaikutti, kun koulussa pilkattiin vasemmistoa ja sosialidemokraatteja haukuttiin kommunisteiksi. – Hän sanoi, että yksi reissu siihen saareen riittää. Kiusasivat: ”Sano kanki, isäs on entinen vanki”, hän kertoo. Omaisille järjestettyyn tutustumispäivään isä ei tullut. Ilmeisesti Armas vei myöhemmin ainakin Erkin satulan. Siinä oli tietämättömyyttä, väärää informaatiota ja mielikuvia. 14 25. Tänä päivänäkin on tärkeä huomata, ettei totuuden kanssa pidä leikkiä, vaan totuus pitää pystyä löytämään, hän sanoo. Rönnholmit, Naantalista Kolme sukupolvea Naantalin Rönnholmeja samassa kuvassa. On tunnustettava tosiasiat, mutta samalla on osattava asettua aikalaisten asemaan. – Aina on vallankumousfanaatikkoja, mutta laajat joukot lähtevät kapinaan puutteen ja kurjuuden takia. Nyt hän kannustaa isää kokoamaan arvokasta historiantietoa: – Blogistasi muodostuu hyvää poliittis-, paikallisja kulttuurihistoriallista aineistoa, mutta olisi tärkeää. Rönnholmit asuvat nyt kauppiaana toimineen Atte Franckin talossa. Minulla on vähän samoin. Hevonen ei ehkä ollut Erkki, Rönnholm kertoo. TAMMIKUUTA 2018 ” Totuuden kanssa ei pidä leikkiä, vaan totuus pitää pystyä löytämään. Isä Armas oli osallistunut kapinointiin vuonna 1918 ja sai ehdollisen niin kutsutun junankivittäjän tuomion – eli sai viisi vuotta vankeutta ja menetti kansalaisoikeutensa. Työväentalo oli Mikko Rönnholmille toinen koti, jonka toiminta urheiluseuroineen ja nuorisojaostoineen tuli tutuksi. Liike oli lähellä lapsesta asti. Eniten hän moitti venäläisten vankien kohtelua. Mikko kävi myöhemmin samassa saaressa aliupseerikoulun. Arvokas historia talteen Rönnholmin mukaan historia on tärkeä tuntea. Naantalista Isosaareen Armas ei puhunut paljon vuoden 1918 tapahtumista. – Nyt tuntuu, että miten joku on ollut niin tyhmä, että on lähtenyt sotimaan. Sitten joku saksalainen sanoi, että eivät kai vangit hevosella kulje ja hevonen vietiin. Armas omaksui vankileiriltä palattuaan pasifistisen ja pohjoismaisen sosialidemokratian, ja toimi myöhemmin 1920-luvulla työväenyhdistyksen puheenjohtajana. He olivat sikalan aitauksessa ilman ruokaa, ja joutuivat kaivamaan maasta juuria syötäväksi. Vasemmalla Mikko Rönnholm, muotokuvassa hänen isänsä Armas Rönnholm ja oikealla Antton Rönnholm. Kun puhuimme saaresta, hän kyllä tunnisti sieltä paikkoja. Eivät he ole mitään sosialistisia vallankumouskirjoja lukeneet, tuskinpa isänikään, hän pohtii. 20-vuotispäivänään Armas sai tuomion Suomenlinnassa ja päätyi Isosaaren vankileirille. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm ei ehtinyt tavata isoisäänsä Armasta, eikä kansalaissotaa kotona erityisesti korostettu. Se tiedetään, että hänen tehtävänsä oli hakea elintarvikkeita lähiympäristöstä. Myös Mikon isoisä Antton ehti aikanaan olla ”vanhanaikaisessa valtuustossa”. Mikko uskoo, että isän tarinassa on osin ajautumista
15 25. Poliittisesti sitä ei olisi ikinä saavutettu, Rönnholm kuvailee. Kun rakennusliikkeet sitä ehdottivat, se meni läpi. Toisaalta lama pakotti yrittämään rohkeasti: Muumimaailma tuli Naantaliin. Rönnholm pitää haitallisena, että toisiinsa kuulumattomia asioita – kuten maakuntauudistus ja valinnanvapaus – sotketaan keskenään. – Se oli positiivinen vaihe olla mukana, kun rakennettiin uusia kouluja ja terveyspalveluja. Puheenjohtajan nuijan hän luovutti neljänkymmenen vuoden jälkeen seuraajalleen viime syksynä – luottavaisin mielin. Antton ja Mikko Rönnholm tutkailevat Sosialisti-lehteä vuodelta 1918. On huolestuttavaa, jos minua nuoremmat sukupolvet eivät ehkä näe, miten käy jos vallan kunnallisista päätöksistä luovuttaa markkinoille. Kuntapolitiikan kirjavat vuodet Mikko Rönnholmin mukaan Paavo Lipponen on uskottavalla tavalla esittänyt, että jos kunnallinen yleinen äänioikeus ja demokraattinen kunnallishallinto olisivat olleet olemassa, ei kapinaa olisi tullut. Naantalissa 1990-luvun lama ja samaan syssyyn tullut yritysten verotuksen muutos löivät kaupungin polvilleen, kun suuri veronmaksaja Neste ei eräs vuosi maksanut markkaakaan veroja. Antton-pojan polku on kulkenut eri reittejä kuin isän, mutta johtaako polku vielä jonain päivänä Naantaliin ja paikallispolitiikkaan. Täytyy ajatella, että edustat koko järjestöä ja kaupunkiakin. Myöhemmin politiikka on värittynyt ”kuntarakenteiden kanssa pelaamisella”. Keväällä hän luopuu valtuuston puheenjohtajuudesta. – Olemmeko ymmärtäneet, millainen merkitys tällä demokraattisella prosessilla on ihmisten osallisuudelle. Toki olen jo 37, joten saattaisivat rajat tulla iänkin puolesta vähän vastaan, hän naurahtaa. ”Politiikan harrastus” silti jatkuu, onhan valtuustokautta jäljellä vielä pitkälti. Vastuu siirtyy seuraaville Isänsä tapaan Mikko luotsasi Naantalin työväenyhdistystä. – Koskaan ei pidä sanoa ”ei koskaan”, ja onhan tässä tietysti raskas viitta hartioilla, kun ajattelee Armaksen ja isän pitkiä uria kuntapolitiikassa. Kuinka pitkään yli 50 vuoden isä vielä aikookaan olla, niin sellaisiin suorituksiin minä en enää kykene. Luvassa on enemmän vapautta. – SDP oli vaatinut pitkään vuokratalojen rakentamista, muttei se porvarilliselle enemmistölle sopinut. Häntä huolettaa, katoaako myös ymmärrys siitä, kuinka pitkän historiallisen kehityksen – aina Ruotsinvallan ajasta – ja monen polven työn tulos tämän päivän demokraattinen päätöksenteko on. Ei minulla mitään sellaisia salattuja ajatuksia ole, joita nyt pitäisi päästä sanomaan, mutta valtuuston puheenjohtajana on monasti tullut mieleen, että tuohon kohtaan olisi ehkä ollut aihetta sanoa, hän kuvailee. – Sillä on suuri merkitys, että ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa, hän summaa kuntapolitiikan tärkeyden. Hän itse lähti paikalliseen päätöksentekoon silloin, kun suuret muutokset, kuten peruskoulu-uudistus ja kansanterveyslaki odottivat toteuttamista. Antton pohtii, ettei vastaavaa pitkäjänteisyyttä enää ole. Se tapahtuu varkain ja sitä on vaikea saada takaisin, Rönnholm sanoo. Pystyimme parantamaan hyvinvointia joka vuosi. – Järjestön ja valtuuston puheenjohtajana omien mielipiteiden esille tuominen on rajoitetumpaa. TAMMIKUUTA 2018 ” Jos kunnallinen yleinen äänioikeus ja demokraattinen kunnallishallinto olisivat olleet olemassa, ei kapinaa olisi tullut. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Naantali Kuvat Anna-Liisa Blomberg. Silloinkin tietysti rutistiin, ettei rahaa ole, vaikka silloin oli, Rönnholm kuvailee. Ennen lamaa kaavoitetut tontit eivät tahtoneet käydä kaupaksi, mutta siitäkin poiki hyvää. Allekirjoittaneet ilmoittivat eroavansa liitosta, koska siihen kuuluminen on ”vastoin sosdem periaatteita”. 25.tammikuuta lehteen oli joku laittanut julkisen anteeksipyynnön ”porvarien perustamaan Pienviljelijäin liittoon yhtymisestä”. saada muistiin vielä lisäksi kaikki, mitä muistat Armaksen kertomasta, hän sanoo
16 25. Osa arvokasta historiaa, hienoa tulevaisuutta rakentamassa.. TAMMIKUUTA 2018 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi Työmies (1895–1918), Suomen Sosialidemokraatti (1918–1988), Demari (1988–2001), Uutispäivä Demari (2001–2012), Demokraatti (2012–)
u u u NÄIN EI OLISI tarvinnut käydä. Valkoiset keksivät keväthangilla brändätä oman taistelunsa vapaussodaksi, joka teki heistä suomalaiskansallisen suuren kertomuksen kantajia. Punaiset tekivät vallankumousta vapautuakseen sortovallasta, kuten sosialistinen agitaatio oli pari vuosikymmentä joukkoliikkeen voiman liekkiä lietsonut. Väliin jäi kovin vähän tilaa kompromisseille, tinkimisen varaa. Vapaussotaperspektiivistä on paradoksaalista, että sosialidemokraatit olivat itse asiassa olleet Suomen valtiollisen itsemääräämisoikeuden vahvistamisen etu. Vanha järjestys ja sitä kannatellut järjestysvalta olivat romahtaneet, mutta mitä tilalle. Elettiin ikään kuin ”pahan kierteessä”, jossa kansakuntaa jakaneet epäluulot ja teot ruokkivat toinen toisiaan. Siinä kiteytyi marxilaisuuden luokkapohjainen kehityskulku, jossa toki oli variaatioita sovellettavan menettelytavan suhteen. TAMMIKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi 201 8 Vapauden kaksi kaihoa 1918 V apaus lienee kaikkein ”jaloin” abstrakti ja romantisoitu ideaali, jonka puolesta kamppailla – ja tarpeen niin vaatiessa vaikka kaatua. Vapauskäsitykset olivat dialektisesti törmäyskurssilla, jonka lopputulos ratkaistiin väkivallalla. Sekä valkoiset että punaiset katsoivat edustavansa Suomen kansaa, sitä aitoa ja oikeaa. Sen nimissä vuodatettiin Suomessa 1918 verta, omaa ja vihollisen, molemmin puolin rintamaa. Hegeliläinen valtioaatteeseen tiivistyvä historia oli heidän puolellaan. Suomen sisällissota ei ollut historiallinen välttämättömyys, vaikka jälkikäteen tarkasteltuna kovin vääjäämättömästi sitä kohti kuljettiin koko pitkä syksy 1917. 17 25
18 25. Aloite ja auktoriteetti olivat karanneet SDP:n puolue-elinten käsistä. Katkelma vuonna 1978 kirjoitetuista muisteluista.. Siltähän P. Uutta hallitusta ei saatu kootuksi enää leirirajan ylitse, mutta asetelma ei kuitenkaan välittömästi kääntynyt täysin toivottomaksi yhteisesiintymisen kannalta. Sen myötä eduskunta päätti 15. Kuka saisi määrittää sen, mikä ja millainen olisi uusi uljas itsenäinen Suomi. u u u SDP:N OLI VAIKEA hyväksyä, että se menetti lokakuun alun vaaleissa enemmistönsä eduskunnassa. Sipoon Nikkilässä otettiin yhteen 9. He näkivät yhteiskunnallisen edistyksen edellyttävän pesäeroa taantumuksellisesta Venäjästä. E. marraskuuta äänin 127–68 ryhtyä korkeimman vallan käyttäjäksi. Bolsevikkien vallankaappaus Pietarissa vakuutti viimein Suomen porvaritkin siitä, että maa oli riuhtaistava irti Venäjän kaaoksesta. Enää ei kyetty yhdistymään edes itsenäisyysjulistuksen merkeissä, jonka eduskunta hyväksyi 6. Köyhä Suomen kansa ryhtyi katkomaan kahleitansa, vapauslaulut huulillaan. Agitaatio koveni samaa tahtia kurjistuvien elinolosuhteiden kanssa. Kadun ja kentän kaartit tekivät paikallisesti kumousta, jonka vietäväksi myös työväenliikkeen keskusjohto antautui. Vaan vallasta siinä taisi viime kädessä olla kyse molemmilla, enemmän kuin vapaudesta. SDP puski Maalaisliiton sekä muutamien muiden itsenäisyysmiesten tukemana läpi valtalain, jonka eduskunta hyväksyi 18. Ei SDP itse asiaa vastustanut, mutta sillä oli oma ehdotus menettelytavasta sen toteuttamiseksi, nyt neuvotellen vallankumouksellisen Venäjän kanssa. Paluuta ei enää ollut, vaan punakaartit ja suojeluskunnat hankkivat jo parhaansa mukaan aseistusta – omien puolustamiseksi, järjestyksen ylläpitämiseksi, vihollisuuksien varalta. heinäkuuta äänin 136–55. Seuranneessa vaalikamppailussa sosialidemokraatit kävivät katkeraa luokkataistelua vastavallankumouksen voimia vastaan. Svinhufvudin senaatti sitten joutuikin hakemaan tunnustuksen, ennen kuin muut maat rohkenivat siunaamaan Suomen itsenäisyyden tammikuun alkupäivinä. Vaikka varsinainen vallankumous vielä lykkääntyi, lakon aikana tapahtui lukuisia väkivaltaisuuksia ja veritekoja, jotka painoivat porvaripuolen tiivistämään rivejään. Vuonna 1918 oli vaikeat ajat. Enemmistön muodostivat samat ryhmät kuin kesällä valtalaissa, mutta siitä ei ollut tälläkään kertaa kestäväksi koalitioksi. Mikko Majander VTT Mikko Majander on poliittisen historian dosentti ja ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja. rintamassa. Valkoinen armeija alkoi riisua Venäjän sotaväkeä aseista, mutta joutuikin sotimaan suomalaisia ”puna-ryssiä” vastaan saavuttaakseen nyt kiihkeästi janoamansa kansallisen vapautuksen. joulukuuta porvarien äänin 100–88. Työväenliike oli ryhtynyt suurlakkoon, jonka yhteydessä puntaroitiin vakavasti valtiollisen vallan ottamista omiin käsiin. Suomi hukkasi mahdollisuuden kansallisesti yhdistävään vapautusrintamaan. Sisällissota syttyi käytännössä Viipurin seudulla yli viikkoa ennen, kuin Helsingissä sytytettiin punainen lyhty työväentalon torniin vallankumouksen merkiksi. u u u MUSTE ITSENÄISYYDEN KANSAINVÄLISISSÄ tunnustusasiakirjoissa oli tuskin kuivunut, kun Suomessa jo kahakoitiin ja aikaisempaa järjestäytyneemmissä muodoissa. Voimaan asti se ei ehtinyt, sillä porvaripuolueet alistuivat Venäjän väliaikaisen hallituksen määräämään eduskunnan hajotukseen. tammikuuta, kun suojeluskuntalaiset torjuivat ampumalla punaisten tekemää aseiden takavarikointiretkeä. TAMMIKUUTA 2018 ” Paluuta ei enää ollut, vaan punakaartit ja suojeluskunnat hankkivat jo parhaansa mukaan aseistusta
Tannerille oli tarjottu Kansanvaltuuskunnan finanssiministerin virkaa. Se ei Tannerille käynyt. SDP:n vaikuttaja Väinö Tanner onnistui jäämään syrjään punakapinasta, vaikka hänelle tarjottiin kansanvaltuuskunnan finanssiministerin virkaa. Otto Wille Kuusinen, Kullervo Manner ja Yrjö Sirola olivat olleet kumouksen asialla jo kauan. Se oli Tannerille suuri pettymys. Se ei Tannerille käynyt. Mutta nyt löytyi myös Oskari Tokoin nimi Kansanvaltuuskunnan listalta, ja Eetu Salinin, joka oli tarmokkaasti vastustanut väkivaltaa. Murhat, ryöstöt ja pahoinpitelyt olivat jokapäiväisiä uutisia. Suomen radikaali vasemmisto oli noussut vapaissa vaaleissa valittua eduskuntaa vastaan, joten nimitys ”punakapina” ei ole historiallisesti väärä. TAMMIKUUTA 2018 Rauhan ja Elannon mies T ammikuussa 1918 Suomessa oli kasarmeissa ja laivoilla eri puolilla Suomea yli 70 000 venäläistä sotilasta. Oli kuitenkin odotettavissa, että loppuselvitystä tehtäessä ne julistettaisiin mitättömiksi. Se luvattiin tehdä, mutta ei ilmaiseksi. E. Elämä vasta itsenäistyneessä valtakunnassa oli käynyt päivä päivältä levottomammaksi. Sen hän tiesi, että melkoinen osa SDP:n päättäjistä oli loppuun asti harannut vastaan. Svinhufvudin hallitus teki oikeistoenemmistön voimin päätöksen oman armeijan luomisesta, radikaali vasemmisto syytti sitä vallankaappauksesta. Elannon lopulliseksi vahingoksi jäi vain mitätön summa, mutta tietämättömän yleisön parissa koettiin kirveleviä tappioita. Ketkä kaikki olivat lähteneet mukaan kapinaan. Hän hylkäsi tarjouksen saman tien ja sanoi kysyjälle, että yritys näytti huonolta ja kapinalliset ”tulisivat taittamaan niskansa ja sitä paitsi saattamaan työväenluokan turmioon.” Elanto oli tärkeä ruokatavaran tuottaja ja nyt keskellä punaisten valtaamaa Helsinkiä. Kun hän pari päivää myöhemmin teki lähtöä Helsinkiin, maailma oli jo kääntynyt saranoiltaan. Maltilliset sosialistit kannattivat eduskunnassa poliisien määrärahan korotusta, jotta järjestys saataisiin aikaan. Osuusliike Elannon toimitusjohtaja Väinö Tanner oli valintansa tehnyt jo aiemmin. Ne painettiin vanhoilla laatoilla, joten ne olivat siinä mielessä ”aitoja”. Kaupungissa kaikki oli sekaisin. Kun P. Suomen Pankki, joka nyt oli punaisten hallussa, alkoi painaa tuhannen ja viidensadan markan seteleitä, sillä vallankumous ja sota nielivät rahaa. Hallituksen päätös lisäsi vettä niiden myllyyn, jotka kannattivat vallankumousta. Lasse Lehtinen Kirjoittajan Tanner-kirja ilmestyi viime vuonna ” Kaartilaiset pyrkivät hakemaan ruokaa myymälöistä ja syömään Elannon ravintoloissa velaksi. Siitä Tanner oli iloinen, että Hannes Ryömä, Väinö Voionmaa ja Wäinö Wuolijoki eivät olleet mukana. Myöhemmin hän kuuli Salinin selittäneen: – Kun minä olen enemmän kuin kaksikymmentäviisi vuotta työväen kanssa marssinut, kuinka voisin sen nyt jättää, kun se on tekemässä tyhmyyksiä. – Hyvä oli, etteivät kaikki sentään olleet antaneet hulluuttaa itseään, Tanner totesi. Työväen Arkisto. tammikuuta 1918 Helsingin työväentalon torniin syttyi punainen lyhty, joka oli merkki punakaarteille. Niin kävi, että Helsingin valtauksen jälkeen ”punaisten inflaatiosetelit” julistettiin Suomen Pankin määräyksellä mitättömiksi. Ihmiset eivät päässeet töihin, ja virastot oli suljettu. Tanner siirtyi hankkimaan tietoja poliittisesta tilanteesta. Asiasta solmittiin kirjallinen sopimus, jonka jälkeen Elanto sai maksunsa säännöllisesti. 19 25. Hän antoi Elannon kassarouvien tehtäväksi poimia nämä setelit joka ilta muiden joukosta ja laittaa ne uudelleen kiertoon. Seuravana päivänä avainkohteet kaupungissa miehitettiin. Kansanvaltuuskunta ilmoitti, että Elannon on muonitettava joukot. Se tapahtui liian myöhään. Kello yhdeltätoista illalla 26. Tannerin onnistui saada tietoonsa seteleiden sarjanumerot. Hän jäi syrjään punakapinasta ja hiihteli tammikuun viimeisen viikonlopun Kauniaisten maisemissa. Kaartilaiset pyrkivät hakemaan ruokaa myymälöistä ja syömään Elannon ravintoloissa velaksi. Asemalla ilmoitettiin, että junat eivät kulje, on suurlakko. Punakaarteja ja suojeluskuntia oli molempia nelisensataa ja kummallakin kolmisenkymmentä tuhatta miestä aseissa
Pakeni Neuvosto-Venäjälle, toimi SKP:n keskuskomitean järjestäjänä. HÄMÄLÄINEN KALLE Työmiehen toimittaja, kirjoitti usein pääkirjoituksia kapinan aikana, pakeni Neuvosto-Venäjän kautta Muurmannin legioonaan ja edelleen Britannian kautta Kanadaan. Levyseppä, punakaartin ambulanssiosaston päällikkö ja yleisesikunnan jäsen. Sai surmansa Kuusisen klubin murhissa 1920. GYLLING EDVARD Tilastotieteilijä, SDP:n puoluejohtoa, kansanvaltuuskunnan jäsen helmikuusta 1918 alkaen, johti myös Suomen Pankkia. HEIKKILÄ SETH Kansanedustaja ja Länsisuomen Työmiehen ja Sosialistin alkuaikojen päätoimittaja, sai vankilatuomion. Epäiltiin vakavista sotarikoksista (”Suinulan teurastaja”). ELORANTA VOITTO Punakaartin Kouvolan rintaman päällikkö, pakeni Neuvosto-Venäjälle. HUOTARI ANTON Kansan Lehden päätoimittaja, joutui kapinan jälkeen vankilaan neljäksi vuodeksi, palasi Kansan Lehteen ja vuonna 1923 Suomen Sosialidemokraatin päätoimittajaksi, hirttäytyi työhuoneessaan 1931. Palasi Suomeen 1928 ja toimi mm. 20 25. Pakeni Neuvosto-Venäjälle mutta ei liittynyt SKP:n jäseneksi. HAAPALAINEN EERO Punakaartin ylipäällikkö, korvattiin pohjoisen rintaman murruttua kolmen miehen, Adolf Taimen, Eino Rahjan ja Evert Elorannan troikalla, pakeni Neuvosto-Venäjälle ja kuoli Stalinin vainoissa 1937. AALTO, ARTTURI Työmiehen toimittaja, pysyi syrjässä kapinasta, huhtikuun rauhanvetoomuksen allekirjoittajiin, kapinan jälkeen Suomen Sosialidemokraatin toimittaja ja kansanedustaja. HARVALA KAARLO Toimi vallankumouksellisen ylioikeuden puheenjohtajana, vankilatuomion jälkeen toimittajana ja kansanedustajana, oli SDP:n puheenjohtaja 1930–1942. HÄNNINEN (VALPAS), EDVARD Siltasaaren ”paavi”, Työmiehen päätoimittaja, joka loppuaikana eristäytyi toimitustyöstä, vastusti vallankumousta, teki sovintoesityksen kapinan loppupuolella, pakeni Venäjälle. HYRSKY F. Kapinan jälkeen kansanedustaja ja ministeri, oli vuodesta 1936 alkaen sotavuodet mukaanlukien eduskunnan puhemies (–1945). punakaartin muonittajana, sai elinkautisen tuomion ja istui Tammisaaressa kaksi vuotta, toimi sen jälkeen Turussa mm. V. HELLSTEN KARL FREDRIK ”Koo Äffä”, SDP:n entinen puheenjohtaja ja Länsisuomen Työmiehen ensimmäinen päätoimittaja, toimi Turussa mm. AALTONEN, ALEKSI Turkulaisen Sosialistin toimittaja, kuului Turun vallankumousneuvostoon, myöhemmin kansanedustaja, ministeri SDP:n puoluesihteeri ja Kelan pääjohtaja AALTONEN ALI Toimittaja ja Venäjän-Japanin sodan veteraani, punakaartin ylipäällikkö sodan alussa, erotettiin tammikuussa ja toimi sen jälkeen esikuntatehtävissä. HYRSKYMURTO TUOMAS Turkulainen kauppias, sodan alussa punakaartin Turun ratsujen päällikkö, sitten Tampereella punaisten pohjoisen rintaman esikunnassa. Evert Eloranta. SDP:n kansanedustajan Eeva-Johanna Elorannan isoisän isä. A. AARNIO ERL. 100 ihmistä – merkkihenkilöitä ja osa huonommin tunnettuja – jotka olivat mukana vuoden 1918 tapahtumissa. Kuusisen klubin murhien pääjärjestäjänä. Puuseppä, punakaartin yleisesikunnan sihteeri, myöhemmin johti esikunnan liikenneosastoa HUPLI VÄINÖ Toimittaja ja osuuskauppamies, pysyi syrjässä sisällissodasta, huhtikuun rauhanvetoomuksen allekirjoittajia, kapinan jälkeen lyhyen aikaa SDP:n puoluesihteeri, myöhemmin kansanedustaja ja ministeri. osuuskauppaneuvojana. Ei paennut Viipurista kansanvaltuuskunnan mukana vaan piilotteli mm. Kustannus oy Kansanvallan perustajia AILIO JULIUS Arkeologi ja Museoviraston esihistorian osaston johtaja, senaattori Tokoin senaatissa, pysyi syrjässä sisällissodasta ja kuului huhtikuun rauhanvetoomuksen allekirjoittajiin, myöhemmin kansanedustaja ja Työväen akatemian johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja AIROLA MATTI Kansanedustaja ja kansanvaltuuskunnan jäsen, pakeni Neuvosto-Venäjälle, menehtyi Stalinin vainoissa. Kotkan kaupunginvaltuutettuna. Vankilatuomion jälkeen toimi ay-liikkeen tehtävissä. HAKKILA VÄINÖ Pysyi syrjässä sisällissodasta, juristi, johti vankeinhoitolaitosta sisällissodankin aikana, vaikka kuului puolueessa kapinan vastustajiin. ELORANTA EVERT Kansanedustaja ja Työmiehen toimittaja, oli SDP:n puoluejohtoa ja kansanvaltuuskunnan jäsen, nimitettiin punakaartin ylimpään johtotroikkaan, pakeni Neuvosto-Venäjälle, jossa oli SKP:n teollisuuskomitean jäsen, katosi Stalinin vainoissa. Työmiehen toimitussihteeri, pysyi syrjässä kapinasta, oli huhtikuun rauhanvetoomuksen allekirjoittajia, kapinan jälkeen mm. Oli SKP:n alkupäivien oppositiomiehiä ja tuomittiin kuolemaan ns. Ida Aalle-Teljo. HAUSEN ERNST Virolaissyntyinen punakaartin esikuntapäällikkö, myöhemmin kuului myös diktaattori Mannerin esikuntaan. Eteenpäin-lehden päätoimittajana. HUTTUNEN EVERT Kansanedustaja ja lehtimies, SDP:n merkittävimpiä itsenäisyysmiehiä (valtalaki), Viipurin Työ-lehden päätoimittaja, kapinan jälkeen toimittajana useissa työväenlehdissä, viimeksi Suomen Sosialidemokraatissa. ARJANNE OSKARI Juristi, kansanvaltuuskunnan jäsen sodan loppuvaiheessa. Väinö Tannerin avustuksella, siirtyi myöhemmin Neuvostoliittoon, jossa toimi Karjalan neuvostotasavallan johtajana, ammuttiin Stalinin vainoissa. Palasi Suomeen 1936, sai presidentin armahtamana ehdonalaisen tuomion, työskenteli Kulutusosuuskuntien Keskusliitossa ELO EMIL Työmiehen työmarkkinatoimittaja ja pilalehti Kurikan päätoimittaja, kansanvaltuuskunnan jäsen, siirtyi kapinan jälkeen Muurmannin legioonaan, josta päätyi loppuelämäkseen Britanniaan, toimi siellä kirjeenvaihtajana ja maalarina EVÄ KUSTAA Asemamies ja toimittaja, Tampereen järjestyskaartin rykentinkomentaja, toimi Tampereella punakaartin pohjoisen rintaman esikunnassa, pakeni Neuvosto-Venäjälle ja kuului SKP:n perustajiin, kuoli jo 1927. TAMMIKUUTA 2018 SDP:n vuoden 1918 kuka kukin on AALLE-TELJO, IDA Kansanedustaja, sosialidemokraattien naisliiton puheenjohtaja 1900– 02 ja 1916–18, vastusti aseellista toimintaa, mutta valittiin vallankumoukselliseen Työväen Pääneuvostoon, pakeni Viroon, jossa vangittiin 1919 ja tuomittiin vankilaan, toimi myöhemmin mm. HOLM J. AF HEURLIN LAURI Tilanomistaja ja maanviljelijä, pysyi syrjässä sisällissodasta, kuului huhtikuun rauhanvetoomuksen allekirjoittajia, oli Suomen Sosialidemokraatin ensimmäinen toimitusjohtaja 1918–1919 ja kuului lehden johtokuntaan kuolemaansa saakka. Valpas ei hyväksynyt bolshevismia ja palasi Suomeen. Teloitettiin Lahden valtauksen yhteydessä huhtikuussa