PAL.VKO 2026-43 00 74 43 -2 60 8 6 414880 074923 2 6 8 24.9.2026 / 7,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 8 • 20 26 / 24 . Hallituspeli pyörii de_24092026_001.indd 1 de_24092026_001.indd 1 15.9.2026 10.39 15.9.2026 10.39. Tutustu ja liity jäseneksi → Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää. sy ys ku ut a PUOLUEDUUNARI Pois nuorten alta VIHAPUHE Vaalipeliä vakavasta asiasta HALLITUS Keppiä arvostelijoille Kevään eduskuntavaalien kuumassa hallituspelissä on tarjolla rakkaita, salarakkaita ja sopivia. Yhdessä teemme enemmän. Tradeka-konserni työllistää Suomessa yli 4000 ihmistä, ja maksaa veronsa Suomeen
POLIITTINEN MAINOS: EU Rahoittaja: S&D-ryhmä Euroopan parlamentissa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi tradeka.fi Hyvää isänpäivää! Hyvää isänpäivää! de_24092026_002.indd 1 de_24092026_002.indd 1 13.8.2026 14.50 13.8.2026 14.50. Maria GUZENINA Eero HEINÄLUOMA mariaguzenina.fi eeroheinaluoma.fi Tilaa meppien uutiskirjeet nettisivuilta ja pysy ajan tasalla EU-kuulumisissa. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY www.demarinaiset.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.fi tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.fi Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Edustajasi Euroopassa
SYYSKUUTA 2026 / ILMESTYY KERRAN KUUSSA ITÄ-SUOMI VESKU POLIITIKKO Itäraja vaikeuttaa Itä-Suomen kehittämistä. Suvereeni Loiri haastaa näyttelijän. 3 Demokraatti 8/ 26 32 24 40 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 24. Uusi sukupolvi on tullut politiikkaan. KASVO KULTTUURI POLITIIKKA de_24092026_03.indd 3 de_24092026_03.indd 3 16.9.2026 11.05 16.9.2026 11.05
29 NASIMA RAZMYAR kansanedustaja syksyn teatterivinkkiä 46 14 de_24092026_04.indd 4 de_24092026_04.indd 4 16.9.2026 11.04 16.9.2026 11.04. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Vihapuheen kohteesta tehtiin vihapuhuja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Ilmestyy 11 kertaa vuodessa Seuraa meitä myös somessa. 8/ 26 Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o POLITIIKKA JA YHTEISKUNTA KULTTUURI 5 Pääkirjoitus: Ruotsin mallia 6 Ajankuva: Syö silakkaa 8 Pätkät: Meiltä ja muualta 11 Mikä meno?: Zad Youssef 12 Analyysi: Paluu menneeseen 14 D-ilmiö: Rakkaat ja salarakkaat 20 Puolueduunari: Nuorille tilaa 23 Turpokäräjät: Kanadan taakse 24 Itä-Suomi: Puhetta ilman tekoja 27 EU: Oma vai yhteinen puolustus. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari AD: Arja Jokiaho Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 28 Wolt: Neljän euron keikkakuskit 29 Vihapuhe: Kritiikki kielletty 31 Mepitshow: Maria Guzenina IHMINEN JA ELÄMÄ 32 D-kasvo: Emilia Kangaskolkka 38 Kolumni: Elina Hirvonen 39 Kasvot peilissä: Samia Mohamud 40 Loiri: Nauravan kulkurin lunnaat 46 Teatteri: Syksyn vinkit 50 Arviot: Poiskatsominen vai vastuu 53 Kolumni: Laura Ruohonen 60 Puheenvuoro: Miku Kuuskorpi 61 Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi 62 Mielipiteet 64 Ristikko 65 Ti ti tyy 66 Elämysten lähde: Erkki Liikanen VAALIT Väripaletti on vielä auki. 4 Demokraatti www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Seuraava numero ilmestyy 22.10
Jos puolueet lietsovat jo nyt toisiaan siltojenpolttotalkoisiin, ensi keväänä on aika vaikeaa löytää tästä hylkiöjoukosta edes sitä järkiavioliittolaista seuraavalle hallitustaipaleelle. Häviöön on aina syypää joku muu, mutta voitto on puolueen omaa aikaansaannosta. Tämä näkyi elokuussa Suomen Yrittäjien kyselyssä, jossa Purra oli yrittäjäväestön selvä suosikki hallituksen vetäjäksi. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Opettavaiset Ruotsin vaalit Pääkirjoitus HÄVIÖÖN ON AINA SYYPÄÄ JOKU MUU. Toivottavasti meillä silti osataan välttää ruotsalaisten virheitä, kuten vastapuolen täydellistä demonisoimista. Länsinaapurissa Magdalena Anderssonin demarien gallupjohto suli viimeisinä päivinä historiallisen kehnoksi tulokseksi. Konservatiivisin pomoja oikeistoäänestäjä on alkanut tehdä henkistä pesäeroa Orpoon, ja panee pääministeritoiveensa mieluummin Riikka Purran (ps) varaan. RUOTSIN BLOKKIVAALEISSA rajat on jo etukäteen sementoitu, eikä epäpyhiä liittolaisuuksia synny. Ruotsin moderaateissa tapahtunutta oman lipun taakse tiivistymistä ei ole kokoomusleirissä vielä näkynyt. R uotsin parlamenttivaalit ovat aina mainio mielikuvaharjoitus suomalaisille. Toisin kävi. Valinnanvaraa hallitukseen menijöistä on vähemmän. Ruotsidemokraateille povattiin täältä taas jytkyvoittoa. Persut löysivätkin nopeasti tärkeimmän syyn ruotsidemokraattien tappiolle: demarien maahan päästämät miljoonat siirtolaiset muka maksavat velkaansa ja äänestävät nyt vasemmistolaisia. Mitä tapahtui, mihin äänestäjävirta vei, ja voisiko sama toistua täällä. LOPPUMETRIEN LÄSSÄHDYSTÄ on Suomenkin demareissa unettomina öinä pelätty, ja kokoomusjohdossa luultavasti unelmoitu. PERUSSUOMALAISETKAAN EIVÄT tällä kertaa osanneet ennustaa naapurimaan suhdanteita. Todennäköisesti tätä salaliittopuhetta ”pakolaisäänestäjistä” tullaan meilläkin kuulemaan kevään aikana, vaikka valtiollisissa vaaleissa äänestyskelpoisia ovatkin vain Suomen kansalaiset. Suomen poliittinen ilmasto on silti erilainen kuin Ruotsissa, etenkin kokoomuksen sääennusteen osalta. de_24092026_05.indd 5 de_24092026_05.indd 5 15.9.2026 12.52 15.9.2026 12.52. Tämä yllätti politiikan imagogurut, sillä pääministeri Ulf Kristerssonin haaleuden rinnalla jopa Petteri Orpo näyttää hotellihuoneita hajottavalta rokkitähdeltä. Tämäkään ei takaa sitä, että vaalivoittaja pääsisi automaattisesti vallankahvaan. Samalla maltillinen kokoomus keräsi rivinsä, patisti kannattajansa uurnille, ja pelasti asemansa kansankodin pääporvaripuolueena. Ainakaan hallituspaikkoja ei näemmä kannata jakaa etukäteen
6 Demokraatti Ajankuva Teksti Nora Vilva Kuvat Museovirasto / Pekka Kyytinen, Nora Vilva ja iStock Helsingin silakkamarkkinat on järjestetty vuodesta 1743. Helsingissä on järjestetty silakkamarkkinoita vuodesta 1743 lähtien. Kuva vuoden 1971 markkinoilta. de_24092026_06.indd 6 de_24092026_06.indd 6 11.9.2026 9.37 11.9.2026 9.37. Kuva vuoden 1971 markkinoilta. Pyydetystä silakasta noin 55 % menee kalajauhoteollisuuteen, tästä 5 % rehuksi turkiseläimille 17 % käytetään Suomessa elintarvikkeena 28 % pakastettuna rehuksi ulkomaille 6 Demokraatti Silakka on Suomen ammatti kalastajien tärkein saaliskala
EU:lta tulee omia säädöksiä sekä arviointeja kalakannoista. Ei ole oikein nyppiä niitä ylös vedestä vain huvin ja somekuvan vuoksi. – Vaikka kala vapauduttuaan lähtee veneen vierestä uimaan, nousee se myöhemmin kuolleena pintaan, kun ilmarakko ei enää toimi. – Kysyntä on kuitenkin kovaa, mutta kalaa ei enää saa ulkomereltä niin kuin aiemmin. Harva ottaa riskin lähteä kalastusyrittäjäksi, jos ei tiedä saako seuraavana vuonna edes kalastaa. – Pidän kalastuksesta taukoa maaliskuusta heinäkuuhun. Luontoa pitää kunnioittaa eli ottaa vain ne kalat, mitkä aikoo syödä ja sen jälkeen lähteä kotiin valmistamaan niitä. Silloin kaloilla on kutuaika. SUOMALAINEN SYÖ KALAFILETTÄ noin 14 kiloa vuodessa. – Myös luvitus on muuttunut hankalammaksi. 7 Demokraatti Keskivertosuomalainen söi vuosituhannen vaihteessa 1,2 kiloa silakkaa vuodessa, nykyisin enää 300 grammaa eli pari silakka-ateriaa vuodessa. – Se on eläinräääkkäystä. YRJÖSTÄ SAPETTAA ”catch and release” -huvikalastus eli kun kalastuksen jälkeen kala vapautetaan takaisin veteen. Ammattikalastajien määrä on myös huomattavasti vähentynyt, sanoo seitsemännessä polvessa ammattikalastajana toimiva Joni Yrjönen. Kalalla ei vaurioidu vain suu, vaan kiskaistaessa kylmästä vedestä lämpimään ilmaan, sen uimarakko ei ehdi sopeutua. YRJÖSEN MIELESTÄ kalastajan työssä parasta on luonto. Kala on elävä olento. Catch and release -buumi sapettaa ammattikalastajaa – Sukuni siirtyi Tytärsaaresta evakkona Porvoon Hermanninsaareen ja on jatkanut kalastusta täällä, kertoo Joni Yrjönen. de_24092026_06.indd 7 de_24092026_06.indd 7 11.9.2026 9.37 11.9.2026 9.37. Yrjönen pyytää Porvoon ja Loviisan alueella ympäri vuoden perinteisiä suomukaloja, eli kuhaa, ahventa, haukea, ja siikaa. Hänen saaristolaissuvussaan kulkevan ohjeen mukaan ”merta pitää kunnioittaa, sitä ei pidä pelätä”. Se on ravitsemussuositusten näkökulmasta liian vähän
8 Demokraatti Orpon hallituksen leikkaukset ovat lisänneet työssäkäyvien köyhien määrää arviolta lähes 28 000 ihmisellä ja pienituloisimmalla käytettävissä olevat tulot ovat pudonneet keskimäärin lähes 1 000 euroa vuodessa. Tutkintojen laatuun ja työllistävyyteen olisi panostettava ja työttömyysjaksojen tueksi suojaosat olisi palautettava, Sirviö listaa. Etenkin 25–34-vuotiaiden miesten reaalinen palkkakehitys on laskenut 2 500 euroa vuodessa, kun sitä vertaa vuoteen 2019. STTK:n mukaan nuorten aseman parantaminen vaatii aktiivista politiikkaa. de_24092026_08.indd 8 de_24092026_08.indd 8 16.9.2026 11.02 16.9.2026 11.02. Siellä voidaan ottaa pois kaikki rahat, jos ei tee jotain omalle elämälleen. Yhtiö ihmetteli, eikö asian voisi hoitaa mieluummin rahalla. iS to ck En usko, että Tanskassa köyhät voivat sen huonommin kuin Suomessa. Puolin ja toisin TYÖELÄMÄPROFESSORI JUHANA VARTIAINEN (KOK.) A-STUDIOSSA KALEVI SORSA -SÄÄTIÖ ERIARVOISUUDEN TILA SUOMESSA 2026 -RAPORTTI PÄTKÄT Politiikan puujalat Persujen kansanedustajalta kysyttiin tietovisassa, paljonko ihmisen kämmenessä on luita. – Vertailu osoittaa, että nuorten ikäluokkien tuloerot ovat kasvaneet erityisesti kuluvan vuosikymmenen aikana. Siellä voidaan ottaa pois kaikki rahat, jos ei tee jotain omalle elämälleen. Presidentinkanslia järkyttyi, kun sen Linnaan tilaamaan seinämaalaukseen olikin luonnosteltu Karhupuistossa istuva puliukko. Orpon hallituksen leikkaukset ovat lisänneet työssäkäyvien köyhien määrää arviolta lähes 28 000 ihmisellä ja pienituloisimmalla tulot ovat pudonneet keskimäärin lähes 1 000 euroa vuodessa. Tilanne on erkaantunut myös ikäluokan sisällä. Nuorten gini-kerroin myös kasvanut. – Alle 35-vuotiaiden tulot ovat edelleen noin 10–15 prosenttia alemmat kuin vuonna 2008, kun samaan aikaan 55–64-vuotiaiden tulot ovat kasvaneet yli 15 prosenttia, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö sanoo. Kourallinen, hän vastasi. STTK:n ostovoimakatsauksen mukaan kaikkien ikäluokkien reaalitulot ovat kasvaneet, mutta kasvu on painottunut erityisesti vanhimpiin ikäluokkiin. Petteri ihmetteli: Paljonko sinne mahtuu kaikkien ongelmienne kanssa. – Koronan jälkeen 25–34-vuotiaiden naisten tulot ovat nousseet, mikä kertoo erityisesti naisvaltaisen sotealan onnistuneista palkkaneuvotteluista, Sirviö kertoo. – Nuorisotakuu on uudistettava siten, että nuorille taattaisiin aidosti pääsy työhön tai koulutukseen. En usko, että Tanskassa köyhät voivat sen huonommin kuin Suomessa. Ay-liike vaati, että kiuastehdas maksaisi vihdoin työntekijöille lupaamansa palkankorotukset. Lä hd e: Yl e / Ta lo us tu tk im us Ylen kyselyyn vastanneista kannatti nykyistä, eli kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallituspohjaa. Joulumaan tilintarkastaja kauhisteli pukin pajan pintaremontin hintaa: ”Yleensä näistä selvitään satasilla, mutta teiltä on mennyt tähän jo monta tonttua!” Riikka kehui eduskunnan tiloja: Ryhmähuoneeseemme mahtuisi 50 kansan edustajaa ilman ongelmia. Taiteilija puolustautui: Tehän halusitte realistisen tulkinnan ”Kyösti Kalliosta”. LUKU TYÖELÄMÄ 2 % Nuorten ostovoima jämähti ALLE 35-VUOTIAIDEN tulot eivät ole vieläkään palautuneet finanssikriisiä edeltäneelle tasolle, vaikka vanhempien ikäluokkien tulot ovat kasvaneet merkittävästi, selviää STTK:n tuoreesta ostovoimakatsauksesta. Hänen mukaansa eroja voi selittää myös se, että miesten työttömyys on noussut noin kaksi prosenttiyksikköä naisten työttömyyttä korkeammaksi
Virsunen korostaa Ylelle, että pakkoliitoksia tai puuttumista kuntien itsemääräämisoikeuteen ei ole suunnitteilla. Rakenne ei näytä johtavan uudistuksiin, Pentikäinen sanoo. Tämä on herättänyt bensapopulismin myös hallituspuolue perussuomalaisissa, joka jo kunnostautui tässä lajissa Marinin hallituksen aikana. Koska perussuomalaisilla on kyky olla oppositiossa myös valtioneuvostosta käsin, useat perussuomalaiset kansanedustajat ovat jo vaatineet omaa hallitustaan Yllättävä pari PÄÄMINISTERI HAPANSILAKKA Haisee kuin kokoomuskehu Haisee pahalta kuin itsekehu POLITIIKKA Työeläke, piikki lihassa Nyt nokitellaan isoilla asioilla. Hän pitää monen kunnan, etenkin pienien, elinmahdollisuuksia jo nyt haastavana. Ylen haastattelema VM:n ylijohtaja Jussi Virsunen uskoo, että kuntien määrä alenee tavalla tai toisella. – Näiden edustajat osallistuvat järjestelmän uudistuksiin ja työeläkeyh tiöiden hallintoon. SY:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää vastuuttomina eläkeleikkauksia tai eläkemaksujen korotuksia, jos järjestelmä ei ole tehokas. Suomen Yrittäjät (SY) haastaa työeläkejärjestelmän, tuon melkein viimeisen isomman kolmikannalla sovittavan järjestelmän. Hän tietää, että oppositiojohtaja Purran taannoinen vaatimus bensaveron alennuksesta oli populismia. 9 Demokraatti POLITIIKKA Bensapopulismin paluu POLTTOAINEEN HINTA Suomessa on ollut ennätyslukemissa. Liiton mukaan tämä säästäisi satoja miljoonia vuosittain. Teollisuusliitto vaatii, että seuraava hallitus tekee uudistuksia, joilla yrittäjien eläketurvan alivakuuttaminen lopetetaan ja YEL-valtionosuudet painetaan alas. YEL-uudistus kasvattaa valtion kustannuksia entisestään. Hän syyttää etenkin työmarkkinajärjestöjä. Työntekijäpuolella Teollisuusliitto pitää SY:n näkemystä ”eriskummallisena”. KORRUPTIO Savua ilman tulta. – Suomen Yrittäjiltä puuttuu uskottavuus puhua eläkejärjestelmästä kun järjestö hyväksyy, että yrittäjien eläketurvaa rahoitetaan satojen miljoonien eurojen edestä valtion budjetista, Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund sanoo. PYHÄ LEHMÄ Kuntaliitoksen paluu KESKUSTAN PAINAJAISUNI, kuntaliitos, voi tehdä paluun ensi hallituskaudella. Taustalla on valtion säästötarve. Oppositiossa ollessaan PS kysyi eduskunnassa bensan hinnasta lukuisia kertoja. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kuntaliitoksilla voisi saada 220 miljoonaan euron säästöt. de_24092026_08.indd 9 de_24092026_08.indd 9 16.9.2026 11.02 16.9.2026 11.02. Nyt perussuomalaiset on hallituspuolue ja puheenjohtaja Riikka Purra on valtiovarainministeri. Korruption vaikutusta pitävät vähäisimpänä kokoomuksen, keskustan ja vihreiden kannattajat. SUOMI ON kansainvälisissä vertailuissa vähiten korruptuneita maita. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra teki aiheesta myös välikysymyksen. Puolue ajoi myös eduskuntavaaleissa kova äänisesti polttoaineen hinnan alentamista. Tästä huolimatta suomalaisista 14 prosenttia arvioi korruption vaikuttavan erittäin paljon ja 31 prosenttia melko paljon poliittiseen päätöksentekoon, kertoo Uutissuomalaisen Usu-gallup. Puolueista vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja SDP:n kannattajissa korruption roolia pidetään merkittävänä. SY:n teettämän tutkimuksen mukaan työeläkejärjestelmää voisi tehostaa ja esittää työeläketoimijoiden yhdistämistä
2. Kuinka paljon Suomessa on villisikoja. 10. 1) Lin kom ieh en hal litu s, 194 3–1 944 2) Esp anj an Ped ro Sán che z, vuo des ta 20 18 läh tie n 3) yli 230 yks ilö ä (Lu onn onv ara kes kus ) 4) Elo kuv asä ätiö n arv ion muk aan 25 5) 20 19, Sip ilä n (ke sk. Keskustapuoluetta kosii myös moderaatit, mutta keskustapuolue on kieltäytynyt hallitusyhteistyöstä myös ruotsidemokraattien kanssa. Montako kotimaista pitkää elokuvaa tulee ensi-iltaan tänä vuonna. Tulos on kuitenkin äärimmäisen tasainen sosialidemokraattien Magdalena Anderssonin johtaman oppositioja moderaattien Ulf Kristerssonin johtaman hallitusblokin välillä. Kyse on osin vaaliretoriikasta, mutta Ruotsissa esimerkiksi vasemmistoblokin enemmistöhallitus voi kaatua siihen, että keskustapuolue ei ole valmis samaan hallitukseen vasemmistopuolueen kanssa. Suomessa on eduskuntavaalit ensi keväänä. 4. Milloin Suomen eduskunnassa oli viimeksi vasemmistoenemmistö. Kuka Euroopan tämän hetkisistä pääministereistä on ollut pisimpään yhtäjaksoisesti vallassa. 10 Demokraatti PÄTKÄT 10 VIS V 1. Mikä yleinen ruokakala kutee syksyllä. 6. Näinkin sen voi nähdä: tekoälyn näkemys Googlen datakeskusinvestoinneista Suomeen. 5. Kuinka monta kertaa Britannian Andy Burnham oli ministerinä ennen nykyistä tehtäväänsä. Näistä jälkimmäistä on Suomessakin etenkin perussuomalaiset esittänyt. Milloin Suomessa hallitus on viimeksi eronnut kesken kauden. Läheltä liippaa, mikä lippu. Vaikka Ruotsin blokkipolitiikkaa eroaa merkittävästi Suomesta, voi Ruotsin vaalituloksesta tehdä tällä hetkellä ainakin sen johtopäätöksen, että vahva gallupjohto voi sulaa vaalien loppusuoralla ja pääministeriksi pääsy voi vaatia muutakin kuin vaalivoiton. 7. 9. Milloin SDP ja kokoomus olivat ensimmäistä kertaa samassa hallituksessa. de_24092026_10.indd 10 de_24092026_10.indd 10 16.9.2026 11.40 16.9.2026 11.40. Kuinka monta kertaa Urho Kekkonen presidenttinä toimiessaan hajotti eduskunnan. Suomessa hallitusneuvotteluja myös mutkistaa Ruotsin tapaan puolueiden jo tässä vaiheessa valitsemat hallitusinhokit. Jo tässä vaiheessa voi sanoa, että hallitusneuvottelut ovat kimurantit ja vaalivoittajasta ei välttämättä tule pääministeriä. 3. 8. ) hal litu s 6) Fär saa rte n 7) 196 6, Paa sio n kan san rin tam aha llitu s 8) mui kku 9) kol me ker taa (19 61, 197 1 ja 197 5) 10 ) kol me ker taa ChatGPT/toimitus MAAILMAN TILA • Ruotsin opit Kimuranttia politiikkaa R uotsin vaalien ääntenlaskenta oli vielä kesken lehden mennessä painoon
Työ tuottaa hyvää kansantalouteen, mutta se vaikuttaa myös ihmisten mielenterveyteen, hyvinvointiin ja itsetuntoon. Uusi työ ja syksyn kiireet ovat alkaneet. Sen merkitys on keskeinen myös inhimilliselle hyvinvoinnille, sanoo SDP:n eduskuntaryhmän ekonomisti Zad Youssef. Tutkimuksen perusteella suoja-osien ei ole havaittu heikentävän myöhempää siirtymistä kokoaikatyöllisyyteen. Eduskuntatyön prosesseissa voisi hyödyntää uusimpia työkaluja, jotka mahdollistavat työn tekemisen paremmin, nopeammin ja tuottavammin. Taloutta voidaan kasvattaa tekemällä enemmän töitä tai tekemällä sitä paremmin, eli tuottavammin. Työllisyysasteen nosto ja työttömyysasteen pienentäminen tuovat valtavan tasapainotuksen valtion budjettiin. Äärimmäisen tylsä ja tekninen selvitys siitä mihin meidän rahamme tässä yhteiskunnassa uppoavat. 11 Demokraatti Teksti ja kuvat Nora Vilva MIKÄ MENO Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle. Havaittiin, että sillä oli myös pidempiaikainen positiivinen vaikutus työllistyvyyteen. Orpon hallitus otti suojaosan pois, koska ihmiset yritettiin saada siirtymään työttömyydestä kokoaikatyöhön. Millä eväillä Suomen talous tasapainottuu. Mitä startup-oppeja voisi hyödyntää politiikassa. Tämä heikentää työllistymisen todennäköisyyttä. Labore julkaisi ansiokkaan tutkimuksen työttömyysturvan suojaosan vaikutuksesta työmarkkinoihin. Summa summarum: ehkä myös politiikkaa pitäisi tehdä uusien tutkimusten valossa hieman eri tavalla Työ ei yksin lisää bruttokansantuotetta. Hyvä meininki. Jos menojen kasvua tutkittaisiin Excelin avulla ihmisten hyvinvointi ja sen vaikutukset unohtaen, niin se olisi helppo tekninen harjoitus. Näin ei käynyt. Olin työskennellyt startup -yhteisössä neljä vuotta, ja nyt oli hyvä kohta vaihtaa työpaikkaa. Kaikista näkökulmista katsottuna olisi parempi, jos ihminen pystyisi tekemään välillä edes vähän töitä ja pysymään kiinni arjessa, kuin että hän ei tee töitä ollenkaan. Kun katsotaan Suomen työttömyystilastoja viimeiseltä kolmelta vuodelta niin pitkäaikaistyöttömyys on lähtenyt valtavaan nousuun. Lukisin sitä. Miksi vaihdoit start up -skenestä Demareiden eduskuntaryhmään. Ei tarvitsisi kuin katsoa mihin valtio ja julkinen sektori käyttävät rahaa, ja sitten vaan hillitä menoja jakamalla vähemmän rahaa niihin toimenpiteisiin. Millä Suomen talous saadaan kasvuun. Mikä meno. Valtion budjettikirjan. Työ ei pelkästään lisää bruttokansantuotetta, vaan se on tärkeää myös inhimilliselle hyvinvoinnille. Toinen asia on työn tekemisen tavat. Minua pyydettiin tänne töihin. Onko korkea työttömyys uhka talouden tasapainottumiselle. Politiikassa pitäisi enemmän keskittyä talouskasvun edellytysten luomiseen. Jarrutetaan menojen kasvua ja kasvatetaan tulopuolta. Työttömyys käy kalliiksi de_24092026_11.indd 11 de_24092026_11.indd 11 15.9.2026 13.25 15.9.2026 13.25. Työllisyyspolitiikka on tärkeää, jotta ihmiset saadaan töihin
Maahanmuuton vastustaminen oli tässä vain yksi tekijä. SAKSI-ANHALTIN VAALEISSA tunne ratkaisi. Itäisen Saksan nostalgiassa, tässä tapauksessa ostalgiassa, kiinnostavaa on AfD:n Venäjä-mielisyys. AFD:N KANNATUS on vahvinta vanhan Itä-Saksan alueella, jonka monia osia vaivaa rakennemuutos, työttömyys ja vähenevä väestö. AfD:n yksi vaaliteema oli teollisuustyöpaikkojen pelastaminen. Yhteistä kaikille nykypäivän kriiseille ja haasteille on se, että yhä useampi haluaa hakea niihin ratkaisua palaamalla menneeseen, aikaan, jolloin näistä ongelmista saatikka niiden ratkaisukeinoista tiedettiin vielä vähemmän kuin nyt. Tappion kokeneen aiemman valtapuolue CDU:n ja AfD:n ohjelmissa oli paljon yhteistä. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Siis ennen ilmastokriisiä, eurooppalaisen teollisuuden ahdinkoa, maahanmuuttoa, Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, tekoälyä… Mitä näitä kukin haluaa osaltaan listata. Kaipuu menneeseen, turvalliselta tuntuneeseen aikaan, näkyy myös monen maan vaaleissa. K aikki oli ennen paremmin. Saksi-Anhaltin vaalit on hyvä ilmapuntari politiikan nykyisestä suunnasta. Näistä Ranskassa valitaan uusi presidentti. analyysi de_24092026_12.indd 12 de_24092026_12.indd 12 16.9.2026 10.18 16.9.2026 10.18. Kun CDU tarjosi äänestäjille ongelmiin hallinnollista ja poliittisesti realistista – ehkä monen äänestäjän mielestä tylsää ratkaisua – muistutti AfD:n vaihtoehto monin osin populistisen tunteellista tarinaa, jossa realismilla ei ollut väliä. Tuosta yhdistelmästä on heikommillakin populistin taidoilla helppo nostattaa kansallista tunnetta ja vihaa vallassa olevaa ”eliittiä” vastaan. Ensi vuonna voi poliittinen kartta muuallakin mennä uusiksi, kun ainakin seitsemässä EU:n jäsenmaassa valitaan uusi parlamentti ja hallitus. Se tarjosi äänestäjille Saksan palauttamista sellaiseksi kuin oli se vielä huolettomalla 1990-luvulla. DDR:n ja Neuvostoliiton pitkä symbioosi oli monelle itäsaksalaiselle traumaattista aikaa. Koko EU:n kannalta tärkeät vaalit ovat isoista jäsenmaista Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa. Venäjä ja Yhdysvallat osallistuvat todennäköisesti aktiivisesti tulevien vaalien taustavaikuttamiseen. Vaaleissa yleisestä tyytymättömyydestä, Berliinin ”hallintoeliitin” vastustamisesta, tuli merkittävä äänestyspäätökseen vaikuttanut syy. Tänä syksynä Saksassa äärioi keistolainen AfD sai murskavoiton Saksi-Anhaltin osavaltiovaaleissa. Vähän kärjistäen puolue tarjosi tähän ratkaisuksi rajojen sulkemista, maahanmuuttajien karkottamista, paluuta halvempaan venäläiseen energiaan ja ”väärän” sääntelyn vähentämistä. Vaaleissa haetaan turvaa menneestä, jota ei enää ole. Menneisyys pelastaa AFD:N VAIHTOEHTO OLI KUIN TUNTEELLINEN TARINA, JOSSA REALISMILLA EI NIINKÄÄN OLLUT VÄLIÄ. Se jäi auki, miten tämä kaikki vastaisi esimerkiksi Kiinan autoteollisuuden heittämään kilpailuhaasteeseen. Heimat und volk, kotimaa ja kansa, oli yksi vaalilauseista. Yhtä kiinnostavaa on, kuinka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Maga-liike jakavat pitkälti samat arvot Euroopassa mennyttä aikaa haikailevien ryhmittymien kanssa
Pisa-tulokset Monessa länsimaassa nuorten Pisa-tulokset tippuvat, Kaukoidässä nousevat. AKI LINDÉN X:SSÄ 2/3 Hyvin toimeen tulevista alle puolet pitää tuloeroja liian suurina (2025). Naisista noin 73 prosenttia pitää Suomen tuloeroja liian suurina (2025 ). Moni suomalainen, etenkin naiset ja pienituloiset, pitävät tuloeroja liian suurina. suomalaisesta haluaisi, että hallitus kaventaisi tuloeroja. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Pisa-tutkimus 2025 Lähde: Pisa-tutkimus 2025 Suomessa saa ministeri olla uskonnoltaan mikä vaan – tai uskonnoton. pitää terveyseroja liian suurina. Suomi on demokratia, ei teokratia. Välillä persut ovat kuin talibaanit, eri kantilta vain. Miehistä noin 52 prosenttia pitää Suomen tuloeroja liian suurina (2025). Huonosti toimeentulevista yli 80 prosenttia pitää tuloeroja liian suurina. Hyvin toimeen tulevista tulo eroja liian suurina pitävien osuus on romahtanut noin neljänneksen alle kymmenessä vuodessa. G ra fii kk a ja ku va nk äs itt el y: A rja Jo ki ah o / Ku va t: iS to ck / Lä hd e: Ka le vi So rs a -s ää tiö n Er ia rv oi su ud en til a Su om es sa 20 26 -r ap or tt i Luovuttaminen Suomalaisnuorilla on erityisen matala kynnys luovuttaa, kun vastaan tulee haastava tehtävä. de_24092026_13.indd 13 de_24092026_13.indd 13 10.9.2026 13.57 10.9.2026 13.57. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Tuloeroista ei luovuta – jos on tuloja Suomessa tuloerojen kasvu on ollut varsin hillittyä
Sinipunapuolueet sättivät kilvan toisiaan. 15 Demokraatti ILMIÖ RAKASTAA, EI RAKASTA... Tutkijan mukaan SDP:n ja kokoomuksen välit eivät ole niin tulehtuneet kuin retoriikasta voisi päätellä. Gallupit ovat toki vain gallupeja, ja kevään 2027 vaali tulos on vielä täysi arvoitus, mutta moni politiikan kommentaattori on povaillut tulevaksi hallituspohjaksi sinipunaa. Teksti ja kuvat Mikko Huotari G allup-kärki piiskaa toisiaan, mutta juuri näiden kahden varaan povataan seuraavaa hallitusta. SDP on johtanut mielipidemittauksia ja kokoomus on sinnitellyt kakkosena, siitäkin huolimatta, että hallitus on ollut kyselytutkimuksien mukaan poikkeuksellisen epäsuosittu. 15 Demokraatti de_24092026_14.indd 15 de_24092026_14.indd 15 16.9.2026 10.29 16.9.2026 10.29
sitä täysin mahdollisena. Gallup-ykkönen johtaa oppositiota ja kakkonen hallitusta. Työmarkkinauudistuksista suuri osa on jo tehty, ja kysymys kuuluu, haluaisiko demarit tehdä niihin korjaavia liikkeitä. Hokema lisääntyvästä polarisaatiosta tarjoaa vähän vinoutunutta analyysiä, Vuorelma sanoo. – Jos katsoo, mikä on pitänyt aiemmat sinipunahallitukset koossa, niin niillä on ollut vahva talouspoliittinen linja. – Ideologisen polarisaation taso on Suomessa edelleen erittäin maltillinen, Vuorelma sanoo. Mutta juuri nämä kaksi puoluetta ovat se pari, jonka varaan seuraavaa hallitusta yleisimmin povataan. Sen kohtalon ratkaisee kuitenkin sama asia, joka on ratkaissut aiemminkin. Kun kuuntelee, miten Antti Lindtman (sd.) ja Petteri Orpo (kok.) puhuvat toistensa puolueista, nousee vääjäämättä mieleen kysymys, onko yhteistyölle aitoa mahdollisuutta. Perussuomalaisiin ja kokoomukseen kertyy miehiä, vihreisiin, vasemmistoliittoon ja SDP:hen naisia. Viesti oli, että oppositio vastustaa hallituksen uudistuksia esittämättä itse mitään uskottavaa tilalle. Ideologinen polarisaatio tarkoittaa sitä, että puolueiden ja niiden kannattajien näkemykset varsinaisissa asiakysymyksissä etääntyvät yhä kauemmas toisistaan. Velkajarru puolestaan on jo raamittanut sopeutustarpeen valmiiksi, mikä tasoittaisi tietä hallitusneuvotteluissa. de_24092026_14.indd 16 de_24092026_14.indd 16 16.9.2026 10.29 16.9.2026 10.29. Verotuksessa suurin yksittäinen vääntö käytäisiin todennäköisesti yhteisöverosta. Se on kaiken A ja O, Vuorelma sanoo. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Politiikan retoriikka on kovin kärkevää. Suomessa verotuksen suuntaa ei ole tapana kääntää äkkinäisesti, ja muutokset ovat lopulta maltillisia, vaikka poliittisessa retoriikassa ne esitettäisiin kärkevämmin. Orpon hallituksessa talouslinjassa on löytynyt yhteinen sävel, mutta arvokysymyksissä on ollut jyrkkiä riitasointuja. Vuorelma pitää VEDETÄÄNKÖ NYT HANIKAT NIIN KAAKKOON, ETTEI SINIPUNALLE OLE TODELLISIA EDELLYTYKSIÄ. – Eduskunnan kuppilassa eri puolueiden edustajat kahvittelevat keskenään ihan hyvässä yhteisymmärryksessä. Asiakysymyksissä puolueet ovat monin paikoin pikemminkin lähentyneet toisiaan. Oppositiossa usein suosio kasvaa ja hallitusvastuu vetää alaspäin. SINIPUNALLA ON Vuorelman mukaan vetovoimatekijä, joka ei liity numeroihin vaan ilmapiiriin. – Monessa puolueessa olisi halukkuutta rauhoittaa tilannetta, hän sanoo. (Yle 26.5.) Nokittelussa ei sinänsä ole mitään poikkeuksellista. Affektiivinen polarisaatio tarkoittaa sitä, että eri puolueiden edustajat ja kannattajat alkavat suhtautua toisiinsa epäluuloisesti ja vihamielisesti riippumatta varsinaisesti siitä, kuinka kaukana heidän näkemyksensä tosiasiassa ovat. Keväisessä A-studion vaaliväittelyssä (Yle, A-studio 29.4.) Orpo tyrmäsi demareiden talouslinjan: ”Te korjaatte soutuvenettä, kun pitäisi korjata valtamerilaivaa”. Ulkoja turvallisuuspolitiikan konsensus on jatkunut tiiviinä. Lisäksi velkajarrusta löytyi yhteinen linja yli puoluerajojen – mikä Vuorelman mukaan helpottanee myös tulevia hallitusneuvotteluja. Hänen mukaansa puolueiden todelliset välit eivät ole läheskään niin tulehtuneet kuin retoriikasta voisi päätellä. – Niistä on pakko löytää yhteisymmärrys, eikä se ole ihan helppoa näiden vuosien jälkeen, Vuorelma sanoo. Sinipunassa arvopuoli sujuisi, mutta Vuorelman mukaan kipupisteet paikantuisivat kolmeen kohtaan: talouspolitiikkaan, veropolitiikkaan ja työmarkkinapolitiikkaan. Yhden aidon jakolinjan hän silti nostaa esiin: puolueiden kannattajakunnat eriytyvät sukupuolen mukaan. Asetelma on perinteinen. Lindtman puolestaan on kääntänyt hallituksen oman työllisyyslupauksen sitä vastaan. Sinipunassa asetelma olisi käänteinen nykyhallitukseen verrattuna. Vedetäänkö nyt hanikat niin kaakkoon, ettei sinipunalle ole löylytysten jälkeen enää todellisia edellytyksiä. Dramatiikkaa hän ei silti odota. Myöskään niin sanotusta affektiivisesta polarisaatiosta hän ei löydä Suomesta juuri merkkejä muualta kuin politiikan laidoilta. ENTÄ MITÄ politiikan tutkija sanoo sinipunaspekulaatioista. Moittiminen ja puolustaminen kuuluvat pelin henkeen, ja vaalien lähestyessä äänenpainot vain kovenevat. Nykyinen hallitus on poikkeuksellisen epäsuosittu, ja se on kärjistänyt yhteiskunnallista keskustelua. Demareiden puoluekokouksessa hän sätti: ”Ei tullut sataa tuhatta uutta työpaikkaa, tuli sata tuhatta uutta työtöntä”. Taustalla yhtenä vaikuttavana syynä on koulutuksen ja työmarkkinoiden eriytyminen. Kevään mittaan suosituimmat puolueet ovat käyneet toistensa kimppuun tavalla, joka ei paljon armoa tunne. POLITIIKAN TUTKIJA Johanna Vuorelma kehottaa suhtautumaan sanasotaan viileästi
Hän oli silloin keskustan puoluesihteerinä. 17 Demokraatti Silloin olisi luontevaa palata blokkirajat ylittävään, kompromissiin pakottavaan hallitukseen; sellaiseen, joka istuu suomalaisen politiikan perinteisiin maltillisten koalitioiden maana. Kolmikko halusi katkaista demarien pitkään jatkuneen hegemonian. Kyse on vuoden 1987 eduskuntavaaleista, ja tapaus tunnetaan nimellä kassa kaappisopimus. Ajatus vaalivoittajan ohittamisesta ei ole kuitenkaan uusi. – En kuitenkaan itse osallistunut sopimuksen tekemiseen, vaan se oli näiden puheenjohtajien kassakaappisopimus, Kääriäinen sanoo. Samaten Amoc-virran, johon osana kuuluu Golf-virta, hidastuminen on kohtalonkysymys myös Suomelle. Keskustan konkaripoliitikko Seppo Kääriäinen muistelee tapahtumia. – Poliittinen mielikuvitus köyhtyy, kun jokainen kysymys joudutaan leipomaan talouskysymykseksi, hän sanoo. Keski-Eurooppa on kärsinyt tappavista helteistä. SUOMEN LÄHIHISTORIASSA on malliesimerkki poliittisesta suhmuroinnista. Rydman kirjoitti viestipalvelu X:ssä: ”Jos perussuomalaiset nousee kannatuksessa vielä kokoomuksen ohi, nousee myös kokoomuksen kynnys lähteä mukaan Lindtmanin rahanjakohallitukseen. Kriisin vakavuuden huomioon ottaen ilmaston ja ympäristön pitäisi olla poliittisen keskustelun ytimessä. Pitkän aikavälin kysymykset taipuvat huonosti päivänpolitiikkaan. de_24092026_14.indd 17 de_24092026_14.indd 17 16.9.2026 10.29 16.9.2026 10.29. Uutena ulottuvuutena keskusteluun on noussut tekoäly, josta on tulossa myös vaaliteema; toistaiseksi enemmän visioiden kuin konkretian tasolla. Teemu Luukan kirja (Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu, Otava) paljasti, että Orpo on kertonut ehdottaneensa vuoden 2019 vaalien jälkeen Jussi Halla-aholle (ps.) kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten hallitusta siltä varalta, että vaalivoittaja SDP epäonnistuisi neuvotteluissa. Varmaan se on ollut siellä pidempäänkin, mutta sosiaalija terveysministeri Wille Rydman (ps.) ehdotti elokuun alussa avoimesti, että vaalien jälkeen oikeistopuolueet voisivat sivuuttaa vaalivoittajan, jos voittaja on SDP. Tällöin tulisi mahdolliseksi rakentaa perussuomalaisten johdolla eduskunnan enemmistöön nojautuva keskustaoikeistolainen hallitus, vaikka SDP olisikin suurin puolue.” Ehdotusta kritisoitiin välittömästi, koska se rikkoisi perinteen, jonka mukaan vaalien voittaja aloittaa hallituksen muodostamisen ja saa pääministerin paikan. – Puheenjohtaja Paavo Väyrynen (kesk.) kertoi joulun alla 1986, että hän on käynyt tällaisia keskusteluja Christoffer Taxellin (RKP), Ilkka Suomisen (kok.) ja teollisuuden johdon kanssa, Kääriäinen sanoo. – Venäjä-kysymys tulee olemaan isosti esillä seuraavan viiden vuoden aikana. SINIPUNAN KIPUPISTEET OVAT TALOUS-, VEROJA TYÖMARKKINAPOLITIIKKA. – Tässä voi rakennella vaalikeskusteluissa kaikenlaisia pilvilinnoja ja visioita, Vuorelma sanoo. Selvimmin tämä näkyy ilmastokriisiin liittyvässä poliittisessa keskustelussa. Hän huomauttaa, että poliittisen keskustelun kenttä on nykyaikana kaventunut: politiikasta on tullut läpikotaisin talousvetoista. Sopimuksen tavoite oli iso. Puoluejohtajien kolmikko oli sopinut porvarihallituksesta vaalien jälkeen, asia oli kirjattu paperille, ja paperi oli suljettu tiettävästi vuorineuvos Casimir Ehrnroothin kassakaappiin. Toinen tulevien vuosien iso kysymys on Venäjä, jonka varjo ulottuu myös talouteen: idänkaupan tyrehtyminen on yksi Suomen talousvaikeuksien taustatekijä. SINIPUNAISTEN UNELMIEN paratiisiin on luikerrellut käärme. Sitä on vaikea leipoa mihinkään keskusteluun, koska se on niin herkkä kysymys tällä hetkellä, Vuorelma sanoo
18 Demokraatti D-ILMIÖ SINIPUNAN VETOVOIMATEKIJÄ ON PUOLUEIDEN HALU RAUHOITTAA YHTEISKUNNALLISTA KESKUSTELUA. de_24092026_14.indd 18 de_24092026_14.indd 18 16.9.2026 10.29 16.9.2026 10.29
Tällaista pohjaa ei ole nähty sitten vuoden 1958. – Oppositio ei ole joutenoloa, se ei voi olla laiskottelua ja vaalien odottelua. tuisi neuvottelupöydässä painavana osapuolena. Kääriäinen ei toisaalta lämpiä ajatukselle, että keskusta hakisi toisen vaalikauden ajan vauhtia oppositiosta. Pettymys kääntyi taistelutahdoksi, ja vuonna 1991 keskusta otti Kääriäisen sanoin ”veret seisauttavan vaalivoiton”. Tavoitteena pitää olla selvä, mielellään jopa roima kannatuksen nousu, Kääriäinen sanoo. KYSYTÄÄN VIELÄ politiikan tutkija Johanna Vuorelmalta, mitä hän tuumaa kolmen vanhan puolueen hallituksesta. Jälkiviisaana Kääriäinen arvioi, että salailu oli virhe. Kolmen vanhan puolueen hallitus istuisi Vuorelman mukaan siihen ajatukseen, miten suomalaiset ovat tottuneet politiikkaansa katsomaan. Kääriäisen mukaan talouden ja turvallisuuden vaikeat ajat vaativat laajaa enemmistöhallitusta ja puolueilta ennakkoluulottomuutta sekä keskinäistä luottamusta, joka syntyy avoimilla keskusteluilla. – Tilkepuolueeksi ei kannata pyrkiä, vaan todella vaikuttavaksi hallituspuolueeksi, Kääriäinen sanoo. Historian voisi ajatella houkuttelevan: vuoden 1987 tyrmäyksen jälkeen juuri oppositiovuodet pohjustivat keskustan ”veret seisauttavan” vaalivoiton. Hallitukset on ollut tapana koota keskeltä, ei laidoilta. Keskustalle jäi melko hapan maku sinipunasta, mikä johti kärkevään oppositiopolitiikkaan. Kun puolue joutuu oppositioon, se aika täytyy aina käyttää puolueen kehittämiseen. Sinipunan rinnalle tarvitaan kuitenkin muita puolueita. VAALIASETELMAT EHTIVÄT muuttua vielä moneen kertaan, mutta enemmän kuin todennäköistä on, että kaksin SDP ja kokoomus eivät yllä enemmistöön. Toisin kävi. Keskustan valtti on Kääriäisen mielestä yhä ajatus koko Suomesta ja sillanrakentajan rooli vasemmalle ja oikealle. – 23 edustajaa on tietysti alakantissa. Koivisto nosti tunnustelijaksi Suomen Pankin johtajan, kokoomuksen Harri Holkerin ohi puheenjohtaja Suomisen. Se olisi voinut jopa lisätä kolmikon yhteistä kannatusta, hän sanoo. Ilmaan on heitetty myös ajatus sinipunamullasta. – Olisi ollut ihan paikallaan kertoa julkisuuteen, että näillä kolmella puolueella on yhteinen käsitys vaalien jälkeisestä ajasta. – Kun nämä kolme ovat perinteisiä keskushakuisia puolueita, se olisi linjassa suomalaisen poliittisen omakuvan kanssa: haetaan aina näitä maltillisia koalitioita, ja koalition rakentaminen tapahtuisi poliittisen keskustan lähettyvillä, Vuorelma sanoo. Aika muuttuu, maailma muuttuu, eikä puolue voi pysähtyä paikoilleen. kokoomus ja keskusta – muodostaisivat keskenään hallituksen, jos vaalitulos antaa sille pontta, Kääriäinen sanoo. Ilmeisesti Matti Ahde (sd.) oli saanut vihiä asiasta ja hän vinkkasi siitä presidentti Mauno Koivistolle. Pienenä puolueena se jäisi väistämättä muiden vietäväksi. – Sitäkään vaihtoehtoa ei kannata sulkea pois, että kolme kokeneinta puoluetta Suomessa – sosialidemokraatit, POLIITTISEN KESKUSTELUN KENTTÄ ON KAVENTUNUT: POLITIIKKA ON LÄPIKOTAISIN TALOUSVETOISTA. Karl-August Fagerholmin (sd.) kolmas hallitus vuonna 1958 rakentui demareiden, maalaisliiton ja kokoomuksen varaan. Keskustan mukaantulo olisi sellainen tasapainottava tekijä, ja keskustassakin olisi siihen todennäköisesti halukkuutta, jos puolueelle tulee kelvollinen vaalitulos, Vuorelma sanoo. Ajat ovat paljon vaativampia, hän pohtii. 19 Demokraatti – Sen tavoitteena oli, että 20 vuotta kestänyt sosialidemokraattien vahva asema voitaisiin, jos ei murtaa, niin ainakin muuttaa, ja muuttaa politiikan kurssia, Kääriäinen sanoo. SDP:n valta-aseman kaatamiseksi viritetty sopimus pudotti lopulta sen puolueen, jonka asemaa sillä oli tarkoitus pönkittää. Kassakaappisopimus joutui roskakoriin keväällä 1987 presidentin vahvassa käsiohjauksessa. Enää pelkkä oppositioasema ei tuo hyvää vaalimenestystä. Sinipuna tarvitsisi muita rinnalleen. Hallitus jäi lyhytikäiseksi, mikä johtui Neuvostoliiton painostuksesta. Neuvottelujen jälkeen syntyi sinipunahallitus, jonka ulkopuolelle jäi keskusta. Mutta niistä ajoista on hänen mukaansa turha ottaa mallia. Se vaatisi kannatuksen selvää nousua. Nykyinen eduskuntaryhmä on hänen mukaansa liian pieni, jotta keskusta isde_24092026_14.indd 19 de_24092026_14.indd 19 16.9.2026 10.29 16.9.2026 10.29. Kokoomus tuskin lähtisi sinipunaan, johon on otettu mukaan vasemmistoliitto, joten kommentaattoreiden veikkauksissa on usein mainittu RKP ja vihreät. – En ajattele, että se on mahdoton
Hän aloitti Uudenmaan piirissä, siirtyi sitten vuonna 2018 puoluetoimistolle kuntasihteeriksi ja eduskuntavaalien johtoryhmän jäseneksi. Toverin ajatus ei ole minulta pois. Usein se on juuri se asia, joka pakottaa minut ajattelemaan paremmin, hän kuvailee. Järjestöpäällikkönä hän on toiminut vuodesta 2021 – ensin sijaisena ja sitten varsinaisena. Hän kertoo, kuinka muutama vuosi myöhemmin puoluesihteeri Mikael Jungner tuli torilla juttelemaan ja pyysi, että Tuuri laittaisi joitakin ideoita sähköpostilla. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva Mikko Huotari M uutaman harvan nuoren harteille ladattiin lähes kohtuuttomia odotuksia siitä, että juuri meidän pitäisi keksiä, miten SDP alkaisi taas puhutella nuoria, SDP:n järjestösihteeri Pekka Tuuri muistelee vuotta 2008, kun hän liittyi puolueen jäseneksi. On erikoista vaatia jatkuvaa yksituumaisuutta, kun jäsentai kannattajakunnassakaan kaikki eivät ole samasta muotista. Syyskuun alussa tuli täyteen kymmenen vuotta puolueen työntekijänä. Vaikka puolue on uudistunut monella tapaa, keskustelukulttuurissa ollaan jääty parinkymmenen vuoden taa, Tuuri arvioi. Tätä kaikkea SDP tarvitsee, järjestöpäällikkö Pekka Tuuri ajattelee. de_24092026_20.indd 20 de_24092026_20.indd 20 16.9.2026 10.29 16.9.2026 10.29. TUURI EI pelkää sanoa mielipiteitään ja ravistella hän haluaa tässäkin haastattelussa. Tuurin mukaan puolueen uudistuminen alkoi kunnolla vuoden 2017 tienoilla, mutta heikoista lähtökohdista. – Siinä hetkessä tiivistyi paljon. Tuuri kritisoi, että erilaisia ja ehkä poikkeavia mielipiteitä esittäneen ehdotuksen rakentavan puntaroimisen sijaan keskitytään epäolennaisuuksiin. Heille pitää antaa elintilaa ennen kuin he joutuvat ottamaan sen väkisin. Tuurin mielestä puolueessa olisi tärkeää rakentaa avointa keskustelukulttuuria. Tuuri huomauttaa, että tämä koskee myös häntä itseään. Hän toivoo, ettei kenttäväkikään pelkäisi omia ajatuksiaan ja niiden julki tuomista. – Suuret ikäluokat olivat käyttäneet puolueen loppuun uudistamatta sitä, eivätkä olleet antaneet kunnolla tilaa seuraaville sukupolville. 20 Demokraatti POLITIIKKA JA YHTEISKUNTA Puolueduunarin välitilinpäätös Rohkeutta antaa tilaa nuorille, olla eri mieltä asioista, uskallusta vaihtaa naamoja ja mennä sinne, missä ihmiset ovat. – En minä voi tässä eläkeikään asti olla, etten vie tulevalta sukupolvelta paikkoja, hän kiteyttää. SUURET IKÄLUOKAT OLIVAT KÄYTTÄNEET PUOLUEEN LOPPUUN UUDISTAMATTA SITÄ. Puolueessa kasvaa erinomainen uusi sukupolvi. Puolue halusi uudistua, mutta ei oikein tiennyt miten. – Sellaista, jossa ihmiset voivat ajatella ääneen, väitellä kunnolla ja silti tehdä yhdessä töitä. – Nyt vaarana on, että me milleniaalit (1981–1996 syntyneet) teemme täsmälleen saman virheen eli pidämme vahtipaikat liian tiukasti omissa käsissämme, emmekä päästä seuraavia kasvamaan. Kärsijänä oli x-sukupolvi eli 1965–1980 syntyneet