de_24062021_001.indd 1 15.6.2021 11.16. ke sä ku ut a KALASTUS TEEMA Kalaan melkein kotiovelta. Hän kiittää suomalaisia sisukkuudesta, jolla tautitilanne saatiin paremmaksi. PAL.VKO 2021-31 00 74 43 -2 11 2 24.6.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 21 / 24 . TAAS SÄRKI Roskakala muuttuu herkuksi KIROILEVA KASVISANASTO Hörtsöstä myrkkynääpikkään VAALIT Ei syytä tuhkanripotteluun Kiitos! Etulinjassa koronatoimia johtanut Krista Kiuru sanoo, että rajoituksille ei ollut vaihtoehtoja
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Lehti, verkko ja some de_24062021_002.indd 1 15.6.2021 9.48
KESÄKUUTA 2021 VAALIT KUKA MINÄ OLEN. KULTTUURI NUORET ILMIÖ de_24062021_03.indd 3 16.6.2021 9.34. 3 Demokraatti 12 /2 1 26 14 44 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 24. Ryhmis isojen kysymysten äärellä. NUORUUS Äänestysaktiivisuus suurin häviäjä. Neljä nuorta, 11 vuotta ja kolme elämänvaihetta
päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Va. de_24062021_04.indd 4 16.6.2021 10.25. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 12 /2 1 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Erityisvaalit Viikon kuva: Iloittelu kielletty Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Elina Pylkkänen D-analyysi: Nukkuvat voittavat D-ilmiö: Ei jytkyä, ei romahdusta Indeksi: Varallisuus keskittyy Alastalon salissa: D’Hondt ja Rönkä Nuoret: Mitä meistä tuli Mepitshow: Eero Heinäluoma Kielenpäällä: Kukkia ja sieniä Teatteri: Teini-Sofia ja ihmemaa Kirjavisa: Alastonta menoa Biennaali: Taiteen ja saaren lumo Kirjat: Puskalan putiikki Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Perttu Pölönen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Krista Kiuru Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Maria Sahlstedt 14 57 SÄRKI Gourmetia laiturin nokasta ANTTON RÖNNHOLM Kuntavaalit + TEEMA Kalastus 57 5 6 8 11 12 14 24 25 26 32 34 36 42 43 44 49 50 54 65 72 73 74 Huono äänestysaktiivisuus vääristää demokraattista päätöksentekoa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 5.8
Äänestysprosentti sukelsi, vaikka ennakkoäänestysaikaa pidennettiin. PÄÄMINISTERIPUOLUEEN ASEMASTA ei ole kuntavaaleja tavattu Suomessa voittaa, eikä niin tapahtunut tälläkään kerralla. Hienoista nousua nähtiin muun muassa Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä ja Espoossa. Matala äänestysprosentti puolestaan madalsi perussuomalaisten tulosta ennakoidusta, eikä kesäkuisena vaalisunnuntaina nähty ps-miesten massavyöryä. Tulos oli puolueelle ja puheenjohtaja Petteri Orpolle jo vaali-iltana näkyvä helpotus, koska eduskunnassa puolue on jäänyt perussuomalaisten varjoon. Keskustan odotettua parempi ja perussuomalaisten odotettua huonompi tulos saattoi yllättää monet, mutta myös niiden kohdalla tulee muistaa kuntavaalien omanlaisensa luonne kymmenien ja taas kymmenien yksittäisten vaalien summana. Valtakunnallista tilannetta tuijottamalla pääsee vain puolitiehen niin ennakoinnissa kuin analyysissa. Äänestysprosentin laskemisessa noin 55 prosenttiin on oma murheellisuuteensa, ja se tuki kokoomuksen selvää voittoa. Vaikeampaa oli seutukunnissa. SDP:n viimeisin kuntavaalivoitto on vuodelta 2004. Helsingin herruus pysyi niin ikään kokoomuksella jopa yllättävän suurella marginaalilla ainakin voitosta haaveilleiden vihreiden järkytykseksi. Vaalien siirtyminen koronakriisin seurauksena oli silti tärkeä terveysturvallisuuden syistä, ja seuraavissa vaaleissa olemme toivottavasti normaalimmassa tilassa. Vaikka kokoomus on vaalien suurin puolue, keskusta jatkaa valtuutettujen määrässä ylivoimaisena ykkösenä pienten kuntien voimalla. Vaalit pidettiin liki 300 kunnassa, ja valtakunnalliset teemat eivät monesti tavoita yksittäisen kunnan tilannetta ja äänestäjäkuntaa. de_24062021_05.indd 5 15.6.2021 9.48. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Kuntavaalit näyttivät taas erityisyytensä Pääkirjoitus ÄÄNESTYSPROSENTTI SUKELSI. Monin paikoin myös tuntui, että kuntavaalien varsinaiset asiat nousivat päärooliin suurissa medioissa vasta vaaliviikolla. Valtakunnallisissa gallupeissa kaukana kärjestä oleva kokoomus voitti neljännen kerran putkeen ja säilyi ainoana yli 20 prosentin kuntapuolueena. K untavaalit näyttivät jälleen erityislaatunsa suomalaisessa vaalijärjestelmässä. Tämän vuoden tulos jatkoi laskevaa trendiä mutta riitti toiseen sijaan, vaikka kannatus laski viime vaaleista. Tampereella pormestaripaikan pitäminen näytti jäävän vain 15 äänen päähän. Puheenjohtaja Sanna Marin sanoi suoraan, että kokonaistulos oli pettymys. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Orpon kotikaupungissa Turussa kokoomus piti kärkipaikkansa
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a / Ve sa M oi la ne n de_24062021_06.indd 6 15.6.2021 9.51
de_24062021_06.indd 7 15.6.2021 9.51. Turkulaiset eivät ehtineet pitkään iloita sateenkaariväreihin maalatusta suojatiestä. Ennakkoluulottomuutta, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa viestivään iloiseen suojatiehen iski pykäläintoinen poliisihallitus, joka totesi suojatien tieliikennelain vastaiseksi. 7 Demokraatti VÄÄRÄN VÄRISTÄ SUOJAA. Poliisihallitus ilmoitti sateen kaari maalauksen olevan liikenteenohjaus laite, jonka tulee olla vain valkoinen
Tästä voitaisiin poiketa, jos esimerkiksi työnhakijan työkyky on alentunut. JUHA JAATINEN FACEBOOKISSA Kryptovaluutoista pelkästään Bitcoinin louhintaan käytetty vuosittainen energiankulutus on koko maapallon vuosittaisesta energian kulutuksesta. Työllisyysvaikutukset syntyisivät täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen. ERKKI TUOMIOJA FACEBOOKISSA Tämä kohu on viihdettä kansalle, mitään todellista merkitystä mihinkään asiaan sillä ei ole. TE-toimistot ja kuntakokeiluihin osallistuvat kunnat voisivat tehdä jatkossakin työnhakijoille työtarjouksia. Sitä on luonnehdittu aktiivimalli kakkosen parannelluksi versioksi. de_24062021_08.indd 8 16.6.2021 9.58. Ne olisivat velvoittavia eli edellytys työnhakijan työttömyysetuuden jatkumiselle, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. – Tutkimustulosten perusteella uskomme näiden keinojen edistävän työllisyyttä. Monet ovat ottaneet matalan korkotason huumassa tulotasoon nähden aika huikeitakin asuntolainoja – niin omaa kuin sijoitusasuntoa varten. TYÖLLISYYS Ovatko pääministeri Marinin muutaman kympin kuittisulkeiset vallan vahtikoirien tähtihetkiä vaikka verrattuna 30 miljardin HX-hankintojen seurantaan. Palveluita varten hallitus lisää TE-toimistojen ja kuntien resursseja 70 miljoonalla eurolla. Moni olettaa, että korkotaso ei nouse ja asuntojen hinnannousu jatkuu. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Tarkkana asuntolainan kanssa Uusia työllisyyskeinoja V IIK O N LU KU 0,6 Poliittisen opposition lietsomasta debatista voisi päätellä, että Suomi on nääntymässä velkataakan alle. IISAKKI KIEMUNKI FACEBOOKISSA Onko ymmärrettävä niin, että pääministeri ei voi luottaa Valtioneuvoston kanslian virkamiesten tulkintoihin ja ohjeisiin. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella. prosenttia. HALLITUS KAAVAILEE uutta, niin sanottua pohjoismaista työnhakumallia, jossa työttömälle annettaisiin nykyistä parempaa yksilöllistä palvelua. Taustalla oli tämän päivän tapaan pitkään kestänyt hintojen nousu. Seuraamuksia, joita työnhaun laiminlyönnistä tulee, kohtuullistettaisiin. Helsingin Sanomat muistuttaa jutussaan, että 1990-luvun alun lamassa asuntojen hinnat tippuivat noin 50 prosenttia. Sen arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 9 500–10 000 henkilöllä. Työtarjous ei olisi velvoittava, jos työnhakija olisi ennen työtarjousta hakenut työmahdollisuuksia sovitun määrän. – Hallitus on sitoutunut tekemään hallituskauden loppuun mennessä jo tehtyjen työllisyystoimien lisäksi päätöksiä, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla, Haatainen sanoo. Tarkkana kuitenkin kannattaa olla. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoo hallituksen käyvän ehdotukset tarkasti läpi. Mallissa työnhakijan tulisi hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Myös alueen työmarkkinatilanne huomioitaisiin. Päivärahakauden kesto olisi poikkeuksellisen huonossa taloustilanteessa nykyistä pidempi ja muulloin nykyistä lyhyempi. Malli on yksi hallituksen suurista työllisyysuudistuksista. Lisäksi ryhmä ehdottaa, että työttömyysetuuden työssäoloehto perustuisi työnhakijan tuloihin ja päivärahan maksaminen automatisoitaisiin sekä TE-toimistojen henkilökunnan lisäämistä, työnhakijoiden tapaamisten aloittamista nykyistä aikaisemmin ja tietoteknologian parempaa hyödyntämistä. Vaara vaani kotitalouksien velkaantumisessa. Ei edes Marinille, joka voi varmasti sapuskansa maksaa. OSIN SAMOJA keinoja tarjoaa Tukholman yliopiston taloustieteen professorin Markus Jäntin vetämä tutkijaryhmä, joka muuttaisi työttömyysturvan keston suhdanneperusteiseksi. Ei ole, etenkin kun Suomi saa lainaa lähes nollakorolla. Työssä on huomioitu työllisyyden lisäksi vaikutukset tulojen jakautumiseen ja hyvinvointiin Suomessa, Markus Jäntti sanoo. Työllistymistä tukisivat keskustelut, joita järjestettäisiin työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Tällä palkataan noin 1 200 uutta virkailijaa
Tampereella annettiin kuntavaaleissa noin 115 000 ääntä. Etenkin näin meitä kaikkia koettelevana koronaaika na toivoisi, että pandemian kaltaisen asian takia ei väänneltäisi faktoja omien tarpeiden ja poliittisten intohimojen mukaan. de_24062021_08.indd 9 16.6.2021 9.58. Se on vähän halpahintaista, muistuttaa Demokraatin väki. Kokoomuksen ja RKP:n vaaliliitto sai vain 15 ääntä enemmän kuin SDP. PT:N UUSI JOHTAJA HALUAA EDISTÄÄ DIALOGIA TALOUSPOLIITTISESSA KESKUSTELUSSA JA TORJUU KUPLIA. Maliranta näkee uuden roolinsa PT:n johtajana aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana, joka edistää dialogia talouspoliittisessa keskustelussa, tuo siihen tutkimuspohjaista sisältöä sekä torjuu kuplia. Hyvä Petteri, tässä vähän faktaa: hallitus ei ole – vastoin kokoomuksen disinformaatiota – korottanut veroja ja kansainvälisessä vertailussa Suomi on velkaantunut korona-aikana varsin hillitysti. Sanoit kuntavaalien jälkeen, että kansa olisi tuominnut hallituksen velanoton. Vaalidraamaa tamperelaisittain KUNTAVAALEISSA MONELLA paikkakunnalla tuli yllättäviä ja valtakunnallisesta tilanteesta eroavia muutoksia. Hän aloittaa tehtävässään elokuun alussa. Hän on erikoistunut talouskasvun ja työmarkkinoiden kysymyksiin. Toivottavasti tunnet edes pienen piston sydämessäsi laukoessasi väitteitäsi. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari PERUNA PUUTIAINEN Odotettu kesäherkku Odottamaton kesäherkuttelija Hyvä Petteri, hellitä jo, vaalit menivät. Olisiko jo kokoomuksen aika palata faktapohjaisempaan politiikkaan. TUTKIMUS VAALIT Maliranta PT:n johtajaksi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON taloustieteen professori Mika Maliranta on valittu Palkansaajien tutkimuslaitoksen uudeksi johtajaksi. Kansa olisi varmasti tuominnut hallituksen, jos se ei olisi ottanut velkaa ja eikä olisi pelastanut koronan runtelemia yrityksiä sekä kuntia ja niiden palveluita. Erityisen dramaattiseksi tilanteen teki se, että kokoomuksen nosti SDP:n ohi hieman ennen vaaleja kuolleen RKP:n ehdokkaan, pitkäaikaisen kaupunginvaltuutetun Peter Löfbergin saamat 160 ääntä. Kumma juttu, että yrityksien suulla usein puhuva kokoomus tässä asiassa käänsi kelkkansa. Viime kaudella Tampereen pormestarina toimi SDP:n Lauri Lyly, entinen SAK:n puheenjohtaja. Ensin oppositiopolitiikkanne ja sitten vaalikampanjanne perustui katteettomalle pelottelulle hallituksen taloudenpidosta ja velkarahalla elämisestä. Yksi jännittävimpiä oli Tampereella, missä vasta tarkistuslaskennassa varmistui, että SDP menetti pormestaripaikan. Monet talousviisaat, niin kotikuin ulkomaiset, itse asiassa pitävät velalla elvyttämistä tässä tilanteessa viisaana. Höpöhöpö. Mika Maliranta seuraa PT:n johtajan virassa työja elinkeinoministeriöön alivaltiosihteeriksi siirtynyttä Elina Pylkkästä. Pormestarineuvotteluja vetää nyt kokoomuksen pormestariehdokas Anna-Kaisa Ikonen. Maliranta työskentelee parhaillaan Kilpailuja kuluttajaviraston (KKV) tutkimusprofessorina sekä Jyväskylän yliopiston taloustieteen professorina. Ja mikä olennaisinta, Suomi on parhaiten koronasta selvinneitä maita
Mikä on Juhana Vartiaisen toinen nimi. Minkälaisia päiviä on kutsuttu pesäpäiviksi. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Susanna Oksanen Muistakaa grillata kasviksia ja leppoisaa BÄÄHANNUSTA 10 VIS V 1. Vuo nna 20 08 6) Tim Spa rv 7 ) Org ani zat ion of the Pet rol eum Exp ort ing Cou ntr ies eli öljy nvi ejäm aid en org ani saa tio 8) Vie no 9) Vuo den pis im piä päi viä juh ann usv iik olla 10 ) 27 tun tia NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Halpahintaista koronapeliä P erinteisesti kivat tai jämäkkää toimintaa osoittavat päätökset tehdään yhdessä, mutta ikävät päätökset on tehnyt aina ”joku muu”. 6. Kuinka vanha on Joe Biden. 10. Vas tau kse t: 1) Vuo nna 199 2 2) SD P:n Joh ann a Oja laNie mel ä 3) Mik ael 4) 78vuo tia s 5. Minä vuonna Tanska voitti jalkapallon EM-kultaa. Kuka on Suomen jalkapallomaajoukkueen kapteeni. Tämä siitä huolimatta, että kyseiset puheenjohtajat olivat itse olleet valtioneuvoston koronaryhmässä näitä päätöksiä sorvaamassa. Keskusta aloitti tämän venkoilun jo puoliväliriihessä ja jatkoa tuli vaalitenteissä. 9. 2. Niissä vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajat syyttivät sosiaalija terveysministeriötä ja ministeri Krista Kiurua tiukoista koronatoimista ja niiden vaikutuksista eri aloille. 7. Vaalien loppusuoralla alkoi hallituksen yhtenäisyys rakoilla yhdessä päätetyissä koronatoimissa. 5. Montako tuntia juhannuksena saa liputtaa. Minä vuonna hän osallistui ensimmäisen kerran kuntavaaleihin. Kulttuurija palvelualojen työntekijöiden äänten kalastelussa vihreät ja vasemmistoliitto myös ”unohtivat” mainita sen, että monet toimintaa rajoittavat päätökset ovat alueellisia. Minkä niminen myrsky pyyhälsi yli Suomen viime viikolla. Mistä sanoista tulee lyhenne OPEC. 3. Etenkin kun tauti edelleen jyllää Suomessa ja muualla Euroopassa. 4. 8. Politikointi kuuluu politiikkaan, mutta koronakortilla pelaamisesta ja hurskastelusta tulee aika tympeä maku. Kuka sai kuntavaaleissa eniten ääniä Rovaniemellä. de_24062021_10.indd 10 16.6.2021 9.23
Voimaeläimesi on Peppi Pitkätossun apina Herra Tossavainen. Harva esimerkiksi tietää, että työtuloa ve rotetaan kevyemmin kuin työttömyyse tuuksia. Tähän asti on keskitytty ennemminkin passiivisiin työllisyystoi miin, lähinnä taloudellisiin kannustimiin. Aloitin tehtävässä kesäkuussa ja tutustu misvaihe on kesken. Mitä oppeja sieltä voisi tuoda Suomeen. Johdan kansliapääl likön apuna työllisyyteen ja työvoimapo litiikkaan liittyvien hankkeiden valmiste lua. Hienoa kiivetä päätöksentekotorniin. ODOTUKSET JA PAINEET OVAT AIKAMOISET. Tutkitun tiedon merkitys korostuu koko ajan. 11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf Peppi Alivaltiosihteeri Työllisyys nousee kuin hevonen suorille käsille. Esimer kiksi oppivelvollisuusiän nosto ja eläke putken lisäpäivien poisto ovat jo tavoit teeseen liittyviä päätettyjä toimia. Kova tavoite, millä keinoilla tuo toteutuu. Etenkin kun rahaa on käytettävissä aina vain vähemmän. Nöyrällä mielellä tie tenkin, koska tavoitteet työllisyydessä on nostettu korkeuksiin. Olit aikaisemmin Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja. Mutta ilman olkapäällä istu vaa neuvon antajaa ja hauskuttajaa työ olisi paljon vai keampaa. Hyvän yhteiskunnan lähtökohtana pidetään sitä, että kaikilla työikäisillä on työtä. de_24062021_11.indd 11 16.6.2021 9.27. Muuten päätöksen teko olisi holtitonta ja väärin kansalaisia kohtaan. Varmasti tulee haasteita vastaan, mutta uskon kaikilla olevan yhteinen tahtotila työllisyyden parantamisessa. Sen sivutuotteena tulee vahva julkinen talous. Miksi. Tehtäviäni pantiin vireille jo kehysrii hessä, missä linjattiin tavoitteeksi vah vistaa julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla työllisyyttä nostamalla. Haastattelun alussa jo sanoin, että tähän työhön pitää lähteä rohkeana ja vahvana kuin Peppi Pitkä tossu. Tämä on uusi virka. Mikä PT:n merkitys on. Ruotsissa on perinteisesti työllisyys ollut aina talouspolitiikan keskiössä. Kieltämättä odotukset ovat aikamoi set. Tällaista ajattelua pitäisi saada enemmän Suomeen: pitäisikö syyn ja seurauksen vaihtaa paikkaa. Olennaista on saada kaikki sidosryh mät mukaan ja keskittyä oikeasti vaikut taviin toimiin. Itse asiassa tässä pi tää olla Peppi Pitkätossu, joka jaksaa nos taa työllisyysasteen melkein 80 prosent tiin, niin kuin Peppi hevosensa. Olit Ruotsin valtiovarainministeriössä ekonomistina. Päätöksiä varten keinoja on mietittävä tarkkaan kustan nusvaikuttavuuden kautta, jol loin tarvitaan tutkittua tie toa. Mikä meno Elina Pylkkänen, työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri. Myös valtion ja kuntien välistä tehtävänjakoa pitää selkeyttää
Tai jos kärjistyksissä mennään vääristelyn ja suoranaisen valehtelun puolelle. VAALIEN JÄLKEEN alkoi poliitikkojen ja median jeesustelu huonosta äänestysaktiivisuudesta ja sen syistä. Huono äänestysaktiivisuus vahvistaa yhteiskunnan eriytymistä. Varmasti kesäajalla, vaalien siirrolla ja vaikkapa koronaväsymyksellä voi olla vaikutusta äänestysaktiivisuuteen. Se on vaali, jossa äänestäjä voi käytännössä eniten vaikuttaa oman kuntansa päättäjiin ja saamiinsa palveluihin. Tällä aikataululla ei pystytä vaalijärjestelmää rukkaamaan, mutta maakuntavaalien jälkeen alkaa varsinainen vaaliputki. Hyvä kysymys on miksi, sillä kuntavaalit koskettavat enemmän äänestäjän arkea. Maakuntavaalit ovat tällä tietoa jo tammikuussa. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Jos äänestysprosentti jatkaa laskua, pian yli puolet äänestysikäisistä katsoo, että äänestäminen ei jostain syystä kannata. Vaalikampanjointiin kuuluu kilpailijan verbaalinen haastaminen. Selvitysten mukaan aktiivisimmin äänestävät koulutetut ja hyvätuloiset. Sodan juuri päätyttyä äänestäminen ja kunnallinen demokratia ei ollut ensimmäisenä mielessä. Eli äänessä ovat juuri ne, jotka voivat ennen vaaleja eniten vaikuttaa asiaan. Olennaista on myös yhteiskunnan eriytyminen, jota äänestyskäyttäytyminen ruokkii ja vahvistaa. Vaalit vailla oikeutusta KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTÄJÄ VOI ENITEN VAIKUTTAA PÄÄTTÄJIIN. Joissain maissa taas ei käydä puolueiden välistä poliittista keskustelua, vaan kampanjointi keskittyy paikallisiin kysymyksiin. Tämä muuttaa vaalityön luonnetta, kun kampanjoinnissa korostuu puolueen poliittinen linja paikallisia asioita enemmän. Poliitikot kuitenkin koettelevat omaa uskottavuuttaan, jos pääviesti muuttuu useaan kertaan matkan varrella. analyysi de_24062021_12.indd 12 16.6.2021 9.15. Onneksi valtiollisissa vaaleissa äänestysaktiivuus on toistaiseksi ollut kuntavaaleja parempi. Mutta on turha huutaa muutoksen perään, jos puolueet eivät itse osaa tehdä politiikasta tavalliselle ihmiselle kiinnostavaa tai jos media takertuu vaalien alla päiväkausiksi epäolennaisuuksiin, kuten pääministerin aamiaisten maksajaan. SUOMALAISET OVAT pohjoismaisessa vertailussa laiskoja äänestäjiä. Kuntapalvelut ovat kuitenkin usein tärkeimpiä harvemmin vaaliuurnille vaivautuville eli vähävaraisille ja huonommin koulutetuille. Kyse on myös demokraattisen päätöksenteon legitimiteetistä, kansanvaltaisen järjestelmän hyväksyttävyydestä. Merkittävää oli äänestysaktiivisuuden lasku 55,1 prosenttiin. Jos tälle päivälle epäedullista vertailukohtaa hakee, niin viimeksi äänestysprosentti jäi näin heikoksi vuonna 1945. Eroja voi olla kansanluonteessakin, mutta naapurimaista kannattaa katsoa, miten siellä saadaan väki liikkeelle vaalipäivänä. Jytkyt ja romahdukset eivät toteutuneet. Nykypäivänä kuntavaalien kehno äänestysaktiivuus on tärkeä kysymys. Esimerkiksi Ruotsissa on yhdistetty samaan ajankohtaan valtiopäivävaalit sekä maakäräjäja kuntavaalit. Peräkkäisinä vuosina ovat eduskuntavaalit (2023) ja presidentinvaalit sekä europarlamenttivaalit (2024). Niissä puolueilla on valtava työ vakuuttaa äänestäjät siitä, miksi kokonaan uusissa vaaleissa kannattaisi äänestää. K untavaalit voi kiteyttää kolmella sanalla: ei isoja muutoksia
G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: A lu ek eh itt äm is en ko ns ul tt ito im is to M D I Keski-ikä Kuntavaaleissa nousi uusien valtuutettujen keski-ikä vuodella eli 51 vuoteen. Laskua viime vaaleista on 0,4 prosenttiyksikköä. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Kuntaliitto Lähde: Kuntaliitto Arvostamme suomalaista työtä. Väestönkasvu perustuu täysin vieraskielisen väestön kasvuun. Kasvua selittää ensisijaisesti maahanmuutto, mutta myös positiivinen luonnollinen väestönlisäys, joka perustuu väestön nuoreen ikärakenteeseen. Vieraskielinen väestö kasvaa ennusteessa 491 000 henkilöllä. Samaan aikaan kotimaiset kieliryhmät supistuvat voimakkaasti eli yhteensä noin 450 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä laskeneen syntyvyyden ja kasvavan kuolleiden määrän takia. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Vieraskielinen väestö kasvaa voimakkaasti Kotimaiset kielet ovat pian ahdingossa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen väestönkehitystä kieliryhmittäin vuosien 2016–2040 aikana Vieraskieliset yhteensä Suomi Ruotsi 30 000 20 000 10 000 -10 000 -20 000 -30 000 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 20 26 20 27 20 28 20 29 20 30 20 31 20 32 20 33 20 34 20 35 20 36 20 37 20 38 20 39 20 40 Väestöennusteen mukaan Suomen väestö kasvaisi 41 000 asukkaalla vuosien 2020–2040 aikana. de_24062021_13.indd 13 15.6.2021 14.28. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Nuoret ehdokkaat Kuntavaalien ehdokkaista 8,5 % oli alle 30-vuotiai ta
14 Demokraatti ILMIÖ Ei paha de_24062021_14.indd 14 15.6.2021 14.33
15 Demokraatti Tutkija Mikko Majander pitää kunta vaalien tulosta pääministeripuolueelle ja hallitukselle normaalina välivaalien tappiona. de_24062021_14.indd 15 15.6.2021 14.34
SDP:n varapuheenjohtajat, kansanedustajat Niina Malm ja Matias Mäkynen näkevät, että seuraavissa vaaleissa SDP:n pitää parantaa erityisesti ehdokasasettelussa. Tappiota tuli, vaikka puolue oli oppositiossa. Myös kokoomus ohitti vihreät. Pääministeripuolueelle ja hallitukselle tämä on normaali tappio välivaaleissa, Majander sanoo. Perinteisesti SDP on ollut vahva keskisuurissa seutukaupungeissa. Tällä kertaa asetelmassa voi havaita lievää muutosta. Jyväskylässä SDP palasi suurimmaksi puolueeksi. Samaan hengenvetoon voi todeta, että tulos on siedettävä. HALLITUSPUOLUE VIHREILLE kuntavaalit olivat raju pettymys. de_24062021_14.indd 16 15.6.2021 14.34. Sen sijaan suuret kaupungit olivat muun muassa edellisissä kuntavaaleissa vaikeat. Kuntavaalituloksessa Malm sanoo yllättyneensä siitä, että perussuomalaisten jytky jäi tulematta ja keskusta sai kohtuullisen tuloksen. Majander pitää vaalitulosta tarpeellisena muistutuksena siitä, että poikkeusaikojen suosion varaan ei pidä laskea liikaa. – Mitään erityistä tarvetta ripotella tuhkaa päälle ei ole. Seutukaupungeissa tulos oli monin paikoin miinusmerkkinen, vaikka johtoasema paikoin säilyikin. – Lisäaika toi mukanaan vasemmistodemonisointia ja aika kiivaita hyökkäyksiä Sanna Marinia kohtaan. Majander vertaa myös perussuomalaisten tulosta edellisiin kuntavaaleihin. Helsingissäkin se haastoi jo kokoomusta. Edellisten kuntavaalien tulos oli puheenjohtaja Ville Niinistön johdolla historiallisen hyvä ja vihreistä tuli suurin puolue muun muassa Touko Aallon Jyväskylässä. Vihreiden vaalit ratkaistaan yliopistopaikkakunnilla. Ajatuspaja Magman tutkija ja Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Mikko Majander ei näe syytä laittaa päätä pensaaseen. Helsingissä on menty niin pitkään mahalaskua, että tästäkin tuloksesta pitää olla iloinen. En tarkoita nyt vain aamiaiskohua, kun sanon, että nuo kaksi kuukautta koituivat SDP:lle kohtalokkaiksi. Aki Lindén pelasti Turun. Seitsemän suurimman kaupungin mittarilla demarit keskimäärin vahvistuivat hieman. – Marin-Lyly-akseli pelasti Tampereen. SDP:n hän kokee hävinneen puolueista eniten kuntavaalien siirrossa. Raju tulos. Mäkysen mielestä yllätyksenä voi pitää muutosten pysymistä maltillisina. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Teksti Simo Alastalo ja Heikki Sihto Kuvat Mikko Huotari P oikkeuksellisten korona-aikojen kuntavaalit olivat pääministeripuolue SDP:lle pettymys. Ennen huhtikuun vaaleja ei tätä olisi ehditty tehdä. Tätä taustaa vasten muutos oli dramaattinen. Koronaepidemian alussa tullut kannatusnousu on tasaantunut. – Seitsemässä suurimmassa kaupungissa, joista vihreät on riippuvaisin, pudotus oli keskimäärin neljä prosenttiyksikköä
Keskusta sai pahiten pataan sekä prosenteissa että äänimäärissä. LISÄAIKA TOI MUKANAAN VASEMMISTODEMONISOINTIA. Siitä huolimatta he saattoivat olla vaalien suurin voittaja, Majander sanoo. Keskusta säilytti asemansa puolueena, jolla on eniten kunnanvaltuutettuja. Vaikka keskustan tulos oli ennätyksellisen huono, puheenjohtaja Annika Saarikko näytti vaali-iltana helpottuneelta. Majanderin mukaan tulos voisi tehdä lopun keskustan vellomisesta hallituksessa. Nyt he pääsivät esiin keskustan vahvoilla paikkakunnilla. – Nyt he voivat jatkaa tämän johdon kanssa paljon vakaammalla pohjalla. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho oli alkuvuodesta lupaillut jopa hallituksen hajoamista, jos keskusta jää vaaleissa perussuomalaisten taakse. – Politiikka on mahdollisuuksien taidetta ja vaalit tulkinnan taidetta. Ei vain se, että mitä kunnassa saadaan aikaan muutamalla lisävaltuutetulla. Kaikki riippuu siitä, mihin rinnastetaan. Valtuutettujen määrän perusteella näin myös on. Tulosta ei nytkään voi pitää jytkynä. Kuntavaalien suurinta draamaa oli ennakoitu keskustaan. – Kuntavaalit ovat perussuomalaisille vain väliaskel matkalla kohti eduskuntavaaleja. – Tämä on pidemmässä perspektiivissä perussuomalaisille tärkeä juttu. 17 Demokraatti tradeka.fi/liity Liity nyt: Etuovemme yhteiseen hyvään Timo Soinin johtama perussuomalaiset oli viime vaalien aikaan hallituksessa ja hajoamisen partaalla, joten menestys oli heikko. Politiikka on tällaista. Se luo parempaa pohjaa eduskuntavaalityölle oppositiosta käsin. Huolet eivät ole ohi, mutta nyt keskustassa on suurempi sisäinen rauha. Tulos on merkittävä keskustalle. de_24062021_14.indd 17 15.6.2021 14.34
Yksi niistä on kesä, jota hän kuvaa vaaleille huonoksi ajankohdaksi. – Uskon aikaisempien vaalien tapaan koulutettujen ja hyvätuloisten äänestäneen muita ryhmiä aktiivisemmin. Jos Juhanan poliittista uraa on kokoomuksessa seurannut, hän on ollut aika tehokas nostattamaan varteenotettavillekin ajatuksille vastustusta. – Orpo teki aika ison numeron siitä, että heidän kannatuksensa kasvoi alle prosentin. Puheet Orpon jatkosta puheenjohtajana eduskuntavaaleihin saakka ovat ennenaikaisia. de_24062021_14.indd 18 15.6.2021 14.35. Ja kun alhainen äänestysprosentti hyödytti kokoomusta, ei siinä nyt ihan valtavaa epäluottamuslausetta tullut kansalta hallitukselle. – Siitä helsinkiläiset pitävät. Pormestarin paikalla olisi toivottavaa, että asia olisi juuri päin vastoin. – Työtä tehtiin paljon ja ehdokkaat olivat hyviä, mutta ykköspaikkaan ei nyt ylletty. Tavoitteena ollut ykköspaikka ei toteutunut, SDP oli äänimäärällään vaalien toiseksi suurin puolue. Majander muistuttaa Elina Valtosen keränneen Helsingissä huiman äänipotin. Rönnholm pitää kuntavaalien lähes historiallisen alhaista äänestysprosenttia (55,1 %) demokratian toteutumisen kannalta huolestuttavana. D-ILMIÖ Lehtikuva / Vesa Moilanen KUNTAVAALIEN MERKITTÄVIMMÄKSI tulokseksi Majander nostaa kokoomuksen muuttuneen aseman. Joku muukin saattaa haluta pääministerin paikalle. Vaalit olivat monella tavalla poikkeukselliset ja tuloksissa riittää pitkäksi aikaa purettavaa. Se kenen johdolla kokoomus menee eduskuntavaaleihin ratkaistaan vuoden kuluttua puoluekokouksessa. 18 Demokraatti Lehdet kuin sinistä tapettia SDP:N VAALITULOS ei ollut puoluesihteeri Antton Rönnholmin odotusten mukainen. Esimerkiksi Jyväskylässä ollaan ykkönen ja Turussa SDP teki positiivisen tuloksen. Hän arvioi, että SDP:n tuloksessa näkyi pieneksi jääneen äänestysprosentin lisäksi muun muassa äänestäjien ”koronaväsymys” ja pääministeripuolueen hallitusvastuu. Rönnholm näkee, että äänestysaktiivisuuden laskulle löytyy useita syitä. – Tulos asettaa kiistatta kokoomuksen suomalaisen politiikan kartalle johtavana oppositiopuolueena. Onhan se pettymys, kun sitä lähdettiin hakemaan. Majander ennakoi Vartiaisen jatkavan vapaavuorelaisena itsenäisen Helsingin puolustajana. Rönnholm odottaa mielenkiinnolla, miten uusissa valtuustoissa alkaa arki ja yhteistyö sujua, kun niihin tuli paljon uusia valtuutettuja. Liian pitkälle menevää tulkintaa johtaja-asetelmasta ei kannata vielä tehdä. Siirtopäätös kuitenkin tehtiin sen hetkisen parhaan tiedon perusteella. Se oli se suuri mandaatti. Alueelliset erot olivat meilläkin suuria. Kunnallinen demokraattinen päätöksenteko vääristyy, jos vaikuttaminen keskittyy heille. Mutta esimerkiksi Vantaalla, missä teimme todella vahvaa vaalityötä, menetimme kaksi paikkaa. Hän pitää kuitenkin osin jossitteluna pohdintaa siitä, olisiko äänestysprosentti ollut parempi, jos vaalien ajankohtaa ei olisi siirretty. Kuten keskustan auringonnoususta puhunut Saarikko, myös Petteri Orpo tulkitsi kokoomuksen tulosta vaali-iltana suurella pensselillä. – Valtosen asema vahvistui. Majanderin mukaan kokoomuksen voitto on silti suuri asia, koska ero perussuomalaisiin revähti selkeäksi. Se on ehkä vaalien merkittävin tulos kokonaiskuvan kannalta. Hän pelasti Helsingissä kokoomuksen. Nyt nähtiin selvästi, että kuntavaalit ovat leimallisesti paikallisvaalit, Antton Rönnholm sanoo. Suomen näkyvimmäksi kuntapoliitikoksi on nousemassa poisjäänyttä pormestari Jan Vapaavuorta seuraava Juhana Vartiainen (kok.). Valtakunnan politiikkaan hän ei usko vaalituloksen merkittävästi vaikuttavan
– Muiden maiden käytännöistä löytyy paljon mielenkiintoisia malleja. 19 Demokraatti Alennusta tien päällä ja perillä tradeka.fi/liity Liity nyt: Lehdet kuin sinistä tapettia Maakuntavaalit ovat tällä tietoa tammikuussa. Hän pitää olennaisina tekijöinä hyvää ehdokasasettelua ja viestintää siitä, miksi vaalit ovat tärkeät. Rönnholmin mielestä puolueilla on tarkan pohdinnan paikka, kuinka niissä saadaan suomalaiset innostumaan äänestämisestä. de_24062021_14.indd 19 15.6.2021 14.35. JATKOSSA PITÄÄ KESKUSTELLA VAALIRAHOITUKSEN SUITSIMISESTA JA KAMPANJAKATOISTA. Joissain maissa ei esimerkiksi käydä lainkaan TV:ssa puolueiden välistä poliittista keskustelua, vaan kampanjointi keskittyy paikallisiin kysymyksiin ja keskusteluihin, Rönnholm sanoo. Tätä on käsitelty puoluesihteereiden parlamentaarisessa vaalityöryhmässä, mutta toistaiseksi oikeistopuolueet ovat vastustaneet vaalibudjettien rajoittamista. – Jatkossa pitäisi jatkaa keskustelua myös vaalirahoituksen suitsimisesta ja kampanjakatoista, jotta saisimme ehdokkaat tasaveroisempaan asemaan. Esimerkiksi Ruotsissa on valtiopäivävaalit samaan aikaan kuin maakäräjäja kuntavaalit. Ja syykin siihen on toki selvä: Vaalien ajan lehdet ovat kuin sinistä tapettia eli kyllä esimerkiksi kokoomuksen ehdokkailla on vaaleissa yleensä enemmän rahaa käytettävissä. Hän mainitsee yhtenä mallina useamman vaalin niputtamista samaan ajankohtaan. Rönnholmin mielestä Suomessa pitäisi avoimesti miettiä, miten äänestysaktiivisuutta voitaisiin parantaa