Demokraatti 24.09.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sy ys ku uTA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. N:o 144, 007443-15-39 . Hinta 1,20 e (sis.alv) Jari Soini 40 ? Kokoomuksen ay-vaikuttaja eri linjoilla hallituksen kanssa ?Kilpailukyky on muutakin kuin työvoimakuluja? ...6?7 32 ?. Verosuunnitelmat eivät tyydytä taloustuntijaa SAK:n Lauri Lyly: ?Maltti on koetuksella, jos sunnuntailisiä leikataan? ...3 ?Pieni ale ei nyt auta? ...4?5 Kun työelämä vaatii todella suuria ponnistuksia ...20?23 120 vuotta TO R STA I 24
Puukerrostalon on suunnitellut seinäjokelainen arkkitehtitoimisto OOPEAA Office for Peripheral Architecture. Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Volkswa- n Tupakka ja alkoholi uhkaavat varastaa eurooppalaisten elinvuosia. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi . Tampere ja ympäristö: . 0200 71000. 0200 30011 puh. 0800 96675 puh. 0200 55888 puh. Asia ilmenee Maailman terveysjärjestö WHO:n raportista. Eurooppalaiset elävät nyt pidempään kuin koskaan aikaisemmin, mutta nuorten eurooppalaisten elinajanodote voi kääntyä laskuun, jos terveemmät elämäntavat eivät yleisty. Ruotsin sisäministeri Anders Ygeman vakuuttaa Ruotsin toimivan turvapaikka-asioissa pilkulleen Dublin- ja Schengen-säännösten mukaan. Ygeman sanoo uutistoimisto TT:lle, että Ruotsi rekisteröi kaikki turvapaikanhakijat. Ketään ei hänen mukaansa kuitenkaan voi pakottaa hakemaan turvapaikkaa. Lehtikuva / Mikko Auerniitty Yksi ja toinen samalla tunnesammiolla Kirjavisan syyskausi käynnistyy Katri Soinin syntymäpäivälahja katsojille 20?23 Äärirajoilla Arki 24?25 Marutei Tsurusen ihmeellinen elämä 26?27 Sarjakuvat, yhdistystoiminta, radio ja tv Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon sai kuvan Jyväskylän Kuokkalaan viime vuonna rakennettu Puukuokka-asuinkerrostalo. ?Tilanne on räjähtänyt käsiin?. Ville Jalovaara Twitterissä Päivä kuvana Uutiskertaus n Volkswagenin toimitusjohtaja erosi päästöskandaalin vuoksi. Muu Suomi: puh. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Tu- n Ruotsin sisäministeri Soinille: Ruotsi noudattaa pilkulleen sopimuksia. genin toimitusjohtaja Martin Winterkorn on eronnut yhtiötä ravistelevan päästöskandaalin vuoksi. Winterkorn sanoo, että ottaa vastuun yhtiön dieselautojen päästömittauksissa havaitusta vääristelystä. 24.9. Nimipäivät tänään: Alvar, Auno (ruots.) Alvar Nimipäivät huomenna: Kullervo (ruots.) Sigvard 4?5 6?7 8?9 Lyly: Maltti menee, jos sunnuntailisiä leikataan Kiander: Työllisyys ei kohene näpertelemällä, pääkirjoitus Miten työvoimakulut menivätkään, pääministeri? Suomella on kokemusta siirtolaiden sijoittamisessa Elämänmeno 10?11 12?13 14?15 16?17 18?19 10...13 12...14 13...15 Demokraatti.fi Uutiset 3 Aurinko nousee: Helsingissä 7.09 Oulussa 7.07 Aurinko laskee: Helsingissä 19.15 Oulussa 19.13 Ironbridge . Hänen mukaansa Volkswagen tarvitsee nyt uuden alun, jolle toimitusjohtajan lähtö luo pohjaa. Yhtiön dieselmoottoreiden järjestelmässä paljastui ohjelma, joka tunnistaa auton olevan päästömittauksessa. teollisuuden kehto Glamouria ja maailmanluokan musiikkia Kokoaan suuremmasta marginaalin murjottajaksi. Tämäkö on hallituksen Suomi-visio? Nasima Razmyar Twitterissä Työttömyyden hoitoon kaivataan uutta otetta Helsingissä . Tuolloin ohjelma säätää asetukset sellaisiksi, että päästönormit eivät ylity. pakointi ja runsas alkoholin käyttö uhkaavat lyhentää eurooppalaisten elinajanodotetta
Tämä on huonoin vaihtoehto, että pakkolait tulevat voimaan, koska se kompensaatiokeskustelu käydään sitten vuoden päästä syksyllä, Lyly sanoi keskiviikkona politiikan toimittajien aamiaistilaisuudessa. Hänen mukaansa kilpailukyvyn parantaminen uhkaa tuolloin romuttua. SAK haluaa yhä neuvotella hallituksen kilpailukykypakettia laajemmasta työmarkkinaratkaisusta, jonka pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on jo torjunut. Lylyn mukaan SAK haluaa nähdä hallituksen aikeet muun muassa työttömyysturvan leikkauksessa ja paikallisen sopimisen lisäämisessä, jotta kilpailu- kyvyn parantamisesta ja siihen olennaisesti liittyvästä palkkaratkaisusta voidaan sopia. . Hallituksen pitää olla viisas siinä, että jos syntyy lähiaikoina ratkaisu, niin jättäisivät sen aukon, että ovat valmiita vetämään pois pakkolait. Susanna Jääskeläinen STT Le h t ik u va / H e ik k i S a u k ko maa SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly tapasi politiikan toimittajia Helsingissä eilen. Haglund Soinille: Älkää tuhotko suhteita Ruotsiin Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Carl Haglund arvostelee ulkoministeri Timo Soinin (ps.) Ruotsia koskevia lausuntoja. Haglund arvioi, että Soinin suhtautuminen Suomen tärkeimpään kauppakumppaniin ja lähimpään länsinaapuriin on hyvin huolestuttavaa. . Soini sen sijaan laittaa sillan alle dynamiittia, Haglund arvostelee. Soini on antanut ymmärtää, että Suomen ja Ruotsin suhteet voivat huonontua pakolaiskriisin vuoksi. UUTISET 24.9.2015 3 ??SAK: Hallitus vaarantaa oman kilpailukykytavoitteensa ?Maltti menee, jos sunnuntailisiä leikataan? SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly varoittaa, että hallituksen kaavailema pakottava lainsäädäntö kilpailukyvyn parantamiseksi voi johtaa levottomiin työmarkkina-aikoihin. Lisäksi se voi vaikeuttaa palkkamaltin tavoittelua, kun työehtosopimukset ovat katkolla noin vuoden kuluttua. Parempi olisi hakea kestävämpi ja varmempi ratkaisu, jolloin varmasti työmarkkina olisi kunnossa 2?3 vuotta ja sitten tiedettäisiin, miten hallitus tekee omat toimenpiteensä. SAK esittelee omaa suunnitelmaansa torstaina. Lyly ei edelleenkään kuittaa hallituksen vaatimaa viiden prosentin kilpailukykytavoitetta, mutta hänen mukaansa SAK:n suunnitelma vastaa myös kilpailu- ?Parempi olisi hakea kestävämpi ja varmempi ratkaisu, jolloin varmasti työmarkkina olisi kunnossa 2?3 vuotta ja sitten tiedettäisiin, miten hallitus tekee omat toimenpiteensä.? kyvyn parantamiseen riittävässä määrin. Ei valmista Sipilän määräaikaan mennessä Lylyn mukaan työmarkkinajärjestöjen ehdotusta hallituksen kilpailukykytoimien tilalle ei saada kasaan alkuviikkoon mennessä. Sipilä on sanonut haluavansa ehdotuksen maanantaiksi, sillä hallituksen paketti on menossa tiedonantona eduskunnalle keskiviikkona. Lylyn mukaan realismia ei ole, että ehdotusta olisi vielä keskiviikkonakaan. . Vaikka meillä olisi neuvottelutulos tänäänkin olemassa, niin ei ole varma, että se menee meillä liittoperheessä läpi. Se pitää jalkauttaa myös liittoihin, ja se vie aikansa. Lylyn mukaan aikaa tarvittaisiin lähiviikkoihin, ehkä lokakuu. . Mikäli tämä on koko Sipilän hallituksen tukema linja, se ei ole enää vain huolestuttavaa, vaan hälyttävää ja varsin ajattelematonta, Carl Haglund sanoo. Hänen mukaansa Suomen saadessa uuden ulkoministerin tapana on ollut aloittaa kausi rakentamalla hyvät suhteet erityisesti Ruotsiin. . Hän arvioi, että esimerkiksi sunnuntailisien leikkauksille haettaisiin tuolloin korvausta palkkaneuvotteluista. . Hän on kyseenalaistanut Ruotsin toiminnan, kun Ruotsi on laskenut turvapaikanhakijoita maan läpi Suomeen. STT Carl Haglund.. Kun tilanne Euroopassa on niin kiristynyt kuin se nyt on, Suomen ministerien tulisi ra- kentaa siltoja
Hallitus jakaa yrittäjille teja, jotka eivät olleet mukana muun opposition välikysymyk sessä. Jopa vilppiä tekeville. Ja lopuksi jaettiin asianomaisille mitalit ansiokkaasta työstä. Kuumaa. Tyhjää äänestä neet olivat kristillisdemokraat Lehtikuva / Heikki Saukkomaa tamiseksi ei ole. Koulutusleikkauksia kos kevan välikysymyksen ensim mäinen allekirjoittaja oli SDP:n Jukka Gustafsson (sd.). STT-Demokraatti tasapuolisesti hyvää. Sitten aloitettiin epämääräinen toiminta, joka harvoin päätyi tavoitteeseen. työllisyyden kohen Hallitus sai luottamuksen äänin 104?60 Hallitus on saanut eduskunnan luottamuksen äänin 104?60. Sen verran paljon Suomen hallituksen linjaukset haiskahtavat Neuvostoliiton suunnitelmataloudelta ja viisivuotissuunnitelmilta. Niissä ensin lyötiin lukkoon korkealentoinen tavoite, jota perusteltiin tarvittaessa keksityillä faktoilla. Jos sieltä joku veronalennus tulisi, se ehkä houkuttelisi lisäämään työn tarjontaa, hän arvioi. Hän muistuttaa empiiristen tutkimusten tuloksista: Pienten veromuutosten vaikutukset jää vät auttamatta aika pieniksi. Ostovoimasta ei tule apuja Työhön kohdistuvia veroja pi täisi alentaa Kianderin mukaan reippaasti, jos haluttaisiin to della kohentaa työllisyyttä. Avainasemassa ovat silloin työnantajien kustannukset. Kiander huomauttaa, että työnantajamaksuja pienentä mällä toki voi yrittää houku tella työnantajia alentamaan kynnystä palkata lisää ihmisiä. . Siperia opettaa. Se ei ole kuitenkaan käytän nössä mahdollista, koska se joh taisi valtionvelan kasvuun. Kianderin mielestä parempia aikoja odotellessa pitäisi keskit tyä reaalisen kilpailukyvyn kas vattamiseen. Ilmapuntari Kylmäävää. Tärkeintä olisi turvata pit käjänteinen kilpailukykyä tu keva palkkakehitys eli tarvit semme useamman vuoden palkkamalttia. Jaakko Kiander muistuttaa, että se edellyttää ?suhteellisen sopuisaa. Se edellyttäisi kuitenkin, että veronalennusta Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander. ?Parempia aikoja odotellessa pitäisi keskittyä reaalisen kilpailukyvyn kasvattamiseen.? ei kompensoitaisi esimerkiksi menoleikkauksilla. . ilmapiiriä työmark kinoilla. Marja Luumi Demokraatti. Jotkut asian tuntijat vannovat fiskaalisen devalvaation nimeen, jolloin hallitus esimerkiksi alentaisi työnantajamaksuja todella reippaasti. . no peasti vaikuttavia ja helppoja keinoja . Alueelliset kokeilut Suo messa eivät ole kylläkään tuot taneet kovin rohkaisevia tu loksia. Toinen vaihtoehto olisi niin mittava yleinen tuloveronalen nus, että se lisäisi kotitalouk sen ostovoimaa. Vä likysymys koski koulutusleik kauksia, ja siinä olivat mukana kaikki oppositiopuolueet kris tillisdemokraatteja lukuun otta matta. Kysymyksen allekirjoittanei den puolueiden mielestä Suo men osaamistaso ja tulevaisuus ovat vaarassa koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvien rankkojen leikkausten vuoksi. Kyseessä oli ensimmäinen Juha Sipilän (kesk.) hallituk selle osoitettu välikysymys. Tyhjää äänesti viisi ja poissa oli 30 edustajaa. Yksi kysymys kuuluu, onko hallitus oikeasti aikeissa alen taa työn verotusta. Nyt tällaista kysynnän piik kiä ei ole tulossa, koska hallitus pyrkii pienentämään budjetti alijäämää leikkauksilla. Nopeita ja helppoja keinoja ei ole Kiander arvioi, että ylipäänsä mitään poppaskonsteja . Valtioneuvoston avokonttorissa on perehdytty itänaapurin historiaan. Säästämisestä, aikuisten oikeasta, tässä ei ole kysymys, kun Ylen tietojen mukaan talousrikostutkijat palauttivat valtion kassaan rikos- ja verohyötynä 47 miljoonaa euroa viime vuonna. Hän on samoilla linjoilla ta loustieteilijöiden Jukka Pekkarisen ja Sixten Korkmanin kanssa: . 4 24.9.2015 UUTISET ??Asiantuntija pistää jäitä hattuun: ?Työllisyys ei kohene pienillä veromuutoksilla? Lehtikuva / Martti Kainulainen Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) totesi keski viikkona, että hallituksen vero politiikan keskeisin kulmakivi on työllisyyden vahvistaminen. Hänen mukaansa työn verotus kevenee jo ensi vuonna 600 miljoonan euron verran. . Hallitus suunnittelee leikkaavansa noin kolmanneksen, lähes seitsemän miljoonaa euroa, harmaan talouden torjunnasta. Vahva viestimme suomalai sille on: kannattaa tehdä työtä ja yrittää, hän hehkutti Keskus kauppakamarin veropäivässä. Suomen veroasiantuntijoi den kärkeen kuuluva eläkeva kuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander on vähemmän optimistinen.
Siitä leikkaaminen . Kehitys on kuin taloustieteilijä Thomas Pikettyn teeseistä, joiden mukaan pääomatuloja saavat vaurastuvat ja palkkatuloja saavat köyhtyvät. Suuri keskiluokka maksaa suoraan ja välillisesti merkittävän osan erilaisista säästötoimista. Yhdysvalloissa tehdyn selvityksen mukaan taantumassa keskiluokan tulotaso heikkenee, kun uutta työtä syntyy lähinnä pienipalkkaisiin ja toisaalta myös korkeaa koulutusta vaativiin tehtäviin. Keskiluokan . syyskuuta. Aiemmin päivällä nauhoitettu puhe lähetettiin kello 21.05?21.20 sekä TV1:ssä että Radio Suomessa. Pääministeri on sanonut käyttävänsä tv-puheita viestinnässä jatkossakin. n n n ja yhteiskunnallisessa eriarvoisuudessa muita länsimaita kiinni. Keskiluokan köyhtyminen vauhdittaa osaltaan talousongelmia. Esimerkiksi koulutukseen kohdistuvat säästöt voivat pahimmillaan lisätä eriarvoisuutta ja rapauttaa tasa-arvoista koulutusta. Sen on kirjoittanut kaksi kokenutta ja arvostettua juristiasiantuntijaa, Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori antero Jyränki ja Lapin yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori esko riepula. He oudoksuvat Yleisradion roolia pääministeri Juha sipilän (kesk.) viime viikon tv-puheen välittäjänä. Professorit huomauttavat, että pitkään vallinneen käytän- nön mukaan vastaavaa lähetystilaa on annettu ainoastaan tasavallan presidentille ja että vaalikauden dialogin tulisi tapahtua pääministerin ja eduskunnan kesken. . Euron säästö voi aiheuttaa kymmenen euron vahingon. Suomen vahvuus on tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa kaikille on tarjottu pitkälti yhtäläiset mahdollisuudet edetä elämässä. Ja myös veroista. on kyse sitten koulutuksesta tai terveyspalveluista . Kolbe pelkää, että kehitys voimistuu entisestään laman jälkiaalloissa. suomi kirii tuloeroissa ?Onko suuntana muuttaa Yleisradiota joukkoviestintävälineeksi, jonka avulla vahvistetaan kulloisenkin hallituksen takana olevien eduskuntaryhmien kannatuksen säilymistä valitsijoiden keskuudessa?? Kupla Lehtikuva / Vesa Moilanen Kallt hjärta, varmt huvudet. n n n menojen ja tulojen suhdetta. Tasavallan presidentin on kansa valinnut suoraan. Vahva julkinen sektori on tähän saakka pehmentänyt yhteiskuntaluokkien suurempaa eriytymistä. Keinojen valinta on vaikeampaa. Yksioikoinen säästäminen voi olla tuhoisaa ja kallista. Jo nyt on merkkejä siitä, että ammatit ja varallisuus periytyvät. Kyse ei ole pelkästään suomalaisten tuloihin liittyvistä leikkauksista. UUTISET 24.9.2015 Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Pääkirjoitus 5 Heikki Sihto Koulutuksesta säästäminen voi osaltaan vauhdittaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Yle-veron tuotolla rahoitetun Yleisradion rooli pääministerin tv-puheen välittäjänä puhuttaa. Professorit arvostelevat Ylen roolia Sipilän kanavana Yleisradio Oy eli Yle on Suomen eduskunnan alaisuudessa toimiva valtakunnallinen julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittava viestintäyhtiö. Ei kulloisenkin hallituksen oma tiedotuskanava. Tämä on ydin eilen Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa. jos palkansaajalla on sukanvarressa yhtään ylimääräistä. Eriarvoisuuden kasvu leikkaa osaltaan talouskasvun eväitä. Nyt kaNNattaa ostaa Ilkka Yrjä Demokraatti ilkka.yrja@ demari.fi koviestintävälineeksi, jonka avulla vahvistetaan kulloisenkin hallituksen takana olevien eduskuntaryhmien kannatuksen säilymistä valitsijoiden keskuudessa, Jyränki ja Riepula jatkavat. Pääministeri Juha Sipilä esiintyi poikkeuksellisessa tvpuheessa 16. Hallituksen monet toimet osaltaan vauhdittavat tätä muutosta. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Mikko Salmi. perinteisen työväen ja alemman keskiluokan reaaliansiot eivät ole kasvaneet Yhdysvalloissa vuosikymmeniin. Tästä kaikki ovat samaa mieltä. Tulojen kasvu on painottunut yhdelle tai kahdelle prosentille väestöstä. On hyvä kysyä, onko suuntana muuttaa Yleisradiota jouk- Luokkaretki on peruttu kotimaisten yritysten osakkeita . Vanhempien tausta ja koulutus vaikuttavat aikaisempaa enemmän lasten yhteiskunnalliseen asemaan ? ja myös terveyseroihin. pitää tehdä äärimmäisellä viisaudella. suomeN pitää tasapaiNottaa heikki.sihto@demari.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Tältä pohjalta hänen toivotaan vaikuttavan eräänlaisena arvojohtajana, professorit kirjoittavat ja muistuttavat, ettei pääministeriä valitse kansa vaan eduskunta. Pääministerin äänitorvi? Emeritusprofessoreiden kirjoitus oli saanut HS:ssä puhuttelevan otsikon: Yleisradion ei pidä toimia pääministerin äänitorvena. . Sen verran paljon hyvää on istuva hallitus nyt tarjoamassa Suomen elinkeinoelämälle. Tämä rahoitetaan palkansaajan etuja eli tuloja leikkaamalla. Paljon puhuttu suomalaisten yhteiskunnallinen luokkaretki omia vanhempia parempaan asemaan voi jäädä vain haaveeksi. Esimerkiksi professori keskustalainen Laura Kolbe on varoitellut luokkayhteiskunnan paluusta Suomeen
Samansuuntaisesti puhuu Tekniikan Akateemisten (TEK) toiminnanjohtaja oheisessa haastattelussaan. Taimio kirjoittaa PT:n blogissaan näin: . Maa ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen poikkeuksellisen elinkeinorakenteensa vuoksi, kuten ei myöskään Kreikka, josta ei ole saatavissa luotettavia tilastotietoja. Vertailun kalleimmat työvoimakustannukset ovat Tanskassa (ks. Luku pitää sisällään kaikki työvoimakulut, siis myös sivukulut. Mutta antaa Palkansaajien tutkimuslai- Juhani Aro Demokraatti juhani.aro@ demari.fi vuusloikaksi?. Kuitenkin tässä vaiheessa on paikallaan muistuttaa, että hallituksen toimet perustuvat virheelliseen ja harhaanjohtavaan käsitykseen Suomen kustannuskilpailukyvystä, joka on kirjattu hallitusohjelman tilannekuvaan: ?Kilpailukykymme on rapautunut 10?15 prosenttia keskeisiä kilpailijamaita heikommaksi?. Tätä samaa ja suurempaakin lukua toistetaan julkisuudessa yhä tavan takaa, Taimio kirjoittaa. Sipilä ja kumppaninsa tavoittelevat siis jotain sellaista, jota meillä oli Nokian aikaan, mutta ei ole enää. Lähteitä: Eurostat, Palkansaajien tutkimuslaitos, haastattelut ja keskustelut Keskimääräiset työvoimakulut tuntia kohden 2014 50 40 30 20 Iso-Britannia Italia Irlanti Saksa Itävalta Suomi Hollanti Ranska Luxemburg Ruotsi Belgia Euro-alue 18 Kaikki EU-maat 0 Tanska 10. Esittääkö hallituksemme oikeita lukuja, vai turvautuuko neuvonantajiin, jotka katselevat asiaa yksisilmäisesti? Demokraatti selvitti asiaa. Tutkimme EU:n virallisen tilastolaitoksen Eurostatin palkkavertailuja vuodelta 2014. Otimme myös selvää Palkansaajien tutkimuslaitoksen vii- 60 meaikaisista havainnoista suhdannevaiheestamme. Tulos on selvä, niinkuin siitä vedettävät johtopäätöksetkin. Suomi häviää Ruotsille, tasoissa Saksan kanssa Eurostatin vuoden 2014 tilaston mukaan arvioidut kokonaistyövoimakulut koko EU:n alueella olivat noin 25 euroa tunnilta. Lukua tulkitessa pitää ottaa huomioon, että EU:n alueella on todellisia halpatyömaita, kuten Bulgaria. Pääministeri Juha Sipilän hallitus julkisti uusia toimenpiteitä Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Tavaroiden ja palveluiden taseen ylijäämästä huolimatta hallitus haikailee sellaisen kustannuskilpailukyvyn perään, joka joskus viime vuosituhannen vaihteessa oli poikkeuksellisen hyvä. Esimerkiksi vuonna 2002 tavaroiden ja palvelusten vienti ylitti niiden tuonnin peräti 11,8 miljardilla eurolla. Taimion mukaan hallitus tavoittelee siis jotain ihan muuta, paljon parempaa, kuin mikä tilanne on yleensä Suomessa ollut. . 6 24.9.2015 UUTISET ??Suomi on työvoimakuluissa euromaiden keskikastia Miten työvoimakulut menivätkään, herra pääministeri? Pääministeri Juha Sipilän (kesk.), valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) ja ulkoministeri Timo Soinin (ps.) johtama hallitus perustelee esimerkiksi kätilöiden ja sairaanhoitajien palkanleikkauksien tarpeellisuutta tarpeella alentaa työnantajien välillisiä työvoimakuluja, kuten sosiaaliturvamaksuja. Sinänsä on myönteistä, että tavoitetta kutsutaan nyt suoraan tällä nimellä eikä enää harhaanjohtavasti joksikin ?tuotta- joka on EU:n taloudellinen kova ydin, kulut olivat noin 29 euroa tehdyltä työtunnilta. Vertailun ylivoimainen ykkönen on Norja reippaan 50 euron työvoimakuluillaan. Suomi tulee perässä vasta seitsemäntenä, kertoo Eurostatin tuore tilasto. Suomi päihittää nippanappa Itävallan ja Saksan, eikä Irlantikaan paljoa halvempi maa meistä ole. Mistä hallituksen harhakuva johtuu? Vaikuttaa siltä, että hallituksella olisi huonot neuvonantajat tai väärät tilastot. Alennuksen summa olisi kaikkiaan noin 800 miljoonaa euroa joka vuosi. Olemme hallituksen mukaan jääneet reippaasti jälkeen muun Euroopan kilpailukyvystä, koska työvoimakustannuksemme kokonaisuudessaan ylittävät reippaasti kilpailijamaidemme kustannustason. Mitenkähän asian laita oikein on. oheinen taulukko). Sitten tulee Belgia, seuraavana Ruotsi, Luxemburg, Ranska ja Hollanti. Euroalueella, Esittääkö hallituksemme oikeita lukuja, vai turvautuuko neuvonantajiin, jotka katselevat asiaa yksisilmäisesti? toksen erikoistutkijan Heikki Taimion selittää
Työvoimakulut ovat vain osasyy heikkoon vientimenestykseen, hän sanoo. . Kaikki munat olivat kuitenkin samassa Nokia-korissa. Kaikki myöntävät, että kilpailukykymme ei ole riittävä, mutta siihen on painavampia syitä kuin yksin työvoimakulut, Kauppi sanoo Demokraatille. Suomessa sekä aineelliset että aineettomat investoinnit ovat olleet kilpailukyvyn ylläpitämisen kannalta liian alhaisella tasolla jo pitkään. Mutta ei ole mitään takeita, että tämäkään toisi työpaikkoja lisää. Kauppi ottaa esimerkiksi robottien määrän teollisuudessamme. . Kauppi on myös Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n varapuheenjohtaja ja Akavan hallituksen jäsen. . Inves- toimme tuotekehitykseen liian vähän. Muutamat yritykset, kuten nykyinen Nokia ja Ponsse satsaavat tuotekehitykseen reippaasti ja menestyvät maailmalla, sanoo Heikki Kauppi. Puhelin-Nokia loi harhakuvan Kaupin mukaan meille syntyi harhakuva Suomen korkeista tutkimus- ja kehityspanoksista puhelimia valmistaneen Nokian menestyksen myötä. Jos olisi varmuus siitä, että työvoimakustannusten alennus käytetään tuottavuuteen ja tuotekehitykseen kohdistuviin investointeihin, voisimme ehkä suostuakin leikkauksiin, Kauppi sanoo. Yli 10 hengen yrityksissä Palkkakulut Muut työvoimakulut Norja Bulgaria Romania Liettua Latvia Unkari Puola Kroatia Tsekki Slovenia Viro Malta Portugali Slovenia Kypros Espanja Lähde: Eurostat. Yritykset, jotka ovat satsanneet tuotekehitykseen esimerkiksi 15 vuotta, menestyvät nyt huonoissakin oloissa, Kauppi korostaa. . Se on vähäisempi kuin kilpailijamaissamme. Hallitus ei ole avannut kokonaisuudessaan Suomen kilpailukyvyn ongelmia. . UUTISET 24.9.2015 7 AFP Photo / Aris Messinis Suomen hallitus varoittaa, että Suomi on Kreikan tiellä taloudellisesti ja että EU:n komissio ottaa juuri Suomen komentoonsa. Kilpailukyky koostuu kuitenkin muustakin kuin vain työvoimakuluista. Kokoomuslainen ay-vaikuttaja: Työvoimakulut eivät ole Suomen ongelma Kokoomuslaisena tunnettu akavalaisen Tekniikan Akateemisten (TEK) toiminnanjohtaja Heikki Kauppi pitää Suomen hallituksen näkemystä Suomen kilpailukyvyn heikkouksista yksipuolisena. Me emme elä vain yhden totuuden maailmassa. Kun se tipahti lattialle, ei Suomi ollutkaan innovointipanostusten kärjessä enää, Kauppi sanoo. Kaupin mielestä Sipilän hallituksen peräänkuuluttama tuottavuushyppäys ei tapahdu hetkessä. . Pu- helin-Nokia sijoitti tuotekehitykseen reippaasti. . Palkat ja työvoimakulut eivät ole suurin syy kilpailuky- kymme heikkouteen
Haaviin jäi ainakin yksi epäilty ihmissa lakuljettaja. Ulkomaalaisten valvonta on herkkää toimintaa. Suomella ei myöskään ole kielteisiä haku päätöksiä koskevaa palautus pöytäkirjaa Irakin kanssa. STT ?Vastaanottokeskuspaikkoja saatava tavalla tai toisella? Kunnissa ei välttämättä vielä ymmärretä, miten nopeasti uu sia vastaanottokeskuksia pitäisi perustaa, sanoo Maahanmuutto viraston ylijohtaja Jaana Vuorio STT:lle. Vuorion mukaan kunnissa, joissa ei ole jo ennestään vas taanottotoimintaa, ei ehkä hah moteta sitä, että vastaanotto kapasiteetin kasvattaminen on nyt koko Suomen asia. Heistä 407 000 oli karjalaisia. Kuntiin odote taan muuttavan ensi vuonna vähintään 10 000 maahanmuut tajaa. Turvapaikanhakijoiden li säksi kuntapaikkaa tarvitsevat kiintiöpakolaiset, joita saapuu noin 800 vuodessa. Valtio tukee kuntia maahan muuttajien vastaanotossa. Suomalaisia jou tui siirtymään myös Petsamosta, Sallasta ja Kuusamosta. eli irakilaisia, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotiseuduiltaan. Suomessa irakilaiset ovat jo pitkään kuuluneet suurim piin turvapaikanhakijaryhmiin. Tänä vuonna Suomeen jo tul leista runsaasta 12 000 turva paikanhakijasta lähes kaksi kol masosaa on lähtöisin Irakista. Osa tulijoista pyrkiikin Suo meen siksi, että heillä on täällä jo sukua ja ystäviä. Hän ei lähde analysoimaan sitä, mah dollistaako Ruotsi ihmissala kuljetuksen ja terrorismin, ku ten Soini on väittänyt. . Tämä herätti kiistoja siir toväen ja paikallisten asukkaiden välillä. Asuttamista hankaloitti niin sanottu ruot salaispykälä, jonka mukaan suomenruotsa laisilta alueilta ei saanut lunastaa maata siir tolaistiloja varten. Lähde: Karjalan liitto STT Kunnissa ei ehkä hahmoteta sitä, että vastaanotto kapasiteetin kasvattaminen on nyt koko Suomen asia. Suomeen tulijat vain aavistus Irakin pakolaiskriisistä Suomeen saapuvat turvapai kanhakijat ovat vain murtoosa niistä sadoistatuhansista iraki laisista, jotka ovat joutuneet pa kenemaan kotimaansa väkival taisuuksia. Irakilaispakolaisten määrä harppasi vuoden 2003 jälkeen. Tuolloin Yhdysvallat liittolai sineen syöksi diktaattori Saddam Husseinin vallasta ja Irak ajautui kaaokseen. Sittemmin naapurimaan Syy rian sota on entisestään syven tänyt Irakin pakolaiskriisiä. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on rekisteröinyt Irakissa liki 250 000 syyrialaispakolaista. Samaan aikaan Irakissa arvioi ??Sodan jälkeen joka kymmenes daan olevan yli 3,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista . Sellaisia ovat esimerkiksi rautatieasemat ja ostoskes kukset. STT ?En tuomitse ketään? Hallituksen rivit rakoilevat suh tautumisessa Suomeen tuleviin pakolaisiin. Sen mu kaan sekä maatilan että asuntotontin tai ka lastustilan Karjalassa omistaneille piti hank kia korvaavat tilat ja tontit Suomen uusien rajojen sisäpuolelta. Sehän ei voi perustua ainoastaan ihon väriin tai sen tyyppisiin asioi hin, pohti ylikomisario Jere Roimu Helsingin poliisilaitok selta. Poliisi keskustelee ihmisten kanssa ja esimerkiksi suomea puhumattomilta saatetaan ky syä henkilöllisyyttä ja maassa olon edellytyksistä. . Mitenkäs ulkomaalainen to detaan ulkomaalaiseksi. Valtiovarainminis teri Alexander Stubb (kok.) ei tuomitse ulkoministeri Timo Soinin (ps.) puheita. Siirtolaisia oli sodan jälkeen 11 prosenttia maan kaikista asukkaista. Siirtoväen sijoitussuunnitelma koski var sinaisesti vain maatalousväestöä eli asunto viljelystilaan oikeutettuja maanviljelijöitä. Heitä oli siirtoväestä kolmannes. Maanviljelysväestöä varten eduskunta sääti vuonna 1945 maanhankintalain. Asiantuntemus ja tieto taito eivät riitä siihen, Stubb sanoi. Valtiovarainministerin mie lestä yhteistyö EUjäsenmai den ja naapureiden kesken on nyt tärkeintä, jotta Euroopan lähihistorian suurin maahan muutto ja turvapaikkaliike saa daan hallintaan. . Viljelystilan piti olla sel lainen, että tavallinen perhe sai siitä suunnil leen elantonsa. Joskus maata jouduttiin ottamaan yksityi siltä pakkotoiminkin. 8 24.9.2015 UUTISET Kuinka ulkomaalainen todetaan ulkomaalaiseksi? Poliisi ja Rajavartiolaitos aloit tivat tiistaina tehostetun ulko maalaisvalvonnan koko maassa. Tavoitteena oli tavoittaa ilman papereita maahan saapuneet etenkin Tornion seudulla sekä Turussa ja Helsingissä. Jatkosodan jäl keen Suomi joutui sijoittamaan menete tyiltä alueilta noin 430 000 ihmistä. Näin sanovat työ ja elin keinoministeriö, sisäministeriö ja Kuntaliitto yhteisessä tiedot teessaan. Tämän hetken ennusteen mukaan Suomeen saapuu tänä vuonna 25 000?30 000 turva paikanhakijaa. Stubbin mukaan tilanne on niin herkkä, että monet ylireagoivat ja ryh tyvät syyttelemään toisiaan. Stubb uskoo, että välit Ruot siin säilyvät entisellään. Hänen mukaansa tilanne on nyt niin akuutti, että uusia vastaanotto paikkoja on saatava tavalla tai toisella. Vuorion mukaan rekisteröi tyjen turvapaikkahakemusten määrässä tehtiin tiistaina uusi päiväkohtainen ennätys. Hakemuksia rekisteröitiin 645 kappaletta, mikä on osaltaan Torniossa toimintansa aloitta neen järjestelykeskuksen an siota. Ylijohtaja Vuorion mukaan nyt on jo selvää, että syys kuussa Suomessa tehdään enemmän turvapaikkahake muksia kuin koko alkuvuonna yhteensä. STT Kuntiin odotettavissa ainakin 10 000 maahanmuuttajaa Kuntien on syytä varautua maa hanmuuttajien vastaanottoon jo nyt. Kan sainvälistä suojelua saavista henkilöistä maksetaan lasken nallista korvausta kunnalle. Lisäksi kunnille korvataan määräaikaisesti muun muassa sosiaali ja terveydenhuollon kustannuksia sekä tulkkaus ja käännöspalveluja. Tavoitteena on, että kuntiin muutto on hallittua ja perustuu vapaaehtoisiin, kuntien kanssa etukäteen tehtäviin sopimuksiin. STT. Varmt hjärta, huvudet kallt (sydän lämpimänä, pää kyl mänä), ministeri sanoi. Stubbin mukaan herkässä ti lanteessa pitää olla varovai nen myös kielenkäytössä ja toi missa, koska tilanne voi leimah taa nopeasti ja vastakkainaset telu syventyä. . Poliisihal litus korostikin tiedotteessaan, ettei valvontaa tehdä etnisen tausta perusteella. . Se on hienovaraista hom maa. Valvontaa kohdistetaan kau pungilla paikkoihin, joissa liik kuu paljon ihmisiä, Roimu ker too. Korostan, että tässä tilan teessa on vain eurooppalaisia ratkaisuja, ei kansallisia ratkai suja. suomalainen oli siirtoväkeä Suomella on kokemusta siirtolaisten sijoittamisesta Suomi ei ole ensimmäistä kertaa sijoitta massa suurta väkijoukkoa
UUTISET 24.9.2015 Museovirasto Suomi 1940: Hyrsylän mutkan evakkoja. AFP Photo / Iakovos Hatzistavrou Kreikka 2015: Syyrialaisia pakolaisia Lesboksen saarella Egeanmeren ylittämisen jälkeen. 9
Jotta toimintaa voi pyörittää, sen on oltava yrittäjämäistä, toteaa Paul Gossage.. Vähitellen sen rikas ja hyvin säilynyt teollinen monimuotoisuus alkoi herättää kiinnostusta, ja lopulta vuonna 1986 Ironbridge Gorge liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon, jolloin se oli Britannian ensimmäinen teollisuuskohde kyseisellä listalla. Kymmenen museota Coalbrookdale Company oli perustanut jo vuonna 1959 pienen museon juhlistaakseen 250-vuotista taivaltaan. Se nukkui ruususenuntaan rappeutuvine rakennuksineen ja teollisine infrstruktuureineen. Rakennuksia on vuokrattu muun muassa eri käsityöalojen edustajille. Alueella sijaitsee myös muutama alkuperäisellä paikallaan oleva kohde, kuten tiilitehdas ja masuunit. Tämä elävä kaupunki on Coalbrookdalessa sijaitsevan, tieteen saloihin omakohtaisen kokeilemisen kautta tutustuttavan Enginuityn ohella oiva kohde lapsiperheille. Patentoidulla valumenetelmällä hän pystyi tuottamaan kilpailijoitaan halvempia tuotteita. on jokaisen sisustajan taivas. Coalportin kylässä sijaitseva posliinitehdas on niin ikään museona, jonka kokoelmien lähempi tarkastelu voi viedä tuntikausia. Coalbrookdalessa valmistettiin valurautaisia patoja ynnä muita rautatavaroita. Nykyään museo huomattavasti laajentuneena on yksi vuonna 1967 perustetun Ironbridge Gorge Museum Trustin kymmenestä museosta. Mutta tämä takasi autenttisuuden säilymisen. Tätä lähdettä hyödynnettiin aina 1840-luvulle asti. Samaan aikaan lähistölle rakennettavassa uudessa Telfordin kaupungissa ymmärrettiin alueen historiallinen merkitys, ja täältä saatu tuki mahdollisti uusien kohteiden oston ja museotoiminnan vähittäisen laajenemisen. Jackfieldin kylässä sijainnut Craven Dunnillin koristetiilitehtaassa toimii yksi näistä museoista. Sen näyttely kertoo tiilien monimuotoisesta käytöstä metroasemilta lihakauppoihin, julkisista kylpylöistä pubeihin, ja alkuperäiseen loistoonsa kunnostettu ?Trade Showroom. Hän alkoi menestyksekkäästi käyttää puuhiilen tilalla koksia rautamalmin sulatuksessa Coalbrookdalen masuunissa. Säätiöllä on museokohteiden lisäksi myös lukuisia muita kohteita. Monelle nuorelle työskentely täällä toimii askeleena kohti todellista työelämää. Rautateollisuus alkoi hiipua seuraavalla vuosisadalla, ja teollisuuden lippulaivoiksi nousivat keramiikka- ja tiiliteollisuus. Monelle nuorelle vapaaehtoistyö Ironbridgen museosäätiössä toimii askeleena kohti todellista työelämää. 1900-luvulle tultaessa alueen teollisesta loistosta oli jäljellä lähinnä enää vain muistot. Sen lähistöllä voi vierailla tunnelissa (Tar Tunnel), jota kaivettaessa löytyi bitumia. Suuri osa museoista on auki ympäri vuoden. 1700-luvun lopulla rakennetun kaltevan ratasysteemin näkee parhaiten Blists Hillin viktoriaanisessa kaupungissa vieraillessa. Ironbridge Gorge Museum Trustin markkinointijohtaja Paul Gossage kertoo, että Telfordia rakennettaessa sen jalkoihin jääneitä historiallisia rakennuksia purettiin tiili tiileltä. . Noin kilometrin mittaista tunnelia käytettiin hiilen kuljettamiseen, ja nykyisin noin sata metriä siitä on vierailukohteena. Vain kesäisin auki ovat tunneli, Coalbrookedalessa sijaitsevat Darbyn suvun asuintalot ja Broseleyn savipiippumuseo, jonka tiloissa aiemmin valmistettiin muodikkaita piippuja vietäväksi Lontoon kahvihuoneisiin. 10 24.9.2015 ELÄMÄNMENO Maailman ensimmäinen valurautasilta sai ympärilleen vitaalin Ironbridge . Toisin kuin luullaan, vapaaehtoiset eivät ole vain eläkeläisiä. Ne pystytettiin uudelleen alueella, josta vuosikymmenten kuluessa kehittyi Blists Hillin viktoriaaninen kaupunki kauppoineen, mökkeineen, pajoineen ja muine työpaikkoineen, valokuvaamoineen ja pankkeineen. Sillan toisessa päässä oleva Tollhouse on avoinna kesäviikonloppuisin. Elävä yhteisö Säätiöllä on palkattua henkilökuntaa parisen sataa henkeä ja yli viisisataa vapaaehtoista. Myös silta valettiin siellä. Ironbridge Gorge nousi maailman teollisuuskeskukseksi, koska siellä oli helposti hyödynnettäviä hiili-, rautamalmi-, kalkkikivi- ja saviesiintymiä, ja syvä ja leveä Severn-joki (ja myöhemmin rautatie) mahdollisti tuotteiden kuljetuksen maailmalle. Silta antoi myös nimen Ironbridgen kylälle. Kansainvälistäkin huomiota rakennusaikanaan herättäneen maailman ensimmäisen valurautasillan rakennuttamisesta vastasi Abraham Darby III, jonka isoisä Abraham Darby I elvytti alueen rautateollisuuden perustaen Coalbrookdale Companyn 1709. Historiallisesti arvokkaat rakennukset pysyvät näin kunnossa, ja säätiö saa tarvitsemiaan tuloja. . Täällä sijaitsee myös Hay Inclined Plane, 1779 avattu Ironbridge Englannin Shropshiressa oli aikanaan maailman ensimmäinen valurautasilta. Nykypäivänä silta ja sen ympärille muotoutunut museokompleksi ovat vetovoimaisia turistikohteita. joka rakennettiin helpottamaan kuormien siirtämistä Coalportin ja sitä paljon ylempänä olevan Blists Hillin vesiväylien välillä. teollisuuden kehto Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tämän vuoden teema on teollisuuden ja tekniikan perintö. Englannissa Shropshiressa sijaitseva Unescon maailmanperintökohde Ironbridge Gorge eli kulta-aikaansa 1700-luvun lopulla, jolloin sen voi sanoa olleen teknologisesti edistyksellisin paikka maailmassa. Severn-joen ylittävästä rautasillasta vuodelta 1779 on tullut yksi teollisen vallankumouksen maamerkeistä
Rakennusvaiheessa betoniin lisättiin pigmenttiä , jotta torneista saatiin paremmin ympäristöön istuvat. Mikäli rautatiehistoria kiinnostaa, läheinen ja hyvän linja-autoyhteyden päässä sijaitseva Bridgnorth on oikea paikka muutaman tunnin pistäytymiseen. Mikäli voimalaitos suljetaan, moninaisia tunteita herättävät tornit puretaan. . Ulkomaalaisia turisteja kaivataan lisää. Ironbridgessä on yhä myös teollista toimintaa. AGAn valimossa valmistetaan valurautaliesiä ja patoja samassa paikassa, jonne Abraham Darby I perusti valimonsa. Toistaiseksi terrakotan väriset tornit ovat vielä muistuttamassa alueen pitkästä teollisuusperinnöstä, kertoo itsekin niiden ystäväksi tunnustautuva Paul Gossage. Ajan kanssa Ironbridgen vierailulle kannattaa varata aikaa vähintään kaksi päivää ja liittyä niihin noin 40 prosenttiin kävijöistä, jotka yöpyvät siellä. Mikäli matkan ensisijainen tarkoitus on nähdä tuo kuuluisa silta, kannattaa tarkistaa, ettei silta ole rakennustelineiden peitossa vierailun aikana. Ironbridgessä järjestetään joka vuosi maailmanperintökohdefestivaali. Toisenlaista teollisuutta edustaa teddykarhutehdas, joka viettää 85-vuotisjuhliaan tänä vuonna. Vuosittain museovieraita on noin puoli miljoonaa ja toinen puoli miljoonaa käy pelkästään ihastelemassa paikan tunnelmaa. Vierailijoita voisi käydä enemmänkin ilman että alue kärsisi, hän toteaa. Suurin osa vieraista saapuu korkeintaan parin tunnin ajomatkan päästä. Jackfieldissä puolestaan valmistetaan yhä koristetiiliä, vaikkakin huomattavasti pienemmässä mittakaavassa kuin ennen. Aivan maailmanperintökohteen rajan tuntumassa maisemaa hallitsee Ironbridgen voimalaitoksen neljä jäähdytystornia. Tänä vuonna se oli 19. Sieltä löytyy The Cliff Railway -funikulaari ja höyryvetureiden ystäville Severn Valley Railway. Kuuluisa silta saattaa olla korjaustöiden alaisena ensi vuonna. syyskuuta. Lisää tietoa Ironbridgestä voi hakea nettiosoitteista www.ironbridge.org.uk ja http://whc.unesco. org/en/list/371 Katriina Etholén Maailmanperintökohteen reunalla sijaitsevan Ironbridgen voimalaitoksen neljä jäähdytystorni lisättiin pigmenttiä, jotta ne istusivat paremmin ympäristöön. Coalbrookdalen pikkukaupungit ovat eläviä kauppapaikkoja, joissa vanhat perinteet.. ELÄMÄNMENO 24.9.2015 11 museoyhteisön Unescon maailmanperintökohteena Kuvat Katriina Etholén Ironbridge on toiminut myös elokuvien ja televisio-ohjelmien kulisseina ja tiloja vuokrataan erilaisia tapahtumia varten. Maailmanperintökohteena oleminen ei tuo siis suuria rahamääriä, eikä automaattisesti myöskään suuria turistivirtoja, mutta se toimii markkinointikeinona ja avaa ovia, sanoo Gossage
Tyylilajiltaan osat ovat ohjaaja Minna Leinon tulkinnassa hyvin erilaisia. Näytelmässä viehättää erityisesti sen rytmi ja kiihkoton kerronta. Hän esiintyi jo 14-vuotiaana Åbo Svenska Teaterissa, ja heti Sibelius-Akatemian opintojensa päätyttyä Lund kiinnitettiin 1960-luvulla Turun kaupunginteatteriin, jonka jälkeen tie vei Kansallisoopperaan. Näin ovat aikeissa tehdä Bob ja Madeleine, jotka suunnittelevat uutta elämää, joka on kuin ohutta lasia. Henkilöiden puhe on kryptistä kuin tietokonekieli. Kun musiikkinumerot ovat jo valmiiksi maailmanluokkaa, onnistunut tulkinta on myös hieno kunnianosoitus Tamara Lundille. Ellinoora Sandell Järjettömyyden sietämätön keveys Suomen kantaesityksensä nyt saanut Martin Grimpin ?Onnellisuuden tasavalta. 1970-80-luvuilla Lund vieraili eurooppalaisissa teattereissa ja oopperataloissa, ja hän työskenteli Gärtnerplatzin valtionteatterin tuotannoissa Münchenissä yli kymmenen vuotta. Ohjaaja Satu Rasila toteaa käsiohjelmassa Lundin elämäntarinan olevan kuitenkin suurempi kuin hänen esittämiensä laulujen ja roolien tarinat. Turun kaupunginteatterin Tamara-musikaali on läpileikkaus Lundin roolitöiden musiikeista. Arasola on vakuuttanut jo aiemmin tanssijana, mutta hoitaa nyt ensimmäisen ison roolinsa hienosti. Tanssia ei ole Tamarassakaan unohdettu, kun Arasola vetää yhdessä Aleksi Seppäsen kanssa musikaalin sykähdyttävimmät numerot. Oopperalaulaja on sopiva juuri Lundin Euroopan valloitusvaiheeseen, koska Teatteri Turun kaupunginteatteri, Logomo Satu Rasila: Tamara Käsikirjoitus ja ohjaus Satu Rasila . Onnellisten tasavalta jakautuu kolmeen osaan: perheen tuhoon, viiteen keskeiseen yksilönvapausteesiin sekä onnellisuuden tasavaltaan. sekä miehensä Rami Sarmaston kanssa kanssa säveltämä ?Sinun omasi. Siinä, jonka pitäisi olla paratiisi. Rooleissa Milka Ahlroth, Hannu-Pekka Björkman, Markku Maalismaa, Cécile Orblin, Terhi Panula, Kristo Salminen, Marja Salo ja Alina Tomnikov. Nyt kaupunginteatteri kunnioittaa Lundin muistoa tuomalla hänen kauneimmat laulunsa taas yleisön kuultavaksi. Tamara Lundin elämästä ei puuttunut glamouria. Toisen ohjauksessa toimimista. Kuten Bob, joka on nyt kaksin Madeleinen kanssa. Tamara vietti suuren osan elämästään teattereissa, mutta siellä hän myös kohtasi elämänsä rakkaudet, jotka olivat perheläheiselle Lundille tärkeitä, jokainen omalla tavallaan. Logomo soi ja loistaa Tamara Lundille monet roolit olivat unelmien täyttymyksiä West Side Storyn Mariasta ja Kiss me Katen pääroolista Iloiseen leskeen. Valot Ville Toikka . On Mustalaisruhtinatarta, Oopperan kummitusta ja Carmenia. Operettien lisäksi Lund oli suosittu iskelmälaulaja. ovat viihdyttävimpiä kohtauksia. Perinteinen jouluillallinen kehittyy kohti absurdia järjettömyyttä. Puvut Pirjo Liiri-Majava . Lavastus Kati Lukka. Pikku-Tamaran lapsuuden jälkeen Sofia Arasola on mukana Lundin nuoruudessa laulukilpailuista West Side Storyyn, jonka aikoihin hän rakastuu ensimmäisen kerran. Kolkko Logomo herää eloon Jyrki Sepän prameissaa lavastuksessa kera kristallikruunuineen ja muine säihkeineen ja Pirjo Liiri-Majavan pukuloisteessa. Kunnes paljastuu isoisän pornoriippuvuus, tyttären ei-toivottu raskaus ja muuta mukavaa. Jouluiloa tuo myös Bobeno (Hannu-Pekka Björkman), joka saapuu paikalle ilman mitään erityisempää syytä. Aggressiivisuus löytyy sen puheesta, dialogista, sisään päin kääntyneestä yksilöstä ja tämän julmuudesta. Elämästä puhutaan kuin arkisesta tekno- logiasta, jossa henkilöstä voisi päästä eroon deletoimalla, tai itseensä voisi tehdä muutoksia ja tallentaa ne. Ohjattavuuden vapaus Onnellisuuden tasavalta on yhtaikaa väkivaltainen ja rauhallinen näytelmä. Kaukana he ovat varsinkin esityksen toisessa osuudessa, tv-paneelityyliin puhumassa viidestä keskeisestä yksilönvapaudesta. Onnellisuus on siinä tapauksessa irti päästämistä ja toiselle antautumista. On hienoa, että Katja Koukkulan ja Jussi Väänäsen luoma koreografia saa paljon tilaa. Tamara Lundin uran kiireisintä aikaa tulkitsee Angelika Klas. Valot Mika Randell . Lavastus Jyrki Seppä . Kirsi Tarvainen, Angelika Klas, Sofia Arasola, Mikael Haavisto, Juha Hostikka Klasin sopraanolla operetit hoituvat kirkkaiten. Kirsi Tarvainen vanhana Tamarana seurailee läpi näytelmän elämänsä vaiheita ja kommentoi niitä istuessaan terapeutin vastaanotolla. Esitys soljuu tasaisesti, vaikka henkilöt luettelevat kasvot peruslukemilla toisilleen mitä kauheimpia solvauksia. Tai onnellisuuden tasavalta. Kun Tamara Lundin elämä kului oopperatalojen atmosfääreissä, näytelmäkin vaatii glamouria. Kolmen vahvaa naista Tamara-musikaalissa Lundin eri elämänvaiheita näyttelee kolme eri naista. (In the Rebublic of Happiness) on järjettömän sovinnainen esitys ihmisestä ja yksilökeskeisyydestä. Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä esityksen alkuasetelma on suorastaan hirtehinen. Bobilla on viesti, hän on saapunut paikalle kerto- Bob-eno (Hannu-Pekka Björkman, oikealla) saapuu häiritsemään suvun jouluidylliä Kansallisteatterin näytelmässä Onnellisten tasavalta. maan, mitä mieltä vaimonsa Madeleine (Cécile Orblin) on kuumia totuuksia paikalla olijoista. Näytelmän henkilöt ovat perhe, mutta kaukana toisistaan. Tarvaisen tiukkaotteinen karisma istuu hieman kyynistyneen Tamaran rooliin. Sivurooleista varsinkin Tamara Lundin miehiä näyttelevät Juha Hostikka (Alexandru Ionitza) ja Mikael Haavisto (Rami Sarmasto) vakuuttavat. Koreografia Katja Koukkula ja Jussi Väänänen . Rooleissa mm. Näyttelijät tulkitsevat Timo Muurisen säveltämät laulut tasaisesen levollisesti, mikä tuo säädyttömiin sanoituksiin humoristisen vireen. Teknologiaa ja ohutta lasia Jouluillallinen vaikuttaa ensin normaalilta perheen jutustelulta. Rauhallisuutta taas on esityksen muodossa, rytmissä, visuaalisuudessa. Äärimmäisillään väkivalta on esityksen kolmannessa osassa. Ja kuitenkin niin järjellistä selkeyttä. Kolmiosainen näytelmä on saanut vaikutteita Danten Jumalaisesta näytelmästä, sen jaottelusta helvettiin, kiirastuleen ja paratiisiin. Vapauksista suuria ovat vapaus jättää kaikki taakseen ja aloittaa alusta. Dallapé-Hostikan syvä ääni käy helposti romanialaisesta oopperalaulajasta, ja Haavisto sopisi oikeastikin Westiksen Tonyn rooliin. Satu Rasilan käsikirjoittama ja ohjaama Tamara on Turun kaupunginteatterilta vahva näyttö musikaaliosaamisesta. Laulujen sävellys Timo Muurinen . Täysipainoisen musiikillisen ilon varmistaa Kaupunginteatterin korviahivelevän kauniisti soiva orkesteri Jussi Vahvaselän johtamana. Tamara-musikaaliin on selvästi satsattu ja syystä. Musikaalissakin Lundin Ponnahdus pinnalle -laulukilpailuesitys ?Jos kuusi kertaa sun pyssys laukeaa. Ääni Johanna Storm . 12 24.9.2015 ELÄMÄNMENO Glamouria ja maailmanluokan Laulajatähti Tamara Lundin (1941-2005) vaiheikas ja loistokas elämäntarina sopii mainiosti siirrettäväksi teatterilavalle. Lund menehtyi 64-vuotiaana syöpään, hän oli juuri noina aikoina mukana Turun kaupunginteatterin Elisabeth-musikaalia harjoitelleessa ensemblessä. Bob saa ajatuksensa häneltä ja pääsee omaan yksityiseen avaruuteensa. Teatteri Suomen Kansallisteatteri, pieni näyttämö Martin Grimp: Onnellisuuden tasavalta Ohjaus ja suomennos Minna Leino . Ääni Jari Tengström . Vapaudet ovat kuin mantraa, yhteistä totuutta, mutta kullekin hyvin erilaista. Vapaudet ovat hyvin ohuita säikeitä elämästä. Sellaisesta, jota ylistetään populaarimediassa. Seksuaalista vapautta, vapautta potea traumojaan, vapautta, joka ylittää yksilön suhteessa muihin. Musiikin sovitus Jussi Vahvaselkä
Rooleissa Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Juho Milonoff, Niko Saarela, Eeva Soivio ja Pekka Valkeejärvi varainsiirrosta. ?me olemme ammattilaisia. Aiemminhan hän on karttanut niitä aika visusti. Pääkaupunkiseudulla lähinnä vain Tikkurilan teatterin harrastajanäyttelijät ovat päässeet nauttimaan hänen kutkuttavan vänkyröistä teksteistään ja ohjauksistaan. ?Muuttomiehet. Edessä tanssimassa Sofia Arasola ja Aleksi Seppänen, taustalla Lundia huippuvuosillaan näyttelevä Angelika Klas sekä Marco Bakkeria esittävä Ari-Matti Hedman. Onnellisuuden tasavalta on hyvin omintakeinen ja monitasoinen näytelmä. Mutta kun on asiansa osaava muuttofirma hommissa . Harva esitys jättää pohtimaan olemustaan esityksen jälkeen niin kuin Onnellisuuden tasavalta. Toden ja irrationaalisen rajapinnassa Terhi Tarvainen Tuomo Manninen Tuomo Manninen Kotimaisia kantaesityksiä suosivan Kom-teatterin syysuutuus on samalla Juha Hurmeen ensiesittäytyminen Kapteeninkadun areenalla. Näiden kahden vahvan teatterivaikuttajan yhteennaittaminen on ollut kaiketi vääRolf jäämätöntä, etenkin nyt, kun Bamberg Hurme on menestyksekkään Demokraatti Kansallisteatteri-debyyttinsä jälkeen alkanut ilmeisesti tuntea olonsa jo vähän kotoisammaksi pääkaupungin ammattiteattereissa. Alkupuoliskollaan näytelmän viritys on varsin tilannekomediallinen muun muassa teologin ja lehdenjakajan kiistellessä tavaroista, joita kumpikin runsaalla taustatarinoinnilla tukien väittää omikseen. Loppua kohti esitys saa julistavia sävyjä, kun Hurme purkaa näyttelijöiden suin universaalia huoltaan maailman tilasta ja meidän nykyeläjien kollektiivisesta piittaamattomuudesta. Vai onko. lähtee talokin 3D-tulostumaan asumiskuntoon suit sait, ja tavarat tarkkaan ja digitaalisesti pohditussa järjestyksessä liikkeelle. Muuttajat ovat sinkkuja; yksi on lomautettu köyhyystutkija, joka on menettänyt miesystävänsä vaellusonnettomuudessa, toinen on teologi ja arkkipiispan erityisavustaja tiedeasioissa, kolmas aamuöisen kaupungin salat tunteva lehdenjakaja. Kiinnostavinta siinä on sen muoto, perinteisen ja kokeellisen ilmaisun yhdistelmä. Lavastus Matti Rasi ? Puvut Henna Mustamo . tilannekomedialliseen ja yhteiskuntakriittiseen. Muuttaako ihminen, ja mihin suuntaan? Turun kaupunginteatterin Tamara-musikaali kunnioittaa laulaja Tamara Lundin elämänvaiheita. Siitä tiivistelmänä on muuttorevohkan keskellä jätesäkki (vai pitäisikö sanoa syntisäkki), jossa on kaikkea murheellista Talvivaarasta Matti Apusen kolumneihin ja tyhjiinnyhdetystä kehitysavusta ääliömäisiin nettikeskusteluihin. Muuttamisen tematiikka on monimerkityksellisyydessään vakaville globalisaatio- ja ympäristötuhopohdinnoille passeli, mutta toiminnallisesti levoton alusta. on Hurmeen draamakatalogissa yhtä aikaa tutunoloinen ja vähän poikkeava näytelmä. He pelaavat keskenään jatkuvaa kielipeliä, saivartelevat asiakkaiden kanssa, uhoavat firmansa teknologisella edistyksellisyydellä, virittävät laulusessioita, nuotiotulia, saunankin. Asetelma kertoo, että Hurme on taas hurmaavasti todellisuuden ja irrationaalisen maailman rajapinnassa. Huolimatta siitä, että jotain viestistä voi tässä kontekstissa jäädä tavoittamatta.. Ääni Jani Rapo . kuuluu näytelmässä monesti toistuva motto . Onnellisuuden tasavalta on kaikessa sovinnaisuudessaan riemastuttavan räävitön esitys. ELÄMÄNMENO 24.9.2015 13 Noora Geagea musiikkia Otto-Ville Väätäinen Kuten sekaantuneista muuttotavaroistaan kiistelevät Pekka Valkeejärvi ja Laura Malmivaara, vetää Juha Hurmeen koko Muuttomiehet-näytelmäkin kahteen suuntaan . Tavaralaatikoista irtoaa toki monenlaista metaforaa, mutta jotenkin tällaisessa jatkuvassa siirtymätilassa on hankala keskittyä näin suuriin asioihin. Joka tapauksessa Hurmeen teksti on sekä komediallisessa dialogissa että monologisemmassa julistamisessa terävää, toimivaa ja vangitsevaa. Eripariset elementit eivät kohtaa ihan kivuttomasti, vaikka linkkinä olisikin Huippuvuorilta keskuutemme vaeltava aave. Muuttomiehissä ei oikeastaan ole pohjalla tarinaa vaan tilanne: kolmen ihmisen tavarat pitäisi saada roudatuksi osoitteeseen Rajalinja 16, jonne on rakennettu uudistalo. Pikemminkin ne voi nähdä päällekkäisyytenä, tutkimusmatkana henkilöihin ja heidän suuntiinsa. Kaikessa järjettömyydessään Martin Grimpin näytelmä on hyvin virkistävä kokemus. Ja kun Komin koko perusensemble, Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Juho Milonoff, Niko Saarela, Eeva Soivio ja Pekka Valkeejärvi, suoriutuu kaksijakoisesta virityksestä vielä ihan tasapainoisesti, voi ohjaaja-kirjailija Hurmeen katsoa onnistuneen uusissa ympyröissä. Se on ensinnäkin tekijänsä näköistä modernia kansankomediaa, mutta toiselta ulottuvuudeltaan pateettisuuteen asti yhteiskuntakrittistä teatteria. Valot Kari Vehkonen . Musiikki Petra Poutanen-Hurme . Kun muuttajat yksi kerrallaan saapuvat yhä ulkosalla nököttävien muuttolaatikoidensa tykö, ei talosta näy usvaisessa maisemassa kuin sorakasa. Hauska on viisaasti hauskaa ja asia on pätevästi asiaa. Siinä voi nähdä yhteiskuntakriittisyyttä henkilöasetelmien kautta, taiteellista keskustelua näytelmägenrejen välillä, intertekstuaalisuutta ja vaikka mitä. Esityksen osat eivät niinkään ole juonellisesti sidoksissa toisiinsa. Mainittu kuollut miesystävä pelmahtelee haamuna muuttolaatikosta kertomaan kohtalostaan ja latelemaan tuomiopäivän ennustuksia lähestyvästä ympäristökatastrofista. Muuttomiehet itse tuntuvat olevan kiinnostuneempia kaikesta muusta paitsi fyysisestä ta- Teatteri Kom-teatteri Juha Hurme: Muuttomiehet Ohjaus Juha Hurme
Valot Sami Rautaneva . Puvut Jaana Aro . Hän arvelee, että me kaikki olemme saman tunnevaraston ammentajia. Heiskasen näytelmän henkilöt kamppailevat käsitysten välissä. Näytelmä kertoo kolmesta pariskunnasta, jotka juhlivat kapitalisti-kansanedustaja Joonaksen (Pentti Helin) ja sisustusarkkitehti Ellan (Karoliina Kudjoi) yllätyskihlajaisia. Vakavaa on se, että katsojaa ei laiteta pelkästään odottamaan pahan läskin uusia purskahduksia, niin kuin farssissa tavallisesti tapahtuu. Moralismin korsetin ratkonta paljastaa vain kuristavan korsetin. Tyypillisessä farssissa petkutus ja muu pahuus paljastuvat aste asteelta pahenevassa muodossa Pertti Julkunen Teatteri Tampereen Työväen Teatteri Kari Heiskanen: Yksi halusta toinen rakkaudesta Ohjaus Kari Heiskanen . ?Lausahdus yllyttää pohtimaan sitä kenen toimesta ja miten määritellään tuo paha?, kirjoittaa Heiskanen. Katsoja huomaa, että näyttämön tolvanalurjus käyttää täsmälleen samaa tunnerepertuaaria, joka on myös katsojan hallussa. Peli on välillä julmaa, välillä lempeätä. ei ole lähtökohdastaan huolimatta mikään mietekirja, vaan harvinaisen hauska näytelmä. Kilpi ei tyytyny tähän itsestäänselvyyteen vaan väitti tietävänsä, että ihmisessä ei piile tippaakaan pahaa eikä hyvää. Kilpi tuli näytelmää muistellessa mieleeni, koska hän on niin selvässä oppositiossa korsettiteorian edustaman moralismin kanssa. Moraali on siis väline, jolla yritetään puristaa piiloon jotakin, joka purskahtelee esiin. 14 24.9.2015 ELÄMÄNMENO Yksi ja toinen samalla tunnesammiolla Kari Heiskanen lainaa näytelmänsä käsiohjelmaan repliikin Eeva-Liisa Mannerin (1921? 1995) näytelmästä. Tehtävä on tärkeä, joten sen onnistumista kannattaa jännittää. Samaistuminen hävittäisi sen. Heiskasen uutuus on hyvää, jopa erinomaista teatteria. Moralismin korsetti alkaa kiristyä pahuuden ja vapauden ongelman ympärille, kun paljastuu, että Ella on seksityöläinen, jonka kanssa kaikki kolme miestä ovat olleet jonkinlaisessa suhteessa. Heiskasen uutuudelta pahenevien paljastusten kaava saa odottamaan aikamoista rymistelyä, sillä näytelmän henkilöt ovat jo heti alkuun melko kamalia. Solakan arkkitehdin liivien alla piilee läskiä! Teatteri on toisen asemaan asettumisen taitoa, mutta hyvässä teatterissa näyttelijät ja kastojat eivät yritä asettua aivan sinne, missä toinen on, vaan jonnekin vierelle. Joonaksen eleiden inhottavuus, tekojen pahuus ja uhkausten kammottavuus on koko ajan aivan ilmeistä. Eikö ainakin hän siis ole paha ihminen sellaisenaan? Öykkärikapoitalisti-kansanedustaja (Pentti Helin) järjestää kihlajaisbileet, jossa viraskatraan kulissit alkavat kaatua. Moralismi on pahantekoa siten, että tapahtumien sarjamaisuus ja tietty johdonmukaisuus eivät hävitä uusien paljastusten yllättävyyttä. Ella ei ole paha ihminen. Moralismin aiheuttamat vahingot ovat massiivisia. ?Korsetti suitsii läskiä ja moraali meissä piilevää pahaa?, tulkitsee Heiskanen vertausta. Moraali menee mukana. Hänen mukaansa tunnemme vain tekojen vaikutuksia emmekä siis voi tietää mitään tekijöiden pahuudesta tai hyvyydestä. Ääni Niklas Vainio Sari Rautio . Hän joutuu myös seuraamaan, miten moralismin meille myöntämä oikeus määritellä yhdet hyviksi ja toisen pahoiksi kyseenalaistuu turskahdus turskahdukselta. Pahuus ja vapaus Volter Kilpi (1874?1937) ei uskonut korsettiteoriaan. Olennaista on vain se, että Ella on tehnyt jotakin sellaista, joka antaa toisille oikeuden tuomita hänet huonoksi ihmiseksi. Kun teko tunnistetaan pahaksi vain tekijän pahuuden todistamiseksi, niin tekojen ja tapojen arvioiminen ja muuttaminen vaikeutuu. Ellan ammatinvalintaan liittyvät vapauden paradoksit eivät kiinnosta muita. Muut tuomitsevat Ellan, joten eivätkö he paljastu nyt vääriksi tuomareiksi ja pahoiksi ihmisiksi. Moralistille pahuus on jotakin, joka piileskelee ihmisessä. Rooleissa:Aimo Räsänen, Karoliina Kudjoi, Teija Auvinen, Perntti Helin, Janne Kallioniemi, Suvi-Sini Peltola Pentti Helin esittelee Joonaksensa katsojalle niin taidokkaasti, että tämä tunnistaa jokaisen tunteen ja tietää pystyvänsä tuntemaan samanlaisia. Lavastus Markku Hakuri . Yksi vain päättää tunteista juopuneenakin käyttäytyä yhdellä, toinen toisella tavalla. Jännitysnäytelmän sisältöpaljastusten välttämiseksi en kerro sen vaiheista enempää. Sen sijaan voin kertoa, että ?Yksi halusta toinen rakkaudesta. Niinpä Kudjoi siirtää yleisön tunteet Ellaan sillä tavalla, että hänen puolustajakseen on mieluista ryhtyä epävarmuuden tunteesta huolimatta. He eivät samaistu vaan tekevät eron, joka mahdollistaa tunteen tunnistukset ja antaa mahdollisuuden arvioiden tekemiseen. Kun teot selitetään tekijän vapaan tahdon sijasta hänen pahuudestaan johtuviksi, niin vastuu katoaa. Hänen näytelmänsä lienee tuon pohdinnan jatkamista näyttämöllä. ?Yksi halusta toinen rakkaudesta. Myöskään hänen tekojensa seuraukset tai niiden puute ei saa huomiota. Vapaan tahdon ylistys ja kauhistus tekee reipashenkisestä farssista koskettavan tragedian.. on moralismia vastustava teatteriteos. Katsojaan ladataan odotus, joka saa hänet miettimään väliajalla, että entäpä jos heikkouden ja pahuuden asemesta alkaakin tämän jälkeen paljastua vahvuutta ja hyvyyttä. Siinäpä vasta yllätys olisi! Esityksen loppupuolella tekijät pelaavatkin hyvän yllätyksen mahdollisuudella. Kilvelle pahuus oli tekojen ominaisuus ja tietty toisen kohtaamisen tapa. ?Keskiluokan moraali on kuin kilttien tanttojen korsetti?
Tosin alussa, jolloin katsoja pitäisi uittaa sisään henkilöihin sekä aikaan ja sen henkiseen ilmapiiriin, kohtausleikkausten rytmi vähän häiritsi. Näin kirjoittaa Vapaavuori käsiohjelmassa julki lähtökohtansa, josta kiittäkäämme. Miksi esimerkiksi koulusta ei puhuta missään vaiheessa? Mutta ehkä on niin, että 70-luvulla koulu oli vain arkista koulua, ja 1990-luvun alussakin koulukiusaamiset tai muut kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon liittyvät jutut vielä käsiinräjähtämätön asia. Eli Skavabölen pojissa näytelmänä ja Vapaavuoren tuoreessa ohjauksessa on oikeastaan kaikki asiat sillä lailla kohdallaan kuin on tarkoitettukin. Kaikki tämä tuo näyttämölle lämpöä. Aika ei ehkä siinä mielessä ole tehnyt Raivion näytelmälle hyvää, että monenlaisia perhekipuiluja ja olohuoneen virtahepoja on sittemmin vatvottu niin proosassa, draamassa kuin valkokankaallakin aika riittoisasti. Lavastus Marjatta Kuivasto . Entisten nuor- ten sävellahjakansa on 50?60-ikähaarukassaan ostovoimaisena kiinnostava, joten sitä kannattaa kutitella muistoilla. Poikien selvitymistarina ei kenties näyttäydykään ihan yhtä sankaril- Teatteri Tampereen Teatteri, Frenckell Antti Raivio: Skavabölen pojat Ohjaus Marika Vapaavuori . ei ole esitetty ammattiteattereissa sitten kevään 1991 Q-teatterin kantaesityksen, joka toi edellisvuonna perustetun mainitun nuorten tekijöiden kollektiivin ryminällä maamme teatterikartalle. Elokuversio näytelmätekstin pohjalta kyllä on saatu, mutta sekin vasta 2009. Valot Petra Honkaniemi . Elämä on heitellyt Raivion veljeksiä vielä aikuisiälläkin sen verran, että heistä kuuluu teatteriyhteyksissä nykyisin aika harvakseen. Isä Pauli on pohjimmiltaan ihan perusfaija, mutta häilyyvydessään arvaamaton, kännissä väkivaltainenkin. Hän on pitänyt fokuksen itse tarinassa, ei se ulkoisissa tekijöissä, vaikka toki lavastuksessa, puvustuksessa ja rekvisiitassa asiaankuuluvat ajan merkit ovat läsnä. Puvut Mari Pajula . TT:n ensi-illassa Antti kävi toki loppukiitoksissa kumartamassa ja sai yleisöltä yhtäaikaa liikuttuneet ja riehakkaat vastakiitokset. Vuosikymmen muuttunueet kasvot Koska Skavabölen pojat kertoo leimallisesti 70-lukulaisen tarinan, on tärkeää myös katsoa aikapeilistä, miten tuon vuosikymmenen kasvot ovat muuttuneet 24 vuodessa. Kantaesityksen aikoina 1970-luvusta oli vierähtänyt vasta vähän toistakymmentä vuotta, joten se oli kaikkien silloisten katsojen tuoreessa eli kultautumattomassa muistissa. Mutta jos tuntuu kosketusvajetta (ja tuo sana on ehtaa 2010-lukua!), vika ei ole näytelmässä eikä TT:n uudessa toteutuksessa, vaan katsojan silmässä. Sitäkin mietin, ja taas aikapeilin muuttuneen kulman vuoksi, että miksi näytelmässä on vain perhe ja vähän kaveripiiri keskiössä. Rupert ja pikkuveli Evert elävät 70-lukuista pojanelämäänsä leikkien, kaveeraten, vähän riiustellenkin. Ne saavat osakseen asiaankuuluvaa hymyilyä, mutta eivät varasta showta. ?Skavabölen pojat kertoo minulle, monen muun tutun assosiaation lisäksi, ennen muuta tarina sisaruudesta.. Optimisti sanoisi, että se oli sähäkkää, pessimisti että levotonta, minä kallistun jonnekin noiden välille. Joitakin sivuhenkilökuvia olisi myös voinut vähän terävöittää, mutta kun pääroolit kantavat . Aika voi antaa asioille perspektiiviä, aika painaa niitä unohduksen yöhön. 24 vuotta on aika pitkä aika. Siksi asettuessani TT-Frenckellin katsomoon päällimmäinen odotus oli, mitä aika on tehnyt yhdelle 1990-luvun merkittä- Rolf vimmälle suomalaiselle kultti-, Bamberg läpimurto- ja sukupolvinäytel- Demokraatti mälle. On aika ihmeellistä, että tosiaankin huomattavaa kulttimainetta vuosien saatossa kerännyttä ?Skavabölen poikia. Ajan hammas ei ole sitä naketanut, pikemminkin vähän uusiksi määrittänyt ja asemoinut.. Raivion näytelmän alkuperäisydin on siis arvossaan Tampereen Teatterin toteutuksessakin. Sisaruuden voi laventaa ehkä perheeksikin, sillä Kauniaisten idyllistä Tuusulan Hyrylään muuttavien (på svenska Skavaböle) Kallion veljesten Rupertin ja Evertin kasvua määrittävät suuresti äidin ja isän ratkaisut. erityisesti nuoret miehet Jarkko Ohtonen ja Eemu Korpela Rupertin ja Evertin poikarooleissa . Videosuunnittelu Joonas Tikkanen . Äiti Pirjo ei kestä avioeroa ja poikien menetystä, ja ajautuu itsetuhon raiteille. Veljeyden ylistys Tietyistä synkistä sävyistään huolimatta Skavabölen pojat huokuu nuorten päähenkilöidensaä kautta elinvoimaisuutta, urheutta ja ennen kaikkea veljeyttä. Zaida Bergrothin ohjaus keräsi syystä kiitoksia. Skavabölen pojat oli yhden Q-teatterin keskeisen perustajajäsenen Antti Raivion kirjoittama, hänen omiin lapsuuskokemuksiinsa perustuva näytelmä, jossa hän esitti pääosaa yhdessä pikkuveljensä Leon kanssa. ELÄMÄNMENO 24.9.2015 15 Harri Hinkka Kun Kallion perheessä kaikki on vielä suhtkoht hyvin: äiti (Mari Turunen) seuraa hyvillä mielin poikiensa Evertin (Eemu Korpela, vasemmalla) ja Rupertin (Jaakko Ohtonen) skooparileikkejä. Kari Sunnari Skavabölen epelit ajan virrassa Aika voi nakertaa, aika voi kullata muistot. 2010-luvulla ja jo vähän aiemminkin 70-luvusta on tullut nostalgiaa, vintagea ja kauppatavaraa. Se, mikä ?seiskytluvussa? vuonna 1991 kuulosti ja näytti lähinnä naurettavalta, voidaan parikymmentä myöhemmin vuotta myydä hauskana ja hellyyttävänä menneen maailman tuulahduksena. Vuonna 1971 syntynyt ohjaaja Marika Vapaavuori ei moiseen trendeilyyn ole sortunut. Ääni Hannu Hauta-aho . Rooleissa Rooleissa Heikki Hela, Mari Turunen, Jaakko Ohtonen, Eemu Korpela, Elina Rintala, Esa Latva-Äijö, Elisa Piispanen, Mari Posti, Ilpo Hakala, Kirsimarja Järvinen, Petri Koskinen lisena kuin 1991. Skavabölen pojat on uudella tulemisellaan koskettava teatterielämys
Edellisissä osissa Melominen (tekijänsä esikoinen 2011) ja Huopaaminen (2013) nimitoiminnot esiintyivät vain ohimennen, mutta nyt soutaminen kirvoittaa pitkiä, itsenäisiä jaksoja. Kirjat Antti Leikas: Soutaminen Siltala 2015, 217 s. Sarjan yhtenäisyys on temaattista muttei juonellista. Hänet pelasti Kukkoaho hämärien tuttaviensa avulla. Laura Malmivaara. Ryyppyputkessa Tallinnassa hän oli kuolla diabeteksen ja haimatulehduksen yhdistelmään. 16 24.9.2015 ELÄMÄNMENO Bisneksen juonia ja aavoja ulapoita Oululainen Antti Leikas (s. Tekijällä onkin opillisten ja kulttuuristen ansioidensa ohella esimieskokemusta teknologia-alalta. Tarinoiden firmat taistelevat kilpailupaineessa aggressiivisesti, jopa epätoivoisesti. Tärkein yhteistyökumppani on Jackpot Zone, pahin kilpailija Comfort Solutions, joka toimii Pietarissa asti. Seilonen on tittelistä riippumatta firman yleismies, kokeneen vakaa puurtaja, jota Kukkoaho ei juuri arvosta. Niillä näyttää olevan tuntumaa uusiin teknologioihin tai palvelukonsepteihin, mutta kertaakaan ei sanota, mitä ne varsinaisesti tekevät tai tyrkyttävät. Romaani jatkaa kolkon hilpeästi jälkiteollisen bisnestörmäilyn satiiria. Vilpittömään ponnisteluun yhdistyy loputtomia palavereita ja päämäärätöntä sähellystä. Tämä taitaa olla koko trilogian evankeliumi. Kaikki ymmärtävät, että töitä on tehtävä niska limassa, myyntiä parannettava ja kilpailijat syrjäytettävä, mutta kukaan ei tiedä miksi. Kukkoahon ja Seilosen vastakkaisuus sanallistuu herkullisesti. ?Pertti Karppinen. on Kukkoahon aviomies, jopa ?suuri rakkaus?, joka aikoinaan häipyi toisen ihastuksen matkaan. Kun asioiden käänteet pakottavat kysymään, saattaa päätyä rankkaan itsetutkiskeluun. Kolme näkökulmaa Romaanin kesto on viikko päiviinsä jaoteltuna. Muotona ovat kolmen henkilön vuorottaiset sisäiset monologit, Kukkoahon lisäksi aluemyyntipäällikkö Seiloselta sekä soutumestarin mukaan nimetyltä ?Pertti Karppiselta?, jonka persoona tarkentuu vähitellen. Kukkoahon työnantaja on parodisen muodikkaasti Smooth Operations, mutta enempää siitä ei saa selkoa. 1967) viimeistelee uutuudellaan pirullisen trilogiansa, joka sijoittuu bisnesmaailman arkeen, vaikka otsikot viittaavat vesiliikuntaan. Hänetkin jätettiin, mikä suisti elämän raiteiltaan. Uutuuden keskushenkilö, myyntijohtaja Marjo Kukkoaho tosin mellasti jo sarjan avauksessa, mutta muutoin ei vanhoja tuttuja kohdata. Menneeseen viitataan korkeintaan höyhenenkeveästi. Temaattinen jatkuvuus syntyy vaihtuvien liikeyritysten samuudesta
Sitä hän ei sentään ole itse provosoinut. Jackpot Zone on sanomassa irti yhteistyötä ja lähentymässä Comfort Solutionia. / On kaikki niin kuin ennenkin.. Smooth Operations painaa koko porukalla päälle tämän korjaamiseksi. Kukkoaho painostaa osapuolia omin päin ja omin tavoittein. Syntyy juonitteluralli, joka aiemmista osista poiketen lähes sivuaa rikosgenreä. Vastaavia surrealistisia ihmeitä nähdään tällä kertaa vain sikäli, että Karppinen järvisouduillaan tutustuu puhuvaan hirveen. Juhani Ruotsalo Antti Leikas on nyt saanut bisnesmaailmaan sijouttuvan, mutta vesiliikkumiseen nimillään viittavan romaanitrilogian täyteen. Kirjavisan syyslehdet ovat ikivihreät Viikon sitaatti Syksyn ensimmäiseksi tehtäväksi nostettavan teoksen kirjailija on ollut tällä vuosituhannella sen verran taajaan esillä siellä sun täällä, että hänen kuvittelisi olleen ihan valtavan tuottelias. ?Innovaatioiksi. Vilpittömään ponnisteluun yhdistyy loputtomia palavereita ja päämäärätöntä sähellystä. Esimerkiksi Seiloseen ideat vaikuttavat yllättävän vapauttavasti. Vaikka teksti on säälimätöntä ja vielä dekkarimaista ivaa, Leikas tuo siihen hienosti vivahteita ja tasoja. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 29.9. Myös kauden päättänyt Hannu Mäkelän kesäruno tunnistettiin varsin hyvin. Tiukempaa teki yllättäen sitten esimerkiksi nobelisti Naguib Mahfouzin, kansansuosikki Tuomas Kyrön ja ranskalaisen kulttirunoilija Arthur Rimbaudin kohdalla. Rolf Bamberg Demokraatti. Nuo hänen romaaninsa ovat keränneet lähes järjestään kriitikoiden kiitokset ympäri maailmaa ja kaikki teokset on myös suomennettu varsin tuoreeltaan, mikä tietysti selittää hänen näkyvyyttään meillä. varsin monipuolinen ja kiinnostava. Tammi-toukokuussa ehdittiin arvuutella 17 kirjailijaa, joista kahdeksan oli suomalaisia ja loput seitsemästä eri maasta Venäjältä Italiaan ja Ruotsista Egyptiin. Vilkkaimmillaan kirjapiiri pieni pyöri Pinokkio-tarinan luoneen Carlo Collodin äärellä sekä helmi-maaliskuun taitteen molemmin puolin vetäistyssä pienessä merellisessä Pohjola-kierroksessa, joka tosin alkoi aika vaisusti tanskalaisnorjalaisen Aksel Sandemosen tunnistusyrityksillä, mutta äityi vastausavyöryksi ruotsalaisen nobelisti Tomas Tranströmerin ja ahvenanmaalaisen Sally Salmisen kohdalla. lukuvuosi ja hommasta voi todeta laululyyrikon sanoin: ?Lasissa viini vähenee / vaikka pyydän: älä mee. vaikka itse sanonkin . Vastauksiin odotetaan laitettavan paitsi kirjailijan ja kirjan nimi muine mahdollisine faktatietoineen myös ja ihan erityisesti tekijän ja teoksen herättämiä kaikenkirjavia lukumuistoja. Niissä itsevarma Kukkoaho huomaa laskeneensa kohtalokkaasti väärin. Visaisäntä antaa antaa sitaatin tueksi vaihtelevan määrän vihjeitä, joiden pitäisi helpottaa tekstin tunnistamista. Karjalainen: On kaikkin niin kuin ennenkin, 1998). Sitä viiniä myöten visa jatkuu siis entisellään eli joka torstai julkaistaan lukijoiden tunnistettavaksi sitaatti jostain kaunokirjallisesta teoksesta (Joskus, mutta harvoin myös tietokirjallisuuspuolelle menevistä muistelma- ja elämäkertateoksista). Hänellä on näistä salaisia raskauttavia tietoja, joita voisi käyttää kiristykseen. Kukkoaholle tulee tilaisuus vahvistaa asemiaan, kun bisnekseen kehkeytyy kriisi. Sitä hän on saanut myös televisiossa paitsi romaaneistaan tehdyillä elokuvilla (tämä visaromaani on päätynyt 1990-luvulla filmille) sekä esimerkiksi eräässä Yle Teeman kirjaohjelmassa. Kuka on tämä viime vuosien Nobel-veikkailujen kohteeksikin kohonnut kirjailija, mikä teos. ELÄMÄNMENO Kirjavisa 24.9.2015 17 Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demari.fi Kukkoaho tuntee vastuuta hitaasti kuntoutuvasta miehestään, joskin erikoisin järjestelyin. Taiteellisin vapauksin seurataan korealaista klassikkoa Wang Tangunia, joka oli ainakin mytologisesti tosihenkilö. Heidän talvivuoteensa huovista, takeista, kylpypyyhkeistä, nojatuolipeitteestä ja vauvantäkitä koostuva painava peitto oli herkästi hajoava rakennelma, jota vain sen oma paino piti koossa. Yksikin varomaton liike, ja joku peitonosista luisui sivuun, ja kohta koko kyhäelmä oli runioina. Ja he seisoivat patjan lahta puolta, katsellen toisiaan ja ryhtyen hytisten kokoamaan suojaansa uudelleen.? Kirjavisa putoaa kesätauon jälkeen lukijoiden syliin, iloksi ja päänvaivaksi kuin syksyn lehdet . Kukkoahokin kokee fiaskossaan valaistuksen: ?Olin viime vuodet rakentanut uraani kuvitellen, että tiesin ja ymmärsin enemmän kuin muut, mutta tämä viikko oli näyttänyt minulle toisenlaisen Marjon.. (J. Siitä kutsumanimi. Vastaussato käydään läpi lehdessä ja verkkosivuillamme aina viikon kuluttua sitaatin julkaisusta. Kirjavisan kevätkauden kattaus oli . Öisin Marian ikkunanpuitteiden sisään kertynyt huuru jäätyi mielikuvituksellisiksi kuvioiksi. Aamuisin vuoteen päällimmäisin peitto, tavallisesti Leonardin pomppa, oli aivan kankeana. Joka aamu hän lukitsee tämän komeroon, jossa on soutulaite, ruokaa ja lääkkeet. Kaikilla firmoilla toimialat näyttävät kovin suurpiirteisiltä. Kiihkeän viikon käänteet ovat parodisen ronskeja. Lisäsotkuja tulee Kukkoahon valonaroista Tallinnanpartnereista, jotka panevat suomalaisen liivijengin uhkailemaan asianosaisia. Omaa luokkaansa on toki Karppinen, joka irrallaan turhuuksista omistautuu mielikuvituksen ja luonnon rauhalle. Tämä tuo mieleen Huopaaminen-romaanin insinöörit, jotka kokivat vapautuksena ajan ja paikan pysähtymisen. Hänen kiristyspomminsa osoittautuvat suutareiksi. Muut ovat kovapintaisempia hänen omassa pelissään. sillä erotuksella, että kirjojen lehdet kestävät ikivihreinä. Alkamassa on visan 24. /No vielä toiset ostetaan, / ja sulle malja nostetaan. Palkinnonmyöntämisperusteissa nuo viimemainitut ovat etusijalla. mennessä. Kaikki valehtelevat ja levittävät vääriä huhuja. Kaiketi hänen arviointikykyään on ylisuuren egon ohessa sumentanut paheneva päiväjuopottelu. Kasvun vivahteita Romaani jatkaa kolkon hilpeästi jälkiteollisen bisnestörmäilyn satiiria. Taivas oli pilvetön, ja päivisin runsaassa oranssisessa valossa kimaltelevat pommitustuhotkin näyttivät melkein kauniilta. kutsuttu kliseekieli riisutaan armotta paljaaksi. Luovuutta haetaan jopa 3500 vuoden takaa. Veteraanienkin mukaan kahdenkymmenen viiden asteen pakkanen oli poikkeuksellista, jopa Berliinin ankarilla mittapuilla. Tänä aikana Leonard harvoin näki Mariaa alastomana, kokonaan, yhdellä kertaa. Hän näki hänen ihonsa hohteen kaivautuessaan syvälle kosteaan hämyyn. Jopa suhde Karppiseen saattaa olla muuttumassa. Monikin henkilöistä miettii uudelleen rutiinejaan ja arvojaan. Miehen monologit selostavat jokapäiväistä soutamista, ylennettynä mielikuvitusretkiksi aavoilla ulapoilla. Hurja juonitteluralli Kukkoaho on häikäilemätön juonittelija, joka luulee pitävänsä pilkkanaan työnantajansa ja kilpailijoiden johtoporrasta. Totuus kuitenkin on, että hänen 37-vuotiseen julkaisuhistoriaansa ei mahdu enempää kuin 13 romaania sekä muutama novellikokoelma, lastenkirja ja näytelmä. Yhdelle palkinto. ?Leonardin ensi kerta osui talven kylmimmälle viikolle
Janne Hastin ilmeikäs äänimaailma sekä myötäilee että yllättää. Leikin alku on hieno kunnianosoitus monipuoliselle tanssitaiteilijalle ja samalla lämmin ja ainutlaatuinen lahja katsojille. Annikki Alku Pitkän linjan tanssitaiteilija Katri Soini juhli 50-vuotissynttäreitään työn merkeissä.. 18 24.9.2015 ELÄMÄNMENO Katri Soinin hieno syntymäpäivälahja katsojille Näyttelijät juhlivat usein merkkipäiviään joko isoissa rooleissa tai tekemällä oman esityksen. Ihan äkkiseltään ei mieleen tule yhtäkään tanssijaa, joka olisi juhlinut 50-vuotispäiviään omalla soolollaan. Ääni Janne Hast Sen jälkeen hänet opittiin nopeasti tuntemaan vahvana, fyysisenä ja ilmeikkäänä freelancetanssijana, jota vuosien kuluessa lukuisat sekä maamme eturivin koreografit että ulkomaiset tekijät ovat halunneet teoksiinsa. Valot Pekka Pitkänen . Nykyään varsinkaan nykytanssin parissa ei ole aivan tavatonta, että tanssija jatkaa työtään paljonkin pitemmälle. Eikä ainakaan Soini Leikin alku-esityksen perusteella ole lähelläkään lopettamista, siitäkään huolimatta, että hänenkin uralleen on kuulunut myös loukkaantumisia. Merkittävä se on myös siksi, että se ei ole tanssiesitys mistä vaan, vaan teoksen aiheena on nimenomaan Soinin elämä ja ura tanssijana. Tämä voi kuulostaa aika tylsältä, mutta voin vakuuttaa, että ilta Katrin seurassa Koko Teatterissa on kaikkea muuta. Tanssi Koko Teatteri Leikin alku Monipuolinen tanssija Katri Soini valmistui ensimmäiseltä Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen linjalta vuonna 1987. Uupi Tirronen Konsepti, dramaturgia ja ohjaus Arja Raatikainen . Lavastus ja puvut Alisha Davidow . Polvea on operoitu useammankin kerran ja takareiden lihaksen irtoaminen kesken esityksen aiheutti muutamia vuosia sitten pitkän katkoksen tanssimiseen. Hymynkaretta suupielessä Leikin alku on todella upea juhlaesitys. Eikä tietenkään unohdeta esiintyjää aina vaanivaa häpeää ja sen kokemista. Kaikki tämä tarjoillaan katsojalle keveällä ja rennolla otteella. Hymynkare suupielessä käydään läpi erilaisia tanssillisia ja koreografisia liiketyylejä, joissa Soini on ollut mukana. Askeleet, sanat ja esitys Katri Soini . Jo siksikin Arja Raatikaisen Katri Soinille tekemä sooloesitys Leikin alku on merkkitapaus. Siinä käsitellään muutaman avaintapahtuman kautta Soinin elämää tanssin parissa lapsuudesta lähtien. Esityksestä näkee että niin koreografi kuin tanssija tuntevat toisensa hyvin, ovathan he ystäviä useamman vuosikymmenen takaa. He myös osaavat ruokkia toistensa parhaita puolia. Keskiöön nousee Soinin energinen ja huippunopea tanssijan laatu, johon Raatikainen on saanut mukaan myös rauhallista oleilua intensiteetin silti katoamatta. Myös visuaalisesti esitys on hyvin tyylikäs, jopa chic. Hänelle on myönnetty Vuoden nuori taiteilija -nimitys 1994 ja Tanssin maineteko -palkinto 2007. Tanssitaiteen valtionpalkinnon hän sai 1999 yhtenä Nomadi-tuotannon perustajajäsenenä. Aikaisemmin moni tanssija viisikymppisenä vähintään jäähdytteli uraansa ellei ollut jo kokonaan lopettanut sitä. Monipuolinen tanssija on, kuten hän esityksessäkin listaa, muun muassa kävellyt, kiemurrellut, pudottautunut, hypännyt, toistanut, pehmentänyt, aloittanut alusta, tullut perille. Soini on uransa aikana myös palkittu työstään. Alisha Davidowin vaalea paperileikkaustausta ja kattovalaisimet sekä Pekka Pitkäsen pehmeät valot luovat näyttämölle lähes ylellisen miljöön, joka nostaa Davidowin hivenen 50-lukulaiseen, hienostuneeseen housuasuun pukeman Soinin upeasti esille
Ne ovat ajanjaksoja, joissa ollaan lähellä kuolemaa. Niiden välissä tapahtuu elämä. Rockin poljentoa käyttämällä he pyrkivät muuntamaan Matti Komulainen Rock & Roll Music Vanha kunnon rock tuntuu tekstien taustalla. Markku Into vaikutti kuuluisassa Suomen Talvisota 1939?1940 -yhtyeessä vuosina 1969 ja 1970. Niistä ajoista hän on seestynyt. Konsertti on elämyksellinen luontomatka Jean Sibeliusta inspiroineeseen maailmaan. Se oli Hän.? Springsteenin vuoden 2014 kappaleet ?High Hopes. Siinä Into hylkää outouden ja tulee odottamatta lähelle. Laineen tavoin Into pyrkii olemaan kielellinen uudistaja: ?sataa kattilapäisiä apinoita / nyljetty koiran jalka / Buddhan kallosta / lennähtää kakadu?. Rytmi oli molemmille miehille tärkeää. Hän on kirjoittanut ja kääntänyt laajasti, suomentaen muun muassa Allen Ginsbergiä, Kurt Schwittersiä ja Charles Bukowskia. Vaihtelu toimii, vaikka teksti ei ole Innon parasta. löytyvät Innon kirjan lopun lukulistalta. Juoksutuksessa on samaa rajuutta kuin kanssaturkulaisen Jarkko Laineen (1947?2006) teksteissä. Innolla kohtalo näyttäytyy kutsumuksena runouteen, undergroundiin, elämiseen yhteiskunnan laitamilla. Tämä yö sisälläni on lapsuuden varjon ei voi en- ?Soiva metsä. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen klassisen musiikin sello-pianolevy, joka on myynyt kultaa. Levy on osa Jussin ja Nazigin koulukonserttien pohjalta syntynyttä Soiva metsä -kirjaa, jonka on kirjoittanut ja kuvittanut Katri Kirkkopelto. Kirja julkaistiin tammikuussa 2015 ja se on jaettu tämän vuoden aikana jokaiseen Suomen alakouluun opetusministeriön tuella. Jussi Makkonen ja Nazig Azezian lanseeraavat uuden Soiva metsä -aiheisen multimediakonsertin Savoy-teatterissa 4.10.. Se on täynnä assosiaatiosta toiseen hyppiviä säkeitä, joissa ei ole välttämättä järkeä. Alussa ollaan kepeämpiä, lopussa synkempiä. 1945) täyttää lokakuussa 70 vuotta. Kumpi syntyy ensin, McDonald?svai Angry Birds -yliopisto?. Sydän on raskas, ruumis hauras ja loppu lähellä. Kokoelma on intomaisen surrealistisen. Siinä yhdistyvät Sibeliuksen musiikki, Soiva metsä -kirjan kuvitus, niistä tehdyt animaatiot ja konserttia varten kuvatut videot. Demokraatti runonsa musiikiksi, nostamaan ne arkipäiväisyyden yläpuolelle. Niissä on kuitenkin oma sisäinen logiikkansa. Aivan kuten aikalaisestaan Jyrki Pellisestä, Innosta ei koskaan tiedä mitä hän aikoo sanoa seuraavaksi. Hänen uusien runojensa on tunnelma on silti pääasiassa melankolinen: ?nainen leikkaa sirpillä // venäläistä vehnää // silmieni vastapuhjenneita lieskoja?. Kirjat Markku Into: Tämä yö sisälläni on lapsuuden varjo WSOY 2015, 73 s. nustaa olevan myyntimenestys, mutta myös se löytänee lukijansa ja päätynee kulttisuosioon. Syrjässä oleminen on selvästi Innolle mukava ja oikea paikka. ylitti kultalevyrajan Sellisti Jussi Makkosen ja pianisti Nazig Azezianin Sibelius-teemainen ?Soiva metsä. 1970-luvulta lähtien runoudessa vaikuttanut Into tunnetaan turkulaisen undergroundin keulahahmona. Teksti on anarkistista, haastavaa ja satiirista. Sen lopusta löytyy musiikkia rakastavalle kirjailijalle tyypillinen kuuntelulista, jolla lukija voi halutessaan virittäytyä sopivaan tunnelmaan. Listalta löytyy muun muassa Leonard Cohenia ja Willie Nelsonia, mutta myös Renée Flemingiä ja Tinariweniä. Runot ovat musiikkia vastaava sekasotku. Tämä ei ole moite, jos ennalta arvaamattomuus ja sähköisyys on hyvän lyriikan mittapuu. Vaikka Into ei ole juuri saanut palkintoja tai nauttinut suuren yleisön suosiosta, häntä on silti vaikea sivuuttaa. ?Tämä yö sisälläni on lapsuuden varjo. Eläkeikään tultuaan ihminen alkaa todella kaivata läheisyyttä ja lämpöä: ?tässä iässä / maa vaihtuu äkkiä // kaukaa haettu / lämmin tyyny // katselet himmeää, / harvaa valoa // maaliskuun yö, / avaat akkunan // toivot jonkun tarttuvan ranteeseesi?. Kokoelman loppu on sen paras. Kuolema on yksi kokoelman toistuvista teemoista. Into löytää monesti käsiteltyyn aiheeseen uusia näkökulmia: ?nyt kun hän on ollut tuhkaa kaksi vuotta / ymmärrän että minun olisi pitänyt / nostaa kuihtunut ruumis / sairaalan tappavan valkoiselta lakanalta / ja kantaa hänet pihasoran ylitse nurmelle.? Leikkisyys pelastaa Innon uuden kokoelman liialta pateettisuudelta. -levy on ylittänyt kultalevyrajaan oikeuttavan 10 000 kappaleen myyntirajan. Aivan kuten tekijän edelliset runokirjat, Tämä yö sisälläni on lapsuuden varjo tuntuu usein valikoimalta satunnaisia, sieltä täältä poimittuja säkeitä. Hän kirjoittaa 70 vuoden rajapyykin lähestymisestä yllättävän selkeästi ja suorasti: ?tämä taivas, tietämättömyys, / kantaa huteraa ruumistani, / kun lähtö / on jo lähellä, taivaalla / häilyviä kaupunkeja, / näen hiljaiset jokien uurteet, / junat, kaukaiset savut, untuvat?. Esa Mäkijärvi Markku Into kirjoittaa yhä ennalta-arvaamatonta ja sähköistä lyriikkaa. Aforismi aamupalaksi Lyödäänkö vetoa. Hän pääsee silti toisinaan lähelle vanhaa intensiteettiään, kuten kohdatessaan palmuun nojaavan Bruce Springsteenin Aurajoen rannalla: ?Katsoin rantaniityn reunamaa ja kummastukseni oli valtava: ikään kuin Bruce olisi nojannut palmuun. ELÄMÄNMENO 24.9.2015 19 Puheliaat varjot Pitkän linjan kirjailija Markku Into (s. ja ?Wrecking Ball. Vaikutteita on haettu vapaasti muun muassa dadasta, Turusta ja Yhdysvalloista. Into rinnastaa lapsuuden ja vanhuuden. Murskauspallo heilui taivaanrannassa. -kokoelma ei sisällä mitään yllättävää, ainakaan jos Innon tuotanto on tuttu. Tähän viitataankin teoksen nimirunossa: ?En tiedä miksi olen / valittu. Juhlavuoden kunniaksi WSOY julkaisee hänen uusimman runokokoelmansa. Siitä löytyy niin erinomaisia kuin keskinkertaisia kirjoja. Leikkisyys ja suru Tämä yö sisälläni on lapsuuden varjo yhdistää ilon ja surun. Lainetta ja Intoa yhdistää sekin, että heidän tuotantonsa on epätasainen. Konsertin maailmanensi-ilta on New Orleansissa ensi sunnuntaina. Sieltä käsin hänellä on täydellinen vapaus kehittää itseään. Innon tyyli on, kuten aina, tunnistettava. Innon mukaan valitsemista itsevarmoista säkeistä tulee välillä mieleen amerikkalainen kohtalonkutsumus (Manifest Destiny), tunne omasta erityislaatuisuudesta. On vain yksi suunta.? Tämä suunta on kuolema
20 24.9.2015 ELÄMÄNMENO Työelämä vaatii Sirpa Yksjärveltä ja Ritva Tenhuselta suuria ponnistuksia Äärirajoilla Virpi Kirves-Torvinen Ritva Tenhunen on ollut avoin sairaudestaan myös työpaikalla.