Demokraatti 24.04.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LähiTapiola-rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy.. Huhtikuun erikoisnumero TOR STAI 24.4.2 014 Numero 76 007443-14-17 Hinta 1,20 e (sis.alv) Yksi toimii toisin. LähiTapiola Private Banking Yhä useammalla meistä on varallisuutta, joka kannattaa sijoittaa. Omaisuudenhoito: LähiTapiola Varainhoito Oy. Yleistä on myös, että yhä useammin sen hoitoon kaivataan asiantuntevaa apua. jatkuvassa yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Pankkipalvelut ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Pankki Oyj. Tai sijoittaa asiakkaidensa varallisuus saman sijoitusstrategian mukaan kuin omansa. Harvinaista sen sijaan on yksityispankki, joka toimii täysin läpinäkyvästi, olennaiseen keskittyen ja vieläpä asiakkaidensa ehdoilla. Ja aivan tavatonta on jättää varainhoitopalkkio kokonaan perimättä, mikäli yhdessä asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Tai sellainen, joka tyytyy yksinkertaiseen ja hillittyyn esillepanoon, sen sijaan, että hankkisi prameat toimitilat asiakkaidensa kustannuksella. Useimmat yksityispankeista eivät toimi näin. On harvinaista kehittää palveluja ja tuotteita vain aitoon tarpeeseen, LähiTapiola Private Banking. Yksi toimii toisin. Paitsi yksi. Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö
Kustannusyhtiö Minervan mukaan kirjoittajat ovat ?tulevaisuudentekijöiden kiinnostavin vastinpari, tahtonaiset maailmojen laidoilta?. Kyseessä ovat vasemmistoliiton Li Andersson ja kokoomuksen Susanna Koski. Tämä on yksi satunnainen esimerkki siitä, että silloin kun on kyse ideologisista pohdinnoista, julkisuuteen pääsevät usein muut kuin SDP:n edustajat. Saksalainen tähtää täysillä EU:n komission johtoon. 8?9 10?11 12 14?15 16?17 18 20?21 8?9 ?Tärkeät asiat hukkuvat lööppeihin tai niitä ei julkaista lainkaan.? Demareiden kärkiehdokas Martin Schulz haastattelussa Periaateohjelmat 2/4: SDP:n kaunein periaateohjelma SDP:n puheenjohtajaehdokkaat puntarissa Matka työväenrunouteen jatkuu, vuorossa Arvid Mörne Rakas, rakkaampi kotikunta Saa provosoitua: Soininvaara puolustaa perustuloa Kuukauden kuva Joona Räsänen (vas.), Anette Karlsson ja Eemeli Peltonen katsoivat Tuukka Temosen dokumentin. 22?25 Pääkirjoitus Vastuunkantaja SDP on myös uudistuva arvopuolue S yksyllä ilmestyy yhteiskuntaa luotaavista keskustelukirjeistä koottu kirja Punavihreä, sinivalkoinen. Vastuunkantajan rooli on arvokas, ja sen merkitys korostuu vaikeina aikoina. Jos ja kun SDP tahtoo olla uudistava tulevaisuuspuolue, sen täytyy pystyä tarjoamaan edelläkävijyyttä osoittavia ratkaisuja tarvittiinpa niitä. SDP on profiloitunut politiikan martaksi, siksi joka tarttuu toimeen, huolehtii ja hoitaa. Työn tärkeys, palkansaajan asema sekä oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo on leivottu sisään SDP:n kantoihin. Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut ja maailma mutkistunut niin paljon, että sosialidemokraattiset arvot ja peruslinjat on syytä määritellä uudelleen. SDP on profiloitunut politiikan martaksi, siksi joka tarttuu toimeen, huolehtii ja hoitaa. Suuret rakennemuutokset ja monipuoluehallitusten kompromissit ovat nekin synnyttäneet omassa väessä tarpeen päivittää ja syventää periaatteita. Tämä tehdään periaateohjelman uudistamistyössä, jolle annetaan lähtölaukaus Seinäjoen puoluekokouksessa. A n n n janmukaistetut periaatteet saavat työn edetessä oheensa ohjelmaluonteisen tavoiteosan. Tavoitteetkin on välttämätöntä päivittää, koska ratkottavana on aivan uudenlaisia haasteita. Huhtikuun erikoisnumero Lehdessä nyt Avaus Ajatuspaja 3?6 22?25 Ammattiliittojen tulee haistaa ajan tuulet Jukka-Pekka Flander Tuukka Temosen ?kohudokumentti? nuorten puntarissa 26?27 Nuorisotakuu ? esimerkkejä onnistumisista 28?29 Kenen vappu? Demokraatti seurasi maaliskuun lopulla Euroopan parlamentin puhemiehen Martin Schulzin Suomen-vierailua. Suoraviivaisuus selittyy myös sillä, että demarit ovat sisäistäneet puolueen perusarvot niin täysin, että ne kanavoituvat ilman palopuheita poliittiseen toimintaan
Kaikki Lehtikuva / Jere Hietala Metsä Group suunnittelee biotuotetehdasta Ääneskoskelle nykyisen tehtaansa yhteyteen. tehtaan tarvitsema raaka-aine tuotettaisiin puusta. 24.4. Nimipäivät tänään: Albert, Altti, Pertti (ruots.) Albert, Albertina Nimipäivät huomenna: Markku, Marko, Markus (ruots.) Mark, Markus Aurinko nousee: Helsingissä 5.33 Oulussa 5.04 Aurinko laskee: Helsingissä 21.03 Oulussa 21.27 2...11 9...11 10...12 Uutispäivä Arki 30?31 Näin toimii SDP:n punakone 32?33 Enemmän kuin tuhat sanaa 34?35 SDP:n puoluetoimistolta 36?37 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 38?39 Radio ja TV 40 Luottamuksellista Kari Hulkko sitten työn merkityksen ja sisältöjen muutokseen, digitalisaation vaikutuksiin, väestön ikääntymiseen taikka markkinoiden sääntelyyn. Periaateohjelman uudistamisessa törmätään rajanvetoon siitä, kuinka tiukkoja ideologisia kantoja otetaan ja kuinka konkreettisia tavoitteita asetetaan. Aatteen pilarit pitää kunnostaa kantaviksi ja kauas näkyviksi, mutta liikkumatilaa pitää jättää niin, että SDP:llä on jatkossakin paikka tuloksia aikaansaavana, laajana kansanliikkeenä. Osallistava ohjelmatyö on itsessäänkin merkityksellistä. levikki@demari.fi . 0800 96675 puh. Näin arvioivat TE-toimistojen johtajat Sosiaalibarometrissa 2014. Parasta palvelua saavat yritykset sekä hyvin koulutetut ja motivoituneet työnhakijat. (STT) Eniten henkilökohtaista apua ja tukea tarvitsevat asiakkaat saavat aiempaa heikoimmin palvelua työ- ja elinkeinotoimistoissa. Barometrin mukaan henkilöasiakkaiden palvelu on heikentynyt, kun työ- ja elinkeinotoimistoja uudistettiin viime vuoden alussa. Uudistuksen tarkoitus oli yksinkertaistaa ja selkeyttää palveluita. Suoria ja välillisiä työpaikkoja se toisi noin 2 500 ja kasvattaisi Suomen viennin arvoa puolella miljardilla eurolla vuodessa. Tehdas pyritään saamaan käyttöön vuonna 2017. Toteutuessaan se olisi maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas, joka tuottaisi sellun ohella bioenergiaa ja erilaisia biomateriaaleja. Suomen kuitupuun käyttöä se lisäisi noin kymmenellä prosentilla vuodessa. . 0200 71000 toimitus@demari.fi . Vaasa Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . 0200 55888 puh. (STT) Posti- ja logistiikka-alan unionin puheenjohtaja Esa Vilkuna on eronnut tehtävästään. Ammattiliittoaan 13 vuotta johtanut Vilkuna ilmoitti erostaan viime viikolla PAU:n liittohallitukselle. Yli 60 toimistojen johtajista arvioi käyneen päinvastoin. Työpöytä on jo siivottu. 0200 72822 puh. 0200 30011 puh. Demokraatin kuukausittainen erikoisnumero ilmestyy 10 kertaa vuonna 2014. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Katso tuoreimmat uutiset osoitteessa: Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Investoinnin keskeisin peruste on korkealaatuisen havusellun kysynnän maailman- laajuinen kasvu, sanoo Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan. Lopullinen investointipäätös on tarkoitus tehdä ensi vuoden alkupuolella. Demokraatti Väkivalta ja TE-toimistojen tuki kiusaaminen osa huono-osaisille opettajan työpäivää heikentynyt Vilkuna jätti Posti- ja logistiikkaalan unionin Opetusalan ammattijärjestö OAJ vaatii opetusalalle turvallisuusohjelmaa, jolla kitketään opettajiin kohdistuvaa väkivaltaa. OAJ:n työolobarometriin vastanneista opettajista 10 prosenttia kertoi kokeneensa väkivaltaa työssään viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vastanneista 36 prosenttia kertoi kohdanneensa myös kiusaamista tai muuta epäasiallista kohtelua. Väkivaltaisesti käyttäytyivät kyselyn mukaan yleisimmin oppilaat. Opettajien kiusaamiseen syyllistyvät myös koululaisten vanhemmat. etunimi.sukunimi@demari.fi . Mikkeli Uutistoimitus (06) 317 8711 (06) 317 4104 050 5543430. Tampere Uutistoimitus Ilmoitusmyynti (02) 277 0477 050 568 7361 (03) 212 9455 050 568 7361 . Parhaimmillaan periaatepohdinnat vahvistavat puolueen yhteishenkeä ja herättävät ulkopuoliset huomaamaan, että SDP on sekä luotettava vastuunkantaja että uudistuva aatepuolue. Metsä Group suunnittelee miljardi-investointia Metsä Group suunnittelee Äänekoskelle jättimäistä, noin 1,1 miljardia euroa maksavaa biotuotetehdasta. Jos hanke toteutuu, se olisi yhtiön mukaan Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. www.demari.fi . Helsinki, Uusimaa, ? ? ? ? varhaisjakelu: Lounais-Suomi, varhaisjakelu: Pohjanmaa, varhaisjakelu: Tampere ja ympäristö: Muu Suomi: puh. Hän siirtyy toisiin tehtäviin mutta ei kerro vielä, mihin. Vilkunan mukaan hänen tehtävänsä jaetaan käytännössä toistaiseksi liiton ensimmäisen varapuheenjohtajan ja liittosihteerin kesken. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . ilmo@demari.fi . (STT) Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Erikoisnumerosta vastaava toimituspäällikkö: Tua Onnela Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin
Yritysmaailma alkaa vihdoin selättää rakennemuutosta Suomessa. Metsä Groupin miljardiluokan suunnitelma biotuotetehtaasta Äänekoskelle osoittaa, että metsäteollisuus ei ole Suomesta kuolemassa . 4 avaus avaus 4 Avaus Puheenvuoroja ja Puheenaiheita Päivän uutinen Aurinko paistaa risukasaan. Toteutuessaan hanke toisi 2 500 suoraa ja välillistä työpaikkaa. Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Ammattiliittojen pitää haistaa ajan tuulet AY-liike 2034 ?Uskon, että tulevaisuudessakin ihmiset sotkeutuvat omiin asioihinsa järjestäytymällä.?. päinvastaisista puheista huolimatta
on toteutunut huonosti. Harri Melin antaa ymmärtää, että tilanteeseen tulee muutos. . Visio puuttuu. Hän sanoo olevansa menneisyyden mies, koska on SAK:n historiankirjoittaja. On kuitenkin sanottu, että mikäli tuntee historian hyvin, kykenee sen perusteella ennakoimaan myös tulevaa.. Olen täysin varma, että 20 seuraavan vuoden aikana nähdään kansalliset rajat ylittäviä ammattiliittoja, hän uskoo. Harri Melin. Melin perustaa näkemykSeppo sensä siihen, että pääomat ovat Peltoniemi ylikansallisia. Oletan, että yleinen palkansaajien järjestäytymisaste vuonna 2034 on noin 50 prosenttia. Sekin itse asiassa on iso luku, vaikka loistoajat ovatkin tässä asiassa taakse jäänyttä elämää, Harri Melin sanoo. Hän tiivistäisi ay-liikkeen rivejä. Kun me täällä murehdimme työväenluokan kuihtumista, globaalisti työväenluokka kasvaa koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Tämä on nähtävissä Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Rivit tiiviiksi Melin sanoo, ettei liittojen jäsenmäärä Suomessakaan romahda. . Hiipumista kuitenkin tapahtuu. Usein unohdetaan, että maailma kokonaisuudessaan palkkatyöläistyy ja työväenluokkaistuu. . Samaan aikaan toimintaympäristö muuttuu tavattoman nopeasti. Hänen alaansa on yhteiskunnallisen muutoksen, luokkarakenteen ja työelämän tutkimus. Harri Melinin mukaan suomalainen ammattiyhdistysliike asetti puoli vuosisataa sitten itselleen isoja tavoitteita, jotka itse asiassa ovat jo toteutuneet. . Jos ampuu metrin päästä, syntyy tuhoisaa jälkeä. Jos ampuu sadan metrin päästä, saalis jää vähäiseksi, Melin kuvailee. Palvelualat nousevat ykköseksi Tapio Bergholm on huumorimiehiä. Sen sijaan Melinin mukaan ay-liike on yhä omissa poteroissaan. Ayliikkeestä puuttuu ketteryys mukautua ympäröivän yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin. Tapio Bergholm. Ay-liike puhuttelee Melinin mielestä huonosti uusia työmarkkinoille tulevia sukupolvia, jotka ovat huomattavasti enemmän koulutettuja kuin koskaan aiemmin. Työelämässä työtehtävien rajat muuttuvat koko ajan. Avaus 5 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 . Entä 20 vuoden kuluttua? . Miksi sitten amDemokraatti matillinen järjestäytyminenkin ei sitä olisi. . Pahaa pelkään, että ellei ammattiyhdistysliike kykene reippaalla tavalla muuttamaan toimintatapojaan, se menettää asemiaan. Se on kuin haulikkoammuntaa. Ihmisten toimintatavat ovat erilaisia kuin liittojen toimintatavat. Muutosherkkyys ja muutoshalukkuus ovat ayliikkeessä hukassa. Slogan muuttuu todeksi Reippaasti yli sadan vuoden takainen työväenliikkeen slogan ?kaikkien maiden työläiset liittykää yhteen. kaikkien maiden työläiset liittyvät yhteen? Ammatillinen järjestäytyminen on Suomessa tätä nykyä maailman kärkeä. Sen jälkeen sillä on takanaan loistava menneisyys, Harri Melin sanoo. Melin, 60, on Tampereen yliopiston sosiologian professori ja vararehtori. Tiiviillä ja isolla joukolla pääsee lähemmäksi vastustajaa ja saa paremman tuloksen. . Ei riitä, että pidetään vain saavutetuista eduista kiinni
Maataloudessa tuotanto kasvaa, vaikka tuottajia on vähemmän. . Tietokonepelien valmistus on jo nyt miljardibisnestä. Puoluekokous on tärkeä etappi, sillä siellä työskennellään periaatekeskustelua linjaten. Puoluekokous siis evästää työskentelyä ja antaa tarkennetun toimeksiannon, Alijärvi toteaa. Alijärven mukaan kansainvälisessä osiossa keskitytään enemmän tutkimukseen. Ennakoin, että palvelualoilla työskentelevät tulevat muodostamaan suurimman ryhmän vuoden 2034 ammattiyhdistysliikkeessä, Bergholm ounastelee. Hän tähdentää, että palvelualojen ammattiliitot ovat kasvaneet ja tulevat entisestään kasvamaan. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä muun muassa TSL:n ja Kalevi Sorsa -säätiön kanssa. Näin saamme vahvistusta toimenpiteille sekä koulutuksen että tutkimuksen näkökulmasta, Alijärvi kertoo. Tavoitteena on vahvistaa sosialidemokraattista keskustelua ensin oman jäsenistön keskuudessa ja siitä laajentuen jokaisen puolueosaston lähipiirissä, kunnissa ja maakunnissa. . Uskon, että Suomessa tulevaisuudessakin ihmiset sotkeutuvat omiin asioihinsa järjestäytymällä, Bergholm letkauttaa. . Tämä linja tulee jatkumaan. Tämä on vasta alkuräjähdystä siitä, mitä tullaan näkemään, hän visioi. Nahka luotava jatkuvasti Bergholm tähdentää, että ammattiyhdistysliikkeen pitää luoda jatkuvasti nahkaansa. . Harri Melinin tavoin hänkin kiinnittää ay-liikkeen tulevaisuutta pohdittaessa huomionsa koulutukseen.. . Ihmiset vaihtavat tulevaisuudessa ammatista toiseen nykyistä useammin. . Nykyinen peli ay-liikkeessä ei kuitenkaan vetele vuonna 2034, Tapio Bergholm tekee selväksi. ?Vasemmiston tulevaisuus? linjaa SDP:n periaatteita SDP:n periaatekeskustelua valmistellaan suuremman kokonaisuuden eli Vasemmiston tulevaisuus -otsikon alla, Pirjo Alijärvi, puolueen ohjelma- ja työryhmäkoordinaattori kertoo. Vasemmiston tulevaisuus -hanke sisältää Alijärven mukaan sekä kansainvälisen tutkimukseen keskittyvän osion että kotimaisen poliittisen keskustelun vahvistamisen ja SDP:n linjan kirkastamisen. . Akava ja STTK ovat siitä hyötyneet, hän sanoo. . Tuotanto itsessään ei katoa mihinkään. Toisaalta Suomessa on hyvin vahva ammatillisen sopimisen ja ammatillisen vaikuttamisen perinne. Iso liitto, enemmän lihaksia. . Divisioonien lukumäärällä on tärkeä merkitys, Bergholm siteeraa SDP:n takavuosien puheenjohtajaa Rafael Paasiota. Tapio Bergholm ennakoi, että teolliselle tuotannolle käy kuten maataloudelle. Vasemmiston tulevaisuuden pohdinta tuntuu olevan ajankohtainen aihe läpi Euroopan. Kumppaneina tässä osiossa on sekä sisarpuolueita että heitä lähellä olevia tutkimusorganisaatioita ja ajatuspajoja, Alijärvi sanoo. Demokraatti. Ne saattavat lisääntyä tulevaisuudessa. Bergholm ennakoi, että ammatteihin sitoutuminen rapautuu. Mukana on alustavasti partnereita neljästä maasta, ja parasta aikaa työstetään projektikokonaisuutta yhdessä. . Minun nuoruudessani kukaan ei osannut kuvitella semmoisia ammatteja kuten esimerkiksi keinokynsien valmistaja tai personal trainer. . Koulutuksella on järjestäytymiseen suuri merkitys, koska koulutuspohjainen järjestäyty- Huhtikuun erikoisnumero minen on jo nyt lisääntynyt. 6 Avaus Bergholm, 56, on historiantutkija ja sosialidemokraattinen politiikan moniottelija. Olemme valmistelleet materiaalia periaatekeskustelun pohjaksi. Samat autot, traktorit, laivat ja muut koneet vain saadaan kokoon nykyistä pienemmällä porukalla. Metsässäkin monitoimikone tekee yksin parinkymmenen metsurin työt. Bergholmin mukaan syntyy ihan outoja ammattikuntia. Vuoden 2034 ammattiyhdistysliikkeessä hallitsevat palvelualat. TORSTAI 24.4.2014 . Kieltämättä jo nyt nuorten järjestäytymisessä on ongelmia. Se saadaan ulos ennen vappua. Toisaalta ihmistyövoiman tarve on kasvanut automaatiosta huolimatta erityisesti palvelualoilla
600 g, maustamaton tai marinoitu, raj. klo 14. Keskustelun juontaa Demokraatin päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tilaisuutta voi seurata suorana internet-lähetyksenä osoitteessa www.demari.fi. Keskustelua voi kommentoida Twitterissä (#sdpkisa), Facebookissa, tekstiviestillä (+35845 7395 0112) tai demari.fi:ssä. HINNAT VOIMASSA TO?SU 24.?27.4.2014 hyödynnä k-marketiN edulliset tarjoukset! TARJOUS VOIMASSA MYÖS NESTE OIL K-MARKETEISSA -42 % HK PORSAAN SISÄFILEE n. Avaus 7 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Demokraatin puheenjohtajaväittelyssä N E N I A L I P R U E N N I R vs. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kohtaa haastajansa ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinteen Paasitornin juhlasalissa lauantaina 3.5. lisää: www.k-market.fi VIHREÄ RYPÄLE KAUPPIAS HOITAA HOMMAN Ei jälleenmyyjille. 2 kpl/talous 7 99 kg Ilman K-Plussa-korttia 13,99 kg TARJOUS VOIMASSA MYÖS NESTE OIL K-MARKETEISSA TA, JOISSA K-MARKETEISISTOPISTE! ON OMA PA Omasta uunista RANSKALAINEN PATONKI 0 230 g 79 kpl 500 g/rasia, Intia (3,43/kg) 1 49 rs (2,98/kg) EDISTÄÄ SUOMALAISTA TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA Meidät löydät myös Facebookista! www.facebook.com/kmarketsuomi Kts
S&D-ryhmän pu- heenjohtaja Euroopan parlamentissa 2004?2012 ?. Minä puhun pankkien miljardeista, kun heille . Hänen mielestään idea on hieno, mutta se on hä märtynyt. Ammatiltaan kirjakauppias ?. tuhat euroa on jo iso summa. Syntynyt 20.12.1955 puheenjohtajaehdokas Martin Hehlrathissa Schulz pohtii. ?. Se ei ole Schulzin mielestä oi kea vastaus. ja 95 prosentille unionin kansalaisista . Tämä ei käy. Myöhemmin Würselenin pormestari ?. Würselenin kaupunginvaltuuston jäseneksi 1984 ?. Martin Schulz puhuu siitä paljon. Mutta nykysuku polvi pelkää. Se ei ole hänen vastauksensa: jokainen maa vastaa velois taan. Toivon, että minä puo Martin Schulz lestani olen antanut politiikalle, mitä se on tarvinnut, komission ?. Idea oli se, että kansat ja maat yhdessä ovat enemmän. Kaikki perustuu luottamukseen ja molemminpuoliseen kunnioi tukseen . Vähän vanhem mat miettivät, milloin on varaa perustaa perhe tai miten selvitä laskuista. Luottamus oikeudenmukaiseen pää töksentekoon kaikilla tasoilla on palautettavissa. . Europarla mentin puhemies, saksalainen Martin Schulz lukeutuu heihin. . Unionin olemassaoloa kannattaa puolustaa, mutta jossain menevät solidaarisuudenkin rajat. Hän viittaa siihen, että talouskriisissä elävien maiden velkoja pitäisi antaa anteeksi. Puoluekanta on sama kuin isän, eli sosialidemo kraatit. Maailma oli avoin ja täynnä mahdollisuuksia. . Hän muistaa oman tuntemuksensa, kun oli 17vuotias. Yhteiskunta elää toivosta ja luottamuk sesta, mutta mitä tehdä, kun kukaan ei luota ke henkään eikä mihinkään, hän kysyy. Luovuttaako. Puhetta syntyy yhteisestä intohimosta, jalkapallosta, ja kaikesta maan ja taivaan välillä. Hän myöntää, että joskus on vaikea selvittää ka vereille, mitä EU:ssa oikein tapahtuu. . Minä ja me muut päätök sentekijät edustamme kuitenkin heitä. Tuon ikäisenä ihmisen pi täisi olla täynnä positiivisuutta ja energiaa. Kyllä, politiikka on antanut minulle kaiken sen, mitä olen ha vitellut. Se on oikeudenmukaista. Politiikka antanut kaiken Kirjakauppiaan tie ensin Würselenin kunnanval tuustoon ja sen pormestariksi, europarlamentin jäseneksi, sosialidemokraattien S&Dryhmän pu heenjohtajaksi ja europarlamentin puhemieheksi on ollut suoraviivainen. . Hän asuu yhä Würselenissä, jota johti yk sitoista vuotta, jopa samassa korttelissa kuin pormestari aikoina. Politiikan huipulle kavunnut Schulz tapaa säännöllisesti ystäviään, jotka eivät ole polii tikkoja. Euroopassa tarvitaan selkeät säännöt suur yrityksille: Missä voitot tehdään, sinne maksetaan myös verot, Schulz jyrähtää. Iso idea palautettavissa EU:n idea. Europarlamentin jäsen vuodesta 1994 ?. 8 Avaus Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Martin Schulz haluaa palauttaa luottamuksen Kansan puolustaja Marja Luumi Demokraatti Jostakin ihmisestä sanotaan, että hän on saanut jo äidinmaidossa poliittisen kipinän. Tavalliset ihmiset maksavat nyt talouskrii sistä, mutta isot yritykset vetävät voittonsa pii loon veroparatiiseihin. oli sitten kyseessä iso tai pieni maa. . Martin Schulz on nyt so sialistien kärkiehdokas seuraa vaksi EU:n komission puheen johtajaksi. Kun tonnikin on paljon ?Meidän täytyy vakuuttaa ihmiset, että olemme heidän asiallaan.? Schulz on pysynyt uskollisena kaupungille, josta hänen poliit tinen uransa alkoi. Kasvoin hyvin poliittisessa perheessä, ja se on vaikuttanut valintoihini, Suomessa pari viik koa sitten vierailulla ollut Schulz myöntää. Äiti tosin oli perustamassa Saksan kristillis demokraattista puoluetta, joten väri ei tullut hä nen puoleltaan. Europarlamentin puhemies 2012? Saksalainen, 58-vuotias Martin Schulz tähtää täysillä EU:n komission johtoon.. Meidän täytyy vakuuttaa, että olemme heidän asiallaan. Nuorten epävarmuus surettaa Schulz tapasi äskettäisellä Suo menvierailullaan lukuisia nuo ria ja aisti epävarmuuden
Mutta se tulee ehkä tässä yhteydessä kunnolla julki, että Euroopassa on ylipäänsä euroop- palaisia puolueita, joilla on omat tavoitteensa. Persoonana Martin Schulz on Jaakonsaaren mielestä hyvin selkeäsanainen, johdonmukainen, määrätietoinen ja analyyttinen. Sosialistien ja demokraattien ryhmän puheenjohtajana Schulz veti kokousten alla aina ajankohtaiskatsauksen, joita Jaakonsaari kehuu erittäin kiinnostaviksi. . Hän on tällä hetkellä yksi merkittävimmistä Euroopan demaripoliitikoista. Talouskriisin aikana neuvoston merkitys on kasvanut. . Hän ei ihmetellyt, että S&D-ryhmä valitsi Schulzin ehdokkaakseen kisassa EU:n komission puheenjohtajaksi. . Schulz toivoo, että koko Eurooppaa koskeva nuorisotakuu tulee todeksi ja antaa nuorille hyvät eväät elää elämäänsä. . Säällinen elämä, vähintään samat mahdollisuudet kuin tällä sukupolvella, pitää taata kasvavalle sukupolvelle. Kansalaiset ensin, kuuluu hänen viestinsä. EU-vaalit eivät ole tähän mennessä kiinnostaneet erityisemmin äänestäjiä. Lisäksi hän tulee isosta EU-maasta. Arvostusta lisää se, että Schulz on toiminut vuodesta 2012 EU-parlamentin puhemiehenä. . Ajatuksissa on, että Schulz pystyisi taustansa ansiosta käymään helpommin kansalaiskeskustelua, Liisa Jaakonsaari pohtii. Hän tosin pitää aika utopistisena, että tärkeät kärkiehdokkaat itsessään pystyisivät lähentämään EU:ta ja kansalaisia. . Brysselin valta on aika kasvotonta. mikä on monelle punainen vaate. Hän arvioi myös, että komissiosta tulisi poliittisempi instituutio, kun nyt se vertautuu lähinnä virkamieshallintoon.. vähemmällä byrokratian pyörityksellä. Nuorten työttömyys ja heidän näköalattomuutensa pistää Schulzin vakavaksi. Annetaan miehen vastata itse. Ensinnäkin hän laittaisi kaikille komission virkamiehille kirjeen, jossa vaatisi heitä miettimään, mitä he voisivat tehdä paremmin. . TORSTAI 24.4.2014 Avaus 9 Huhtikuun erikoisnumero Jukka-Pekka Flander EU:n päätöksentekoon Mitä sinä voit tehdä paremmin? Mikä sitten muuttuisi, jos Martin Schulz valittaisiin EU:n komission puheenjohtajaksi. sen aikaa siis, kun on istunut parlamentissa. Pormestarina opin, että mitä lähempänä päätöksenteko on ihmistä, sitä enemmän hän odottaa siltä tuloksia. Hän osasi pitää erittäin hyvin kasassa ryhmän, joka koostuu erilaisista ihmisistä hyvin erilaisista poliittisista kulttuureista. Jaakonsaari uskoo, että Schulz käyttäisi vaikutusvaltaansa täysimääräisesti komission puheenjohtajana. EU-politiikka on enemmän keskiössä kuin koskaan aiemmin, hän perustelee. ?Määrätietoinen ja analyyttinen mies? Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) on tuntenut Martin Schulzin viisi vuotta . Saman pitää päteä EU:n instituutioihin. Virkamiesten pitää hänen mielestään ajatella kansalaisen hyvää . Unionia pidetään yleisesti kaukaisena ja monimutkaisena demokratian välineenä. Martin Schulz uskoo, että nyt on toisin. . Schulz kunnioittaisi varmasti parlamenttia. Sen ja komission rooli vahvistuisi
Tuleva ?peruskoulun isä? ja kouluhallituksen pääjohtaja oli periaateohjel man pääasiallinen kirjoittaja, mutta myös Väinö Liukkosen ja Nils Nilssonin nimet on mainittu ohjelman kirjoittajina. Kun tämä ryhmä vielä nykyäänkin muodostaa huomattavan osan SDP:n jäsenistöä, vuoden 1952 ohjelman julistus elää edelleen tä män joukon keskuudessa rakkaana muistijälkenä. Ja epäilemättä: vuoden 1952 periaateohjelma on SDP:n kaikkien aikojen kaunein ohjelma. Tätä periaateohjelmaa sanotaan syystäkin Oittisen ohjelmaksi. (SDP:n XXII puoluekokouksen 1952 pöytäkirja) tettiin laajahko perusteluosa, jota esimerkiksi Jouni Backman pitää silloisista ohjelmateks teistä parhaiten aikaa kestäneenä. Kaikki tiedot vahvistavat kuvaa, jonka ko mitean jäsen Väinö Liukkonen muotoili sanoiksi: Oittisella oli ohjelmatyössä ?hämmästyttävän voimakas ote?. SOSIALISMI Periaateohjelmaan lii ?Kokoushuone, Helsingin Työväentalon juhlasali, on tilaisuutta varten koristeltu laakeripuin ja kukkasin, puoluemerkein sekä Suomen, kutsuvierasmaiden ja puolueen lipuin. Varsinaisessa ohjelmassa puolueen perusperiaatteet kiteyte tään tunnuksiin sosialismi ja demokratia, itse näinen kansa ja yhteistyön maailma. Suhteessa marxilaiseen sosialismiin Oittisen ohjelma poikkeaa yllättävän vähän Forssan oh. Työ jäi kuitenkin keskeneräiseksi, kun komiteakin aloitti toimintansa vain pari kuukautta ennen puolue kokousta. Sosialidemokratia asemoi itsensä ?amerikkalaisen kapitalismin. Vähätellä ei voi myös kään komitean sihteerin Helvi Raatikaisen pa nosta. Sota keskeytti pohdinnan, joka to den teolla käynnistyi ennen vuoden 1949 puolue kokousta ja puolueen 50vuotisjuhlia. Forssan ?ihanat. Vuonna 1950 hänet oli valittu kouluhallituksen pääjohtajaksi. FORSSASTA HELSINKIIN Forssan 1903 ohjelman uudistamisesta oli ohimennen puhuttu SDP:ssä jo ennen sotia. Vaikka viitteitä tulevasta valtataistelusta oli ilmassa, aatteen henki hehkui toukokuisessa Helsingissä. SDP:n uutta periaateohjelmaa käsiteltiin toi sena kokouspäivänä, kun ensin oli käsitelty puo lueen toimintakertomukset ja asetettu ehdokkaat puoluevaltuustoon ja puoluetoimikuntaan. Kokouksen puheenjohtajana toiminut Jyväs kylän kunnallisjärjestön kokousedustaja Kalle Järvinen luovutti esittelypuheenvuoron periaa teohjelmaa valmistelleen komitean puheenjohta jalle Reino Oittiselle. . ja tarjosi ?kolmatta tietä?, siis 50 vuotta ennen Tony Blairia. Uudelleen kirjoitetun ja täydennetyn puo lueemme periaateohjelman esilletulo tässä ko kouksessa johtuu siitä, ettei Forssan kokouksessa hyväksytty periaateohjelma enää ilmaise riittävän hyvin puolueen luonnetta, menettelytapoja ja pää määriä, Oittinen aloitti pitkän alustuksensa. Puhe kesti arviolta vähintään puolitoista tun tia. Ajatus perustuu siihen, että tämä vuoden 1952 ohjelma oli yhä voimassa, kun suuret ikäluo kat liittyivät sankoin joukoin puolueeseen 1960 ja 1970luvuilla. vallankumouksen odotustun nelmat olivat jo aikoja sitten muuttuneet kau kaisiksi unelmiksi ja toisaalta ohjelman tavoite osassa ilmaistut vaatimukset joko toteutuneet tai muutoin vanhentuneet. Jo vuonna 1945 SDP puuhasi ?sosialisointiko miteaa?, jonka tehtäväksi piti tulla eri alojen yri tysten ja toimintojen saattaminen yhteiskunnan hallintaan. puoluekokous alkoi he latorstaina 1952 eräällä tavalla historiallisessa vä livaiheessa. Kokousedustajain pöydillä on lisäksi pienikokoisia puoluelippuja sekä kutsuvieraitten pöydillä kunkin osanottajamaan pienoisliput.. Puoluekokous siirsi ohjelman suoraan ?edelleen kehiteltäväksi?. Uusi ohjelmakomitea valittiin vuoden 1950 lo pussa, ja sen vetäjäksi tuli Oittinen. Mutta luultavasti juuri Oittisen juhlavat sanamuodot tekevät ohjelmasta eheän. SDP ryhtyi puhumaan ?suunnitel mataloudesta. köyhälistö · sorronalainen · SDP:n periaateohjelmat 2/4 yhteiskunta · työttömyys · kurju nen · vapaus · luokkaedut · luok 10 Avaus Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Sarjassa esitellään SDP:n periaateohjelmien taustat. Toisessa osassa kerrotaan SDP:n vuoden 1952 periaateohjelmasta. SDP:n kaunein periaateohjelma Antti Vuorenrinne Demokraatti antti.vuorenrinne@ demari.fi HELATORSTAI 1952 Sosialidemokraattien 22. Komitean toiminnasta on säilynyt jälkipolville runsaasti aineistoa. Taistelu työväenliikkeestä demarien ja kommunistien välillä oli juuri päättynyt sosia lidemokraattien voittoon. ja ?venäläisen pakkotalouden. Hanke kuitenkin tyrehtyi, kun myös kommunistit ryhtyivät huseeraamaan samoilla markkinoilla. Esimerkiksi Aimo Kairamo haastat teli komitean jäseniä 1970 ja 1980lukujen vaih teessa. väliin. Valtion oli määrä ohjata taloutta, mutta yksityi sillä yrityksillä katsottiin olevan taloudessa mer kittävää roolia. Vuoden 1949 puoluekokoukselle esiteltiin kin jo periaateohjelmaluonnos, joka oli synty nyt Pekka Railon johtaman komitean kynästä. Oittinen oli mukana tässäkin komiteassa. Sitä voisi luonnehtia myös sanataideteokseksi. Reino Henrik Oittinen oli nuoruudestaan saakka vakaumuksellinen marxilainen sosialisti. Hän oli liittynyt puolueeseen vuonna 1931, sa mana vuonna, jona hän täytti 21 vuotta. Kun hän kirjoitti SDP:n periaateohjelmaa, hän oli ehtinyt opiskella ja valmistua Helsingin yli Työväen arkisto opistosta, toimia Valkeakosken työväenopiston ja Työväen akatemian rehtorina, jyväskyläläisen Työn Voiman päätoimittajana, Työväen sivistys liiton pääsihteerinä ja Fagerholmin I hallituksen (1948?50) opetusministerinä. Sen jälkeen kokous keskeytettiin ruokailutau koa varten. OITTINEN Monien mielestä vuoden 1952 ohjelma on SDP:n ainoa oikea periaateoh jelma. Edessä olivat puolueen hajoamisen vaikeat ajat
Vaikka me hyväksyessämme uuden ohjelman luopuisimmekin Forssan ohjelmasta omaksumiemme periaatteiden ilmentäjänä, niin se ei suinkaan merkitse luopumista sen sisältämistä periaatteista, hän selvitti vuoden 1952 puoluekokoukselle. Vuoden 1952 ohjelmassa SDP:n päämääräksi määritellään sosialismi, mutta mielenkiintoisempaa on, miten se lopulta määriteltiin. Sen jälkeen ohjelma hyväksyttiin yksimielisesti. Tavoitteena oli sosialistinen suunnitelmatalous. H. Erityisen vaativa se oli, kun otetaan huomioon ohjelman syntyaikojen poliittishistorialliset olosuhteet. Pääasiassa niiden vaikuttavan ja syvällisen julistuksen vuoksi vuoden 1952 periaateohjelmasta puhutaan legendaarisena.? Jouni Backman Pertti Paasio ?Minun periaateohjelmani on Reino H. Oittisen johdolla kirjoitettu ohjelma. Norjan veljespuolueen 1949 ohjelman tavoin Oittisen ohjelma sai ravintonsa enemmän Britannian ja Ranskan sodanjälkeisestä valtion roolia talouselämässä korostavasta yhteiskuntaradikalismista kuin Saksan SPD:n vuoden 1959 Bad Godesbergin revisionistisesta uussosialidemokratiasta kylmän sodan aatteellisen kahtiajaon keskellä. Oittisen ohjelma ei irtisanoudu sosialistisista periaatteista, mutta näkee niiden osin toteutuneen demokraattisen sosialismin käytännön uudistustyön myötä. Tälle ajalle kestävin sanoma nousee luvusta ?Demokratia elämänmuotona ja uudistustyön välineenä?, jossa Oittisen austromarxilaisuus ja TSL-perinne pääsee oikeuksiinsa. ?...vapaus, oikeusturva ja kansan enemmistön todellinen johtovalta yhteiskunnassa voidaankin turvata ainoastaan valtiollisen demokratian ja sosialismin yhdistämisellä, sosialidemokratian toteuttamisella?. Virke oli minulle pitkään määritelmä aatteestani. ?Sosialidemokratia toteutuu. Adlerin sosialistista kasvatusta käsittelevä Uusia ihmisiä oli ilmestynyt suomeksi jo vuonna 1928. HEHKU Vuoden 1952 puoluekokous teki Oittisen ohjelmaluonnokseen viisi lähinnä stilististä korjausta. 2010-luvulla parhaiten vahvistamalla kansalaisten omia vaikutusmahdollisuuksia, suoraa demokratiaa ja osallisuutta asuinalueilla, työpaikoilla, oppilaitoksissa ja kansainvälisesti.? Poiminnat vuoden 1952 periaateohjelmasta: ?Kautta koko ihmiskunnan historian on käyty taistelua ihmisoikeuksien, henkisen vapauden, valtiollisten oikeuksien, taloudellisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden saavuttamiseksi ja laajentamiseksi.? n n n ?Taistelu jatkuu, kunnes poliittinen sorto, taloudellinen riisto ja mielipiteiden vaino on saatu lopetetuksi.? n n n ?Vapaus, oikeusturva ja kansan enemmistön todellinen johtovalta yhteiskunnassa voidaankin turvata ainoastaan valtiollisen demokratian ja sosialismin yhdistämisellä, sosialidemokratian toteuttamisella.? Risto Kolanen jelmasta. Tämän avartuneen kansanvallan pohjalta lähtien voidaan demokratiaan liittää myös puolueen sivistysihanteet, ohjelman perusteluosassa sanotaan. Periaateohjelmassa korostuukin Oittisen väkevä sivistyskäsitys, jonka juurista voidaan havaita austromarxilaisen Max Adlerinkin vaikutusta. Vaikka ohjelmassa esiteltiin myös päämääriä, tärkeintä oli kuitenkin liike. Esimerkiksi ex-puoluesihteeri Unto Varjonen olisi jo 1949 kokouksessa hyllyttänyt perinteisen kielenkäytön ?kiillotettuna rokokookalustona?. Oittinen oli toista mieltä. . · työväenluokka · kapitalistiluokka · luokka uus · tuotannon välikappaleet · vapauttami kkavastakohdat · riistäminen · holhuunalai suus · Avaus 11 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Mitä ottaisin mukaan 1952 ohjelmasta? ?Tulevienkin periaateohjelmien tulisi rakentua R. Oittisen vuonna 1952 viitoittamaan vahvaan tasa-arvoiseen ja laajaan sivistyskäsitykseen. Oli piirrettävä rajat selviksi sekä oikealle porvareihin että vasemmalle kommunisteihin päin. Eikä vain valtiollinen demokratia vaan kaikilla elämän eri osa-alueilla ?sosialidemokratia toteuttamalla?. Neljäs perusta on yhteistyön maailma. ?Kansallinen kulttuuri voi kehittyä ja säilyä elinvoimaisena ainoastaan kansainvälisen henkisen ja aineellisen vuorovaikutuksen turvin.?? ?Sosialidemokraattisen periaateohjelman kirjoittaminen on yleensäkin vaativa tehtävä. Sosialismi ei ollut ohjelman mukaan enää ?kaukainen teorioihin pohjautuva ihanne, vaan käytännön politiikan avulla toteutettua ja jatkuvasti toteutuvaa yhteiskunnan uudistamista sosialististen periaatteiden mukaisesti?. Vaikka ohjelma Oittisenkin mukaan pohjautui edelleen Marxin historialliseen materialismiin, teorian suora kytkentä sosialisoimiseen katkaistiin. Toisenlaista pyrkimystäkin oli. Oli tehtävä täysin selväksi sosialidemokraattien horjumaton tuki Suomen itsenäisyydelle. Uuden ohjelman on otettava huomioon ajan vaatimukset, kieli ja historiallinen perspektiivi. Vaikuttavinta vuoden 1952 ohjelmassa on sen kahdessa ensimmäisessä kappaleessa esitetty historiallinen analyysi sorrettujen halusta vapauteen ja sosialidemokratian tärkeästä roolista kamppailussa ihmisoikeuksista, niin poliittisista kuin taloudellisista. Yhtä tärkeätä on vapaan, sisäisesti rikkaan yksilöllisen ja yhteiskunnallisen sivistyksellinen laajentaminen, syventäminen ja turvaaminen.? Toisena asiana säilyttäisin kaikkien kansalaisten samanarvoisuuden korostamisen. Kaikkien yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus työhön, mutta myös ?terveeseen ja onnelliseen elämään. hahmotteluna kohti sosialismia. DEMOKRATIA Myös Eduard Bernsteinin revisionismi sai vahvan puumerkkinsä Oittisen ohjelmaan. Työväen sivistäjästä koulun uudistajaksi, 1992 Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa 3, 1991. Lähtekäämme täältä pois siinä varmassa vakaumuksessa, että tämä 22. Sodasta oli kulunut vain muutama vuosi. ?Pelkkä aineellisen hyvinvoinnin tai sosiaalisen turvallisuuden saavuttaminen ei voi olla yksilön tai yhteiskunnan korkein tavoite. Puoluekokouksen pöytäkirjan mukaan salista kuului ?hyväksymishuutoja usealta taholta?. Kokouksen päätöspuheessa valittu puoluesihteeri Väinö Leskinen hehkutti vasta hyväksyttyä ohjelmaa estottomasti. . Tämä näkökulma ja näköala tulisi sisällyttää SDP:n uuteenkin periaateohjelmaan. Työn ja pääoman välinen ristiriita nostettiin sosialisointivaatimuksen kärkeen mutta niin myös John Maynard Keynesin täystyöllisyysteoriaan perustuva suunnitelmatalouden vaatimus. Komitean ainoa sisäinen kiista käytiin keynesiläisen täystyöllisyyspolitiikan merkityksestä. Oittisen mielestä näkemys pelkästään tällä tavalla toteutettavasta uudistuspolitiikasta oli liian kapea. Oittisen ohjelmasta puhuttaessa on tuotu esiin myös niin sanotun austromarxismin perinne. Austromarxismi oli Itävallan demarien 1920- ja 1930-luvuilla kehittämä suuntaus, jota pidetään ensimmäisenä ?kolmannen tien. Demokratia nostettiin tasaveroiseksi sosialismin rinnalle. Eikä kyseessä ollut mikä tahansa demokratia vaan valtiollisen demokratian lisäksi taloudellinen ja sivistyksellinen demokratia. . puoluekokous on täyttänyt erään, ehkä hyvinkin historiallisen ja suuren tehtävän. Kirjallisuutta: Suomen sosialidemokraattisen puolueen periaateohjelma (perusteluineen), 1952 Aimo Kairamo: Suomen sosialidemokraattisen puolueen periaateoihjelman tausta, 1982 Viljo Ripatti: R.H.Oittinen. on edelleen tärkeä lähtökohta. Kolmas pysyvä elementti on demokratia, ?vapaan ihmisen elämänmuoto?
Sairaanhoitajana muistan Rinteen olleen ainoa ay-johtaja, joka puolusti Tehyn toimia vuoden 2007 työtaistelussa. Urpilainen on hoitanut vaativaa pestiä sekä puheenjohtajana että valtiovarainministerinä. Omaa ehdokasta saa kehua retostella reippaasti, mutta vastapuolen arvostelussa pitää olla varovainen, koska puoluekokouksen jälkeenkin meidän pitää tehdä yhdessä töitä.? ?Kannatan Jutta Urpilaista, koska hän on puheenjohtajana laajaalaisempi. Hän ei esimerkiksi vain siunaa mielipidettäni, vaan kysyy perusteita, vaikka luottaisikin arviooni. Urpilainen on viitoittanut SDP:n linjaa hyvin. Antti Rinne on mielestäni avannut tämän keskustelun.? Sari Pulla puoluekokousedustaja Valkeakoski Hy v Ant ä ti! ?Uskon, että Antti Rinteen pitkä kokemus yhteiskunta- ja talouspolitiikasta sekä syvällinen kokemus työelämästä antaisi puheenjohtajalle hyvät lähtökohdat palauttaa yhdessä puolueväen kanssa uskottavuutta SDP:lle. SDP kaipaa uutta virtaa ja puoluekokoukselta odotetaan muutosta. Pidän tärkeänä, että SDP on selkeästi vasemmistolainen ja uudistava puolue. 12 Avaus Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 SDP:n puoluekokous päättää puheenjohtajasta Kuvat Jukka-Pekka Flander Ehdokkaiden linjat puntarissa Hyvä ! a t t u J ?Olen seurannut läheltä Jutta Urpilaisen työskentelytapaa. Urpilainen on demokraattinen, empaattinen, kuunteleva ja asioihin ottaantuva ihminen. Hän on valtavan osaava politiikan sisältöasioissa, ja se on tärkeää. Arvostan sitä, että Urpilainen haluaa aina tietää, miksi jotakin tehdään. Antti Rinteen kokemuspohja on vain ay-liikkeessä ja kuntatason politiikassa. oikeastaan paremmin kuin aluksi ajattelin. Minusta Urpilaisen linja on huomattavasti vastuullisempi. Haluan torjua sen ajatuksen, että Rinne olisi vanhoihin rakenteisiin tarttuva. Tarvitaan aitoa keskustelua, eikä vain sanan helinää puolueen linjan selkiyttämisestä. Olen Antti Rinteen tukijoukoissa ja tulen olemaan Rinteen puheenjohtajuuden puolesta toukokuun puoluekokouksessa. Mielestäni Rinne ajaa vasemmistolaisempaa politiikkaa ja Rinteen linja on mielestäni enemmän demariuden alkulähteillä kuin Urpilaisen. saatetaan mennä ojasta allikkoon. Kysymys on koko vasemmiston painoarvosta vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Vahvasti sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen perustuvalla linjalla saimme kuitenkin laajasti kannatusta Tarja Haloselle presidentinvaaleissa. Varsinkin tässä tilanteessa vaaditaan enemmän. SDP tarvitsee nyt vahvaa johtajuutta puolueen linjan uudistamisessa. valtion roolin kasvattamiseen talouspolitiikassa ja siihen, ettei niin välitetä valtion velkaantumisesta. Rinne on tiukka ay-johtaja ja menestynyt hyvin ammattiliitto Pron vetämisessä, mutten tiedä, miten hän soveltuisi puheenjohtajan tehtävään. se pitää palauttaa. Valitettavasti päävastuun kannatuksesta joutuvat kantamaan puoluejohto ja puheenjohtaja.? Jukka Gustafsson kansanedustaja, puoluekokousedustaja Tampere. Se ei ole tässä politiikan turbovauhdissa helppoa, mutta se on välttämätöntä. Ydinkysymys kulminoituu SDP:n heikohkoon kannatukseen, joka Suomessa on 15?16 prosenttia, mutta Euroopassa 25?35 prosenttia. Toivon, että puoluekokousedustajat tekisivät lopulliset johtopäätöksensä vasta sitten.? Susanna Huovinen peruspalveluministeri Jyväskylä Aimo Massinen puoluekokousedustaja Turku Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ?Työelämä on muuttunut, joten myös puolueen on uudistuttava. Antti Rinteellä on vahva aytausta, ja hän tuntee tämän päivän työelämän. Rinne on aito palkka-tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolustaja. Ymmärrän, että jos kannatusprosentti on 15,5, tulee tunne, että on tehtävä muutos, oli se minkälainen tahansa. Minusta siinä on vaaransa . Sosialidemokratialla on ollut hyvä kaikupohja kansalaisten keskuudessa . En näe, että Rinteen johdolla saadaan ainakaan pysyvää kannatusharppausta ylöspäin. Nyt pitää maltillisesti katsoa tilanne ja käydä keskustelua avoimin mielin. Meidän pitää hankkia laajempi kentän tuki SDP:n avauksille ja päätöksille. Ay-liike on ollut ja sen pitää tulevaisuudessakin olla tärkeä osa sosialidemokraattista kansanliikettä. Useat SDP:n jäsenet ovat kertoneet minulle, että Rinne edustaa heidän arvojaan. Hän on hoitanut myös valtiovarainministerin tehtävää hyvin . Keskustelua linjaeroista käydään, mutta välillä olisi hyvä palauttaa mieleen, missä asioissa olemme samaa mieltä, vaikka kannattaisimmekin eri puheenjohtajaehdokkaita. Vaikka meillä on eri näkemyksiä puheenjohtajakysymyksestä, toivon asiallista keskustelua. Koen, että Rinteen linja olisi paluuta menneisyyteen . Antti Rinne on huolissaan suomalaisen työn, palkansaajan ja heikommassa asemassa olevien asioista. Poliittisen tiedon ja taidon lisäksi pidän tärkeinä Urpilaisen vahvoja verkostoja sekä Suomen että Euroopan tasolla. En usko, että yhtä ihmistä vaihtamalla pystymme kannatuskehitystä muuksi muuttamaan. Moni ei olisi tähän pystynyt. Luulen, että se on yhteinen huoli. Puoluekokouksen paneeleissa nähdään molempien heikkoudet ja vahvuudet. Mielestäni se on tärkeä ominaisuus. Rinne on pienen ihmisen, kuten sairaiden, vammaisten, lasten ja vanhusten asialla. Rinne nähdään tavallisten duunareiden edunvalvojana. On selvää, että yhteiskuntaa pitää uudistaa aatteelliset juurensa muistaen
Sen voi tehdä myös yhdessä ammattiosastoissa ja järjestöissä. Ottakaa marssilta kuva ja lähettäkää eläkekampanjan Facebook-sivulle www.facebook.com/elavanaelakkeelle Paras kuva tai idea palkitaan muhevalla täysihoitoviikonlopulla Hotelli Siikarannassa. u. Ajat t el e . TORSTAI 24.4.2014 Huhtikuun erikoisnumero Vappumarssilla hyv ä n eläkeratkaisun puOlesta! On aika toimia sen puolesta, että eläkeneuvotteluissa saadaan hyvä ratkaisu. Tavoitteena on, ettei eläkeikää koroteta eikä eläkeputkea poisteta. Tee oma banderolli, juliste tai muu näkyvä eläkeviesti ja ota se mukaan vappumarssille. Osallist Vaikuta . Avaus 13
tuhannet mieleltä nurjat, he liasta harmaat, he köyhät ja kurja sadon jäljillä korjata saa. Kirjallisuuslehti 1934, suom. Sitä ennen hän teki myös toimittajan töitä Nyländska postenissa Veckans Nyheterissä sekä avustajana Arbetaren-lehdessä. Solidaarisuuden ja humanismin puolesta Mörnen kirjailijaura alkoi enemmän ja vähemmän kielipolitiikan ja sortokauden synnyttämissä tunnelmissa. Siitä valaisevana esimerkkinä on Vallankumousrunoja-valikoimaan (yöväen kirjallisuuden edistämisyhdistys, 1928) sisältynyt vapaamittainen runo Viha, jonka Eino Leino suomensi: ?- - Se viha, jok. (1903). Seuraavalla vuosikymmenellä Mörnen kirjoittamisen palo vei enemmän luontolyriikan suuntaan, mutta työväenliikkeen arvomaailma säilyi sydämessä ja pulpahti pintaan esimerkiksi näytelmässä ?De sex orden. unhoon lauluni, huulilta kuollut, jää joululta . Suomalaista työväenrunoutta (Tammi) Finlands svenska litteraturhistoria II (SLS) Arvid Mörne: Ääneni Lumolaulunsa lauloi hän rikkaille, joill. on perintö harmajan muinaisajan, / se kutsuu, se kiehtoo, se liehtoo laumoja sotaan!?. Vuonna 1937 ilmestynyt kokoelma ?Atlantisk bränning. Hän työskenteli sodan ajan Tukholmassa Suomen tiedotustoimistossa. Sen vuoksi Mörne joutui välillä suoranaisesti kolmen tulen väliin, kun eri tahot vuorollaan eivät sulattaneet hänen poliittisia valintojaan. Mörne osallistui sekä Ruotsalaisen Puolueen että sosialidemokraattien sivistysrientoihin, mutta ei liittynyt kummankaan jäseneksi. uudistusvuosia turhaan polo runoni vartoaa, ett. Alkeiskoulunsa Arvid kävi rannikkoseudulla Uudessakaupungissa, mutta perheen tie vei isän työn mukana pian jälleen sisä-Suomeen, nyt Tampereelle. Hän toki luki ja kartoitti innolla suomenruotsalaista runoutta, mutta ei kieliveljiensä tapaan ollut erityisen vaikuttunut esimerkiksi Runebergin tai Topeliuksen kanonisoidusta tuotannosta. Sen sijaan hän teki väitöskirjansa J. Varmasti juuri lapsuuden erilaisten kasvuympäristöjen ansiosta Arvid Mörnestä tuli käytännössä täysin kaksikielinen. Opiskeluaikanaan Mörnen poliittinen kiinnostus haarautui kolmeen suuntaan. on huviloita ja linnojakin ja puistoja sinisin joutsenlammein, tein poppelireunaisin ? ja sille ken kirjoista oppien varhaan soi rytmille riimille arvon parhaan, saman mi taatotkin. Kadult. ikijäisillä mailla sopen varjoonkin hohtavan liestulen lailla tulis hulmuta lohduttain. Kuten ruusu köyhän rinnassa hohtaa, tulis hökkelissä säihkyä sen ja kaikaa satamassa niinkuin merihuuto lokkien. Hän rikkaille luodusta maasta laulaa. Sen arkunkanteen mun lauluni naulaa tulis lyödä jylisten. Mut tiedän. talven taa. Mitä muuta . Hän kuitenkin sai toimia Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosenttina kolme vuosikymmentä 1913?43. Hän myös käänsi Kiveä ja muuta suomalaista lyriikkaa ruotsiksi ja ystävystyi monien suomenkielisten kollegojensa, muun muassa Eino Leinon kanssa. Kaksikielinen, kolmiaatteinen Arvid Mörne syntyi siis vuonna 1876 Kuopiossa, missä hänen isänsä toimi tullinhoitajana. Otto Varhia. Mus eovi rasto. tahdon mä vauhkon riimin, rytmin jylinästä vaunujen vain. Takapihoille, kujille kääntyisin jälleen, laps kansan, harhattuain. Minun lauluni siell. nuo näytelmän nimeen viittaavat kuusi painavaa sanaa olivat lähtöjään Marxilta ja Engelsiltä: ?Proletärer i alla länder, förena er?. Sen ajan proosassaan hänen fokuksessaan oli muun muassa ruotsinkielinen työväestön asema tehtaanomistajien voitonmaksimoinnin välikappaleina. Kansalaissodasta Mörne pysyi marraskuun 1917 suurlakon yhteydessä tapahtuneiden verenvuodatusten järkyttämänä tyystin erossa. Arvid pääsi kuitenkin käymään oppikoulua Helsingissä, Nya svenska samskolanissa. J. Hänen ajatuksensa kulki niin, että ruotsalaisten riveissä hän ei voinut ajaa sosialismin asiaa eikä sosialidemokraateissa ruotsin kielen asemaa, joten hän poimi molemmista puolueista sopivat työkalut ihanteidensa edistämiseen. Mörnen poliittinen radikalisoituminen 1905 suurlakon aikaan johti siihen, että hänet potkittiin pihalle ruotsinkielisen kansankorkeakoulun johtajan tehtävästä, ja yliopistovirkaa haki- essaankin hän koki sosialististeille myötämielisten näkemystensä tähden hankaluuksia. oli puolestaan voimakas humanismin ja demokratian puolustus ja samalla hyökkäys voimistuneita diktatuureja vastaan. Arvid Mörne kuoli vuonna 1946 Kauniaisissa, minne hän oli asettunut asumaan jo 1910-luvulla. Hänen laajasta runotuotannostaan on suomennettu vain yksi teos, ?Meren kasvojen edessä? (1926, alkuperäisteos ?Inför havets anlete?), kääntäjä oli ruonoilijakollega Uuno Kailas. Arvid Mörnelle on pystytetty patsas Helsingin Kaivopuistoon ja hänen nimeään kantaa myös kirjallisuuspalkinto, jonka jakaa vuosittain Svenska folkskolans vänner. Lähteet: SKS:n Kansallisbiografia/Arvid Mörne Kalevi Kalemaa: Käy eespäin . vakuuttava järjestönimi! Nuorena kirjallisuudentutkijana Mörne kulki myös vastavirtaan. 14 Avaus Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Uuden ajan aamu III 12 matkaa työväenrunouden ytimiin. Monen aatteen asialla Arvid Mörnen elämä oli Rolf täynnä ihastuttavaa vastarintaBamberg asennetta ja ristiriitaisuutta. Demokraatti Mitä muuta voisikaan odottaa rolf.bamberg@ mieheltä, joka syntyi ruotsindemari.fi kieliseen perheeseen sydän-Savossa, osoitti opiskeluaikanaan kiinnostusta kolmen keskenään erimielisen poliittisen liikkeen suuntaan ja kuului myös tsaarivallan sorrolle hanttiin panneeseen Suomen aktiiviseen vastustuspuolueeseen . . ett. Wecksellistä, jonka upeasti alkanut lyhyt kirjailijaura päättyi jo 24-vuotiaana, kun hänet suljettiin loppuelämäkseen Lapinlahden mielisairaalaan. Myöhemmin Mörne teki myös ansiokkaan tutkielman Aleksis Kiven tuotannosta ja erityisesti ?Seitsemästä veljeksestä?, mikä sekään ei varmasti ollut omiaan nostattamaan kuuluvia hurraa-huutoja suomenruotsalaisissa kulttuuripiireissä. Suomenruotsalainen kansallisuusliike, sosialidemokraattinen työväenliike ja aktivistinen vastarintaliike oli suurruhtinaskunta-ajan Suomessa yhdistelmä, joka useimpien silmissä tuntui paitsi mahdotomalta myös sopimattomalta. Se saattoi olla viisasta ajatellen valkoisten suorittamaa kapinan jälkeistä puhdistustyötä. Kahdella seuraavalla vuosikymmenellä Mörnen poliittinen aktiivisuus tiivistyi koko Euroopassa päätään nostavan oikeistoradikalismin vastustamiseen. Perhe oli ruotsinkielinen, mutta sukuun kuului myös suomenkielisiä. Hänen varhaisissa runokokoelmissaan oli keskeislyriikan perinteisten teemojen ja ruotsalaiskansallisten tuntojen lisäksi näkyvissä myös yhteiskunnallisen tasa-arvon ja solidaarisuuden vaatimus, mikä pulppusi erityisen vahvasti esiin kokoelmassa ?Ny tid
Mielestäni tulevaisuuspohdinnoissa ei pitäisikään liiaksi uppoutua sosiaalietuuksien indeksikorotuksiin tai opillisen linjan piiruttamiseen. Entä jos tunnistettaisiin meidän aikamme rahvaanomainen työväenkulttuuri ja rakennettaisiin siihen uusi elävä suhde. Työväenliikkeen voi toki nähdä sen merkittävänä osana, mutta yksinoikeutta työväenkulttuuriin ei puolueella ole koskaan ollut. Luokkayhteiskunnan epäkohtien korjaaminen ja ihmisten vapauttaminen yhteiskunnan kahleista olivat työväenliikkeen päätavoitteita. Suomalainen työväenkulttuuri rakentui kovan työn, puutteen ja harvojen huvien maailmassa. Sen karkean työväenkulttuurin, josta sosialidemokratia sai voimansa, olemme sivistysliikkeenä myös itse halunneet kieltää ja hävittää. Kun tuloerot kasvavat, sosiaaliturva rapistuu ja syrjäytyminen lisääntyy, luokkasidonnaiset vastakulttuurit vain vahvistuvat. Elinvoimaiseen työväenkulttuuriin törmää taatusti vaikkapa pikaruokaravintoloissa, tupakkapaikoilla, lähiöissä tai ammattikouluissa. Vaikka tämän päivän työväenkulttuuri on toisenlaista kuin sata vuotta sitten, työväenliike voisi halutessaan yhä tukeutua työntekijöiden kokemusmaailmoihin. Uskallan väittää, että työväenliikkeen ja -kulttuurin välillä ei ole tällä hetkellä luonnollista vuorovaikutusta. Uskottava liike ei voi vain puhutella työväestöä teorioillaan, sen on saatava työväenkulttuurista voimansa. on usein pelkkää provokaatiota. Kannattaa kysyä, mitä puhuja oikeasti vastustaa: sitäkö esimerkiksi, että Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta vahvistettaisiin?? Kaarin Taipale Kaupunkitutkija, Helsinki Työväenkulttuuria ei saa unohtaa T änä keväänä on puhuttu ja kirjoitettu sosialidemokratiasta enemmän kuin aikoihin. Nykyään voi samalla tavalla miettiä, mitä hyvinvointivaltio on tehnyt sosialidemokratialle. M tekijöitä. Työväenliike onkin reilussa vuosisadassa vapauttanut, kouluttanut ja luonut maallista hyvää. Kun muuttolaatikot on Ranskassa purettu, pakataan ne taas uudelleen ja ajetaan kahdeksalla kuorma-autolla paperit takaisin Brysseliin. Museomiehenä mietin, onkohan se noista teorioista kiinni. Teollisuus ja maaseudulle levinnyt rahatalous loivat 1800-luvulla palkkatyöllään sinnittelevän työväestön. Moniin pohdiskeluihin tuntuu sisältyvän julkilausumaton oletus, että aate on nyt pielessä ja oppia päivittämällä liikekin taas menestyisi. Avaus 15 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Kuukauden väitteet Esittäjinä SDP:n uusimmat EU-vaaliehdokkaat. ?Avoimen koordinaation menetelmän avulla Euroopan unionissa voidaan levittää hyviä käytäntöjä ja edistää yhteistyötä eri politiikan saroilla. Esimerkiksi suomalaisen nuorisotakuun levittäminen Unionin laajuiseksi yhteiseksi päämääräksi on edennyt suotuisasti. Vaikka viime vuodet eivät ole olleet työelämän kehittämisen kulta-aikaa, olemme saaneet EU:sta paljon. Arviolta noin kaksi kolmasosaa kunnissa tehtävistä päätöksistä kytkeytyy EU:n päätöksentekoon, muun muassa julkiset hankinnat, ympäristöja energiapolitiikka ja yhä enemmän myös koulutus ja sosiaali- ja terveystoimi. Katkera paradoksi on siinä, miten tavoitteiden saavuttaminen on syönyt meidän kannatusta. Talouskriisin myötä EU:n talouspolitiikan ohjaus ulottuu myös kuntatalouteen.? Anne Karjalainen Rehtori Kerava ?Euroopan parlamentin täysistuntoja ei ole mitään järkeä pitää Strasbourgissa. Liikkeen suosio ei perustunut marxilaiseen oppiin vaan siihen, että työväestö koki sen olevan köyhien puolella ? osa heidän maailmaansa ja identiteettiään. T Elinvoimaiseen työväenkulttuuriin törmää taatusti vaikkapa pikaruokaravintoloissa, tupakkapaikoilla, lähiöissä tai ammattikouluissa. n n n yöväenkulttuuria ei pidä erehtyä luulemaan puoluepoliittiseksi joukkovoimisteluksi 1970-luvun hengessä. Päinvastoin, se on palkkatyön, kulutuskulttuurin ja yhteiskunnallisten vastakkainasettelujen ristipaineissa syntyvää rosoista ja aitoa rahvaankulttuuria. Mutta kuihduttaako valistunut työväenliike näin itse itsensä? Onneksi työväenkulttuuri kuitenkin elää ja uudistuu, jos täällä on vain työtä ja työllä Kolumni Kalle Kallio Kirjoittaja työskentelee Työväenmuseo Werstaan johtajana Tampereella.. Mitään hyötyä siitä ei ole.? Antti Vuolanne Koulutussuunnittelija Pori ??Liittovaltiokehityksen vastustaminen. Täällä Pohjantähden alla -romaanissa Eetu Salin sattuvasti epäilee, mahtaisiko Koskelan Akselikaan pysyä sosialistina, jos torpparit saisivat maansa itselleen. Ison-Britannian johtama sääntelynpurkamislinja tähtää avoimesti palkansaajien suojelun purkamiseen ja muun muassa työaikojen ikeestä päästämiseen.? Reijo Paananen Puoluesihteeri Helsinki ?EU:lla on vaikutusta myös Suomen kuntiin. Lähes 6000 parlamentin työntekijää sahaa samaa väliä tiuhaan. Tästä aiheutuu 19 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä, ja hölmöilystä joutuvat eurokansalaiset maksamaan vuosittain 150?200 miljoonaa euroa. Jos palkkatyöläiset yhä ottaisivat työväenliikkeen osaksi omaa identiteettiään, kenties tulevaisuuskin kirkastuisi. n n n arxilaisessa ajattelussa sosialistinen yhteiskunta edusti sivilisaation huippua, jossa tiede ja taide kukoistaisivat työväestön kehittäessä itseään. Työväenkulttuuri oli tuolloin köyhälistön arkista vastakulttuuria, joka kumpusi luokkayhteiskunnan todellisuudesta ja johon työväenliikkeen oli luonteva nojata. Nyt parlamentti joutuu kuukausittain vaihtamaan työpistettä Belgian Brysselistä Ranskan Strasbourgiin. Tärkeää on huolehtia, että avoimen koordinaation menetelmällä toteutetuissa prosesseissa kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja paikallinen taso voivat todella olla mukana.? Anna-Kristiina Mikkonen Projektiasiantuntija Savonlinna ?Vähemmän unionia ei ole palkansaajan etu
Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma?pe 8?18 sekä osoitteessa www.turva.fi 125x180 Demokraatti_Turva_Koti_042014.indd 1 Kuntaidentiteetti voi Anni Kyöstin mukaan olla sidoksissa esimerkiksi tuttuun rakennukseen. Tässä Kyösti on Tampereen kaupungin virastotalon edustalla. 4/14/2014 3:58:51 PM. Kuntaliitoksiin liittyy paljon hallinnollista järjestelyä, mutta sen rinnalla voitaisiin nähdä myös se pehmeämpi puoli. 16 Avaus Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Tunnepuolta ei voi sivuuttaa Oma rakas Kuntakenttää myllertävät kuntaliitokset saivat Anni Kyöstin tutkimaan pro gradu -tutkielmassaan syvemmin sitä, mistä kunnan identiteetti syntyy. Turvasta saat nyt uutena asiakkaana juuri oikein mitoitetun ja asiantuntevasti laaditun kotivakuutuksen tutustumishintaan -20 % ensimmäisestä vakuutuskaudesta. Jos ihmiset kokevat myös siellä reuna-alueilla, että heidät on huomioitu, heitä on kuunneltu ja keskustelua voidaan käydä puolin ja toisin, liitoksesta jää positiivinen kaiku, Kyösti uskoo. . Palkittu kunniamainin- nalla Kuntaliiton vuoden parhaiden gradujen arvioinnissa Esittelyssä opinnäytetöitä ja niiden tekijöitä. Kotivakuutus 20% - Testaa kotisi turvallisuus ja ota osaa kilpailuun kotiturvassa.fi Tutustumistarjous uusille asiakkaille Jokainen ihminen tarvitsee asunnon. puhetta ja tarinoita kuntaidentiteetin merkityksestä kuntaliitosalueilta ?. Tampereen yliopisto ?. Se, missä kukin tuntee olevansa kotonaan, onkin sitten jo toinen juttu. Kunta- ja aluejohtaminen ?. Kyösti uskoo, että kuntaliitostilanteita helpottaisi, jos kuntaidentiteetin merkitys tunnistetaan. . Ihmisille kuntaliitokset voivat olla tunteellisia ja myös henkilökohtaisia, tuore hallintotieteiden maisteri sanoo. Kyöstin mukaan esimerkiksi syntyvien suurkuntien reuna-alueilla saatetaan kokea, että kunnan toimintaan on vaikea vaikuttaa liitoksen jälkeen. Marraskuu 2012 ?. Anni Kyösti: Rajat eivät kadonneet . Vanhoja alueita ei kannata liitoksessakaan häivyttää vaan pohtia, mitä vahvuuksia alueilla on ja miten ne nähdään hyödyllisinä osina uutta kokonaisuutta, hän sanoo. Opinpoluilta Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi Kuukauden opinnäytetyö ?. Se voi vaikuttaa ihmisten innostukseen olla mukana päätöksenteossa. . Tule käymään tai soita! Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti liittojen kanssa yhteistyötä tekevä vakuutusyhtiö. Pro gradu -tutkielma ?. Johtamiskorkeakoulu ?. SDP:n jäsenenä saat meiltä lisäksi kotivakuutukseen pysyvän 9 % alennuksen sekä omistaja-asiakasalennuksen 5 %. Alennus koskee uusia kotivakuutuksia, joiden alkamispäivä on 1.5.?31.8.2014. Hoidetaan yhdessä vakuutuksesi Turvaan. Koska koti on pikemminkin mielentila, varmista, että voit asua turvallisin mielin
Kuntaidentiteetti voi ihmisten mielissä muodostua esimerkiksi kunnan pal veluista, omasta sosiaalisesta verkostosta, kol mannen sektorin toimijoista, tietyistä paikoista, muistoista ja kokemuksista, jotka liittyvät koti seutuun. . Aluksi uusien kuntien identiteetti nojautuu lähinnä formaaleihin muo toihin, kuten uuteen hallintoon. Hän painottaa, että kuntaidentiteettikin voi olla moni kerroksinen. Nekin ovat yleensä valmiina sinä päivänä, kun kunta aloittaa toimintansa, mutta vanhat jäävät vielä elämään uusien rinnalla. Kuntaidentiteetti kumpuaa asukkaista ja siitä, mitä he pitävät omassa kotiseudussaan merkityksellisenä. . Muutostilanteessa saatetaan esimerkiksi olla hyvin huolissaan siitä, miten käy palveluiden tai millä nimellä kunta jatkossa tunnetaan, Kyösti selvittää. Vanha elää uuden rinnalla pitkään Kyösti pohtii gradussaan myös sitä, miten uusi kuntaidentiteetti syntyy. Sillä asemoidaan sitä, missä päin kaupun kia itse asuu ja elää, Kyösti kuvailee. . Olen kotoisin Parka nosta ja olen asunut Helsingissä ja Tampereella, hän kertoo. Pirkkalalaisuuteen Kyösti yhdistää oman asuinalueensa, jossa on oma rauha, kaunis ympäristö Pyhäjärven lähellä ja kuitenkin lyhyt matka Tam pereelle. Turun työn ja oikeudenmukaisuuden Torstai 1.5.2014 VAPPU 8.30 Kunniakäynnit haudoilla puheet Tino Aalto ja Nina Kallio TTY:n soittokunta 9.30 veteraanisosialidemokraattien kahvitilaisuus musiikkia Terttu Alasalmi Ilkka Kantola 11.00 Tervehdys turkulaisille kauppatorilla uusi paikka: kävelykadun nurkkaus Jarmo Rosenlöf; TTY:n soittokunta 11.00 Järjestäytyminen kulkueeseen kävelykadulla laulua TTY:n mieskuoro 11.30 Vappukulkue kiertää kauppatorin TUTO Cheerleaders TuMe:n rumpuryhmä & TTY:n soittokunta 12.00 Vappujuhla ravintola Koulun pihassa, Eerikink. Kaksi tai kolmekin vuotta on tällaisissa muu toksissa todella lyhyt aika. Paketti 29e puh./tekstiviesti 045 321 5655 kuntaliitoksissa kotikunta Identiteetti on monen aineksen keitos Kuntaidentiteetti kumpuaa asukkaista ja siitä, mitä he pitävät omassa kotiseudussaan mer kityksellisenä. Myös kunnan symbolit voivat olla tärkeitä . Anni Kyösti muistut taa, että vaikka suuri kunta saisikin uuden nimen, eivät vanhat paikanni met häviä mihinkään . Kuntalii tostilanteessa sitten huomataan, ettei oma kunta välttämättä tulekaan olemaan samanlainen jat kossa. 18 juhlapuhe eurovaaliehdokas Ilkka Kantola Toni Eklund (Turun SDP) Iris Pitkäaho (SAK paikallisjärjestö) Jasmin Michaela TTY:n soittokunta Juontaa Mari-Elina Koivusalo www.sdpturku.fi TUTO Cheerleaders. Gradussaan Kyösti panee merkille, että kuntauudistuksen synnyttämä uhka voimistaa paikallisia identiteettejä. . Avaus 17 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 MYYDÄÄN Toivo Levangon elämänläheinen runo- ja sanoituskirja ELÄMÄNKAARI 25e CD- mukaansa tempaavaa tunnelmaa tanssimusiikkia 7e. Kyösti kuvailee kuntai dentiteetin rakentuvan muurin tapaan. Asun nyt Pirkkalassa ja olen pirk kalalainen, mutta minuun vaikuttavat myös muut paikat, joissa olen asunut. Ne ovat myös kiinnostuksenkohtei tani, ja seuraan ehkä niiden tapahtu mia eri tavalla kuin jotain ihan vie rasta aluetta. paikannimet, vaakuna tai vaikkapa rakennus, jossa on ollut jotain sellaista toimintaa, johon on aktiivisesti osallistunut, Kyösti kuvailee. Kyöstin mukaan omaa kotikuntaa pidetään usein tietyllä tapaa itsestäänselvänä. Haasteena on varmasti se, miten kuntalaiset, viranhaltijat ja päättäjät hahmottavat uuden alueen, Kyösti sanoo. Symbolisessa vaiheessa kehittyvät kun nan merkit, kuten nimi ja vaakuna. Sitä voi verrata vaikka siihen, että tamperelainen täsmentää olevansa Hervannasta tai Tammelasta. Alueellinen hahmottuminen tapahtuu liitok sessa tietyllä tapaa itsestään, koska kunnalle tu lee virallisesti uudet rajat. Alla ovat vanhat kivet, joiden päälle nousee uusia kerrok sia ajan kuluessa. . Esimerkiksi Jyväskylässä on vah voja kyläyhteisöjä, joissa on aktii vista toimintaa, ja ihmiset kokevat sen oman asuinalueensa enemmän omakseen kuin koko suuren kunnan, hän jatkaa. Kun Kyöstiltä kysyy, kokeeko hän olevansa pirkkalalainen, hän menee mietteliääksi. eikä niitä kan natakaan hävittää. . Kuntalaiset sa mastuvat pitkälti vielä vanhoihin kuntiin, Kyösti sanoo. Anna-Liisa Blomberg Pirkkalalainen Parkanosta Kuntalaiselle voi olla kovin tärkeää voida kutsua itseään vaikkapa vesi lahtelaiseksi. Samaan aikaan voi ko kea monen paikan itselleen merkityk selliseksi.
Jo nykyinen sosiaaliturva mahdollistaa ihmisen niukan elämisen yhteiskunnan tuella. Myös osa työvoimaviranomaisten Nostivatko tämän kirjoituksen ajatukset pulssia, herättikö juttu tarpeen kommentoida. Koska perustulo olisi ainakin aluksi työmarkkinatukea pienempi, siiihen pitäisi liittää pieni työttömyysturvaosuus, joka olisi ehdollinen nykyiseen tapaan. . Tulisi paljon kalliimmaksi, jos yhteiskunta määrittelisi tapauskohtaisesti perustulon saajat. Pakkotyötä vai tarpeellista työtä? Soininvaara näkee nykyisessä pakkoaktivoinnissa työtöntä kyykyttäviä piirteitä. . Tämä malli ei lisäisi byrokratiaa tai virkamiehiä. Ainoa ongelmaryhmä olisivat niin sanotut vuorineuvosten kotirouvat. Soininvaaran mallissa perustulo maksettaisiin kaikille. Hän vertaa sitä esimerkiksi perunan hinnan tukemiseen: Perunanmyyjä ei vastusta maataloustukea, joka lisää myyjän ansioita. . Perustulo ei tällaisen ihmisen tilannetta parantaisi. Se tasaa tuloeroja palkka-asteikon alapäässä, johon verotuksen tasaava vaikutus ei yletä. kursseista tähtää enemmän suureen osallistujamäärään kuin oikeasti hyödylliseen opettamiseen, Soininvaara laukoo. Mutta entäpä hinta, eikö perustulon maksaminen, vastikkeettoman rahan jakaminen tulisi kalliiksi? . Kirjoita näkemyksesi Demokraatin yleisönosastoon: toimitus@demari.fi Kari Hulkko ?Jos ihminen kannattaa progressiivista verotusta, luulisi hänen kannattavan myös perustuloa.? Osmo Soininvaara pitää perustuloa nykymallia parempana ratkaisuna niin työttömälle kuin pienituloisellekin.. Jos ihminen kannattaa progressiivista verotusta, luulisi hänen kannattavan myös perustuloa. 18 Avaus Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 Vihreiden Osmo Soininvaara patistaa miettimään työttömien tilannetta ?Perustulo on kuin perunan hintatuki? Ihmisen pitää ansaita toimeentulonsa työtä tekemällä, sillä ilmainen raha passivoi. Höpö höpö, sanoo vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara. Se, mitä perustulon vastustajat pelkäävät, on jo olemassa, Soininvaara sanoo. Mutta ne myönteiset puolet. Hän kertoo esimerkiksi demareista lähinnä vain Seppo Lindblomin jakavan hänen näkemyksensä perustulosta. Soininvaara myöntää perustulossa olevan tekijöitä, jotka pelottavat ammattiyhdistysliikettä. Malli saattaisi lisätä palkkojen määräytymistä nykyistä markkinaehtoisemmin ja lisätä silpputyön tekemistä. Tämä ei Soininvaaran mielestä kuitenkaan uhkaa vakinaisessa työsuhteessa olevia tai ammattiliittojen asemaa. . Silpputyö on pahasta, mutta ne markkinat ovat jo olemassa. Se auttaisi ihmistä, joka myy sellaista työvoimaa, jota ei revitä käsistä. Soininvaara hieman ihmettelee, miksi etenkin vasemmisto ja ammattiyhdistysliike ovat tyrmänneet lähes täydellä rintamalla perus- p Heikki Sihto Demokraatti heikki.sihto@ demari.fi S aa t ua! oi s o v ro tulon. Perustulo voidaan tehdä vastikkeelliseksi eli ehdollistaa kaikenlaiseen pakkoaktivointiin ? jos tämä koetaan tarpeelliseksi. Kaikille maksettava perustulo ei myöskään maksaisi juuri mitään. Hän on puhunut ja kirjoittanut paljon perustulosta eli kansalaispalkasta. Soininvaara tyrmää näkemyksen perustulon passivoivasta vaikutuksesta. . On nöyryyttävää joutua tekemään työtä, jota ei tarvita. Palkansaajilta maksettu lisä leikattaisiin takaisin verotuksessa. . Olennaisempaa on, että työtön pääsee töihin ja hänen kannattaa mennä töihin. Perustulo tekisi tästä joustavampaa ja vähentäisi paperisotaa. Perustulon vaihtoehtona Soininvaara näkee nykyistä suuremmat palkkaerot tai pahenevan rakenteellisen työttömyyden. . Perustustulo on automaattinen palkkatuki pienipalkkaisille. Soininvaara näkee perustulon hyväksi juuri työttömien ja pienituloisten kannalta
@14 Porvoon torilla 4.5. @18 Helsingin Kontulassa, ?EU ja lähiöt?-paneelissa, Symppis @19:30 Helsingissä ?Ilmastopolitiikka. @14 Lohjan kauppatorilla 28.4. poliittinen muisti. @09 Kotkassa, Karhulan torilla, @10:30 Karhuvuoren torilla 3.5. @17 Helsingin Hakaniemessä ravintola La Mer 6.5. Järvenpää 24.5. @11 Loviisan torilla 18.5. 14.45 TIISTAI 29.4 klo 16-18, Paasikivi-seuran paneeli, Mikkeli KESKIVIIKKO 30.4 klo 16-19 vaalitapahtuma, Ruokolahti TORSTAI 1.5 Vappupuheet: klo 10.15 Varkaus tori, klo 11.50 Kuopio tori, klo 12,30 Siilinjärvi tori klo 13.30 kauppakeskus Sektori Kuopio vappujuhla. PERJANTAI 2.5. klo 9-11 Eurooppalainen Suomi, Heinola LAUANTAI 3.5 klo 9-11 Eurooppalainen Suomi, Mikkeli MAANANTAI 5.5. klo 17.00 Ay-väen Sos. @18 Helsingin Töölössä, Kulttuuritehdas Korjaamolla 7.5. Kirkon paneeli, Lapinlahti MAANANTAI 19.5 Palkansaajien eurovaalitapahtuma, Jyväskylä TORSTAI 22.5 Palkansaajien eurovaalitapahtuma, Tampere LAUANTAI: 24.5 Kampanjahuipentuma, Joensuu Kattavammat tapahtumailmoitukset alueen lehdissä. Maksaja: IHAN Kaarin.. Lieto & Turku 26.4. Huittinen & Sastamala 4.5. EU . TUS:in EU-vaaliseminaari, Bio Rex ?Kansalliseen vai yhtenäiseen Eurooppaan?? PERJANTAI 25.4. klo 10 -12 Eurooppalainen Suomi kampanja-avaus, Vantaa LAUANTAI 26.4. klo 10-11 Tuupovaara klo 12-13 Kiihtelysvaara klo 14-16 Botania, Joensuu SUNNUNTAI 27.4 klo 09.00 Kouvolan rakennusmessut klo 12. Pori & Turku 10.5. @11 Hämeenlinnassa, Raatihuoneen kävelykadulla 6.5. klo 14.00 Joensuun torikahvilassa TORSTAI: 24.4.klo 13-14 Kirjan - to 17.4. klo 18.30 10 Demarit, Kirjatyöntekijäinkatu Ilkka Kantola 24.4. @09 Porvoon torilla 17.5. ?paneelissa, Cafe Fanny 17.5. Seinäjoella, SDP:n puoluekokouksessa 13.5. @12 Salon torilla 29.4. @11 Hakaniemen markkinoilla 5.5. @11-14 Hakaniemen torilla 3.5. Turku 3.5. Turku 21.5. Vantaan Myyrmäessä, Paalutorin maalaismarkkinoilla 20.5. Hamina, Kuusankoski & Kouvola 28.4. Turku 1.5. Avaus 19 Huhtikuun erikoisnumero TORSTAI 24.4.2014 TULE TAPAAMAAN EUROEHDOKKAITAMME UUTTA Eurooppaan Asiantuntija Suomesta. Miapetra KumpulaNatri Eurovaaliehdokas 2014 Tekniikan tohtori Kaupunkitutkija kaarin.eu2014@gmail.com www.kaarintaipale.net Kaarin Taipale tavattavissa mm. 12-18 Helsingissä Arbiksella, mm. @10 Helsingissä Mauno Koiviston aukiolla, @12-15 Maailma kylässä -tapahtumassa 25.5. @16 Vantaan Tikkurilassa, Lauri Lairalan aukiolla 26.4. ennen EU-paneelia, EU-paneelin vetäjänä 27.4. Piikkiö & Turku Luottamuksen rakentaja Eurooppaan Tarkemmat tiedot kiertueesta löydät osoitteista: www.ilkkakantola.fi/ kalenteri/ & www.facebook.com/ kantolailkka miapetraeu@ gmail.com Turun sos.dem. Somero 13.5. 11-13 Eurooppapäivä, Narikkatori Helsinki klo 14-16 Vammaisfoorumin kampanjan avaus, Pikkuparlamentti LAUANTAI 10.5. klo 10-11 Järvenpää-päivä, Järvenpään tori klo 12.30 Nastola TIISTAI 13.5. klo 9-11 Tampere klo 12- Sastamala klo 17 Kuluttajaliiton tapahtuma klo 19 Riihimäki KESKIVIIKKO 14.5 klo 9-11 Eurooppalainen Suomi, Kauppatori Kuopio klo 18 Kotkan kirjasto, Suomi-Venäjä-seuran vaalipaneeli TORSTAI 15.5 Klo 10-14 Palkansaajat Kuopio, SDP myös torilla. PERJANTAI 16.5 klo 8-10 Eurooppalainen Suomi, Lappeenranta LAUANTAI 17.5 klo 9-11 Eurooppalainen Suomi, Imatra SUNNUNTAI 18.5 klo 10-16, Eurooppalainen Suomi ja Joensuun kalamarkkinat, Joensuu klo 18 evlut. @12 Porvoossa, linjaautoaseman luona 25.4. Pori & Rauma 27.4. 00 Haminan markkinat klo 14.00 Tiutisen talo, EteläKymenlaakson Wanhat Toverit, Kotka MAANANTAI 28.4 klo 10.30 Eurooppalainen Suomi, Rauma klo 13- Vaalitilaisuus, Pori Krista Kiuru mukana 13.45 . @16-18 Helsingin yliopistolla . Turku 5.5. @18 Helsingissä, Juttutuvassa, Poliittisen historian klubilla EU-paneelissa 1.5. täällä: 24.4. @17 Helsingissä, Bio Rexissä 25.4. Lieto 7.5. Turku 11.5. @12:15 Loviisan torilla 3.5. Helsinki 25.4. Äänestämässä Osaa. Tule mukaan vaalityöhön! Ota yhteyttä: Tule mukaan! Riitta kiertää Riitta tavattavissa: - ke 16.4. yhdistys. klo 17.00. @17-18 Helsingissä ?Euroopan mahdollisuus? ?keskustelutilaisuudessa Erkki Tuomiojan kanssa, kirjakauppa Arkadia 24.5. Rauma & Turku 30.4. dem Yhdistys, Ravintola Juttutupa, HelsinkiTIISTAI 6.5. klo 14-17 Naispiirin eurovaalitapahtuma, Kajaani KESKIVIIKKO 7.5 klo 9-11 Eurooppalainen Suomi, Lahti klo 18-20 Suuri itäsuomalaisen EUvaalikeskustelu, Kuopio PERJANTAI 9.5. n. @11 Lahdessa 8.-10.5. keskustelun panelistina, Metsätalo 29.4. Turku 18.5. Espoo 17.5
20 Avaus Kuukauden kuva Huhtikuun erikoisnumero Jari Soini TORSTAI 24.4.2014