Tapio Koivukari kirjoitti
romaanin sota-ajan
aseistakieltäytyjistä
Käpykaartilaisuus
on yhä arka aihe ...16?17
KESK I V II KKO 23. Hinta 1,20 e (sis.alv)
Kari Hulkko
Lauri Lyly varoittaa tupon
kaatumisen vaaroista
Nyt se
maali on
tehtävä
... lok akuu ta 201 3
Kasaritakka ei enää
kelpaa, tietää
Ibon Sanchez
Tulisijamuurarin
työ jaksaa
yllättää ...18?19
Kolme kisaa Pardian
johtopaikasta ...4?5
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. N:o 201, 007435-13-43 . 3
Varjobudjeteissa tupon kohtalo ei huoleta ...6?7
0200 30011
Lounais-Suomi, varhaisjakelu:
puh. Helsinki, Uusimaa,
. 0200 55888
Tampere ja ympäristö:
puh. 0800 96675
Muu Suomi:
puh. Oikeus-
n
kanslerin virastosta kerrotaan, että kannelleet
yksityishenkilöt haluavat linjausta siitä, miten
omistajaohjausta voi valtionyhtiössä tehdä.
Oikeuskanslerin näkemystä omistajaohjauksesta on julkisuudessa toivonut myös pääministeri Jyrki Katainen (kok.).
Hautala joutui eroamaan seottuaan selityksissään siitä, kenen aloitteesta hänen alaisensa vaati jäänmurtajayhtiö Arctia Shippingiä
luopumaan rikosilmoituksesta Greenpeacea
vastaan.
3...9
Nimipäivät huomenna:
Rasmus, Asmo
(ruots.) Fjalar, Rasmus
6...11
Päivä kuvana
Anna-Liisa Blomberg
n
Kreikkalaiset ovat köyhtyneet rajusti talouskriisin aikana. Tilastojen mu-
kaan tulot ovat laskeneet vuodesta 2008 liki 30 prosenttia. Burman sotilasjuntta ei kuitenkaan
päästänyt oppositiopoliitikkoa noutamaan
palkintoa.
Kiinan valtiollinen televisio arvosteli korealaista elektroniikkavalmistaja Samsungia. Ikääntyvien työllistyminen tarvitsee lisäpaukkuja.?
4?5
6?7
8?9
10
11
12
Lyly: Ilman tupoa kävisi kurjasti
Pardian johtajuus on kolmen
kauppa, pääkirjoitus, Johtoajatus
?Tupo ei syntyisi opposition
esityksin?, Markku J. Jos hintojen nousu otetaan
huomioon, käyttövarat ovat huvenneet liki 40
prosenttia, käy ilmi eilen julkaistuista tilastoista.
Leikkaukset, veronkorotukset ja ennätystyöttömyys ovat romahduttaneet kotimaisen
kulutuksen, mikä Kreikassa muodostaa noin
kolmasosan bruttokansantuotteesta.
Burman oppositiojohtaja Aung San
Suu Kyi vastaanotti Strasbourgissa
Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon
n
työstään ihmisoikeuksien puolesta.
Palkinto myönnettiin Suu Kyille jo vuonna 1990. päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Esko Ranto
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
. Vaasa
. Televisiossa esitettiin puolen
n
tunnin ohjelma, jossa Samsungin puhelimia
moitittiin viallisiksi ja Samsungin takuupolitiikkaa kehnoksi.
Edellisenä päivänä sama tv-kanava arvosteli kahvilaketju Starbucksia ja aiemmin tänä
vuonna kanava suomi myös elektroniikkavalmistaja Applea.
Syksyn lehdistä oli haravoitu viikonloppuna syystaideteos Turkuun Aurajoen rantaan.
Politiikka
Kulttuuri
Demari.fi
3
14?15
16?17
?Yli 50-vuotiaita työttömiä on
108 000. Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0512
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
(02) 277 0477
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
. Mikkeli
Uutistoimitus
(03) 212 9455
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
Uutistoimitus
(06) 317 8711
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
Uutistoimitus
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
050 5543430
Lisätietoja: www.demari.fi
?
?
?
?
varhaisjakelu:
puh. Nousu vuodessa yli
12 000. 0200 72822
Pohjanmaa, varhaisjakelu:
puh. 23.10.
Nimipäivät tänään:
Severi
(ruots.) Severin, Sören
Aurinko nousee:
Helsingissä 8.20
Oulussa 8.37
Aurinko laskee:
Helsingissä 17.48
Oulussa 17.27
Uutiskertaus
-4...0
Entisen kehitysministerin Heidi Hautalan omistajaohjausjupakka on poikinut 17 kantelua oikeuskanslerille. Jääskeläisen kolumni
Professori haluaa yksinäiset
vanhukset pois kopeistaan
Rikoskierteestä kirurgiksi
Nainen kulisseissa ohjaa
Merkelin menestystä
Keskustelua ja taustaa
Häilyvistä identiteeteistä
Metsäkaartilaisuus oli monelle vaikea valinta
Ihmiset
Tarja Filatov Twitterissä
18?19 Silmän ja käden yhteispeliä
20?21 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta
22?23 Radio ja TV
24
Gustafsson tahtoo koutseille
?Nykyään meitä uhkaavat erilaisten
elintasosairauksien lisäksi stressipohjaiset ja muut psyykkiset sairaudet.?
Matti Saarinen blogissaan
kunniaa
Vs. Tampere
. 0200 71000
Koko elokuu neuvoteltiin. Myös eläkeneuvottelut vaikeutuvat. Uskon, että tämä on perjantaina maalissa. Se on se suuri kuva,
joka tässä on. Tämä nyt vaan pitää saada
maaliin. Joku
puhui tupoteatterista.
Jälleen kerran: ei se ihan niin mennyt. Tämä on hidastanut neuvotteluja, koska pöytään on kannettu paljon muutakin tavaraa
kuin työllisyys- ja kasvusopimukseen liittyviä, Lyly kertoo.
Lyly ei halua vielä edes ajatella mahdollisuutta, että tupo
kaatuisi.
. Hyvinvointivaltio on uhattuna vakavasti. Jos se laiva ajaa karille, seuraukset voivat olla vakavat, Lauri Lyly varoittaa.
On siis tehty suuria asioita niin vähäisillä elkeillä, ettei tyhmempi heti
huomaakaan. Sen jälkeen keskusjärjestöjohtajat, työnantajat
ja palkansaajat, tapaavat Etelä-
rannassa, toteavat sopimuksen
kattavuuden ja viestivät näkemyksensä maan hallitukselle.
Sitten sopimus allekirjoitetaan.
Mutta ennen sitä pitää tapahtua paljon. Monta neuvottelupöytää on jo valmiina
ja monessa pöydässä vielä neuvotellaan. Valtion lupaamat vastaantulot, kuten verot, työttömyysturva ja kilometrikorvaukset
ovat ehdollisia. Hallituksen
rakennepaketti ja muut toimet, työmarkkinoiden eläkeratkaisut ja tupo
ovat asioita, joita suuri laiva on nyt
pullollaan.
. 23.10.2013
3
Kari Hulkko
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoo maan joutuvan täysin uuteen ja vakavaan tilanteeseen, jos tupo kaatuu.
??SAK:n Lauri Lyly vetoaa liittopöytiin
Isoja asioita kaatuu,
jollei tupoa synny
Keskitetyn ratkaisun superviikko on puolessa välissä.
Keskusjärjestöjen hallitukset
kokoontuvat perjantaina iltapäivällä tarkastelemaan alakohtaisia liittojen neuvottelujen tuloksia. Useimmat liittokohtaiset sopimukset ovat
vielä auki ja neuvottelut ovat
täydessä vauhdissa.
. Ja varmasti.
Vaikea sanoa, miten moni näkee suuren laivan, jota tässä nyt yritetään luotsia satamaan. Kuilun, jonne syöksyminen sattuu
jokaista iikkaa tässä maassa. Jos tupo kaatuu,
mukana menee paljon isoja
asioita, joita ei kenties koskaan saada takaisin neuvottelupöytään.
. Kuunnellaanpa neuvotteluissa mukana ollutta:
Kommentti
Juhani Aro
. Ettei tämä silloin yhtenä perjantaina syntynyt, sanoo SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.
Kuten Lylykin sanoo, ei tupo yksin
Suomen kohtaloa ratkaise. Mutta. Kaikki on
tähdätty siihen. Ei kaikesta tarvitsekaan elämöidä.
juhani.aro@demari.fi
joonajäsenisen SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly tiistaina
Demokraatille.
Työnantajat
kasanneet heikennyksiä
?Jos tupo
kaatuu,
mukana
menee paljon
isoja asioita,
joita ei kenties koskaan
saada takaisin neuvottelupöytään.?
Lylyn mukaan työnantajat ovat
tuoneet neuvottelupöytään ennätysmäärän omia neuvottelutavoitteitaan, useimmiten heikennyksiä sopimuksiin.
. Yrityksessä on mukana
maamme koko järeä kalusto: parlamentaarinen ja ulkoparlamentaarinen
päätöksenteko.
Elokuussa saattoi valtamediasta
saada kuvan, että sehän syntyi nopsaan ja helposti, tämä keskistetty. Suomi on kuilun partaalla. Keväällä kaatunut yritys toimi hyvänä pohjana. Että
kyllä tässä silloin kaatuu paljon
vaivalla ja pitkään neuvoteltuja
asioita, Lyly sanoo.
Juhani Aro
Demokraatti. Koko ajan on kuitenkin lähdetty siitä, että kaikki
sopimukset ovat valmiita perjantaihin mennessä, sanoi mil-
Suuria asioita, vähäisiä elkeitä
Liittojen johtajat ovat juuri nyt paljon
vartijoina
Nimi muutettiin 13 vuotta sitten Palkansaajajärjestö Pardiaksi.
Tänään ja huomenna
Keskiviikko 23.10.
??
??
??
??
??
??
??
Työterveyspäivät ?Kohti kestävää työelämää?, Helsinki
Akavan 14 jäsenliittoa julkaisevat terveyspoliittiset tavoitteensa
Etelä-Korean pääministeri
Chung Hong-wonin Suomen
vierailu alkaa
Erkki Tuomioja puhuu hyvinvointivaltion tulevaisuudesta
Hyrylän Torpalla
Maahanmuuttajien elämä
Suomessa -selvitys julkaistaan
Nuorisotyön tulevaisuusfoorumi, Helsinki
Palkansaajajärjestö
Pardian edustajakokous
Torstai 24.10.
??
??
??
??
??
YK-päivä
Aseettoman rauhanturvaamisen mahdollisuudet -seminaari, Helsinki
Itämeri-foorumi, Turku
Suomenruotsalaiset kansankäräjät julkaisee tutkimustietoa suomenruotsalaisten
asemasta
Super kertoo näkemyksensä
kuntien säästöistä, Jyväskylä
Ilmapuntari
Hiekkatuulta. Toisilla on varaa valita ja vielä öljyäkin omasta takaa.
Epävakaista. Siis mitä?
5. 4
23.10.2013
Viisi kysymystä
?
1. Kenen?
3. Alun perin nimi
tarkoitti Suomen teknisten toimihenkilöjärjestöjen keskusliiton julkisia aloja. Niistä
saatu raha ei vain riittänyt pelastamaan
yhtiötä, ei edes valtion satojen miljoonien
markkojen verohelpotuksin tuettuna. Ainakin energiaan liittyen Suomi ja Britannia ovat nyt samassa tilanteessa. Kaikista valtion palkollisista noin puolet on pardialaisia.
Pardia on noin 60 000 jäsenen ammattiliitto, johon kuuluu 24 jäsenjärjestöä. 3) Agatha Christien dekkarissa Jayne Marple selvittää
Paddingtonin rautatieasemalta kello 16.50 lähteneessä junassa tapahtunutta murhaa. Suomalainen luonne on ihmeellinen. 2) Cambridgen prinssi saa nimekseen George Alexander Louis ja
on Englannin kuningas isosisänsä Charlesin ja
isänsä Williamin jälkeen sitten joskus. Mitä
on tekeillä?
Vastaukset palstan alalaidassa.
Merkkipäivä
23.10.1989
Ei lohduta, että ennenkin
on mennyt huonosti
Tämän päivän metsolaisia ja valmetlaisia
ei yt-neuvottelujen kierteen vain jatkuessa
lohduta yhtään se, että Valmetilla on mennyt huonosti aikaisemminkin.
Valmet perusti yhdessä Wärtsilän kanssa
Wärtsilä Meriteollisuuden, joka jo vajaan
kolmen vuoden kuluttua haettiin konkurssiin lokakuussa 1989. Homma menee kalkkiviivoille, hän luonnehti tilannetta.
Palola kummeksuu sitä, että
työnantajat ovat osoittautuneet
nihkeiksi sopimukselle, ?vaikka
palkansaajien kannalta sopimus
on äärimmäisen maltillinen?.
Työmarkkinakeskusjärjestöt
kokoontuvat perjantaina tar-
kastelemaan sopimustilannetta
ja arvioimaan syntyneiden sopimusten kattavuutta.
. 5) Molemmissa
maissa suunnitellaan uutta ydinvoimalaa, Etelä-Englantiin peräti kahta reaktoria.
??Ehdokkailla on taustallaan oikeustiedettä, merenkulkua ja poliisintöitä
Pardian johtajuus on
Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Antti Palola aloittaa kohdakkoin työt toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajana. Eilen näit pitkästä aikaa televisiossa
Maggie Smithin. Tärkeimpien vientiteollisuusalojen, kuljetussektorin
ja koko julkisen sektorin, siis
niin kunta- kuin valtiosektorin, pitää olla mukana ennen
kuin kattavuuden voidaan todeta olevan riittävä, Palola
sanoi.
Palolan mukaan eniten on
hiertänyt ensimmäisen 20
euron yleiskorotuksen toteuttaminen.
Mikä Pardia?
??
??
??
Palkansaajajärjestö Pardia on suurin valtion henkilöstöä
edustava ammattijärjestö. Sen
osakkaaksi Suomen valtio ei lähtenyt,
koska korealaiset eivät tarjonneet telakkaa kaupaksi. Nyt STX:n emoyhtiö on Korean valtion erityissyynissä ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) sai tiistaina
kuulla yhtiön pääjohtajalta, että johtopäätökset tulevaisuudesta ovat ennenaikaisia.
Epävarmuus jatkuu.
Vastaukset: 1) Maggie Smith esittää isoäitiä, Granthamin kreivitärtä suosikkisarjassa
Downtown Abbeyssä. Suomeen iski vuosi sitten maansuru, kun hä-
visimme YK:n turvallisuusneuvostopaikan Luxemburgille äänin 131-62.
Saudi-Arabia heittää suolaa suomalaisten vielä avoimeen haavaan kieltäytymällä maalle viime viikolla tarjotusta paikasta turvallisuusneuvostossa. Kurjuudessa rypeminen sopii paremmin suomalaisluonteeseen.. Vaikka et olisikaan käynyt Englannissa,
Paddingtonin nimi saattaa olla tuttu. Hän siirtyi ennen konkurssia tukevammalle oksalle.
Pelastajaksi tuli valtio, kun perustettiin
valtio-omisteinen Masa-Yards. Jäsenistä enemmistö työskentelee valtion virastoissa ja laitoksissa sekä osa liikelaitoksissa,
yrityksissä, yliopistoissa ja Kelassa. Käteiskassa tyhjeni ja tappiot olivat huimat.
Varsinkin Turussa yhtiön toimitusjohtaja
muistetaan Musta-Pekkana. Missä?
2. Ammattitaidotonta ja väärin arvioitu, sanoo osa
suomalaisista poliitikoista, talousviisaista ja yritysjohtajista. Jokaisella on
Tupo venyy
loppumetreille
Kahdeksan vuotta Pardiaa johtanut 55-vuotias Antti Palola uskoi tiistaina, että riittävä määrä
nimiä työllisyys- ja kasvusopimuksen nimellä kulkevaan nippuratkaisuun löytyy perjantaina.
. Britanniassa on myynnissä ale ihan normaaliin hintaan. Mistä?
4. 4) Ale
on pintahiivaolutta, jossa hiiva nousee käymisen aikana astian pinnalle toisin kuin lagerissa, jossa se laskeutuu pohjalle. Wärtsilä Meriteollisuutta perustettaessa suljettiin
Valmetin telakoita Turussa ja Helsingissä.
Eloon jätetyille telakoille Turkuun ja Helsinkiin saatiin tilauksia risteilijöistä. Hänelle valitaan
seuraaja tänään Pardian edustajakokouksessa Helsingissä.
Tyrkyllä on kolme kandidaattia Mika Nygård, Heikki Tuominen sekä Niko Simola.
Mika Nygård (syntynyt 1973)
on Suomen poliisijärjestöjen
liiton SPJL:n nimeämä ehdokas.
Heikki Tuominen (syntynyt 1959) on Tekniikan ja tiedon toimihenkilöiden TTT:n
esille tuoma ehdokas ja Niko
Seppo
Peltoniemi
Demokraatti
seppo.peltoniemi@
demari.fi
Simolan (syntynyt 1974) taustalla seisoo ainakin yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöä
ja Kelan toimihenkilöitä edustavat liitot.
vankka kokemus ammattiyhdistysriennoista.
Nygård on virkavapaalla huumeiden kenttävalvonnan vararyhmänjohtajan tehtävästä Helsingin poliisilaitokselta, jossa
hän on työskennellyt eri töissä
vuodesta 1998.
Tuomisella on nippu merenkulkuun liittyviä pätevyyskir-
joja, kuten koneenhoitaja, kotimaanliikenteen laivuri, vuokraveneen kuljettaja, radioaseman
hoitaja.
Pardian neuvottelupäällikkö
Niko Simola on oikeustieteen
kandidaatti.
Simola aloitti työt Henkilöstöunionin asiamiehenä 2003,
ja puheenjohtaja hänestä tuli
Ay-aktiiveja
pääkaupunkiseudulta
Kaikki ehdokkaat asuvat pääkaupunkiseudulla. Konkurssi oli siihen
mennessä Pohjoismaiden suurin.
Ei lohduta nykyisiä laivanrakentajiakaan Turussa, Raumalla ja Helsingissä, että telakkateollisuuden nykyongelmat eivät ole uusia. Pardia on toimihenkilökeskusjärjestö
STTK:n suurimpia jäsenliittoja.
Pardia tunnettiin aiemmin nimellä STTK-J. Toimitusjohtajansa Martin Saarikankaan johdolla
se sinnitteli pitkään, kunnes tulivat norjalaiset ja ostivat yhtiön.
Turun Pernossa on pitkään komeillut
nosturissa korealaisen STX:n nimi. Tänään on yhden Euroopan valtion mahdollisen valtionpäämiehen ristiäiset. Vuorol-
laan eri luottolaitokset ovat todenneet Suomen olevan parasta kolmen A:n luokkaa
päätoimittaja Antti Vuorenrinne. 23.10.2013
5
Pääkirjoitus
AFP Photo Karim Jaafar
kolmen kauppa
vuotta myöhemmin. Jäsenlii
ton puheenjohtajan tehtävistä
Simola siirtyi Pardiaan neuvot
telupäälliköksi 2005.
Ennen valmistumistaan Si
mola keräsi työkokemusta
opiskelijajärjestöistä muun
muassa sosialidemokraattisen
nuorisojärjestön projektisih
teerinä.
?Työnantajat ovat
osoittautuneet nihkeiksi
sopimukselle, vaikka
palkansaajien kannalta se on
äärimmäisen maltillinen.?
Jukka-Pekka Flander
Ay-liike haluaa lähetettyjä työntekijöitä koskevaan direktiiviin mukaan tiukan
eurooppalaisen tilaajavastuun.
Liikkuva työvoima
tarvitsee oikeutensa
Euroopan unionin jäsEnmaidEn työ ja sosiaaliministerien kokous
Yksi heistä on tänään uusi palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja.
Kandidaatit vasemmalta oikealle: Mika Nygård, Heikki Tuominen ja Niko Simola.
Johtoajatus
Reijo Paananen
Yhteen
hiileen
Suomalaiset ovat näyttäneet
useasti tahdon ja kyvyn selvitä
vaikeiden aikojen ylitse. Esimerkiksi Saksa ja Ranska olisivat valmiit
tiivistämään yritysten valvontaa, mutta etenkin Puola ja IsoBritannia
antaisivat markkinoille vapauksia.
Toinen erimielisyyden kohde koskee tilaajavastuun säätämistä. Keskeisinä periaatteina täytyy
olla, että kansallisia ja maahan muuttavia työntekijöitä kohdellaan
yhtenäisesti.
Kansallisia työehtosopimuksia ja työmarkkinajärjestelmiä pitää
noudattaa. Yleensäkin eurooppalainen ayliike
pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että työvoiman vapaata liikkuvuutta
säädellään EUtason pelisäännöillä. Kyse on
kuntalaisten palveluista, joilla
on suuri merkitys työssäkäyn
tiasteelle. Euroina 20 ei
palkansaajan pussia liikaa li
hota, joten myös työnantajien
on syytä pitäytyä tolkussa. Ky
seisessä artiklassa ehdotetaan, että tilaaja voisi tietyissä tilanteissa
joutua vastaamaan alihankkijansa hoitamatta jättämistä palkoista ja
sosiaaliturvamaksuista. Parlamentti ehti käsitellä asiaa jo kesä
kuussa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa. Suden
tulolla ei pidä uhkailla harkitse
mattomasti, mutta tällä hetkellä
olemme tilanteessa, jossa yhte
näisyyttä tarvitaan.
Tällä viikolla selviää tulopo
litiikan kohtalo. Pu
hutaanpa sitten johdon palk
kioista ja bonuksista tai muilta
vaadittavista joustoista, esimer
kiksi työajan pidennyksestä.
reijo.paananen@sdp.fi
Kunnissa on aika
ottaa jalka jarrulta ja
lakata rakastamasta
rakenteita liikaa.
Maan
hallitus
on satsan
nut työlli
syyden edistämi
seen, ja tästä pitäisi nyt
yrityselämän ottaa koppi.
Myös kunnissa on aika ottaa
jalka jarrulta ja lakata rakasta
masta rakenteita liikaa. Koko alihankintaketjun vastuun määrittäminen on
tärkeä osa työntekijän suojan parantamista ja vahvin tae siitä, ettei
lainsäädäntöä pysty kiertämään.
Ministerineuvosto kokoontuu seuraavan kerran joulukuussa käsit
telemään direktiiviä. Kyse on siis siitä,
miten toisessa maassa työskentelevien työntekijöiden oikeuksia tur
vataan. Jäsenmaat kiistelevät etenkin kahdesta keskeisestä kohdasta.
Ensimmäinen kiistaa aiheuttava artikla koskee sitä, millaisia val
vontakeinoja valtio voi käyttää turvatakseen työsuhteiden vähimmäis
ehtojen noudattamisen. Nyt on tarpeen pe
lata samassa joukkueessa, jotta
olemme jatkossakin maailman
mestaruustasolla.
Luxemburgissa viime viikolla ei päässyt sopuun lähetettyjä työnteki
jöitä koskevan täytäntöönpanodirektiivin sisällöstä. Kaikilla palkansaajilla täytyy olla samat oikeudet sosiaa
lietuuksiin. Parlamentin poliittista luonnetta kuvaa, että suomalaisista
euroedustajista Sari Essayah (krist.) ja Sampo Terho (ps.) äänestivät
parlamentin kompromissiehdotusta vastaan puolalaisen konservatii
vin muutosehdotuksen mukaisesti.
Palkansaajien kannalta ensi kevään EUvaalien tuloksella on to
della merkitystä.
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Siellä esimer
kiksi kansallisia valvontakeinoja koskeva artikkeli parani komission
esittämästä muotoilusta Suomen ja suomalaisten palkansaajien näkö
kulmasta. Lisäksi eurooppalainen ayliike haluaa tehostaa harmaan
talouden vastaisia toimia, jottei työntekijöiden oikeuksia voida pol
kea sääntöjä rikkoen.
Palkansaajajärjestöt vaativat kattavaa tilaajavastuuta, koska se voisi
tehokkaasti ehkäistä erilaisia tapoja kiertää työntekijöiden tasaar
voista kohtelua. Jos sopua ei neuvoston sisällä synny joulukuussa,
direktiivin syntyminen joutuu suuriin vaikeuksiin ja on vaarassa lyk
kääntyä seuraavalle kaudelle.
Sovusta pitäisi sen mahdollisesti synnyttyä neuvotella vielä Eu
roopan parlamentin kanssa. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Vs. Tämä kohtaa jakaa jäsenmaat kahtia.
Suomalaiset palkansaajien keskusjärjestöt ovat kannattaneet ko
mission ehdotuksen yleislinjaa
Kone pitää arvionsa loppuvuoden liiketoiminnasta ennallaan. Hallitus on alentamassa veron 24,5 prosentista
20 prosenttiin.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa kiristettäisiin myös
suurituloisten ja suurten osinkojen verotusta. Palkansaajapuolella ongelma ovat henkilöverotukseen esitetyt kiristyk-
Timo
Vainio
Demokraatti
timo.vainio@
demari.fi
set. Erotuksena on, että vuoden 2009
pudotus oli äkillinen, kun taas
nyt on luisuttu alaspäin vähitellen, kuvasi Rakennusteollisuus
RT:n hallituksen puheenjohtaja, Ruduksen toimitusjohtaja
Lauri Kivekäs. Tämä ei ole yllättävää,
mutta valitettavaa on, että työmarkkinaratkaisua ei arvosteta.
Perussuomalaisten vaihtoehdossaan esittämästä kela-maksujen pitämisestä entisellä tasolla Backman sanoo, että se
ei ole luokkataistelukysymys
vaan se vaikuttaa paljon yritysten mahdollisuuteen työllistää.
Opposition ehdotukset korkeammasta yhteisöverosta ja
kela-maksusta pudottaisivat
työnantajat tuposta. Keskustan linjasta
hän ei vieläkään ota selvää, ottaisiko puolue lisää velkaa vai
maksaisi vanhaa pois.
. Puolueen mielestä veron alentaminen 22 prosenttiin eli Ruotsin ja Tanskan tasolle riittäisi. kokoontuvalle maakuntavaltuustolle myös suostumusmenettelyn käyttöönottoa hakuprosessissa. (Demokraatti, Mikkeli)
Rakentamisen
alamäki jatkuu
ensi vuonna
Rakentamisen alamäki Suomessa jatkuu jo kuudentena
perättäisenä neljänneksenä.
Rakennusteollisuus arvioi rakentamisen supistuvan tänä
vuonna kolme prosenttia.
Rakennusteollisuus ennakoi
syksyn suhdannekatsauksessaan,
ettei rakentamisen määrä nouse
kasvuun vielä ensi vuonnakaan.
. Häntä ei yllätä myöskään keskusta, joka ?ei ikinä ole
kannattanut sopimusyhteiskuntaa, ei kolmikantaa eikä raken-
tanut talouspolitiikkaa tupojen
varaan?.
. Mittakaava on massiivinen, mutta sitä ei tiedetä,
miten rahat tuottavasti käytettäisiin.
?Perussuomalaisten linja on selkeästi populistisempi.?
Kuvat Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kimmo Tiilikainen, Timo Korhonen ja Tuomo Puumala
keskustan tiedotustilaisuudessa. Maakuntajohtajan virka julistetaan uudelleen
auki alkuvuodesta 2014.
Maakuntahallitus esittää
valtuustolle, että se valitsee
vt. Siihen kuului esimerkiksi
hallituksen esitystä pienempi yhteisöveron alennus.
Etelä-Savon
maakuntajohtajan
haku jatkuu
Etelä-Savon maakuntajohtajan
valinta pitkittyy. He esittävät perinteisesti leikkauksia
yritystukiinkin pystymättä sanomaan, mistä otettaisiin pois,
jotta ei vaikutettaisi yritystoimintaan ja työllisyyteen.
. (STT)
Koneelta
kova tulos
ja lisäosinko
Hissejä ja liukuportaita valmistava Kone paransi heinä?syyskuussa tulostaan roimasti. Lisää rahaa
puolue ohjaisi muun muassa peruspalveluihin ja poliisille.
Perussuomalaisten vaihtoehdossa valtio ottaa velkaa vähemmän kuin mihin hallitus on
valmis. 6
23.10.2013
??Jouni Backman ei löydä vaihtoehtobudjeteista juuri mitään uutta
?Tupo ei syntyisi opposition
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman
on huolissaan siitä, että oppositiopuolueet eivät tiistaina julkistamissaan vaihtoehtobudjeteissa ole yhtään miettineet,
miten keskitetty ratkaisu työehtosopimuksista saadaan syntymään.
. Keskusta on yhden hokemansa varassa kasvurahaston
ympärillä. Lisäksi yhtiö aikoo jakaa omistajilleen 1,30 euron lisäosingon ja splitata eli jakaa
osakkeensa kahtia. Noilla esityksillä ei tupo
syntyisi, Backman sanoo.
Backmanin mukaan oppositiopuolueiden budjettiesitykset
ovat 90-prosenttisesti vanhaa
ja tuttua. (STT)
Talvivaara sai
lisäaikaa altaiden
tyhjentämiseen
STT
Kaivosyhtiö Talvivaaralle on
annettu jatkoaikaa tyhjentää kipsisakka-altaitaan. Uudisrakentamisen aloitukset ovat vajonneet edellisen
taantuman pohjalukemiin. Vaasan hallinto-oikeuden mukaan
vuoden loppuun kestävällä lisäajalla varmistetaan jätevesien
asianmukainen käsittely.
Alun perin Pohjois-Suomen
aluehallintovirasto (avi) edellytti yhtiön tyhjentävän altaat
tämän kuun loppuun mennessä.
Talvivaara valitti aluehallintoviraston päätöksestä.
Lisäksi hallinto-oikeus rajoittaa Talvivaaran päästöjä
etelään Vuoksen vesistön
suuntaan.
Aiemmin avi päätti, että
Vuoksen suuntaan voi laskea. Lisätuloja tulisi muun
muassa palauttamalla työnantajien kela-maksu, pienentämällä yhteisöveron alennusta
ja leikkaamalla kehitysyhteistyön varoja.
Liikevaihto kasvoi yli kuusi
prosenttia ja oli 1,7 miljardia
euroa. Näillä papereilla oppositiopuolueet eivät löydä toisiaan.
Perussuomalaisten linja on selkeästi populistisempi. maakuntajohtajaksi aluekehitysjohtaja Riitta Koskisen
joulukuun alusta siihen saakka
kunnes uusi maakuntajohtaja
ottaa viran vastaan.
Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen aloittaa Etelä-Karjalan maakuntajohtajan tehtävässä joulukuun
alussa. Keskustan vaihtoehtobudjetissa ehdotetaan esimerkiksi uutta kasvurahastoa.
Perussuomalaiset:
Leikataan kehitysapua
Pirkko Ruohonen-Lerner ja Kai Turunen esittelivät perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia. Jouni Backman sanoo, että
tupossa on oltava Akavankin
mukana.
Lisää velkaa
vai vanhaa pois?
Backmanin mukaan opposition
budjettilinja ei pysäytä valtion
velkaantumista pitkälläkään
aikavälillä. Voitto
ennen veroja koheni viime vuodesta lähes 16 prosenttia ja oli
272 miljoonaa euroa.
Perussuomalaiset haluavat pienentää yrityksiltä perittävään
yhteisöveroon luvattua alennusta. Maakuntahallitus päätti maanantaina esittää
maakuntavaltuustolle viran julistamista uudelleen auki.
Ensimmäinen hakukierros
tuotti yhdeksän hakijaa, joista
viisi kutsuttiin haastatteluun.
Valintaa valmisteleva työryhmä
esitti yksimielisesti jatkohakua.
Maakuntahallitus esittää
25.11. Kone jakaa
ylimääräisinä osinkoina yli 330
miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Matti Alahuhta oli tulokseen ja yhtiön
vahvaan rahavirtaan tyytyväinen
Onko komissio vielä meidän ystävämme, kun se ottaa kantaa vaikkapa eläkeuudistuksiimme. Yhtiön
tehtäviin kuuluisivat esimerkiksi liikenneväylien rakentaminen, sähköverkkojen perustaminen ja bioenergian terminaaliverkoston perustaminen.
Näin turvattaisiin myös huoltovarmuutta.
Keskusta nostaisi myös biotalouden kansalliseksi kärkihankkeeksi. Pahoittelemme virhettä.
uomessa vasemmistopuolueiden kannatus on laskenut sille tasolle, että jos
kyse olisi kovin seuratuista matkapuhelinmarkkinoista, toinen olisi varmaan lyönyt jo hanskat tiskiin ja toinen fuusioitunut johonkin isompaansa. Oikeus
muutti aluehallintoviraston
päätöstä niin, että Vuoksen vesistöön saa johtaa neljäkymmentä prosenttia päästöistä.
(STT, Vaasa)
Vapaavuori on vienninedistämismatkalla Itä- ja KaakkoisAasiassa. Todellisuudessa kolme neljäsosaa suomalaisista on luterilaisen kirkon jäseniä. Tiedän, että joku kaivaa nyt esille Forssan ohjelman. Ympäristö muuttuu koko ajan ja asiat, joihin on syytä vaikuttaa elävät entistä nopeammin. Kumpikaan ei tunnu kelpaavan
äänestäjille.
n n n
vielä edessä. Kauas on menty
niistä ajoista, jolloin peruskommunistin perusviesti peruskannattajalle oli: lisää liksaa! Eipä
tarvitse kauaa miettiä, mihin peruskannattaja
alkaa suunnata katseensa!
Kun olen viime päivinä seurannut liikenneministerimme kommentteja arktisten alueiden
hyödyntämisessä, muistelen niitä aikoja, jolloin korpikommunistit vielä vaativat LapOnko komissio
piin kaivoksia ja töitä.
vielä meidän
Tätä vauhtia työpaikystävämme,
koja tuo sinne vain helkun se ottaa
sinkiläisälymystön halkantaa
veksima massaturismi,
vaikkapa eläkeuudistuksiimme?
jos sitä ei kielletä.
n n n
SoSialidemokraattien oSalta Suurim-
hullutukset torjuttiin keskeyttämällä
viime puoluekokous kesken asiakysymysten
käsittelyn. Otsikoita saadaan ihan muista teemoista tai sitten
on otettava tuntuva irtiotto totutusta. (STT)
Vapaavuori:
STX arvioi
toimintojaan
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan telakkayhtiö STX arvioi parhaillaan
toimintojaan niin Euroopassa
kuin muuallakin. Vuoteen 2030 mennessä
Suomen käyttämän energian pitäisi keskustan mielestä olla vähintään 50-prosenttisesti uusiutuvalla energialla tuotettua.
korkeintaan kuusikymmentä
prosenttia kaivoksen vuoden
kokonaispäästöistä. Ole siinä
sitten uudistaja, jos pitää puolustaa yleissitovaa työehtosopimusta tai kansalaisten kannattamaa eläkeikää!
Tämä puoli politiikasta ei tällä hetkellä ole
pinnalla. 23.10.2013
Kolumni
esityksin?
Markku J. Oli suurta viisautta siirtää asiat
puoluevaltuustolle tai TSL:n opintoaineistoihin. Pystymmekö muuttamaan
EU:ta niin, ettei se tuhoa pienyrityksiämme
liialla säätelyllä tai aiheuta ylimääräisiä kustannuksia viennillemme?
SDP:n on uudistuttava ja sen on uudistettava. Onneksi kilpailu näyttää olevan kovin tasaista myös oikeammalla, joten akuuttia hätää ei vielä näyttäisi
olevan. Se ei kiinnosta suurta yleisöä tai mediaa, eikä sillä näytä saavan kannatusta. Ajatukset alkoivat siinä hurmoksessa olla
lähes yhtä kaukana SDP:n peruskannattajista
kuin veljillä ja siskoilla vasemmalla omistaan.
SDP:n suurin tuska ei olekaan olemassa olevat päätökset vaan uusien, oikeiden päätösten
puute.
SDP on linjakkaasti, uskaltaisinko sanoa
jopa miehekkäästi, yrittänyt pitää työn ja palkansaajan puolta perinteisten linjaustensa
pohjalta. Nyt
tarvitaan uudet koneet. Siihen ei
SDP pysty tai halua.
mat
7
Vasemmistoliiton ja SDP:n kokemukset kertovat, että tie menestymättömyyteen voi toteutua sekä uudistumisen että vanhaan tukeutumisen kautta. Jääskeläinen
markku.jaaskelainen@tela.fi
Kirjoittaja on Työeläkevakuuttajat Tela ry:n johtaja ja
Tikkurilan työväenyhdistyksen puheenjohtaja.
Uudistu tai kuole?
s
Keskusta: Pyritään
kohti biotaloutta
Keskusta haluaa valtiolle isomman roolin, kun uusia työpaikkoja yritetään luoda ja talous
kääntää kasvuun.
Keskusta esittää rakenne- ja
budjettivaihtoehdossaan muun
muassa uutta 3?5 miljardin
euron kasvurahastoa. Arktisen merenkulun liiketoimintamahdollisuuksia pidettiin erittäin lupaavina, vaikka
laivanrakennusalalla muuten
onkin vaikeaa, Vapaavuori kertoi. Ville Jalovaaran kommentissa sanottiin,
että joka kolmas suomalainen
olisi kirkon jäsen. Voiko
keskusteluun hypätä myös keskemmältä, tavallisten tallaajien tasolta. Se on nyt yhtä käyttökelpoinen
kuin bakeliittilankapuhelin Nokian pulmiin.
Sillä soitettiin silloin ja se toimi aikansa. Koreassa vieraillut Vapaavuori kertoi tiedotteessa yhtiön johdon kertoneen, että johtopäätökset toiminnoista ovat kuitenkin vielä
ennenaikaisia.
STT
Oikaisu
Tiistain Demokraatissa oli virhe
kirkon ja valtion välistä suhdetta
käsitelleessä jutussa. Eurovaaleissa
joudutaan ottamaan kantaa talouskoordinaation kotimaisiin ulottuvuuksiin. Mutta peruskannattajaa ei saa hylätä.
Yhteiskunnallista keskustelua näyttävät
johtavan äärimmäinen oikeisto ja vasemmisto.
Äänestäjät eivät arvosta kumpaakaan. Varat saataisiin valtion omistusta myymällä ja eläkerahastojen sekä
yksityisen pääoman avulla.
Liikennehankkeita varten
keskusta perustaisi Valtion
infra oy:n, joka vastaisi kansallisesti merkittävän infrastruktuurin kehittämisestä. Matkan tapaamisissa
ovat olleet esillä Suomen arktinen osaaminen ja sen liiketoimintamahdollisuudet.
. Siitä on jäänyt kuva puolustuksellisesta asenteesta, jämähtämisestä, kuten mediassa muodikkaasti asia ilmaistaan. Nyt.
Kun seurasin viime kesänä vasemmistoliiton Tampereen kokousta, hämmästelin erityisesti perinteisen ay-väen hampaattomuutta.
Opiskelijat ja luontoväki vei työväkeä kuin litran mittaa, eikä kukaan tuntunut asiasta piittaavan tuon taivaallista.
Yhden äänestyksen tuloksena rajattiin yhteistyö vain sellaiseen ay-liikkeeseen, joka
tunnustaa talouskasvun rajat. Siinä olisi SDP:lle
markkinarako.
Suuri haaSte on. Jotta ei kävisi kuten Nokialle, olisi kuitenkin herättävä taistelemaan. Mikä kanta
otetaan siihen, että kolmikannasta tuleekin
nelikanta
Se tarkoittaa sitä, että meillä
ei ole mitään mahdollisuuttakaan järjestää vanhuksille normaalia elämää vaan vanhukset
on kopitettu, Vauramo sanoo.
set ja osa aluesairaaloista, Vauramo sanoo.
Vauramon mukaan sosiaalija terveydenhuollon uudistuksella on pelkästään vanhushuollon rakenteita muuttamalla
saatavissa lähes miljardin euron
säästö.
. Lisäksi vanhukset voivat
uudessa rakenteessa merkittävästi paremmin. Sen rinnalla potilaan etu
on hämärtynyt.
Anna-Liisa
Blomberg
Vanhusten yksinäisyys
on eettinen ongelma
Demokraatti
anna-liisa.blomberg@
demari.fi
Yksi konkreettinen esimerkki
siitä, missä Suomessa mennään
pieleen, on vanhuksille varattu
tila. Terveyskeskussairaalajärjestelmä pitää uudelleenarvioida ja erottaa siitä pois pitkäaikaishoito. Hoitajat saattavat käydä
vuorokauden aikana vain tunnin ajan potilaan luona, vaikka
aikaa olisi varattu viisi tuntia.
. 8
23.10.2013
???Kuoleman odottamista eristettynä?, kuvailee Erkki Vauramo vanhustenhoitoa
Professori haluaa yksinäiset
vanhukset pois kopeistaan
Professori Erkki Vauramo
kuvailee Suomea 1970-luvun
hoitojärjestelmän eläväksi museoksi, jossa yhä rakennetaan
lisää laitoksia, vaikka suunnan
tulisi olla valtakunnallisten tavoitteidenkin mukaan toinen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tulisikin
Vauramon mukaan tarkastella
uudestaan koko vanhukset
sänkyihin passivoivaa järjestelmää.
. Suomessa vanhusta kohden on 20?25 neliömetriä, kun
eurooppalaisittain mitoitus on
34?45 neliömetriä.
. Vaikeutena on
vuodeosastolle tullut merkitys
kunnan itsenäisyyden symbo-
Nykyisin käytössä olevat terveyskeskusten vuodeosastot
ovat Vauramon mukaan vanhuksen toimintakyvylle tuhoisia. Jäljellä olevasta järjestelmästä pitää rakentaa alueellinen kuntoutussairaaloiden
verkko, johon yhdistetään sotainvalidien kuntoutuslaitok-
lina. Vanhusten yksinäisyys
näissä kopeissa on erittäin iso
eettinen ongelma. Siksi asumisjärjestelmää pitäisi kehittää jollain palvelukorttelityyppisellä
ratkaisulla tai muulla vastaavalla, Vauramo sanoo.
Palvelukortteleissa
eletään normaalisti
Vauramo muistuttaa, että esimerkiksi dementiaa sairastava
on usein fyysisesti hyväkuntoi-
Paisunut palvelujärjestelmä
??
??
??
??
Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton asettamien tavoitteiden mukaan
91?92 prosentin yli 75-vuotiaista pitäisi
asua tuettuna kotona
Palvelujärjestelmän koko olisi siis 8?9 prosenttia yli 75-vuotiaiden määrästä
Kun heitä on vuonna 2013 yhteensä
465 000, tarkoittaa tämä suosituksen 9
prosentin mukaan noin 41 850 paikkaa
Nykyinen 65 000 paikan järjestelmä merkitsee sitä, että paikkoja on 14 prosenttia
yli 75-vuotiaiden vanhusten määrästä eli
järjestelmässä on 23 000 paikkaa liikaa
Yl
i7
5vu
ot
Te
ia
rv
sv
e
os y
äe
as ske
st
to s
ö
n ku
pi ks
tk e
Va
äa n v
nh
ik u
ai
ai od
nk
sh e
od
oi do
iss
Te
ss
a
ho
a
st
et
us
sa
Ta
pa
va
lv
lli
el
se
ua
ss
su
ap
nn
Yh
al
os
ve
te
sa
lu
en
as
sä
un
no
Ta
ss
vo
a
ite
91
%
ko
Er
to
o
ta
na
so
on
91
Er
o
%
pr
nä laat
os
hd us
en
en uo
tt
ia
pr sit
ko
o s uk
to
en se
na
tt en
ei
na
??
Oheisessa taulukossa näkyvät tarkat luvut
sairaanhoitopiireittäin
Alue tai sairaanhoitopiiri (SHP)
Manner-Suomi
462594
Helsingin ja Uudenmaan
98563
Varsinais-Suomen SHP
43748
Satakunnan SHP
23941
Kanta-Hämeen SHP
16816
Pirkanmaan SHP
42348
Päijät-Hämeen SHP
20390
Kymenlaakson SHP
18308
Etelä-Karjalan SHP
14412
Etelä-Savon SHP
12236
Itä-Savon SHP
5660
Pohjois-Karjalan SHP
17310
Pohjois-Savon SHP
24922
Keski-Suomen SHP
24829
Etelä-Pohjanmaan SHP
20382
Vaasan SHP
16232
Keski-Pohjanmaan SHP
6834
Pohjois-Pohjanmaan SHP 29558
Kainuun SHP
8347
Länsi-Pohjan SHP
6375
Lapin SHP
11383
Ahvenanmaa
2445
7274
1148
704
319
163
765
701
103
317
180
157
505
364
291
381
371
41
262
43
148
283
28
15520
3975
1641
1048
664
1910
319
729
446
248
115
174
609
1004
655
422
98
976
113
100
126
148
30772
6292
2773
1750
1054
1507
1155
1642
752
889
444
1509
1612
1821
1331
1213
697
2159
663
467
921
120
8952
1994
749
229
459
776
340
448
252
205
106
508
572
455
557
168
112
454
222
89
245
12
62518
13409
5867
3346
2340
4958
2515
2922
1767
1522
822
2696
3157
3571
2924
2174
948
3851
1041
804
1575
308
41633
8871
3937
2155
1513
3811
1835
1648
1297
1101
509
1558
2243
2235
1834
1461
615
2660
751
574
1024
221
20885
4538
1930
1191
827
1147
680
1274
470
421
313
1138
914
1336
1090
713
333
1191
290
230
551
87
150
151
149
155
155
130
137
177
136
138
161
173
141
160
159
149
154
145
139
140
154
139
Lähde:
Erkki
Vauramo
Erkki Vauramo.
nen eikä paikallaan makaaminen ole tarpeen.
Vauramo vieraili Hogeweykin palvelukorttelissa Hollannissa noin kuukausi sitten.. Vauramon mukaan eurooppalaiseen malliin verrattuna
suomalaisille vanhuksille on
varattu vähemmän neliömetrejä
Keva seurasi kymmenen eläkeikää lähestyvän julkisen sektorin työntekijän työpäiviä. Tutkittavat olivat terveyskeskuslääkäri, sairaanhoitaja,
laitosapulainen, lastenhoitaja,
opettaja, yliaktuaari, sihteeri,
maanmittaaja, poliisi ja pappi.
Ihannetapauksessa toimenkuviin saadaan kevennystä
Kiire syö
voimavaroja.
ennen eläkkeelle siirtymistä.
Eläkkeelle taas ajavat haasteettomat ?rääppiäistyöt. Pimeä työ on
tullut näkyväksi.
Ensi vuonna alan arvioidaan
työllistävän noin 5 000 henkeä
lisää.
Muuten työllisyydestä ei ole
juuri hyvää kerrottavaa. Kuluttajansuojalain
mukaan kotimyyntiasiakkaalla
on 14 vuorokautta aikaa perua
kauppa.
. Forman mielestä olisi
puolin ja toisin hyväksi, jos eläköityminen olisi työpaikoilla
luonteva puheenaihe.
Demokraatti
Työttömyys ei hellitä
Työ- ja elinkeinoministeriön
tutkijoiden yllätykseksi rakennusalan työllisyys on kasvanut.
Alan suhdanneindikaattorit
ovat olleet heikot jo pidemmän aikaa, mutta ministeriön
lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen mukaan tänä
vuonna rakennusala työllistää 3 000 henkeä viime vuotta
enemmän.
TEM:n neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo uskoo
kasvun olevan näkyvä seuraus
esimerkiksi työmaakorttien
käyttöönotosta. Heitä ärsyttävät
esimerkiksi uudet tietotekniikkaan liittyvät asiat.
Tämä käy ilmi työeläkevakuuttaja Kevan tekemästä tutkimuksesta. Suomessa vaihtoehto
aika monelle on se, että jää sairaalavuoteeseen ja käpertyy
sinne kuukausiksi sikiöasentoon, Vauramo sanoo.
Palvelukorttelit tulee Vauramon mukaan rakentaa taajamien keskustaan ja keskelle elämää niin, että palveluiden käyttäjinä olisivat myös taajaman
asukkaat. 23.10.2013
9
Jämätyöt eivät innosta
lähellä eläkeikää
Siellä vanhusten päiväohjelmaan kuuluivat käynti palvelukorttelin kaupassa ruokaostoksilla, ruuanlaitto, yhdessä syöminen ja kokkauksen jälkien siivoaminen.
. Eläkkeelle siirrytään vasta, kun pätevä seuraaja on löytynyt, Forma huomautti.
Eläkkeelle siirtymistä pidetään pitkälti työntekijän omana
asiana. Tuoreella vanhuspalvelulailla vastataan hyvin ikäihmisten palvelutarpeisiin, mutta se
ei tuo ratkaisua omaistensa kaltoin kohtelemien vanhusten tilanteeseen. ja työnantajan olematon kiinnostus
työntekijän tekemisiin.
Työkuormaa
hyvä sopeuttaa
Itse työ, työtoverit, vaikutusmahdollisuudet työssä sekä pitkän kokemuksen tuomat hyödyt koettiin voimavaroiksi.
Kiire ja työn hektisyys söivät kaikkien tutkittujen työntekijöiden voimavaroja. Työuria pidennetään myös
velvollisuudentunnosta työnantajaa kohtaan. Eläköityminen tuntuu houkuttelevalta
myös, jos työntekijä ei koe
työtään sopivan haastavaksi ja
osaamista vastaavaksi.
. Työmarkkinaennusteen mukaan
1,2 prosentin bruttokansantuot-
Lehtikuva / Jarno Mela
Rakennusalan luvut kohenevat, mutta muuten työllisyydestä ei kuulu
iloisia uutisia.
teen kasvu ensi vuonna ei riitä
lisäämään työllisten määrää.
Alatalon mukaan syynä on
työmarkkinoiden liikkumattomuus.
. He elelivät aivan normaalia elämää tässä palvelujärjestelmässä. Olisi tärkeää, että lähellä
eläkeikää olevien työntekijöiden työkuormaa kyettäisiin
työpaikoilla sopeuttamaan,
Kevan tutkimus- ja kehittämis-
johtaja Pauli Forma muistutti
tiistaina tutkimusta julkistettaessa.
Terveydelliset syyt ovat suurin syy jäädä eläkkeelle ennen
aikojaan tai alimmassa mahdollisessa eläkeiässä. Vanhusten kerrostaloja rakennetaan keskelle metsää tai
muualle asutuskeskusten ulkopuolelle. Siellä ei kertakaikkiaan ole mitään, mikä pitäisi
mielen virkeänä, vaan se on
kuoleman odotusta eristettynä,
Vauramo arvioi nykysuuntausta
Suomessa.
Patricia Hofmeester
Yli 60-vuotiaat, eläkeikää lähestyvät arvostavat sitä, että
viimeisinä työvuosina toimenkuva työssä pysyy mahdollisimman ennallaan ja työ tuttuna ja
turvallisena. Pahimmillaan vanhuksella ei ole ostoksiinsa edes varaa.
Omat ongelmansa on pakkomyytyjen tavaroiden palautuksessa. Työttömät eivät löydä uutta
työtä. Kuormitusta toivat myös erilaisten
tukitehtävien lisääntyminen,
avustavien resurssien heikkeneminen, haasteettomat työtehtävät ja tiedon runsaus.
. Ensimmäisessä kysymyksessään
Taimela kiinnittää huomiota
omaisensa kaltoin kohtelemiin
vanhuksiin ja toisessa ovelta
ovelle -kaupan ongelmiin.
Taimelan mukaan Suomessa
elää omaistensa luona joukko
vanhuksia, joiden huolenpidon
omaiset laiminlyövät esimerkiksi alkoholiongelman vuoksi.
Kotona neljän seinän sisällä tapahtuvaa kaltoinkohtelua on
kuitenkin vaikea tunnistaa ja
nähdä, ja siksi siihen on erityi-
sen vaikea päästä puuttumaan.
. Kuluttajansuojalainsäädäntö on varsin hyvällä tasolla.
Ongelmana on enemmänkin se,
että kuluttaja ei uskalla tai osaa
lähteä kaupan purkuun, Taimela sanoo.
Hän peräänkuuluttaa hallitukselta keinoja, joilla lain suomat oikeudet saataisiin toteutumaan.
Demokraatti. He ovat yksi kaikkein huonoimmassa asemassa
olevista vanhusryhmistä, Taimela sanoo.
Toisella kysymyksellään Taimela nostaa esiin ovelta ovelle
-kaupassa sattuneet tapaukset,
joissa hyökkäävä myyjä on saanut myytyä vanhukselle tarpeettomia tavaroita. Palvelukeskuksen tilat toimisivat myös keskustan
olohuoneena tai kuntosalina.
?Suomessa vaihtoehto
aika monelle on se,
että jää sairaalavuoteeseen ja käpertyy
sinne kuukausiksi
sikiöasentoon.?
. Työnhakuajat ovat piden-
tyneet ja pitkäaikaistyöttömyys
kasvanut.
Työllisyyden ennustetaan
lähtevän nousuun aikaisintaan
vuoden 2014 puolivälissä.
UP
Taimela tarttui
vanhusten kohteluun
Kansanedustaja Katja Taimela
(sd.) on jättänyt eduskunnassa
kaksi kirjallista kysymystä,
jotka koskevat vanhuksia
Krisin hankkeessa vankilasta vapautuneita autetaan
saamaan ensimmäinen työharjoittelu-, koulutus- tai työpaikka.
Hankkeeseen sitoutuneista vain
kymmenen prosenttia on palannut takaisin rikoskierteeseen.
Lääkäri
ensimmäisenä listalla
Lybäck kirjoitti ylioppilaaksi
vankilassa ja vapautui 26-vuotiaana. Hän oli kysynyt silloiselta tyttöystävältä, mitä ammatteja tämä arvostaa eniten.
Lääkäri oli listalla ensimmäisenä, ja sen Lybäck valitsi.
Ammatinvalintatestin mukaan Lybäck soveltui tarkkuutta
vaativaan työhön. Vankien koulutus on järkevää, mutta vielä järkevämpää on koko väestössä ammatillisen koulutuksen saaminen
niille, joilta se puuttuu, Hinkkanen korosti tiistaina Rikosseuraamusalan neuvottelukunnan seminaarissa.
Pelkällä vankien koulutuksella ei muuteta koko väestön
rikollisuusprosenttia, sillä vangit ovat vain pieni osa rikoksiin
syyllistyvistä.. Siihen aikaan käytettiin vielä
?vesi, leipä ja kova peti. Pian hän tentti keskikoulua aine kerrallaan.
Joka kymmenes
vanki opiskelee
?Olen kova
tekemään
töitä päästäkseni
tavoitteisiini.?
Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan joka kymmenes
vanki opiskeli päivittäin viime
vuonna. Väsyin linnassa olemiseen.
Minulla oli halu muuttaa elämääni, mutta viina vei, kun pääsin vapauteen, Lybäck kertoo.
Viimein hän ymmärsi hakea
tukea ja pääsi eroon päihteistä
vankilan vertaistukiryhmässä.
Lybäckin mukaan ratkaisevaa
elämänmuutoksessa oli päihdeongelman myöntäminen ja hoito.
. Vankien mahdollisuudet kouluttautua vaihtelevat.
Osassa vankiloista on mahdollisuus käydä loppuun perus-
koulu tai lukio. Hink-
kanen sanoo kuitenkin, ettei
asia käytännössä ole näin suoraviivainen. 10
23.10.2013
??Vankien koulutus vähentää uusintarikollisuutta
Rikoskierteestä kirurgiksi
Christer Lybäck on kirurgi,
ortopedian ja traumatologian
erikoislääkäri ja yksityisklinikan osakas, mutta hän on myös
entinen linnakundi.
Lybäckin luisu rikoskierteeseen alkoi isän kuoleman jälkeen. Olen kova tekemään töitä
päästäkseni tavoitteisiini.
STT
Rikokset kasautuvat kouluttamattomille
Koulutuksella on ylipäätään
vahva yhteys rikollisuuteen,
sanoo Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Ville
Hinkkanen.
Työttömyys ja peruskoulun
jälkeisen koulutuksen puuttuminen ennustavat rikollisuutta.
Sata aikuista miestä, joilla ei ole
peruskoulun jälkeistä tutkintoa,
tekevät noin 50 rikosta vuosittain.
Jos ammattikoulutuksen kävisivät kaikki ne, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto, voisi rikollisuus vähentyä Hinkkasen mukaan jopa
kolmasosan nykyisestä. -rangaistuksia.
. Se söi ihmistä pahasti.
Lybäck yritti hirttää itsensä
peittoon mutta ei onnistunut.
Yrityksestä selvittyään hänen
mieleensä tuli jostain syystä
maantiedon opiskeleminen.
Vankilan opinto-ohjaaja antoi
nuorelle miehelle maantiedon
kirjoja. Sen jälkeen olivat enää periaatteessa jäljellä normaalien ihmisten ongelmat, hän kuvailee.
Myös kouluttautuminen auttoi pääsemään rikoskierteestä.
Halu kouluttautua syttyi, kun
Lybäck oli eristyssellissä. Ihmiset pitäisi ensin saada osallistumaan koulutukseen.
. Joissakin vankiloissa voi tehdä ammattiopintoja tai opiskella oppisopimuksella ammatin esimerkiksi puutai rakennusalalta.
Vangin kouluttaminen vähentää uusintarikollisuutta.
Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta kerrotaan, että esimerkiksi Yhdysvalloissa vangin kouluttautuminen on vähentänyt uusintarikollisuutta
8?20 prosenttia ja säästänyt rahaa.
Vapautuvia vankeja auttavan Kris-yhdistyksen puheenjohtaja Timo Valkama sanoo,
että siviiliin paluu on helpompaa, jos on pystynyt kouluttautumaan vankilassa.
Vangin on vaikea päästä työelämään. Hänen elämäänsä tulivat
päihteet, koulukoti, varastetuilla Datsun Bluebirdeillä ajelu
kännissä, väkivalta ja ryöstöt.
Yhteensä Lybäck istui yli kuusi
vuotta vankilassa.
. Hän ilmoitti opinto-ohjaajalle ja tyttöystävälleni, että todellisuudentajuni on häiriintynyt.
Lybäck ei lannistunut vaan
hakeutui töihin sairaalaan lääkintävahtimestariksi, luki sairaanhoitajaksi, sitten Ruotsissa
lääkäriksi, väitteli tohtoriksi ja
luki vielä kirurgiksi.
. Ammatinvalinnanohjaaja ehdotti hienomekaanikon ammattia. Ohjaaja sanoi, että se on
mahdotonta.
. Lybäck kertoi haluavansa lääkäriksi.
Heidän kerrotaan puhuttelevan toisiaan muodolliseen
saksalaistapaan rouviksi ja teitittelevän toisiaan.
STT-AFP
Poliisisarjan tähti pääsee päättämään Saksan asioista
Saksan uusilla liittopäivillä
istuu ennätysmäärä naisia
sekä Suomenkin televisiosta
tuttu näyttelijä. Se on
tärkein ja tosiasiassa ainoa kysymys Beate Baumannille.
Baumannin sanotaan olevan
ainoa Merkelin sisäpiiriläinen,
joka uskaltaa sanoa mielipiteensä suoraan, jopa arvostella
liittokanslerin toimia. Hillitse itsesi, tokaisi Baumann.
Kun Merkel valittiin kristillisdemokraattien puheenjoh-
Yhdessä,
mutta ei ystäviä
?Ei ole Angelaa
ilman Beatea ja
Beatea ilman
Angelaa.?
Beate Baumann osaa vaieta, tiivistää Frankfurter Allgemeine
-lehti. Merkel oli tuolloin, 1990-luvun alkuvuosina, tuore tulokas puo-
Menestyvän naisenkin takana on usein nainen. 23.10.2013
11
??Liittokanslerin luotettu uskaltaa myös arvostella esinaistaan
Nainen kulisseissa ohjaa
Merkelin menestystä
AFP Photo / Michael Kappeler
Kaiken takana on nainen. Varjo kulisseissa, Stern
luonnehtii.
Baumann on lapseton kuten
Merkelkin. Naisia heistä
on reilu kolmannes, maahan-
muuttajatausta on kuudella
prosentilla.
Parlamentaarikkojen joukossa on Charles M. Angela Merkelin (vasemmalla) avustajan Beate Baumannin roolia pidetään tärkeänä liittokanslerin uralla.
lueen riveissä, mutta silti jo
ministeri.
Merkelin
elämäkerturin
Gerd Langguthin mukaan
Baumann neuvoi Merkeliä uran
alkuvaiheen julkisissa esiintymisissä elehtimällä ja merkkikieltä käyttämällä. Toisin kuin Merkel
Baumann on syntynyt entisen
Länsi-Saksan alueella. Viisi vuotta myöhemmin Merkel nousi liittokansleriksi. Hän ei pidä puheita puoluepäivillä eikä anna haastatteluja. Ei ole Angelaa ilman Beatea ja Beatea ilman Angelaa, tiivisti Stern-lehti muutama vuosi
sitten laatimassaan henkilökuvassa.
Der Spiegel -lehti säesti.
. Miten Angela Merkel voi
pysyä liittokanslerina. Langguth
kertoi myös tapauksesta, jolloin Merkel purskahti itkuun
tuloksettomien neuvottelujen
jälkeen.
. Sisäpiiriläisten mukaan Merkel osoittaa
vastavuoroisesti luottamustaan
vain kitsaasti muille kuin Baumannille.
?Hillitse
itsesi!?
Ollakseen niin vaikutusvaltainen Beate Baumannista tiedetään ihmeen vähän.
. Osnabrückistä Ala-Saksista kotoisin
oleva nuori nainen opiskeli saksaa ja englantia ja liittyi jo nuorena kristillisdemokraatteihin.
Ala-Saksin puolueosastoa
johtanut, sittemmin liittopresidentiksi noussut Christian
Wulff toi naiset yhteen. Niin
myös Euroopan vaikutusvaltaisimman poliitikon Angela
Merkelin.
Kun Saksan liittokansleri
juhli syyskuussa julkisesti vaalivoittoa, hän kiitti aviomiestään, mutta ei maininnut tämän lähellä seisonutta housupukuista naista. Baumann seurasi mukana.
kaan, jonka kaduilla odottivat säästöpolitiikan vihastuttamat kreikkalaiset.
Aiemmillakin liittokanslereilla on ollut omat luottoavustajansa, mutta Merkelin ja Baumannin välit ovat saksalaislehtien mukaan poikkeuksellisen
läheiset.
Ystävyksinä naisia ei silti pidetä. Ei vaikka nainen on poliittisten tarkkailijoiden mukaan tärkeimpiä voimia
Merkelin menestyksen takana.
Beate Baumann, 50 vuotta.
Merkelin kansliapäällikkö, joka
osallistuu strategiseen päätöksentekoon, kirjoittaa liittokanslerin tärkeimmät puheet ja
muotoilee muutoinkin tämän
puheenvuoroja.
. Hän ei juuri keskustele toimittajien kanssa, ei varsinkaan
silloin kun tietää, että toimittaja
on kokoamassa henkilökuvaa.
Kun Merkel matkustaa ulkomaille, Baumann pysyy
yleensä pois, mutta kaksikko
soittelee miltei päivittäin.
Poikkeuksen avustaja teki
vuosi sitten; hän lähti mukaan,
kun Merkel matkusti Kreik-
tajaksi vuonna 2000, Baumannista tuli hänen toimistonsa
johtaja. Sosiaalidemokraatit haluavat maahan yleisen 8,50 euron minimipalkan,
liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatit ovat
vastustaneet sitä.
Kuukauden takaisissa vaaleissa kristillisdemokraatit
saivat eniten paikkoja, mutta
eivät yli puolta liittopäiväedustajista.
Puolue yritti tunnustella hallituskumppanuuden mahdollisuutta myös vihreiden kanssa,
mutta hanke kariutui alkumetreillä.. Huber,
56, joka näyttelee Kettu-poliisisarjassa Henry Johnsonia.
Saksalaisen äidin ja senegalilaisen diplomaatti-isän jälkeläinen edustaa kristillisdemokraatteja.
Uudesta parlamentista huolimatta vanha hallitus jatkaa
käytännössä edelleen työtään.
Uutta hallitusta ryhdytään kasaamaan toden teolla keskiviikkona.
Kristillisdemokraattien ja
sosiaalidemokraattien neuvottelujen takarajaksi on asetettu
marraskuun puoliväli tai vii-
meistään loppu, kirjoitti saksalainen Handelsblatt tiistaina.
Keskeisiä kysymyksiä ovat
ennalta maan talouden hoito ja
minimipalkka. Syyskuisissa
vaaleissa valittu parlamentti
aloitti työnsä virallisesti tiistaina.
Liittopäiväedustajien kokonaismäärä on 631
Kaupunki sitoutui ostamaan palvelunsa näiltä vuoden 2014 loppuun. Taloudellisetkaan perustelut eivät siis
ole kovin pitäviä.
EU:n kilpailutussäännösten
mukaan ei tällä hetkellä jouduttaisi yhtiöittämään mitään toimintaa. Onpa perusteena jossain nostettu esiin
EU:n kilpailutussäännöksetkin,
joiden kerrotaan edellyttävän
liikelaitosten yhtiöittämistä.
Osaavan henkilöstön puutekin
on esitetty perusteeksi.
Tosiasiassa mikään edellä
mainituista perusteista ei oikein päde. Meidän
panoksemme luonnonvarojen hyödyntämisessä
voisivat olla ympäristöystävällisyys ja kestävät
toimintatavat. Sitä vain ei saada aikaan ilman puhtaita tiloja, puhdasta vettä, turvallisia tiloja ja
piha-alueita eikä ilman ravitsevaa ruokaa. Olisivatko piilossa olevat perusteet
enemmän ideologiaan kuin faktoihin nojaavia?
Kun nyt kuitenkin yhtiöitä
perustetaan ja niitä on jo perustettukin, pitäisi omistajan turvata omaisuutensa arvon säilyminen. Yhtiöille pitäisi antaa
enemmän aikaa saattaa toimintansa kilpailutuksen edellyttämään kuntoon, jotta kaupungin
omaisuutta (yhtiöt) ei haaskata
ja kuntalaisten palveluja vaaranneta turhaan.
Jäitä
hattuun
Miksi yhtiöt eivät sitten pärjäisi kilpailussa vapailla markkinoilla. Yhtiöittämisiä
perustellaan muun muassa sillä,
ettei yhtiöitettävä toiminta ole
ydin- tai perustehtävään kuuluvaa (muun muassa siivous-,
ravitsemis- ja kiinteistönhoitopalvelut) ja toisinaan myös taloudellisin perustein. Tämän jälkeen edellä
mainituista palveluista kilpailutetaan 25 prosenttia kunakin
seuraavana vuonna. mahdollisuus
käyttää
osaamistamme
lisänneet energiantarvetta, ja samaan aikaan luonnonvarat, ennen kaikkea öljy ja kaasu, hupenevat. Kolmanneksi: osa palveluista on
sellaisia, että yksityisellä sektorilla palkat ovat matalammat,
jolloin yksityisellä on kilpailuetu . Turku on jo
näin tehnytkin, ja lisää kaupungin yhtiöitä on tulossa. Hyvä hoito muodostuu kitkatta toimivasta palveluketjusta . siis pienipalkkaisten ihmisten vieläkin pienemmät palkat ovat kilpailuvalttina!
Nyt pitäisi laittaa jäitä hattuun. Nämä yritykset
tarvitsevat lisää työtä, ja mikä onkaan parempi
käyntikortti ja myyntivaltti kuin Suomessa rakennettu ja Suomen lipun alla operoiva arktinen alus.
Meillä on pitkä kokemus ja siihen liittyvä
osaaminen ympäristöystävällisestä talvimerenkulusta. Yhtiöt voisivat tuottaa
palveluita kaupungin lisäksi
myös ulkopuolisille ja saada
näin lisätuloa ja mahdollisuuden kehittää omia palveluitaan
kilpailukykyisiksi.
Maaret Laakso
Aluepäällikkö
JHL, Varsinais-Suomen
aluetoimisto. 12
23.10.2013
Kolumni
Antti Palola
Kirjoittaja on Palkansaajajärjestö
Pardian puheenjohtaja.
antti.palola@pardia.fi
Arktinen alue
. Esimerkiksi sairaalassa, vanhainkodissa tai päiväkodissa perustehtävä lienee
hyvä hoito. Unohtaa ei sovi myöskään korkealuokkaista merenkulun koulutusta, joka tuottaa alalle
ammattitaitoisia merenkulkijoita.
Kannatan lämpimästi työministeri Lauri Ihalaisen esittämiä ajatuksia arktisten alueiden hyödyntämisen tarjoamista mahdollisuuksista Suomelle.
SUOMESTA ON TEOLLISEN
Keskustelua ja taustaa
Palveluiden ulkoistamista
suunnitellaan monessa
kunnassa. Ei siis ole ollenkaan hyvä peruste!
Omat yhtiöt
tarvitsevat aikaa
Kuntalaisten palvelujen yhtiöittämisissä ja ulkoistamisissa
on siis kyse vallan muusta kuin
millä niitä perustellaan. monia kustannustekijöitä huomioimatta. Sairaanhoitopiiri ja Salon kaupunki selvittävät tätä vaihtoehtoa, ja hyvin toimeentuleva Naantalin
kaupunkikin aikoo selvittää,
tuottaako se jatkossa kuntalaisten palvelut itse.
Miksi näin. Pitäisi arvioida tarkkaan,
mikä on oikea aika siirtyä vapaille markkinoille, vai onko
niin, että kaupungin kannattaisi varmistaa yhtiöidensä menestyminen (ja omaisuutensa
arvon säilyminen) ostamalla
omat palvelut omista yhtiöistään. Ensinnäkin siksi, että
yhtiöt ovat uusia, eivätkä ole
ehtineet vapaille markkinoille
siirryttäessä vielä hioa palvelutuotantoaan riittävästi. Mikäli me vapaaehtoisesti jättäydymme tämän kehityksen ulkopuolelle, se merkitsee ainoastaan sitä, että muut maat täyttävät
Suomen jättämän tyhjiön.
Suurvallat sekä monet suuret kansainväliset
öljy-yhtiöt ovat päättäneet panostaa merkittävästi arktisten alueiden hyödyntämiseen. Tarvitsemme uusia työpaikkoja hävinneiden tilalle, ja on luonnollista vahvistaa entisestään niitä toimialoja, joissa olemme jo valmiiksi hyviä ja vahvoja.
Suomella on osaamista arktisten alueiden laivanrakennustekniikasta, ympäristöystävällisten
laivakoneistojen ja potkureiden suunnittelusta ja
rakentamisesta sekä arktisiin olosuhteisiin soveltuvasta öljyntorjuntatekniikasta. Kukaan
ei tiedä yhtiötä perustettaessa
tai palvelua kilpailutettaessa,
mikä palvelun todellinen hinta
tulee olemaan. Jälkimmäinen ontuu pahasti, sillä
aikanaan päätettiin, että valtion talouden kannalta on edullisempaa rakentaa monitoimimurtajia, Valtion omistajajotka turvaavat talvikuu- ohjauksen on
kausien ajan Suomen me- kaikin mahdollisin
riliikenteen sujumista ja keinoin tuettava
jäättömänä aikana operoi- omistamansa
vat muilla vesillä ja muissa Arctia Shippingin
osallistumista.
tehtävissä.
IHMISTEN KULUTUSTOTTUMUKSET OVAT
n n n
Kirjoita omalla nimelläsi. Perustehtävään keskittyminen ei siis ole kovin hyvä peruste yksityistämiselle tai yhtiöittämiselle.
Vedottaessa taloudellisiin perusteisiin kuljetaan kovin heikoilla eväin tällöinkin. Uudelle työnantajalle siirtyminen pelottaa
kuntien työntekijöitä.
taan. Suomen on oltava omalta osaltaan mukana. Toiseksi: niille ei ole ehtinyt syntyä vielä riittävästi tunnettuutta
markkinoilla, eikä välttämättä
kilpailutusosaamistakaan. Valtion
omistajaohjauksen on kaikin mahdollisin keinoin
tuettava omistamansa Arctia Shippingin osallistumista, eikä sen pidä vetää mattoa yrityksen
pyrkimysten alta.
Vastustajat ovat perustelleet Suomen ja ennen
kaikkea Arctia Shippingin pois vetämistä muun
muassa ympäristöön liittyvillä uhkakuvilla ja
sillä, että yhtiön ensisijainen tehtävä on kotimaan
talvimerenkulun turvaaminen.
Vastustajien ensimmäinen perustelu on ymmärrettävä. Kaupungin omat yhtiöt siis kilpailevat
kaupungin palveluista yksityisillä markkinoilla.
On pelättävissä, etteivät
nämä yhtiöt ole vielä täydessä
iskussa parin toimintavuoden
jälkeen ja suurena vaarana on,
että ne tällöin häviäisivät kilpailussa yksityisiä firmoja vas-
Kustannusvertailussa jää
aina monia kustannustekijöitä huomioimatta.
Sitä tehtäessä tarkastellaan vain hintoja.
ng Ki
nder
sley
Kunnat ja kuntayhtymät tuntuvat miettivän palvelujensa ulkoistamista yhtiöihin yhä vain
enenevissä määrin. Jos alalla on
työvoimapula, joutuu tarvitsija
kouluttamaan henkilöstöään
Dorli
rakennemuutoksen
vuoksi hävinnyt viimeisen kymmenen vuoden
aikana runsaasti perinteisen teollisuuden työpaikkoja, ja me kaikki olemme huolissamme tästä
kehityksestä. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen
toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki.
Kuntalaisten palvelut
valuvat yhtiöihin
joka tapauksessa. ei pelkästä hoidosta. Satamatoiminta lienee
ainoa, johon nämä säännökset
selkeästi puuttuvat, mutta sekin vasta parin vuoden päästä.
Huono peruste siis tämäkin.
Ei osaava henkilöstö ole kellään reservissä. näin uskallan
väittää . Sitä tehtäessä tarkastellaan vain kilpailutuksen kautta saatuja hintoja.
Useimmiten ei kuitenkaan tiedetä tarkalleen, mitä oma palvelu on sisältänyt ja mitä se on
tosiasiassa maksanut. Tämä johtaa siihen, että arktisten alueiden
hyödyntäminen kiihtyy tulevina vuosina merkittävästi, mikä puolestaan lisää meriliikennettä
alueella ja tarvetta siihen soveltuviin aluksiin.
Tämä on suunta, halusimme tai emme. Turun kolme
uutta yhtiöitä aloittivat toimintansa vuoden 2012 alussa. Kustannusvertailussa jää aina
23.10.2013
OSOITTEEMME VERKOSSA
EEVAJOHANNA
ELORANTA
Sinun puolestasi
Varsinais-Suomi
www.eeva-johanna.net
www.jytyliitto.fi
Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI
Puh. info@tyark.fi
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki
www.
WWW.AYT.FI
.org
Ammattiliitto Nousu ry
Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1
1/21/2013 3:57:51 PM
AMMATINHARJOITTAJIEN JA
YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA
13. (09) 774 3110,
sähköp
Parkkinen ei kopioi.
Hänen romaaninsa on bestseller-kirjailija Agatha Christien
(1890?1976) parhaat tarinat
mieleen tuovaa proosaa siinä
mielessä, että hän yhdistää nykyproosaansa taidokkaasti dekkarijuonnetta. Ne luovat tunnelmaa. Esimerkkejä löytyy
etenkin kirjan alusta: ?Miehillä
oli muutenkin tarpeeksi aseita
tässä maailmassa.. Molemmissa
poukkoillaan aikatasojen ja
henkilöiden välillä, mutta nyt
kirjailija on varmempi itsestään. Hänen
romaaninsa, Helsingin Sanomien parhaana esikoisteoksena
vuonna 2009 palkitsema Sinun
jälkeesi, Max ja nyt ilmestynyt
Galtbystä länteen luovat mielikuvan hyvästä kirjailijasta, jolla
olisi annettavaa Suomen lisäksi
myös kansainvälisellä kentällä.
Parkkisen romaanit ovat kiinnostavia vahvojen hahmojensa
ansiosta.
Parkkisen toinen romaani on
ensimmäistä eheämpi ja helppolukuisempi. -ro-
maanista. 1979) on
tullut eräs maamme kiinnostavimmista kirjailijoista. Parkkisella on
esikuvan tapaan kyky päättää
lukunsa jännittävään käänteeseen tai lukemisen jatkamiseen
innostavaan koukkuun.
Parkkinen on kotonaan korkea- ja populaarikulttuurin
välimaastossa. Sebastian olisi voinut elää.?
Galtbystä länteen sijoittuu
vuoteen 1947 ja ulkosaaristoon.
Tapahtuma-ajasta ja -paikasta
voisi päätellä, että Parkkinen on
inspiroitunut Ulla-Lena Lundbergin viime vuoden Finlandia-voittajakirjasta ?Jää?, mutta
sisällölliset yhtäläisyydet ovat
vähissä. Muoto ja sisältö ovat paremmin tasapainossa.
Dekkarin
juonteita
Kaksoisolentoteema on Parkkiselle tärkeä. Galtbystä länteen -kirjan ytimessä on Fetknoppenin saarella tapahtuva
murha. Kaikki
olisi voinut olla toisin. Teoksissa käsitellään perhettä ja väkivaltaa, läheisten ih-. Kustannustoimittamisen toivoisi olevan
tässä kohtaa tiukempaa.
Tarkkailua
lossimatkojen päästä
Eräs ?Galtbystä länteen. Sivujuonena kuljetetaan iranilaisen
maahanmuuttajan Azarin, kaksosten kaltaisen ulkopuolisen,
tarinaa.
Galtbystä länteen
on parhaimmillaan
kansainvälisen tason,
huonoimmillaan kioskitason kirjallisuutta.
Kaunista kieli,
heikkoja kevennyksiä
Parkkisen tekstiä on selvästi
hiottu kirjailijan ja kustannustoimittajan yhteistyöllä. Vankisellissä hirttäytyneen Sebastianin kohtalo häälyy häntä
kaipaamaan jääneen Karenin
olemuksen taustalla. Kieli
on useimmiten todella kaunista: ?Jää räsähtelee jaloissa
kevättalven aamuna matkalla
Pikisalmeen, rautakaivoksen
rantaan. Tunnelmaa keventäessään hän yrittää liikaa, eikä se
tee hyvää kirjalle. Elämää
leimaa syyllisyys: ?Olisko hän
voinut tehdä jotain, olisiko hän
voinut estää kaiken. -kirjan ilmeinen vaikuttaja on ollut
Parkkisen haastattelussa mainitsema romaani Veljeni Sebastian
(1985). Karen on kietonut
päähänsä äidin villahuivin, ruman ja reikäisen, mutta lämpimän. (s. Tapausta pidetään loppuun käsiteltynä, mutta ajasta ja paikasta
toiseen liikkuvaGaltbystä länteen seuraaikääntyneenKare-
Leena Parkkinen jatkaa toisessakin romaanissaan kaksosteemalla.
Kirjat
14
Leena Parkkinen:
Galtbystä länteen
Teos 2013, 350 s.
nin yritystä vapauttaa itsensä
ja veljensä syyllisyydestä. Kyllä, pieni
ääni kuiskasi Karenissa. Hän taivuttelee sormiaan
koirankarvarukkasten sisällä ja
vetää ulsterin hihnoja alemmas
ettei ranteista vetäisi. Esikoisteoksessa
pääosassa ovat yhteen kasvaneet siamilaiset kaksoset, Galtbystä länteen -teoksessa kaksoset Karen ja Sebastian. 37)
Heitot eivät sovi romaanin
tunnelmaan ja saavat sen tuntumaan halvalta. 23.10.2013
Häilyvistä
identiteeteistä
Leena Parkkisesta (s. Rukkaset
ovat isän, vaaleanharmaat kuin
kaniini ja poskenpehmoiset.?
Fetknoppenin saari ja sen
asukkaat herätetään henkiin
täsmällisillä lauseilla. Romaaniin on
kuitenkin jäänyt patsastelevia,
väkinäisiä lauseita, joita löytyy
myös ?Sinun jälkeesi, Max. Ja: ?Karen ei
ollut koskaan voinut sietää naisia, jotka täyttivät kaiken tilan
tuoksukynttilöillä.. Eristyksissä olevan saaren asukkaat yhdistävät hukkuneena ja kuristettuna löydetyn
17-vuotiaan Kerstin kuoleman
tasapainottomaan Sebastianiin,
koska heillä on ollut suhde.
Syyllistäminen johtaa Sebastanian kuolemaan. Huumorin
käyttö ei ole Parkkisella hallussa
Samalla niissä luodataan
pahuutta. He eivät kuulu
mihinkään.
Tavallinen maailma näyttäytyy Parkkisen romaaneissa ahdasmielisenä ja vääränä. Useamman lossimatkan
päässä oleva saari onkin hyvä
paikka kuvata erilaisten ihmisten välille syntyviä ristiriitoja.
Siellä esimerkiksi fundamentalistisella kristinuskolla on epäterve, tuhoava vaikutus.
?Galtbystä länteen. Kannaksen läpijuoksun kaaoksessa kesällä 1944 oli kuulemma ammuttu omia ja sitten peitelty tekojen jälkiä. 23.10.2013
Kolumni
Mikko Majander
mikko.majander@sorsafoundation.fi
Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja.
Sodan ja fasismin varjoista
kuin muutama vuosi, kun suomalainen sotahistoria meni sekaisin Heikki
Ylikankaan tutkimuksesta Romahtaako rintama. Romaani edustaa
uutta tärkeää proosaa, jota nuoret kirjoittajat Suomessa tekevät.
Kiihkeydessään Galtbystä
länteen muistuttaa myös Miki
Liukkosen (s. Se on epätasaisuudesta huolimatta lukemisen arvoinen. Sympaattisimmin hän käsittelee ulkopuolisia, kuten hulluja, taiteilijoita ja homoja. klo 12.30.
Perjantaina hän keskustelee samalla lavalla klo 13.00 Jane Austenin tuotannosta muun muassa
Laura Kolben kanssa.
Esa Mäkijärvi
saada tuoretta makua. Muut elävät
valheellista porvarillista elämää. Se voi avanneet
naiskirjailikuitenkin tarjota avaimia mojat, jotka ovat
neen perhehistoriaan, jossa sijoittaneet
on kärsitty suomalaiskansal- romaanelista kansantautia, miehisen jaan sotavaikenemisen ja henkisen ajan poikkepoissaolon arkea.
usoloihin.
EI SIITÄ OLE
n n n
välttämättä vähemmän
rajuja näkökulmia ovat avanneet naiskirjailijat,
jotka ovat sijoittaneet romaanejaan sota-ajan
poikkeusoloihin. Parkkisen identiteettiongelmien kanssa painivat
henkilöt yrittävät olla tavallisia, yrityksessä kuitenkaan täysin onnistumatta. näköehkä tohdi suositella, kes- kulmia ovat
kelle syksyn pimeää. Kyllähän se on tiedetty, että legendaarinen Lauri Törni oli itse piru sotilaaksi,
mutta Juha Pohjonen ja Oula Silvennoinen kuorivat hänestä esiin mentaalisesti kyseenalaisen tappokoneen, joka nautti väkivallasta.
Sankarimyyteille vastapainoa tuo myös
Ville Kivimäen väitöskirja Murtuneet mielet, joka porautuu rintamamiesten pään sisään ja hermoihin. Nojautuminen Saksaan oli rationaalista turvallisuuspolitiikkaa, mutta ideologista yhteyttä
kansallissosialismiin löytyi Suomesta niukalti, saksalaismielisyyttä kylläkin.
Siinä missä Jokisipilän & Könösen vetäväksi tarkoitettu tyyli väliin horjahtelee,
Kjell Westön uudessa romaanissa ei ole
sitä pelkoa. 1989) uutta teosta
Lapset auringon alla, joka pureutuu yhtä uskottavasti nuorten ja
nuoreksi mieleltään jääneiden
tajuntaan. jos eivät
viitattu, mutta nyt käsittelyyn välttämättä
vähemmän
saadaan punnittua pohjaa.
Isänpäivälahjaksi tuota ei rajuja . Parhaassa tuoreessa
proosassa koetaan suuria, väkeviä tunteita.
Leena Parkkinen kertoo kirjastaan Galtbystä länteen Helsingin kirjamessuilla Katri Vala
-lavalla torstaina 24.10. on parhaimmillaan kansainvälisen tason, huonoimmillaan kioskita-
son kirjallisuutta. Oikeistolaisittain motivoitu
poliittinen väkivalta tosin sijoittuisi luontevammin 1930-luvun alku- kuin loppupuolelle.
Siitä antoi hiljattain näytteen Asko Jaakonaho, joka kirjoitti kelpo esikoisessaan
Onnemme tiellä valkoisen lapualaisvallan
ja sosialisti Onni Happosen tragedian roimaksi romaaniksi.
Suomen kohtalontien kannalta ratkaisevaa oli panna hulinapolitiikka ajoissa kuriin
niin, että 1930-luvun kehitys kulki täällä toiseen suuntaan kuin suuressa osassa MannerEurooppaa. Tekisi mieli
väittää, että sukupuolella on väliä
lukijakokemukseen, ellei se olisi
poliittisesti niin epäkorrektia.
n n n
PERINTEISEMPÄÄN TAPAAN SPEE-
Suomen-vierailusta voi lukea
Markku Jokisipilän ja Janne
Könösen teoksesta Kolmannen
valtakunnan vieraat, joka tarjoaa
kauan kaivatun kokonaisesityksen
Suomesta Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä.
Halua on tässäkin kansallista silottelua
rikkovaan ?uuteen sotahistoriaan?, mutta
johtopäätös lopulta tuttua valtavirtaa. Sotatraumoihin ja niiden pitkäkestoi- Raikkaamseen taakkaan on aina välistä pia . Mieleen juolahtaa, että Saksaan ja juutalaisiin suhtautumisen kuvaamisessa on tässä enemmän ruotsalaista kuin
suomalaista sivistystraditiota.
Tervetulluttahan se toisaalta on, taideproosan rikkautta monipuolistaa menneisyyskuvaamme. Muuten toisen maailmansodan
vuosista kirjoitettaisiin nyt luultavasti toisin, niin tutkimukset kuin fiktiot.
YKSITYISKOHDISSA TARKKA WESTÖ
Aforismi aamupalaksi
Myös taistelussa ikääntymistä vastaan vaikeinta on
uskoa omaan selviytymiseensä, kun ystävät ympäriltä
ovat kuolleet.
15. Kangastus 38 viehättää varmasti
niitä, joiden kirjasuosikkien listan kärkisijoilta löytyy Missä kuljimme kerran.
RIN
n n n
on tapansa mukaan taitava historiallisen ilmapiirin luomisessa. Syntyi vastakirjaa
ja vastakirjan vastakirjaa.
Nyt suomalaista sotilaskunniaa ahdistaa
taas. Siltä reissulta itärintamalle riittäisi aineistoa myös Ville Kivimäen tutkimuksiin.
Albert Speerin matka Lappiin jouluna
1943 taas innoitti Heidi Köngäksen Dora,
Doraan, jossa Suomen pohjoiselta päälaelta
aukeaa panoraama yli natsi-Saksan raiskaaman Euroopan.
Kunnianhimoisia, kauhistuttavan kauniita
kirjoja aiheista, joihin ei ole ihan helppo
RAIKKAAMPIA JOS EI
misten vaikeita keskinäisiä suhteita. Sirpa Kähkösen Kuopiosarjassa on ainekset klassikoksi, mutta varsinainen uusi aalto taisi alkaa Sanna Ravin mielialatarkkailijasta hulvattomassa Ansarissa.
Katja Ketun Kätilö ravisutti arktisen hysterian lihallisuudellaan, siinä missä Jenni
Linturi lähetti poikasia Waffen-SS:n matkaan Isänmaan tähden
Maista, niin muistat (Johnny Kniga 2008)
??
??
Suomentanut erityisesti islantilaista kirjallisuutta, viimeksi Ger?ur Kristnyn runokoelman Verikavio (Savukeidas 2013)
Saanut muun muassa Koskenkorva-palkinnon 1990 ja Nortamo-palkinnon 1999
Tapio Koivukari sanoo. Saariston samurait (Like 1988)
. Tosi tarinoita . Sotaväsymys ja -pelko aiheuttivat pian myös rintamakarkuruutta, jonka seurauksena
metsäkaartien miesluku kasvoi.
Kansan suussa näitä joukkoja
alettiin kutsua pilkallisemmin
myös ?käpykaarteiksi?.
Käpykaartilaiset on ytimekkäästi myös raumalaiskirjailija
Tapio Koivukarin tänä syksynä ilmestyneen uusimman
romaanin nimi. Mukan Laulu Sipirjan lapsista (1965) ja Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä
(1972) lienevät kaunokirjallisuutemme tunnetuimmat teokset, joissa metsäkaartilaisuutta
on käsitelty. Romaanissa käydään läpi lähtötilanteessa heidän vaikuttimiaan,
sitten kätkeytymistä metsiin,
keskinäistä solidaarisuuttaan ja
skismojaan. Hän on 1902 syntynyt
perheellinen mies, joten hän
olisi varmaan päässyt hevosmiehen tehtäviin jatkosodassakin, ei häntä pahimpiin paikkoihin olisi pistetty.
. Siksi
käpykaartilaisiakaan ei lähdetty
hakemaan aktiivisesti. Toisaalta näkökulman saa myös vastapuoli isänmaallisen tarmokkaan nimismiehen hahmossa, ja hänen peräänantamaton karkulaisten jäljitystyönsä.
Vakaumus ajoi
vaikeaan ratkaisuun
Alkusysäyksen romaanin kirjoittamiseen Koivukari sai varteenotettavalta ja luotettavalta
taholta. Heidät pikemminkin vaiettiin unohdetuiksi.
. Jos joku
naapuri teki jotain, mitä ei hyväksytty, niin sen kanssa ei sitten vaan oltu tekemisissä. Ariasman. Eivät heidän ratkaisunsa helppoja olleet,
Koivukari toteaa.
Rolf
Bamberg
Demokraatti
rolf.bamberg@
demari.fi
. Siihen on syynsä.
Sodanaikaisessa maalaisyhteisössä ei Koivukarin tuntemuksen ja kuulemien kertomustenkaan perusteella oltu
suureen ääneen leimaamassa
rintamalta kieltäytyviä pelkureiksi. Mukan romaanissa
Kolarin ja Kittilän tienoon suuret karkurijoukot olivat pasifistisen romaanin yksi sivujuonne,
Salaman pispalalaiset vastarintamiehet taas yksi pääteemoista, sukupolvien yli yltävää
aateketjua.
Koivukarin Käpykaartilaisissa, niin kuin nimikin kertoo,
kieltäytyjät ovat keskiössä. Romaanin päähenkilöön
Einari Takavainioon sillä ei kuitenkaan ole vaikutusta, sillä hän
tekee johtopäätöksensä ihan
itse ja kokemusperäisesti. Varmaan moni jätti astumatta riviin silkkaa sotapelkoisuuttaan, talvisodan helvetin jo
kokeneena.
Nämä sotilasviranomaisilta
ja muulta virkavallalta piiloutumaan pakotetut miehet alkoivat
muodostaa eri puolilla Suomea
?metsäkaarteiksi. kutsuttuja yhteisöjä, joista suurimpien koko
nousi yli sadan miehen vahvuiseksi. 16
23.10.2013
??Tapio Koivukari kirjoitti romaanin halveksituista miehistä, joita ympäröi yhä vaikeneminen
Metsäkaartilaisuus oli
Jatkosodan syttyessä kesällä
1941 noin puolitoistatuhatta
suomalaismiestä jätti saapumatta kutsun kuuluessa, isänmaan asian velvoittaessa. Päätös on vakaa, mistä todistaa sekin, että
käpykaartiin jättäytymällä Einarin menettää rintamasotilaan
perheelle kuuluvaan avustuksen. Otin hänen tunnelmistaaon vähän vaikutteita
Tammivaaraa rakentaessani.
Vaiettu
asia
Vaikka siviiliväestö ei käpykaartilaisia lynkkausmielellä jahdannutkaan, halveksittuja pelkureita
he useimpien silmissä silti var-
Tapio Koivukari
??
??
Syntynyt Raumalla 1959 ja asuu
siellä edelleen
Romaanituotanto:
. Olen tahallani sotkenut jälkiä ja sepittänyt henkilöihin ja
tapahtumiin omiani, mutta tä-
Lainkuuliainen mutta
suvaitsevainen kansa
Koivukari on jo saanut kuulla
kritiikkiä siitä, ettei hän romaanissaan selvästi tuomitse rintamapakoilijoita pelkureiksi. Useat kuuluivat työväenyhdistykseen sekä moni myös talvisodan jälkeen perustettuun
Suomern ja Neuvostoliiton ystävyyden seuraan.
Koivukari kertoo, että tuolla
seuralla oli valtakunnallisesti
vaikutusta, sillä niillä seuduilla,
joilla sillä oli aktiivisinta toimintaa, myös metsäkaartiin jääneiden
määrä oli huomattavan suurta.
Seuran tyypit ovat Koivukarin romaanissa kiihkeimpiä
agitaattoreita, kun hyökkäyssodasta kieltäytymiseen yllytetään. (Saaristolais
trilogia II osa, Johnny Kniga 2005)
. Käpykaartilaisetohnny Kniga, 2013
??
Novellikokoelmat:
. Se on
säästänyt meidät natsismin kaltaisilta aatteilta, joiden kuvaan
kuuluu lain oikominen omien
päämäärien saavuttamisdeksi.
Koivukari kertoo käyttäneensä nimismies Tammivaa-
ran hahmolle tausta-apuna
eråån valvontaupseerin sota-aikana kirjoittamaa ja sen jälkeen
julkaistua päiväkirjaa Rintaman
poliisi.
. Meren yli, kiven sisään
(Johnny Kniga 2007)
. Vanhassa yhteisössä vallitsi
jonkunasteinen suvaitsevaisuus
ja varsinaista luokkavihaa ei silloin ollut eli isompien tilallisten
ja maalaistyöväestön välit olivat suhteellisen hyvät. Se on iso lovi elantoon, kun
isä joka tapauksessa on poissa.
. Käytiin sitten pienellä porukalla katsomassa se niiden korsun paikkakin. Odinnin korppi (Like 1990)
. Halusin tehdä hänestä sellaisen, koska yksi tärkeä seikka,
joka on edesauttanut suomalaisen yhteiskuntajärjestyksen rakentumisdta, on yleinen lain
kunnioitus, sekä oikeistossa että
kansan syvissä riveissä. Nimismies
Ruuben Tammivaara ei hevin
hellitä, kun tietää, että hänen
virkapiirissään lymyilee ?isänmaanpettureita?.
Tammivaara ihailee saksalaista sotilaskulttuuria ja vihaa
bolshevismia, mutta ei kuitenkaan ole mikään hurmahenkinen fanaatikko.
. Hän oli poliisimies ja AKS:n
ulkojäsen. Päälle kolmekymppisiä, useimmat perheellisiä ja edustivat maalaistyöväestöä. Sumun lokikirja. varsinkaan natsi-Saksan liittolaisena. ja muita outoja ilmiöitä
(Like, 1998)
. Mansikkapellot, iankaikkisesti
(Like 1994)
. Hän
ehti talvisodassa hevosmiehenä
nähdä, mitä se hulluus on, eikä
halua lähteä uuteen sotaan itseään tapattamaan. Missä aallot murtuvat. Hän onehkä virkaintoinen ja
varmasti isänmaallinen, mutta
ennen muuta hän on laillisuusmies. Pyhärantalaiset käpykaartilaiset olivat tyypillisesti vanhempia miehiä. Jos ajatellaan, että miten Einari olisi päässyt sodasta helpoimmalla, hän olisi lähtenyt
sinne. Kertomus valaanpyytäjistä
(Johnny Kniga 2011)
. Eräs kirjojani lukenut ihminen Pyhärannan puolesta otti
yhteyttä ja kertoi kuulleensa
erään vanhemman ihmisen tarinoineen joskus sikäläisistä
käpykaartilaisista. Tämä tapahtui seitsemisen
vuotta sitten, ja aihe jäi kytemään mieleeni.
Kirjoitettuaan välissä pari
muuta teosta, muun muassa
Selkämeren rantamille sijoittuvan komean saaristolaistrilogian päätösosan Sumun lokikirja ja toissa vuonna ilmestyneen, 1600-luvun Islannin vesien valaanpyytäjistä kertovan
romaanin Ariasman, Koivukari
palasi metsäkaartilaisaiheen
ääreen. Siis lukijaltaan.
mäntapaisia ihmiskohtaloita
oli jatkosodan aikaan. (Saaristolaistrilogia
III osa, Johnny Kniga, 2009)
. Hän sekä keräsi suusanallista tietoa Pyhärannan seudulta että perehtyi muun muassa Vakka-Suomen suojeluskuntapiirin kenttäoikeiden arkistoihin.
. Kirja (kustantantaja Johnny Kniga) liittyy
varsin harvalukuiseen joukkoon, sillä näistä jatkosodan
aseistakieltäytyjistä ei ole kovin paljon fiktiota kirjoitettu.
Tietokirjallisuudessakin aihetta kierreltiin pitkään, mutta
aivan viime vuosikymmeninä,
kun sotahistoriamme on alkanut saada valotusta kipeäksikin
koetuilta kanteilta, myös metsäkaartilaisten kohtaloita, kieltäytymismotiiveja ja suhtautumista heihin on selvitetty.
Timo K. Ne vaan
jätettiin sinne kätköihinsä olemaan keskenään.
Yksi henkilö romaanissa jahtaa käpykaartilaisia sitten sitäkin aktiivsemmin. Heille
se asia oli yleensä vakaumuksellisista syistä vieras, he eivät halunneet nostaa asettaan
Neuvostoliittoa vastaan . Luodetuulen maa
(Saaristolaistrilogia I osa, Like 2002)
Ensi
alkuun ei ajatus makailusta metsän siimeksessä
kuulostanut ollenkaan pahalta. Kun hän
kertoi aikeestaan etukäteen, jotkut sanoivat, että onko niistä asioista nyt tarpeellista kirjoittaa.
. klo
16.00.
?Einari oli mielestään tehnyt oikein. Einari tiesi,
että tästä voi tulla vaikeampaa kuin hän oli ojan
yli hypätessään luullut.?
Katkelma romaanista Käpykaartilaiset
Kari Hulkko
ymmärtävänsä, että metsäkaartiin karanneiden ratkaisu ei syntynyt harkinnatta, sillä moni sotaan lähtemisen väliin jättänyt oli perheellinen ja menetti näin myös rintamapalveluksesta saatavan avustuksen.. Nyt hän oli
metsässä piileskelevä karkuri ja vielä muijansda
elätti. Ajatus siitä, ettei voinut tehdä mitään oman
väkensä eteen, kalvoi hänen mieltään hiljaa,
mutta aina silloin, kun sitä vähiten odotti. 23.10.2013
17
monelle vaikea valinta
masti olivat. Aika
jännää on, että nyt kun romaani
on ulkona, niin nyt ihmiset tulevat sanomaan, että ?oi oi,
meidänkin pappa oli mukana
niissä touhuissa...?, Koivukari
hymähtää.
Tapio Koivukari kertoo kirjastaan Käpykaartilaiset Helsingin kirjamessujen Katri Vala
-lavalla torstaina 24.10. Mutta jossain
kauempana metsänrajassa tummui. Taustoitusta tehdessäni
huomasin, että aika vaikea oli
löytää ihmisiä, jotka olisivat
halunneet asiasta kertoa. Ja ovat monille yhä.
Siksi he itse tai heidän omaisensa ja tuttavansa eivät ole
paljon jälkipolville kuulutelleet
pasifistisista tai muuten aattellisista valinnoistaan
Koivukarikin törmäsi romaaninsa aineistoa kootessaan vaikenemiseen kulttuuriin. Mutta ne, jotka ovat romaanin lukeneet, ovat antaneet
voittopuolisesti myönteistä
palautetta.
Kertaakaan ei ole tullut samanlaista takkaa vastaan, vaan
niistä oppii aina. Asiakas otti yhteyttä tästä
takasta jo vuosi sitten. Näin koulussa, kun joku
erikoismuurauksen opiskelija
muurasi takkaa, ja jäin kiinnostuneena katsomaan. Laman aikaan
halusin kehittää itselleni oman
ammatin ja menin opiskelemaan laatoitus- ja vesieristystä.
Kipinä muurarin työhön tuli
sattuman kautta.
. Se ei varaa lämpöä mutta kuljettaa lämpimän veden putkia pitkin kellarissa olevaan varaajaan. Hän on jo jäänyt eläkkeelle,
mutta häneltä saan aina apua,
jos kohtaan työssä jotakin, mitä
en ole tehnyt aiemmin.
Opinnäytetyöllä
ammattilaiseksi
Ibon Sanchez tarkastelee kättensä jälkeä. 18
23.10.2013
??Ibon Sanchezista tuli tulisijamuurari onnekkaiden sattumien kautta
Silmän
ja käden
yhteispeliä
Tätä lehtijuttua varten lähdettiin etsimään haastateltavaksi
takkamestaria, joka kertoisi lukijoille työstään. Tein Linnanniitun ekokylän
muurausleirillä opinnäytetyötäni, ja Kavander kysyi, haluaisinko mukaan yhdistykseen.
Hän ja yhdistyksen puheenjohtaja sitten suosittelivat minua,
ja sillä tavalla pääsin mukaan.
Kasaritiili
vaihtoon
Tällä hetkellä muodissa ovat
vaaleat, rapatut takat.
. Olen
tehnyt alan töitä kaksi vuotta,
ja monet työkeikoistani ovat
olleet tällaisia pitkän aikavälin
juttuja.
Kipinä syttyi
koulussa
Sanchez valmistui tulisijamuurariksi kolme vuotta sitten
Nummelan Innofocuksesta eli
Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskuksesta.
. En voisi sanoa,
että nyt tiedän takkojen teosta
kaiken. Kyseessä on eräänlainen mestariyhdistys, johon mukaan pääsee
vain, jos kaksi jäsentä suosittelee hakijaa.
. Itsekehua en arvosta, sanoo röykkäläinen tulisijamuurari Ibon
Sanchez.
Jutunteon aikaan Sanchez
pinnoitti nummelalaisessa ko-
dissa vesikiertotakaksi muutettua entistä puuhellaa. Olen peittänyt todella paljon 1980-luvun tiilisiä takkoja
vaaleaksi rappaamalla. Takkamestariksi muurarin ylentävät asiakkaat tai kollegat. Silloin tajusin, että se oli se, mitä haluan
työkseni tehdä.
Sanchez pitää edelleen yhteyttä muurausta opettaneeseen Voitto Kavanderiin.
. Ihmiset haluavat nyt päivittää
niitä.
Monet asiakkaat antavat toteuttamiseen vapaat kädet.
. Vaaleaksi rapatut takat ovat nyt muodissa.
Takkamuurari työskentelee
pitkälti yksinään. Kollegoitaan
muurarit tapaavat esimerkiksi
Suomalaiset Tulisijat ry:n järjestämillä muurausleireillä. Olin kymmenen vuotta
maalausalalla. Se tuntuu hyvältä, koska se
viestii siitä, että asiakkaat arvostavat ammattitaitoani.
Sanchezin mukaan työ jaksaa
yllättää.
. Myöhemmin järjestelmään voidaan
Muurattu takka
tuottaa ja varaa
hyvin lämpöä sähkökatkon aikana.
Heidi
Salminen
Demokraatti
heidi.salminen@
demari.fi
yhdistää myös aurinkopaneeleja.
. Olen tulisijamuurari. Oppiminen myös motivoi työssä.
Leivinuuni
haaveissa
Sanchez asuu perheineen Nurmijärven Röykässä.. Useiden yritysten jälkeen haastateltava
löytyi, mutta takkamestariksi
hän ei itseään kutsu.
23.10.2013
19
Kuvat Kari Hulkko
Ibon Sanchez pinnoittamassa vesikiertotakkaa. Se varaa
ja tuottaa hyvin lämpöä vaikka
sähkökatkon aikana. Muuratussa takassa on
monia hyviä puolia. Viisi tulisijaopastakin kirjoittanut Hyytiäinen kirjoittaa Suomalaiset
Tulisijat ry:n Tulisijatieto-lehdessä, että puulämmityksen tulee, ja se voi, jatkossa kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin
muut lämmitystavat.
. Olen ajatellut
tehdä sen kivestä ja savesta, ne
olisivat mieluisia materiaaleja.
Sukupuu
yllätti
Sanchez muutti Suomeen
vuonna 1995. Viiden vuoden
seurustelun jälkeen pariskunta
meni naimisiin 1996. Heillä on
Varaava takka on vähäpäästöinen
Suomalaiset Tulisijat ry:n puheenjohtaja, tulisijatutkija ja
arkkitehti Heikki Hyytiäinen
on mies vähäpäästöisen puulämmityksen asialla. Vaimon veli oli maalausalalla, ja päädyin itsekin Suo-
messa sille alalle moneksi vuodeksi.
Tulisijamuurarin työ periytyy tunnetusti suvussa. Leikkimökin tilalle olen
jossakin vaiheessa ajatellut tällaista projektia. En ollut tiennyt, että äitini
isä oli ollut muurari. En ollut
tuntenut häntä henkilökohtaisesti, ja kuulin tämän vasta
alalle ryhdyttyäni.
Puulämmitys
??
??
??
Hiilidioksidineutraali energianlähde. Asunnon lämpötila
pysyy siis tasaisena.
Osaava Kodinrakentaja -lehden haastattelun mukaan Hyytiäinen kieltäisikin avotakat.
. Sanchez kuuli vasta myöhemmin,
että hänelläkin ala on verissä.
. Muurattu sen on oltava ehdottomasti, ei elementeistä
tehty. Meillä on yksi
elementtitakka, mutta se oli talossa jo ennen kuin muutimme
tänne.
Tulisijamuurari kannattaa
tietenkin perinteisiä takkoja.
. Olen myös
muurannut pihalle avogrillin
luonnonkivestä. Palamisessa tuotettu hiilidioksidi
käytetään uudelleen puun kasvaessa.
Polttamista vastaava määrä hiilidioksidia vapautuu ilmaan
myös puun lahotessa metsiin.
Oikein poltettuna ei lisää kasvihuoneilmiötä. Kun
seurustelimme, tulin talviajaksi aina Suomeen ja hän kesäisin Mallorcalle.
Espanjassa Sanchez työskenteli ravintola-alalla.
. Avotakkojen hiukkaspäästöt ovat moninkertaiset varaaviin tulisijoihin verrattuna.
Lähteet: Osaava Kodinrakentaja
8/2007, Tulisijatieto nr. Pidämme ruoanlaitosta.
Meillä on kotona pihakeittiö,
missä on käytössä vaimon tädin vanha puuhella. Meidän [suomalaisten] varaavan tulisijamme perusratkaisu on erinomainen, siinä puu
poltetaan ihannenopeudella palamisen ja päästöjen kannalta,
Hyytiäinen kirjoittaa.
Hyytiäisen mukaan suomalainen varaava takka on aina
ollut niukkapäästöinen verrattuna muualla käytettyihin tulisijoihin. 5
kaksi lasta, 16-vuotias poika ja
15-vuotias tyttö.
. Takka liittyy vesiputkiin, joihin voi myöhemmin yhdistää aurinkopaneeleja.
. Niistä
oppii aina.?. Asuin Mallorcalla, kun tapasin tulevan vaimoni. Päästöjen rikkija typpioksidimäärät vähäisiä.
Lähteet: www.ilmasto.org, Suomalaiset Tulisijat ry:n verkkosivut
?Kertaakaan
ei ole tullut
samanlaista
takkaa vastaan. Ensimmäisenä suosittelisin puuhellaa tai
varaavaa takkaa.
Haaveena olisi vielä muurata
omalle pihalle leivinuuni.
. Sen lisäksi, että puu
palaa ihannenopeudella, myös
lämpö siirtyy asuntoon ihannenopeudella
Yhtä tärkeää on käyttää heijastinta valaistussa kaupungissa
katujen vilinässäkin.
. Kerjäsin heijastimia vakuutusyhtiöiltä ja pankeilta ja jaoin
heijastimia koululaisille ja aikuisillekin, hän kertoo.
Anna-Liisa
Blomberg
Demokraatti. Kun tulee vettä ja loskaa,
on vaikea nähdä ihminen mustissa vaatteissa, vaikka onkin
katuvalot, Mäkitalo muistuttaa.
Kuvat Hilkka Ahde
Virtain Rantatien koulaiset heiluttelivat iloisesti uusia heijastinnauhojaan.
Pienikin heijastin
näkyy pitkälle
AKT:n aluetoimitsija Jari Mäkitalo (oikealla) ja Antti Leponiemi kiittivät vararehtori Teija Ilomäkeä mahdollisuudesta vierailla koululla. Pienikin heijastinnauha näkyy pitkälle.
Erityisen iloinen hän on heijastinliiveistä, joita hän on bongannut monen polkupyöräilijän
päältä.
Ennen AKT:n heijastinkampanjaa hän jakoi heijastimia
matkustajille omasta aloitteestaan.
. kuinka tärkeää on, että pimeässä liikkuva ihminen havaitaan ajoissa.
Linja-autoa pitkään ajanut
Mäkitalo kiittää vaateteollisuutta siitä, että yhä useammissa vaatteissa on valmiina
B.Virtanen - Urja
jonkinlainen heijastin. Nyt viestiä
vietiin maaseudulle, jossa tienvierustat ovat pimeitä, mutta
heijastinta ei parane Mäkitalon
mukaan jättää kotiin kaupungissakaan.
. Rantatien koululla jaettiin
noin 250 heijastinta ja koululta
toimitettiin heijastimia eteenpäin muille toimipisteille, Mäkitalo kertoo.
Heijastimenkäytön ilosanomaa halutaan viedä kouluihin,
jotta se iskostuisi lapsille jo pienestä pitäen mieliin. Tiistaina Virtain koululaiset saivat ranteeseen tai
nilkkaan napsautettavat heijastinnauhat Virtain autoalan
työntekijöiden ammattiosaston
puheenjohtajalta Antti Leponiemeltä ja Tampereen aluetoimitsija Jari Mäkitalolta.
. Tehtävää helpottavat valmiiksi annetut numerot jotka on jo
sijoitettu oikeille paikoilleen.
Sarjakuvat
Heijastimen saivat oppilaiden
lisäksi myös opettajat ja muu
henkilökunta. Ilomäen ranteessa komeilee AKT:n heijastinnauha.
Numerotehtävä
Täyttöohjeet: Tarkoituksena on täyttää ruudukko numeroilla 1-40
siten, että numerosta 1 lähdetään täyttämään suurenevilla numeroilla
valkoisia ruutuja shakkihevosen tapaan, kunnes viimeinen ?loikka. raskaan tukkirekan ja linja-auton rattien takaa . osuu
ruutuun 40. 20
23.10.2013
??AKT:n heijastinkampanja muistuttaa turvallisuudesta
Tukkirekan kuskin
pitää nähdä sinut
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT jakaa vuosittain
heijastimia muun muassa kouluilla. Mäkitalo ja Leponiemi kertoivat omista näkökulmistaan
klo 18, Ystävän Kammarissa,
Laukkarinne 6, 01200 Vantaa. Epäilyttävä, rähjäisiin
vaatteisiin pukeutunut ihminen saattaa olla umpirehellinen.
<ddd> <d>.<m>.<yyyy>
Hakkolan mukaan hyvää sosiOnnittele ja osallistu
aalista asemaa saatetaan joskus
työväen kulttuurin
käyttää jopa hyödyksi.
tukemiseen.
Nuori Yleisohje:
myyjä ei välttämättä
uskalla epäillä hyvin pukeu(koko alle 70 mm) kulman leikkaus 51 astetta, sisämarginaali tässä pienim
tunutta Mikroilmot
vanhempaa asiakasta,
joka on Tyylejä
asioinut tässä
samassa
kautiedostossa:
_MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light
passa jo vuosien ajan.
MERKKIPÄIVÄKERÄYKSET
2
Myymälävarkauksista koituu kaupoille iso lasku. 0400-639061.
Veteraanien kulttuurikilpailut Porissa
la 2.11. Alustusta
kommentoi päivittäiskaupan näkökulmasta Myllyn Prisman johtaja Ville
Ämmälä.
Uusi
sanomalehti
Suomessa!
Tilaa ihmiselle.
Uusi
sanomalehti
1 x 39 mmpuh. klo 17 Vuotalon kahvila Pokkariin, Mosaiikkitori 2. Linja-auto lähtee Vuorenmaan-
Sadon odotetaan lähtevän
nyt kasvamaan vuosi vuodelta. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa
maksutta. Nykyään se
on vartija, joka ei saa tehdä oikein mitään, Tuominen sanoo.
?Epäilyttävä,
rähjäisiin
vaatteisiin
pukeutunut
ihminen
saattaa olla
umpirehellinen.?
Varkaita
vaikea arvata
23.10.2013
Tryffeleitä löytyi lisää
Juvan tryffelikeskus on löytänyt uusia kasvatettuja tryffelisieniä keskuksen koealoilta.
Tarhat on perustettu vuosina
2006?2008. Matkan hinta 181 e sisältää
kuljetukset(myös Tallinnassa), sekä
2x aamupalat. Ulkoministeri Erkki Tuomioja puhuu
hyvinvointivaltiomme nykytilasta ja
tulevaisuudesta Hyrylän Torpalla ke
23.10. Klubin sääntömääräinen syyskokous 24.10. Johtokunta klo 17.
POHJANMAA
. Lahden sos.dem. Ennen poliisit olivat ensimmäisenä paikalla. Juvan
tryffelikeskus on perustettu
vuonna 2007 Juvan kunnan ja
Aalto -yliopiston yhteistyönä.
Tryffelikeskuksen lähin tavoite on aloittaa taimien tuotanto suomalaisten tarpeisiin.
Yhteisiä
unelmia
vuodesta
1895.
Lehtikuva / Mikko Stig
Yhdistystoiminta
21
Uusi
sanomalehti
rinteeltä kello 7.45, Kivistön S-market,
Suomessa!
Koulukatu, Matkakeskus klo 8, Ruukintie, Törnävä ja kohti Poria. Turun SDP järjestää kaikille avoimen
Juttutupa-keskustelutilaisuuden otsikolla ?Yksinelävät - miljoona ihmistä
marginaalissa. Ilmoitus julkaistaan maksuttomana
kaksi kertaa. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.
fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09
701 0569 julkaisupäivää edeltävänä
arkipäivänä klo 10.00 mennessä. Lappeenrannan Wanhat Toverit.
Kerhokokous ma 28.10. Myymälävarkaudet ovat alle 45-vuotiaiden hommaa, sanoo toimitusjohtaja Jukka Hakola
Infratek Security Finland
oy:stä.
Kyselyyn vastanneet mielsivät myymälävarkauden naisten
Tilaa ihmiselle.
rikokseksi. Kun täytetään 45 vuotta,
hävitään tilastoista. alkaen klo 13.
Ilmoittautuminen Pentti Sorvalille
4.11. Mutta miltä tyypillinen myymälävaras
mahtaa näyttää?
STT
1 x 38 mm
Järjestöjen ja yhdistysten kevät-,
syys- ja vuosikokousilmoitukset
ovat maksullisia. Järjestää Helsingin sos.dem.
valtuustoryhmä ja Vuosaaren demarit.
lisätiedot: ville.jalovaara@gmail.com
HÄME
. Hallituksen
Tilaa ihmiselle.
kokous ke 30.10. Alustajana
Suomen Yksinelävät ry:n puheenjohtaja Tomi Flemming Turusta. Jo pelkkä myyjien läsnäolo vaikuttaa halukkuuteen
näpistellä.
Tuore kyselytutkimus kertoo,
että jopa puolet pohjoismaisten
kauppojen hävikistä tulee myymälävarkauksista. Tutustumme terveyskeskuksen toimintaan.
. Löytöjä olivat
tekemässä koulutetut koirat.
Tarhojen tarkastamista jatketaan lähiviikkojen aikana.
Myymälävarasta ei voi tunnistaa ulkonäön tai iän perusteella.
STT
Alle 24-vuotiaat ovat myymälävarkaiden suurin ryhmä, mutta
tutkimuksen mukaan myymälävarkaudet jatkuvat myös vanNumerotehtävän
hemmalla iällä.
ratkaisu
. klo 18.30-20
ravintola Koulun historianluokassa,
Eerikinkatu 18. Tule keskustelemaan koulu-asioista opetusministeri Krista Kiurun ja SDP:n helsinkiläisten kaupunginvaltuutettujen
Nasima Razmyarin ja Ville Jalovaaran
kanssa ma 4.11. maaherra, selvitysmies
Rauno Saari aiheenaan kunta- ja soteuudistus.
. klo 13. klo 18 Työväentalo 4krs. Hakunilan Sosialidemokraatit ry:n
sääntömääräinen syyskokous ke
23.10. Seinäjoen Eläkkeensaajat ry. Avoin keskustelutilaisuus pidetään to 24.10. klo 18
Työväentalolla, kokoushuone Tellervossa. Varaamme oikeuden
lyhentää ja jättää julkaisematta
tekstejä.
HELSINKI
. mennessä.
. klo 12 rav.
Holiday Inn, Eerikinkatu 28. Turun sos.dem.Toveriseura
ry. Alustajana kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin. Väinö Voionmaa-seuran
syyskokous Tallipihan kahvilassa,
Kuninkaankatu 4, to 24.10. Lähikoulu - paras koulu. Tampereen Sos.dem. Syyt yksinelämiselle
ovat moninaiset, mutta käytännön
elämässä he kokevat saman kaltaisia
haasteita. klo 13 TY:llä.
UUSIMAA
. klo 18
Paasitornissa, kokoushuone 302.
. Kokoontuminen Kokkolan terveyskeskuksen
aulassa. Keski-Pohjanmaan Wanhat toverit.
Tapaaminen to 24.10. YPSYn lokakuun kuukausikokouksessa ulkoministeri Erkki Tuomioja
alustaa aiheesta Lähi-Itä ja Syyria kuohunta, sota ja rauha. (Tarjoustalon vieressä).
. Vieraana Eero Vainio.
Johtokunta kokoontuu klo 14.
KYMI
. Tavoitteena on saada
Suomessa jo kymmenien kilojen sato lähivuosina. Tervetuloa.
Se on
Urheiluväen sos.dem.
yhdistyksen
sääntömääräinen
tilattava.
SYYSKOKOUS
pidetään maanantaina 28.10.2013
klo 17.00 Paasitornissa. Asialistalla ovat
sääntömääräiset asiat ja kiinteän omaisuuden myyminen.
Kahvitarjoilu. Piirin puhj.ehdokas Nelli
Baran esittäytyy kokouksessa.
. Hyvä asiakaspalvelu
ehkäisee varkauksia
Kun hymyilevä myyjä haluaa
avuliaasti palvella, hän edistää
myyntiä ja vähentää myymälävarkauksia. Tarkista
huone eteisaulan ilmoitustaululta.
Sääntömääräisten asioiden
lisäksi valitaan edustajat HTY:n
edustajistoon ja valtuustoon.
Tervetuloa
Johtokunta
Vuodesta 1895.
Vuodesta 1895.
1 x 55 mm
Yhteisiä
unelmia
vuodesta
1895.
Tilaa ihmiselle.. pe 25.10. KuuTilaa ihmiselle.
kausikokous to 24.10. mennessä suoraan Jorma Kunille puh. Vaatekaupoissa
hyvä asiakaspalvelu on yksi
tärkeimmistä keinoista vaikuttaa myymälävarkauksiin, sanoo
vaateketju Kapp Ahlin Suomen
turvallisuuspäällikkö Marko
Tuominen.
Tuomisen mukaan varas sujauttaa todennäköisimmin tuotteen maksamatta laukkuunsa,
jos hän tuntee itsensä näkymättömäksi. Hämeenlinnan Wanhojen Tovereiden omakustanteinen lounastapaaminen Sos.dem.Kunnallisjärjestön
pj:n Irja Appelrothin kanssa on ravintola Popinossa ke 6.11. Yhdistys tarjoaa
pullakahvit.
. Alustajavieraana ent. Tiedustelut ja sitovat
ilmoittautumiset 25.10. klo 14. klo 15,
Hämeenkatu 7. Matka
Martin markkinoille Tallinnaan la-su
9-10.11. Turun Wanhat Demarit, lokakuun
lounaskokous to 24.10. Keskustelu Lappeenrannan kulttuuriasioista.
Alustamassa ja keskustelua virittelemässä kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Olli Saarela sekä sosialidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Kukkonen. Voisi miettiä,
olisivatko esimerkiksi lähestymiskiellot yksi keino.
. Vähittäiskaupan turvajärjestelmiin erikoistuneen Infratek-konsernin
kyselyyn vastasi 600 pohjoismaalaista vähittäiskaupan ammattilaista.
Tuominen puuttuisi myymälävarkauksien määrään kiristämällä lainsäädäntöä ja lisäämällä vartijoiden valtuuksia.
. Suosiiko päätöksenteko ja
hinnoittelu perheellisiä. Kahvitarjoilu
klo 12.30 alkaen.
PIRKANMAA
. klo 18, Koskelantie 4, Tuusula.
Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, kahvitarjoilu.
Uusi
sanomalehti
Suomessa!
VARSINAIS-SUOMI
. klo 17.
Sääntömääräisten asioiden lisäksi
maakuntahallituksen jäsen Ilmari
Nurminen alustaa seutuasioista ja
nuorten ja varttuneitten suhteista
puoluetoiminnassa. Pikku näpäytys ei vaikuta
taparikollisiin. Sos.dem. Kahvitarjoilu. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi
l www.sivistysrahasto.fi
1 x 34 mm
Se on
?Kokoukset
tilattava.
Vuodesta 1895.
1 x 34
Tilaa
?Hautausihmiselle.
?palvelut
A
to
si
Tilaa
ihmiselle.
A
to
si
Tilaa
ihmiselle.
Vuodesta 1895.
A
to
si
Tilaa
A
Vuodesta 1895.
Etelä-Espoon
Sosiaalidemokraattisen
Työväenyhdistyksen syyskokous
pidetään keskiviikkona 30.10.13 klo 18.30 alkaen yhdistyksen
kerhotilassa Maapallonkuja 8 F,
02210 ESPOO. naisyhdistyksen kokoontuminen su 27.10. Onko yksin
elävä yhteiskunnan silmissä eri asemassa kuin perheellinen. Ensimmäiset tryffelit löydettiin viime vuonna
kahdesta eri paikasta.
Tänä vuonna sienet löytyivät kolmesta eri kohteesta
Etelä-Savossa. Silti kiinni jääneistä
varkaista hieman yli puolet oli
miehiä.
Tuominen muistuttaa, että
olemme vain ihmisiä ja mahdollisen myymälävarkaan tunnistamisessa voi sattua erehdyksiä.
19.03 Helsingin
Barokkiorkesterin konsertti. 13.00 Yle Uutiset.
13.03 Urheiluradio. Lähes viidentoista
vuoden tauon jälkeen hän
menee treffeille.
20.30 Tanskalainen maajussi
Uudet jaksot alkavat. (16) 00.00 Hellcats
(7) 01.00 Simpsonit (7) 01.30 Event (12) 02.25?05.55 SubChat
JIM 11.30 Lentokenttä 12.00 Gordon Ramsay?pannu kuumana
12.55 Pomo piilossa 13.55 Koti Suomessa 14.55 MasterChef
Australia 15.50 Leijonan luola Kanada 16.45 Gordon Ramsay?
pannu kuumana 17.45 MasterChef Australia 19.00 Leijonan
luola Kanada 20.00 Poliisit 21.00 Arman ja viimeinen ristiretki
21.30 Villit nettivideot (12) 22.00 JIM D: Metsien miehet 23.00
Amerikan kovimmat keräilijät 00.00 Rekkakuskit jäällä (7)
01.00 Taksi (S) 01.30 Leijonan luola Kanada 02.25 Mestariampuja 03.15 Paluu pulpettiin (7) 03.45 Älypää-TV
LIV 09.00 Inno 09.30 Isännän ja koiran käytöskoulu Amerikassa 10.30 Tyyli-transformaatio 11.00 Olgan kotona 11.30
Vanessa ja pikkuväki 12.00 Kakkutehdas 12.55 Sikke?Ruokaa
rakkaudella 13.25 Yllätyskokki Niki 13.55 Äidin stailauspäivä
14.55 Häät sulhasen tapaan 16.00 Liv D Sarja: Teinin ja koiran
käytöskoulu 17.00 Hurja remontti 18.00 Olet mitä syöt 18.30
Inno 19.00 MasterChef Suomi 20.00 Kirsi ja himoshoppaajat
21.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 22.00 Ruotsin miljonääriäidit
23.00 Ankara isäntäperhe (7) 00.00 LA Ink 00.55 Supernanny
(7) 01.50 Supernanny (7) 02.50?05.00 Älypää-TV
AVA 06.00 Aamun AVAus 07.55?08.25 Namaste jooga 09.25
Grand Designs?unelma-asunnot 10.25 Remontoijat 11.25 Huomenta Suomen parhaat 11.45 Makuja 12.10 Suurin pudottaja
13.05 Bukowskin aarteet 14.00 Taidemaailman huipulle 14.55
Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 15.30 Kodinkohentajat
16.30 Makuja 16.55 Salatut elämät (S) 17.25 Eastenders (S)
18.00 Frendit (S) 19.00 Gallerian tytöt 20.00 House (12) 21.00
Face 22.00 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.00 Moderni
perhe (S) 00.00 Gossip Girl (12) 01.00?05.00 Yön AVA
FOX 06.00 Sky News 06.30 FOX Kids 08.35 Wipeout 09.30
24Kitchen 11.25 Jahtikuningatar Marjaana 11.50 Futurama
12.15 Aarteen tonkijat 12.40 Totta vai tarua. 15.00 Yle Uutiset.
15.05 Kultakuume. 12.00
Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 13.05 Supertehtaat 14.00 Hetki ennen tuhoa 14.57 STT Uutiset 15.00
Lentoturmatutkinta 16.00 24Kitchen 18.00 Huutokaupan
metsästäjät 18.30 Suomen vartijat 19.00 Seiska News 19.03
How I Met Your Mother 19.30 Family Guy 20.00 Huutokaupan
metsästäjät 20.30 Suomen vartijat 21.00 Criminal Minds
21.55 Elokuva: Murto ja varkaus 00.20 The Walking Dead
01.10 Futurama 01.35 American Dad 02.00 Elokuva: Flight of
the Phoenix?aavikkolento 04.05 Suomen vartijat (TXT) 04.30
24Kitchen 05.20?05.59 Sky News
TV5 06.00 Kellarin kunkku (S) 06.30 Suhdekoukerot (7)
07.00 Suloiset eläinvauvat 08.00?09.00 Matlock (7) 12.00
Pomo keittiössä 12.30 Täydelliset hääpuvut 13.00 Pakkolunastajat (7) 13.30 Tallinna 14.00 Smile TV (7) 14.30 Hale ja
Pace?hauskat pojat (7) 15.00 Matlock (7) 16.00 Kolmas kivi
auringosta (7) 17.00 Kellarin kunkku (S) 17.30 Suhdekoukerot (7) 18.00 Maatilan prinsessa 18.30 Tatuointistudio HelsINK 19.00 NCIS Rikostutkijat (12) 20.00 Maatilan prinsessa
20.30 Tatuointistudio HelsINK (S) 21.00 Terminator?pelastus
(16)
23.10 NCIS: Los Angeles (12) 00.15 Elokuva: Mona
Lisa Smile (S) 02.30 Twin Peaks (12) 03.40 Star Trek: The
Next Generation (12) 04.30?05.19 NCIS Rikostutkijat (12)
YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset
ja sää. 08.17 Maakuntaradio. Klassikot.
Docventures esittää: Queen of
Versailles Yle TV2 klo 22.25
Viikon dokkarina nähdään dokumentti Queen
of Versailles, jossa Siegelin perhe rakennuttaa
Yhdysvaltojen kalleimman yksityiskodin.
TV1
04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Muisti:
Helsingin henki 10.00 Teollisuus hylkää Kiinan 10.50 Kuvakirjeitä maailmalta 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli
seitsemän 11.35 Aamusydämellä
12.15 Palanen: Laatokan
ympäri - Losevo Suosittu
vapaa-ajanviettopaikka ja
kaunis melojien suosima koski.
12.25 Paikka elämässä 6/8.
Kun kuulo ja näkökyky alkavat heiketä, voivat jo arkipäivän askareetkin muuttua
ylivoimaisiksi.
12.55 Varaventtiili (S) (Suomi
1942) O: Valentin Vaala. 12.15 Julkinen sana. (16) Yllätyshyökkäys.
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Viking Lotto ja Jokeri
Tulosruutu
Teknari Jakso 5. 09.11 Maakuntaradio.
10.00 Yle Uutiset. 07.50 Aamuhartaus. 22.05 Uudenkansanmusiikki.
23.00 Yle Uutiset. 21.55 Suomi
tänään. Omaisten suureksi yllätykseksi
sirkustirehtööri Mundus
ilmaantuu Arnoldin hautajaisiin.
21.45 Luonnonkaunis Ahvenanmaa: Kämmekät
Ahvenanmaan kalkkipitoinen
maaperä saa orkideat viihtymään.
21.57 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Vaikuttaja: Minä, Jessica Parland-von Essen
Jessica Parland-von Essen
yhdistää sulavasti humanistisen sivistysihanteen ja
modernin digitalisoidun kansalaisyhteiskunnan.
22.30 - 22.44 Oddasat
23.00 SVT:n ohjelmaa
SUB 06.00 SubChat 08.25 Looney Tunes Show (S) 08.50 Madagascarin pingviinit (S) 09.20 Eastenders (S) 09.55?10.50
Lemmen viemää (7) 13.50 Myytinmurtajat 14.55 Top Chef
15.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.25 Eastenders
(S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Kurjat kuppilat USA 19.00
Paratiisi 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S)
20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ylläs?huipulla tuulee 22.00 Lainvalvojat 22.30 Lain nimessä (12) 23.00 C.S.I. 07.50 Merisää. 11.00 Yle Uutiset. 12.15 Maakuntaradio. 15.05 Maakuntaradio. Lisäksi
esittelemme kainuulaisen
perinneherkun, rönttösen.
19.00 Historiaa: Kuningatar
Elisabetin anoppi
19.50 Kuvakirjeitä Euroopasta
Vuosittain järjestetään Pohjois-Espanjassa festivaali.
Sillä kunnioitetaan norjalaista prinsessa Kristinaa, joka
750 sitten avioitui Kastilian
prinssi Felipen, kuninkaan
veljen kanssa.
20.00 Akuutti Sydäninfarktista
voi toipua vielä vanhempanakin.
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.05 A-studio Työttömät pariisilaisnaiset stailataan työnhakuun. N:
Lea Joutseno, Tapio Nurkka,
Irma Seikkula, Olavi Reimas,
Emmi Jurkka. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03
Maakuntaradio. 20.06 Sää. 21.10 Musiikkia oopperasta Don
Giovanni. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Krakovassa.
13.00 Klassista kahteen. 08.15 Urheiluradio. Mikä laitteista on
hyödyllisin ja mielenkiintoisin. 16.00
Yle Uutiset ja sää. Hilja Valtosen
romaaniin perustuva romanttinen komedia pohjalaiskylään saapuvasta nuoresta
opettajasta.
14.30 MOT: Vale, emävale,
Kataisen tilasto
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
16.00 Avara luonto: Pingviinien saari Falkland-saaret
ovat monien pingviinilajien
pesimisaluetta.
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.08 Sydämen asialla (7) Arvotaulu.
18.00
18.22
18.25
18.30
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Puoli seitsemän Ruokaviikko jatkuu, vieraana
lähiruoan apostoli, yrittäjä
Eeropekka Rislakki. 18.00 Yle Uutiset. 20.00 Yle Uutiset. 00.05?05.00 Yöradio?toiveiden yö.
YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40
Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Riku ja Tunna?Docventures
14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Liikuntatunti
18.00 Yle Uutiset 18.03?21.00 Urheiluilta 19.30 Puheen ilta
21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset
22.05 Riku ja Tunna?Docventures 23.02 Puheen Aamun vieras
23.30?00.00 Politiikkaradio. Frankilla on nyt edessään kiireinen
ja työläs sadonkorjuuaika,
sillä ohra on lakoontunut ja
se on niitettävä käsipelillä.
21.00 Velipuoli (12) 6/8. 19.03 Urheiluradio. 08.00 Yle Uutiset
ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Miksi pelko ja
ahdistus ovat meille niin
tärkeitä. 23.37 Metsää ja luontoa.
00.00 Yle Uutiset ja sää. Työeläkejärjestelmän kestävyys?
22.00 Taivaan pilarit (16) 8/8
Enkelten töitä.
22.55 Yle Uutiset
23.00 Ulkolinja: Laillista veronkiertoa
23.55 Uutisikkuna
TV2
04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Katti Matikaisen aamu 06.51
Nimipäiväonnittelu: 23.10 06.52 Babar
ja Badun seikkailut (S) 07.05 Fungi (S)
07.12 Seikkailija Saku (S) 07.19 Herra
Nokkelo (S) 07.24 Lauran tähti (S)
07.37 Laululeikit: Ujo metsähiiri 07.41
Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S)
07.54 Disney esittää: Mainio Manu (S)
08.18 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 08.41 Late lammas (S) 08.50
Pat & Stan (S) 09.00 Kukkaron herraksi 09.30 Yle Uutiset alueittain 10.50
Oddasat 11.05 McLeodin tyttäret (7)
11.50 Kuvakirjeitä Etelä-Amerikasta
12.00 Ikuiset arvet Kun Dia
syntyi, hän sai nimekseen
Gunnar. Tale ottaa mummon
ehdotuksesta vaarin.
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.30
22.40
45 minuuttia
C.S.I. Antimon
luostarikirkko.
18.00 Prisma Studio Kiire, kiire,
kiire - pää käy ylikierroksilla!
Miten stressi tuhoaa aivomme ja miten se vaikuttaa
älykkyysosamääräämme?
15.15 Mitä tänään syötäisiin?
Ananassalsa ja possunfilee.
15.20 Rasittavat tyttäret (S)
Kevätloma keskellä korpea.
15.50 Koko Suomi leipoo Jakso
5. Pahamaineinen sähköhoito on kokenut
osittaisen kunnianpalautuksen.
17.40 - 17.53 Rakennustaiteen
aarteita Sant. 08.15
Ykkösaamu. 09.00 Yle
Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 17.30 Taustapeili?Pyöreä
pöytä. 12.55 Suomi tänään. 17.20 Kansanedustajana politiikan käännekohdissa: Erkki Pulliainen.
18.20 Juhani Aho: Matkakuvia, osa 28. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Urheiluradio. 06.25 Aamusoitto. 14.00 Yle Uutiset.
14.03 Ajantasa. Presiden-
tillistä kyytiä maantiellä ja
vauhdin hurmaa radalla.
23.10 Myytinmurtajat Vesimoottoripyörä.
00.15 Kuuntelija (12) Parempaa
kuunneltavaa.
01.15 UEFA Champions League -huippuhetket Ke
23.10.
01.45 - 05.29 MTV3 Deitti
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu 07.25 Disney
esittää: Koukussa (S) 07.50 Disney
esittää: Aku ja kumppanit 08.00 My
Little Pony: Ystävyyden taikaa (7)
08.30 Näin teet ranskalaista ruokaa
09.00 Reissussa lasten kanssa 09.40
Onni Extreme 10.15?10.50 Sarahin talo
12.50 Reissussa lasten kanssa Arizonan lumoissa.
13.30 Onni Extreme Ruoka.
14.00 Sarahin talo Loppuarvio.
14.30 Näin teet ranskalaista
ruokaa Jumalaiset suklaajälkiruoat.
15.00 Huikeat kakut Ylös ja lentoon.
16.00 Hurja remontti Takaisin
satulaan.
17.00 Neljän tähden illallinen
17.30 Dr. Onnea matkaan!
02.30 The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit (16)
3/10. 18.50 Merisää. 16.15 Maakuntaradio. 21.30 Amerikkalaisia puheenvuoroja. 09.45 Tunteita ja tuoksuja (S)
10.35 Emmerdale (7) 11.05 Emmerdale
(7) 11.35 Jamie Oliverin ruokavallankumous
12.35 . Valkoisen nauhan
ohjaaja Michael Haneke pohtii aihetta Ingmar Bergmanin
kotona Fåröllä.
21.45 Kino: Valkoinen nauha
(12) (Das weisse Band - Eine
deutsche Kindergeschichte,
Saksa 2009) Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnon
voittanut Michael Haneken
mysteeritarina sijoittuu 1.
maailmansodan aattoon.
00.03 - 04.00 Teematieto
YLE FEM
07.00 Min Morgon 08.30?11.00 SVT:n
ohjelmaa 14.00?16.00 SVT:n ohjelmaa
16.51 Kulissien takana
16.55 Seikkailu Papuassa 1/3.
Peter on matkannut toiselle
puolen maailmaa, Papuaan.
17.20 Toki Doki (S) Lepo.
17.25 Sportmagasinet Linda
Sandblom ja intohimo korkeushyppyyn.
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Äänijahti
Adam ja kiipeilylaulu.
18.30 Tonttupartio Red Caps
18.54
19.00
19.30
20.00
(S) Ystävyyden silta.
Gazoon (S) Meripeto.
Aamusta iltaan
Yle Nyheter TV-nytt
Sydänystävät 2/14. 09.10 Sää. 11.00 Hienostelua: Leena
Nokela, rakkautena antiikki. 21.35
Novosti Yle. 09.05 Muistojen bulevardi.
10.00 Yle Uutiset. 21.50 Merisää. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 07.53 Maakuntaradio. 06.30 Maakuntaradio.
07.00 Yle Uutiset ja sää. Vanhemmat eivät
hyväksy hänen haluaan korjata sukupuolensa.
12.30 Kukkaron herraksi 9/12.
Suuria menetyksiä kokenut
Iiris yrittää saada kriisin
lisäksi otteen taloudestaan.
13.00
13.35
14.00
14.30
- 13.30 Elämäni eläimet
Urheilukatu 2
Riistametsällä Isokauris.
Suorana: Kortesmäki
Joona Kortesmäen viihteellinen keskusteluohjelma.
15.00 Näin Norjassa Kallionkieleke matkailukohteena.
15.10 Ajankohtainen kakkonen
15.45 Tarinateltta Tänään on
teemana koulukiusaaminen.
16.00 Blogistania: Pantterin
puremia
16.30 Galaxi (S) Galaxissa vieraana laulaja ja idoli ROBIN.
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 - 18.45 McLeodin tyttäret (7) Korttitalo.
18.50 Hupipätkät (S)
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.16 Urheiluruutu
19.20 Yle Uutiset Suora linja
19.30 Hullu juttu Illan matsi: kuluttaja vai vastustaja. Vantaalla
kouluja kiinni säästösyistä.
Suomeen blokkivaalit Ruotsin
malliin. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 11.57 Päivän mietelause. Phil (S) Nuoret sugarbabyt.
18.30 Nelosen uutiset
18.50 Nelosen sää
19.00 Neljän tähden illallinen
Radiotoimittajien teemaviikon kolmannen illallisen
isäntä on Juha Perälä.
19.30 Matkaoppaat Janne palaa
lounaalta ja huomaa autonsa
kadonneen.
20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki
Sukula! Ravintola Casablanca Porvoossa.
20.57 Keno
21.00 Nashville (7) Katso peiliin.
22.00 Hyvät ja huonot uutiset
Vieraana Lotta Backlund.
23.00 Nelosen uutiset
23.10 Nelosen sää
23.15 NCIS Los Angeles (12)
Häiriötila.
00.15 Defenders (7) Nevada vastaan Killa Diz.
01.15 Perhe on pahin Silminnäkijä.
01.50 Pulkkinen (7)
02.20 - 05.00 Älypää-TV
19.00 - 19.52 Odessan kummisetä (12) 6/12. Hengähdystauko.
03.27 - 04.00 Uutisikkuna
18.30 Vempainmies Stephen
Fry 6/6. 13.06 Maakuntaradio. Vaikeaan refluksiin
liittyy useita elämänlaatua
huonontavia oireita.
20.30 Schrödingerin kissa:
Tiedettä tutkaillen 7/9.
Norjalaisen tiedemakasiinin
aiheina ovat tänään ilmaston
lämpeneminen, jokisimpukat
ja monissa tilanteissa avun
tarjoava ilmastointiteippi.
21.00 Bergmanin videot (12)
5/6: Pelko. Mishaa
varoitetaan, että hänen joukoissaan on luopio.
20.00 Veitsen terällä: Refluksileikkaus Joka neljäs
suomalainen kärsii närästyksestä. Sikakin
tarvitsee virikkeitä; saako
ihminen niitä shoppailusta?
20.00 Uusi päivä (S) Osa 318:
?Mun aika mennä on.?
20.30 Suorana: Kortesmäki
Vieraina Toosa TV:n Christal
Snow ja Nikola sekä kirjailija
Antti Tuomainen.
21.00 Taivaan tulet (12) 26/36:
Full metal jacket.
21.50
22.00
22.05
22.10
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Keskiviikon ravisuora
Docventures: Elokuvan
esittely
22.25 Docventures esittää:
Queen of Versailles
Siegelin perhe rakennuttaa
Yhdysvaltojen kalleimman
yksityiskodin.
00.19 Docventures: Live
01.05 Hullu juttu
01.35 Boardwalk Empire (16)
3/12. 22.05?23.05 Ajassa soi:
Pohjoismaiset musiikkipäivät 2013. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 07.17 Maakuntaradio. 23.03 Kansanradio. Entä mikä joutaa romukoppaan?
16.50 Uutiset
16.55 Suomen ja maailman
sää
17.00 Kauniit ja rohkeat (S)
Paljasta pintaa kolliwalkilla.
17.25 Kauniit ja rohkeat (7)
Miehissä on myös homoja,
Caroline!
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
Ananassalsa ja possunfilee.
18.00 Emmerdale (S) Aika katsoa
peiliin.
18.30 Emmerdale (S) Hyvä veli ja
paha veli?
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (S) Osa
2518. 15.00 Yle Uutiset. Fennovoima juoksee
kokoon kuntien osuutta
rahoituksesta. 06.05 Hartaita säveliä. 09.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset.
21.03 Päivä tunnissa. Gunvorilla, 83, on tarkat kriteerit
miehelle. 19.06
Luonto-Suomen hunajailta 0203-17600. 10.50 Kuuluttajan
vieras: kehityspäällikkö Marja Niemi. Vempainmies
Stephen Fry on testannut
kiinnostavimmat uudet
keksinnöt. 12.45 Merisää. Yle Uutiset ja sää. 18.30 Hartaita säveliä.
18.50 Iltahartaus. 10.03 Ajantasa. 22
23.10.2013
TV- JA RADIO-OHJELMAT Keskiviikko 23.10.2013
YLETEEMA
MTV3
05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi
09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 09.05 Urheiluradio. 21.45 Romano mirits. 14.00 Kantapöytä. 17.20?17.28 Urheiluradio. 06.56 Päivän mietelause.
07.00 Yle Uutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio. 20.07 Café Tropical. 18.55 Luonto-Suomen hunajailta
0203-17600. 20.03
Urheiluradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää.
16.15 Faunin iltapäivä. 15.55 Yle News. 07.15 Aamusoitto. 10.05 Brysselin kone. 23.10?06.00 Yöklassinen.
YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 07.45 Hartaita
säveliä. 06.15
Aamuhartaus. 18.03 Luonto-Suomen hunajailta
0203-17600. 12.40 Pilanpäiten
14.10 Alueellinen sääennuste
14.15 Selviytyjät Viekas veto vai
typerä temppu?
04.00 Teematieto
17.00 Hulluuden historia 4/4:
Sokista sokkiin
Kyseessä on villasika
Mikko, joka tekee tärkeää vapaaehtoistyötä.
Akuutti lähtee Mikon ja
Jaana Ryhäsen kanssa vierailulle paikalliseen kouluun. tarinan ja sen kertomisen välissä on kaksi maailmansotaa.
Pääosissa nähdään Christian
Friedel, Ernst Jacobi, Leonie
Benesch, Ulrich Tukur, Ursina Lardi. Niitä
vasten voi hänen mukaansa ymmärtää myös myöhempiä tapauksia . lääkäri, paroni ja pastori . Kylän johtohahmot . Ihmisten vastarintaliike
taistelee maailmaa hallitsevia koneita vastaan
John Connorin (Christian Bale, kuvassa) johdolla.
Connorin pitää pelastaa isänsä Kyle Reese, tai
koko ihmiskunta on tuhon oma.
Vuonna 2009 valmistuneen toimintaelokuvan
ohjasi McG.
Miljan Chatelain näyttelee
yhtä kylän
lapsista.
Uimalla uuteen alkuun
YLE TV1
klo 20.00
Unettomuudesta on tulossa
suomalaisten uusi kansantauti.
Aikuisista joka kolmas kärsii
unettomuudesta silloin tällöin
ja kymmenellä prosentilla unettomuus on jo kroonista.
Unettomuus ei aiheuta pelkästään väsymystä, sillä se nakertaa terveyttä salakavalasti ja
monipuolisesti. Apua on
luvassa ainakin kantakalvon tulehduksista ja laktoosi-intoleranssista kärsiville.
Myytinmurtajat
Pentti Keränen aloitti uintiharrastuksen vakavan sydäninfarktin jälkeen.
MTV3 klo 23.10
Adam ja Jamie (kuvassa)
testaavat, voiko moottoripyörällä todella ajaa järven poikki uppoamatta.
Kari, Grant ja Tory
puolestaan tutkivat tarinaa poliisin piirittämästä
rikollisesta, joka aikoi hypätä 20. kerroksesta kotikutoisen laskuvarjon
avulla.. Lääkäri putoaa ansalan-
kaan kompastuneen hevosen
selästä, nainen putoaa lahonneiden lankkujen läpi kuolemaan, lapsi löytyy ruoskittuna
ja pää alaspäin riipustettuna.
Julmuudet vain pahenevat. Lukemattomien toistojen jälkeen uinti alkoi sujua ja
nyt 78-vuotiaana Keränen on
varsinainen vesipeto.
Lapinlahdella koululaisia ja
vanhuksia ilahduttaa erikoinen karvakaveri, joka painaa
yli 100 kiloa, mutta on erittäin
sisäsiisti. käyttävät valtaansa muihin asukkaisiin. Millaisen vastaanoton isokokoinen, mutta sisäsiisti karvakaveri saa koululaisten keskuudessa?
Omalääkärin vastaanotolla
Risto Laitila ja Mikko Penttilä antavat taas tukun tarpeellisia terveysvinkkejä. Vanhemmat pahoinpitelevät lapsiaan ja lapset toisiaan.
Kylän oudoista tapahtumista
kertoo vuosien jälkeen ta-
kaumina kylän opettaja. (12)
23
Historiaa:
Kuningatar
Elisabetin
anoppi
Yle TV1 klo 19.00
Prinssi Philipin äiti,
prinsessa Alice joutui
avioiduttuaan Kreikkaan
kokemaan maan vallankumouksen, jonka jälkeen hän sairastui skitsofreniaan.
Toivuttuaan hän omisti
loppuelämänsä ihmisoikeustyölle Kreikassa.
Terminator
- pelastus
TV5 klo 21.00
Eletään vuotta 2018. 23.10.2013
Vallankäyttö saa
kyläyhteisön sekaisin
YLE Teema
klo 21.45
Michael Haneken ohjaama
Valkoinen nauha (Das weisse
Band) sai ensiesityksensä toukokuussa 2009 Cannesin elokuvajuhlilla, jossa se voitti festivaalin pääpalkinnon Kultaisen
palmun.
Ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä pienessä saksalaiskylässä eletään ankaran
säänneltyä ja hierarkista elämää. Miten unettomuutta tulisi hoitaa, ennen kuin
terveys pettää?
Espoolainen Pentti Keränen sai kymmenen vuotta sitten vakavan sydäninfarktin.
Mies oli kolme vuorokautta
koomassa ja toipumisen arveltiin vievän kauan.
Sairaalasta kotiuduttuaan
Keränen ei hissutteluun tyytynyt, vaan aloitti tuota pikaa uuden liikuntaharrastuksen, uimisen.
Ensi piti vain opetella uimaan. Pastori sitoo synnin
polulle hairahtuneille lapsille
valkoisen nauhan käsivarteen
muistuttamaan puhtaudesta.
Kylässä alkaa tapahtua outoja
asioita
Esitän, että kaupunginhallitus päättää kutsua vuosittain
esimerkiksi 25?30 valmentajaa
tai ohjaaja ja lasten ja nuorten
parissa erityisen merkittävää
kasvatustyötä tehneitä seuraihmisiä Tampere-päivän juhlavastaanotolle Tampereen Raatihuoneelle, Gustafsson esittää
aloitteessaan.
Gustafssonin mukaan lapsen ja nuoren on tärkeää,
että hän on saanut kannustavaa ja innostavaa tukea
kehitykselleen ja kasvulleen.
?Monille lapsille ja nuorille
hyvä valmentaja on esikuva.?
. Rankimmasta päästä olisi julistaa
Jamaika maaksi, joka ei noudata
Wadan koodia.
Sitä kautta kansainväliset urheilujärjestöt voisivat langettaa seuraamuksia. Itse korostaisin yksityishenkilöiltä ehdotusten keräämistä, koska uskon sen tuovan monipuolisuutta huomioitavien tai palkittavien joukkoon.
On paljon
Maailman antidopingtoimiston Wadan johtaja John Fahey
suomi Jamaikan viranomaisia,
jotka eivät ottaneet vastaan
riippumatonta tarkastusryhmää
maan antidopingohjelmaa syynäämään.
Wada kertoi viime viikolla,
että Jamaikan pääministeri
Portia Simpson-Miller oli
kutsunut ryhmän tarkastuskäynnille. Emme ota pureksimatta vastaan heidän eh-
Demokraatti,
Tampere
anna-liisa.blomberg@
demari.fi
sellaisia, jotka eivät tuo itseään hirveästi esille, eikä
heistä välttämättä seurojen johtokuntatasollakaan tiedetä, Gustafsson
sanoo.
. Siihen olisi kaksi
tapaa: kerätä ehdotuksia yksityishenkilöiltä ja sen rinnalla
urheiluseuroilta.
. Monille lapsille ja nuorille
hyvä valmentaja on esikuva,
josta otetaan jopa isän tai äidinkin mallia omaan elämään,
Gustafsson perustelee.
Ehdotuksia
kahta kautta
Gustafsson kertoo Demokraatille, että hän uskoo kutsun
Tampere-päivän juhlallisuuksiin olevan ele, jota arvostettaisiin. Toisten mielestä turhaan, toisten mielestä vihdoinkin, toisten mielestä onneksi.
Kun katselee IFK:n Trevor Gilliesin ja Jarkko Ruudun välisen yksipuolisen nyrkkihipan jälkimaininkeja
netin keskustelupalstoilla, on pakko
todeta, että jääkiekko on kuin onkin
muusta yhteiskunnasta irrallinen saareke.
Kun Ilta-Sanomien toimittaja Antti
Pärnänen tuomitsi Gilliesin teon kolumnissaan, miehen saama (nimetön)
palaute lehden keskustelupalstalla kertoo omaa kieltään siitä, mistä koko touhussa on kyse.
Jääkiekossa on oikein lyödä vastustajaa nyrkillä naamaan, jos tämä ärsyttää sanallisesti riittävän pitkään. Niin, että vaimo nyt vain nalkutti niin kauan, että se
ansaitsi nyrkistä silmäkulmaan. Vain Wadan
koodiin sitoutuneet maat voivat
osallistua olympialaisiin.
STT-Reuters, Montreal
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Anna-Liisa
Blomberg
Jukka
Gustafsson.
Dopingpomo Fahey
ärähti Jamaikalle
Vihellys
Trevor Gillies: HIFK:n ?poliisi?, josta on nyt
tehty myös rikosilmoitus.
Väkivaltaviihdettä
kaukalossa
HIFK:n ja Jokereiden välisessä ottelussa pelattiin jääkiekkoa, mutta päähuomion varasti väkivalta. Wadan on mahdotonta hyväksyä tällaista. Tämä antaisi mahdollisuuden huomioida
laajalla rintamalla kasvatuksen ja liikuntatyön sankareita, hän
jatkaa.
AFP Photo / Rogerio Barbarosa
dotustaan, että tulkaa juttelemaan meille ensi vuonna, Fahey sanoi brittilehti Daily Telegraphille.
Hän ei uhannut rangaistuksella, mutta kertoi Wadalla olevan ?useita vaihtoehtoja?. Ja jos
vastustaja jää iskun jälkeen jäähän makaamaan eikä nouse ottamaan vastaan
enempää iskuja, on kyseessä nössö,
joka ansaitsisi enemmänkin päähän
hakkaamista ja joka vihdoin sai ansaitsemansa.
Aika harvoin sitä esimerkiksi perheväkivallasta puhutaan samoin äänenpainoin. 24
23.10.2013
??Tunnustusta seuroissa tehtävälle kasvatustyölle kaivataan
Kolumni
Kolumni
Gustafsson tahtoo
koutseille kunniaa
Kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) haluaa antaa tunnustusta lasten ja nuorten parissa
toimiville ohjaajille ja valmentajille, joiden työmäärää ei Gustafssonin mukaan läheskään aina
yhteiskunnan taholta arvosteta
ja huomioida riittävästi.
Tampereen kaupunginvaltuutettuna hän on jättänyt aloitteen, jotta kaupunki osoittaisi
huomiotaan ja kiitostaan paremmin.
. Hän on pohtinut sitäkin,
miten juhlakutsulla palkittavat
valittaisiin. Wadaa ja Faheyä kismittää se, ettei vierailu onnistukaan tämän vuoden puolella.
. Mutta tällaiset rinnastukset eivät
tietenkään päde jääkiekon kohdalla, kuten Pärnänenkin komAri
mentteja lukiessaan
Hautaniemi
on saanut huomata. Se
Kirjoittaja
mitä tapahtuu kaukaon sosiologi,
lossa kun on aivan eri
Everton-fani
asia kuin se, mitä muuja urheilun
alla maailmassa tapahilmiöiden
ihmettelijä.
tuu.
JA TAAS MENNÄÄN.
n n n
reaktioita sekä
hallissa että kommenttipalstoilla, ymmärtää sen, miksei väkivaltaan haluta
nykyistä enemmän puuttua.
Tappelut saavat aikaan hurjia tunnevyöryjä ja kiihkoa, jota kuka tahansa
mitä tahansa tuotetta myyvä haluaisi
ostajansa kokevan.
KUN KATSOO YLEISÖN
Wadan johtaja John Fahey epäilee Jamaikaa ajanpeluusta dopingtarkastuksissa.