Demokraatti 22.6.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. Koulutuspolitiikalla voi muuttaa elämää paremmaksi, Maria Mäkynen sanoo. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI X • 20 20 / 26 . De_26032020_01.indd 1 18.3.2020 9.57 22.6.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAL.VKO 2020-32 00 74 43 -2 01 2 HYÖNTEINEN Rakas ja tärkeä leppis KAHDESSA KERROKSESSA Sähköinen puoluekokous TALOUS Kohta eletään velaksi Muutoksen ÄÄNI SOTE TEEMA Kolmas kerta toden sanoo. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. Mihin niitä tarvitaan. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . Nyt hän on myös pääministeri. 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. m aa lis ku ut a 6/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 20 / 26 . ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. Reaalitalouteen sotkeutuu myös psykologia ja pelko. m aa lis ku ut a 26.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PIKKARIT Alusvaatteiden historiaa TAITEILIJAJUHLA 50 vuotta eduskuntaa JÄRJESTÄYTYMINEN Liitto houkuttaa koulutettuja EU TEEMA Turvallinen Eurooppa Stressitesti Korona syöksi maailman ja Suomen kaaokseen. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . Se haluaa enemmän. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. ke sä ku ut a Demok25062020_001-002.indd 1 16.6.2020 11.10. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 20 / 22 . he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8
(09) 774 3110, sähköp. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok25062020_001-002.indd 2 12.6.2020 15.06 www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok25062020_001-002.indd 2 12.6.2020 15.06. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
KESÄKUUTA 2020 TEEMA TALOUS SOTE 3.0 ÖTÖKÄT ILMIÖ Hyvä-paha velka. Perustehtävän paluu. 3 Demokraatti 12 /2 48 14 57 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 22. KULTTUURI TULOSSA PIAN De_25062020_03.indd 3 17.6.2020 11.29. Ihmisen kumppanit
www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. De_25062020_04.indd 4 17.6.2020 11.52. Sisältö 12 /2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Rauhan, ei rahan vuoksi Viikon kuva: Sosiaalista etäisyyttä Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Reijo Paananen D-analyysi: Aivotonta menoa D-ilmiö: Eletään velaksi Indeksi: Hyvä elämä on halpa Alastalon salissa: Politiikka vasemmalla Puoluekokous: Kahden salin taktiikka Puoluesihteeri: Rönnholm hakee jatkoa Mepit show: Eero Heinäluoma Vallan laidalta: Ulpu Iivari Musiikki: Äänen viemä Leppis: Pirkko lähikuvassa Hyönteiset: Mikä ötökkä! Kolumni: Avautumisen aikaa Kirjat: Isän musta varjo Kirjavisa Pelin purku: Alasarjafutaajan onni Puheenvuoro: Harri Järvinen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Ville Skinnari IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Maria Mäkynen Kolumni: Mikkel Näkkäläjärvi Kasvot peilissä: Silja Paavola Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 46 42 MAIJA KAUNISMAA Äänen viemä + TEEMA Sote 3.0 57 5 6 8 11 12 14 22 23 24 27 29 31 32 40 41 42 46 48 49 50 52 54 65 66 72 73 74 LUTEEN NYMFI Ei se ole tarpeeton; täällä eletään yhdessä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Va. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Maapallon tule vaisuus riippuu ennen kaikkea hyönteisistä. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 6.8
Ei. Miten nyt välttää taloudellisen syöksyn paheneminen ja koko mantereen elämän kurjistuminen ja mahdollisten levottomuuksien syntyminen. Tuleeko se voimaan sellaisenaan. Ei. Jäsenmailla on halua tietää tarkasti, mitä rahoilla tehdään. Euroopan unionin perusta on hiilija teräsyhteisössä, jolla haluttiin välttää uusi suursota. Ei hinnalla millä hyvänsä, mutta järkevin korjausvaatimuksin. K orona-aika sulki rajoja ja käänsi kansoja sisään, mutta kriisistä selviytyminen kysyy myös laajempia euroop palaisia ratkaisuja, jotka katsovat kauas rajojen yli. Kun Eurooppa nyt etsii tietä koronan jälkeiseen aikaan, katseet kääntyivät taas Euroopan jättiläisiin. Tarkoittaako esitys peloteltua ”avointa sekkiä” tai johtaako se varmaan ”moraalikatoon”. Korona todistaa toivottavasti kovakalloisimmillekin, että kaiken voi myös menettää ja nopeastikin. De_25062020_05.indd 5 16.6.2020 10.59. Voi esimerkiksi kysyä, miksi Puola on suurimpien saajien joukossa, vaikkei se lukeudu pahiten koronasta kärsineisiin. Hermoilun asian ympärillä ymmärtää. Komission esitystä 750 miljardin euron elpymisrahastosta on katsottava paitsi juuri tämän hetken ongelmien myös unionin koko tarkoituksen näkökulmasta. Suomen budjettisuvereniteetista on pidettävä kiinni. PÄÄMINISTERI SANNA MARIN (sd.) totesi jo ennen komission varsinaista esitystä, että Saksan liikkuminen Ranskan kelkkaan on merkki laajemmasta perspektiivistä ja horisontista kuin vain kansallisesta näkökulmasta. Kun katsotaan oikein syvälle Euroopan yhdentymisen tarkoitukseen, kyse on rauhasta, ei rahasta. Saksan ja Ranskan yhteisymmärrys oli avain tavoitteeseen. Pöydällä on vasta esitys. Paketin koko on toki valtava mutta koronan moukarikin oli melkoinen. Kun katsoo vaikkapa suuren meren yli Yhdysvaltoihin ja koko maailmaa järkyttäneisiin levottomuuksiin, saa nopeasti suhteellisuutta ja toivottavasti ymmärrystä tukea toimia, joilla viime kädessä turvataan myös vanhan mantereen turvallisuutta. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Rauhan, ei rahan vuoksi Pääkirjoitus TARVITSEMME TOISIAMME. Koska populistit eivät sitä tee, muiden on se tehtävä. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Tarvitsemme toisiamme. Muutoksia odotetaan suoran tuen ja lainojen esitettyyn malliin. Yhteinen velka on esityksen suurin periaatteellinen kysymys monen asiantuntijankin mielestä. Perustuslakivaliokunta piti hyvin tiukassa lausunnossaan perustuslain kannalta erityisen ongelmallisena avustusmuotoista rahoitusta. Silti suuri kuva on selvä. Kyse on unionin tulevaisuudesta ja Euroopan yhtenäisyydestä. Marin tähdensi, että jokaisen Euroopan maan pitää tulla ulos vanhoista poteroistaan
6 Demokraatti V iik on ku va A FP D av id Ry de r De_25062020_06.indd 6 12.6.2020 13.16
Monissa kaupungeissa rauhallisina alkaneet mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi kuten kuvan Seattlessa. Rasismia ja poliisin väkivaltaa vastustaneet mielenosoitukset levisivät Yhdysvalloista ympäri maailmaa, kun George Floyd kuoli pidätystilanteessa Minneapolisissa. Presidentti Donald Trumpia on syytetty siitä, että hän on panostanut enemmän mielenosoitusten lopettamiseen kuin niihin johtaneen poliisiväkivallan vähentämiseen. De_25062020_06.indd 7 12.6.2020 13.16. 7 Demokraatti BLACK LIVES MATTER
Hän muistuttaa, että eläkejärjestelmän uudistamisella ei voida ratkaista esimerkiksi työkyvyttömyysriskin syitä. NYKYINEN MALLI HOITAA ELÄKEIÄN NOSTAMISEN TÄÄLTÄ IKUISUUTEEN. Valtaosa kehitysmaiden työvoimasta ja yrityksistä toimii epävirallisessa taloudessa, verorekisterien ulkopuolella. SAMPPA HAAPAVAARA TWITTERISSÄ Rasismi, naisviha ja syrjintä eivät kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan. Tulevaisuudessa vanhuuseläkeikää saatetaan jopa joutua alentamaan, Jaakko Kiander totesi. De_25062020_08.indd 8 17.6.2020 11.03. Muun muassa keskustan Katri Kulmuni veivasi asiaa ministerieronsa jälkimainingeissa. Tämä nykyinen malli on automaatti, joka hoitaa eläkeiän nostamisen täältä ikuisuuteen asti. Eli kyseinen uudis tus nostaa eläkeikää jo nyt ilman uusia päätöksiä. Suomi vie vero-osaamista kehitysmaihin. Meillä edelleen liian moni jää työelämästä pois ennen alinta lakisääteistä eläkeikää. – Jos ihmiset eivät pääse töihin, ei kerry eläkkeitä. Mielenterveysongelmat ovat yksi kasvava työkyvyttömyyden syy. SANNA MARIN TWITTERISSÄ Eikö kukaan julkaisevan tahon edustaja katsonut sisältöä. Siinä uudistuksessa vanhuus eläkkeen alaikäraja nousee asteittain 65 vuoteen ja vuodesta 2030 eteenpäin se sidotaan eliniänodotteeseen. Norjan öljyrahastossa on jokaista norjalaista kohden Laadunvalvonta ja harkintakyky ovat ilmeisesti pettäneet Totuus kiihottaa -kirjan kohdalla. Uusi Verotus ja kehitys -toimintaohjelma tähtää muun muassa kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistamiseen ja kehitysyhteistyövaroin tuettavien yritysten verovastuullisuuden varmistamiseen. Lisäksi monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu heikentää kehitysmaiden mahdollisuuksia kerätä verotuloja. Hän muistuttaa Iltasanomien haastattelussa, että Suomen työmarkkinoilla vain harva vanha irtisanottu löytää uuden työpaikan. Ei eläkeiän nostamista vaan laskemista POLITIIKKA ELÄKEIÄN NOSTO pulpahtaa Suomessa aina pintaan, kun puhutaan ”sopeuttamistoimista ja rakenteellisista uudistuksista”. Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander pohti Iltasanomien haastattelussa jopa eläkeiän laskemista, jos se nousee elinajanodotteen mukana liikaa. Tosin eläkeikää nostettiin vasta kolme vuotta sitten. Siihen tarvitaan hänen mukaansa ennemmin sosiaa lija työvoimapolitiikan toimia. Kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) muistuttaa, että kehitysmaat menettävät laittomien rahavirtojen ja aggressiivisen verosuunnittelun takia joka vuosi enemmän verotuloja kuin saavat kehitysapua. – Vanhuuseläkeiän nostaminen on periaatteessa jo ratkaistu asia. Tampereen yliopiston vakuutustieteen vastuuprofessori Lasse Koskinen pitää tätä ajatusta ongelmallisena. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Vero tuo leivän pöytään V IIK O N LU KU 175 000 Jokaista suomalaista kohden on valtionvelkaa 21 250 euroa. Katri Kulmuni pohti eläkepuheissaan myös mahdollista eläkeputken poistamista keinona nostaa eläköitymisikää. JUSSI HALLA-AHO UUTISISSA Kohta alkaa huuto sensuurista ja mielipideterrorista. Lisäksi moni asiantuntija on muistuttanut, että Suomessa ongelmana on jaksaminen eläkeikään saakka, ei kaavamainen eläkeiän nosto. LI ANDERSSON TWITTERISSÄ euroa. Samalla myös luvattujen eläkkeiden maksupohja rapautuu, Lasse Koskien varoittaa
Skeptikoiden mielestä jokainen ilmastonlämpenemisen torjuntaan käytetty euro on turha. Hallitus ehdottaa myös muutoksia taksien hinnoitteluun. Valtaosa tutkijoista on asiasta päinvastaista mieltä. – Olisi tehtävä enemmän kovia päätöksiä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi, muuten maksajasukupolvilla on tiedossa vaikeat ajat, Pajamäki totesi Helsingin Sanomien (6.6.) 50-vuotishaastattelussa. Seurauksena oli monelta osin kaaosta ja palvelujen heikentymistä. Se tehdään nyt. Nyt Marinin hallitus on palauttamassa monia vuotta 2018 edeltäneitä taksiliikenteen sääntöjä. Kun puheet pitäisi viedä käytäntöön, alkaa kiemurtelu. Vaikka käsissä on nopeaa toimintaa vaativa akuutti, yrityksiä, elinkeinoja ja työntekijöitä ravisteleva kriisi, vanhoihin rakenteisiin ei pidä takertua liikaa. De_25062020_08.indd 9 17.6.2020 11.03. Nämä investoinnit ovat kuitenkin jossain vaiheessa edessä. Sitten nousi kohu perussuomalaisten ajatuspajan Suomen Perustan julkaisemasta naisvihamielisestä kirjasta. Ensin kansanedustaja Ano Turtiainen (ps.) ”potki” twiitissään Yhdysvalloissa poliisiväkivaltaan kuollutta George Floydia. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muun muassa taksamittarin ja taksivalaisimen palauttamista pakollisiksi. Uutta hallituksen esityksessä on muun muassa pakollinen yrittäjäkoulutus taksin kuljettajille. Hyvät muka-ilmastoystävät, nyt on lyöty koronan takia pelipöydälle sellaiset rahat, että niitä kannattaa – ja pitää – käyttää myös ilmaston hyväksi. POLITIIKKA Paluu vuoteen 2018 SIPILÄN HALLITUS rukkasi ja vapautti taksitoimintaa vuonna 2018. (2011). Muistuttaa Demokraatin väki SUKUPOLVET Kuka hyvinvoinnin maksaa. IKÄ EI ole muuttanut Paasitorni-kongressikeskuksen toimitusjohtaja Osku Pajamäen näkemystä sukupolvien välisestä kuilusta. Halla-aho oli paikalla kirjan julkistamistilaisuudessa ja osa puolueaktiiveista oli lukenut ja hyväksynyt kirjan ennen sen julkaisua. Samalla kun pannaan yhteiskunnan rattaisiin taas vauhtia, pitää myös katsoa kauas tulevaisuuteen. Tämä ylitti rajan perussuomalaisissa, ja Turtiainen erotettiin eduskuntaryhmästä määräajaksi. Viisikymppinen Pajamäki on edelleen samaa mieltä kuin nuori demaripoliitikko Pajamäki, joka kirjoitti pamfletit Ahne sukupolvi (2006) ja Perintö vai perintä. PERUSSUOMALAISET Ajatus vai ajatukseton paja. Niissä hän pohti, kuinka suuret ikäluokat ovat panneet nuoremmat hyvinvointinsa maksajiksi ja sai monien vihat niskaansa. PERUSSUOMALAISET INNOSTUIVAT kesäkuussa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Kultatipu Kultapoju Ontto sisältä Voi, kuinka helttainen! Hyvät ilmasto skeptikot ja muka ilmastoystävät Sanotaan, että pintaa ei tarvitse paljon rapsuttaa, jotta totuus paljastuu. Näin on myös ilmastoasioissa. Huolestuttavampaa on kaikenlaisten hymistelijöiden ja ”periaatteessa kyllä” -tyyppien suuri määrä. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho tiedotti, etteivät ajatuspajan julkaisut ole puolueen kannanottoja tai ohjelmia. Niiden pakollisuudesta luovuttiin taksilain uudistuksessa. EU ja Suomi eivät ole turhaan rakentaneet kunnianhimoisia ilmasto-ohjelmia
Esimerkiksi yritysvastuujärjestö Finnwatch laskee harmaaseen talouteen yritysten aggressiivisen verosuunnittelun. On tähtiaika uus ja taivaansini määränpää... Ohjelman yksi tavoite on terveen kilpailun ja reilujen työmarkkinoiden edistäminen. Matti Vanhanen aloitti ministerinä ensimmäisen kerran vuonna 2003. Kunin gas Art hur in lin na 4. Kuka on ohjannut kotimaisen elokuvan Jäähyväiset presidentille. 191 0-lu vul la 3. Toteutettavilla toimilla voi kertyä vuositasolla kymmenien miljoonien eurojen verotulot. Koska kuvan henkilö pääsi eduskuntaan ensimmäisen kerran. On toinen maailma, on hämäräinen tie. 6. Tähän kuuluu muun muassa tahalliseen alipalkkaukseen puuttuminen. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP / Mario Tama 10 VIS V 1. On allain avaruus ja tähtipolku kauas vie. 7. Etie nne (10 ) 5. 2. Millä vuosikymmenellä syntyi kirjailija Tove Jansson. Toimenpideohjelmaan varataan vaalikauden aikana 20 miljoonan euron lisärahoitus. Ven äjä llä 2. Kuka sai eniten henkilökohtaisia ääniä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Harmaa talouden kokoa on vaikea määritellä kuten myös sitä, mitä termillä tarkoitetaan. 3. Anu Veh vilä ine n, vuo nna 199 5 6. Missä maassa sijiatsee Pjasino-järvi. Suo men Pan kki 10. 10. Kenen vaimoja olivat Nancy, Ava, Mia ja Barbara. Fra nk Sin atr an On allain avaruus ja tähtipolku kauas vie. De_25062020_10.indd 10 12.6.2020 12.03. 5. Mikä ministeri hän oli. 8. On tähtiaika uus ja taivaansini määränpää... Mikä Camelot alun perin on. St. Mat ti Kas sila 9. Paa vo Lip pon en 8. Finnwatch arvioi, että pelkästään tämän takia Suomi menettää yhteisöveroja vuosittain 430–1 400 miljoonaa euroa. 9. Mikä jalkapallojoukkue on voittanut eniten miesten mestaruuksia Ranskassa. Suomen hallitus toteuttaa lähivuosina 50 toimenpiteen ohjelman, joilla puututaan veronkiertoon, työntekijöiden oikeuksien loukkauksiin sekä muihin talousrikoksiin. Walking in the Air / Avaruus, suomenkieliset sanat: Tarleena Sammalkorpi MAAILMAN TILA • Harmaa talous näkyy jokaisen kukkarossa Harmaa talous nielee miljardeja T utkimuksessa Suomessa harmaan talouden määräksi arvioitiin 10–14 miljardia euroa, mikä vastaa 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 4-6 miljardin euron vuosittaisia verojen ja maksujen menetyksiä. Vas tau kse t: 1. On toinen maailma, on hämäräinen tie. Puo lus tus min ist eri 7. Millä nimellä Waihetus-, Lainaja Depositioni-Contori tunnetaan nykyisin. 4
– Meillä monet asiat toimivat kuitenkin jo aika hyvin. Paanasen mukaan toimivasta työmarkkinamallista kertoo sekin, että koronakriisissä työmarkkinoilla pystyttiin nopeasti sopimaan tarvittavista toimista. Paananen työskenteli Suomessa muun muassa SDP:n puoluesihteerinä (2013– 2017). Reijo Paananen Diskuteeraamisen saarnamies toivoo suomalaisten ottavan oppia ruotsalaisesta työelämän keskustelukulttuurista. 11 Demokraatti Pääsihteerin työssä korostuu kansainvälinen toiminta. Pääsihteerille on olennaista tietää, miten erilaiset järjestelmät toimivat. Kääntöpuoli on, että Pohjoismaat ovat riippuvaisia vapaasta kaupasta. – Ehdin käymään Suomessa kerran tai kaksi kuukaudessa, Paananen kertoo. Hän sanoo Suomen olevan tässä vuosikymmeniä jäljessä. PAANANEN SANOO sen helpottavan nykyistä edunvalvontatehtävää, että kaikki Pohjoismaat ovat vientivetoisia. Toinen koti hänellä on Helsingissä, missä hänen puolisonsa asuu. Korona lopetti matkustamisen Paanaselta ja siirsi työt pääosin kotikonttorille. Ruotsissa työmarkkinoilla, etenkin työpaikoilla, käydään jatkuvaa ja aitoa vuoropuhelua. – Jatkuva diskuteeraaminen voi välillä tuntua turhauttavalta, mutta sillä oikeasti saadaan tuloksia. – Nyt Ruotsissa tuolle alunperin määräaikaiselle lomautusmallille toivotaan jo jatkoa. Ennen tätä hän toimi useissa eri tehtävissä SAK:ssa. EU-tehtävissä hän oli Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän aluepolitiikan ja tietoyhteiskuntatyön erityisavustajana ja SDP:n valtuuskunnan pääsihteerinä ja tiedottajana europarlamentissa. Normaalisti hänellä on vuodessa 80– 100 matkapäivää. A ika hyvin olen selvinnyt ruotsalaisessa diskuteeraamisessa, Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät -yhdistyksen (Industrianställda i Norden, Nordic IN) pääsihteeri Reijo Paananen sanoo kolmen vuoden kokemuksella. Pohjoismaiden samankaltaisuuksista huolimatta Paananen toivoo Suomen ottavan oppia Ruotsin työpaikkatason keskustelukulttuurista. Suomessa tuntuu, joitain poikkeuksia lukuun ottammatta, yhä olevan käytäntönä, että työmarkkinoilla keskustellaan ainoastaan, kun sopimukset ovat katkolla. Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät -yhdistyksen toimisto sijaitsee Tukholmassa, jossa Paananen nykyään asuu. Esimerkiksi pohjoismainen työmarkkinamalli on toimiva ja teollisuudessa jo käytössä kehittynyttä teknologiaa. – Kun ajattelen vanhaa työhistoriaani SDP:ssä, ammattiyhdistysliikkeessä ja EU:ssa, se tarjoaa aika hyvän pohjan nykyiseen tehtävääni. Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja Anna Hilpinen MISSÄ OLET NYT. Se on hyvä myös ilmastolle. Paananen kuvaa työtään globaaliksi vaikuttamiseksi, jolla yritetään turvata pohjoismaisten teollisuustyöntekijöiden hyvinvointi. Vuonna 2020 Vuonna 2009 De_25062020_10.indd 11 12.6.2020 12.04. Työ vie eri puolille maailmaa, mutta päätyömaa on Pohjoismaissa ja Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsissa otettiin käyttöön lomautusmalli, jota Paananen kuvailee enemmän Saksan lyhennetyn työajan kurzarbeit-malliksi kuin Suomen lomautusjärjestelmäksi
Paksussa pamfletissa eniten tyrmistystä herätti julkaisun osuus nimeltä ”Naisten tyrannia ja seksuaalisuuden sosialisointi”, jossa Hankamäki arvioi muun muassa, että jotkut suomalaisten miesten hyljeksimiksi joutuneet suomalaiset naiset ovat ”halunneet kostaa suomalaiselle yhteiskunnalle pariutumalla ulkomaalaisen kanssa”. T ätä kirjoittaessani Suomessa oli kohistu viikon ajan perussuomalaisten ajatuspajan Suomen Perustan julkaisusta Totuus kiihottaa, jonka on kirjoittanut Jukka Hankamäki. Puoluevirkailija Matti Putkonen julisti tiedotustilaisuudessa toivovansa, ”että tätä käydään jokaisessa suomalaisessa toimituksessa määrätietoisesti läpi”. Kas kun mitä tahansa ei sovi kirjoittaa tai jos kirjoittaa, siitä voi olla seurauksia. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin va. Niinkö. Toisessa kohdassa kirjailija arvioi, että ”Naisten kieltäymyksen takana piilee peitelty suostumus, sillä naiset tyypillisesti säännöstelevät seksin saatavuutta parantaakseen omaa arvoaan seksuaalisilla markkinoilla. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Perussuomalaiset ja kokoomus nakertavat politiikan uskottavuutta. Julkaisutilaisuudessa paikalla oli itse puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Sitä saa, mitä tilaa. Aivotonta menoa MONEN POLIITIKON PÄÄSSÄ KORONA-AIKA PÄÄTTYI ENNEN POIKKEUSOLOJEN LOPPUA. Erittäin etevää. Ja niiden pelossa selityksetkin ovat ”luovia”, kuten Hankamäen teoksessa. Lähinnä. De_25062020_12.indd 12 16.6.2020 12.03. KUN ASIASTA nousi äläkkä suuria medioita myöten, Halla-aho selitti ensin, että ajatuspajan julkaisut eivät ole puolueen kannanottoja tai ohjelmia. Näin ollen naisen kieltäytymyksellä on usein täysin erilainen merkitys kuin kielteisestä ensireaktiosta voisi päätellä, ja siksi suostumusta tai suostumattomutta seksuaaliseen kanssakäymiseen ei voida johdella julki lausutusta kannanotosta suoraan.” Onnettomia poimintoja olisi lisää, mutta olkoot, aivoton ajatus käynee jo selväksi. Jo pari päivää myöhemmin puoluevaltuustossa pitämässään puheessa Halla-aho kertoi tutustuneensa ”lähinnä kirjan sisältämään erittäin etevään mediaja sensuurikritiikkiin”. Mitä kirjan julkaisusta sitten seurasi, oli oma lukunsa ps-Suomen harhaista todellisuutta kuvaavassa kertomuksessa. päätoimittaja. Varmaankin näin. Silmänkääntötemppujen ”mestarina” Halla-aho näki myös, että ”hallituspuolueet ovatkin jo pohtimassa Perustan rahoituksen lopettamista”, vaikka todellisuudessa opetusja kulttuuriministeriö ilmoitti käyvänsä läpi julkaisua ja selvittävänsä, onko se ristiriidassa valtion avustuspäätöksen kanssa. Halla-aho tähdensi, ettei puolue ennakkotarkasta tai osallistu julkaisupäätöksen tekemiseen, ja ettei hän ole myöskään lukenut pamflettia. Kirjan esipuheessa Hankamäki kiittää keskusteluista muun muassa perussuomalaisten puoluesihteeriä Simo Grönroosia
Turtiaisella on taustallaan useita oikeustuomiota, ensimmäinen pahoinpitelystä vuodelta 1995, ja hänet on tuomittu myös julkisesta kehottamisesta rikokseen vuonna 2018, kun Suomen Punaisen Ristin toiminta pakolaisten auttamiseksi oli miehelle liikaa. Siinä onkin tekemistä. Naisia halventavan julkaisun saama murskakritiikki ei näet estänyt puoluetta valitsemasta uuteen puoluehallitukseensa pelkästään miehiä. De_25062020_12.indd 13 16.6.2020 12.03. Populismin parhaiden perinteiden mukaan oikeisto syytti hallitusta nyt siis siitä, ettei se koronan poikkeusoloissa tehnyt sitä, mitä se ei koskaan sanonutkaan tekevänsä heti. Pään pyörälle vie ajatus siitä, mitä oikeisto sanoisi sitten, jos ”vappusatanen” toteutettaisiinkin välittömästi ja talouden kestävyydestä piittaamatta. Päivittäin räksyttävän Timo Heinosen (kok.) lisäksi muun muassa kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) irvaili tuoreeltaan, ettei lupausta ollut aikomustakaan lunastaa. Viimeisin esimerkki saatiin viime viikolla, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi pääministerin haastattelutunnilla, ettei Antti Rinteen ns. Mainitsematta kai sattumalta jäi, että 600 000 eläkkeensaajan eläkettä nostettiin jo yhteensä 183 miljoonalla eurolla vuodenvaihteessa 2020. Monen poliitikon päässä korona-aika päättyi ennen poikkeusolojen loppua. Populismi perustuu aina siihen, minkä kuvitellaan olevan kansojen syvien rivien mielipide eikä lainkaan siihen, mikä olisi rakentavaa, järkevää tai johdonmukaista. vappusatasena tunnettu linjaus ole Marinin mukaan täydessä mitassaan toteutumassa vielä tämän hallituskauden aika na vaan ajan kanssa ja julkisen talouden kestävyyden rajoissa. TOINEN OPPOSITIOPUOLUE kokoomus on puolestaan viihtynyt vallan kammareiden ulkopuolella sen verran rajoitetun ajan viimeisten vuosikymmenien aikana, ettei reunalla toimiminen etenkään sosiaalisen median aika na pue puoluetta ja sen toimijoita järin hyvin. PERUSSUOMALAISTEN EDUSKUNTARYHMÄSTÄ rasistisen twiitin vuoksi vuoden loppuun saakka erotettu Ano Turtiainen sai sen sijaan kuulla samaisen viikonlopun aika na, että hän on tervetullut takaisin, jos vain muuttaa käytöstään. Demokraatti uutisoi toissa viikolla, että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on määrännyt esitutkinnan Turtiaisen twiitistä, jossa tämä pilkkasi valkoisen poliisin Yhdysvalloissa tappamaa tumma ihoista George Floydia, mistä on tullut 2020-luvun rasismin ja amerikkalaisen poliisiväkivallan symboli. 13 Demokraatti Oma johdonmukaisuutensa perussuomalaisilla kuitenkin on, se myönnettäköön
14 Demokraatti De_25062020_14.indd 14 17.6.2020 11.12
Teksti Simo Alastalo / Kuvat iStock De_25062020_14.indd 15 17.6.2020 11.12. K omission ehdotus EU:n elpymisrahastosta on nostanut pintaan suomalaiseen Eurooppa-politiikkaan liittyviä jakolinjoja. 15 Demokraatti ILMIÖ EU-ELVYTYKSESTÄ sisäpoliittinen taisto Tulkinnat ovat ajaneet suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan eri raiteille. Perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja lukuunottamatta enemmistö eduskuntapuolueista tukee yhteistä elvytystä. Ristiriidat liittyvät EU-oikeuteen ja esimerkiksi siihen, saako komissio ottaa lainaa rahaston perustamiseksi
Ehdollisuuteen liittyvät Orpon mukaan muun muassa digitaalisten sisämarkkinoiden ja EU:n vakausmekanismin kehittäminen sekä pankkiunionin loppuunsaattaminen. Suomen vastuut kasvavat koko ajan Euroopan keskuspankin kautta, joka on käyttänyt tänä vuonna elvytykseen jo yli tuhat miljardia euroa. Ronkaisen mukaan perustuslain säätämisjärjestys ja sen edellyttämä 5/6-enemmistö ei vaikuta PeVin lausunnon perusteella todennäköiseltä. Elpymisrahasto, väline itsessään, on tarpeellinen. Tuki tulisi oppositiopuolue kokoomukselta. On se sitten lainaa tai avustusta, sen pitää olla ehdollista. ANTTI RONKAISEN mukaan Suomen talouspolitiikan linja on muuttunut vuonna 2008 alkaneesta eurokriisistä keynesiläiseen voimakkaan elvytyksen suuntaan. – Kuusi EU:n jäsenmaata kattaa 40 prosenttia koko meidän viennistämme. – Ymmärrämme tarpeen ja tuemme välinettä, mutta meillä on aika kovat odotukset sen suhteen, miten se toteutetaan. kesäkuuta. Suuri valiokunta otti päätöksen niskoilleen. Tutkija Antti Ronkaisen mukaan perustuslakivaliokunnan ylitse on kävelty aikaisemminkin. Sillä saadaan aikaiseksi pysyviä uudistuksia ja korjattua rakenteita niin, että Eurooppa on vahvempi. Syynä on suomalaisten vientiyritysten markkina-alueen elpyminen. Suuren valiokunnan ja PeVin välillä on institutionaalinen konflikti Suomen Eurooppa-politiikan määrittämisestä. Hallituspuolueiden enemmistö ei silloin riittäisi elpymisrahaston hyväksymiseen. Summa koostuisi suorista tuista ja lainoista, joiden pohjana olisi komission ottama laina. Perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen ei pitäisi neuvotella sopimusta, joka sallii komissiolle velkaantumisen. – Alijäämät ovat tötteröllä, eikä leikkauksia edes harkita. Euro erosta ja EU:n hajoamisesta puhuvat perussuomalaiset ovat oma lukunsa. Suomen elpymisrahastoa koskevia tavoitteita kommentoinut eduskunnan perustuslakivaliokunta edellyttää omassa lausunnossaan, että Suomi pitää kiinni 310 artiklan tulkinnasta. Sen sijaan 2/3-enemmistö yksinkertaisen määräenemmistön sijaan on mahdollinen, jos valiokunta löytää sopimuksesta riittävästi uutta. 16 Demokraatti Valtiovarainministeriksi yllättäen päätynyt Matti Vanhanen (kesk.) muistutti Suomen talouden lepäävän vahvasti viennin ja ulkomaankaupan varassa. KOMISSION ESITYKSESSÄ rahaston koko olisi 750 miljardia. Tähän mennessä mikään ei ole langennut maksettavaksi. Eduskunnassa istuu Orpon mukaan pääosin puolueita, joiden näkemyserot EU:n suhteen liittyvät painotuksiin. Kokoomus on linjoiltaan lähellä hallituksen kantaa. EU-asioista vastaava eduskunnan suuri valiokunta päätyi löysemmälle kannalle ja katsoi, että hallituksen nykyiset neuvottelukannat riittävät. – Kun euroryhmän koronapaketti allekirjoitettiin huhtikuussa, silloinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ja Suomi hyväksyivät 500 miljardin evm-lainat ilman ehdollisuutta perustuslakivaliokunnan (PeV) kantojen vastaisesti. – Olemme aika selkeästi sitä mieltä, että koronasta elpymiseen tarvitaan euroop palaisia ja suomalaisia toimia. – Olemme osa EU:ta monella tavalla, ja kyse on kokonaisuuden hallinnasta. Ja siinä sen pitää kehittyä, ja suomalaisten täytyy tietää, mitkä ne vastuut ovat. Vastuita on myös Euroo pan vakausmekanismin ja EU:n itsensä kautta. mrd euroa D-ILMIÖ Perustuslakivaliokunnalla on joka tapauksessa paljon sananvaltaa muun muassa siihen, miten mahdollinen elpymisrahastosta löydetty sopu eduskunnassa käsitellään. Orpon mukaan keskustelun pohjaksi olisi hyvä tunnustaa tosiasiat. Todennäköisesti se eskaloituu elpymisrahaston myötä, Ronkainen sanoo. Kotimaan politii57,6 SUOMEN ALKUPERÄINEN BUDJETTI VUO DELLE 2020. Vaikka Suomi onkin EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisrahaston kokonaisuudessa maksumiehen roolissa, EU:n laajuinen elvytys tulisi Vanhasen mukaan kansallisia elvytystoimia halvemmaksi. Käytännössä 2/3-enemmistö edellyttäisi noin 20 oppositiokansanedustajan tukea edellyttäen, että hallituspuolueet tukisivat sopimusta yhtenäisesti. Tässä ei olla nyt ottamassa uutta valtavaa askelta, vaan kyse on siitä, mikä on EU:n kyky vastata niistä vastuista, jotka sillä on. De_25062020_14.indd 16 17.6.2020 11.12. Euroopassa on monia maita, jotka edustavat samanlaista kantaa kuin Suomi. – Lähdemme siitä, että ehdollisuuden pitää toteutua vahvasti. Meidän hyvinvointimme ja työllisyytemme kannalta on aivan avainasemassa se, että meille tärkeät kauppa-alueet elpyvät taloudellisesti, Vanhanen sanoi. EU:n perussopimuksen 310 pykälän mukaan EU:n budjetin on aina oltava tasapainossa, joten alijäämään johtavan lainaamisen pitäisi olla sääntöjen mukaan mahdotonta. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on elpymisrahaston tarpeellisuudesta vakuuttunut. – Suomen hallituksen vastuulla on nyt neuvotella elpymisrahastoa hallituksen omien linjausten ja eduskunnan linjausten mukaiseen suuntaan. – Meidän kannalta on äärimmäisen tärkeää, että keskeisin markkina-alueemme, läntinen Eurooppa, pysyy toimintakykyisenä, Vanhanen perusteli elpymisrahaston merkitystä tiedotustilaisuudessaan 9. Siitä lopputuloksesta riippuu, millainen mekkala rahastosta eduskunnassa tulee. Rahasto on Orpon mukaan avoimempi ja demokraattisempi kuin aiemmat hallitusten väliset kriisivälineet
Komission elpymisrahastosta suoria koronatukia olisi 310 miljardia. TÄSSÄ EI OLLA NYT OTTAMASSA UUTTA VALTAVAA ASKELTA, VAAN KYSE ON SIITÄ, MIKÄ ON EU:N KYKY VASTATA NIISTÄ VASTUISTA, JOTKA SILLÄ OVAT. Kun elpymisrahasto tarkoittaisi noin 0,5 prosentin elvytystä, euromaat ovat päättäneet jo tänä vuonna noin 13 prosentin suuruisesta elvytyksestä suhteessa euroalueen bkt:hen. 17 Demokraatti kassa on tapahtunut selkeä talouspoliittinen käänne. 19,9 mrd euroa De_25062020_14.indd 17 17.6.2020 11.12. – Euromaat ovat tänä vuonna elvyttäneet jo 1 500 miljardilla. Elpymisrahasto on annettuun tehtävään nähden kooltaan vaatimaton. Kun summa jakautuisi neljälle vuodelle, fiskaalinen vaikutus olisi Ronkaisen mukaan 0,5 prosenttia vuositasolla. Kun valtio on nyt tullut isosti takaisin ja jäsenmaat tukevat omia tuotannonalojaan budjettisäännöistä ja kilpailulainsäädännöstä välittämättä, elpymisrahasto näyttää Ronkaisen mukaan komissiolle annetulta lohdutuspalkinnolta. Suomi ei kategorisesti vastusta komission lainanottoa. Komissiolta on ollut paljon suurempi toimi laittaa budjettisäännöt ja valtionapusäännöt jäähylle, jolloin jäsenmaat ovat voineet itse tukea omia tuontantoalojaan. SUOMEN NYKYISET VASTUUT EU:N RAHOITUSVÄLINEISSÄ. Mutta sitä ei voida sanoa julki, että Eurooppa-politiikassa on tapahtumassa suunnanmuutos. – Rahaston turvin komissio saa jatkossa kipparoida pieniä eurooppalaisia strategisia investointeja ympäristöpolitiikkaan, digitalisaatioon ja koronakriisin jälkeiseen rakennemuutokseen. – Uskon, että Suomi hyväksyy elpymisrahaston, kunhan summat vähän pienenevät. Eurooppa-politiikassa suunnanmuutos on vasta käynnissä, mikä näkyy PeVin ja suuren valiokunnan taistelussa. Ronkaisen mukaan Vanhasen ja EU:n julkilausumat perusteet elpymisrahastolle eivät ole kovin vakuuttavia
Hallitusohjelmaan kirjattua, alkujaan kunnianhimoisena pidettyä 75 prosentin työllisyystavoitetta Vanhanen ”terävöittäisi”. Hieman yllättäen massiivista lainanottoa tukee myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Puolueen mukaan nyt pitäisi päättää Vihriälän raportissakin mainituista työllisyyttä kasvattavista toimista ja rakenteellisista uudis tuksista. 18 Demokraatti D-ILMIÖ ALIJÄÄMÄT OVAT TÖTTERÖLLÄ, EIKÄ LEIKKAUKSIA EDES HARKITA. Keskusta ja Vanhanen nostaisivat työllisyystavoitetta muun muassa korottamalla eläkeikää. – Jos jollakin on käsitys siitä, millaisen riesan kanssa olemme tekemisissä, hallituksella se on. Uusi valtiovarainministeri Vanhanen nosti koronakriisin jälkilaskun ja siitä selviämisen päähuolenaiheekseen. Orpo myöntää, että kokoomuksen työllisyysohjelmassa on mukana muun muassa työttömyysturvan porrastus, mutta on siellä muutakin. Toisin sanoen 75 prosenttia ja 750 EU-KOMISSION SUUNNITTELEMAN ELVYTYSPAKETIN KOKO. Ensin oli pelastusvaihe. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on syyttänyt kokoomuksen keskittyvän omissa ratkaisuehdotuksissaan sosiaaliturvan heikennyksiin. Vanhanen vakuutti syksyn budjettiriihen edellä, että hallituksessa on yhteinen tilannekuva eikä koronakriisin vakavuudesta ole epäselvyyttä. Sopeutukset koostuisivat muun muassa työllisyysastetta nostavista rakenteellisista uudistuksista, soteja sotu-uudistuksista, veropolitiikasta ja leikkauksista. Hallitus teki kesäkuun alun 5,5 miljardin lisätalousarviossaan Suomen ennätyksen. Suomen vastuiden osuus elpymisrahastosta jäisi muutamaan miljardiin, mikä on tänä vuonna toteutuvaan noin 20 miljardin kotimaiseen elvytykseen nähden verrattain pieni summa. KOTIMAAN POLITIIKASSA ON TAPAHTUNUT SELKEÄ TALOUSPOLIITTINEN KÄÄNNE. – Eivät paikallinen sopiminen tai ansiotuloverotuksen keventäminen ole sosiaaliturvan leikkaamista. Orpon mukaan kokoomuksen kritiikin kärki on kahdessa asiassa. Työntekijäjärjestöt ovat reagoineet keskustan eläkevihjailuihin vastahakoisesti. KYSYMYS ON taloustieteilijä Vesa Vihriälän johtaman ekonomistiryhmän mainitsemasta kipupaketista eli elvytystä seuraavista sopeutuksista. mrd euroa 60 000 uutta työllistä hallituskaudella ei enää muuttuneessa taloustilanteessa riitä. De_25062020_14.indd 18 17.6.2020 11.12. Nyt on käynnissä elvytysvaihe. Kriisinhoidossa välttämätön velkaantuminen täytyy myös Vanhasen mukaan pysäyttää kuluvalla vuosikymmenellä. Oikeasti työllisyyttä voidaan parantaa lukemattomilla eri keinoilla, jotka parantavat kilpailukykyä, Orpo sanoo. Silloin velkaantuminen on vastuuttomalla tasolla, Orpo muotoilee. – Minulla ei ole pienintäkään epäilystä siitä, etteikö hallituksen piirissä kaikkein syvimmin tunneta se tuska, jonka edessä Suomi ja poliittinen järjestelmämme on, Vanhanen sanoi. – Elvytys on välttämätöntä ja tarpeellista. – Kun vastapainoa ei ole, ei ole näkymää tuloista. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki on omassa ryhmässään arvioinut sopeutustarpeen olevan noin 7 miljardia koko vuosikymmentä ajatellen
Pandemian synnyttämä talouskriisi on ainutlaatuinen. 19 Demokraatti 59,4 % JULKISYHTEISÖJEN VELKA SUHTEESSA BKT:HEN VUONNA 2019. Erona finanssikriisiin on muun muassa se, että esimerkiksi rahoitussektori ei ainakaan toistaiseksi ole itsessään sairastunut. Taloushallintoyhtiö Accountorin keräämien tietojen mukaan koko talouden tasolla pk-yritysten myynti on jo ylittänyt De_25062020_14.indd 19 17.6.2020 11.12. – Toistaiseksi kovimmat iskut ovat osuneet ravintoloihin ja matkailualalle. Sen on aiheuttanut talouden ulkopuolinen tekijä, ja se on iskenyt miltei samanaikaisesti kaikkialle maailmaan. Siellä on koettu totaalinen pysähdys, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo. Maakohtaisesti erot ovat toki suuria. Vaikutukset ovat tuntuneet tavalla tai toisella kaikkialla taloudessa. Valistunut ITSEKKYYS Kuripolitiikka on pois muodista. Sitten huonot uutiset: pandemian vaikutukset talouteen näyttävät muodostuvan mittaviksi. Eurooppa elvyttää enemmän kuin koskaan. Ennakoivien toimenpiteiden ansiosta COVID-19-tautiin sairastuneiden ja kuolleiden määrä ei ole kasvanut epidemian alussa esitettyjen arvioiden mukaan. Edellisen talouskriisin jälkeen rahoitusjärjestelmää jouduttiin rukkaamaan perinpohjaisesti. Kuitenkin jonkinlaisia toivonpilkahduksia on ilmaantunut näköpiiriin. Teksti Mikko Huotari E nsin hyvät uutiset: toistaiseksi Suomi näyttää kärsineen inhimillisesti suhteellisen vähän koronapandemiasta. – Myös kuljetuksessa ja teollisuudessa kriisi näkyy
– Sen tehokkuudesta työllisyyskeinona en ole kovin vakuuttunut, Kaukoranta sanoo. Lapsille ja nuorille on tulossa 320 miljoonan euron hyvinvointipaketti. Päinvastoin, Euroopan unionin alueella työllisyys on kohentunut ja pankkijärjestelmä on sen verran LIIAN KOVA KURI TUKAHDUTTAISI KASVUN. – Pidän myös mahdollisena, että matkailuja ravintola-ala elpyvät nopeasti, mutta vaikeuksia alkaa kerääntyä teollisuuden puolelle. Suomen vastuu koko potista olisi melkein 13 miljardia euroa. 18,8 mrd euroa – Kohdennukset ovat pitkälti perusteltuja. – Lisätalousarvio on yllättävänkin iso paketti, mutta vaikuttaa siltä, että se on tässä kohdassa perusteltu ja riittävä, Kaukoranta sanoo. Kesäkuun alussa hallitus julkisti neljännen lisätalousarvioesityksen, jonka suuruus oli 5,5 miljardia euroa. EU:n elpymisrahasto on herättänyt paljon keskustelua. Sen myötä Suomi ottaa yhteensä 18,8 miljardia euroa velkaa tänä vuonna. Jos jokainen valtio sooloilee pelkästään omilla elvytysohjelmiallaan, tilanne voi kääntyä arvaamattomaksi. SUOMALAISTA EU-KESKUSTELUA leimaa usein se, että kansallisvaltiot ja unioni nähdään toistensa kilpailijoina. Koska siihen ei ole nyt tarvetta, täytyy lisätä polttoainetta. Aikaisemmin keväällä pelättiin mittavaa konkurssiaaltoa, koska hyvässäkään taloustilanteessa olevat pienet yritykset eivät kestä monen kuukauden totaalista stoppia. Hallitus olisi antamassa muun muassa 1,5 miljardia euroa kunnille, lähes miljardi euroa raiteisiin, väyläverkon kehittämiseen noin 400 miljoonan euron valtuudet. Suomen tavaraviennistä 60 prosenttia kohdistuu Euroopan unionin alueelle. LISÄTALOUSARVION JÄLKEEN SUOMEN OTTAMA VELKA TÄNÄ VUONNA. Yhteisen elvytyksen hyvä puoli on myös se, että sillä tavalla unionin kilpailunäkymää pystytään koordinoimaan. ElinkeinoeläD-ILMIÖ 4. Ikään kuin kyse olisi nollasummapelistä, eli yhden osapuolen voitot ovat toisten tappioita. Hän kuitenkin kritisoi yritysten kustannustukea. Valtion osuuteen työttömyysturvasta ehdotettiin 812 miljoonan euron lisäystä. Ainakin toistaiseksi näyttää kuitenkin siltä, että yhteiset ponnistukset ovat olleet kaikille eduksi. Komission suunnittelemassa 750 miljardin euron elvytyspaketissa olisi 500 miljardia suoraa tukea jäsenmaille ja 250 miljardia lainaa. kovassa kunnossa, että se ei ole koronapandemiassa ainakaan heikoin lenkki. – Nyt konkursseja ei ole juurikaan nähty, mutta niitä voi tietysti tulla jonkinlaisella viiveellä, Kaukoranta sanoo. Se tarkoittaa, että koneessa ei ole vikaa, mutta bensaa puuttuu. De_25062020_14.indd 20 17.6.2020 11.12. – Pidän sinänsä välttämättömänä ja tärkeänä, että EU-tasolla päästään ratkaisuihin, jotka mahdollistavat taantumaa lievittävän finanssipolitiikan koko euroalueella, Kaukoranta sanoo. Elpymispaketti olisi tarkoitus rahoittaa markkinoilta otettavalla lainalla, joka maksettaisiin takaisin EU:n budjetista vuosina 2028–2058. – Uskon, että ravintola-alakin voi lähteä rivakasti toipumaan sitten, kun ihmiset uskaltautuvat ulos syömään. PANDEMIAN ISKU talouteen tuli ulkopuolelta. Jos koneessa olisi vikaa, se täytyisi korjata. – Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen turvauduttiin talouden kiristämiseen, josta aiheutunut kierre tukahdutti talouskasvun ja pitkitti työttömyyttä tarpeettoman pitkään. 20 Demokraatti vuoden takaisen tason, vaikka matkailu ja ravintolat kärsivät yhä pandemian seurauksista. Matkailualan toipuminen vie ehkä pidempään, koska kansainväliset matkailijavirrat eivät palaa yhtä nopeasti kuin kotimainen kulutus, Kaukoranta sanoo. Hallitus oli päättänyt asiasta jo aiemmin, mutta lisätalousarviossa ehdotettiin siihen rahat. Monen asian olisi voinut tehdä toisellakin tavalla, eli tähän ei ole vain yhtä tapaa, Kaukoranta sanoo. Meidän taloudellinen etumme on, että EU lähtee elpymään. – EU:n elvytystä voi solidaarisuuden ohella perustella valistuneella itsekkyydellä. Etenkin vientivetoinen Suomi tarvitsee Eurooppaa, joka ei ole kanveesissa. Myös EU on suunnitellut laajamittaista hätärahoitusta. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäykseen 124 miljoonaa euroa. Tähän toimeen valtiot ovat jo lähteneet omilla elvytystoimillaan. Vaikka Suomella on noin 20 miljardia vastuita EU:n rahoitusvälineissä, niissä olleet riskit eivät ole realisoituneet eikä niistä ole koitunut Suomelle tappioita