Demokraatti 22.6.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. ke sä ku ut a Demok25062020_001-002.indd 1 16.6.2020 11.10. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 20 / 22 . elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. Mihin niitä tarvitaan. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. m aa lis ku ut a 26.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PIKKARIT Alusvaatteiden historiaa TAITEILIJAJUHLA 50 vuotta eduskuntaa JÄRJESTÄYTYMINEN Liitto houkuttaa koulutettuja EU TEEMA Turvallinen Eurooppa Stressitesti Korona syöksi maailman ja Suomen kaaokseen. Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . Se haluaa enemmän. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. Nyt hän on myös pääministeri. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. m aa lis ku ut a 6/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 20 / 26 . 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . De_26032020_01.indd 1 18.3.2020 9.57 22.6.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAL.VKO 2020-32 00 74 43 -2 01 2 HYÖNTEINEN Rakas ja tärkeä leppis KAHDESSA KERROKSESSA Sähköinen puoluekokous TALOUS Kohta eletään velaksi Muutoksen ÄÄNI SOTE TEEMA Kolmas kerta toden sanoo. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . Reaalitalouteen sotkeutuu myös psykologia ja pelko. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI X • 20 20 / 26 . ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. Koulutuspolitiikalla voi muuttaa elämää paremmaksi, Maria Mäkynen sanoo. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7
Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok25062020_001-002.indd 2 12.6.2020 15.06. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. (09) 774 3110, sähköp. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok25062020_001-002.indd 2 12.6.2020 15.06 www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
KESÄKUUTA 2020 TEEMA TALOUS SOTE 3.0 ÖTÖKÄT ILMIÖ Hyvä-paha velka. Perustehtävän paluu. KULTTUURI TULOSSA PIAN De_25062020_03.indd 3 17.6.2020 11.29. 3 Demokraatti 12 /2 48 14 57 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 22. Ihmisen kumppanit
Sisältö 12 /2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Rauhan, ei rahan vuoksi Viikon kuva: Sosiaalista etäisyyttä Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Reijo Paananen D-analyysi: Aivotonta menoa D-ilmiö: Eletään velaksi Indeksi: Hyvä elämä on halpa Alastalon salissa: Politiikka vasemmalla Puoluekokous: Kahden salin taktiikka Puoluesihteeri: Rönnholm hakee jatkoa Mepit show: Eero Heinäluoma Vallan laidalta: Ulpu Iivari Musiikki: Äänen viemä Leppis: Pirkko lähikuvassa Hyönteiset: Mikä ötökkä! Kolumni: Avautumisen aikaa Kirjat: Isän musta varjo Kirjavisa Pelin purku: Alasarjafutaajan onni Puheenvuoro: Harri Järvinen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Ville Skinnari IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Maria Mäkynen Kolumni: Mikkel Näkkäläjärvi Kasvot peilissä: Silja Paavola Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Maapallon tule vaisuus riippuu ennen kaikkea hyönteisistä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 6.8. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. De_25062020_04.indd 4 17.6.2020 11.52. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 46 42 MAIJA KAUNISMAA Äänen viemä + TEEMA Sote 3.0 57 5 6 8 11 12 14 22 23 24 27 29 31 32 40 41 42 46 48 49 50 52 54 65 66 72 73 74 LUTEEN NYMFI Ei se ole tarpeeton; täällä eletään yhdessä. Va. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Tarkoittaako esitys peloteltua ”avointa sekkiä” tai johtaako se varmaan ”moraalikatoon”. PÄÄMINISTERI SANNA MARIN (sd.) totesi jo ennen komission varsinaista esitystä, että Saksan liikkuminen Ranskan kelkkaan on merkki laajemmasta perspektiivistä ja horisontista kuin vain kansallisesta näkökulmasta. Tuleeko se voimaan sellaisenaan. Muutoksia odotetaan suoran tuen ja lainojen esitettyyn malliin. Paketin koko on toki valtava mutta koronan moukarikin oli melkoinen. K orona-aika sulki rajoja ja käänsi kansoja sisään, mutta kriisistä selviytyminen kysyy myös laajempia euroop palaisia ratkaisuja, jotka katsovat kauas rajojen yli. Pöydällä on vasta esitys. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Kun Eurooppa nyt etsii tietä koronan jälkeiseen aikaan, katseet kääntyivät taas Euroopan jättiläisiin. Ei. Suomen budjettisuvereniteetista on pidettävä kiinni. Kyse on unionin tulevaisuudesta ja Euroopan yhtenäisyydestä. Silti suuri kuva on selvä. De_25062020_05.indd 5 16.6.2020 10.59. Voi esimerkiksi kysyä, miksi Puola on suurimpien saajien joukossa, vaikkei se lukeudu pahiten koronasta kärsineisiin. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Rauhan, ei rahan vuoksi Pääkirjoitus TARVITSEMME TOISIAMME. Miten nyt välttää taloudellisen syöksyn paheneminen ja koko mantereen elämän kurjistuminen ja mahdollisten levottomuuksien syntyminen. Ei. Saksan ja Ranskan yhteisymmärrys oli avain tavoitteeseen. Tarvitsemme toisiamme. Marin tähdensi, että jokaisen Euroopan maan pitää tulla ulos vanhoista poteroistaan. Euroopan unionin perusta on hiilija teräsyhteisössä, jolla haluttiin välttää uusi suursota. Korona todistaa toivottavasti kovakalloisimmillekin, että kaiken voi myös menettää ja nopeastikin. Hermoilun asian ympärillä ymmärtää. Koska populistit eivät sitä tee, muiden on se tehtävä. Yhteinen velka on esityksen suurin periaatteellinen kysymys monen asiantuntijankin mielestä. Komission esitystä 750 miljardin euron elpymisrahastosta on katsottava paitsi juuri tämän hetken ongelmien myös unionin koko tarkoituksen näkökulmasta. Perustuslakivaliokunta piti hyvin tiukassa lausunnossaan perustuslain kannalta erityisen ongelmallisena avustusmuotoista rahoitusta. Ei hinnalla millä hyvänsä, mutta järkevin korjausvaatimuksin. Kun katsoo vaikkapa suuren meren yli Yhdysvaltoihin ja koko maailmaa järkyttäneisiin levottomuuksiin, saa nopeasti suhteellisuutta ja toivottavasti ymmärrystä tukea toimia, joilla viime kädessä turvataan myös vanhan mantereen turvallisuutta. Kun katsotaan oikein syvälle Euroopan yhdentymisen tarkoitukseen, kyse on rauhasta, ei rahasta. Jäsenmailla on halua tietää tarkasti, mitä rahoilla tehdään
6 Demokraatti V iik on ku va A FP D av id Ry de r De_25062020_06.indd 6 12.6.2020 13.16
Rasismia ja poliisin väkivaltaa vastustaneet mielenosoitukset levisivät Yhdysvalloista ympäri maailmaa, kun George Floyd kuoli pidätystilanteessa Minneapolisissa. 7 Demokraatti BLACK LIVES MATTER. De_25062020_06.indd 7 12.6.2020 13.16. Monissa kaupungeissa rauhallisina alkaneet mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi kuten kuvan Seattlessa. Presidentti Donald Trumpia on syytetty siitä, että hän on panostanut enemmän mielenosoitusten lopettamiseen kuin niihin johtaneen poliisiväkivallan vähentämiseen
Tosin eläkeikää nostettiin vasta kolme vuotta sitten. Hän muistuttaa, että eläkejärjestelmän uudistamisella ei voida ratkaista esimerkiksi työkyvyttömyysriskin syitä. Hän muistuttaa Iltasanomien haastattelussa, että Suomen työmarkkinoilla vain harva vanha irtisanottu löytää uuden työpaikan. NYKYINEN MALLI HOITAA ELÄKEIÄN NOSTAMISEN TÄÄLTÄ IKUISUUTEEN. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Vero tuo leivän pöytään V IIK O N LU KU 175 000 Jokaista suomalaista kohden on valtionvelkaa 21 250 euroa. LI ANDERSSON TWITTERISSÄ euroa. SAMPPA HAAPAVAARA TWITTERISSÄ Rasismi, naisviha ja syrjintä eivät kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan. JUSSI HALLA-AHO UUTISISSA Kohta alkaa huuto sensuurista ja mielipideterrorista. Mielenterveysongelmat ovat yksi kasvava työkyvyttömyyden syy. – Vanhuuseläkeiän nostaminen on periaatteessa jo ratkaistu asia. Kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) muistuttaa, että kehitysmaat menettävät laittomien rahavirtojen ja aggressiivisen verosuunnittelun takia joka vuosi enemmän verotuloja kuin saavat kehitysapua. Tampereen yliopiston vakuutustieteen vastuuprofessori Lasse Koskinen pitää tätä ajatusta ongelmallisena. Lisäksi monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu heikentää kehitysmaiden mahdollisuuksia kerätä verotuloja. Siinä uudistuksessa vanhuus eläkkeen alaikäraja nousee asteittain 65 vuoteen ja vuodesta 2030 eteenpäin se sidotaan eliniänodotteeseen. Katri Kulmuni pohti eläkepuheissaan myös mahdollista eläkeputken poistamista keinona nostaa eläköitymisikää. Samalla myös luvattujen eläkkeiden maksupohja rapautuu, Lasse Koskien varoittaa. Norjan öljyrahastossa on jokaista norjalaista kohden Laadunvalvonta ja harkintakyky ovat ilmeisesti pettäneet Totuus kiihottaa -kirjan kohdalla. – Jos ihmiset eivät pääse töihin, ei kerry eläkkeitä. Lisäksi moni asiantuntija on muistuttanut, että Suomessa ongelmana on jaksaminen eläkeikään saakka, ei kaavamainen eläkeiän nosto. Tämä nykyinen malli on automaatti, joka hoitaa eläkeiän nostamisen täältä ikuisuuteen asti. Valtaosa kehitysmaiden työvoimasta ja yrityksistä toimii epävirallisessa taloudessa, verorekisterien ulkopuolella. Ei eläkeiän nostamista vaan laskemista POLITIIKKA ELÄKEIÄN NOSTO pulpahtaa Suomessa aina pintaan, kun puhutaan ”sopeuttamistoimista ja rakenteellisista uudistuksista”. De_25062020_08.indd 8 17.6.2020 11.03. Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander pohti Iltasanomien haastattelussa jopa eläkeiän laskemista, jos se nousee elinajanodotteen mukana liikaa. Siihen tarvitaan hänen mukaansa ennemmin sosiaa lija työvoimapolitiikan toimia. Meillä edelleen liian moni jää työelämästä pois ennen alinta lakisääteistä eläkeikää. Uusi Verotus ja kehitys -toimintaohjelma tähtää muun muassa kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistamiseen ja kehitysyhteistyövaroin tuettavien yritysten verovastuullisuuden varmistamiseen. Suomi vie vero-osaamista kehitysmaihin. Muun muassa keskustan Katri Kulmuni veivasi asiaa ministerieronsa jälkimainingeissa. Eli kyseinen uudis tus nostaa eläkeikää jo nyt ilman uusia päätöksiä. SANNA MARIN TWITTERISSÄ Eikö kukaan julkaisevan tahon edustaja katsonut sisältöä. Tulevaisuudessa vanhuuseläkeikää saatetaan jopa joutua alentamaan, Jaakko Kiander totesi
Viisikymppinen Pajamäki on edelleen samaa mieltä kuin nuori demaripoliitikko Pajamäki, joka kirjoitti pamfletit Ahne sukupolvi (2006) ja Perintö vai perintä. Halla-aho oli paikalla kirjan julkistamistilaisuudessa ja osa puolueaktiiveista oli lukenut ja hyväksynyt kirjan ennen sen julkaisua. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Kultatipu Kultapoju Ontto sisältä Voi, kuinka helttainen! Hyvät ilmasto skeptikot ja muka ilmastoystävät Sanotaan, että pintaa ei tarvitse paljon rapsuttaa, jotta totuus paljastuu. Se tehdään nyt. PERUSSUOMALAISET Ajatus vai ajatukseton paja. POLITIIKKA Paluu vuoteen 2018 SIPILÄN HALLITUS rukkasi ja vapautti taksitoimintaa vuonna 2018. Huolestuttavampaa on kaikenlaisten hymistelijöiden ja ”periaatteessa kyllä” -tyyppien suuri määrä. Ensin kansanedustaja Ano Turtiainen (ps.) ”potki” twiitissään Yhdysvalloissa poliisiväkivaltaan kuollutta George Floydia. Uutta hallituksen esityksessä on muun muassa pakollinen yrittäjäkoulutus taksin kuljettajille. Samalla kun pannaan yhteiskunnan rattaisiin taas vauhtia, pitää myös katsoa kauas tulevaisuuteen. IKÄ EI ole muuttanut Paasitorni-kongressikeskuksen toimitusjohtaja Osku Pajamäen näkemystä sukupolvien välisestä kuilusta. Skeptikoiden mielestä jokainen ilmastonlämpenemisen torjuntaan käytetty euro on turha. Hyvät muka-ilmastoystävät, nyt on lyöty koronan takia pelipöydälle sellaiset rahat, että niitä kannattaa – ja pitää – käyttää myös ilmaston hyväksi. Nämä investoinnit ovat kuitenkin jossain vaiheessa edessä. Niissä hän pohti, kuinka suuret ikäluokat ovat panneet nuoremmat hyvinvointinsa maksajiksi ja sai monien vihat niskaansa. Nyt Marinin hallitus on palauttamassa monia vuotta 2018 edeltäneitä taksiliikenteen sääntöjä. PERUSSUOMALAISET INNOSTUIVAT kesäkuussa. Valtaosa tutkijoista on asiasta päinvastaista mieltä. Vaikka käsissä on nopeaa toimintaa vaativa akuutti, yrityksiä, elinkeinoja ja työntekijöitä ravisteleva kriisi, vanhoihin rakenteisiin ei pidä takertua liikaa. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muun muassa taksamittarin ja taksivalaisimen palauttamista pakollisiksi. Näin on myös ilmastoasioissa. (2011). Sitten nousi kohu perussuomalaisten ajatuspajan Suomen Perustan julkaisemasta naisvihamielisestä kirjasta. Kun puheet pitäisi viedä käytäntöön, alkaa kiemurtelu. EU ja Suomi eivät ole turhaan rakentaneet kunnianhimoisia ilmasto-ohjelmia. – Olisi tehtävä enemmän kovia päätöksiä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi, muuten maksajasukupolvilla on tiedossa vaikeat ajat, Pajamäki totesi Helsingin Sanomien (6.6.) 50-vuotishaastattelussa. Muistuttaa Demokraatin väki SUKUPOLVET Kuka hyvinvoinnin maksaa. Tämä ylitti rajan perussuomalaisissa, ja Turtiainen erotettiin eduskuntaryhmästä määräajaksi. Seurauksena oli monelta osin kaaosta ja palvelujen heikentymistä. Niiden pakollisuudesta luovuttiin taksilain uudistuksessa. De_25062020_08.indd 9 17.6.2020 11.03. Hallitus ehdottaa myös muutoksia taksien hinnoitteluun. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho tiedotti, etteivät ajatuspajan julkaisut ole puolueen kannanottoja tai ohjelmia
On toinen maailma, on hämäräinen tie. Anu Veh vilä ine n, vuo nna 199 5 6. St. Koska kuvan henkilö pääsi eduskuntaan ensimmäisen kerran. 7. 10. Kuka sai eniten henkilökohtaisia ääniä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. On tähtiaika uus ja taivaansini määränpää... Suo men Pan kki 10. 6. Millä nimellä Waihetus-, Lainaja Depositioni-Contori tunnetaan nykyisin. 4. Mikä jalkapallojoukkue on voittanut eniten miesten mestaruuksia Ranskassa. Mikä Camelot alun perin on. Mat ti Kas sila 9. Tähän kuuluu muun muassa tahalliseen alipalkkaukseen puuttuminen. On allain avaruus ja tähtipolku kauas vie. Suomen hallitus toteuttaa lähivuosina 50 toimenpiteen ohjelman, joilla puututaan veronkiertoon, työntekijöiden oikeuksien loukkauksiin sekä muihin talousrikoksiin. Vas tau kse t: 1. Matti Vanhanen aloitti ministerinä ensimmäisen kerran vuonna 2003. Toteutettavilla toimilla voi kertyä vuositasolla kymmenien miljoonien eurojen verotulot. 3. Toimenpideohjelmaan varataan vaalikauden aikana 20 miljoonan euron lisärahoitus. Esimerkiksi yritysvastuujärjestö Finnwatch laskee harmaaseen talouteen yritysten aggressiivisen verosuunnittelun. Paa vo Lip pon en 8. 5. 8. Walking in the Air / Avaruus, suomenkieliset sanat: Tarleena Sammalkorpi MAAILMAN TILA • Harmaa talous näkyy jokaisen kukkarossa Harmaa talous nielee miljardeja T utkimuksessa Suomessa harmaan talouden määräksi arvioitiin 10–14 miljardia euroa, mikä vastaa 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 4-6 miljardin euron vuosittaisia verojen ja maksujen menetyksiä. 9. Etie nne (10 ) 5. Ohjelman yksi tavoite on terveen kilpailun ja reilujen työmarkkinoiden edistäminen. 2. Mikä ministeri hän oli. Fra nk Sin atr an On allain avaruus ja tähtipolku kauas vie. Millä vuosikymmenellä syntyi kirjailija Tove Jansson. 191 0-lu vul la 3. Harmaa talouden kokoa on vaikea määritellä kuten myös sitä, mitä termillä tarkoitetaan. De_25062020_10.indd 10 12.6.2020 12.03. Finnwatch arvioi, että pelkästään tämän takia Suomi menettää yhteisöveroja vuosittain 430–1 400 miljoonaa euroa. Puo lus tus min ist eri 7. On toinen maailma, on hämäräinen tie. Missä maassa sijiatsee Pjasino-järvi. Kenen vaimoja olivat Nancy, Ava, Mia ja Barbara. Kunin gas Art hur in lin na 4. Kuka on ohjannut kotimaisen elokuvan Jäähyväiset presidentille. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP / Mario Tama 10 VIS V 1. On tähtiaika uus ja taivaansini määränpää... Ven äjä llä 2
Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja Anna Hilpinen MISSÄ OLET NYT. Suomessa tuntuu, joitain poikkeuksia lukuun ottammatta, yhä olevan käytäntönä, että työmarkkinoilla keskustellaan ainoastaan, kun sopimukset ovat katkolla. Normaalisti hänellä on vuodessa 80– 100 matkapäivää. – Meillä monet asiat toimivat kuitenkin jo aika hyvin. Vuonna 2020 Vuonna 2009 De_25062020_10.indd 11 12.6.2020 12.04. 11 Demokraatti Pääsihteerin työssä korostuu kansainvälinen toiminta. PAANANEN SANOO sen helpottavan nykyistä edunvalvontatehtävää, että kaikki Pohjoismaat ovat vientivetoisia. – Ehdin käymään Suomessa kerran tai kaksi kuukaudessa, Paananen kertoo. Se on hyvä myös ilmastolle. A ika hyvin olen selvinnyt ruotsalaisessa diskuteeraamisessa, Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät -yhdistyksen (Industrianställda i Norden, Nordic IN) pääsihteeri Reijo Paananen sanoo kolmen vuoden kokemuksella. – Jatkuva diskuteeraaminen voi välillä tuntua turhauttavalta, mutta sillä oikeasti saadaan tuloksia. Reijo Paananen Diskuteeraamisen saarnamies toivoo suomalaisten ottavan oppia ruotsalaisesta työelämän keskustelukulttuurista. Paananen kuvaa työtään globaaliksi vaikuttamiseksi, jolla yritetään turvata pohjoismaisten teollisuustyöntekijöiden hyvinvointi. Ruotsissa työmarkkinoilla, etenkin työpaikoilla, käydään jatkuvaa ja aitoa vuoropuhelua. Hän sanoo Suomen olevan tässä vuosikymmeniä jäljessä. Esimerkiksi pohjoismainen työmarkkinamalli on toimiva ja teollisuudessa jo käytössä kehittynyttä teknologiaa. Kääntöpuoli on, että Pohjoismaat ovat riippuvaisia vapaasta kaupasta. Ennen tätä hän toimi useissa eri tehtävissä SAK:ssa. Paananen työskenteli Suomessa muun muassa SDP:n puoluesihteerinä (2013– 2017). Pääsihteerille on olennaista tietää, miten erilaiset järjestelmät toimivat. Toinen koti hänellä on Helsingissä, missä hänen puolisonsa asuu. EU-tehtävissä hän oli Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän aluepolitiikan ja tietoyhteiskuntatyön erityisavustajana ja SDP:n valtuuskunnan pääsihteerinä ja tiedottajana europarlamentissa. Työ vie eri puolille maailmaa, mutta päätyömaa on Pohjoismaissa ja Euroopassa. Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät -yhdistyksen toimisto sijaitsee Tukholmassa, jossa Paananen nykyään asuu. Pohjoismaiden samankaltaisuuksista huolimatta Paananen toivoo Suomen ottavan oppia Ruotsin työpaikkatason keskustelukulttuurista. Paanasen mukaan toimivasta työmarkkinamallista kertoo sekin, että koronakriisissä työmarkkinoilla pystyttiin nopeasti sopimaan tarvittavista toimista. – Nyt Ruotsissa tuolle alunperin määräaikaiselle lomautusmallille toivotaan jo jatkoa. – Kun ajattelen vanhaa työhistoriaani SDP:ssä, ammattiyhdistysliikkeessä ja EU:ssa, se tarjoaa aika hyvän pohjan nykyiseen tehtävääni. Esimerkiksi Ruotsissa otettiin käyttöön lomautusmalli, jota Paananen kuvailee enemmän Saksan lyhennetyn työajan kurzarbeit-malliksi kuin Suomen lomautusjärjestelmäksi. Korona lopetti matkustamisen Paanaselta ja siirsi työt pääosin kotikonttorille
KUN ASIASTA nousi äläkkä suuria medioita myöten, Halla-aho selitti ensin, että ajatuspajan julkaisut eivät ole puolueen kannanottoja tai ohjelmia. Puoluevirkailija Matti Putkonen julisti tiedotustilaisuudessa toivovansa, ”että tätä käydään jokaisessa suomalaisessa toimituksessa määrätietoisesti läpi”. Julkaisutilaisuudessa paikalla oli itse puheenjohtaja Jussi Halla-aho. De_25062020_12.indd 12 16.6.2020 12.03. Halla-aho tähdensi, ettei puolue ennakkotarkasta tai osallistu julkaisupäätöksen tekemiseen, ja ettei hän ole myöskään lukenut pamflettia. Paksussa pamfletissa eniten tyrmistystä herätti julkaisun osuus nimeltä ”Naisten tyrannia ja seksuaalisuuden sosialisointi”, jossa Hankamäki arvioi muun muassa, että jotkut suomalaisten miesten hyljeksimiksi joutuneet suomalaiset naiset ovat ”halunneet kostaa suomalaiselle yhteiskunnalle pariutumalla ulkomaalaisen kanssa”. päätoimittaja. Niinkö. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin va. Erittäin etevää. Näin ollen naisen kieltäytymyksellä on usein täysin erilainen merkitys kuin kielteisestä ensireaktiosta voisi päätellä, ja siksi suostumusta tai suostumattomutta seksuaaliseen kanssakäymiseen ei voida johdella julki lausutusta kannanotosta suoraan.” Onnettomia poimintoja olisi lisää, mutta olkoot, aivoton ajatus käynee jo selväksi. Aivotonta menoa MONEN POLIITIKON PÄÄSSÄ KORONA-AIKA PÄÄTTYI ENNEN POIKKEUSOLOJEN LOPPUA. Silmänkääntötemppujen ”mestarina” Halla-aho näki myös, että ”hallituspuolueet ovatkin jo pohtimassa Perustan rahoituksen lopettamista”, vaikka todellisuudessa opetusja kulttuuriministeriö ilmoitti käyvänsä läpi julkaisua ja selvittävänsä, onko se ristiriidassa valtion avustuspäätöksen kanssa. Sitä saa, mitä tilaa. Kirjan esipuheessa Hankamäki kiittää keskusteluista muun muassa perussuomalaisten puoluesihteeriä Simo Grönroosia. Kas kun mitä tahansa ei sovi kirjoittaa tai jos kirjoittaa, siitä voi olla seurauksia. Jo pari päivää myöhemmin puoluevaltuustossa pitämässään puheessa Halla-aho kertoi tutustuneensa ”lähinnä kirjan sisältämään erittäin etevään mediaja sensuurikritiikkiin”. Ja niiden pelossa selityksetkin ovat ”luovia”, kuten Hankamäen teoksessa. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Perussuomalaiset ja kokoomus nakertavat politiikan uskottavuutta. T ätä kirjoittaessani Suomessa oli kohistu viikon ajan perussuomalaisten ajatuspajan Suomen Perustan julkaisusta Totuus kiihottaa, jonka on kirjoittanut Jukka Hankamäki. Mitä kirjan julkaisusta sitten seurasi, oli oma lukunsa ps-Suomen harhaista todellisuutta kuvaavassa kertomuksessa. Toisessa kohdassa kirjailija arvioi, että ”Naisten kieltäymyksen takana piilee peitelty suostumus, sillä naiset tyypillisesti säännöstelevät seksin saatavuutta parantaakseen omaa arvoaan seksuaalisilla markkinoilla. Lähinnä. Varmaankin näin
Demokraatti uutisoi toissa viikolla, että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on määrännyt esitutkinnan Turtiaisen twiitistä, jossa tämä pilkkasi valkoisen poliisin Yhdysvalloissa tappamaa tumma ihoista George Floydia, mistä on tullut 2020-luvun rasismin ja amerikkalaisen poliisiväkivallan symboli. 13 Demokraatti Oma johdonmukaisuutensa perussuomalaisilla kuitenkin on, se myönnettäköön. Pään pyörälle vie ajatus siitä, mitä oikeisto sanoisi sitten, jos ”vappusatanen” toteutettaisiinkin välittömästi ja talouden kestävyydestä piittaamatta. TOINEN OPPOSITIOPUOLUE kokoomus on puolestaan viihtynyt vallan kammareiden ulkopuolella sen verran rajoitetun ajan viimeisten vuosikymmenien aikana, ettei reunalla toimiminen etenkään sosiaalisen median aika na pue puoluetta ja sen toimijoita järin hyvin. Mainitsematta kai sattumalta jäi, että 600 000 eläkkeensaajan eläkettä nostettiin jo yhteensä 183 miljoonalla eurolla vuodenvaihteessa 2020. Viimeisin esimerkki saatiin viime viikolla, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi pääministerin haastattelutunnilla, ettei Antti Rinteen ns. vappusatasena tunnettu linjaus ole Marinin mukaan täydessä mitassaan toteutumassa vielä tämän hallituskauden aika na vaan ajan kanssa ja julkisen talouden kestävyyden rajoissa. Populismi perustuu aina siihen, minkä kuvitellaan olevan kansojen syvien rivien mielipide eikä lainkaan siihen, mikä olisi rakentavaa, järkevää tai johdonmukaista. Populismin parhaiden perinteiden mukaan oikeisto syytti hallitusta nyt siis siitä, ettei se koronan poikkeusoloissa tehnyt sitä, mitä se ei koskaan sanonutkaan tekevänsä heti. Turtiaisella on taustallaan useita oikeustuomiota, ensimmäinen pahoinpitelystä vuodelta 1995, ja hänet on tuomittu myös julkisesta kehottamisesta rikokseen vuonna 2018, kun Suomen Punaisen Ristin toiminta pakolaisten auttamiseksi oli miehelle liikaa. Päivittäin räksyttävän Timo Heinosen (kok.) lisäksi muun muassa kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) irvaili tuoreeltaan, ettei lupausta ollut aikomustakaan lunastaa. De_25062020_12.indd 13 16.6.2020 12.03. PERUSSUOMALAISTEN EDUSKUNTARYHMÄSTÄ rasistisen twiitin vuoksi vuoden loppuun saakka erotettu Ano Turtiainen sai sen sijaan kuulla samaisen viikonlopun aika na, että hän on tervetullut takaisin, jos vain muuttaa käytöstään. Monen poliitikon päässä korona-aika päättyi ennen poikkeusolojen loppua. Siinä onkin tekemistä. Naisia halventavan julkaisun saama murskakritiikki ei näet estänyt puoluetta valitsemasta uuteen puoluehallitukseensa pelkästään miehiä
14 Demokraatti De_25062020_14.indd 14 17.6.2020 11.12
Teksti Simo Alastalo / Kuvat iStock De_25062020_14.indd 15 17.6.2020 11.12. K omission ehdotus EU:n elpymisrahastosta on nostanut pintaan suomalaiseen Eurooppa-politiikkaan liittyviä jakolinjoja. Perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja lukuunottamatta enemmistö eduskuntapuolueista tukee yhteistä elvytystä. 15 Demokraatti ILMIÖ EU-ELVYTYKSESTÄ sisäpoliittinen taisto Tulkinnat ovat ajaneet suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan eri raiteille. Ristiriidat liittyvät EU-oikeuteen ja esimerkiksi siihen, saako komissio ottaa lainaa rahaston perustamiseksi
Ja siinä sen pitää kehittyä, ja suomalaisten täytyy tietää, mitkä ne vastuut ovat. – Lähdemme siitä, että ehdollisuuden pitää toteutua vahvasti. Summa koostuisi suorista tuista ja lainoista, joiden pohjana olisi komission ottama laina. Sen sijaan 2/3-enemmistö yksinkertaisen määräenemmistön sijaan on mahdollinen, jos valiokunta löytää sopimuksesta riittävästi uutta. Euro erosta ja EU:n hajoamisesta puhuvat perussuomalaiset ovat oma lukunsa. Suomen elpymisrahastoa koskevia tavoitteita kommentoinut eduskunnan perustuslakivaliokunta edellyttää omassa lausunnossaan, että Suomi pitää kiinni 310 artiklan tulkinnasta. Suuri valiokunta otti päätöksen niskoilleen. KOMISSION ESITYKSESSÄ rahaston koko olisi 750 miljardia. On se sitten lainaa tai avustusta, sen pitää olla ehdollista. Tähän mennessä mikään ei ole langennut maksettavaksi. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on elpymisrahaston tarpeellisuudesta vakuuttunut. EU:n perussopimuksen 310 pykälän mukaan EU:n budjetin on aina oltava tasapainossa, joten alijäämään johtavan lainaamisen pitäisi olla sääntöjen mukaan mahdotonta. Kotimaan politii57,6 SUOMEN ALKUPERÄINEN BUDJETTI VUO DELLE 2020. – Suomen hallituksen vastuulla on nyt neuvotella elpymisrahastoa hallituksen omien linjausten ja eduskunnan linjausten mukaiseen suuntaan. Euroopassa on monia maita, jotka edustavat samanlaista kantaa kuin Suomi. Siitä lopputuloksesta riippuu, millainen mekkala rahastosta eduskunnassa tulee. Ronkaisen mukaan perustuslain säätämisjärjestys ja sen edellyttämä 5/6-enemmistö ei vaikuta PeVin lausunnon perusteella todennäköiseltä. Tuki tulisi oppositiopuolue kokoomukselta. – Alijäämät ovat tötteröllä, eikä leikkauksia edes harkita. Rahasto on Orpon mukaan avoimempi ja demokraattisempi kuin aiemmat hallitusten väliset kriisivälineet. Todennäköisesti se eskaloituu elpymisrahaston myötä, Ronkainen sanoo. Kokoomus on linjoiltaan lähellä hallituksen kantaa. Vastuita on myös Euroo pan vakausmekanismin ja EU:n itsensä kautta. kesäkuuta. Vaikka Suomi onkin EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisrahaston kokonaisuudessa maksumiehen roolissa, EU:n laajuinen elvytys tulisi Vanhasen mukaan kansallisia elvytystoimia halvemmaksi. Meidän hyvinvointimme ja työllisyytemme kannalta on aivan avainasemassa se, että meille tärkeät kauppa-alueet elpyvät taloudellisesti, Vanhanen sanoi. 16 Demokraatti Valtiovarainministeriksi yllättäen päätynyt Matti Vanhanen (kesk.) muistutti Suomen talouden lepäävän vahvasti viennin ja ulkomaankaupan varassa. EU-asioista vastaava eduskunnan suuri valiokunta päätyi löysemmälle kannalle ja katsoi, että hallituksen nykyiset neuvottelukannat riittävät. – Ymmärrämme tarpeen ja tuemme välinettä, mutta meillä on aika kovat odotukset sen suhteen, miten se toteutetaan. Syynä on suomalaisten vientiyritysten markkina-alueen elpyminen. De_25062020_14.indd 16 17.6.2020 11.12. Suuren valiokunnan ja PeVin välillä on institutionaalinen konflikti Suomen Eurooppa-politiikan määrittämisestä. Hallituspuolueiden enemmistö ei silloin riittäisi elpymisrahaston hyväksymiseen. Eduskunnassa istuu Orpon mukaan pääosin puolueita, joiden näkemyserot EU:n suhteen liittyvät painotuksiin. – Olemme aika selkeästi sitä mieltä, että koronasta elpymiseen tarvitaan euroop palaisia ja suomalaisia toimia. Orpon mukaan keskustelun pohjaksi olisi hyvä tunnustaa tosiasiat. Sillä saadaan aikaiseksi pysyviä uudistuksia ja korjattua rakenteita niin, että Eurooppa on vahvempi. Tässä ei olla nyt ottamassa uutta valtavaa askelta, vaan kyse on siitä, mikä on EU:n kyky vastata niistä vastuista, jotka sillä on. Ehdollisuuteen liittyvät Orpon mukaan muun muassa digitaalisten sisämarkkinoiden ja EU:n vakausmekanismin kehittäminen sekä pankkiunionin loppuunsaattaminen. Tutkija Antti Ronkaisen mukaan perustuslakivaliokunnan ylitse on kävelty aikaisemminkin. – Olemme osa EU:ta monella tavalla, ja kyse on kokonaisuuden hallinnasta. mrd euroa D-ILMIÖ Perustuslakivaliokunnalla on joka tapauksessa paljon sananvaltaa muun muassa siihen, miten mahdollinen elpymisrahastosta löydetty sopu eduskunnassa käsitellään. Käytännössä 2/3-enemmistö edellyttäisi noin 20 oppositiokansanedustajan tukea edellyttäen, että hallituspuolueet tukisivat sopimusta yhtenäisesti. – Kun euroryhmän koronapaketti allekirjoitettiin huhtikuussa, silloinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ja Suomi hyväksyivät 500 miljardin evm-lainat ilman ehdollisuutta perustuslakivaliokunnan (PeV) kantojen vastaisesti. Suomen vastuut kasvavat koko ajan Euroopan keskuspankin kautta, joka on käyttänyt tänä vuonna elvytykseen jo yli tuhat miljardia euroa. – Meidän kannalta on äärimmäisen tärkeää, että keskeisin markkina-alueemme, läntinen Eurooppa, pysyy toimintakykyisenä, Vanhanen perusteli elpymisrahaston merkitystä tiedotustilaisuudessaan 9. – Kuusi EU:n jäsenmaata kattaa 40 prosenttia koko meidän viennistämme. Perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen ei pitäisi neuvotella sopimusta, joka sallii komissiolle velkaantumisen. Elpymisrahasto, väline itsessään, on tarpeellinen. ANTTI RONKAISEN mukaan Suomen talouspolitiikan linja on muuttunut vuonna 2008 alkaneesta eurokriisistä keynesiläiseen voimakkaan elvytyksen suuntaan
Kun summa jakautuisi neljälle vuodelle, fiskaalinen vaikutus olisi Ronkaisen mukaan 0,5 prosenttia vuositasolla. Komissiolta on ollut paljon suurempi toimi laittaa budjettisäännöt ja valtionapusäännöt jäähylle, jolloin jäsenmaat ovat voineet itse tukea omia tuontantoalojaan. Suomi ei kategorisesti vastusta komission lainanottoa. 19,9 mrd euroa De_25062020_14.indd 17 17.6.2020 11.12. 17 Demokraatti kassa on tapahtunut selkeä talouspoliittinen käänne. – Uskon, että Suomi hyväksyy elpymisrahaston, kunhan summat vähän pienenevät. Eurooppa-politiikassa suunnanmuutos on vasta käynnissä, mikä näkyy PeVin ja suuren valiokunnan taistelussa. Mutta sitä ei voida sanoa julki, että Eurooppa-politiikassa on tapahtumassa suunnanmuutos. Kun valtio on nyt tullut isosti takaisin ja jäsenmaat tukevat omia tuotannonalojaan budjettisäännöistä ja kilpailulainsäädännöstä välittämättä, elpymisrahasto näyttää Ronkaisen mukaan komissiolle annetulta lohdutuspalkinnolta. Kun elpymisrahasto tarkoittaisi noin 0,5 prosentin elvytystä, euromaat ovat päättäneet jo tänä vuonna noin 13 prosentin suuruisesta elvytyksestä suhteessa euroalueen bkt:hen. – Rahaston turvin komissio saa jatkossa kipparoida pieniä eurooppalaisia strategisia investointeja ympäristöpolitiikkaan, digitalisaatioon ja koronakriisin jälkeiseen rakennemuutokseen. Elpymisrahasto on annettuun tehtävään nähden kooltaan vaatimaton. TÄSSÄ EI OLLA NYT OTTAMASSA UUTTA VALTAVAA ASKELTA, VAAN KYSE ON SIITÄ, MIKÄ ON EU:N KYKY VASTATA NIISTÄ VASTUISTA, JOTKA SILLÄ OVAT. SUOMEN NYKYISET VASTUUT EU:N RAHOITUSVÄLINEISSÄ. Komission elpymisrahastosta suoria koronatukia olisi 310 miljardia. Ronkaisen mukaan Vanhasen ja EU:n julkilausumat perusteet elpymisrahastolle eivät ole kovin vakuuttavia. – Euromaat ovat tänä vuonna elvyttäneet jo 1 500 miljardilla
Silloin velkaantuminen on vastuuttomalla tasolla, Orpo muotoilee. – Kun vastapainoa ei ole, ei ole näkymää tuloista. – Elvytys on välttämätöntä ja tarpeellista. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki on omassa ryhmässään arvioinut sopeutustarpeen olevan noin 7 miljardia koko vuosikymmentä ajatellen. Oikeasti työllisyyttä voidaan parantaa lukemattomilla eri keinoilla, jotka parantavat kilpailukykyä, Orpo sanoo. Toisin sanoen 75 prosenttia ja 750 EU-KOMISSION SUUNNITTELEMAN ELVYTYSPAKETIN KOKO. Keskusta ja Vanhanen nostaisivat työllisyystavoitetta muun muassa korottamalla eläkeikää. KOTIMAAN POLITIIKASSA ON TAPAHTUNUT SELKEÄ TALOUSPOLIITTINEN KÄÄNNE. De_25062020_14.indd 18 17.6.2020 11.12. Orpon mukaan kokoomuksen kritiikin kärki on kahdessa asiassa. Orpo myöntää, että kokoomuksen työllisyysohjelmassa on mukana muun muassa työttömyysturvan porrastus, mutta on siellä muutakin. Puolueen mukaan nyt pitäisi päättää Vihriälän raportissakin mainituista työllisyyttä kasvattavista toimista ja rakenteellisista uudis tuksista. Hallitus teki kesäkuun alun 5,5 miljardin lisätalousarviossaan Suomen ennätyksen. Työntekijäjärjestöt ovat reagoineet keskustan eläkevihjailuihin vastahakoisesti. Ensin oli pelastusvaihe. – Jos jollakin on käsitys siitä, millaisen riesan kanssa olemme tekemisissä, hallituksella se on. – Minulla ei ole pienintäkään epäilystä siitä, etteikö hallituksen piirissä kaikkein syvimmin tunneta se tuska, jonka edessä Suomi ja poliittinen järjestelmämme on, Vanhanen sanoi. Uusi valtiovarainministeri Vanhanen nosti koronakriisin jälkilaskun ja siitä selviämisen päähuolenaiheekseen. Nyt on käynnissä elvytysvaihe. Vanhanen vakuutti syksyn budjettiriihen edellä, että hallituksessa on yhteinen tilannekuva eikä koronakriisin vakavuudesta ole epäselvyyttä. Hallitusohjelmaan kirjattua, alkujaan kunnianhimoisena pidettyä 75 prosentin työllisyystavoitetta Vanhanen ”terävöittäisi”. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on syyttänyt kokoomuksen keskittyvän omissa ratkaisuehdotuksissaan sosiaaliturvan heikennyksiin. 18 Demokraatti D-ILMIÖ ALIJÄÄMÄT OVAT TÖTTERÖLLÄ, EIKÄ LEIKKAUKSIA EDES HARKITA. – Eivät paikallinen sopiminen tai ansiotuloverotuksen keventäminen ole sosiaaliturvan leikkaamista. Kriisinhoidossa välttämätön velkaantuminen täytyy myös Vanhasen mukaan pysäyttää kuluvalla vuosikymmenellä. mrd euroa 60 000 uutta työllistä hallituskaudella ei enää muuttuneessa taloustilanteessa riitä. Sopeutukset koostuisivat muun muassa työllisyysastetta nostavista rakenteellisista uudistuksista, soteja sotu-uudistuksista, veropolitiikasta ja leikkauksista. KYSYMYS ON taloustieteilijä Vesa Vihriälän johtaman ekonomistiryhmän mainitsemasta kipupaketista eli elvytystä seuraavista sopeutuksista. Suomen vastuiden osuus elpymisrahastosta jäisi muutamaan miljardiin, mikä on tänä vuonna toteutuvaan noin 20 miljardin kotimaiseen elvytykseen nähden verrattain pieni summa. Hieman yllättäen massiivista lainanottoa tukee myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo
Sitten huonot uutiset: pandemian vaikutukset talouteen näyttävät muodostuvan mittaviksi. 19 Demokraatti 59,4 % JULKISYHTEISÖJEN VELKA SUHTEESSA BKT:HEN VUONNA 2019. Pandemian synnyttämä talouskriisi on ainutlaatuinen. Eurooppa elvyttää enemmän kuin koskaan. Erona finanssikriisiin on muun muassa se, että esimerkiksi rahoitussektori ei ainakaan toistaiseksi ole itsessään sairastunut. – Myös kuljetuksessa ja teollisuudessa kriisi näkyy. Siellä on koettu totaalinen pysähdys, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo. Edellisen talouskriisin jälkeen rahoitusjärjestelmää jouduttiin rukkaamaan perinpohjaisesti. Sen on aiheuttanut talouden ulkopuolinen tekijä, ja se on iskenyt miltei samanaikaisesti kaikkialle maailmaan. Ennakoivien toimenpiteiden ansiosta COVID-19-tautiin sairastuneiden ja kuolleiden määrä ei ole kasvanut epidemian alussa esitettyjen arvioiden mukaan. – Toistaiseksi kovimmat iskut ovat osuneet ravintoloihin ja matkailualalle. Valistunut ITSEKKYYS Kuripolitiikka on pois muodista. Vaikutukset ovat tuntuneet tavalla tai toisella kaikkialla taloudessa. Kuitenkin jonkinlaisia toivonpilkahduksia on ilmaantunut näköpiiriin. Maakohtaisesti erot ovat toki suuria. Taloushallintoyhtiö Accountorin keräämien tietojen mukaan koko talouden tasolla pk-yritysten myynti on jo ylittänyt De_25062020_14.indd 19 17.6.2020 11.12. Teksti Mikko Huotari E nsin hyvät uutiset: toistaiseksi Suomi näyttää kärsineen inhimillisesti suhteellisen vähän koronapandemiasta
ElinkeinoeläD-ILMIÖ 4. 20 Demokraatti vuoden takaisen tason, vaikka matkailu ja ravintolat kärsivät yhä pandemian seurauksista. Kesäkuun alussa hallitus julkisti neljännen lisätalousarvioesityksen, jonka suuruus oli 5,5 miljardia euroa. SUOMALAISTA EU-KESKUSTELUA leimaa usein se, että kansallisvaltiot ja unioni nähdään toistensa kilpailijoina. kovassa kunnossa, että se ei ole koronapandemiassa ainakaan heikoin lenkki. PANDEMIAN ISKU talouteen tuli ulkopuolelta. Matkailualan toipuminen vie ehkä pidempään, koska kansainväliset matkailijavirrat eivät palaa yhtä nopeasti kuin kotimainen kulutus, Kaukoranta sanoo. Lapsille ja nuorille on tulossa 320 miljoonan euron hyvinvointipaketti. – Sen tehokkuudesta työllisyyskeinona en ole kovin vakuuttunut, Kaukoranta sanoo. Valtion osuuteen työttömyysturvasta ehdotettiin 812 miljoonan euron lisäystä. Ikään kuin kyse olisi nollasummapelistä, eli yhden osapuolen voitot ovat toisten tappioita. Vaikka Suomella on noin 20 miljardia vastuita EU:n rahoitusvälineissä, niissä olleet riskit eivät ole realisoituneet eikä niistä ole koitunut Suomelle tappioita. Sen myötä Suomi ottaa yhteensä 18,8 miljardia euroa velkaa tänä vuonna. Koska siihen ei ole nyt tarvetta, täytyy lisätä polttoainetta. Se tarkoittaa, että koneessa ei ole vikaa, mutta bensaa puuttuu. Elpymispaketti olisi tarkoitus rahoittaa markkinoilta otettavalla lainalla, joka maksettaisiin takaisin EU:n budjetista vuosina 2028–2058. Etenkin vientivetoinen Suomi tarvitsee Eurooppaa, joka ei ole kanveesissa. Suomen vastuu koko potista olisi melkein 13 miljardia euroa. Jos jokainen valtio sooloilee pelkästään omilla elvytysohjelmiallaan, tilanne voi kääntyä arvaamattomaksi. Hän kuitenkin kritisoi yritysten kustannustukea. Myös EU on suunnitellut laajamittaista hätärahoitusta. Komission suunnittelemassa 750 miljardin euron elvytyspaketissa olisi 500 miljardia suoraa tukea jäsenmaille ja 250 miljardia lainaa. – Lisätalousarvio on yllättävänkin iso paketti, mutta vaikuttaa siltä, että se on tässä kohdassa perusteltu ja riittävä, Kaukoranta sanoo. Jos koneessa olisi vikaa, se täytyisi korjata. LISÄTALOUSARVION JÄLKEEN SUOMEN OTTAMA VELKA TÄNÄ VUONNA. Aikaisemmin keväällä pelättiin mittavaa konkurssiaaltoa, koska hyvässäkään taloustilanteessa olevat pienet yritykset eivät kestä monen kuukauden totaalista stoppia. – Nyt konkursseja ei ole juurikaan nähty, mutta niitä voi tietysti tulla jonkinlaisella viiveellä, Kaukoranta sanoo. Hallitus oli päättänyt asiasta jo aiemmin, mutta lisätalousarviossa ehdotettiin siihen rahat. Monen asian olisi voinut tehdä toisellakin tavalla, eli tähän ei ole vain yhtä tapaa, Kaukoranta sanoo. – EU:n elvytystä voi solidaarisuuden ohella perustella valistuneella itsekkyydellä. De_25062020_14.indd 20 17.6.2020 11.12. Tähän toimeen valtiot ovat jo lähteneet omilla elvytystoimillaan. Ainakin toistaiseksi näyttää kuitenkin siltä, että yhteiset ponnistukset ovat olleet kaikille eduksi. Päinvastoin, Euroopan unionin alueella työllisyys on kohentunut ja pankkijärjestelmä on sen verran LIIAN KOVA KURI TUKAHDUTTAISI KASVUN. – Pidän myös mahdollisena, että matkailuja ravintola-ala elpyvät nopeasti, mutta vaikeuksia alkaa kerääntyä teollisuuden puolelle. Yhteisen elvytyksen hyvä puoli on myös se, että sillä tavalla unionin kilpailunäkymää pystytään koordinoimaan. Meidän taloudellinen etumme on, että EU lähtee elpymään. – Uskon, että ravintola-alakin voi lähteä rivakasti toipumaan sitten, kun ihmiset uskaltautuvat ulos syömään. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäykseen 124 miljoonaa euroa. Suomen tavaraviennistä 60 prosenttia kohdistuu Euroopan unionin alueelle. – Pidän sinänsä välttämättömänä ja tärkeänä, että EU-tasolla päästään ratkaisuihin, jotka mahdollistavat taantumaa lievittävän finanssipolitiikan koko euroalueella, Kaukoranta sanoo. – Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen turvauduttiin talouden kiristämiseen, josta aiheutunut kierre tukahdutti talouskasvun ja pitkitti työttömyyttä tarpeettoman pitkään. EU:n elpymisrahasto on herättänyt paljon keskustelua. 18,8 mrd euroa – Kohdennukset ovat pitkälti perusteltuja. Hallitus olisi antamassa muun muassa 1,5 miljardia euroa kunnille, lähes miljardi euroa raiteisiin, väyläverkon kehittämiseen noin 400 miljoonan euron valtuudet
– Vihriälän työryhmän talousraportissa lyötiin lukkoon, että sopeuttamisen pitäisi alkaa viimeistään vuonna 2023. – En ole nähnyt, että tällaista olisi tapahtunut, enkä ole siitä huolissani, Kaukoranta vastaa. Kriisi mahdollistaa jossain määrin talouden suunnan tarkistamisen. Liian kohdennettuun elvytykseen liittyy riskejä. Siinä on sopeuttamistoimiksi esitettynä monipuolinen keinovalikoima: veronkorotuksia, menosopeutuksia ja rakenneuudistuksia. Vihreä elvytys näkyy lisätalousar viossa muun muassa raideinvestoinneissa. Ainakin suunnitelmien tasolla on puhuttu, että elvytystoimissa huomioidaan vähähiiliset ja ekologiset tavoitteet. JOS VALTIO ALKAA MIKROMANAGEERATA SITÄ, MIKÄ YRITYS TAI ALA SAA MENESTYÄ, SE VOI JOHTAA TEHOTTOMAAN RAHANKÄYTTÖÖN. Se ei kuulosta kovin innostavalta poliittiselta visiolta. – Myös tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan sekä koulutuksen tukeminen mahdollistavat talouden uudistumista, Kaukoranta sanoo. Suomessa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta. Silloin yritykset keskittyvät poliittiseen edunvalvontaan eivätkä liiketoiminnan kehittämiseen. mrd euroa De_25062020_14.indd 21 17.6.2020 11.12. Jos valtio alkaa mikromanageerata sitä, mikä yritys tai ala saa menestyä, se voi johtaa tehottomaan rahankäyttöön. – Vierastan tosin sitä, että työryhmän esitystä on lähdetty brändäämään kipupaketti-termillä. Vierastan sellaista ajatusta, koska kuitenkaan ei voida tietää, minkälainen suhdannetilanne on silloin kolmen vuoden päästä. Kuinka pitkään elpyminen vie. Epävarmassa tilanteessa muun muassa investointeja lykätään, mikä aiheuttaa talouden hiipumisen. Kortit voidaan ikään kuin jakaa uudestaan. – Toivottavasti elpyminen tapahtuu mahdollisimman nopeasti, mutta realismia on, että ainakin vielä ensi vuosi menee elpymisessä, Kaukoranta vastaa. 12,75 SUUNNITELMISSA OLEVAT EU-ELVYTYKSEN UUDET VASTUUT SUOMEN OSALTA. – Mikään yksittäinen keino ei riitä, pitää pyrkiä tasapuolisuuteen, Kaukoranta sanoo. JOSSAIN VAIHEESSA velan ottaminen pitää lopettaa, ja taloutta on alettava sopeuttaa. Onko vihreä elvytys uhka sille. Kaukoranta pitää kuitenkin työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmän raporttia monin osin hyvänä pohjana päätöksenteolle. 21 Demokraatti mälle ennustettavuus on valttia. – Se voi luoda yrityksille vääränlaisia kannustimia
Suuri osa elämän rikkautta on se, että meillä on vaihtoehtoja ja voimme vapaasti valita niiden välillä. Raha on keskeinen tekijä ja muotoilija yksilön, perheen, yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin toiminnassa. Ja niin huvittavaa kuin se onkin, näiden vaalimiseen ei tarvita rahaa, mutta niiden toteutuminen toisi Suomelle ylivertaista taloudellista menestystä! Lähdetäänkö Suomessa nyt elvyttämään liian kalliiksi tulevalla politiikalla ilman, että saavutetaan aitoa kestävää kehitystä. Antiikin filosofia listaa neljä hyvettä: viisaus, rohkeus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus. Harkinta ja vapaus valita elämänsä suunta on kukaties suurin rikkautemme eikä sitä voi rahassa mitata. Tehokkain torjunta tehdään kasvatuksella ja tietoa lisäämällä. De_25062020_22.indd 22 15.6.2020 16.57. Koskaan ei ole liian myöhäistä. Oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus ja korruptoitumattomuus ovat lähes itsestään selviä hyvän yhteiskunnan tunnuspiirteitä. Empatia, suvaitsevaisuus ja toisten oikeuksien kunnioittaminen ovat hyvän kotija varhaiskasvatuksen tuotosta. Koska hyveet liittyvät ihmisen luonteeseen, niitä voidaan myös harjoittaa. Valtioiden rankingeissa luottoluokittajiin tekee vaikutuksen valtion kurinalainen finanssipolitiikka. S iihen ilmeisimpään vastaukseen menen vasta kirjoituksen viimeisessä kappaleessa. Yksisilmäinen voitontavoittelu yrityksissä on varsin harvoin henkilöstölle mielekäs tavoite, eikä rahalla pystytä loputtomiin motivoimaan työntekijöitä aina vain parempiin suorituksiin. Henkilöstön flow-tilan takaa pikemminkin työtovereiden kohtaamiset ja erilaisten tilanteiden hauskuus. Sosiaalisten suhteiden hierarkia määräytyy hyvin tavallisesti tulojen ja materiaalisen varallisuuden mukaan. Voisimme parantaa yhteis kunnan hyvinvointia henkisellä budjetilla. Myös yritysten arvojärjestys pohjaa kaupiteltujen osakkeiden markkina-arvoon. Sitä ennen pohdin muita asioita, jotka eivät ole rahasta kiinni. Eikä se maksa yhtään sen enempää kuin huono kasvatus! Se, mitä rahalla ei saa, on rakkaus ja lähimmäisen rakkaus, joka ulottuu myös elinympäristöön, eläimiin ja luontoon. Tai toisinpäin, onko taloudellisesti hyvinvoivilla sittenkään kaikki kunnossa, vaikka rahat riittäisivät kaikkeen kulutukseen. 22 Demokraatti Elina Pylkkänen Taloustieteilijä, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja. Esimerkiksi ihmisluonteeseen liitetyt hyveet ovat tällaisia. Indeksi Mitä rahalla ei saa. Ja sen sijaan, että valtio ottaa parikymmentä miljardia lisävelkaa, voitaisiin kansalaisten ja yhteiskunnan hyvinvointia lähteä parantamaan henkisellä budjetilla. Huomiomme kohdistuu liian usein ja automaattisesti taloudellisiin resursseihin. Vaikka raha pyörittää myös yrityksiä ja yhteiskuntaa, voidaan samankaltaista ajattelua viljellä näidenkin kohdalla. Esimerkiksi rasismia tai kouluja työpaikkakiusaamista ei pystytä kitkemään rahalla, ja varsin vähäisessä määrin niitä pystytään suitsimaan kieltävillä säädöksilläkään. Hyve on erään määritelmän mukaan kultainen keskitie, joka sijaitsee kahden paheen välissä. Onneksi voi sanoa, että rahalla ei saa kaikkea. Tiedetään, että eriarvoisuus on muutakin kuin taloudellista huono-osaisuutta, mutta pystyisivätkö ihmiset kohentamaan hyvinvointiaan ilman rahaa
Vasemmisto ja oikeisto löytyivät muun muassa reaalisosialismia eläneestä Neuvostoliitosta. De_25062020_23.indd 23 16.6.2020 17.29. Jaon alkuperä on tätä vanhempi. POLITIIKKA VASEMMALLA, FAKTAT OIKEALLA T alouspolitiikalle on kehittynyt oma neutraaliutta tavoitteleva kielensä, jossa päätösten kerrotaan olevan pakollisia ja faktojen vastaansanomattomia. Koska rahat ovat useimmiten olleet oikealla, talous on saanut osansa tästä luonnonjärjestyksen kaltaisesta kielellisestä välttämättömyydestä. Vasemmisto on politiikasta perinteisesti ylpeä. Sittemmin jako on osoittautunut joustavaksi ja käyttökelpoiseksi. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Vasemmisto on jo pidempään kiinnittänyt huomiota välttämättömyysretoriikkaan, jolla kansalaisille kaupataan niukkuutta ja sopeutuksia. Vasemmisto puolestaan kokeili vallankumousta tunnetuin seurauksin. Ehkä taustalla on oikeistokonservatiivisuus, jonka historiassa todellisuus on haluttu säilyttää mahdollisimman alkuperäisenä. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Ilman asioiden politisoimista, meillä ei olisi pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Tarina oikeistosta ja vasemmistosta levisi laajasti raportoidun vallankumouksen kaikuina kaikkialle maailmaan. Jostakin syystä pakollisuus ja vaikeus kuulostavat leikkausten yhteydessä uskottavammilta kuin niiden alle haudatut poliittiset arvovalinnat. Jos talous on kylmien faktojen maailma, poliitiikka löydetään yleensä vasemmalta. Siinä oli alkuperäinen oikeisto ja vasemmisto, säilyttäjät ja edistykselliset. VASEMMISTO-OIKEISTO-JAKO VAKIINTUI politiikkaan 1900-luvun kuluessa. Tietoista sen ei tarvitse olla. Välttämättömyyttä viljelevien talouspoliitikkojen mukaan taloutta ei pidä politisoida. Suomessa oikeiston historia tuntee kuningasprojektin, joka kariutui Saksan tappioon ensimmäisessä maailmansodassa. Kieli on niin vahva kulttuurin perusta, että he saattavat erehdyttää myös itseään. Ilman asioiden tarpeettomaksi koettua politisoimista, meillä ei olisi pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Ovathan he talouden politiikasta suurella vaivalla riisuneet. Oikeisto on onnistunut kätkemään poliittisuutensa ja edistänyt omalta osaltaan suomalaista politiikka-allergiaa. Muutoksen vaatijat ovat politikkoja, rauhanhäiritsijöitä ja sekoittajia. He ovat vasemmalla ja haluavat jakaa resurssit uudelleen. Kun Ranskan vallankumouksen aikainen kansalliskokous äänesti heinäkuussa 1789 kuninkaan vallasta, kuninkaan täyden veto-oikeuden kannattajat ryhmittyivät salin oikeaan reunaan ja vallan rajaamista kannattaneet vasempaan. al as ta lo @ de m ok ra at ti
Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva iStock / Grafiikka Arja Jokiaho PUOLUEKOKOUS De_25062020_24.indd 24 12.6.2020 15.53. 24 Demokraatti KAHDEN SALIN TAKTIIKALLA Elokuussa SDP:n puoluekokousta Tampereella värittävät erityisjärjestelyt, jotta iso joukko demareita ympäri Suomen pääsee kokoontumaan tärkeiden päätösten ääreen turvallisesti koronaviruksesta huolimatta
Vaikka ohjelman karsiminen on ikävä asia, voi silläkin pilvellä olla hopeareunus. Tavallisesti puoluekokouksessa voi jopa 1 400 osallistujaa kaikki kokousedustajat, kotimaiset ja kansainväliset seuraajat sekä kokousvirkailijat yhteen laskettuna, Rönnholm muistuttaa. – Nyt päästään keskittymään olennaiseen, päätöksentekoon. Jos varasuunnitelmia ei olisi ja kokous katkeaisi jostain syystä, olisi siinä hetkessä nopeasti äitiä ikävä. Rönnholm kuvailee tulevaa puoluekokousta tavallaan paluuna perusasioihin. Toivomme, että myös muut jäsenet, joita usein on kokouksen seuraajina, pääsevät videostriimin kautta eläytymään ja saavat sieltä myös tietoa mahdollisimman paljon, puoluesihteeri Antton Rönnholm sanoo elokuussa Tampereella järjestettävästä puoluekokouksesta. – Riskien minimoiminen edellyttää myös vastuunottoa kaikilta kokousedustajilta ja muilta puoluekokoukseen osallistuvilta. Siksi on tärkeää, että mietitään etukäteen kaikki skenaariot, Piirainen jatkaa. Kyllä se olisi aika hikinen paikka. – Nyt kokouksen koko minimoidaan. Molemmissa saleissa pystyy pitämään puheita ja seuraamaan toisen salin puheita. Olennaista on, että kahden salin taktiikallakin kaikki sujuu jouhevasti. – Viesti kulkee koko ajan salien välillä. NYT PÄÄSTÄÄN KESKITTYMÄÄN OLENNAISEEN, PÄÄTÖKSEN TEKOON. Piirainen kertoo, että epidemian puhjettua puoluetoimistossa ryhdyttiin heti pohtimaan puoluekokouksen järjestelyjä. 25 Demokraatti M oni SDP:n puoluekokouksiin joko varsinaisena kokousedustajana tai seuraajana mukaan päässyt demariaktiivi on kuvaillut kokouksia ikimuistoisiksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Tampere-talossa kokoonnutaan kahteen eri saliin ja eri kerroksiin. Kokouksen puheenjohtajisto ja sihteeristö on toisessa näistä saleista, Piirainen selvittää. – Käytännön järjestelyissä täytyy olla looginen ja johdonmukainen. Käytännön toteutusta vielä viilataan Tampere-talon kanssa, mutta hyvältä näyttää. On tärkeää, että tänäkin aikana kyetään hyväksymään ohjelmat ja säännöt – sisältöä on käsiteltävänä mittava paketti – ja tekemään valinnat, hän kiteyttää. MILLÄ TAVOIN elokuinen kokous sitten eroaa tyypillisestä puoluekokouksesta. Vuoden 2020 puoluekokouksesta kaavailtiin puoluetoimistossa suurta ”vau-elämystä” erilaisine oheistapahtumineen ja -ohjelmineen. Piirainen sanoo, että kokouksessa suurin haaste digipalvelujen näkökulmasta – ja toki muutenkin – on osallistujien suuri määrä. Osallistujina ovat vain päätöksenteon kannalta keskiössä olevat viisisataa puoluekokousedustajaa, kokousvirkailijat, muutamat välttämättömät seuraajat piireistä ja sellaiset kansanedustajat, jotka haluavat tulla paikalle, hän listaa. – Tavoitteena on mahdollistaa puoluekokousedustajille mahdollisimman autenttinen puoluekokouskokemus. Jos joku palvelin kaatuu, sitten se kaatuu. FYYSISESTI OLLAAN erillään, mutta kahden salin väki on silti yhtä, kiitos nykytekniikan. Yllätyksiin on syytä varautua. – Viisisataa kokousedustajaa odottaa, kun mietitään, että mitäs nyt tehdään. Rönnholm painottaa, että kokous on tärkeää järjestää vastuullisesti ja riskit minimoiden. Kaikki erillisten kokousjärjestelyjen eteen nähty vaiva on turhaa, jos kokouksesta mennään yhteiseen iltajuhlaan, hän summaa. Siksi järjestetään myös kahdet erilliset ruokailut, iltaohjelmat – kaikki, Rönnholm kertoo. Digitaalisten palvelujen kehittäjä Jarkko Piirainen SDP:n puoluetoimistolta kertoo, että salien välillä on kuvaja ääniyhteys. Puoluekokouksessa on salien välisen videoja ääniyhteyden lisäksi kokousedustajien käytössä joukko erilaisia digitaalisia palveluja ja työkaluja. Siksi meillä täytyy olla mietittyinä varasuunnitelmat, jotta tiedetään, miten toimia joka tilanteessa. Ensinnäkin se on väkimäärältään pienempi. Toinen keskeinen ero on se, että koko porukkaa ei ahdeta samaan tilaan. Korona-aikaan tärkeää väljyyttä haetaan jakamalla puoluekokousväki kahtia. Vaikka palvelinhäiriöitä, joihin ei vain pysty vaikuttamaan. Sitten tuli korona ja pyyhki suunnitelmilla pöytää. Merkittävät päätökset, tärkeät ja jännittävät henkilövalinnat, kokouksen tunnelma ja myös illanvietot tovereiden kanssa – ne muistetaan. Puoluekokouksesta 2020 suurten päätösten lisäksi ikimuistoisen ja ainutlaatuisen kokemuksen tekevät koronavirusepidemiaan liittyvät erityisjärjestelyt. – Jos jossain vaiheessa maaliskuussa tuntui, että ei hitsi mikä paketti, nyt on optimistinen ja positiivinen fiilis, että kaikki hoituu ja hyvä kokous saadaan aikaiseksi, Piirainen sanoo. Jos on kaksi eriytettyä ryhmää, on tärkeää pitää ne koko ajan erillään. ONNI ONNETTOMUUDESSA koronan iskiessä Jarkko Piiraisen mukaan oli se, että kokouksen digitaalisuuden astetta oli joka tapauksessa ollut tarkoitus De_25062020_24.indd 25 12.6.2020 15.53. Samalla on tärkeää huolehtia, että kokoustoiminta pysyy niin normaalina ja sujuvana kuin mahdollista. – Kun on teknisistä asioista kyse, aina voi tulla jotain. Paljon miettimistä ja valmistelutyötä on tehty
Puoluekokousedustajat pääsevät käsittelemään niitä ja tekemään muutosesityksiä kanavalle kirjautuneina. – Siellä piiriryhmät voivat keskenään käydä läpi asioita ennen kokousta. – Ja onhan meillä luvassa jännittävää ajankohtaista poliittista debattia syksyllä. KERROS KERROS Kulku katkaistu Portaat pois käytöstä SDP:n puoluekokouksessa Tampere-talolla on osallistujat koronan takia jaettu kahteen eri ryhmään. Puoluesihteeri Antton Rönnholmin mukaan ennen kokousta on vielä tarkoitus kysyä kokousedustajilta, millaisia digilaitteita – älykännyköitä, tabletteja, tietokoneita – he ovat tuomassa mukanaan kokoukseen. Nimet ovat niin lähellä toisiaan, että se sekoittaa. KERROS 1. Niillä on lisäksi muun muassa erilliset ruokailut ja iltaohjelmat. Asioista on perinteisesti äänestetty kyllä/ei-äänestyksinä punaisilla ja vihreillä paperilapuilla. ÄÄNESTYS LAPPUJEN TILALLE TULEVAT RADIOAALLOILLA TOIMIVAT KAPULAT. Ensimmäisenä uutena työkaluna Piirainen mainitsee yhteistyöalusta Howspacen, jota on jo jalkautettu kokousedustajien käyttöön. Puoluetoimistossa järjestettiin oma nimikilpailu ja Tulevaisuuskanava valittiin voittajaksi, Piirainen taustoittaa. Samalla selvitetään, millaista tukea digipalveluiden käyttöön edustajat mahdollisesti voivat tarvita kokouksen aikana. Luotan kokousedustajiimme, että he ovat näppärää porukkaa ja tämä kyllä hoituu, Piirainen sanoo. nostaa, joten valmisteluja ei tarvinnut nyhjäistä tyhjästä. 26 Demokraatti Majakka Sisäänkäynti Sorsapuistosali Sisäänkäynti Naulakot Tuhto Sopraano Riffi Duetto 2 Duetto 1 Opus 1–3 Pieni sali (media) Fuuga Iso sali Aaria Kulku näissä portaissa vain alas Muumimuseo Haru Sonaatti 1 Sonaatti 2 2. Tulevaisuuskanava on tuttu juttu, se on ollut käytössä jo useammassa puoluekokouksessa – tosin eri nimellä. – Nimi muutettiin Kansalaiskanavasta, koska meillä on myös Kansalaispaneeli-sovellus. PUOLUEKOKOUKSEN SISÄLLÖISTÄ kerromme Demokraatissa vielä tarkemmin elokuun lehdissä kokouksen alla. Jotta kokouksen digitaalisista palveluista saadaan kaikki parhaalla mahdollisella tavalla irti, on tietenkin olennaista, että niitä osataan ja voidaan käyttää. On tulossa keskustan puoluekokous ja budjettiriihi, jossa niitä suuria kysymyksiä päätetään. Tulevaisuuskanava.fi-osoitteesta löytyvät puoluekokouksen aloitteet ja ohjelmat, joita kaikki voivat käydä lukemassa. Kokouksen aikana puheenvuorot pyydetään Howspacen kautta, Piirainen kertoo. Oman vireensä kokoukseen luovat valtakunnan politiikan käänteet. – Periaatejulistus, poliittinen ohjelma, sääntömuutokset ja aloitteet, listaa Rönn holm kokouksen sisällöllisesti merkittävimmät asiat. Uusia tuulia on luvassa myös puoluekokouksen äänestyksiin. PUOLUEKOKOUS De_25062020_24.indd 26 12.6.2020 15.53. Chattailla keskenään kaikkea muodollista ja epämuodollista kokoukseen liittyvää. – On tärkeää, että kaikki saavat riittävän ohjeistuksen niin, että kaikilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua kokoukseen. Lappujen tilalle tulevat radioaalloilla toimivat kapulat, joiden avulla äänestetään nappia painamalla
Hän näkee suo malaisten jakavan puolueen arvot, aja tukset ja myös monet käytännön ratkai sut, joita SDP:llä on yhteiskunnan ke hittämiseksi. – Kun meidän arvopohjallamme on niin vankka kannatus tässä yhteiskun nassa, voimme aidosti olla tälle maalle hyödyksi. Ja tänä keväänä Marinin hallitus sai hoidettavak seen koronan, hän kertaa. Jokaisella on antaa uusia kulmia ja näkemyksiä asioihin, ja niistä voi jokainen aina jota kin oppia. – Syvältä on täytynyt tutkiskella itseä. – On mietittävä, miten me tästä yh dessä selviämme. 27 Demokraatti Puoluesihteeri hakee jatkoa SDP:LLÄ ON POTENTIAALIA OLLA 30 PROSENTIN PUOLUE. Olen palannut niihin ajatuksiin, joita mi nulla oli puolueen kehittämisestä, kun lähdin ehdolle viimeksi. Hän uskoo, että hänellä on myös tulevaisuudessa annettavaa. Kolmeen ja puoleen vuoteen on mahtunut melkoisia myrskyjä. – Minusta kaikki puolueen tehtävät ovat niin keskeisiä ja arvokkaita, että on hienoa, jos niihin on tunkua. Yhdessähän tätä tehdään. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva Jukka-Pekka Flander P uoluekokouksen lähestyessä on jo odotettu SDP:n puo luesihteeri Antton Rönnhol min vastausta kysymykseen, aikooko hän asettua ehdolle puoluesihteerin tehtävään. – Edellisen hallituksen yhden puo lueen hajoaminen, kunta ja presidentinvaalit, sitten koko vuosi 2019 Antti Rinteen ja Maarit Feldt-Rannan sairastumisesta ja Maaritin poismenosta kahteen vaali kampanjaan – toisissa olin itse ehdolla – hallitusneuvotteluihin ja vielä vuoden lo pun pääministerin vaihdokseen. – Kyllä aidosti on täytynyt miettiä, mihin omat rahkeet riittävät, kun oli lä hellä, ettei se viime vuonna ollut varmaa. – Jokaisen täytyy yrittää sen verran kuin jaksaa, ja siksi nyt itsekin täytyy yrittää uudelleen puoluesihteerinä, jos sille kysyntää on, hän jatkaa. Hän katsoo, että koronaepidemian myötä ollaan sellaisen uuden edessä, jossa jokaisella puolueella ja kaikilla nii den toimijoilla on paljon puntaroitavaa. Olen katsonut myös eteenpäin – erityisesti mitä tämä täysin uusi tilanne meille luo, Rönnholm kertaa. Hän toivoo, että erikoinen tilanne, jossa kevään mittaan on oltu, muistut taisi ihmisiä yhdessä tekemisen ja yh dessä yrittämisen tärkeydestä. Voimme voittaa tulevat koi tokset ja vaalit – saavuttaa aseman, jossa voimme viedä maata eteenpäin yhteis työn otteella eikä riitasoinnuilla, joita viimeisinä vuosina on nähty, Rönnholm sanoo. Siinä puolueil la ja yksilöillä puolueissa on iso vastuu olla osaltaan rakentamassa yhteistä pol kua eteenpäin, hän summaa. Puoluesih teerinä aloittaessaan hän ei voinut mi tenkään kuvitella, millainen vuoristorata olisi edessä. OMAA JATKOAAN pohtiessaan Antton Rönnholmin oli aidosti mietittävä myös mahdollisia tulevia koitoksia. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm kysyy puoluekokoukselta luottamusta jatkolle puoluesihteerin tehtävässä. Se, että on ehdokkaita, on hänestä elävän kansanliikkeen merkki. Kevään aikana Rönnholm on odot tanut näkevänsä ehdokkaita puolueen keskeisiin tehtäviin, myös puoluesihtee riksi. SDP:LLÄ ON puolueena potentiaalia olla 30 prosentin kannatuksen puolue, Ant ton Rönnholm sanoo. Rönnholm katsoo onnistuneensa niissä puolueen kehittämistä koske vissa tavoitteissa, joita hän aloittaessaan asetti. Miten Suomi menes tyy, hallitus pysyy toimintakykyisenä, asiat edistyvät ja oikeudenmukaisuus säilyy kaikissa tilanteissa. SDP De_25062020_27.indd 27 17.6.2020 10.51. Hän kertoo nyt myöntävän vastauksen syntyneen pitkän pohdinnan jälkeen
28 Demokraatti De_25062020_28.indd 28 11.6.2020 15.56
Suomalainen tasa-arvoajattelu ja feminismi nousivat parlamentissa ihailun ja suuren kiinnostuksen kohteeksi. Parlamenttityön alkaessa pääsin haluamiini valiokuntiin. Vielä enemmän myönteistä huomiota tuli, kun joulukuussa maailmaa alkoivat kiertää kuvat uudesta hallituksen nuoresta naisjohtoviisikosta Sanna Marinin johdolla. Eurooppalaisessa päätöksenteossa on ajoissa tiedettävä, mitä haluaa ja tuotava se esille. Viisainta on vaikuttaa etukäteen komission esityksiin, jolloin muutostarpeet neuvoston tai parlamentin työn kautta ovat vähäisemmät. Vuosi Euroopan parlamentissa SUOMELLA ON TÄYSI LUPA AJAA MYÖS OMAA ETUAAN. Kokemuksestani sanoisin, että Suomella on täysi lupa ajaa myös omaa etuaan, sillä niin tekevät kaikki muutkin. Aika usein on niin, että mitä kauniimpi puheenvuoro eurooppalaisista arvoista, sitä varmemmin se päätyy ehdotukseen, joka hyvin palvelee puhujan omia kansallisia tarpeita. Tulin valittua myös parlamentin demariryhmän työvaliokuntaan ja ryhmän rahastonhoitajaksi. Paras esimerkki vuoden aikana näkemästäni vaikuttamisesta on puolalaisen eurooppaministerin lausunto, miten Puola onnistui lobbaamaan etukäteen komission esitykseen elpymisrahoituksesta oikeat Puolaa hyödyttävät kriteerit. Kerroin olevani Suomen viimeisin valtiovarainministeri, jonka aikana budjetti oli ylijäämäinen. Suomessa komission koronaan liittyvien talousesitysten yhteydessä on pohdittu, saako Suomen edusta puhua vai pitääkö keskittyä eurooppalaisen edun hahmottamiseen. Suomen etu on, jos eurooppalainen yhteistyö menestyy ja koko Eurooppa kukoistaa. Siinä samassa kannattaa katsoa sen omankin kansallisen edun perään. Vaalipuheeni jäi ryhmän jäsenten mieliin. Pääministeri Rinteen ohjelmaesitykset noteerattiin myönteisesti. Se herätti ryhmän jäsenten keskuudessa aitoa huomiota ja moni tuli jälkeenpäin kysymään, oliko se aivan totta. De_25062020_29.indd 29 15.6.2020 15.09. Budjettivaliokunnassa käsitellään nimensä mukaisesti Euroopan unionin budjettiin liittyviä päätöksiä. Hyötyä kertyi moninkertaisesti enemmän kuin yhdestäkään takavuosien brändimainonnasta. 29 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu SH W MEPIT K un vuosi sitten tulin valituksi Euroopan parlamenttiin, luulin tietäväni tulevasta työstä ja Euroopasta aika paljon. Talousja raha-asioiden valiokunnassa keskitytään rahapolitiikkaan, finanssimarkkinoihin ja verotukseen. Asioiden skaala on laaja, ja valiokunnat ovat osoittautuneet merkitykseltään suuremmiksi kuin osasin ajatella. Todellisuus kuitenkin yllätti ensin positiivisesti Suomen merkittävällä puheenjohtajakaudella ja tänä keväänä negatiivisesti koronakriisin iskiessä. EU:SSA PITÄÄ vaikuttaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. SYKSYLLÄ SUOMEN EU-puheenjohtajakausi toi meille paljon ylimääräistä huomiota. Loppusuoralla 27 jäsenmaan yhteisössä muutosten aikaansaanti on vaikeaa
www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. 30 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. De_25062020_30.indd 30 11.6.2020 17.39
Valtion merkityksen korostuminen ei ole varmaankaan nopeasti ohimenevä ilmiö. Mutta isänmaa/kansallisvaltio näyttää olevan muutoinkin trendi. On pohdittu myös, pitäisikö valmiuslain käyttöönoton kynnystä korottaa. Vaikka globalisaation hyödyt ovat ilmeisiä, sen haitat ovat nousseet esiin. Toisen maailmansodan hirmutyöt tapahtuivat siellä, missä demokraattisen yhteiskunnan rakenteet oli tuhottu. Tiedämme myös, että maailman köyhät kärsivät tässäkin kriisissä eniten, ja hoitamattoman kriisin seuraukset saattavat ravistella meidänkin elämänmuotoamme. Siitä saatiin näyttöä myös äskeisen ministerinvaihdoksen yhteydessä. Nationalismin nousu on ollut nähtävissä jo jonkin aikaa. Se on tuonut valtaan autoritaarisia johtajia ja tehnyt muukalaisvihasta näkyvää. Vallan laidalta Ulpu Iivari, toimittaja I sänmaan asialla on kuulunut Suomessa etenkin keskustan puheenparteen. Kaikki menee hyvin, jos vallassa olijat ymmärtävät, että hyvinvointi ja vakaus riippuvat naapurin hyvinvoinnista ja oikeusvaltiosta. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on huolehtinut perusoikeuksista. Niin ajattelen ja haluan uskoa siihen. 31 Demokraatti Palstalla kirjoittavat Ulpu Iivari, Osmo Soininvaara ja Seppo Kääriäinen. De_25062020_31.indd 31 11.6.2020 17.44. Aiemmin liitimme markkinatalouden ja demokratian yhteen. Kun ollaan isänmaan asialla, unohdetaan heppoinen puoluepoliittinen taktikointi. Oikeuskansleri ja eduskunnan perustuslakivaliokunta ovat tulleet tutuiksi toimijoiksi. Pääministeri Sanna Marin, hallintotieteilijä, on puhunut tarpeesta tarkastella kriisin jälkeen nykyisen lainsäädännön toimivuutta. Myös huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat palanneet arjen puheeseen. Meneillään oleva koronakriisi on sekin nostanut valtiota, vaikka tiedämme, että maailmanlaajuinen pandemia vaatii kukistuakseen ylikansallisia toimia ja sen runtelema talous vientimarkkinoiden elpymistä. Isänmaan asialla KETKÄ PYSTYVÄT TASAPAINOISESTI VASTAAMAAN VAHVAN VALTION HAASTEESEEN. Kehittyneen maailman työtätekevät pohtivat asemaansa kehityksen rattaissa, kun työtä on siirretty kehittyviin maihin. Enää tuo ei näytä automaattisesti toimivan. Tänä keväänä on ollut mielenkiintoista ja rohkaisevaa, kuinka poikkeustoimien lainmukaisuus on noussut esiin. Arvostamme järjestelmää, joka pystyy tehohoidon nopeaan laajentamiseen ja hoidon tarjoamiseen kaikille. Trumpin Yhdysvaltain asema on nyt historiallisen heikko. 1900-luvun alun ääriliikkeiden syntyä ja valtaannousua tutkineet Hannah Arendt ja Timothy Snyder ovat kumpikin tulleet johtopäätökseen, että oikeusvaltio ja hallinnon toimivuus ovat olennaisia vakaudelle. Liberaali demokratia näyttää olevan puolustuskannalla. KORONAKRIISIN HOIDOSSA katseet ovat kohdistuneet meilläkin hallitukseen ja yhteiskunnan toimivuuteen. Parhaiten menestyvät ne, jotka kykenevät yhteistyöhön. Seuraavana vuorossa on Seppo Kääriäinen. Kyse onkin siitä, ketkä pystyvät tasapainoisesti vastaamaan vahvan valtion haasteeseen
32 Demokraatti De_25062020_32.indd 32 17.6.2020 11.51
Teksti Marja Luumi / Kuvat Jani Laukkanen De_25062020_32.indd 33 17.6.2020 11.51. 33 Demokraatti Uranainen ja äiti KASVO Tämä ei ole mahdoton yhtälö
Juristin koulutuksen saanut isä tuli Suomeen ensin maatalouslomittajaksi, ja sitä kautta auke ni mahdollisuus jäädä Suomeen. – Byrokraattisesta prosessista en tiedä sen tarkemmin, muuta kuin, että helppoa se ei ollut. RASISMI. Pieni Maria-tytär, kaksi tyynyä ja kattila. Ja hänestä tuli äiti. Kontupohja eli paperitehtaan ympärillä, ja Rytkösten sukukin molemmilta puolilta oli saanut sieltä elantonsa. Kouluun mennessään häneltä sujui suomi jo loistavasti, eikä vaalea ja punatukkainen tyttö joutunut kohtaamaan rasismia samalla tavalla kuin muista maista muuttaneet. Kovin kevyet olivat kantamukset, kun Rytkösen perhe lähti vuonna 1990 Kontupohjasta, Karjalan tasavallasta, Neuvostoliitosta, kohti kotimaata. 34 Demokraatti D-KASVO V oi vain arvailla, millaista Maria Mäkysen elämä olisi nyt, jos perhe ei olisi lähtenyt Suomeen. Mutta he lähtivät silti. EI nuori Maria Rytkönen siltä välttynyt. Oma varhaisin muistikuva hänellä on, kuinka hän juoksentelee ympäriinsä vielä tyhjässä ensimmäisessä Suomen-kodissa Hartolassa. Suomalaiset vanhemmat kaipasivat takaisin Suomeen – ja isovanhemmat isän puolelta olivat tehneet oman ratkaisunsa jo aiemmin. Näiden kokemusten De_25062020_32.indd 34 17.6.2020 11.51. Hänestä tuli koulutuksen asiantuntija, häntä pidetään yhtenä SDP:n nousevista kyvyistä, joka puolustaa sivistystä henkeen ja vereen. Elämästä Kontupohjassa Neuvostoliiton aikana hän ei luonnollisesti muista mitään, mutta yhteydet Karjalaan ovat edelleen olemassa. Kun pieni tyttö höpötti venäjää hiekkalaatikolla ja teki tuttavuutta muihin lapsiin, lasten vanhemmat hoputtivat jälkikasvuaan pois: ”Lähdetään, tuolla on ryssiä.” Näin on hänelle kerrottu. – Tehtaan johto kuuli isovanhempien suunnitelmista ja houkutteli jäämään ostamalla keskustasta jopa uuden asunnon, Marialle, nykyään sukunimeltään Mäkynen, on kerrotttu
Vastaus oli, etten halua. Filosofia kiinnosti, mutta heti lukion jälkeen hän haki kuitenkin kauppakorkeakouluun Vaasaan ja olisi päässytkin. Vastaus oli kasvatusfilosofia. – Kävin läpi kaikki puolueet, ja loppusuoralle valiTE VOITTE TEHDÄ PUOLUEESTA SELLAISEN KUIN HALUATTE. De_25062020_32.indd 35 17.6.2020 11.51. Kiinnostus politiikkaan lähti omasta ainejärjestöstä, jonka koulutuspoliittiseksi vastaavaksi Mäkynen valittiin ja lopulta ylioppilaskunnan opintoja tiedevaliokunnan puheenjohtajaksi. Mutta kuinkas sitten kävikään... EI IKINÄ ainakaan opettajaksi äidin jalanjäljissä. Osa opettajista kärsi siitä selkeästi, ja se taas näkyi jaksamisessa. – Minulla on hyvin rakastava perhe ja hyvä lapsuus, mutta kun on kokenut itse tällaista, syntyy ymmärrys, että vähemmistöjen puolta on pidettävä ja pyrkiä eroon sortavista rakenteista. Filosofiasta kiinnostunut Maria pohti, missä yhdistyisi kiinnostus koulutusjärjestelmän kehittämiseen ja filosofiaan, ja jossa voisi hyödyntää kokemusta opettajana. Nelosluokalle asti sitä kesti, kunnes löytyi edelleen paras ystäväni ja sitä kautta kaveripiiri laajeni. Hän piti välivuoden, itse asiassa kaksikin, ja teki opettajan sijaisuuksia lahtelaisissa kouluissa, valinta tuli sinä aikana jopa vuoden opettajaksi. Koulussa hän oli hyvä, ja matematiikka ja liikunta olivat erityisen mieluisia – mutta äidille hän sanoi, että ”olen vain kerran lapsi, aikuisena panostan kouluun täysillä”. – Siitä alkoi vuosien kiusaamiskierre koulussa. – Mutta jo pääsykokeissa kysyin itseltäni, että haluanko sittenkään käydä tilastolaskelmia läpi 30 vuotta. Hän puhuu toiseudesta. Lukioon mennessäni päätin, että nyt se lapsuus on ohi, otan itseäni niskasta kiinni ja alan opiskella täysillä. Hankin piikkikorolliset saappaat ja silkkihuivin kaulaan, kun muut tallustivat skeittaritennareissa, hän naurahtaa nyt näille ”aikuistumisriiteille”. – Olen aina tykännyt koulusta ja halunnut oppia. – Minusta tuli minä Jyväskylässä. Mäkynen haki opiskelemaan filosofiaa sekä Turun että Jyväskylän yliopistoon, joihin molempiin aukesi ovi. Hänellä syttyi kuitenkin halu vaikuttaa kokonaisvaltaisemmin koulutuksen suuntaan puoluepolitiikan kautta. Maria Mäkynen kertoo itse asiassa olleensa ala-asteella aikamoinen hulivili, ja se näkyi käytösnumerossakin välillä. Hän valitsi tunteen pohjalta Jyväskylän yliopiston, eikä ole katunut. 35 Demokraatti kautta hän on oppinut, mitä valkoinen etuoikeus tarkoittaa. Kysymys itse opettajuudesta alkoi kiinnostaa, kun huomasin, kuinka monella opettajalla oli vaikeaa työskennellä nuorten kanssa, koska eivät ihan ymmärtäneet nuorison maailmaa. – Se avasi silmiä. Tätä Maria Mäkynen piti lapsena selvänä. Olin aika yksinäinen. Siihen tunteeseen auttoivat tuolloin kodin arvot: ihmisestä välittäminen ja huolehtiminen, ettei ketään saa jättää yksin. Eikä tämä ajatus ole muuttunut mihinkään matkan varrella. Perhe muutti oman alan töiden perässä Lahteen, ja Maria meni toiselle luokalle
Hän jäi ”eläkkeelle” niistä hommissa 25-vuotiaana ja tekee nykyisin satunnaisia keikkoja – mutta vain suomalaisille firmoille, joiden tuotteet ovat eettis-ekologisia. Minua kiinnosti työntekijän asema muuttuvassa työelämässä ja tasa-arvoisen koulutuksen kehittäminen. koulutussosiologian ja -politiikan maisteri . SDP ei todellakaan ollut silloin opiskelijoiden suosiossa, mutta puolueen arvot ja tapa tehdä politiikkaa, hakea konkreettisesti aitoa muutosvoimaa, tätä en löytänyt kahdesta muusta. En vain pönöttänyt torilla, vaikka sekin on tärkeää. – En voinut allekirjoittaa tuolloin kaikkea, mitä SDP Kataisen hallituksessa edusti, mutta halusin lähteä tekemään työtä muutoksen puolesta. Se vaikutti joskus niinkin, että yritin olla koMARIA MÄKYNEN . Valinta sivistyslautakunnan puheenjohtajaksi oli mieluisaa koulutuksen ammattilaiselle. Pitkä ja hoikka nainen löysi tiensä mallimarkkinoille jo teininä, ja hän osallistui vuonna 2008 huippusuosittuun Huippumalli haussa -kilpailuun, jossa tie vei finaalikolmikkoon saakka. Muotia seuraavalle Maria Mäkysen kasvot saattavat vaikuttaa tutuilta. Viimeinen sinetti oli, kun Noora Luukka, sittemmin Demariopiskelijoiden pääsihteeri, kutsui hänet mukaan reissulle opetusministeriöön ja tapaamaan demariopetusministeri Jukka Gustafssonia. Eräänlainen politiikan korkeakoulu, näin ainakin sanotaan, on työskentely poliittisena avustajana eduskunnassa. . Panostin someen ja uudenlaisiin poliittisiin tilaisuuksiin. – Matalan koulutustason kaupungissa haluan purkaa koulutuksen periytyvyyttä. . Mäkynen hyppäsi tähän syvään päätyyn pari vuotta puolueeseen liittymisen jälkeen avustaen tulokkaita Sanna Marinia, Ilmari Nurmista ja Timo Harakkaa. – Meillä oli todella innokas ote, kun halusimme muuttaa puolueen politiikkaa. – Se oli enemmän nuoruuden juttuja, sain ansaittua rahaa opiskeluun, mutta oli se aika opettavaistakin. 36 Demokraatti D-KASVO koituivat demarit, vasemmistoliitto ja vihreät. Mallin työssä kyse on ennen kaikkea yhdessä työskentelystä, joukkuepelistä. . Yritin saada ennen kaikkea nukkuvia heräämään, että on saatava muutos aikaan Lahdessakin ja haluan olla yksi muutoksen äänistä. Mutta kun ei. MATALAN KOULUTUSTASON KAUPUNGISSA HALUAN PURKAA KOULUTUKSEN PERIYTYVYYTTÄ. syntynyt 19.8.1988 Kontupohjassa . De_25062020_32.indd 36 17.6.2020 11.51. . naimisissa, yksi lapsi . Sillä tiellä olen ollut nyt noin kuusi vuotta, hän naurahtaa. . väitöskirjatutkija . Se herätti, ja hän päätti liittyä puolueeseen. Maria Mäkynen eteni muun muassa Demariopiskelijoiden varapuheenjohtajaksi, mutta opiskelutkin sujuivat sutjakasti. Eikä hän ole väärässä. Mäkynen itse lähti ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaaksi Lahdessa – ja meni saman tien läpi vuonna 2017. Siinä pääsi politiikan tekemisen ytimeen kertaheitolla, hän muistelee vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeisiä tunnelmia. – Muistan kuinka yliopistollakin ensimmäisissä opiskelijabileissä osa porukasta oli aika armotonta tyyliin ”mitä tuo mallipimu kuvittelee olevansa”. Uskon, että laadukasta ja tasa-arvoista koulutusta kehittämällä voi kehittää parhaiten kaupunkia ja muuttaa maailmaa, hän pohtii. – Tutustuin muihin demareihin ja tunsin olevani kotona. koulutuksen asiantuntija TSL:ssä 2018– . Ystävystyimme sillä matkalla. Ja se näköjään toimi. Yllätys oli iloinen, sillä aikaa vaalityöhön jäi vähän, kun elämässä oli paljon muutakin, kuten muutto Lahteen, Timo Harakan puheenjohtajavaalien kampanjapäällikkyys ja työn aloittaminen Työväen sivistysliitossa, jossa hän nykyisin toimii koulutuksen asiantuntijana. Nautin siitä, että sain luoda erilaisia tunnelmia tiimin kanssa ja niin ikään esiintymisestä ja ihmisten kohtaamisesta. Voisi kuvitella, että mallin työssä saatu esiintymiskokemus ja -varmuus nähtäisiin muilla elämän areenoilla valttina. Lahden kaupunginvaltuutettu (sd.) HALUAN OLLA YKSI MUUTOKSEN ÄÄNISTÄ. KUN POLITIIKALLE antaa pikkusormen... – Tein vaalityötä omalla tavallani. Silloinen puoluesihteeri Reijo Paananen sanoi meille nuorille, että tajuatteko te, että voitte tehdä puolueesta sellaisen kuin haluatte, Mäkynen muistaa vieläkin. Hänellä on taskussaan opettajan ja rehtorin pätevyys sekä koulutussosiologian ja -politiikan maisterin paperit ja toisen maisterintutkinnon hän saa ulos syksyllä filosofiasta. POLIITIKOLLE EI ole koskaan suureksi haitaksi – ei ainakaan pitäisi olla – että hänet tunnetaan muistakin kuvioista. Mäkynen järjesti muun muassa feministiset glitter-bileet, kierrätystapahtuman, Earth Hour -musiikki-illan ja hän kävi kansankuppiloiden jonoissa jakamassa voileipiä ja juttelemassa.
Asiantuntija kertoo. – Koulutuspolitiikassa on otettu virheaskelia 1990-luvun jälkeen, ja ne ovat kasvattaneet eriarvoisuutta ja segregaatiota. Mallitausta nostettiin kärkeen. Mitä sitten kuuluu kehutulle suomalaiselle koulutusjärjestelmälle, Maria Mäkysen lempiaiheelle. Mäkynen on tutkinut koulutuksen periytyvyyttä, ja siitä löytyy osin vastaus nykyongelmiin. Korkeakoulutettujen vanhempien lapset saavat De_25062020_32.indd 37 17.6.2020 11.51. Ne eivät päätyneet lehtien sivuille. Onko kaikki hyvä menetetty, kun erityisesti pojat tippuvat kelkasta, eivät osaa lukea, eivät laskea. Yksi ilmentymä on koulushoppailun mahdollisuus, että lähikoulu ei olekaan se itsestäänselvä paikka, jossa kaikki lapset opiskelevat taustasta riippumatta. Segregoituminen näkyy erityisesti isoissa kaupungeissa. Se periodi on aika pitkälti ollutta ja mennyttä jo. MÄKYNEN ON ollut pitkään SDP:n koulutuspoliittisessa valmistelussa mukana ja vastasi myös Osaamispolku 2030 -työstä eduskuntavaalien alla. Eriarvoistavan koulutuspolitiikan jäljet näkyvät sitten Pisa-tutkimuksissa, mutta osasyynsä on myös lamoilla ja taantumilla, jotka ovat syventäneet eriarvoisuuden kuilua. Hän kertoi opinnoistaan, politiikanteosta ja työkokemuksistaan SDP:ssä. Politiikan saralla asenne näkyi, kun hänet valittiin vuonna 2016 kansanedustaja Timo Harakan kampanjapäälliköksi tämän pyrkiessä SDP:n puheenjohtajaksi. Ei hän mallin uraansa mitenkään peittele, muttei myöskään tuo sitä erityisesti esille. ”Demarit nostavat mallikasvon keulakuvaksi, että puolue näyttää tuoreelta ja uudistuvalta”. Joidenkin medioiden uutisoinnista jäi tällainen kuva. Puhun myös strategisesta tiedosta. 37 Demokraatti rostetun asiallinen, hyvin hillitty ja korrekti pukeutumisessani, Mäkynen muistelee. – Mitä enemmän lapsi saa esimerkiksi harrastaa, sitä enemmän hän pystyy oppimaan ja kehittymään
Kaikissa duunariperheissä ei aina osata auttaa jälkikasvua eteenpäin, koska vanhemmilta puuttuu omakohtainen kokemus opinpolulla etenemisestä. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä oivallusta. Hän onkin erittäin tyytyväinen, että puoliso on tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaoston puheenjohtajana pitämässä tärkeää asiaa esillä. Toivon, että hän myös haluaa tehdä kaikkensa, jotta kaikilla on hyvä elämä. Maria Mäkystä harmittaa se, että isät eivät käytä heille kuuluvaa oikeutta vieläkään. Uranaista voidaan jo arvostaakin, mutta ei herkkää syli-isää. – 1980-luvulta lähtien työpaikat, joihin pääsi ilman toisen asteen tutkintoa, ovat vähentyneet dramaattisesti. Etätyö sujuu hyvin Lahdessa, kun pienen miehen kanssa on jo totuteltu yhteisiin rutiineihin. 1 Tutkiessani koulutuksen periytyvyyttä ymmärsin, että harrastukset voivat olla lapsille tukiopetusta koulua varten. Toinen aste on nykyajan peruskoulu, hän painottaa. Mäkysen mukaan vanhempien koulutustausta vaikuttaa edelleen voimakkaasti siihen, miten lapsi saa kannustusta ja tukea koulutukseensa. Lähin ja konkreettisin politiikassa on menestyä jälleen kuntavaaleissa ja lunastaa paikka valtuustossa uudelleen. Se vaatii vielä rajojen rikkomista. – Jotkut sanoivat, että ”katsotaan nyt, tuletko niin aikaisin...” Meille se oli periaatteellinen valinta, että kummallakin on oikeus olla kotona lapsen kanssa yhtä kauan. ÄITI POHTII, millaiseksi pojaksi ja aikuiseksi hän haluaa Alvarin varttuvan. Toivottavasti hänellä on innokas, optimistinen ja maailmaa muuttava ote elämään: kaikki on mahdollista. – Toivon, että hän on rohkea olemaan oma itsensä ja kannustaa muitakin siihen. Työmarkkinoilla mitataan tietoja ja taitoja, joita ei koulunpenkiltä saa. Maria Mäkysellä on luonnollisesti omiakin toiveita. Ilman toisen asteen tutkintoa ei nykyään ja tulevaisuudessa pärjää, ei löydy töitä. Tosin ehdin olla toimistolla Helsingissä vain viikon, kun korona päätti toisin, hän naurahtaa. Harrastuksiin ei ole kaikilla lapsilla varaa. URANAISTA VOIDAAN ARVOSTAA, MUTTA EI HERKKÄÄ SYLI-ISÄÄ. Ja ennen kaikkea Alvar syntyi maailmaan vajaa vuosi sitten. Jokaisessa työssä korostuu yhä voimakkaammin koko persoona, sosiaalinen verkosto ja moninaiset taidot koulutuksen lisäksi. 3 OIVALLUSTA 3 Demokratia ja hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee toimiakseen erilaisten ihmisten mukanaoloa päätöksenteossa. Sitten tulee mutta: kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta ja varaa hankkia näitä tietoja ja taitoja itselleen. De_25062020_32.indd 38 17.6.2020 11.51. Hän uskoo, että syynä ovat edelleen mielikuvat maagisesta pyhästä äitiydestä, siitä, että äidin syli on paras. UUDEN OPETTELUA on ollut myös Mäkysen perheessä viime aikoina. – Vaikka olen aina ollut kiinnostunut koulutuksesta, lasten hyvinvoinnista ja tasa-arvoisesta kohtelusta, oman lapsen myötä heikommassa asemassa olevien lasten elämä koskettaa yhä enemmän. – Voihan se olla, että sinnekin tie vielä vie, sen näkee sitten. Maria Mäkynen haluaa osaltaan olla vaikuttamassa siihen, että yhtään uutista lapsen surullisesta kohtalosta ei tarvitse lukea, kun yhteiskunta ei osannut pitää koko perheestä parempaa huolta. – Kärjistäen, edelleen elää roolijako, että äiti on pehmeä pullantuoksuinen kotihengetär ja isä tuo kotiin rahat. 2 Ihminen pystyy kontrolloimaan omaa elämäänsä ja ympäristöään parhaiten riittävillä tietoilla ja taidoilla, sivistyksellä, ja se on aidon demokratian ehto. Ja erityisesti koulutuspolitiikalla, hänen leipälajillaan, voi muuttaa elämää paremmaksi. Aviomies Matias Mäkynen nousi kansanedustajaksi, kun Jutta Urpilainen siirtyi komissaariksi. Mutta olen valmis ottamaan yhä enemmän poliittista vastuuta ja entistä vaativampia tehtäviä, Mäkynen toteaa päämäärätietoisesti. 38 Demokraatti D-KASVO kotoa paljon arvokasta tietoa ja ymmärrystä siitä, millaisia strategisia valintoja elämässä kannattaa tehdä: mitä kannattaa lähteä opiskelemaan ja kuinka tavoitteeseen pääsee. Ajattelu kaventaa meitä yksilöinä, myös miehiä. – Kun selkeitä uraputkia ei ole, valintojen merkitys on yhä tärkeämpi. Maria Mäkynen haluaa olla sekä lämmin äiti että edetä myös urallaan. Nykyhallituksen hallitusohjelmassa on hänen mielestään paljon hyvää koulutuksen kannalta, muun muassa oppivelvollisuuden laajentaminen. Syvempi filosofinen kysymys Mäkysen mielestä on, miten informaatiotalous – tai tietokykykapitalismi – on muuttanut ja muuttaa perinteisen koulutuksen roolia. Mies on nyt saatu eduskuntaan, tekeekö mieli mennä perässä. Jotkut ihmettelivät, että hän päätti palata takaisin töihin jo kahdeksan kuukauden päästä lapsen syntymästä oman vanhempainvapaansa jälkeen. Pariskunnalle oli itsestäänselvää, että vanhempainvapaa jaetaan tasan. Aihe liittyy myös Mäkysen väitöskirjaan, joka käsittelee työn murrosta ja ammattiliittojen roolia tulevaisuuden työelämässä
39 Demokraatti De_25062020_32.indd 39 17.6.2020 11.51
Politiikka ei saa olla vain paksunahkaisimpien hommaa KOLUMNI Mikkel Näkkäläjärvi mikkel.nakkalajarvi@ demarinuoret.fi Kirjoittaja on Demarinuorten puheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto PAMin Pohjois-Suomen aluepäällikkö. 40 Demokraatti E dustuksellisen demokratian perusajatus on se, että käyttämällä ääntään ihmiset valitsevat mielestään parhaat henkilöt päättämään yhteisistä asioista ja edustamaan äänestäjien arvoja. Joka kolmas kuntapäättäjä sekä lähes puolet kansanedustajista ja heidän avustajista on ollut vihapuheen kohteena hoitamiensa tehtävien takia. PAINOSTUSTA, VAINOA ja uhkailua on joutunut tehtäviensä takia kokemaan varmasti moni päätöksentekijä, mutta epäilemättä myös moni journalisti, tutkija, virkamies ja moni muukin. Tai ainakin sen pitäisi toteutua. Tällainen on paitsi inhimillisesti sietämätöntä, myös demokratian ja sananvapauden kannalta vaarallista. KOKEMUS SIITÄ, että joutuu rajun ryöpytyksen kohteeksi, voi olla pahimmillaan traumaattinen ja aikaansaada sen, että muuttuu varovaiseksi. Sellaiseksi se on kuitenkin vaarassa muuttua. Systemaattista vainoamista harjoittavien henkilöiden tarkoituksena on usein vaientaa asioista toisin ajattelevia ihmisiä. Tämä toteutuu Suomessa muun muassa europarlamentti-, eduskuntaja kuntavaaleissa. Tämä käy ilmi lokakuussa 2019 julkaistusta Open Knowledge Finlandin, Jyväskylän yliopiston ja Punos Researchin tutkimuksesta. Siksi pidän tärkeänä oikeusministeri Henrikssonin (r.) esitystä, joka tekisi laittomasta uhkauksesta virallisen syytteen alaisen rikoksen, mikäli uhkaus kohdistuu työtään tai julkista luottamustehtävää tekevään henkilöön. Jotta demokratia voi aidosti toteutua, tarvitaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kaikenlaisia ihmisiä. Ryöpytyksen kohteeksi joutuneita ihmisiä pitää tukea niin henkilökohtaisesti kuin julkisestikin ja vihapuhe pitää tuomita. On myös etsittävä vahvempia lainsäädännöllisiä keinoja puuttua vihapuheeseen ja vahvistettava viranomaisten resursseja, jotta puuttuminen olisi ylipäätään mahdollista. De_25062020_40.indd 40 11.6.2020 17.26. Toimintatapaan kuuluu se, että usutetaan joukkoja ryöpyttämään ihmisiä ja pahimmillaan heidän läheisiäänkin. Jotain tällaisista tilanteista tiedän itsekin ja aiheesta on minultakin moni kysynyt. MONI ASIA uhkaa edustuksellisen demokratian ja ylipäätäänkin demokratian tilaa. POLITIIKAN EI pidä olla vain paksunahkaisimpien ihmisten hommaa. Kukapa sellaisen kohteeksi haluaisi joutua. VAINOLLA ON TARKOITUS VAIENTAA ASIOISTA TOISIN AJATTELEVIA IHMISIÄ. OLEN VAHVASTI sitä mieltä, että ei pidä vaieta eikä antaa periksi enkä ainakaan itse ole niin tekemässä. Yksi niistä on vihapuhe, joka vähentää tutkitusti päättäjien osallistumista julkiseen keskusteluun. Se voi herättää myös sivusta tällaista seuraaville kysymyksen siitä, miksi itse hakeutuisi sellaisiin julkisiin tehtäviin, joissa tuollaisen kohteeksi voi joutua
Uudet tilanteet ovat kivoja ja hankalat asiat on tehty ratkaistaviksi. 41 Demokraatti Silja Paavola 63-vuotias SuPerin puheenjohtaja. Ura on ollut nousujohteista. Olen aika työorientoitunut. Välillä kaipaan yksinäisyyttä, sellaista, että saan asiat päässäni järjestykseen. En viihtyisi yksin tutkijankammiossa. On hyvä aina muistaa, ettei täällä olla yksin. Tämä työ, mitä nyt teen, on periaatteessa sitä samaa alaa, jolla olen aina ollut, mutta olen mennyt siinä vain step by step ylöspäin. Yhdessä saadaan aina parempaa aikaan. Määrätietoisuudella ja kovalla työllä, ja aikamoisella periksiantamattomuudella se on tapahtunut. Olen saanut tehdä todella monenlaisia töitä. Aina voi kysyä muilta, että kuulostaako tämä ideani ihan älyttömältä. Samaa on tekemässä moni muukin. Olen tiimityyppi. Jos on liian hankalaa, niin yleensä aika korjaa sen. Tarvitsen oman ajan, että voin rauhassa miettiä miten tästä eteen päin. Ei yksin tekemässä päätöksiä, ei yksin tekemässä ehdotuksia. Ihan sama mitä teen, niin haluan aina tehdä sitä täysillä. Ja kyllä se tietysti näkyy peilikuvassakin. Nyt korona-aikana joutuu suunnitelmia muokkaamaan, täytyy löytää uusia uomia. De_25062020_40.indd 41 11.6.2020 17.26. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi A ika monta vuotta on jo tullut elettyä. Ihan hyviä vuosia, oikeastaan tosi hyviä. Olen kuitenkin vähän sellainen sosiaalinen erakko. Silloin pystyn hahmottamaan itselleni isonkin asian mittasuhteet ihan järkeviksi
Teksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Nora Vilva De_25062020_42.indd 42 15.6.2020 14.13. 42 Demokraatti KULTTUURI Äänen inspiroima Laulaja-säveltäjä Maija Kaunismaa on työskennellyt koko parikymmenvuotisen uransa monipuolisesti äänen parissa
43 Demokraatti De_25062020_42.indd 43 15.6.2020 14.13
Takana on nelisenkymmentä kantaesitystä. Lisäksi Kaunismaalle tuli mieleen 90-luvulta etno-oopperassa esiintynyt joikaaja Annukka Hirvasvuopio-Laiti. Siellä on myös Koivun tila, jossa Helismaa on viettänyt aikaansa ”kesäpoikana”. Hän sattui kuulemaan Maija Kauhasta, joka lähti oitis mukaan. Kappale kannustaa ilmastoaktivismiin. En voi olla muuta kuin rehellinen. Jos kiinnostukseni kohdistuu johonkin, en voi jarruttaa sitä. Valtaosa hänen levynsä kappaleista on syntynyt siellä The Pine House -nimisessä talossa. Kaunismaa tunnetaan myös yhteistyöstään esimerkiksi Kaj Chydeniuksen, Claes Anderssonin ja Anna Krogeruksen kanssa. Hyvä teksti säveltää itse itseään. Uuden albumin asunnottomuutta käsittelevästä kappaleesta Street Retreat on julkaistu samalla musiikkivideo yhteistyössä Vailla vakinaista asuntoa ry:n kanssa. Zen Centeriä, keskellä kaupunkia, Kaunismaa luonnehtii kulttuurien sulatusuuniksi. – Tämä on ollut ihmeellinen ja melkoinen prosessi. Kaunismaa on säveltänyt, valtaosin sanoittanut ja tuottanut viisi vuotta muhineen popalbuminsa itse. Kaunismaan aiemmat levyt ovat Valtion miehet (2000) kirjailija Elina Karjalaisen kanssa ja Liian lyhyt hame – Kertomuksia keittiöstä (2011) Sofi Oksasen kanssa. Koko äänimaisema papukaijoista katon rakentamiseen tuli tekstiin mukaan. Teatterissa hän on oppinut nopeisiinkin muutoksiin sävellystyössään. Viimeksi hän palasi sieltä helmikuussa kolmen kuukauden reissulta. LEVYLLÄ ON myös Reino Helismaan sodan jälkeiseen tekstiin sävelletty Onni jonka annoin pois. Jo kouluajoilta tuntemansa Sofi Oksasen kanssa Kaunismaa on tehnyt kolme musiikkinäytelmää: The High Heels Society, Kertomuksia keit tiöstä ja Kun kyyhkyset katosivat. – Kesäpaikkamme on Äänekosken Koiviston kylässä. Vuonna 2017, The Origins-dokumenttielokuvan myötä, hänelle aukesi mahdollisuus työskennellä ja opiskella Los Angelesissa Kobori Roshi -stipendin turvin. INSPIRAATION SYNTYMISEEN Kaunismaa on aiemminkin käyttänyt etäisyyttä, kuten työskennellessään Intiassa ja Kreikassa. Se on yksi neljästä albumilta ennakkoon julkaistusta singlestä. 44 Demokraatti L aulaja-säveltäjä Maija Kaunismaan The Pine House Songs -albumi ilmestyi 8. – Säveltäminen on aina ollut minulle helppoa. Hän kertoo ylipäätäänkin viettäneensä elämänsä aikana pitkiä aikoja useassa eri maassa suurten sävellystöiden kimpussa. Innostun tosi paljon voidessani oppia uutta. ÄÄNI De_25062020_42.indd 44 15.6.2020 14.13. Kaunismaa on kirjoittanut vuosien mittaan pöytälaatikkoon, hän ei ole aiemmin julkaissut omia tekstejään. Tuntuu mahtavalta ajatella, että olen kulkenut Helismaan kanssa samoissa maisemissa. – Tullessani keväällä 2018 Zen Centeriin tämä laulu syntyi todella helposti. Sain tietää asiasta setäni 70-vuotispäivillä muutama vuosi sitten. Siellä on hieno puutarha yli sata vuotta vanhoine puineen ja rakennuksineen. – Tämä hieno mahdollisuus tutustutti minut uusiin ihmisiin, sain aikaa ja rauhaa sävellysja sanoitustyöhön. Kaunismaa oikeastaan iloitsee, että julkaisu siirtyi aiotusta marraskuusta kevääseen, korona-aikaan. Teemat menetetystä onnesta, yksinäisyydestä, elämän ainutkertaisuudesta ja laulamisen lohdullisuudesta eivät voisi osua paremmin kohdalleenkuin nyt. Ihmiset tekevät töitä, opiskelevat, meditoivat ja hoitavat puutarhaa, Kaunismaa kuvailee. Sen jälkeen Kaunismaa on viettänyt vuosittain muutaman kuukauden Los Angelesissa Zen Centerissä. Ajattelen, että se voisi yhtä hyvin olla Helismaan kirjoittama rakkaudesta maapalloa kohtaan. Säveltäjä iloitseekin rikkaista yhteistyöverkostoistaan ja niiden kautta tulleista opeista. Vuosikymmenten teatterityö on tuonut siihen mahtavaa rutiinia ja HAASTEENA OLI ÄÄNI JA SOUNDI, MITEN SAAN NE KUULOSTAMAAN SAMALTA KUIN PÄÄSSÄNI. MAIJA KAUNISMAA nousi julkisuuteen 2000-luvun lopulla teatteriyhteistyöstä kirjailija Sofi Oksasen kanssa. – Pääsin samalla käymään Utsjoella. Kirjoittaessani mietin, mitkä asiat liikuttavat minua omassa elämässäni, Kaunismaa luonnehtii. Myös Kanteletar on innoittanut. Haasteena oli ääni ja soundi, miten saan kaiken kuulostamaan samalta kuin omassa päässäni. Hän on säveltänyt teatterimu siikkia esimerkiksi Suomen Kansallisteatteriin, Helsingin Kaupunginteatteriin ja Jyväskylän kaupunginteatteriin. Kaunismaa toivoi levyyn mukaan ”rouheaa” kanteletta. Yksi uuden levyn kappaleista on nimeltään Spring Day in LA. Ijäksen ja Sihvosen kanssa Kaunismaalla oli takana jo pitkä yhteistyö. Kaunismaan lisäksi levyllä ovat mukana hänen miehensä Mikko Ijäs, Aki Sihvonen, Chris Hackman, Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Maija Kauhanen ja Pekka Silén. – Se on äärimmäisen kaunis, totuudenmukainen ja tosi merkityksellinen tässä ajassa. Nokkahuilisti Pekka Silén tilasi minulta aikoinaan barokkiyhtyeelleen pari sävellystä Shakespearen suomennettuihin sonetteihin. Kaunismaa on kiitollinen Helismaan perikunnalle käyttöoikeuksien saamisesta. Chris Hackmaniin tutustuin Los Angelesissa; meillä oli ihan samanlainen musiikkimaku. kesäkuuta
Kaunismaa on opettanut niin lapsia kuin aikuisia, harrastajia ja ammattilaisia, sekä pitänyt äänenkäytön luentoja eri yhteisöille. – Olen aina ollut kiinnostunut äänestä. Kaikki on ollut avuksi. Nykyisin Kaunismaa jatkaa äänivalmennuksen maisteriopintojaan Yhdysvalloissa Mainen osavaltiossa Mary McDonald Klimekin johdolla. – Osatakseen opettaa pitää itsellä olla kristallinkirkas ajatus siirrettäväksi eteenpäin, se voi kehittyä vain opiskelemalla lisää. Vuotta myöhemmin aloin miettiä kokonaan oman soololevyn tekemistä. De_25062020_42.indd 45 15.6.2020 14.14. Minua kiinnostaa se, miten mielen toiminta vaikuttaa äänen tuotantoon. din opiskelun vuonna 2014 Helsingin kaupunginteatterissa englantilaisten äänivalmentajien Ian Nicholasin ja Tim Richardsin kanssa. Kaunismaa on perustajajäsen Peacemakers Finlandissa, jonka kattojärjestönä on buddhalaisin periaattein toimiva kansalaisaktivistien järjestö Zen Peacemakers International. Emme voi enää olettaa jatkavamme elämää samalla tavalla kuin ennen. Kukaan ei ole koskaan valmis. Koronatilanteen takia Kaunismaan levynjulkistuskiertue Suomessa ja Yhdysvalloissa siirtyy vuoteen 2021. Opettamiseen ja oppimiseen pitää suhtautua lempeästi tukien omia ja opetettavien vahvuuksia. – Aika, jota elämme, on jo suuressa murroksessa. Hän on hiljattain saanut myös Musiikin edistämissäätiön erityistyöskentelytuen. Juuri nyt olisi tärkeää ymmärtää tulevaisuuden skenaarioita voidaksemme tarjota seuraaville sukupolville mahdollisuuden selviytyä, Kaunismaa pohtii. Mielestäni se on aina ollut punaisena lankana kaikissa töissäni ja elämässäni. ÄÄNIVALMENNUKSEN OPISKELU ja sen opettaminen ovat kiehtoneet Kaunismaata viime vuodet. KAUNISMAA TYÖSTÄÄ parhaillaan kirjaa nimeltä Creativity and Practice, johon hän aikoo ammentaa oppimaansa. Ääni ei tunne genrerajoja, se koskettaa meitä kaikkia elollisia, kulttuurieroista huolimatta. 45 Demokraatti hyvää itsekriittisyyttä, sillä säveltämään oppii vain säveltämällä. Monia eri tyylilajeja tehneenä näen myös erilaisia tulokulmia siihen, mitä juuri sillä hetkellä sävellän. Tuntui luontevalta yhdistää lauluja äänivalmennuksen opiskelu levyn tekemiseen. – Äänivalmentajan ura aukesi vähän vahingossa aloittaessani Estill-metoMaija Kaunismaalle kiehtova sävellysmiljöö on myös Vuosaari, jossa hän asuu poikansa sekä aviomiehensä, kuvataiteilija, taiteentutkija ja muusikko Mikko Ijäksen kanssa
Sami Karjalainen onnistuu avaamaan leppäkertuista ennestään tuntematto Teksti Pekka Wahlstedt / Kuvat Sami Karjalainen De_25062020_46.indd 46 12.6.2020 16.29. Karjalainen myös purkaa myyttejä, joita leppäkertun ympärille on vuosisa tojen kuluessa syntynyt. Aiemmin neidonkorennoista, hepoka teista ja muista hyönteisistä kirjoja teh nyt tutkija ja valokuvaaja Sami Karjalainen käyttää leppäkerttua myös sym bolina. 46 Demokraatti KIRJAT Kauniit pirkot ja kertut lähikuvissa Miljardien hyönteisten joukosta leppäkerttu lienee kansan keskuudessa tunnetuimpia ja rakastetuimpia. Kolmivyöpirkko. Meripirkot kuoriutuvat. Edes sana leppä ei viittaa tuttuun lehtipuuhun, vaan ve reen, jota vanha suomalainen leppäsana tarkoittaa. Pirkot edustavat hyönteismaail man laajaa ja kovaa vauhtia harvenevaa kirjoa, jolla on korvaamaton tehtävä pö Sami Karjalainen: Suomen leppäkertut Docendo 2020 KIRJA mia puolia. Maapallon tulevaisuus riippuu ennen kaikkea hyönteisistä, jo ten hyönteisten katoamisen rinnalla mo net muut ajankohtaiset uhat ovat Karja laisen mielestä vain pientä kohinaa. lyttäjinä, maaperän hoitajina, tuholais ten torjujina. Yleensä pirkot samastetaan seitsenpistepirkon kanssa, vaikka leppä kerttuja löytyy Suomestakin yli 60 lajia, jotka ovat eri värisiä ja omaavat erilaisia piirteitä muutenkin ruokavaliosta käyt täytymiseen. Pilkkujen määrä ei myöskään kerro mitään pirkkojen iästä, niin kuin jotkut uskovat – joillain lajeilla vain on seitsemän, joillain kaksi, ja monilla ei yh tään pilkkua kilvessään. U seimmat ovat lapsena pi täneet pirkkoa kämme nellään ja loitsinut ”lennä, lennä leppäkerttu ison ki ven juureen...” Leppä kerttu on punaisine kilpineen ja mustine pilkkuineen kaunis ja mieleen jäävä – ja jopa poliittinen puolue on valinnut pir kon symbolikseen
Kuvien autenttisuutta lisää se, että mukana on myös reissussa rähjääntyneitä, esimerkiksi raajojaan menettäneitä leppäkerttuja. 47 Demokraatti KARJAISEN OTTAMAT kuvat ovat aivan oma lukunsa, ja ne kertovat taas enem män kuin sanat. Kuvia on myös niiden elinympäristöistä, kehi tysvaiheista, rakenteesta ja muista hie noista yksityiskohdista, joita Karjalainen tarkasti esittelee ja selittää. Karjalainen kertoo kirjassaan, miten hän on onnistunut pirkot, niiden munat Seitsenpistepirkko. Näin Suomen leppäkertut kirja toi mii myös oppaana kaikille hyönteisistä ja valokuvaamisesta kiinnostuneille. Ainutlaatuisen, suorastaan taiteellisen upeat kuvat paljastavat eri lajien väliset hienoimmatkin erot, joita tavallinen tal laaja ei edes suurennuslasilla huomaisi. ja toukat löytämään, keräämään, kas vattamaan ja taltioimaan kuviksi. LEPPÄKERTTUJA LÖYTYY SUOMESTA YLI 60 LAJIA. On toista kulkea luonnossa eläviä pirkkoja keräämässä ja tutkimassa, kuin tiirailla niiden kokoon lysähtäneitä ja haalistuneita ruumiita valmiista kokoel masta, kuten ennen tehtiin. Esimerkkinä valkoisen taus tan käyttäminen, minkä edut ovat näh tävissä jo kirjan kansikuvassa. Hän on kehittänyt työhönsä aivan omia me netelmiä. De_25062020_46.indd 47 12.6.2020 16.29. Ja innoituksena niille, joita tällaiset harras tukset eivät aiemmin ole vetäneet puo leensa
48 Demokraatti Teksti Pekka Wahlstedt / Kuva iStock myös tähän ”tihutyöhön” – kuva kauniista mutta ahnaasta tulipunaisesta haavanlehtikuoriaisesta. Ja monia erilaisia – vastenmielisen näköisestä raatokärpäsestä kauniiseen ja värikkääseen kukkakärpäseen ja lannassa viihtyvästä isosta mustasta metsäsittiäisestä kukilla koreilevaan vihreäkuoriseen kultakuoriaiseen. Paljon pieneen tilaan puristanut Silva Lehtisen kirja Mikä ötökkä. Entä mistä hyttysten ärsyttävä ininä syntyy. Hyönteisten katoamisella on traagisemmat seuraukset kuin konsanaan nisäkkäiden. Joku on taas saattanut ihmetellä järven kaislikossa illalla välkkyviä kullanhohtoisia silmiä. KIRJAN TEKSTILLINEN tietopuoli jää alle tuhannen merkin per ötökkä, mutta hyvin tiivistetty teksti toimittaa tehtävänsä. Kirjan nimen ötökkä-sana omaa hieman väheksyvän vivahteen, vaikka tämä pikkuväki pitää maailmaa pystyssä. Siihenkin ötökkäkirja vastaa: kannattaa suunnata katse siipiin, jotka lyövät satoja kertoja sekunnissa. Ne kuuluvat pikkuruiselle harsokorennolle, jonka siivetkin ovat kuin hienoa pitsiä. Avain 2020 KIRJA HYTTYSEN SIIVET LYÖVÄT SATOJA KERTOJA SEKUNNISSA. Hyönteisten kanssa kannattaakin olla tarkkana. Lehtisen kirjan miinuspuoleksi voi kirjata sen, että se ei kerro mitään itsestään eikä tekijästään. Kirja sopii käteen oppaaksi vaikkapa niityillä samoiltaessa tai ihan vain kesämökin pihamaalla liikuskeltaessa. Silva Lehtinen: Mikä ötökkä. esittelee noin sata erilaista hyönteistä perhosista luteisiin ja heinäsirkoista kärpäsiin. Tekstiosaan ei ole laitettu minkäänlaista johdantoa tai esipuhetta eikä tekijästä kerrota edes ammattia tai taustaa käsittelyssä olevan aiheen parissa. Kirjan sivuilta löytyy syyllinen De_25062020_48.indd 48 15.6.2020 14.21. Aivan kimalaiselta näyttävä pörröinen siivekäs saattaakin paljastua lähemmässä tarkastelussa kovakuoriaislajiksi eli kimalaiskuoriaiseksi. Lähipiirin hyönteiset tutuiksi KIRJAT P ihoillamme ja kukkaniityillä liikuskelee jos jonkinlaisia pieniä otuksia, vaikka huomaamme tuosta valtavasta massasta vain pienen osan. Pari esimerkkiä kirjan lajikirjosta: Monet ovat joskus saattaneet ihmetellä, miten pajujen ja haapojen lehdistä on jäljellä pelkät repaleet tai paljaat lehtisuonet
Hattua on nostettava, sillä jopa katalogi oli tehty entiseen malliin. Katsojamäärän rajoituksien vuoksi ei sinne välttämättä olisi mahtunutkaan. Arvata sopii, että tällaisille digitaalisille festivaaleille on jatkossa, parempina aikoina, yhä tilausta. Mitä pidempi kirja on, sitä enemmän suunnitelmallisuutta sen kuuntelu vaatii. Jossakin vaiheessa elokuvat ja televisiosarjat eivät jaksaneet kiinnostaa – ensimmäisen kerran pariin vuosikymmeneen. Vain suuressa teltassa vedetty elokuvakaraoke ja teknisistä syistä peruuntunut elokuvaraati jäivät esittämättä. Käytin hyväksi iltamyöhiä, alkuyön ja aamuvarhaisen hiljaisia tunteja. Pienemmille toimijoille se onnistuu helpommin ja nopeammin. Varsinkin tietokirjat ja dekkarit sujuvat kuunnellen tosi helposti. Vuosikymmenien takaiset muistot osoittautuivat hatariksi. Ilmassa oli oikeaa entusiasmia. Eväät oli valittu tarkoin. Visuaalisen nälkä palasi festivaali-innostusta seuratessa. Käyttämäni ohjelman uniajastin oli hyödyksi, sillä nukahtaminen yllätti jatkuvasti kuuntelijan. 49 Demokraatti ARVATA SOPII, ETTÄ TÄLLAISILLE DIGITAALISILLE FESTIVAALEILLE ON JATKOSSA, PAREMPINA AIKOINA, YHÄ TILAUSTA. Sen seurauksena katsoin useita mykkäelokuvan klassikoita ehkä tarkemmin kuin koskaan ennen. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni De_25062020_48.indd 49 15.6.2020 14.21. Kulttuuri on turvallinen vastavoima yhteiskunnan yskiessä. Ostin itselleni vastamelukuulokkeet saadakseni oman tilan tavallisen kotimelun keskellä. Kesän aikaiseen kulttuurielämän avautumiseen pandemian tämän vaiheen jälkeen voi suhtautua optimistisesti. Elokuvateattereissa uusi normaali vaatii sekä tarkkaa harkintaa että sopeutumista. Someen ladattiin satoja valokuvia kotikatsomoista tai aikaisempien vuosien kohtaamisista pääkallonpaikalla. Festivaali oli esimerkillisesti siirtynyt verkkoon niin täydellisesti ja kokonaisena kuin se on mahdollista. Sekin kuuluu asiaan. Leikkivä ihminen, homo ludens, on totta. Tietenkään kokemus ei ole sama, mutta olipa ihan verraton tämä tämänvuotinenkin. Missä nyt sattuivatkaan olemaan, aktiivisimmat osanottajat rakensivat omat teatteritilansa, joita he koristelivat monilla festivaalielämän rituaalisilla muodoilla. Itse en uskaltanut elokuviin mennä ensimmäisten joukossa. Siinä ei muuten tarvitse erikseen korostaa yhteisöllisyyttä. Luulen että esimerkiksi kesätapahtumien kiehtovuus rakentuu yleisemminkin toistolle ja hauskanpidolle, joka pakkaa olemaan usein leikkimielistä. Seurasin kotisohvalta suuren suomalaisen elokuvafestivaalin, Sodankylän elokuvajuhlien, sukellusta digitaaliseen virtaan. Nyt käytössä on aiempaa parempia värirestaurointeja ja upeita ääniraitoja. Avautumisen aikaa P andemian ensimmäinen aalto alkaa olla ohi. Elokuvia kaikkialta maailmasta saattoi seurata pientä maksua vastaan netissä, ohjaajahaastatteluja ja monipuolisia paneeleja järjestettiin seurattavaksi kokousohjelmien avulla. Uppouduin äänija e-kirjoihin. Festivaaleilla sattuu ja tapahtuu. Varsinkin festivaalin rituaalisten piirteiden toistaminen erilaisissa ympäristöissä kertoo, kuinka tärkeää leikkiminen on kaikenikäisille osallistujille. Kulttuuripalvelut avautuvat vähitellen. KUUKAUSIEN OLESKELU kotona muuttaa tapoja
Koko ikänsä poika on kaivannut isänrakkautta, edes vähän huomiota, kun on saanut elämän lahjan. Inho isää kohtaan kasvaa vihaksi Suomea kohtaan, vaikka hän on leikitellyt ajatuksella anoa maan kansalaisuutta. Otolla on vain poissa oleva biologinen isä, jonka hän ehtii 220 sivun mittaan tuomita lukuisin tavoin, paitsi kelvottomaksi, myös mitättömäksi. Kirjailijana Gabrielsson lyttää isänsä toistuvasti. Joskus vilahtaa jopa luonnehdinta ”äpärä”. Ja hän oli leimannut tämän valehtelevaksi alkoholistiksi. KIPEIN DONNERIN avioliiton ulkopuolisiin lapsiinsa liittyvä kannanotto on Mammutissa (2013), jossa hän pitää molempia erehdyksinä. T ammikuussa kuollut Jörn Donner oli vuonna 1981 naimisissa Jeanette Bonnierin kanssa, kun hänelle syntyi kaksi aviotonta lasta. Hyljeksityltä pojalta ei voi odottaa ymmärrystä paperiselle isäkuvalle. pitää miehen sisäisen onttouden merkkinä sitä, ettei Jörn mennyt tyttärensä hautajaisiin. Gabrielssonin tölväisyt voi panna hylätyn pojan katkeruuden piikkiin, mutta joitakin huomioita sopii miettiä. Otto luettelee tarkasti kokemansa loukkaukset, kuten sen, että ainoana tuliaisena hän sai kerran Donnerin vaimolta huoltoasemalta ylijääneen viinerin. Biologiseksi jatkumiseksi miestä tarvitaan vain kahdeksan sekuntia. Laura Kulmala Schildts & Söderströms 2020 Teksti Kari Sallamaa / Kuva Alison De Mars men mukainen ’rikkaruoho’ tai alkuperäisteoksen vildhavre, ’hukkakaura’. Poika toivoi voivansa eheytyä, jättää alkoholisminsa ja ajelehtivan elämäntapansa voidakseen auttaa muita kaltoin kohdeltuja. Tämä luonnehdinta tuottaa Gabrielssonin sanastossa muunnelmia, kuten suomennoksen niKIRJA Otto Gabrielsson: Rikkaruoho Viimeinen kirje isälle Suom. Mutta tämä johtaa laajempiin filosofisiin pohdintoihin miessukupuolen merkityksestä ylipäänsä. Mies tunnusti myöhemmin pojan, mutta vaati äidiltä paperin, ettei hänen tarvitse maksaa elatusmaksuja. Lopun aikansa hän voi, kuten Donner, käyttää itsekorostukseen ja itsekkäisiin puuhiin. Otto G. Hän on jäänyt tyystin vaille isän mallia, koska äiti ei mennyt kenenkään kanssa naimisiin. Tämä väheksyntä on kiinnostavaa ottaen huomioon Kai Ekholmin vasta ilmestyneen elämäkerran, jonka arvostelin tässä lehdessä 15.4. Isän kirjoja voisi käyttää huoneiden lämmittämiseen. Toinen on nyt äänessä oleva Otto Gabrielsson, jonka elokuvatuottajaäidin silloinen Ruotsin filmi-instituutin johtaja Donner tapasi työpaikalla. Tuomion tylyys johtuu osittain siitäkin, että Gabrielssonin kirjallinen ihanne on klassinen venäläinen kirjallisuus. PSYYKKISTEN ONGELMIENSA takia Gabrielsson halusi työntyä kyyn pesään alkamalla lukea psykologiaa maineikkaassa Karoliinisessa instituutissa, joka sekin on Ruotsin akatemian tapaan skandaalien ryvettämä. De_25062020_50.indd 50 16.6.2020 9.14. Samalla hän myöntää, että se, mitä hän nyt kirjoittaa on yhtä laadutonta, Donnerin tasoa. Jörn Donner on pojalle liian iso ja maineikas, kuin uhkaava Kivivieras Mozartin Don Giovannille. Puhutellen tätä suoraan, hän toteaa pohjimmaisen syyn romaanien kehnouteen olevan sen, ettei niissä ole eläviä henkilöitä. POJAN RAIVO saa koomisiakin piirteitä. Kirjoittaja mainitsee Michelangelo Antonionin sanoneen, ettei Donner osaa ohjata elokuvia. Toinen ”erehdys” on Meri Vennamon kanssa tehty, nyt jo kuollut tytär. Tämä on yksi lukuisista Otto Gabrielssonin vihan aiheista, joilla hän täyttää ”kirjeensä” isälleen. 50 Demokraatti KIRJAT Donnerologian alkeet Jörn Donnerin syrjäpoika luo kirjoittamalla itsensä. Ja kun lukuisissa muistokirjoituksissa Donnerin ansioita tuotiin laajasti esiin, poika lataa suorasuuntaustulta kiistäen miehen saavutukset ja luokitellen hänet vastuuttomaksi narsistiksi. Kysymys on aina hänen patologisesta itsestään. Koska kirjailija on uhrannut niin paljon aikaa lukuisten teostensa kirjoittamiseen, tuloksen soisi olevan keskinkertaista parempi: ”Sinua voi kutsua korkeintaan sepustelijaksi”. Hän haluaisi palauttaa Ruotsiin Donnerin tuottajana saaman Oscarin Ingmar Bergmanin elokuvasta Fanny ja Alexander, koska ruotsalaisten tekemän filmin saama palkinto ei kuulu Suomelle
Tarvitsee vain mainita muutamia tuotemerkkejä: Volvo, Abba, Ikea. Mutta ihme tapahtuu: kun teoksen lukee tarkasti, siinä on muutakin kuin isänmurhaa. Ruotsi on saanut useita Oscar-pystejä, Nobelin kirjallisuuspalkintoja ja jalkapallon MM-menestyksiä. Liikuttavaa itseanalyysia, joycelaisittain taiteilijan omakuvaa nuoruusvuosilta, kauniita luonnonkuvauksia, inhimillisiä kohtaamisia maaseudulla ja Tukholmassa, tuon suurkaupungin lyyristä ylistystä. Mitä se täältä hakisi, kun kaiken arvokkaan voi hakkeroida. Heissä asuu vanhan suurvallan mieli. Syntyykö vähitellen uusi tieteenala, donnerologia. Donnerologian alkeet HYLJEKSITYLTÄ POJALTA EI VOI ODOTTAA YMMÄRRYSTÄ PAPERISELLE ISÄKUVALLE. Arvo ei ole maaalueissa vaan informaatiossa. 51 Demokraatti Gabrielssonin mukaan suomalaiset eivät ole saavuttaneet mitään merkittävää. Kaikesta huolimatta Jörn Donnerin poikana oleminen tuo Gabrielssonille bonusta. Tässä on paljon mietittävää. Tekijä esittää myös varteenotettavia oivalluksia, kuten Naton ulkopuolisia, Ruotsia ja Suomea, koskevan totuuden: ei ole syytä pelätä Venäjän hyökkäystä. Entä Suomi. De_25062020_50.indd 51 16.6.2020 9.15. Vaikka hänen halunsa kirjoittaa itsensä ulos vaikeasta isäkompleksistaan on ymmärrettävä, teoksen ilmestyminen juuri nyt tuo vääjäämättä mieleen markkinoiden logiikan ja kaupallisen laskelmoinnin. Pohjimmaisena syynä on ruotsalaisten itseluottamus. Suomi onnistuu harvoin, Ruotsi miltei aina. Kohteen kuolema ja Ekholmin elämäkerta luovat sopivan tilauksen julkaista Donner-oheistuotteita. Se on vain sisäänpäin kääntynyt, sotiinsa jähmettynyt pakkasmaa
Teemana ystävyys on toki tärkeä, mutta tarinan puitteet rosvoineen, metsän öttiäisineen jne. Tuli sieltä sitten niitä oikeitakin vastauksia, kolme kappaletta. ”Ronja Ryövärintytär on Pepin ohella näitä Lindgrenin vahvoja tyttöjä, jotka tekevät uskomattomia juttuja. ”Olen lukenut vain vähän Lindgrenin tuotantoa, ja tämä sattui olemaan ainoa teos, jonka olen lukenut itselleni. painos, ja kuinka monelle muulle kielelle se mahtaa ollakaan käännetty.” Matti Kärkkäinen muistaa Ronjan lukupiiristä. ”Tämänkertainen visakirja vihreine kansineen keinuu tuossa kesäkuistilla, ihan Visakallon silmien edessä. Motiivina lukemiselle oli se, että kirja oli valittu luettavaksi lukupiirissä muutama vuosi sitten. Molemmilla on vahva isäsuhde, joka tutkitusti onkin tyttöjä voimaannuttava. eivät jaksa kiinnostaa. S uuri oli visaukon ihmetys, kun vastauksia ei alkuun kuulunut lain, ja kun ensimmäiset, Mauri Panhelaiselta ja Pertti Vuorelalta, tulivat, niin molemmat vääriä – ja vielä samaa kirjaa veikattuna: Tove Janssonin Kesäkirja (oiva arvaus sinänsä). Tässä olen ilmeisen yksin – lainaamani kirja on suomennoksen peräti 29. Koronakaranteenista kesälaitumille mummin ja ukin iloksi asettautunut ilopilleri Olivia sitä parhaillaan lukee. Luin siis tämän lastenkirjan vasta eläkeiässä. De_25062020_52.indd 52 17.6.2020 11.43. Ensimmäinen Sirpa Taskiselta, tietty. 52 Demokraatti Se Pepin metsäläissisko Jemina Rauhansalo Kreeta Salminen esitti Ronjaa Ryhmäteatterin näyttämösovituksessa Suomenlinnassa kesällä 2011. Ryövärintytärtä en muista koskaan oikein kunnolla lukeneeni, se on Lindgrenin kirjoista puhutellut minua vähiten. Luultavasti olen lukenut Lindgrenin kirjoja pojalleni joskus 1970-luvun puolivälissä.” REIJOSEN EERO on päättänyt tällä kertaa myötäillä itseään asiantuntevampien tahojen mielipiteitä
Visakirjan nimihenkilön tytöt näkivät luonnontilaisena Peppi Pitkätossuna, Jotain samankaltaisuutta nähtiin myös Tarzan-leffoihin, joita tuohon aikaa esitettiin tv:ssä tiuhaan. Ilkiöitten nimistä lukijat muistivat vuosikymmenten jälkeenkin kakkiaiset ja hieman avustettuna männiäiset. Tässä ei ollut enää 2000-luvun alun lastenkirjoissakaan mitään uutta, viimeistään Harry Potter rikkoi tämän tabun ja Taru sormusten herrasta tylytti lopullisesti lasten maailman. Hän näytti vajoavan siihen sumakkien ja pienten tammien alla, hauraan merihirssin, ohdakkeiden, linnunruohon, tuhkelon seassa. Hänen housuissaan törrötti takiaisia hänen palatessaan. Nytkin se vielä hymyilyttää, varsinkin itse ’hirmuinen’. Kahdelle edelleen kirjapalkinnot. Kaikki Visa-Eeron kolme tytärtä ovat aikoinaan visakirjan lukeneet. Kirjassa esiintyi ilkeitä metsäneläjiä ja lentäviä saalistajia, joita taisi tulla joskus lukusession jälkeen uniinkin. Teiden mittaileminen oli hyödyllistä. Häntä pidetään yhtenä modernismin ajan suurista kertojista, jonka 14 romaanista vain esikoinen on jäänyt suomentamatta. Ja totta kai molemmat muistivat kuoleman. Ollessaan sir William Templen sihteerinä Jonathan Swift juoksi monta kilometriä päivässä laskeakseen ulos höyryä. Visakallo laittoi nyt tyttärensä kahteen ryhmään: ensimmäiseen kuuluvat Satu, jonka 30 vuotta sitten lahjaksi saatu kirja tämä mökkiopuksemme on, ja siskoaan vuotta nuorempi Suvi, joka luki kirjan heti systerinsä jälkeen. rosvopäällikkö Matias, jonka Sini koki vähän Vaahteramäen Eemelin isän kaltaisena rassukkana. Siis kuka, mikä, mitä. Samalla voi hikoilla ginin ruumiistaan.” Lukijakommenttia neiti ei ole vielä valmis antamaan, paitsi kuvituksesta (Ilon Wikland): ’Liian synkkää.’ Visiirin kaipaamaa naisenergiaa löytyy parin näppäyksen päästä. Eeron perheelle ja Sirpa Taskiselle kirjapalkinnot ja kohti uusia seikkailuja. Tähän kohtaan sen lukaisin, mutta peesaan kirjan kymmenen ikävuoden tienoilla kirjan lukeneiden tyttärieni kommentteja.” Sellaisia muistoja monessa polvessa. Vyötäisiään myöten pölyisenä, käsivarret painettuina kiinni rintakehään hän eteni tiellä. Liian uhkeita ajatuksiako, liian väkeviä tunteita, salaisia ilmaisutarpeita. Yhdistelen näiden tyttärieni vastaukset, koska kirjan lukuajat ja -olosuhteet sattuvat niin lähekkäin. Hän tömisteli soraa likaiset kengät jalassaan. Kevään ylistys ja sen melkein visuaaliset kuvaukset ovat myös talleentuneet muistiin, vastakohtana oli talven pimeys. (rb) De_25062020_52.indd 53 17.6.2020 11.43. Juoksulenkkeihin hänellä oli kirjallinen esikuva. Sini muisti parinkymmenen vuoden takaisen lukukokemuksensa yllättävän hyvin. ”Rauhoittuakseen hän lähti lenkille. Kokonaisarviona molemmat lukijat muistivat pitäneensä Peppi Pitkätossusta enemmän kuin Ryövärintyttärestä. Toinen tyttäristä sanoi vuodenajan vaihtelujen jääneen muistiin. ja oudolta, ainakin lastenkirjaympyröissä. Visakallolla ei aikaisempaa lukukokemusta Ronjasta ole. Molemmat vanhemmista tyttäristämme liittivät nämä tunteet visailijan perheen muuttoon. Melko surkean oloinen rosvopäällikkö oli äkäisempi versio Vaahteramäen Eemelin faijasta, joka toki ei paiskonut tavaroita seinään, nuuka mies kun oli. Se oli jotenkin tuntunut kipeältä... 53 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 11 Keskikesän kirjailijaksi on valikoitunut nobelisti, jonka viimeinen teos ilmestyi tasan kaksikymmentä vuotta sitten kirjailijan ollessa tuolloin jo pitkästi päälle 80-vuotias. Visakirjassa oli kaikkien uhkaavien olentojen lisäksi kuolemakin paikalla. Päällimmäisenä tuli hänellekin mieleen päähenkilön ja Peppi Pitkätossun samankaltaisuus, Pitkätossun hirmuvoimat olivat ryöväri-faijalta perittyjä. Kuopus, Helsingin hovioikeuden tuomari, ei tyttösenä mitenkään paheksunut Matiaksen linnan rosvosakin rötöstelyä. mennessä. Ja he tunnustavat tilanteen pysyneen suurinpiirtein ennallaan. Luonnon kuvauksesta jäivät molemmille mieleen synkät metsät ja luolat. Äkkiseltään kysyttynä molemmat muistivat Ronjan, peppimäisen villikon ja isän kauheat raivonpuuskat. Kuopustyttäremme Sini oli lukuhetkellä muutaman vuoden vanhempi kuin kaksi isosiskoaan visakirjaa lukiessaan. Siihen mennessä kuolemisen kuvaukset olivat lastenja nuortenkirjoissa tabu, vaikka Astrid Lindgren oli aikaisemminkin kirjoittanut kuolemasta (tytöt tosin eivät olleet lukeneet Veljeni Leijonamieltä). Vastaukset lehden heinäkuisen ilmestymistauon tähden vasta to 23.7
De_25062020_54.indd 54 16.6.2020 10.05. Mikä tekee ihmisen onnelliseksi, pohtii viestintäjohtaja Iisakki Kiemunki. 54 Demokraatti PELIN PURKU Liukutaklauksessa kiteytyy alasarjafutaajan onni Koronaviruspandemia pysäytti keväällä lähes kaiken – jopa minut ajattelemaan, mikä elämässä on kaikkein tärkeintä
Vaimonsa Jenni Ahtiaisen hän tapasi Rockfutis-turnauksessa. Ja ennen kaikkea luottamusta. Eikä ihmistä mitata voittojen hetkillä – se on helppoa touhua – vaan tappioiden, väsymyksen ja vastoinkäymisten. Jäpitin myös paljon edustusjoukkueen Kirjoittaja meni naimisiin rakastamansa ja naisen kanssa kotikentällään vuonna 2017. Voittoon tarvitaan aina useampia, erilaisia kykyjä ja piirteitä omaavia ihmisiä, jotka osaavat toimia yhdessä. JALKAPALLO TULI elämääni verrattain myöhään, kunnolla itse asiassa vasta armeijan jälkeen. De_25062020_54.indd 55 16.6.2020 10.06. Timo oli maalissa, minä topparina ja mukavia nuoria poikia joukkueen runkona. Sitten pää alkoi pyörittää kaikkea filosofisempaa tuubaa, kuten unelmia, maailmankatsomusta ja hyvän ihmisen ideaalia. Kuva: Terho Aalto L apset ja niiden jutut, check. Työ, no joo, ilman sitä ei pysyisi kovin pitkään järjissään. Eräs futiksesta opittu havainto, jota pitäisi aina noudattaa myös politiikan kentillä on se, että yksikään pelaaja ei voi, eikä saa nousta seuraa suuremmaksi. Eli häviäminen. Silti politiikassa aivan liian usein näkee henkilönpalvontaa, ja mediassa nostetaan esiin vain messit ja ronaldot. Kutosdivarin paikallisderbyssä. Mutta futaajat tietävät, että ilman toppareiden telepaattista yhteistyötä, kuutospaikan kontrollointia ja liikettä, laitureiden työmoraalia ja kymppipaikan luovuutta niitä maaleja ei synny tai aina kaan pelejä voiteta. Nousetko sieltä tantereesta ylös, kun olet tullut jyrätyksi. Vaimo ja sen kanssa rakastelu, totta kai. ON KUITENKIN yksi asia, mikä on vielä voittamistakin tärkeämpi taito. Kunnes yhtenä perjantaina, raskaamman puoleisen työviikon jälkeen ja aika hemmetin tukevassa humalassa, se yksittäinen onnen hetki kirkastui: kun märällä, hyväkuntoisella nurmella silpaisee sellaisen kuuden-seitsemän metrin villin mutta onnistuneen liukutaklauksen, ja pallo sekä mielellään myös vastustaja lentävät kaaressa yli kentän kalkkiviivojen. Pian kirjoitin paikallislehteen Tervakosken Padon peleistä ja seuran toiminnasta, menin pyydettäessä seuran jalkapallojaoston hallitukseen ja parin vuoden päästä johdin ja valmensin myös joukkuetta, jossa pääasiallisesti pelasin. Elämässä useimmille meistä tulee turpaan, ennemmin tai myöhemmin. Allekirjoitan sataprosenttisesti. Kaikkien futisfilosofien kantaisä, ex-maalivahti ja eksistentialisti Albert Camus totesi aikoinaan, jotta ”Kaiken minkä olen oppinut elämästä, moraalista ja filosofiasta, olen oppinut jalkapallokentällä”. TYÖN, AMMATIN, hyvän fyysisen kunnon ja jonkinlaisen yhteiskunnallisen statuksen päälle jalkapallo on kuitenkin tarjonnut elämään jotain paljon vielä tärkeämpää. Yksikään pelaaja ei voi, eikä saa nousta seuraa suuremmaksi. Kukaan ei menesty yksin, ei vaikka olisi kuinka taitava ja lahjakas. Pidätkö myös joukkuetoverisi puolta, kun häntä potkaistaan. Tuosta joukkueesta lähti muodostumaan pikkuhiljaa koko identiteettini, kun näin neljännesvuosisata ja noin tuhat alasarjaottelua myöhemmin asiaa tarkastelee. Tuolloin ystäväni Timon, joka aiemmin myös Puuhamaan Puuhanallena kesäisin työskenteli, isoveli Aki eli tutummin ”Bono” perusti perinteikkäälle Tervakosken Padolle kakkosjoukkueen. 55 Demokraatti vaihtopenkillä, joten myös istumalihaksia tuli jalkojen ohella treenattua... Tuota polkua tallatessa kirjoittamisesta tuli ammatti ja yhdistystoiminnan kautta politiikasta lähes täysipäiväinen harrastus. Kiristätkö nauhat joka päivä, ja teet oman duunisi. Intissä oli ollut tylsää, ja olin syönyt liikaa sotkun munkkeja, joten treenaaminen parempaan kuntoon kiinnosteli tyttöjen ja glam rockin ohella. Vaan pelkästään innokas, sitkeä, sitoutunut ja kohtuullinen ilmassa. Istumalihaksia siinä etenkin tarvittiin. Fudis on ollut siitä lähtien intohimo, vaikka en ole koskaan ollut oikein millään lailla lahjakas – en nopea, en taitava, enkä hyvä laukomaan
Helmikuun 28. Kalevin aseman huomioon ottaen hänen kuljetuksensa Helsinkiin oli hoidettava. Järkytys oli sydäntä pakahduttava. Eihän sitä tiennyt, millainen operaatio murhan takana oli ja oliko hankkeella lonkeroita Suomeen. Kuvassa vuodelta 1982 KjellOlof Feldt, Olof Palme, Kalevi Sorsa ja Erkki Liikanen. 56 Demokraatti Palmen murha järkytti Suomen valtiojohtoa R uotsin syyttäjäja poliisiviranomaiset kertoivat lopettaneensa pääministeri Olof Palmen murhan tutkinnan runsaan 34 vuoden jälkeen. päivän ilta oli sujunut leppoisasti, ja seurueen jäsenet olivat menneet nukkumaan puolen yön aikaan. Hämmennys on lievä sana kuvaamaan syntynyttä tunnelmaa. Eräät tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat uskovat löytäneensä nyt tekijän. Ohjelma oli perinteinen, kuulumisten vaihtoa, saunomista ja vähän ”kymmenen pennin sököä”. Kesti hetken ennen kuin tajusimme, mitä viesti tarkoitti. Vartio oli järjestettävä. Meillä Suomessa on runsaasti henkilöitä, joille Palme oli paitsi tuttu myös yhteistyökumppani ja henkilökohtainen ystävä. Kalevin turvallisuus oli taattava. Suurempaa järkytystä en ole koskaan nähnyt kenenkään kasvoilla. Tarkoituksena oli aina saada lyhyt lepohetki arjen ja talven keskelle. Hän sanoi vain lyhyesti, että ”Olof Palme on ammuttu”. Hiljaisuuden jälkeen Kalevi kertoi saaneensa puhelimitse tiedon tapahtumasta työpaikaltaan valtioneuvostosta, jonne uutinen oli kerrottu Tukholmasta. Omasta puolestani liitän tapahtumaan sitä sivuavan muistelun, jonka sisältö ei varmaan kenellekään ole yllätys. Ovella seisoi isäntämme Kalevi kauhistuneena ja ilmeisen sokissa. Itse en ollut ehtinyt nukahtaa, kun majoitushuoneeni, saunakamarin oveen jyskytettiin. Todisteet syyllisyyden tueksi ovat kuitenkin todettu riittämättömiksi. Pieni piirimme kävi nopean keskustelun tarpeellisista toimista. Arkinen asenne itsestään selvään turvallisuuteen avoimessa demokratiassa sai ankaran kolauksen. Ne olivat usein vuoden kylmimpänä aikana, keskitalvella, ihan kuin seikkailuhengen luomiseksi. Selvittämätön valtiomiehen murha on jättänyt jälkeensä trauman, joka ei rajoitu vain Ruotsiin. PALMEN KOLLEGALLA pääministeri Kalevi Sorsalla oli tapana kutsua joukko ystäviään viikonloppuina pari kertaa vuodessa lomapaikkaansa Heinolan Salajärvelle. Mukana ollut Ylen politiikan toimittaja Heikki Kymäläinen alkoi suunnitella Kalevin kanssa pääministerin tapahtumasta annettavaa lausuntoa ja sen toimittamista välittömästi puhelimitse radioon. Tutkimuksen lopettamispäätös on saanut aikaan laajan kommenttien sarjan mediassa. Kalevi ei ollut menettänyt vain pohjoismaista kollegaansa vaan pitkäaikaisen henkilökohtaisen ystävän, työja aate toverin avoimen, demokraattisen yhteiskunnan rakennustyössä. Että sellainen raakalaismainen verityö voi tapahtua muutoin rauhallisena talvi-iltana keskellä täysin turvalliseksi koettua Ruotsin pääkaupunkia. Vuoden 1986 tapaaminen oli ajoitettu helmi–maaliskuun vaihteeseen. Päätös merkinnee rikoksen jäämistä selvittämättä ikiajoiksi. Matti Louekoski Ministeri KOLUMNI Suomen ja Ruotsin sosialidemokraatit pitivät tiiviisti yhteyttä. Tapaus on jälleen käyty läpi yksityiskohtia myöten – niin pitkälle, kuin niitä tiedossa on. On tunnustettava, että tapahtuman aiheuttaman järkytyksen laajuus omalla kohdallani selvisi vasta seuraavina päivinä. Käytännön toimenpiteet sujuivat keskiyöllä ihmeen kitkattomasti vielä jälkikäteenkin ajateltuina. Olisiko se voinut sattua myös Suomessa. Näistä vuotisista vierailuista oli tullut jo pitkä perinne. Työväen Arkisto De_25062020_56.indd 56 16.6.2020 11.16
Uusin malli on aiempaa kohdennetumpi. Yksityisen ja julkisen työnjako Kolumni: Mielenterveyden hoitoa heikosti tarjolla De_25062020_57.indd 57 17.6.2020 10.53. 57 Demokraatti TEEMA » So te Yh de nv er ta ise t ja la ad uk ka at pa lv el ut Nyt on mahdollisuus päästä maaliin Kolmas SOTE Viime vaalikaudella päätavoite unohtui, kun soten ympärille tuli muita hankkeita
Sote-lait on tavoitteena saada eduskuntaan kuluvan vuoden joulukuussa. Viime vaalikauden suuria halSote-uudistusta on yritetty puristaa jo kaksi vaalikautta. 58 Demokraatti KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN. Nyt uudistushanketta ei ole rakennettu troijan hevoseksi, jonka sisällä kuljetetaan suuri joukko muita uudistuksia. Teksti Mikko Huotari / Kuvat iStock, kuvankäsittely Arja Jokiaho TEEMA De_25062020_58.indd 58 16.6.2020 14.09. Nykyiseen suunnitelmaan kuuluu edellisen tavoin maakuntamalli, mutta hallinnolliset ja rakenteelliset uudis tukset keskittyvät sosiaalija terveyspalvelujen sekä pelastustoimen ympärille. EDELLISEN HALLITUSKAUDEN sote-malliin verrattuna uusi malli on merkittävästi kohdennetumpi ja kevyempi. Sote polkaistiin jälleen käyntiin, kun perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru esitteli kesäkuun alussa hallituksen luonnostelman sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamiseksi. Palvelujen uudelleenjärjestämisen tavoitteena on ”turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaalija terveyspalvelut suomalaisille”. Sote-harjoituksia ja siihen liittyviä poliittisia näytelmiä voisi pitää hyvänä viihteenä, ellei kyse olisi kuolemanvakavasta asiasta: kansakunnan hyvinvoinnista. lintoja rakenneuudistuksia oli muun muassa lakkauttaa valtion alueja paikallishallintojärjestelmä ja perustaa Valtion lupaja valvontavirasto. Uuden sote-suunnitelman ytimessä on hyvinvointija terveyserojen kaventaminen. Kyse on jo soten kolmannesta ”tuotantokaudesta”. Silmiin pistävin muutos on, että niin sanotusta valinnanvapausmallista on luovuttu. UUSI SOTE-MALLI ON MERKITTÄVÄSTI KOHDENNETUMPI JA KEVYEMPI. Uudistus lähti lausuntokierrokselle 15. Televisio tarjoaa koukuttavia sarjoja, joista julkaistaan useita tuotantokausia. Sote on tarjoillut kansakunnalle roppakaupalla draamaa, kutkuttavaa odotusta, karvaita pettymyksiä, jännitystä ja yllättäviä käänteitä. Nyt ”kolmas tuotantokausi” on käynnistynyt. kesäkuuta. K ansalaisten katsomossa taas jännitys tiivistyy
Sipilä päätyi kaatamaan hallituksen, kun kävi selväksi, että sote-uudistusta ei saada maaliin hänen hallituskaudellaan. – Se ei vielä tuottanut ylitsepääsemättömiä perustuslaillisia ongelmia. SOTEN 3. Isona – Perustuslaki, samoin kuin Suomea velvoittavat ihmisoikeussopimukset, lähtevät siitä, että julkisella vallalla on järjestämisvastuu ja ylipäätään vastuu siitä, että Suomessa on jokaiselle riittävät sosiaalija terveyspalvelut, Ojanen sanoo. Nykyisessä järjestelmässä kunta tai kuntayhtymä voi harkintansa mukaan tarvittaessa ulkoistaa sote-palvelujen tuottamisen yksityiselle taholle, koska kantona kaskessa oli niin sanottu valinnanvapausmalli. Ihanteina olivat ehkä yksityisen sektorin ketteryys ja joustavuus sekä ajatus siitä, kuinka vapaa kilpailu parantaa tuottavuutta ja tehostaa toimintoja. TUOTANTOKAUSI! SYDÄNTÄ SYKÄHDYTT ÄVÄ SARJA JATKUU! De_25062020_58.indd 59 16.6.2020 14.09. maaliskuuta 2019. Mallissa oli ongelmia perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta. – Yksi keskeinen ominaispiirre oli se, että alettiin perustaa maakuntia, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen sanoo. Valinnanvapausmallin kovat yksityistämisvaatimukset olisivat tarkoittaneet, että maakuntien omat liikelaitokset eivät olisi voineet tuottaa niitä palveluja, jotka olivat valinnanvapausmallin piirissä. Hallitus halusi selvästi erottaa sote-palvelujen järjestämisen ja niiden tuottamisen. 59 Demokraatti ”HYVÄKSYN ERONPYYNTÖNNE”, presidentti Sauli Niinistö sanoi lyhyessä seremoniassa, jossa pääministeri Juha Sipilä (kesk) jätti hallituksen eronpyynnön 8. Mallia yritettiin korjata moneen otteeseen, mutta siitä ei tullut toteuttamiskelpoista. Viime vaalikaudella sote-uudistuksesta alkoi muodostua megalomaaninen projekti, kun perusasian ympärille otettiin mukaan muita kunnianhimoisia hankkeita. Tavoitteena oli saada yksityiselle sektorille vankempi jalansija sote-bisneksessä. – Ehdotettu malli oli jo lähtökohtaisesti jännitteessä tämän peruvaatimuksen kanssa. Maakunnilla olisi ollut näiden osalta yhtiöittämisvelvollisuus
EU:n perussopimuksiin sisältyy valtiontukisääntely, joka on osa unionin kilpailuoikeutta. Maakunta ja sen liikelaitos olisivat voineet toimia vain niin sanotussa markkinapuutetilanteessa, eli silloin, kun yksityisen tahon toimijat eivät kykene konkurssien tai muiden syiden vuoksi tuottamaan niiden annettuja palveluja. Lisäksi alkoi paljastua, että tavoitteena ollut kustannusten nousun hillitseminen ei onnistuisikaan. Samaan aikaan kaikki olivat pääministeriä myöten yhtä mieltä siitä, että tekeillä on Suomen itsenäisyyden ajan suurin hallintoja rakenneuudistus. Kolmanneksi aikataulut olivat varsinkin hankkeen mittaluokkaan nähden liian kireitä. Ensiksi perusratkaisut olivat jo lähtökohtaisesti jännitteessä perustuslain kanssa. 60 Demokraatti perustuslaissa ei sinänsä määrätä sote-palvelujen tuottamistavasta tai tuottajasta. – Viime vaalikauden mallissa kaiken huippuna oli, että julkisen vallan tahoilla olisi ollut velvollisuuskin siirtää mittava määrä sote-tehtäviä yksityisten tuotettavaksi, vaikka julkisella vallalla on vastuu näistä palveluista ja vaikka perustuslain mukaan julkisten hallintotehtävien hoitaminen kuuluu pääsäännön mukaan viranomaisille, Ojanen sanoo. Jatkokehittelyissäkin oli ongelmia. – Alkoi paini sen kanssa, missä määrin kysymys on EU:n valtiotukisääntelyn tarkoittamasta taloudellisesta toiminnasta ja saavatko perustettavien maakuntien liikelaitokset kilpailua vääristävää tukea esimerkiksi konkurssisuojan muodossa. Ehdotetun valinnanvapausmallin myötä maakunnan liikelaitoksen toiminta olisi saattanut sisältää Euroopan unionin oikeuden näkökulmasta kilpailua vääristävää valtiontukea. Toiseksi hanke oli megalomaaninen, kyse ei ollut pelkästä sotesta. Sen jälkeen mallia jumpattiin uuteen kuntoon ja luovuttiin yhtiöittämisvelvollisuudesta, mutta järjestelyn peruspilarit pysyivät paikoillaan. Meillä on erinomainen virkamieskunta ministeriöissä, Ojanen vastaa. Vaikka yksityisen sektorin aktivoimisessa saatettiin nähdä paljon tuotannollis-taloudellisia hyötyjä, niin perusasetelma muuttui erikoiseksi: julkinen valta viime kädessä vastaa siitä, että kansalaisilla on riittävät sote-palvelut, mutta uudessa mallissa julkinen taho olisi saanut suorittaa tehtäväänsä ja sitä kautta varmistaa vastuunsa toteutumisen vain tietyin edellytyksin poikkeustilanteessa. – Varsinkin alkuvaiheessa sote-alan asiantuntijat lausuivat melkein yksimielisesti, että näillä perusratkaisuilla, aikaHän oli aiemmin kymmenkunta vuotta eurooppaoikeuden professorina Helsingin ja Turun yliopistoissa. – Vaikeuskerroin lisääntyi, kun aikaraamit olivat koko ajan tiukat, Ojanen sanoo. EU-notifikaatioon liittyneen keskustelun lisäksi uutispalstoja ruokkivat yksityisten yritysten laiminlyönnit vanhusten hoivakodeissa. Yksinkertaistetusti kyse oli siitä, että Euroopan unionilta olisi pitänyt varmistaa, että hallituksen esitMAAKUNTIEN PITÄÄ PYSTYÄ SELVIYTYMÄÄN TEHTÄVISTÄÄN. Koska perustuslaki edellyttää julkisen vallan vastuun toteutumista, yhdeksi suureksi kipupisteeksi alkoi muodostua kysymys maakunnan toimintamahdollisuuksista. Perustuslaillisten ongelmien lisäksi eteen tuli myös EU-oikeudellisia ongelmia. Kyse on valtiontukiin liittyvästä EU-oikeudellisesta problematiikasta, Ojanen sanoo. – He tekevät hyvää jälkeä, mutta vain silloin, kun heille annetaan siihen riittävä mahdollisuus. Tarkoituksena on taata tasavertaiset kilpailuolosuhteet koko unionin alueella. Pitääkö tämä paikkansa. – En liity siihen kuoroon, joka haukkuu ministeriöiden virkamiehiä. Velvollisuutta yksityistämiseen ei kuitenkaan ole. Lisäksi koko hankkeeseen liittyi paljon poliittisluontoista ohjausta hyvän lainvalmistelun kustannuksella. Perustuslakivaliokunta katsoi vuonna 2017 antamassaan lausunnossa, että yhtiöittämisvelvollisuus on perustuslain vastainen. – Joskus vuonna 2018 kieltäydyin puhumasta pelkästä sote-uudistuksesta, kun siihen tuli maakuntauudistuksen ohella valtion alueja paikallishallintojärjestelmän lakkauttaminen, ja Luovan eli Valtoin lupaja valvontaviraston perustaminen. Ojanen kuitenkin huomauttaa, että perustuslakiarvioissa nojattiin merkittävässä määrin sote-alan asiantuntijoiden arvioihin siitä, turvaako uudistus jokaiselle riittävät sote-palvelut. SOTEN ”TOINEN tuotantokausi” oli suurta mediasirkusta. tämä valinnanvapausmalli on unionin valtiontukisääntelyn kannalta ok. Ja paljon muutakin, jolla ei ollut välitöntä tekemistä soten kanssa. TEEMA De_25062020_58.indd 60 16.6.2020 14.09. – Piste iin päälle oli, että viime vaalikaudella ei keskitytty sosiaalija terveyspalvelujärjestelmään ja sen uudistamiseen, vaan haluttiin luoda niin hirveästi kaikkea muuta uutta, Ojanen sanoo. Ojasen mielestä soten kaatumiseen viime vaalikaudella oli neljä pääsyytä, jotka kietoutuivat toisiisa. Yksi naula Sipilän sote-arkkuun oli kiivaaksi käynyt keskustelu EU-notifikaatiosta, jota perustuslakivaliokunta oli edellyttänyt. Kyse ei ollut pikkujutusta. KUN SIPILÄN hallitus joutui laittamaan hanskat naulaan, julkisuudessa puhuttiin, että perustuslaki ja perustuslakivaliokunta kaatoivat soten. Lakipakettiin yritettiin tehdä useaan otteeseen muutoksia, mutta läpimenomahdollisuudet näyttivät heikoilta. Jossain vaiheessa alettiin puhua, että lainsäädäntötyöskentely on muuttunut huolimattomaksi
Toinen merkittävä muutos on, että valinnanvapausmallista on luovuttu kokonaan. – En kovin paljon lähde kommentoimaan tämän hallituksen uudistusta, kun en kaikesta tiedä, Ojanen aloittaa vastauksensa. – Kun on kyse isänmaan suurimmista hallinnollisista uudistuksista, niin pitäisi puhaltaa yhteen hiileen. ONKO ”KOLMANNEN tuotantokauden” sotella paremmat mahdollisuudet edetä. – Ei voida ajatella, että järjestelmä ei ihan alussa toimi, mutta myöhemmin lähtee ehkä sitten rullaamaan paremmin. 61 Demokraatti raameilla ja tavoitteilla uudistus kriisiytyy hetkessä, Ojanen sanoo. Oli todella isoja riskejä, että ainakaan uudistuksen voimaantulon alkuvaiheessa ei voida taata riittäviä sote-palveluja kaikkialla Suomessa. – Yleisvaikutelma on, että nyt on paremmat mahdollisuudet päästä myös perustuslain vaatimusten yli. Ehkä tietoja yritettiin hieman kaunistella ja jättää kertomatta joitain olennaisia faktoja. Pitää ajatella, että päivästä yksi alPITÄÄ KESKITTYÄ SOTEEN EIKÄ TUODA MUITA PROJEKTEJA RINNALLE. Edelleenkin selvitetään, mitä loppujen lopuksi tapahtui, Ojanen sanoo. De_25062020_58.indd 61 16.6.2020 14.09. Hallituksen sote-luonnostelmassa on edelleen maakuntauudistus, mutta aikaisempaa huomattavasti kevyempänä hallinnollisena uudistuksena. Uudistuksen perusratkaisut vaikuttavat olevan terveemmällä pohjalla perustuslain kannalta. Viime vaalikauden loppumetreillä ilmeni myös kummallisia tietopyyntöongelmia. Sosiaalija terveysalan asiantuntijoilla oli siis suuri vaikutus myös perustuslakiarvioihin, eli toteutuvatko perustuslain vaatimukset vai eivät. – Ilmeisesti valtiovarainministeriöstä ei toimitettu kaikkia tarvittavia tietoja eduskunnalle. Siten, että hallitus, eduskunta ja sen valiokuntalaitos tekevät yhteistä työtä, ja hallitus tarjoaa kaiken tarvittavan tiedon eduskunnan päätöksenteon valmistelua varten. kaen jokaisella ihmisellä on riittävät sote-palvelut kaikkialla Suomessa. – Termitkin alkoivat olla kummallisia, puhuttiin esimerkiksi hallituksen ”vastineesta” perustuslakivaliokunnan lausuntoon, Ojanen sanoo. HUIPPUJÄNNITTÄVÄ LEGENDAARINEN KOUKUTTAVA DRAMAATTINEN SE ON... Mutta se ei mennyt aina näin. Prosessi alkoi saada erikoisia piirteitä: osa poliitikoista ja mediasta antoi ymmärtää, että perustuslakivaliokunta ja hallitus olisivat eräänlaisen oikeudenkäynnin vastakkaisia osapuolia
Perustuslain 124 §: Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. VAIKEUDET VIHDOINKIN VOITOKSI. Vaikutusarvioinnit näyttelevät tärkeää roolia myös tulevissa perustuslakiarvioinneissa. – Jos hallitus haluaa sote-uudistuksen maaliin, pitäisi keskittyä soteen eikä tuoda muita projekteja rinnalle, Ojanen sanoo. syyskuuta 2020 asti. TEEMA De_25062020_58.indd 62 16.6.2020 14.09. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. KATSO NIIN TIEDÄT... Perustettavien maakuntien pitää olla kykeneviä suoriutumaan niille annetuista tehtävistä. 62 Demokraatti SUOMEN PERUSTUSLAKI – Maakuntien perustamisessa ei ole mitään perustuslain vastaista, päinvastoin, jos se auttaa takaamaan jokaiselle riittävät sote-palvelut. Se on sama kuin, että merikapteeni ohjaisi tietoisesti karikkoiselle väylälle, Ojanen sanoo. Uudellamaalla sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu poikkeaisi muun maan ratkaisusta siten, että neljän Uudenmaan sote-maakunnan lisäksi Helsingin kaupungilla olisi tehtävien järjestämisvastuu. – Oli hullunkurista, että etukäteen nähtiin, että joidenkin maakuntien kanssa tulee todennäköisesti ongelmia ja että niitä joudutaan ehkä yhdistämään. Esitysluonnoksen mukaan Suomeen muodostetaan 21 sote-maakuntaa, joille siirrettäisiin kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät. Silti ajettiin jääräpäisesti sitä mallia. Sosiaalija terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö pyytävät Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta lausuntopyynnössä mainituilta lausunnot sosiaalija terveydenhuollon uudistusta ja pelastustoimen järjestämistä koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. kesäkuuta tarkennetut tiedot sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen sisällöstä. Sote-palvelujen arkea tuntevat asiantuntijat osaavat arvioida uudistuksen vaikutuksia erilaisiin henkilöryhmiin ja alueisiin. Sote-lait olisi tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn joulukuussa. Kun tämän vaalikauden mallissa ei ole valinnanvapausmallia, näyttämöltä poistuu ainakin yksi viime kauden kivi kengästä eli ongelmat EU-oikeuden kanssa. momentti: Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaalija terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. – Kuorman päällä menee pelastustoimi, koska se liittyy terveyspalveluihin, mutta missään nimessä ei ole syytä alkaa tuoda mukaan valtion paikallisja aluehallintojärjestelmän lakkauttamisen ja lupaja valvontaviraston perustamisen kaltaisia itsessään jo huomattavan suuria uudistuksia, kuten viime vaalikaudella. Lausuntoja voi antaa 25. Sote lähti lausunnolle S ote-uudistus polkaistiin jälleen kerran toden teolla käyntiin, kun hallitus julkisti 15. Perustuslain 19 §:n 3. Viime vaalikauden yksi ongelma oli, että joistakin maakunnista näytti tulevan liian heikkoja. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. – Nyt pitää varmistaa, että perustettavat maakunnan ovat taloudellisilta ja muilta voimavaroiltaan sellaisia, että ne realistisesti pystyvät selviytymään tehtävistään ja täyttämään perustuslaista seuraavat julkisen vallan velvoitteet
– Yhdenvertaisuus, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, hyvinvointija terveyserojen kaventaminen, palvelujen integraatio. Miten näet yksityisen ja julkisen sektorin työnjaon. Minkälainen erillisratkaisu Uudellemaalle on tarkoitus valmistella. Maakuntauudistus on tarkoitus tehdä aiempaa kevyempänä versiona ja valinnanvapausmallista on luovuttu. Aina eri malleissa niitä kuitenkin on, koska kaikkea ei mitenkään ole voitu etukäteen arvioida perustuslakivaliokunnassa, joka viime kädessä näistä lausuu näkemyksensä. Siihen liittyy uudenlainen malli HUSin ja Uudenmaan alueelle syntyvistä 4 + 1 uudesta sote-alueesta ja näiden välisestä työnjaosta, josta sovitaan järjestämissopimuksella. Rakenneuudistuksen jälkeen Suomessa olisi palvelujen järjestäjinä 21 sote-maakuntaa ja Helsinki. 63 Demokraatti Kansliapäällikkö vastaa Sote-uudistus on kariutunut kahdella aikaisemmalla vaalikaudella. – Kumpikin tarvitsee toisiaan, ja yksityisen rooli palvelujen täydentäjänä ja erityisesti kirittäjänä on erityisen tärkeä. – Jokaisessa valmistelussa on pyritty ratkaisemaan jo ennakolta perustuslailliset kysymykset ja niin nytkin. Mitä aiemmasta työskentelystä on opittu, sosiaalija terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Toimijoiden ohjaaminen tällaisessa kentässä on melko haasteellista. – Osin edellistä valmistelua on voitu hyödyntää, mutta paljon on jouduttu tekemään myös uutta. – Järjestämisvastuu on tällä hetkellä lähes 300 kunnalla ja ne ovat organisoituneet noin 180 järjestäjäksi. – Omaisuus tältä osin siirtyy maakunnille. Mitä käy kuntien ja kuntayhtymien sote-omaisuudelle. Mitkä ovat sote-uudistuksen tavoitteet. Nyt sote-uudistus on taas täydessä vauhdissa, mutta hanke eroaa monin osin edellisestä. – Riittävällä yhteisellä näkemyksellä ongelmista, joita ratkaistaan sekä kompromissija päätöksentekokyvystä. Kuinka vältetään edellisten kertojen perustuslailliset ongelmat. Kuinka sotessa saavutetaan poliittinen yksimielisyys. Lisäksi järjestelmässä ovat mukana yliopistosairaalat, keskussairaalat ja erityishuoltopiirit. – Tämä on jo valmisteltu ja julkistettiinkin viime joulukuussa, ja asiassa vallitsee yhteisymmärrys ainakin ennen lausuntokierrosta. Osa pienemmistä kunnista on ulkoistanut palvelut yksityiselle palveluntuottajalle. De_25062020_58.indd 63 16.6.2020 14.09. Kuinka pirstoutunut sote-kenttä on tällä hetkellä. HAPPY ENDKÖ. Vuosien saatossa on opittu paljon, ja erityisesti perustuslakivaliokunnan mietinnöt ovat ohjanneet valmistelua
Vai osaava ostaja, joka osaa tulkita tietopohjaa asukkaiden tarpeista ja yhdistää niihin erityyppisten palveluntarjoajien vahvuudet ja osaamisalueet. Jostain syystä ajattelemme mielenterveyden jotenkin takaperoisesti: hoitoa on heikosti tarjolla, mutta kroonistuneen ongelman monivuotiseen kuntoutukseen resurssit sitten aikanaan kaivetaan. Järjestöillä on sotessa tärkeä rooli FYYSINEN TERVEYS ON KOHENTUNUT, MIELENTERVEYS EI. Kuitenkin valtaosa mielenterveyden häiriöistä voidaan ja pitää hoitaa perusterveydenhuollossa. Satsaukset mielenterveyspalveluihin ovat samaan aikaan suhteellisesti pienentyneet. Vaikka asenteet ovat muuttuneet ratkaisevasti ja mielenterveys on monella tavalla suorastaan muodikas asia, fyysinen terveys on edelleen monessa suhteessa ”perus” ja mielenterveys ”erikois”. KOLUMNI Teksti Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja, MIELI Suomen Mielenterveys ry De_25062020_64.indd 64 12.6.2020 13.23. Kriisillä on pitkäkestoiset ja monimuotoiset vaikutukset lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyteen. SUOMALAISTEN FYYSINEN terveys on viime vuosikymmenten aikana kohentunut lähes kaikilla mittareilla, mielenterveys ei. Tämän velan saa nyt sote-uudistus hoitoonsa, eikä koronakriisi helpota tilannetta. Keskittyminen ydinasioihin mahdollistaa toivottavasti prosessin, joka ei tukehdu yksityiskohtiin ja perustuslaillisiin epäselvyyksiin. Hyvä, että edes silloin. Sote-uudistuksen olennaisia sisällöllisiä haasteita onkin vahvistaa perusterveydenhuollon kykyä mielenterveyden häiriöiden kohtaamiseen. Matalalla kynnyksellä saatu oikea-aikainen hoito tutkitusti säästää itsensä monin kerroin takaisin. Järjestötoimijan tekee mieli kysyä, miten järjestöjen tuottamat palvelut niveltyvät kokonaisuuteen. Mutta toistaiseksi pöydässä on vielä ennen kaikkea rakenne ja hallinnointi, vaikka soteuudistuksen onnistuminen määrittyy palveluiden sisällöissä ja asiakkaan kokemuksissa. 64 Demokraatti TEEMA S ote-uudistukselle on syytä toivoa kaikkea hyvää nyt, kun työ on taas saamassa vauhtia. Lievä tai keskivaikea masennus ei tarvitse psykiatria, mutta kylläkin hoitoa. Jo ennen koronaa mielenterveyteen oli kasautunut runsaasti hoitovelkaa. Terapiatakuu toivottavasti saadaan aikaan kansallisena kokonaisuutena, mutta viisas maakunta ottaa takuun omaan repertuaariinsa ilman ohjaustakin. Mielenterveyden häiriöistä ja mielenterveyspalveluista puhuttaessa katse usein hakeutuu erikoissairaanhoidon haasteisiin. Entä miten uudistus hahmottaa järjestöjen monimuotoisen työn suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi. Esimerkiksi ilman matalan kynnyksen kriisiapua ruuhka mielenterveyspalveluissa olisi vielä nykyistäkin kovempi. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveystaustaisia, sairaspäivärahapäivistä kolmannes. Hyte-kannustin – kuntien saamaan rahoitukseen vaikuttava hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö – toivottavasti turvaa kuntien ja maakuntien järjestökumppanuudet, kunhan tietopohja on vahva ja sitä osataan lukea. Onko maakunta etäinen, suuria palveluntuottajia suosiva suurasiakas. Se kuulostaa hyvältä, että vastuu kansalaisten elämän keskeisissä palveluissa on vankasti julkisella toimijalla ja niitä koskeva valta turvallisesti maakuntien demokraattisissa rakenteissa
TYÖNTEKIJÄPUOLELLA PAIKALLISEN sopimisen massiivista lisää mistä on karsastettu muun muassa siksi, ettei työpaikoilla asioista sopi minen ole läheskään aina tasapuo lista. Mahdollisuudet ovat siis lähes ra joittamattomat jo nyt, mutta sekään ei tunnu riittävän. Eivätkä yrittäjätkään ole niin in nokkaita paikalliseen sopimiseen TYÖEHTOSOPIMUKSET TARJOAVAT SATOJA MAHDOLLISUUKSIA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN. Onpa tilanne Suomessa mikä ta hansa, paikallisen sopimisen autuut ta jaksetaan peräänkuuluttaa. Sanaparia vain toistellaan hokeman omaisesti, vähän ”hauki on kala” tyyppisesti. Kuten tunnettu kreikkalainen mytologia kertoo, kreikkalaiset sotilaat piiloutuivat puuhevosen sisään, ja kun troijalai set luulivat sitä lahjaksi, he kiikutti vat hevosen kaupunginmuurien si sälle tuhoisin seurauksin. Mutta ei paikallista sopimista, sen lisäämistä tarvitse välttämättä pakoonkaan juosta. Etenkin poliitikon sanomana pai kallinen sopiminen kumisee ont touttaan, sillä se ei saa heidän pu heissaan juuri minkälaista sisältöä. Tasavertaiseen neuvotteluase telmaan pääsemiseksi on vielä pal jon tehtävää. Vuodesta tai oikeastaan vuosikymmenestä toiseen paikallista sopimista tarjotaan lääk keeksi lähes kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan. 65 Demokraatti Harri Järvinen Kirjoittaja on SAK:n yhteyspäällikkö Taianomainen sanapari K oronan aiheuttamasta talouskriisistä ulospää semiseksi on esitetty monenlaisia keinoja, niin uusia kuin vanhoja. Tätä ei kuitenkaan haluta sanoa ääneen, vaan vaatimus koristellaan kaunii siin sanoihin ja lupauksiin jostain paremmasta. Mistä siis oikeasti on kysymys. PUHEENVUORO Kun kevään aikana on seurannut niin työmarkkinapoliittista kuin po liittista koronakeskustelua, paikal linen sopiminen on ollut lähes kaik kien puhujien huulilla. kuin alan etujärjestöt antavat ym märtää. Moni yrittäjä vieroksuu pai kallisesta sopimisesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. PAM:n entinen puheenjohtaja Ann Selin on kiteyt tänyt hyvin: ”Mikäli työpaikoilla so piminen on aitoa, se avaa uusia vai kutusmahdollisuuksia.” De_25062020_65.indd 65 12.6.2020 13.29. Vahva epäilyni on, että todellisuu dessa suuri osa paikallisen sopimi sen lisäämisen vaatijoista haluaisi sopia työehdoista – muun muassa palkoista ja työajoista – alle voi massa olevien sopimusten. Li säksi monissa sopimuksissa on jo si sällä niin sanottuja kriisilausekkeita, joita voidaan tarvittaessa ja yhdessä sopien käyttää. Mutta mihin tätä huutokuoroa tar vitaan, kun jo tällä hetkellä työehto sopimukset tarjoavat satoja mahdol lisuuksia paikalliseen sopimiseen. Pai kallisen sopimisen perään on huu dettu niin opposition kuin hallituk sen riveistä. Mutta yksi on ja pysyy. Se kun kuulemma tuo kaikkea hyvää niin työntekijöille, yrityksille kuin koko kansakunnallekin. Eihän tuollaista aarrearkkua kukaan voi jättää avaa matta. Haluttaisiin mieluummin mennä sopimusten mukaan ja keskittyä itse työn teke miseen. Sitä on tarjottu tietysti työnantaja ja yrittäjäjärjestö jen suunnasta, mutta myös poliitikot ovat ottaneet asian agendalleen. Eli eiköhän kyse ole siitä, että jat kuva puhe paikallisesta sopimisesta on eräänlainen nykyajan sovellus Troijan hevosesta
Kulmunin heittämä eläkeiän nosto käy Vanhaselle kin. Muussa tapauksessa keskusta ot taisi runsaan 10 prosentin gallup kannatuksellaan melkoisen po liittisen riskin, jos tulevana syk synä jouduttaisiin ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin. Tuhannen taalan kysymys on kin se, pitääkö keskustan kantti. Tuo rein on viime vuoden keväältä, jol loin pääministeripuolue keskusta putosi sosiaali demokraattien, pe russuomalaisten ja kokoomuksen jälkeen neljänneksi. Myös Matti Vanhanen nosti ministeripuheessa paikallisen sopimisen yhdeksi talouden elvy tyskeinoksi. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e Kestääkö keskustan kantti kokoomuksen paineessa. 66 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Tuo nähtäneen jo hallituk sen syksyn budjettiriihessä. Keskustan ja kokoomuksen po liittinen salarakkaus leimusi hal lituksessa jo ministeripestinsä koulutusrahasotkun takia jättä neen Katri Kulmunin aikana. Siitä kokoomusjohtaja Petteri Orpo kiittäisi. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI iStock De_25062020_66.indd 66 12.6.2020 10.55. Yhteistä puolueilla on muun muassa paikallisen sopimisen li sääminen työpaikoilla. Sitä Kul muni on kokoomuslaisten tavoin toitottanut taloutemme pelasta vana ihmelääkkeenä. Näihin kysymyksiin ei keskustajohto kaan ole antanut vastauksia. Mutta miten paikallinen sopi minen parantaa taloutta ja työl lisyyttä. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Nyt on mielenkiintoista nähdä, pysyykö keskusta hallituksen ruo dussa, vai ryhtyykö puolue valtio varainministeri Matti Vanhasen (kesk.) johdolla toteuttamaan kokoomuksen poliittisia mieliha luja. Sitä tuskin kokoomusjohto kaan vastustaisi. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Pentti Välimaa Pori Keskustan ja kokoomuksen poliittinen salarakkaus leimusi hallituksessa jo Katri Kulmunin aikana. Ei sekään ole ajatuksena pois suljettu, että kokoomuksen pai nostuksesta keskusta lähtisi Sanna Marinin (sd.) hallituk sesta. Niinkö, että palkka ja työehtoja heikennetään. Keskusta on jo kahdesti ajautu nut kokoomuksen hallituskump panina rajuun vaalitappioon
Ei tietenkään ole. Harmittaa niiden pienyrit täjien puolesta, jotka ovat lähteneet tähän vastakam panjointiin tietämättä edes sitä, että mistä tässä on ky symys. Onko niin, että kun toimitusjoh taja Juho Romakkaniemi vetäisi kohtuullisen kokoi sen pakastealtaallisen her neksiä nokkaansa tästä lois tavasta Finnwatchin aloit tamasta 430kampanjasta, hän päättää sitten ”kostaa” sen omilleen ja ennenkaik kea niille elintärkeille pien yrittäjille. Siis mitä ih mettä. Mikä logiikka tässä on, vai onko lainkaan. Sillä juuri näillä pie nemmillä ei ole edes mahdol lisuutta mihinkään noista ve rovälttelykeinoista. Ihan oikeasti, mikä on kes kuskauppakamarin periaat teellinen tapa toimia. Siihen ei vain riitä pienyrittäjän varal lisuus. Keskuskauppakamarin, siis Romakkaniemen ja hä nen mukaansa saamien fir mojen ja yrittäjien mielestä ei ilmeisesti kuitenkaan saa estää voittojen siirtämistä al haisemman verotuksen mai hin, ei saa koskea vakuutus kuoriin, ei saa lisätä vero tuksen läpinäkyvyyttä eikä yhtenäistää yritysverotusta kansainvälisesti. Juha Pakarinen ja demariaktiivit Outokummusta ja Lehmosta Juho Romakkaniemi ja äly hoi De_25062020_66.indd 67 12.6.2020 10.55. Ne ovat isojen herras väen metkuja ne. 67 Demokraatti Lakimuutoksilla yritetään tukkia aukkoja, joista rahaa virtaa verottajan ulottumattomiin. Tavallinen yksityisyrit täjä pystyy ainoastaan kään tämään työtulot pääomatu loiksi, mutta se on isossa ko konaisuudessa niin mitättö män pieni osuus, että oikeas taan sitä ei olisi kannattanut edes ottaa mukaan tähän 430kampanjaan! Romakkaniemen vasta kampanja viestii, että lailli nen verosuunnittelu ei ole laitonta. Haluaako Romakkaniemi hännystelijöineen sitä, että erikokoiset firmat asetetaan aivan eriarvoiseen asemaan, jopa verovälttelyn nimissä, koska kaikki eivät pysty osta maan tälläistä ”agressiivista veropalvelua”. Tätä ei ilmeisesti saa demokratiassa tehdä, vaan jo pelkät vaatimukset kostetaan ahdinkoon joutu neita lapsiperheitä auttaville ja lähetystyötä tekeville jär jestöille. Kyse onkin siitä, että laki muutoksilla yritetään tukkia verollisia aukkoja, joista ra haa virtaa verottajan ulottu mattomiin. Kyllä, aivan näin, Romak kaniemi näyttää omilleen ja nimenomaan sille heikom malle osalle suoraan keski sormea tässä 430kampan jan mustamaalaamisessa, koska koronan aiheuttamien menetysten takia verorahoja tarvitaan piakkoin kipeäm min kuin koskaan, kun ko ronan aiheuttamia vahinkoja korvataan suoraan yrityksille verovaroin
Tällöin ei valtiovallalla olisi enää tarvetta siirtää tehtäviä kuntien hoidettavaksi. Tällaisia malleja löytyy EU-maista. Kuntaan jäisi ihmisten elin ympäristöstä huolehtiminen ilman palvelun tuotRajakauppa on pohjoisimpien kuntien merkittävimpiä elinkeinoja. Tässä yksi pieni ajatusmalli kuntatalouden ratkaisemiseksi. Pertti Pokki varapuheenjohtaja Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen piiri LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_25062020_68.indd 68 12.6.2020 15.47. Ylä-Lapissa Norjan raja on ihmisten jokapäiväisen elämän ja kanssakäynnin kannalta ollut yhtä näkymätön kuin Ruotsin raja Tornionjokilaaksossa. Norjan rajan tiukka sulku aiheuttaa ongelmia käytännön asioissa, esimerkiksi hautajaisten tai ristiäisten suhteen, tai kun haluaisi käydä katsomassa läheistään sairaalassa. Toivomme sisäministeri Ohisalolta aktiivisuutta. Inhimillisen tilanteen mukaan rajan sulku on voinut vähän joustaa, mutta tällöinkin hyvin kankeasti. Norjan kanssa on aloitettava neuvottelut yhteisen kuplan muodostamiseksi Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan välille. Missä mallissa kuntien talous on nyt ja tulevaisuudessa, kun rahat eivät riitä palveluiden tuottamiseen. Ruotsissa on Suomeen nähden hyvin erilainen koronapolitiikka, mutta maiden rajat eivät ole olleet niin tiukasti kiinni kuin Suomen ja Norjan välinen raja. Maria-Riitta Mällinen Puheenjohtaja Lapin Sosialidemokraattinen piiri tamisvelvoitetta. Pohjoisimman Norjan ja pohjoisimman Suomen tilanne koronaviruksen suhteen on saman kaltainen, ja puolestaan hyvin erilainen verrattuna esimerkiksi Ruotsin tai pääkaupunkiseudun tilanteisiin. Suomen järjestelmässä valtaosan kansalaisten peruspalveluista tuottavat kunnat tai kuntayhtymät. Ei valtion, ei kuntien vaan julkisen talouden. Moni asia on muuttunut: jotkut ovat joutuneet etätöihin, toiset lomautetuiksi. Verotulot pitäisi jakaa niin, että peruspalvelujen tuottaja pystyy hoitamaan tuottamisesta aiheutuneet kustannukset eli kuntien ja kuntayhtymien menot. Olisiko niin, että laitettaisiin tämä kuntien peruspalveluiden – terveydenhuolto, koulutus, sosiaalitoimi – rahoitus kuntoon, ja katsotaan, mihin muuhun varoja jää tämän jälkeen. Tällöin julkiset varat olisivat yksissä käsissä. 68 Demokraatti MIELIPIDE Kuntien rahoitus kuntoon Onko sisäministeri unohtanut Pohjois-Lapin. Tai olisiko toinen vaihtoehto se, että rikottaisiin kunnallishallinnon historiallinen perinne, jota on rakennettu vuodesta 1865: siirretään kaikki peruspalvelut valtiovallan hoidettavaksi ja rahoitettavaksi. Pohjoisimmassa Lapissa on herännyt aiheellinen kysymys: ovatko kaikki suomalaiset tässä suhteessa tasa-arvoisessa asemassa. Silti Viron rajalle on jo muodostumassa avoin alue, ja myös Ruotsin rajan yli kulkee väkeä lisääntyvässä määrin ilman painavia perusteita. Rajakaupan merkitys Enontekiön ja Utsjoen kunnille on todella merkittävä yhteisöveron näkökulmasta, ja rajakauppa on pohjoisimpien kuntien merkittävimpiä elinkeinoja. Koronaviruksella ja sen leviämisen ehkäisyn toimenpiteillä on ollut tänä keväänä suuria vaikutuksia. Siirretäänkö kaikki peruspalvelut valtiovallan hoidettavaksi ja rahoitettavaksi. Koronavirus on tuonut muutoksia myös valtakunnan rajoille. Tämän takia on ihmeellistä, ettei sisäministeriö ole osoittanut näkyvää aktiivisuutta Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan välisen vapaan liikkuvuuden kuplan perustamiseksi Viron tapaan. Maassamme ei ilmeisesti ymmärretä, että veroilla kansalaisilta kerätyt varat ovat julkista taloutta. Näin yksinkertaisesti ratkeaisi sote-probleema yhdellä kertaa. Sukulaisia ja jopa perheitä asuu molemmin puolin rajaa, ja kauppaa käydään tiiviisti rajan yli
Olen varma, että se kantaa tekijää paremmin kuin kasvun ja tehon perässä juoksu. Negatiivisuuden sijaan kannattaakin miettiä voisiko tehdä itse tässä hetkessä jotain enemmän oman vanhuksensa eteen. De_25062020_68.indd 69 12.6.2020 15.47. Aito yhdessä tekeminen auttaa näkemään uusia mahdollisuuksia kulttuurin kattavammassa hyödyntämisessä. Surusilmäisiä vanhuksia katsellessa omatunto soimaa. Maailman onnellisimman kansan titteli edellyttää sitä, että pitää kantaa eikä pudottaa. 69 Demokraatti Kulttuuri on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia Ei pudoteta, kannetaan Hyvä tulevaisuus rakennetaan tieteen, taiteen ja etiikan vuoropuheluna. Olisiko syytä järjestää vanhusten päiväkoti eli yöksi kotiin kuten lapsetkin. Nyt perustettu valtakunnallinen kulttuurihyvinvointipooli vastaa juuri tähän tarpeeseen. Nyt suuntautuessamme koronaepidemian jälkeiseen aikaan ja opetellessamme elämään viruksen kanssa pidempäänkin, tarvitsemme erityisen paljon oppivaa vuoropuhelua, jossa tarvitaan monenlaisia sävyjä ja tulokulmia. Kivet on heitetty, jossain vaiheessa on aika kerätä ne ja laittaa kädet kyynärpäitä myöden ristiin. Olisiko siinä mukana hitunen omantunnontuskaa. Mietin, omalla kohdallani, haluaisinko jossain vaiheessa maata päiväkaudet vaipoissa, tietämättä maailman menosta mitään. Sen tavoitteena on vahvistaa saavutettavan kulttuurihyvinvoinnin sisällyttämistä osaksi kokonaisvaltaista hyvinvointia, kuntoutusta, ennaltaehkäiseviä palveluita, eri alojen koulutusta ja uudistuvaa työelämää. Kulttuurin ja taiteen terveysja hyvinvointivaikutuksista alkaa olla jo melko paljon tutkimusnäyttöä sekä kokemustietoa. Sen keinoin synnytämme luovuutta stimuloivia ympäristöjä, rakennamme vuorovaikutusta ja selätämme kriisejä. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd) Toukokuussa perustetun valtakunnallisen kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja Arvostelu eri hoivatilanteista on kovaa. Joskus vain on pakko. Myös kulttuuriresepteistä on saatu hyviä kokemuksia. Myös laitospainotteiselle hoivalle olisi saatava järkevä kustannustaso. Tuskin kukaan hyväksyy hoivatason laskua, mutta päivähinta on jo nyt niin korkea, että jotain muutosta on tehtävä. Pooli toimii kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijaelimenä ja vaikuttaa poikkisektorisen rahoituksen lisäämisessä ja suuntaamisessa kulttuurihyvinvointitoimintaan. Kuolema ei häntä pelota vaan yksinäisyys. Meidän tuleekin ylittää organisaatioja hallintorajat ja lähteä aitoon yhteistyöhön eri toimialojen kesken. En haluaisi eikä varmaan kukaan muukaan. Hänellä on kova ikävä poisnukkuneita läheisiään. Poissa silmistä, poissa sydämestä on huono yhtälö, joka syö omaisenkin psyykeä. Pirjo Koivukorpi Merikarvia Surusilmäisiä vanhuksia katsellessa omatunto soimaa. Hän tarvitsee myötätuntoa ja rakkautta, kuten jokainen meistä. Alan potentiaalia uuden arjen luomisessa tulisi lähitulevaisuudessa kiinnittää erityistä huomiota.” Hyvä tulevaisuus rakennetaan tieteen, taiteen ja etiikan vuoropuheluna. On selvää, että mitä huonompi kunto, sitä enemmän tarvitaan hoitoa. Kulttuuria ja taidetta tulisi huomattavasti nykyistä enemmän hyödyntää niin ennaltaehkäisevässä työssä, hoidossa kuin kuntoutuksessa. Hinnan pitäisi määräytyä hoidettavan kunnon mukaan, ei seinien. Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Antti Huntus on hyvin todennut, että: ”Taiteen ja kulttuurin suunnattomasta sisältöarkusta löytyy tapoja ymmärtää ihmisyyttä, muovata asenteita ja kuluttajakäyttäytymistä sekä kehittää kykyämme empatiaan. Siksi onkin erikoista, miten hitaasti asia edelleen etenee käytännössä. Myös koulutuksessa ja työelämässä taidetta ja kulttuuria voisi hyödyntää nykyistä enemmän työhyvinvoinnin mutta myös luovuuden ja uusien mahdollisuuksien löytämiseksi. Olen monesti kuullut vanhan ihmisen toivovan pääsyä täältä taivaan kotiin, vaikka ei olisi vielä kovin sairas eikä edes hoidossa laitoksessa
Etelä-Karjalaan tarvitaan erityisiä tukitoimia, joilla alue voisi selviytyä kriisin yli omille jaloilleen. Samaan aikaan matkailusta elävät yritykset, kuten kaupat, ravintolat, palvelualat ja kylpylät, ajautuivat pimeän epävarmuuden aikaan. Sitten tuli vuosi 2020 ja globaali koronakriisi, jota emme osanneet odottaa. Eroamme muista alueista erityisesti siinä mielessä, että taloutemme ja yrityksemme ovat riippuvaisia venäläisistä matkailijoista. Etelä-Karjalan elinvoimaisuus perustuu hyvin pitkälti matkailun ja teollisuuden alojen varaan. Niina Malm kansanedustaja (sd.) Anneli Kiljunen kansanedustaja (sd.) LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Riekkinen De_25062020_70.indd 70 12.6.2020 16.17. Kukaan ei vielä tiedä, milloin rajat voivat taas turvallisesti avautua matkailijoille. Matkailun tulovirrat tyrehtyivät, kun rajat suljettiin pakottavan terveysuhan edessä. Vuonna 2019 Etelä-Karjalassa vierailleista matkailijoista 96 prosenttia oli venäläisiä. Mikäli rajat Venäjälle ovat kiinni vuoden loppuun asti, merkitsee se yli 225 miljoonan euron liikevaihdon ja yli 900 henkilötyövuoden menetystä. Nyt kun yksi alueemme elinvoiman lähteistä on käytännössä pysäytetty kokonaan määrittelemättömäksi ajaksi, on ulospääsyä tästä tilanteesta vaikea nähdä ilman merkittävää tuen osoitusta. Valtaosa matkailutuloistamme tulee itäiseltä rajanaapuriltamme, Venäjältä. Kasvu näytti erittäin lupaavalta ja kauan toivotulta piristysruiskeelta alueen elinkeinoelämälle. Etelä-Karjalaa uhkaa valtava työttömyyden ja konkurssien aalto, jos mitään ei tehdä nyt sen pysäyttämiseksi. Tuhannet työpaikat joutuivat vaakalaudalle, työntekijät lomautetuiksi ja yrittäjät käyttämään kaikki mahdolliset keinot konkurssien välttämiseksi. Kaiken kaikkiaan matkailijat toivat Etelä-Karjalaan yli 321 miljoonaa euron edestä tuloja, joista venäläisten matkailijoiden osuus oli reilut 310 miljoonaa euroa. Mutta sen me tiedämme, että kovin kauaa alueemme ei tule yksin selviämään tästä. 70 Demokraatti MIELIPIDE Etelä-Karjalan matkailua tarvitsee tukea Matkailuala on Etelä-Karjalan kasvun keskeinen valtti ja tulevaisuus. Venäläisten tekemien matkojen määrä Etelä-Karjalassa lisääntyi edellisestä vuodesta 15 prosenttia. Jo ennen koronakriisiä Etelä-Karjala eli suurten haasteiden edessä, kun suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos vaikutti alueen väestörakenteeseen ja työllisyyskehitykseen. Laskelmien mukaan rajojen kiinni oleminen maksaa Etelä-Karjalalle 25,4 miljoonaa kuukaudessa, mistä johtuen kaupan ja palvelualojen arvolisäveroton liikevaihto laskee 22 miljoonaa euroa kuukaudessa. Matkailuala onkin Etelä-Karjalan kasvun keskeinen valtti ja tulevaisuus
kirkkoherra, ent. Laasonen Suvi Tarjoilija, Tohmajärvi 4.8.2020 Vastaanotto Tohmajärven työväentalolla, Työväentie 2, Tohmajärvi. Jouko Sillanpää Helsinki 10.7.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata Työväen Arkiston toiminnan tukemiseen Kansan Sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedon antoon: Jouko Sillanpää. Synttärikahvit myöhemmin bingoillassa. Muistamiset tilille FI4553890740035357 (tieto JK70) puoliksi Rautalammin Ty:lle Työväentalon ylläpitoon ja Rautalammin seurakunnan lähetystyölle. kansan edustaja, SDP:n jäsenenä 50 vuotta, Rautalampi 20.7.2020 Ei juhlia, ei kukkia, ei lah joja. 70 VUOTTA 50 VUOTTA . Husso Asko Merkonomi, eläk., Jyväskylä 11.7.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n KeskiSuomen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, Tiedonantoon: Asko Husso. Le ik ka a ta lte en ! Kansan Sivistysrahaston apurahat ovat haettavana elokuussa Jorma Kukkonen Ent. Kari Ervelius Eläkeläinen, Oulu 18.7.2020 Risto Rossi Aluepäällikkö, eläk., Viitasaari 24.7.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Yrjö Kallisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Risto Rossi. Sinikka Suontio Eläkeläinen, Espoo 2.7.2020 Mahdolliset onnittelut voi oh jata KSR:n Matti Louekosken rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tie donantoon: Sinikka Suontio. Oittisen ra hastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Seppo Vettenranta. Ann Selin Helsinki 22.7.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Duunarinuorten musiikkirahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedon antoon: Ann Selin. H. Eskelinen Seppo Kansanedustaja, Joensuu 4.7.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Seppo Eskelisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tie donantoon: Seppo Eskelinen. 71 Demokraatti 75 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Jarmo Koikkalainen Eläkeläinen, Helsinki 29.6.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Irene ja Kalevi Sorsan rahastoo tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedon antoon: Jarmo Koikkalainen. Seppo Vettenranta Hallintopäällikkö, eläk., Kerava 26.7.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n R. 70 VUOTTA De_25062020_71.indd 71 16.6.2020 9.44
Nimi: Osoite: De_25062020_72.indd 72 12.6.2020 13.55. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 12/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Sho wta ei tarvinnut etsiä mistään umpi metsästä. Olen jo nostamassa kameraa silmälle, kun huomaan lisää vilahduksia. co m 3 1 2 3 4 7 9 2 5 6 3 4 9 2 5 3 7 7 4 2 9 3 6 9 7 1 56 97 31 84 2 34 72 89 61 5 82 15 64 73 9 63 51 97 28 4 79 83 42 15 6 41 26 58 39 7 17 48 25 96 3 25 69 13 47 8 98 34 76 52 1 De_25062020_72.indd 73 12.6.2020 13.55. Viereiseenkin puuhun syöksyy saman lainen kolmen kiipijän kööri! Ymmär rän päässeeni seuraamaan puukiipijä perhettä – kahta aikuista ja neljää poi kasta. Puukiipijän voi hyvin nähdä myös kaupungin keskustan puis toissa, joten silmät ja korvat kannattaa pitää auki kaikkialla! TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi H A A P A K A H A E K E L T I T S S P O R I I T T E S I S I N T I U T E A O L U T A L K A A R A M I L I E T T U A O A N K E A T U R O V I R T A I N E S M A A R I T A A A M O S N I C O U T P A S S I T A N S A T S I A L T A I U P O T A N A U L A N I I V A N A K I R O D A A N I N T E R S U I T S I E S T E R I K L I N E S L N S T O A E N K E L I P E L A T A A H T I U A T O N K U T E N K A A O S T U L O S L I S I B E N I T O S I I P I K E T O L A A S A T A S T I N O T I N R A I T I T S A A T E A N I L I S I N A Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Onnea voittajalle! K uulen sirahtelevaa, kirkasta ja kimeää viheltelyä. Poika set jäävät sijoilleen, nokat ammollaan ja kimeästi vaatien: ”Mutsi, ruokaa!”. Se lähtee kiipeämään runkoa pitkin hiukan pompahdellen. Jo non ensimmäinen saa pian annoksensa, toinen jää ilman. Hämähäkkejä, hyönteisiä, mitä nyt kaarnan raoista löytyykään. Ensim mäisen kiipijän perässä lehahtaa run golle ensin yksi, sitten vielä toinenkin. Silmä kulmastani näen vilahduk sen, kun puukiipijä lennäh tää puunrungolta alas, melkein vierei sen puun juureen. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 10/2020 RATKAISU 28.5. Seuraavalla kerralla se ehkä yrittää pysyä tiiviimmin emon kin tereillä. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Kari Tirronen, Helsingistä. Seurasin tätä rungolta toiselle etene vää näytelmää ihastellen pitkään. Tämä perhe osui kohdalle Tu russa, Ruissalon Kolkassa – ja aivan kä velytien vieressä. ais ud ok u. Poikaset kapuavat emon vanave dessä, ja emo pysähtyy pian kaivamaan kaarevalla nokallaan kaarnan alta sa puskaa
Tämä on opettanut, että pitää olla aikaa myös pysähtyä ja miettiä, ei vain juosta. Upea kirja suomalaisten rauhanturvaajien sotilaselämästä. Hintsan tie lääkärin tehtävistä Afrikasta kansainväliseen huippu-urheiluun on loistava esimerkki monelle suomalaiselle siitä, miten arvopohjalta voi ponnistaa ja tehdä sillä vielä maailman parasta jälkeä. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Äänikirjat sopivat matkustelijalle Kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari innostuu monipuolisesti eri aiheista. Ja kuunnella. Kirja on todella hyvä kuvaus siitä, mitä suomalaiset ovat kokeneet keskellä Lähi-idän tulenarkaa kriisiä. Libanonin ja Syyrian tilanne ja kaikkiin näihin konflikteihin liittyvä duuni. 1 3 De_25062020_74.indd 74 11.6.2020 17.48. Eurooppa-asiat kiinnostavat tietysti taustastanikin johtuen, sillä olen asunut pitkään Euroopassa ja muualla ulkomailla, sekä suorittanut samalla Eurooppa-asioihin liittyviä opintoja ja tutkintoja. Eduskunnassa ja nyt ministerinäkin olen lukenut työhöni liittyen kaikenlaisia aihealueita. Olen saanut olla tämänkin porukan kanssa tekemässä duunia ja auttamassa heitä maailmalle. On ollut aikaa fundeerata, ja se on ollut hyvä asia. Musiikki, kulttuuri ja urheilu ovat aina olleet lähellä minua, ja tässä roolissa tietysti myös siihen liittyvä vientitoiminta. Ja siinä samalla on ollut aikaa lukeakin. Innostun aina jostakin aiheesta, ja niiden suhteen olen aika monipuolinen. Äänikirjat ovat minulle uusi löytö. Kirjassa aukeaa Lähi-idän tilanteen historia, se kostonkierre mikä yhä näkyy ja tuntuu. Tässä työssä on paljon istumista ja matkustamista, ja äänikirjat toimivat siinä mukana tosi hyvin. Kansainväliset asiat kiinnostavat, etenkin kansainvälinen politiikka ja kansainväliset suhteet. Tämä koronan aika on ollut monella tavalla erilaista. Markus Laakso: Folk Metal Big 5 Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen aika innokas lukija. Kirjassa on paljon myös suomalaista musiikkihistoriaa. Oskari Saari: Aki Hintsa – Voittamisen anatomia Olli Nurmi: Ruutitynnyrin vartijat Minulla oli ilo ja kunnia työskennellä ja matkustaa Akin kanssa ja olla luomassa sitä kokonaisuutta huippu-urheilussa ja samalla viedä sitä suomalaiseen urheiluun ja liikuntaan
info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok25062020_001-002.indd 2 12.6.2020 15.06. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. (09) 774 3110, sähköp. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 20 / 22 . m aa lis ku ut a 26.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PIKKARIT Alusvaatteiden historiaa TAITEILIJAJUHLA 50 vuotta eduskuntaa JÄRJESTÄYTYMINEN Liitto houkuttaa koulutettuja EU TEEMA Turvallinen Eurooppa Stressitesti Korona syöksi maailman ja Suomen kaaokseen. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. Se haluaa enemmän. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. m aa lis ku ut a 6/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 20 / 26 . 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. Reaalitalouteen sotkeutuu myös psykologia ja pelko. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. Nyt hän on myös pääministeri. De_26032020_01.indd 1 18.3.2020 9.57 22.6.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAL.VKO 2020-32 00 74 43 -2 01 2 HYÖNTEINEN Rakas ja tärkeä leppis KAHDESSA KERROKSESSA Sähköinen puoluekokous TALOUS Kohta eletään velaksi Muutoksen ÄÄNI SOTE TEEMA Kolmas kerta toden sanoo. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . Koulutuspolitiikalla voi muuttaa elämää paremmaksi, Maria Mäkynen sanoo. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI X • 20 20 / 26 . Markkinatalous ei riitä Kiinalle. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. Mihin niitä tarvitaan. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . ke sä ku ut a Demok25062020_001-002.indd 1 16.6.2020 11.10. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään