Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoissa etupaikoissa vain 33,64 € kertamaksulla. lo ka ku ut a ELÄKKEET Nyt viedään nekin NEW YORKIN MALLI Näin voitetaan vaalit Aikuinen huoneessa Miten ”luotettava ja järkevä” saadaan houkuttelemaan äänestäjiä, Kirsi Piha kysyy Antti Lindtmanin kirjan arviossa. Etuja ja enemmän. Tradeka. de_22102026_001.indd 1 de_22102026_001.indd 1 12.10.2026 16.56 12.10.2026 16.56. Tutustu ja liity jäseneksi → tradeka.fi/liity PAL.VKO 2026-48 00 74 43 -2 60 9 6 414880 074923 2 6 9 22.10.2026 / 7,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 26 / 22
JH L.FI/LIITY JHL EI MIKÄÄN SALALIITTO VAAN SINUN AMMATTILIITTOSI. POLIITTINEN MAINOS: EU Rahoittaja: S&D-ryhmä Euroopan parlamentissa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi tradeka.fi de_22102026_002.indd 1 de_22102026_002.indd 1 13.10.2026 10.43 13.10.2026 10.43. LIITY NYT! www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY www.demarinaiset.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.fi tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.fi Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Edustajasi Euroopassa. Maria GUZENINA Eero HEINÄLUOMA mariaguzenina.fi eeroheinaluoma.fi Tilaa meppien uutiskirjeet nettisivuilta ja pysy ajan tasalla EU-kuulumisissa
de_22102026_03.indd 3 de_22102026_03.indd 3 14.10.2026 10.09 14.10.2026 10.09. KASVO KULTTUURI JOULU Sovittelijan tehtävää ei voi irrottaa sovittelijan persoonasta. Musiikki ei ota enää kantaa. LOKAKUUTA 2026 / ILMESTYY KERRAN KUUSSA PUKKI SANAT YKKÖSSOVITTELIJA Kuka on nutun sisällä. Kädet savessa ja pöksyt tulessa. 3 Demokraatti 9/ 26 36 34 44 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 22
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Ilmestyy 11 kertaa vuodessa Seuraa meitä myös somessa. ELÄKKEET Tarjolla vain vaikeita ratkaisuja 14 de_22102026_04.indd 4 de_22102026_04.indd 4 14.10.2026 9.25 14.10.2026 9.25. IHMINEN JA ELÄMÄ 36 D-kasvo: Nikolas Elomaa 42 Kolumni: Juha Beurling-Pomoell 43 Kasvot peilissä: Hanna Kosonen 44 Musiikki: Enää ei oteta kantaa 48 Arviot: Huomiotalous rehottaa 50 Arviot: Aikuinen huoneessa 53 Arviot: Saision lähtöselvitys 61 Mielipiteet 64 Ristikko 65 Ti ti tyy 66 Elämysten lähde: Sari Siikander Luonnonvarateollisuuden disinformaatio kumpuaa taloudellisista intresseistä. 4 Demokraatti 9/ 26 Ka nn en ku va : Ju kk aPe kk a Fl an de r POLITIIKKA JA YHTEISKUNTA KULTTUURI 5 Pääkirjoitus: Johtajalle oppia 6 Ajankuva: Assa mullistuu 8 Pätkät: Meiltä ja muualta 11 Mikä meno?: Janne Kotiaho 12 Indeksi: Isoja kysymyksiä 14 D-ilmiö: Eläkeleikkuri lähestyy 21 Mepitshow: Eero Heinäluoma 22 Essee: Markus Leikola 25 D-kolumni: Meri Valkama 26 Syyria: Vallankumous syö naiset 28 Kielikylpy: Ungdomen är framtiden 30 Unkari: Politiikan poptähti 32 Armeija: Vain maastopuvun värisiä 34 Pukkivisa: Kukan nutussa luuraa. Seuraava numero ilmestyy 26.11. 11 JANNE KOTIAHO Suomen Luontopaneelin pj TEEMA SEGREGAATIO Ongelma, josta ei puhuta 54 www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari AD: Arja Jokiaho Valokuvaaja ja toimittaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6
5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Johtaja, opi edes tämä Pääkirjoitus VASTUULLISUUS SYNTYY SIITÄ, ETTÄ TAJUAA TOIMINTANSA HINNAN. T yöterveyslaitoksen, kauppakamareiden ja useiden oppilaitosten yhteistyönä teettämä, lokakuussa julkaistu Johtajuusbarometri 2026 kertoo, mitä ominaisuuksia suomalaiset esihenkilöiltään kaipaavat. SUOMALAISET ANTOIVAT barometrissa työelämän johtamiselle kouluarvosanaksi seiskan. Johtaja ei saa ikinä loitontua niin kauas normaalielämästä, että hän unohtaisi miltä tuntuu joutua työpaikan saneerausuhan alle tai turvaverkkoon revittyjen reikien kohdalle. Tästä on helppo olla samaa mieltä. Mutta johtaja, joka ei osaa samaistua suoraan tai välillisesti aiheuttamiensa vahinkojen maksajiin, on tunnekylmyydessään nuorten mielestä vielä isompi riskitoimija. TÄSSÄ ON pieni ristiriita ajan hengen kanssa. de_22102026_05.indd 5 de_22102026_05.indd 5 13.10.2026 13.46 13.10.2026 13.46. Toisin kuin politiikassa, yritysmaailmassa kavahdettaisiin psykopaattina sellaista johtajaa, joka ilakoi irtisanomisten tai suljettujen paperitehtaiden määrällä. Se on samalla myös hyvän johtajuuden raskain inhimillinen taakka. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että huono johtaminen syö paitsi työelämän laatua, myös työpaikan kilpailukykyä. Vaikeata luonnettakin siedetään, mikäli pomo kohtelee alaisiaan kunnolla, luotettavasti ja ihmisarvoisesti. Naiset olivat hieman kriittisempiä kuin miehet. Tämä ei tarkoita, etteivätkö nuoretkin haluaisi yritysjohtajien toimivan rationaalisesti ja tarvittaessa kovanaamaisestikin firman selviytymisen puolesta. Silti alle 30-vuotiaista barometrivastaajista enemmistö kertoi odottavansa pomoilta nimenomaan empatian tajua: kykyä ymmärtää mitä seurauksia päätöksistä aiheutuu. Johtaja saa vaurastuakin vapaasti, mutta vastineeksi hänen pitää myös säilyttää tuntuma tavallisiin ihmisiin ja elämään. Listan kärjessä ovat reiluus, alaisten huomioiminen, lähestyttävyys ja oikeudenmukaisuus. Siihen kuuluu olennaisena osana halu kohdella muita oikein, luoda menestyksensä muita polkematta. Tämä pätee politiikassakin: Oy Suomi Ab voi varmasti paremmin, mikäli sen johtajat osaavat ja muistavat välillä samaistua johdettaviinsa. Esimerkiksi puoluejohtaja Riikka Purra (ps) on ilmoittanut lehtihaastattelussa, ettei empaattisuus sovi poliitikon ohjenuoraksi. Samoin yrityksen eettisten arvojen julkinen laiminlyöminen veisi pomon nopeasti vaihtoon. Se kuulemma haittaa kipeiden päätösten tekoa ja kokonaiskuvan hahmottamista. Aito ja kestävä vastuullisuus syntyy siitä, että tajuaa toimintansa hinnan
– Ympäristö muuttuu läpikulkualueesta monipuoliseksi kohtaamisja oleskelupaikaksi. Uudistus kiinnostaa Museovirastoakin. Uudistuksen on tarkoitus rauhoittaa rautatieaseman aluetta sekä lisätä sen viihtyvyyttä. Ratikkavuoroja kulkee noin 30 tunnissa. Toivotaan, että uudistetulle alueelle mahtuvat kaikenlaiset kaupunkilaiset ja koko elämän kirjo. KAIVOKADUN ALUEELLA on kulttuurihistoriallisesti tärkeitä rakennuksia, kuten rautatieasema, Ateneum ja Kansallisteatteri. Valaistuksen avulla alueesta tehdään miellyttävä myös pimeään aikaan. – Joka ikisen puun ja pensaan kohdalla mietitään, minkä näkymän eteen se tulee. – Vuoden 2028 alussa käynnistyvä uudistus siirtää ajoneuvoliikenteen pois Kaivokadulta ja muuttaa sen kävelypainotteiseksi joukkoliikennealueeksi 2030-luvun puoliväliin mennessä, Kaivokadun ympäristön katusuunnittelun projektipäällikkö Anna Tienvieri kertoo. Aseman editse, Kaivokatua pitkin, huristelee 15 000-20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raitiovaunupysäkkejä käyttää päivittäin noin 23 000 matkustajaa. Lisäämme alueelle paljon kasvillisuutta. 6 Demokraatti HELSINGIN RAUTATIEASEMAN alueella liikkuu päivittäin noin 200 000 jalankulkijaa. de_22102026_06.indd 6 de_22102026_06.indd 6 13.10.2026 13.03 13.10.2026 13.03. – Luomme ihan uudenlaista kaupunkiympäristöä. Historialliset rakennukset eivät saa jäädä kasvillisuuden taakse, toteaa Tienvieri. 6 Demokraatti Anna Tienvieri esittelee rautieaseman edustan tulevaa ilmettä. Ajankuva Teksti Nora Vilva Kuvat Museovirasto / Pekka Kyytinen ja Nora Vilva Grafiikka Arja Jokiaho Henkilöautoilu loppuu assan edessä Helsingin rautatie aseman edustaa ja ulkonäköä on myllätty moneen kertaan vuosi kymmenien aikana. – Yritämme tehdä alueesta sellaisen, että mahdollisimman moni haluaisi tulla sinne, viihtyä ja olla. Tulee puita, pensaita ja kukkia, kertoo Tienvieri. Kuva 1950luvun alun katutöistä
7 Demokraatti Lähde: Helsingin kaupunki Helsingissä on tänä vuonna käynnissä yhteensä noin 200 katu ja puistoprojektia. Päärautatieaseman kautta kulkee noin 100 000 junamatkustajaa ja viereisen Rautatientorin metro aseman kautta noin 40 000 matkustajaa päivässä. Päärautatieaseman alueen ja sen viereisten aukioiden kautta kulkee päivittäin noin 38 800 jalankulkijaa. de_22102026_06.indd 7 de_22102026_06.indd 7 13.10.2026 13.03 13.10.2026 13.03
Lautakunta tarjoaa neljän kohdan työlistan työn tuottavuuden vauhdittamiseksi: lisää kilpailua keskittyneille markkinoille, osaaminen eli koulutus kuntoon, yritystuet remonttiin ja kunnon kannustimet julkiselle sektorille. Hän oli kuullut, että siellä säilytettiin helvetin tärkeitä asiakirjoja. – Tiesin, ettei hätä ole tämän näköinen. Monessa tapauksessa taustalla on 20 vuoden takaiseen jämähtänyt tuottavuuskehitys. Valtiovarainministeriön tuottavuuslautakunnan syyskuussa julkaiseman raportin mukaan Suomi jämähti jonnekin Nokia-vuosiin kun kaikki kilpailijamaat ovat spurtanneet kaulaa tuottavuusvertailussa. Miksi paholainen murtautui kristillisdemokraattien puoluetoimiston kassakaappiin. Viides kohta voisi olla yritysjohtajien kunnianhimon lisääminen. Lääkäri lohdutti: ei hätää, teillä on vain aibofobia. Olemattoman tuottavuuskehityksen ja talouskasvun vaikutukset iskevät läpi koko yhteiskunnan. Finanssikriisin yhteydessä monissa Itä-Euroopan maissa valtiot tulivat nappaamaan eläkerahoja, mikä johti siihen, että ihmiset menettivät täysin luottamuksensa näihin rahastomalleihin. Selvitykseen oli jututettu ulkomailta Suomeen rekrytoituja toimitusjohtajia. Luku on EU-maiden toiseksi korkein. Kokoomus ei tavoittele maksuun menevien ja maksussa olevien eläkkeiden leikkaamista. Perussuomalaiset ilmoittivat heti, että myös Mohamedin, Ahmedin ja Suleimanin pitää olla töissä siihen asti. Palkkakehitys matelee, verotuloja ei tule riittävästi eikä rahaa riitä julkisiin palveluihin. Heidän mielestään suomalaisjohtajien ongelmia ovat riskien ylikorostaminen, liian matalat tavoitteet ja johtajien samankaltaisuus. Raportin mukaan suomalaisyritykset ovat maailmanluokkaa prosesseissa, laadussa ja toimitusvarmuudessa, mutta tehokkuus korostuu uudistumisen ja kasvun kustannuksella. Google varautui palkkaamaan datakeskustyömailleen lakkovahteja, mutta hakkuutöissä se olisi tarvinnut enemmän uhkasakkovahteja. Kyse on siis siitä, kuinka paljon yritys tuottaa palveluita ja tavaroita työtuntia kohti. LUKU 45% YRITYKSET Nössöily seis ja tuottavuus kuntoon TURHA SYYTTÄÄ lomailevia ja lisää palkkaa naukuvia työntekijöitä, sääntelyä tai verotusta Suomen yritysten surkeasta tilanteesta. Valtiovarainministeriö ehdotti, että alin eläköitymisikä nostetaan 70 vuoteen. de_22102026_08.indd 8 de_22102026_08.indd 8 13.10.2026 10.55 13.10.2026 10.55. 8 Demokraatti Tehdään tämä nyt selväksi. Kesällä julkaistun Deloitten ja Demos Helsingin selvityksen mukaan suomalaisjohtajilla puuttuu kasvuun tarvittavaa kunnianhimoa. Kansanedustaja kehui havaintokykyään: hän tunnisti heti kotinsa vessanpöntössä kelluvan jätöksen vieraan vallan varoitukseksi. Poliitikon puheenkirjoittaja valitti työterveyslääkärille kammoavansa palindromeja. Puolin ja toisin PÄÄMINISTERI PETTERI ORPO EDUSKUNNASSA KEVAN TOIMITUSJOHTAJA JAAKKO KIANDER YLELLÄ PÄTKÄT Politiikan puujalat Lä hd e: 20 25 O SH Pu ls e -t ut ki m us Suomen, maailman onnellisimman maan, työntekijöistä kokee työhön liittyvää stressiä, masennusta ja ahdistusta
Ministeriö arvioi uudistuksella saatavan 50 000–120 000 lisätyöllistä – ja enemmän veroeuroja. Tämä tehtäisiin korottamalla vanhuuseläkeikää asteittain kuudella kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohden. Mielenkiinnolla odotetaan, miten valtiovarainministeriö nimeää vielä julkistamista odottavan säästölistansa seuraavalle hallitukselle. – Vuosilomalain uudistaminen olisi iso askel niin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen kuin perheiden hyvinvoinnin tukemiseen, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoo. Toivottavasti lääkittävä potilas pysyy hengissä urakan loppuun asti. Uuden työsuhteen alussa lomaa kertyy vain kaksi päivää kuukaudessa. HYVÄ UUTINEN Yllättävä pari SUOJAKUPLA SOMEKUPLA pois paha maailma pois järkevä maailma Pikakaista ei toimi jos kunto pettää VALTIOVARAINMINISTERIÖ ESITTÄÄ eläkeiän nopeutettua nostamista 70 vuoteen. iS to ck de_22102026_08.indd 9 de_22102026_08.indd 9 13.10.2026 10.55 13.10.2026 10.55. Liittojen mukaan nykylainsäädäntö rankaisee työntekijää työpaikan vaihtamisesta. Liitot muistuttavat, että työviikko on ollut viisipäiväinen jo 1960-luvulta lähtien. Jämähtänyt laki INSINÖÖRILIITTO JA Tradenomit ehdottavat vuosilomalain uudistamista siten, ettei lauantai kuluttaisi enää lomapäiviä. Kärsimys ja tulikivi on peruutettu, Suomen virallinen optimismi tarjoaa kohta taivaalta satavaa mannaa. JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekströmin mielestä ”esitys ei ole tästä maailmasta”. Lisäksi vuosilomaa pitäisi liittojen mielestä kertyä 2,5 päivää työsuhteen alusta alkaen. Tosin VM on tällä hallituskaudella säästölistoillaan valanut kansalaisiin lähinnä epätoivoa ja pessimismiä, jota hallitus on vahvistanut omilla säästötoimillaan. Teollisuusliiton syyskuun kyselyssä liiton jäsenistä vain 40 prosenttia uskoo jaksavansa työssä nykyiseen eläkeikään asti. Etenkin työttömyys pelottaa. Lauantai lasketaan silti työpäiväksi, vaikkei työntekijä työskentelisi lauantaisin. Työntekijäpuoli tyrmistyi esityksestä. Siitä huolimatta, että uusimmassa kuluttajien luottamus -tilastossa kansalaisten usko tulevaisuuteen ja omaan talouteen jälleen heikkeni. – Kuinka moni pelastaja, siivooja tai sairaanhoitaja pysyy työn vaatimassa kunnossa 70-vuotiaaksi asti. 9 Demokraatti TYÖELÄMÄ ELÄKE Sakset tuppeen Hyvä uutinen. Esitys nostaisi nykyisten 50-vuotiaiden eläkeikää lähes neljä vuotta. Täydet lomat saavutetaan näin vasta kolmantena kesänä. Mutta kuten ministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja lupasi tiedotustilaisuudessa: ”Sopeutusurakka ei ole loputon”. Suorastaan yllättäen kokoomus käynnisti vaaleihin tähtäävän optimismikampanjansa juuri ennen kuin valtiovarainministeriö julkisti tulevia vuosia koskevan virkapuheenvuoronsa iskulauseella ”Luota tulevaan”. Ministeriön virkamiehet kertoivat haluavansa luoda suomalaisiin tulevaisuususkoa ja lopettaa turhan synkistelyn. Etenkin sekä fyysisesti että psyykkisesti kuormittavilla aloilla eläkeiän noston pelätään kasvattavan sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyden kustannuksia. Tämä toisi työntekijöille viikon lisää lomaa
Milloin ensimmäisen kerran siirryttiin kesäajasta normaalieli talviaikaan. de_22102026_10.indd 10 de_22102026_10.indd 10 14.10.2026 10.19 14.10.2026 10.19. 5. Mikä on Melania Trumpin tyttönimi. – Emme koe hyödylliseksi, että lähdemme käymään julkisuudessa keskustelua. Kuinka monta eduskuntapuolueen entistä puheenjohtajaa edustaa parhaillaan Suomea Euroopan parlamentissa. 10 Demokraatti PÄTKÄT 10 VIS V 1. 4. Kenen Eino Leino runoili eläneen vain syksystä jouluun. Kuka on Metsä Groupin nykyinen pääjohtaja. 9. Kenellä Alavudella syntyneellä entisellä tangokuninkaalla on sukunimikaima SDP:n eduskuntaryhmässä. 6. Järvisen mukaan viranomaiset tiesivät yhtiön hakkuu suunnitelmista. EU-vaikuttaja mutta kuka ja missä tehtävässä. 7. 2. Tapauksessa on myönteistä, että se herätti päättäjät vakavasti pohtimaan jonossa olevien datakeskusten toiminnan säätelyä alkaen sähkön riittävyydestä. Googlen maajohtaja Antti Järvinen pelasi päiväkaupalla kuurupiiloa median kanssa ennen kuin tuli julkisuuteen kommentoimaan Muhoksen hakkuita. 1) Jus si Van han en 2) Ale ksi s Kiv en 3) Kna uss 4) Jip pii 5) lok aku uss a 198 1 6) Eur oop an par lam ent in puh em ies Rob ert a Met sola 7) mol em mat ilm est yvä t bro ads hee t-fo rm aat iss a 8) Tam per een Pyh äjä rve n jää llä tam mik uus sa 192 8 Tam per een Pyr inn ön ja Tam per een Pal loi lijo ide n väl illä 9) Jas ka Mäk yse llä 10 ) Kuu si, Li And ers son , Ann a-M aja Hen rik sso n, Eer o Hei näl uom a, Kat ri Kul mun i, Vill e Niin ist ö, Mar ia Ohi sal o ChatGPT/toimitus MAAILMAN TILA • Datakeskusongelmat Suomi – sähkön siirtomaa G ooglen toiminta Muhoksen ja Kajaanin datakeskusten työmailla herätti hämmästystä, kun yhtiö hakkasi pelkästään Muhoksella metsää 330 hehtaaria laittomasti ilman ympäristövaikutusten arviointia. Lehden painoon mennessä (viime viikolla) ei ollut vielä löytynyt kyseisiä viranomaisia. Googlen toiminta herättää kysymyksen, onko Suomi datajäteille lännen reunalla sijaitseva pieni siirtomaa, jonka sähköä voi hyödyntää laeista tai viranomaisista välittämättä. Missä ja milloin pelattiin tiettävästi Suomen ensimmäinen jääkiekko-ottelu. 10. Google on toiminut asiassa parhaan ymmärryksensä mukaan, Järvinen totesi Ylelle. Näinkin sen voi nähdä: tekoälyn näkemys Vladimir Putinin ja Donald Trumpin dieselsopimuksesta. Mitä yhteistä on Turun Sanomilla ja Maaseudun Tulevaisuudella. 8. 3. Tähän saakka kunnat ovat yrittäneet haalia datakeskuksia miettimättä niiden valtakunnallisia vaikutuksia. Minkä nimiselle kristilliselle kuorolle Sari Essayah ohjasi 25 000 euroa syksyn budjettiriihessä
Kaikkien lupien ehtona pitäisi olla haittojen velvoittava ekologinen kompensaatio. Ennallistamissuunnitelmasta ja metsiemme ylikäytöstä on puhuttava. de_22102026_11.indd 11 de_22102026_11.indd 11 13.10.2026 13.43 13.10.2026 13.43. Disinformaatio kumpuaa taloudellisista intresseistä. Meillä on isoja luonnonvarateollisuuden aloja, kuten metsäteollisuus. Tarvitaan maakunnittainen ylikäyttöä estävä hakkuukatto. Onko luonnon ennallistamisen suurin jarru raha. Valtio on sitoutunut tekemään EU:lle ekologista kompensaatiota, jos sen luontodirektiivien mukaan hyvässä kunnossa olevaa luontotyyppiä heikennetään. Jos kompensaatiota ei maksa haittaa tekevä teollisuus, niin sen maksaa valtio eli me veronmaksajat. Luontokato on pysäytettävä, jos haluamme, että ihmiskunta on olemassa myös tulevaisuudessa. Puu on uusiutuva luonnonvara, mutta tällä hetkellä useissa maakunnissa sitä hakataan enemmän kuin se uusiutuu, eli puu on loppumassa. Teollisuuden intresseissä on luonnonvarojen käytön rajoittamaton salliminen, vaikka käyttö on jo nyt kestämätöntä. Tämä ei ole syyllistämistä, tämä on tosiasia. Luonnonvarateollisuudella on erittäin vahvaa edunvalvontaa, kuten Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. EU:n ennallistamiasetus koskee Suomessa miljoonia hehtaareita. Pitäisikö luontoaiheiden olla mukana eduskuntavaalikeskustelussa. Pitäisi. Miten Suomen luonnolla menee. Levitäänkö Suomessa ympäristöongelmiin liittyvää disinformaatiota. Puolisoni ja hänen kaukoputkensa. asiantuntijoita ja leimaamalla heidän puheensa haihatteluksi. Luontoa haittaavalle teollisuudelle tulisi ottaa käyttöön ”aiheuttaja maksaa” -periaate. Disinformaatiota levitetään monella eri tavalla, esimerkiksi kyseenalaistamalla Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle. Annoin vaimolleni kaukoputken 50-vuotislahjaksi ja nyt hän kantaa sitä mukana linturetkillämme. Nyt haastattelupäivänä ennallistamissuunnitelman lausunto on viimeistä piirtoa vaille valmiina. Ihminen ei pysy hengissä ilman luontoa. Luontokato ei ilmene luonnon häviämisenä, vaan sen monimuotoisuuden köyhtymisenä. Paremminkin voisi mennä. Ihminen, joka ajattelee vain rahaa, on. Hyvä meno. Mitkä ovat luontokadon suurimmat aiheuttajat Suomessa. Teollisuuden ja luonnon intressit eivät kohtaa Luontoaiheet oltava mukana vaalikeskusteluissa. Miksi luontokato kannattaa pysäyttää ja onko se realistisesti mahdollista. Luonto elpyy, mutta se vaatii suojelua, ennallistamista ja luonnonvarojen käytön kestävyyttä. 11 Demokraatti Teksti Nora Vilva Kuva Nora Vilva ja Anna-Liisa Blomberg MIKÄ MENO Mikä meno, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho. Maankäyttö, eli metsäja maatalous, ovat suurimpia haitanaiheuttajia
Kasvu näyttää jatkuvan vahvempana vielä ensi vuonna erityisesti teollisuuden viennin ja investointien vetäminä. 12 Demokraatti Elina Pylkkänen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, pääekonomisti elina.pylkkanen@oaj.fi Indeksi Tärkeitä kysymyksiä ja vastauksia P olitiikassa ja mediassa keskustellaan nyt siitä, onko talouskasvu lähtenyt vahvasti käyntiin ja onko työttömyys valtavaa vaiko ei. Jos työvoimaa ei olisi näillä toimilla lisätty, olisi meillä työttömyys Euroopan keskitasoa. Molempiin vastaus on: kyllä. Talouskasvua lakattiin odottamasta, kun lupaus siitä aina vain siirtyi. SELITYSTEN KETJU on siis pitkä Euroopan korkeimmasta työttömyydestä aina täystyöllisyyteen, joka meillä kuitenkin on tavoitteena. Siksi tarvitaan voimakasta tuotannon lisäystä, ja juuri sitä meiltä on puuttunut. Sitten Tilastokeskus revisioi vuoden takaisia tietoja, ja talouskasvu olikin lähtenyt jo käyntiin huomaamattamme. Säästäminen on viisas varautumiskeino, mutta se on pitkittänyt matalasuhdannetta. Tuotanto taas ei voi kasvaa, ellei tuotannolle löydy kysyntää. Kuluttajien luottamus on jo kauan ollut pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Varautumista on lisännyt myös jatkuva vääntö velkajarrusta, jonka painaminen väistämättä lohkaisee nykytasoisista hyvinvointipalveluista. Työttömyyden kasvaessa ja pitkittyessä ongelmat myös mutkistuvat ja rakenteellistuvat. Siksi tilanteeseen herkästi reagoiva finanssipoliittinen kohdennettu ja määräaikainen elvytys – lainarahallakin – tuottaisi kestävämmän talouden sekä yrityksille että kotitalouksille, julkisesta taloudesta puhumattakaan. Kun tuotanto ei kasva, mihin tarvittaisiin lisää työvoimaa. TYÖTTÖMYYTTÄ VÄHENTÄÄ vain ja ainoastaan uudet työpaikat – työttömien poismuuton ja eläköitymisen lisäksi. Korkean työttömyyden vähättelylle löytyy perusteensa, joita on kilvan esitetty harjoitetun talouspolitiikan puolustamiseksi. Pelkästään työvoimaa lisäämällä taloutta ei saada kasvuun. Kysyntää puolestaan on ainakin kotimaassa halvaannuttanut ensinnäkin monivuotiset indeksijäädytykset etuustuloihin ja toiseksi työttömyyden pelko, kun työssäkäyvät näkevät, että vierestä viedään. Maahanmuuton lisääntyminen, sosiaaliturvan kriteerien tiukennukset sekä eläkeiän vähittäinen nousu ovat lisänneet työtä hakevien joukkoa. Selitysten tuputtaminen ei kuitenkaan poista ainuttakaan työtöntä työnvälityksestä eikä se lohduta työnhakijoita vähäisimmässäkään määrin. de_22102026_12.indd 12 de_22102026_12.indd 12 14.10.2026 9.34 14.10.2026 9.34. Mukana on poliittista juupas-eipäs-vääntöä, mutta kiistanaiheiksi nämä kysymykset nousevat, koska yleensä ajatellaan, että samaan aikaan ei voi olla sekä vahva talouskasvu että korkea työttömyys. Elvytys kannattaa ajoittaa matalasuhdanteen alkuun, ei vaalivuoteen. Luottamus omaan ja Suomen talouteen on ollut heikko. Työttömyys olisi vain puolet tosiasiallisesta 10 prosentista, jos työvoimaa ei olisi tullut tarjolle lisää. Jos työvoimaa ei olisi Suomessa lisätty, olisi meillä työttömyys nyt Euroopan keskitasoa. Aasi taivaltaa kohti porkkanaa, mutta porkkanan etäisyys aasin kuonosta pysyy samana. Vain osa työttömyyden kasvusta on ollut seurausta organisaatioiden saneerauksista ja kulujen karsimisesta
Suomesta poiketen muissa Pohjoismaissa ja Alankomaissa yhteiskunta ja yritykset tukevat vahvasti aikuiskoulutusta. Todennäköisyys päästä työhaastatteluun laskee selvästi jo yli 40-vuotiailla. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Helsingin Sanomat Lähde: Päivittäistavarakauppa ry Toteutumaton noin 40-vuotinen työura maksaa valtiolle kaksi miljoonaa euroa. Ruokahävikki Päivittäistavarakaupassa on ruokahävikki vähentynyt yli 40 prosenttia vuodesta 2018. de_22102026_13.indd 13 de_22102026_13.indd 13 14.10.2026 9.36 14.10.2026 9.36. ELINA PYLKKÄNEN YLE:LLÄ Ruotsi Ruotsi 20–64-vuotiaat 15–64-vuotiaat 55–64-vuotiaat 55–64-vuotiaat 55–64-vuotiaat Saksa Saksa Alankomaat Alankomaat Tanska Tanska Suomi Suomi EU 27 EU 27 9, 76 ,4 78 ,3 22 ,2 82 ,3 75 ,8 20 ,8 77 ,2 75 ,3 17 ,2 76 ,9 74 ,7 23 ,1 71 ,9 72 ,3 14 ,2 71 ,0 66 ,4 12 ,1 8, 7 7, 6 6, 4 5, 8 4, 4 5, 8 3, 7 3, 8 2, 6 3, 3 2, 3 Ruotsissa ”viimeksi sisään, ensimmäisenä ulos” -irtisanomisjärjestelmä vahvistaa ikääntyneiden työsuhdeturvaa. Verrokkimaissa ikääntyneet nähdään arvokkaana työvoimana, jonka osaamiseen ja jaksamiseen panostetaan. 13 Demokraatti Työllisyysaste ikäryhmittäin (%, 2025) Työttömyysaste (%, 2025) D EM O G RA A FI Harmaa työvoima Suomessa ikääntynyt työntekijä koetaan usein taakkana. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Ku va iS to ck / Lä hd e: Eu ro st at , SA K Varkaushävikki Monissa ruokakaupoissa varkaushävikin tappiot ovat jo suurempia kuin vanhenevien tuotteiden. Satatuhatta sellaista tarkoittaa 200 miljardia euroa. Tähänkö meillä on varaa
Sopeuttaja hamuaa nyt ELÄKKEITÄ Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho de_22102026_14.indd 14 de_22102026_14.indd 14 14.10.2026 11.13 14.10.2026 11.13. Eläkejärjestelmästä löytyvä säästö ei välttämättä päädy valtion kassaan. 14 Demokraatti SOPEUTTAJA HAMUAA NYT ELÄKKEITÄ ILMIÖ 14 Demokraatti Suomen heikko julkinen talous on nostanut eläkkeet leikkurin alle
– Ihan selvää on, että tämä ei ole nopea harjoitus, mutta se pitäisi saada käyntiin, Sirén sanoo. Oikeudenmukaisuuteen vedoten on korostettu, että kaikkien on kannettava kortensa kekoon. Kansanja takuueläkkeet, yrittäjien eläkejärjestelmä ja tavallinen työeläkejärjestelmä kytkeytyvät valtiontalouteen eri tavoilla. Eläkemenot kokonaisuudessaan on suuri siivu, 41 miljardia euroa vuonna 2025. Viime vuosina julkisuuteen on tullut ehdotuksia työeläkeindeksien jäädyttämisestä, tulevien eläkekarttumien pienentämisestä, eläketulojen verotuksen kiristämisestä ja työeläkemaksujen alentamisesta. Sen pitäisi luopua suurelta osin siitä välittömästä valtionosuuden alenemisesta, jonka suurempi maksutulo toisi. Jos YEL-työtulo sidottaisiin asteittain kokonaan yrittäjän todellisiin veronalaisiin ansioihin, järjestelmään tulisi selvästi enemmän maksutuloa. de_22102026_14.indd 16 de_22102026_14.indd 16 14.10.2026 11.13 14.10.2026 11.13. Työeläkeyhtiöt maksavat eläkemenoista suurimman osan. Tela on tehnyt oman ehdotuksensa YEL-järjestelmän remonttiin. Rahastot toimivat myös puskurina: niiden avulla eläkemenoja voidaan tasata eikä maksujen tarvitse joustaa yhtä voimakkaasti esimerkiksi väestörakenteen tai taloustilanteen muuttuessa. Tilalle tulisi pysyvämpi säästö vasta pidemmällä aikavälillä. Pitkän aikavälin hyöty edellyttäisi kuitenkin YELin rahastoinnin aloittamista. Hän pitää valmisteilla olevaa YEL-uudistusta askeleena oikeaan suuntaan, koska yrittäjän vakuutuksen perusteena oleva työtulo voisi seurata nykyistä paremmin todellisia ansioita. Vertailun vuoksi saman vuoden bruttokansantuote oli 282 miljardia euroa ja valtion budjetti 90 miljardia euroa. Ja nyt ne eivät todellakaan riitä, koska eläkkeellä olevien yrittäjien määrä on kasvanut roimasti. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan Telan mallissa maksutulo olisi vuonna 2030 noin 140 miljoonaa ja vuonna 2035 lähes 310 miljoonaa euroa suurempi kuin hallituksen esityksessä. Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirénin mukaan suuri rakenteellinen ongelma on se, ettei YEL-järjestelmään ole rakennettu samankaltaista rahastointia kuin yksityisten alojen palkansaajien TyEL-järjestelmään. Valtiolle valinta olisi hankala. Yrittäjiltä kerättävät vakuutusmaksut eivät riitä kattamaan järjestelmän menoja, joten valtio osallistuu rahoitukseen noin 600 miljoonalla eurolla vuodessa. 16 Demokraatti D-ILMIÖ un julkista taloutta pitää tasapainottaa, katse on hakeutunut myös eläkkeisiin. Telan hyvin karkean arvion mukaan alku vaatisi 200–300 miljoonaa euroa lisärahaa vuodessa. TyELin suhteellista tasoa vastaavan, noin 13 miljardin euron rahaston kerryttäminen voisi viedä yli 25 vuotta. YEL-järjestelmässä maksut käytetään käytännössä nykyisten eläkkeiden rahoittamiseen. Jos mitään ei tehtäisi, valtionosuus nousisi jossain vaiheessa jopa yli miljardiin euroon. Jos ja kun eläkkeisiin joudutaan koskemaan, täytyy sen jälkeen päättää mitä tavoitellaan. Siinä osa työeläkemaksuista säästetään rahastoihin tulevien eläkkeiden maksamista varten, ja rahastoille kertyy samalla sijoitustuottoja. – YEL on täysin riippuvainen valtionrahoitusosuudesta, Sirén sanoo. YRITTÄJIEN YEL-JÄRJESTELMÄ on ollut valtiontalouden kannalta todellinen murheenkryyni. Yksi muutos säästää rahaa suoraan valtion budjetista, toinen vahvistaa lähinnä eläkejärjestelmän rahoitusasemaa ja kolmannen vaikutukset voivat näkyä vasta vuosikymmenten päästä. Ajantasaisiin ansioihin perustuvan eläkemaksun on laskettu tuovan enemmän rahaa järjestelmään kuin nykyinen käytäntö, jossa yrittäjän työpanoksen rahallinen arvo perustuu arvioon. Kyse on kädestä suuhun -järjestelmä, ja valtio kattaa sen osuuden menoista, johon yrittäjien vakuutusmaksut eivät riitä. – Se on menossa parempaan suuntaan siltä osin, että otetaan askel siihen suuntaan, että yrittäjien eläkemaksu seuraisi paremmin todellisia, mahdollisimman ajantasaisia ansioita, Sirén sanoo. YELin valtion kuittaama osuus on noussut 18-kertaiseksi 20 vuodessa
euroa Kelan eläkemenot 2,6 Erityisturva, eläkemenot yht. Suurin osa säästöstä syntyy kuitenkin työeläkejärjestelmään eikä valtion kassaan. Tästä seuraa esimerkiksi indeksileikkauksia koskevan keskustelun keskeinen ongelma. de_22102026_14.indd 17 de_22102026_14.indd 17 14.10.2026 11.13 14.10.2026 11.13. SDP ei kannata eläkkeiden indeksitarkistusten jäädyttämistä, Räsänen sanoo. Työeläkejärjestelmä on osa julkista taloutta, mutta sen varat eivät ole valtion budjettirahaa. Jos työeläkeindeksiä jäädytetään, eläkemeno kyllä pienenee. – Totta kai se indeksitarkistuksen tekemättä jättäminen valtiontaloudessa jonkun verran säästää niin valtioneläkkeiden kuin vähimmäiseläkkeiden osalta, mutta suurin säästöhän syntyisi nimenomaan sinne työeläkejärjestelmän puolelle, josta se pitäisi jotenkin kanavoida. 0,5 0,6 Vapaamuotoisten eläkkeiden menot VALTION TALOUDEN JA TYÖELÄKE JÄRJESTELMÄN VÄLILLÄ ON SYYSTÄ RAKENNETTU PALOMUURI. euroa mrd. KOKONAIS ELÄKEMENOT 2025 Lähde: Eläketurvakeskus 41,0 miljardia euroa 37,2 Työeläkemenot mrd. Kansanedustaja Joona Räsäsen (sd.) mukaan keskustelussa pitää kyetä erottamaan toisistaan ainakin valtion rahoittamat vähimmäiseläkkeet, YELin ja maatalousyrittäjien MYELin kaltaiset järjestelmät sekä palkansaajien työeläkejärjestelmät. ELÄKEKYSYMYSTÄ KATSOTAAN useimmiten eläkkeensaajan näkökulmasta, mutta nyt sitä on tarkasteltu entistä intensiivisemmin julkisen talouden rahavirtojen kautta. euroa mrd. 17 Demokraatti YEL tekee näkyväksi eläkejärjestelmän perusongelman politiikan näkökulmasta: järjestelmää rakennetaan vuosikymmeniksi, mutta valtiontalouden paineet ovat tässä ja nyt. euroa mrd. — Se on konkreettinen syy, minkä takia ei pitäisi sotkea tätä valtiontalouden hankalan tilanteen ratkaisua ja eläkejärjestelmää, Sirén sanoo
Se ei kuitenkaan paikkaisi vastaavalla summalla valtion budjetin alijäämää: työeläkejärjestelmän rahoitus on erillään valtiontaloudesta, ja säästö jäisi pääosin eläkejärjestelmään. Eläkkeensaajalle vaikutus jäisi pysyväksi, koska myöhemmät indeksikorotukset tehtäisiin alemmalta lähtötasolta. – Kun meidän ongelmamme on valtiontaloudessa, niin valtiontalous ja eläkejärjestelmä on pidettävä erillään toisistaan. TELAN SAARA-SOFIA SIRENILLE työeläkemaksun ja verotuksen välinen kanavointi nostaa esiin periaatteellisen kysymyksen. Palkansaajan verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä voisi pysyä suunnilleen ennallaan, mutta suurempi osa rahasta päätyisi valtion kassaan. Jos järjestelmän oma rahoitusasema osoittaa aidosti, että nykyistä pienempi maksu riittää tulevien eläkkeiden rahoittamiseen, alentaminen voi olla perusteltua. Ja palomuurin täytyy pitää tiukassakin paikassa. – Jos aidosti ollaan sellaisessa tilanteessa, että eläkemaksua olisi varaa tiputtaa, niin ilman muuta. Ratkaisevaa on, minkä vuoksi se tehtäisiin. Verotuksessa muutokset voidaan lisäksi kohdentaa esimerkiksi suurempiin eläketuloihin. Eläketurvakeskuksen laskelmassa neljän vuoden jäädytys vuosina 2028–2031 pienentäisi työeläkemenoa ensimmäisenä vuonna noin 760 miljoonaa euroa ja vuonna 2031 jo noin kolme miljardia euroa verrattuna perusuraan. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Jos säästön haluttaisiin helpottavan nimenomaan valtion budjettia, tarvittaisiin toinen ratkaisu. Työeläkevakuuttajat luetaan kansantalouden tilinpidossa osaksi julkisyhteisöjä, joten pienempi työeläkemeno parantaisi tilastollisesti koko julkisen talouden rahoitusasemaa. Samalla pienemmät eläkkeet vähentäisivät valtion ja kuntien verotuloja. Räsänen nostaa esiin erityisesti eläketulon lisäveron, joka kohdistuu suurimpiin eläkkeisiin, sekä eläketulovähennyksen. Sirén ei sano, ettei työeläkemaksua voisi koskaan alentaa. – Jos halutaan eläkeläisten osallistuvan näihin julkisen talouden talkoisiin, niin kyllähän verotus on yksinkertaisin tapa tässä toimia, Räsänen sanoo. Samalla olisi mahdollista päättää melko tarkasti, minkä suuruisista eläkkeistä alkaen kiristys kohdistuisi. Juuri tätä eroa on nykyjärjestelmässä tasattu eläketulon lisäverolla: sen taustalla on ajatus siitä, että samansuuruisesta palkasta ja eläkkeestä jäisi maksujen jälkeen suunnilleen yhtä paljon käteen. Käytännössä eläkeläisten verotusta voitaisiin kiristää muuttamalla eläketulon verotukseen jo nyt kuuluvia parametreja. Lisäveron ehtoja tai tasoa muuttamalla kiristys voitaisiin kohdistaa suoraan hyvätuloisiin eläkeläisiin, ja eläketulovähennystä pienentämällä verotus kiristyisi laajemmin valitulta tulotasolta alkaen. Esimerkiksi työeläkemaksua voitaisiin alentaa ja veroja kiristää vastaavasti. de_22102026_14.indd 18 de_22102026_14.indd 18 14.10.2026 11.13 14.10.2026 11.13. JA TÄSSÄ TAPAUKSESSA TULEVAT ELÄKELÄISET TAI TULEVAT TYÖNTEKIJÄ SUKUPOLVET. Indeksijäädytys puolestaan tarkoittaisi, ettei maksussa olevia työeläkkeitä korotettaisi normaalisti hintojen ja palkkojen kehityksen mukana. Hänen mukaansa valtiontalouden ja työeläkejärjestelmän välillä on syystä rakennettu palomuuri. Räsänen muistuttaa, että eläkeläinen ei maksa eläketulostaan samoja sosiaalivakuutusmaksuja kuin palkansaaja palkastaan. Jos eläkejärjestelmän sääntöjä muutetaan toistuvasti valtiontalouden akuutin tilanteen vuoksi, nuorten voi olla entistä vaikeampi luottaa siihen, millaiseksi heiAINA SEN VIPIN JOKU MAKSAA. Sirén kytkee kysymyksen myös nuorten luottamukseen. Mutta siinä kohtaa se kysymyksen pitää kuulua, että kenelle se hyöty kuuluu. Tällöin valtiontalouden kannalta ei tarvittaisi erillistä kanavointia työeläkejärjestelmän kautta: suurempi osa eläketulosta kerättäisiin suoraan veroina valtiolle. Räsänen pitää mekanismia mahdollisena mutta monimutkaisena. Työeläkeindeksin muutos osuisi laajempaan ryhmään
Samalla osa riskistä voisi siirtyä järjestelmältä yksittäiselle työntekijälle. Jos työttömyysjaksoja saadaan lyhyemmiksi, työvuosia kertyy lisää ilman, että ihmisen tarvitsee jatkaa työelämässä yhä vanhemmaksi. de_22102026_14.indd 19 de_22102026_14.indd 19 14.10.2026 11.13 14.10.2026 11.13. Työuran loppupäässä Eloranta korostaa etenkin fyysisesti raskaiden töiden joustoja. Elorannan mukaan työuran pituudesta puhuttaessa ei pitäisi tuijottaa pelkästään loppupäähän, vaan sen lisäksi alkuun ja työuran keskelle. Nuorten pitäisi päästä sujuvammin koulutuksesta työelämään. 19 Demokraatti dän oma eläketurvansa vuosikymmenten päästä muodostuu. Ensimmäinen askel voisi olla työeläkemaksun alentaminen sillä perusteella, että tuoreen sijoitusuudistuksen odotetaan parantavan eläkevarojen pitkän aikavälin tuottoja. Eloranta varoittaa tällaisesta kehityksestä, josta nykyistä perusasetelmaa alettaisiin vähitellen murentaa: lakisääteisen eläketurvan merkitys voisi heikentyä, työehtosopimuksissa sovittavien lisäeläkkeiden rooli kasvaa ja osa sijoitusriskistä siirtyä yksilölle. Elorannan näkökulmasta kyse olisi siksi perustavanlaatuisesta muutoksesta siinä, kuka kantaa riskin, jos sijoitustuotot tai järjestelmän rahoitus kehittyvät odotettua heikommin. Eloranta korostaa eroa Suomen etuusperusteiseen järjestelmään. Silloin Suomi voisi siirtyä pala palalta lähemmäs Ruotsin kaltaista rakennetta: kaikille yhteisen lakisääteisen eläkkeen suhteellinen merkitys vähenisi ja työmarkkina-asemaan sidotun lisäeläketurvan merkitys kasvaisi. – Kyllä nyt ensin kiinnittäisin huomiota siihen, että miten saadaan työttömät töihin, sen sijaan, että heiltä viedään pienestä eläkkeestä sitten vielä osa pois. Etuusperusteinen tarkoittaa sitä, että eläkkeen määräytymisen säännöt on määritelty etukäteen ja järjestelmän tehtävänä on huolehtia siitä, että luvatut etuudet pystytään rahoittamaan. Jos maksut myöhemmin osoittautuisivat liian pieniksi, järjestelmän tasapaino pitäisi palauttaa joko nostamalla maksuja tai heikentämällä etuuksia. Hän nostaa vertailukohdaksi Ruotsin, jonka eläkemallia hän kehottaa varomaan. Tämän suuntaista ehdotusta on kuultu muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn suunnasta. Suomessa lakisääteisen työeläkkeen ajatuksena on tarjota kaikille samaan järjestelmään perustuva turva riippumatta siitä, millä alalla ihminen työskentelee. – Meillä Suomessa jokainen tietää, mikä on oma eläke ja mitkä etuudet siihen kuuluvat. – Ainahan sen vipin joku maksaa. Ruotsin rahastoeläkeosuudessa lopullinen eläke riippuu osittain sijoitusten menestyksestä, kun taas suomalaisessa etuusperusteisessa mallissa järjestelmän tehtävä on huolehtia siitä, että luvatut etuudet pystytään rahoittamaan. – Meidän pitäisi miettiä, miten työtä voidaan loppupäässä keventää niin, että tulevaisuudessa voidaan entistä paremmin yhdistää työtä ja eläkettä, Eloranta sanoo. Jos sen merkitys heikkenisi ja työmarkkinaeläkkeiden rooli kasvaisi, suurempi osa eläketurvasta määräytyisi sen mukaan, millaisia lisäetuuksia kullakin sopimusalalla pystytään neuvottelemaan. Ruotsissa on menty tähän suuntaan. Lisäksi osassa järjestelmää ihmisellä on mahdollisuus tehdä henkilökohtaisia sijoitusvalintoja, jolloin myös osa sijoitusriskistä siirtyy yksilölle. Työvuosia voidaan saada lisää myös estämällä työuran katkeamista vuosiksi sen keskellä. Jos lakisääteisen eläkkeen korvaustaso tämän seurauksena vähitellen heikkenisi, työmarkkinoille voisi Elorannan mukaan syntyä paine täydentää eläketurvaa työehtosopimuksissa. – On vähän sellaista ajattelua, että voitaisiin jotenkin diskontata jo nyt se mahdollisesti syntyvä hyvä sijoitustoiminnan tuotto, joka sieltä tulee, alentaa eläkemaksuja ja sitten vastaavasti korottaa verotusta niin, että julkisen talouden tila tavallaan helpottuisi, Eloranta sanoo. SAK:N PUHEENJOHTAJA Jarkko Eloranta vie keskustelun yksittäisistä säästöistä koko eläkejärjestelmän tulevaisuuteen. Ja tässä tapauksessa joko tulevat eläkeläiset tai tulevat työntekijäsukupolvet. Monella on pelkona, että vanhana ja raihnaisena pitää vielä raahautua sorvin ääreen. TYÖURIEN PIDENTÄMINEN ymmärretään helposti eläkeiän nostamiseksi. Työurien pidentäminen ei siis välttämättä tarkoita sitä, että vanhana pitäisi vain jatkaa entistä pidempään. Suomessa yksittäisen eläkeläisen eläke ei siis suoraan riipu siitä, miten juuri hänen puolestaan sijoitetut varat ovat tuottaneet. Ruotsissa lakisääteisen eläketurvan rinnalla on merkittävä työmarkkinaeläkkeiden kerros, josta sovitaan työehtosopimuksissa. ON ONGELMALLISTA, JOS TULEVAT ELÄKETUOTOT KÄYTETTÄISIIN IKÄÄN KUIN JO ETUKÄTEEN. – Nuorten huoli on aito ja se pitää ottaa vakavasti. Eloranta pitää ongelmallisena sitä, että tulevat tuotot käytettäisiin ikään kuin jo etukäteen. Työuran keskellä ratkaisevia ovat työttömyysjaksot. Järjestelmä pitää huolen siitä, että ne etuudet myös kukin eläkeläinen sitten tulee saamaan, Eloranta sanoo. Elorannan mielestä kehityssuunta olisi ongelmallinen ennen kaikkea siksi, että eläketurvan riski ja vastuu jakautuisivat nykyistä epätasaisemmin
20 Demokraatti Lehti, verkko ja some Tiedonjanoon. de_22102026_20.indd 20 de_22102026_20.indd 20 14.10.2026 10.25 14.10.2026 10.25