Ruotsin demarit
suitsivat yksityistä
rahaa palveluista
Absurdia rakkautta
Afrikkaa kohtaan
Tasa-arvo palautetaan
terveydenhoitoon ...3
KESK I V II KKO 22. N:o 199, 007435-14-43 . -teoksensa alkusivuille eduskunnan puhemiehelle Eero Heinäluomalle. Hinta 1,20 e (sis.alv)
Kari Hulkko
Paavo Lipponen muistelee politiikan murrosvuosia
Näin kaatui
kepun ylivalta
...6?7, 10?11
Paavo Lipponen kirjoittaa omistuskirjoitusta ?Murrosten aika. Päivi Lipponen seuraa sivusta.
Valtakunnansovittelijan haku päällä
...8. Loka kuu TA 2 01 4
Juha Vakkurin
jättiurakka valmistui
...14?15
Valtio ottaa turvakodit huolekseen
...4?5
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
sukellusveneistä,
Natosta ja elämästä. Hänen mukaansa operaatiota Tukholman saaristossa jatketaan niin
kauan kuin tarpeellista.
Syyttäjät saivat lisäaikaa Jari Aarniota koskevan syyteharkinnan tekemiseen vuoden loppuun asti. Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0522
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
(02) 277 0477
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
. Aarnio kiistää kaikki epäilyt.
n
Eteläafrikkalainen pikajuoksija Oscar Pistorius tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen naisystävänsä Reeva Steenkampin ampumisesta.
Pistorius kuunteli ilmeettömänä, kun tuomari Thokozile Masipa luki tuomion oikeussalissa Pretoriassa.
Ukraina on pyytänyt EU:lta kahden
miljardin euron lisälainaa. Vaasa
. EU-komis-
sion edustaja kertoi Brysselissä, että EU harkitsee lainapyyntöä yhdessä kansainvälisen
valuuttarahaston IMF:n kanssa.
Ukrainan energiaministeri on Brysselissä
keskustelemassa Venäjän ja EU:n edustajien
kanssa maan kaasuvelkojen hoidosta.
Politiikka
Kulttuuri
Demari.fi
3
Löfven selvitti Rinteelle
Ruotsin tilannetta
10?11
12?13
Valtio ottaa vastuun turvakodeista, pääkirjoitus,
kuvakisa
14?15
?Puhuttiin äijäfeministien &
Ruotsin pmi Stefan Löfvenin
kanssa mm. 0200 30011
puh. Aarnio on ollut
tutkintavankeudessa viime vuoden marraskuusta. Dagens Nyheter -lehden mukaan kolme
n
merivoimien alusta oli tunteja koolla pienellä alueella.
Aiemmin päivällä pidetyssä tiedotustilaisuudessa Ruotsin puolustusvoimien komentaja piti erittäin todennäköisenä, että vierasta vedenalaista toimintaa on tapahtunut tai tapahtuu Ruotsin vesillä. Pohjanmaa, varhaisjakelu:
. vastuulliset palkan ja julkisen
talouden silmittömät leikkaushankkeet ovat oikeasti perin vastuuttomia.?
tehtävät, yhdistystoiminta
Juha Jaatinen Twitterissä
20?21 Muistokirjoitus, sarjakuvat ja
22?23 Radio ja tv
Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Esko Ranto
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
. 0200 71000. Muu Suomi:
puh. På svenska.?
4?5
6?7
8
Paavo Lipposen muistelmien
toinen osa, Matti Linnanahteen kolumni
Uusi valtakunnansovittelija
on haussa, Asiantuntijat
kannustavat elvytykseen
9
Keskustelua ja taustaa,
Sampsa Saralehdon kolumni
16
Korpivaellus ja katharsis
Kirjavuosi huipentuu messuille
Juha Vakkurin Afrikan kierros maalissa
Kirjavisa
Maarit Feldt-Ranta Twitterissä
Ihmiset
18
Unettomuutta hoidetaan
väärin
?Ns. 0200 55888
puh. Helsinki, Uusimaa,
. Tampere
. 0800 96675
puh. Helsingin huu-
n
mepoliisin hyllytettyä päällikköä Jari Aarniota
epäillään noin kolmestakymmenestä rikoksesta. Mikkeli
Uutistoimitus
(03) 212 9455
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
Uutistoimitus
(06) 317 8711
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
Uutistoimitus
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
050 5543430
Lisätietoja: www.demari.fi
varhaisjakelu:
. 22.10.
Nimipäivät tänään:
Anja, Anita, Anniina, Anitta
(ruots.) Anita, Anja
Päivä kuvana
Aurinko nousee:
Helsingissä 8.17
Oulussa 17.51
Aurinko laskee:
Helsingissä 8.33
Oulussa 17.31
Nimipäivät huomenna:
Severi
(ruots.) Severin, Sören
Uutiskertaus
-6...-5
-5...-2
-3...+5
AFP Photo / Pool / Themba Hadebe
Eduskunnan puhemiesneuvosto ehdottaa, että kansanedustajalle säädetään velvollisuus selvittää ulkopuoliset
sidonnaisuutensa.
n
Velvollisuus koskisi sellaisia edustajantoimeen kuulumattomia tehtäviä, elinkeinotoimintaa ja omistuksia yrityksissä, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa henkilön toimintaa
kansanedustajana.
Kansanedustajilta pyydetään sidonnaisuustietoja jo nykyisinkin, mutta tietojen antaminen on vapaaehtoista.
Ruotsin armeijan kerrottiin eilen
saaneen etsinnöissään kontaktin
tarkemmin määrittelemättömään kohteeseen. Tampere ja ympäristö:
. Jutun esitutkinta päättyi viikko sitten.
Samalla Helsingin käräjäoikeus päätti jatkaa
Aarnion tutkintavankeutta
Valitettavasti . Tätä kannattaa Rinteen
mukaan miettiä myös Suomessa.
. Edellisen hallituksen aikana
Ruotsissa etenkin koulutuksen
ja terveydenhoidon epätasaarvo lisääntyi. Me kerromme sen, mikä
olisi meidän mielestämme paras vaihtoehto. Maata johtaneen
porvarillisen allianssihallituksen yksityistämistoimille tulee
loppu. Pelisäännöt on rakennettu
nyt sillä tavalla, että äänestykset otetaan tiettyinä päivinä.
Tämä tarkoittaa sitä, että hallituspuolueiden ryhmissä huolehditaan siitä, että äänestäjät
ovat mahdollisimman tarkkaan
paikalla.. Suomen
kannalta . Rinteen mukaan tämä
ei tarkoita, että hallitus ei kykenisi yhteistyöhön.
. Ei se
tee hallitusta yhteistyökyvyttömäksi. Ruotsidemokraatit voivat
kaataa budjetin, mutta heidän tulevaa toimintaansa on vielä vaikea arvioida, Antti Rinne sanoo.
Yksityistämiselle
seis
Ruotsissa demarivetoinen hallitus on jo ilmoittanut merkittävistä linjanmuutoksista muun
muassa koulutuksessa ja terveydenhoidossa. Jos emme pääse
yhteisymmärrykseen neuvotteluissa, me äänestämme. Tämä vahvistaa näkemystäni, että Suomen
sote-uudituksessa pitää rajata
yksityisten palveluntarjoajien
roolia, Rinne sanoo.
Hän kertoo Ruotsin uuden
hallituksen panostavan myös
työhön ja ympäristöasioihin.
Painopisteitä työssä ovat muun
muassa työturvallisuus ja niin
henkinen kuin fyysinenkin työhyvinvointi.
. Ei minulla on mitään syytä
epäillä, etteikö hallitus pysy
pystyssä, Rinne vakuutti Ylelle.
Vihreiden lähdön jälkeen
hallituspuolueilla on eduskunnassa vain yhden äänen enemmistö.
. Meillä on hyvä yhteistyöhenki päällä hallituksen sisällä ja kykenemme tekemään
päätöksiä siinä missä ennenkin. Miehiä yhdistää
demariaate ja tausta ay-liikkeessä. Varallisuus vaikutti palveluiden saamiseen ja
niiden tasoon. maiden taloudessa
on vähemmän yhteistä, vaikka
Ruotsin taloustilanne on paljastunut luultua huonommaksi
porvarihallituksen jäljiltä.
Suomessa alkuviikosta vieraillut Löfven selvitti Rinteelle
Ruotsin tilannetta. Jatkossa Ruotsi panostaa
myös työelämän tutkimukseen.
Se rapautui edellisen hallituksen aikana.
Heikki
Sihto
Demokraatti
heikki.sihto@
demari.fi
Rinne: Hallitus on
toimintakykyinen
SDP:n puheenjohtajan, valtiovarainministeri Antti Rinteen
mukaan julkisuudessa käydystä
keskustelusta huolimatta Suomen hallitus on toimintakykyinen. Ylen haastattelema Rinne
ei näe eripuraa päähallituspuolueiden välillä.
Rinne arvelee, että näkemys
eripurasta on voinut syntyä
siitä, että SDP tuo aiempaa selkeämmin omat kantansa julkisuuteen. 22.10.2014
3
Lehtikuva / Jussi Nukari
Valtiovarainministeri Antti Rinne (vasemmalla) ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven keskustelivat kummankin maan hallitusten haasteista Löfvenin Suomen
vierailulla.
??Antti Rinne näkee opin paikan Ruotsin terveyspalveluiden ratkaisuissa
?Yksityistäminen
ajoi Ruotsin
terveydenhoidon karille?
Ruotsin pääministeri Stefan
Löfven ja valtiovarainministeri
Antti Rinne ovat tunteneet toisensa pitkään. Terveydenhoidosta tuli yksityisten yritysten
temmellyskenttä. Niukka
enemmistö valtiopäivillä tekee
hallituksen hankkeiden toteuttamisesta vaikeaa.
Torstaina Ruotsissa hallitus esittelee budjettinsa, johon
kuuluu useita veronkorotuksia.
Ruotsin uusi valtiovarainministeri Magdalena Andersson
(sd.) on perustellut korotuksia
?Ruotsin terveydenhoidosta tuli
yksityisten yritysten
temmellyskenttä.?
vertaamalla maan julkista taloutta tyhjään latoon.
Ilves
Turvakodit siirtyvät
valtion vastuulle
Suomessa on noin 20 turvakotia, jotka antavat kiireellisen
avun lähisuhde- ja perheväkivallan uhreille ja heidän lapsilleen. Majava (kanadanmajava)
2. Kaupunki
aikoo tuottaa itse palvelut 5?7
-paikkaisessa turvakodissa.
Viitamiehen mukaan tuleva
turvakoti täyttää kriteerit, joita
valtio vaatii rahoituksen saamiseksi. Ongelmana on ollut niiden rahoitus kuntien kärvistellessä talousongelmissa.
Lakiesityksen mukaan valtio
ottaa ensi vuoden alusta turvakodit vastuulleen. Nyt tarvitaan jo tosi
tietoa. Biisoni 6. Meidän kulttuurissamme
naapurin asioihin ei puututa,
Ilmiö
Kittilän kunnallis
politiikkaan välirauha
Kittilän kunnanvaltuusto jyräsi puheenjohtajansa, kun se päätti
ylivoimaisella ääntenenemmistöllä lopettaa heti kunnanhallituksen osittaisen hyllytyksen. Koko perheen tukeminen on myös tärkeää, sillä
oikeanlaisesta avusta saattaa
koitua jotain parempaa kaikille
osapuolille.
Ilmapuntari
Salamointia. Tiikerihän se siinä,
mutta mikä
tämä kaikkein suurin
tiikeri on?
4. Euroopan neuvosto
(EN) on moittinut Suomea toistuvasti palveluiden puutteista.
Väkilukuun suhteutettuna
Suomessa pitäisi EN:n suositusten mukaan olla noin 530 perhepaikkaa. Mikä
eläin se tässä poseeraa?
2. Alpakka 5. Mikä
eläin?
5. Perheväkivallan seuraukset
tuottavat yhteiskunnalle isoja
kustannuksia. Mieluummin
kannattaa satsata varhaiseen
puuttumiseen, Pauliina Viitamies korostaa.
Marja
Luumi
Demokraatti
marja.luumi@
demari.fi
Mikkeli saa turvakodin
Kansanedustaja Pauliina Viitamies on iloinen, että hänen kotikaupunkinsa Mikkeli
on saamassa turvakodin. Taltanterävät hampaat. Asia on hyväksyvää kopau-
tusta vailla, mutta oletan, että
se menee läpi.
Etelä-Savossa ei ole tällä
hetkellä perinteistä turvakotia,
josta voi hakea apua keskellä
yötäkin. Seuraavaksi Areva arpoo korvaussumman, jota se aikoo vaatia suomalaisilta ydinvoimalan valmistumisen viivästyttämisestä.
Tyyntä. Työttömyys aiheuttaa monia ongelmia perheissä. Luotan siihen, että uuden
lain myötä saamme kasvatetuksi paikkamäärän pikkuhiljaa
sellaiseksi, että Euroopan neuvostoltakaan ei tule enää huomautuksia, Viitamies toteaa.
Hänestä on tässä vaiheessa
tärkeintä ottaa ratkaiseva askel, että väkivallasta irtautuminen on paremmin jokaisen ulottuvilla.
. 23 kokousedustajaa kannatti täyden päätösvallan palauttamista kunnanhallitukselle. Väkivallan uhri tarvitsee
rohkaisua miettiä omaa loppuelämäänsä. Amurintiikeri (eli
siperiantiikeri) 4. Nyt Arevan oma lottopallokone on arponut
numeron 2018. Mikkelin kodille on
jo varattu paikka 20 kilometrin
päästä keskustasta. Lähisuhde- ja perheväkivalta lisääntyy aina taloudellisesti huonoina aikoina. Tamaani (kalliotamaani) 3. 4
22.10.2014
??Irtiotto perhehelvetistä helpottuu
Kuvakisa
Tunnetko eläimiä?
1. Ensi
vuoden talousarvioon on sisällytetty 300 000 euroa kodin
perustamiseksi.
Valtuutettu Viitamiehen valtuustoaloitteen allekirjoittivat
lähes kaikki Mikkelin valtuutetut.
. Paavo Lipponen hallitsee tiivistämisen taidon. Se muun
muassa lisää päihteidenkäyttöä, joka on omiaan lisäämään
väkivaltaa.
Suomi saanut
moitteita
Valtion talousarvioon osoitettu
määräraha, kahdeksan miljoonaa, turvaisi olemassa olevien
noin 120 turvakotipaikan säilymisen. Viitamiehen
mukaan tarve ei ole pienentymässä.
. Uskoo ken haluaa. Etelä- ja Länsi-Suomessa
tilanne on pääosin kunnossa,
mutta muualla Suomessa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta palvelu on huonossa jamassa.
Hän uskoo, että alueellinen
tasa-arvo paranee lainmuutoksen myötä.
Ensi- ja turvakotien liitto ylläpitää kahtatoista turvakotia.
Vuonna 2013 niissä oli asiakkaita yhteensä 2 154, joista yli
puolet oli lapsia. Pidän huolen siitä, että
tieto turvakodista menee perille sitä tarvitseville, kun
talo avaa ovensa ensi vuoden
alusta, Pauliina Viitamies vakuuttaa.
Vaikenemisen
kulttuuri pitää pintansa
Pauliina Viitamiehen silmät
avautuivat perhehelvetille, kun
hän lähti mukaan mikkeliläisen
Viola . Ei mikään
kotikissa, mutta
kissaeläin
kuitenkin.
Mikä?
Vastaukset: 1. väkivallasta vapaaksi
-yhdistyksen toimintaan.
. Sain shokeeraavaakin tietoa siitä, millaista elämä voi
olla väkivaltaisessa suhteessa.
Toisen perhehelvettiä ei huomata.
. Se merkitsee vuotta, jolloin Arevan Suomeen rakentaman ydinvoimalan pitäisi olla käytössä. Eduskunta käsitteli
asiaa keskiviikkona.
Lama lisää
väkivallan riskiä
SDP:n kansanedustaja Pauliina
Viitamies pitää turvakotien rahoituksen siirtämistä valtiolle
hyvin tärkeänä monesta syystä.
Kuntien erilaisen tilanteen takia apua tarvitsevatkin ovat hyvin eriarvoisessa asemassa.
. Tutkinnassa ovat myös eräiden kunnan luottamushenkilöiden toimet.
Maanantai-illan päätös tehtiin vahvalla varamiehityksellä,
kun yhtä lukuun ottamatta kaikki valtuustossa istuvat kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet jääväsivät itsensä. Kepun entinen puoluesihteeri
Jarmo Korhonen tarvitsi noin 1 000 sivua lähinnä muiden keskustalaisten haukkumiseen.. Sen saavuttaminen
vaatisi valtiolta moninkertaista
satsausta.
. Palvelujen
tuottajille on luvassa ensi vuodeksi rahaa kahdeksan miljoonaa euroa. Mikä
afrikkalainen, jäniksen kokoinen eläin on
kuvassa?
3. Yritys sai tuekseen vain kaksi valtuutettua.
Puheenvuoroissa puheenjohtajan hyllytyspäätöstä moitittiin
virheelliseksi ja laittomaksi.
vaikka päätä leikattaisiin irti,
Viitamies kuvaa.
Vaiettu tragedia hävettää uhria ja henkisenkin alistamisen
takia irtipääsy huonosta suhteesta voi tuntua ylitsepääsemättömältä.
. Hän niputtaa tuoreessa kirjassaan niin Kekkosen kauden lopun kuin Neuvostoliiton hajoamisenkin noin 500 sivuun. Pyton
(kuningaspyton) 7. Käärme
tietenkin
on kuvassa,
mutta mikä
käärme?
7. Viihtyy
erityisesti kylmässä
ja korkeallakin. Kyse on
voimalasta, jonka piti jauhaa sähköä jo kymmenen vuotta sitten. Arvonnat jäisivät pitämättä tai ainakin niitä
jouduttaisiin uusimaan. Onneksi Areva ei ole toimittanut Suomen viral-
lista lottopallokonetta. Koti palvelee ympärivuorokauden seitsemänä päivänä viikossa ja talosta löytyy
ammattitaitoinen, moniammatillinen henkilökunta.
. Keskusrikospoliisi tutkii parhaillaan muun muassa sitä, suosittiinko hissihankinnassa itävaltalaista valmistajaa. Tämänkin takia mahdollisuus hakea apua nimettömänä
turvakodista on erittäin tärkeää, Viitamies korostaa.
Yhtä tärkeää hänen mie-
lestään ovat jatkotoimet, kun
akuutti kriisitilanne on ohi.
Tässä astuvat kehiin kunnan
avopalvelut ja ammattilaisten
tuki.
. Valtuuston puheenjohtaja Inkeri
Yritys pisti kuukausi sitten oma-aloitteisesti kunnanhallituksen varajäsenineen sivuun hiihtohissikiistaan liittyvästä päätöksenteosta.
Yritys sanoo halunneensa hyllytyksellä varmistaa, ettei kunnan päätöksenteko vaarannu. Voimaa
kuin pienessä kylässä. Tunnistatko tämän
eläimen?
6
Se vaikuttaa, paitsi venäläisten ostovoimaan naapurimaissa, myös siihen, miten myönteisesti he
suhtautuvat länsimatkailuun.
Suomen etu on vastakkainasettelun laukeaminen.
Suomen Saama hyöty
Uskokaa pois. 22.10.2014
5
Pääkirjoitus
Lehtikuva/Mikko Stig
Kari Hulkko
Venäläiset matkailijat ovat aiempaan verrattuna pienituloisempia. Jos
talouspakotteet ja öljyn hinta-aseen käyttö jatkuvat ja kovenevat, Venäjän talous ajautuu yhä kriittisemmäksi. Tässä
lasissa on pelkkää
tuoremehua. Meillä on
muutoin vain hauskaa!
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Hyvätuloiset hankkivat kalliita hyödykkeitä verkkokaupasta, ja Viro on Suomelle yhä kovempi kilpailija venäläisasiakkaista.
Yksin testin paikka on vuodenvaihteen tienoo, jolloin venäläiset
ovat perinteisesti lomailleet vilkkaasti Suomessa. Taustalla ovat öljyn maailmanmarkkinahinnan aleneminen sekä Ukrainan kriisistä seuranneet lännen ja Venäjän väliset
talouspakotteet. Muutos on
suuri niistä toiveista, joissa vielä uskottiin venäläismatkailun ja rahavirtojen jatkuvaan kasvamiseen.
Suomen talouden piriStySruiSkeena
n n n
ostos- ja lomamatkailun vähenemiseen on Venäjän heikentynyt taloustilanne ja ruplan arvon heikkeneminen suhteessa euroon. Pohjois-Suomen matkailuyrittäjät odottavat sen sijaan edelleen toiveikkain mielin venäläislomailijoiden tuloa.
ykSi keSkeinen Syy
Pauliina Viitamies odottaa, että turvakoteja alkaa syntyä enenevässä määrin joka puolelle Suomea.
Kupla
Lehtikuva / Jussi Nukari
n n n
venäläismatkailusta on maailman mittakaavassa pieni asia, mutta sillä on kansainvälispoliittiset yhteytensä. Jos taantuva kehitys ei ota piristyäkseen, katteiden aleneminen näkyy ainakin Etelä- ja
Itä-Suomen kaupoissa ja majoituksissa. Turisteja
nousemassa Allegro-junaan.
Venäläisten matkailu
on tärkeää Suomelle
oli pitkään kasvava määrä
venäläisiä ostosmatkailijoita ja lomailijoita. Venäläismatkailijoilla ei ole aiempaa ostovoimaa,
vaikka monet heistä edelleen tulisivatkin mielellään Suomeen.
Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala kylläkin varoittelee
tuudittautumasta ajatukseen, että venäläisturistien määrä palaa ennalleen ja kasvaa. Venäläisiä käy Suomessa aiempaa vähemmän, heidän käyttämänsä rahamäärä on entistä pienempi ja he eivät kuluta majoituspalveluja totuttuun tapaan. Tämä myönteinen kehitys on kuitenkin taantunut jo jonkin aikaa. Syitä on monia, mutta yksi
on varmaa: tätä ei olisi tarvittu Suomea jo muutoinkin vaivaavien talousongelmien lisäksi.
Kaupan liiton maanantaina julkistama selvitys on huolestuttavaa
luettavaa. Tällä on selvä kielteinen yhteys kaupan ja
majoitusalan työllisyyteen sekä investointeihin.
Venäläiset matkailijat ovat nykyisin aiempaa pienituloisempia,
mikä on johtanut siihen, että he poikkeavat lyhyille päivämatkoille ja
ostavat enimmäkseen vain välttämättömiä hyödykkeitä. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne
Korkotaso on
historiallisesti hyvin alhainen,
ja myös lainan kysyntä oli hyvin tavanomaisella tasolla.
Lainan suuruus oli miljardi
euroa, ja tarjouksia jätettiin vajaan 1,2 miljardin euron edestä.
Valtion lainanotolla rahoitetaan
erääntyvä valtionvelka ja mahdollinen valtion talousarvion
alijäämä.
Luottoluokituksen laskun
vaikutukset Suomen lainakorkoihin ovat muutenkin olleet
hyvin vähäisiä. Paavo Väyrysen kanssa oli
erityisen vaikeaa.
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne arvioi kirjan sisältöä
tänään lehdessämme sivuilla
10?11.
tajana eri rauhanhankkeissa.
Kehitysyhteistyöministerinä
hän on ollut kahdesti, viimeksi
noin vuoden verran Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander
Stubbin (kok.) hallituksissa
vihreiden eroon saakka.
Haavisto oli presidenttiehdokkaana viime presidentinvaaleissa.
Haaviston alueina uudessa
tehtävässä ovat erityisesti Afrikan sarvi, Sudan, Etelä-Sudan,
Eritrea, Etiopia ja Somalia.
Tuomiojan toinen erityisedustaja on entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen
(sd.). (STT)
Työryhmä linjaa
Arctia Shippingin
toimintaa
Valtion
jäänmurtajayhtiön
Arctia Shippingin strategi-
asta tehdään uudet linjaukset. Hänen mukaansa Koivistosta olisi voinut
tulla sellainen filosofi-kuningas,
josta Platon haaveili.
Lipponen kertoi tiistaina, että
hänen henkilökohtainen menestyksensä perustui paljolti
sattumaan.
. Lippo-
?Jos ei ole muuta
elämää kuin
politiikka, silloin
käy huonosti.?
Tuomioja nimitti
Haaviston Afrikan
erityisedustajaksi
Ulkoministeri Erkki Tuomioja
(sd.) on nimittänyt vihreiden
kansanedustajan Pekka Haaviston erityisedustajakseen Afrikan kriiseihin.
Haavisto oli samassa tehtävässä ennen ministerikauttaan. (STT)
Valtio saa
yhä edullista
lainaa
Pekka Haavisto.
Suomen valtio saa yhä markkinoilta lainaa alhaisella korolla,
vaikka luokitusyhtiö Standard
& Poor´s pari viikkoa sitten
alensi Suomen luottoluokitusta.
Valtiokonttori myi tiistaina valtion 14 vuoden viitelainaa 1,4
prosentin korolla, mikä vastaa
lainojen tämänhetkistä jälkimarkkinakorkoa. Valtion omistaja-ohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) sanoo pitävänsä tärkeänä, että
yhtiön ympärillä vellonut pitkä
keskustelu muuttuu käytännön
teoiksi.
. Aiemmin Puhakka on toiminut muun muassa vasemmistoliiton puoluesihteerinä sekä Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä.
Hänellä on monipuolinen
tausta vasemmistoliitossa ja
Kansan Uutisten sekä Ydin-lehden toimittajana.
Puhakan edeltäjä Jouko Joentausta jää ensi kesänä eläkkeelle. Nyt katsotaan parhaat tavat
yhdistää yhtiön huippuosaaminen ja laadukkaat resurssit
kansallisiin tarpeisiimme taloudelliset realiteetit huomioiden.
Paatero korostaa, että ensisijaisesti on pidettävä huolta
Itämeren alueen jäänmurrosta.
(STT)
Sirpa Puhakasta
Kansan Uutisten
päätoimittaja
Kansan Uutisten uudeksi päätoimittajaksi on nimitetty Sirpa
Puhakka (vas.). Lipponen
menee pitemmälle. Maanantaina julkaistussa
keskustan ex-puoluesihteerin Jarmo Korhosen Väyrysen valtakunta -kirjassa kerrotaan, että Paavo Väyryselle
jäi päälle ikuinen kauna sosialidemokraatteja, ennen muuta
Mauno Koivistoa kohtaan.
Paavo Lipponen muotoili tiistaina asian toisin päin:
. Satuin olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Omille
teille
Lipponen tuo 558-sivuisessa
kirjassa uutta tietoa moniin dramaattisiin vaiheisiin, kuten Koiviston pääministeriaika ja Kekkosen vallan loppu, Suomen
ajautuminen lamaan ja Euroopan unioniin liittymisen. Asiaa ryhtyy selvittämään
ylijohtaja Eero Heliövaaran
johtama työryhmä, joka valmistelee esityksen hallituksen
talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle vuoden loppuun
mennessä.
Arctia Shipping haluaa vuokrata murtajia arktisille vesille,
mutta hanke on herättänyt
myös kritiikkiä. Hän on toiminut myös
EU:n erityisedustajana Sudanin kriisissä ja YK:n neuvon-
nen myös päättää tosissaan lähteä politiikkaan ja lähtee suurten tovereiden varjosta omalle
tielleen. Jos ei ole muuta elämää
kuin politiikka, silloin käy huonosti, hän sanoi.
Lipponen kertoi tiistaina
myös, että johtaminen on yksinäistä hommaa.
Kahden päivän sisään on
julkaistu kaksi muhkeaa kirjaa. Kokemuksen ja luottamuksen kasvaessa Lipponen
nousee SDP:n puheenjohtajaksi ja parin oppositiovuoden
jälkeen pääministeriksi vuoden
1995 eduskuntavaalien jälkeen.
Valta on
pääministerillä
Tasavallan presidentti nostetaan usein vallan keskipisteeksi, mutta Lipposen mukaan
pääministeri on se, joka maata
johtaa. Kirja alkaa siitä,
kun Lipposesta tulee pääministeri Mauno Koiviston sihteeri.
Koivistoa luonnehdittiin
?fundeeraajaksi.. Lipponen nimittää Koivistoa työväenliikkeen Mannerheimiksi. Hän muistutti tiistaina
myös, että politiikka ei ole koko
elämää.
. 6
22.10.2014
??Yksi nousee yli muiden Lipposen muistelmissa
Mauno Koivisto on
työväenliikkeen Mannerheim
Paavo Lipposen tiistaina ilmestynyt muistelmien toinen
osa, Murrosten Aika, 1979?1995
on omistettu taistelutovereille.
Yksi on kirjassa yli muiden
Mauno Koivisto, jonka ?koulupoikana. pääministerin avustajana hän oppi poliittiset taitonsa. (STT)
Sirpa Puhakka.
Siksi hallitus kirjoitti ohjelmaansa isoja projekteja, mikä
vakuuttikin tuolloin luottoluokittajia. Myös kaupungin maahankinnan ennuste on budjetoitua suurempi.
Tampereen lainakanta kasvaa
5,2 miljoonaa euroa viime vuodesta, koska Koukkuniemen vanhainkodin perusparannushankkeiden valtionrahoitus edellyttää
korkotukilainan nostamista.
Härmälän vanhan kaatopaikan
puhdistamisesta tulee 12,6 miljoonan euron satunnainen kulu
tälle vuodelle. Kun väestö ikääntyy, julkinen talous täytyy saada nykyistä kestävämmälle perustalle. Näin se kannattaisi tässäkin tapauksessa nähdä, vaikka lähiajan taloustunnelmat eivät näytäkään valoisilta.
Taloudenhoidon mallioppilas on menettänyt asemaansa ja aiemman palauttaminen on
vaikeampaa kuin siitä alemmaksi luisuminen.
n n n
AivAn Aiheellisesti on pohdittu, miksi Suo-
Rouva Tellervo
Koivisto
osallistui
tiistaina
Helsingissä
Paavo
Lipposen kirjan
julkistamistilaisuuteen.
Lipposen
takana
eduskunnan
puhemies Eero
Heinäluoma
ja kansanedustaja Päivi
Lipponen.
men luottoluokituksen suunta osoittaa nyt
alaspäin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on edelleen vääntövaiheessa
siitä huolimatta, että hallitus sopi opposition
kanssa, miten hankkeessa edetään. Ei ihme, että luottoluokittajat
kohauttelevat kulmakarvojaan.
Nykyisellä hallituksella on puolisen vuotta
aikaa ennen vaaleja. 22.10.2014
Kolumni
Matti Linnanahde
matti.linnanahde@kolumbus.fi, twitter: @MattiLinnanahde
Kirjoittaja on työskennellyt Suomen Sosialidemokraatin toimittajana 1974?1976
ja Uutispäivä Demarin pääkirjoitustoimittajana 1997?2007.
Jännitys lisääntyy
aivan liian aikaisin
Kari Hulkko
Seppo
Peltoniemi
Demokraatti
s
uomen luottoluokitus heikentyi
S&P:n arviossa kolmesta AAA:sta
yhtä pykälää alemmaksi ja on nyt
AA+. Mutta samat järjestöt ovat toisaalla juuttuneet neuvotteluihin työelämän pelisäännöistä.
Uhkakuvat on tiedostettu ja niiden torjumiseksi on kirjoitettu paljon odotuksia papereihin, mutta käytännön toteutus on osoittautunut nihkeäksi. Epäilyt
ovat syntyneet siitä, että eriseuraisen hallituksen projektien hallinta on ollut takkuilevaa.
Kuntauudistuksen voi sanoa menneen kansankielellä reisille. Valopilkku
on eläkeuudistus, jossa työmarkkinajärjestöt
osoittivat viimein toimintakykynsä. Kouluajoilta muistan, että
plussa tarkoitti koenumeron perässä pikemminkin haastetta parantaa kuin heikentää oppimistulosta. Aseman tulisi kuulua puolueelle, joka kykenee saamaan aikaan
todella toimintakykyisen kokoonpanon.
tiin. Tämä johtuu hankkeen
ennakoitua nopeammasta etenemisestä. Koko
kuluvan vuoden tulosennuste on
noin 44,5 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kaupungin menojen kasvua
on pystytty hidastamaan rakennemuutoksilla. Kysymys kuuluu,
kuka haluaa tämän koplan koolle taas kerran?
Ja ellei, niin mistä väännetään nykyistä toimivampi hallitus?
Pitäisi päästä irti piintymästä, että suurin
puolue kokoaa hallituksen. Aiempi odotus oli, että
hallitus toteuttaa ohjelmaansa täysillä tämän
vuoden loppuun saakka ja vaalitaistelu alkaa
vasta ensi vuoden puolella. Merkittävää ratkaisua ei löydy ainakaan aikataulun perusteella eduskunnan hajotuksestakaan, sillä
vaalit menisivät joka tapauksessa ensi vuoden
puolelle.
Seuraava luottoluokittajia kiinnostava taitekohta onkin vaalien jälkeinen hallitusratkaisu.
n n n
Tampereen talous on
reilusti pakkasen puolella
Tampereen kaupunginvaltuusto
keskusteli maanantaisessa kokouksessaan Tampereen taloustilanteesta. Katveeseen on
jäänyt, mitä on seurannut Alexander stubbin noususta kokoomuksen puheenjohtajaksi.
Heille molemmille tuli tarve nostaa puolueensa profiilia ja vakiinnuttaa puheenjohtajan
asemaansa. Se on aivan ymmärrettävää.
Ongelma on siinä, että vaalitaistelun henki
on päässyt valloilleen eikä sitä saa enää hallintaan ennen ensi kevään huhtikuuta. Valtuustossa käsiteltiin kaupungin välitilinpäätöstä,
jonka tulos on 25,3 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Tilinpäätösennusteen mukaan
loppuvuoden aikana taloudellinen tulos heikkenee lisää. Se tiedetään, että luokittajat tekevät
johtopäätöksiään pitemmän tähtäyksen talousnäkymien perusteella, mutta mikä niissä
sitten on huolestuttavaa?
Koko nykyisen hallituksen toimikauden ajan
on hoettu rakennemuutosten tarvetta. Nettomenojen
kasvu näyttää pysyvän viime
vuoden tasolla 3,4 prosentissa.
Menojen kasvupaine on edelleen
liian suuri, koska palveluiden tarpeet kuitenkin kasvavat.
Nettoinvestointien ennuste
215,2 miljoonaa euroa ylittää vuosisuunnitelman noin 8,1 miljoo-
nalla eurolla. Tämäkin ennuste
petti, sillä vaalitaistelu on täällä ja nyt.
Media on yhdistänyt vaalitaistelun tosiasiallisen alkamisen Antti Rinteen valintaan SDP:n puheenjohtajaksi. Mielipidemittaukset viittaavat siihen, että seuraavista hallitusneuvotteluista tulee yhtä vaivalloiset.
Porvarihallitusta veikkaillaan, mutta se
edellyttäisi keskustan, kokoomuksen, RKP:n
ja kristillisten enemmistöä. Ilman sitä kaupungin tulosennuste on noin 32 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Demokraatti
7
Seuraava
luottoluokittajia kiinnostava taitekohta
onkin vaalien
jälkeinen hallitusratkaisu.
Kesällä
2011
päädyt-
ainoaan mahdolliseen
enemmistöhallituksen vaihtoehtoon, kun perussuomalaiset pakenivat heti kättelyssä oppositioon. Rantaväylän tunnelin nettoinvestointien ennuste
tälle vuodelle on 40 miljoonaa
euroa, joka on 6,5 miljoonaa euroa vuosisuunnitelmaa suurempi
8
22.10.2014
??Vahvat neuvottelijat kärjessä Longan seuraajan nimityspelissä
Valtakunta hakee
uutta sovittelijaa
Neljän ehdokkaan kärki on
erottumassa valtakunnansovittelijaksi. Parasta politiikkaa olisi euroalueen laajuinen elvytys, Haaparanta sanoi.
Professori Sixten Korkman
totesi, että julkisia menoja on
karsittava, mutta syytä äkkijarrutuksiin ei ole. Taloudenpidossa on otettava huomioon,
ettei paluuta takavuosien vauhdikkaan kasvun aikoihin ehkä
enää ole.
. Suurten menopaineiden leikkaaminen an-
taa pelivaraa elvyttää eli suunnata rahaa sinne, missä sitä tarvitaan talouden nostamiseksi.
Professori Pertti Haaparanta sanoi euroalueen tuhonneen paastopolitiikallaan yritysten markkinat. Palkansaajapuoli katsoo,
että tällä kertaa on palkansaa-
jien ehdokkaan vuoro päästä
valtakunnansovittelijaksi.
Jos palkansaajajärjestöt saavat tahtonsa läpi, saadaan ensi
kertaa nainen valtakunnansovittelijaksi.
Viime hakukierroksella palkansaajien ehdokasasettelu epäonnistui ja Esa Lonka jatkoi valtakunnansovittelijana. Vaikeudet olivat tiedossa muutenkin, ja oleellisinta on pureutua niiden syihin.
Valtiovarainvaliokunta kutsui
talousasiantuntijat koolle saadakseen punnitun mielipiteen
maan talouden näkymistä.
STT. Hietala on toiminut aikaisemmin
myös Palvelualojen työnantajien työmarkkinajohtajana.
Ahtelaa kuvataan työnantajaansa kohtaan lojaaliksi ja neuvottelukokemukseltaan vahvaksi.
Akavan erityisalojen liiton
edunvalvontayksikön päällikkö
Helena Lamponen palasi tänä
vuonna nykyiseen työhönsä
reilun kolmen vuoden jälkeen
työ- ja elinkeinoministeriön
yhteistoiminta-asiamiehen virasta. Julkisen talouden kestävyysvaje voi pahentua
entisestään ja kilpailukyky heiketä. STTK:hon
Helle siirtyi Työeläkevakuuttajat Telan johtajan paikalta, jota
ennen hän toimi Akavan edun-
valvontajohtajana ja Tehyn neuvottelujohtajana. Euroalueen
vienti supistui 16,5 prosenttia
vuodesta 2005 vuoteen 2012.
?Parasta politiikkaa
olisi euroalueen
laajuinen elvytys.?
Talouttaan elvyttänyt Yhdysvallat selvisi kahden prosentin
laskulla.
. Valtioneuvosto nimittää marraskuussa työministeri
Lauri Ihalaisen (sd.) esityksestä seuraavan valtakunnansovittelijan.
Vahvimmilla ehdokkailla on
jo näyttöä neuvottelutaidoista,
kuten työ- ja elinkeinoministeriön yhteistoiminta-asiamies
Harri Hietalalla ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtajistoon kuuluneella, mutta nykyisin yksityisenä konsulttina
toimivalla Jukka Ahtelalla.
Työnantajapuoli kehuu Harri
Hietalan neuvottelukokemusta,
mutta samalla mies on oman
linjan vetäjän maineessa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan,
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ja tiedemaailman edustajat katsoivat, että
rakenteelliset uudistukset on
saatava maaliinsa. Voi olla, että maailma on
siirtynyt pysyvästi tilaan, jossa
epävarmuus on suurempi,
Korkman sanoi.
Luottoluokituksen
lasku ei hätkäytä
VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen varoitti kiivaan elvyttämisen vaaroista. Neuvottelukokemuksestaan huolimatta hän ei ole kovin
tunnettu työmarkkinapiireissä.
Toimihenkilökeskusjärjestö
STTK:n edunvalvontajohtaja
Minna Helle kuuluu kärkinelikkoon. Hän on toiminut nykyisessä työssään viime vuoden huhtikuusta. Hän jää
vuodenvaihteessa eläkkeelle.
Valtakunnansovittelijan paikkaa ovat hakeneet myös Lem-
minkäisen henkilöstöjohtaja
Tapio Huttunen, Espoon kaupungin palvelujohtaja Jyrki Jokinen, Elintarviketeollisuusliiton kehitysjohtaja Petri Linkoneva ja sovittelujohtaja Heikki
Mikkola Oulun seudun setlementtiyhdistyksestä.
Valtakunnansovittelijan pesti
kestää neljä vuotta.
Tiina Tenkanen
UP
Lehtikuva
Jos palkansaajajärjestöt
saavat tahtonsa läpi,
saadaan ensi kertaa
nainen valtakunnansovittelijaksi.
Harri Hietala.
Minna Helle.
Jukka Ahtela.
Talousasiantuntijat
kannustavat elvytykseen
Ihmelääkettä Suomen talouden tervehdyttämiseen ei ole,
mutta keinoja on. Helle osallistui STTK:n pääneuvottelijana
eläkepaketin sorvaamiseen.
Palkansaajien vai
työnantajien vuoro?
Työnantajapuolelta arvellaan,
että lopullinen kilpailu käydään
kahden työnantajapuolen ehdokkaan eli Ahtelan ja Hietalan
välillä. Riskit eivät kuitenkaan ole
syy jättää elvyttämättä.
. Näin totesivat maan eturivin talousviisaat
tiistaina eduskunnan valtiovarainvaliokunnan julkisessa kuulemisessa.
Keinojen sisällöstä oltiin varsin yksimielisiä. Paastopolitiikka on keskeisin syy siihen, miksi euroalueen
tila on se, mikä on. Koitetaan tehdä päätöksiä,
joilla ongelmaväylät tukitaan.
Sidotaan palkat pitkäaikaisilla
sopimuksilla ja tehdään rakenneuudistukset, Vartiainen sanoi.
Asiantuntijat arvelivat yksimielisesti, ettei Suomen luottoluokituksen lasku itsessään aiheuta ongelmia
Tavoite on hyvä ja kannatettava, mutta miten voi olla töissä,
jos työelämässä vallitsee raju ikärasismi. Suomalaisten tuotteiden kysyntä on heikkoa, eikä uudistuminen näytä helpolta. Yksimielisiä ei olla myöskään valtion maallisuudesta.
Eliitti
rikastuu
Ennen finanssikriisiä keskustelu sen sosiaalipoliitikasta ja
sosiaalisesta ulottuvuudesta
pääsi alkamaan, mutta päättyi
Euroopan maiden velkakriisiin.
Kaikkien näiden vuosien ajan
Länsi-Euroopassa taloudellinen eliitti on rikastunut ja saanut suurimman osan bkt:n kasvusta. odotetaan jotain panosta puolueen hyväksi niin
kyllä puolueella pitäisi olla pai-
navampaa tekemistä ja siitä sanomaa levitettäväksi. Kansalaisten näkökulmasta yhä useammin tärkeintä
ovat palvelut eivät tuottajat.
on
n n n
halu
osaoptimoida, kokonaisuudet unohdetaan, tai
niitä ei hahmoteta. Vielä ei
ole päästy käsiksi toimintatapojen kehittämiseen. Näillä mailla
ei ole itselläänkään vaikuttavaa
politiikkaa asiassa. Monelle yhtiölle on onni, että johtajat lähtevät tekemästä lisää vahinkoja.
Osa muutoksista koetaan ideologiseksi, voivatko yksityiset yritykset tuottaa palveluja. Unionin sisäinen kehitys on kuitenkin ollut epäsuhtainen ja jäsenmaiden välille on
syntynyt yli- ja alijäämämaiden
sekä velkakriisimaiden ja tukipakettien antajamaiden ryhmät
ja ristiriidat. Ihmisten kiinnostus ja osallistuminen EU:n
päätöksentekoon on minimaalista. Kansallisten vähemmistöjen asemaan Unioni ei ole pystynyt
juurikaan samaan aikaan muutosta. 22.10.2014
Keskustelua ja taustaa
Kirjoita omalla nimelläsi. Toiset harjoittavat
säästö- ja kuripolitiikka toisia
kohtaan. Malliesimerkkinä ovat hallituksen lukuisat erilaiset avustajat. Käytännössä sen tulee olla hyvinvointivaltion yhtenäisten vähimmäisrakenteiden luomista
ja kehittämistä.
Se on samanlainen askel kohti
federalismia kuin oli pankkiunionikin. Samaan aikaan EU piti kasvu- ja työllisyyskonferenssiaan Milanossa. Valtion
menot ylittävät tulot, näin on tapahtunut jo vuosikausia. Velkarahalla on taloutta elvytetty, eikä
tuloksi juuri näy.
stubbin ja Rinteen hallituksella on sylin täydeltä tehtävää ennen kevään vaaleja. Samaan aikaan koko
yhteiskuntaa vaivaa pysähtyminen ja päättämättömyys.
Tähän asti suomalaiset ovat olleet ylpeitä hyvinvointiyhteiskunnasta, valtio ja kunta ovat huolehtineet kehdosta hautaan: elämä on ulkoistettu
yhteiskunnalle. Talouskasvun
aikaansaaminen on aina vain hankalaa. Perussopimuksen mukainen pääoman vapaus
on tuottanut integraation ohella
melkoista tuhoa ja epäyhtenäisyyttä erityisesti Portugalissa,
Irlannissa, Kreikassa, Espanjassa, Saksan Landesbankkien
tai pohjoismaiden pankkien toiminnassa esimerkiksi Latviassa.
Taloudelliset rakennekriisit ja suhdannevaihtelut heittävät työvoimaa idästä länteen
ja etelästä pohjoiseen töihin ja
takaisin kotimaihinsa mahdolli-
Pankkien
sääntelyä
pyritään
lisäämään,
mutta emme
tiedä, riittävätkö kaavaillut toimet
yhä suuremmaksi
kasvaneen,
kaikkein
itsekkäimmin ja röyhkeimmin toimivan talouden osan,
finanssijärjestelmän
ohjaamiseen
kokonaishyödyn tuottamiseen.
seen työttömyyteen. Lissabonissa kaavailtiin unionille innovatiivisuutta, tuottavuutta ja kasvua.
Nämäkin tavoitteet voidaan toteuttaa paremmin, paremmin
voivan unionin väestön avulla.
Kilpailukyky unionin mittakaavassa ei voi olla vain alhaisia
palkkoja vaan kehittynyt, hyvin
toimiva yhteiskunta, joka pystyy
käyttämään ja kehittämään väestönsä voimavaroja ja kyvykkyyttä talouden uudistamiseen.
Veikko Räntilä
Tampere
Vähissä ovat eväät
Perjantain Demokraatissa oli
näyttävästi uutisoitu kolme
asiaa joita ilmeisesti pidetään
demarien avainteemoina tulevassa poliittisessa keskustelussa. Tärkeintä ei ole osaaminen, vaan se, mihin
puolueeseen kuuluu. Hyvän hallinnon standardit ja periaatteet eivät ole
nousseet riittävään julkiseen
keskusteluun, eikä niistä ei anneta riittäviä, yhtenäisiä oh-
jeita. Itäisten ja
eteläisten jäsenvaltioiden korruptiota ei ole pystytty raportoidusti merkittävästi vähentämään. Eläkeläisten maksuttomalla kalastuksella, soiden suojelulla ja loton siirtämiselläkö
tässä nyt mennään vaaleihin?
Samaan aikaan maa on ajautumassa yhä enemmän samaan
jamaan missä eteläisen Euroopan maat ovat. Bulgariaan ja Romaniaan
romaanien aseman kohentamiseen osoitetut varat ja toimet
eivät tuota tulosta. Enää tähän ei ole varaa. Jos henkilö on 50+, niin
hän ei kelpaa enää mihinkään.
Julkisuudessa on paljon puhuttu muun muassa pörssiyhtiöiden johtajien siirtymisestä kovin nuorena eläkkeelle. Kovin paljon emme tiedä näiden ihmisten kokemuksista ja arvioinneistaan Unionin työvoiman
vapaan liikkuvuuden merkityksestä heidän elämälleen.
Talous ei ole
enää liima
Kokonaisuudessaan voidaan
kuitenkin tehdä arvio siitä ,että
talous ei toimi sellaisena liimana Unionin jäsenmaiden
kesken kuin sen alkujaan ajateltiin toimivan.
Rinnalle onkin otettu puhe
Euroopasta arvoyhteisönä demokratioineen, ihmisoikeuksineen, vapauksineen, oikeusvaltioineen ja uskonnon ja valtion erillisine rooleineen. Virkamiehet
jäävät pakostakin syrjään.
Kuntauudistuksen ja soten esteeksi mainitaan lähes aina vaikutus demokratiaan ja erityisesti lähidemokratiaan. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen
toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki.
Kolumni
Sampsa Saralehto
AFP Photo / Olivier Morin
Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori
Järvenpäästä.
Suomi pystyy
parempaan
muuttunut pitkittyneeksi rakennemuutokseksi. Paljon puhutut rakenneuudistukset ovat keskeneräisiä,
meillä rakastetaan hallintohimmeleitä. Kirjoittajamme
ei näe EU:n tulevaisuutta valoisana, jollei mitään tehdä.
Euroopan yhteisön tulevaisuus
Euroopan unionia on perusteltu rauhanprojektina ja siksi
pyritty sitomaan jäsenmaat taloudellisten riippuvuussuhteiden verkostoon ja yhteisiin
etuihin. Unionin kohdalla demokratiavajetta ei ole päättäväisesti edes
haluttu poistaa. Ihmisoikeuksien puolustajana EU:n oma insituutio on
toiminut arvostettavasti. Työtuntimäärät on varmaan saatu täyteen, mutta se ei riitä. EU:lla ei ollut globaalia pankkijärjestelmää parempaa pankkilaitosta ja se joutui
finanssikriisin syövereihin ja
sen omien pankkien holtittomuus syvensi taloudellisen kriisin lamaksi.
Tukipaketeilla rahoitettiin
suurelta osin jäsenvaltioiden
velkoja jäsenmaiden pankeille
ja tuotettiin siten julkista velkakriisiä. Tämä pitää ainakin osittain paikkansa, mutta on rehellisesti kysyttävä,
kuinka kiinnostuneita kansalaiset ovat?
Suomi ja suomalaiset pystyvät nykyistä parempaan tulokseen, perusta on kunnossa, tarvitaan rohkeutta: päättäjät tehkää päätöksiä, älkää
lukeko liikaa gallupeja.
suomea vaivaa pääTösTenTekijöiden
9. Vai hoitaako SOME nyt asiat kun oma
lehdistökin on onnistuttu tappamaan?
Erkki Vuorinen
Putaja
n n n
eläkeRaTkaisun TavoiTTeena
Monelle
yhtiölle on
onni, että
johtajat lähtevät tekemästä lisää
vahinkoja.
nostaa eläkkeelle siirtymisen
ikää. Pankkien sääntelyä pyritään lisäämään, mutta emme
tiedä, riittävätkö kaavaillut toimet yhä suuremmaksi kasvaneen, kaikkein itsekkäimmin ja
röyhkeimmin toimivan talouden osan, finanssijärjestelmän
ohjaamiseen kokonaishyödyn
tuottamiseen. Poliittiset nimitykset ovat turmelleet vankan virkamiesvalmistelun lähes kaikkialla. Jos meiltä täällä
?kentällä. Taloudelliset ja sosiaaliset erot ja suoranainen köyhyys
on lisääntynyt unionissa.
Jos unioni halutaan pitää yhtenäisenä ja legitiiminä instituutiona, jossa kaikki väestön osat tuntevat yhteenkuuluvuutta ja unionin tekevän heille
oikeutta, tarvitaan unionin
omaa sosiaalipolitiikkaa. Siihen työhön kannattaisi ottaa mukaan
myös varsinaiset työntekijät.
Talouden laskusuhdanne on
Mielenosoittaja piteli soihtua lokakuun 8
Antipatioiden sekaan mahtuu sympatiaa
Antti
Vuorenrinne
Demokraatti. Bergholmin mielestä historiantutkijoiden kannalta oli toisaalta hyvä, etteivät
Lipposen antipatiat ja sympa-
Paavo Lipponen kokee katharsiksensa. ja
muiden vastaavien kommentaattoreiden kritiikkiä kirjassa
taitaa olla vähemmän kuin ykkösosassa. Hän ei vain kertaa kokemaansa vaan pyrkii myös analysoimaan sitä. 22.10.2014
??Paavo Lipponen eteni muistelmissaan politiikan murrosvuosiin 1979?95
Korpivaellus ja katharsis
Paavo Lipposen muistelmien
toinen osa, Murrosten aika 1979?
95 lienee syksyn odotetuimpia
politiikan kirjoja. Lipponen ei
myöskään petä odotuksia.
Hän toteaa alkuluvussaan,
ettei suosittele kenellekään
menetelmää, jolla hän muistelmansa on kirjoittanut. Lipponen on
onnistunut tiivistämään kokemansa tapahtumien vyöryn
runsaaseen viiteensataan si-
vuun. (Demari
30.10.2009). Aineisto
on ollut valtava ja kirjoittaminen on vaatinut tuhansia työtunteja. Muutenkin Lipposen luonnehdinnat politiikan
henkilöhahmoista ovat aiempaa
moniulotteisempia. Prosessi on epäilemättä
ollut kirjoittajalle raastava.
Mutta lukijan Lipposen menetelmä palkitsee. Käsittelyssä
on ajanjakso, jonka aikana
Suomi siirtyi Kekkosen ajasta
Kirjat
10
Paavo Lipponen:
Murrosten aika,
muistelmat 1979?95,
WSOY 558 sivua
Koiviston aikaan, punamullasta sinipunaan, kulutusjuhlasta suureen lamaan, YYA-sopimuksesta EU-jäsenyyteen ja
SDP:ssä Sorsan ajasta lopulta
Lipposen aikaan. Lipponen on
tunnettu sanan säilän käyttäjä,
ja teksti on tässäkin teoksessa
usein hyvinkin viihdyttävää.
Arvioidessaan
Lipposen
muistelmien viisi vuotta sitten
ilmestynyttä ykkösosaa historiantutkija Tapio Bergholm
totesi Lipposen pyrkivän ?harjoittamaan häpeämätöntä menneisyyden hallintaa. Valinta SDP:n puheenjohtajaksi kesäkuussa 1993.
tiat jääneet arvailujen varaan.
Tämä jälkimmäinen Bergholmin luonnehdinta pitää varmaankin paikkansa myös muistelmien toisen osan kohdalla.
Sen sijaan edellisen, ?häpeämättömyyden?, kohdalla Lipponen on lisännyt sordiinoa.
?Kaunahistorioitsijoiden
Varsinkin puheenjohtaja Väyrysen raaka ja
Kari Hulkko
alaston valtapeli tulee tarkoin
kuvatuksi.
Hallituksen tuskaista taaperrusta Lipponen kuvaa muun
muassa pääministeri Koiviston
tokaisulla SDP:n puoluetoimikunnan kokouksessa: ?Paskamaisesti alkoi tämäkin päivä,
sanoi punakaartilainen, kun
saappaita jalkaan veti ja teloitettavaksi vietiin.?
Koiviston kantti kuitenkin
kesti kepun pelin ja kun presidentti Urho Kekkonen lopullisesti sairastui, peli oli selvä.
Paavo Väyrynen kuitenkin jatkoi jäpitystään vielä senkin jälkeen, kun muut keskustalaiset, Lipposen arvostamat Eino
Uusitalo ja Ahti Pekkala näkivät kellon jo lyöneen. Lipposen mukaan hän
uskaltautui ehdokkaaksi vasta
Metalliliiton silloisen, perussuomalaisten nykyisen työmiehen Matti Putkosen tehtyä taustatyötä.
Metallin puheenjohtaja PerErik Lundh oli todennut, että
puheenjohtajaksi tarvitaan nyt
Lipponen, ?tannerilainen ja
pragmaattinen. Sen opin mukaan onnistunut tragedia päätyy katharsikseen.
Lipposta varoiteltiin valinnan jälkeen myös euforiasta,
?selittämättömästä onnen tilasta?, joka saattoi johtaa Erkki
Raatikaisen mukaan jopa stasikseen, ?jossa ruumiin nesteet
lakkaavat virtaamasta?.
?On muutakin
elämää?
Kohtuullisen osan kirjastaan
Lipponen uhraa myös kulttuuriharrastukselleen, arkkitehtuurille. Hän
toimi pitkään myös Helsingin
kunnallispolitiikassa ja Stadin
demarien puheenjohtajana.
Hän hahmotteli linjaansa
vuonna 1986 ilmestyneessä kirjassaan Muutoksen suunta, johon hän palaa muistelmissaan
monta kertaa. 22.10.2014
ja päinvastoin. sosialidemokratian keksijäksi vuosia ennen
Tony Blairia. Olin häirikkö, Lipponen kirjoittaa.
Katharsis
ja euforia
Paavo Lipposen tie Suomen
politiikan huipulle oli mutkikas. Jo muistelmiensa ensimmäisessä osassa
Lipponen tuomitsi lähes koko
1970-luvun politiikan turhauttavaksi taisteluksi kepun K-linjaa
vastaan. Minusta sellaiseksi
ei olisi, mutta Mauno Koivistosta
Platon olisi innostunut.?
Paavo Lipponen: Murrosten aika
SDP:n ohjelmia uudistettiin
1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa.
Suomen talouden murros
huipentui 1990-luvun lamaan.
Lipposen analyysi lamaan johtaneista syistä on vaikuttavaa
luettavaa.
Lipponen oli aluksi toisinajattelija myös integraatiopolitiikassa. Lipponen kirjoittaa kuvanneensa tapahtunutta katharsikseksi.
Sana tarkoittaa ?henkistä
puhdistautumista?. Mieleeni ovat jääneet Gro
Harlem Brundtlandin ja Ingvar Carlssonin ilmeettömät
katseet. Lipposenkin valtiomieheksi arvostama Kalevi Sorsa
saa tässä kyydissä monenlaisia
uusia särmiä.
Lipponen kertoo olleensa
SDP:ssä toisinajattelija ja vierastaneensa puolue-eliitin toimintatapoja koko 1980-luvun
lopun. Hän oli kansanedustajana kauden 1983?87 ja sen jälkeen muun muassa Ulkopoliittisen instituutin johtajana. Luonteva osa tulee
toiminnasta Helsingin kunnallispolitiikassa, jossa Lipponen
kävi kovaa keskustelua pääkaupungin keskeisten alueiden
suunnittelusta.
Lipponen tunnustautuu pienipiirteisten, ihmisten kokoisten kaupunkimiljöiden kannattajaksi.
Kepun juonittelujen ja SDP:n
traumojen välillä Lipponen lepuuttaa mieltään käymällä pyhiinvaelluksilla Euroopan kauneimmissa barokkikohteissa.
Lipposen kulttuuriharrastuksille löytyvät myös yhteiskunnalliset perustelut. kesäkuuta 1993.
Tarvittiin vain yksi äänestys. Sikäli
tämä osuus kirjassa on poliittisen historian kannalta erityisen kiinnostava. Historiattomuuden tautia poteville
nykyisille politiikan aktiiveille
kirjasta löytyy ammennettavaa,
myös ideoita.
Lipponen muistaa painottaa,
ettei politiikka ole koko elämä.
. Tämä ei ole tietenkään mikään yllätys. Ja aika usein tämä antipatia
henkilöityy puolueen nykyiseen
kunniapuheenjohtajaan Paavo
Väyryseen. sosialidemokraatti.
Lipponen kertoo löytäneensä
missionsa. Kyseessä oli kritiikki vielä siihen aikaan vallinnutta suljettua taloutta ja öljyyn
perustuvaa talousjärjestelmää
vastaan.
Lipponen ilmoittautuu ?kolmannen tien. Keskustan ylivalta, joka perustui presidentin vallan hyödyntämiseen, loppui Lipposen mukaan
11.9.1981, ?ikuisiksi ajoiksi?.
Lipposen
korpivaellus
Toki Lipposen säilä sivaltaa
muitakin kuin keskustalaisia.
Eikä hän säästä sosialidemokraattejakaan, jotka olivat hänen mielestään liian pitkään
tukemassa menneisyyden politiikkaa. Ihmiset eivät ole
mustavalkoisia.
Kepu
saa kyytiä
Lipposen muistelmissa Suomen politiikan konnaksi paljastuu useimmiten keskustapuolue. Käsitettä
on käytetty myös antiikin Kreikan näyttämötaiteessa tragedian yhteydessä. Sellaista on sisäinen
elämä, intellektuaaliset harrastukset, tiedonhalu, maailman
mietiskelevä tarkkailu, Lipponen kirjoittaa.
Paavo Lipponen on Jukka Petäjän haasteteltavana Helsingin
kirjamessujen Aleksis Kivi -lavalla sunnuntaina klo 15.00.
11. On muutakin elämää kuin
politiikka. Suomen virallinen linja
piti EY-jäsenyyttä ja puolueettomuuspoltiikkaa pitkään ristiriitaisina, kunnes Mauno Koivisto Neuvostoliiton Gennadi
Janajevin kaappausyrityksen
provosoimana päätti, että EYjäsenyyttä on haettava.
Lipponen kertoo aloittaneensa EY-kampanjansa tervehdyspuheessaan Pohjoismaiselle
Työläiskongressille 1990 Helsingin piirin puheenjohtajana. Nyt voisi viitata
myös Paavo Lipposen muistelmien kakkososaan.
Lipposen uusi muistelmateos
on tärkeä kirja politiikan lähihistoriasta kiinnostuneille. Hän putosi eduskunnasta
ensimmäisen kautensa jälkeen
vuonna 1987. Samana vuonna
hän hävisi puoluesihteerikisan Ulpu Iivarille ja 1990 hän
haastoi puolueen puheenjohtajan Pertti Paasion Lappeenrannan puoluekokouksessa laihoin tuloksin.
SDP:n puheenjohtajuus avautui Lipposelle kesäkuun 1993
puoluekokouksessa. Kun allekirjoittaneelta udellaan, miksi Demokraatissa on lehden kokoon
nähden laajat kulttuurisivut,
olen viitannut usein Reino Oittisen kirjoittamaan SDP:n vuoden 1952 periaateohjelman perusteluosaan. Vähemmälle huomiolle
hän jätti sen, että punamulta toteutti vielä 1970-luvullakin merkittäviä hyvinvointiuudistuksia.
Uudessa kirjassa Lipponen antaa arvon näillekin saavutuksille.
Mauno Koiviston kakkoshallituksen (1979?81) taivalta
Paavo Lipponen seurasi aitiopaikalta, Koiviston sihteerinä.
Lipposen huomiot perustuvat
pitkälti hänen omiin muistiinpanoihinsa tältä ajalta. Ulf Sundqvist ilmoitti erostaan helmikuussa. Ajattelussaan
Lipponen näyttää edenneen
pikku hiljaa SDP:n tuolloiselle
oikealle laidalle. Siinä
hän ehdotti, että pohjoismaat
hakevat yhdessä EY-jäsenyyttä.
. Lipposlainen
kolmaslinjalaisuus tarkoitti kirjan mukaan ?tietä keskusohjatun
suojapolitiikan ja monetarististhatcherilaisen vapaan markkinatalouden välimaastossa?.
Vielä 1980-luvun alkuvuosina Lipponen kertoo painottaneensa Ruotsin demarien
esimerkin mukaista taloudellisen kansanvallan laajentamista
muun muassa ottamalla työntekijät mukaan yritysten päätöksentekoon.
Valitettavasti tällaiset pohdinnat jäivät puolitiehen, kun
?Olisiko filosofihallitsija mahdollinen Suomessa. Euroopan unioniin
oli liityttävä, Suomi oli nostettava lamasta ja SDP koottava
traumaattisten vaiheiden jälkeen taas ?yhteiseen ponnistukseen?.
Paavo Lipposesta tuli SDP:n
puheenjohtaja Helsingin työväentalolla 4
Hän
pääsi haastattelemaan muun
muassa Ajatollah Khomeinia.
Toimittajan työn ohella Fallaci
julkaisi elämänsä aikana toistakymmentä kirjaa.
Cristina De Stefanon Fallacista kirjoittama elämäkerta
Nainen ristitulessa (suom.
Gummerus) nousi syksyllä 2013
Italian kirjamyyntitilastojen
kärkeen.
De Stefano on Pariisissa
asuva italialainen kirjailija ja
Italian Ellen vakituinen kolumnisti.
Cristina De Stefano torstaina
23.10. klo 12.30?
13.00, Katri Vala -lava, haastattelijana Ella Kanninen
Pitkänenä Pinocchiokin oli italialainen. 1961)
muutti Suomeen 1980-luvun
alussa. Kaksiosaisena julkaistava, parisataasivuinen sarjakuvateos on
laajimpia Kafkan teoksista toteutettuja sarjakuvasovituksia.
Teoksen on kustantanut Fantacore Media.
Huitula tunnetaan myös palkitusta koko Kalevalan sisältävästä sarjakuvasovituksestaan,
sekä mm. Muumin, Miinan ja
Manun, sekä Angry Birdsin kuvittajana.
Kristian Huitulan haastattelu perjantaina 24.10. Fallaci oli
kuulu rohkeudestaan ja siekailemattomista kysymyksistään
maailman valtaapitäville. 1962) on paleontologi, joka tunnetaan Italiassa
muun muassa tiedettä käsittelevistä televisio-ohjelmistaan.
Alberto Angela lauantaina
25.10. Kirjassa hän
kertoo hauskoista ja vähemmän hauskoista kohtaamisista
ja sattumuksista sekä yksityiselämässään että töissään ja toimissaan muun muassa toimittajana ja Helsingin kaupunginvaltuutettuna.
Samalla kirja valottaa sitä,
kuinka Helsinki ja Suomi tuona
aikana muuttuivat ulkomaa-
Sari
Saloranta
Demokraatti
Umayya Abu-Hanna.
laistaustaisen ihmisen näkökulmasta.
Umayya Abu-Hanna perjantaina 24.10. Sen kirjoittaja Jes-. Ziello on kansainvälisen I Compà -ryhmän
taiteellinen johtaja. Carlo Collodin sadussa yksinäinen puuseppä
veisti puunuken, joka hyvän
haltiattaren ansiosta heräsi
eloon. (Into). klo 16.00,
Louhi.
Katja Tähjä
Vieraan silmin
Palestiinalaissyntyinen
Umayya Abu-Hanna (s. Suomesta hän muutti
pikkutyttärensä kanssa Amsterdamiin vuonna 2010.
Umayya Abu-Hanna muistelee uudessa kirjassaan Alienin
silmin kolmea vuosikymmentään Suomessa. klo 12?12.30
Mika Waltari.
Kafkaa sarjakuvana
Cristina De Stefano.
Linna (1926) on viimeinen
Franz Kafkan kolmesta pitkästä romaanista. 0-7 vuotiaille sopivassa Värien maa
-satutuokiossa tarinaa elävöittävät nukkehahmot ja kuvat.
Värien maa lauantaina 25.10.
klo 14.30?15.00 Tarinalaakso
Seksiä Roomassa
Jo antiikin roomalaiset tekivät
sitä.
Alberto Angelan teos Rakkautta ja intohimoa antiikin
Roomassa (Arthouse) kertoo
antiikin seksuaalisuuden kulttuurista.
Angela (s. Vuodesta
2010 hän on työstänyt Commedia dell?Arten perinnettä Italiassa ja muualla Euroopassa.
Pinocchio torstaina 23.10. kello 17.30, Katri
Vala.
Tanskanmaan politiikkaa
Suosittuun tanskalaiseen tv-sarjaan pohjautuva romaani Vallan
linnake on juuri ilmestynyt suomeksi. Vuosi vuodelta tuhdimmiksi paisuvilla
messuilla esiintyy huomisesta
alkaenyli 1 100 kirjailijaa, tiedemiestä, poliitikkoa, taiteilijaa ja
asiantuntijaa.
Italialaisten kirjailijoiden lisäksi kansainvälisiä vieraita
on muunmuassa Virosta, Ruotsista, Tanskasta ja Britanniasta.
Demokraatti poimi ohjelmasta muutaman ehdotuksen.
Solo Pizza, spaghetti e tiramisu?
Eikä mitä, syövät ne italialaiset
muutakin kuin pizzaa ja pastaa.
Italialaisesta ruokakulttuurista
kertovat aviopari, ruokakirjailijat Clara ja Gigi Padovani.
Clara on myös gastronomian
historian asiantuntija. Gigi La
Stampa -lehden toimittaja ja
ruokakriitikko.
Italialaista ruokakulttuuria
1861?2011 lauantaina 25.10. klo 14.00?14.30 Stand Italia haastattelijana Linda Jokela
ja lauantaina 25.10. 12
22.10.2014
Kirjamessuille,
per favore!
Kulinaristeille
Kirja-alan megatapahtuma Helsingin kirjamessut alkaa torstaina ja jatkuu sunnuntaihin.
Messujen teemamaa on tänä
vuonna Italia, josta tulee yli 20
kirjailijavierasta. klo
13?13.30 Kirjakahvila, Italian
historiaa ruokapöydässä sunnuntaina 26.10 Stand Italia klo
13?14
Rouva Suorasuu
Lapsille ja lapsenmielisille
Italialainen Oriana Fallaci
(1929?2006) on tunnettu Suomessakin. klo 16?16.30 Stand Italia ja
sunnuntaina 26.10. Näyttelijä, teatteriohjaaja Marco Ziello ja näyttelijä Noora Laitinen johdattavat lapset Pinocchion rakastettuun maailmaan. klo
16?16.30 Tarinalaakso
Paolo Marabotto on graafikko ja lastenkirjailija. Häntä pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä toimittajista. Kafkan teoksia pidetään usein vaikeaselkoisina, jopa ahdistavina.
Kristian Huitula on halunnut tuoda sarjakuvassa esiin
Kafkan romaanin absurdin huumorin ja tilannekomiikan
14?14.30 Innon ja Rosebudin osastolla (6b99) ja klo 15.3016 Aleksis Kivi -lava
Älä unohda näitä
Suomen kirjallisuuden grand
old ladyt, Aila Meriluoto ja
Kirsi Kunnas juhlivat tänä
vuonna
90-vuotispäiväänsä.
Timo K. klo 11.30 Takauma-lava
Rakastettu lasten- ja aikuisten runoilija, Kirjailijaliiton
kunniajäsen, kirjailija Kirsi
Kunnas lukee tuotantoaan.
Kirsi Kunnas sunnuntaina
26.10. 1959) on käsikirjoittanut lukuisia tv-sarjoja,
muun muassa Hotellia ja Anna
Pihliä. klo 15.00 Takauma-lava
Riikka Säkö
Kari Hulkko
Kirsi Kunnas
(vasemmalla) ja Aila
Meriluoto.. klo 14.30 Takauma-lava
Kirjailija Maria Peura ja
Timo K. Haastattelijana
Tuula-Liina Varis.
Timo K. Mukan syntymästä
tulee kuluneeksi 70 vuotta.
Aila Meriluodon esikoiskokoelma Lasimaalaus teki Me-
riluodosta kohutun nuoren
runoilijan, josta kasvoi yksi
maamme tärkeimmistä modernisteista.
Satu Koskimies ja Saila Susiluoto keskustelevat Meriluodon tuotannosta ja merkityksestä.
Aila Meriluodon tuotannosta
lauantaina 25.10. Se on
tehty tv-sarjan Adam Pricen käsikirjoituksen pohjalta ja läheisessä yhteistyössä sarjan alkuperäisten luojien kanssa. 22.10.2014
13
Kari Hulkko
Yksi kirjavuoden huipentumista on käsillä kun, Helsingin kirjamessut käynnistyvät torstaina.
per Malmose (s. Mukka lauantaina
25.10. Politiikan kulisseista kertova Vallan linnake on hänen ensimmäinen romaaninsa. Kirja kattaa tv-sarjan ensimmäisen tuotantokauden.
Jesper Malmose lauantaina
25.10. Mukan kirjekokoelman toimittanut Toni Lahtinen keskustelevat Mukan tuotannosta ja lyhyestä, traagisesta elämästä
Tulevalla levyllä olemme tietoisesti yrittäneet kehittää sävellysprosessia, kun nyt tunnemme
toisemme paljon paremmin ja
näkemykset bändin tyylilajista
alkavat olla suhteellisen selvät.
Olemme kirjoittaneet enemmän
yhdessä musiikkia sekä ihan nollapisteestä, sekä siten että molemmat ovat tuoneet hyvin raakilemaisia aihioita sessioihin.
Tuloksena on ollut omasta mielestämme todella freesiä ja inspiroivaa musiikkia.
Helsinki-Cotonou Ensemblen
Fire, Sweat & Pastis levyn julkaisukeikka Etnosoi!-festivaalin yhteydessä Helsingin korjaamolla 7.11. Afrikan sydänmaissa
tämä tarkoitti juuri vaikeiden
viime vuosien purkamista.
Konfliktit
rikkauksista
Vaikka Vakkurin matkakohteet
olivat nyt haastavampia, valmis-
telut eivät juuri poikenneet totutusta. Musiikin
säveltämisestä vastaavat Saïzonou ja Halonen, joka kuvailee
yhteistyötä prosessiksi joka on
jatkuvasti muutoksessa.
. Sattuman kautta kuulin Villa Karosta. Noista
sessioista minulle kertyikin
hyvä arkisto beniniläisiä perinnerytmejä, kertoo Halonen.
Kun idea yhteisestä bändistä
alkoi muodostua, sävelsivät
miehet ensin erillänsä.
. (Like) vuonna 2009 ja
?Afrikan ympäri. Eritrea on ollut ulkomailta suljettu, Uganda, Burundi ja Ruanda tunnetaan kansanmurhista, ja Etelä-Sudanissa
ja Keski-Afrikassa käydään paraikaa sisällissotia.
. Kahdella
edellisellä laajalla matkallaan
hän oli jo vieraillut yli kolmessakymmenessä maassa.
Molemmilta reissuilta on ilmestynyt matkakirja, ?Afrikan
poikki. Halosen mielestä näin on taas edetty uuteen
vaiheeseen.
. Tein vähän
taustatutkimusta Beninistä,
anoin stipendiä ja pääsin reissuun keväällä.
Beninissä Halonen tutustui lyömäsoittaja/laulaja Noël
Saïzonou?n ja joukkoon paikallisia muusikoita, ja idea yhteistyöstä alkoi itää. Kyselin
paljon ja Noël avasi minulle rytmejä kerros kerrokselta. Meidän yhteistyömme alkoi siitä, että minä halusin opiskella beniniläistä musiikkia.
Vietimme paljon aikaa soittaen
ja kuunnellen levyjä. 14
22.10.2014
??Kirjailija Juha Vakkuri sai jättiurakkansa valmiiksi
Afrikan kierrosten
viimeinen etappi
Kirjailija Juha Vakkurin
matka Afrikan sydämeen toi
päätökseen viisi vuotta kestäneen jättiurakan. Tuli fiilis, että Beniniin pitää mennä päästä tsekkaamaan mistä tämmönen jätkä
on tullut. Beninin konniakonsulin passista oli hyötyä, sillä sen
avulla hänelle heltisi viisumeita
maista, joista sellaisen saaminen
olisi muuten ollut mahdotonta.
Tittelistä huolimatta Kongon
demokraattiseen tasavaltaan
viisumia ei irronnut, mutta silti
siitä on luku Vakkurin kirjassa.
Yksi yllättävistä johtopäätöksistä oli, että sodat ja kriisit eivät
Juha Vakkurin Afrikan matkoilta syntynyt kirjatrilogia on enemmän kuin pelkkää matkareportaasia. Kirjat ovat myös taustoituksia kunkin maan lähihistoriaan.
Bändi Suomesta ja Beninistä
Juha Vakkurin Beniniin perustama kulttuurikeskus Villa
Karo on merkinnyt sitä, että
miehen vaikutus suomalais-afrikkalaiseen kulttuurielämään
ulottuu kirjoja pidemmälle.
Vuonna 2000 Grand-Popon kylässä avatussa Villa Karossa on
vieraillut nyt jo yli 450 suomalaista stipendiaattia ja 2000 perheenjäsentä.
Viime aikojen maineikkain
keskuksesta kummunnut tapaus on vuonna 2012 perustettu
Helsinki-Cotonou Ensemble.
Yhtyeen kitaristi Janne Halonen kiinnostui beniniläisesti
musiikista jo kahdeksan vuotta
sitten, kun hän kuuli kitaristi
Lionel Loukea.
. Pienessä rannikkokylässä syntyi kahdek-
sanhenkinen Helsinki-Cotonou
Ensemble, joka esiintyi maaliskuussa 2012 kahdesti Cotonoussa ja kerran Villa Karossa.
Vuonna 2013 ilmestyi bändin
debyyttialbumi ?Beacoup De
Piment!?, ja tänä vuonna bändi
konsertoi Suomessa, Ruotsissa,
Tanskassa ja Italiassa. 2012.
2009 tie vei maanosan poikki
Senegalista Djiboutiin suurimmaksi osaksi puskatakseilla ja
busseilla, ja samoilla kulkuvälineillä hän matkasi maanosan
ympäri Mauritaniasta Djiboutiin vuonna 2011.
Silti hänestä tuntui, että kokonaisuus ei ole täydellinen
ellei matkoihin sisälly myös
maanosan keskellä sijaitsevia
maita.
Niinpä hän aloitti uuden matkansa Eritreasta syyskuussa
2013 ja päätti sen joulukuussa
Keski-Afrikan
tasavaltaan.
Haastavinta uudessa matkassa
oli, että monet Afrikan sydämen maista luokitellaan kriisimaiksi, jotka ovat luoneet koko
maanosalle kriisimaanosan
maineen. Hommasin kaikki levyt ja
luin monta haastattelua, Halonen kertoo. Yhteisissä sessioissa laitoimme melkoisen valmisteltua
materiaalia lähinnä muotoon,
ja viimeistelimme sovituksia.
Käytännössä koko Beaucoup
de Piment! -levy on tehty näin.
Marraskuussa
ilmestyy
HCE:n toinen albumi ?Fire,
Sweat & Pastis?. Julkaisukiertue käy
ensi vuonna myös Jyväskylän
Popparissa (6.7.) ja Tampereen
Klubilla (9.7.).. Kolme vuotta
myöhemmin Halonen palasi
Villa Karoon yhdessä rumpali
Juha Räisäsen ja basisti Sampo
Riskilän kanssa. Yksi matkani tehtävistä oli
selvittää, miksi juuri nämä maat
olleet kriisimaita, kuvailee Vakkuri.
Reissujen jälkeen syntyneet
kirjat eivät ole pelkästään matkareportaaseja, vaan väliin on
taustoitettu kunkin maan lähihistoriaa
Yli miljoonaa eritrealaista on paennut
ulkomaille, ja Lontoon olympialaisissa useat maan urheilijat hakivat turvapaikkaa.
Ruanda
noussut jaloilleen
Jos aikoo mennä turistiksi Afrikan sydänmaihin, Vakkuri suosittelee niistä Ruandaa.
. Minulla kävi hyvä tuuri,
että tapasin sellaisia henkilöitä,
jotka diktatuurista huolimatta
suostuivat puhumaan maan tilanteesta.
Eritreassa on vain muutama
paikkakunta, jonne turistit saa-
vat matkustaa ja niihinkin valvotusti. maanosaan sijoittuva matkatrilogia
on nyt valmis, eikä yhtä kattavaa teossarjaa Saharan etelänpuoleisesta Afrikasta ole
aikaisemmin suomeksi julkaistu.
. Toinen mopo
saapui kuitenkin paikalle, ja
niin sekä mies että laukut pääsivät jatkamaan matkaa mopon
kyydissä.
Maan pääkaupungissa Kigalissa Vakkurin tie vei Hôtel de
Milles Collines?iin, jonne omistaja Paul Rusesabagina piilotti
ja pelasti yli tuhat ihmistä kansamurhan aikoina. Nykytilanteissa Ruanda on
paras turistikohde. Myöhemmin niistä
kiinnostuivat USA, Neuvostoliitto sekä Kongon naapurimaat. Runoilija Pu?kinin isoisän isä Hannibal oli kotoisin eritrealaisesta kylästä.
Valaisevin hetki Eritreassa
oli tapaaminen viisissäkymmenissä olevan paikallisen
miehen kanssa. Tuoreimmalla reissulla
mieleenpainuvin maa oli parikymmentä vuotta sitten itsenäistynyt Eritrea.
. Maa vaikuttaa stabiililta, ja se on viime
aikojen Afrikan talousihme.
Muun muassa Tony Blair ja
Bill Clinton ovat molemmat
kehuneet Ruandan nykyjohtoa,
Vakkuri kertoo.
Kirjailijan matka Ruandassa
alkoi jännittävästi, kun hänen
saavuttuaan maahan Burundista, ei rajalla ollutkaan yhtään Vakkurin suosimia puskatakseja tai busseja. Hän kertoi
Vakkurille, kuinka pääkaupungissa ei näy juurikaan sotilaita,
sillä muutama kuukausi aikaisemmin maaseudulta oli tullut
oppositiota tukevia sotilaita.
Oppositiojohtajat kuitenkin
pidätettiin ja sotilaat lähetettiin maaseudulle, jotta vallankaappauksen tekeminen olisi
vaikeaa.
Tämä paikallinen mies ei uskonut, että Eritrea aukenisi ulkomaailmaan nykyisen presidentin aikakaudella. klo 13.00 hän kertoo Waltari-lavalla Afrikan sydämeen-matkastaan.
Ilona Savola
Helsinki-Cotonou Ensemble on rakentanut musiikkisiltaa Suomen ja Beninin välille.. Koska maassa ei
ole perustuslakia, oikeuksiinkaan ei voi vedota.
Vaikka matkustaminen Eritreassa on rajoitetumpaa kuin
Neuvostoliitossa aikanaan,
kaikkea ei kuitenkaan ollut
estetty. Oli vain yksi
mopotaksi, johon ei mahtunut
matkatavaroita. Koska Vakkuri oli tuolloin käytännössä maan ainoa
turisti, ei valvominen tuottanut viranomaisille minkäänlaisia vaikeuksia. 22.10.2014
johdu maiden köyhyydestä, vaan
pikemminkin luonnonvaroista,
joista kaikki haluavat omansa.
Jukka-Pekka Flander
. klo 13.00
Mika Waltari -lavalla valokuvaaja Juha Metson kanssa afrikkalaisesta voodoosta ja heidän yhteisestä kirjastaan Meri,
viidakko ja voodoo (Like) ja perjantaina 24.10. Jos kuulette konfliktiuutisia jostain maasta, voitte kuittaukseksi sanoa: ?En tiennytkään,
että sillä on rikkauksia?, toteaa
Vakkuri.
Hyvä esimerkki tästä on Kongon demokraattinen tasavalta.
Sen luonnonvaroja varasti aikoinaan ahneudella ja julmuudella Belgian kuningas Leopold II. Vakkuri kirjoittaakin kirjassa, että kaikki nämä maat
kantavat kollektiivisen vastuun
siitä, että Afrikan luonnonvaroiltaan vaurain maan onkin tilastojen mukaan yksi sen surkeimmista.
Toinen esimerkki on EteläSudan, jonka öljyvarat ovat
Saudi-Arabiaa suuremmat. Hotellin terassin kuvaruudulta pyöri amerikkalaisia viihdeuutisia ja aamiaisella tarjottu appelsiinimehu
oli parhainta laatua mitä
Vakkuri muistaa oli maistaneensa. Mistään aikaisemmista kirjoista en ole saanut yhtä paljon palautetta kuin näistä. Ennen itsenäisyyttä pohjoinen
sai suuremmat osat tuotoista.
Etelä-Sudanin itsenäistyessä
kinaa tuli juuri siitä, miten rajat piirrettäisiin öljyalueiden
suhteen.
Suljettu
Eritrea kiehtoi
Sambian Lusakassa vuonna 1971
ensimmäisen Afrikka-kosketuksensa saanut Vakkuri kokee
yhä jännittäviä hetkiä matkoillaan. Maa oli poikkeuksellinen
ja sen maisemat että ihmiset
upeita. Maata ei voi kuvailla demokratiaksi, vaikka se on menestynyt viime vuosina paljon
paremmin kuin demokraattisemmaksi luettava naapurinsa
Burundi.
Vakkuri näki pääkaupungissa myös uuden vaurauden
merkkinä kohoavia tornitaloja.
Turisteja maahan houkuttelee
muun muassa mahdollisuus
nähdä uhanalaisia vuoristogorilloja. Tämän täytyy olla rakkautta,
kun tämä on niin absurdia, maalailee Vakkuri suhdettaan Afrikkaan.
?Keskeneräiseen. Poliittisia puolueita
ei saa perustaa heimoihin, sukupuoleen tai uskontoon nojautuen. Neuvostoliitto-mielikuvaa puolestaan tiivistää
maan pääkaupungin Asmaran Aleksandr Pu?kin -aukio,
jonka keskellä on kikkarapäisen runoilijan patsas. Sen sijaan varsinaista
kansanmurhaturismia maahan
ei ole syntynyt.
Paljon
palautetta
15
Manu
Paavola
Demokraatti
. Tapaus on
tuttu suurelle yleisölle elokuvasta ?Hotelli Ruanda?.
Parinkymmenen vuoden takaisessa kansanmurhassa kuoli
arviolta 800 000 ruandalaista,
suurimmaksi osaksi tutseja.
Nykyisin valta on tutseilla, tosin uudistuneessa Ruandassa
on kielletty kaikki viittaukset
heimoihin. Lisäksi miestä kiinnostaa muistelmien kirjoittaminen, kun päiväkirjoja on tullut pidettyä vuodesta 1969 lähtien.
Juha Vakkurin teos Afrikan sydämeen ilmestyi Liken kustantamana elokuussa 2014.
Vakkuri keskustelee Helsingin
kirjamessuilla 23.10. Suomessa on Afrikasta kiinnostuneita ihmisiä, toteaa Vakkuri.
Hänen seuraava teoksensa
saattaa olla kepeämpi teos kuin
juuri valmistunut kirjasarja
Teos, joka on oikeastaan
kokoelma kertomuksia, kertoo
Ontarion Hanrattyn pikkukaupungissa varttuvasta Rosesta ja
hänen äitipuolestaan Flosta. palkittu kirjailija, mutta siltikään
visapostilaatikolla ei käynyt vilinä. Takapajuisen
ja köyhän Hanrattyn ilmapiiri
on lannistava ja tyly. 1931) sai
viime vuonna Nobelin kirjallisuuspalkinnon, luin joitain hänen novellejaan. Oli uskomatonta, että sen kaltaista asiaa ei voinut tunnustaa todeksi noin vain, mutta minun oli mietittävä
sitä perinpohjaisesti ja arvioitava erilaisia psyykkisiä seikkoja
ja näkökulmia, ennen kuin tulin siihen tulokseen, ettei se ollut
unta eikä harhaa eikä väärä muistikuva eikä mielikuvitusta
eikä muuta perätöntä mielentuotetta vaan luotettava ja todellinen kokemus, olkoonkin että olin eläimen havaitessani ollut
riutunut ja hyvin kiihdyksissä. (rb)
Viikon sitaatti
Uusi tehtävä on siinä mielessä kätevä, että nyt ei tarvitse
vaihtaa edes kierjastoa . Palkinto
lähtee Tuula Hynyselle. Päinvastoin, pieneltä
näyttävä tapahtuma tai äkillinen mielenvire voi johtaa järisyttäviin seurauksiin päähenkilön elämässä.
Aluksi Munron omimmaksi
alaksi määriteltiin ?murros- ja
teini-ikäisten tyttöjen psykologinen kuvaus?. Hänellä on
myös lukuisia miessuhteita. Siellä hän on solminut avioliiton Gerald Fremlinin kanssa.
Novellikokoelmien lisäksi
Alice Munro on kirjoittanut vain
yhden romaanin, Kerjäläistyttö,
josta on kyse viikon kirjavisassa.
Siinä kuvataan värikkäästi vaatimatonta pikkukaupunkiympäristöä, jossa päähenkilö Rose
kasvoi. viittasi tietysti viime vuoden Nobel-palkintoon.
Alice Munro on suosikkikirjailijani. 1971 Alice palasi Ontarioon. Victoriassa he perustivat
Munron kirjakaupan joka taitaa olla siellä vieläkin. Avioliitto hajoaa ja tytär jää Patrikille. Erottuaan James Munrosta v. Novelleissa
keskiössä on usein päähenkilön kokema ratkaiseva, usein
ulkonaisesti huomaamatonkin,
hetki. Ensimmäiset novellikokoelmat ilmestyivät 60-luvulla. ?Kirjallisuuden juhlaviikot. Sen
ymmärtäminen palautuu Munron kertomuksissa varhaisiin
traumaattisiin kokemuksiin ja
epärealistisiin unelmiin.?
Muita viikon tietäjiä olivat Juhani Niemi, Hanko,Taavi Lehtolainen, Kuopio ja Reijo Paukkunen, Kuusankoski. 16
22.10.2014
Ei mikään
tshehovilainen passivisti
Tarjolla oli vallan Nobelilla ?
ja vieläpä aika äskettäin . Juonessa on käänteitä kuin vekkihameessa, vaikka teksti liikkuu
ihmisten arkipäivän elämässä
ja sattumuksissa. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään
27.10. Ihan
nobelisti ei ole nyt kyseessä, mutta runsaasti varsin tuoreita
huippupalkintoja tähänkin romaaniin on liitettävissä. Teosten taustana
on useimmiten Kanadan Ontario ja hän on taitava paikallisen
kulttuurin ja luonnon kuvaaja.
Munro syntyi ja on asunut
Ontariossa suurimman osan
elämästään. Yhdelle palkinto.
?Ajattelin ensimmäistä kertaa ravintoa. Itse asiassa se oli suoraan
alapuolellani. jos ymmärrätte mitä tarkoitan. 1931) on
omaelämänkerrallisissa (tai ainakin siltä tuntuvissa) teksteissään. Kirjailijan eräs toinen teos saattaajo nimellään herättää suomalaislukijoissa ylimääräistä kiinnostusta.
Kuka on kirjoittanut tämän seikkailun, josta visakauden avannut kirjailijakin saattaisi olla kateellinen, mikä on
teoksen nimi. Siihen kuuluivat hänen
äitipuolensa Flo ja lukuisat tarinat kaupunkilaisista. Totesin, että
tuottelias kirjailija on Nobe-
linsa ansainnut. Saa nähdä, lopettaako
hän todella kirjoittamisen.?
n n n
Mauri Panhelainen Jyväskylästä pistää kyseenalaiseksi kirjailijan saaman kutsumanimen.
?Alice Munron omaperäistä
kirjailijanlaatua ei ole ihan
helppo luokitella. Naisten kuvaajana hän
on lyömätön. Novellitaiteen
mestarina häntä on kutsuttu Kanadan Tsehoviksi, vaikkakaan
hänen henkilönsä eivät ole tsehovilaisen passiivisia ja kykenemättömiä muuttamaan elämänkulkuaan. Rosen äiti on kuollut ja isä pitää sekatavarakauppaa Flon kanssa.
Rosen lapsuus on ankeaa ja köyhää. Kavuympäristön vaikutus ilmenee Rosen
luonteessa ja vaikuttaa hänen
myöhempiin elämänvaiheisiin,
mihin teoksen nimi ilmeisesti
viittaa.?
Espoolaisella Pertti Vuorelalla ei ole ollut ihan näin läheistä suhdetta Munron kirjoihin.
?Kun Alice Munro (s. Hänen isänsä oli
kettu- ja minkkifarmari, äiti
opettajatar. ?Who Do Think You
Are?. mennessä. Munroilla on kolme tytärtä. Oli kulunut kolme
päivää ilman että olin juonut pisaraakaan, syönyt muruakaan
tai nukkunut silmäntäyttä. Kanadalaisen alkuteoksen nimikin kertoo siitä. Sain hiukan voimia siitä, että voimattomuudelleni oli olemassa niin ilmeinen selitys.
Richard Parker oli yhä veneessä. Sen vertaa
hänen henkilönsä ei kuitenkaan
näytä meillä kiinnostaneen, että
joku pääkaupunkiseudun kirjasJerry Bauer
toista olisi hankkinut hänen tyttärensä äidistään kirjoittaman
kirjan; edes yliopiston kirjastosta
sitä ei löydy. Totuus varmistuisi heti kun jaksaisin ryhtyä ottamaan siitä selvää.?
Alice Munro on ilmoittanut,
että hän jättää kirjoittamisen tulevaisuudessa
nuoremmilleen.
Kirjavisa
Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki / kirjavisa@demari.fi. Haloo, mikä vikana. 1951 James Munron kanssa, minkä jälkeen he muuttivat länsirannikolle. Usein päähenkilöt tekevät jotakin odottamatonta ja outoa, repäisevät
itsensä äkkiä irti entisestä. ainakin siinä missä
tämän vuotinenkin. Munron tiivis ja
hengittävä kerronta tekee siitä
kiehtovan ja yllättävän. Saatuaan useita
kotimaisia(kin)
palkintoja
Munro ilmoitti, että se on nyt
siinä. ja kaikki muuten oivallisin tuloksin.
Tamperelainen Tuula Hynynen vie meidät asian ytimeen,
tehtävä olikin hänelle varmasti
mieluinen.
?Tämänkertainen pähkinä
ratkesi jo vihjeestä: yhdeksän
suomennettua ja kirjailijan ilmoitus, että hän ei aio kirjoittaa
enempää. Lopulta Rose palaa Hanrattyyn
viemään äitinsä vanhainkotiin.
Ympyrä sulkeutuu.
Kerjäläistytön tarina sinänsä
on arkinen. eli ?Kuka sinä luulet oikein
olevasi??Tuon saman lauseen
kuuli minunkin nuoruudessani
Suomessa usein.?
Kirjan alkuperäisnimen iättömyyteen on kiinnittänyt huomionsa myös Sirpa Taskinen
Helsingistä.
?Viime vuonna sattuneesta
syystä tuli tietysti uudelleen luettua Munroa, vaikka en hänen
erityinen ihailijansa olekaan.
Varmaan Nobel oli kuitenkin
paikallaan . Pari avioituu
ja saa Anna-tytön. Ei näiden pähkinöiden nyt niin pahoja pitäisi olla, ettei edes yritetä aukoa.
Vaan marinat sikseen, ja
katse heihin, jotka yrittämään
lähtivät . Selkäsaunan saa helposti.
Rose pääsee yliopistoon,
jonka kirjastossa hän tapaa rikkaan tavarataloketjun omistajaperheen Patrikin. Keskeyttäen opiskelunsa Alice avioitui v. Pidän kovasti hänen hieman ironisesta, mutta
empaattisesta, aavistuksia luovasta tyylistään. Rose
aloittaa uuden elämän näyttelijänä ja tv-tähtenä. Novellit olivat
tiiviitä ja vetäviä pakkauksia.
Nyt kun Munron Kerjäläistyttö Tarinoita Flosta ja Rosesta
tuli kirjavisaan, otin sen luettavaksi. Tällainen on esimerkiksi
visassa haettu Kerjäläistyttö.
Olisivat vain pitäneet alkuperäisen otsikon, joka kuvaa hyvin kirjan teemaa: Who Do You
Think You Are. Henkilöhistoriasta
ehkä selviäisi, miksi hän säilytti
kirjailijanimenään ensimmäisen miehensä sukunimen, vaikka
erosi tästä ajat sitten.
Parhaimmillaan kanadalainen Alice Munro (s. Ah niin tuttua
myös Suomessa!
Jostain syystä melkein kaikkia
hänen kirjojaan nimitetään kertomuskokoelmiksi, vaikka monet niistä varsin hyvin kävisivät
romaaneista, koska samat henkilöt ovat mukana alusta loppuun saakka. Sittemmin käsitys
on laajentunut: Munron kertomukset ovat kuvauksia monenlaisten ihmisten arkielämän tapahtumista, mutta pintarealismin alla, mielen sopukoissa, ne
voivat johtaa tuskallisiin ja tuhoisiin seurauksiin
22.10.2014
17
18
22.10.2014
??Lyhytterapia saattaisi purra lääkkeitä paremmin
Miksi unettomuuden
hoito ei tehoa?
Unettomuuden hoito saattaa
olla nykyisin monin tavoin virheellistä. Yleisimmät keinot olivat
kehon liikuttelu ajon aikana, ikkunan avaaminen, juominen ja
jutteleminen.
. Vireystilaa yövuoron aikana pystyttiin parantamaan hieman eri
lääkkeillä.
. Saimme
lupaavia tuloksia, vaikka työvuoroja ei muutettu.
Sallisen mukaan kokemukset
lyhytterapiasta unettomuuden
hoidossa ovat silti vielä niin
vähäisiä, ettei sen tehoa voi arvioida kattavasti ilman lisätutkimuksia.
STT
Vuorotyöntekijät saavat lääkkeistä yllättävän vähän hyötyä uni- ja vireysongelmiensa korjaamiseen.. Keskusteluissa pyrittiin
muuttamaan esimerkiksi sitä,
miten uniongelmaiset suhtautuivat unettomuuteen. Tehokkain tapa piristää itseään olisi ottaa nokoset.
Lehtikuva / Pekka Sakki
?Tehokkain tapa
piristää itseään
olisi ottaa nokoset.?
Uniongelmat
vähenivät puhumalla
Sen sijaan alustavien tutkimusten mukaan lyhytterapia saattaa
olla huomattavasti lääkkeitä tehokkaampi tapa unettomuuden
hoitoon. Kaikkiaan vaikutukset olivat yllättävän vähäisiä, kertoi
Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Mikael Sallinen tiistaina Helsingissä Työterveyspäivillä.
Sallisen Työterveyslaitokselle tekemän tutkimuksen mukaan raskaan liikenteen kuljettajien keinot pysytellä virkeinä
ajon aikana eivät juuri tuota tulosta. Eri tutkimusten mukaan sekä vakavan unettomuuden lääkehoito että vuorotyöntekijöiden menetelmät pysyä
virkeinä ovat pitkälti tehottomia.
Tuoreen selvityksen mukaan lääkehoidoista on vain
vähän hyötyä unettomuuden
hoidossa. Katsauksessa käytiin läpi 15 tutkimusta, jotka käsittelivät viittä
lääkettä.
Katsauksen mukaan melatoniinin avulla unen kesto lisääntyi vajaat puoli tuntia, mutta
esimerkiksi tavallinen unilääke
ei parantanut yövuorojen välissä nukuttuja päiväunia. Työterveyslaitoksen
antamalla lyhytterapialla onnistuttiin vähentämään vakavasta unettomuudesta kärsivien työntekijöiden osuus kolmannekseen lähtötilanteesta.
Kokeilu tehtiin Yleisradiossa
lähinnä pienryhmäkeskusteluissa.
. Kirjallisuuskatsauksen mukaan vuorotyöntekijät saavat lääkkeistä varsin vähän hyötyä uni- ja vireysongelmiensa korjaamiseen
22.10.2014
OSOITTEEMME VERKOSSA
EEVAJOHANNA
ELORANTA
Sinun puolestasi
Varsinais-Suomi
TYÖVÄENLIIKKEEN
KIRJASTO
www.eeva-johanna.net
Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI
Puh. klo 18 Kari Varvikko
8.11. (09) 774 3110,
sähköp. klo 10-19 Aatosta jaloa,
marraskuun valoa - Stadin
työväenkirjallisuuspäivä
www.tyovaenperinne.fi
www.jytyliitto.fi
www.pam.fi
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki
www.
WWW.AYT.FI
.org
Ammattiliitto Nousu ry
Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1
Tilaa
ihmiselle.
Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI
Puh. info@tyark.fi
www.tyark.fi
AMMATINHARJOITTAJIEN JA
YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA
1/21/2013 3:57:51 PM
Aina uutta.
19. 09 766 429, 0440 750 429
Avoinna:ma
masuljettu,
suljettu, titi10-18,
Avoinna:
10-18,
12-18,to-pe
to-pe 10-16.
keke12-18,
10-16.
Kirjakahvila:
28.10
?Täytin rintamamiehen tuntomerkit, mutta
ikäni perusteella sain lasten
maitokortin?, hän myöhemmin
muisteli.
Mikkelin
kautta Ouluun
Ilmo Paanasen työura alkoi isän
ja molempien isoisien jalanjäljillä Sisälähetysseurassa ja jatkui Pieksämäellä Vaalijalan kehitysvammalaitoksen johtajana.
Kansanedustajakauden jälkeen
1970-luvulla hän toimi Mikkelin lääninhallituksen sosiaalija terveysosaston osastopäällikkönä, mistä tehtävästä hänet
valittiin Oulun kaupunginjohtajaksi.
Ilmo Paanasen astuessa kaupunginjohtajaksi käynnistyi
suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan suurten reformien
toteuttaminen. Oululainen konsepti tutkimusyhteisöjen, yritysten ja kaupungin tiiviistä
yhteistyöstä muotoutui myös
osaksi kansallista osaamispohjaista kehittämispolitiikkaa.
Loi tekemisen
meininkiä
Kaupunkineuvos Ilmo
Paananen
toimi myös
Liinamaan
virkamieshallituksen työvoimaministerinä.
Vuonna 1982 perustettiin Oulun
Teknologiakylä Oy kaupungin,
silloisen Kehitysaluerahaston
ja alueen yksittäisten yritysten
yhteisellä rahoituksella. Lasku koskee
kaikkia ammatteja.
Vuonna 2013 poissaoloja oli
keskimäärin 16,7 päivää työntekijää kohden, kun huippuvuonna 2008 luku oli 19,4
päivää.
Eniten sairastavat palveluammateissa työskentelevät
ja ruumiillisen työn tekijät ja
vähiten ylemmät toimihenkilöt sekä esimiehet. Ilmo Paanasen vahva
etiikka, älyllisen huumorin leimaama karismaattinen persoona ja kokemus ihmisten
johtamisessa osoittautuivat
tarpeelliseksi. Ilmo Paananen torjui
tämän, koska hänen mielestään kaupunki ei voinut rakentaa ongelmien vaan vahvuuksiensa varaan. Teknologiakylä oli Oululle oikea tapa
edetä ja sen asioiden edistämisestä tuli yksi Ilmo Paanasen
keskeisimmistä tehtävistä. Kodinhoi-
tajilla, siivoojilla ja sairaalaapulaisilla poissaolopäiviä oli
25?28, päälliköillä, lääkäreillä
ja opettajilla 8?9.
Tiedot selviävät Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksesta, jossa seurataan yli
90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja.
Tutkimukseen osallistuvat
Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali,
Raisio, Nokia, Valkeakoski ja
Virrat.
STT
Kari Nenonen,
Matti Rossi ja Ilkka Vaura
Kirjoittajat ovat Ilmo Paanasen
työtovereita ja ystäviä.
Ilmo Paananen.
Sarjakuvat
Sairauspoissaolojen
määrä kunta-alalla
laskee yhä
teistyö on suomalainen menestystarina, joka kiinnosti myös
maailmalla. Yksi vahvuuksista oli uusi osaaminen, jota
alueelle kerryttivät Oulun yliopisto, VTT:n elektroniikan laboratorio ja joukko elektroniikkayrityksiä.
taan sepän taitoja, mutta tarpeen on myös isokokoinen ja
hyvätapainen sälli, joka jaksaa
painaa palkeita, vaikka ei takoa
osaisikaan.?
Oulun väkiluku alkoi 1980- luvulla kasvaa voimakkaasti ja
Oulu nousi Suomen kuudenneksi suurimmaksi kaupungiksi. Paanasen ura kunnallispolitiikassa
alkoi Pieksämäellä 1950-luvulla
ja jatkui Oulun kaupunginjohtajan tehtävässä vuodesta 1974
eläkkeelle jäämiseen saakka.
Valtakunnanpolitiikassa hän
toimi kansanedustajana vuosina 1966?1972, presidentin valitsijamiehenä 1968 ja Liinamaan virkamieshallituksessa
työvoimaministerinä 1975.
Karjalassa syntynyt Paananen kotiutui sodan päätyttyä
ilmatorjuntatykistöstä vain
16-vuotiaana. Syntyi sellainen tekemisen meininki, josta Oulu
tunnetaan edelleen.
Ilmo Paananen sai kaupunkineuvoksen arvonimen vuonna
1989 ja samana vuonna hänet vihittiin tekniikan kunniatohtoriksi Oulun yliopistossa.
Ilmo Paanasta jäivät kaipaamaan vaimo Aulikki ja lapset
perheineen.
Rohkea veto käynnisti
?Oulun ihmeen?
Sairauspoissaolojen määrä
kunta-alalla on laskenut vuodesta 2009 ja lasku jatkuu
edelleen, kertovat tuoreet tutkimustulokset. Perusteollisuuden
tulevaisuus työllistäjänä vaikutti epävarmalta ja myös uudempien toimialojen kuten
elektroniikkateollisuuden tila
huolestutti. Hän oli organisaation ehdoton auktoriteetti,
mutta osasi antaa mahdollisuuksia ja tilaa nuorten ideoille
ja innolle ja sai uudistuksille
tuen myös poliittisessa päätöksenteossa. 20
22.10.2014
Kuollut
Karismaattinen kaupungin kehittäjä
Kaupunkineuvos Ilmo Paananen kuoli 86-vuotiaana Lahdessa lokakuun 10. Kaupungin, yliopiston ja yritysten tiivis yh-
B.Virtanen - Urja. päivänä. Ilmo Paananen
pääsi konkreettisesti toteuttamaan niitä lakeja, joita hän oli
ollut eduskunnassa säätämässä.
Oulun elinkeinoelämä haki
1970- ja 1980-luvun vaihteessa
suuntaansa. Oulun kaupungille esitettiin taantuvan teollisuuspaikkakunnan etujen hakemista. Ilmo Paananen sanoi
usein kaupunkia esitellessään:
?Oulun etu on se, että olemme
riittävän kaukana Helsingistä.?.
Suurten reformien toteutus
tarvitsi osaavaa henkilöstöä.
Suuret ikäluokat tulivat kaupunkien johto- ja palvelutehtäviin. Hänen omien sanojensa mukaan:
?Kaupungin rooli on kuin sepän sällin. Takomiseen tarvi-
Tämä rohkea veto käynnisti
Oulun ihmeen, joka kantoi aina
2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle. Ilmo
Paananen totesi myöhemmin,
että yhtiö syntyi otollisten olosuhteiden ja useiden ihmisten
toiminnan tuloksena
Jättirakeet tulivat heinäkuun viimeisenä päivänä Helena-rajuilman aikaan.
Tilastoissa, jotka ulottuvat
1930-luvulle, ei ole varmuudella
havaittu aiemmin yli 8 senttimetrin kokoisia rakeita.
Vaihteleva sää alkukesänä loi
rakeille suotuisat olosuhteet.
Myös Tanskassa ja Norjassa
havaittiin poikkeuksellisen suuria rakeita kesällä.
kentelevien saattohoitokoulutusta.
Guatemalassa keräysvaroja
käytetään alkuperäiskansojen
oikeuksien puolustamiseen.
Lisäksi tuetaan perheväkivallan ehkäisyä.
Viime yhteisvastuukeräyksellä saatiin 4,1 miljoonaa
muun muassa yksinäisten
vanhusten auttamiseksi.
Korjattu aiempaa uutista:
Viime vuoden keräyksellä autettiin yksinäisiä vanhuksia, ei
ylivelkaantuneita. Lisätietoja www.toveriliitto.org.
. Kokouksessa käsitellään mm. klo 18, Hamarin
Työväentalolla, Hamarintie 22, Porvoo.
Tervetuloa. Tikkurilan Työväenyhdistys ry tarjoaa la 25.10. Lisäksi varoilla tuetaan kuolevien parissa työs-
Rakeita satoi kesällä ennätyksellisen paljon, kertoo Ilmatieteen laitos. Maksullisen ilmoituksen
lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. yhdistyksen
sääntöjen 13 §:n määräämät asiat
ja hyväksytään puoluekokouksen
hyväksymät mallisäännöt puolueosastoille. 0400 402
172.
. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi
?Myydään
7.11. Etelä-Espoon demarien syyskokous ke 22.10. Työväen Akatemian Toveriliitto
ry:n 90-vuotisjuhlanäyttely avataan
Tutustu KSR:n upeisiin
apurahatarinoihin,
lahjoittajien ajatuksiin
ja säätiön rahastoihin.
HÄME
. Viime vuodenvaihteessa liput kallistuivat
kolme prosenttia.
Hinnat nousevat reippaammin, koska lippujen hinnalla
pitää rahoittaa pääkaupunkiseudun isoja joukkoliikennehankkeita. Maksun suuruudesta päättää liikenne- ja viestintäministeriö.
STT
?Hautaus?palvelut
Surun kohdatessa
et jää yksin
Täyden palvelun toimisto
hok-elannonhautauspalvelu.fi
perunkirjoitustoimisto.fi
Forum
Hakaniemi
Töölö
Itäkeskus
Malmi
Espoonlahti
Leppävaara
Tapiola
Tikkurila
Myyrmäki
Kerava
Hyvinkää
010 76 66620
010 76 66500
010 76 66530
010 76 66590
010 76 66630
010 76 66640
010 76 66610
010 76 66570
010 76 66560
010 76 66600
010 76 66550
010 76 66580
PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555
(0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min). klo 18. esiintyy
Novgorodin filharmonikot solisteinaan sellisti Samuli Peltonen ja
tangokuningas 1989 Risto Nevala
Seinäjoelta, siis romasseja ja tangoja Suomesta ja maailmalta!
21
Uusi osoitteemme:
l Siltasaarenkatu
Helsinki
Säästöpankinranta6,2A,
8.krs, Helsinki
puh. Kokoukseen on kutsuttu
piirin toiminnanjohtaja Sanna Koskenranta. Johtokunta.
. Lähetä
tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09
701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10
mennessä. Hämeenlinnan Työväenyhdistys
ry:n sääntömääräinen syyskokous
to 30.10. Palaverissa esillä tavanomaiset syysajan
asiat sekä keskustelu srk-vaaleista ja
Veljeysliikkeen tulevaisuudesta. Savonlinnan Työväenyhdistys
ry:n sääntömääräinen syyskokous
Kisalinnassa 28.10. Korson Eläkkeensaajat ry, Keskiviikkokerhossa, Korsontie 2, nuoriso-
tilat, 22.10. Saattohoidon tukija neuvontajärjestelmä on
tarkoitettu sekä hoitohenkilökunnalle että potilaille ja
omaisille. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. klo 11-13 Tikkuraitilla
sanomaa, soppaa ja kuumaa mehua.
Seurakuntavaalin 2014 ja eduskuntavaalin 2015 ehdokkaamme ja luottamushenkilömme jalkautuvat kes-kustelemaan, juttuseuraksi ja tentattaviksi. klo 14.30 Ilmajoen työväentalossa, Asematie 2. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi päätetään yhdistyksen
sääntömuutoksista. klo 18.30 Espoon valtuustotalolla SDP:n ryhmähuoneessa.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
. Kehärata ja länsimetro luovat painetta nostaa
hintoja myös tulevina vuosina, HSL kertoo tiedotteessaan.
Korotukset kohdistuvat eri-
STT
Alkukesän vaihteleva sää loi
rakeille suotuisat olosuhteet.
Yhdistystoiminta
Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Hamarin ja Gammelbacka demarit
HTY ry - Hammars och Gammelbacka
socialdemokrater HAF rf. Samalla sisäisten ja seutulippujen hintaero pienenee.
HSL esittää lisäksi liputta
matkustavien tarkastusmaksun korottamista 80 eurosta
100 euroon. Kuukausikokous on su 26.10. Työväen Akatemiassa. Pohjanmaan työväen kristillisen
jaoston kokous ti 4.11. Tervetuloa!
tyisesti
kausi- ja arvolippuihin. Raekuuroja tuli vapunaaton ja lokakuun välisenä
aikana 461 kappaletta.
Kesällä 2013 raekuuroja satoi
235 kappaletta ja kaksi vuotta
sitten kesällä 291 kappaletta.
Suomussalmella satoi myös
halkaisijaltaan suurempia rakeita kuin koskaan ennen. Rakeet olivat pesäpallon eli noin
yhdeksän senttimetrin kokoisia. 22.10.2014
??Suomussalmella satoi pesäpallon kokoisia rakeita
Kesällä satoi
ennätyksellisen
paljon isoja rakeita
Yhteisvastuukeräyksellä
miljoonia saattohoitoon
Yhteisvastuukeräys tuotti
tänä vuonna hieman alle neljä
miljoonaa euroa, kertoo Kirkon tiedotuskeskus. Tervetuloa! Johtokunta.
. Ylivelkaantumista torjuttiin vuonna 2012.
STT
Pääkaupunkiseudun
matkaliput kallistuvat
Pääkaupunkiseudun julkisessa liikenteessä lippujen
hintoja korotetaan enemmän kuin viimeksi.
Helsingin seudun liikenteen (HSL) mukaan
hinnat nousevat ensi vuoden alussa keskimäärin 3,8
prosenttia. Varoilla
kohennetaan saattohoitoa
Suomessa. Tervetuloa!
Johtokunta.
Nouda tai tilaa
KSR:n esite maksutta
kotiisi - tai useampi
tilaisuuksissanne
jaettavaksi.
POHJANMAA
. klo 11.45, kahvit ja muuta
ohjelmaa klo 10.30 alkaen, http://
korso.elakkeensaajat.fi/ p. klo 11.15, Korson Apteekista Maarit Juusti tulee kertomaan
aiheesta Tunne lääkkeesi! Lääketietoutta ikääntyville, ja lisäksi Visa
Tammi virittelee tulevia seurakuntavaaleja n. Lisäksi varoilla tuetaan ihmisoikeustyötä Guatemalassa Latinalaisessa Amerikassa.
Suomessa varoilla on tarkoitus luoda valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto. Tervetuloa iltapäiväkahville Ilmajoelle!
UUSIMAA
. Toimikunta klo 14. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä.
ETELÄ-SAVO
Liput myynnissä E-P:n Matkailussa ja
johtokunnan jäsenillä sekä jäsenille
Matkalipussa, kysy ajoissa, jotta saat
paikan!
. klo 18 toimitilassa Reskalla, Raatihuoneenkatu 20. Venäjä-seuran osasto valmistelee Seinäjoella Törnävä-saliin 70-v.
juhlaansa, jossa 15.11
07.15 Aamusoitto. 23.03 Kansanradio. Mv.
15.00
15.05
15.10
15.15
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
15.50 MOT: Verkko tuhosi
salaisuudet Valtioiden
turvallisuuspalvelut, rikollisryhmät ja hakukoneyhtiöt
tietävät meistä kaiken.
16.20 Putkiremontti Yhtiökokouksessa tunteet kuumina.
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Murdochin murhamysteerit (12) Kahden kerroksen väkeä.
18.00
18.22
18.25
18.30
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Puoli seitsemän Vieraana
kirjailija Laura Gustafsson.
Luontotoimittaja Kimmo
Ohtonen vei kirjailijan karhukojuun.
12.20 Muuttohaukantie Kaksi
valmista kotia yhteen.
12.50 Muuttohaukantie Uusi
elämänvaihe ja muutto
perheen luota kaksioon saa
keravalaisen Juhan turvautumaan sisustusapuun.
13.20 Teiniäidit 8/8. N:
Barbara Sukowa, O: Margarethe von Trotta, 2012.
23.57 - 04.00 Teematieto
YLE FEM
07.25?15.00 SVT:n uutiset
15.40 Jumalanpalvelus: Lauletaan ilosta
16.25 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 3/10. 08.00 Yle Uutiset
ja sää. 06.05 Hartaita säveliä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 17.45 Tekijä:
Näyttelijä Marja Salo 18.20 Volter Kilpi: Kirkolle, osa 75. 07.50 Merisää. 23.10?06.00 Yöklassinen.
YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. Miten brittilentäjien ottamista ilmakuvista
pystyttiin saamaan selville
vihollisen salaiset aikeet?
20.00 Akuutti Sähkösavuke koukuttaa samalla tavalla kuin
tupakka. 07.15 Urheiluradio. 09.45
Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Emmerdale (7) 11.10?
12.05 Lääkärit
04.00 Teematieto
16.15 Löytöretki Osa 5/8.
13.35 Kiinan kesytön luonto
17.00 - 17.53 Tiededokumentti: Ongelmana uneliaisuus Valveaikana esiintyvä
Tiibetin ylänkö.
14.35 Ensisilmäyksellä (7) Eron
tuskaa.
15.05 Alueellinen sääennuste
15.10 Mitä tänään syötäisiin?
15.15 Siivoushullut Hamstraajat
hädässä.
16.15 Peter Hispaniassa Jakso
4. 08.15
Ykkösaamu. Juuret metsässä. 06.30 Maakuntaradio.
07.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Urheiluradio. 07.17 Maakuntaradio. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.00 Yle Uutiset.
21.03 Päivä tunnissa. 14.03 Ajantasa. N: Helena
Kara, Tauno Majuri, Kullervo
Kalske. 13.03 Urheiluradio. 18.50 Iltahartaus. 15.00 Yle Uutiset. Kasvosokealle
kaikki ovat samannäköisiä.
19.00
19.10
19.20
19.24
19.30
20.30
20.55
21.05
21.50
22.00
22.05
Lihavuus ihanuus.
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Yle Uutiset sää
Älä kokeile tätä kotona
Sarja alkaa. 20.03
Urheiluradio. 1/7.
Naispuolinen oikeusavustaja
on murhattu, ja epäilys kohdistuu tämän kollegaan.
01.25 - 04.00 Uutisikkuna
YLETEEMA
tiinpaluu.
Vieraana tänään Petteri Ahomaa. 10.50 Kuuluttajan vieras:
RSO:n 1. 09.10 Sää. 00.05?05.00 Yöradio?toiveiden yö.
YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40
Puheen Aamu 07.20?07.25 Alivaltiosihteeri 10.00 Yle Uutiset
10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset
13.02 Riku ja Tunna?Docventures 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.15?17.45 Jokapaikan Reetta 18.00 Yle Uutiset
18.03?21.30 Urheiluilta 18.03 Puheen Ilta 21.30 Puheen Aamun
vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Riku ja Tunna?Docventures 23.02
Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. 17.20 Aristoteleen kantapää. Varo
vesiliirtoa, näin toimit vaaratilanteissa.
23.15 Kallista kipua (12) Hiekkaan valuvat unelmat.
00.15 Revolution (16) Kadonneet
lapset.
01.15 UEFA Champions League -huippuhetket
22.10.
01.50 - 05.35 Voittostudio
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää: Lilo ja Stitch (7) 07.50
Lazy Town (S) 08.20 Shake It Up (S)
08.50 Maistuvimmat liikeideat 09.50
Huima konttihuutokauppa 10.20?
10.50 Hulluna häämekkoihin XL
13.20 Huima konttihuutokauppa Kalabisnes haisee.
13.50 Maistuvimmat liikeideat Tulinen taistelu.
14.50 Britannian paras leipomo Kakut kuuluisiksi.
15.50 Tanssin superäidit Jalkapotilas.
16.50 Deittikamera Strippitankoja ja hulavanteita.
17.20 Frasier (S) Löyhkäävä rakkaus.
17.50 Ravintola X Joel ja Hjallis
Harkimo avaavat oman sporttiravintolansa.
18.55
18.58
19.00
19.30
20.00
HS-uutiset
HS-sää
Neljän tähden illallinen
Poliisit (7) Vantaa.
Hotellit kuntoon, Jyrki
Sukula! Botnia Hotel &
Restaurant Kruunupyyssä on
vaihtanut omistajaa useamman kerran ja paikan maine
on kärsinyt vuosien mittaan.
Viimeinen kuulutus.
20.30 Isot ja pienet (7) 2/7. 12.55 Suomi tänään. 10.05 Brysselin kone. 20.07 Café Tropical. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Uneliaisuus kielii väsymyksestä ja
myös siitä, että me emme ole
koneita. 16.15 Faunin iltapäivä. 07.53 Maakuntaradio. 21.45 Kolmannen maailman
puheenvuoroja. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05?23.05 Ajassa
soi. 21.50 Merisää. 19.03 Urheiluradio. 10.00
Yle Uutiset. Komedia helsinkiläisestä poikamieskerhosta,
joka saa holhottavakseen Lapista saapuneen vallattoman
tyttölapsen. 13.00 Klassista kahteen.
14.00 Kantapöytä. 23.37 Suomi tänään.
00.00 Yle Uutiset ja sää. 18.03 Luonto-Suomen karhuilta
0203-17600. Avaruusolio Pax
koettaa löytää suklaasuihkulähteen Maa-planeetalta.
19.00 Tanskalainen maajussi
Uudet jaksot alkavat. Fyysiset hankaluudet
vaikeuttavat kävelijöiden
matkaa ja henkistä kokemusta.
uneliaisuus aiheuttaa valtaosan liikenneonnettomuuksista, mutta mitä aivoissamme tuolloin tapahtuu. HD
20.00 - 20.51 Taiteen maantiede: Venäjä 1/3. 21.15
Franz Lisztin pianosävellyksiä. 1/7.
20.00 Uusi päivä (S) Osa 418:
kirkossa, osa 2/2.
18.30 Emmerdale (S) Archie.
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (7) Osa
2698. 06.53 Mitä ihmettä. 10.03 Ajantasa. 10.55 Pikkujuttu. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 11.57
Päivän mietelause. Alicia
kertoo Ayalalle isänsä kuolemaan liittyvästä epäselvyydestä, ja komisario ryhtyy
viipymättä toimeen. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Modernia elokuvaa Länsi-Euroopassa.
22.05 Kino: Hannah Arendt (S)
Adolf Eichmannin oikeudenkäyntiä seurannut sosiologi
Hannah Arendt loi käsitteen
pahuuden banaalisuus. 17.00 Yle
Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. Miksi karhua kutittaa?
16.55 Spotlight: Ei ole lottovoitto syntyä Suomessa
Hyväntekeväisyydelläkö
hajoava hyvinvointivaltio
pelastetaan?
17.25 Sportmagasinet
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Mikko
Mallikas Osa 8/13: Miten
pitkälle Mikko ylettää?
18.30 Kapteeni Sapelihammas - merten kuningas
(7) Osa 19/26: Kultasäkki.
18.44 Pax maan kamaralla
Osa 3/10. 11.00 Yle
Uutiset. soolosellisti Tuomas Lehto. 11.00 Uudet levyt. Tilalla
päästään käyttämään itse
tehtyä kalkkia ja uusi ruokavarastokin alkaa olla valmis.
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
20.00 Lasso Valkokankaan jurot
ja kostonhimoiset miehet.
Romaanien hiljaiset miehet.
20.30 X3M-tv: Sex & Sånt
20.45 Oddasat
21.00 Perilliset (12) 4/10. (S) 06.59
Herra Nokkelo (S) 07.04 Tiketi Tok
(S) 07.15 Jokeri Pokeri Box 07.20
Samsam (S): Taikapuu 07.27 Katinkontti 07.38 Iinan aamu 07.41 Lauran tähti (S) 07.56 Harri ja dinot (S)
08.17 Muumilaakson tarinoita (S)
08.41?08.50 Late Lammas (S) 09.00
McLeodin tyttäret (7) 09.45 Elämäni
eläimet: Eläinsairaalassa 10.15?11.00
Satuhäät?suomalaisia rakkaustarinoita 11.05 Alivaltiosihteerin televisioohjelma 11.20 Uusi päivä (S) 11.50
Matkakumppanit
12.25 Oddasat
12.40 Sydämen asialla (7) Sovinto.
13.30 - 14.55 Poikamiesten
holhokki (S) (Suomi 1938)
O: Orvo Saarikivi. 20.00 Yle Uutiset. HD
18.00 - 18.55 Pohjoiseen tyyliin Osa 5/5: Omituisen
erityistä. 06.25 Aamusoitto. 13.00 Yle
Uutiset. 15.55
Yle News. Miksi mies kaljuuntuu. 16.15 Maakuntaradio. (43?)
23.00 Haapasalo Goes America (S)
00.00 Castle (12) Oikeusmurha.
00.55 Frasier (S) Löyhkäävä rakkaus.
01.25 Asema 62 (12) Perintö.
02.20 Brad Meltzerin tulkinnat
(S) Vatikaani.
03.15 Pomo haussa Ravintola
kiikarissa.
04.10 - 05.00 Blue Bloods (12)
Ammatinvalinta.
Kävelymatka Santiago de
Compostelaan on puolessa
välissä. Signe
on jo valmis siirtämään
Groennegaardin museosäätiölle, kun saa tietää Frederikin ja Emilin vastustavan
suunnitelmaa.
21.57 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Perhesirkus Osa 8/15. 14.00 Yle
Uutiset. 18.00 Yle Uutiset. Ura
vai perhe vai ura ja perhe?
22.30 Aistien haastaja Tänään
illusionisti Jan Hellesöe yrittää manipuloida aivotutkija
Peter Lund Madsenia.
23.00 - 03.00 SVT:n ohjelmaa
FOX 06.00 Sky News 06.33 FOX Kids 09.00 Wipeout 09.50
ShowHau 10.15 24Kitchen 11.15 Futurama 11.45 Miehen paikka
12.10 Maailmanlopun odottajat 13.00 Lyödään ällikällä 13.25
Autonraadot rahaksi 14.20 Lentoturmatutkinta 15.15 Huijareiden kaupunki 16.10 Futurama 16.40 Family Guy 17.10 Suomen
vartijat 17.35 Huutokaupan metsästäjät 18.05 Matkalaukkujen
metsästäjät 18.35 Varastojen metsästäjät 19.00 Suomen vartijat 19.30 Cops 20.00 Huutokaupan metsästäjät 21.00 Bones
21.55 Criminal Minds 22.50 Ilman johtolankaa 23.45 Cops 00.10
Family Guy 00.35 Hain saalistajat 01.25 Hain saalistajat 02.20
Totuus tarun takana 03.10 24Kitchen 03.40?05.59 Sky News
SUB 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00?11.00 Lemmen
viemää (7) 14.00 Siivoushullut 14.55 Myytinmurtajat 16.00
Walker, Teksasista (12) 17.00 Lemmen viemää (12) 18.00 Catfish 18.55 Cheek: Flexaa 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Big Brother Extra 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S)
20.30 Simpsonit (7) 21.00 Kurjat kuppilat USA 22.00 Big Brother
23.00 Sons of Anarchy (16) 00.00 Star-Crossed?Maailmat
vastakkain (12) 01.00 Simpsonit (7) 01.30?05.20 Voittostudio
TV5 06.15 Ihmemies MacGyver (12) 07.10 Matlock (7) 08.05?
08.55 Kellarin kunkku (S) 11.55 Tallinna 12.25 Täältä tulee Honey Boo Boo 12.55 Pomo keittiössä 13.55 Ihmemies MacGyver
(12) 14.55 Matlock (7) 15.55 Kolmas kivi auringosta (S) 16.25
Kaikki rakastavat Raymondia (S) 16.55 Pulmuset (S) 18.00
Kellarin kunkku (S) 19.00 Tavallista elämää 19.30 Tavallista
elämää 20.00 Suomen rumimmat tatuoinnit 20.30 Brooklyn
99 (12) 21.00 Elokuva: 2 Fast 2 Furious (16) 23.10 Blacklist
(16) 00.05 Elokuva: Merirosvoradio (12) 02.45 5D: Omituinen
pakkomielteeni 03.10 Yllätystuunaajat 04.05 Call Me Fitz (12)
04.35 Call Me Fitz (12) 05.05?05.28 Kolmas kivi auringosta (S)
JIM 11.35 Maailman parhaat kalapaikat 12.30 Amerikan
kovimmat keräilijät 13.20 Kuppilat kuntoon Ruotsi 14.15 Leijonan luola Kanada 15.15 MasterChef Australia 16.10 New
Yorkin tatuointitarinat 17.00 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.00
MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola UK 20.00 Martina
ja hengenpelastajat 21.00 Suomen Tulli 22.00 Poliisit (S) 22.30
Poliisit (S) 23.00 Leijonan luola UK 00.00 Rekkakuskit jäällä (7)
01.00 Vuorien sankarit (7) 01.50 Anthony Bourdain minilomalla
02.45 Ennustaja-TV
LIV 09.00 Beverly Hillsin lastenhoitajat (S) 10.00 Olet mitä syöt
10.30 Sisustuskaksoset 11.00 Pikakurssi kodinostoon 11.30
Lauran matkakuvia: Tukholma 12.00 Jutta ja superdieetit 12.30
Arvostele mun illallinen Ruotsissa 13.00 Hulluna leivontaan
13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 14.30 Illallissota 15.30 Hurja remontti 16.30 Olet mitä syöt
17.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 17.55 Jutta ja puolen vuoden
superdieetit 18.55 Hurja remontti 19.55 Sinkkuelämää (12)
21.00 Toisenlaiset äidit 22.00 Ruotsin miljonääriäidit 23.00
Sinkkulaiva 00.05 Kieroilevat kaunottaret (S) 01.00 Jutta ja
puolen vuoden superdieetit 02.00 Sisustus uusiksi miehen
tapaan 03.00 Häähullut (S) 03.55?05.00 Ennustaja-TV
AVA 06.00?08.30 Aamun AVAus 09.30 Jamie Oliverin 15
minuutin ateriat 10.00?11.00 Suurin pudottaja 12.00 Beverly
Hillsin panttilainaamo 12.30 Makuja & Elämää 12.50 Lääkärit
13.40 Viimeinen sauma 14.40 Kuninkaalliset skandaalit 15.40
Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.10 Makuja & Elämää
16.30 Suurin pudottaja 17.30 Salatut elämät (S) 18.00 Trinny
& Susannah Skandinaviassa 19.00 Pientä pintaremonttia 20.00
Koko Suomi leipoo 21.00 Iholla 21.30 Beverly Hillsin täydelliset naiset 22.30 Ladies of London 23.30 Iholla 00.00 Trinny &
Susannah Skandinaviassa 00.55?04.55 Yön AVA
YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. Yle
Uutiset ja sää. 06.56 Päivän mietelause.
07.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15
Aamuhartaus. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Alfredon
uusi asema näyttää hyvältä,
ehkäpä liiankin hyvältä. 17.30 Taustapeili?Pyöreä
pöytä. 09.00 Yle
Uutiset. 08.17 Maakuntaradio. 09.11 Maakuntaradio.
10.00 Yle Uutiset. 18.50 Merisää. 21.55 Suomi
tänään. Emilian elämä menee jälleen uusiksi.
13.50 Ajankohtainen kakkonen
14.25 Isot ja pienet (7) 1/7.
Brockmanin tenavalauma on
kasvanut, kaikki lapset ovat
nyt murkkuiän kynnyksellä
tai päässeet juuri sen yli.
14.55 Putoojat (12) Carli järjestelee hyväntekeväisyysmuotinäytöstä, joka on vain
harvoille ja valituille.
15.20 - 16.25 Doctor Who (12)
Tohtorin joulutarina.
16.30 Galaxi (S)
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
Kuin tuhka tuuleen.
18.45 #lovemilla3 (7): Paha saa
18.50 - 18.55 #lovemilla3 (7):
ilmansodan aikana Hitlerin
tavoitteena oli lyödä Englanti
polvilleen pelottavilla Vohjuksillaan. 20.06 Sää. 21.35
Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 19.50 Konsertin väliajalla vieraina Leif Segerstam ja Helena Juntunen.
20.10 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti jatkuu. Kanen suo-
21.15 Docventures esittää:
Man on Wire
22.45 Docventures: jälkikeskustelu
23.45 Älä kokeile tätä kotona
sio on pohjalukemissa, ja
pormestari ottaa etäisyyttä
tilanteeseen.
00.15 Silminnäkijä: Tavoitteena taivaspaikka
00.45 Muistin vanki (12) 8/22.
23.00 Yle Uutiset
23.05 Ulkolinja: Sotaa roboteilla
00.05 Uutisikkuna
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (7) Kärhämä
palkkansa.
19.00 - 19.51 Historia: Operaatio Jalkajousi Toisen maa-
Sarja alkaa. HD
19.00 - 19.48 Gran Hotel (12)
21/66. 09.05 Muistojen bulevardi. Säälikää vanhempia!
20.57 Keno
21.00 Under the Dome (12) Ko-
21.00 Docventures: Elokuvan
esittely Illan teemana san-
22.00 Hyvät ja huonot uutiset
karuus.
Yle Uutiset
Urheiluruutu
A-studio
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Boss (16) 6/8. 09.00 Yle Uutiset. 07.50 Aamuhartaus. 17.00
Yle Uutiset ja sää. 15.05 Kultakuume. 18.55 Luonto-Suomen karhuilta
0203-17600. 12.15 Julkinen sana. Harvinainen sairaus
pitää nuoren naisen neljän
seinän sisällä. 22
22.10.2014
TV- ja RaDIO-OhjelMaT Keskiviikko 22.10.2014
MTV3
05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.40 Mitä tänään syötäisiin. 18.30
Hartaita säveliä. 22.05 Uudenkansanmusiikki.
23.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntaradio. Gustavs ja Marta
kummastelevat suomalaista
salmiakkia ja islantilaisten
peikkoja. 12.45 Merisää. 13.06 Maakuntaradio. 07.45 Hartaita
säveliä. 08.15 Urheiluradio. Ángelalle selviää kuka Pablo oikeasti on. 19.06
Luonto-Suomen karhuilta 0203-17600. 17.20 Urheiluradio. Lammas
oli vähällä joutua leopardin
saaliiksi ja on nyt huonossa
kunnossa. Uutta ilmaisua,
uusia aaltoja. 11.03 Maakuntaradio. 12.15
Maakuntaradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää.
19.03 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti. Janne on skidisti peloissaan
20.05 Hansin matkassa Jakso 7.
Kari Lumikero.
21.00 Aku ja 7 ihmettä Peru.
Löytääkö Aku Machu Picchun
kadonneen kaupungin?
22.00
22.20
22.25
22.30
22.45
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Viking Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Teknavi Vertailussa uu-
simmat älypuhelimet. Taidehistorioitsija Andrew Graham-Dixon esittelee
venäläisen maalaustaiteen
historiaa ja merkkiteoksia.
Mikä ikoneissa puhuttelee, ja
kuinka Pietari Suuri mullisti
taiteenkin maailmaa?
21.00 Elokuvan tarina (16) Osa
7: 1957 - 64. Valencia.
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Kauniit ja rohkeat (7)
Keskeytetty ryhdyntä Pariisissa.
Docventures esittää: Man on Wire
Yle TV2 klo 21.15
Oscarin voittanut dokumenttielokuva miehestä,
joka vuonna 1974 käveli New Yorkissa nuoralla
World Trade Centerin rakennuksesta toiseen.
TV1
TV2
04.00 Uutisikkuna 05.55 Strada 06.25
Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän
10.00?10.50 Murdochin murhamysteerit (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle
Uutiset alueittain
04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.51 Nimipäiväonnittelu:
22.10
Sormukset, vaatteet ja kengät ovat tärkeitä tuntomerkkejä, kun kasvosokeat
tunnistavat vaikkapa työkavereitaan.
Sähkösavukkeita näkyy katukuvassa entistä enemmän,
vaikka niiden turvallisuudesta
tiedetään vielä vähän. Kes-
kustelu onkin käynyt kiivaana.
Pitäisikö sähkösavukkeet sallia
vai kieltää?
Miksi mies kaljuuntuu. 22.10.2014
23
Tanskalainen
maajussi
Kasvosokeus
on yllättävän
yleinen häiriö,
jossa kaikki
kasvot näyttävät samoilta.
Kun kaikki
näyttävät samalta
YLE TV1
klo 20.00
Kasvosokeus on neuropsykologinen häiriö, joka on yleensä
perinnöllistä. Itse
asiassa kyseessä on perintö joka
tulee äidiltä, tai tarkemmin sanottuna äidin puolen isoisältä.
Hän siirtää kaljuuden geenit
tyttärensä pojalle, jolla on hyvät mahdollisuudet kaljuuntua.
Voisiko hiusten kasvua vielä jotenkin elvyttää?
Omalääkärin vastaanotolla
vedetään lonkkaa Omalääkäri Risto Laitila ja toimittaja
Mikko Penttilä vetävät vastaanotollaan lonkkaa oikein luvan kanssa. Mistään lepohetkestä ei kuitenkaan ole kyse,
sillä parivaljakko on luvannut
näyttää kätevän liikkeen, jonka
avulla niin sanotun napsulonkan voi diagnosoida kotikonstein.
Yle Fem klo 19.00
Uudet jaksot alkavat.
Tilalla päästään käyttämään itse tehtyä kalkkia ja uusi ruokavarastokin alkaa olla valmis.
Kohta onkin aika käydä
suuren maalaistalon rakennustöihin, mitä pääsevät todistamaan kissanpennutkin.
Kuvassa
maajussi
Frank Erichsen.
Älä kokeile
tätä kotona
Yle TV2 klo 23.45
Per Olav Alvestadin ja
Rune Nilsonin (kuvassa)
hurjia kokeita ei todellakaan kannata matkia kotona.
Seitsemänosaisen sarjan aluksi pojat muun
muassa valmistavat keittiössään mustaa ruutia
ja päättävät tehdä taloon
uuden kattoikkunan.
Piirun verran punaisempi. Niinpä kasvosokeat joutuvat opettelemaan ihmiset hieman erilailla. Tuleeko pojastakin kalju, jos isän
hiukset ovat lähteneet ennenaikaisesti. Uudet
tutkimukset antavat huolestuttavia tuloksia.
Sähkösavukkeista on löydetty raskasmetalleja sekä jäämiä tupakankaltaisista yhdisteistä ja jopa laihdutus- ja potenssilääkkeistä.
Lisäksi sähkösavukkeiden on
todettu vaikuttavan keuhkoihin
samaan tapaan kuin tupakan.
Se ahtauttaa keuhkoputkia ja
vaikeuttaa hapen saantia. Mieshormonilla eli
testosteronilla on kyllä osuutta
asiaan, mutta ennen kaikkea
kyse on geeneistä.
Isää ei kuitenkaan kaljuuntumisesta kannata syyttää. Kasvosokeus on
vähän kuin lukivaikeus, joka ei
koske sanoja vaan kasvoja.
Suomessa kasvosokeita arvioidaan olevan jopa satoja tuhansia, mutta monikaan ei ole
kehdannut kertoa ongelmastaan
24
22.10.2014
Osuuskunnan jäsenille
edut Ovat arkipäivää
Nämä edut saat aina näyttämällä
Tradekan jäsenen PINS-korttiasi.
Jäsenetuina mm. Muista hyödyntää myös
arvosetelit, jotka olet saanut
jäsenkorttipostituksen mukana.
Lisätietoa www.tradeka.fi.
www.tradeka.fi
Kilpailukykyiset edut ja palvelut
kuuluvat kaikille Osuuskunta
Tradekan jäsenille vuoden ympäri. Eduissa painotetaan niin
hyvinvointia, rentoutumista kuin
monipuolista hemmottelua.
OSK_Yleis_Demari_255x365mm.indd 1
13.10.2014 9.44. -30 % alennus
päivän huonehinnasta kaikissa
Restelin hotelleissa ja kylpylöissä, ruokaravintoloissa alennus
on -20 % ja pikaruokapaikoissa
-10 %