Demokraatti 22.05.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Tai sijoittaa asiakkaidensa varallisuus saman sijoitusstrategian mukaan kuin omansa. Harvinaista sen sijaan on yksityispankki, joka toimii täysin läpinäkyvästi, olennaiseen keskittyen ja vieläpä asiakkaidensa ehdoilla. Ja aivan tavatonta on jättää varainhoitopalkkio kokonaan perimättä, mikäli yhdessä asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Tai sellainen, joka tyytyy yksinkertaiseen ja hillittyyn esillepanoon, sen sijaan, että hankkisi prameat toimitilat asiakkaidensa kustannuksella. Useimmat yksityispankeista eivät toimi näin. On harvinaista kehittää palveluja ja tuotteita vain aitoon tarpeeseen, LähiTapiola Private Banking. Yksi toimii toisin. Paitsi yksi. Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito: LähiTapiola Varainhoito Oy. Yleistä on myös, että yhä useammin sen hoitoon kaivataan asiantuntevaa apua. jatkuvassa yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Pankkipalvelut ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Pankki Oyj. Toukokuun erikoisnumero TOR STAI 2 2.5.201 4 Numero 94 007443-14-21 Hinta 1,20 e (sis.alv) Yksi toimii toisin. LähiTapiola Private Banking Yhä useammalla meistä on varallisuutta, joka kannattaa sijoittaa. LähiTapiola-rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy.
Tavoite uhkaa jäädä haaveeksi, ellei äänes- u lk ko. Vääristelty paasaus rahalasteista velkakriisiin ajautuneille maille ei saa entiseen malliin kaikupohjaa, kun vastuullisten tahojen ponnistelut tuottavat tulosta ja pahin kriisi on ohitettu. Suomalaisista 17,1 prosenttia on jo käyttänyt äänioikeutettaan. Yllättävää kyllä eurovaalit käynnistyivät hieman edelliskertaa laimeammin. Työpaikat ja varsinkin nuorten työllistyminen ovat nyt olennaisimpia kysymyksiä. Valitettavasti läheskään kaikki niistäkään, jotka suhtautuvat periaatteessa myönteisesti EU:hun, eivät näe välttämättömäksi äänestää eurovaaleissa. Varsinainen vaalipäivähän on tuleva sunnuntai. Suomi jää jo selvästi jälkeen muista Pohjoismaista, joten demokratian ongelmaan on tartuttava. Niinkin nolosti voi käydä, että vaalien ratkaisijan rooliin nousee sää. Uhittelun tehoa hillinnee sekin, ettemme voi toistaiseksi ylpeillä oman maamme talouden tilalla. Toukokuun erikoisnumero Lehdessä nyt Avaus 4?6 8?9 10?13 14?15 Paasio: Nyt on tilaisuus kaataa oikeiston hegemonia Rinne: Jos demarit voittavat, palaamme juurille Pitkä ja riitaisa tie peruskouluun SDP:n periaateohjelmat 3/4 16?17 18?19 Uuden ajan aamu Opinpolut: Koulutus voi syödä myötäjäisrahat 4?6 20?21 ?Yleissitovuus vie työpaikkoja?, Näkökulma 22?23 Kuukauden kuva Getty Images 18?19 Ajatuspaja 24?26 Pitkä päätyyn ja perään 27 Napit vastakkain: Pitääkö EU:n asettaa markkinoille tiukemmat rajat? 28?29 Demokraati keskustelee työ30?31 32?33 elämän kurjistumisesta Faktat haltuun: Mistä Kreikan lainoissa onkaan kyse? Enemmän kuin tuhat sanaa, Kielen päällä Arki 34?35 36?37 Onko suomalaisten ja nepalilaisten naisten elämässä mitään yhteistä. Eikä jääkiekonkaan viemää huomiota pidä vähätellä. Demareiden voitto palauttaisi keskiöön unionin sosiaalisen ulottuvuuden, joka hautautui eurokriisin tuoksinassa. S n n n DP tavoittelee kolmea paikkaa Euroopan parlamenttiin. Näyttää siltä, että perussuomalaisten ja eräiden pienpuolueiden tarjoama EU-vastaisuus ei uppoa kansaan niin helposti kuin Soini ja kumppanit olettivat. Yllättävän paljon, myös politiikasssa. SDP:n puoluetoimistolta Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 38?39 Radio ja TV 40 Luottamuksellista: 10 ?13 Kari H Aleksi Juva tuntee peruskoulun nykytilan. Vihreät Luomukabinetissa Pääkirjoitus Vielä ehdit tulla kuulluksi E uroopan parlamentin vaaleissa ehtivät antaa äänensä vielä nekin, jotka eivät äänestäneet ennakkoon. EU on edelleen turhan etäinen. Vaalipäivän lämpötila hätyyttelee ennusteiden mukaan hellerajaa. Mökkirannat saattavat vetää väkeä enemmän kuin vaalihuoneistot. Oma lukunsa on se murheellisen suureksi kasvanut joukko suomalaisia, joka suhtautuu välinpitämättömästi tai epäluuloisesti politiikkaan ja poliitikkoihin yleensäkin. Puhemies Eero Heinäluoma (sd.) ilmaisi huolensa laskevasta äänestysaktiivisuudesta kansanvallan 150-vuotisjuh- lassa alkuviikolla
www.demari.fi . 0200 72822 puh. Laki edistää avoimuutta ja ennakoitavuutta. (Demokraatti) Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) on käynyt vaativassa jalkaleikkauksessa, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotteessaan. Kiuru voi leikkauksen jälkeen olosuhteisiin nähden hyvin. Hän jää sairauslomalle, kunnes lääkäri antaa jälleen luvan liikkumiseen. levikki@demari.fi . Lapissa ennakkoon äänesti 19,5 prosenttia, mikä puolestaan palvelee keskustaa. Jokaisen demarikannattajan ääni tarvitaan muuttamaan EU sosiaalisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi pitkän oikeistovallan jälkeen. Demareiden voitto palauttaisi keskiöön unionin sosiaalisen ulottuvuuden, joka hautautui eurokriisin tuoksinassa. (Demokraatti) Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Erikoisnumerosta vastaava toimituspäällikkö: Tua Onnela Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. (STT) Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) pitää ilmastolain säätämistä merkittävänä askeleena kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa. Työeläkkeiden leikkaus tarkoittaisi samalla eläkkeiden tason pysyvää alentamista. Työttömyysturvan leikkauksessa puolestaan on kyse vakavasta kolmikannan loukkaamisesta. 9 40 Surkeus! Nyt ovat poliisi ja toimittajat kohdelleet vihreitä ihan ikävästi. tysprosentti nouse vuoden 2009 eurovaalien 40,3 prosentista. Ei lupaa hyvää, että nyt Kauniaisissa äänesti ennakkoon 33,6 prosenttia, Helsingissä 19,6 ja Espoossa 19,2 mutta Vantaalla vain 15,3 prosenttia. Luvut suosivat kokoomusta ja RKP:tä. 0200 71000 toimitus@demari.fi . 0200 55888 puh. 22.5. Nimipäivät tänään: Hemminki, Hemmo (ruots.) Hemming Nimipäivät huomenna: Lyydia, Lyyli (ruots.) Lydia Aurinko nousee: Helsingissä 4.21 Oulussa 3.21 Aurinko laskee: Helsingissä 22.12 Oulussa 23.07 3...21 22...25 16...25 Uutispäivä Metallin Aalto varoittaa kajoamasta työttömyysturvaan ?Äänestäjä päättää, mihin suuntaan Eurooppa lähtee.? 8. Tampere Uutistoimitus Ilmoitusmyynti (02) 277 0477 050 568 7361 (03) 212 9455 050 568 7361 . Kaiken huipuksi kumpikaan leikkaus ei edes toisi valtion kassaan yhtään lisää rahaa, Aalto ihmetteli Metalliliiton valtuuston kokouksessa. Metalliliiton puheenjohtaja sanoi, että hallitus tekisi viisaasti, jos se kesän minineuvotteluissaan peruisi nämä leikkaukset. Lehtikuva / Vesa Moilanen Riku Aalto puhui Metalliliiton valtuuston kokouksessa. Aalto huomautti myös, että eläke- ja työura- sekä myös työelämän pelisäännöistä käytävillä neuvotteluilla on yhtymäkohta voimassa olevan tulosopimuksen mahdolliseen kolmanteen vuoteen. . Minun on vaikea uskoa, että kolmannen vuoden palkankorotuksista päästään sopuun, jos nämä neuvottelut kapsahtavat kiville, Riku Aalto tähdensi. Demokraatti Paavo Lipponen: Urpilainen Katainen heittää kehuu ilmasto hanskat tiskiin lakipäätöstä Ministeri Kiurun jalka leikattiin Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) olisi valmis avaamaan puolueiden sopimuksen, jonka mukaan komissaari valitaan eduskuntavaalien suurimmasta puolueesta. Lipponen vaatii Kalevan haastattelussa komissaarin salkkua SDP:lle, jos nykyinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) valitaan EU:ssa huippuvirkaan. Lipposen mukaan pääministerin tehtävän jättävä Katainen heittää hanskat tiskiin ja jättää muut vastaamaan harjoitetusta politiikasta. Hän kehuu hallituksen energia- ja ilmastopoliittisen ministeriryhmän päätöstä puoltaa ilmastolain säätämistä. Urpilainen näkee, että ilmastolailla luodaan pohja suunnitella ilmastopolitiikkaa pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja kustannustehokkaasti. 0200 30011 puh. 0800 96675 puh. ilmo@demari.fi . Helsinki, Uusimaa, ? ? ? ? varhaisjakelu: Lounais-Suomi, varhaisjakelu: Pohjanmaa, varhaisjakelu: Tampere ja ympäristö: Muu Suomi: puh. Mikkeli Uutistoimitus (06) 317 8711 (06) 317 4104 050 5543430. Vaasa Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . etunimi.sukunimi@demari.fi . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . Jatketaan vaalityötä innolla loppuun saakka toreilla, tukiryhmissä ja tuttavapiirissä. Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan liitto ei mitenkään voi hyväksyä eläkkeisiin ja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kaavailtuja heikennyksiä. . Demokraatin kuukausittainen erikoisnumero ilmestyy 10 kertaa vuonna 2014. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Katso tuoreimmat uutiset osoitteessa: Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
Vielä on parannettavaa. Turun juna toi Pertti Paasion Helsinkiin puhumaan siitä, mistä EU-vaaleissa on kysymys. Näissä vaaleissa ollaan siinä vaiheessa, jossa suunnistaja leimaa korttinsa ja katsoo, mihin mennään. Kysymys on siis Euroopan suunnasta? . toukokuuta. Sovimme tapaamisen Helsingin Musiikkitaloon samaksi aurinkoiseksi kevätpäiväksi, kun SDP avasi oman eurovaalikampanjansa kivenheiton päässä Kolmen sepän patsaalla. Niiden ei pitäisi tulla yllätyksinä demokraattisissa maissa, Paasio sanoo. Ilkka Yrjä Demokraatti ilkka.yrja@ demari.fi. Tällä hetkellä henkinen ylivalta on selvästi porvareilla, konservatiivisella oikeistolla ja talousliberaaleilla, näkee Paasio. Euroopan parlamentin vaaleissa vaalikausi on viisi vuotta, eikä se välttämättä riitä hegemonian täydelliseen kaatamiseen. . Sosialidemokraatit saivat vuoden 1996 vaaleissa neljä paikkaa. köyhälistön olot paranisivat. Vaalien ehdokasasettelu oli päättynyt edellisellä viikolla. Pertti Paasiolla on takana useita kausia SDP:n kansanedustajana, toimiminen puolueen puheenjohtajana, ulkoministerinä ja Euroopan parlamentin jäsenenä. Hän lukeutui ensimmäisiin vaaleilla valittuihin suomalaisiin europarlamentaarikkoihin. Unohdetaan siirtymisprosessi, joka tuottaa kaikenlaista sellaista, jota ei ole osattu ottaa huomioon. Esimerkiksi parlamenttivaalit jäsenvaltioissa nostavat voimia, jotka vaikeuttavat prosessia. . Haastattelu tehtiin hyvissä ajoin ennen Euroopan parlamentin vaalien vaalipäivää 25. Muuten vaalit uhkaavat jäädä Euroopan parlamentin yleisen vähättelyn alle, Paasio pohtii. Henkinen ylivalta on oikeistolla Siirtymisprosessi unohtuu Pertti Paasio sanoo paljon miettineensä haastattelulle sovittua teemaa: mistä vuoden 2014 EUvaaleissa on kyse. . 4 ?Nyt ratkaistaan 4 Avaus Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 avaus avaus Pertti Paasio: EU-vaaleissa on tilaisuus kaataa Puheenvuoroja ja Puheenaiheita Punainen viiva Viikonloppuna äänestetään EU-vaaleissa Euroopan linjasta. Perimmiltään on kysymys hegemoniasta, hän kiteyttää. Paasio oudoksuu sitä, että vaaleja käydään kuin Euroopan unioni itse olisi ehdokkaana tai osapuolena. . Niin on, ja tämän oivaltaminen on keskeistä politiikan tekijöille, joihin luen myös kansalaiset. Tämä antaa suunnan ja vauhdin. Muutos Euroopan pelikentällä ei voi Paasion mukaan onnistua ilman päättäväisyyttä ja sitkeyttä. . Paasion lisäksi parlamenttiin valittiin Riitta Myller, Reino Paasilinna ja Jörn Donner. Hegemonian, siis tavan ajatella, Paasio kytkee siihen, miten ja kenen ehdoilla yhteiskunta toimii. . Se on foorumi, jolla kilpaillaan hegemoniasta. Hegemonia liikkuu historiassa. . Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaistussa Punainen viiva kirjassa Topias Topiaanpoika toteaa, että vetämällä punainen viiva äänestyslipukkeeseen ja antamalla tuki ?solisalirattijärjestelmälle. ja muut toimivat tämän funktioina. Mutta oleellista on, että sosialidemokraatit oivaltavat tämän hegemonia-asetelman. EU:n päätöksentekoa leimaa Paasion mukaan huono prosessinhallinta. Luullaan, että pelkästään tahtomalla päästäisiin tavoitteisiin. . Nyt vakio-oletus on se, että täytyy tehdä toimenpiteitä, jotka niin pitkälle kuin suinkin tyydyttävät finanssimaailman ja pääomapiirien tarpeita
mutta: . Siinäkin on enemmän sitä, että pyritään jostain pois, kuin pyrkimistä tiettyyn tavoitteeseen. tehtävän valmisteluissa eikä vain kommentoijan hommissa. Markkinavetoinen kyyti on ollut kylmää etenkin kriisimaissa. . Etevien makroekonomistien ja finanssihaiden rinnalla voisi olla tilaus muutamalle sosiologille ja parille hassulle historioitsijalle. Kuitenkin vain silloin, kun tahto ilmaistaan selvästi, linjaa Paasio. ?Sosialidemokraateilla täytyy olla vastaus? Päätöksenteon ongelmien kärjistyessä sivuprosesseja ei hallita lainkaan. Kärsijöiksi ovat joutuneet köyhät ihmiset, jotka eivät ole näitä finanssikriisejä aiheuttaneet. Tätä elementtiä Paasio kaipaa mukaan vaalikeskusteluun. Hän kysyy, olisiko valmistelussa kuultavien asiantuntijoiden piiriä syytä laajentaa. . Ihan Pertti Paasio piipahti Helsingissä tutuilla kulmilla pohtimassa EU-vaalien merkitystä.. Vaalit voivat olla käänne. Liittovaltioon siirtyminen edellyttää, että 28 EU-jäsenmaan parlamentit hyväksyvät valtionsa lopettamisen yksimielisesti tai ainakin määräenemmistöllä tai kansanäänestyksellä. On toki mahdollista, että pyritään hissun-kissun liittovaltioon, otetaan tiettyjä piirteitä. Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Avaus 5 Kuvat Kari Hulkko oikeiston hegemonia Euroopan suunta? Hän ei usko, että liittovaltiosta tehdään esitystä. . Siihen täytyy sosialidemokraateilla olla vastaus. Eurokriisi on esimerkki. Paasion mukaan ratkaisut valuuttakriisin hoidossa ovat vaikuttaneet kansalaisten elämään tavalla, jota ei ole otettu huomioon. Sosiaaliset vaikutukset eivät ole nousseet päätöksenteon agendalle. . Paasio haastaa. Hän muistuttaa, että nykyisessä päätöksenteossa on oikeiston hegemonia otettava huomioon, sen ehdoilla on vielä nyt pitkälti toimittava . Kun tulee köyhyyttä ja ihmisiltä menevät talot, työpaikat ja eläkkeet, kuka puhuu näiden ihmisten äänellä Euroopan unionissa. Kun yksikin jäsenmaa voi tämän kaataa, ei tällaiseen päästä.
Sota oli vielä lähellä, Neuvostoliiton miehitysjoukkojen poistumisesta Itävallasta oli vain kolme vuotta. . Hän kertoi tulleensa tulokseen, että kaikki maailman konfliktit johtuvat siitä, että erilaisuus koetaan uhkana. Paasion mukaan eurooppalaisessa hegemoniassa pitää yhtenä elementtinä olla mukana sama Humen oppi. . Olennaista on, että koko poliittinen koneisto yhteisymmärryksessä allekirjoittaa vaalien tärkeyden. Se on yksi asia, jota en ole oikein ymmärtänyt . Alueella, jolla oli aikanaan sodittu toistuvat veriset sodat Ranskan ja Saksan välillä. . Siinä suhteessa on selkiyttämisen paikka, hän näkee. Paasio rohkaisee poliitikkoja käymään ennakkoluulotonta dialogia oikeista asioista. . Nyt alkaa uusi aika, ja meidän nuorten eurooppalaisten sosialidemokraattien on se rakennettava, Paasio muistelee tuntojaan.. Kansanedustaja 1975? 1979 ja 1982?1996. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja 1984?1987, 1996. ?. Arvostuksen pitää olla yhteistä. Vain siten liike voi ottaa henkisen johtajuuden EU:n poliittisessa suuntautumisessa. Kun Suomi aikanaan lähti integraation tielle, olivat sosialidemokraatit Paasion sanoin tasavallan kansainvälisesti osaavin ja monipuolisin Eurooppa-puolue. On siis kaikki syyt kysyä, miksi SDP ei saa Eurooppa-vaaleissa edes sitä kannatusta, jonka puolue saa eduskuntavaaleissa. Aiheellinen kysymys saa aidosti pepepaasiomaisen vastauksen: . Ministerin arvonimi vuonna 2004. Tärkeät vaalit . Meitä (suomalaisia) oli silloin 16, ei sen kokoinen porukka mitään ryhmää perusta. toukokuuta 2014. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 25.5. TORSTAI 22.5.2014 ?Näissä vaaleissa ollaan siinä vaiheessa, jossa suunnistaja leimaa korttinsa ja katsoo, mihin mennään.? Kvestorina vaan ei kveekarina Pertti Paasio kuului Euroopan parlamentissa kvestorikollegioon, jonka jäsenet ovat mukana puhemiehistön työssä. SDP:n puheenjohtaja 1987?1991, puoluetoimikunnan jäsen 1978?1987, puoluevaltuuston puheenjohtaja 1993?1996, Nuorten kotkien puheenjohtaja 1978?1991. ?. Liian vallitsevana on nyt se, että poliittiset ryhmät ja johtajat puhuvat toisillensa julkisuuden kautta. Sosialidemokraattien pitää Paasion mielestä kehittää keskinäisen yhteistyönsä periaatteita. ja antaa yhteistyölle tärkeämpi merkitys kuin tähän saakka on annettu. Pertti Paasio antoi parit vinkit loppusuoralle. . mikä on tietysti ihan minun vikani. Euroopan parlamentin vaalit toimitetaan kaikissa 28 EU-jäsenmaassa 22.?25. 6 Avaus Toukokuun erikoisnumero Pertti Paasio ?. arvostetaan niitä Tätä haastattelua luettaessa on EU-vaaleihin enää muutama päivä. Koolla oli noin viisituhatta, eri puolilta Eurooppa tullutta nuorta. . Ja jos kysytään, mikä on minun Eurooppani, palaan vuoteen 1958 ja Nuorten kotkien kansainvälisen leiriin Wienissä. Se oli vain 20 vuotta Anschlussin, Itävallan Hitlerin Saksaan liittämisen jälkeen. Turun kaupunginval- tuutettu 1965?1990 ja 2001?2008. ?. Ulkoministeri ja pääministerin sijainen 1989? 1991. ?. Vuonna 1998 hän sai Nobelin rauhanpalkinnon. Paasio muistaa elävästi puheen, jonka Hume piti kiittäessään Euroopan parlamenttia saamistaan onnitteluista. Euroopan parlamentin jäsen 1996?1999. ?. Hume kertoi kävelleensä Strasbourgin katuja Reinin sillalle ja siltaa pitkin Saksan puolelle. Rauhassa ja kenenkään estämättä. (Gummerus, 2000) Paasio kertoo suomalaisen median orientoitumisvaikeuksista tittelin suhteen. Eräskin toimittaja soitti hädissään saatuaan tehtäväkseen uutisoida nimityksestä. Elettiin aikaa ennen Googlea ja Wikipediaa. Toimittaja kertoi löytäneensä tietosanakirjasta vain lähimmät hakusanat: kvasaari ja kveekari. . Kvestorit ovat jäsenten edustajia parlamentin hallinnossa. Kirjassaan ?Brysselin baanalla. Syntynyt 1939 ?. Toiseksi me emme läheskään aina ole samaa mieltä siitä, mikä se Suomen etu on. Siihen se on liian pieni. . Jos me ei Helsingissä olla, niin ei täälläkään. Tarvittaessa osattiin silti koota voimat. Paasion sanoin Brysselissä nähtiin sellainenkin suuri poliittinen muutos, että sosialidemokraatit ja keskusta ajavat yhteistä, Suomen edun mukaista maatalouspolitiikkaa. ??Vaalit voivat olla käänne. Kuitenkin vain silloin, kun tahto ilmaistaan selvästi, Pertti Paasio sanoo. John Humen puhe kosketti ?EU on foorumi, jolla kilpaillaan hegemoniasta, tavasta ajatella.? Pohjois-Irlannin sosialidemokraattien silloinen johtaja John Hume oli Euroopan parlamentin jäsen samaan aikaan Pertti Paasion kanssa. Humea pidetään yhtenä Pohjois-Irlannin rauhanprosessin tärkeimmistä arkkitehdeista. Pari viikkoa Wienissä kävi meille Eurooppakoulusta. Sanoin, että kvestori on jotain siltä väliltä, Paasio kirjoittaa. Paasion vastuualueeseen kuuluivat parlamentin tietotekniikkaa, käännöksiä, tulkkauksia, taidenäyttelyjä ja kirjastoja koskevat asiat. Yhtenä vastuualueena oli myös parlamentin hallinnollinen tiedotus. Kvestorin hommassa oli Paasion mukaan olennaista, että siinä oppi tuntemaan ihmisiä, se auttoi verkostoitumaan. Se yleisin kysymys Euroopan parlamentti toimii poliittisten ryhmien, ei kansallisten valtuuskuntien pohjalta. Tätä oli monen suomalaisen hankala hahmottaa, Pertti Paasio sanoo. Brysselissä vierailleiden suomalaisten ylivoimaisesti yleisin kysymys oli: Miksi te ette muodosta yhtä yhtenäistä valtuuskuntaa, joka valvoo Suomen etuja? Kysyjille pääsääntöisesti kelpasi vastus, jota he eivät olleet tulleet ajatelleeksi. Vastaus kuului Paasion mukaan näin:
TORSTAI 22.5.2014 Toukokuun erikoisnumero Avaus 7
Se tarkoittaa sitä, että mitä enemmän saadaan osakkeelle arvonnousua, on se omistajan ja johdon intressi. Vaalityö ja ihmisten tapaaminen kasvotusten kannattavat. . Jos demarit voittavat, palaamme alkujuurille, jolloin palkansaajaliikekin oli hyväksymässä liittymisen Euroopan unioniin. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne patistaa puoluetta viimeiseen ponnistukseen vaalityössä. Se voi omalta osaltaan auttaa nostamaan S&D-ryhmän parlamentin suurimmaksi. Tämä näkyy myös euroedustajien äänestyskäyttäytymistä seuraamalla. S&D tarjoaa vaihtoehdon, jossa tavallisen ihmisen asiat tulevat hoidettua paljon paremmin kuin nykyisessä menossa, Rinne sanoo. Hän huomauttaa, että kokoomus ja kristilliset ovat osa nykyistä Euroopan kansanpuolueen EPP:n vetämää talouspolitiikkaa. Silloin demarien kärkiehdokas Martin Schulz voisi nousta johtamaan komissiota ja määrittämään sen linjaa. Olli Hella Demokraatti olli.hella@ demari.fi Perheoikeuksia viedään Rinne arvelee, että minihallitusneuvotteluissakin nousee esille kokoomuslaisten viimeaikainen ärhäköityminen entistä selvemmin työelämän kelloa taaksepäin vääntäväksi voimaksi. Esimerkiksi Valkeakoskella eräs ihminen tuli sanomaan, ettei varmasti äänestä. Kiertue alkoi Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta, jatkui Pirkanmaalle ja Jyväskylän kautta Joensuuhun, Savonlinnaan ja Kuopioon. Hänestä näytti siltä, että ihmiset pikku hiljaa alkoivat heräillä vaalien luonteeseen, siihen, mitä Euroopassa tapahtuu. Jo 15 vuotta porvarit ovat vetäneet EU:n suuntaa. Paluu eurooppalaiseen sääty-yhteiskuntaan näkyy parhaiten tällä hetkellä Yhdysvalloissa varallisuuden kasaantumisen seurauksena. Minulle päätös lähteä puolueen puheenjohtajaksi oli henkilökohtainen hyppy tuntemattomaan kohtalaisen vakaasta elämästä. 8 Avaus Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 SDP:n tuore puheenjohtaja korostaa äänestämisen tärkeyttä Todellinen linjavaali . Ilmastonmuutosta tai ympäristöä ei siten pelasteta, Rinne sanoo. Kiertueelta uskoa tulevaisuuteen Antti Rinne kiersi ennakkoäänestyksen aikana ympäri maata kannustamassa puolueen jäseniä vaalityöhön ja ihmisiä äänestämään. Kiitän kovasti Juttaa (Urpilaista) siitä, miten puoluekokouksesta lähdettiin ulos. Puolueessa on vähän uutta, mutta on paljon vanhaakin. Hänestä palaute näyttää sen, että pelot ja porvarien toiveet puolueen kahtiajaosta ovat kuihtuneet.. Meillä siinäkin on taantumus kääntämässä kelloja taaksepäin. . Kaikkialla länsimaissa on menossa voimakas pyrkimys kääntää kellot taaksepäin ja palata suoranaiseen luokkayhteiskuntaan. . Kokoomus edustaa Business Europea, EK:ta ja työnantajia. Tästä hyvä esimerkki oli kansanedustajien Sampsa Katajan ja Lasse Mäntylän viime viikolla ehdottama ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen. . Osakeyhtiölain mukaan yhtiöiden johdon tehtävä on huolehtia omistajien edusta. Hän uskoo, että hyvällä loppukirillä kolmas paikka Suomesta olisi vielä saavutettavissa. On äärimmäisen tärkeää, että suomalaiset ja eurooppalaiset ymmärtävät, minkälaisesta linjavaalista sunnuntaina on kyse. Ääni keskustalle, vihreille, vasemmistoliitolle saati perussuomalaisille ei voi muuttaa nykyistä linjaa. mat voi olla kilpailutekijöitä, Rinne sanoo. Hän on pitkään painottanut, että perheiden jaksamista ei saa heikentää. Vähän aikaa keskusteltuamme hän löi kättä päälle, että var- masti äänestää ja vielä demareita, Rinne kertoo. Hän sanoo saaneensa kiertueelta uutta uskoa siihen, että on tekemässä oikeaa työtä. . Eivät vanhempainvapaa ja vuosilo- passa että Suomessa. Tällainen uhka on olemassa, kun perheoikeuksia ollaan muuttamassa kilpailutekijöiksi ja sen varjossa pyritään niitä heikentämään. Näitä ihmisten kannattaa pohtia, kun he miettivät, ketä äänestävät. EK ei enää vähään aikaan ole suostunut ottamaan palkkatasa-arvoon liittyviä asioita neuvottelupöytiin. Me tarvitsemme nyt uudenlaista suomalaista pääomaa, joka sijoittaa Suomeen, suomalaiseen osaamiseen ja suomalaisiin tulevaisuuden työpaikkoihin, Rinne vaatii. Hänen mukaansa uudenlaista ajattelua tarvitaan tulevaisuuden työpaikkojen luomisen lisäksi sen vuoksi, että tällaiset työpaikat voivat syntyä ainoastaan kestävän kehityksen periaatteilla. . Se ei ole sitä. Valitettavasti näyttää siltä, ettei niitä ole helppo edistää myöskään hallituksessa, Rinne arvioi. Globaali talous vastaan suomalainen pääoma Tuki tavalliselle ihmiselle Taloudellisen vakauden lisäksi eurooppalaiset demarit haluavat myös työelämän vakauden politiikan keskiöön. . Nyt on aika muuttaa se. Alkuvauhti on ollut kova. Meneekö suomalaisella kansantaloudella hyvin tai onko tavallisilla suomalaisilla työpaikkoja, on lainkin mukaan sivuseikka. Meille on tärkeää, että työehdot ja sosiaaliset normit eivät ole kilpailutekijöitä eurooppalaisilla sisämarkkinoilla. Siksi me edustamme muutosta. SDP ei halua sellaista kehitystä Suomessa, Rinne sanoo. Hänestä esimerkiksi julkisen varallisuuden käyttäminen yhdessä yksityisen rahan kanssa uuden työn luomiseen on nimenomaan tulevaisuuteen tähtäävää, uutta ajattelua. . Jos Jean-Claude Junckerin johdolla EPP voittaa vaalit, yltiömarkkinatalousintoilu ja ihmisten kohtelu asiakkaina jatkuvat. Erityisen lähellä Rinnettä on samapalkkaisuuden edistäminen sekä Euroo- ?Vanhempainvapaa ja vuosilomat eivät voi olla kilpailutekijöitä.? Antti Rinteen mukaan ranskalaisen taloustieteilijän Thomas Pikettyn teesit pitävät paikkansa myös Suomessa. Vielä jokin aika sitten kokoomus pyrki esiintymään työväenpuolueena
TORSTAI 22.5.2014 Toukokuun erikoisnumero Avaus 9 Jukka-Pekka Flander Antti Rinne sanoo ihmisten kääntyvän vaaleissa demareiden puoleen.
Ne olivat aktivoituneet jo 1960-luvulta lähtien kokeilukoulujen myötä. Peruskoulu on pian ohi 1930-luvun luokkahuoneessa istuvalta vantaalaiselta Aleksi Juvalta. Hän antaa kiitettävän tai lähes kiitettävän arvosanan saamalleen opetukselle yhdeksän vuoden aikana. öljykriisi oli koitua peruskoulun kohtaloksi. Liinamaan virkamieshallitus halusi pysäyttää koko uudistuksen kustannusten takia. Vanhempien varallisuus määräsi pitkälle, kuinka hyvän koulutuksen jälkipolvi saa. Tarvittiin rohkea visionääri muuttamaan tilanne. huolimatta kotitaustasta tai asuinpaikasta. Oikeisto harasi tiukasti vastaan Oittisen unelma tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta koulutuksessa kuului aluksi aika kuuroille korville. Se kun paransi myös maalaiskuntien ihmisten elämää. Syntyi riittävän suuri enemmistö, jotta peruskoulun lainsäädäntöä pystyttiin viemään eteenpäin. Erkki Aho, Oittisen seuraaja Kouluhallituksen (myöhemmin Opetushallituksen) johdossa, muistaa ?Suomen peruskoulun isän. Uudistusta jarruttaneet oppikoulunopettajat suorastaan syleiltiin peruskoululle myönteisiksi, hän naurahtaa. Kiistat jatkuivat, mutta juna meni jo Koko 1970-luku oli vielä aikamoista taistelua, koska Helsingin seutukin siirtyi peruskouluun vasta 1977?1978. ajatukset hyvin. . ja historiallinen jäänne, liitutaulu, joissakin luokista. Nuori mies istahtaa kuin luonnostaan ensimmäiseen riviin: ekapulpetin poikia kun on kuulemma ollut koko ikänsä. Jos Aleksi Juva olisi elänyt 1930-luvulla, hän olisi aikoja sitten suorittanut kuusivuotisen oppivelvollisuutensa. Yllättävästi myöskin R. Hänen tavoitteensa oli, että kaikilla olisi samat oikeudet kouluttautua hyvin . Aho pitää hyvin tärkeänä sitä, kun opettajajärjestöt yhdistyivät 1970-luvun keskivaiheilla. . Oittinen kuitenkin haki ajatuksensa yhtenäiskoulusta muista pohjoismaista, erityisesti Ruotsista, sekä Englannista ja USA:sta. Opettajat ?syleiltiin. Eduskunta hyväksyi viimein vuonna 1968 peruskoulu-uudistuksen, joka alkoi virallisesti vuonna 1972 Pohjois-Suomesta. Aho otti ohjat käsiinsä kouluhallituksen pääjohtajana vuonna 1972. Maassa elettiin peräti 1970-luvulle saakka koulujärjestelmässä, joka oli kuin kopio sääty-yhteiskunnasta. 1950-luvulla Oittisen vetämässä kouluohjelmakomiteassa poliittinen kitka oli kova. . Seuraava hallitus perui kuitenkin päätökset. Ahon pääjohtajauran vaativa päätös oli luopua yläasteen tasoryhmistä. peruskoulun ystäviksi 1960-luvulla alkoi tapahtua, kun maalaisliittolainen opetusministeri Johannes Virolainen sai joukkonsa yhtenäiskoulun taakse. Oittisella oli unelma Suomen kouluissa on kuljettu pitkä tie siihen pisteeseen, jossa Aleksi Juva nyt päättää omaa pakollista opinpolkuaan. Sellainen, nyt remontissa oleva, on rakennettu Sederholmin taloon Helsingin Senaatintorin kupeeseen. Kovin vähän löytyy yhtymäkohtia hänen luokkaansa Hiekkaharjun Simonkylän koulussa. Hän oli sosialidemokraattinen vaikuttaja, viisinkertainen opetusministeri ja pitkäaikainen kouluhallituksen pääjohtaja Reino Henrik Oittinen (1912?1978). Poliittinen oikeisto ja erityisesti oppikoulun opettajisto vastustivat kiivaasti koulujärjestelmän uudistamista, Erkki Aho muistaa. Häntä huvittavat jälkeenpäin vastustajien perustelut. Kun tämä lyötiin lukkoon vuonna 1985, peruskoulu oli viety satamaan, Aho toteaa. Marja Luumi Demokraatti. Varsinaisen kansakoulun neljännen luokan jälkeen niillä, joilla oli siihen varaa ja kykyä, oli mahdollisuus pyrkiä oppikouluun. Siitä taas saattoi aueta tie vaikka yliopistoon. Ainakin kykyä menestyä Juvalla olisi ollut tuolloin 1930-luvullakin ties mihin. Ei se ollut helppoa, mutta suuri helpotus oli, kun kunnat tulivat aktiivisesti mukaan. He pelkäsivät, että ?DDR:stä kopioidusta. 10 Avaus Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Vasta Pisa-menestys vaimensi vastustajien pahimman kritiikin Pitkä ja riitaisa tie Vantaalainen, noin viikon päästä peruskoulunsa päättävä Aleksi Juva kiertelee 1930-luvun koululuokkaa. suomalaisesta koulusta tulisi oppilaita tasapäistävä ja tyhmistävä oppilaitos. . Kello sentään seinällä . Kaikille yleisen kelpoisuuden antavaan peruskouluun eivät hänen mielestään sopineet kielien ja matematiikan ryhmät, joissa annettiin opetusta erilaajuisesti. . Peruskoulu lähti vierimään vääjäämättömästi eteenpäin. . Hänen keskiarvonsa on pysynyt peruskoulun viimeisellä luokallakin yli yhdeksässä. Alueelliset toimeenpanosuunnitelmat toivat jäntevyyttä. H
Oittisen johtama kouluhallitus puolsi mietintöä ?. ovat ne sitten kuinka luotettavia tai eivät . Viimeisenä peruskouluun siirtyi Helsinki 1978 ?. Kouluohjelmakomitea antoi 1959 mietinnön siirtymisestä yhtenäiskouluun ?. Ensimmäinen kansakouluasetus annettiin 1866 ?. Eduskunta hyväksyi peruskoulu-uudistuksen 1968 ?. Koulujen tasoryhmät poistuivat 1985. Pisa-tulokset . Peruskoulukomitea jätti mietintönsä 1965 ?. Oittinen vuonna 1968 Kari Hulkko Kansakoulusta peruskouluun ?. Peruskoulu jakautui kuusivuotiseen alaasteeseen ja kolmivuotiseen yläasteeseen ?. Neljänneltä luokalta oli mahdollisuus pyrkiä oppikouluun ?. Pappi Uno Cygnaeus esitti 1857 ohjelmansa kansakoulun järjestämisestä ?. Kansakoulu oli nelivuotinen oppilaitos ?. TORSTAI 22.5.2014 Avaus 11 Toukokuun erikoisnumero peruskouluun Harri Holkerin hallitus yritti vielä inttää, ettei yhteiskunnalla ole varaa kouluttaa kaikkia vaan poimia varhaisessa vaiheessa todelliset kyvyt palvelukseensa. . Vuonna 1958 kansakoululakia uudis- tettiin niin, että kuusivuotisen koulun loppuun lisättiin kaksi vuotta pakollista jatko-opiskelua (kansalaiskoulu) ?. Piirijakoasetus jakoi 1898 pitäjät koulupiireihin ?. Kaikilla halukkailla oli oikeus päästä kansakouluun ?. Eduskunta vauhditti koulu-uudistusta 1963 toivomusponnella ?. Se juna oli mennyt jo, Aho tokaisee. Pisa: Maailman paras peruskoulu Taistelu peruskoulusta kesti käytännössä 1960-luvulta 1990-luvun alkuvuosiin. Erkki Aho ei ihmettele sitä. . Vuonna 1961 R. Kun jokin uudistus ravistelee yhteiskunnan perusrakenteita kunnolla, sen hyväksyminen vie pitkään. Viimeisetkin mutinat peruskoulusta päättyivät, kun käyttöön tulivat kansainväliset vertailuaineistot, niin sanotut Pisa-tutkimukset. Ne osoittivat suomalaisten oppilaiden kuuluvan maailman kärkeen . Opetusministeri Oittinen antoi peruskoulua koskevan lakiesityksen 1967 ?. Ensimmäiset peruskoulut aloittivat toimintansa Pohjois-Suomessa 1972 ?. puhkaisivat lopullisesti epäilyt tasapäistävästä, yhteiskunnan kulttuuripääomaa tuhoavasta peruskoulusta, Erkki Aho summaa. ?Parhaaseen koulutukseen sisältyy se, että itseluottamus ja usko omaan kehitykseen säilyy, sillä se on voima, jonka varaan kaikki koulun jälkeinen jatkuva opiskelu, henkinen kasvu rakentuu.? R.H. H. vaikka tuloksissa onkin aivan viime vuosina hieman notkahdettu. . Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1921 ?. Kansakoulusta muodostui 6-vuotinen ?. Professori Ruudun koulujärjestelmä komitea esitti kahdeksanvuotista yhtenäiskoulua jo 1947 ?
Juvan mielestä kyse on pitkälti asenteesta . Kun kuuntelee, ei tarvitse päntätä kokeisiinkaan niin paljon, hän järkeilee. Poikien arvosanat laskevat usein yläluokille mentäessä. 12 Avaus Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Kiuru katsoo tulevaisuuteen: Oppimisympäristö paremmaksi Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) pohtii mietteliäänä, millainen on tulevaisuuden koulu . Sitten otan lungisti lopun kesän lukion alkuun asti, hän suunnittelee. Teknologia on tullut koululuokkiin. Hänellä on selkeä näkemys siitä, mikä nostaisi arvosanan kymppiin. . sekä poikien että aikuisten. Kaikki menee pipariksi, jos oppilaat eivät tykkää opettajasta tai opettaja on muuten vain huono, hän pohtii. Kuvat Kari Hulkko Hän kaipaa myös sitä, että erilaiset näkökannat tulisivat paremmin esille. Esimerkiksi yhteiskuntaopissa pitäydytään vain siinä yhdessä totuudessa. Simonkylän koulussa digitaalista opetusta käytetään vaihtelevasti, ja sekin on taas opettajasta kiinni. Opetus on liikaa kiinni opettajasta. tai kahdeksan ja puoli. Jokaisen pitäisi kokea jo ala-asteikäisenä, että hän on hyvä jossakin, että minua tarvitaan. Siihen kun suomalainen koulu venyy, opetusministeri Krista Kiurun mielestä peruskoululla ja peruskoululaisilla ei ole hädän päivää. Koululle arvosanaksi kiitettävä . Kemiassa ja englannissa digimaailma on eniten läsnä. Aleksi Juva ei ole ainoa yli yhdeksikön keskiarvon poika luokallaan. Mikä on pärjäämisen salaisuus? . Olemme velkaa lapsille ja nuorille, että luomme heille mielekkäämmän fyysisen ympäristön, jossa on ilo oppia, Kiuru painottaa. Digitaalisen maailman parempi hyödyntäminen kuuluu hänen mielestään olennaisena osana tulevaisuuden innovatiiviseen kouluun. Nyt kiistellään hartaasti siitä, mitä yksittäisiä oppiaineita pitäisi pudottaa peruskoulusta ulos. Kiuru tutkisi mieluummin, mitä uusia taitoja nykynuoret tarvitsevat. . Heille ei tarvitse syöttää kaikkea mahdollista tietoa. Kiuru hätkähti, kun professori Harvardin yliopistosta ihmetteli, miten suomalaiset lapset voivat olla maailman parhaimmistoa näin vanhanaikaisessa oppimisympäristössä. . Tykkään kuunnella tunnilla, jos opettajalta tulee fiksuja juttuja. Toinenkin löytyy. Valinnaisaineiksi hän on valinnut saksan ja ilmaisutaidon, jota hänen mukaansa tarvitsee joka paikassa. Ensi syksy on uuden aikaa. Olennaista on, miten oppilaita opetetaan, miten heitä kannustetaan yksilöllisyyden lisäksi yhteisöllisyyteen, eettiseen herkkyyteen. Maailman parhaan peruskoulun tehtävä on Kiurun mielestä saada lapsi ja nuori tuntemaan itsensä oman elämänsä sankariksi. . Aleksi Juva jatkaa lukioon, tavoitteena on päästä joko Helsingin Ressuun (reaalilyseo) tai Norssiin (normaalilyseo). Tunnit olisivat tylsiä muuten. mihin vaatimuksiin sen pitää vastata. Yksi, mihin pitäisi puuttua, on ympäristö, jossa lapset opiskelevat. Nykynuorten koulu- ?Jokainen lapsi ja nuori on yksilö, ei mikään kone. Heille ei tarvitse syöttää kaikkea mahdollista tietoa.? ympäristö on suunnilleen samanlainen kuin lähes sata vuotta sitten. Kun pojilta ei odoteta mitään ihmeellistä, mennään siitä, mistä aita on matalin. Juvalle mieleisimmät aineet ovat historia ja maantieto. Aleksi Juva toivoo, että sitä käytettäisiin hyödyksi opetuksessa nykyistä enemmän.. Jokainen lapsi ja nuori on yksilö, ei mikään kone. Joskus voisi miettiä, voitaisiinko jokin kokonaisuus tai yksityiskohta jättää väliin ? tilalle voisi saada jotain tärkeää, hän pohtii. Eettistä herkkyyttä oppimaan Krista Kiuru toivoo yhä enemmän oppimisen iloa. Opetusministerin mielestä tulevaisuuden koulussa, kuten ei nykykoulussakaan, ei pidä olla kyse vain tiedonsaannista. . Kesä menee osin töissä Suomenlinnassa. Koulun pitää antaa tunne, että omat jalat kestävät. Kolmantena vaihtoehtona on Tikkurilan lukio. . tai lähes Vantaalainen Aleksi Juva antaa peruskoululle yhdeksän vuoden kokemuksella arvosanan yhdeksän
Meluavat pojat valitsivat tai heidät laitettiin suppeamman opetuksen ryhmiin. Voitte vain arvata, miltä luokalta hän tuli. Kiitos viisaasta valinnasta. Me ensimmäiset peruskoululaiset siirryimme yläasteelle yhteen ja samaan kouluun vuonna 1972. H. Kunnanviskaalien laskutaito oli hieman ruosteessa, sillä uusi ja uljas koulutalo osoittautui nopeasti liian pieneksi. Avaus 13 Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 A ri R a p o Aho katsoo tulevaisuuteen: Oppilaiden erilaisuus huomioon Peruskoululaiset ovat muuttuneet siitä, kun kouluhallituksen silloinen pääjohtaja Erkki Aho laittoi prosessin konkreettisesti vauhtiin vuonna 1972. Aho uskoo, että uusi teknologia voi olla hyödyllinen työväline oppilaiden erilaisuuden huomioimisessa. . Tietyt opettajat vertailivat meidän osaamistamme koko ajan oppikoulun käyneisiin. lisääntyy, jos oppilaiden erilaisuutta ei oteta tosissaan. . Kuvaton materiaali ei välttämättä lisännyt motivaatiota oppia uutta, jos sitä ei ollut ennestäänkään kovin paljon. Elettiin sitä aikaa, että yläasteella oppilaat jaettiin eri ryhmiin englannissa, ruotsissa ja matematiikassa sen mukaan, miten hyvin tai huonosti he menestyvät näissä aineissa. Itse pidin silloin siitä, että sain rauhassa opiskella englantia ja ruotsia niin sanotulla laajalla kurssilla. Meistä muodostettiin oma luokkamme. En tiedä olinko ainoa, mutta tunsin olevani koko kolmen vuoden ajan kuin koelaboratoriorotta. Heillä on erilaisia edellytyksiä ja kiinnostuksen kohteita. Olen puhunut jo vuosia, että oppilailla pitää olla enemmän mahdollisuuksia rakentaa henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. Se on Ahon mielestä ollut vaikeaa, koska opetusryhmät ovat isohkoja. Myöhemmin kuulin, että vanhemmiltani oli kysytty, haluavatko he laittaa minut oppikouluun naapurikaupunkiin Imatralle vai kelpaako peruskoulun käyminen. Tunteja jouduttiin pitämään luentosaliksi tarkoitetuissa tiloissa, jotka voitiin pilkkoa useammaksi pieneksi ?luokaksi?. Uusista oppikirjoista oli turha haaveilla. Meille jaettiin kansiot, joihin lisäsimme yksittäisiä sivuja siinä tahdissa, kun niitä painosta ehti tulla. Peruskoulu jyräsi. Ruokolahden peruskoulun 7B luokkakuvassa vuonna 1972. Kirjoittaja seisoo keskirivissä äärimmäisenä vasemmalla. Kommentti Marja Luumi. Jälkeenpäin ajatellen tässä järjestelmässä ei ollut tasa-arvon hiventäkään. Varsinainen koettelemus oli edessä, kun me peruskoulun suorittaneet ja vielä ?maalaiset. Kaikkien pitää kokea, että lähikoulu riittää ja sen hyvään opetukseen voi luottaa turvallisin mielin. Erkki Aho vei R. Opettaja ei repeä joka paikkaan. Koulumaailman konkari uskoo, että tabletista tulee vielä hyvä työväline oppilaiden oman opintopolun rakentamisessa, kunhan sitä kehitetään kouluun sopivaksi. Oittisen (maalaus Opetushallituksen seinällä) unelman maaliin. Alkukangertelusta makeaan voittoon Kotikuntani Ruokolahti Etelä-Karjalassa kuului niin sanottuihin kokeilukuntiin, joihin peruskoulu tuli ensimmäisenä. siirryimme lukioon Imatralle Vuoksenniskalle. Palaute oli välillä rajua: ?Ettekö te tiedä tätäkään, mitä teille siellä peruskoulussa on oikein opetettu?. Me olimme koston ja pilkan välineitä niille opettajille, jotka vastustivat peruskouluuudistusta. Ylioppilaskirjoituksissa Vuoksenniskan lukiosta kirjoitti yksi ainoa lukiolainen kuusi laudaturia. Opettajankin on helpompi huomata, missä oppilas tarvitsee tukea, Aho pohtii. Aho pelkää, että ?koulushoppailu. Sehän kelpasi. Meitä ei suinkaan ripoteltu eri opetusryhmiin muiden lukiolaisten sekaan. Tabletilta oppilas, vanhemmat ja opettajat voivat seurata, miten opinnot sujuvat.
Ohjelmaa valmistelleet tuhannet demarit eivät voineet aavistaa, miten peruuttamattomasti maailma muuttui, kun rahatalouden sääntely va pautettiin, Neuvostoliiton ympärille rakennettu kommunistinen leiri luhistui, Suomi liittyi Euroo pan unioniin ja taloudessa alkoi siirtymä kohti en tistä globaalimpaa kapitalismia. Toisin sanoen ei oikein saatu ulos sitä, mitä siihen asti oli tehty. Harpf ja Eero Tuomainen kirjoittivat lausun tojen pohjalta periaateohjelmasta pohjaesityk sen, johon ohjelmatoimikunta pyysi vielä kol melta asiantuntijalta, Pertti Hynyseltä, Aimo Kairamolta ja Pentti Puoskarilta omat esitykset. Tommi Uschanow esittää tuoreessa Vasem miston tulevaisuus kirjassa, että vuoden 1987 pe riaateohjelman kieliasun takana olisi ollut kirjai lija Veijo Meri. Tiedossa on luultavasti sikäli perää, että kun Kalevi Sorsa tuskaili ohjelman useiden versioiden PORISTA LAHTEEN Vuonna 1975 puolueen puheenjohtajaksi tullut Kalevi Sorsa vihjasi uuden periaateohjelman tarpeesta ainakin jo vuonna 1979. Puolueen vasemmistosiipi ja nuori soliitto julkaisivat ennen 1987 puoluekokousta demarinuorten silloisen puheenjohtajan Juha Eskelisen toimittaman kirjasen ?Aatteet solmussa?. Kirjassa ohjelmatoimikunnassa mukana ollut Risto Kolanen kuvaa, miten ohjelmatyö Lahden puoluekokouksen jälkeen ?väsähti. Tämä aineisto on puutteistaan huolimatta kokonaisesityksenä merkittävin suomalainen poliittinen puheenvuoro 1980luvulla, muuan Lahden kokouksen puoluekokousedustaja Antti Vuorenrinne totesi kokouspuheessaan. . köyhälistö · sorronalainen · SDP:n periaateohjelmat 3/4 yhteiskunta · työttömyys · kurju nen · vapaus · luokkaedut · luok 14 Avaus Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Sarjassa esitellään SDP:n periaateohjelmien taustat. Kolmannessa osassa kerrotaan SDP:n vuoden 1987 periaateohjelmasta. SDP:n lyhytikäisin YLI KUUSI VUOTTA ?Sorsan ohjelman. Me olemme tehneet yli kuusi vuotta työtä, joka ohjaa työtämme tulevalle vuosituhannelle, kokouksen puheenjohtajana toiminut Kaarina Suonio totesi päätettyään kohdan käsittelyn. Ei ohjannut. Vuoden 1987 periaateohjelma jäi SDP:n lyhyt aikaisimmaksi, mikäli Suomen Työväenpuolueen 1899 perustamiskokouksen yhden lauseen periaa telausumaa ei lasketa varsinaiseksi periaateohjel maksi. Ohjelman uudistamisen lähtökohdat ovat tämän takia hyvät eikä sen tar vitse seurata ajan pinnallisia muotiilmiöitä eikä poliittisia konjunktuureja, ohjelmavaliokunnan puheenjohtajana toiminut Heikki Koski linjasi Porin kokouksessa. Porin jälkeen SDP käynnisti todennäköisesti historiansa laajimman ideologisen opintokam panjan. asiakirja, jonka perusteella puo luekokous päätti käynnistää ?voimakkaan kes kustelu ja opintokampanjan, johon jokaista puo lueen jäsentä ja kaikkia perusjärjestöjä kehoite taan osallistumaan?. Aikaa uudistustyölle varattiin heti kaksi puo luekokouskautta, eli kuusi vuotta. ke säkuuta aamupäivällä. . Ohjelmatyö katsottiin niin merkittäväksi, että sen valmiste lun tuli tapahtua puoluekokouspäätöksen mu kaan ?puolueen puheenjohtajan johdolla?. . Sorsan ohjelma kesti aikaa vain 12 vuotta. Jos on hieman ilkeä, voisi todeta, että vuoden 1987 ohjelmaan päätynyt prosessi noudatti sosi alidemokratian periaatteita ainakin siinä mielessä, että liike oli tärkeämpi kuin lopputulos. Ohjelman kohtaloksi muodostui ennen muuta ajoitus. Aineiston pohjalta voidaan tehdä erittäin hyvä ohjelma, mutta voidaan myös epäonnistua, samainen edustaja lausui. AATTEET MENEVÄT SOLMUUN Lahden puoluekokouksen jälkeen SDP:n periaateprojekti solahti jotenkin vaikeaksi. nimellä kulkeva SDP:n periaateoh jelma hyväksyttiin vuoden 1987 Helsingin puo luekokouksen kolmantena kokouspäivänä 6. Osa oli sitä mieltä, että lopullisen tekstin kirjoittaisi vuoden 1952 ohjelman tapaan mahdollisimman suppea kir joittajaryhmä, mahdollisesti Kalevi Sorsa yksin. Lausuntokierroksen jälkeen ohjelmatoimi kuntaa vaivasi SDP:n silloisen uuden suunnitte lupäällikön Tuomas Harpfin mukaan ?kielen ja mielen ristiriita?. Sosialidemokratian aatteellinen perusta on osoittautunut vankaksi. loppuun saattaminen. Sorsan johtama toimikunta sai joka tapauk sessa aikaan paperin, joka lähti laajalle lausun tokierrokselle puolueosastoihin vuonna 1986. Ohjelmaluonnokseen tuli yli 300 lausuntoa. Enemmistö niistä sisälsi toiveen siitä, että oh jelma olisi kirjoitettava uudestaan. Puolueen nuorisoliik keen piirissä aatekeskustelua oli käyty hanakasti koko 1970luvun ajan ja SNK:lla oli pitkään voi massa oma vuonna 1973 hyväksytty ?marxilai nen. periaateohjelma. Porin puoluekokoukselle 1981 valmisteltiin en simmäinen ?Näkökohtia periaateohjelman uu distamisesta. ja tavoitteeksi asetettiin ohjelmatyön ?kunniallinen. Tämä kaikki ta pahtui vain muutamassa vuodessa melkein heti, kun vuoden 1987 ohjelma oli hyväksytty. Kalevi Sorsa ei olisi varmaankaan halunnut, että ohjelmaa sittemmin kutsuttiin ?Sorsan oh jelmaksi?. Nykyistä vuoden 1999 ohjelmaa valmistellut Vesa Mauriala muistaa Sorsan itsensä pitäneen ohjelmaa epäonnistuneena, ?pahanlaisena komp romissina?. Sorsa pääsi aikanaan korjaamaan vuoden 1987 virheitä, kun hän toimi vuoden 1999 puo luekokouksessa periaatevaliokunnan puheen johtajana. Puoluetoimistoon palkattiin ohjelmatyöstä vastaavaksi suunnittelusihteeriksi Pentti Puoskari, joka operaation eri vaiheissa vaikutti mer kittävästi ohjelmatekstien muotoutumisiin. Ensimmäinen ohjelmatoimikunta työskenteli vuosina 1982?84 ja tuotti Lahden puoluekokouk selle 1984 keskusteluasiakirjan, jota on myöhem min pidetty koko ohjelmaprojektin onnistuneim pana tuotteena. . Se kosketti tavalla tai toisella tuhansia puolueen jäseniä. SDP:n vuoden 1987 puoluekokous pidettiin Helsingin työväentalossa. Puolue kokouksen aatteellisesti säväyttä vimmän puheenvuoron käytti Itävallan exkansleri Bruno Kreisky.
Kalevi Sorsa jätti tehtävän Pertti Paasiolle. Kun myös puolueen vasemmistosiipi ja nuorisoliittolaiset esittivät omaa versiotaan periaateohjelmaksi, oli ohjelmatoimikunnalla vielä helmikuussa 1987 pöydällään peräti kuusi erilaista ohjelmaversiota. ?MARKKINOIDEN VÄLITYKSELLÄ. yli kaikista ryhmän teksteistä. En muista, miksi siihen tuli maininta, että puolue tukee ?rauhantahtoista puolueettomuuspolitiikkaa johon sisältyvät läheinen yhteistyö Neuvostoliiton ja pohjoismaisten naapureittemme kanssa??. kanssa, hän varmaankin pyysi konsulttiapua ystävältään Mereltä. Meren vaikutus lopulliseen periaateohjelmaan hautautui sen jatkotyöstössä. Tammi 1989 Juha Eskelinen (toim.): Aatteet solmussa. Villiruusu 1987 Alijärvi, Boldt, Kainulainen, Söder: Vasemmiston tulevaisuus. Ihmiset ovat objekteja, eivät subjekteja. Ohjelmasta tuli vähän nolo. Erityisesti Oittisen 1952 ohjelmassa lanseeraama sivistyksen ihanne on edelleen vahvasti mukana. Talousjärjestelmää on ohjelman mukaan ?kehitettävä demokraattisen sosialismin periaatteiden mukaisesti niin, että taloudellisen harvainvallan tilalle tulee yhteinen etu, jokaisen kansalaisen vaikutusmahdollisuus ja yhteisvastuu?. Uutta ohjelmassa on markkinoiden realiteettien tunnustaminen. Tämä kuitenkin jäi osin puolitiehen. Koulutusta, kulttuuria, tiedettä ja mahdollisuuksia henkiseen kasvuun painotetaan, mutta ylhäältä päin. Myös ohjelman laadintaprosessi oli riitainen, ja ilmeisesti Kalevi Sorsa joutui käyttämään voimaa sen läpirunnomisessa. Ohjelmassa pystyttiin kuitenkin avaamaan tie sosialidemokratian arvojen määrittämiseen. Olisiko ollut parempi Forssan tapaan ryhmitellä konkreettiset tavoitteet omiksi osioikseen? Demokraattinen sosialismi on Sorsan ohjelmassa yhä keskeinen käsite. Eduskuntaryhmän tiedottajana olin lisäksi tottunut vetämään tuon ?rauhantahtoisen. Kenties ohjelmasta jäi jäljelle itse sen prosessi: tuhannet demarit pohtimassa puolueen ideologiaa. ?Tärkeintä on liike?. Se ei lähtenyt lentoon samalla tavoin kuin mielestäni aika pätevä Turussa 1999 hyväksytty periaatejulistus.? Ulpu Iivari puoluesihteeri 1987?1991 ?Uudessa periaateohjelmassa tulee ottaa huomioon ainakin seuraavat muuttujat: Neuvostoliiton ja kommunismin romahdus, Kiinan talouden muuttuminen kommunistisesta kapitalistiseksi, globalisaation yllättävän nopea eteneminen ja uusien demokratioiden (Venäjä?) kehityssuunta (2017 tiedetään enemmän). Yksityiskohtaista tavoitelistaa ei tule ohjelmaan ottaa vuoden 1903 ohjelman tapaan vaan kuvailla päämäärä. Normaalifontilla ohjelmassa on lähes kymmenen liuskaa tekstiä. Mutta niiden sirottelu yleisperiaatteiden keskelle kummastuttaa nykylukijaa. tai Veijo Meren . Kalevi Sorsa totesikin allekirjoittaneelle nykyisen periaateohjelman valmistelutyössä, että nykyinen ohjelma määrittelee arvoperustan siten kuin hän olisi halunnut sen määrittää jo vuonna 1987.? Vesa Mauriala SDP:n nykyistä periaateohjelmaa valmistelleen toimikunnan sihteeri. Vuoden 1987 ohjelmassa aloitettiin sosialidemokratian kiinnittäminen arvopohjaan. Tuollainen ei kuulu periaateohjelmaan. Nämä jaksot on kirjoitettava erityisen huolella uudelleen. Vuoden 1987 ohjelman vahvinta osaa ovat kansanvallan, tasa-arvon ja sivistyksen osiot! Tämä koskee myös lennokasta loppukappaletta Elävä uudistusliike.? Martti Havin puoluekokousedustaja 1987 ?Vuoden 1987 periaateohjelma oli ehkä kaikkein eniten SDP:n hyväksymistä periaateohjelmista aikansa lapsi. · työväenluokka · kapitalistiluokka · luokka uus · tuotannon välikappaleet · vapauttami kkavastakohdat · riistäminen · holhuunalai suus · Avaus 15 Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 periaateohjelma Kuvat Demokraatin arkisto Antti Vuorenrinne Demokraatti Jonkin tiedon mukaan Sorsan . Aimo Kairamon kirjan otsikko kuvasi hyvin paitsi prosessia, myös sen lopputulosta. panos periaateohjelmaan jäi näkyviin sen viimeisessä virkkeessä: ?Yhteinen tahto muuttuu tekoina historiaa eteenpäin kantavaksi voimaksi?. IDEOLOGIAA KOMPROMISSEISTA Oh- jelma muuttui huomattavasti vielä Helsingin puoluekokouksen ohjelmavaliokunnassa. Taloutta tuli ohjata ?markkinoiden välityksellä?. Aika ajoi siis hyvin nopeasti vuoden 1987 periaateohjelman ohi. SDP oli hävinnyt kevään vaalit, mutta siitä huolimatta oli muodostettu Mauno Koiviston kätilöimänä Harri Holkerin sinipunahallitus, mikä oli hallituspohjana ennenkuulumatonta Suomen politiikassa. Periaateohjelmasta keväällä 1987 puhjennut ideologinen kiista purkautui Helsingin puoluekokouksessa vaikkapa demariopiskelijoiden edustajan Raija Latva-Karjamaan puheenvuorossa. . Millaisen peri- aateohjelman demarit sitten saivat vuonna 1987? Ainakin pitkän. Vuoden 1952 periaateohjelema, samoin kuin Forssankin ohjelma, oli lähtenyt yhteiskunnallisesta selityksestä. Se ei ollut sosialidemokratiaa. Ohjelmaa tehtiin porukalla, ja tekeminen oli takkuista. Ohjelma kirjoitettiin hyvinvointivaltion rakennustyön kultakaudella, juuri ennen suurta lamaa, Neuvostoliiton romahdusta ja EU:n tiivistä rakennuskautta. Siksi se ei ohjelmana ollut mielestäni kovin onnistunut. Tosin uusi periaateohjelma ei muutoin saanut suurta roolia itse kokouksessa. Puoluetoimikunnan esityksessä tulevaksi periaateohjelmaksi yritetään pitkän hallituksessaolokauden valmiista kompromisseista tehdä ideologiaa. Erkki Tuomioja esitti periaateohjelmalle vuoden lisäaikaa ja käsittelyä ylimääräisessä puoluekokouksessa. ja ?mielen ja kielen ristiriidan. Sekin pitäisi kirjoittaa uudelleen. Kaikki olivat tuolloin tärkeitä asioita, ja osa on tietysti vieläkin. TSL-SDP 210 Mitä ottaisin mukaan vuoden 1987 ohjelmasta ?Vuoden 1987 periaateohjelmasta haluaisin ottaa mukaan kohdan ?Tasa-arvoiseen sivistysyhteiskuntaan?. Paremmin kuin itse ohjelma. Lähteitä: SDP:n puoluekokouspöytäkirjat 1981, 1984 ja 1987 Aimo Kairamo: Tärkeintä on liike. Sosialidemokratian arvot tiivistyvät ohjelmassa nykyisiin vapauteen, tasa-arvoon ja solidaarisuuteen. Äkikseltään vaikuttaa siltä, että ohjelmassa piti sanoa jotakin lähes kaikesta. Periaateohjelmassa mainitaan esimerkiksi Neuvostoliitto, siviilipalvelu, jokamiehenoikeudet, ruotsin- ja saamenkielisten vähemmistöjen oikeudet ja niin edelleen. Kompromissien kompromissit näkyvät sinänsä hyvällä kielellä kirjoitetun ohjelman jäykkyytenä. Keinot ja aikataulu ovat käytännön politiikkaa. Rauhan ja ympäristön (luonnon) varjeleminen tulee ottaa mukaan, mutta ei naivisti. Työ, raha ja talous asettavat tärkeimmät reunaehdot poliittiselle uudistustyölle. Sen ohi ajoivat muut tapahtumat. Puolueen puheenjohtaja vaihtui
Mistä asioista haluaisit lukea lisää? Kirjoita osoitteeseen erikoisnumero@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Kahleen kalskehesta kuuluu kumu, elon mailla lepää epätoivon synkkä sumu. Kyynelkukkasia nostaa polku. Katkeruuden loimu riehuin palaa, rintaan elo lakkaamatta kalpeutta valaa. Yöhyen kahleet kaikkialla laukee. (Kokoelmasta Elämän kannel . Mikä ei toimi. Mikä toimii. Mikä juttu on jäänyt mieleen. 16 Avaus Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Uuden ajan aamu IV 12 matkaa työväenrunouden ytimiin. Arja Joki aho Mikko Uotinen: Elon syksy Synkkää syksy-yötä aika uinuu. Totuus haudattuna vääryys elää, edun kannel elämässä kumeasti helää. Piirun verran punaisempi Elon Golgatalla kärsii kansa. Päässä tuskan kruunu orjantappurasta, katse kertoo sydäntuskastansa polttavasta Ihminen on kuollut, orja elää. Anna palautetta Demokraatin erikoisnumerosta! Tulevien lehtien suunnittelun avuksi keräämme lukijoilta palautetta Demokraatin kuukausittain ilmestyvästä erikoisnumerosta. Sorretun säveliä, Työväen Sanomalehtiosakeyhtiö 1906) Punaiset ja valkoiset viivat Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi Palavasieluinen aaterunoilija, Työmiehen kirpeäkynäinen toimittaja ja sosialidemokraattien radikaalisiiven jokapaikankriitikko. Jääkärivärväri, kansallismielinen ryssänvihaaja ja kuningashankkeen kannattaja. Tällaisten velikultien olisi voinut kuvitella taistelleen kansalaissodassa vastak-
ilmestyi 1906. Tulipa tämä nuori radikaali valituksi suurella äänimäärällä kokousta johtaneeseen kuusihenkiseen komiteaankin. Vuotta myöhemmin Tampereen ylimääräisessä puoluekokouksessa entisestään radikalisoitunut Uotinen valittiin kolmanneksi suurimmalla äänimäärällä puolueneuvoston jäseneksi (edellä olivat muuten ainostaan puolueen isot nimet Eetu Salin ja puoluesihteeri Yrjö Sirola). Tässä vaiheessa Uotinen alkoi olla poliittisen uransa huipulla ja punaisimmillaan . vauhti olikin kiivas: jo 19-vuotiaana hän oli Terijoen ty:n edustajana SDP:n Helsingin puoluekokouksessa 1904. mutta toisaalta myös ?muodon kiinteyden ja ajatuksellisen ryhdin puuttuminen ja taipumus sanahelinään?. Moisesta on merkkejä oheisessa esikoiskokoelman runossakin. Esimerkiksi Työmies-lehdessä, jonka toimituskuntaan Helsinkiin muuttanut Uotinen oli liittynyt 1906, hän agitoi niin runoissa kuin asiateksteissäänkin kiihkeästi revolutsijan puolesta. Suoritus hakee vertaistaan. Ensimmäiset Uotisen runot julkaistiin Työmiehessä jo 1902, ja hänen ensimmäinen kokoelmansa ?Elämän kannel. kevät koittaa ja Onnetar kasvonsa kansoille näyttää.? Seuraavaan vappuun mennessä Uotinen oli jo osallistunut joihinkin taisteluihin valkoisten joukoissa Karjalan Kannaksella. Lähteet: Mikko Uotinen: runokokoelmat Elämän kannel, Kevätvirroilta, Iltaruskoja sekä lehtiartikkelikokoelma Matkakirjeitä Raoul Palmgren: Joukkosydän 1 (WSOY 1966) Kansallisbiografia/Mikko Uotinen Hannu Soikkasen luento ?Mikko Uotinen ? aikansa radikaali? Ainola, Veikko, kalustekokoaja, Porvoo; Anthoni , Minna, sosionomi, Porvoo; Aslan, Mehdin, opiskelija, Porvoo; Eskelinen, Aki, putkiasentaja, Tuusula; Eskelinen, Eila, kodinhoitaja, Tuusula; Grönholm, Elna-Maria, erityisavustaja, Porvoo; Halttunen, Santeri, toimitsija, Porvoo; Hapuoja, Sanna, tradenomi, Porvoo; Helenius, Helena, maanviljelijä, koneenkorjaaja, Porvoo; Hjelm, Aila, lastenhoitaja, Espoo; Immilä, Marjatta, eläkeläinen, Porvoo; Immilä-Aslan Satu, farmaseutti, Porvoo; Juntunen, Molla, järjestelmäasiantuntija, Vantaa; Järveläinen, Oili, eläkeläinen, Porvoo; Karlsson, Kai, kirjaltaja, Porvoo; Kettunen, Vesa, operaattori, Porvoo; Kinnunen, Annmari, myyjä, Porvoo; Kinnunen, Jani, opiskelija, Porvoo; Kipponen, Kari, operaattori, Porvoo; Koistinen, Miika, nuorisotyöntekijä, Porvoo; Korpi, Hilja, eläkeläinen, Porvoo; Korpi, Sini, ylioppilas, Porvoo; Korpi, Tuomo, Porvoo; Korpi, Ville, ylioppilas Porvoo; Kortelainen, Harri, operaattori, Porvoo; Kuutschin, Maria, matkailumerkonomi, Porvoo; Lahtinen, Tarja, kassa-tarjoilija, Porvoo; Laine, Jenny, lähihoitaja, Porvoo; Liljeblad, Barbro, perushoitaja, Porvoo; Lindqvist, Kaj, painaja, Loviisa; Luodetlahti, Liisa, eläkeläinen, Porvoo; Martin, Tuula, myyntineuvottelija, Porvoo; Mattila, Antti, teknikko, eläkeläinen, Porvoo; Nieminen, Sari, sairaanhoitaja, Porvoo; Pessala, Anja, merkonomi, eläkeläinen, Porvoo; Pessala , Juhani, erityisopettaja, muusikko, Porvoo; Pihlaja, Jouni, myyntipäällikkö, Porvoo; Pihlaja, Sirpa, yrittäjä, Porvoo; Pulkkinen, Henri, ylioppilas, Porvoo; Rantala, Ari, DI, tuotepäällikkö, Porvoo; Rantala, Pia, kotiäiti, Porvoo; Reinivuo, Hilkka, kirjatyöntekijä, Porvoo; Reinivuo, Ilkka, vahtimestari, Porvoo; Rouhiainen, Merja, lähihoitaja, Porvoo; Rutanen, Jukka, yrittäjä, Porvoo; Rutanen, Pasi, yrittäjä, Porvoo; Siljander, Voitto, faktori, eläkeläinen, Porvoo; Sysilä, Patrik, opiskelija, Kerava; Tamminen, Anssi, logistiikka-suunnittelija, Porvoo; Tamminen Armi, kätilö, Porvoo; Tamminen, Silla, opiskelija, Kerava; Väisänen, Ari, kirjaltaja, Porvoo MARIANNE KORPI psykiatrian erikoissairaanhoitaja Uusimaa Tasapainon takia. Vuodesta 1895.. Niin kova oli sanomisen vimma, että yksistään vuonna 1908 häneltä ilmestyi viisi runokoelmaa, jotka kaikki sisälsivät pääasiassa sosialistista aaterunoutta. Eivät taistelleet. (1907) on myös poikkeuksellisen paljon kirkonvastaisia, suorastaan ateistisia pilkkarunoja: ?Jos et papin palkkoja maksa / syntiä teet, / jos et kirkossa kuorsata jaksa, / syntiä teet. Etenkin työväenliikkeen parissa toimiessaan hän antoi runosuonensa pulputa kiihkeänä. päällekäyvä aatteen polte antaa tilaa lipumisen tunteen kuvaukselle, jolloin ote on tasapainoisempi: ?Kun vartalo jäykkyy / nuoruus haipuu, / kun vanhuuden rauhaan / ihminen taipuu, / kun poistuvi rinnasta / riemujen ritkut / ja sijalle siirtyvi / huolien itkut / . Uotinen ei moisesta hätkähtänyt, vaan lähti mukaan jääkärien värväystoimintaan. Kansalaissodassa Uotinen kääntyi jyrkästi punaisia vastaan erityisesti Terijoen lohkon punapäällikkö Heikki Kaljusen toimeenpanemien silmittömien raakuuksien tähden. Sodan jälkeen Uotisesta tuli Sortavalassa ilmestyneen Laatokka-lehden päätoimittaja. Kokoelmassa ?Iltaruskoja. Uotisen varhaisissa runoissa näkyivät merkittävän vasemmistolaisen kirjallisuusvaikuttajan Raoul Palmgrenin mukaan ?karjalainen hersyvyys, tunneherkkyys ja intomieli. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä hänet vielä karkotettiin Kronstedtin linnoitusalueeseen kuuluneelta Terijoelta Raivolaan potentiaalisesti vaarallisena henkilönä. Niistä avautuu kiinnostava ikkuna viime vuosisadan alun eurooppalaiseen arkeen ja poliittiseen ilmapiiriin. Vaikka hän oli koko 1910-luvun heilunut poliittisesti ihan muilla mailla, Mikko Uotista alkoi ilmeisesti vanha suola vielä janottaa vappuna 1917. Silloin häneltä yllättäen julkaistiin Työmiehessä tuore runo ?Punaisten lippujen liehuessa?: ?Liput kuni punaiset nyrkit ilmahan nousee punaiset virret nyt maailman täyttää! Nousee vuossatain yöhön aurinko uusi uus. paljon puhuvana alaotsikkonaan ?Sorretun säveliä. Aina ei tosin ollut ihan selvää, oliko hänen kumoushenkensä suuntautunut ensisijaisesti tsaarinvaltaa vastaan vai olivatko sen nostattajana yhteiskunnalliset olot. Lopullinen pesäero Seuraavina vuosina Uotinen alkoi joutua tuon tuosta kahnauksiin puolueen sisällä. hänen tavoitteenaan ei ollut vähempää kuin vallankumous. // Jos et pappia Jumalaksi usko / syntiä teet / jos ei sua tyydytä valheiden rusko, / syntiä teet.? Nykypäivän näkökulmasta kiintoisin ja kestävin Uotisen varhaisteoksista on vuonna 1908 ilmestynyt ?Matkakirjeitä?. Neljä vuotta Viipurin reaalilyseota kuitenkin riitti, sillä nuoren miehen mieli veti vapaampien sivistysharrastusten pariin, ensin nuoriso- ja raittiusseuroissa ja poliittisen heräämisen jälkeen työväenyhdistyksessä. Tätä kannaksenkarjalaista voidaan hyvällä syyllä kutsua myös aikansa poliittiseksi ihmelapseksi. Nuorena vitsa vääntyi Terijoella syntynyt ja varttunut ja pitkälti siellä myös eriparista poliittista toimintaansa harjoittanut Mikko Uotinen kasvoi vauraassa viljelijäperheessä, joten opintiekin aukesi hänelle helposti. Avaus 17 Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 ME TUEMME MARIANNEA EDUSKUNTAAN kaisilla puolilla. Se koostui hänen Työmieheen neljä kuukautta kestäneeltä Euroopan reissultaan kirjoittamistaan matkaraporteista. Kun hän oli lähtenyt Työmiehestä takaisin kotikulmilleen perustamaan uutta Terijoki-lehteä, häntä vaadittiin erotettavaksi luottamustoimista ja jopa koko puolueesta sen nojalla, että säännöt selvästi kielsivät osallistumisen porvarillisen lehden toimittamiseen. Lopullinen välirikko tapahtui 1909 puoluekokouksen jälkeen, ja 1910-luvulla Uotisen toimintatarmo kohdistui kotipitäjänsä ja Kannaksen karjalaisten aseman ja identiteetin vahvistamiseen venäläistämisuhan alla. ovat jyhkeitä kielikuvia mutta kiistatta myös aika pinnistetyn itsetarkoituksellista sanahelinää. Toisessa saman kokoelman syysaiheisessa runossa ?Syksy. Kansalais- sota oli kuitenkin syönyt hänestä nuoruuden toimintatarmon, vaikka hän jaksoi vielä toimia suojeluskunnan valistustehtävissä. Punikista, joka valkaistui. Mikko Uotinen (1885?1931) oli työväenliikkeen näkökulmasta kaiketi siis ensin sankari, sitten petturi. Opportunismissaan hän oli vähän kaimansa ?Mikko Vilkastuksen?, Nummisuutarin Eskon ovelan puhemiehen, hengenheimolaisia. Radikaali Uotinen osasi olla tälläkin saralla: tsaarinhallinnon kuvernööri tuomitsi hänet ensin sakkoihin ja lopulta vankilaan yhdenvertaisuuslain rikkomisesta. On silloin syksy / ja syksystä laulellaan.? Välillä Uotinen jätti aatteelliset ohjelmarunot vähemmälle ja kirjoitti karjalaisaiheista lyriikkaa tai rakkaurunoja mutta palasi aina uudelleen työväenhenkisten tekstien pariin. ?Edun kannel?, ?elon Golgata? ja ?tuskan kruunu orjantappurasta. Mikko Uotinen kuoli pitkän sairauden uuvuttamana synnyinpitäjässään Terijoella huhtikuussa 1931. Palavasieluinen aaterunoilija Mikko Uotinen oli 1900-luvun kaksi ensimmäistä vuosikymmentä kaiken yhteiskunnallisen aktiivisuutensa ohella myös aikaansaapa kynämies. Kyse oli näet yhdestä ja samasta miehestä. Sillä tiellä ?Vilkastuksen
Hän linkittää sosiaaliseen mediaan karmai sevia kuvia ja tarinoita lihatiloilta. Muut ostavat tätä kuitenkin. Perhe ja talouskysymykset ovat vaikeampia naisille kuin miehille. Asenteet ovat samoja. Opinpoluilta Esittelyssä opinnäytetöitä ja niiden tekijöitä. Kartalle mahtui Rovaniemen jälkeen Nepal . Täysi päiväiset työt hän aloitti vuonna 2010, valmis tumista vain viivästytti Sonkin viime vuoden juhlavuosi. Lahtisella on paljon kavereita, jotka ovat teh neet monta tutkintoa, on tohtoriksi väitelleitäkin, joten ei ihme, että porukassa keskustellaan myös samoista työpaikoista. Anni Lahtinen sanoo kuitenkin, että ?koskaan ei voi kouluttautua liikaa?. . Pro gradu -tutkielma. ?. Miksi? Erja vastaa paketti tehotuotettua lihaa kourassaan: ?Ei siitä ole mitään hyötyä, että minä jätän tämän ostamatta. Kyse on valinnoista. Ihan kaikkialla pätee se, että nuorten nais ten kouluttaminen vähentää köyhyyttä ja paran taa terveyttä, Lahtinen sanoo mutta jatkaa, että Nepalissa se ei ole niin yksinkertaista. Koulutus auttaisi myös nuorta naista itseään pääsemään eteenpäin, mutta mutta: . Mitäpä jos edes yrittäisimme muuttaa omat sokeat pisteemme näkyviksi ja kääntäisimme puheet käytäntöön? Anna-Liisa Blomberg europarlametaarikko Liisa Jaakonsaari jatkamaan 233 on kokemus vahvuus EURO O P PA JA VE NÄ J Ä Keskustelun alustavat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Liisa Jaakonsaari Cafe Eepos Runebergink. Se minua on viime aikoina ärsyttänyt, että moni toimii täysin epäloogisella tavalla kannattamiensa ja vastustamiensa asioiden suhteen. Otetaan kuvitteelliseksi esimerkiksi lihan tehotuotantoa vastustava Erja. Kun riittävän moni muuttaa kulutustottumuksiaan, voi boikotilla olla vaikutusta. Anni Lahtinen: Kaksiteräinen miekka. Sama pätee asioiden kannattamiseen. Lapin yliopisto. Äänestä kokenutta asiantuntijaa Maksaja: TORSTAI 22.5.2014 tukea nuorten naisten poliittista toimintaa tai es tää sitä. . oli aihetta tai ei. Periaatteidensa petturit Maailmassa on paljon asioita, joita on ihan hyvä vastustaa. Paljon on myös kannattamisen arvoisia asioita. Jos tahtoo tukea kotimaista työtä, kannattaa ostaa suomalaista made in Chinan sijaan. Meillä kaikilla taitaa kuitenkin olla omat sokeat pis teemme. Teemme helposti joitakin asioita toisin kuin saar naamme. Suomessakin perhesyihin vetoavat erityisesti naispoliitikot, kun tulee esiin uralla eteneminen. Lahtinen sanoo, että kun koulutettuja naisia on paljon sinkkuina, päivitellään heidän kel paamistaan vähemmän koulutetuille miehille ja sitä, kuinka ensisynnyttäjät ovat entistä van hempia. . 29. Perjantaina 23.5. Sitä paitsi tämähän on edullisempaa, miksi en ajattelisi lompakkoani?? Niinpä. 18 Avaus Toukokuun erikoisnumero Perheen merkitys on suuri, kun nuori nainen Nepalissa Herne nenässä Tällä palstalla purnataan, pöyristytään ja ärsyynnytään . Parem malla opintojenohjauksella voisi auttaa, että ih miset jo koulutukseen hakeutuessaan hahmoit taisivat tilanteen paremmin ja löytäisivät oman alansa. Timo Vainio Demokraatti. Edelleen yhtä lailla Suomessa suhtaudutaan naispoliitikkoihin eri lailla kuin miehiin. Kansainväliset suhteet. ?. Olen kotoisin Espoosta. Pitää olla mahdollisuus opiskella niin paljon kuin haluaa ja eri aloja ja eri tutkintoja. Hän vaahtoaa harva se päivä, kuinka hirveää tehotuotanto on. Kevät 2014. ?. Mitä koulutetumpi nainen on, sitä kor keammin koulutetun miehen hän tarvitsee. Sellaisesta taas pitää maksaa isot myötäjäiset. Vanhemmilla voi kyllä olla varaa kouluttaa tyt tärensä mutta ei varaa korkeasti koulutetun tyt tären myötäjäisiin. Suomessa samat asenteet Helmikuussa yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistunutta Anni Lahtista itseään tutkimuk sensa pisti miettimään, kuinka samanlaisten ky symysten kanssa nuoret naispoliitikot Suomessa ja Nepalissa sittenkin ovat tekemisissä. . Po- liittisen toiminnan haasteet nuorten nepalilaisten naispoliitikkojen kertomana. ?. Kaupassa käydessään Erja kuitenkin maagisesti unohtaa vastustavansa tehotuotantoa ja toimii käytännössä päinvastoin kuin saarnaa. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Jo se kertoo, että samat toimijat ja toimet voivat olla joko esteitä tai luoda mah dollisuuksia. Nepal on yksi Suomen pitkäaikaisimmista kumppaneista kehitysyhteistyössä, ja siksi Lah tinen sanoo olevan tärkeää pohtia, miten Nepalia voisi tukea sen kehityksessä. Anni Lahtinen haastatteli tutkimukseensa kah deksaa nuorta nepalilaista naispoliitikkoa. Tarjoilua. Naiset joutuvat tekemään enemmän työtä vakuuttaak seen, että ovat päteviä. . Hänen tutkimusmatkansa osui samaan aikaan kuin suo malaispuolueiden kansainvälisen demokratiayh teistyön Demon aloittama projekti, joka pyrkii vahvistamaan naisten ääntä ja osallistumista po litiikkaan kouluttamalla ja luomalla naisverkos toja paikallistason nuorisopolitiikassa. Kaikki ei ole niin yksinkertaista Lahtinen toteaa tutkimuksessaan, että samat te kijät voivat tilanteesta ja paikasta riippuen joko 82x110Kuukauden opinnäytetyö demokraatti 2205 ?. klo 16-18. Graduaan varten hän matkusti Ne paliin haastattelemaan nuoria naispoliitikkoja. Lahtinen on ollut pian kolme vuotta demari opiskelijoiden (Sonk) pääsihteeri. Rovaniemen yliopistossa Anni Lahtinen oli opiskelijana kirjoilla yhdeksän vuotta, mutta niin kauaa ei opiskelu varsinaisesti kestänyt. Tervetuloa! Koulutus voi syödä rahat myötäjäisiltä Perheen, lähipiirin ja oman järjestön tuki ovat koulutuksen ohella tärkeimmät tekijät nuorten naisten luodessa edellytyksiään toimia politii kassa Nepalissa. Tämä selviää Anni Lahtisen tuoreesta gra dusta Lapin yliopistoon. Lahtinen on otsikoinut tutkielmansa ?Kaksite räinen miekka?. Rovaniemi ei aluksi tuntunut mahtuvan omalle maailmankar talleni. Mutta niin vain mahtui, ja sieltä Anni Lahtisen matka vei vielä pitemmälle, Himalajan juurelle Nepaliin. Anni Lahtinen valmistui yhteiskuntatietei den maisteriksi Rovaniemen yliopistosta hel mikuussa
Kävelee naapurimökille voimakkaasti kiroillen ja heittää kahvit suoraan mökkiin. Kokoomuksen mökkiin. Moccamaster pulputtaa kahvia. Kaupungin betoniseen kukkapenkkiin istutetut oranssit orvokit tuoksuvat mökin sisätiloihin asti. Naapurimökin vaalityöntekijä ilmestyy reviirillemme. Siinä on jotain samaa kuin suomalaisessa kesämökkiunelmassa: miettii, miksi sellaisen työleirin on itselleen hankkinut, pohtii, paistaako aurinko vai sataako vettä ja mitä sitä vieraille tarjoaisi. Mutta ilman sitä kesä (ja vaalit) eivät tunnu samalta. Kolumni Hanna Plattonen Kirjoittaja on Pirkanmaan sosialidemokraattien järjestösihteeri.. Se on suomalaisen unelma. Siellä voi katsella kimmeltävää järven ulappaa, ihailla ohi lipuvaa telkkäpesuetta ja leikata nurmikkoa työnnettävällä ruohonleikkurilla. Vaalimökki. Vaikka ulkona on helle, suomalaisen vaalimökkivieras tykkää juoda kahvia. Harva kysyy ehdokkaiden näkemyksiä Euroopassa harjoitetusta talouspolitiikasta tai Ukrainan kriisin vaikutuksista. Se on erilainen. ?Kuka ehdokkaistanne kannattaa eutanasiaa?. Mehuakin on tarjolla, ja se kelpaa myös keskustapuolueen äänestäjälle, kunhan ensin on tarkastettu mehupurkin kyljestä EAN-koodi: suomalaista on. Hiljaisena hetkenä mökin edustalle ilmestyy puluja. Nuori mies pääsee nopeasti kahden nuoren naisen iholle ja kysyy: ?Mies vai nainen??. Naiset päätyvät naisvaihtoehtoon mutta toteavat kyseessä olevan väärän puolueen. Kokoomus. Unicef K n n n ansalainen saapuu tiskille keskustapuolueen pahvimukin kanssa: ?Haluaisin kokeilla, miltä sosialidemokraattinen kahvi maistuu maalaisliiton mukista. Maalaisliitto oli kyllä parempi nimi, keskustahan on taajama-aluetta?. Näinhän se on. Nuori huumepäissään oleva mies pyytää kahvia. Jo viides kerta tänään, kun vasemmistoliiton eurovaaliehdokkaan vaalimainos täyttää näkökentän. Ne kujertelevat ja tepastellen noukkivat keksinmurusia mukulakivetykseltä. Äkkiä pieni mustavalkoinen pentukoira hyökkää niiden kimppuun, mutta kaupunkielämään tottuneet pulut vain hieman väistävät. Koiran kaulapannassa on kiinni eurovaaliehdokkaan rintanappi: Jari Andersson. Kokoomus. Nuori huumepäissään oleva mies pyytää kahvia. On sitä mieltä, että onneksi on muitakin kuin porvareita, jotta maailmasta tulisi joskus parempi paikka. E n n n nnakkoäänestys on käynnissä, ja moni vierailija etsii ehdokasta ja puoluetta. Provosoituu hetkessä omista puheistaan mutta kaataa kahviin maitoa ja kiittää kohteliaasti. Siltikään vasemmistoliiton äänestäminen ei houkuttele. Lattialla välkehtii termoksesta yli läikkynyttä kahvia, mökin ohi lipuu TKL:n linja-autoja loputtomana kulkueena. Kansalaiset puhuvat ja heitä kuunnellaan. Vaalimökki. tai ?Kuka marihuanan laillistamista??. Ihmiset kertovat poikkeuksellisen avoimesti omasta ehdokkaastaan. Eräs rouva palaa päivä toisensa jälkeen katsomaan, olisiko hänen ehdokkaansa paikalla. Avaus 19 Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 miettii tulevaisuuttaan Mökkielämää Anni Lahtnen on demariopiskelijoiden (Sonk) pääsihteeri. Hänen pro gradu -työnsä Nepalista nojasi kansainvälisten suhteiden feministiseen teoriaan. M Ka ri Hu lkk o ökki. Sitä vihaa ja rakastaa samaan aikaan. Puolueemme tai ehdokkaamme ei aina kelpaa, mutta kahvi kelpaa kaikille. On sitä mieltä, että onneksi on muitakin kuin porvareita, jotta maailmasta tulisi joskus parempi paikka
Pienissä työnantajayrityksissä yrittäjän tulotaso jää monessa tapauksessa selvästi alhaisemmaksi kuin hänen oman alansa työehtosopimuksen mukaiset minimipalkat ovat. Jos molemmat osapuolet eivät tähän suostuisi, seurattaisiin voimassa olevaa työehtosopimusta. . SAK:n Janne Metsämäki muistutti taannoin, että yleissitovuus suojaa myös yrityksiä vääristyneeltä kilpailulta, kun poljetuilla palkoilla ei voi kilpailla. Vanhanen ei usko alipalkkauksen yleistyvän. Työntekijän turvaksi voitaisiin ottaa Vanhasen mielestä mallia maista, joissa käytössä on minimipalkka. . Silloin minimipalkka ei toimisi kynnyksenä palkata töihin heitä, joiden osaamistaso ei ehkä ole riittävä tämänhetkiseen työehtosopimuksen mukaiseen vähimmäispalkkaan, Vanhanen perustelee. Vanhasen mielestä vaikeasti työllistyville saattaisi löytyä nykyistä herkemmin töitä esimerkiksi vähemmän osaamista vaativista avustavista tehtävistä. Nostivatko tämän kirjoituksen ajatukset pulssia, herättikö juttu tarpeen kommentoida. Yritys, joka tarjoaisi alan sopimuksissa normiksi asetettua palkkaa alempaa liksaa, häviäisi Vanhasen mukaan hyvistä työntekijöistä käytävässä kilpailussa. ?Minimipalkka riittävän alas? Jos Suomessa päätettäisiin siirtyä vähimmäispalkkaan, täytyisi sen olla Vanhasen mie- Suomen yrittäjien Rauno Vanhanen haluaisi yrityksiin enemmän mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Olosuhteet ovat muuttuneet niin paljon, Vanhanen perustelee. Vanhasen mukaan ennen työnantajayritykset olivat selvästi suurempia, työntekijän talous usein työnantajan taloutta huonommissa kanti- missa ja koulutustaso alhaisempi. Nykyään tutkinnon suorittaneita on enemmän, uudet työpaikat syntyvät usein pieniin yrityksiin ja taloudellinen epäsuhta työnantajan ja työntekijän välillä on pienentynyt, Vanhanen listaa. . Suomen yrittäjien mielestä olisi syytä käydä keskustelua työehtosopimusjärjestelmän uudistamisesta. . Kun yrityksiin tulee kriisitilanteita, se johtaa nyt helposti lomautuksiin ja irtisanomisiin, Vanhanen sanoo. Pelivaraa vaikeisiin tilanteisiin Vanhasen mielestä sopimusjärjestelmää voitaisiin uusia jopa siten, etteivät mitkään työehtosopimukset olisi ehdottomasti velvoittavia. Työlainsäädännön pakottavista normeista ei kuitenkaan saisi poiketa, Rauno Vanhanen painottaa. Vanhanen korostaa, että kyse olisi sopimuksesta, jossa työnantaja sitoutuisi palauttamaan työehdot entiselleen, kun tilanne paranee. Sillä on Vanhasen mukaan suora vaikutus työllisyyteen. . Kirjoita näkemyksesi Demokraatin yleisönosastoon: toimitus@demari.fi ?Perusteita yleissitovuudelle ei enää ole? Rauno Vanhanen muistuttaa, että valtaosassa EU:n jäsenmaita pärjätään ilman työehtosopimusten yleissitovuutta. . Jos nyt Suomessa mietittäisiin jonkinlaista vähimmäistyöehdot turvaavaa järjestelmää, tuskin päädyttäisiin tällaiseen yleissitovuuteen, joka tällä hetkellä on. Yhteisellä työnantajan ja työntekijöiden välisellä sopimuksella voitaisiin esimerkiksi siirtää palkankorotuksia tai vaikka alentaa väliaikaisesti palkkoja. . Jos yleissitovuudesta ei luovuta kokonaan, pitäisi sen sisältöä ainakin muuttaa siten, ettei se olisi niin ehdottomasti velvoittava kuin se nyt on, Vanhanen sanoo. Vanhasen mukaan yleissitovuus kahlitsee, kun paikalliseen sopimiseen on niukasti mahdollisuuksia. 20 Avaus Toukokuun erikoisnumero TORSTAI 22.5.2014 Suomen yrittäjien Rauno Vanhanen uudistaisi työehtosopimusjärjestelmää ?Yleissitovuus vie työpaikkoja? S aa t ua! oi s o v pro Kari Hulkko Työehtosopimusten yleissitovuudesta on enemmän haittaa kuin hyötyä, väittää johtaja Rauno Vanhanen Suomen yrittäjistä. Työehtosopimusten yleissitovuus on Vanhasen mielestä kahle. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi ?Työntekijöiden saama vastike toisin sopimisesta voisi ensivaiheessa olla, että säilytetään työpaikkoja, joista muutoin pitäisi luopua.? lestä alempi kuin nykyiset työehtosopimusten minimit. Yhteiskunnan määrittelemät minimitoimeentulon rajat sen pitäisi kuitenkin täyttää. . Se on johtanut siihen, että menetetään tarpeettomasti työpaikkoja. Perusteet palkansaajan suojanormistolle ovat Suomen yrittäjien mielestä poistuneet, hän sanoo.. Sitä pienemmillä palkoilla ei voisi kilpailla. Toisaalta uskon, että palkkatasojen kohdillaan pysymisestä huolehtii myös normaali kilpailu työpaikoista, Vanhanen sanoo. Normaalisitovat työehtosopimukset ja niiden mukaan määräytyvät palkat asettavat Vanhasen mukaan tietyn normin. Työntekijöiden saama vastike toisin sopimisesta voisi ensivaiheessa olla, että säilytetään työpaikkoja, joista muutoin pitäisi luopua, Vanhanen kuvailee. Tuloksena poljetut palkat? Suomen yrittäjien esitys yleissitovuuden poistosta on poikinut kommentteja, joissa uskotaan yleissitovuuden poiston johtavan palkkojen polkemiseen