. 30. SYYSKUUTA 2017 N0 38 Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi Suomen ykkönen ”Sipilä kaatuu ensi kesänä” JARMO KORHONEN . Hinta 3 € 21. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
2 21. Ihanaa! HOTTIS. SYYSKUUTA 2017 Lehdessä 6 Vasemmisto-oikeisto raja elää yhä 8 Uutiskertaus 10 EU miettii yhteistä armeijaa 13 Martin – haastaja vasemmalta 14 Demograafi 15 Sonkkilaisuus sydämessä 18 Punavankeja muistetaan 19 Kolme kikkaa stressinhallintaan 20 Kasvot peilissä: Ville Wallin 21 Ekovinkki 27 Visafiesta huipentuu 28 Levyarviot 30 Brian Wilson – nero ja hullu 31 Elokuvat: Tulppaanikuume 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 Mielipiteet 34 Suomalainen demari 35 Järjestöt 37 Ristikko 38 Televisio 40 Mun luonto, Närästäjä, Radio 15 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Hanna Kuisma 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Jarmo Korhosen kanssa Kannen kuva: Jari Soini Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.paperiliitto.fi SO TE Wallinilla on leuka ja charmi kuin George Clooneyl la
Vaikea kysymys. Suomen koko tuotantoket jussa vuotuinen ruokahävikki on noin 400–500 miljoonaa kiloa, noin 70–90 kiloa /suo malainen. Tässä olemme saaneet hyviä tuloksia. Yhteinen pöytä on vuonna 2013 perustettu Vantaan kau pungin ja seurakuntien ver kosto, joka kerää ja kuljettaa ylijäämäruokaa. . Moni asia on ihmisellä mennyt elämässä pieleen, jos hän joutuu hakemaan ruoka-apua. Ja seuraavaksi me omimme nimiimme palkansaajien puolustamisen. Touko hei, eiköhän sovita riitamme fifty-fifty ja keskitytä noiden takiaispuolueiden kanssa tappelemiseen. Samalla saimme myös ruokahävikkiä kuriin. Tavoitteena on päästä eroon leipäjonoista ja muutenkin saada muutettua ruokajakelua inhimillisemmäksi. Meillä on viherrystä ilman piiperrystä 60–70! Ja talouspolitiikkannekin menee kaukaa oikealta ohi. Kokoomuksen puisto-osasto hiljaa. Saamme myös ruuan lisäksi lahjoituksina esimerkiksi pesuaineita, jotka myös helpottavat monen pienituloisen arkea. SYYSKUUTA 2017 D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Li Andersson Touko Aalto Vihreät syövät teidät pian puoluekartalta. Miksi niin moni tarvitsee ruoka-apua. Saamme tavaraa myös muilta tehtailta ja tukuilta sekä yksittäisiltä liikkeiltä. Me olemme aito vihervasemmisto. Yhteisen pöydän saama julkisuus ja verkostoituminen ovat olleet tärkeitä tekijöitä tässä työssä. En tiedä toista kaupunkivetoista ruoka-aputoimijaa. Syrjäytymisen kierre voi alkaa vaikka työttömyydestä tai yksinäisyydestä. 3 21. Logistiikkamme ja tilamme vakuuttivat heidät. Ruoka-apua tarvitsee noin muutama tuhat vantaalaista. Kotitalouksien osuus ruo kahävikistä on noin 30 pro senttia. Onnistuimme myös muuttamaan ruoka-avun keräämisen ja jakelun aikaisempaa tehokkaammaksi. Työmme kiinnostaa myös muita kuntia. Esimerkiksi Arla ja HOK-Elanto ilmoittivat lähtevänsä heti toimintaan mukaan, kun heidän edustajansa näkivät hävikkiterminaalimme. HANNA KUISMA TEKSTI HEIKKI SIHTO . Maailmanparantaja . Minkälainen ongelma ruokahävikki mielestäsi on. Tässä työssä välillä hämmästyy siitä, kuinka paljon ruokahävikkiä tulee. . Teollisuus ja liikkeet ovat tässä jo tehneet paljon. Siihen tarvitaan kaikkien panosta. Sitä ei ollut silloin vielä edes avattu. Meillä oli valmiina hyvät yhteistyöverkostot jo ennen toiminnan aloittamista. Onko helppo saada yrityksiltä lahjoituksia. Tai sitä, kuinka paljon esimerkiksi pesu aineissa on pakkausviallisia tuotteita, joita myös saamme jaettavaksi. Yhteisen pöydän palvelu esimies . . Yhteinen pöytä pystyy tarjoamaan heille aikaisempaa monipuolisempaa ja ravitsevampaa ruokaa. Vaikka jaamme ruoka-avussa hävikkiruokaa, ruuan jakamisen asemesta ihmisten toimeentulo-ongelmia pitäisi helpottaa muilla keinoilla. Vastaavaa toimintaa selvitetään ainakin 16 kunnassa. Kissallanikin on enemmän sosiaalista omaatuntoa kuin teillä. Yhteisen pöydän toiminnalla on niin sosiaalisia kuin ekologisiakin hyvinvointivaikutuksia. Vajoa juoksuhautaan. . Vaikka jakamamme ruoka on monelle vantaalaiselle tärkeää, ruokahävikki pitäisi pystyä kaikin osin minimoimaan. Voitamme vasemmistolaisuutenne silleen fifty-sixty. . Vantaalta oli rohkea hyppy aloittaa tällainen toiminta. . KUVA JARI SOINI ” Moni asia on ihmisellä mennyt elämässä pieleen, jos hän joutuu hakemaan ruoka-apua.. Leipäjonoja on ollut 30–40 vuotta ja niiden tarve on kasvanut. Me olemme oikea vasemmistovihreä vaihtoehto. Hävikkiruoka paikkaa Mikä on Yhteisen pöydän merkitys Vantaalla
Kuvaan kuuluu sukupuoleen katsomatta sovinisti nen asenne naisiin, joille osoitetaan paikkaa kodin hoito ja hoivatyössä. Tässä polariteetissa sosialidemokratiaan ei lataudu energiaa, ellei se selvästi ilmennä jompaakumpaa. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Linjamme on oltava liberaali. Sosialidemokratia ei kuitenkaan olisi so sialidemokratia ilman vahvaa painotusta yh teisvastuuseen ja tasaarvoon. Hyviä kaupunkipolitiikan avauksia on tuettava eheällä viestillä kautta linjan. Kansallismielinen konservatismi voimis tuu, ja aate on monin paikoin avoimen maa hanmuuttovastainen ja rasistinen. 4 21. YK:n Agenda2030 on sosialidemokraattinen oh jelma – valmis omaksi otettavaksi. Heikko kannatus koettelee lä hes kaikkia eurooppalaisia demaripuolueita. On oltava rohkeutta edistää avointa kansainvä. Suomen ja sosialidemokraattien tulee passiivisuuden sijaan edistää EU:n kehitystä. SDP:n on mahdollista onnistua, mutta se vaatii rohkeutta ottaa kantaa. Ihmiset haluavat työskennellä, käydä kauppaa ja toimia riippumatta siitä, mihin valtion rajat on histo rian saatossa vedetty. Poliittinen ilmapiiri näyttää polarisoitu van. Se tehdään yhteistyössä ayliikkeen kanssa ja toteutuu parhaiten pohjoismai sessa hyvinvointivaltiossa, joka on vietävä uudelle vuosikymmenelle. Kyse ei siis ole yksittäisistä ihmisistä tai is kulauseista. EUROOPAN UNIONIN LIITTOVALTIOKEHITYKSEN puolestapuhujia ei ole Suomessa jonoksi asti, ja federa listiksi uskaltaa harva tunnustautua. Suhteessa aikamme kysymyksiin linja on jäänyt epäselväksi. SYYSKUUTA 2017 VIIKON SANA » Kaarin Taipale: Hallitus on metsässä, kun sen pitäisi olla Helsingissä. Euroop papolitiikassa, ympäristö ja ilmastopo litiikassa ja feminismiin liittyvissä kysy myksissä on oltava aloitteellinen. Alun perin sosialidemokra tia oli vanhoja rakenteita purkava, yhteis kuntaa uudistava edistyksellinen liike, minkä muun muassa kansainvälisen liikkeemme oppiisä Bernstein määritti liberaaliksi. Ylikansallisten haas teiden, kuten ilmastonmuutoksen, ve rokikkailun ja pakolaiskriisin ratkaisuja jarruttaa kuitenkin EU:n hidas päätök senteko ja jäsenmaiden oman edun tavoittelu. EU:n tulisi huolehtia tasapainon säilymisestä Euroo passa, aivan kuten valtiot toimivat ta sapainottavina tekijöinä paikallishallin non yläpuolella. Jakolinja näyttää kehittyvän akse lille konservatiivit–liberaalit. Luomalla EU:sta poliittinen yh teisö voidaan keskinäisen kilpailun ja nollasummapelin sijaan siirtyä kohti yleiseurooppalaista etua. SDP voi nousta moderniksi kansanliik keeksi edistyksellisellä politiikalla. Silti yhdentyminen olisi loogista tilanteessa, jossa Eurooppa tarvitsee yhte näisyyttä ja nopeaa reagointikykyä. Tehtävämme on huolehtia eriarvoisuuden vähentämi sestä. Liikkeet, joilla on oma selkeä linja, me nestyvät. Opposition ääni TYTTI TUPPURAINEN listä yhteistyötä ja ihmisoikeuksia. Parlamentin valmistelu valtaa pitää kasvattaa ja komissiosta tulee luoda parla mentaarinen hallitus. Parlamentin valmisteluvaltaa pitää kasvattaa. Arvo jamme ei pidä edes yrittää sovittaa konser vatismiin. Vastavoimaksi nousee liberaaleja arvoja korostava internationalismi, mikä näyttäy tyi voitokkaana muun muassa Ranskan vaa leissa. Sisämarkkinoiden ja vapaan liikkuvuuden seurauk sena moni asia on jo kansallisen päätösvallan ulkopuo lella. SDP:n on mahdollista onnistua SDP:N ALHAISIA GALLUP-LUKUJA pohtiessa on hyvä panna merkille, ettei ilmiö ole vain kotimainen. Tämä ei ole EU:n vika vaan globalisaation seu raus. Tänä päivänä meidät liian usein tulkitaan vanhojen rakenteiden konservatiivisiksi yl läpitäjiksi. Kirjoittaja on Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n pääsihteeri. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo SIMO RISSANEN Mitä vikaa on federalismissa
Tämän osoitti Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ja Britannian brexit-äänestys. Esimerkiksi koulutusja tuloerot selittävät vain osin äänestyskäyttäytymisesta. Jotain lisäsävyjä tieto sukulaisuudesta haastattelutilanteeseen myös toi, ainakaan small talkin -aihetta ei tarvinnut kauheasti hakea. Ensimmäisen kerran vuoden 1949 jälkeen on Saksassa liittopäiville nousemassa äärioikeistolainen puolue. Ei tarvitse mennä monta sukupolvea ajassa taaksepäin, ja sukupuu on levittänyt oksansa laajalle. Tämä tapahtui esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, jossa puhuttiin jopa Trumpia kannattavasta valkoisesta roskaväestä. SYYSKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Nyt taisi tosiaan olla kyse termin määritelmän täyttävästä tilanteesta. Sukunimeni omaavia henkilöitä löytyy tällä hetkellä Suomesta väestörekisteriin nimipalvelun mukaan vain 24 kappaletta. Soittaessani keskustan entiselle puoluesihteerille pyytääkseni häntä haastatteluun, oli sukulaisuus ehkä juuri se sattumus, jota osasin kaikista vähiten odottaa. Yksi syy AfD:n nousun taustalla on äärioikeistolainen kansalaisliike Pegida, joka on vuodesta 2014 kerännyt mielenosoituksiin parhaimmillaan tuhansia saksalaisia. Suomi on pieni, homogeeninen kansakunta. Pegidan suosiota selvittäneen tutkijan mukaan (Helsingin Sanomat 17.9.) suuri osa liikkeen kannattajista on melko iäkkäitä tavallisia saksalaisia, joista harva on kiinnostunut rasismista tai diktatuurista. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 JARMO KORHOSEN HAASTATTELU SIVULLA 22 ”Terve, mitä sukulaismies?” Yllättävä kysymys sai jauhot totaalisesti suuhuni, kuten sen tokaissut Jarmo Korhonen itse huomautti myöhemmin naureskellen. Tämä jako vain vahvistaa eriarvoisuuden tunnetta ja työntöä kohti ääriliikkeitä. Uudenlainen äänestämiskäyttäytyminen haastaa perinteiset puolueet. Samansuuntainen näkemys on myös maanantaina julkaistussa Poliittinen valta Suomessa -kirjassa. Asia-argumentit ja faktat selätettiin meuhkeella ja valheella. 5 21. Sen mukaan käsitykset äänestäjistä ovat vanhentuneita ja ihanteellisia. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Uutisia seuraavat vain keski-ikäiset ja sitä vanhemmat, on usein kuultu väite. Vastaavanlaiset kohtaamiset ovat silti harvinaisia. Uudenlainen äänestämiskäyttäytyminen haastaa perinteiset puolueet. Kohtaaminen TEKSTI TOPI JUGA . Kyse on köyhyyden ja osattomuuden tunteesta: siitä, että kukaan ei välitä. Tutkija Heikki Hiilamo onkin arvioinut, että esimerkiksi maahanmuuttovastaisuuteen vaikuttaa koulutustaustan lisäksi osin myös se, kuinka monikulttuurisessa ympäristössä ihminen asuu. Juttupalsta on Demokraatissa nimellä kohtaaminen. Tästä oma ”perhekuntani” vie jo puolet. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Pahinta mitä politiikassa voi tehdä populismin ja ääriliikkeiden vahvistuessa, on luokitella äänestäjät noihin ja meihin. Paras show voitti. Yhdysvalloissa moni Trumpia äänestänyt piti tätä viimeisenä toivonaan, ainoana, joka kuuntelee. Ei pidä paikkaansa. Toisaalta puolueille olisi myös lääkkeet ratkaista tilanne hyväkseen, jos ne pystyisivät toteuttamaan ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät perustoiveet. Tuoreen asenneselvityksen mukaan suomalaisnuoret ovat ulkoisia uhkia enemmän huolissaan suomalaisten keskinäisestä eripuraisuudesta ja eriarvoistumisesta. Muukalaisvihamielinen ja äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) voi nousta jopa valtiopäivien kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi, jos se saisi nykyisen kannatuksensa verran ääniä. KUVA JUKKA-PEKKA FLANDER Paras vaalishow voittakoon N äkemys viisaasta ja politiikkaa eri kannoilta pohdiskelevasta äänestäjästä on myytti. JK. Todennäköisesti osin samoista syistä äänestettiin myös Trumpia ja Britanniassa brexitin puolesta. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Viime viikolla verkkolehti Demokraatti.fi:llä oli 103 000 kävijää. Toisaalta molemmissa maissa äänestymiskäyttäytyminen oli ristiriitaista. Esimerkiksi Demokraatti.fi:n suurin lukijaryhmä ovat 25–34-vuotiaat, nuoret aikuiset. Perinteinen demokratiakäsitys on tulevana viikonloppuna testissä Saksan liittopäivävaaleissa. Tämä liittyy myös nuoriin. Ehkäpä se veri on vettä sakeampaa, vaikkakin vain kaukaisen laimeasti
SYYSKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Jarkko Eloranta: Meneekö pääluottamusmies-sana vaihtoon. Sekään ei välttämättä toimi ihanteiden mukaisesti. Ihmiset eivät ole kovin hyviä arvioimaan kehitystä. Toistaiseksi uudelleen kasvanut jännite ei ole vahvistanut vasemmistopuolueiden kannatusta. – Aiemmin ajateltiin, että lompakkoäänestäminen on informaatio-ohjattua, jolloin talouskehityksestä joko rangaistaan tai palkitaan vallassaolijoita. Macronilla on Ranskassa hyvin pitkälti sama strategia. – Kykymme lukea tilannetta on heikentynyt. Helsingissä julkaistiin maanantaina Poliittinen valta Suomessa -kirja, jossa käydään läpi muun muassa valtiollisten instituutioiden valtasuhteiden muutosta. Demokratian tilaan ja perehtymisen tarpeeseen ovat heränneet tutkijoiden lisäksi myös poliitikot ja talousammattilaiset. – Pidemmän ajan trendi on ollut se, että vasemmisto-oikeisto -jaon erot ovat liudentuneet ja puolueet ovat siirtyneet kovaa vauhtia keskustaan. Hän on vasemmisto-oikeisto-jaon yläpuolella. Sisäiseen vakauteen liittyvät uhat nähdään Euroopassa ja myös Suomessa riskinä orastavalle talouskasvulle. Ihme kyllä, olemme kerta toisensa jälkeen olleet häkeltyneitä vaalituloksista, jotka eivät tunnu sopivan kuvioon ollenkaan. – Esimerkiksi kokoomuksessa on vuosikymmeniä ollut sosiaalisiipi ja liikemiessiipi. – Uskotaan, että äänestäjillä on vahvoja näkemyksiä poliittisista asiakysymyksistä, ja he ovat niihin perehtyneet. Äänestämiseen vaikuttaa sosiaalisten identiteettien lisäksi myös oma lompakko ja lähipiirin pärjääminen, jotka sanelevat valintoja Wassin mukaan yleistä talouskehitystä merkittävämmin. Suomessa kokoomuskin oli 1980ja ehkä vielä 1990-luvullakin vahvemmin sitoutunut pohjoismaiseen hyvinvointivaltioajatteluun kuin monet Länsi-Euroopan konservatiivipuolueet, Paloheimo sanoo. Uhkiksi koettujen ilmiöiden, kuten maahanmuuton, on havaittu nousevan osaksi poliittista, valintoja määrittävää identiteettiä. – Se oli hyvinvointivaltion rakentamisen ja jatkuvan talouskasvun aikainen käsitys, että vasemmiston ja oikeiston vastakohtaisuus vähenee. Wassin mukaan oletukset vaikuttaisivat johtavan siihen, että vaalit ovat riskejä vakaudelle, vaikka ne ovat yllätyksiä vain suhteessa siihen mitä odotetaan. Itse jako ei päinvastaisista puheista huolimatta ole Raunion mukaan hävinnyt mihinkään. Tälle oletukselle rakennettiin alun perin myös vaalikoneet. Puolue-erot näkyvät sote-keskustelussa Professori Tapio Raunion mukaan ideologisen vastakkainasettelun terävöityminen on luultavasti poikkeus. Myytti rationaalisesta äänestäjästä murenee Akatemiatutkija Hanna Wassin mukaan äänestäjät nähdään usein valintojaan järkevästi faktojen valossa punnitsevina kansalaisina. Puolueen sisällä on aika selviä eroja siinä, miten suhtaudutaan valtion vastuisiin. Se, miten asiat ovat ja miltä ne tuntuvat ovat kaksi hyvin eri asiaa. Eron korostuminen on näkynyt Raunion mukaan erityisesti sote-uudistuksesta käydyssä keskustelussa. Toisella puolella kansanvallan komentoketjussa ovat sitten ihmisten tarpeita kuuntelevat ja niitä toteuttavat puolueet. Paloheimon mukaan taustalla on suomalainen ehdokasasettelu. Kuinka suuri vastuu valtiolle sälytetään rikkailta köyhille tehdyissä tulonsiirroissa ja missä määrin luotetaan markkinoihin. Tämä näkyy parhaiten vihreissä. Näin sen pitäisi toimia. Varmaan useimmat Suomen puolueet ovat sellaisia, että puolueitten sisällä on näissä asioissa hajontaa. Taustalla on Paloheimon mukaan taloudellinen niukkuus, jatkuvat puheet kestävyysvajeesta ja vyönkiristyksen tarpeellisuudesta. Jokaisella jotakin -tyyliset ehdokaslistat ovat omiaan kanavoimaan vasemmisto-oikeisto -vastakkainasettelun puolueiden sisäisten ryhmien välisiksi muutoksiksi. Britannian brexit-äänestys ja Donald Trumpin vaalivoitto Yhdysvalloissa ovat osaltaan paljastaneet, että käsitykset äänestäjistä ovat vanhentuneita ja ihanteellisia. – Vasemmistolla on edelleen ympäri Eurooppaa ja samoin demokraateilla Yhdysvalloissa agenda, jossa halutaan, että valtiolla on suurempi rooli verotuksessa ja rikkailta köyhille tehtävissä tulonsiirroissa. Simo Alastalo Demokraatti. Vastakkainasettelun terästyminen liittyy Paloheimon mukaan ennen muuta siihen, millaiseksi valtion rooli nähdään. Puolueiden ideologiset erot ja äänes täjien valintojen perusteet voivat olla aika kaukana toisistaan. Sauli Niinistön vuoden 2006 presidenttikampanjan sloganin vastakkainasettelun päättymisestä voi ainakin toistaiseksi unohtaa. Vihreät ovat kieltyneet kategorisoimasta itseään oikeistoon tai vasemmistoon kuuluvaksi. Vastakkainasettelun aika on palannut ” Käsitykset äänestäjistä ovat vanhentuneita ja ihanteellisia. Wassin mukaan demokratiatutkijat ovat Trumpin valinnan jälkeen huomioineet paremmin poliittiset kuplat. 6 21. Oikeiston ja vasemmiston erot korostuvat, ja vaalituloksista on tullut vaikeammin ennakoitavia J ako oikeistoon ja vasemmistoon on palannut politiikkaan aiempaa selvempänä, arvioi valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo. – Jos miettii Trumpin kannatusta, siinä on nostettu esiin Yhdysvaltain ruostevyöhykkeen miehet, jotka ovat kokeneet uhkana meksikolaiset, Washingtonin eliitin ja vähemmistöjen oikeuksia ja monikulttuurisuutta kannattavat ryhmät. Perusjako vasemmistoon ja oikeistoon on jäljellä edelleen. – Kun puhutaan yhtiöittämisestä, siinä mennään niin syvälle hyvinvointivaltion ja julkisten palvelujen ytimeen, että väkisinkin korostuvat eri puolueiden erot. – Silloin, kun näistä tulee eriäviä käsityksiä, on kysymys hyvin selvästi niistä vastakohtaisuuksista, jotka perinteisesti ovat vasemmistoa ja poliittista oikeistoa toisistaan erottaneet
ÄÄRIOIKEISTOLAISUUTTA YOKIRJOITUKSISSA Syksyn ylioppilaskirjoitusten kielen kuullunymmärtämiskokeen lähteiden joukossa oli äärioikeistolainen Breitbart News – jo seitsemättä kertaa tällä vuosikymmenellä. 7 21. SYYSKUUTA 2017 EI PÄÄTÄ EIKÄ HÄNTÄÄ Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ei löydä ”päätä eikä häntää” sinisten ja perussuomalaisten pakolaispolitiikasta. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA SO TE SIPILÄLOGIIKKAA Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi Ylen A-studios sa, että hallituksen toimet ovat iskeneet eniten pienituloisiin ihmisiin, vaikka hallitus on puhunut pienituloisimpien tilanteen helpottamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen puolesta.. – Sanovat, että pitää auttaa paikan päällä mutta leikkaavat ennätysmääriä kehitysavusta
Myös kokonaistavoittavuuden kasvussa Demokraatti on kategoriansa ykkönen. Hallitus pitääkin yhtä härkäpäisesti kiinni maakuntavaaleista kuin myös soteja maakuntauudistuksestaan. Päätoimittaja Mikko Salmi kertoo, että taloudelliset haasteet tarkoittivat muun muassa markkinointibudjetin puolittumista. Vaaliähkyn lisäksi äänestysintoon maakuntavaaleissa saattaa vaikuttaa se, että ainakin tällä tietoa on varsin vaikea tietää, mistä maakunnalliset päättäjät tulisivat päättämään. Niistä uhkaakin tulla mikkihiiri-vaalit. Toimituksen vahvuutta on lisätty. Nyt Arkadianmäellä on 2–3 toimittajaa. SYYSKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA S uomessa käydään seuraavien kahden vuoden aikana neljät eri vaalit: vuonna 2018 presidentinvaalit ja ilmeisesti maakuntavaalit sekä vuonna 2019 eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit. – Demokraatti.fi:n suurin lukijaryhmä ovat 25–34-vuotiaat, nuoret aikuiset. Puoluesihteerit väänsivät maanantaina ratkaisua lähestyvään vaalisumaan. Demokraatti. Verkossa Demokraatti.fi pyrkii olemaan Suomen nopein ja kiinnostavin poliittinen uutismedia. Mutta temppu oli tämä: – Päätimme panostaa laatuun ja sisältöihin. Demokraatin lukijamäärä loikkasi Demokraatin lukijamäärä loikkasi Kansallisen mediatutkimuksen eli KMT:n mukaan Demokraatti-lehti on kasvattanut eniten lukijamääräänsä viime vuoden heinäkuun ja tämän vuoden kesäkuun aikana kaikista sanomaja kaupunkilehdistä koko Suomessa. Salmen mukaan lehti pyrkii kehittymiseen ja kehittämiseen. Näkemyksiä vaalien yhdistämisen autuudesta on puolesta ja vastaan. Taustalla oli SDP:n vaalitappio. Keskustan tavoite edelleen on, että lokakuussa 2018 pidetään maakuntavaalit. Onkin edesvastuutonta, että keskusta koplasi maakuntauudistuksensa sote-uudistukseen, jota on pidetty tärkeänä yli puoluerajojen. – ja lukijamäärä kasvaa. Niin tai näin, suomalaisia uhkaa vaaliväsymys, kun jo viime vaaleissa äänestysprosentti tippui säälittävän ja huonosti demokratiaa edustavan tason välimaastoon. Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Sote ja sitä koskeva lainsäädäntö on yhä pahasti levällään. Salmi nostaa esiin onnistuneet rekrytoinnit. Painetun lehden kasvu on 26 prosenttia. Sopua ei löytynyt. KMT syksy2016/kevät 2017 -mittasi 97 aikakauslehden, 42 sanomalehden, 37 kaupunkija noutopistelehden, 10 lehtipaketin ja 8 sanomalehden liitteen lukijamäärät. Demokraatin viestintätuki pienentyi vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen kolmanneksella 1,2 miljoonasta 800 000 euroon. HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Vaaliähky uhkaa Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Maakuntavaaleista uhkaa tulla mikkihiiri-vaalit. Siis juuri se ryhmä, jota SDP ei tunnu tavoittavan millään, Salmi korostaa. Viime viikolla verkkolehdellä oli yli 100 000 kävijää. Lehden kokonaistavoittavuus kaikissa kanavissa kasvoi 15 prosenttia ja on viime viikolla julkistettujen lukujen mukaan 76 000. Keskusta ei suostu maakuntavaalien ajankohdan siirtoon. – Demokraatti uudistuu hieman lokakuussa ja loppuvuodesta Demokraatti.fi kokonaan. 8 21. Uskomme, että ihmiset haluavat lukea punnittua sisältöä
Lehden avaamista näkökulmista on paljon hyötyä. SYYSKUUTA 2017 Olen aina tilannut Demokraattia, koska lehti tarjoaa politiikkaa taustoittavia laadukkaita juttuja. 9 21. Demokraattia tilaamalla sinäkin pysyt ajan tasalla tulevan presidenttikampanjani aiheista. Tuula Haatainen SDP:n presidenttiehdokas Nora Vilva
SYYSKUUTA 2017 ” EU:ssa on käytössä 178 erilaista asejärjestelmää. 10 21. Vastaava luku Yhdysvalloissa on 30.
Nyt päätökselle pitäisi vielä sopia konkreettinen sisältö. SYYSKUUTA 2017 EU:n puolustusyhteistyö saa lopulta vauhtia Trump, Venäjä ja globaalit uhat työntävät keskinäistä kyräilyä syrjään eurooppalaisen puolustuksen tieltä K eskustelu Euroopan unionin puolustusyhteistyöstä on pitkän jahkailun jälkeen noussut pinnalle ehkä konkreettisemmin kuin koskaan EU:n historiassa. Jos Angela Merkel saa odotetun neljännen kautensa liittokanslerina, hänen ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ennakoidaan ryhtyvän viemään unionimaiden puolustusyhteistyön kehittämistä voimaperäisesti eteenpäin. Siksi on mahdollista, että joissakin näistä EU:n ja Naton yhteisistä jäsenmaista panostaminen EU:n omaan puolustukseen koetaan resurssien päällekkäisenä käyttämisenä. Viime juhannuksena Euroopan Unionin huippukokouksessa siunattiin poliittisesti ajatus EU-maiden pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä puolustuksessa. Edelleen on kuitenkin ratkaisematta, miten syvälle EU-maiden puolustusyhteistyö tulisi ulottaa. 11 21. Brexitin jälkeen EU:n 27 jäsenmaasta 21 kuuluu Natoon ja nämä maat ovat ainakin tähän asti nähneet Nato-jäsenyyden keskeisenä turvallisuustakeenaan. syyskuuta. Toisaalta Trumpin ristiriitaiset puheet USA:n sitoumuksista Naton muita jäsenvaltioita kohtaan herättävät aitoa huolta. Kuvankäsittely Emilie Uggla. Brysselissä seuraava askelen EU:n puolustusyhteistyön kehityskeskusteluissa odotetaan tapahtuvan Saksan liittopäivävaalien jälkeen 24. Puolustusyhteistyön syventämisen ennakoidaan kuitenkin herättävän vähintäänkin kiihkeän keskustelun unionin jäsenmaiden kesken. Lisäksi Euroopan komissio on painottanut, että kaikki toiminta on tarkoitus koordinoida Naton kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi
Mika Horelli Demokraatti, Bryssel ” Trumpin puheet joko ovat totta – tai sitten eivät ole. Trump on myöhemmin paikkaillut sanomisiaan vakuuttamalla, että USA edelleen sitoutuu viidenteen artiklaan. EU-maat panostavat puolustukseen yhdessä noin puolet siitä, mitä USA yksinään, mutta komission mukaan ne omaavat vain 15 prosenttia Yhdysvaltain sotilaallisesta suorituskyvystä. Uutena tekijänä nähdään myös Pohjois-Korean kasvava ydinaseuhittelu. Tämän ovat saaneet kokea sekä Georgia 2008 että Ukraina kuusi vuotta myöhemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että samaa työtä tehdään päällekkäin useissa eri jäsenmaissa. Presidentti Trumpin sekavien puheiden ja twiittien seurauksena on kuitenkin syntynyt epävarmuuden ilmapiiri, jossa Yhdysvaltain ei enää varmasti tiedetä sitoutuvan Euroopan puolustamiseen entiseen tapaan. SYYSKUUTA 2017 Puolustusyhteistyö – sana vailla konkretiaa EU-maiden puolustuksen rakenteellisesta yhteistyön aloittamisesta on puhuttu vuosikymmeniä. Niistä ehkä selkein yksittäinen tekijä oli Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ja siitä alkanut transatlanttisen luottamuspulan aika. Venäjän voimakkaasti kasvanut aktiivisuus kybersodankäynnissä länsimaisten demokratioiden horjuttamiseksi on myös osaltaan lisännyt EU:n tarvetta koordinoida yhteisiä vastatoimia. Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis on toistanut useaan kertaan, että Yhdysvallat sitoutuu edelleen puolustamaan Nato-liittolaisiaan kuin itseään artikla viiden mukaisesti. Toinen syy EU:n heräämiseen puolustusyhteistyön kehittämistarpeisiin on Venäjän kasvava aggressiivisuus naapurimaitaan kohtaan. Tästä huolimatta eurooppalaiset kumppanit joutuvat asettamaan Yhdysvaltain presidentin kulloisetkin puheet samaan kategoriaan hänen vaalilupaustensa kanssa. Samalla syntyy myös keskenään yhteensopimattomia standardeja, joskus kansallisista syistä jopa tarkoituksella. Ne joko ovat totta – tai sitten eivät ole. Viimeistään Krimin haltuunoton jälkeen maaliskuussa 2014 EU:lle tuli selväksi, että omasta suvereniteetistaan äärimmäisen herkkähipiäinen Moskova kunnioittaa naapuriensa suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta vain valikoiden. Siitä, että asia on jo mukana sopimustekstissä, on kuitenkin se hyöty, että puolustusyhteistyön syventäminen ei nyt edellytä uutta perussopimusta. 500 miljoonaa tästä käytettäisiin tutkimukseen ja miljardi euroa EU-maiden puolustusteollisuuden prototyyppien kehittämiseen ja testaukseen. Vaikka Pjongjang on kaukana Euroopasta, globaalissa maailmassa jännitteet ja uhkakuvat heijastuvat kaikkialle. 12 21. Aivan kuten Natokin muodostuu eri jäsenvaltioiden omien asevoimien yhteistyöstä, myöskään EU ei ole kaavailemassa unionin yhteisten asevoimien perustamista. Kolmas tekijä Brysselin kasvaneelle kiinnostukselle puolustusyhteistyötä kohtaan on kasvanut terrorin uhka Euroopassa. EU lupailee 1,5 miljardia tutkimukseen ja testeihin Osana sotilaallisen yhteistyön integroimista komissio ehdottaa muun muassa, että vuodesta 2021 alkaen EU:n nykytasolla 158 miljardin euron budjetista irrotetaan vuosittain noin 0,94 prosenttia eli 1,5 miljardia euroa yhteisen puolustuksen hankkeisiin vuodesta 2021 alkaen. Pelkästään miehistönkuljetusvaunuja eurooppalaisilla on 37 erilaista. Komission mukaan EU-maat voisivat säästää 25–100 miljardia euroa vuodessa tiivistämällä yhteistyötään. ” EU ei kaavaile unionin yhteisten asevoimien perustamista.. ” Moskova kunnioittaa naapuriensa suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta vain valikoiden. Tämä on lisännyt erityisesti tarvetta tehdä rajat ylittävää tiedusteluyhteistyötä. Muutenkin vertailu Yhdysvaltoihin on kiinnostava. Eurooppa elää Putinin ja Trumpin välissä Sotilaallisen yhteistyön henkiinheräämiseen juuri nyt on muutama keskeinen syy. Sen mahdollisuus otettiin huomioon jo kahdeksan vuotta sitten voimaan astuneessa Lissabonin sopimuksessa, jossa kirjaus jäi kuitenkin odottamaan sopivaa hetkeä monen muun vastaavan aikeen tapaan. Euroopan komission kesäkuussa julkistamissa alustavissa suunnitelmadokumenteissa esitettiin valittavaksi kolmesta vaihtoehdosta, joista pinnallisin oli ”yhteistyö turvallisuudessa ja puolustuksessa”, keskimmäinen versio ”jaettu turvallisuus ja puolustus ja järein ehdotus oli ”yhteinen puolustus ja turvallisuus”. Koska hankkeista halutaan aidosti ylikansallisia, komissio on kaavaillut antavansa rahaa esimerkiksi prototyyppien testaamiseen vain, jos hankkeissa on mukana vähintään kaksi EU-maata ja kolme eri yritystä. Viimeisin vaihtoehto olisi hyvin lähellä sotilasliitto Naton viidennen artiklan mukaista jäsenvaltioiden sitoutumista muiden jäsenvaltioiden puolustamiseen. Puolustusrahaa palaa päällekkäisiin hankkeisiin Suomalaiskomissaari Jyrki Kataisen mukaan EU:n puolustusyhteistyössä kysymys on ainakin ensi vaiheessa muun muassa kalustohankkeiden koordinoinnista ja yhteisistä tutkimusprojekteista. EU:ssa on esimerkiksi käytössä 178 erilaista asejärjestelmää kun vastaava luku Yhdysvalloissa on 30. Trump vieraili toukokuussa Brysselissä Nato-kokouksessa ja pidättäytyi vahvistamasta USA:n sitoutumista Naton viidenteen artiklaan, Tämä sai Saksan liittokansleri Angela Merkel kiteyttämään asian sanomalla Saksan liittopäivillä, että Euroopan on tulevaisuudessa oltava valmis vastaamaan omasta kohtalostaan itse. Tällä hetkellä neljä viidesosaa EU-maiden puolustushankinnoista ja yhdeksän kymmenesosaa tutkimuksesta tehdään kansallisesti
Euroopan yhteistyön intohimoisena puolustajana hän otti usein yhteen euroskeptisten ryhmittymien kanssa. Vuonna 1994 Schulz siirtyi Brysseliin Euroopan Parlamentin jäseneksi. Schulz lähti luotsaamaan SPD:n kampanjaa keväällä 2017 perinteiset sosialidemokraattiset arvot, oikeudenmukaisuus ja ihmisarvo, edellä. syyskuuta pitkään odotettu näytelmä. syyskuuta järjestettävät liittopäivävaalit ratkaisevat paitsi Saksan suurimman puolueen, myös Saksan tulevan liittokanslerin, Euroopan tärkeimmän vallankäyttäjän nimen. Länsi-Saksassa syntynyt ja ammattijalkapalloilijan urasta nuorena haaveillut mies kärsi 24-vuotiaana vakavasta alkoholismista ja kävi lähellä itsemurhaa. Peter Müllerin, saksalaisen aikakausilehden Spiegelin Brysselin kirjeenvaihtajan mukaan syy Merkelin johtoon mielipidemittauksia on vain ja ainoastaan maahanmuuttopolitiikassa. Merkelin eduksi Müller mainitsee myös sen, että SPD:n poliittisella viestillä sosiaalisesta tasa-arvosta ei ole ollut riittävästi kaikupohjaa tavallisten saksalaisten keskuudessa. SYYSKUUTA 2017 Haastaja ” Schulzin verkostot EU:n pääkaupungissa ovat jopa Merkeliä vahvemmat. Terapian avulla Schulz pääsi jaloilleen ja perusti kirjakaupan. Parlamentaarikkouransa huipentumana Schulz kohosi Euroopan Parlamentin puheenjohtajaksi vuonna 2012. He olivat samaa mieltä pakolaispoliitikasta eläkkeisiin. Tuolloin Merkelin humaani lähestymistapa kriisiin miellytti suurten kaupunkien vihreitä ja liberaaleja äänestäjiä, Peter Müller sanoo. Hallitusvastuuta CDU:n kanssa jakaneille sosialidemokraateille haasteena on erottautua Merkelin linjasta. Koulu mieheltä oli jäänyt kesken. Kuka on Martin Schulz. Vastakkainasettelun puuttumisen takia väittelyä luonnehdittiin jopa kiusalliseksi. Nuoren Martinin poliitikon ura alkoi, kun hänet 31-vuotiaana valittiin kotikylänsä pormestariksi. Parlamentissa Schulzin poliittinen koti oli tukevasti keskustavasemmistossa. Jenni Heikka Demokraatti, Bryssel DPA / Marcel Kusch. Puheenjohtajana Schulz ajoi EU:n integraation syventämistä ja puolusti yhteistä valuuttaa. – Vuosina 2015 ja 2016 pakolaiskriisi oli ennennäkemätön, kukaan ei osannut odottaa minkälaisen mittakaavan osin kontrolloimaton maahanmuutto saavuttaisi. Alun perin vaalikamppailuksi ristitty tv-debatti kahden karismaattisen johtajan, kristillisdemokraattien liittokansleriin Angela Merkelin, 63, ja SPD:n haastajan, Martin Schulzin, 61, välillä sai jälkikäteen lempinimen duetto. Hadvigerin mielestä Schulzissa olisi ainekset hyvään oppositio johtajaan. Maahanmuuttopolitiikka ratkaisijana. – Monilla saksalaisilla menee nyt hyvin, ja keskiluokka on keskimäärin tyytyväinen tilanteeseen. S aksan tv:ssä nähtiin 3. Schulzin henkilökohtaisesta elämästä ei ole puuttunut dramatiikkaa, eikä hän ainakaan kasvutarinansa suhteen häviä Merkelille. Eurooppapolitiikka on laajasta kokemuksesta huolimatta jäänyt kampanjassa vähemmälle huomiolle, vaikka Schulzin verkostot EU:n pääkaupungissa ovat jopa Merkeliä vahvemmat. – Hän osaa halutessaan hyökätä hyvin terävästi. 13 21. Merkelillä on kampanjassaan ollut etua pitkästä valtakaudestaan, joka on herättänyt epävarmassa kansainvälisessä tilanteessa luottamusta saksalaisissa. – Keskiluokalla voisi mennä huonomminkin, Roxane Roth sanoo. 24. – Nuorten aktiivien puheista paistaa myös turhautuminen. Välillä tuntuu, ettei ole merkitystä sillä, mitä positiivista SPD saa aikaan. Mikäli vaalitulos jättää SPD:n toiselle sijalle, nuoret eivät menisi hallitukseen vaan mieluummin oppositioon terävöittämään SPD:n viestiä. Tämä toi Merkelille paljon kannatusta Saksan poliittisen kentän oikealta laidalta. Hallitusvastuun paino Tara Hadviger, Laura Kaun ja Roxane Roth, Brysselin nuorten saksalaisten sosialistien hallituksesta (JUSOS) ovat tyytyväisiä SPD:n ehdokkaaseen. Vaaleissa Schulzin henkilökohtaiset panokset ovat kovat, sillä hän on paitsi SPD:n ehdokkaana liittokanslerin virkaan, myös puolueen puheenjohtaja. Merkel tekee mitä haluaa, ja saksalaiset vain toteavat ”äiti hoitaa”, puheenjohtaja Tara Hadviger sanoo. Julkisuudessa on spekuloitu, jatkaako SPD hallitusyhteistyötä CDU:n kanssa vaalien jälkeen. He ovat osin samaa mieltä Müllerin kanssa syistä, miksi Merkeliä on vaikea haastaa. Kotiseutuaan Nordrhein-Westfalenia lukuunottamatta Schulz on jäänyt pitkän EU-uransa vuoksi Saksassa tuntemattomammaksi. Panokset ainoaksi jääneessä väittelyssä olivat kovat. Syyskuun puolessa välissä CDU johti SPD:tä mielipidemittauksissa tuntuvalla 15 prosentin etumatkalla. Müllerin mukaan ratkaisevaa Merkelin kannatuksen kannalta oli kuitenkin pakolaispolitiikan käänne konservatiivisempaan suuntaan talvella 2016
. 64 % 42 % 50 % 61 % 15 %. Työ ja elinkeinoministeriön arvion mukaan tänä vuonna suo malaisille yrityksille jaetaan las kutavan mukaan noin neljän mil jardin euron edestä erilaisia yri tystukia. SYYSKUUTA 2017 Demograafi TEKSTI HEIKKI SIHTO . . Tuuliwatti (25,8 miljoonaa euroa) . . Tallink Silja (14,2) . Meyer Turku (7,1) SUURIMMAT YKSITTÄISET YRITYSTUKIEN SAAJAT VUONNA 2014: Yritystuki – helpommin sanottu kuin karsittu Yritystuki – helpommin sanottu kuin karsittu Tulot eivät riitä pakollisiin menoihin Tinkinyt terveydenhuollon palveluista Tinkinyt lääkkeiden ostosta Tinkinyt ruokamenoista Nähnyt nälkää Viime vuonna tehtyyn kuluttajapar lamenttikyselyyn vastanneista mer kittävä osa arvioi joutuvansa halli tuksen säästötoimien takia tinkimään perustarpeistaan ja terveydenhoi dostaan, kuten lääkkeiden ostosta. Nokia (10,3) . Kyselyyn vastasi 2 537 henkilöä, joista noin 80 prosentilla oli jokin pitkä aikaissairaus. GRAFIIKKA TIMO SPARF . . Ministeriö laskee tu kiin myös erilaiset verotuet. Yritystuet kasvavat, vaikka ny kyiset hallituspuolueet lupasi vat vaalien alla tukiin leikkauk sia. 14 21. . . Fortum (9,8) . . Viking Line (24,5) . Finnlines (12,5)
Hän luonnehtii, ettei itse ole ”mikään maailman suurin visiönääri”, mutta pääsihteerinä hän pääsee tekemään muiden ideoista totta. – On olemassa joku sellainen ”sonkkilaisuus”, joka on yhteisöllisyyttä ja ylpeyttä järjestöstä. Sellaista henkeä haluaisin tuoda myös tämän päivän aktiiveille. Muun muassa Sonkin tapahtumatoimintaan ollaan nyt ideoimassa uutta. – Meillä on innokkaita toimijoita, joilla on halua uudistaa ja aktivoida toimintaamme. – Sonk on minulle tuttu ja rakas järjestö, jonka työtä haluan olla edistämässä, hän sanoo. Virtasen mukaan Sonkin toiminnan pitää olla vaikuttavaa ja kantaaottavaa, mutta myös muilla tavoin merkityksellistä. Ku va t Ja ri So in i. Tie kulki Demarinuorten kautta Sonkin aktiiviksi ja siitä edelleen SDP:n toimintaan ja kaupunginvaltuutetuksi Raumalle. Pestiin hakiessaan hän tiesi pääsevänsä mukaan konkreettiseen kehitystyöhön. 15 21. Toiminta ei välttämättä ole samanlaista kuin minun aktiiviaikoinani, vaan siitä pitää tehdä nyt mukana olevien ihmisten näköistä, Virtanen kuvailee. SYYSKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Yhtä perhettä SOSIALIDEMOKRAATTISEN LIIKKEEN TOIMINTA TUTUKSI Sonkkilaisuus sydämessä Sonk sai Essi Virtasesta uuden pääsihteerin E ssi Virtanen, 27 vuotta, kuvailee osallistuneensa sosialidemokraattisen liikkeen toimintaan ”aika kokonaisvaltaisesti” 16-vuotiaasta lähtien. Rakkaus Sonkiin kumpuaa Virtasen omista kokemuksista Turun opiskelijoiden sosialidemokraattisessa yhdistyksessä. Minä haluan olla tukemassa sitä, hän summaa. Syyskuun alussa hän aloitti työn Sonkin pääsihteerinä
Heitä kannattaa siis kuunnella. – Näen, että nyt on momentumia viedä opiskelija-asiaa eteenpäin myös demareissa, hän sanoo. Marraskuussa Sonkilla on sen 50. Virtanen muistuttaa, että nykyiset sonkkilaiset ovat sitä porukkaa, joka tulevaisuudessa todennäköisesti nousee yhteiskunnan ja puolueen merkittäviin tehtäviin. – SDP:llä on kyllä koulutuspoliittinen ohjelma, asiantuntijoita ja osaamista, mutta tuntuu, että ulkoapäin katsottuna koulutuspolitiikkamme näyttäytyy yksittäisinä kannanottoina. liittokokous, jonka järjestelyissä riittää puuhaa. SYYSKUUTA 2017 SDP:n arvoilmapuntari Virtasta houkutti tehtävä Sonkissa myös siksi, että opiskelijaliike on juuri nyt kiinnostava. Voi kysyä, kuinka uskottavia ” On olemassa joku sellainen ’sonkkilaisuus’, joka on yhteisöllisyyttä ja ylpeyttä järjestöstä. Kokouksessa valitaan varapuheenjohtajat ja liittohallitus, otetaan kantaa ajankohtaisiin opiskelijapolitiikan kysymyksiin ja käsitellään Sonkin uutta tavoiteohjelmaa. ” Näen, että nyt on momentumia viedä opiskelija-asiaa eteenpäin myös demareissa.. Sonkin toiminnan kärki on opiskelijaja koulutuspolitiikassa, mutta Virtasen mukaan järjestö on samalla sosialidemokraattisen liikkeen ”arvoilmapuntari”. Tarkoituksena on pohtia, mitä puolue voi toimintansa eri tasoilla tehdä, jotta kannatus lähtisi nousuun. – Opiskelijapolitiikan kentällä poliittisten järjestöjen tilanne on vaikea. – Miten nämä ihmiset tulevaisuudessakaan hakeutuisivat puoluepolitiikkaan, kun heidän aktiivisuutensa kanavoituu jo nyt muualle, Virtanen kiteyttää. Ennen liittokokousta tulossa ovat myös yliopistojen ylioppilaskuntien ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien edustajistovaalit. – Voimme kertoa puolueelle, miten korkeasti koulutettu nuoriso suhtautuu asioihin, millaisia arvoja tällä sukupolvella on ja millaiseen suuntaan yhteiskunta on heidän mielestään kehittymässä, hän sanoo. 16 21. On suuri haaste saada opiskelija-aktiivit sitoutumaan niiden sijaan poliittiseen opiskelijajärjestöön. Ylioppilaskunnissa ja erityisesti amk-puolella valta kasaantuu sitoutumattomille ainejärjestöja harrastusjärjestötaustaisille ryhmille, Virtanen kertoo. Tapetilla ovat opintotuen muutokset, ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys, opintojen maksuttomuus ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä koulutusleikkaukset. Ainejärjestöt jyräävät poliittiset järjestöt Tuoreella pääsihteerillä on tiedossa kiireinen syksy. Koulutuspolitiikka SDP:n kärkeen Virtanen kertoo, että Sonkilla ja puoluehallituksella on käynnissä SDP:n opiskelijakannatuksen parantamiseen tähtäävä projekti. Tätä myös SDP:n kannattaa Virtasen mielestä miettiä puolueen nuorisoja opiskelijakannatusta pohtiessaan. Sonkin osastoissa on nyt käynnissä ehdokashankinta. Virtanen uskoo, ettei tavoitteeseen päästä yksittäisillä teoilla tai kannanotoilla
Turinointia ihmisten parissa klo 11–14 ja paikalle tulee myös @haatainent #turunpäivä Niina Malm Joo-o. – Yleinen mielipide kallistuu siihen, että esimerkiksi koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehityksestä leikkaaminen on huono asia. Hän sanoo vihreiden onnistuneen puolueista parhaiten puhuttelemaan tämän päivän nuoria ja opiskelijoita. Koulutuspolitiikan kysymykset eivät nimittäin kiinnosta pelkästään opiskelijoita, eikä opiskelija-asiassa ole kyse vain opiskelijoiden sosiaalietuuksista. SYYSKUUTA 2017 #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA ulostulot ovat, jos niiden välillä ei puhuta koulutuksesta, opiskelijoista ja sivistyksestä, Virtanen pohtii. Lisäksi vihreissä on pidetty pitkään – ja ennen kaikkea näkyvästi – esillä, että puolue pitää opiskelijaja koulutuspolitiikka tärkeänä. Niin se kaupunginhallituksen Pietarin matka huipentui Paavoon. Hän oli ollut luennoimassa Kekkosesta ja myö törmättiin Suomen asemalla. Se nähdään tulevaisuudesta leikkaamisena. Yksi syy on puolueen linja ympäristöja ihmisoikeuskysymyksissä. 17 21. – Sosialidemokratia on sivistyksen liike, joten joskus ihmetyttää, mikseivät nämä asiat ole kärjessä puolueen retoriikassa. SDP Joensuu #joenyö:ssä avattiin syyskausi. – Kyse on siitä, minkälaista osaamista täällä on, millainen on meidän elinkeinorakenteemme ja onko meillä esimerkiksi tutkimusta, joka tunnetaan maailmanlaajuisesti laadukkaaksi, hän painottaa. Ei vain opiskelijoiden asia Koulutuspolitiikan linjauksiin kannattaa Virtasen mukaan panostaa, vaikka äänestäjäryhmänä opiskelijat ovat melko pieni joukko. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Essi Virtanen Nice folks all around! #silakkamarkkinat #Rauma Jarmo Aalto Jaahas jaahas, sitten matka vie kauppatorille
– Siksi nimilaatoissa on ollut puutteita ja epätäsmällisyyksiä. – Uskon, että kaikki suomalaiset ymmärtävät, että kyse on tärkeästä historian vaalimisesta, sen muistamisesta, historiasta oppimisesta ja menehtyneiden kunnioittamisesta, mutta se on eri tavalla tärkeää niille, joiden omaa perhettä tai sukua tapahtumat ovat koskettaneet, hän kuvailee. Monin tavoin tärkeä muistaminen Maarit Feldt-Rannan mukaan on tärkeää huolehtia siitä, että muistovuoteen liittyvä kokonaisuus hoidetaan hyvin ja arvokkaasti. 18 21. . Alkuvuodesta vanhat nimilaatat irrotetaan, ne hiotaan talven aikana ja kaikki yli 3000 nimeä kaiverretaan uusiin laattoihin. . Yhdistys kaiverruttaa nyt muistomerkkiin kiinnitettäviin nimilaattoihin joukkohaudassa lepäävien nimet sekä synnyinja kuolinajat. . Koska haudassa on ihmisiä kaikkialta Suomesta, tapahtumiin kokoontui yli neljätuhatta ihmistä eri puolilta Suomea. . . Tiedossa kirja ja suurtapahtuma Ensimmäinen Dragsvikiin liittyvistä kansalaissodan muistovuoden merkkipaaluista koittaa keväällä, kun muun muassa Pro Finlandia -mitalilla palkitun kirjailija Sirpa Kähkösen vankileiriin perehtyvä mikrohistoriallinen teos julkaistaan. Lisätietoa Tammisaaren vankileiristä: www.tammisaari1918. – Historian eri vaiheissa muistomerkkiin on kaiverrettu hautaan haudattujen ihmisten nimiä. Ne kiinnitetään paikoilleen ennen vappua, Feldt-Ranta selvittää. SYYSKUUTA 2017 Suuri historiateko kunnioittaa tuhansia punavankeja Tammisaaressa on Suomen suurin punavankimuistomerkki ja joukkohauta, johon on haudattu yli kolmetuhatta ihmistä. Se on sitä myös niille, joiden sukua ei ole juuri Tammisaaren haudassa. Feldt-Ranta kertoo, että muistotilaisuus on massiivinen tapahtuma. Kesäkuun 9.päivä järjestetään Tammisaaren punavankimuistomerkillä muistotilaisuus, jonne puhujaksi saapuu arkkipiispa Kari Mäkinen. . . Oman paikkakuntasi tapahtumista voit kertoa meille esimerkiksi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen liike@demokraatti.fi. Lisäksi julkaistaneen sähköinen lista joukkohaudassa olevista ja heidän kotipaikkakunnistaan. Se on olennaista vuoden 1918 tapahtumiin liittyvän tiedon ylläpitämisen kannalta, mutta lukuisille suomalaisille se on tärkeää myös henkilökohtaisesti. . Sisällissodan päätyttyä vuonna 1918 Tammisaaren eli Dragsvikin kasarmialueelle perustetulle vankileirille kuljetettiin vajaa 8 700 punavankia eri puolilta Suomea. . . . . Demokraatti seuraa kansalaissodan muistovuoteen liittyviä tapahtumia Tammisaaressa ja muualla Suomessa. Yhdistyksen aktiivit ovat tehneet aivan valtavan työn selvittäessään kaikkien haudattujen henkilöllisyydet väestörekisterien ja seurakuntien kanssa, Feldt-Ranta kiittää. Jo ha n Kv an str öm. Feldt-Rannan mukaan kyseessä on suuri historiateko, joka ei ole ollut tässä mittakaavassa aiemmin mahdollinen, koska menneinä vuosikymmeninä keinot kaikkien nimien selvittämiseen ovat olleet rajallisemmat kuin nyt. Muistotilaisuuden jälkeen Dragsvikin varuskunnassa järjestetään historiaseminaari ja illalla kulttuuritilaisuus Tammisaaressa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Maarit Feldt-Ranta on Tammisaaren punavankimuistomerkin hoitoyhdistyksen puheenjohtaja. Entiset punakaartilaiset ry pystytti paikalle muistomerkin vuonna 1951. Leirin olosuhteet olivat heikot, ja noin joka kolmas leirille tuotu kuoli nälkään ja kulkutauteihin . Paikalla olevassa joukkohaudassa on yli 3000 henkeä. . Myös nyt paikalle odotetaan tuhansia ihmisiä, hän kertoo. Vuodesta 2010 muistomerkkiä on hoitanut Tammisaaren punavankimuistomerkin hoitoyhdistys. . Tammisaaren punavankimuistomerkin hoitoyhdistyksen puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta kertoo, että ensi vuoden kansalaissodan muistovuonna joukkohautaan laskettuja aiotaan kunnioittaa arvokkaalla tavalla. com TAMMISAARI 1918 ” Kyse on tärkeästä historian vaalimisesta, sen muistamisesta. Tämän Feldt-Ranta tietää kokemuksesta, sillä hänen isoisänsä isä teloitettiin Inkoon Västankvarnissa. – Vuonna 1988 tapahtumassa puhui presidentti Mauno Koivisto ja vuonna 2008 presidentti Tarja Halonen.
Olo on kummallisen ahdistunut. SYYSKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Pistä stressille kampoihin M uisti reistaa. Nauru vähentää kehon stressihormoneja, ja aidosti hymyilevillä ihmisillä on stressaavassa tilanteessa alempi syke ja alhaisempi stressitaso. Tekohymykin toimii paremmin kuin pokerinaama. Demokraatti TEKOHYMYILE, EDES Stressaantuneena ei ole helppo hymyillä, vaikka tutkimusten mukaan juuri silloin humoristinen olotila kannattaisi. 19 21. Omaa ajattelutapaansa voi muuttaa vähemmän stressiä aiheuttavaksi. Mitä säännöllisemmin ihminen liikkuu, sitä vähemmän kortisolitaso kullakin kerralla nousee. ÄLÄ VATVO Asioiden vatvominen ja murehtiminen aiheuttavat stressiä. Tutkimusten mukaan säännöllisesti liikkuvan ihmisen kortisolitaso nousee vähemmän myös silloin, kun stressin aiheuttaa joku muu syy kuin liikunta.. Tällä menetelmällä on nimikin: mindfulness. Aikataulut painavat, laskut painavat ja keittiöremonttikin. Pitkään jatkuneeseen, elämänlaatua heikentävään stressiin tepsii terapia. Työtä on enemmän kuin ehtisi tehdä, ja joka paikkaan pitäisi ehtiä yhtä aikaa. On hyödyllistä oppia huomaamaan ne omat ajatusketjut, jotka johtavat ikävien ja negatiivisten tunteiden ja ajatusten noidankehään. Kuulostaa stressiltä, ja sitähän se onkin. Uni ei tule. Sitä ennen stressin taltuttamiseen kannattaa kokeilla kotikonsteja. Tuntuu siltä, että jos ajanhallinta lipeää, rynnii elämä hallitsemattomana kaaoksena yli. NOSTA SYKETTÄ Liikuntakerta nostaa hetkellisesti stressihormoni kortisolin määrää veressä
Niihin en voi paljon vaikuttaa. Pitäisi olla utelias, ei huolestunut tulevaisuudesta. Peiliovet kaapistoissa, niin ei sitä seuraamista voi oikein välttääkään. Aiemmat harjoitukset ovat kerta toisensa jälkeen päättyneet totaaliseen katastrofiin. Välillä joutuu pitämään pelitaukoja, kun paikat ei vaan kestä. Odotan kauhulla sitä hetkeä, kun hiukseni alkavat harventua. Huolet vetävät vakavaksi. Ulkonäöllä on suuri vaikutus, etenkin ensikohtaamisessa. 20 21. Tietynlaisen poikamaisuuteni takia joku saattaa ajatella, etten ole ihan vakavasti otettava tyyppi. Itseasiassa en niinkään katsele kasvojani. Urheilusuoritusten jälkeen toipuminen kestää pidempään. Samalla tavalla voi olla utelias sitäkin kohtaan, miten oma naama muuttuu vuosien varrella. Yritän muuttaa huolehtimisfilosofiaani enemmänkin uteliaisuudeksi. Pitäisikö todeta, että ei parta pahoille kasva. Itse sen toki huomaa, etenkin kropassaan. Ehkä poikamaisuuteni hämää, eivätkä he tajua, että vanhenen. Riittääkö itsetuntoa, ettei tarvitse tehdä immokuutsia. Ai, naamani voi näyttää tältäkin. Tai huolissaanolo. Harrastan koripalloa ja se on rankkaa nivelille. Ville Wallin on SDP:n hallintopäällikkö.. Ihmiset luulevat minua usein nuoremmaksi kuin olen. Siitä voi joskus olla etua. SYYSKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Ville Wallin, 43 K asvoni ovat kovin vakavat, mutta kyllä ne silloin tällöin pystyvät myös poikamaiseen virnistykseen. Ottaa positiivisena kaikki muutokset. Toisinaan huomaan haikailevani, miten kivaa se olisikaan, jos kasvaisi parta. Se voi liittyä työhön tai muutenkin elämään. Sen sijaan seuraan kauhunsekaisin tuntein keskivartaloni kehittymistä