Demokraatti 20.11.2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

tradeka.fi/liity PAL.VKO 2025-49 00 74 43 -2 52 1 6 414880 074923 2 5 2 1 20.11.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 21 /2 5 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 21 • 20 25 / 20 . m ar ra sk uu ta Kuka hän on. Etuja ja enemmän. Tradeka. Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. de_20112025_001.indd 1 de_20112025_001.indd 1 11.11.2025 10.40 11.11.2025 10.40. TEEMA: Tällaisen kuvan kirjat antavat Sanna Marinista, mutta mitä me hänestä oikeasti tiedämme. Tutustu ja liity jäseneksi
www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 10.11.2025 13.06 10.11.2025 13.06
Salarakkaasta tuli koko kansan suosikki. Nukkuuko Suomi pohjoisen ratayhteyden rahoituksen ohi. KASVO POLITIIKKA ILMIÖ de_20112025_03.indd 3 de_20112025_03.indd 3 12.11.2025 9.53 12.11.2025 9.53. MARRASKUUTA 2025 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI ROMANIA NATO-ANALYSOIJA MERIYHTEYS Kirkko ja Ceau?escu ovat yhä politiikan voimatekijöitä. 3 Demokraatti 21 /2 5 22 14 34 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 20
de_20112025_04.indd 4 de_20112025_04.indd 4 12.11.2025 10.10 12.11.2025 10.10. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Susanna Luikku Ulkoasu: AD Arja Jokiaho Taittaja Jaana Vainikka Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 21 /2 5 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Lue enemmän Viikon kuva: Myrskyävää Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Elina Pekkarinen D-analyysi: Valtaa keskitetään D-ilmiö: Romania ja idän uhka Terveys: Hoidon ohituskaista Rata: Pohjoisen radalla on kiire D-kolumni: Esa Suominen Lehti: Demokratian tuki Pommi: Parikkalan atomipommi Velkajarru: Perälauta voi pettää Mepitshow: Eero Heinäluoma Pukkivisa: Joko leikkaa. Seuraava numero ilmestyy 4.12. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Elokuva: Käenpesä puhuttelee Elokuva: Vola soi kuivuudessa Teatteri: Liikuttava teinitragedia Kirjavisa: Kadehdittava Irlanti Kolumni: Jyrki Liikka Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Antti Lindtman IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Iro Särkkä Kolumni: Milla Kalliomaa Kasvot peilissä: Päivi Inberg Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 www.demokraatti.f i Xxx. Ka nn en ku va ja ku va nk äs itt el y: M ik ko H uo ta ri 32 PUKKIVISA Viimeiset vinkit 66 ANTTI LINDTMAN SDP:n puheenjohtaja + TEEMA Valta ja julkisuus 53 5 6 8 11 12 14 20 22 25 26 28 30 31 32 34 40 41 42 46 48 50 51 61 64 65 66 Elämäkerta on inspiroiva tapa tutustua historiaan. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
ON VAIKEA kuvitella, että kerhojen kulta-aikana jostain kansaa kuohuttavasta kirjasta olisi Suomessa väitelty ilman, että kiistelijät olisivat edes selailleet teosta itse. de_20112025_05.indd 5 de_20112025_05.indd 5 11.11.2025 16.42 11.11.2025 16.42. Tämä on sääli. M onelta saattoi mennä ohi pie ni kirjakauppaalan uutinen parin viikon takaa: Suuren Suomalaisen Kirjakerhon toiminta loppuu joulukuussa. Eri valistusjärjestöjen kautta välitettiin jo 1930-luvulla maailmankirjallisuuden klassikoita ja tietokirjoja syrjäseuduille, missä kyläkirjastoja ei vielä kunnolla ollut. Kolmen silloisen suurkustantamon Tammen, Otavan ja WSOY:n yhdessä vuonna 1968 perustama kerho ehti sivistää ja ilahduttaa satoja tuhansia perheitä. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Lukeminen kannattaa aina, yhä Pääkirjoitus LUKEMINEN PARANTAA AINA KESKUSTELUN TASOA. Kirjojen postimyynti hallittiin täällä aiemminkin. Useimmat metelöijät eivät luultavasti ole lukeneet siitä muuta kuin median jutuissaan siteeraamia pätkiä. Moni kerhojen 1970-luvun haroldrobbinstai jackhiggins-pökäle on nykylukijalle luokattoman huonoa kuraa. Viimeiset kuukaudenkirjat lähetetään kohta eri puolille Suomea, ja sitten taas yksi yhtenäiskulttuurin symboli on poistunut. Toki kuukaudenkirjat myös viihteellistivät ja ohjasivat mieltymyksiä hömpän suuntaan. Mistään kirjasta tai kirjailijasta ei tarvitse väkisin pitää, mutta lukeminen auttaisi aina parantamaan keskustelun tasoa. Kerran kuussa kotiin tuleva romaani todennäköisesti tuli luettua useammankin perheenjäsenen kesken, ellei sitä ollut muistanut perua. Siinä mielessä ennen oli paremmin. Moni sai tästä porttiteorian mukaisen väylän vakavammankin tekstin pariin. Lukutaidottomuudella ei kehuskeltu, ei ainakaan jos halusi pärjätä yhteiskunnassa tai politiikassa. Vielä viime vuosikymmenellä eri kerhot ylsivät usein yli miljoonan niteen vuosimyyntiin. Kirjakerhot olivat suomalaisen kansansivistystyön moderni erikoisuus. Tänä syksynä marraskuun kohukirjaa, ex-pääministeri Sanna Marinin omaelämäkertaa on inhottu syvästi ja fanitettu ehdoitta, hyvinkin epäolennaisin perustein. Silti kerhot laajensivat suomalaisten kulttuurintuntemusta ja käytännön lukutaitoa. 1980-luvulla kustannusala kehuikin, että joka kymmenes suomalainen on jäsenenä vähintään yhdessä kirjakerhossa. Tosin eivät ne kaikki silloisen ”älymystön” suosimat, tiedostavan saivartelevat esseekokoelmatkaan enää näytä kaiken ylistyksensä arvoisilta. Ja ehkä vähän myös maailmaa. KERHOT KUITENKIN automatisoivat ja siten moninkertaistivat ostokirjallisuuden kulutusta
Supertaifuuni, trooppinen hirmumyrsky, Fung-wong iski täydellä voimalla Filippiineille viime viikolla. 6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Te d A lji be MERI SYLKÄISI ROSKAT TAKAISIN. Supertaifuuniksi määritellään myrsky, jossa keskituulennopeus on 51 metriä sekunnissa tai enemmän. Yhtenä syynä pidetään ilmaston lämpenemistä. de_20112025_06.indd 6 de_20112025_06.indd 6 11.11.2025 15.57 11.11.2025 15.57. Trooppiset myrskyt ovat yleistyneet viime vuosina
7 Demokraatti de_20112025_06.indd 7 de_20112025_06.indd 7 11.11.2025 15.57 11.11.2025 15.57
8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Ilmasto-nössö EU vesittää Suomen hankkeita Vähimmäispalkka tulee V IIK O N LU KU 160 eurolla. Ne ovat kuitenkin katsoneet, että direktiivi voisi tuoda tarvittavaa suojaa tulevaisuudessa, jos työehtosopimuksien kattavuus laskisi. Nyt on täysi varmuus siitä, että tämä Suomellekin erittäin ajankohtainen velvoite pysyy voimassa. Nimestään huolimatta direktiivi ei vaadi esimerkiksi Suomen kaltaisia maita säätämään lakisääteistä vähimmäispalkkaa, koska Suomessa palkat määräytyvät työehtosopimusten mukaan. Suomessa palkansaajakeskusjärjestöt pitävät tätä tärkeänä. Meillä palkansaajien keskusjärjestöt puolestaan ovat suhtautuneet direktiiviin myötämielisesti. Suomessa keskimääräiset kuukausittaiset kokonaiseläkkeet ovat vuosina 2014– 2024 kasvaneet EU-maiden ympäristöministerit laimensivat kokouksessaan EU:n ilmastotavoitteita. Tanska ja Ruotsi, etenkin niiden ammattiliitot, ovat vastustaneet direktiiviä alusta asti ja vaatineet sen kumoamista. – Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että työehtosopimusneuvottelujen edistämistä koskevat osiot direktiivistä jäivät voimaan. NIKU MÄÄTTÄNEN BLUESKYSSA Olisi älytöntä mitoittaa eläkkeetkin riskiskenaarion mukaan. PATRIZIO LAINÀ BLUESKYSSA POLITIIKKA iStock de_20112025_08.indd 8 de_20112025_08.indd 8 12.11.2025 11.26 12.11.2025 11.26. Jatkossa osa EU:n ilmastotoimista on mahdollista tehdä Euroopan ulkopuolisiin maihin. Suomi ei lähtenyt niiden kanteeseen mukaan. Se on Orpon hallituksenkin otettava vakavasti, palkansaajakeskusjärjestö SAK:n juristi Samuli Hiilesniemi toteaa. El äk et ur va ke sk us Suomen työeläkejärjestelmä on fiskaalisesti vastuullisin. Intoa on valitettavasti ollut enemmän kuin konkretiaa. EU-TUOMIOISTUIMEN VIIME viikkoinen päätös vähimmäispalkkadirektiivistä pitää voimassa työehtosopimusneuvottelujen edistämistä koskevat vaatimukset. – Meille direktiivin ydinasia on alusta asti ollut työehtosopimusneuvottelujen edistäminen. Direktiivin tavoitteena on turvata mahdollisuus riittävään vähimmäispalkkaan kaikkialla EU:ssa ja parantaa työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa. TEEMU LEHTINEN BLOGISSAAN Työttömiä ja opiskelijoita kannattaa tukea rahallisesti silloin kun he ovat ilman muita tuloja, ei vasta joskus kun he nostavat vanhuuseläkettä. Nyt on vahvasti tunnustettu työehtosopimusten tärkeä rooli palkkaköyhyyden torjumisessa, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n juristi Sanna Rantala sanoo. Vastuuton suhmurointi työeläkkeillä on helppo lopettaa, kun ei edes aloita sitä. Pöydällä odottavat muun muassa iso terästehdas ja useita isoja vetyhankkeita. Näissä maissa on vahva oma työmarkkinamalli, minkä vuoksi maat katsoivat, että direktiivi puuttui liikaa niiden kansalliseen työmarkkinalainsäädäntöön. Tämä voi osaltaan vesittää Suomeen suunniteltujen vihreän siirtymän hankkeiden toteutumista. Henkselimme ovat paukkuneet Suomea koskevista yhteensä miljardien eurojen arvoisista hankesuunnitelmista
Hyvät verosuunnittelijat, toimintanne on toki usein laillista. Sehän suitsisi etenkin yritysten veronkiertoa. Esityksen mukaan työntekijän irtisanomiseen riittäisi asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijaan. Kansalaisjärjestöjen mukaan toimintanne vie Suomessa vuosittain satoja miljoonia verotuloja, joilla rahoitettaisiin yhteistä hyvää. Miksiköhän, kun vuosittaiset muutama sata miljoonaa tekisi hyvää kituliaalle valtiontaloudelle, pohtii Demokraatin väki. Teknologiateollisuus ry:n mediainfossa toimitusjohtaja Minna Helle summasi, että uusien tilauksien arvo on hieman heikentynyt ja kysyntä osoittaa vähittäistä piristymistä. Sopimuksen tavoitteena on tehdä kansainvälisestä verotuksesta oikeudenmukaisempaa ja demokraattisempaa sekä vaikeuttaa veroparatiisien toimintaa. – Puheet datakeskusten ja kaivosten rajoittamisesta, T&K-rahoituksen heikentämisestä ja ”erilaisista veromuutoksista” romuttavat yritysten luottamusta Suomeen toimintaympäristönä. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari RIEMUKAARI RIEMUKKAAT VÄRIT Rakennus Pariisissa Marimekon myymälä Pariisissa Hyvät verosuunnittelijat, miltä tuntuu syödä muiden pöydästä. Höpöhöpö, sanoo JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström. Se taas johtuu länsimaiden löperöstä suhtautumisesta veronkiertoon. Esitystään hallitus on perustellut muun muassa työllistämiskynnyksen madaltamisella. Hyvät verosuunnittelijat, joko hirvittää uusi YK:n parhaillaan neuvottelema kansainvälinen verotussopimus. Myös Suomi on neuvottelujen aiemmissa vaiheissa ollut muiden EU-maiden tapaan jarrumiehenä. – Ainoa varma seuraus on irtisanomisten lisääntyminen. Vielä ei nurkkaa näy TEKNOLOGIATEOLLISUUS EI jaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) mantraa parantuneesta taloustilanteesta ja nurkan takana odottavasta kasvusta. Hyötyjiä ovat myös veroparatiisit, joiden lainsäädäntö mahdollistaa veronkierron. Luottamusta vahvistavia päätöksiä ovat toimitusjohtajan mukaan olleet yhteisöveron laskeminen, T&K-satsausten kasvattaminen, hiilineutraalisuustavoitteen säilyttäminen ja puhtaaseen siirtymään kannustavat investointiohjelmat. Henkilöperusteisiin irtisanomisiin liittyvät oikeudenkäynnit lisääntyvät väistämättä, kun vuosikymmenten aikana vakiintunut oikeuskäytäntö menettää suuren osan merkityksestään, Ekström sanoo. Olisi tärkeää, ettei USA:n tempoilevan tullipolitiikan, epävakaan turvallisuustilanteen ja EU-maiden keskinäisen investointikannustimilla kilpailun päälle luotaisi lisää omia ongelmia poukkoilevalla päätöksenteolla, Helle totesi. Siksihän toimintaanne, aggressiivista verosuunnittelua, voi myös kutsua. Veronkiertoa tekevät niin suuryritykset kuin huippuvarakkaat yksityishenkilöt. Tilauskantoja kasvattavat lähinnä telakkaja puolustusteollisuuden pitkät sopimushankkeet. TALOUS TYÖELÄMÄ Kynnys, joka mitataan oikeudessa HALLITUKSEN NIIN sanottu ”potkulaki” helpottaa irtisanomista. – Yleinen epävarmuus tekee asiakkaat varovaiseksi. Hänen mukaansa toteutuessaan potkulaki lisää epävarmuutta työelämään, eikä tutkimusnäyttöä työllisyysvaikutuksista ole. de_20112025_08.indd 9 de_20112025_08.indd 9 12.11.2025 11.26 12.11.2025 11.26. Maailman tasolla menetettyjen varojen arvio oli vuonna 2021 500–650 miljardia dollaria
Tämän lehden haastattelussa THL:n pääjohtaja Mika Salminen sanoo työterveyshuollon olevan kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallinen ohituskaista. Kuka Suomen kansalainen on toinen Lukoilin ostoa suunnitelleen Gunvor-konsernin perustajista. Hänen mukaansa ratkaisu pitäisi löytää aliresurssoidun julkisen terveydenhuollon vahvistamisesta samalle tasolle työterveyden kanssa. SDP:n lääkärikansanedustaja Aki Lindén sanoo Demokraatti.fi:n haastattelussa suoraan, että työterveyshuolto on vaikea pala kaikille puo lueille, koska sitä käyttää iso äänestäjäryhmä, pääosin hyvinvoiva keskiluokka. Kuka on Suomen viimeisin taiteen akateemikko. 5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esittää työterveyshuollon uudistamista parlamentaarisena yhteistyönä. 3. 1. Koska jääkiekon SM-liiga perustettiin. 7. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Tobias Schwarz 10 VIS V 1) 73, 5 vuo tta 2) Mon a Sch alin 3) TB, Tru stiv apa a Ben siin i 4) vuo nna 197 5 5) Liik e nyt in 6) Jap anin pää min ist eri San ae Tak aic hi 7) Gen nad i Tim tsh enk o 8) Vuo des ta 199 7 9) Mat ti Jon kal la, 283 ,7 km 10 ) mar sal kka Nap ole oni n arm eija ssa MAAILMAN TILA • Työterveyshuolto on ohituskaista Kuka saa hoitoa. Mikä oli Teboil-huoltoasemaketjun nimi ennen vuotta 1966. Mistä lähtien kansanedustajat ovat saaneet palkata itselleen eduskunnan varoilla henkilökohtaisia avustajia. Mikä Ruotsin kuningas Kaarle XIV Juhana oli aikaisemmalta ammatiltaan. T yöterveyshuolto on niitä harvoja asioita, joista työnantajaja työntekijäjärjestöt – palvelun rahoittajat – ovat samaa mieltä. Kenellä on miesten 24h juoksun Suomen ennätys. Kuka valtionpäähenkilö. 8. 10. 2. 4. Mikä on ihmisten keskimääräinen eliniänodote kaikki valtiot ja molemmat sukupuolet huomioiden. Työterveyshuolto jakaa kansan kahteen epätasa-arvoiseen ryhmään: kaksi miljoonaa suomalaista on työterveyshuollon palveluissa ja 3,6 miljoonaa julkisessa terveydenhoidossa. 6. Virtahevot karkasivat olohuoneesta de_20112025_10.indd 10 de_20112025_10.indd 10 12.11.2025 10.01 12.11.2025 10.01. – Aina kun sanotaan, että työterveyshuolto eriarvoistaa ihmisiä ja että sen sisällä on mahdollisesti liikaa henkilökuntaa, rahaa ja turhia hoitomuotoja, se koetaan hyökkäykseksi saavutettuja etuja ja ”ainoaa toimivaa terveydenhuollon osaa” vastaan, Lindén sanoo. 9. Minkä puolueen puoluesihteerinä toimii Petteri Redsven
11 Demokraatti Teksti Nora Vilva Kuva Nora Vilva ja iStock Mikä meno, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Perusasioihin, mitä jokaisella lapsiperheellä pitäisi olla mahdollisuus hankkia. Jo vuosia minulla on ollut ystävänä pihapiirissäni asuva varis. Onko Suomi lasten oikeuksien toteutumisen mallimaa. Se heikentää yhteiskunnan koheesiota ja turvallisuutta. Olen suhteellisen köyhyysasteen nousuakin huolestuneempi aineellisen puutteen lisääntymisestä. Työllisyysaste esimerkiksi yksinhuoltajaperheissä on silloin hyvä. Aamuisin hän odottaa töihin lähtöäni ja saattaa minua reviirinsä reunalle asti, ja sama toistuu, kun tulen töistä. Vuonna 2020 lähes neljä prosenttia lapsista eli perheissä, joissa koettiin vakavaa aineellista puutetta. Voimaeläimesi on varis. Money matters. Vahva sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä ottamaan riskejä ja työllistymään. Hyvinä suhdannekausina myös ne käyvät töissä, joiden kannustinloukkujen takia ei rahallisesti ehkä kannattaisi. Miten tilannetta voisi parantaa. Vauhti kiihtyy. Maapallon tulevaisuus ei näytä nuorten silmin kovin valoisalta. Miksi. Lapsi lentää vähän huonommin ja vanhemmat ruokkivat häntä. Minä en valinnut varista, mutta varis valitsi minut. En ole huolissani vain sosiaaliturvan heikkenemisestä, vaan lasten ja nuorten luottamuksen rapistumisesta yhteiskuntaa kohtaan ja heidän tulevaisuudenuskonsa hiipumisesta. Variksella on myös perhe; kumppani ja ilmeisesti jollain tavalla vammainen lapsi, joka on vuosien ajan ollut vanhempiensa mukana. Aineellinen puute tarkoittaa, että kotitalouden rahat eivät riitä välttämättömyyksiin, kuten lämmittämiseen, rikkinäisten huonekalujen korvaamiseen, laadukkaaseen ravintoon, lasten harrastuksiin ja vaikkapa syntymäpäiväjuhliin. Pelkäänpä, että vuonna 2025 osuus on vielä suurempi. Parannettavaakin löytyy. Miltä nuorten tulevaisuus näyttää. Nuorten luottamus heikkenee 11 Demokraatti VUONNA 2024 10% LAPSISTA ELI PERHEISSÄ, JOISSA KOETTIIN AINEELLISTA PUUTETTA. Vuonna 2024 osuus kasvoi 10 prosenttiin. de_20112025_11.indd 11 de_20112025_11.indd 11 12.11.2025 9.31 12.11.2025 9.31. Nuoret luottavat yhä läheisiin ihmisiin ja tiettyihin instituutioihin, mutta luottamus muihin ihmisiin on heikentynyt. Jos he menettävät tulevaisuudenuskonsa, niin silloin ei ole paljon tehtävissä maapallon pelastamiseksi. Nuoret eivät näe maapallon tulevaisuutta kovin valoisana. Lapsiperheet käyvät töissä useammin kuin lapsettomat. Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt ja arvion mukaan 31 000 lasta on putoamassa köyhyysrajan alapuolelle. Suomi on parhaimpien joukossa, mutta se vaatii jatkuvasti töitä. Kansainvälisessä vertailussa kyllä. Yritteliäisyyttä kyllä löytyy. On Lapsen oikeuksien viikko. Mitä ajattelet siitä
Kokemusta vastaavasta viestinnän keskittämisestä pääministerin kanslian alaisuuteen löytyy jo Ruotsista. Olennainen sana ministeriöiden viestinnän keskittämisessä on myös säästöt. Median ja ministereiden yhteistyö on vaikeutunut, ja huoli sananvapauden sekä demokratian tilasta kasvanut”, Siina Repo kirjoitti. Tämä kuulostaa pelottavasti viestinnän poliittiselta ohjaukselta. Repo korostaa ministeriöiden avoimen ja riippumattoman viestinnän merkitystä kansalaisten tiedonsaannissa. Heistä jo 30 työskentelee valtioneuvoston kansliassa. Yhteensä 10 ministeriön viestintä keskitetään valtioneuvostoon perustettavaan uuteen viestintäosastoon. VNK ON pääministerin alaisuudessa oleva ministeriö. Tämä siitä huolimatta, että hanketta vetävä valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen vakuutti Ylen A-studion haastattelussa, että viestintävalta jatkossakin säilyy asianomaisilla ministeriöillä ja niiden linjajohdolla. Hankkeella tavoitellaan noin 30 prosentin säästöjä verrattuna vuoden 2027 tasoon. Tieto on valtaa. Tämä koskee niin hallinnon omaa viestintää kuin mediaakin. Euroissa laskettuna tämä tarkoittaa toimintamenoissa noin 3,4 miljoonan säästöä vuonna 2027. analyysi de_20112025_12.indd 12 de_20112025_12.indd 12 12.11.2025 9.25 12.11.2025 9.25. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Poliittinen ohjaus on myös ilmaus, jota hankkeesta voisi käyttää. ERI PUOLILTA maailmaa löytyy huolestuttavia, demokratiaa heikentäviä esimerkkejä vallankäyttäjien halusta ohjata viestintää heille edulliseen suuntaan. ”Ruotsissa viestinnän keskittäminen pääministerin kanslialle on uhannut viestinnän läpinäkyvyyttä ja luonut portinvartija-asetelman, jossa kanslia kontrolloi tiedonkulkua ja pääsyä informaation lähteille. Hanke koskee 141 ihmistä. Siinä toivotaan, että hallituksen omat näkemykset näkyisivät julkisuudessa enemmän. Tilalle halutaan ”uudistusten positiivisia vaikutuksia korostavaa viestintää”. Hankkeesta tulee väistämättä mieleen myös viestinnän sanoman keskittäminen vastaamaan paremmin pääministerin näkemystä. K iire, salamyhkäisyys ja yllätys ovat sanat, joilla on kuvattu ministeriöiden viestinnän keskittämistä valtioneuvoston kansliaan (VNK). Vaarallinen säästötoimi TILALLE HALUTAAN UUDISTUSTEN POSITIIVISIA VAIKUTUKSIA KOROSTAVAA VIESTINTÄÄ. Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo varoitti Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan Ruotsin tiestä. Etenkin, jos itse päättää, mitä tieto on. Asiakirjassa puhutaan ”julkista keskustelua hallitsevasta narratiivista, joka liittyy hallituksen tekemien leikkausten seurauksiin”. Toisenlaisen näkemyksen hankkeen tavoitteista saa Helsingin Sanomien saamasta valtioneuvoston asiakirjasta. Hän painottaa, että poliittinen ja virkaviestintä täytyy pitää jatkossakin erillään toisistaan. Tavoitteena on, että valtioneuvoston uusi viestintäosasto aloittaisi toimintansa ensi heinäkuussa. Nyt Suomessa viattomaksi säästötoimeksi paketoitu ministeriöiden viestinnän keskittäminen voi ajan mittaan johtaa Suomessakin niin viestinnän politisoitumiseen kuin myös heikentää valtionhallinnon avoimuutta ja kansalaisten tiedonsaantioikeutta
Lähihoitaja on Suomen toiseksi yleisin ja sairaanhoitaja kolmanneksi yleisin ammatti. Lähihoitajia oli marraskuussa työttömänä lähes 6 400. Samaan aikaan edessä on väestön vanhenemisen ja hoitohenkilökunnan eläköitymisen myötä paheneva työvoimapula. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Konkurssiasiamiehen toimisto Lähde: STTK/Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. lähihoitajia 33,7 % . Ennusteen mukaan hyvinvointialueilta jää eläkkeelle keskimäärin joka kolmas työntekijä eli 32 % vuosina 2025–2033 226 800 Hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä työskenteli yhteensä palkansaajaa helmikuussa 2024 Koko hoitoalan työttömyys kasvoi vuoden 2024 marraskuussa yli 2 400 työttömällä verrattuna vuotta aiempaan (TEM). Palkkaero Suomessa sukupuolten välinen palkkaero kapenee noin 0,2 prosenttia vuodessa. G ra fii kk a: Ja an a Va in ik ka / Ku va t: iS to ck / Lä hd e: Ke va Konkurssit Tammi–lokakuussa konkurssiin asetettiin 2 742 yritystä, määrä nousi 7,1 prosenttia viime vuodesta. Eri ammattiryhmistä eläköityy esimerkiksi . D EM O G RA A FI Hoitoalan pyöröovi pyörii Hyvinvointialueet kärvistelevät talousongelmissa ja suunnittelevat jätti-irtisanomisia. 13 Demokraatti Noin kolmannes hyvinvointialueiden työntekijöistä on jäämässä eläkkeelle vuoteen 2033 mennessä. sairaanhoitajia 25,1 % . sairaalaja laitos apulaisia 44 % Konkurssiasiamiehen toimisto de_20112025_13.indd 13 de_20112025_13.indd 13 10.11.2025 10.41 10.11.2025 10.41
Teksti ja kuvat Mikko Huotari 14 Demokraatti de_20112025_14.indd 14 de_20112025_14.indd 14 11.11.2025 16.28 11.11.2025 16.28. 14 Demokraatti ILMIÖ Katse länteen Romaniassa ei tykätä Venäjästä, mutta riippumattoman median heikko asema tekee maan alttiiksi hybridivaikuttamiselle
15 Demokraatti 15 Demokraatti Vastavalmistunut Kansan pelastuksen katedraali Bukarestissa keräsi satojen metrien jonot avaamisen jälkeisellä viikolla. de_20112025_14.indd 15 de_20112025_14.indd 15 11.11.2025 16.28 11.11.2025 16.28
Nimestään huolimatta puolue ei ole arvoiltaan järin liberaali, vaan melko taantumuksellinen seksuaalivähemmistöjä ja muita vähemmistöjä kohtaan. Vaalitulos mitätöitiin vakavien epäselvyyksien vuoksi, mikä synnytti kuukausia kestäneen poliittisen sekasorron. 16 Demokraatti ILMIÖ N ainen jakkupuvussa kävelee ripein askelin, sohii ristinmerkin ja jatkaa määrätietoisesti matkaansa. Puolueet ovat läntisiä sisarpuolueita konservatiivisempia. Lupun mukaan Romanian median tarina ei ole onnellinen. Vaalien ensimmäisellä kierroksella äärioikeistolainen C?lin Georgescu nousi voittajaksi. – Yksi suosituista tarinoista on, että EU ei halua sallia katedraalia, koska se muka haluaa tukahduttaa ortodoksisen uskonnon. Kahden miljoonan asukkaan Bukarest on moderni suurkaupunki – itäeurooppalaisilla mausteilla höystettynä. Sisälle mahtuu 5 000 ihmistä. Sen tavoitteena on edistää riippumatonta ja vastuullista journalismia. Viranomaisten pitää vastata tiedusteluihin viimeistään muutaman päivän kuluessa, järjestää säännöllisiä lehdistötilaisuuksia ja kohdella toimittajia yhdenvertaisesti, Lupu sanoo. Kaikki voidaan kääntää poliittiseksi narratiiviksi, jopa kirkon rakentaminen. Romanialla on kuitenkin vahva julkisuuslainsäädäntö – paperilla. Kyse ei ole pelkästä uskonnollisesta hankkeesta. Kansan pelastuksen katedraali on avannut ovensa yleisölle juuri muutamia päiviä ennen saapumistamme. Median riippumattomuus on kuitenkin heikko, ja suuri osa julkisen edun mukaisesta journalismista tehdään pienissä, itsenäisissä toimituksissa, ei valtavirtamediassa. Uusissa vaaleissa tämän vuoden touKAIKISSA TURVALLISUUSSTRATEGIOISSA VENÄJÄ ON MÄÄRITELTY ROMANIAN YKKÖSUHAKSI. Kirkon vanhoillisen valtavirran vaikutus heijastuu politiikkaan. Lisäksi viranomaiset on velvoitettava vastaamaan tiedusteluihin ja noudattamaan avoimuuslakeja sanktioiden uhalla. RIIPPUMATTOMAN MEDIAN heikko asema antaa ilmatilaa some-manipulaatiolle. – Parlamenttipuolueet saavat vuosittain huomattavia tukia, joista merkittävä osa päätyy mediaostoihin, mutta sopimuksia ei julkaista. Romanian viime vuoden presidentinvaalit päättyivät kaaokseen, kun tulokset jouduttiin mitätöimään epäselvyyksien vuoksi. Asiaa tutkivien juttujen mukaan puolueet ostavat medioilta toimituksellista sisältöä. Lupun edustama romanialainen kansalaisjärjestö on perustettu vuonna 1994. Sieltä löytyy maailman suurin ikonostaasi, konserttisaleja ja ydinaseen kestäviä pommisuojia. Epäilyt Venäjän vaikuttamisoperaatioista alkoivat kasvaa, kun selitystä suosion räjähdysmäiselle kasvulle ei löytynyt perinteisestä kampanjoinnista. Poliitikoille ei seuraa laista lipsumisesta sanktioita tai poliittisen uskottavuuden menettämistä. – Meillä on todella hyvä laki. Julkisten varojen mittava käyttö on herättänyt keskustelua nyt, kun maa kamppailee talousvaikeuksien kanssa ja sillä on Euroopan unionin korkein inflaatio, The Center for Independent Journalismin -järjestön johtaja Cristina Lupu sanoo. de_20112025_14.indd 16 de_20112025_14.indd 16 11.11.2025 16.28 11.11.2025 16.28. Ruuhkautuneet autojonot etenevät nykivin liikkein. Noin 270 miljoonan euron kustannuksilla se on yksi Romanian viime vuosikymmenten kalleimmista rakennushankkeista. Hankkeen ympärille on rakennettu myös salaliittoteorioita. Ensisilmäyksellä mediakenttä näyttää monipuoliselta: kymmeniä televisiokanavia, satoja sivustoja ja ympärivuorokautisia uutiskanavia. – Katedraali rahoitettiin pääosin julkisilla varoilla. Klikkijournalismin logiikka ohjaa mediasisällöt kuohuttaviin ja lyhytikäisiin aiheisiin, mutta kriittinen journalismi jää vaille tukea. 127 metriä korkea katedraali on maailman korkein. Ongelma ei ole säädöksissä vaan niiden noudattamisessa. Lupun mukaan median tilanne paranee vain, jos julkisen rahan käytöstä tulee täysin läpinäkyvää ja puolueiden mediakulut avataan sopimuksineen kaikkien nähtäville. Olen politiikan toimittajien yhdistyksen matkalla Romaniassa tapaamassa poliitikkoja ja tutkijoita sekä tutustumassa täkäläiseen elämänmenoon. Samoin on sosiaalidemokraattisen PSD-puolueen laita, se on läntisiin eurodemareihin verrattuna arvoiltaan konservatiivinen. Median vapautta kaventaa myös liiketoimintamallin muutos. Pääministeri Ilie Bolojan edustaa Kansallista liberaalipuoluetta PNL:ää. KATEDRAALISTA ON tullut keskustelunaihe ja propagandan väline. Nopeasti paljastuu, että ortodoksisella kirkolla on suuri merkitys, samaan tapaan kuin katolisella kirkolla Puolassa. Lopulta ratkaisevaa on riippumattomien ja tutkivien medioiden tukeminen, jotta ne eivät olisi taloudellisesti tai poliittisesti sidoksissa vallanpitäjiin. Syksyinen aamuaurinko paistaa kuusikaistaiselle Bulevardul Nicolae B?lcesculle. – Se herättää kysymyksiä poliitikkojen prioriteeteista – miksi rahaa löytyy katedraaliin, mutta ei sosiaalipalveluihin. Romanian ortodoksinen kirkko ei kuulu Moskovan patriarkaattiin, joten se ei kuitenkaan ole poliittisesti ryvettyneen Venäjän ortodoksisen kirkon vaikutuspiirissä
Kahden miljoonan asukkaan Bukarest on moderni suurkaupunki itäeurooppalaisilla mausteilla höystettynä. 17 Demokraatti KAIKKI VOIDAAN KÄÄNTÄÄ POLIITTISEKSI NARRATIIVIKSI, JOPA KIRKON RAKENTAMINEN. Nicolae Ceau?escun palatsi otettiin parlamentin käyttöön vuonna 1994. de_20112025_14.indd 17 de_20112025_14.indd 17 11.11.2025 16.28 11.11.2025 16.28
Naapurimaa Moldova on romanialle erityisen läheinen, koska mailla on yhteinen kieli, romania. Tällä on vaikutus nykyiseen suhtautumiseen, Liukkonen sanoo. Joillakin keitto jää syömättä, itse herkuttelen puoleenväliin. Sotilasasiamies on siis lähetystössä työskentelevä upseeri, joka pitää yhteyttä paikallisiin asevoimiin ja osallistuu lähetystössä tapahtuvaan asemamaata koskevien turvallisuuskysymysten seurantaan. Jos Venäjä onnistuisi miehittämään Ukrainassa Odessan, se olisi kivenheiton päässä Moldovasta – todennäköisin seuraava kohde Venäjän laajentumispyrkimyksissä. En ymmärrä romaniankielisestä ruokalistasta mitään, joten otan sitä, mitä muutkin. Yksi some-kanavien kautta syötetty narratiivi on, että romanialaiset näkisivät itsensä Euroopan unionin periferiana tai toisen luokan valtiona, minkä tarkoitus on murentaa EU:n yhtenäisyyttä. Kovasti toivottivat meidät tervetulleiksi liittokuntaan. Paljastuu, että kermaisessa ciorba de burta -keitossa on naudan mahalaukun eli pötsin suikaleita. Romanian parlamentti muutti rakennukseen 1994, jolloin Kansan talosta tuli Parlamenttitalo. Saavumme Romanian parlamenttitalolle, jonka alun perin piti olla Ceau?escun palatsi. Romanialaiset seuraavat tiiviisti Venäjän aikeita Moldovan suhteen. Romanian ja Moldovan erona on se, että Romania kuuluu EU:hun ja Natoon, Moldova ei kumpaankaan. Suomen ja Romanian välillä vallitsee vahva yhteisymmärrys siitä, että Venäjä on maiden yhteinen uhka ja niiden on toimittava yhdessä. Viime syksynä tapasin Romanian puolustusvoimien komentajan, joka muistutti, että Venäjä on hyökännyt 11 kertaa Romaniaan historian aikana. 18 Demokraatti ILMIÖ kokuussa presidentiksi valittiin Bukarestin EU-myönteinen pormestari Nicu?or Dan. Bukarest on vauras, mutta maaseudulla elää vielä paljon köyhiä ja kouluttamattomia ihmisiä, jotka voivat vaikuttua Ceau?escu-nostalgiasta. Valtavirtaan ei iske Venäjä-mielinen propaganda, mutta venettä voi keikuttaa monin muin tavoin. Urla?in pikkukaupungin lähistöllä on 1000 de Chipurin viinitila. SAAVUMME RATIKALLA ydinkeskustan ulkopuolelle rauhalliselle asuinalueelle. – Romania ei todellakaan ole kovin Venäjä-mielinen maa. Kaikki on järjettömän suurta, hieman kummitusmaista ja irvokasta mutta vaikuttavaa. Kansanedustajat olivat lomilla muualla, ja heidät haalittiin kasaan äänestämään Suomen ja Ruotsin jäsenyyden puolesta. Suurkaupunki jää taakse, tienvierillä on pitkään peltoja, kunnes maa alkaa kohoilla vuoriksi. ”Ceau?escun barokki” yhdistää barokin pompöösin loiston sosialistisen monumentalismiin, mutta barokin taiteellinen keveys loistaa poissaolollaan. Oma mielenkiintoinen ilmiönsä on se, että Romanian populistit ovat alkaneet romantisoida Ceau?escun aikaa. Diktaattori oli innokkaasti mukana suunnittelutöissä, mutta rakentaminen oli vielä kesken joulukuussa 1989, kun hänet syöstiin vallasta ja teloitettiin. Liukkonen ei ole törmännyt Nato-kritiikkiin Romaniassa. Kahden autokorjaamon välissä on paikallisia kulinaristisia erikoisuuksia tarjoileva ravintola Casa Baniica. Maa haki liittouman jäsenyyttä heti, kun se oli mahdollista. Hirmuhallitsija käynnisti palatsin eli ”Kansan talon” rakentamisen vuonna 1984. – Kaikissa turvallisuusstrategioissa Venäjä on määritelty Romanian ykkösuhaksi. – Kun Suomi halusi liittyä Natoon, Romanian parlamentti tuli kesätauolta äänestämään. Venäjä hyödyntää erityisesti sosiaalista mediaa, kuten TikTokia ja Telegramia. Siihen vaikuttaa historiallinen muisti, samoin kuin Suomessa. Rakennuksen 480 kattokruunuun on käytetty 3 500 tonnia kristallia. On ikävää, että Suomella ei ole sotilasasiamiestä täällä, Liukkonen sanoo. Romaniassa tuloja varallisuuserot ovat suuret. SUURLÄHETTILÄS LEENA Liukkosen mukaan Romanian ja Suomen välillä on yllättävän paljon yhteistä, kuten budjetin alijäämä ja Naton itäinen sivusta. Rinteillä kasvaa siisteissä riveissä kulkevia viiniköynöksiä. Suomen ja Romanian yhteinen tavoite on nyt Liukkosen mukaan se, että maiden on yhdessä saatava muut Nato-maat, jotka ovat kauempana Itärajasta, ymmärtämään, että Venäjän uhka koskee koko liittokuntaa ja EU:ta. Keskustelu kääntyy nopeasti turvallisuuspolitiikkaan. Jos lounas oli suomalaiselle erikoista, niin seuraava kohteemme lyö täysin ällikällä. Megalomaanisen projektin tuloksena oli maailman painavin rakennus, jossa on 1 100 huonetta. de_20112025_14.indd 18 de_20112025_14.indd 18 11.11.2025 16.28 11.11.2025 16.28. PIKKUBUSSI SUUNTAA Bukarestista pohjoiseen. Nostalgia on populismin polttoaine kaikkialla maailmassa. Suuressa tuotantohallissa seisoo useissa riveissä ’CEAU?ESCUN BAROKKI’ YHDISTÄÄ BAROKIN POMPÖÖSIN LOISTON SOSIALISTISEN MONUMENTALISMIIN. Saavumme Romanian viininviljelyalueille, jotka sijaitsevat Karpaattien vuoriston eteläpuolella. Palatsi on rakennettu 1980ja 90-luvuilla, mutta tyylilaji viittaa satojen vuosien taakse
Maistelukierroksen jälkeen siirrymme illalliselle viinitilan huvilaan. Kysyn Ionesculta, miten hän suhtautuu Ceau?escun ajan nostalgisointiin. Kun Ceau?escu syöstiin vallasta joulukuussa 1989, Ionescu oli 14-vuotias ja asui tuolloin Bukarestissa. ROMANIAN POPULISTIT OVAT ALKANEET ROMANTISOIDA CEAU?ESCUN AIKAA. Romaniaa pidetään hyvänä viinimaana, mutta sen maine on jäänyt perinteisempien maiden varjoon. Romania löysi lopulta tiensä kohti Eurooppaa, mutta se ei tapahtunut ilman sisäistä kamppailua, jonka haavat tuntuvat vielä nykypäivänä. Ionescu muistelee, että Ceau?escun kukistamishetken jälkeen sekasorto jatkui vielä pitkään. Vallankumouspäivinä oli todellinen uhka läsnä, ja yhtenä päivänä luoti oli mennyt aivan hänen vierestään. Hänen isänsä pelkäsi väkivaltaa ja vei Ionescun sekä hänen sisarensa pois kaupungista. 19 Demokraatti kiiltäviä ruostumattomasta teräksestä valmistettuja käymistankkeja. Tilan omistaja ?tefan Ionescu tarttuu polven korkeudella olevaan hanaan ja laskee jalalliseen lasiin viiniä suoraan terästankista. de_20112025_14.indd 19 de_20112025_14.indd 19 11.11.2025 16.28 11.11.2025 16.28. Tehtaassa työskentelevän isän pelko ei ollut tuulesta temmattu. Romaniassa tuloerot näkyvät arjessa selvästi. Kysymys kuului, kääntyykö maa itään vai länteen. Hänen mielestään se on järjetöntä ja selittyy ainoastaan sillä, että menneisyyden ongelmat voivat unohtua, jos joku kokee nykyhetkessä paljon ongelmia. Palkkataso on yksi EU:n matalimmista. Vallankumouksen jälkeiset vuodet olivat epätietoisuuden ja taloudellisen epävarmuuden aikaa
– Ihmisten pitäisi saada sitä hoitoa, jota he tarvitsevat melko pitkälle samoin perustein erityisesti, jos se on yhteiskunnan järjestämää. Työnantajat maksavat noin puolet työterveyshuollon kuluista, loput kustannetaan työnantajille maksettavin Kela-korvauksin. Myös työnantajien sopimukset ovat eritasoisia. Puhe on tavasta miten se on Suomessa järjestetty. Salmisen mielestä järjestely on hyväksyttävä, kunhan se ei johda osa-aikatyön lisääntymiseen. – Tämä on ehkä isompi pulma, koska se on osalle lääkäreistä suosittua työtä. Palvelut toimivat parhaiten suurissa kaupungeissa. Osa lääkäreistä tekee julkisen virkatyönsä ohessa yksityistä vastaanottoa. Salmisen mukaan järjestelmän ongelmissa ei ole kyse vain ohituskaistaan kuluvista julkisista varoista vaan myös lääkäripulasta. Pienemmillä paikkakunnille ei välttämättä ole yksityisten järjestämää työterveyshuoltoa lainkaan. TYÖTERVEYS THL:n Mika Salmisen mielestä työterveys järjestelmän ikävistä faktoista ei haluta puhua. Jos saat ajan samalle päivälle, on mahdotonta, että kaikki niistä täyttyisivät, jolloin tyhjäkäyntiä on paljon. – Se näkyy niin, että jos minä tai kuka tahansa kaupungissa asuva työterveyshuollon asiakas tarvitsee pienempäänkin vaivaan lääkärin palveluja, ne saa melkein seuraavaksi päiväksi. Teksti Simo Alastalo / Kuva iStock T erveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajan Mika Salmisen mukaan 1970-luvulla luodusta työterveyshuollosta on kehittynyt kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallinen ohituskaista. He ovat pois julkisesta terveydenhuollosta. – On tietty frustraation kohde, ettei puhuta itse asiasta vaan eturyhmien näkökulmasta sillä ajatuksella, että mitään ei voida muuttaa. TYÖMARKKINAOSAPUOLET SOPIVAT työterveyshuollosta 1970-luvulla. Sopimuksen sisältö kirjattiin vuosikymmenen lopulla säädettyyn työterveyslakiin. Edes kaikki työterveyden asiakkaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa keskenään. Viimeisen parinkymmenen vuoden kuluessa työterveyshuolto on kasvanut perusterveydenhuollolle rinnakkaiseksi järjestelmäksi. – Sehän tarkoittaa, että siellä on hirveästi tyhjiä aikoja. Järjestelmää on sittemmin kehitetty yhteistuumin kolmikannassa. Yritäpä samaa terkkaripuolella, niin ei onnistu. NYKYMUOTOINEN työterveysjärjestelmä on osa suomalaisen terveydenhuollon pirstaloitumista, jonka lopputuloksena on tehotonta, päällekkäistä työtä. 20 Demokraatti 20 Demokraatti Terveyden ohituskaista KYSE EI OLE VAIN OHITUSKAISTAAN KULUVISTA JULKISISTA VAROISTA VAAN MYÖS LÄÄKÄRIPULASTA. Kun työterveyspalveluiden ulkopuolella olevat ryhmät kuten lapset, monet yrittäjät, freelancerit, työttömät ja eläkeläiset jonottavat viikkoja julkiseen perusterveydenhuoltoon, töissä oleville on hoitoa tarjolla nopeasti. 20 Demokraatti de_20112025_20.indd 20 de_20112025_20.indd 20 12.11.2025 11.34 12.11.2025 11.34. Kyse ei ole siitä, etteikö työterveys olisi erikoisalana tärkeä ja tarpeellinen. Kun toisistaan erillisten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon suhdetta ei saatu pitkäksi venähtäneen sote-uudistuksen aikana ratkaistua, yksityisten yritysten pyörittämä työterveyshuolto kehittyi Salmisen mukaan korvaamaan toimimattomia peruspalveluita. Meillä on yleisjärjestelmä ja lisäosa, jossa voidaan tehdä samoja asioita kuin julkisessa terveydenhuollossa. Demokraatin pistokokeessa aikoja oli Helsingin keskustassa työterveyteen tarjolla myös samalle päivälle, jopa parin tunnin varoitusajalla. – Työterveydestä, joka luotiin alun perin keinoksi ennaltaehkäistä työperäisiä ammattitauteja, on tullut rinnakkainen sairauksien hoitojärjestelmä, johon osa väestöstä pääsee ohituskaistaa. Se ei ole kovin viisasta, Salminen sanoo Demokraatille
Kyse ei ole siitä, etteikö työstä pitäisi saada kunnon korvausta, mutta yhteiskunnalla on tietty oikeus ohjata mihin sitä investointia käytetään. Silloin kyseessä olisi myös verotettava etu. Järjestelmää tuskin ajettaisiin alas, mutta sitä voitaisiin kehittää niin, että se palvelisi laajempaa joukkoa. – Tämä on asia, jota ei voida ratkaista yksittäisillä heitoilla. 21 Demokraatti de_20112025_20.indd 21 de_20112025_20.indd 21 12.11.2025 11.34 12.11.2025 11.34. – Pelkästään yksityisen sektorin varaan heittäytyminen olisi kyllä riski, mutta julkisesti rahoitetun rinnalla se tietenkin voisi toimia. Jos annettaisiin se vaikkapa selkeämmin hyvinvointialueiden johdettavaksi. – Kun jää eläkkeelle, kokemus saattaa olla vähän toisenlainen, jos ei ole isompia säästöjä, joilla voi siirtyä suoraan yksityisen terveydenhuollon asiakkaaksi. – Harvoin on sellainen tilanne, että työnantajat ja työntekijät ovat samalla puolella. Hän korostaa, ettei yritä puhua pelkästään julkisen terveydenhuollon puolesta. Olisiko se nyt niin kamalaa, hän kysyy. – Jotta sellainen voisi syntyä, pitää myöntää nykyisen järjestelmän viat. Jos rinnalle tulisi työnantajien kustantama vakuutuspohjainen järjestelmä, toimijana olisi Salmisen mukaan aidosti yksityinen sektori, jolloin siellä toimittaisiin oikeasti kilpailun säännöillä. TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK tiedotti viime viikolla, että työterveysjärjestelmän heikentäminen johtaisi vakuutuspohjaiseen järjestelmään, jonka voittajina olisivat yksityinen terveysbisnes, varakkaat ja työelämän hyväosaiset. Osa ihmisistä saa ainakin tavoitettavuuden kannalta huonompaa hoitoa kuin muut ja kyseenalaisin perustein. Nyt tapahtuu osin kermankuorintaa. Lääkäreiden koulutukseen menee aika paljon yhteiskunnan varoja. Siinä voidaan keskustella järkevästä resurssien käytöstä. – Yksityinen sektori voi olla mukana ja varmaan sen täytyykin olla mukana mutta sen pitäisi tapahtua fair play -pohjalta. Jos pidetään itsepäisesti kiinni siitä, että tämä on hyvä, ei siitä silloin mitään tule. THL on ehdottanut työterveyshuollon uudistamista parlamentaarisena yhteistyönä. Tässä tarvitaan aika iso yhteiskunnallinen konsensus. Työssäkäyvät suomalaiset ovat suuri äänestäjäryhmä, jolle järjestelmän uudistajat tuottaisivat helposti jonkin tasoisen pettymyksen. – Tavoitteet voitaisiin määritellä ilman, että ne henkilöityisivät yhteen poliittiseen ryhmittymään, joka voisi joutua siitä tilivelvolliseksi. – Järjestelmä ei ole yhdenvertainen. 21 Demokraatti 21 Demokraatti – Jos tehdään osa-aikatyön ohessa yksityisellä tiliä, siinä tulee ristiriita yhteiskunnan tarpeisiin nähden. Salmisen mukaan työterveydenhuollon ongelmat usein myönnetään yksityisissä keskusteluissa mutta samalla todetaan, että järjestelmän uudistaminen on mahdotonta. Salminen toteaa suomalaisen työterveyshuollon nauttivan laajuudessaan ainutlaatuista kannatusta. Jos heittäydytään rehellisiksi, niin mitä tässä pitäisi myöntää
Jos halutaan yhteys, joka toimii myös Itämeren sulun aiheuttamassa kriisitilanteessa eikä vain juhlapuheissa, on laskettava kylmästi sen hinta. Se tekee jokaisesta tavarajunasta haavoittuvamman ja hitaamman. Rahtireitit Venäjän kautta ovat poliittisesti poissa laskuista ja Itämeren turvallisuustilanne on muuttunut pysyvästi arvaamattomaksi. Sellainen turvaverkko on riittämätön, jos Itämeri sulkeutuu. Pienemmälläkin summalla voidaan rakentaa jotenkin toimiva ratkaisu, mutta silloin pullonkaulat jäisivät Ruotsin ja Norjan puolelle. Liikenneja viestintäministeriön arviot yli 1,5 miljardin euron kokonaiskustannuksista kertovat, kuinka suuresta päätöksestä puhutaan. Näistä merkittävin realistinen länteen suuntautuva vaihtoehto, joka toimii myös kriisissä, on yhteys Norjan kautta suoraan Atlantille. Teksti Mika Horelli / Kuva iStock S uomen logistinen turvallisuus nojaa entistä kapeampaan perustaan. 22 Demokraatti RAUTATIE LÄNTEEN Suomi voi tunaroida EU-tuet Suomen on päätettävä, ostaako se itselleen avoimen oven länteen. Arvio on 3–5 miljardia euroa 2030-luvun alkuun mennessä. Ouluun ulottuva eurooppalainen raideleveys loisi ensimmäisen aidon ja saumattoman yhteyden Ruotsin rataverkkoon, mahdollistaisi sujuvat kuljetukset de_20112025_22.indd 22 de_20112025_22.indd 22 10.11.2025 10.44 10.11.2025 10.44. SUOMEN KRIITTISIN päätös koskee eurooppalaisen 1435 millimetrin raideleveyden tuomista Tornion rajalta Ouluun. Narvikin jäättömän sataman kautta kulkeva reitti on ollut vuosikymmeniä teoreettinen vaihtoehto, mutta geopoliittisten realiteettien muutos on nostanut sen potentiaalisen merkityksen kokonaan uudelle tasolle. Ilman tätä muutosta riippuvuus raideleveyden vaihtopisteestä Torniossa jää pysyväksi. Kyse ei ole vain rautatiestä, vaan Suomen kansallisesta henkivakuutuksesta. Suomen nykyinen oma raideleveys on suuriruhtinaskunta-ajan peruina 1524 millimetriä. Haaparanta–Kemi-yhteys on jo suunnittelupöydällä, ja eduskunta on varannut valmisteluun 20 miljoonaa euroa. Nykyisessä tilanteessa Suomen on pohdittava vaihtoehtoisia reittejä Ruotsin länsirannikon tai Norjan satamiin
Tanska on saanut TEN-T-rahastoista yli kolme kertaa Suomea enemmän asukasta kohden, koska se on sitonut omat kansalliset rahansa etukäteen merkittäviin investointeihin. Vasta sen jälkeen logistiikkaketjusta tulee uskottava. Norjan puolen investointitarve on aiemman arvion mukaan 1,6 miljardia euroa, mutta kustannustaso on sittemmin noussut. Jos kapasiteettia ei osteta ennakkoon joko rahoitusosuudella tai nimetyillä junakiintiöillä, pohjoinen yhteys jää paperille. Per capita -vertailussa Suomi saa EU-infrarahoitusta edelleen selvästi vähemmän kuin Ruotsi, Norja (EFTA-yhteistyön kautta) tai Tanska. Konttikenttien, laitureiden ja nosturien kapasiteetin nosto vaatii investointeja vähintään puolen miljardin euron edestä. Malmbanan–Ofotbanen-yhteys Luulajasta Kiirunan ja Riksgränsenin kautta Narvikiin on yksiraiteinen ja kaivosyhtiö LKAB:n malmijunat vievät leijonanosan sen kapasiteetista. Se edellyttää uusia kohtauspaikkoja, turvalaitteiden päivityksiä ja osittaista kaksiraiteisuutta. Fehmarnin parhaillaan rakenteilla oleva maantieja rautatietunneliyhteys Saksaan on tästä tunnetuin tuore esimerkki. Sama koskee Narvikin satamaa: se on sula ympäri vuoden ja riittävän syvä jopa suurille säiliölaivoille. Jos Suomi haluaa Atlantin suunnan aidoksi vaihtoehdoksi, sen on päätettävä kansallisesti, rahoitettava oma osuutensa ja haettava kumppaneita EU:sta, Ruotsista, Norjasta ja Natosta. RUOTSIN JA Norjan puolella ongelmat ovat jo nyt akuutteja. de_20112025_22.indd 23 de_20112025_22.indd 23 10.11.2025 10.44 10.11.2025 10.44. Suomi ei voi vain ”liittyä” Atlantin yhteyteen. Norja on aloittanut Ofotbanenin laajennusprojektin, jonka tavoitteena on kasvattaa junamäärä nykyisestä 46 junasta 66 junaan päivässä vuoteen 2040 mennessä. 23 Demokraatti Atlantin suuntaan ja tekisi Oulusta uuden logistisen solmukohdan pohjoiseen. tisesti saada 1–2 miljardin euron EU-rahoituksen, mutta vain sillä ehdolla, että Suomi itse tekee ensin sitovan päätöksen ja varaa kansallisen rahoitusosuutensa. Tällöin mahdollinen Atlantin yhteys typistyy ruuhkaiseksi sivuraiteeksi, ei Suomen todellisen huoltovarmuuden vaihtoehdoksi. Euroopan investointipankki (EIP) rahoittaa yhä useammin niin sanottuja kaksoiskäyttöhankkeita, ja Nato-rahoitus olisi mahdollinen lisä Military Mobility-kokonaisuuden kautta. Länsirata ja Lentorata jäivät ilman CEF-rahoitusta vuonna 2024, koska niiden kanssa kilpailleet muut hankkeet olivat valmiimpia ja paremmin perusteltuja. Naton yhteisestä investointiohjelmasta on jo rahoitettu satamia, varastoalueita ja logistiikkareittejä Itä-Euroopassa. Kolmas, poliittisesti herkkä mutta realistinen lähde voisi olla Nato-yhteistyön infrastruktuurirahoitus (NSIP). Tämä on kohta, jossa Suomi on jäänyt useissa hauissa kilpailijoiden taakse. Se on Ruotsin länsirannikon satamien ohella ainoa realistinen vaihtoehto, jos Itämeri kriisiytyy. Kysymys ei ole siitä, että Suomi olisi menettänyt järjestelmällisesti EU:n infrarahoja, vaan siitä, että valmiustasossa ja poliittisessa ajoituksessa on ollut puutteita. Ruotsi ja Norja tekevät seuraavat liikenneverkkojaan koskevat investointilinjaukset vuoden 2026–2027 budjettikehyksissä. Jos Atlantin yhteys sijoitetaan TEN-T-ydinverkkoon, Suomi voi realisRAUTATIE NARVIKISTA SUOMEEN OLISI KANSALLINEN HENKIVAKUUTUS. Ongelma on sataman käsittelykapasiteetti. Jos Suomi ei ole tuolloin mukana pöydässä, Ofotbanenin kapasiteettipäätökset tehdään ilman Suomea. Kaikki vaihtoehdot johtavat lopulta samaan kysymykseen: ostaako Suomi itselleen avoimen oven länteen vai ei. Suomella ei ole enää varaa ajatukseen, että pohjoinen reitti on ”hyvä lisä”. Suomen turvallinen länsiyhteys ei ratkea tekniikalla, vaan päätöksenteolla. POHJOISEN HANKKEEN kiire ei liity rakentamisen nopeuteen vaan geopoliittiseen aikatauluun. Intermodaalista tavaraa eli käytännössä kontteja kulkee vuosittain vain noin 100 000 standardikonttia, kun todellinen kriisikestävyys edellyttäisi moninkertaista määrää. Mutta EU-rahoituksella on kaksi ennakkoehtoa, joita Suomi ei voi ohittaa. Narvikin kehittäminen riittävän isoksi logistiseksi solmuksi olisi kriisitilanteessa Suomelle elintärkeää. Toiseksi jäsenmaan on sitouduttava omiin kustannuksiinsa etukäteen. EU:LLA ON useita rahoituskanavia, jotka voisivat kattaa suuren osan hankkeesta. Kirjottaja on Brysselissä asuva toimittaja. Ensinnäkin suunnitelman on oltava riittävän valmis: EU ei sitoudu hankkeisiin, joita ei ole kyetty päättämään kansallisesti. Connecting Europe Facility (CEF) on tukenut aiemminkin rajat ylittäviä rautatiehankkeita 30–50 prosentin tukitasolla, ja Euroopan kattavan TEN-T-ydinverkon status voisi nostaa Atlantin yhteyden prioriteettilistalle. Mikään ei estäisi Suomella hakemasta tukea myös pohjoisille yhteyksille, etenkin jos hanke onnistuttaisiin liittämään osaksi liittokunnan ”military mobility” -kokonaisuutta
Etelä-Karjalassa on jo käynnissä yt-neuvottelut. Hänen mielestään rahoituksen jakautumisessa hyvinvointialueille on merkittäviä ongelmia. – Etelä-Karjalassa on haluttu tehdä asiat toisin, ja panostaa ennaltaehkäisyyn ja perheiden tukemiseen. de_20112025_24.indd 24 de_20112025_24.indd 24 11.11.2025 10.25 11.11.2025 10.25. – Näin on pystytty vähentämään lasta suuresti vaurioittavia huostaanottoja, mikä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti onnistuminen. Määrä vaihtelee sen mukaan, mitkä ovat yksittäisen asiakkaan tarpeet. Huostaanotot, varsinkin laitossijoitukset, ovat kalliita, ja ne jättävät syvät jäljet lapsen elämään. – Henkilöstökulut ovat puolet alueen budjetista. TUORE HALLINTO-OIKEUDEN päätös on lisännyt epävarmuutta Etelä-Karjalassa. KYMÄLÄISEN MUKAAN Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on kuitenkin saatu paljon hyvää aikaan, erityisesti lastensuojelussa. Kymäläisen mukaan koko maan tasolla puhutaan jopa tuhansista irtisanomisista. Käytännössä hallitus pakottaa alueen tekemään massiiviset irtisanomiset, jotta ensi vuonna ei tehdä alijäämää ja jotta hallitus sen seurauksena myöntäisi lisärahoitusta. Ne tulisi kiireellisesti korjata, ja siksi hallituksen tulisi puhaltaa peli poikki: antaa hyvinvointialueille työrauha uudistusten toteuttamiseen, eikä pakottaa alueita lyhytnäköisiin taloudellisiin ratkaisuihin. Nyt tämäkin onnistuminen on vaarassa. Mikä on hallituksen vastuu, jos perustuslain takaamia riittäviä palveluita ei pystytä toteuttamaan, Kymäläinen kysyy. Ei järjestelmä ole rikki. – Ihmiset ovat aidosti huolissaan siitä, miten hoitoon ja apuun pääsee jatkossa tässä maassa, Kymäläinen toteaa tiedotteessaan. 24 Demokraatti TERVEYDENHOITO Hallitus pakottaa irtisanomisiin IRTISANOMISVAATIMUS EI OLE REALISTINEN EIKÄ VASTUULLINEN. Ongelma on siinä, ettei hallitus kuuntele alueita, ja se uhkaa johtaa nyt kohtuuttomiin tilanteisiin. – Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tilanne kuvastaa karulla tavalla koko maan ongelmia. – Oikeus katsoi, että alueella tehtiin väärin, kun hyväksyttiin alijäämäinen talousarvio – vaikka sen perusteena oli oikeuskanslerin linjaus, että alueiden tulee kaikissa olosuhteissa turvata asukkaille riittävät palvelut. Tällainen vaatimus ei ole realistinen eikä vastuullinen, kun samalla puhutaan palveluista, jotka turvaavat ihmisten arjen ja elämän. Alueella on Suomen vähiten lasten huostaanottoja, ja yhdellä sosiaalityöntekijällä on 25–30 asiakasta. Etelä-Karjala haki valtiolta lisärahoitusta rahoituslain mukaisesti, mutta hallitus kieltäytyi myöntämästä sitä. ”Soteongelmien syy ei ole rikkinäinen järjestelmä vaan se, ettei hallitus kuuntele hyvinvointialueita.” Teksti Demokraatti / Kuva iStock H allitus pakottaa hyvinvointialueet massairtisanomisiin ja laiminlyömään peruspalveluja, SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen näkee
Parhaimmillaan suomen hallitseminen myös tukee Suomeen jäämistä – kun kieli on hallussa, sitä halunnee myös hyödyntää. D-kolumni V ierailu Helsingin ydinkeskustassa on nykyisin monella tapaa kiinnostava kokemus. Silmissä vilkkuvat Gymit, Central Stationit, Friends’n Burgersit, Jungle Juicet ynnä muut. Suomenkielisiä liikenimiä – tai mainontaa – ei ole kuin nimeksi. Pidän erinomaisen hienona, että omana elinaikanani niin Helsinki kuin muutkin Suomen kaupungit ovat kasvaneet, kansainvälistyneet ja katukuva moninaistunut. Suomi tarvitsee kielilain Maahanmuuttajille on luotava aidot kannusteet ja mahdollisuudet kielen oppimiseen. MAAHANMUUTTAJILLE ON luotava aidot kannusteet ja mahdollisuudet kielen oppimiseen. Ranskassa ja Kanadan Quebecissa ovat voimassa vahvat kielilait, jotka velvoittavat paikallisen kielen käyttöön muun muassa kuluttajille suunnattavassa viestinnässä. Kyseisestä asiasta voivat huolehtia vain suomalaiset itse – kenenkään muun tehtävä tai intressi se ei ole. SUOMALAISTEN TULEE LOPETTAA KAUNIIN KIELENSÄ HÄPEÄMINEN. de_20112025_24.indd 25 de_20112025_24.indd 25 11.11.2025 10.25 11.11.2025 10.25. Tänä päivänä Helsingissä, ja muuallakin maassa, on miltei mahdotonta löytää sellaista ravintolaa, kauppaa tai liikettä jonka nimi ei ole joko suoraan englantia tai jonkinlainen väännös englannista. Määrä laskee koko ajan. Aitoa monikulttuurisuutta on myös suomen kielen varjeleminen ja sen aseman turvaaminen. 25 Demokraatti Esa Suominen esa.suominen@rudpedersen.com Kirjoittaja on konsulttitoimiston osakas ja politiikan taustavaikuttaja. Uusia puhujia tulee, mutta heidänkin kielitaitonsa voi jäädä vajavaiseksi jos suomea ei käytännössä enää arjessa tarvita. Mikäli kieltä ei aktiivisesti itse käytetä ja sen annetaan taantua, sitä ei enää muutaman kymmenen, tai sadan, vuoden päästä ole käyttökielenä olemassa. Tämä ei ole ulkomaalaisen henkilöstön vika tai ongelma, ja palvelu kyllä pelaa koska me suomalaiset osaamme ja mielellämme myös puhumme englantia. Muitakin kieliä saa käyttää, mutta ensisijaisuus on kotimaisella kielellä. Se myös tukee Suomeen jäämistä. Suomea puhuu äidinkielenään hieman alle viisi miljoonaa ihmistä. Ravintolatarjonta on kuin toiselta planeetalta vaikkapa 2000-luvun alkuun verrattuna ja vaihtoehdot lisääntyneet. MYÖSKÄÄN ASIAKASPALVELUA ei tahdo enää suomeksi saada kuin paikoin. Tämä kun tulee olemaan se maailman ainoa paikka, jossa milloinkaan voi tulla ymmärretyksi suomen kielellä. Monesta tuhannesta miljoonasta ihmisestä. Tämän tulee koskea myös kaivattuja erityisosaajia eikä vain turvapaikanhakijoita. Mutta teemme karhunpalveluksen niin tänne integroitumaan pyrkiville työperäisille maahanmuuttajille – kuin omalle kielellemme – jos emme vaadi palvelua suomeksi. Ja ennen kaikkea – suomalaisten tulee lopettaa kauniin kielensä häpeäminen ja vaatia sillä myös palvelua – Suomessa. Siksi meidän tulisi havahtua siihen, että kielemme on vaarassa kadota historiaan muutamassa sukupolvessa ellemme ala tuntuviin toimenpiteisiin sen säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Mallia voidaan katsoa maailmalta. Eläköön se panoksemme maailman monikulttuuriseen mosaiikkiin. Paitsi yksi asia on kaventunut ja se on suomen kielen käyttäminen. Yritysten nimien tulee olla ranskankielisiä tai vähintään ne on käännettävä
Väinö Tanner oli kirjoittanut pääkirjoituksen, jossa vaadittiin SDP:tä sanoutumaan ”jyrkästi irti väkivaltaisesta bolsevismistä”. Vuorenrinne kertoo, että se löi ällikällä porvarilliset tahot ja lehti levisi Helsingissä kulovalkean tavoin ennen kuin sitä ryhdyttiin takavarikoimaan. tulosta maaliskuun 1919 eduskuntavaaleissa. Se päätti ostaa ryhmälle uuden kirjoituskoneen eikä suinkaan kivääreitä. Hänestä tuli myöhemmin SKDL:n presidenttiehdokas vuoden 1956 vaaleissa. 1930-luvulla lehti paljasti sekä fasismin että stalinismin kauheuksia. Jo lokakuussa lehden painos oli 60 000 kappaletta, mikä ennakoi hyvää de_20112025_26.indd 26 de_20112025_26.indd 26 10.11.2025 15.08 10.11.2025 15.08. Moskovassa perustettu Suomen Kommunistinen puolue ulotti lonkeroitaan Suomeen sekä maanalaisen toiminnan että peiteorganisaatioiden kautta. Asevelisosialidemokratian perinnettä ylläpitänyt Simppa eli Simo Juntunen joutui luopumaan tehtävästään, kun Aimo Kairamo erotti hänet vuonna 1974. Myös lehden edeltäjän, vuonna 1885 perustetun Työmiehen sekä aikajanana Uutispäivä Demarin, Demarin ja Demokraatin vaiheet esitellään kirjassa lyhyesti vuodesta 1988 tähän päivään. Antti Vuorenrinne toteaa, että kuuluisa ”talvisodan henki” ilmeni lehden linjassa alusta alkaen. Teksti Ulpu Iivari Suomen Sosialidemokraatin historian suuri linja löytyy liberaalin demokratian puolustamisesta. Sota-ajan sensuuri vaikutti lehden toimittamiseen. Rintamia oli useita. Italian, Espanjan ja Saksan mallin mukaan aktivoituva äärioikeisto uhkasi meilläkin liberaalia demokratiaa. MAAILMANSOTIEN VÄLISENÄ aikana Suomen Sosialidemokraatti taisteli yhdessä puolueen kanssa demokraattisen oikeusvaltion puolesta. Erityisesti se tuli ilmi jatkosodassa. Lehden uutisointi Saksan miehittämän Tanskan juutalaisvainoista ja Norjassa natsien langettamista ay-johtajien kuolemantuomiosta sekä kahdeksan juutalaisen luovuttamisesta Suomesta Saksaan sai sensuurin ja Saksan edustajat hermostumaan. Räisänen asettui pysyvästi Tanneria vastaan, mutta pysyi kuitenkin lehden palveluksessa vuoteen 1939 asti siirtyen sitten sota-ajan puolueopposition kautta SKDL:ään. Suomen Sosialidemokraatti perustettiin vaikeissa oloissa sisällissodan jälkeen. Sosialidemokraattien pääsy hallitukseen oli koulinut puoluetta hyväksymään armeijan kasvaneet menot ja asehankinnat, vaikka puolustusvoimien oikeistohenki arvelutti. 26 Demokraatti SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTI TYÖVÄENLEHTI demokratian tukena LEHDEN ENSIMMÄINEN NÄYTENUMERO LÖI ÄLLIKÄLLÄ PORVARILLISET TAHOT. Tanner ja näytenumeron muu toimitus pidätettiin, mutta päästettiin vapaaksi, sillä rikosta ei voitu osoittaa. VAIKKA SUOMEN Sosialidemokraatin linja noudatti puolueen linjaa, se ei ole estänyt lehden sisäistä kuohuntaa. Sensuuria johtaneen Kustaa Vilkunan mukaan saksalaiset valittivat eniten Suomen Sosialidemokraatista ja Svenska Pressenistä. Maltilliset voimat olivat olleet liikkeellä lehtiasiassa jo tätä ennen. Kirjassa viitataan Hannes Ryömän pamflettiin ”Vallankumousvuoden tapahtumat”. Tämä tieto tuo mieleen SDP:n eduskuntaryhmän viimeisen kokouksen ennen sisällissodan puhkeamista. Sen mukaan ”parlamentaaristen sosialidemokraattien” piirissä kaavailtiin marraskuussa 1917 uuden pää-äänenkannattajan, Suomen Sosialidemokraatin perustamista. Tannerin tukija Sasu Punanen eli Yrjö Räisänen ei voinut hyväksyä, että vähemmistöhallituksen pääministeri vastaanotti keväällä 1927 puolustusvoimain ja suojeluskuntien lippujuhlan paraatin. Säännöllisesti lehti alkoi ilmestyä syyskuussa, kun julkaisulupa vihdoin saatiin. Ensimmäinen näytenumero ilmestyi jo toukokuun kuudentena päivänä 1918. Samantapainen kehitys oli lehden pitkäaikaisella päätoimittajalla Eino Kilvellä. Kairamon mukaan Simpalle anneE lämäntyönsä työväen lehdissä, viimeksi Demokraatin päätoimittajana vuosina 2013–2015, tehnyt historian harrastaja Antti Vuorenrinne suoritti ison urakan kirjoittamalla Suomen Sosialidemokraatin historian vuosilta 1918–1988
Vuoden 1988 lehtiuudistusta konsultoinut Helsingin yliopiston Lahden tutkimusja koulutuskeskus totesikin lausunnossaan, ettei Euroopasta löydy liiketaloudellisesti menestyvää puolueeseen sitoutunutta vasemmistolaista lehteä. Hän teki itsemurhan vuonna 1931 kirjoitettuaan ensin kolumninsa ja pääkirjoituksen jossa totesi: ”Yhteiskunnallamme on täysi syy valvoa, mitä sen oikealla laidalla valmistellaan. ”Tämän lehden täytyy olla hyvä” on runsas ja antaa paljon poliittisen historian harrastajalle. Heti sotien jälkeen vuonna 1945 lehti halusi varmistaa läntiset yhteydet liittymällä uutistoimisto AP:n asiakkaaksi. Kovinta meno oli ammattiyhdistysliikkeessä, ja lehden tuki Metallityöväen liiton sosialidemokraateille oli merkittävää. Erottamisen taustalla näkyi Urho Kekkosen varjo, vaikka Kairamo vakuutti tehneensä päätöksen itsenäisesti. Säästökuurit ovat seuranneet toinen toistaan, ja talouden taantuminen on aina rokottanut nopeimmin työväenlehtien ilmoitusmyyntiä. Ilmiö ei ole vain suomalainen. Se on tärkeää sen vuoksi, ettemme joudu epämieluisalla tavalla yllätetyksi ja saa nähdä jonakin päivänä fascistisen diktatuurin toteutuneen.” SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATIN historia on poliittisen taistelun historiaa. Kirjasta käy ilmi, että Suomen Sosialidemokraatti on panostanut aina kulttuuriin – kuten nykyinenkin Demokraatti – ja pyrkinyt vähäisistä resursseista huolimatta pitämään lukijoitaan ajan tasalla myös kansainvälisestä politiikasta. Lopuksi jäin pohtimaan, mikä on taistelevan työväenlehden tehtävä nykyisin, kun niin monet rakenteet ovat murroksessa. Surullisin on Anton Huotarin kohtalo. Taloushuolet alkoivat 1950-luvulla ja ovat jatkuneet erilaisista tukitoimista huolimatta. Nyt haasteet ovat entistä monisyisempiä median yleisen murroksen myötä. Luin sitä välillä liikuttuneena. Suuri linja löytyy liberaalin demokratian puolustamisesta. Antti Vuorenrinne: Tämän lehden täytyy olla hyvä, Suomen Sosialidemokraatti 1918–1988 Into 2025, 412 s. LEHDEN TALOUS oli maailmansotien välillä niin hyvä, että se pystyi auttamaan puoluetta. 27 Demokraatti tut ”poliittiset tehtävät SDP:n äänenkannattajan poliittisena pakinoitsijana ovat osoittautuneet hänelle ylivoimaisiksi”. Tannerilainen lehti muuttui 1970-luvulla Kekkosen ulkopolitiikan tukijaksi, mutta taistelu kommunisteja vastaan jatkui sen sivuilla. KIRJA de_20112025_26.indd 27 de_20112025_26.indd 27 10.11.2025 15.08 10.11.2025 15.08. Suomen Sosialidemokraatin päätoimittajista vain Atte Pohjanmaa, joka toimi tehtävässä vuosina 1952–1968, siirtyi säädetyllä tavalla eläkkeelle
Suomi osallistui viimeksi lokakuussa Naton ydinasepelotteen harjoitteluun, mutta miksi atomipommeja simuloitiin täällä jo yya-aikana. Teksti Ahti Kaario / Kuva iStock A tomipommi räjähti Akonpohjan raviradan eteläpäässä isona sienipilvenä perjantaina kesäkuun 16. Tilanne meni näin: harjoituksen johto antoi perjantaina ydinvaroituksen kaikille ilmavalvonta-asemille, koska ”vihollisjoukko oli suorittanut epäilyttävän vetäytymisen aamulla”. Siinä perustettiin parikymmentä ilmavalvonta-asemaa, harjoiteltiin tähystämistä ja havaintojen viestittämistä ja koetettiin torjua vastapuolen sissien tuhotöitä. Karjalan lennosto järjesti ilmavalvontaharjoituksen Savonlinnan sotilaspiirissä kesäkuun puolivälissä 1972. Raportista ei käy ilmi mitään perustetta tälle. TÖRMÄSIN kertausharjoitusraporttiin penkoessani kylmän sodan aikaisia asevoimien asiakirjoja Kansallisarkistossa. päivänä kello 13.15 vuonna 1972. 28 Demokraatti YDINASE Kun Suomessa räjähti ATOMIPOMMI Asevoimien arkistoista selviää, että Suomi valmistautui ydinräjähdysten keskellä pärjäämiseen jo 1960-luvulta alkaen – ja harjoituksissa myös paukkui. Akonpohjassa ilmavalvontakomppania, Saaren palokunta ja SPR:n ensiapuryhmä pitivät samalla suojeluharjoituksen ja siivosivat ”ydinräjähdyksen” jälkiä samana iltapäivänä. Yleensä pantiin naftaseos tynnyriin, fosforikäsikranaatti kaveriksi, tynnyri kaivettiin maahan ja trotyylipanos viritettiin kokonaisuuden alle. Mutta sotilaspiirin esikunta järjesti myös näyttävän ”maalitoiminnan” räjäyttämällä Akonpohjassa ydinaseen. 28 Demokraatti de_20112025_28.indd 28 de_20112025_28.indd 28 10.11.2025 10.47 10.11.2025 10.47. Atomipommia markkeerasi sotilaspiirin lähettämän kersantti Tynkkysen valmistama ja räjäyttämä polttoaineseos. Akonpohja on taajama silloisessa Saaren, nyttemmin Parikkalan kunnassa, itärajalla. Kello 13.15 neljä asemaa ilmoitti havaitsemastaan ydinräjähdyksestä, suojelu-upseerit laskivat räjähteen suuruuden ja vaikutusalueen, ja yhdelle asemalle annettiin ydinasehälytys. Kylä säästyi ydintuholta, sillä kyseessä oli tietysti harjoitus. Perusmeininkiä tähän asti siis
Tosin kolmasosa ilmavalvonta-asemalle sijoitetuista reserviläisistä ei ollut uskaltanut kiivetä ilmavalvontatorniin. Näistä toisen harjoituksen loppuraportissa arvosteltiin sitä, että ydinräjähteen aiheuttamat tappiot oli kuvattu pieniksi, eikä mahdollisten psyykkisten vaurioiden määrää arvioitu. Taistelun jatkamista pidettiin mahdollisena suurista tappioista huolimatta. Puolustusvoimien joukkojen koulutustavoitteissa oli 1950-luvun lopulta lähtien taistelu myös ydinasein varustettua hyökkääjää vastaan. Asevelvollisten ja reserviläisten oletettiin kestävän ydinisku ilman paniikkia, jos tietoa jaettaisiin ja kuri olisi hyvä. Paikallislehti Parikkalan Sanomissa oli tapauksesta juttukin, jossa mainittiin paikalla olleen yleisöä ja kunnan edustaja. AKONPOHJAN ATOMIPOMMI ei ollut ainoa laatuaan noiden aikojen sotaharjoituksissa. Kertausharjoitusraportissa todettiin harjoituksen onnistuneen hyvin, ainakin mitä tulee ilmavalvontaan. Simuloituja ydinräjähdyksiä, näitä polttoainetynnyreitä, oli 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa useissa sotaharjoituksissa, eikä niitä pyritty salaamaan. Sekä Yhdysvallat että Neuvostoliitto suunnittelivat tuolloin käyttävänsä ydinaseita sekä hyökkäysettä puolustustaistelussa. Suomessa ei valmisteltu oman ydinaseen hankkimista, mutta tietoja ydinaseen vaikutuksista yritettiin hankkia vaihtelevalla menestyksellä. Sotilaan käsikirja opasti 1960-luvun puolivälissä, että räjähdykseltä on suojauduttava poteroon, kuoppaan tai kiven taakse. Siksi tästä suunnittelusta hänen kaudellaan luovuttiin, säteilyltä suojautuminen toki poikkeuksena. Pajusen mielestä taktisten ydinaseiden käyttö Suomea vastaan johtaisi todellisuudessa puolustuksen nopeaan murtumiseen, vaikka sotaharjoituksissa annettiin toisenlainen kuva. Pajunen epäili, suostuisiko joukko lähtemään vastahyökkäykseen tai pysymään asemissaan, jos alueella olisi käytetty ydinasetta tai olisi vaara sellaisesta. Kuvassa oli sienipilveä muistuttava räjähdyspilvi. 29 Demokraatti SOTAHARJOITUKSISSA PUOLUSTAJA PÄRJÄSI YDINASEHYÖKKÄÄJÄÄ VASTAAN VÄHINTÄÄN SISULLA. Naamari päähän, suojaan poteron pohjalle ja hälytyksen jälkeen säteilevän pölyn harjaaminen varusteista ovat edelleen käypiä ohjeita. Puolustusvoimat alkoi keskittyä tavanomaiseen sodankäyntiin, eikä ydinsotaan enää varauduttu. Niissä puolustaja pärjäsi ydinasehyökkääjää vastaan vähintään sisulla. KÄYTÄNNÖSSÄ YDINASEVASTUSTAJAA vastaan olisi lähdetty samoilla eväillä kuin perinteistäkin. Siitä pääteltiin, että ydiniskuja voisi kohdistua Suomeenkin, jos sotaan jouduttaisiin. Tuolloinen majuri Aimo Pajunen ei uskonut tätä. Ydinasepuolta ei kommentoitu mitenkään. Taktisiinkin ydinaseisiin liittyisi nimittäin laajamittaisen ydinsodan riski. 29 Demokraatti de_20112025_28.indd 29 de_20112025_28.indd 29 10.11.2025 10.47 10.11.2025 10.47. Sotilaan käsikirjassa löytyy silti, muun opin ohessa, kappale ydiniskulta ja -saasteelta suojautumisesta. Atomipommeja ei kuitenkaan ole ryhdytty uudestaan simuloimaan sotaharjoituksissa. Suomen käyttämissä T-55ja T-72-tankeissa ja BMP-rynnäkkövaunuissa oli suojausjärjestelmät säteilyiskua ja ydinsaastetta vastaan, koska se kuului Neuvostoliiton taisteluoppiin. NYT YDINASE on palannut Venäjän ja Yhdysvaltojen retoriikkaan, ja Naton jäsenenä Suomen viimeinen turva on ydinasepelote. Ei arvioitu mahdollisen ydinaseen vaikutuksia joukon toimintaan eikä siviiliväestöön. Myöhemmin kenraaliksi kohonnut upseeri esitti vuonna 1966 kirjassaan Sarjatulta rankkaa kritiikkiä armeijassa vallitsevaa ajattelutapaa kohtaan. Panssarijoukoilla säilyi kuitenkin valmius toimia ydinlaskeuman ympäristössä – ja tämä johtuu itäisistä kalustohankinnoista. MYÖHEMMIN 1970-LUVULLA sotilaat alkoivat arvella, että ydinaseita ei sittenkään käytettäisi, ainakaan Suomen suunnalla. Ylipäällikkökin, presidentti Urho Kekkonen pelkäsi ydinasetta, eikä uskonut asevoimien kykyyn puolustaa maata atomiaikana. Ydinasetutkija Stefan Forss kertoo, että vuodet 1990–1994 puolustusvoimia komentanut amiraali Jan Klenberg piti operatiivista puolustussuunnittelua ydinsotaa varten mahdottomana, sillä ydinsodassa kaikki muuttuisi täysin arvaamattomaksi. Päinvastoin, aiheesta löytyy lehtijuttu jos toinenkin. Tästä seurasi epäluottamusta kenraaleihin ja haluttomuutta varustaa puolustusvoimia tavanomaisellakaan aseistuksella. Ennen taistelun jatkamista piti suojata asemat laskeumalta esimerkiksi paperilla ja huiskia saasteet sadeviitalta havuilla. Samaan aikaan esimerkiksi Ruotsissa koulutettiin edelleen asevoimia käymään sotaa myös ydinaseympäristössä. Parissa 1960-luvun alkupuolen harjoituksessa puolustajat polkivat ydinräjähdyksen jälkeen pakoon pyörillä kaasunaamarit päässä
Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija. Tähän tarvitaan kuitenkin vahvat perustelut, joten talouspolitiikan lukkojen avaaminen edellyttää jatkossa nykyistä syvällisempää ymmärrystä talou desta. Tämä riitti vakuuttamaan SDP:n, keskustan ja vihreät mukaan kompromissiin. VELKAJARRUNEUVOTTELUITA läheltä seuranneiden mukaan valtiovarainministeriö esitti neuvottelijoille ennusteet, joiden mukaan velkajarru ei edellyttäisi sen kovempaa sopeutusta kuin EU:n velkasäännötkään. Vielä kesällä oppositio oli tyrmännyt hallituksen esityksen. Kritiikkien mukaan epärealististen taustaoletusten vuoksi nämä lakiin kirjatut tavoitteet voivatkin aiheuttaa yllättävän nopeasti sopeutusvaatimuksia, joita on käytännössä mahdotonta toteuttaa. Toinen hyvä syy on elvytys, jota tarvitaan Suomen kääntämiseksi Nokian romahduksesta asti seuranneesta matalan kasvun ajasta. Politiikka astuu kuvaan, jos talouden erilaiset tavoitteet vetävät eri suuntiin. Tätä jatkettaisiin kunnes velkasuhde olisi 60 prosentissa aiemmin kaavaillun 40 prosentin sijaan. Teksti Antti Ronkainen / Kuva iStock P arlamentaarinen sopu velkaantumista rajoittavasta velkajarrusta syntyi lokakuussa lopulta nopeasti. POLITIIKKA ASTUU KUVAAN, JOS TALOUDEN ERILAISET TAVOITTEET VETÄVÄT ERI SUUNTIIN. Työryhmä asettaa jo helmikuussa ensimmäisen ylivaalikautisen alijäämätavoitteen. Alijäämätavoitteet, nettomenopolut ja velkaantumisen vähentämistavoitteet ovat herkkiä ennusteille ja elävät eri tavoin suhdanteissa. Kansallisiin ja EU-tason sääntöihin sisältyy edelleen runsaasti joustoja, joilla velkasäännöistä voidaan poiketa. Leikkaukset matalasuhdanteessa ainoastaan tappavat kasvun ja jatkavat velkaantumisen kasvua. Lisäksi sosialidemokraattien vaatimukseen ”Ruotsin mallista” vastattiin perustamalla parlamentaarinen työryhmä. Tulevan hallituksen politiikkaan vaikuttavat myös EU:n uudet velkasäännöt. de_20112025_30.indd 30 de_20112025_30.indd 30 11.11.2025 10.46 11.11.2025 10.46. Velkasääntöjen niin sanottu nettomenopolku rajoittaa julkisten menojen kasvutahtia. Ongelmana on, että rahaministeriön ja komission ennustemalleilla on vaikea tunnistaa matalasuhdanteita edes seuraavaksi vuodeksi, mikä voi laittaa keynesiläisen suhdannepolitiikan pitkäksi aikaa lukkojen taakse. VAIKKA SUOMESSA on pyritty saksalaisen ordoliberalismin hengessä ohjaamaan taloutta laeilla, pitää edelleen tehdä lain tulkintaa ja siten myös politiikkaa. Yhdessä komission kanssa määritettävän velkakestävyysanalyysin perusteella nettomenopolku määrittää EU:n Suomelta vaatiman sopeutuksen määrän. Hallitus löysäsi hieman alkuperäistä esitystä – yhden prosenttiyksikön sijaan velkasuhdetta eli julkistalouden velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen olisi laskettava 0,75 prosenttiyksiköllä vuodessa. 30 Demokraatti TALOUS Velkajarrun perälauta voi yllättää Talouspolitiikan lukkojen avaaminen vaatii poliitikoilta syvällistä talouden ymmärrystä. Tämän pohjalta on määrä johtaa seuraavan hallituskauden sopeutustarve ja käydä vaalikeskustelut siitä, tulisiko sopeutuksen perustua leikkauksiin, veronkorotuksiin vai johonkin muuhun. Hyvä syy joustoille on esimerkiksi vihreät investoinnit, jotka ovat välttämättömiä Euroopan kilpailukyvylle. Riippuen Suomen velkaantumisesta velkasääntöjen perälaudat voivat vaatia velkajarruakin nopeampaa sopeutustahtia. Suomen velkasuhde on tällä hetkellä noin 87 prosenttia
Tämä olisi voitto niille voimille, jotka Brysselin käytävillä ovat pitkään kuiskineet, että vastuullisuus yritystoiminnassa on tarpeetonta byrokratiaa ja turhaa voitonteon rajoittamista. Poliittinen tausta selittää paljon. Sääntelyn purku ei lisää vapautta, vaan keskittää valtaa. Komission toiminta lähenee amerikkalaistyylistä sääntelyn purkamista. Edistyneet suomalaisyritykset ovat kauhuissaan muutosten suunnasta. Yritysvastuulakia, jota ympäristöliikkeet, kansalaisjärjestöt ja vastuulliset puolueet pitivät läpimurtona, vesitetään pala palalta jo ennen lain voimaantuloa. SÄÄNTELYN PURKU ei ole tekninen kysymys, vaan ideologinen: se määrittää, kuka päättää vapauden rajoista ja kenelle vastuu kuuluu. Katseet kohdistuvat maltilliseen oikeistoon. Yhteiskuntaa jakava railo kasvaa, ja häviäjiä ovat tavalliset kansalaiset ja heidän tulevaisuu tensa. Kun komissio puhuu turhan taakan keventämisestä, on kysyttävä, keventyykö taakka vai jääkö se tuleville sukupolville. Lähikuukaudet ratkaisevat Euroopan suunnan. Pala palalta purettu tulevaisuus EU ON LUOPUMASSA ROOLISTAAN VAKAANA JA ENNAKOITAVANA VOIMANA. Jos se uhraa rakentavan, eurooppamyönteisen yhteistyön sääntelynpurkuagendan alttarilla, voittajiksi nousevat äärioikeistopuolueet. Niiden kilpailuetu, vastuullinen toiminta, uhataan nyt muuttaa rasitteeksi. de_20112025_30.indd 31 de_20112025_30.indd 31 11.11.2025 10.46 11.11.2025 10.46. EU-parlamentin voimasuhteet muuttuivat kesän 2024 vaaleissa. Tämä uusi konservatiivinen ja nationalistinen akseli uhkaa nousta unionin suuntaa määrittävään asemaan. Toimitusketjujen ihmisoikeusloukkauksiin tai ympäristötuhoihin puuttuminen uhkaa jäädä hyvän tahdon varaan. Parlamentin oikeisto vaati ensin voimaantulon lykkäystä, sitten velvoitteiden höllentämistä, ja nyt yhdessä äärioikeiston kanssa ajetaan lain romuttamista. Keskustaoikeistolainen EPP, johon Suomesta kuuluvat kokoomus ja KD, ei enää tarvitse demareita ja keskustaa enemmistöön, vaan voi hakea enemmistön äärioikealta. Vakaa toimintaympäristö on myös yritysten kestävän kasvun edellytys. 31 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT U rsula von der Leyenin uusi komissio ja EU-parlamentin oikeisto purkavat nyt sitä, mitä edellinen komissio ja parlamentti rakensivat. Vastuullisen yritystoiminnan ja eettisen sijoittamisen vaatimukset väistyvät, kun parlamentin uusi oikeistoenemmistö hakee valtaa. Euroopan kohtalonkysymys on poliittisten voimien yhteistyössä. Realismiksi kutsutaan nyt sitä, että ilmastotavoitteita höllennetään, ympäristömääräyksiä kevennetään ja Green Deal pyyhitään mielistä. OIKEISTOENEMMISTÖISEN komission linja kertoo, että EU on luopumassa roolistaan vakaana ja ennakoitavana voimana. Se on tehty oikeuksien ja vapauksien sekä ympäristömme suojaksi. Kompromissein rakennettu EU-lainsäädäntö on vienyt kehitystä eteenpäin vastuullisuudesta palkitsemalla. Sääntely ei kuitenkaan ole pahansuopaa puuhastelua
Olet saattanut nähdä hänet myös Ylen tv-sarjassa erilaisten taiteilijoiden kanssa. Työtään hän on taltioinut myös kirjoihin ja kansiin. – Asumme maaseudulla 150 vuotta vanhassa kivitalossa, eikä meillä ole siellä edes puhelinkenttää. Epäilemättä nyt jo moni on keksinyt, että hiippalakkihahmomme kantaa mukanaan kameraa. Millaista on ollut kaivautua erilaisten taiteilijoiden mieliin. Viime kierroksella nokkelat hoksasivat pukin olevan kotoisin Kuusamosta. Koteja hänellä, hänen muusikkomiehellään (sillä tutun limonadin sukunimikaimalla) sekä pariskunnan koiralla Papulla, on kaksi – Helsingissä ja Mallorcalla. Joulupukkimme tekee työtään intensiivisellä otteella ja uppoutuu siihen täysin. Jos ei nyt vielä mielessäsi kehittynyt kuvaa henkilöstä, joka parran alla piilottelee, valotetaan vielä vähän lisää. Se on paikka, missä hermostoni rauhoittuu ja pääsen laskeutumaan aivan toisenlaiseen mielentilaan. Kaikkein antoisinta on ollut ikkuna sekä prosessiin että mielenmaisemaan. – Äärimmäisen kiehtovaa. Hänen töihinsä on saattanut törmätä tänä syksynä muun muassa työväenmuseo Werstaalla. Frida Kahlo on tiettävästi yksi pukkimme esikuvista. Visaemäntä Anna-Liisa Blomberg Kuvatonttu Mikko Huotari V iimeistä vinkkikierrosta viedään! Tuttuun tapaan visaemäntänne ottaa sellaisen vihjeillä kyllästetyn lähikuvan pukistamme, että salama sinullakin taatusti viimeistään nyt välähtää. de_20112025_32.indd 32 de_20112025_32.indd 32 11.11.2025 13.25 11.11.2025 13.25. Mediassa onkin usein nostettu esiin, kuinka pukkimme myös näyttää varsin paljon Kahlolta. Mallorcan koti onkin pukillemme paikka, jossa hän lataa akkujaan. 32 Demokraatti Arvaa nutunsisushenkilö Joulupukkivisa JOULUPUKKIVISA DEMOKRAATIN JOULUPUKIT KAUTTA AIKAIN Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman, Timo Harakka, Sanna Marin, Mikkel Näkkäläjärvi, Miapetra Kumpula-Natri, Karri Miettinen (Paleface), Matias Mäkynen, Päivi Niemi-Laine, Jukka Gustafsson, Piia Elo ja Jani Kokko. Jokainen tekijä on ollut todella erilainen ja opettanut minulle valtavasti luovuudesta ja tekemisen tavasta. Päivät ovat tiiviitä ja pitkiä. Muista veikata 5.12. Hän on saanut muun muassa Vuoden lehtikuvaajan tittelin kahteen kertaan. Pukkimme on aloittanut ammatissaan 19-vuotiaana ja kerännyt työstään liudan palkintoja. mennessä! Valon vangitsija Punanuttumme katsoo maailmaa etsimen läpi. Kun valo rytmittää työpäiviä, saattaa päivä alkaa ennen sarastusta ja päättyä vasta, kun auringon viimeiset säteet on saatu talteen
33 Demokraatti PUKKIVISAN SÄÄNNÖT JA OHJEET . Kiikuta veikkauksesi postiin viimeistään 28.11., jotta se ehtii varmasti perille. . Voit myös osallistua lähettämällä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkivisa, Siltasaarenkatu 18-20 C, PL 338, 00531 Helsinki. . . Joulupukkivisailuun voi osallistua kuka tahansa. . Lähetä veikkauksesi sekä oma nimesi ja yhteystietosi arvontaa varten mieluiten sähköpostitse vastaukset@demokraatti.fi viimeistään 5.12. Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi, joten veikkaa harkiten. Oikein vastanneiden kesken arvomme kaksi 49 euron Joyful Giftcards -lahjakorttia. . de_20112025_32.indd 33 de_20112025_32.indd 33 11.11.2025 13.25 11.11.2025 13.25. joulukuuta, jolloin kerrotaan myös arvonnan voittajat. Joulupukin henkilöllisyys paljastuu Demokraatissa 18. Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Tarkista myös oheisesta listasta, ettet veikkaa jo aiemmin Demokraatin joulupukkina esiintynyttä henkilöä – tämän kunniatehtävän saa vain kerran elämässään!
34 Demokraatti 34 Demokraatti de_20112025_34.indd 34 de_20112025_34.indd 34 10.11.2025 10.49 10.11.2025 10.49
35 Demokraatti KASVO Syvällä maailman politiikassa Naton ja Euroopan on päättäväisesti puututtava Venäjän hybridisodankäyntiin mukaan lukien droonit, mutta samalla vältettävä ylilyöntejä. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen 35 Demokraatti de_20112025_34.indd 35 de_20112025_34.indd 35 10.11.2025 10.49 10.11.2025 10.49. Näin sanoo ulkoja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Iro Särkkä
36 Demokraatti D-KASVO enäjän hyök käyssota Ukrai naan, Natojä senyysneuvotte lut, Donald Trumpin toi nen presidentti kausi, Yhdysval tain rooli maail manpolitiikassa sekä Suomen ja Euroo pan transatlanttiset suhteet. Työ ja perheelämän moninaiset kii reet aiheuttivat sen, että kesti kymmen kunta vuotta ennen kuin Särkkä pääsi käsiksi väitöskirjatyöhön. Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tut kijat ovat arvioineet näitä toisiinsa liit tyviä aiheita viimeisten vuosien mittaan viikoittain eri medioissa. Hankkeen rahoittaa Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta. Kun Ukrainan sota syttyi, oli julki suuden foorumeilla kysyntää ja tarvetta juuri Särkän osaamisalueiden analyy seille. Minulla nousi aa vistuksenomainen ajatus siitä, että tässä voisi olla hyvä väitöskirjan aihe. – Natokeskustelussa oli tuolloin kiel letyn hedelmän maku. V de_20112025_34.indd 36 de_20112025_34.indd 36 10.11.2025 10.49 10.11.2025 10.49. Kä vin kyllä Brysselissä kurvaamassa, mutta päädyin kuitenkin Suomeen. – Ulkomailla vietetyt opiskeluvuo det toivat ystäviä kaikista maista, man tereilta ja maanosista. SÄRKKÄ JOHTAA Suomi Naton etulinjan maana tutkimushanketta, joka tut kii Naton etulinjan maiden puolustuspo litiikkaa ja näiden maiden kanssa tehtä vän puolustusyhteistyön mahdollisuuk sia Suomelle. Särkän silloinen esi henkilö lähetti hänet eduskuntaan teke mään havaintoja valtioneuvoston ulko, turvallisuus ja puolustuspoliittista se lontekoa koskevasta keskustelusta. Yksi usein haastateltavista UPIn asian tuntijoista on vanhempi tutkija, valtio tieteiden tohtori Iro Särkkä. Tunnelma täysis tunnossa sähköistyi puheenvuorosta ja keskustelu alkoi suorastaan salamoida eduskuntasalissa. Särkkä meni töihin Puolustusvoimiin 2000luvun alkupuolella erityisasian tuntijaksi ja tutkijaksi. Särkkä sai äkkiä huomata olleensa edelläkävijä Natoasiantuntijuudessa. Mututuntumalta voi otaksua, että moni suomalainen ja kaa nämä tunnot: epäilys kalvaa monia. Särkkä kuvaa Kanadan vuosia ”mah dollistajaksi monella tavalla”. Esimer kiksi uteliaisuus muita kulttuureja koh taan on säilynyt. – Silloin EUjäsenyyden alkuvai heessa 1990luvulla halusin lähteä opis kelemaan ja töihin Eurooppaan ja EU: hun. Asiat menivät toisella tavalla. Kanadan entisen pääministerin Lester B. Jo lukioopinnoissa Poh joisKarjalan Kontiolahdella hän kiin nostui kansainvälisistä aiheista, mikä johti vuonna 1995 Suomen Kulttuuri rahaston United World College stipen diaatiksi Kanadassa. Yhdysvaltojen tempoileva ulkopoli tiikka Trumpin hallintokaudella herät tää kriittistä aprikointia siitä, kuinka tehokkaasti Natojäsenyys auttaisi tur vaamaan etulinjaSuomea, jos Venäjä hyökkäisi maahan. Mo lemmissa maissa hän erikoistui Euroo pan Unioniin, Ranskan ulko ja turval lisuuspolitiikkaan sekä myös ranskan kieleen. Pearsonin nimeä kantavassa kan sainvälisessä lukiossa ymmärsin myös sen, että ihmiset tulee kohdata ihmisinä heidän taustastaan, kansalaisuudestaan, uskonnostaan ja kulttuuristaan riippu matta. JOHDONMUKAINEN HAKEUTUMINEN, mutta myös sattumat ovat saatelleet Särkkää opiskelu, työ ja urakuvioissa. – Kansanedustaja Liisa Jaakonsaari (sd.) puhui silloin varmaankin en simmäistä kertaa julkisuudessa Natosta käsitteellä ”salarakas”. SÄRKKÄ VAHVISTAA yleistävän uumoi lun ainakin osin paikkansapitäväksi. Kymmenkunta vuotta kestäneen työ suhteen alkuviikkoihin osui sattuma, joka vuosien mittaan osoittautui myös käännekohdaksi. – Sen jälkeen koin hyvin luontevaksi lähteä ulkomaille jatkamaan opiskeluja. Ne olivat todella vaikuttava kokemus, joka kantoi hedel mää myöhemminkin elämässä. Yksi hänen monista erityisosaamisen alueistaan on PohjoisAtlantin puolustusliitto Nato ja transatlanttiset suhteet. Tutkimushanke tuottaa uutta tietoa Naton etulinjan maista ja vertailee nii den puolustuksellista toimintaympäris töä. IRO SÄRKÄN polku tutkijan ja asiantun tijan työhön ja tehtäviin on pitkä, mut kiakin sisältävä, mutta myös johdon mukainen. – Tietty lukkarinrakkaus Ranskan kulttuuriin ja kieleen syttyi niinä vuo sina ja on säilynyt, Särkkä toteaa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään Suomen mahdollisuuksia syventää puo lustusyhteistyötä erityisesti Naton itäi sen laidan liittolaisten kanssa. Kanadan jälkeen Särkkä opiskeli sekä IsoBritanniassa että Ranskassa. Vuonna 2019 valmistuneessa väitöskirjassaan Nato-retoriikka Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa Särkkä tutki Suomen turvallisuuspolitiikassa ja siitä käydyssä keskustelussa tapahtuneita muutoksia kylmän sodan jälkeen. – Kanadan opiskeluvuosi kansainvä lisessä lukiossa oli minulle iso käänne kohta ja muovaava kokemus, Kontiolah desta ja Karjalan kunnaiden pieniltä ky liltä lähteneelle tytölle, Särkkä muistelee lämmin tuike silmissään. HYBRIDIUHKAN VASTATOIMET TULEE MITOITTAA JÄRKEVIKSI: EI SIIS AMPUA HYTTYSIÄ TYKEIN
– Suomen kannalta on hyvä asia, että meillä on niin hyvät kahdenväliset hen IRO SÄRKKÄ . – Suomalaisten luottamuksen puute ja huolestuneisuus on tosi harmillista, koska Suomessa on tehty valtavasti töitä transatlanttisten suhteiden edistämi seksi. mukana useissa tutkimushankkeissa, johtaa Suomi Naton etulinjan maana -tutkimushanketta . asuu Espoossa . harrastaa kieliä (muun muassa arabiaa ja ranskaa) ja luonnossa liikkumista koiran kanssa HYBRIDIVAIKUTTAMISEN SIETÄMISELLE TULEE VETÄÄ SELVÄT RAJAT. perheeseen kuuluvat puoliso, kaksi lasta ja koira . 37 Demokraatti Yksi monista tutkimushankkeista, joissa Särkkä niin ikään on mukana selvittää suomalaisten ajatuksia muun muassa Natojäsenyydestä ja Ukrainan tukemi sesta. erityisosaamisen alueita ovat Suomen ja PohjoisEuroopan ulko-, turvallisuusja puolustuspolitiikka, Nato ja transatlanttiset suhteet, Ranskan ulko-, turvallisuusja sisäpolitiikka sekä poliittisen käyttäytymisen eri muodot . de_20112025_34.indd 37 de_20112025_34.indd 37 10.11.2025 10.49 10.11.2025 10.49. Kansalaisten luottavat heikosti nimen omaan Donald Trumpin ajan Yhdysval toihin, kertoo NATOpollsarja maalis kuulta 2025. Esimerkiksi Suomen ja Yhdysval tojen DCApuolustusyhteistyösopimus toimii kuin rasvattu. Kolme neljästä vastaajasta oli jokseenkin (34 %) tai täysin eri mieltä (40 %) mieltä, kun kysyttiin voimmeko luottaa Yhdysvaltojen valmiuteen puo lustaa Naton eurooppalaisia jäsenmaita presidentti Trumpin kaudella. Virkamiestasolla, suunnittelussa ja sotilaallisella tasolla asiat rullaavat hyvin. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, valtiotieteiden tohtori . Koneen Säätiön rahoittama Turvallisuusja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus tutkimushanke ja sen kansalaisten mielipiteitä pitkällä aikavä lillä selvittävä NATOpolltutkimussarja kertovat selvästi, että luotto Suomen saamaan apuun tositilanteessa rakoilee
Nato on poliittissotilaallinen toi mijajärjestö. – Asiassa on hyvä erottaa kaksi perus tasoa. Eurooppalaiset maat ja erityi sesti halukkaiden koalition valtiot ovat jossain määrin onnistuneet vaikuttamis pyrkimyksissään suhteessa Yhdysvaltoi hin. Natosta kysyttäessä NATOpollvas tausten profiili kääntyi kutakuinkin pei likuvaksi. Enemmistö vastaajista oli täy sin (20 %) tai jokseenkin (54 %) samaa mieltä siitä, että voimme luottaa muiden Natoliittolaisten valmiuteen puolustaa Suomea, jos joutuisimme hyökkäyksen kohteeksi. SÄRKÄN MUKAAN koko Eurooppa on tällä haavaa jatkuvan hybridivaikuttami NATO-KESKUSTELUSSA OLI TUOLLOIN KIELLETYN HEDELMÄN MAKU. 38 Demokraatti D-KASVO kilösuhteet Yhdysvaltoihin, pitkälti pre sidentti Stubbin harjoittaman golfdiplo matian ansiosta. Trump on täysin arvaamaton ja käyttää äärimmäisiä keinoja, kuten kiristystä ja kovaa retoriikkaa tavoitteidensa saavut tamiseksi. – Suunta on menossa hieman parem paan päin. Siitä kielivät esimerkiksi Trumpin puheet Ukrainasta viime aikoina ja pää tös sallia tiedustelutietojen jakamisen ukrainalaisille siten, että Ukraina pystyy iskemään syvemmälle Venäjälle. – Poliittisen puolen uskottavuutta on toki koeteltu viimeisten kuukausien ai kana paljon juuri sen takia, että Trum pin ulkopolitiikka on niin poukkoilevaa. Särkkä näkee syksyn 2025 viimeaikai simmassa kehityksessä kuitenkin merk kejä siitä, että Yhdysvaltojen ulkopo litiikka on menossa myönteisempään suuntaan sekä transatlanttisissa suh teissa että Ukrainan tukemisessa. VAIKKA SUOMALAISTEN enemmistö ei luota Trumpin ajan Yhdysvaltojen soti laallisen tukeen tosipaikan tullen, näkee Särkkä isossa turvallisuuspoliittisessa kuvassa Suomen kannalta helpottavia ja suhteellistavia sävyjä. de_20112025_34.indd 38 de_20112025_34.indd 38 10.11.2025 10.49 10.11.2025 10.49. Sotilaallisesti ei ole tapah tunut varsinaisesti mitään muutosta sen myötä, että Trumpista tuli Yhdysvaltojen presidentti
Suomen tulee ajaa aktiivista ulkopolitiikkaa, tehdä itsestään hyödyllinen ja uskottava, ilman että Suomea käytetään hyväksi. VENÄJÄ HALUAA VAIKUTTAA PSYKOLOGISESTI EUROOPPALAISIIN JA LISÄTÄ TURVATTOMUUDEN TUNNETTA. – Natomaiden tulee Ukrainan tapaan etsiä mitä pikimmin ketteriä teknologi sia ratkaisuja, miten ne voivat hyödyntää uudenlaista teknologiaa droonien torju miseksi. Näin ei voi toi mia. 39 Demokraatti 1 Nato on transatlanttisten suhteiden ydin. Teknologinen osaaminen torjua droo neja on sinänsä olemassa, mutta käytän nön valmius ei välttämättä. Yhteistyö Natossa tukee sitä tavoitetta. Onko kyse lähinnä pro vosoivasta härnäämisestä vai muusta. 2 Donald Trumpin kaudella korostuvat kahdenväliset suhteet sekä henkilöettä valtiotasolla. Toisaalta liikumme herkillä ve sillä siinä mielessä, että jos provokaatio on säännöllistä ja jatkuvaa, niin pakko han siihen on puuttua. Hybridivaikuttamisen sietämiselle tulee vetää selvät rajat. Särkän mukaan Venäjä yrittää pelo tella, hämärtää rauhan ja sodan rajaa sekä kaiken kaikkiaan pyrkiä vaikut tamaan siihen, että Ukrainaa tukevien valtioiden halukkuus sitoutua Ukrainan turvallisuusjärjestelyihin heikentyisi. 3 TÄRKEINTÄ 3 Suomen kaltaisen pienen maan tulee pohtia, miten se tekee itsensä hyödylliseksi niin Natossa kuin muillakin kansainvälisillä foorumeilla sekä Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisesti. – Droonien käyttö on yksi ilmen tymä hybridisodankäynnistä. – Venäjä yrittää vetää huomiota pois Ukrainasta. SÄRKKÄ KOROSTAA kuitenkin, että Eu roopan on päättäväisesti vastattava Ve näjän kehittämään jatkuvaan hybridi uhkaan droonit mukaan lukien. On eri asia, miten vakavan uhan esimerkiksi droonit muodostavat. Kun ar vioi droonien muodostamaa uhkaa siinä suhteessa, miten ne eskaloivat turvalli suustilannetta, ei droonien uhka ole ai nakaan siellä skaalan ääripäässä, Särkkä muotoilee. Hän ja kaa monien muiden asiantuntijoiden viimeaikaiset näkemykset siitä, että liiallinen varovaisuus ja viivyttely voivat eskaloitumisen pelossa, paradoksaali sesti, juuri johtaa hybridisodan riistäy tymiseen. – On Natomaille tappio, että ne ei vät ole kunnolla heränneet droonien uh kaan. Pohjoismaissa me taas hä täännymme jo siitä, kun lentokentän lä heisyydessä pörrää muutama drooni. DROONIEN TAAJA lennättäminen eu rooppalaisessa ilmatilassa pistää pohti maan, mihin niiden ilmeisin lähettäjä eli Venäjä toiminnallaan on pyrkinyt ja pyr kii juuri nyt, syksyn 2025 mittaan. Vasta toimet tulee silti mitoittaa tarkoituksen mukaisiksi ja järkeviksi: ei siis ampua hyttysiä tykein. – Lisäksi Venäjä haluaa vaikuttaa psy kologisesti eurooppalaisiin ja lisätä tur vattomuuden tunnetta. – Pitää osata arvioida kuinka todel lisesta uhasta droonien lähettämisessä pohjimmiltaan on kysymys, mihin Venä jän toiminta pohjimmiltaan tähtää ja mi hin se voi johtaa. – Syntyy myös ristiriitainen mittasuh teiden ero, kun saamme lähes päivittäin lukea kuinka Venäjä on tehnyt 500–600 droonihyökkäystä Ukrainaan edellisen yön aikana. – Ei pidä provosoitua, kun provosoi daan. de_20112025_34.indd 39 de_20112025_34.indd 39 10.11.2025 10.49 10.11.2025 10.49. sen kohteena. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että sen enempää Naton, EU:n kuin koko Euroopan ei tule sallia loputtomia ilmatilaloukkauksia alueillaan. Onhan se ihmeellistä, että mei dän pitää hävittäjillä torjua muutaman sadan euron arvoisia drooneja. Kolme tekijää Suomen kannalta transatlanttisissa suhteissa. – Tulisi miettiä uudelleen koko ilma puolustuksen konsepti sen suhteen, mi ten droonit saadaan ammuttua alas il man, että se uhkaa siviiliväestöä tai ym päristöä. Euroopan ja Yhdysvaltojen tulee yhdessä pitää huolta siitä, että transatlanttiset suhteet säilyvät toimivina. Samalla Venäjä pyrkii myös kaikin tavoin painostamaan Ukrainaa aktiivisesti tukevan halukkaiden mai den koalitiota. Natomaiden valmius torjua drooneja ei kuitenkaan ole hänestä paras mahdol linen
Omista toiveistaan tai tarpeistaan puhuminen kotona aiheuttaa näille nuorille myös syyllisyyden tunteita, koska he näkevät, mistä kaikesta perheessä tingitään. Lapsilla on oikeus elää vapaana toimeentulohuolista ja sen eteen yhteiskunnan tulee ponnistella. Tämän vuoden teema on lapsen oikeus kuulua. Yhä useampi lapsi ja nuori on kuitenkin vaarassa jäädä syrjään perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Mietin joka päivä sitä, että millaista elämäni olisi jos olisin syntynyt normaalituloiseen perheeseen. VÄHÄVARAISTEN PERHEIDEN lapset ovat usein tilanteessa, jossa perheen talous estää heidän osallistumisensa vapaa-ajan sosiaalisiin tapahtumiin. Kolmannes vastaajista arvioi perheen taloustilanteen lisänneen lasten eristäytymistä ja syrjäytymistä. Nämä lapset kertovat, että heille köyhyys merkitsee usein kaveriporukan ulkopuolelle jäämistä. KOTONA OMISTA TOIVEISTAAN PUHUMINEN AIHEUTTAA NUORILLE SYYLLISYYDEN TUNTEITA. 40 Demokraatti L apsen oikeuksien viikkoa vietetään marraskuun lopussa. Luulen, että mukavaa”, ote MLL:n Nuortennetin keskustelusta. Suomella on varaa pitää huolta lapsistaan ja tehdä sen mukaisia arvovalintoja myös tiukassa taloustilanteessa. Nämä kokemukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Tämä luku sisältää STM:n arvion toimeentulotuen uudistuksen vaikutuksista. Hyvää Lapsen oikeuksien päivää 20.11.! ”EI KENENKÄÄN muun ikäiseni tarvitse miettiä sitä. Ei kenenkään muun perhe ole köyhä. Ihmiseksi kasvetaan yhteydessä toisiin ja erityisen tärkeä ryhmään kuulumisen ja liittymisen vaihe on lapsuudessa ja nuoruudessa. SOSIAALINEN MEDIA lisää ulkopuolelle jääneen tietoisuutta kaikesta siitä, mistä jää paitsi. Heidän on keksittävä tekosyitä synttärijuhlista, leffailloista ja tapahtumista pois jäämiseen, koska eivät halua kertoa kavereilleen, ettei heillä ole rahaa. Järjestöjen keskustelukanavat ovat erityisesti näille nuorille henkireikä ja yhteisö, jossa uskaltaa puhua. Ensija Turvakotien liiton ja Takuusäätiön selvityksessä lapsiperheet kertovat taloustilanteen näkyvän muun muassa perheen ravinnossa ja lasten osallistumismahdollisuuksien kaventumisessa. MLL on yhdessä SPR:n kanssa jakanut Hyvä Joulumieli -ruokalahjakortteja vähävaraisille lapsiperheille joululahjaksi jo 29 vuoden ajan. Millaista elämä olisi, jos ei olisi köyhä KOLUMNI Milla Kalliomaa milla.kalliomaa@mll.fi Kirjoittaja on Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri. Tänä aikana köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kasvanut. de_20112025_40.indd 40 de_20112025_40.indd 40 7.11.2025 14.40 7.11.2025 14.40. MLL:n Perhepulssi kyselyyn vastanneista yhden aikuisen perheistä joka kolmas oli joutunut turvautumaan viimeisen vuoden aikana toimeentulotukeen. SUOMESSA ON pian 150 000 lasta, jotka elävät köyhissä perheissä. MLL:n kyselyssä jopa joka neljäs nuori kertoo kokevansa itsensä yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi nähdessään sosiaalisessa mediassa esimerkiksi kuvia tilanteista, joissa he eivät olleet mukana
Siinä sateessa seistessä kävi mielessä, voisikohan minusta joskus tulla oman liittoni, SuPerin, puheenjohtaja. Olin jo aloittanut urani ammattiosastossa nuorisoja opiskelijavastaavana. 41 Demokraatti Päivi Inberg 52-vuotias perushoitaja ja SuPerin puheenjohtaja N äen peilikuvassani Päivin, joka vuonna 1995, noin parikymppisenä, seisoi sateessa lakkovahtina. Vuosien aikana vahvistin itseäni, ammattitaitoani ja tein pitkäjänteistä työtä, kasvoin hiljalleen puheenjohtajuuteen – ja tässä nyt olen. SuPerin jäsenet, joukkuekaverini, antavat minulle voimaa tehdä tätä työtä ja paloa puolustaa heitä missä tahansa tilanteessa, puhua heidän puolestaan. Onhan tämä tavallaan työtä, mutta ennen kaikkea Super on minulle sydämen asia. Halusin vaikuttaa ja halusin nähdä millainen tulevaisuus soteja varhaiskasvatusalalla on. Kollegojeni kannustus antoi voimaa ja muokkasi myös omaa ajatteluani, mutta halusin tuntea olevani ensin itse valmis. Olen koko ajan tiennyt, mitä puheenjohtajan työ on. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_20112025_41.indd 41 de_20112025_41.indd 41 10.11.2025 15.10 10.11.2025 15.10. Maailma on muuttunut julmemmaksi ja raadollisemmaksi. Haluan olla rakentava silta eteen päin. Voin tuoda kritiikkiä pöytään, mutta samalla haluan tuoda myös ratkaisuja. Inhoan vastakkainasettelua. Raskasta ja tavallaan yksinäistäkin, mutta tämä myös antaa aivan valtavasti
Imdb de_20112025_42.indd 42 de_20112025_42.indd 42 12.11.2025 11.10 12.11.2025 11.10. 42 Demokraatti KULTTUURI Michael Douglas (vas.) ja Jack Nicholson Yksi lensi yli käenpesän -elokuvan kuvauksissa
Hän oli hankkinut Keseyn kirjan elokuvaja teatterioikeudet jo vähän ennen kuin se ilmestyi 1962. Ohjaaja Milos Forman sai omansa, samoin Jack Nicholson miespääosasta ja Louise Fletcher naispääosasta. Jätin viidennen väliin ja kokeilin Käenpesän tuottamista. – Käenpesä perustuu Ken Keseyn romaaniin, joka kuului collegessa pakolliselle lukulistalle. Hän ei kuitenkaan tullut paikalle ensisijaisesti näyttelijänä vaan tuottajana. Douglasin ensimmäinen patsas tuli siis tuottamisesta. 1970-luvun alussa Kirk Douglas antoi lopulta poikansa yrittää vuorostaan. Hän olisi halunnut esittää pääroolin siinäYksi lensi yli käenpesän täyttää 50 vuotta Tähtinäyttelijänä tunnettu Michael Douglas muisteli tuottamaansa klassikkoa Karlovy Varyn festivaalilla. Michael Douglas oli Karlovy Varyn elokuvafestivaalilla kertomassa Yksi lensi yli käenpesän -elo kuvan tekemisestä. 43 Demokraatti – Näyttelin niihin aikoihin The Streets of San Francisco -tv-sarjassa neljä kautta. Karlovy Vary International Film Festival de_20112025_42.indd 43 de_20112025_42.indd 43 12.11.2025 11.10 12.11.2025 11.10. Michaelin isä Kirk Douglas (1916– 2020) oli myös suuri elokuvatähti. Teksti Harri Römpötti, Karlovy Vary V iime kesäisen tshekkiläisen Karlovy Varyn elokuvafestivaalin kirkkain tähtivieras oli Michael Douglas. Käenpesä palkittiin myös parhaana elokuvana. Uransa varhaisvaiheissa Douglas (s. 1944) tuotti Yksi lensi yli käenpesän -elokuvan, joka voitti viisi Oscaria. Isäni teki Broadwaylla näytelmäversion pääroolin, Douglas muistelee. Kaikki sanoivat, että olin hullu. Se Oscar menee tuottajalle, joita oli kaksi: Michael Douglas ja Saul Zaentz. Vaikka kirja oli menestys ja näytelmää kehuttiin, vuosikausien yrittämisestä huolimatta yksikään studio ei kiinnostunut elokuvahankkeesta. Myös käsikirjoittajat Lawrence Hauben ja Bo Goldman palkittiin. Käenpesä-näytelmää esitettiin Broadwaylla Cort-teatterissa 82 kertaa marraskuusta 1963 tammikuuhun 1964. KULTTUURI Silloin Kirk Douglas oli jo tähti, näytellyt muun muassa elokuvissa Tuhansien silmien edessä (Billy Wilder, 1951) ja Kunnian polut (Stanley Kubrick, 1957). Sarja menestyi hyvin. ISÄ KIRK oli yrittänyt puskea käenpesää tuotantoon melkein kymmenen vuotta. Toisaalta vain Steve McQueen ja Clint Eastwood olivat nousseet telkkarista elokuvatähdiksi
Käenpesän toiseksi tuottajaksi tuli Saul Zaentz, joka oli työskennellyt musiikkibisneksessä. Jack Nicholson oli ollut Oscar-ehdokkaana jo neljä kertaa Easy Riderista, Bob Fossen Rajuista kuvioista (1970), Hal Ashbyn Saattokeikasta (1973) ja Roman Polanskin Chinatownista (1974) – kaikki uuden amerikkalaisen elokuvan merkkiteoksia. Ajan henki näkyi monissa uuden aallon elokuvissa. – Kuvauksissa meillä tosin oli hauskaa. Mutta hän sai vielä toisen Oscarin Amadeuksesta. Sitten Basic Instinctissä tajusin, että näytteleminen on valehtelemista. Kookkaan intiaanipäällikön tärkeään rooliin oli vaikea löytää sopiva näyttelijä. Douglas ja Forman kävivät Karlovy Varyssa aikoinaan myös Käenpesän kanssa, koska festivaali on ohjaajan synnyinmaassa. – Aikaisin urallani joku sanoi, että kamera näkee, jos valehtelee. Kun näimme kaksimetrisen tyypin cowboysaappaissa, Jack alkoi vaahdota, että siinä on päällikkömme, Douglas muistelee. Menestystä alkoi tulla vasta 1980-luvulla lähinnä toimintaleffoissa ja jännäreissä. – Jouduin maanittelemaan Jackia Oscar-gaalaan. Michael Douglas ei ollut isäänsä onnekkaampi studioiden kanssa. Zaentz oli niin innostunut Käenpesästä, että pani siihen omasta taskustaan suurimman osan neljän miljoonan dollarin budjetista. KÄENPESÄSSÄ NICHOLSONIN esittämä pikkurikollinen McMurphy kapinoi mielisairaalassa hoitaja Ratchedin (Louise Fletcher) edustamaa kylmäkiskoista mielivaltaa vastaan. Douglasin auttoi Will Sampsonin jäljille lopulta oregonilainen käytettyjen autojen kauppias, jonka vieressä hän sattui istumaan lennolla. Michael Douglas sai näyttelijä-Oscarinsa Oliver Stonen Wall Streetista (1987). Alkuaikoina edes isä Kirk ei uskonut Michael Douglasin näyttelijän kykyihin. Elettiin myös 1960-luvun poliittisen kuohunnan – kansalaisoikeustaistelujen, Vietnamin sodan vastaisen rauhanliikkeen ja vastakulttuurin – jälkeistä krapulaa, joka oli juuri huipentunut Watergate-skandaaliin. Niitä tehtiin aikuiselle yleisölle vakavista teemoista, joita ei pureskeltu valmiiksi. Hän ei halunnut lähteä häviämään taas. Sampson oli metsäpalovahti. DOUGLAS ON keskittynyt lähinnä näyttelemiseen, mutta ei sekään ollut ihan helppoa. Kauppias tuli maininneeksi, että myi paljon autoja intiaaneille. Hän oli tuottanut Creedence Clearwater Revivalia, mutta se työsuhde päättyi riitaisasti. 1970-luvulla elettiin uuden amerikkalaisen elokuvan suurta nousua. Hän sanoo, että on käynyt läpi pitkän kehityksen. Myös Amadeuksen tuotti Saul Zaentz. Hän on jatkanut myös tuottamista, mutta sillä saralla ei ole tullut Käenpesän veroisia menestyksiä. Olin metodinäyttelijä ja kaiken piti olla totista totta. Mallia otettiin Euroopasta, muun muassa Ranskan uudesta aallosta. Se on ollut jo kauan (nyt entisten) sosialistimaiden suurin ja tärkein elokuvafestivaali. Vertauskuvallisella tasolla käenpesä vingutti ajan hermoja kuin risa jousi epävireistä viulua. Tuottajana saadusta Oscarista ei ollut juuri hyötyä roolien saamisessa. – Käenpesän kanssa parhaan elokuvan Oscarista kilpailivat Stanley Kubrickin Barry Lyndon, Sidney Lumetin Hikinen iltapäivä, Steven Spiel bergin Tappajahai ja Robert Altmanin Nashville. VERTAUSKUVALLISELLA TASOLLA KÄENPESÄ VINGUTTI AJAN HERMOJA KUIN RISA JOUSI EPÄVIREISTÄ VIULUA. Milos sanoi, että se on sitten alamäkeä siitä huipusta. Poika Michael joutui sanomaan, että hän oli jo liian vanha rooliin. – Kysyin tietäisikö hän ketään. Sen ensimmäisiä airuita oli ollut Dennis Hopperin ohjaama Easy Rider (1969), jossa Nicholson oli näytellyt. Sitten niitä alkoi tulla. Forman valitsi päärooliin Jack Nicholsonin (s. Lopulta United Artists suostui jakelijaksi, Douglas sanoo. Hän on näytellyt noin 70 elokuvassa yhtä lukuun ottamatta nykyaikaisia rooleja. Parivaljakko kutsui ohjaajaksi tshekkiläisen Milos Formanin (1932–2018), joka oli tehnyt Amerikassa yhden elokuvan, Otetaan hatkat (1971). Käenpesän jälkeen vain Jonathan Demmen Uhrilampaat (1991) on yltänyt samaan. Mielisairaalaan sijoittuvaa elokuvaa pidettiin masentavana. Mutta kaikki studiot hylkäsivät jopa valmiin elokuvamme. de_20112025_42.indd 44 de_20112025_42.indd 44 12.11.2025 11.10 12.11.2025 11.10. Ennen sitä vain Frank Capran Tapahtui eräänä yönä (1934) oli voittanut kaikki viisi tärkeintä Oscaria. Paul Verhoevenin eroottinen jännäri Basic Instinct (1992) ja Joel Schumacherin Rankka päivä (1993) olivat Douglasin näyttelijäuran kohokohtia. Menimme tapaamaan häntä Jackin kanssa. Siellä hän oli sitten ihan hiilenä, kun palkintoja meni meiltä ohi. 1937), jonka ura oli jo nousukiidossa. Se vapautti ja työstä tuli hauskempaa. Käenpesästä tuli iso hitti, joka tuotti yli 163 miljoonaa dollaria. STUDIOIDEN ULKOPUOLELLA tehty indie-elokuva Yksi lensi yli käenpesän sai ensi-iltansa 19.11.1975 monien vaikeuksien jälkeen. Tuleeko nykyään yhtä monta niin hyvää elokuvaa samana vuonna, Douglas kysyy ja kiteyttää 1970-luvun kukoistuksen. Puoli vuotta myöhemmin hän soitti ja sanoi, että nyt löytyi. 44 Demokraatti KULTTUURI kin
Lisäksi hän on tehnyt tv-töitä, mutta tällä vuosikymmenellä työtahti on alkanut harventua. Mutta opin Jackilta, että hän on vapaampi kameran edessä kuin takana, joten en ole koskaan kaivannut ohjaamista. Vaimoni on 25 vuotta minua nuorempi ja hyvin kiireinen. – En varsinaisesti etsi enää töitä. 1978) kanssa. Yksi lensi yli käenpesän -elokuva voitti yhteensä viisi Oscaria. 45 Demokraatti – Ohjasin pari jaksoa San Franciscoa. – Vuosien mittaan on tullut satoja ehdotuksia Käenpesän uusintaver siosta. Douglasin edellinen elokuva oli Peyton Reedin Ant-Man and the Wasp: Quantumania kaksi vuotta aiemmin. 1969). SE VAPAUTTI JA TYÖSTÄ TULI HAUSKEMPAA. Douglasin mukana Karlovy Varyssa oli Paul Zaentz, joka on työskennellyt setänsä Saul Zaentzin Käenpesän jälkeen perustamassa tuotantoyhtiössä 1970-luvulta lähtien. Se on saanut vähän haaleat arvostelut, mutta sarjan tekeminen kertoo Käenpesän painoarvosta vielä 50 vuoden jälkeen. Tuotantopuolella Douglasin viimeisimpiä töitä on tv-sarja Ratched (2020), joka kertoo Käenpesän pahishoitajan vaiheista nuorena ennen elokuvan tapahtumia. Hän oli mukana muun muassa Amadeuksen tuotannossa. Minulle sopii nyt hyvin olla kotirouva. Viimeksi on tullut ajatus uudesta tv-sarjasta, joka kertoisi, mitä elokuvan jälkeen tapahtui. TÄNÄ SYKSYNÄ Yhdysvalloissa on tullut ensi-iltaan Douglasin uusin elokuva, Roberto Sneiderin Looking Through Water, jossa hän näyttelee poikansa Cameron Douglasin (s. Imdb de_20112025_42.indd 45 de_20112025_42.indd 45 12.11.2025 11.10 12.11.2025 11.10. LOPULTA TAJUSIN, ETTÄ NÄYTTELEMINEN ON VALEHTELEMISTA. Vaimo on näyttelijä Catherine Zeta-Jones (s. Hän ja Douglas ovat olleet naimisissa vuodesta 2000. Jo kolmas sukupolvi on siis astunut valkokankaille. Se voisi sopia, mutta uutta versiota elokuvasta ei tule ikinä, Zaentz lupaa. 50-vuotisjuhlan kunniaksi Yksi lensi yli käenpesän tulee joulukuussa elokuvateattereihin uusintaensi-iltaan 19.12
Reiviväki uskoo, ettei huolta silti ole. Huolimattomuuteen perustuvan tilanteen perusteita jää silti vähän epäuskoisena miettimään psykologisen motivoinnin kannalta. Ensi-ilta 21.11. Mutta joku on myös kadoksissa. Tämä on ollut hukassa jo pidempään. ELOKUVA de_20112025_46.indd 46 de_20112025_46.indd 46 11.11.2025 10.27 11.11.2025 10.27. Kokonaisnäkemyksensä Laxe pitää silti aika vakuuttavasti hyppysissään. Toiveikas matka käy kahdella hyvin erilaisella matkailuautolla niitä kohti. LSD:tä vetävä isompi reiviperhe tulee oikeastaan vähän tutummaksi. Reivikulttuuri putkahtaa epätodennäköisestäkin paikasta. Teksti Jukka Sammalisto T aas mennään aavikolla. Nyt sinne kasataan kaiuttimia. Kahden ihmisen hajonneesta perheestä ja sen taustasta haluaisi tietää hieman enemmän. PELKISTETYN SIRÂTIN teho perustuu pitkälti peruuttamattomaan käänteeseen, joka tulee odottamatta. Silti elokuvan jälkijäristys ei ole niin posahtava mihin kerronta tähtää. Syvemmällä aavikolla pitäisi olla isommat reivit – siellä nuori nainen ehkä olisi. Sopeutumattomien joukkoon liittyy päämäärätietoinen isä Luis (Sergi López) ja herkkä poika Esteban (Bruno Núñez Arjona), jotka etsivät Pipa koiransa kanssa kadonnutta tytärtään ja siskoaan Maria. Laxe kuvaa varsin myötätuntoisesti huumehöyryistä, varsin tylsistynyttä Sirât Ohjaus: Óliver Laxe P ääosissa: Sergi López, Bruno Núñez, Richard Bellamy, Stefania Gadda 2025, 115 min. 46 Demokraatti KULTTUURI Volaa kovemmalle kuivuudessa Cannesissa palkittu elokuva on tarkoituksellisen selittämätön. Kanjonissa tila ei ainakaan lopu kesken. Elämän ja kuoleman välinen rajaviiva piirtyy koruttomassa näkökentässä absurdisti, äkillisin vavahduksin. Vaarallisissa olosuhteissa kun liikutaan – ja varsin ainutlaatuisista ihmissuhteista on kyse. Vaihtoehtoporukka on muodostanut oman perheensä matkatessaan jossain päin Marokkoa isolla kimppa-autolla, roudatessa siinä kulahtanutta äänentoistolaitteistoa ja laittamalla välillä subwoofereiden avulla jalalla koreasti. Toisin kuin Anna Erikssonin taannoinen aavikkonäkemys E, Óliver Laxen ohjaama Sirât tuntuu kaikessa omalaatuisuudessaan tapahtuvan juuri tässä todellisuudessa
Tämä muutos ei elokuvasta kunnolla välity. Hahmot ovat muukalaisia keskellä karua maisemaa. Kamarinäytelmän muoto edellyttäisi väkevästi sisäistettyjä rooleja ja iholle menevää näyttelijäntyötä. TEOKSEN ALKU kulkee kömpelön odottelun ja oletetulle amerikkalaisyleisölle räätälöidyn puisevan historialuennon merkeissä. Cannesissa viime keväänä jaetun Jury Prizen saaneen Sirâtin taustalta löytyvät Agustín ja Pedro Almodóvar tuottajien joukosta. Viime kädessä kysymys syyllisyydestä tiivistyy siihen, oliko Kolmas valtakunta poikkeus vai voisiko vastaava toistua jossain muualla. Kunnes eivät ehkä olekaan. Ensimmäisen maailmansodan lentäjäsankari oli kiinni jäädessään sairaalloisen ylipainoinen ja pahasti huumeriippuvainen, mutta onnistui laihduttamaan ja pääsemään irti addiktiosta ennen oikeudenkäyntiä. Nürnbergissä korkeimmat elossa olevat natsijohtajat pantiin vastaamaan syytteisiin muun muassa kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kaikki ovat matkalla vielä “syvemmälle”, keskellä ei mitään. Oikeaan osuvia askelkuvioita ei näköpiirissä kangasta, ansoja sitä enemmän. ELOKUVA Nuremberg Ohjaus: James Vanderbilt Pääosissa: Russell Crowe, Rami Malek, Leo Woodall 2025, 148 min. SIRÂT ON ranskalaissyntyisen espanjalaisohjaajan Laxen neljäs pitkä elokuva. Russell Crowe ja Rami Malek elehtivät paksusti ehostettuina kuin teatterissa. 47 Demokraatti vastakulttuuriporukkaa, vaikka kahden erilaisen matkaväen välinen tunnelma voisi kuvitella kiristyvänkin viimeistään sen pohjalta, mitä tapahtuu. Reiviporukan hahmot jäävät pääosin ohuemmiksi kasvoiksi lukuun ottamatta mustan murheellista Jadea (Jade Oukid). James Vanderbiltin ohjaama ja käsikirjoittama Nuremberg (2025) korostaa sinänsä aivan oikein Gestapon perustajan roolia myös itse oikeudenkäynnissä, sillä älykkäällä ja karismaattisella narsistilla oli vangittunakin valtaa muihin syytettyihin. Sirât on joka tapauksessa mieleenpainuva kokemus elektron kohtalokkaine bassoäänineen, jotka kajahtelevat arkaaisella tantereella kuin sinne entuudestaan maadoitettuina. Teksti Rane Aunimo S aksan antauduttua ja toisen maailmansodan loputtua voittajavaltiot kaipasivat taisteluille myös juridista huipennusta. de_20112025_46.indd 47 de_20112025_46.indd 47 11.11.2025 10.27 11.11.2025 10.27. Ryhmädynaaminen uskottavuus hiukan vetelee hirsiä sen faktan alla, että ympärillä tuntuu olevan meneillään hieman apokalyptisen oloinen sota. Eksistentialismin kannalta ollaan tuntuvasti ytimessä, mutta samalla elokuva tapailee myös poliittista allegoriaa ja Luisin hahmon kautta suurempaa henkilökohtaista tasoa. Hän on sijoittanut aiempiakin elokuviaan Välimeren eteläpuolelle. Myös Bruno Núñez Arjona kykenee ilmentämään kiltin lapsen viattomuutta varsin unohtumattomasti. Näyttelijöistä ainoa ammattilainen on muun muassa Frédéric Fonteynen erikoisesta ihmissuhdefilmistä Yksityisestä suhteesta (1999) muistettava Sergi López, joka kannatteleekin varsin yksin kerronnan rankaksi kasvavaa emotionaalista asteikkoa. Tuomiopäivä Voivatko natsien rikokset toistua. Sirât jää tarkoituksellisen abstraktiksi ja selittämättömäksi, ja siinä on aimo osa sen voimasta. Monte Hellmanin elokuvat 1960ja 1970-luvuilta tulevat hiukan mieleen. Ensi-ilta 28.11. Kuivakka oikeussalidraama perustuu Jack El-Hain tietokirjaan. Ylimieliset amerikkalaiset pitivät myöhemmin itsemurhaan päätyneen Kelleyn vastausta hulluna. Niiden kannalta matka jää kesken. Tunnetuin syytetyistä oli Hitlerin kakkosmies Hermann Göring. Toisen puoliskon aikana Vanderbilt rakentelee Göringin luennoista ja syyttäjien todisteluista sentään jonkinlaisen jännitteen, mutta aihetta paremmin tuntevien ei kannata tuijottaa liikaa yksityiskohtia. Näin toiseksi päärooliksi kohoaa amerikkalainen psykiatri David Kelley, joka saa tehtäväkseen tutkia natsiviskaalit ja etsiä selitystä heidän tekoihinsa
48 Demokraatti TEINITRAGEDIA KULTTUURI Joku saattaa pitää minua sydämettömänä, kun sanon, etten koskaan ole rankannut Romeota ja Juliaa kirjoittajansa merkittävimpien teosten joukkoon: ei asiaa mestarin topvitoseen, hyvä jos kymppisakkiin. Näyttämökuvaa hallitsevat mittavat lamppuarsenaalit lattiatasolta peräseinän korkeuksiin. Hieno kontrasti, joka tuo lohtua. Raimo Salmen suunnittelemat valaistusratkaisut ovat komeita ja mietittyjä. Itse lasken nähneeni siitä seitsemän eri tuotantoa, mutta en muista kertaakaan nieleskelleeni paloja kurkustani saati kyynelehtineeni. Anna Sinkkosen puvustuksessakin valöörit vaihtuvat. Jopa niin, että silmänurkkaa on niiden äärellä pitänyt vaivihkaa pyyhkäistä. Välillä, etenkin alkupuolella ollaan tummemmissa, mutta mitä vääjäämättömämmäksi traaginen loppu käy, sitä vaaleammaksi käyvät näyttelijöiden asut. Aikuiset puhuvat etupäässä korostusti shakespearelaista runomittaa, joka taitaa kaikua niin näytelmän nuorison kuin oikeiden tämän päivän nuorten korvissa aika onttona – tai ainakin outona puheenpartena. Hyvin vaikuttavaa on myös se, että tragedia elää valkeudessa. Tai korostaa viattomien kohtaloa. TÄMÄN ESITYKSEN puhuttavimpia ratkaisuja lienee se, että Romeota esittää muunsukupuolinen nuori näyttelijä. Tampereen Teatterissa hiljan ensi-iltaan tullut Paavo Westerbergin sovitus ja ohjaus tästä klassikkotragediasta toimii samoin periaattein. Kaksi viimeisintä näkemääni Romeo ja Julia -toteutusta ovat kuitenkin vakuuttaneet minulle, että tässä Shakespearen tragediassa on sittenkin potkua. Se lähestyy kiitollisen vastuullisesti etenkin kasvatusammattilaisten usein esittämää huolta siitä, että lapset eivät nykymaailmassa saa olla lapsia tarpeeksi pitkään vaan heidät tempaistaan liian aikaisin aikuisten maailmanpyöriin. Niin on käynyt myös monissa näkemissäni Romeo ja Julia -näyttämötulkinnoissa: päähenkilöitä ei ole nähty ja käsitelty ikäisinään. Se näyttää ja kuulostaa ihanalta. WESTERBERGIN SOVITUKSEN oivaltavimpia ratkaisuja on ollut pistää näytelmän nuori ja vanhempi sukupolvi puhumaan eri kieltä. Romeo ja Julia sekä ystäväpiirinsä Benvolio ja Mercutio tekevätkin tässä näyttämöversiossa jopa pilaa moisesta ylevyydestä, he kun käyttävät omassa kielessään reteempää sanastoa aina niitä välimerkinomaisia ”vittuja” myöten. TT:n tulkinnassa teini-ikäiset Romeo Montague ja Julia Capulet saavat olla lapsellisia, vastuuttomia, hölmöileviä ja tunteiden palossaan täysin keskenkasvuisen kohtuuttomia. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Emil Virtanen W illiam Shakespearen noin 430 vuotta sitten kirjoittamaa ultramurheellisesti päättyvää rakkaustarinaa pidetään yleisesti näytelmäkirjallisuuden koskettavimpana tragediana. KANSALLISTEATTERISSA VUONNA 2018 ensi iltansa saanut Jussi Nikkilän ohjaus Julia ja Romeo sulatti sydämeni, kun ensi kertaa tuntui siltä, että tarina tuli iholle nimenomaan teinirakkautena – kiitos päärooleja esittäneiden tuolloisten teatterikoululaisten Satu-Tuuli Karhun ja Olli Riipisen. Asiaan ei mielestäni kannata kiinnittää ylenmääräisesti huomiota, ihastua vain siitä, että Meri Luukkasen Romeo on tyypin maskuliinisimmista ominaisuukTEATTERI William Shakespeare: Romeo ja Julia Tampereen Teatteri, päänäyttämö Suomennos: Lauri Sipari – Ohjaus ja sovitus: Paavo Westerberg – Lavastus: Mikko Saastamoinen – Puvustus: Anna Sinkkonen – Valot: Raimo Salmi – Äänisuunnittelu: Hannu Hauta-aho – Musiikki: Sanna Salmenkallio – Koreografia: Natasha Lommi – Maskit ja kampaukset: Jonna Lindström – Rooleissa: Meri Luukkanen, Anna Böhm, Mikko Nousiainen, Mari Turunen, Esa Latva-Äijö, Arttu Soilumo, Katriina Lilienkampf, Ville Mikkonen, Elisa Piispanen, Lasse Viitamäki, Elina Rintala Valoisaksi kirkastettu de_20112025_48.indd 48 de_20112025_48.indd 48 11.11.2025 14.10 11.11.2025 14.10. Lopussa koko jengi on Julian hautakammiossa (vaalea sekin) niin valkoisissa, jotta häikäisee
49 Demokraatti sista riisuttuna nyt enemmän yhtä Juliansa kanssa kuin kenties missään, ainakaan minun näkemässäni, aiemmassa versiossa. Kolme keskeisintä teatterikaupunkia, neljä eri teatteria. Sitä klovneriapuolta saa hoitaa kreivi Parisia esittävä Arttu Soilumo, ja huh, mikä lipevä tyrkky hän Capuletin perheen edessä ja Julian muuria murtaessaan onkaan. Siinä ovat entuudestaan trofeet Kansallisteatterille ohjatuista Tshehovin Vanja-enosta ja Kolmesta sisaresta (2014 ja 2018), Turun kaupunginteatterin Hamletista (2019) sekä Helsingin kaupunginteatterin Fannysta ja Alexanderista (2022), joka tähän kategoriaan liitettäköön, vaikka se perhetarina elokuvana tunnetumpi onkin. TAMPEREEN TEATTERIN liki kolmeen ja puoleen tuntiin runsaine loppukiitoksineen venähtävä (olisihan siellä tosiaan ollut tiivistyksille varaa, mutta ylipitkältä esitys ei silti tuntunut) Romeo ja Julia on hieno uusi sulka Paavo Westerbergin ”klassikonmetsästyshattuun”. de_20112025_48.indd 49 de_20112025_48.indd 49 11.11.2025 14.10 11.11.2025 14.10. Vakuuttava haltuunotto Westerbergiltä, ja kautta linjan kaikkia aisteja ruokkiva setti, jolle sopii toivoa mitä pikimmin jatkoa. R & J -versioinneissa imettäjähahmosta on usein tehty se esityksen koominen subrettihenkilö, mutta Mari Turusen esittämänä tämä Julian luottoihminen on pikemminkin sarkastisen terävä kuin narri. Romeon rippi-isässä ja uskotussa miehessä Isä Lorenzossa taas tiivistyvät Esa Latva-Äijön karismaattisesti esittämänä lempeä ymmärrys ja arvovaltaisuus, jotka taas Mikko Nousiaisen näyttelemältä Julian isältä tyystin puuttuvat, vaikka pyrkimys jälkimmäiseen on kova. Mercutiollehan se lystinpitäjän rooli on annettu jo Shakespearen alkutekstissä, ja Ville Mikkonen vie nyt sitä krouvimpaan, jätkämäiseen suuntaan. Anna Böhm tekee vaivattoman oloisesti ja ilmavasti Juliasta monisäikeisen nuoren naisenalun. Ehkäpä tällä ratkaisulla korostuu myös Julian tyttöys kaikkine siihen maailmaan kuuluvine hurmaavine elkeineen, ilmaisuineen ja muine teinityttöjuttuineen
klo 12. 50 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 20 Tämän runoilijan syntymästä tuli alkusyksyllä kuluneeksi 160 vuotta. Käsillä oleva kokoelmakin ilmestyi jo yli 120 vuotta sitten. ”Vastaamaan houkutteli tällä kertaa maininta Coláiste na Tríonóidesta. Kuka on tämän kesän keskelle kaamosta tuovan runon kirjoittaja. (rb) de_20112025_50.indd 50 de_20112025_50.indd 50 12.11.2025 9.34 12.11.2025 9.34. Meno on ollut tasaista, väkeä noussut kyytiin väliasemilta ja toisia jäänyt pois. Hän on Sally Rooney (s. ”Terät liitävät kirsikkapuista, ja virta vieno ne vie. Niin hiljaist’ on ja tyyntä! Ja koskien alla veet ne ahtaassa piirissä viipyy, mut siinä on syvenneet.” Nuo kadehdittavat irlantilaiset ”J a juna kulkee vaan, kulkee...” lauloi muinoin Kari Tapio, ja tuo laulu voisi tahdittaa tämän syksyn kirjavisaa. Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi viimeistään 24.11. Tämä osuus mennään jo aika täydessä junassa! Visakonnari leimaa ensin Raila Rin teen lipun. Se tyynine suvantoineen mun onneni kymi lie. Rooneyn tapa kuvata ajatuksia ja tapahtumia miellyttää minua, olen lukenut kaikki hänen kirjansa ja odotan jo seuraavaa. ”Kun haavissa sätkii Trinity Collegen suorittanut irlantilainen menestyskirjailija niin onhan hänet tempaistava esiin. Omien runoteosten ohella tämä varhainen kirjallisuusvaikuttajamme suomensi muun muassa Runebergia, Tope liusta, Goethea ja Heinea sekä erään rakastetun joululauluklassikon. Pidin siitä paljon, samoin kuin myöhemmin tehdystä TV-sarjasta. Hän kirjoittaa vakavistakin teemoista kuten lähisuhdeväkivallasta, eli hänen teoksensa eivät ole mitään kevyttä viihdettä, vaan niissä on vakavakin puoli.” Otetaan Trinityn kunniaksi loppuun vielä Helena Nurmion muistuma: ”Hauskasti muistui mieleeni, että eräässä aikuisten englannin oppikirjassa kaveri vakuutti, että koko maailma kadehtii irlantilaista kirjallisuutta.” Kierroksen tietoniekkoja olivat myös Sirpa Taskinen, Unto Vesa, Ossi Lehtiö, Juhani Niemi, Taina Uk konen, Jaana PikkarainenHaa pasaari, Eero Reijonen, Veikko Huuska, Tuula Hynynen, Mauri Panhelainem ja Tarmo Tikka. Ylistettyä televisiosarjaa en jaksanut katsoa, kun siinä kerrottiin olevan 12 jaksoa.” Tuo Book of Kells on siis Trinity Collegen kirjastossa säilytettävä, kelttiläisten munkkien 800-luvulla laatima kuvitettu evankeliumikäsikirjoitus. No, ehkä visakirjaa ei lueta enää 1 200 vuoden kuluttua, mutta vielä jonkin aikaa se toimii muistona tavallisen taantuman oloista ja asioista, joita luultiin ongelmiksi ennen covidia ja Trumpin toista kautta. Kyseessä on siis Sally Rooneyn ’Normaaleja ihmisiä’. Mariannen ja Connellin suhde on juuri niin riipaiseva, dramaattinen ja mutkikas kuin nuorten aikuisten ihmissuhteet tuppaavat olemaan. Siellä käydessä on aina mukava vilkaista, mikä sivu ’Book of Kellsistä’ sattuu olemaan avoinna. Laura Andersson iloitsee tehtävästä. Yhdelle palkinto. Suviyössä mi tuoksuu ja värjyy, veet kultahan sulautuu; se lekkuu lännessä päivä ja idässä kuultaa kuu. Palkinto Laura Anderssonille, ja loput visaturinat verkkoversiossa. ”Hauskaa, kun visassa on vihdoin taas sellainen kirja, jonka tunnistan vihjeistä! Luin Sally Rooneyn Normal people -kirjan vuonna 2019. 1990), jolta on suomennettukin jo neljä romaania ja joka on singahtanut lukevan julkisuuden universumiin kuin megaraketti.” Tamperelainen visaniekka Ja riPekka Vuorela kertoo tuosta kuulusta yliopistosta
Vallanpitäjät ovat ylhäällä, me muut tavalliset pulliaiset alhaalla. Tarinat kerrotaan ihmisten kautta, ja joilla on ollut kosketus Jeesukseen. Esitykset sisälsivät runsaasti yhteiskuntakritiikkiä ja katolisen kirkon arvostelua. Jokaisella kerralla nauratti ja itketti. Asetelma on usein johtanut siihen, että tarinat koetaan jumalanpilkaksi, mikä paljastaa väitteen esittäjän kaksinaamaisuuden. Muurilla seisoo sotilas, jonka puhekuplassa lukee: ”Seis! Kuningas tajusi vitsin!” Jyrki Liikka Tamperelainen toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni KUNINKAAN TAI PRESIDENTIN HUUMORINTAJU VOI JOSKUS OLLA KOVIN RAJALLINEN. Toinen mahdollisuus on, että vitsin kärki menee heiltä ohi Yle TV1:ssä Jukka Lindströmin johdolla pyörivä Kovan viikon ilta taitaa tällä hetkellä olla ainoa käsikirjoitettu pläjäys, joka meillä toteuttaa keskiaikaisen ilveilijän tehtävää. Tai olisihan siinä oma hauskuutensa, jos totalitaarisen valtion johtaja määrää perustettavaksi Valtion Virallisen Vitsiosaston, jonka rasvattu ja hymytön valtakoneisto tuottaa kansalaisille taatusti hauskaa huumoria. Buffosta on tehty myös Kotkaniemen ohjaama televisioversio. Viimeksi onnistuin loppukesästä etsiytymään Porin Raippaluotoon, jonne esitys tuotiin osana Sirkus Suosalon ohjelmistoa. Dario Fon kirjoittama ja Pentti Kotkaniemen ohjaama monologinäytelmä perustuu keskiaikaisiin teksteihin. Käsikirjoittajat ja pilapiirtäjät pakkotyöhön! Ei mitään läpälläja kännissä-soopaa, vaan tosissaan ja vesiselvänä, kirkkaasti sivaltaen. Pahimmassa tapauksessa niin sanotusti liian pitkälle menevä huumori – mitä se sitten onkaan – saattaa johtaa vakaviin seurauksiin kuten pidätyksiin tai vankilatuomioon. 51 Demokraatti Piru periköön ilveilijän O len nähnyt näyttelijä Erkki Saarelan esittämän Mysterio Buffon livenä vuosien saatossa viisi kertaa. Mysterio Buffon neljä tarinaa ovat Kaanaan häät, Ilveilijän synty, Lasaruksen henkiinherääminen ja Bonifatius VIII, joka oli Danten aikainen julma paavi. Raamatun kertomuksia on muokattu koomisiksi kohtauksiksi, ja joissa yksi näyttelijä esittää useita rooleja. SATIIRI JA parodia ovat huumorin lajeja, jotka kohdistuvat vallan kamareissa lymyileviin. Ilveilijä-tarinassa kaltoin kohdeltu ja kieleltään kankea maatyöläinen saa Jeesukselta puhumisen lahjan, jotta tämä voi paljastaa yhteiskunnassa pesiviä vääryyksiä. He eivät kestä sitä, että heille nauretaan. Kaanaan häiden kertoja on juoppo, joka sai todistaa veden muuttamista viiniksi. Kirkko kielsi esitykset 1464. Välillä ohjelmaa paheksutaan ja lähes samaan hengenvetoon vaaditaan Ylen tehtävien karsintaa ja koko laitoksen lakkauttamista. Nuo kadehdittavat irlantilaiset de_20112025_50.indd 51 de_20112025_50.indd 51 12.11.2025 9.34 12.11.2025 9.34. Jotkut kolumnistit saattavat olla sitä mieltä, että kyseiselle ohjelmalle pitäisi antaa reippaasti lisää ohjelma-aikaa. AJATUS KOOMISISTA ohjelmista diktatuurisessa valtiossa ei äkkiseltään paljoa hymyilytä. Kieltoa rikkonut saksalainen ilveilijä Hans Holden esitti vuotta myöhemmin teoksen Kuningas Davidin juomingit ja hänet poltettiin roviolla. Kuvittele vielä pilapiirros, jossa ilveilijä on päineen mestauspölkyllä, ja mestaajan kirves jo koholla, valmiina toimintaan. Suomea autoritaarisimmissa maissa koomikkojen osa ei ole kadehdittava. Joskus saattaa olla niin, että kuninkaiden tai presidenttien huumorintaju on kovin rajallinen
Puoluehallitus ENNAKKOKUTSU 48. varsinainen puoluekokous pidetään 23.-25.5.2026 alkaen ensin mainittuna päivänä klo 12.00 Tampere-talossa, Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere. PUOLUEKOKOUKSEEN de_20112025_52.indd 52 de_20112025_52.indd 52 12.11.2025 8.58 12.11.2025 8.58. Helsingissä 30.10.2025 SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE FINLANDS SOCIALDEMOKRATISKA PARTI r.p. 52 Demokraatti Suomen Sosialidemokraattinen Puolue – Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.:n 48. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 16 §:n määräämät asiat sekä muutokset puolueen sääntöihin
de_20112025_53.indd 53 de_20112025_53.indd 53 11.11.2025 10.09 11.11.2025 10.09. 53 Demokraatti Te em a Va lla nk äy tt äj ä ja ta va llin en ih m in en Yksityisyyden ja julkisuuden ristiriita Valta kuluttaa Kolumni: Johanna Vuorelma TEEMA Neljä Sannaa Ihminen sanojen takana jää yhä osin kysymysmerkiksi
54 Demokraatti de_20112025_54.indd 54 de_20112025_54.indd 54 12.11.2025 11.18 12.11.2025 11.18. 54 Demokraatti TEEMA IHMISEN KUVIA, IDOLIN KUORTA Teksti Markus Leikola / Kuvat Jani Laukkanen, Kustantajat ja Yle Sanna Marin lähti muuttamaan maailmaa, mutta maailma muuttikin Marinia
55 Demokraatti de_20112025_54.indd 55 de_20112025_54.indd 55 12.11.2025 11.18 12.11.2025 11.18. 55 Demokraatti IHMISEN KUVIA, IDOLIN KUORTA TOIMINTA VALLAN YTIMESSÄ ON KIINNOSTAVAMPAA KUIN TIE SINNE
Laman lapsia ja Nokian nousun nuoria kaikki kolme. Marinin oma teos on tehty etupäässä kansainväliselle yleisölle, mutta voidaan myös kysyä, onko Vuorikosken ja Nurmen yksityiskohtia metsästävien kirjojen ensisijainen kohdeyleisö muutamien kymmenien tuhansien politiikan suurkuluttajat eikä suomalainen suuri yleisö. TEEMA de_20112025_54.indd 56 de_20112025_54.indd 56 12.11.2025 11.18 12.11.2025 11.18. Kaikki neljä tarinaa ovat juoneltaan kronikoita ”kuinka x:stä tuli x”. Yhä useammin elämäkertoja kirjoitetaan nelikymppisistä, mutta tässä tapauksessa siihen on sekä aihetta että valtava tilaus. Marinin nousussa valtakunnanpolitiikkaan kiteytyy T arjolla on neljä erilaista tarinaa Sanna Marinin nopeasta noususta suomalaisen politiikan huipulle ennätysvaikeisiin oloihin ja vielä nopeammasta poistumisesta. Isomman kuvan enempi pohtiminen olisi tehnyt molemmille journalisti-kirjailijoiden teoksille hyvää. Yle Draama: Sanna Marin – miljoonat seuraavat 10-osainen audiodraama, pääkäsikirjoittaja ja ohjaus Miira Karhula, nimiroolissa Anna-Maija Tuokko. Salla Vuorikoski: Poikkeuksellinen pääministeri Sanna Marin WSOY 2024. Marinin ratkaisu on oikea: toiminta vallan ytimessä on kiinnostavampaa kuin tie sinne. Lauri Nurmi: Sanna Marin Into 2025. Vuorikoskelta kuluu samaan lähes 150 sivua ja Nurmelta yli 170, audiodraamaltakin ensimmäisen tunti neljästä. Tässä suhteessa audiodraama asettuu näiden väliin: se kertaa sopivasti muttei liikaa tositapahtumia poimien samaan aikaan lillukanvarsien joukosta teemaansa sopivia yksityiskohtia rajallisen määrän. Kaikki neljä teosta ovat ammattikirjoittajien kynästä; sillä Marinkin ARVIO Sanna Marin: Toivo on tekoja Maija Laura Kauhasen suomennos alkuperäisteoksesta Hope in Action, Gummerus 2025. Kaikki kolme kirjaa ovat myös sukupolvikertomuksia: Iltalehden palkittu politiikan toimittaja Lauri Nurmi on vain viisi vuotta Marinia vanhempi ja Helsingin Sanomien palkittu tutkiva toimittaja Salla Vuorikoski kahdeksan vuotta. Median ja poliittikkojen jännitteisyydestä huolimatta kuva on melko yhtenäinen, mutta ei yllä kovin syvälle. Sanna Marin käyttää aikaan ennen pääministeriyttä kuitenkin vain 80 sivua. 56 Demokraatti on satojen ellei tuhansien kolumnien, bloggausten, kirjallisten kysymysten, politiikka-aloitteiden sekä poliittisten puheiden kirjoittaja, jo kouluaikana kirjoittamisesta innostunut. Ylen audiodraaman pääkäsikirjoittaja Miira Karhula – politiikan toimittajakokemusta hänelläkin – on sen sijaan jo yli viisikymppinen
YHTÄ ÄKILLINEN OLI MARININ PALUU ”NORMAALIIN” PÄÄMINISTERIELÄMÄÄN. Mutta siinä missä media muistuttaa kunnioittaneensa Marinia, Marin muistaa ensi sijassa jahdin. Marin ja Vuorikoski käyttävät muita enemmän tilaa hallitusohjelman seurantaan, varsinkin Marinin sydämenasian, ilmastopolitiikan onnistumisen arviointiin (eteenpäin mentiin). Helpoin selitys eri osapuolten näkökulmien vastakkaisuudelle on muutos: sen enempää median kuin Marininkaan ei ollut helppo sopeutua siihen, että suhde muuttui. Kovin moni kysymys jää vastausta vaille. Nurmen kirjaan mahtuu jopa virheellistä tietoa kuten, että Marinin johdolla sote-uudistuksella perustettiin lisää hallinnon tasoja ja byrokratiaa, vaikka tosiasiassa useiden satojen kuntien ja kuntainliittojen organisaatiot korvattiin 21 hyvinvointialueella. Avain tähän oli – muiden Pohjoismaiden tavoin – kansalaisten luottamus hallitukseen ja hallituksen kansalaisiin. Nurmen kirja päättyykin moraaliseen närkästykseen Marinin muutoksesta. Kriisistä selvittiin, koska Marinin kokemuksen puute nuorena poliitikkona ja tuoreena pääministerinä ei poikennut kenenkään muunkaan kokemuksen puutteesta: korona yllätti Suomen, Euroopan ja maailman housut kintuissa. Marin tuo tämän kirjassaan esiin, Vuorikoski ja Nurmi eivät niinkään. Tällä vuosituhannella ei tätä reittiä ole enää noustu Arkadianmäelle; Mänttä profiloituu kuvataidekaupunkina ja Valkeakosken kansanedustajana on Anna Kontula (vas.), toisen pirkanmaalaisen nuorten naisten tienraivaajan Rosa Meriläisen (vihr.) tavoin paljon enemmän Marinin hengenheimolainen kuin taannoiset ay-järkäleet Jorma Rantanen (sd.) tai Reijo Lindroos (sd.). Ketä toisen tyyppistä ihmistä Marin kuunteli, vai oliko hän todellakin läpi vaikeiden aikojen juureton, yksinäinen susi. Nurmi käy innoissaan kaivamaan detaljeja Marinista ja tämän ympäriltä kuin pikkupoika, joka on juuri saanut uuden kaivinkoneen. SUOMI HOITI koronapandemian jälkikäteen kansainvälisesti vertailtuna erinomaisesti. Avustajista sen sijaan lähinnä luetellaan nimiä. Osa jännitteistä on puhtaasti seurausta tuosta muutoksesta, mutta osa muutosta oli myös median herääminen pandemian ensimmäisen aallon jälkeen ihmettelemään, mitä muuta sen tehtävä on kuin ajaa ulos suoria lähetyksiä valtioneuvoston tiedotustilaisuuksista. Marinin itsekritiikki puolestaan on valikoivaa: toisaalta hänen suhtautumisensa median toimintatapoihin on hurjimmillaan kauhistunutta, mutta loppuOLIKO MARIN TODELLAKIN LÄPI VAIKEIDEN AIKOJEN JUURETON, YKSINÄINEN SUSI. Vuorikoski on Nurmea tasapainoisempi muun muassa mainitessaan Marinin julkisesta anteeksipyynnöstä Brysselissä pääministeriyden ensi päivinä. Tulee vaikutelma, että he ovat samanikäisiä ja samanhenkisiä kuin Marin – mutta mistä se kertoo. Kun koko joukko Nurmen kyökkipsykologisointia tukevaa todistusaineistoa sivuutetaan, faktavyörytyksen seassa on myös tahattomastikin asenteet paljastavia kohtia: Nurmi ei juuri piilottele sitä, että hän pitää joitakin Marinin kantoja tyhminä. 57 Demokraatti nimittäin rakennemuutos: ennen Pirkanmaalta pääsi demarisenaattoriksi, jos oli siihen halukas paperitehtaan pääluottamusmies. Nurmi ja audiodraama eivät niinkään pysähdy substanssikysymyksiin. Ja yksikään neljästä kertomuksesta ei mainitse niitä poikkeuksellisia sanoja, jotka Sanna Marin ainoana Suomen johtajana maamme itsenäisyyden aikana sanoi pandemian alkuvaiheessa kansalle: ”Me tulemme tekemään virheitä.” En muista kenenkään toisen suomalaisen johtajan koskaan myöntäneen moista etukäteen. de_20112025_54.indd 57 de_20112025_54.indd 57 12.11.2025 11.18 12.11.2025 11.18. Kuten toimittaja Veera Luoma-aho muistuttaa HS:n kolumnissaan 8.11., pandemian alkuaikoina median suhde Mariniin oli kunnioittava. YHDISTÄVÄ TEEMA kaikissa neljässä teoksessa on Marinin ja median jännitteinen suhde. Tämän toteamuksen taustoista olisi ollut kiva kuulla enemmän. SADUISSA TANSSIAISTEN TAIKA LOPPUU KESKIYÖLLÄ. Ja kun sekä Nurmi että Vuorikoski luonnehtivat Marinia ideologiseksi ja pragmaattiseksi – jotka usein näyttäytyvät vastakohtaisina poliitikkotyyppeinä – mikä oli Marinin erityinen tapa yhdistää tuli ja vesi päivittäiseksi politiikan teoksi. Toimittajat sen sijaan ovat dokumentoineet hallituksen päättäväisyyttä edeltäneen jahkailun siinä missä poliitikko Marinin kirjassa tämä ei näy. Pandemian hoidon ja Nato-prosessin kronikointi saa valtaosan pääministerikauden sivutilasta kaikissa opuksissa
Ja kun kysymys on ihmisestä, joka on sekä kansainvälinen superjulkkis että suomalaisen politiikan kriisiajan suurin vallankäyttäjä eli kaksinkertaisesti megasarjaa, ristiriidat ovat eri kohdissa. Siksikin on hyvä, että meillä on kaikki nämä teokset sekä lisäksi yksi ulkopuolisempikin tulokulma eli Ylen audiodraama. Marin ei ole ensimmäinen huippupoliitikko, joka lähtee kotimaan mediariepottelusta ulkomaille töihin. VAIKKA SANNAN oppivuodet olivat pikakurssia politikointiin, niin varsinaista taktikoijaa tai junttaajaa hänestä ei minkään valotuksen mukaan näytä tulleen. 58 Demokraatti jen lopuksi hän kohtelee mediaa varsin lempeästi. Se tulee Ylen audiodraamassa hienovaraisimmin esiin; eikä ihme, onhan pohjimmiltaan kyse mitä yksityisimmistä tuntemuksista, vaikka iso osa elämästä olisi äärimmäisen julkista. Tämäkin on melkoinen muutos ihmisestä, joka on halunnut valtaan, saanut valtaa ja käyttänyt sitä. En tiedä, ja juuri niin on hyvä”, kirjoittaa Marin kirjansa lopuksi. Marinin ratkaisu oli poikkeuksellinen: luopua lähes kaikesta tutusta. Tasa-arvoisessa Suomessa pääministeri oirehti samalla tavoin kuin kansalaisetkin: useampi kuin joka neljäs suomalainen työntekijä koki työuupumusoireita Marinin pääministeriaikana. Elo pääministerinä 2020-luvun ensimmäisinä vuosina olisi ollut rankkaa ja kuluttavaa kenelle vain. Tässä suhteessa Marin toden totta eli mitä suurimmassa määrin ikäistensä kaltaista elämää jo ennen ensimmäistäkään kohua tai puolustautumista. Alexander Stubb, Jyrki Katainen, Timo Soini ja Sauli Niinistö ovat kaikki tehneet saman valinnan, ja kuten Marin, hekin valitsivat vapauden ja vaurauden yhdistelmän eikä uraa kerjäläismunkkina. Lauri Nurmi kuuluu varmasti niihin, joihin Marinin ajoittainen inho mediaa kohtaan henkilöityy, eivätkä päätoimiset toimittajat Nurmi sekä Vuorikoski kykene käsittelemään tätä jännitteistä suhdetta objektiivisesti sen enempää kuin Marin itsekään omassa kirjassaan. Nelikymppiselle Marinille maailman muuttaminen on alussa, mutta hän tietää enemmän kuin ennen, miten sitä muutetaan. Ehkä yllättävästikin vastaus on: kyllä. Saduissa tanssiaisten taika loppuu keskiyöllä. EN TIEDÄ, JA JUURI NIIN ON HYVÄ” SIINÄ MISSÄ MEDIA MUISTUTTAA KUNNIOITTANEENSA MARINIA, MARIN MUISTAA ENSI SIJASSA JAHDIN. Työympäristöstä Suomen huipulla, avioliitosta ja parisuhteesta, äänestäjistä ja näiden antamasta luottamusasemasta. Tämä jos mikä on ristiriita. Marinin oma kertomus näyttää vilpittömän pyrkimyksen maksimaaliseen valtaan tärkeiden ja oikeiden asioiden tähden ja halun elää mahdollisimman normaalia elämää. TEEMA de_20112025_54.indd 58 de_20112025_54.indd 58 12.11.2025 11.18 12.11.2025 11.18. Shakespearen kuningasnäytelmät kertovat juuri sellaisista hallitsijoista. ”MIKÄ MINUA odottaa seuraavaksi. Ajattelisin: ei ihme, jos siitä mankelista voi haluta uloskin, niin kauan kuin rusinassa on edes hiukan mehun rippeitä jäljellä. Bilekohun puolustuksena halu elää normaalia ikäistensä kaltaista elämää voi olla ymmärrettävää, mutta pääministerielämä ei ympärivuorokautisena prässinä ole normaalia – kuten Marin oli siihen mennessä jo ehtinyt huomata. Kuvaavaa on, että kaikilla kuitenkin on veri vetänyt myöhemmin takaisin näkyviin tehtäviin kotimaassa pölyn las”MIKÄ MINUA ODOTTAA SEURAAVAKSI. Mutta kuvat ovat ristiriitaisia. PIIRTYYKÖ NÄISTÄ kaikista sitten sama kuva samasta ihmisestä. Yhtä äkillinen oli Marinin ”normaalin” elämän palaaminen pääministerielämäksi. Eivätkä vieraat olleet normaaleissa bileissä, vaan hyvin tietoisia siitä, että he olivat juuri pääministerin vieraana. Vain hän itse tietää, onko vaikutelma tosi vai onko hampaankolossa sittenkin enemmän – joka tapauksessa muistelmakirja sinällään on aina pyrkimys viimeisen sanan saamiseen. Kun Marinin oma narratiivi on ollut halu elää ikäistensä kaltaista elämää, kolikon toinen puoli on, että kolmevitosilla ei ole mitään tyypillistä elämää, vaan ruuhkavuosia, pätkätöitä, pyristelyä ja elämän tarkoituksen pohtimista yön hiljaisina tunteina. ”Olin menettämässä henkilökohtaisen elämäni hallinnan”, Marin kirjoittaa itse ja kaikessa lakonisuudessaan tulee sanoneeksi asian dramaattisemmin kuin tutkivat toimittajat. Hetkellisesti kyllä, mutta uusi työ ja muu uusi, jota elämä tuo tullessaan, muuttaa ihmistä pian taas jälleen. Tiedämmekö me muut Marinista jotakin olennaista enemmän. Olipa kuningas nuori kuten Hamlet, vanha kuten Lear tai siltä väliltä kuten Rikhard III, valta syö miestä ja naista armottomasti. Ehkäpä se osaltaan selittää myös kykyä luopua vallasta sillä hetkellä, kun päämäärä on saatu, valtaan päästy ja valtaa käytetty ehkä enemmän kuin kukaan toinen pääministeri nykyisen perustuslain aikana
Tony Blair -instituutin ikkunat peittävä pimennysverho ei näiden neljän teoksen myötä liikahda tuumaakaan. 59 Demokraatti keuduttua, enkä ihmettelisi, vaikka Marin – joka toisin kuin muut edellä mainitut on vain töissä ulkomailla eikä ole hankkinut uutta asuntoa toisaalta – tekisi comebackin hänkin. Ilmastopolitiikkaa ja Ukrainan asian edistämistä. Marin ei toki enää ole yleisölle tilivelvollinen samalla tavoin kuin kansanedustaja ja pääministeri on äänestäjille. 59 Demokraatti de_20112025_54.indd 59 de_20112025_54.indd 59 12.11.2025 11.18 12.11.2025 11.18. niin, mitä. Sillä välin Sanna Marin tekee... Marin olisi voinut itse kertoa, kuinka hän käytännössä edistää näitä tavoitteita – inspirointia väheksymättä, mutta toivo on myös tekoja – globaalisti nykyisessä työssään. Hänen nykyisen työnsä merkityksellisyyden ja tuloksellisuuden arvioinnin aika on joskus myöhemmin, mutta paljon vaikeampaa siitä tulee kuin poikkeusaikojen pääministeriyden selonteosta
Ei ole tarkoituksenmukaista uuvuttaa yhtä ihmistä valtavalla työkuormalla. Marinin muistelmateos asettuu siis jatkumoon, jossa entiset pääministerit kuvailevat työnsä epäinhimillisyyttä. Mari Kiviniemen (kesk.) mukaan mediassa ”on käynnissä jonkinlainen vainoamisen partaalle menevä jahti”. Pääministerille lankeavien tehtävien jakaminen olisi muutenkin perusteltua. He törmäävät aina uudelleen samaan ongelmaan: molempia ei yksinkertaisesti voi saada. Marin pyhittää kokonaisen luvun kuvaukselle siitä, millaista oli olla suomalaisen median ”säälimättömän ryöpytyksen” kohteena. Vaikka teos ei tarjoa uutta tietoa politiikkaa seuraavalle, se dokumentoi pääministerin intensiivisen työrytmin, jota rytmittävät kotimaan politiikan asialista, EU-tason päätöksenteko, puolueen johtaminen ja jatkuva poliittinen viestintä. Pääministerin työn kuormittavuudesta on puhuttu Suomessa jo pitkään. Marinin muistelmateos tarjoaakin osuvan kuvan nykypäivän mediapoliitikosta, joka janoaa julkisuutta, mutta haluaa kontrolloida sitä tarkkaan. Suomalaiset pääministerit yksi toisensa jälkeen ovat kertoneet, että median toiminta pääministeriä kohtaan ylittää kohtuullisuuden rajat. PÄÄMINISTERIN TYÖN kuormittavuuteen pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Hän kertoo olevansa ahdistunut medianäkyvyydestä ja haluavansa huomion kiinnittyvän pelkästään asioihin. Yhtenä keskeisenä tekijänä heidän mukaansa on intensiivinen mediaympäristö, joka ei jätä pääministeriä hetkeksikään rauhaan. Suomessa pääministerillä ei ole poikkeuksellisen merkittävää valta-asemaa, koska päätökset tehdään yhdessä eduskunnan luottamusta nauttivan koalitiohallituksen kanssa. Marinin teoksessa suomalainen media näyttää lähes hirviöksi muuttuneelta mustekalalta, jonka lonkerot tunkeutuvat joka paikkaan. Samaan aikaan Marin kuitenkin ruokkii häneen itseensä kohdistuvaa julkisuutta jatkuvilla Instagram-päivityksillään. Välillä median herkeämätön huomio antaa ymmärtää, että pääministeri olisi itsevaltias, jonka jokaista liikettä täytyy vahtia. On syytä pohtia, onko pääministeriyden ja puolueen puheenjohtajuuden yhdistäminen järkevää. 60 Demokraatti S uomen entisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) muistelmateos Toivo on tekoja on hengästyttävää luettavaa. Alexander Stubb (kok.) kirjoitti muistelmissaan siitä, miten hänellä oli pääministerinä painetta aamusta iltaan eikä elämään mahtunut mitään muuta kuin pääministeriys. Juha Sipilä (kesk.) totesi pääministerikautensa jälkeen, että hänelle riittivät tehtävät ”kansakunnan kusitolppana”. Esko Ahon (kesk.) mukaan pääministerin työstä selviytyminen on tehty nykyään melkein mahdottomaksi. Suomalaisen politiikan pitkä jatkumo KOLUMNI Teksti Johanna Vuorelma, valtio-opin dosentti ja yliopistotutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa TEEMA PÄÄMINISTERIN TYÖSTÄ SELVIYTYMINEN ON TEHTY MELKEIN MAHDOTTOMAKSI. ITSEKRITIIKIN PAIKKA on myös Marinilla. de_20112025_60.indd 60 de_20112025_60.indd 60 10.11.2025 15.12 10.11.2025 15.12. Tämä on tuttua puhetta. Mediankin on syytä tarkastella kriittisesti omaa toimintaansa. Hän kirjoittaa tunteneensa olonsa ”loukatuksi ja haavoittuvaksi” jouduttuaan ”median perusteellisen riepottelun kohteeksi”
61 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Vaikka se tarjoaa joustavuutta ja mahdollisuuden opiskella ajasta ja paikasta riippumatta, vaikuttaa tila osalla opiskelijoista hyvinvointiin ja oppimisen laatuun. Ammatillisen koulutuksen uudistukset ja rahoitusleikkaukset ovat vähentäneet lähiopetusta ja siirtäneet vastuuta oppimisesta työpaikoille, vaikka työpaikoilla ei aina ole resursseja ohjata opiskelijoita, eikä kaikilla opiskelijoilla ole riittäviä perustaitoja hyödyntää työelämässä oppimista täysipainoisesti. On tärkeää, että koulutuspolitiikassa tunnistetaan koko koulutuspolun merkitys. Tämä kehitys on erityisen huolestuttavaa aloilla, jotka edellyttävät vahvaa tietotaitoa ja eettistä osaamista. Tämä näkyy myöhemmin muun muassa korkeina keskeyttämisprosentteina ammatillisessa koulutuksessa, kun liian moni nuori aloittaa opinnot ilman riittäviä valmiuksia. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on yhdessä kotien kanssa luotava pohja, joka mahdollistaa menestymisen ammatillisissa opinnoissa. Tarvittaessa nuoret tulee ohjata ensin tutkintoon valmentavaan koulutukseen, jossa he voivat vahvistaa tietojaan ja työelämätaitojaan sekä löytää oman polkunsa. Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä on huomioitava työelämän ja yhteiskunnan muuttuvat tarpeet. Etäopiskelu on vakiintunut osaksi ammatillista koulutusta. Perusopetuksen resurssien niukkuus ja kasvavat vaatimukset vaikuttavat oppimistuloksiin, erityisesti matematiikassa ja äidinkielessä. Soveltuvuusja pääsykokeet ovat erityisen tärkeitä lähihoitajakoulutuksessa sekä muilla aloilla, joilla asiakasja potilasturvallisuus on keskeinen osa työtä. Ammatillinen koulutus on ollut keskeinen tekijä, että yhteiskuntamme on pystynyt vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin ja takaamaan hyvinvointia kaikille. Koulutuspolitiikan ratkaisut näkyvät koko polulla varhaiskasvatuksesta työelämään. Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen edellyttää, että opiskelijavalinnat perustuvat soveltuvuuteen ja riittäviin perustaitoihin. Koulutuspaikkoja tulee suunnata aloille, joilla on todellista työvoimatarvetta, ja koulutuksen tulee vastata sekä työnantajien että opiskelijoiden odotuksiin. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Nyt olemme tilanteessa, jossa ammatillisen koulutuksen tulevaisuus on vaakalaudalla – ja samalla koko suomalaisen yhteiskunnan kyky uudistua ja menestyä. Näillä aloilla on varmistettava, että opiskelijoilla on riittävä motivaatio, eettinen valmius ja kyky kohdata ihmisiä vastuullisesti. Päivi Inberg SuPerin puheenjohtaja Sari Ojajärvi asiantuntija, SuPer iStock LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_20112025_61.indd 61 de_20112025_61.indd 61 6.11.2025 16.03 6.11.2025 16.03. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Ammatillinen koulutus on Suomen tulevaisuuden kivijalka SUOMEN MENESTYS on aina rakentunut osaamisen ja koulutuksen varaan
Järjestötoiminnan lisäksi työ oli Jukalle tärkeää. Työntekijöiden asema ja yhdenvertaisuus olivat hänelle tärkeitä. Hän koki ylpeyttä niin työstään kuin myös työnantajastaan Omniasta. Jukan kanssa keskustellessa saattoi huomata, että hän oli sydämeltään sosialidemokraatti ja jakoi vahvasti puolueen arvomaailman. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Jukka Kivimäki. Jukka oli innokas keskustelija, joka arvosti keskustelukumppaneitaan. Jukka oli arvostettu ja pidetty toimija kaikissa yhteisöissään. Jukkaa veti puoleensa yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ja hän oli poikkeuksellisen aktiivinen niin poliittisessa kuin muussakin järjestöja yhdistystoiminnassa. Saimme olla mukana juhlimassa Jukan 60-vuotispäivää taannoin, ja juhla kertoi hyvin paljon päivänsankarista. Jukka oli mukana reserviupseeritoiminnassa, Olarin seurakunnan toiminnassa ja lähetystyössä, Matinkylän asukasyhdistyksessä sekä useissa sosialidemokraattisissa järjestöissä. Tilaa . Jukka teki vuosikymmeniä aktiivista järjestötyötä lukuisissa yhteisöissä ja hänet tunnettiin aktiivisena keskustelijana ja vastuunottajana monissa luottamustehtävissään. Otamme osaa omaisten suruun ja tulemme muistamaan Jukkaa lämmöllä. Jukka on haudattu sukuhautaan Liedossa. Jukan kanssa oli myös mukava käydä keskusteluja ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä – hän oli laajasti perehtynyt ja seurasi politiikkaa niin valtakunnallisesti kuin Espoonkin tasolla. 62 Demokraatti Arvostettu järjestötoimija ELOKUUN LOPUSSA saimme suruviestin, että kehittämispäällikkö Jukka Kivimäki (1964–2025) oli yllättäen menehtynyt. Maria Rajala puheenjohtaja, Espoon Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö Helena Marttila kansanedustaja, puheenjohtaja, Espoon SD-valtuustoryhmä Helena Tommola puheenjohtaja, Matinkylän Sosialidemokraatit Mika Hentunen hallituksen jäsen, Matinkylän Sosialidemokraatit KUOLLUT Valitse tieto. Hän otti kaikki huomioon ja tutustui mielellään uusiin ihmisiin. Jukan harrastuksia järjestötyön lisäksi olivat vaellus Lapissa ja tanssi. de_20112025_62.indd 62 de_20112025_62.indd 62 10.11.2025 11.13 10.11.2025 11.13. Hän toimi tanssinopettajana ja laittoi sosiaaliseen mediaan viimeisimpiä iloisia kuvia lavatanssipaikoilta kesällä. Koolla oli poikkeuksellisen moninainen joukko Jukan elämän tärkeitä ihmisiä eri harrastuspiireistä. Hän oli myös pidetty ja arvostettu kollega työkavereilleen. Syyskokouksen eturivissä on tänä syksynä yhden innokkaan keskustelijan paikka tyhjänä
Tervetuloa kaikki mukaan! VARSINAIS-SUOMI • Turun seudun wanhat toverit. Seuraavaksi Googlen lobbaus sai hallituksen luomaan datakeskuksille uuden yritystuen, joka kompensoi niiden sähköveron korotuksen. Keijo Winstén kirjailija, Handen (Ruotsi) 27.11. Kerhotapaaminen ma 1.12. Ravintola Parpaari. Toimikunta klo 12.30. Yhdistystoiminta HÄME • Lounais-Hämeen Wanhat Toverit. Matkoilla Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09 tiedonantoon: Keijo Winstén. Musiikillisen tervehdyksen tuo Rafaelin enkelit. Toimikunta. 70 VUOTTA Suomi, kaivosteollisuuden villi länsi LOBBARIT SAAVAT HALLITUKSEN PAKITTAMAAN KAIVOSVERON NOSTOSSA. Lounastilaisuus to 27.11. Antti on kirjoittanut lehden historiaa otsikolla ”Lehden on täytynyt olla hyvä”. Ex-ministeri: hallitus on täysin lobbareiden vietävissä. Yhteinen tilaisuus klo 14–15. Lounas klo 13. Nämä seikat eivät mitenkään liity yritysten maksukykyyn, Mikkonen sanoo tiedotteessa. Tervetuloa vuoden viimeiseen tapaamiseen. päätoimittaja, kerhon jäsen Antti Vuorenrinne aiheesta ”Suomen Sosialidemokraatti 1918–1988”. klo 12.30 alk. 63 Demokraatti JOS YRITYSTOIMINTA kaatuu Suomessa verotuksen nostoon, on Mikkosen mielestä syytä kysyä, onko kaivoshanke muutenkaan taloudellisesti kannattava tai yhtiö kykenevä huolehtimaan esimerkiksi ympäristövelvoitteista. Teksti Demokraatti VIHREIDEN KANSANEDUSTAJA ja entinen ympäristöministeri Krista Mikkonen katsoo hallituksen olevan täysin lobbareiden vietävissä kaivosveron noston suhteen. Mikkosen mukaan Suomeen tullaan kallioperämme mineraalivarantojen lisäksi siksi, että kaivosvero on verokkimaita matalampi. 80 VUOTTA Syntymäpäivät Markku Laamanen Pyhätunturi 13.11. Nyt sama kaava toistuu jälleen – kaivosyhtiöiden lobbarit saavat hallituksen pakittamaan kaivosveron nostossa, Mikkonen kritisoi. Lehti, verkko ja some de_20112025_63.indd 63 de_20112025_63.indd 63 12.11.2025 11.43 12.11.2025 11.43. Parman ruokala) Hyvää ruokaa ja yhdessä oloa ym. Hänen mukaansa kaivosveron nostaminen toisi lisää verotuloja ja varmistaisi, ettei Suomen mineraaleja luovuteta pilkkahintaan. Verotuksen myötä saadaan myös korvausta kaivostoiminnan aiheuttamassa ympäristöhaitasta. – Suomi on yhä kaivosteollisuuden villi länsi, hän sanoo. Rautatienkatu 39, Forssa (ent. Mikkonen moittii Orpon hallitusta lobbareiden vietävissä olemisesta ja siitä, että se ”on valmis leikkaamaan julkiset palvelut henkihieveriin, mutta muutama yrityksiin kohdistuva vero on sille mahdoton tehtävä”. Kaivosten sääntely ja valvonta eivät Mikkosen mukaan ole myöskään kunnossa. ravintola Koulu, Eerikinkatu 18, Turku. – Hallitus perui makeisten arvonlisäveron noston, kun Fazer lobbasi voimakkaasti ja uhkasi perua investointinsa. Mikkosen mielestä kaivosteollisuuden lobbaama kaivosmineraaliveron muuttaminen yhtiöiden maksukyvyn huomioivaksi hybridimalliksi on absurdi esitys. Alustus emer. – Kaivosverossa on kyse korvauksen saamisesta maaperästämme vietävissä mineraaleista, jotka voidaan kaivaa vain kerran
Nimi: Osoite: “ “ de_20112025_64.indd 64 de_20112025_64.indd 64 6.11.2025 15.57 6.11.2025 15.57. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 64 Demokraatti RISTIKKO 21/2025 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
alaoksistossa viihtyviä. Koiraalla on pystytukassaan runsaasti oransseja höyheniä, naaraalla yleensä ei. Muuttoaikoina ne ovatkin melko pelottomia ja millaan se painaa vaivaiset seitsemän grammaa. Olin Tampereella odottelemassa pormestarin haastattelua ja kiertelin sopivia (ihmis)kuvauspaikkoja etsien. Vihertävänharmaan söpöläisen varma tuntomerkki on päälaen kirkkaankeltainen juova mustin reunuksin. Kulttuuritalo Laikun edustalla huomioni kiinnittyi havupuussa hyppiviin pikkulintuihin. Vauhti oli melkoinen – kuvissa oli useimmiten tyhjä oksa tai epäterävää lintumössöä. Asetuksia oli säädettävä lennossa. Ei auttanut kuin laukoa sarjatulta ja toivoa edes yhtä osumaa. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 41 38 52 79 6 56 74 93 12 8 29 81 76 54 3 78 65 41 93 2 93 57 28 46 1 12 43 69 87 5 65 92 17 38 4 34 29 85 61 7 87 16 34 25 9 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 19/2025 RATKAISU 23.10. Toisinaan se pörhistää päälakeaan, jolloin pystyyn nouseva irokeesi voi paljastaa linnun sukupuolen. co m 1 2 5 8 1 7 8 6 5 4 9 6 1 9 7 5 3 8 4 2 9 6 8 6 9 J oskus kiva lintukohtaaminen tapahtuu silloin, kun sitä vähiten osaa odottaa. Palleromainen hippiäinen on Euroopan pienin lintu – pituudeltaan enimmillään 9,5 senttimetriä. Pulskimde_20112025_64.indd 65 de_20112025_64.indd 65 6.11.2025 15.57 6.11.2025 15.57. ais ud ok u. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Petri Raunio Seinäjoelta. Nämäkin veijarit hyppivät välillä aurinkoisilla oksilla, välillä oksiston tummissa varjoissa. Tällä kertaa oli onni matkassa. Siellä mennä viipelsi kaksin kappalein hippiäisiä! Innostuin kovasti, koska kovin usein olen onnistunut näkemään hippiäisiä vain korkealla oksistossa, mutta nyt ne olivat paikoin silmän korkeudella. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Hippiäiset ovat varsin vikkeliä lintuja, joten kuvaajalla riittää tekemistä niiden taltioimisessa
Ehkä kaikkein eniten luen elämäkertoja. Suosikkikirjojani on Maailman onnellisin mies. Niin hän tekikin. Menestyksen salaisuus ei ole kyvyssä raataa kovimmin, vaan kyvyssä palautua. Kirja on vahva kertomus toivon merkityksestä. Esimerkiksi Paavo Lipposen muistelmien kauan odotetun kolmannen osan, Valtionhoitajan, hotkaisin hetkessä. Se kertoo yli satavuotiaaksi eläneestä Eddie Jakusta, joka selvisi neljältä natsien keskitysleiriltä. Kirja jossain määrin selittää sitä absurdiutta, mitä Venäjä tänä päivä on ja miten se toimii. Synkimpinäkin hetkinä kannattaa uskoa, että yön pimein hetki on juuri ennen aamun koittoa. Energisen elämän avain piilee ihmisen kyvyssä johtaa oman kuormituksen ja palautumisen suhdetta. Hänen elämäntarinansa on kaikessa hirveydessään muistutus siitä, mitä ihmiskunta ei saa koskaan unohtaa. Kuuntelen äänikirjoja usein lenkillä. Minusta se on myös inspiroiva tapa perehtyä historiaan. Vaikka aiheet saattavat liittyä työhöni, on silti rentouttavaa lukea ihmisten omakohtaisia näkökulmia liittyen Suomen, Euroopan ja maailman historian vaiheisiin. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Lukeminen on hyvä tapa irrottautua arjesta. Tykkään myös nukahtaa niin, että laitan kirjan korvilleni ja nukahdan siihen. Keskitysleirikokemuksista selvittyään Jaku päätti olla kiitollinen elämälle ja että parhaiten se tapahtuu ryhtymällä maailman onnellisimmaksi mieheksi. Samalla se on myös kertomus mielen voimasta ajatella positiivisesti. de_20112025_66.indd 66 de_20112025_66.indd 66 12.11.2025 11.11 12.11.2025 11.11. Kun kirjoittaja on hyvä, tempaisee tarina mukaansa. Ihminen, joka on tuosta kaikesta selvinnyt, sanoo, että hän on maailman onnellisin ihminen. Tutkivan journalistin ja Financial Timesin Moskovan kirjeenvaihtajan Beltonin vuonna 2021 kirjoittama, erittäin mukaansatempaava kirja, joka auttaa ymmärtämään, mistä Vladimir Putinin Venäjässä on kyse. Luen mielelläni elämäkertoja ja tietokirjallisuutta. Eddie Jaku: Maailman onnellisin mies Petteri Kilpinen & Antti Hagqvist: Varianssi Catherine Belton: Putinin sisäpiirissä Kirja kertoo palautumisen merkityksestä hyvälle ja tasapainoiselle elämälle. Uniajastin on tietysti tärkeä laittaa päälle. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Ihmisten omat kokemukset kiinnostavat Elämäkertojen kautta voi tarkastella historiaa, sanoo SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman. Tarina inspiroi ja imaisee mukaansa
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 10.11.2025 13.06 10.11.2025 13.06
Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. Tradeka. tradeka.fi/liity PAL.VKO 2025-49 00 74 43 -2 52 1 6 414880 074923 2 5 2 1 20.11.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 21 /2 5 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 21 • 20 25 / 20 . de_20112025_001.indd 1 de_20112025_001.indd 1 11.11.2025 10.40 11.11.2025 10.40. Etuja ja enemmän. m ar ra sk uu ta Kuka hän on. Tutustu ja liity jäseneksi . TEEMA: Tällaisen kuvan kirjat antavat Sanna Marinista, mutta mitä me hänestä oikeasti tiedämme