10 Toivo palasi Myanmariin POLITIIKKA . LOKAKUUTA 2016 N0 42 Oman elämänsä kuvittaja MAURI KUNNAS . Hinta 2 € 20. 18 POLITIIKKA . Sote – lupa rahastaa SPD hakee Merkelin kaatajaa Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkins’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. . 33 Bob Dylan, luetuin Nobel-voittaja. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 6 POLITIIKKA . 15 KULTTUURI
TERVEYSTALO MEHILÄINEN SAIRAALA ERITTÄIN SAIRAAT MELKEIN TERVEET 6 Politiikka. Kuka olisi Suomen Trudeau. LOKAKUUTA 2016 Lehdessä 6 Sotessa luodaan kahden kerroksen markkinoita 8 Asumistukeen halutaan remontti 10 Toivo palasi Myanmariin 14 Kansa rakastaa Kanadan Skywalkeria 15 Saksan demarit hakevat Merkelin kaatajaa 16 Demograafi 17 Popsi vitamiinit lautaselta, älä pilleripurkista 18 Olipa kerran minä: Mauri Kunnas 22 Kynttilä tuottaa pienhiukkasia kuin tupakka 23 Kasvot peilissä: Elisa Gebhard 24 Kolumni: Sari Aalto-Matturi 25 Dylan – poikkeuksellisen luettu Nobel-voittaja 28 Kirjavisa 30 100 vuotta turkulaista työväenteatteria 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 Lapsiperhe on hyvä sijoituskohde 34 Mielipide: Opiskelijaköyhyys on iso ongelma 36 Puheenvuoro: Anette Karlsson 38 Suomalainen demari 40 Mielipide: Talous tarvitsee rakenteellisia uudistuksia 42 Salmiakkia 43 Järjestötoiminta 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 33 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 3 Maailmanparantaja Sari Komulainen 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Mauri Kunnaksen kanssa Kanadan Trudeau on ihan ihku. 2 20. www.paperiliitto.fi . HOTTIS Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www
Hyvän elämän elänyttä ja vanhuuteen kuollutta lemmikkiään harva kuitenkaan lautaselleen kattaa. Kun vali koima laajenee, yhä useamman on helpompi valita kasviperäisiä tuotteita ostoskoriin, oli ruoka valio mikä vain. Tee muutos, aloita siitä mistä voit. Kasvikset tuovat lautaselle lisää kuitua, vitamiineja ja hyviä ras voja kroppaan, kolesterolin ja kovan rasvan määrä taas tippuu. Norjassa, tuossa terveiden ulkoilmaihmisten maassa, on jotain pahasti vialla. Oliko ensin kysyntä vai tarjonta. Kasvisruokavalikoimien laaje neminen on selvä merkki ky synnän kasvusta, ja on hienoa nähdä kuinka yritykset käyvät suoraa keskustelua vegaanien kanssa tuotekehittelyideoin nissa ja palautteen saamisessa. Kalatkin keskustelevat ja naudatkin naatiskelevat. Laboratorioissa voi, ja sitä teh dään kasvavaa vauhtia. Lukee biologian pääsykokeisiin SARI KOMULAINEN TEKSTI HEIKKI SIHTO . 3 20. Just do it. Myös tieteellinen tieto eläinten kyvyistä osoittaa, että niitä ei pitäisi kohdella kuten nykyään tehdään. KUVA ANNA-LIISA BLOMBERG Ilmapuntari Ohutta yläpilveä. LOKAKUUTA 2016 Luonto ja keho kiittävät kasvissyöjää Miksi ennemmin kasvi kuin liha. Lihan jää dessä lautaselta vähenevät myös kasvihuonekaasut, lietelanta ja typpipäästöt. ” Haulla vegan athletes löytyy paljon inspiraatiota.. Siellä on poikkeuksellisen astmaiset, jatkuvaa lääkitystä tarvitsevat huippu-urheilijat ja tavallista jytkymmät monivaikutteisemmat huulirasvat sekä kansainvälisissä kisoissa urheilevia koskevat omat dopingsäännöt. Moni maailman hui pulla oleva urheilija tänä päi vänä on vegaani. Syntynyt, kasvanut ja asuu Tampereella . On neksi niitä voi muuttaa. Hidastavatko ennakkoluulot kasvissyönnin yleistymistä. Vegaaniliitto ry:n puheenjohtaja . Harva meistä on ennak koluuloista vapaa ja ne vaikut tavat toimintaamme enemmän kuin kuvittelemmekaan. Hienosti. . Voiko lihaa kasvattaa eettisesti. Samalla puhdasta vettä ja maata jää muillekin. Toki. Kaikki voit tavat. Haulla vegan athletes löytyy paljon inspiraatiota. Niin kestävyyttä kuin räjähtävää voimaa vaati vissa lajeissa vegaanit ja kasvis ruokailijat pärjäävät mainiosti. Tee se ilolla. Kaikki syyt ovat hyviä. Näyttäähän se annoskin kasvik silla kauniimmalta. Eettisistä, ekologisista vai terveydellisistä syistä. Vegaanina 15 vuotta (ilman lihaa yhteensä 22 vuotta) . Piinty neitä ajatuksia ravitsemuksesta, mausta ja ruuanvalmistuk sesta yritämme Vegaaniliitossa hartia voimin päivittää. Jos perussuomalaiselta kysyy, Suomi pärjäisi parhaiten omassa erinomaisuudessaan omavaraisena, ilman ulkomaan hömpötyksiä – kuten ulkomaalaisia. Matalapainetta. Menestyykö urheilija kasvisruualla. Maailmanparantaja . . Pos sut pussaa vegaaneja. . Tuoreen saksalaisen selvityksen mukaan Suomi kuitenkin on globalisaation voittaja, 42 vertailussa mukana olleesta maasta globalisaatiosta kolmanneksi eniten hyötynyt. . Vielä useampi on kasvissyöjä. Vastaavasti vegaanit asiakasryh mänä ovat aktiivisia markkinoi jia ja tiedonlevittäjiä
Ensi vuoden alusta hoitajamitoitus lasketaan 0,4 hoitotyöntekijään asiakasta kohden. LOKAKUUTA 2016 VIIKON SANA » Seneca: Köyhä ei ole se, jolla on vähän vaan se, joka toivoo enemmän. Leikkaus tarkoittaa hoitajamitoituksen ja hoitohenkilökunnan osaamistason laskua sekä vanhusten turvaksi säädetyn vastuutyöntekijän poistoa vanhuspalvelulaista. Nyt Sipilän hallitus tavoittelee 70 miljoonan euron säästöjä heikentämällä vanhuspalvelulakia ja laskemalla laatusuositusten henkilöstömitoitusta. Jos opetusta uudistetaan suunnitelmien mukaan, oppivat lapset ja nuoret jo koulussa vaikuttamaan yhteiskunnallisiin epäkohtiin, edistämään kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksien toteutumista, suhtautumaan asioihin terveellä kriittisyydellä ja tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa. Opetussuunnitelmat nostavat tärkeitä asioita opetussisältöihin ja ohjaavat kouluja uudistamaan omaa toimintakulttuuriaan. Se, että lapset ja nuoret voivat aidosti osallistua ja vaikuttaa, aluksi omassa yhteisössään ja sitä kautta laajemmin, tarjoaa jo varhain kokemuksen siitä, että vaikuttaminen yhteisiin asioihin on mahdollista ja kannattaa. Leikkaukset kohdistuvat merkittävään ihmisryhmään, jossa on usein muistisairaita, toisen ihmisen avun varassa olevia yksinäisiä ja pienituloisia ihmisiä. Järjestöjen näkökulmasta lopputulos on erinomainen ja toivoa antava. Mielestäni vanhusten oikeuksia pitäisi vahvistaa, ei purkaa. Lain ja sen toimeenpanon tueksi uusitun laatusuosituksen avulla on voitu nostaa ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten hoitajamitoitusta. alan ammattilaisten ja omaisten näkemyksen vastainen. Nykylain mukaan kunnan käytettävissä on oltava ikääntyvän väestön hyvinvointia ylläpitävää monipuolista asianUUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo SANNA REKOLA Maailmanmuuttajien maa Tänä syksynä käyttöönotetut, uudistetut perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat luotsaavat Suomea uusille urille. Kansalaisjärjestöt osallistuivat opetussuunnitelmien uudistamistyöhön innolla. Tämä vaikuttaa suoraan ikäihmisten palveluiden laatuun ja saatavuuteen. Aktiivisen maailmankansalaisen taitoja ei opita vain lukemalla, vaan ennen kaikkea tekemällä. Myös vaatimus vastuutyöntekijästä poistetaan laista ja vastuu jää omatyöntekijälle. Koulut eivät vain valmista oppilaita olemassa olevaan yhteiskuntaan vaan luovat uutta. Näillä resursseilla ei voi turvata hyvää hoitoa ja elämää. Vanhuspalvelulakia ei saa purkaa SDP:N JOHDOLLA EDELLINEN hallitus sääti historiallisen vanhuspalvelulain vanhusten turvaksi ja suojaksi. Aktiivisen maailmankansalaisen taitoja ei opita vain lukemalla, vaan tekemällä. 4 20. Esimerkiksi Valvira on arvioinut, että henkilöstömitoituksen laskeminen heikentää vanhusten ulkoilumahdollisuuksia. Päätös on monien asiantuntijanäkemysten, Opposition ääni ILMARI NURMINEN tuntemusta, kuten gerontologian osaamista. Oikeutta saada yksilöllistä ja tarveperusteista palvelua heikennetään. Se, millaiseksi maailmanmuuttajien maaksi Suomi kehittyy, paljastuu joidenkin vuosien kuluttua. Opetussuunnitelma sitoo koulut osaksi yhteiskuntaa ja alleviivaa niiden roolia maailman muuttamisessa. Meidän sosialidemokraattien tehtävä on vaatia ja varmistaa, että jokaisella ihmisellä on oltava oikeus elää arvokasta ja hyvää elämää loppuun asti. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd). Kirjoittaja on Kepan Globaalikasvatuksen asiantuntija. Ville Ranta. Käytännössä mitoituksen lasku tarkoittaa, että 15 asukkaan hoitoyksikössä aamutai iltavuorossa on vain yksi hoitaja. Nyt hallitus esittää tämän osaamisen heikentämistä. Kilpailutuksen myötä palvelutuottajien kanssa tehtävissä sopimuksissa hoitajien määrä kuitenkin asetetaan usein minimiin. Tulevan sote-uudistuksen myötä tulevat markkinaehtoisemmat palvelut ja miljardiluokan leikkauslistat. Hoitajamitoituksen laskun lisäksi hallitus aikoo heikentää vanhustyön osaamisvaatimuksia
Kunnasta tavatessa ei voi olla miettimättä, mikä lottovoitto hänen kaltaisensa kirjailija on kustantajalle. Myynnin jälkeen uudet omistajat aloittivat rahastamisen nostamalla maksuja. Valtion omistajuudesta on Suomessa paljon hyviä esimerkkejä. Pörssiyrityksissä osaomistajan voi olla vaikea saada ääntään kuuluviin, mutta tästä huolimatta valtio on usein turhaan valinnut äänettömän yhtiömiehen roolin. Kunnas ei viihdy julkkisten kekkereillä. Molemmat ovat nyt kansainvälisiä pörssiyrityksiä, joista valtio omistaa siivun. – Muistathan mainita jutussa Risto Tainion. MAURI KUNNAKSEN HAASTATTELU SIVULLA 18 Yllätysten mies Kirjailija, graafikko, sarjakuvapiirtäjä ja kuvataiteilija Mauri Kunnas tulee Otavan kustantamolle tuttuun viikottaiseen tapaansa. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA VIRPI KIRVES-TORVINEN. Hänestä demarit pitävät, Kunnas huikkaa viimeisenä. Ne puhuvat sen puolesta, että hän haluaa pitää jalat maassa. Kunnas on yllätyksellinen. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 JK Valtio on hautonut monta kultamunaa yritysmaailmaan J os Suomessa jaettaisiin vuoden kuolleista noussut -palkinto, niin Turun telakka, nykyään Meyer Turku, olisi vahva ehdokas sen saajaksi. Hallitus ensin leikkaa opetuksen budjettia, mutta myöhemmin pääomittaa niitä leikkauksiin verrattuna murusilla. LOKAKUUTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Kustantamon kirjakaupan hyllyt pullistelevat Kunnaksen tuotantoa. Monesta valtion omistamasta – kokonaan tai osin – yrityksestä on kasvanut merkittäviä kansainvälisiä toimijoita, joillain aloilla jopa markkinajohtajia. Niistä kaupoista eniten ihmetyttävät lähes monopoliasemassa toimineet yritykset, kuten esimerkiksi sähköverkkoyhtiö Caruna. Myös Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan selvityksessä valtionomistajuudesta löydettiin lähinnä vain huonoa. Hän ei ole ulkoiselta olemukseltaan taiteilijuuttaan korostava. Kunnas haluaa jakaa saamaansa hyvää, hänen ei tarvitse pitää kaikkea itsellään. Juuri kun hän on kertonut jonkin mielenkiintoisen jutun, hän saattaa heittää vielä kiinnostavamman näkökulman perään. Hän on säilyttänyt lapsuuden ystävänsä. Valtion omistajuudelle riittää parjaajia. Turun telakan pelastamisessa valtion rahoitus ja pitkäjänteinen työskentely piti telakkaa hengissä ja auttoi uuden omistajan löytymisessä. Ainakin mielestään sen, mihin korkeakoulujen kannattaa rahojaan käyttää. Mielessäni piirtyvät Kunnaksen kuvitukset Suomalaisesta tonttukirjasta Koirien Kalevalaan ja niiden huikeaan tietomäärään. Talousja yrityshistorian tutkija, professori Markku Kuisma rikkoo monta valtion yhtiöihin liittyvää negatiivista oletusta kirjassaan ”Valtion yhtiöt” ja Kalevi Sorsa -säätiölle tekemässään kirjoituksessa ”Mikä on totuus valtion yhtiöistä?” Kuisma toteaa valtion yhtiöiden olevan paljon parjattua mainettaan parempia. Vain pari vuotta sitten telakka oli lopetusuhan alla. Hän harppoo portaita monta kerrosta ylös mieluummin kuin turvautuisi hissiin. Valtio on toiminnallaan luonut edellytykset monien suuryritysten synnylle, kuten esimerkiksi Outokumpu ja Fortum. Kunnas muistelee mielellään ja tarkasti elämänsä eri vaiheita. Kuisman mukaan ”Suomen ei ole järkevää uhrata tuottoisia kruununjalokiviään globaaleihin sijoituspeleihin vain harhaisten uskomusten ja väärin ymmärretyn sijoittajamyönteisyyden vuoksi”. Tällaisia kruununjalokiviä on valtio myynyt. On mielenkiintoista kuulla, millaiset tekijät ovat vaikuttaneet miehen menestystarinan syntymiseen. Moni taloustieteilijä Nobel-voittajasta alkaen on pitänyt korkeakouluopetuksen leikkauksia järjettöminä. Kuisma myöntää, ettei valtio aina ole viisas omistaja. Vaikka kansanedustajista koottuja hallintoneuvostoja ei enää kaivata yrityksiin, voisi valtio olla nykyistä aktiivisempi omistaja. ”Raskas”, ”hidasliikkeinen” ja ”vanhanaikainen” ovat yleisiä arvioita. Valtio on toiminnallaan luonut edellytykset monien suuryritysten synnylle. Kuisma vertaa tällaisia kauppoja 1600-luvun Ruotsiin, missä valtio vuokrasi veronkannon yksityisille. Nyt kokonaan saksalaisomistukseen siirtynyt telakka napsii risteilijätilauksia ja on noussut yhdeksi Suomen viennin veturiksi. 5 20. Hän kuitenkin muistuttaa, että valtion yhtiöiden toteutuneita riskejä ei ole juuri veronmaksajilla maksatettu, toisin kuin yksityisen liike-elämän epäonnistumisia, kuten Talvivaara. Usein populistisen parjauksen takana on halu saada näppeihinsä valtion pyörittämä bisnes. Hallitus tietää. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Menestys ei ole vienyt miestä, vaan mies menestystä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Valtiolla, lähinnä kulloinkin vallassa olevalla hallituksella, luulisi olevan mielipide esimerkiksi kohtuuttomiin nousevissa johtajapalkkioissa tai pörssikurssien ja johtajabonusten pönkittämiseen liittyvissä kvartaaleja kaunistavissa toimissa. Ja tyrmää kohta kohdalta Evan selvityksen
TERVEYSTALO MEHILÄINEN MELKEIN TERVEET. S ote-uudistuksen koetinkiveksi muodostuneesta valinnanvapausmallista on saatu lokakuun mittaan uutta tietoa. Isoille työterveysyrityksille voisi esimerkiksi maksaa vähemmän suoraan listalle siirtyvistä omista asiakkaista. – Kriittinen keskustelu on vaikuttanut työryhmän esityksiin. – Siinä ei ole tarkasteltu sitä millaiset markkinat meillä on jo nyt ja miten uudet lähtisivät syntymään. Alustavassa mallissa perustason sosiaalija terveyspalveluita tarjoava omatiimi saisi palkkionsa listan asiakasmäärän perusteella, jolloin Mehiläisen ja Terveystalon kaltaiset suuret työterveystoimijat saattaisivat Hiilamon mukaan tehdä nykyisten asiakkaidensa avulla rahaa melkein tyhjästä. Esitykset ovat hillitympiä kuin aikaisemmin. Sote-uudistuksen asiantuntijatyöryhmään kuuluva professori Heikki Hiilamo pitää myönteisenä, että suuren ja vaikutuksiltaan vaikeasti ennakoitavan uudistuksen tahtia on hidastettu. 6 20. Pystyvätkö työterveyspalveluja tarjoavat isot yritykset ottamaan listalleen omat nykyiset asiakaansa, Hiilamo kysyy. Esitykset ovat hillitympiä kuin aikaisemmin. Työterveysasiakkaat ovat parhaita asiakkaita, koska he käyttävät vähemmän palveluja. Pohdinnassa on ollut myös, pitäisikö työterveyshuolto ja valinnanvapaus eriyttää, mutta siitä ei ole mitään valmistelua olemassa. LOKAKUUTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Tuula Haatainen: Hallituksen päätöksen perumiseen tarvittiin selvityshenkilö sanomaan, että päätös on tyhmä. – Tämä on yksi suurimpia syitä, että vaiheittaisuutta on ajateltu. Asiaa koskevien lakiluonnosten odotetaan lähtevän lausuntokierrokselle kuun loppuun mennessä. Pöystin mukaan on ratkaisevaa, miten listautuminen ensimmäisessä vaiheessa tapahtuu. Sosiaalija terveysministeriön alustava valinnanvapausluonnos esittää uudistuksen jakamista kahteen vaiheeseen niin, että molempiin annettaisiin kahden vuoden siirtymäaika. Porrastuksen ja siirtymäaikojen jälkeen asiakas valitsisi vapaasti sosiaalija terveyspalvelun tuottajan yhtiöitetyiltä sote-markkinoilta ja listautuisi haluamansa tuottajan asiakkaaksi. – Valmistelussa pyritään katsomaan, että malli nopeuttaisi palve. Sote-valmistelua johtava alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti myöntää, että kysymys kermankuorinnasta on vaikea. Jäitä on laitettu hattuun ja askelia otettu taaksepäin. Ettei heti tulisi isoja keskuksia, jotka ottavat asiakkaat päältä pois. Tätä päämäärää ajatellen on erikoista, että alustavasta ehdotuksesta puuttuu markkina-analyysi. Sotessa voi syntyä kahden kerroksen palvelut ” Jäitä on laitettu hattuun ja askelia otettu taaksepäin. Malli on terveyserojen osalta vielä kesken Se miten valinnanvapausmallissa huomioidaan asiakkaiden hyvinvointija terveyserot, on Pöystin mukaan vielä vaiheessa. – Pitäisi kiinnittää huomiota siihen, ettei tällaista kermankuorintaa tapahtuisi. Myöskään asiakkaiden listautumista tai työterveyden roolia listautumisessa ei ole pohdittu
Se ei ole kovin kannattavaa, pitää kestää tappioita. LOKAKUUTA 2016 Tuula Haatainen: Hallituksen päätöksen perumiseen tarvittiin selvityshenkilö sanomaan, että päätös on tyhmä. – Valmistelussa on mukana omatiimi siksi, että hallitus haluaa markkinoille pieniäja keskisuuria toimijoita, mutta omatiimi ei ole hyvä sote-palveluiden laajan integraation kannalta. Sosiaalija terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) kertoo, että kokoomukselle on tärkeintä, että koko valinnanvapauslainsäädäntö tulee eduskuntaan kokonaisuutena ja on yhtä aikaa käsittelyssä maakuntalain ja soten järjestämislain kanssa. Toisin sanoen kokoomus katsoo, että valinnanvapauslainsäädäntö on säädettävä kertarysäyksellä tämän hallituskauden aikana. KUN MUUT JUHLIVAT Historiantutkija Maritta Pohls esittelee Viini, laulu ja taustajoukot -teostaan, joka kertoo hotellija ravintolahenkilökunnan historiasta ja nykypäivästä 1930-luvulta 1990-luvulle. Pieniä ja keskisuuria toimijoita suosivaksi ajateltu omatiimi-malli sisältää Hiilamon mukaan taloudellisia riskejä. Sen sijaan valinnanvapauden toimeenpanossa kokoomus on joustavampi. Työväenliikkeen kirjasto. to 20.10. Hiilamon mukaan alustavassa esityksessä näkyy valinnanvapausmallin ristiriitaiset tavoitteet. ti 26.10. – Ruotsissa on pohdittu sitä, että valinnanvapautta rajoitettaisiin laajan palvelun tarpeessa olevilta, jolloin maakunnan pitäisi tarjota näille ihmisille palvelut, koska muuten voi olla, että he eivät niitä saa. Alustavan ehdotuksen mukaan omatiimeihin listautuisi kahden kerroksen väkeä. pe 21.10. KUKA KUPPAA JA KETÄ Teemu Muhosen ja Jari Hanskan tänään julkaistava tietokirja Eläketurma – Miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus tarjoaa uuden näkökulman eläkejärjestelmästä ja sukupolvien välisestä taakanjaosta.. Paljon sairastaville luotaisiin rinnakkaisjärjestelmä, jossa omatiimi olisi maakuntiin kaavailtujen palvelukeskusten sisällä. Soten näkökulmasta olennaista on integraation toteutuminen, ei se minkä kokoisia toimijoita markkinoilla on. Simo Alastalo Demokraatti SAIRAALA ERITTÄIN SAIRAAT ” Kokoomus katsoo, että valinnanvapauslainsäädäntö on säädettävä kertarysäyksellä tämän hallituskauden aikana. Viikon tärpit Sotessa voi syntyä kahden kerroksen palvelut luiden piiriin pääsyä varhaisessa vaiheessa, millä on todetusti hyvinvointieroja kaventava vaikutus. – Pienille yritykselle on toimintariski, jos listalla olevat ryhtyvät käyttämään hirveän paljon palveluita. Yhtäältä tavoitellaan sosiaalija terveyspalvelujen joustavaa yhteistoimintaa, toisaalta uudistuksen päämäärät ovat elinkeinopoliittisia. – Pitää arvioida, kun tämä koko kokonaisuus on katsottu, onko joitakin asioita, jotka on järkevää panna toimeen vaiheittain, Sarkomaa sanoo. Sitä esittelee puolueen ylin johto. 7 20. Kokoomus ei tyrmää kahden vaiheen mallia Soten valinnanvapausmallin suurin poliittinen taustavoima on hallituspuolue kokoomus, joka on asettanut valinnanvapauden koko uudistuksen toteutumisen ehdoksi. VIHREÄ VAIHTOEHTO Vihreät julkistavat vaihtoehtobudjettinsa. Valinnanvapaus voitaisiin Pöystin mukaan antaa yksityiselle niillä edellytyksillä, että ne pystyvät näiden henkilöiden palvelut tuotamaan. Esimerkiksi paljon sairastavien tarpeet ovat erilaisia kuin keski-ikäisen työssäkäyvän väestön tarpeet. – On haasteellista määritellä, ketkä kuuluisivat mihinkin järjestelmään
Asumistukeen käytetään tällä hetkellä vuosittain 1,7 miljardia euroa. – Kestävä ratkaisu asumisen hintaan löytyy tarjonnan kasvattamisesta eli rakentamisen voimakkaasta lisäämisestä. Kyse ei ole hallituksen vastaamisesta sen saamaan leikkauskritiikkiin. Photobuay Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. Olennaista on, että hallituksen ”hyväntahdonele” on murusia verrattuna sen tekemiin leikkauksiin. Asuntotuotannon voimakas lisääminen erityisesti kaupunkiseudulla tulee olla asuntopolitiikan kärkitavoite. 60 prosenttia vuokralla asuvista nostaa asumistukea. 8 20. Jos hallitus nyt pääomittaa korkeakouluja esimerkiksi 200 miljoonalla, saisivat korkeakoulut tällä hetkellä realistisella noin kolmen prosentin pääoman tuotolla käyttöönsä vuodessa noin kuusi miljoonaa euroa. Lisäksi asumistukijärjestelmän viilauksen tarvitaan toimivat asuntomarkkinat ja lisää asuntotuotantoa. Tämä haisee. Tämän lisäksi Tekesiltä nipistetään tutkimukseen käytettäviä rahoja noin 150 miljoonaa tämän ja ensi vuoden aikana. Hallitus leikkaa korkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusta vuoteen 2020 mennessä 75 miljoonalle eurolla JOKA vuosi. Hallituksen ”hyväntahdonele” on murusia verrattuna sen tekemiin leikkauksiin. Esimerkiksi pelkästään yliopistoilta leikataan hallitusohjelman mukaan noin 200 miljoonaa euroa. Pääomitus ei siis paikkaa koulutusleikkausten jättämää aukkoa. Tavoitteena olisi helpottaa liikkuvuutta, kannustaa edullisen ja elämäntilanteeseen sopivan asunnon löytämistä sekä hillitä asumistukimenoja, puheenjohtajat toteavat. LOKAKUUTA 2016 ” 60 prosenttia vuokralla asuvista nostaa asumistukea. Ensin hallitus päätti korkeakouluopetuksen rahoituksen jättileikkauksista, nyt se ilmoittaa korkeakoulujen satojen miljoonien eurojen pääomituksesta. Heidän mukaansa asumistuki tulisi sitoa alueen keskivuokriin asuntokohtaisen mallin sijaan. Asumistukijärjestelmän muutos pienentäisi puheenjohtajien mukaan vuokran ja asumistukimenojen nousupaineita lyhyellä aikavälillä, mutta ei ratkaisisi asuntomarkkinoiden rakenteellista ongelmaa. Kokonaisuudessaan hallituksen koulutusleikkaukset ovat lähes 600 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Menot ovat puheenjohtajien mielestä karanneet käsistä. – Nykyinen asumistukijärjestelmä nostaa vuokrien hintoja ja luo kynnystä muuttaa asunnosta toiseen omien tarpeiden mukaisesti. Nuorisojärjestöt ajavat asumistuen remonttia Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi, keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi ja kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov vaativat muutoksia nykyiseen asumistukijärjestelmään. Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Hallitus ottaa ämpärilllä ja antaa lusikalla H allitus on aloittanut koulutuksen temppurahoittamisen. Hyvä diili hallitukselle. Korkeakoulujen pääomittamisesta oli maininta jo hallitusohjelmassa. Tuen käyttäjien määrä on kasvanut vuosituhannen alusta 20 prosentilla
Ota koti-irtaimistovakuutus nyt, saat 50 % alennuksen ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Onko sitä. Perhevapaiden tasaisen jakautumisen edistämiseksi molemmille vanhemmille yhtä suuria kiintiöitä piti parhaana vaihtoehtona lapsitalouksista 19 prosenttia vastaajista. Aloitepalkkio kannustaa kehittämisehdotuksiin SAK:n työolobarometrin mukaan aloitepalkkiot ovat tehokas keino kannustaa työntekijöitä tekemään kehittämisehdotuksia. Syynä ovat korkea vuokrataso ja kohtuuhintaisten asuntojen puute. 01019 5110 Itäväylän iltakoulu Tervetuloa repliikkikerhoomme! Herttoniemi tiistai 25.10. Asunnottomien yössä vaadittiin asuntoja kaikille Asunnottomien yössä maanantaina nostettiin esille asunnottomuuden ennaltaehkäisy. Roni Rekomaa. Vain 17 prosenttia SAK:laisista työskentelee työpaikalla, joka maksaa aloitteista palkkioita. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin koti-irtaimistovakuutuksesta 50 % Nyt Vakuutukset näppärästi verkosta Turvan verkkosivuilla voit klikkailla kaikessa rauhassa vakuutusasiat kuntoon juuri silloin kun sinulle sopii. SDP:n puoluesihteeri Reijo Paanasen mukaan puolueeseen liittyjiä ei SDP:ssä ylipäätään tutkita, vaan luotetaan siihen, että he tuntevat sosialidemokraattiset arvot ja haluavat edistää niitä. Klikkaa itsesi Turvaan: turva.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi • puh. Virittäjinä prof. Teatteri Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Uskottava ja koskettava Pikavisiitti SDP:ssä Syyrian sodan keskellä olevaan Aleppon kaupunkiin leluja salakuljettava Rami Adham on luopunut SDP:n jäsenyydestä. Aloitepalkkioiden maksaminen on kuitenkin melko harvinaista. STTK pitää nykyisen perhevapaajärjestelmän uudistamista välttämättömänä ja kiirehtii sen valmistelun aloittamista. Kyselyssä käy ilmi, että aloitepalkkioita maksavilla työpaikoilla työntekijät esittävät ideoitaan neljä kertaa useammin kuin työpaikoilla, jotka eivät palkitse aloitteista. Muun muassa Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen allekirjoittamassa kannanotossa huomautettiin, että asunnottomuuden riski koskettaa yhä useampaa pienija keskituloista. Ammattiliiton jäsen saa lisäksi pysyvän 10 % liittoalennuksen sekä vuosien myötä kasvavan omistaja-asiakasalennuksen 5–10 %. Tätä mieltä on 69 prosenttia lapsitaloudessa asuvista, jotka vastasivat toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n kyselyyn. – SDP:n osalta asia on loppuun käsitelty, puolueen puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi Lännen Medialle. Helsingissä osallistujat vaativat muun muassa vuokrakattoa ja asuntoja jokaiselle. Raha ratkaisee perhevapaiden käytössä – miehillä Perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin naisten ja miesten kesken, jos siitä palkittaisiin esimerkiksi korkeammalla päivärahalla tai verohyödyllä. LOKAKUUTA 2016 Säästöpankinranta 2 A, 8. Folke Sundman USA:n presidentinvaalit Mitä mieltä. 9 20. Raimo Väyrynen ja puheenj. -16 Herttoniemi, Näätätie 21 klo 18-20. Jihadisteihin julkisuudessa yhdistetyllä Adhamilla on STT:n mukaan taustallaan lukuisia rikostuomioita muun muassa pahoinpitelyistä. Etu koskee uutta koti-irtaimistovakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.9.–31.12.2016. Adham perustelee päätöstään avustustyönsä jatkumisella
Tänään se on yksi köyhimmistä.. LOKAKUUTA 2016 Myanmarin köyhä kansa tahtoo rauhaa ja rahaa ” Ennen sotilasvallankaappausta Myanmar oli yksi Kaakkois-Aasian vauraimmista valtioista. 10 20
LOKAKUUTA 2016 Myanmarin köyhä kansa tahtoo rauhaa ja rahaa Kuvat Stoorisoppi. 11 20
Ma La Zing Htu Shan ja Ma Chaw Sa asuvat pakolaisleirillä Kachinin osavaltiossa, Myanmarissa, lähellä Kiinan rajaa. Syyskuussa maan nykyinen johtaja, Aung San Suu Kyi kutsui eri ryhmät koolle. Tuottajille reilu takuuhinta Shanin ja San elämä pakolaisleirillä on asettunut uomiinsa. LOKAKUUTA 2016 Viisikymmentävuotisen sotilasvallan jälkeen myanmarilaiset jaksavat olla kärsivällisiä uuden siviilihallituksensa kanssa. He ovat Myanmarin maatyöläisten ammattiliiton, AFFM:n jäseniä. Myanmarissa on käyty taisteluja sen vuoden 1948 itsenäistymisestä lähtien, lähinnä luonnonvaroiltaan rikkailla rajaseuduilla. Poliittisen vallan lisäksi sisällissotia motivoivat luonnonvarojen hallinta. – Kachinissa on paljon maanviljelystä ja luonnonvaroja, jotka viedään raaka-aineina ulkomaille, mutta työpaikkoja saadaksemme täällä pitäisi nostaa jalostusastetta, nuoret naiset pohtivat viisaasti. He ovat maansisäisiä hätäsiirtolaisia. Valtaosa heistä on pienviljelijöitä, jotka viljelevät muutaman eekkerin vuokrapeltotilkkua, josta saatavat tulot ovat pienet. MWRN:n pääsihteeri U Phyoe Wai Htun ja puheenjohtaja U Sein Htay puolustavat siirtotyöläisten oikeuksia. He uskovat maan kehittyvän parempaan suuntaan, vaikkakin hitaasti. He asuvat bambupuusta rakennetussa mökissä: juoksevaa vettä tai viemäröintiä ei ole, sähköä saadaan aggregaateilla ja tieyhteydet ovat huonot. Heidät on siirretty kotikylästään ja heidän perheensä on hajonnut Kachinin itsenäisyystaistelijoiden ja Myanmarin armeijan välisten yhteenottojen takia. Esimerkiksi naapurimaassa Thaimaassa työskentelee kolme miljoonaa myanmarilaista. Konfliktien seurauksena maassa on noin 660 000 hätäsiirtolaista ja 480 000 ihmistä asuu pakolaisleireillä naapurimaissa, kuten Thaimaassa. ”Tulkaa tänne opettamaan meitä, kuinka se tehdään”, Thwe kehottaa. 12 20. Shanin ja San hartain toive on rauha ja perheen yhdistäminen. – Haluaisimme takuuhinnan, jolla voisimme kattaa kustannukset, kuten maanvuokran ja siementen hankinnan. He ovat päivät palkkatöissä läheisellä riisipellolla ja kotileirissään he kasvattavat kanoja saadakseen lisäansioita. Vaikka tulokset jäivät laihoiksi, oli jo saavutus sinänsä, että maan hallitus, armeija ja kapinallisryhmät saatiin saman katon alle. ” Koko Mynamarin valtiokoneisto on rakennettava uudelleen lähtien lainsäädännöstä, verojärjestelmästä ja julkisista palveluista.. Tällä hetkellä maassa on kaksikymmentä kapinallisryhmää, jotka ajavat laajempaa itsemääräämisoikeutta alueilleen. Yli 70 prosenttia myanmarilaisista saa elantonsa maataloudesta. Myös elämiseen pitäisi jäädä jotain, liiton pääsihteeri U Zarni Thwe linjaa. AFFM:n pääsihteeri U Zarni Thwe haluaisi kehittää Myanmarista Suomen kaltaisen hyvinvointivaltion. Ongelmana ovat alhaiset tuottajahinnat
Meidän pitää myös itse ottaa vastuu muutoksesta. Ulkomaisia investointeja on virrannut maahan ja uusia tehtaita on perustettu viikoittain. Mikroluotolla lapset kouluun Mutta mistä saada luottoa maassa, jossa vain viidenneksellä väestöstä on pankkitili perinteisessä pankissa. He haluavat maata, jota viljellä ja lainaa, jolla hankkia koneita ja lannoitteita. Lainan korko on 2,5 prosenttia ja se on maksettava takaisin puolessa vuodessa. Sen 57 miljoonaisesta väestöstä kolmannes elää alle köyhyysrajan. Esimerkiksi verotulojen osuus bruttokansantulosta on vain neljä prosenttia, kun muissa Kaakkois-Aasian maissa se on 15–20 prosenttia ja rikkaissa OECD-maissa lähes 35 prosenttia. Tehdas työllistää 2 300 työntekijää ja valmistaa vaatteita Japanin, Korean ja EU-alueen markkinoille. – Sitä paitsi olemme tyytyväisiä tähän hallitukseen, koska he eivät ainakaan varasta rahojamme, hän naurahtaa. Tänään se on yksi köyhimmistä. Toimitusjohtaja Daw Khin Swe Oo johtaa mikroluottopankkia Yangonissa. Viettehän viestin kotimaahanne, että tänne kannattaa investoida, Thein innostuu. Olemme käyneet läpi vaikeita aikoja, mutta nyt pitää jaksaa yrittää, Htay sanoo luoden toivoa. Swe Oon mukaan mikroluottojen ansiosta useat pienyrittäjät ovat pystyneet parantamaan elintasoaan ja laittamaan lapsensa kouluun. Eivätkä uudistukset rajoitu pelkästään talouteen vaan koko valtiokoneisto on rakennettava uudelleen lähtien lainsäädännöstä, verojärjestelmästä ja julkisista palveluista. Myanmarin kilpailutekijä muihin vaatevalmistusmaihin, kuten Kambodžaan ja Vietnamiin verrattuna on halvempi työvoima ja työntekijöitä suojelevien lakien ja niiden valvonnan puuttuminen. – Se vie aikaa. Vuonna 2011 virallistetun mikroluottojärjestelmän piirissä on noin miljoona pienyrittäjää. – Lainaamme 150–500 dollaria kotitaloutta kohden. Eikä kukaan ei voi sanoa, etteikö maassa olisi jo tapahtunut paljon. Se oli ilon päivä Myanmar Ha Haen tehtaanjohtajalle, U Soe Theinille. Vuodesta 2011 lähtien bruttokansantulo on kasvanut seitsemän prosentin vuosivauhtia, samalla kun hallitus on vapauttanut maan taloutta. Talouskasvu näkyy maan suurimmassa kaupungissa, Yangonissa, jossa kasvava keskiluokka lipittää cafe lattea ostoskeskusten trendikahviloissa ladaten selfieitä sosiaaliseen mediaan. Mahdollisuuksien maa Vaikka uudistusten lista on loppumaton, myanmarilaiset itse suhtautuvat niihin maltillisesti. LOKAKUUTA 2016 Liitto ajaa maahan uutta maanomistuslakia, joka turvaisi pienviljelijöiden oikeudet ja maan ruokaturvallisuuden. Maaliskuussa demokratialiikkeen muodostama uusi hallitus asetti tavoitteeksi nostaa maa maailman vähiten kehittyneiden maiden listalta, ja nopeasti. – Ei muutos ole vain hallituksen varassa. Loppumaton to do -lista Puoli vuosisataa sitten, ennen sotilasvallankaappausta, Myanmar oli yksi Kaakkois-Aasian vauraimmista valtioista. Mikroluotot tarkoittavat pienten rahasummien lainaamista ihmisille, jotka ovat niin köyhiä, että eivät perinteisten määritelmien mukaan ole luottokelpoisia. Hän johtaa korealaisomisteista vaatetehdasta Dagon Seikan teollisuusalueella, Yangonissa. Siellä noudatetaan lain mukaisia vähimmäispalkkoja, työaikoja ja turvallisuusmääräyksiä, ja tehtaalla toimii myös ammattiyhdistys. Myös Yhdysvallat päätti vastikään lopettaa vuosikymmeniä jatkuneet kauppapakotteet päästäkseen apajille. – Tarvitsemme lisää tilauksia ja investointeja. Kun vielä vuonna 2011 mobiililiittymän haltijoita oli kaksi miljoonaa, nyt heitä on jo 30 miljoonaa. Stoorisoppi Tunnelma Yangonin keskustassa sunnuntai-iltapäivänä, viikon ainoana vapaapäivänä, on rento.. Maan johtajaan, Suu Kyihin uskotaan, mutta ei häneltä ihmeitä odoteta. Toisaalta teollisuuden kasvun esteenä ovat huonot tieyhteydet, tehottomat satamat ja sähkön saatavuus sekä korruptio. – Mitä pienviljelijät haluavat. Theinin johtamalla tehtaalla työolot ja -ehdot ovat paremmat kuin monissa muissa tehtaissa. 13 20. Raha on tarkoitettu pienyritystoimintaan, kuten kioskin perustamiseen, maan vuokraamiseen tai karjan hankintaan, Swe Oo kertoo. Uudella hallituksella, eikä kenelläkään tässä maassa ole riittävästi voimavaroja ja teknistä osaamista uudistaa lainsäädäntöä nykypäivän vaatimusten mukaiseksi, U Sein Htay arvelee. – Ja kaikki velalliset ovat tähän mennessä maksaneet lainansa takaisin. Htay on kansalaisjärjestöaktivisti ja siirtotyöläisten oikeusjärjestön, MWRN:n puheenjohtaja
Hän ymmärsi arkielämää nuorena isänä ja entisenä opettajana. Québec oli 1960-luvulla luisumassa Pohjois-Irlannin tielle itsenäisyysliikkeen väkivaltaisen siiven pommi-iskujen myötä. Hän tunsi politiikkaa perhetaustansa ja koulutuksensa ansiosta. Kanadan media on toistuvasti verrannut Trudeauta alkuperäisen Tähtien Sodan nuoreen sankariin Luke Skywalkeriin. Kun Blocin sisarpuolue PQ alkoi sitten marssittaa estradeille Donald Trumpin ja Teuvo Hakkaraisen kaltaisia hahmoja sekä ajaa muslimeita sortavia lakiehdotuksia, rankaisivat äänestäjät. Hänen nimitti hallitukseensa yhtä monta naisja miesministeriä, ja monet heistä ovat näkyvien vähemmistöjen edustajia. Liberaalipuolueen suosio on kuitenkin vain kohonnut vaalien jälkeen ja oli kesällä hulppeat 47 prosenttia. Mutta se oli onnekas, että kasvot kuuluvat Justin Trudeaulle. Lisäksi lupausten takaa paistoi aitous. Demaripuolueen yllätysmenestys toi parlamenttiin 67 uutta, lähinnä hölmistynyttä ja kokematonta politiikan tekijää. Mutta Trudeau astui huipulle aikana, jolloin sekä Québecin että muun Kanadan poliittinen kenttä oli luonnottomassa tilassa ja kaipasi sankaria. Vuosi pääministerinä on takana, mutta monta kysymystä on edelleen auki. Kun tilanne kärjistyi kidnappauksiin ja poliittiseen murhaan lokakuussa 1970, laittoi Trudeau kovan kovaa vasten ja julisti provinssiin sotatilan. u u u JUSTIN TRUDEAU ON kaksikielinen kanadalainen, joka ei kannata Québecin itsenäisyyttä. Täynnä Voimaa Trudeau taistelee pahoja konservatiiveja vastaan ja luo oikeudenmukaista ja taas kerran hyvämaineista Kanadaa. Kanadan poliittisen historian kaksi mahtipuoluetta eivät enää heijastaneet kansan tuntoja. u u u TÄHÄN SAUMAAN ISKI jediritari Trudeau. Konservatiivihallitus oli skandaalimaisesti irrottanut Kanadan Kioton ilmastosopimuksesta. Mutta nuori Skywalker oli naiivi ja hänen isänsä paha Darth Vader. Tämä olisi voinut olla ongelma hänen poliittisille pyrkimyksilleen kymmenen vuotta sitten. LOKAKUUTA 2016 Justin Trudeau astui huipulle aikana, jolloin sekä Québecin että muun Kanadan poliittinen kenttä oli luonnottomassa tilassa ja kaipasi sankaria. PR-temppu toki, mutta kuvaa monen mielestä pääministerin humaaneja arvoja sekä poikamaista intoa. Ero on huomattava viiden vuoden takaiseen 18 prosenttiin. Justin Trudeau, elokuvasarjan intohimoinen fani, järjesti erikoisnäytöksen ja vei joukon sairaita lapsia katsomaan elokuvaa kanssaan. 14 20. Menestys jäi lyhyeksi. Uuden vuoden TV-satiiri Bye Bye 2015 esittikin isä-Trudeaun juuri Vader-pahiksena. Väkivalta ja sen kannatus loppuivat, ja itsenäisyyspyrkimykset kanavoituivat rauhanomaiseksi politiikaksi. Hän on myös ottanut askelia kääntääkseen Kanadan ilmastopolitiikan suunnan. Trudeaun oman liberaalipuolueen suosio oli romahtanut vuosituhannen alun korruptioskandaalin ja sitä seuranneen heikkojen puheenjohtajien aikakauden vuoksi. AFP / Geoff Robins itsenäisyyspuolue Bloc jauhoi itsenäisyysfantasiaa, vaikka ihmiset kärvistelivät talouskriisin, ennätystyöttömyyden ja terveydenhuolto-ongelmien keskellä. Eikä Trudeau ollut vain mediaseksikäs tyhjänpuhuja. Oli ehkä vain ajan kysymys, koska perinteikäs keskustavasemmistolainen puolue löytää uudet kasvot nostamaan kannatuksensa takaisin sille kuuluvalle tasolle. Konservatiivit syyttävät Trudeauta naiiveista maailmanparannusfantasioista. Vaikka Pierre Elliott Trudeau oli suosittu pääministeri ja sai aikaan Trudeaumaniaa kuten poikansa nyt, oli hänellä ranskankielisessä kotiprovinssissaan ongelmia. Saku Koivustakin saattoi nyt tulla huippusuosittu, vaikkei hän opetellut ranskaa 15:n Montréal-vuotensa aikana. Trudeau ei edustanut korruptiota, ja puhui tasa-arvon, vähemmistöjen sekä ympäristön puolesta. Tankit vyöryivät kaduille, ja poliisi pidätti satoja ihmisiä. Vuoden 2011 vaalien alla yleensä suosittu ja demarihenkinen TUOMAS RASIMUS, QUÉBEC Maailma tänään Kanadan Skywalker ” Täynnä Voimaa Trudeau taistelee pahoja konservatiiveja vastaan ja luo oikeudenmukaista hyvämaineista Kanadaa. Jälkiviisaan on helppo todeta, että vaikka reaktio oli liioiteltu, se oli oikea. Lupasi parempaa Kanadaa, ja parempaa Québeciä osana Kanadaa. Kirjoittaja on Kanadassa asuva tutkija ja Helsingin yliopiston dosentti.. Enemmistö kanadalaisista koki hänen liberaalit arvonsa omikseen. Liberaaleja pidettiin vielä 2011 liian korruptoituneena ja heikkona vaihtoehtona, joten vasemmalle kallistuva ja äänimäärältään suuri Québec kokeili NDP:tä. K un viimeisin Tähtien Sota elokuva sai ensi-iltansa viime joulukuussa, oli Kanadan tuore pääministeri kärppänä paikalla. Québecissä puolestaan itsenäisyysaate oli saanut pahasti nenilleen
Runsas vuosi sitten vastaus molempiin kysymyksiin olisi itsestäänselvästi ollut ei, koska Merkelin johtamien kristillisdemokraattien kannatus oli yli 40 prosenttia ja SPD:n 25 prosenttia. Der Spiegel -lehden hiljattain julkaisemassa mielipidemittauksessa Merkel jäi SPD:n ulkoministerin FrankWalter Steinmeierin ja CDU:n valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen taakse. Ajatus yhteistyöstä voi säikäyttää osan keskusta-vasemmiston sympatisoijista, jolloin yhteistyö haihtuu savuna ilmaan.. SPD:n Sigmar Gabriel tuli kyselyssä sijalle yksitoista. Jos Merkel aikoo asettua ehdolle uudelleen, hänen pitäisi jatkaa yhteistyötään SPD:n kanssa. JOACHIM KASTEN, SAKSA Uutisanalyysi Saksan pakolaispolitiikka on henkilöitynyt liittokansleri Angela Merkeliin. Vasemmiston liittopäivien ryhmäjohtaja Sahra Wagenknecht on muun muassa vaatinut, että Saksan pitäisi hankkiutua eroon Nato-jäsenyydestä ja lakata osallistumasta kansainvälisiin sotaharjoituksiin. Koska Joachim Gauck ei ikänsä vuoksi aio enää asettua ehdolle, SPD ja CDU voivat asettaa yhteisen ehdokkaan. Esimerkiksi sosialidemokraateissa pohditaan, kenen johdolla se voisi nousta suurimmaksi puolueeksi. Muutos voi heijastua myös vaalien jälkeisiin hallitusneuvotteluihin. Moni voisi vieläkin äänestää CDU:ta Angela Merkelin persoonan ansiosta. Vaihtoehtoisesti ehdokas voitaisiin valita valitsijoiden suhteellisen vasemmistoenemmistön avulla. SPD:n sisällä ajatellaan, että mikäli hän haastaisi Merkelin, se saattaisi parantaa puolueen kiinnostavuutta. Vain varjokeskustelu. Liki miljoonan Saksaan saapuneen pakolaisen ympärillä käyty repivä keskustelu on vaikuttanut myös puoluepoliitiikkaan. SPD:llä, vasemmistolla ja vihreillä on jo nykyisin enemmistö mutta SPD:n vaalilupaus on estänyt koalition muodostamisen Die Linken kanssa. Jos liittopäivävaalit pidettäisiin nyt, AfD saisi useimpien mittausten mukaan noin 15 prosentin ääniosuuden ja olisi kolmanneksi suurin puolue. Vasemmistolainen hallituskoalitio on alkanut jälleen kiinnostaa, koska porvarillinen liberaali-kristillinen malli täydennettynä liberaalipuolue FDP:llä on alkanut vaikuttaa epätodennäköiseltä. Pienetkin muutokset ihmisten äänestyskäyttäytymisessä heilauttavat perinteisiä valtarakenteita ensi vuoden liittopäivävaaleissa. Kysymykseen tulevaisuuden toivehallituskumppaneista ei saa kunnollista vastausta sosialidemokraattien eikä kristillisdemokraattien puoluejohdosta. CDU:n, SPD:n ja AfD:n ohella noin 10 prosenttia parlamenttipaikoista jaetaan vihreille, kun vasemmistopuolue Die Linken kannatus on 7–11 prosentin välimaastossa. Kysymys kuuluukin, onko SPD:llä edellytyksiä nousta tulevissa liittopäivävaaleissa valtaan. Sama pätee myös henkilökysymyksiin – mikäli Angela Merkel päättäisi hakea jatkokautta tai Sigmar Gabriel päättää heittää pyyhkeen kehään SPD:n kansleriehdokkaana. Ratkaisevaa on, aikooko Schulz asettua ehdolle uudelleen Strasbourgissa. Tämä on heikentänyt Merkelin ja maata johtavan CDU:n kannatusta. CDU:n ja SPD:n kannatus samoissa syyskuun lopun gallupeissa oli 33 ja 24 prosenttia. Vuoden 2013 vaaleihin verrattuna hallituskoalition kannatus on laskenut yli kymmenellä prosenttiyksiköllä eikä kukaan pysty laskua pysäyttämään. On todennäköistä, että Saksassa siirrytään kuusipuoluejärjestelmään. Myöskään CDU:n ja vihreiden ”musta-vihreä” koalitio ei vaikuta todennäköiseltä. Oikeistopuolue AfD ei vielä vuosi päässyt edes viiteen prosenttiin. 15 20. Seuraukset on nähty osavaltiovaaleissa Poliittisen värikartan muutos on jo useissa osavaltioissa johtanut ennen kokemattomaan tilanteeseen, kun CDU ja SPD ovat menettäneet itsestään selvän asemansa hallituksen muodostajina. Nyt, noin vuosi ennen Saksan liittopäivävaaleja, tilanne on toinen. SPD:ssä etsitään yhtä vetoavaa kansleriehdokasta, mutta toista avoimesti tehtävää tavoittelevaa sosialidemokraattia ei ole vielä ilmaantunut. Ongelmallista on, että osa sosialidemokraateista on väsynyt olemaan kolmatta kertaa pienempänä puolueena CDU-vetoisessa hallituksessa. Vasemmistopuolueiden näkemyserojen ratkeamisesta ei ole varmuutta. LOKAKUUTA 2016 ” Liki miljoonan Saksaan saapuneen pakolaisen ympärillä käyty repivä keskustelu on vaikuttanut myös puoluepoliitiikkaan. Keskustelun yksi voittaja on oikeistopopulistinen AfD, Vaihtoehto Saksalle. Mutta hänelle ei ole ilmaantunut puolueen sisältä uskottavaa seuraajaehdokasta. Oikeistokoalitio, johon kuuluisi populistipuolue AfD ei ole vaihtoehto. Uusi trendi vaikuttaa myös saksalaiseen mediakeskusteluun ja puolueiden strategiatyöhön. Mukaan tarvittaisiin kolmas osapuoli. Jotkut ovat maininneet EU-parlamentin presidentin Martin Schulzin. Tiettävästi Merkelin uskottavuus äänestäjien keskuudessa on rapautunut voimakkaasti edellisiin vaaleihin verrattuna. AFP / Arno Burgi M ielipidemittausten mukaan Saksan sosialidemokraattien kannatus on alle 25 prosentin. Der Spiegel -lehden kyselyn mukaan 55 prosenttia saksalaisista pitäisi hallituksen nykykokoonpanoa Saksalle hyvänä vaihtoehtona myös jatkossa. Se, että he kilpailisivat kanslerin paikasta keskenään on hyvin epätodennäköistä. SPD, vihreät ja vasemmisto ovat selvittäneet yhteistyön edellytyksiä. SPD:n, vasemmiston ja vihreiden yhteistyötahto mitatataan liittopresidentin vaaleissa helmikuussa. Viimeisin esimerkki on Berliinistä, jossa SPD ryhtyi osavaltioparlamentissa yhteistyöhön vasemmiston ja vihreiden kanssa. Ulkoja turvallisuuspoliittiset näkemyserot ovat yhteistyön perinteinen kompastuskivi. Onko Gabrielista Merkelin seuraajaksi. Kun asia henkilöidään, voidaan pohtia, olisiko talousja energiaministeri ja SPD:n puheenjohtaja Sigmar Gabrielilla mahdollisuuksia nousta nykyisen liittokanslerin Angela Merkelin seuraajaksi. Jopa liberaalipuolue FDP:n saa todennäköisesti 5–7 prosentin kannatuksen. Keskustelun yksi voittaja on oikeistopopulistinen AfD, Vaihtoehto Saksalle
Meidän pitää tarjota sellaista, mitä kilpailijat eivät pysty tekemään.” Jan Meyer. 1986 Wärtsilä ja Valmet yhdistivät telakkansa ja perustavat uuden yhtiön, Wärtsilä Meriteollisuuden. 16 20. Perustajaosakkaina ovat Suomen valtio, Suomen Yhdyspankki sekä varustamoja. 1991 Masa-Yardsin suurimmaksi omistajaksi nousee norjalainen Kværner. Nykyään se on yksi suurimmista telakoista maailmassa työllistäen 3500 henkeä. Meriteollisuus työllistää Turun seudulla noin 10 000 työntekijää. Se perustettiin vuonna 1795 rakentamaan puurunkoisia laivoja, vuonna 1874 Josef Lambert Meyer aloitti laivojen rakentamisen telakalla raudasta. Telakan tilauskannaksi arvioidaan jopa kahdeksan miljardia euroa. ”Risteilylaivan koko arvosta vain noin seitsemän prosenttia on terästä ja sen hitsaamista. LOKAKUUTA 2016 1975 Wärtsilä perustaa Pernon telakan. 2007 Akerin telakat siirtyvät korealaiselle STX Shipbuildingille. 2015 Meyer Turku siirtyy kokonaan Meyerin omistukseen. Pernon telakan henkilöstömäärä on noin 3 500. 1980-LUKU Aasian maista tuleva kova kilpailu ajaa Euroopan telakat kriisiin. Uusien tilausten myötä Meyerin Turun-telakan arvioidaan työllistävän alihankkijoineen jatkossa jopa yli 15 000 henkeä. 1989 Kaksi viikkoa konkurssin jälkeen perustetaan uusi telakkayhtiö Masa-Yards Oy Martin Saarikankaan johdolla. Telakan saamat uudet tilaukset heijastuvat koko Etelä-Suomeen, sillä alihankkijat vastaavat noin 70–80 prosenttisesti koko laivan rakentamisesta. Royal Caribbean Cruisesin tilaamissa laivoissa otetaankäyttöön useita innovaatioita, kuten polttokennoteknologia energianlähteenä. Risteilylaiva on hyvin korkeaa teknologiaa kompaktissa muodossa.” Meriteollisuuden puheenjohtaja Juha Heikinheimo Turun telakan tilauskirjat ovat uusien kauppojen myötä täynnä vuoteen 2024 asti. Meyer Werft on Meyerin laivanrakentajasuvun omistama suuri laivatelakka Papenburgissa Saksassa. Valmistuessaan nämä alukset olivat maailman suurimpia. 1990-LUKU Pernon telakalla rakennetaan ensimmäinen Royal Caribbean Internationalin Voyager-luokan risteilyalus, joka poikii neljä jatkotilausta. Yrityksen nimeksi tulee Kværner Masa-Yards. 2001 Masa-Yardsin emoyhtiö Kværner ajautuu toisen norjalaisen yhtiön, Akerin, haltuun. Lä ht ee t: TE M , Ka up pa le ht i, W ik ip ed ia ”Turun telakka ei voi olla halvin. 1989 Wärtsilä Meriteollisuus menee konkurssiin. Demograafi TEKSTI HEIKKI SIHTO . GRAFIIKKA EMILIE UGGLA Telakkateollisuus vetää Suomen vientiä Jälleen tarvittiin ulkomainen pelastaja – tällä kertaa telakkateollisuuteen. 2014 STX Turun telakka myydään saksalaiselle Meyer Werftille ja Suomen valtiolle. Jo melkein kuolleeksi leimattu Turun telakka on noussut saksalaisen Meyer Werftin omistuksessa vain reilussa vuodessa Suomen viennin veturiksi
Lehtikaalista voi tehdä myös terveellisiä sipsejä. Pannulla paistettu lehtikaali on helppo, maukas ja nopea lisuke monille ruoille. Mausteeksi mustapippuria, balsamicoa ja suolaa, ja herkullinen lisuke on valmis. Lehtikaalia on useita eri lajikkeita, mutta yhteistä niille on voimakas maku. Lehtikaali on monikäyttöinen ja se toimii hyvin keitoissa, padoissa, muhennoksissa ja salaateissa. Keski-Euroopassa lehtikaalia käytetään paljon ja Portugalin kansallisruoka on chorizomakkaralla höystetty lehtikaalikeitto. A nj el a G r. Väri vaihtelee tummanvihreästä liilahtavaan, lähes mustaan. Lehtikaalista poistetaan paksu ruotiosa ja lehdet leikataan suikaleiksi, joita paistetaan voissa miedolla lämmöllä reilut 10 minuuttia. 17 20. LOKAKUUTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Lisää lautaselle vitamiinipommi Vihannekset ovat terveellisiä, mutta lehtikaali on oikea vitamiinipommi. Lajikkeesta riippuen lehtien rakenteessa on paljonkin eroja sileästä ripsureunaiseen. Lehtikaali sisältää yli kaksi kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiini, paljon rautaa, karoteenia sekä kaikista ravintokasveista eniten B2ja K-vitamiineja. Lehtikaalissa on paljon proteiinia, mikä tekee siitä erityisen suositun kasvispainotteisessa ruokavaliossa
Isän rakentama Kunnaksen kotitalo sijaitsi korkeimmalla kohdalla Vammalan Asemanmäellä, ja ikkunasta poika tähyili usein järvelle. Kodin viereisen metsän Ruutikallio on yhä kirjailijan sielunmaisema. LOKAKUUTA 2016 Elämä kuvina K irjailija, graafikko, sarjakuvapiirtäjä ja kuvataitelija Mauri Kunnaksen on helppo pujahtaa Otavan kustantamon neuvotteluhuoneessa lapsuutensa maisemiin. Lapsuuden näkymistä kumpuavat myös monien muiden kuvitusten aiheet, kuten isän kodin verstaassa nikkaroimat puulelut tai joulukirkko. TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Syksyn viileys ei tartu lämpöisiin tunnelmiin, korkeintaan silaisee aavistuksen väriä niiden pintaan. Ruutikallio päätyi myös tarkkoine yksityiskohtineen Seitsemän koiraveljestä -kirjan kuvaan, jossa härät syöksyvät kohti kalliota. Siinä oli jyrkkä mäki, jota en uskaltanut laskea. 18 20. KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. – Se oli lapsuuteni rakkaimpia leikkipaikkoja
Kunnaksen kuva ja kuvankäsittely Jari Soini. 19 20. LOKAKUUTA 2016 Piirros Mauri Kunnas
LOKAKUUTA 2016. 20 20
Suomalainen tonttukirja ilmestyi 1979 . Kesätöihin hän ei kuitenkaan mennyt, koska halusi käyttää senkin ajan piirtämiseen ja laiskotteluun. . Menneistä tilille Mauri Kunnas on halunnut koko elämänsä pysytellä irti politiikasta, mutta mielipiteitä häneltä ei ole Minkä uran valitsisit nyt, jos joutuisit valitsemaan toisin. Täytyy miettiä, mitä vielä kannattaa tehdä jo olemassa olevista jutuista. Äiti työskenteli Pohjan kenkätehtaalla ja myöhemmin asetehtaan ruokalan emäntänä. syntynyt 1950 Vammalassa . . Kunnas sai lakin päähän syksyllä, eivätkä arvosanat silloinkaan päätä huimanneet. Kolmevuotiaana Kunnas oli jo Aku Ankka-lehden saaja. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . Tekisi mieli käydä Lontoossa katsomassa The Kinks -yhtyeestä kertova musikaali, jonka olen missannut pari kertaa. Kunnaksen äidinisä on syntynyt 1853. Minkä asian haluat ainakin toteuttaa vielä tämän vuoden aikana. Joulupukista pitäisi vielä tehdä jotakin ja Herra Hakkaraisesta. 21 20. Kekkosen miehiä hän ei koskaan ollut. Josefina oli arkiuskovainen, tiukka ja terävä-älyinen, jota koko suku kuunteli ja kunnioitti. . Haluaisin heitä vieläkin siitä tilille, Kunnas sanoo. Kunnas on perinyt uskonnollisen mielen. Koen, että Pelastusarmeija on lähempänä ihmistä, joka tarvitsee apua. Kunnas vinkkaa, että demareiden kannattaisi ottaa yrittäjiä aiempaa enemmän huomioon. – Musiikki oli vaaranpaikka. Sen maailma on ympäristöineen niin tuttu. Olen hyvä lohduttamaan muita, joilla on oireita, Kunnas paljastaa. Kunnas on kiitollinen sisarelleen, joka patisti hänet taideteolliseen korkeakouluun. Hänellä oli vahva päämäärä, elättää itsensä piirtämällä. Lapsena todettu sydänvika alkoi vaivata. Mummola sijaitsi kotitalon lähellä. Kaarina Helakisa ja Elias Lönnrot -palkinnot 2015 . Myös Zorro ja Robin Hood kiehtoivat heikoimpien ja köyhimpien puolustajina ja molemmat päätyivät myöhemmin Kunnaksen sarjakuviin. Ennen tein mitä vain. Minua askarruttaa, millainen määrä tietoa häviää, kun sitä ei kirjoiteta ylös, Kunnas kertoo. . Pahimmillaan rinnasta puristi, ja nuori mies pystyi hädin tuskin kävelemään kolmekymmentä metriä. Sen jälkeen kokousten pitäjien pasmat olivat sekai” Minua askarruttaa, millainen määrä tietoa häviää, kun sitä ei kirjoiteta ylös.” Lisää: Katso videohaastattelu verkossa. – En usko itseäni ja omia tuntemuksiani enää niin kauheasti. Kunnas oli sydänleikkauksessa 58-vuotiaana. Se oli niin yksisilmäistä touhua, Kunnas lataa. Vasemmistolaisuus näkyi ja kuului, ja sekös ärsytti Kunnasta. Pelastusarmeijan tukijaksi sattumalta Kunnaksen haaveammatti oli pelastusarmeijalainen. . Aalto-yliopiston kunniatohtori 2013 . Onneksi olimme sen verran köyhiä, ettei ollut varaa ostaa sähkökitaraa. Hän tapaa yhä samassa potilashuoneessa olleita miehiä sairaalan kahviossa kerran vuodessa. Kunnas oli alkanut seurustella vakavissaan. Kunnakselle saattaa tulla yhtäkkiä vaikkapa keittiössä puuhaillessa mieleen hetki yli viidenkymmenen vuoden takaa. Saisin tonkia, vetää lankoja yhteen, löytää uusia ja vanhoja asioita sekä keksiä. – Vähän harmittaa, että entisiä taistolaisia kohdellaan yhä silkkihansikkain, hän summaa. Hänestä on hienoa tehdä yhteistyötä vaimonsa Tarjan kanssa. Toisen kerran Kunnas heitti porukan Kuuban kommunismi-puheisiin, ”ei pidä paikkaansa”, vaikka hän ei tiennyt, mikä asioiden todellinen laita oli. Piirtäminen ja moni muu kiinnosti enemmän. Paavo Lipponen on tehnyt häneen vuosien varrella vaikutuksen. Samanhenkisten ihmisten kanssa opiskelu ja ajan viettäminen oli rikkaus. Moni on puolustautunut jälkikäteen sillä, ettei silloin vielä tiedetty asioista, mutta kyllä helvetin hyvin tiedettiin. Passiivisuudesta vastarintaan Mauri Kunnaksen isosisko, oopperalaulaja Pirkko Talola-Aaltonen vahti usein pikkuveljeään. Kunnas on varovainen omien toivomustensa suhteen, koska ne saattavat hyvinkin toteutua. – Voimakas taistolaisuus tunki joka paikkaan. Sosiaalinen mies viihtyy myös yksikseen. Elämä on totaalinen mysteeri, Kunnas sanoo. Myöhemmin Kunnas on ymmärtänyt, miten kokonaisvaltainen ihminen on, ja millaisia vaikutuksia omilla epäilyksillä voi olla oirehdintaan. – Niin taiteen piirissä kuin politiikassa kaikki Neuvostoliitosta tuleva oli upeaa. LOKAKUUTA 2016 Työväen juuret Kunnaksen kaksi enoa oli punakaartissa. . Muusikon ura olisi voinut olla minulle turmion tie, Kunnas nauraa. Kunnas lahjoittaa rahaa edelleen kyseiselle järjestölle. Heidän joukossaan oli myös Björn Wahlroos. Hän oli saanut väärän diagnoosin aortan repeämisen alttiudesta 1960-luvun loppupuolella, ja se kumottiin vasta kirjailijan ollessa 45-vuotias. Oikeastaan ei ole mahdollista tietää elämästä yhtään mitään. Pro Finlandia -mitali vuonna 2012 . naimisissa, kaksi lasta ja yksi lapsenlapsi MAURI KUNNAS siitä puuttunut. Puuseppäisoisä Juho koki 1860-luvun kovat nälkävuodet, joista Mauri kuuli monia tarinoita. . kirjoja käännetty 35 kielelle ja julkaistu 36 maassa . Vaiti olleet kaverit tulivat taputtelemaan selkään. . Pian Beatlesin imu tempaisi mukaansa, eikä Kunnas ottanut koulunkäyntiä liian vakavasti. Isoisäänsä Kunnas ei kuitenkaan ehtinyt nähdä. Sanomisensa sisältöä hän ei muista, olennaista oli vastavirtaan asettuminen. – Sain kaikki hemmetin oireet, Kunnas puuskahtaa. Isänisä oli puolestaan perustamassa Sarkolan työväenyhdistystä. graafikko, sarjakuvapiirtäjä, kirjailija, kuvataiteilija . set omat sarjakuvat syntyivät vuotta myöhemmin. . Ensimmäisin, ja muutkin innostuivat huutelemaan heille. Hän pitää kaikkea mahdollisena. Hänen luokaltaan kahdelle kolmasosaa kävi samoin, mikä oli skandaali. Kunnas on miettinyt, miten isoisä ihmettelisi nykyistä ympäristöä. Hän on vahva tyyppi, ja se vetosi minuun, Kunnas veistelee. Josefina oli aloittamassa myös koulukeittolatoimintaa. – Kasvuympäristöni oli sosialidemokraattista maailmaa, vaikka taistolaisuus sotki sitä vähän, Kunnas kiteyttää. Edesmennyt Hämeen läänin maaherra, demari Risto Tainio oli yksi mieleenpainuvista naapureista. Kunnas vietti paljon aikaa äitinsä kanssa, koska vanhemmat sisarukset muuttivat jo pois kotoa Maurin päästessä yhteiskouluun. – Maailma on meille tuntematon. Hän sanoi: ”Jos diagnoosi pitäisi paikkansa, en suosittelisi sinua menemään edes kihloihin.” Lääkärin vakuutteluista huolimatta vanha diagnoosi kummitteli mielessä. – Lipponen oli vastarannan kiiski ja paitsiossa oikeistodemarina. Sinänsä Kunnas ei anna kovin suurta painoarvoa taideteollisen silloiselle opetukselle. Mietin, onko mennyt hetki tavoitettavissa, Kunnas pohtii. Lähteet: Kunnas, Mauri: Mauri Kunnaksen varhaisia töherryxiä: sarjakuvia vuosilta 1965–75 (Otava 2007), Kunnas, Mauri: Minä, Mauri Kunnas (Otava 2009). Samalla uutisten seuraaminen avasi maailmaa ja sen monia kasvoja uudella tavalla. Hän kuitenkin huomasi, ettei vastapuolikaan tiennyt. – Mielessäni se on aika epäpoliittinen uskonnollinen ryhmä. Kotona ei kuitenkaan kukaan puhunut politiikasta. Mysteerin äärellä Kunnas pitää äänikirjoista. Ihmettelen koko ajan maailmaa. – Jokainen hetki maailmassa on ollut uusi. Positiivisuuden elämäntyöpalkinto 2009 . Kunnas kummastelee, miten fiksut ihmiset saattoivat 1970-luvulla puolustaa Neuvostoliiton diktatuuria ja pakkovaltaa. – Olen kokenut asioita, joita kukaan ei pysty järjellä selittämään. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto, Elämäntyöpalkinto 2013 . – Olen ihmetellyt, miten eri tavoin ihmiset muistavat asioita. Muut kirjat eivät siinä tilanteessa jaksaneet kiinnostaa. Jos sinun pitäisi aloittaa nyt uuden kirjan työstäminen, mitä aihetta se käsittelisi. Vasemmistoryhmittymä piti säännöllisesti koulun salissa kokouksiaan, jossa he paasasivat milloin mistäkin asiasta. Tieteenkin piirissä tulee niin paljon uutta koko ajan, hän selvittää. He muistelevat asioita yhdessä. Puuseppäisän juopottelu lähensi pojan ja äidin välejä. Demokraatti.fi. Mies tarttui Uuteen testamenttiin. Mies tunnustautuu nostalgikoksi. Kunnas yritti myydä kuusitoistavuotiaana sarjakuviaan lehtiin tuloksetta. Niissä salapoliisityö olisi kiehtovaa. Kunnaksella on jäänyt lukioajoilta kaveriporukka, joka pitää yhtä edelleen. Tuo aika pysäytti elämän peruskysymysten äärelle. Kun kaadan kahvia, se on jo kohta mennyttä aikaa. Koitan pysyä hyvissä väleissä yläkerran kanssa, Kunnas luonnehtii. Olen sen verran vanha, etten enää tee kolmenkymmenen vuoden päästä kirjoja. – En keksi mitään järkeä, miksi kyseinen ajatus tulee juuri siinä tilanteessa esiin. Isovanhemmat Josefina ja Juho Lastunen olivat perustamassa Tyrvään työväenyhdistystä. Kunnas meni 25-vuotiaana Turussa lääkäriin, joka pelästyi diagnoosia. Sankareista syntyivät myös monet vauhdikkaat leikit. Olisin historioitsija tai tutkija. . Hän kuvitteli neljävuotiaana Pelastusarmeijan pelastavan ihmisiä hukkumiselta. Epätietoisuuden pitkä aika Kuoleman pelko hiipi Kunnaksen elämään nuorena aikuisena. – Olisin voinut oppia samat asiat kahden kuukauden teho-opetuksessa, hän arvioi. Opiskeluaikana Kunnas innostui yhä enemmän sarjakuvapiirtämisestä. Kunnas sanoi kerran porukalle vastaan. Kunnas reputti ylioppilaskirjoituksissa. Varsinkin Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla on hänelle mieleen
Tunnelmanluonnissa kannattaa kuitenkin olla maltillinen. Kynttilä palaa kauniisti – sekä terveellisemmin – suojaisessa paikassa, jossa liekki saa palaa rauhassa. info@tyark.fi www.tyark.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan ”Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa!” www.anttilindtman.fi l puh. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 Mike Watson Kynttilöillä saa loihdittua kotiin ihanan pehmeää tunnelmaa pimeinä syysiltoina. Pienhiukkaset voivat myös lisätä lasten hengitystieinfektioita. LOKAKUUTA 2016 WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Ollaa n yhtey dessä WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.metallindemarit.fi www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Lepattavaliekkinen kynttilä päästää huoneilmaan nokea. Palamisen sivutotteena kynttilöistä vapautuu huoneilmaan pienhiukkasia. Tuoksukynttilät tuovat oman lisänsä pienhiukkasten kemikaalikimaraan eikä mehiläisvahakynttilä pala uskomuksista huolimatta tavallista kynttilää terveellisemmin. Pienhiukkaset ovat minimaalisen pieniä, halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoisia hiukkasia, jotka leijuvat ilmassa ja ovat hengitettyinä haitallisia terveydelle. Runsaana määränä voi pitää noin kymmentä kynttilää. Pienen kokonsa ansiosta ne pääsevät tunkeutumaan keuhkorakkuloihin asti sekä osa jopa verenkiertoon. Kynttilänvalon luoma kellertävä, rauhallinen värimaailma rentouttaa mielen§ kiireisen päivän jälkeen ja auttaa rauhoittumaan iltaan. Kynttilän pienhiukkaset saattavat aiheuttaa astmaatikolle ja hengitystiesairauksista kärsivälle reaktoita heti samantien ja sydänpotilaalla hengitysilman korkea pienhiukkasmäärä voi lisätä infarktiriskiä. 22 20. (09) 774 3110, sähköp. (09) 5868 530 l www.sivistysrahasto.fi NYT ON MUUTOKSEN AIKA WWW.HEIKKITIDENBERG.FI TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Tutkijat vertaavat runsasta kynttilöiden polttamista heikosti ilmastoidussa pienessä asunnossa haitoiltaan samankaltaiseksi kuin passiivinen tupakointi. Nora Vilva Demokraatti Malttia tuprutteluun
LOKAKUUTA 2016 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVAT NORA VILVA Elisa Gebhard, 23 M inulle ulkonäkö on itseilmaisun väline. Joku ehkä voisi kysyä, että miksi taiteilijaperheen lapsesta tuli demari. Kaikissa yhteiskunnissa ei ole mahdollista, että ei-akateemisen perheen lapsi voi kouluttautua juristiksi maan arvostetuimmassa yliopistossa. Mutta Suomessa se on. Oikikseen hain osittain siksi, koska voin tehdä sen. Samoihin aikoihin kypsyi myös päätös, että haen oikikseen ja liityn demareihin. Sitten hahmotin, että taiteilijan polku on tosi rankka. Tajusin myös, että minun paloni on yhteiskunnallisissa asioissa. Arvoliberaalius on yksi merkittävimmistä syistä miksi minusta tuli demari. Ne ovat asioita, joiden pitää olla ehdottomia ja sisäänrakennettuja sosialidemokraattiseen aatteeseen. Kuvataidelukion loppuun asti olin varma, että minusta tulee taiteilija. Olin viisitoistavuotias, kun liityin Demarinuoriin. En ole katunut. 23 20. Tai se, että olen aina ollut maailmanparantajasielu. Edesmennyt taidemaalari-isäni piti huolen, että maaleja sekä ysärifilmikamera olivat aina esillä. Sain käyttää niitä ja tehdä omannäköistä taidetta niin paljon kuin halusin. Arvoliberaaliuden lisäksi kansainvälisyys ja feminismi vetivät minut demareihin. Näen peilistä sen mitä haluan nähdä, miten toteutan itseäni. Liittymisen aikoihin minulla oli valtava ahdistus rasismista. Elisa Gebhard on SONKin puheenjohtaja.. Näistä asioista voisi kyllä pitää enemmänkin meteliä. Kulttuuritausta ohjaa vahvasti toimintaani. Valitettavasti se ahdistus ei ole hävinnyt mihinkään
Seuraavaksi tarkista pattereiden ja termostaattien toiminta. F lunssakausi on ovella, ja oletuksena on, että jokainen meistä sairastaa jotakuinkin yhden syysflunssan ja yhden kevättalviflunssan. Aloita tarkistamalla ja puhdistamalla ikkunoiden ja ovien tiivisteet. Näin saat vähennettyä vedon tunnetta ja ikkunaja ovirakenteet pysyvät pitempään kunnossa. Käsienpesu ja mielen hyvinvoinnista huolehtiminen ovat kuitenkin fiksua varautumista. Seuraava porras on ongelmien tunnistaminen – se, että esimiehellä ja työkavereilla on kynnys matalalla kysyä, onko kaikki ihan okei. Tarkistuksen jälkeen säädä lämpötilat. Mikäli sinulla on ilmalämpöpumppu, puhdista suodatin lämmityskauden alussa ja mielellään joka kuukausi. Stevano Vicigor Hemera. Jos asut omakotitalossa, varmista että patterijärjestelmässä on riittävä vedenpaine. Ja hyvä niin. Lämpöpatteri tuntuu joskus kylmältä, varsinkin jos ulkolämpötila on yli 12 astetta. Mutta työ voi myös olla ongelma itsessään. u u u Olisi helppoa syyttää työtä ja työpaikkoja suomalaisten mielen sairastuttamisesta. 24 20. Miksi siis moni työterveyshuollon toimintasuunnitelma hyväksyy fysioterapian mutta psykoterapiaan on vaikea päästä. Tarkistusja huoltokierroksen lopuksi tarkista mahdollisen lämminvesivaraajasi lämpötila. Samalla innolla kuin torjumme flunssapöpöjä, kannattaisi suojella suomalaisten selkää ja mieltä. Huono-onnisimpiin iskee myös sydäntalven influenssa. u u u Joskus kuulee sanottavan, että mielenterveysongelmat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Maailma on kuitenkin muuttunut tavalla, joka tekee meistä haavoittuvaisia erilaisille asioille kuin ennen. Vaihda tarvittaessa rikkinäiset tiiviisteet uusiin. Niihin hupenee Suomessa pyöreästi 15 000 henkilötyövuotta joka vuosi. Ekovinkki LIISA HARJULA, VALONIA ” Suositeltava sisälämpötila lämmityskaudella on 20–22 astetta. Paluu huonoon työilmapiiriin, epäselviin vastuisiin ja hallitsemattomaan työkuormaan ei ennakoi menestyksekkäitä työvuosia. Mitä kuumemmaksi lämmität veden, sitä enemmän energiaa kuluu lämmittämiseen. Esimerkiksi jatkuva stressi on tutkitusti vakava kuormitustekijä, joka altistaa masennukselle. Mielenterveyden ongelmat ovat vähintään toiseksi suurin sairaslomien aiheuttaja. Räkätautia on ikävä sairastaa. Tosiasiassa työkyvyn isoja haasteita ovat tukija liikuntaelimet ja mielenterveys. Neljäs ja viimeinen muistettava on työhön paluu: jos mikä hyvänsä vaiva edellyttää yhtään pidempää poissaoloa, fiksu työnantaja miettii, miten sairaslomalta paluu saadaan onnistumaan. Tosiasiassa työ on monella tavalla hyvä ja mieltä suojaava juttu. Jos patterissa vain yläosa on lämmin, patteriventtiili toimii oikein. Suositeltava sisälämpötila lämmityskaudella on 20–22 astetta. LOKAKUUTA 2016 Onko kaikki ihan okei. u u u Suurin osa meistä kokee elämänsä aikana mielenterveyden häiriöitä joko itse tai läheistensä kautta, eikä niitä kannata etukäteen liikaa murehtia. Isossa kuvassa mielenterveyden ongelmia ei ole sen enempää tai vähempää kuin ennenkään. Tehokkainta on ennaltaehkäisy: hyvä vuorovaikutus, asianmukainen johtaminen, työkuorman säällinen jakautuminen. Suositeltu käyttöveden lämpötila on +55–60 astetta. u u u Arkielämän kokemuksella voisi ajatella, että nuhakuume on suomalaisen työterveyden perivihollinen. Nykytyössä pitää jaksaa käsitellä tietoa, oppia ja prosessoida, innovoida ja luoda. Näin varmistat, että saat laitteesta parhaan mahdollisen tehon ja hyötysuhteen sekä ilmanlaatu pysyy mahdollisimman hyvänä. Mikään suomalainen kummallisuus tämä ei ole: kehittyneissä maissa ainakin kolmannes sairaspoissaoloista johtuu mielenterveyden häiriöistä. Tämä ei onneksi pidä paikkaansa. Kuten flunssia tulee ja menee, myös mieli voi välillä paremmin ja joskus vähän huonommin. Työ pitää rahahuolet kurissa, tuottaa osallisuutta ja onnistumisen kokemuksia, antaa merkitystä elämään. Työ sietää aiempaa paremmin fyysisiä vaivoja mutta vaatii paljon mieleltä. Fiksujen työpaikkojen riskiarvioissa pohditaankin työyhteisön stressitasoa ja sen hallintaa. Sari Aalto-Matturi Lämmityskausi alkoi – tarkista ja säädä Yöt kylmenevät vääjäämättä ja asunnoissa on aika aloittaa lämmityksen syystyöt. Varastoon, eteiseen ja autotalliin riittää matalampi lämpötila kuin oleskelutiloihin. u u u Mielenterveyden ongelmat ovat vähintään toiseksi suurin sairaslomien aiheuttaja. Kolmas kriittinen kohta on nopea avunsaanti. u u u Mielenterveyttä on loppujen lopuksi aika helppo suojata. Käsienpesuohjeita teipataan wc-tilojen seinille, kättelykiellot aktivoidaan käyttöön ja rokotukset käynnistyvät
25 20. LOKAKUUTA 2016 Dylan on kaikkien aikojen ”luetuimpia” nobelisteja K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Dylan on kaikkien aikojen ”luetuimpia” nobelisteja ”How does it feel, how does it feel. To be without a home like a complete unknown, like a rolling stone.” Bob Dylan: Like A Rolling Stone ”Kuinka nyt voit sano kuinka nyt voit kun kaikki on pois pääsi tyhjyyttään soi, enää itkeä voit” Pelle Miljoona: Enää itkeä voit A FP / Be n St an sa ll
Se käännettiin kaikille mahdollisille kielille, myös suomeksi (Erkki Jukaraisen suomennos ”Muistelmat – Osa 1” ilmestyi WSOY:n kustantamana 2005). Timo Sparf tävän renessanssin ja kääntyi muun muassa tshekiksi ja kroatiaksi!), oli Chronicles maailmanhitti. Eipä ole 50 vuoden aikana auennut kovin monelle muullekaan. Kun Tarantula jäi väkisinkin kulttikirjaksi ja tuli käännetyksi vain harvoille kielille (2000-luvulla teos tosin koki Euroopassa hämmästytNobel-palkinnon Bob Dylan sai ensimmäisenä laululyyrikkona, mistä joillakin on tuntunut olevan naputtamista pitkin viikkoa. Eikä edes 2004 ilmestyneen ”Chronicles – Volume One” -muistelmateoksen tähden, vaikka se onkin tyylikkäästi episodimuotoon kirjoitettua laadukasta elämäkertakirjallisuutta. Dylan on tyylilleen uskollisesti ollut vuosien varrella asiasta vähintäänkin salamyhkäinen, mutta vuonna 2012 hän kertoi Rolling Stone -lehdelle, että kakkonen on työn alla ja joitakin lukujakin on jo valmiina. Joka tapauksessa Dylan on varmasti yksi ”luetuimmista” Nobel-palkituista kautta aikain. 26 20. Hän sai sen valmiiksi keväällä 1966, mutta veti kirjan viime tingassa pois kustantajansa julkaisulistalta jouduttuaan mottoripyöräonnettomuuteen. Se pysyi 19 viikkoa New York Timesin bestseller-listalla. Dylanin globaaliutta on tietysti edesauttanut se, että rockissa kielimuuri on matala, lähes olematon. Useimpia heistä on varmaankin häirinnyt enemmän genre-kysymys kuin tekstin laatu. Englanti on lajityypin universaali kieli, joka menee läpi syrjäisimmissäkin maailmankolkissa ja alhaisemman koulutustason yhteiskunnissa. Toki kirja revittäneen ilmestyessään käsistä ilman kanteen liimattua Nobel-tarraakin. Kronologiaa ja kuivaa elämäketakelausta kaihtanut hieno muistelokirja asetti jo nimellään isoja odotuksia: koskas tulee se Volume Two. Ei, vaikka englanti muuten olisi hallussa ja ymmärtäisi ”ye:n” olevan vanha muoto you-pronominista ja &-merkin korvaavan tässä kaikki and-sanat. Voi vain kuvitella, millaisia summia noista oikovedosversioista on vuosien varrella oltu valmiita tarjoamaan. Vain sellaiset maailmanlaajuisesti rakastetut kirjailijat kuin Ernest Hemingway (palkittiin 1954), John Steinbeck (1962) tai Gabriel Garcia Marquez (1982) voivat käydä Dylanin kanssa viivalle tekstiensä levinneisyyttä mitattaesssa. Teoksesta oli ehditty lähettää harvoille ja valituille ennakkovedokset aanelosnippuina ja markkinointimateriaaliakin oli jo painettuna. AFP / Pierre Guillaud. Kirja pysyi kuitenkin julkaisemattomana aina vuoteen 1971, jolloin kustantaja sai Dylanilta viimein, ja vastahakoisesti, luvan julkaista Tarantulan. LOKAKUUTA 2016 ”aretha/ crystal jukebox queen of hymn & him diffused in drunk trans fusion wound would heed sweet soundwawes crippled & cry salute to on great particular el dorado reel & ye battered personal god but she cannot she the leader of whom when ye follow, she cannot she has no back she cannot...” Eikö edellinen auennut. Lisää muistelmia odotellessa Bob Dylanin viikko sitten saama kirjallisuuden Nobel ei taatusti tullut Tarantulan ansioilla. Nobel-palkinto olisi kustantajan mielestä varmasti hyvä kimmoke saattaa kirja Chronicles 2 markkinoille. Kyse on joka tapauksessa Nobel-kirjailijan tekstistä, ensimmäiset rivit Bob Dylanin proosapurskahduksesta ”Tarantula”
Ville Jalovaara Kirjoittaja on Helsingin yliopiston dosentti ja historiantutkija KIRJAT Kimmo Rentola Stalin ja Suomen kohtalo Otava 2016. 27 20. Tambourine Man”) ja muilla ainakin ikuinen camp-arvonsa. Kremlissä laskettiin joka kivääri Voidaanko Rentolan kirjasta löytää laajempia historianopetuksia. Kyllä ja ei. Raatteen tiestä tuli avainkokemus, jota Molotov muisteli vielä vanhoillakin päivinä: tuota itsepäistä kansaa ei kannattanut yrittää väkisin alistaa. Levyn helmiksi voi nostaa Palefacen ”Masters of Warista” taivuttama moderni rauhanlaulu ”Kuoleman kauppiaat”, Eero Raittisen repertuaariin jo 20 vuotta sitten tullut ”Kun mä lasken Niagaran” (”When I Paint My Masterpiece”) ja Pelle Miljoonan uustulkinta jo vuoden 1979 Pelko ja viha -levylleen tekemästää ”Enää itkeä voit” -coverista (”Like A Rolling Stone”). Diktaattori Josef Stalinilla oli 1940-luvulla kolme mahdollisuutta muuttaa Suomi Neuvostoliiton alusmaaksi: talvisodan lopussa 1940, jatkosodan päättyessä 1944 ja vallankaappauksen kautta 1948. Suomen 550 000 miehen kenttäarmeija oli yhä vuonna 1950 kunnioitusta herättävä joukko. Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola etsii juuri ilmestyneessä teoksessaan ”Stalin ja Suomen kohtalo” vastausta kysymykseen, miksi Stalin rutisti, muttei murskannut Suomea. LOKAKUUTA 2016 Miksi Stalin ei tehnyt Suomesta kansandemokratiaa. Paaviakin divisioonien määrällä arvioinut Stalin mittasi kaiken tykinpiipuissa. Tavatessaan Stalinin kesäkuussa 1950 Kremlissä pääministeri Urho Kekkonen arvioi, että generalissimuksella oli ”kolkka sydämessään hyviä ajatuksia varten suomalaisia kohtaan”. Lähelle edellä mainitun tajunnanvirrallisen Tarantula-kirjan sfäärejä menee nimellään Esa Kuloniemen suomentama ja yhdessä siippansa Aija Puurtisen kanssa esittämä versio Dylan-biisistä ”It Takes A Lot to Laugh, A Train to Cry”: ”Nauru ottaa joogaa, H-molli tsugen”. Jos lännen apua olisi talvisodan lopuksi pyydetty, Euroopan historian kulku olisi voinut muuttua. Suomen kautta ei Berliiniin päässyt Rentolan tutkimuksen fokus on Neuvostoliiton politiikassa, eli siinä, millä perusteilla päätöksiä Kremlissä tehtiin ja mitä niistä seurasi. Meitä auttoi myös rauhanteon ajoitus ja talvisodassa hankittu maine kansana, joka ei anna periksi. Viipurin valtauksen jälkeen Neuvostoliitto pohti uuden rajan vetämistä Kymijokeen. Samana vuonna tamperelainen trubaduuri Timo ”Nuuska” Ulkuniemi teki kokonaisen lp:llisen Dylan-lauluja. Stalin kuitenkin tyytyi talvisodassa vedettyyn Pietari Suuren rajaan. Hector on Dylan-entusiastina tehnyt muutaman tämän laulun suomeksi, joista peräti kaksi päätyi samalle albumille vuonna 1976 ilmestyneelle ”Hotelli Hannikaiselle”. Mutta hänen(kin) tapauksessaan alkukielinen tuotanto on se, johon ensisijassa kannattaa tutustua. Maaliskuun alussa 1940 Suomi oli hetken maailmanhistorian päänäyttämöllä. Armeijan suorituskyvyllä oli Kremlin pöydissä aina suuri merkitys. Rentolan mukaan Suomen pelasti maantiede: täältä ei voinut ajaa panssareilla Berliiniin. 240 s. Toiseksi Suomen kohtalo, kuten aina suhteessa Venäjään, ratkesi osana laajempaa kansainvälistä kokonaisuutta. Miksi kovalla kädellä koko Itä-Euroopan valtansa alle alistanut diktaattori jätti Suomen miehittämättä. Tätä kysymystä pohtivat jo Stalinin aikalaiset. Stalin tyytyi sotilassopimukseen sen sijaan, että olisi pyrkinyt auttamaan suomalaiset kommunistit valtaan. Rentolan neuvostolähteisiin perustuva tutkimus vahvistaa kuvaa, että nimenomaan pelko siitä, että Britannia ja Ranska lähettävät joukkoja Suomen avuksi, ajoi Neuvostoliiton tekemään rauhan maaliskuussa 1940. Rolf Bamberg Demokraatti. Viime keväänä ilmestynyt albumi ”Dylan suomeksi” on Nuuskamuikkusta huomattavasti painokkaampi yritys välittää Dylanin sanomaa suomen kielellä. Vallan salien ohella teoksen sivuilla liikutaan sotilastiedustelun jännittävässä maailmassa. Tuotantonsa laajuuteen ja messiaaniseen asemaansa nähden häntä on kuitenkin aika säästeliäästi (suomalaisten äänitearkistojen listauksissa reilut 40 nimikettä), kiitos maestron ja hänen esikuntansa nihkeyden myöntää lupia alkuperäislaulujen versiointeihin. Niin sanottu vanha-Suomi olisi palautettu Venäjän yhteyteen. Ikonisesta ”Blowing in the Windistä” löytyy maailmalta versiot kymmenillä kielillä, ja Suomessakin siitä tuli ensimmäinen käännetty Dylan-biisi, kun Pertsa Reponen suomensi sen 1964 nimellä ”Tuulelta vastauksen saat”. Vielä Pariisin rauhansopimuksen jälkeenkin jokainen varastoissa ollut kivääri laskettiin Moskovassa. Oliko näin, että lämpimät ajatukset pelastivat Suomen miljoonittain omaa kansaansa surmanneen diktaattorin rautaiselta otteelta. Alansa ykkösiin kuuluvan Wentus Blues Bandin nokkamies Robban Hagnäs uskaltautui toteuttamaan pitkällisen haaveensa ja kokosi WBB:n solisteiksi joukon eturivin artisteja Anssi Kelasta ja Palefacesta Mariskaan ja Jukka Gustavsoniin laulamaan tuoreita ja vähän vanhempia Dylan-käännöksiä. Ratkaisevan tärkeitä olivat saadut tiedustelutiedot länsivaltojen suunnitelmista iskeä myös etelästä pommittamalla Bakun öljykenttiä. Vankan akateemisen lähestymistavan ohella Rentolan kirja on hyvin kirjotettu, tyyli on miltei dekkarimaisen vetävä. Suomeksikin saatavilla Vaikka usein Nobel-voittajan julkistamisen yhteydessä joudutaan siunailemaan, ettei voittajan teoksia ole edes suomennettu, niin Dylania on vuosien saatossa käännet tykin. Seuraavana apajille ehti Juha Vainio kääntäessään Johnnyn laulettavaksi vuonna 1965 laulun ”Don’t Think Twice It’s All Right” nimellä ”Itke siis siitä viis”. Soturikansan maine suojasi Suomea myös vuoden 1948 YYA-neuvottelujen aikana. ”Nuuskamuikkunen laulaa ja soittaa Bob Dylania” on kotikutoisuudessaan aika poskiakuumottava kokemus, mutta onhan ”Setä pelimannilla” (”Mr. Seuraavan kerran Suomen kohtalo oli Stalinin käsissä kesän 1944 suurhyökkäyksen aikana
Riitelen tuosta asiasta ehtimiseen poikien kanssa. TK-miehenä oleminen on naurettava, tragikoominen korvike. Marja-Liisa Julkunen Joensuusta avaa pelin ”Kyseessä on Olavi Paavolaisen – ehkä juuri kirjan synnnyttämän kohun vuoksi – viimeiseksi jääneestä kirjasta ’Synkkä yksinpuhelu’, jota sotapäiväkirjaksikin kutsutaan. Jos en olisi upseeri, tahtoisin olla rintamalla. Runsaan palautteen tehtävä tuottikin. Sillä sota on ainoa mittapuu, jota meidän aikamme käyttää. Toki myötämielisiäkin arviointeja oli, mutta yleiskuva jäi kielteiseksi. Paavolainen jäi kiinni jälkiviisastelusta eli päiväkirjansa muokkaamisesta ja joistain asiavirheistä, joihin tartuttiin hanakasti. LOKAKUUTA 2016 ”Lennokas tyylitaituri, keikaroiva kameleontti” Kansan arkisto Kirjailijat juttusilla Rauhanpuolustajien kekkereillä joulukuussa 1949. Paavolaisen kirjat ovat tutustumisen ja lukemisen arvoisia.” Helsinkiläinen takavuosien pallovirtuoosi (ja muuten visaäijän jouk. Synkän yksinpuhelun laput alkavat 8.8.1939 ja päättyvät 8.11.1945. A. Rajalan arvelun mukaan mustamaalauksessa kunnostautui erityisesti V. Vasemmalta Olavi Paavolainen, Elvi Sinervo, tsekkoslovakialainen kirjailijavieras Frantisev Branislav, Anja Vammelvuo ja Arvo Turtiainen. Siinä tietenkin käsitellään perusteellisesti Synkän yksinpuhelun (1946) valmistelua ja sen saamaa vastaanottoa. En pelkää kuolemaa, mutta upseerina pelkään vastuuta toisten elämästä.’” Helsinkiläinen Sirpa Taskinen on ollut sattumoisin juuri asian äärellä. ”Kuinka ollakaan, olen juuri lueskellut Panu Rajalan Paavolais-elämänkertaa ’Tulisoihtu pimeään’. 28 20. Koskenniemi vaimoineen, mutta innolla paneutuivat haukkumiseen myös monet muut Paavolaisen aikaisemmin mollaamat tahot ja muutoin vain innokkaat piskit. ”Visakirjan olen lukenut muistaakseni 1970-luvulla, eikä se silloin ilmeisesti tehnyt minuun suurta vaikutusta. Olkoon se oikein tai ei – sama se. Ilmestymisajankohtanaan kirja on varmasti ollut järisyttävämpi. Paavolaisen hyvä ystävä Matti Kurjensaari pitää ”avainlappuna” seuraavaa: ’Tiedän, että sodan henkilökohtainen elämättä jättäminen on se syöpä, joka kaivaa sisimpääni. ” Kun luin Synkkä yksinpuhelu -kirjan koululaisena, elettiin jo television ja supermarkettien aikaa, mutta melkein puolen vuosisadan kuluttua tajuan, että useimmille sota ei silloin ollut muinaishistoriaa.” Jari-Pekka Vuorela Turun kirjamessuilla vieraillut visaukko löysi erään antikvariaatin messutiskiltä pitkään haikailemansa kirjan, joka piti esipuhepäiväyksen vuoksi lyödä sitten samantien visakansan syyniin. Kunnianpalautus tuli vasta 1960 Eino Leinon palkinnon muodossa.” Vexi Lehto Salosta on jo tarttumassa Paavolaisen vihdoin julkaistuihin Neuvostoliiton retken ylöskirjauksiin. Paavolaisella oli tapana kirjoittaa pieniä lappusia, jotka olivat julkaistavan kirjan pohjana. Paavolaisen kirjoja olen vuosikymmenten varrella lukenut, ’uusim paankin’ aion tutustua kunhan saan ’Volga virtaa nyt Moskovaan’ -teoksen käpäliini
Haanpään saama arvostelu oli yksi törkeimmistä ja sitä paitsi yksi täysin metsään menneistä arvioinneista ikinä. Ensimmäisen painoksenhan julkaisi WSOY, mutta myöhemmät Otava. Sen syntyperää on yritetty selittää monin eri tavoin. Vastaukset 26.10. Se hautautui kuitenkin muiden myllerrysten ja opintokiireiden alle. On myös väitetty, että Cheshiren nimeäminen kreivikunnaksi (earldom) olisi herättänyt suurta hilpeyttä alueen kissoissa. Haavio sanoo, että vepsäläiset ovat Itä-Karjalan hämäläisiä, mutta Paavolaisen mielestä kylmyyttä ei voi noin yksinkertaisesti selittää.” Espoolainen Eero Reijonen on ratkonut visaa sivistävissä maisemissa. Osallistuminen Hitlerin mahtaviin propagandatilaisuuksiin leimasi hänet vähintään natsiksi. ”Visaisännän ajoitus pakottaa lomailevan visakallon varjoon, toki kirpeän juoman kera. A. Uusia Paavolaiseen liittyviä julkaisuja kun on saatu ihan viime vuosinakin. Niin sanoakseni ammatillisista syistä Synkkä yksinpuhelu on epäilemättä edelleen helpoimmin sisäistyviä sotakirjoja.” Raila Rinne Helsingin ”Pasilan vihreältä laidalta” kiinnittää myös huomionsa laatuisaan pokkarisarjaan. Sodan jälkeen Olavi Paavolaisen pettymys purkautui rajuna ja mielenkiintoisena kirjana nimeltä Synkkä yksipuhelu. Kielellisestikään teksti ei tunnu vanhalta.” Paavolaisen tunnistajia olivat myös Juhani Niemi, Hanko ja Aulik ki Holma, Turku. mennessä osoitteeseen Demokraatti/ Kirjavisa, PL 338 tai kirjavisa@demokraatti.fi. Eipä hänestä kai siinäkään hommassa suurta haittaa ollut. Pettymyksekseni Myklen ’Punainen rubiini’, kaverilta lainattu kohukirja, oli tuntunut pojankossista paljon kiinnostavammalta. Itse esitelmästä en muista mitään, mutta jälkiseuraamukset sitä paremmin. Tämä ei kylläkään kerro mistään yleisemmästä unohduksesta. ”Mutta vihje tarjoaa kiintoisaa suomalaista kustannushistoriaa. Yksi selitys on, että Cheshiren seudulla myytiin aikoinaan irvailevan kissan muotoisia juustoja. (rb). Toivottavasti ei mene takalaittomaksi. Omakin Synkän yksinpuhelun kappaleeni kuuluu tähän aiemmin kokonaan havaitsemattomaani sarjaan ja on painettu 1982. Jälkimmäistä saataneen odottaa hamaan maailma tappiin. Sen yli sadasta ”hakusanasta” löytyy kiehtovaa väkeä: amfisbaina, basiliski, eläin josta E. ystäviäänkin, tässä tapauksessa ihan aiheesta ”Suursiivous eli kirjallisessa lastenkamarissa (1932)” on puolihävytön ja muutenkin mukava luettava ja opetti varmaan Mika Waltariakin ns. Tätä Garcia Marquezinkin rinnastettua lyhyen proosan mestaria suomennettiin vielä 1990-luvullakin, ja sitä satoa on myös visateos. Kuka on kirjoittanut ja minkä mainion teoksen. Mutta nyt lähtee. Ja jättämään vaimon agoralle pitämään kojukauppiaille synkkää yksinpuheluaan. Yhden tulkinnan mukaan Rikhard III:n aikaan alueella toimi Caterling-niminen metsänvartija, joka virnisteli kammottavalla tavalla salamesästäjiä jahdatessaan.” kuekaveri) V-P Salminen avaa mukavan pesishenkisissä tunnelmissa. Tuntuu myös siltä, että tuodessaan esiin virallisen totuuden kääntöpuolen, se valmisti maaperää Väinö Linnan Tuntemattomalle sotilaalle. Joku varhaiskypsä vekara, todennäköisesti joku ylempien luokkien ns. Syyskuussa 1941 – menestyvän hyökkäysvaiheen vanavedessä – TK-miehet Paavolainen, Martti Haavio ja Sakari Pälsi kiertelevät tutkimassa ja valokuvaamassa Itä-Karjalan valloitettuja kyliä. Lennokas tyylitaituri, keikaroiva kameleontti – suomalaisittain Paavolainen edustaa kulttuurikirjoittamista parhaimmillaan ja pahimmillaan. Valitettavasti. 29 20. Palkittu olkoon Vexi Lehto. Luin nyt uudestaan päiväkirjaa. Kirjassa on myös tarkkoja havaintoja rintamalta ja jopa vankileiriltä, kuten TK-mieheltä sopii odottaakin. Kotona kaivoin tietysti esiin tämän mielenkiintoisen kirjan. Poe uneksi, kahlittu emakko, musteapina ja monia muita. Paavolainenhan oli silloin jo kuollut vietettyään viimeiset vuotensa Radioteatterin johtajana. Piti oikaista kuvaa ja lähteä sinne, minne osa natseistakin lähti sodan jälkeen. Olen Paavo Haavikon kansaa melkein samaa mieltä siinä, että kirjailijoista Suomeen riittäisivät Aleksis Kiven ja Pentti Haanpään patsaat. Hän kirjoitti tuosta ajasta epäilevää monologia, joka kyseenalaisti virallisena totuutena pidetyt asiat. Ja matka suureen ja mahtavaan Staliniaan oli sitten vuorossa, vaan se ei siis ehtinyt aikalaiskirjaksi. Yhdelle palkinto. Ensimmäinen muistikuva visateoksesta on ajalta ennen lukiota ’Tossusta’, jota myös Sörkän Norssiksi tituleerattiin. Veteli tuleva visakirjailija onneksi korville ns. ”Muistan lukeneeni Synkän yksinpuhelun vasta joskus 1960-luvulla opiskeluaikana. Visakirja, kirjailijan merkkiteos on kestänyt hyvin aikaa, tai oikeastaan se on uudelleen ajankohtainen. Tekijän, ajan johtavimpana arvostelijana, suorittama Pentti Haanpään ’Kentän ja kasarmin’ teurastus 1920-luvun lopulla oli joukon mukana ajamassa Piippolan kirjailijaa julkaisukieltoon, joka vaikutti paljon rankemmalta seuraukselta kuin kannakselaisen kansanedustajasuvun vesan saama omiensa selänkääntö. tavoille. ”Vinkin kirjailijanimet johdattivat Otavaan, joka näkyy 1980-luvulla julkaisseen taskukirjasarjaa Pingviinikirjat. Kun luin kirjan koululaisena, elettiin jo television ja supermarkettien aikaa, mutta melkein puolen vuosisadan kuluttua tajuan, että useimmille sota ei silloin ollut muinaishistoriaa. Paavolainen panee merkille, että karjalaisväestö on laimean myötäsukainen uusille isännille. ”Englannin kielessä esiintyy sanonta ’grin like a Cheshire cat’ (’irvistää kuin Cheshiren kissa’). Koulumme vararehtori, sama maantiedonlehtori, jota Alpo Ruuth kuvaa kirjassaan ’Kämppä’, omisti koko seuraavan maantiedontunnin siihen, että hän valisti meitä totuuksilla suuresta naapurikansasta, siitä jota kuvaamaan on olemassa viisikirjaiminen sana, jota kouluhallitus on kieltäytynyt käyttämästä. Päiväkirjan tarkkuus, poleemisuus ja mainio kieli jäivät silti mieleeni. Edelleen kiinnittää huomiota se, että Olavi Paavolainen oli eläytyvä ajan ja hetken tarkkailija, joka huomasi nykykielellä sanottuna myös heikot signaalit. Pingviinikirjoihin Paavolainen pääsi tosiaan Kailan, Reichin ja kumppanien kanssa. Puitteet ovat toki sopivat; ikkunan alla olevan aukion nimi näkyy olevan Sokrates. Niin se nuoruus kuluu: Tämä vanha äijänkäppänä Sokrateen aukion varrella ei enää paljon välitä minkään värisistä rubiineista, mutta synkkää yksinpuhelua hän kyllä arvostaa.” u u u Tamperelainen Jari-Pekka Vuorela sanoo tehtävää helpoksi tapaukseksi... ’Tannerin-koplalaisen’ pikkuveli piti äidinkielen tunnilla esitelmän visakirjasta. Ja taas oli älämölö valmis.” Perusvisalainen Pertti Vuorela Espoosta päättää tämän kerran muistelot. ’Olen temmannut irti älyn katkaisijan ja antanut vain tunteen ja vaistojen puhua.’ (Lähtö ja loitsu)” u u u Mauri Panhelainen Jyväskylästä tuumailee teoksesta näin: ”Synkkään yksinpuheluun sisältyy kasapäin kiinnostavia episodeja ja havaintoja. Olavi Paavolainen on näköjään sivuutettu kirjavisassa 24 vuoden ajan. Kiitoksia, tulipa nyt sekin sarja tutuksi.” Ossi Lehtiö Tervakoskelta on lukenut leimoja kirjailijan nahasta ”Useita ja erilaisia leimoja kirjailijaan lyötiin sotien välillä, kun hän siivosi lastentarhaa. Tekijästä on visaajalle muodostunut ristiriitainen kokonaiskuva. LOKAKUUTA 2016 Kirjavisa KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 42 SITAATTI Kesällä tuli kuluneeksi 30 vuotta tämän maansa erään tunnetuimman kirjailijan kuolemasta. Siinä hän tavallista paremmin kansainväliseen tietoon päässeenä purkaa tuntojaa. Sen sijaan vepsäläiset, joiden vauraan näköisiä kyliä löytyy Äänisen rannoilta Petroskoin valtauksen jälkeen, ovat pidättyväisiä, suorastaan torjuvia. ”Syyskauden avauksessa en saanut visalukkarin syötöistä aikaan muuta kuin huteja
Aikuisiällä Raaska on toiminut kesäteatteria pyörittävän Turun työväen teatterin kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana ja perehtynyt häntä jo lapsena niin ilahduttaneen teatterin vaiheisiin. Kuvat Turun työväen teatterin kannatusyhdistys Kesäteatterin näytelmässä Vieno Vainikainen nähtiin kesällä 1964 yhdistyksen pitkäaikainen luottotoimija Liisa Sinisalo, jo ennen sotia työväenteatterissa näytellyt Rakel Laakso, useiden kesien suosikkinäyttelijä Mirja Mane, mestarikoomikko Eero Roine ja näyttelijä Hannu Huuska. 30 20. Kesällä 2016 Vaahteramäen Eemeli (Valtteri Lehtinen) kepposteli. Kesäteatterin alkuvuosikymmeninä porvarit lähtivät kesähuviloilleen ja työläisille haluttiin tuoda teatterin kautta jotain vaihtelua harmaaseen arkeen. Teatterin kynnykset matalalle Elokuussa julkaistu kirja kurkistaa kuvin ja sanoin turkulaisen työväenteatterin kulisseihin alkaen vuodesta 1916 ja päättyen kuluvaan vuoteen. Rosvoina seikkailivat Ilmari Saarelainen, Seppo Pääkkönen ja Hannu Salminen, mutta lähtemättömimmän vaikutuksen alle kolmevuotiaaseen teki joku aivan muu kuin rosvokolmikko. LOKAKUUTA 2016 Sata vuotta työväenteatteria turkulaisittain FM Petja Raaska perehtyy tänä vuonna sata vuotta täyttäneen Turun työväen teatterin kannatusyhdistyksen vaiheisiin kirjassa, joka on saanut nimensä Vaahteramäen Eemelistä kertovasta laulusta. Väliajalla kävimme näyttelijöiden taukotilassa ihmettelemässä, että kyllä se oikeasti on äitiliini, vaikka hän polttikin savuketta tyylikkäästi imukkeella, Raaska nauraa. T urkulainen Petja Raaska muistaa elävästi, kun hän oli Turun Vartiovuoren kesäteatterin katsomossa vuonna 1980 katselemassa Kolmea iloista rosvoa. – Olin katsonut televisiosta Pelle Hermannia ja ”Kolmessa iloisessa rosvossa ” Sohvi-neitiä esitti Pelle Hermannin äitiliini Raili Veivo. Pikku-Iida (Pihla Pohjolainen) oli usein Eemelin tempausten keskiössä. Vuodesta 1987 lähtien näytelmiä on tehty yksinomaan lapsiperheille, jotta lapset pääsevät helposti tutustumaan teatterin maailmaan. Kovia nimiä ja politiikan heijastuksia Vuosisadan aikana lavalla on nähty niin teatterin ammattilaisia kuin harrastajiakin. Raaska onkin koonnut kansiin yhdistyksen ”hullun, mutta useimmiten iloisen vuosisadan”. Ja harrastajia, joista on myöhemmin tullut ammattilaisia. – Aluksi se tarkoitti työväestöä, jotka eivät ehkä olisi kehdanneet mennä herrojen kanssa samaan teatteriin, kun pukeutuminen ja käytöstavat olivat heillä erilaista. Raaskan mukaan keskeistä toiminnassa on aina ollut tarjota laadukasta teatteria kohtuuhintaan sellaisille ihmisille, joille teatterin kynnykset ovat olleet korkealla. Tuttuja nimiä ovat esimerkiksi Helge Herala ja Eero Roine.. Ensimmäiset vuosikymmenet teatteria tehtiin myös talvisin, mutta teatterirakennuksen jouduttua liekkien armoille vuonna 1945, painottui toiminta kesäteatteriin
Siis mitä. Täyttä varmuutta ei ole, kumpi oli etuja kumpi takapää. Kirjassa käydään läpi esimerkiksi sisällissodan aikaa, lapualaisvuosia ja puolueen hajaannuksen aikaa, Raaska kertoo. Leipänsä Turun sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön toiminnanjohtajana tienaavalle Raaskalle on ollut luontevaa tuoda historiikkiin myös yhteiskunnallista näkökulmaa. (RB) Pet ra Pelt one n Pasi Jääskeläisen Laivan kannella oli yksi teatterin ensimmäisiä näytelmiä vuonna 1916. LOKAKUUTA 2016 Kielen päällä KIELIPOLIISIOPERAATIOISTA JA KIELEN ILMIÖISTÄ KESKUSTELEVAT ROLF BAMBERG JA TUA ONNELA Lääketieteessä hyväksyn sivistyssanojen käytön, koska lääkärien viestinnässä tarkkuus voi kirjailmellisesti olla elinehto. Neurologit ovatkin syvästi arvostamani ammattiryhnmä, myös kielenkäytöllisistä syistä. (TO) u u u Täyttäähän tuo ”Tampere yliopisto” ainakin sen akateemisen täsmällisyyden vaatimuksen. Juttu jäi kuitenkin tekemättä, sillä en ymmärtänyt tutkimuksen tiivistelmästä mitään. Mitäs sinä siitä tykkäät, Rolle. Leikki sikseen. Sillehän olisi ihan hyvä suomenkielinenkin vastineensa, ”hoitotiivistelmä”. Perustelu on kuitenkin aika huono. ”No ei saada!”, ystävä vastasi makeasti nauravan hymynaaman kera. – Keskiverto teatterinystävää tämä puoli ei välttämättä kiinnosta, mutta jos sattuu olemaan kiinnostunut sekä politiikasta että teatterista, löytää kirjasta tällaistakin näkökulmaa. Kun käytetään sisäpiirikäsitteitä eikä tavallisia arkikielen sanoja, kollegat ymmärtävät juuri eivätkä melkein, mistä puhutaan. Voi herranjestas minkälainen… -kirja ilmestyi elokuussa, ja kirja on ostettavissa SDP:n toimistolta Turun työväentalosta. Ammoin, kun olin hetken sairaaloiden ja kuntoutuslaitosten kanta-asiakas vakavahkon sairauskohtauksen vuoksi, sain luettavakseni hoitotiivistelmän jos toisenkin. – Roineen näyttelijäsuku on oikeas taan pantu meidän yhdistyksessä alulle sitä kautta, että meillä harrastajanäyttelijänä aloittanut Eero Roine tapasi teatterilla vaimonsa, joka myös oli harrastajana, Raaska kertoo. Tiedehän on meitä kaikkia varten, ei vain tutkijoita. Lehmää näyttelivät Tapani Saarni ja Ville Helenius. Tiedemaailma itse perustelee omituista kieltään täsmällisyydellä. Josko siinä pitäisi olla väliviiva eli se olisikin yliopisto, joka on erikoistunut Tampereen tutkimiseen... Vai täyttääkö sittenkään. Mutta lääketieteessä ymmärrän ja hyväksyn sivistyssanojen ja latinalaistermien käytön, koska lääkärien keskinäisessä viestinnässä tarkkuus voi kirjailmellisesti olla elinehto. Tuo lääkärin kirjoittamaa lausuntoa taudin kulusta, hoidosta ja jatkotoimenpiteistä tarkoittava epikriisi-sana saattaa muuten loppuosansa takia kuulostaa potilaasta pelottavalta. Vaihtelu niiden välillä oli suuri. Muistan, että opiskeluaikojeni alussa kiroilin tieteen koukeroista kieltä, joka vilisee tiedemaailman omia sisäpiirikäsitteitä. Näissä oloissa ei kai tarvitse ihmetellä sitäkään, miksi Tampereen yliopisto tahtoo uudeksi nimekseen ”Tampere yliopisto”. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti. Kirjassa selviää, miten työväenliikkeen eri vaiheet ja yhteiskunnan myllerrykset heijastuivat pienen teatteriyhdistyksen toimintaan. fi-sivustolla, mutta se on jo aika pitkä ja kankea. Vaikka olisihan potilaankin ihan kiva saada joskus tolkku lääkärien kirjoittamista resepteistä ja epikriiseistä. Raadollisempaa syytä uumoillen kysyin tutkijaystävältäni, saavatko he minkäänlaista koulutusta hyvään suomen kielen käyttöön. ”Käsitteellisinä lähtökohtina ovat kuntakäsitteen ulottuvuudet, hallinnonuudistusten sivuvaikutukset ja kunnan onttoutuminen analogiana valtion onttoutumisesta”, se kertoi. Kumulatiivisten prosessien epikriisi Törmäsin juttuaiheita etsiessäni kiintoisaan väitöskirjaan, joka käsittelee kuntien muuttuvaa merkitystä. Jostain syystä neurologien lausunnot olivat kaikkein selväsanaisimpia ja ymmärrettävimpiä. Maikki Länsiö näytelmässä Hölmöläiset vuonna 1978. Julkisesti rahoitetuissa laitoksissa hyvän kielen ei pitäisi olla sellaista, jota kollegat ymmärtävät, vaan sellaista, jota ymmärtävät kollegat, toimittajat, päättäjät ja aiheesta kiinnostuneet kansalaiset. ”Hoitoyhteenvetoakin” tarjotaan tohtori. Sen sijaan fysiatrin kirjoittama lausunto tukirankani tilasta oli niin lekurilatinaa, etten ymmärtänyt siitä neljännestäkään. Nyt olen näköjään taas tipahtanut sisäpiiristä ulos ja ilmiöt ovat silmissäni lakanneet ”näyttäytymästä kumulatiivisina prosesseina”. Parissa vuodessa totuin ja aloin itsekin pitää niitä ja näitä asioita ”sosiaalisina konstruktioina”. Tiedemaailma itse perustelee omituista kieltään täsmällisyydellä. 31 20. Ehkäpä neurologit ymmärtävät yleistajuisen ilmaisun merkityksen siksi, että joutuvat esimerkiksi avh-tapauksissa (no, nyt sorrun itsekin lyhennepudotteluun, avh tarkoittaa siis aivoverenkiertohäiriötä) usein tekemisiin puhe-, kirjoittamisja tekstinymmärtämisongelmien kanssa
Suomalaiset ja saksalaiset olivat Wettbergin mukaan lyöneet vetoa siitä, kumman maan edustaja pystyy moiseen. Wettberg vieraili reissullaan myös intiaanileirissä. Se on samaa kuin vetää itsensä lähimpään puun oksaan kuivumaan. Ajatelkaa, hyvät kanssa-ihmiset: nokikolari ilman saippuaa. – Ja kun W. Vaikka väärinpä häntä on ”ukoksi” sanoa, siksi pirteissä voimissa on mies. Lihat ja nahat jäivät suomalaisille ”uutisasukkaille”. Herra varjele meitä nokikolareita. Ei edes sitä sinijuovaista ole saanut irti. Kolme viikkoa ilman saippuaa. Selitti viranomaisille, että totta kai maan alkuasukkaille kuuluu samat oikeudet kuin maahan tunkeilijain jälkeläisilläkin on, Työmies hehkutti. Sen toinen osapuoli kirjoitti sille seuraavana vuonna yhtä rakastettavan ja romanttisen vastauskirjan.. Me olemme kuolemaan tuomittu suku. uskalsi juoda hänen kaivostaan, laski farmari verikoiran irti ja uhkasi revolverilla. Ihmeteltiin farmariin röyhkeyttä omaa heimolaistaan kohtaan. Kyse oli vedonlyönnistä. Totta vai tarua. Ja miten saippuan hinta yhä nousee. Ja mitäs luulitte sen olleen. Menomatkaan kului 118 päivää. Nokikolari Työmies 20.10.1916 Suurträmppi tallusti Amerikan halki – Toimituksessamme on pistäytynyt sitkeä ukko, lähes seitsemissä kymmenissä oleva Frans Emanuel Wettberg (Kivekäs), kotoisin Kuortaneelta. Omahan markkinoilla palkitsi Wettberg intiaanien ystävyyden – hankkimalla niille viinaa. /--/ Tänään kuulin suuren totuuden ja sellaisen herran suusta, joka ei sanonut valehtelevansa. Ja me emme näe rahaa paljon unissammekaan emmekä saa edes riittämään saippuaan. Samaa voidaan kysyä myös oheisesta nimimerkki Nokikolarin kirjoitelmasta. – Trämppi, ulos, mies oli karjaissut. Ainoastaan ”ahvenalainen” farmari Dakotassa oli häijy. Kaljupäiseksi liian rahan tähden. Wettberg oli ilmeisesti varsinainen tarinaniskijä. Paluumatka kesti 11 viikkoa. Wettberg kehui ampuneensa reissulla kolme karhua Idahon ja Montanan rajamaastossa. Liikaa rahaa! Ajatelkaas sitä lurjusta. lokakuuta 1916. Hän esiintyi amerikansuomalaisten työväentaloilla ja sai yleensä suopean vastaanoton. Mutta todellisuutta oli tämä rakkaustarinakin, josta Anja Kauranen/Snellman kirjoitti dokumentoivan proosatyylinsä kauneimman kukkasen. ”Suurträmppi” oli kävellyt Amerikan mantereen poikki New Yorkista San Franciscoon ja takaisin. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Kuinka puhtain unelmin ”Syysprinssin” rakkaudessaan hurahtaneet kirjailijat katselivatkaan 1980-luvulle, josta todellisuudessa tuli sitten narsismin, omahyväisyyden ja ahneuden vuosikymmen. Ja voitte arvata, mitä sellainen juttu merkitsee sille, joka olen ammatiltaan – nokikolari. Sillä jota vähemmän on hiuksia päässä,sitä suurempi on naamanpesunväli. Näin aloitti Työmies vetävän jutun 14. Ja tulevat kaljupäisiksi surusta, mihin sen roskan lopulta tukkit. Saksalainen oli tietysti hyytynyt matkalle, mutta suomalainen ”trämppi” painalti perille. 32 20. Sääntönä oli lisäksi, että rahaa sai olla taskussa vain yksi sentti ja sekin piti tuoda takaisin. Ja sitä suurempi on saippuan kysyntä. Sanoi, että hänellä ja monella muulla on liikaa rahaa. Sanoa että on liikaa rahaa. ”Paremmat ihmiset” kääntyvät innolla pois ja naiset – ne rakkaat naiset, joista olen niin paljon pitänyt – nekin ovat minut hyljänneet ja sylkevät vastaan tullessa. Ei ole saippuaa ja sen hinta vain nousee, nousee. Mutta ne ovat olleet yhtä kaukana minusta kuin itä on lännestä, vaikka välillä onkin vain 6 millimetrin vahvuinen peililasinen ruutu. Googlettamalla löytyi tieto, että jo vuonna 1904 hän oli kertonut samaa tarinaa hieman muunneltuna iisalmelaiselle Salmetar-lehdelle. Hengessä minä näen, miten se kaljupäitten parvi kasvaa, yhä kasvaa. – Siellä tarjottiin rauhan piippu ja kohdeltiin vieraanvaraisesti. Suomalaisia siirtolaisia Wettberg tapasi reissullaan paljon ja tukeutui heihin. San Franciscossa Wettberg viipyi lähes vuoden päivät ja lähti sitten takaisin. LOKAKUUTA 2016 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Saippua ja kaljupäät Nyt on jo 3 viikkoa kulunut, kun viimeksi olen nähnyt saippuaa. Tai oikeastaan olen kyllä nähnyt sellaisia sinijuovaisia pötkyjä Elannon näyteikkunassa. Me hukumme. Paljaita 1000-markkasia, kemijärveläisiksi sanottuja. Mutta nyt olenkin nyt aivan musta, kiiltävän musta kuin todellinen neekeri Saharan aavikon partaalla. Kun en ollut uskoakseni tällaista häikäilemätöntä valetta, leväytti hän takin rintamustaan ja vetäisi povestaan pinkan paperin roskaa. /--/ Jumala varjele sitten meitä nokikolareita. /--/ Mutta sitten se herran rähjä sanoi vielä toisenkin salaisuuden, joka oli viedä minut selälleni. Sanoi, että niistä 1000-markkasista ei saa kertoa, ei tiedä minne ne tukkisi, ja että paljaasta surusta tulee aivan kaljupäiseksi. Sillä muutamilla ihmisilla on paljon rahaa ja saavat yhä enemmän. ”Me olimme vasta rakastuneita ja ympärillämme lähtölaskenta 80-luvulle, maa täynnä mahdollisuuksia ja haasteita, jyrkkiä lupauksia ja sokeroituja kieltoja, rakas tabula.” Maailman kirjallisuuden katekismus ANJA KAURANEN: SYYSPRINSSI (1996) . Tarkotan, että ne pötkyt eivät ole minun ylettymilläni, rahapussini nähkääs. Syntyi jännittävä kohtaus, johon osalliseksi joutui pari suomalaista hoopoakin, Työmies maalaili
Olen ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja tiesin, että jos lähden kuntapolitiikkaan, valintani on demarit, heille sydämeni sykkii. Se vaikutMiten minusta tuli demari. – Lapsiperheisiin satsaamalla tehdään todella tuottoisa sijoitus. Monet takaiskut, esimerkiksi OKL:n lakkauttaminen, ovat kuitenkin luoneet tänne lannistunutta asenneilmapiiriä. – Minulla on ollut monia määräaikaisia työsuhteita ja jatkuvaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. KUVA ANNI HIRVONEN taa kaikkeen, ja siksi nykyasenteita pitäisi räjäytellä uusiksi. Nuoriakin oltava päätöksenteossa Savonlinnaan vuonna 2007 muuttanut Helander havaitsi, että linnakaupungissakin päättäjät ovat yleensä iäkkäämpiä ihmisiä. ” Yhteiskunnan on leikkausten sijaan pumpattava rahaa lapsiperheiden elämän helpottamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Hän on huolestunut lasten ja lapsiperheiden asemasta nyky-Suomessa. – Nykyisin monen ihmisen on rakennettava itsestään osaamispaketti, jonka voi myydä erilaisille työnantajille. Kotitaustaa valinnalleni ei ole. Helander vaatii, että yhteiskunnan on pumpattava rahaa lapsiperheiden elämän helpottamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. LOKAKUUTA 2016 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Lapsiperheisiin sijoittaminen kannattaa Karoliina Helanderilla on rikkonainen työhistoria. Liikunta on ainoa asia, joka auttaa lähes kaikkien sairauksien ennaltaehkäisemiseen, painottaa sairaanhoitajaksi opiskellut Helander. – Heiltä leikkaamalla vaikutetaan yhteiskunnassa moniin perimmäisiin asioihin hyvin kielteisesti. Tätä ei maan hallituksessa nyt ymmärretä. Nyt Helander vetää lapsille ja lapsiperheille suunnattua sisäliikuntapuistoa. 33 20. – Se oli iloinen yllätys. – Arvostan konkareita, mutta uutta verta tarvitaan. Savonlinna kaipaa uudenlaista osaamista: rohkeutta lähteä sellaisillekin laduille, missä ei aiemmin ole menty.. Savonlinna on hieno kaupunki, jolla on monia mahdollisuuksia. Demarit pyytelivätkin Helanderia ehdokkaaksi ja energinen 30-vuotias nainen menikin heti ensi yrittämällä läpi valtuustoon vuonna 2012. TEKSTI MARKKU LAHIKAINEN . Hän on työskennellyt sairaanhoitajana, toimittajana, yrittäjänä, liikuntaprojektien vetäjänä ja nyt sisäleikkipuiston vetäjänä. Helander iloitsee siitä, että demariryhmä on keskusteleva ja siinä on myös monia idearikkaita nuoria. Savonlinnalainen SDP:n valtuutettu ja perusturvalautakunnan jäsen sekä kahden pikkutytön äiti Karoliina Helander luonnehtii itseään tyypilliseksi nykyajan koulutetuksi nuoreksi naiseksi. – Kun perhe saa posket punaisiksi ja hien pintaan, pysytään kunnossa. – Ajattelin, että mukaan tarvitaan myös minun ikäluokkani ihmisiä
Se peritään korkojen kera välittömästi takaisin, jos opintopistemäärät eivät täyty tai jos kuukausittainen tuloraja ylittyy. Tästä syystä perheellisten opiskelijoiden tulorajoja tulisikin korottaa ja opintorahaan lisätä lapsikorotus. Tämä ajaa opiskelijaperheen töihin, jonka seurauksena opinnot viivästyvät tai ne joudutaan keskeyttämään. Reilu, rehellinen ja aikaansaava. Lainan osuutta lisätään jatkuvasti, vaikka työllistyminen tulevaisuuden silpputyöyhteiskunnassa näyttää epävarmalta. Näin opiskelija joutuu elämään jatkuvassa ristipaineessa pohtiessaan takaisinperintöjä, opintojen suoritusmääriä, osa-aikaisia töitä ja rahojen riittämistä välttämättömyyksiin. Tähän meillä ei ole pienenä maana varaa, sillä menestyäksemme tarvitsemme jokaisen osaamista. Helsingissä syntynyt ja kasvanut. Kaikkein vaikein tilanne on perheellisillä opiskelijoilla. Jokainen kaupungin valtuuston päätös vaikuttaa elämääsi helsinkiläinen. Pääluottamusmies, lastenhoitaja Anita Vihervaara HELSINKI KUNTAVAALI Mielipide Opiskelijoiden köyhyys johtaa suuriin ongelmiin Opiskelijat ovat yksi maamme köyhimmistä ryhmistä. Selvitysten mukaan osa opiskelijoista selviää vanhempiensa tuella. Näin ei saisi tietenkään olla, vaan opiskelijoita pitäisi tukea. Nykyisessä tilanteessa on suuri riski siihen, etteivät kaikki voi enää kouluttautua taustastaan riippumatta.. Anneli Kiljunen kansanedustaja sd. Tästä huolimatta opintorahaa kuitenkin edelleen leikataan hallituksen toimesta. Takaisinperintä koron ja ulosoton paineen alla pakottaa opiskelijan opintojen aikaiseen työssäkäyntiin, mikä hidastaa opintojen suorittamista entisestään ja saattaa siten johtaa uusiin takaisinperintöihin. Tällä hetkellä kolmasosalta tuensaajista peritään maksettuja tukia takaisin. LOKAKUUTA 2016 HELSINKI PUOLUEKOKOUSEDUSTAJA JA KUNTAVAALI EHDOKKAAT Reijo Vuorento ”Terveys ei ole kaupan www.reijovuorento.fi HUS:n hallitus/HYKS lautakunta Kuntien Takauskeskuksen valtuusto 327 130 yhteisvastuulla eteenpäin” HELSINKI PUOLUEKOKOUS KUNTAVAALI Niilo Toivonen HELSINKI Äänestä Niiloa Helsingin jäsenvaalissa numerolla 112 EU-koordinaattori ja teologian kandidaatti. 34 20. Maksuton koulutus ja elämisen mahdollistava opintotuki ovat aiemmin taanneet kaikille tien korkeakoulutukseen ja sosiaaliseen nousuun. Äänestä Niilo kuntavaaliehdokkaaksi 2017! Ole yhteydessä ja tule mukaan kampanjaan! niilotoivonen.fi niilo.toivonen@helsinki.fi @NiiloToivonen KUNTAVAALI Kaarin Taipale PUNAVIHREÄÄ POLITIIKKAA! 310 109 KAUPUNKIPOLITIIKKAA! HELSINKI PUOLUEKOKOUS KUNTAVAALI 137 Anna-Kaisa Ylitalo Sairaanhoitaja Tasapuolinen kohtelu HELSINKI KUNTAVAALI 126 Työelämän inhimillinen ymmärtäjä ja vastuullinen päättäjä. Tasa-arvoinen oikeus koulutukseen ei ole enää tätä päivää. Tilanne aiheuttaa monille ahdistusta, stressiä ja jopa mielenterveyden ongelmia ja syrjäytymistä. Nykyisessä tilanteessa on suuri riski siihen, etteivät kaikki voi enää kouluttautua taustastaan riippumatta. Perheellinen opiskelija ei saa lasten synnyttyä mitään erillistä tukea, ainoastaan opintotuen. Opintoraha on jo nyt paitsi pieni, myös ehdoiltaan poikkeuksellisen tiukka. Riskinä on, että tiukat ehdot ja liian pieni tuki työntävät opiskelijoita erilaisiin vaikeuksiin jos opinnot eivät etene tavoiteajassa
varajäsen (Hki) Tage Lindberg 265 TUS puheenjohtaja Asiamies Laura Lindeberg 266 Erityisasiantuntija, VTK Lauri Muranen 274 Toiminnanjohtaja Iiris Niinikoski 278 Viestintäkoordinaattori Kasvatustieteen kandidaatti Ulla-Maija Rajakangas 295 Johtaja, YM Wiking Vuori 328 Demarinuorten liittohallituksen jäsen, Stadin demarinuorten pj Heta Välimäki 329 Viestintäja yhteiskuntasuhdevastaava UUSIMAA Riitta Salasto Rahoitusasiantuntija (EU-asiat) Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan ja kunnallistoimikunnan jäsen Turvataan tulevaisuus yhdessä, elinympäristön ja sivistyksen puolesta Itä-Hakkilan Sosiaalidemokraatit SDP Vantaa 78 KUNTAVAALI Tiina Arlin MKT, kauppateknikko, Myyrmäki Ääni työttömälle Etelä-Vantaa sos.dem. LOKAKUUTA 2016 Tölö Unga Socialister TUS ehdolla puoluekokousedustajiksi Elisa Gebhard 215 Puheenjohtaja, Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry Oikeustieteen ylioppilas Miia Järvi 237 Elinkeinopoliittinen asiantuntija, VTM puoluevaltuuston 1. VANTAA 5 KUNTAVAALI. 35 20
Käytännössä tilanne on toinen. 36 20. LOKAKUUTA 2016 HELSINKI PUOLUEKOKOUSEDUSTAJA JA KUNTAVAALI EHDOKKAAT Aulis Haaranen 18 Kokemusta päätöksentekoon. HELSINKI KUNTAVAALI 216 Aslak Haarahiltunen Järjestämisvastaava Järjestöja kampanjaosaamista puoluekokoukseen. Vuonna 1987 syntyneiden seurantatutkimus osoittaa, että lapsuuden olosuhteet heijastuvat voimakkaasti aikuisuuteen. HELSINKI PUOLUEKOKOUS Arto Helenius Syvällistä työelämän tuntemusta puoluekokoukseen Työllä ja Suomen mallilla tulevaisuuteen 221 28 Lakiasiainpäällikkö HELSINKI PUOLUEKOKOUS KUNTAVAALI HELSINKI 228 Järjestämiskoordinaattori Tekemisen ilolla SDP voittoon #KuntsiPuoluesihteeriksi PUOLUEKOKOUS Mika Häkkinen Petri Ijäs 232 37 Kokemusta! Työkaluvalmistaja Näkemystä! HELSINKI PUOLUEKOKOUS KUNTAVAALI Puheenvuoro Köyhänkin kannattaa käydä koulua M aailmassa ei ole monta maata, jossa köyhän duunariperheen neljä lasta ja työttömän yksinhuoltajan lapsi saa korkeakoulutuksen. Uuden OECD-raportin Pidentämällä oppivelvollisuus ikää yhteiskunta kertoisi, että koulunkäynnin lopettaminen 16vuotiaana ei ole hyväk syttävää.. Korkeakouluopiskelijoista 68 prosentilla myös vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja, viidellä prosentilla korkeakouluopiskelijoiden vanhemmista ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Kolme neljäsosaa niistä vuonna 1987 syntyneistä, joiden vanhempi oli saanut toimeentulotukea, on nostanut tukea itsekin. Teoreettisesti kaikilla suomalaisilla, perhetaustasta riippumatta, on yhtäläiset koulutusmahdollisuudet. Koulutus ja köyhyys periytyvät. Suomessa koulua pidetään tärkeänä, mutta sama ajattelu ei ylety varhaiskasvatukseen. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa, inhimillisestä tragediasta puhumattakaan. Mielenterveysongelmat, rikollisuus ja toimeentulo-ongelmat kasautuvat pelkän perusasteen varaan jääville. Rakennetaan asuntoja
Esimerkiksi vanhempien käyttämä sanavarasto vaikuttaa siihen, miten lapsi pärjää koulussa. HELSINKI PUOLUEKOKOUS Oskari Ollikainen 284 HELSINKI PUOLUEKOKOUS www.katastyrman.fi Uuden Helsingin demari KATA STYRMAN Toiminnanjohtaja, kaupunkiaktiivi, äiti Ehdolla kuntavaaleihin 106 Ehdolla puoluekokousedustajaksi 307. Toiminta antaa voimaa ja virtaa sekä iloa, joka tarttuu. Vanhemmat, jotka suhtautuvat koulutukseen ja korkeasti koulutettuihin negatiivisesti, saattavat siirtää asenteet myös lapselle, jolloin nuoren koulumotivaatio lopahtaa. Suomessa on yli 100 000 nuorta, jotka ovat pelkän peruskoulun varassa. HELSINKI 242 47 Paremman tulevaisuuden puolesta Työn ja sen tekijän puolella Taina Karrikka HELSINKI PUOLUEKOKOUS KUNTAVAALI 279 Kaisa Niskanen Markkinointisihteeri Minun SDP on rohkea uudistumaan. Pelkän perusasteen varaan jääneet tekevät keskimäärin kymmenen vuotta vähemmän töitä kuin korkeakoulutuksen saaneet. Työttömyys selittää eroa, sillä matalammin koulutettujen työttömyysaste on korkeampi kuin korkeammin koulutettujen. Nuori, joka jää vaille koulutusta, menettää useita työvuosia elämänsä aikana. 37 20. Koulutuksen ja köyhyyden periytyvyyttä voidaan ennaltaehkäistä varmistamalla, että jokainen lapsi pääsee laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. LOKAKUUTA 2016 ANETTE KARLSSON Puheenvuoro mukaan suomalaisten osallistuminen varhaiskasvatukseen jää alle keskiarvon, sillä 68 prosenttia kolmevuotiaista ja 74 prosenttia neljävuotiaista osallistuu varhaiskasvatukseen. Vanhempien koulutustaso ja elämäntavat vaikuttavat lapseen jo varhaisessa vaiheessa. Pidentämällä oppivelvollisuusikää yhteiskunta kertoisi nuorille ja vanhemmille, että koulunkäynnin lopettaminen 16-vuotiaana ei ole hyväksyttävää. Erityisesti huono-osaiset lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta. Kirjoittaja on Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja. Tilanteeseen on siksi puututtava nyt. Pelkän peruskoulun varaan jäävien tulevaisuus huolettaa, koska tulevaisuuden yhteiskunnassa he oletettavasti pärjäävät vielä nykyistä huonommin. Vanhempien kiinnostus ja asenne lapsen koulunkäyntiä kohtaan vaikuttavat koulumenestykseen ja tuleviin uravalintoihin. On todennäköisempää, että lapsi menestyy ja etenee, jos häntä tuetaan ja kannustetaan kotona. Samaan aikaan työttömyysluvut ovat katossa ja Sipilän hallitus kohdistaa massiivisia leikkauksia koulutukseen
Kunnan tervehdyksen juhlaan tuoneen kunnanjohtaja Tuire Rämön mukaan työväen yhdistyksen ja -talon juhlat sopivat hyvin Lempäälän kunnan 150-vuotisjuhlavuoteen. Niinpä työväentalo saa merkittävän osan kunnan keskustan rakentamisessa, Rämö totesi juhlaväen riemuksi. www.kolumbus.fi/tarja.eklund PUOLUEKOKOUS Vaaliyhtymä I VANTAA, UUSIMAA 24 Jarkko Rahkonen Puoluekokousaloitteeni mukaan terveydenhoidon peruspalveluja ei voi perustuslain mukaan yhtiöittää. Yhdistys perustettiin aika na, jolloin työväenliike oli paikkakunnalla voimissaan. – Seuraavina vuosina Lempäälän kehittämisessä painopiste tulee olemaan kunnan keskustassa. Tänä vuonna yhdistys auttoi keräyksellä SPR:n vastaanottokeskuksen toimintaa. Kunnanjohtajan mielestä muun muassa hyvän sijaintinsa vuoksi työväentalolla on merkittävä asema Lempäälän keskustassa. Tämä talo on näkyvällä paikala. Rohkeasti aito kansan edustaja. LOKAKUUTA 2016 UUSIMAA PUOLUEKOKOUSEDUSTAJA JA KUNTAVAALI EHDOKKAAT 5 Leena Harjula-Jalonen Äänestä SDP:n Lahden puoluekokoukseen FM, tasa-arvoja järjestöaktiivi PUOLUEKOKOUS Vaaliyhtymä III KESKI-UUSIMAA Tarja Eklund 4 Vantaan kaupunginvaltuutettu SDP:n puoluevaltuuston 1 varajäsen, Uusimaa Uudenmaan Demarinaisten 1 varapuheenjohtaja. Monet maailman lapsista menevät nälkäisinä nukkumaan ja pakolaisvirrat kasvavat, kuvaa yhdistys tämän päivän haasteita. Planeettaamme uhkaa ilmastonmuutos. 39 20. Edelleen on köyhiä, jotka eivät tiedä, riittääkö raha ruokaan tai lääkkeisiin. Asiat ensin. Lempäälässä vietettiin 8.lokakuuta tuplajuhlia, kun Lempäälän työväenyhdistys täytti 120 vuotta ja työväentalo 115 vuotta. Kari Lopperi Koivukylän demarien puheenjohtaja Jukka Halonen toimittaja, kirjailija SDP vaaliyhtymä I Vantaa, Uusimaa 5 18 Työväenyhdistysten juhlallinen syksy Monissa työväenyhdistyksissä ympäri Suomen on tänä syksynä juhlittu pitkää historiaa. Vaaliyhtymä IV Länsi-Uusimaa 12 PUOLUEKOKOUS Luonnollisesti. Toimeentulo saatava työstä ja eläkkeistä. Vaaliyhtymä II ESPOO/KAUNIAINEN UUSIMAA PUOLUEKOKOUS Aila Pääkkö Myyntijohtaja Vanharouva ei vatuloi. – Taiston täytyy jatkua. Työttömyydestä kärsitään ja monet syrjäytyvät. Demokraatti Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin Ota yhteyttä 09 701 0560 tai 050 304 5674 Aila Pääkkö aila.paakko@demokraatti.fi. Eriarvoisuus lisääntyy. Nykyisin yhdistyksen aktiivijoukko järjestää vuosittain vapputapahtuman ja demarit näkyvät myös toritapahtumissa. Tästä ja muiden julkisten palvelujen parantamisesta haluan tehdä esityksiä puoluekokouksessa. Yhdistyksen historiakatsauksessa kerrotaan, että vuoden 1907 eduskuntavaaleissa SDP kahmi Siikajoella suurimman, 35 prosentin kannatuksen. Siikajoen Taisto täytti 110 vuotta Viime viikonloppuna puolestaan Siikajoen työväenyhdistys Taisto juhli 110-vuotista taivaltaan
Tätä ehdotti myös uusi talouden nobelisti. 40 20. Yritystukien lopettaminen verohelpotuksineen tasapainottaisi valtion budjetin. Nyt vaaditaan paluuta lähtöruutuun. Finanssipääoman ja suurten sijoituspankkien toiminta on rahoituskuplia tuottavaa ja paikoitellen rikollista. Talouden tarkoitus vääristyy, kun niin sanoituissa kehitystoimissa korostuvat vain liiketoiminnan harjoittajien ja omistajien eli sijoittajien edut. Puistolan sos.dem. Koko kansantalous kärsii holtittomasta risikinotosta ja joutuu sen seurauksena maksamaan yksityisen tappiot. Ay-liike joutuu koko ajan tinkimään työntekijöiden eduista. Työtä ja ammatteja ei enää ole tarjolla samalla tavalla kuin aiemmin. kuntotutk. Pääomat eivät kohdennu keskitetyssä omistusrakenteessa koko kansantalouden kannalta optimaalisesti, puhumattakaan saamatta jäävistä verotuloista. Työväenyhdistys KUNTAVAALI 2 Helsinki Seppo Heimolinna VANTAA 6 PUOLUEKOKOUS 17 KUNTAVAALI 69 v. Eläkerahastojen käyttö kotimaisten tuotannollisten investointien rahoittamiseen mahdollistaisi uusien toimialojan valtaamisen yksityisen ja julkisen toiminnan yhteistyönä. S epossa O n S ärmää Tikkurilan Työväen yhdistys 13 Vaaliyhtymä III Keski-Uusimaa Pirjo Komulainen PUOLUEKOKOUS Äänestä tuore kasvo puoluekokoukseen Sairaanhoitaja Valtuutettu Kaupunginhallituksen jäsen Mielipide ” Talouden tehtävänä pitäisi olla yhteisen hyvän toteutuminen ja kaikkien hyvinvoinnin ja oikeuksien varmistaminen. Maailman varallisuudesta yli puolet omistaa muutaman henkilö ja kehitys kulkee kohti omistuksen keskittymistä ja suurenevia tuloeroja. Veroparatiisien lopetuksen myötä Suomen julkisen vajeen ongelmat voisi ratkaista. ex-korjausrak.pääll., rakenn. Puhutaan työmarkkinoiden uudistamisesta. Ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvalta on kuulemma liian suuri. Talous tarvitsee rakenteellisia uudistuksia Rakenteellisia uudistuksia vaativat IMF, OECD ja talouden viimeinen nobelisitikin. Talouden tehtävänä pitäisi olla yhteisen hyvän toteutuminen ja laajan, kaikkien hyvinvoinnin ja oikeuksien varmistaminen. Veikko Räntilä Tampere 231 282 311 316. Historiallisesti tämä erivahvuisuus on tunnustettu länsimaiden työlainsäädännössä lähes kauttaaltaan ja siten luotu puitteet työehtojen kollektiiviselle sopimiselle. Se ei näytä riittävän, työehdot täytyisi voida sopia työnantajan ja yksittäisen työntekijän kanssa, siis kahden hyvin erivahvuisen toimijan kesken. LOKAKUUTA 2016 Vaaliyhtymä III Keski-Uusimaa 31 PUOLUEKOKOUS Palkansaajien ja työn veteraanien asialle puoluekokoukseen Heikki Raittila HELSINKI UUSIMAA 200 PUOLUEKOKOUS Jaana Aaltonen Pro kodit ja viihtyisät lähiöt. Tähänkin rakenteelliseen ongelmaan tulisi verotuksellisesti puuttua. Rakenteellisia ongelmia löytyy liiketoiminnan harjoittamistavoistakin
HELSINKI 121 PUOLUEKOKOUS KUNTAVAALI 206 8 Petteri Auvinen HELSINKI palveluneuvoja PUOLUEKOKOUS KUNTAVAALI 64 Kalle Lamminmäki Kansainvälisen ja kasvavan Helsingin puolesta VTM, konsultti Innovaatiopolitiikan ja kasvuyrittäjyyden asiantuntija Ota yhteyttä: k.lamminmaki@gmail.com @klamminmaki Äänestä Kalle kuntavaaliehdokkaaksi HELSINKI KUNTAVAALI 52 TAMPERE Ari Wigelius PUOLUEKOKOUS Vaikuttamalla välität. Tiina Arlin EteläVantaan Sosialidemokraatit HELSINKI TAMPERE 289 Irma Peiponen Periaatteet käytäntöön 100-vuotisessa Suomessa, globaalissa maailmassa. HELSINKI PUOLUEKOKOUS Jouko Malinen Näkemystä ja monipuolista kokemusta puoluekokoukseen. HELSINKI PUOLUEKOKOUS KUNTAVAALI Kimmo Vanhala Aidosti ihmisen arjessa 324 kimmo.vanhala@gmail.com Pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu (Avecra Oy/VR Group) . Taas työtöntä juoksutetaan Suuri joukko ihmisiä, hallitus mukaan lukien, tuntuu kuvittelevan, että työttömät ovat kotonaan passiivisesti makaavia työhaluttomia hylkiöitä. Työttömän aktiivisuudeksi ei lasketa sitä, että työtön etsii töitä satojen tuhansien muiden työttömien kanssa, alati vähenevien avoimien palkkatyöpaikkojen valikoimasta. Seppo Laaksonen Koillisen Helsingin viher sormen katkaisualueen asukas ” Mistä näitä viiden päivän palkkatyöpaikkoja löytyy. SAK:n pääkaupunkiseudun piirijaoston hallituksen jäsen. Yrityksen kieltäytyessä haastatteluista siitä seuraisi rahallinen sanktio. LOKAKUUTA 2016 LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Helsingin yleiskaava pitää siirtää uudelle valtuustolle Viime kuntavaaleissa Helsinkiin valittu valtuusto pani toimeksi virkamiesten tukemana ja ryhtyi laatimaan kaupunkiin uutta yleiskaavaa, jonka päätepiste asetettiin paljon pidemmälle kuin ennen. 41 20. Edunvalvontapäällikkö 270 71 Kokenut päättäjä kunnallisvaaleihin. Tällöin kuntavaaleihin saataisiin hyvä keskustelun aihe nykyisen huonon yleiskaavaehdotuksen pohjalta. varajäsen. Kyllä sen vanhakin ymmärtää. Ainakin muutamat ilmaisut heidän suustaan viittaavat tähän. Kansa on herännyt vasta viimeisen vuoden aikana, kun hurjia tuhoja muillekin viheralueille kuin Keskuspuistoon on esitetty. SAK:n edustajiston 1. Reiluinta olisi, jos nykyinen valtuusto itse päättäisi siirtää asian käsittelyn pian uudelleen valittavalle valtuustolle. Avecran sopimusalatoimikunnan puheenjohtaja.. Tämän ajatuksia vain vähäisessä määrin otetaan julkisuuteen eivätkä kaupunginjohtajatkaan tunnu tästä tietävän, kuten televisiokeskustelussa esiintynyt Anni Sinnemäki antoi ymmärtää. Kokonaisasukasmäärän lisäystavoite, 250 000, ei ole myöskään saanut kansan hyväksyntää. varajäsen. Nyt yleiskaavan on jo hyväksynyt kaupunkisuunnittelulautakunta ja se on menossa kohti valtuuston käsittelyä. He ovat ilmeisesti tehneet jonkinlaisen kassakaappisopimuksen, josta ei saa livetä. Näitä hylkiöitä pitää kaikin keinoin ”aktivoida”, joten hallitus suunnittelee työttömien haastattelemista kolmen kuukauden välein. Liike on vahva, mutta voimaton, elleivät keskeiset vaikuttajat, kolmen suurimman puolueen voimamiehet ja -naiset ymmärrä demokratian merkitystä. Työttömyys ei ole työttömän syytä. Näyttää siltä, että syntyy jopa uusia puoluemaisia ryhmittymiä, kun puolueiden sisälläkään eivät mielipiteet saa vastakaikua. Työttömän turha juoksuttaminen ja tukien leikkaaminen eli ostovoiman vähentäminen ei lisää työpaikkoja. Tällainen melko yksinvaltainen toimintatapa ei edistä itse asiaakaan. Tämä on ihan normaali menettely, mutta yksi suuri ongelma tästä nopeasta yrityksestä on syntynyt. Asukasliikkeitä on syntynyt, yhteisrintamalla on nimi Yleiskaava Uusiksi. Kuinka monella työttömällä on rahaa matkustaa haastatteluun joka kolmas kuukausi. Aktiivisuudeksi lasketaan se, että työtön saa töitä viideksi päiväksi kolmen kuukauden sisällä. Kerätyt varat voidaan käyttää työttömien palkkatukiin. Mistä näitä viiden päivän palkkatyöpaikkoja löytyy. Olisiko vihdoinkin aika ruveta haastattelemaan niitä yritysten rekrytoinneista vastaavia henkilöitä kolmen kuukauden välein ja vaatia selvityksiä a) annetuista lopputileistä b) palkattomista työntekijöistä c) palkattujen työntekijöiden määrästä. Asia ei ollut millään lailla esillä viime kuntavaaleissa eli kansan kannatusta ei sille löydy. PAMin osasto 716:n sihteeri, PAMin valtuuston 1
Miltä maailma näyttää, kun hän luo katseensa Strawberry Fieldsin suuntaan, johon on John Lennonin kunniaksi istutettu kasvi maailman jokaisesta maasta. Uuden laskutavan mukaan demokraateilla on 18 varmaa osavaltiota ja republikaaneilla 13. Hän on kuin haavoitettu eläin, joka hyökkää kaikkien häntä arvostelevien päälle täysin häpeilemättömin sanakääntein. Olen katsonut maailmaa viimeisen viikon kirjaimellisesti Trumpin silmin. Sen sijaan Trumpin teesi on tatuoituna jokaisen amerikkalaisen otsaan: Make America Great Again. Clinton ei vaikuta aidosti empaattiselta ihmiseltä vaan pikemminkin hänen olemuksensa viestii laskelmoinnista ja äärimmäisestä määrätietoisuudesta. Hillary Clinton on siis demokraattipuolueelle ison luokan riski. Uskooko hän itse, että Amerikan maailmanvalta ja voima kasvavat hänen kaudellaan ja siirtolaisuus saadaan pysäytettyä. Hillary vai Trump. Vaikka mielipidetiedustelut povaavat Clintonin voittoa noin 80 prosentin varmuudella, hänen kampanjassaan on monia epävarmuustekijöitä. Rannikoiden osavaltioita hallitsee perinteisesti demokraatit, kun taas republikaanien kannatus on kuin ylösalaisin oleva t-kirjain, joka on sijoitettu keskelle Yhdysvaltojen karttaa. LOKAKUUTA 2016 Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Mietin, mitä hän oikein ajattelee, kun näkee aamuauringossa tauottoman lentokoneiden virran niiden laskeutuessa JFK:n kiitoradoille. Hillary Clinton on demokraattipuolueelle ison luokan riski. Itse asiassa, jos Wall Street -vastainen Bernie Sanders olisi nyt demokraattien ehdokkaana, olisi peli Trumpin osalta jo pelattu. E ilen illalla jännitimme Suomen suurlähettilään Kirsti Kaupin residenssissä Washingtonissa Yhdysvaltain presidentinvaalien viimeistä väittelyä. Hotellini sijaitsee nimittäin Trumpin asunnon vieressä ja näkymä on suoraan kohti jättimäistä Central Parkia New Yorkin keskustassa. Hänen etunaan on ylivoimainen politiikan kokemus ja sukupuoli. Naisen valitseminen Yhdysvaltojen presidentiksi olisi jälleen tärkeä askel tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden portaikossa. AFP / Robyn Beck. ja ratkaisevissa osavaltiossa tilanne on edelleen hyvin kimurantti. Varsinainen vaalipäivä on vasta 8.11. Vaikka vaalitaistelussa onkin viime viikkoina puhuttu lähinnä Donald Trumpin alentavasta naiskäsityksestä ja Hillary Clintoniin avustajaporukan vuodetuista sähköposteista, ”kisakatsomon” tunnelmasta voi aistia yhden lähes epätodellisen kysymyksen: ”Voiko Trump sittenkin voittaa nämä vaalit?” Viimeisen vaaliväittelynkin perusteella on helppo vastata, että Trumpin ”triump” on mahdollinen. Trump ei selvästikään tiedä, mikä sellainen tunne on kuin häpeä. Mieleeni tulee lähinnä jättimäinen vauva, jolle äiti tai isä ei oikein koskaan ole laittanut rajoja. Clintonin viesti ei tunnu kovinkaan hyvin uppoavan kansalaisiin. Maailmaa ei voi kuitenkaan johtaa vain tornitalosta käsin. Clintonin sanoma on muutenkin koettu epäselväksi, eikä hän ole uskaltanut kritisoida Wall Streetin herrojen rahamahtia. Television eteen oli pakkautunut suomalaisten sanomalehtien päätoimittajien joukko ja tunnelma oli kuin olympialaisten keihäsfinaalissa. Kun tähän liitetään vielä vaikeus sietää kritiikkiä ja heikko itseironia, ei vaalivoitosta voi puhua ennen äänenlaskua. Kun tavalliselta tallaajalta kysyy Clintonin vaaliteesiä, harva osaa sitä ääneen sanoa. Maailma Trumpin silmin Miten sitten Donald Trumpiin pitäisi oikein suhtautua. Metrotunneleihin on henkisesti sieltä valovuoden matka. 42 20. Kun Trumpia syytettiin seksuaalisesta ahdistelusta, hän nimitti näitä naisia rumiksi. Silti takkuileva esiintyminen tai määräilevän kuuloinen ääni ei saa varauksetonta tukea
Vaasassa 13.10.2016 Miapetra Kumpula-Natri Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi. Kaarelan Sosialidemokraatit ry. Lauttasaaren Sosialidemokraattien kaikille avoimessa keskustelussa ma 24.10. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. Vierailevina alustajina mm. Kuraattorina Sakari Kiuru. klo 10. 43 20. SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin ja viestintäpäällikkö Ismo Kainulainen. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä maanantaista 31.10.2016 alkaen koulutusyhtymän toimistossa, osoite Peikkolinnankatu 6, Kokkola sekä www-sivuilla osoitteessa bit.ly/kpedu Marja Hylkilä, valtuuston puheenjohtaja Kokouskutsu Helsingin Elintarviketyöntekijät ry. osanoton varmistukset viim. Folke Sundman. fi tai marita.putkonen@sdp.fi. 0400-423835 Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. klo 17.30 Kalevan lukiossa. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Mitä mieltä. TUL:n seurapäivät 26.– 27.11.Kotkassa, lisätiedot www.tul.fi. Toimisto suljettuna pe 21.10. nieminen@tul.fi. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen syyskokouksessa käsiteltävät asiat. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 Hautauspalvelut KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Istunnon teemana on: USA:n presidentinvaalit. Piirin toimielinten vuoden 2017 suunnittelukokoukseen ke 26.10. Lokakuun lounaskokous ma 24.10. Tervetuloa! Helsingin Kotien Puolesta ry:n KESKIVIIKKO KOKOUS 26.10.2016 klo 12.00 Työväenliikkeen Kirjastossa Sörnäistenrantatie 25. Tervetuloa! . klo 19 ravintola Persiljan perähuoneessa, Tallbergin puistotie 1, Ritva Helimäki-Aro, Risto Kolanen, Nasima Razmyar ja Kimmo Sarje esittelevät ajatuksiaan Lauttasaaren kehittämisestä. . Tervetuloa kysymään, haastamaan ja kommentoimaan. klo 12 Ravintola Cumulus, Eerikinkatu 28. Itäväylän iltakoulun istunto (poikkeuksellisesti) ti 25.10. 045 773 021 22 tai jukka. POHJANMAA . Tilaisuus on vuorovaikutteinen ja kaikille avoin. Miten kuntalainen voi vaikuttaa tasa-arvon toteutumiseen. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Yhdistystoiminta UUSIMAA . Syyskous 23.11. Eläkeindeksistä ovat taittelemassa Demarinuorten pj Mikkel Näkkäläjärvi, VTT, tietokirjailija Kimmo Kiljunen ja VTT, johtaja Mikko Kautto ETK:sta. Kahvitarjoilu. Onko sekä USA:n vaalikulttuuria arvioivat – yhdessä repliikkiryhmän kanssa – professori Raimo Väyrynen ja Arbetarföreningenin pj. Närvilänkatu 8, Kokkola, torstaina 27.10.2016 klo 18.00 alkaen. Tervetuloa! HELSINKI . klo 12 Työväenliikkeen Kirjastossa, Sörnäistenrantatie 25. SYYSKOKOUS 23.11.2016 klo12.00 samoin Työväenliikkeen kirjastossa. Alustajavieraana viestintäpäällikkö Tapani Mylly, Meyer Turku,aiheenaan Laivanrakennuksen nykytila Turussa ja sen vaikutukset Turun seudulle. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Tampereella 10.10.2016. Kokouskutsu löytyy osoitteesta www.ppshp.fi Pöytäkirjan nähtävillä pidosta ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ilmoitustaululla julkaistavalla ilmoituksella. klo 18. 10 pidetään keskiviikkona 2.11.2016 klo 17.00 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla, osoitteessa Siltasaarenkatu 4, 5. Keskiviikko kokous 26.10. Erotuomarina toimii Ellun Kanojen tj, kokoomuksen entinen puoluesihteeri Taru Tujunen. Tilaisuuden järjestävät Tölö Unga Soialister, Eurooppademarit-Tähti sekä Nuorsosialidemokraatit. Keski-Suomen ja Pohjanmaan piirien yhteinen erityisesti ehdokkaille suunnattu kuntavaaliseminaari Härmän kuntokeskuksessa Kauhavalla 5.–6.11. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä 22.11.2016 klo 8.30?16.00 Pohjanmaan liitossa, Hietasaarenkatu 6, Vaasa. krs, 00530 Helsinki. PIRKANMAA . TUL-Tampere. Lisätiedot Leena Harjula-Jalonen, puh 040 758 9831 tai s-posti: leena.harjula-jalonen@hotmail.com. Turun Wanhat Demarit. ti 25.10. Teemoina sote-ja maakuntauudistus, vaikuttaminen, osallistava kampanjatoiminta ja SDP:n vaalityön lähtökohdat, työkalut sekä vaaliteemat. Kahvitarjoilu. Kalevan lukion kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous ti 25.10. Tervetuloa! Lisätietoja: Ultsi Rajakangas, 0400 374 164. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 20.10. Valtuuston puheenjohtaja Esko Valikainen Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto kokoontuu maanantaina 24.10.2016 klo 10.00 Mustasaaren kulttuuritalossa (Koulutie 1, Sepänkylä) Kokouksessa käsitellään toimintaja taloussuunnitelma 2017–2019. VARSINAIS-SUOMI . Tulkaa joukolla mukaan suunnittelemaan ensivuoden toimintaamme Valtuuston kokous pidetään torstaina 10.11.2016 klo 13.00 alkaen Medipoliksen Auditoriossa, Kiviharjuntie 11, Oulu. Tulkaa joukolla mukaan suunnittelemaan ensivuoden toimintaamme. klo 18 Kannelmäessä, katutason kerhohuoneessa, Kaarelantie 86. Os. Avoin lokakuun kuukausikokous ti 25.10. klo 18–20 Herttoniemen säätiön kerhotiloissa Näätätie 21. Johtokunta. Helsingin Kotien Puolesta ry. Tarjoilua. Illan viitekehyksenä toimii Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirja, käytännön keinoja kuntien tasa-arvotyöhön ja tasa-arvokysely. klo 12 Työväenliikkeen kirjastossa. LOKAKUUTA 2016 Lakiasiat Virat Kokoukset LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. . Tervetuloa! . Keravan Demarit ja Uudenmaan Demarinaiset järjestävät tilaisuuden Tasa-arvo kuntapäättäjän ja kuntalaisen näkökulmasta ma 17.10 klo 18–20 Keravan kaupungintalon alakerran harrastetilassa, Kauppakaari 11. Metroasema Siilitie. Asiasta alustaa FM Leena Harjula-Jalonen, hän toimii UDN:n tasa-arvo 2020 ryhmän vetäjänä. Ennen pöytäkirjan nähtävänä pitämistä siitä toimitetaan tieto jokaisen jäsenkunnan kunnanhallitukselle. . Hän kertoo myös THL:n tasa-arvopäivistä. Ilmoittautumiset omaan piiritoimistoon johanna.autio@sdp. Tervetuloa! Syyskokous Johtokunta kokoontuu ennen kokousta klo 16.00 samassa paikassa. Vieraana Nina Casten kertomassa näkemyksiään Helsingin kulttuuripolitiikasta. Intohimoinen indeksi-ilta ravintola Juttutuvassa ti 25.10. www.kpedu.fi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän valtuusto kokoontuu ammattikampuksen auditoriossa, os
krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. 010 7703 640 (vaihde). 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. (06) 220 1562 Anne Latva (06) 220 1561 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Sirpa Marttila (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. LOKAKUUTA 2016 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 44 20. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7
8. Noi n 10 5 milj ard ia eur oa. Arim o 3. 4. 3. Mikä Hillary Clinton on koulutukseltaan. Onko koirasvai naarasmustarastaalla keltainen nokka. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Mikä on Seppo Kääriäisen toinen nimi. 75 4. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. LOKAKUUTA 2016 Ristikko 42/2016 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 13 6. Minkä ikäinen on nobelisti Bob Dylan. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja 1. 5. 2. Ratkaisuja Ristikon 40/2016 ratkaisu: Torstaina 6.10. 10. Monenneksi nuorin NHL-maalintekijä Patrik Laine on. 45 20. Onnea voittajalle!. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 6. Kuinka monta mieskansanedustajaa SDP:llä on. 26 2. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Kuinka paljon Suomella on valtionvelkaa. Monesko päivä marraskuuta järjestetään USA:n presidentinvaalit. Koi raa lla 10. (Tilastointi kaudesta 1987–1988 eteenpäin.) 9. 7. Viid enn eks i nuo rin 9. Viip uri 5. Kah dek sas Sudoku 1. Missä kaupungissa Martti Ahtisaari on syntynyt. 8. Montako reikää on sählypallossa. Jur ist i 7. julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Raimo Lindfors Hyvinkäältä
09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Emmerdale (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Grand Designs Australia 14.30 Ota rahat ja juokse 15.30 Peter uutisvirrassa 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Aarteiden metsästäjät Suomi 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Uhkaako Yhdysvaltoja uusi rotusota. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Huippukokki landella 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Opettaja (Mads Mikkelsen) joutuu huomaamaan, kuinka entiset ystävät kääntävät hänelle selkänsä.. 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Maajussille morsian 14.30 Täydellinen kesä 15.00 Pitääkö olla huolissaan. SUNNUNTAI 23.10. väittely 12.12 USA:n presidentinvaali 2016: 3. TORSTAI 20.10. Boy (7) 1 14.30 Tulevaisuuden tekniikkaa 15.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 15.30 Marja Hintikka Live 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Maailman nopein mies 20.00 Latela 20.30 Pulkkinen (7) 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Kimmo (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kioski 22.30 Latela 23.00–00.00 Boardwalk Empire (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Studio55.fi 06.50 Makuja ja elämää 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. He alkavat taivastella mukavan naapuruston huolestuttavan jyrkkiä ennakkoluuloja, jotka ajavat yleisön syyttömäksi koko ajan tietämän uhrin neljän seinän sisään ahdistavaan yksinäisyyteensä. Varmaan siksi sen tyylilajina on tunteellinen melodraama, vaikka elokuva on juoneltaan ajateltu realistiseksi tragediaksi. Vinterberg sallii kyynisen käsikirjoituksensa, jonka hän laatinut Tobias Lindholmin kanssa, sivuuttaa välittömät vastaväitteet ja vetoavat vaihtoehdot. 46 20. väittely 13.45 USA:n presidentinvaali 2016: 3. Boy (7) 15.00 XL-sukupolvi 15.30 Kioski 16.00 Niklaksen keittiössä 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.05 Noin viikon uutiset 18.30 Jääkiekon Mestis 21.00 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Caasha 22.55 Girls (16) 23.25 Hello Ladies (12) 23.55–02.45 Yle FOLK MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Studio55.fi 06.50 Makuja ja elämää 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Hyvälle ihmiselle tapahtuu paljon pahaa ilman omaa syytään tai puolustautumisen keinoja, mikä tekee myös katsomiskokemuksesta epämiellyttävän, kuten reaktioita hakeva Vinterberg epäilemättä ha luaakin. Vertauksena ohjaaja käyttääkin miesseurueen metsästysharrastusta. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: Formulasirkus 23.05 Pelimies 23.35 Rikoksista pahin (12) 00.35 Ota rahat ja juokse 01.35 Uhka (16) 02.30 Believe (12) 03.30–04.30 Bones (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 My Little Pony 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.40 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.25 Lego Nexo Knights (7) 08.45 Lego Ninjago (7) 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.45 Vaaleanpunainen pantteri (7) 14.55 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.55 Matkaoppaat 16.25 Onnenarpa 16.30 Soppa365 16.40 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Pomo piilossa Suomi 20.00 Talent Suomi 20.58 Keno 21.00 Nieminen & Lahtinen Show 22.00 Kiss Bang Love Suomi 23.00 Liiga: Illan parhaat 23.05 Leijonan luola USA 00.05 Kauppaneuvos Jethro 01.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 02.05 Poliisit – kotihälytys (12) 03.05–04.05 Poliisit (7) YLE TEEMA 17.00 Valokuvan voimaa 18.00 Claude Lanzmann ja Shoahin aaveet 18.40 Ziegenort (7) 19.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20.00 Schrödingerin kissa 20.30 Prisma Studio 21.00 Tiededokumentti: Sairauksien keisari 21.55 Kino Suomi: Lapualaismorsian (12) 23.20–23.50 Odotus YLE TV1 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Ruma Suomi 13.05 Luontoretkellä 13.20 Sissit (12) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kotilieden lämpöä (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30 Uutiset Uutis-Suomi 23.40 Uutiset 23.45–00.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Samsam 07.00 Nalle 07.07 Kati ja Töppö 07.18 Ystäväkirja 07.23 Nelli ja Noora 07.30 Pikku Kakkosen posti 07.37 Petrin tiikeritarinat 07.48 Kaapo 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas 08.24 Villit futarit (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Norjalaiset muodinluojat 10.30 Unelmakoti 11.30 Majakan kaksi puutarhaa 12.00 Merta päin! 12.30 Minä ja mun äiti: Tiia ja Anne-Mari 13.00 Girl vs. väittely 14.20 Pohjolan luonto 14.30 Hirvimies 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kahden keikka (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: USA:n rotuvihan uusi aika 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Nousuvesi (16) 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Lilli ja kukkaisystävät 07.03 Ilmojen kunkut 07.08 Laura 07.19 Tilda ja hänen ystävänsä 07.32 Humps 07.39 Lauri kilpa-auto 07.49 Muista laulaa 07.55 Anniina Ballerina 08.24 Galaxi 08.25 Viidakkokirja (7) 08.36 Kesäleiri (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä: Nuoret erämaassa 10.30 Minä ja mun äiti: Hanna ja Saara 11.00 A2-ilta: Palkkaerot-ilta 12.30 Leijonat Inside 13.00 Girl vs. SUNNUNTAI 23.10. Nyt artistit ja yhteistyökumppanit kertovat, millainen tämä taustalla vaikuttanut mies on. Vaikkeivat miehen omat teot tai menneisyys osoita merkkejä tuomittavasta käyttäytymisestä, yhteisö kääntää hänelle selkänsä. Valokeilassa Atte Blom Yle Teema klo 22.50 Levytuottaja, Love Recordsin perustajajäsen Atte Blom (kuvassa) on antanut lähtölaukauksen useiden suomalaisten huippuartistien uralle. Näkökulma on heikomman puolella, miltei Jobin tai marttyyrin, mistä kiikaroituna koko naapurusto on vihaisen julmuutensa vain vaivoin kätkevää saalistusjoukkoa. Jahti on vasta eronneen ja irtisanotuksi joutuneen opettajamiehen (Mads Mikkelsen) aina vain kohtuuttomammaksi käyvä selviytymistarina sen jälkeen, kun hän menettää uudenkin työnsä ja orastavan parisuhteensa päiväkotiyhteisössä ja vanhemmissa heränneiden, vahvasti leimaavien rikosepäilyjen vuoksi. Kerjäläiselokuva Yle Teema klo 22.45 Ohjaaja Hanna Maylett seuraa suomalaisten ja Romanian romanikerjäläisten kohtaamisia ja joutuu yhä uudestaan muuttamaan ajatteluaan. Kuvassa Stella (kesk.) ja Pekka (oik.) ovat päättäneet saada Mihaelan (vas.) pois kadulta. LOKAKUUTA 2016 YLE TV1 05.30 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.10 USA:n presidentinvaali 2016: 3. PERJANTAI 21.10. 02.00 Ota rahat ja juokse 02.55–03.55 Bones (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 My Little Pony 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Marvel’s Avengers Assemble (7) 08.25 Lego Nexo Knights (7) 08.45 Lego Ninjago (7) 09.10 Soppa365 09.20 Eläinsairaala 09.50–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Matkaoppaat 16.40 Onnenarpa 16.45 Soppa365 16.55 Kauppaneuvos Jethro 17.55 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Lions for Lambs (12) 23.20 Liiga: Illan parhaat 23.25 Elokuva: Shanghai Knights (12) 01.50 Haapasalo Goes America 02.50–03.50 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! YLE TEEMA 17.00–17.45 Valokuvan voimaa 18.00 Valitut sanat: Vanhusten hoivahelvetti 18.30 Elävä arkisto: Love Records 50 vuotta 18.32 Iltatähti: Maarit Hurmerinta 18.47 Arkistovieraana: Maarit Hurmerinta 19.02 Musiikkia rakkaudella 19.30 Schrödingerin kissa 20.00 Villen keittiö 30 minuutissa 20.30 Made in Africa 21.00 Kino: Koskemattomat (12) 22.50–23.50 Valokeilassa Atte Blom Kärsivien miesten murhenäytelmiä mieluusti rakentelevan Thomas Vinterbergin ohjaaman Jahdin (2012) näkökulma on korostetun keskiluokkainen. Samalla afroamerikkalainen väestö vaatii yhä räväkämmin oikeudenmukaista kohtelua. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Ota rahat ja juokse 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Extra 22.45 Elokuva: Apinoiden planeetan synty (12) 00.55 Eurojackpot, Jokeri ja Lomatonni 01.00 Pitääkö olla huolissaan. 16.00 Salatut elämät 16.30 Suomen surkein nikkari 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Pedofiliahysterian läpileikkauksena teos lieneekin totuudellisimmillaan, sillä lynkkausmieliala leviää meillä ja muualla kulovalkean tavoin. 20 21 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki RANE AUNIMO Jotain mätää Tanskanmaalla ELOKUVA: Jahti Yle Fem klo 21.00 Ulkolinja: USA:n rotuvihan uusi aika Yle TV1 klo 22.00 Ku Klux Klanin jäsenmäärä kasvaa Yhdysvalloissa, ja klaanin riiteissä ristit roihuavat
19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Suomen surkein nikkari 21.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Teknavi 23.10 Myytinmurtajat 00.10 Bear Grylls – selviytyjien saari USA 01.05 Aarteiden metsästäjät Suomi 02.05 Kuuma laki (12) 03.05–04.05 Bones (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 My Little Pony 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.40 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Tashi (7) 08.20 Lego Nexo Knights (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Eläinsairaala 09.45–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Matkaoppaat 16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Pomo piilossa Suomi 20.58 Keno 21.00 Sukulan suojatit 22.00 Hottikset 2.0 23.00 Kadonneen jäljillä 00.00 Kiss Bang Love Suomi 01.00 Leijonan luola USA 02.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.00 Poliisit – kotihälytys (7) 04.00–04.30 Poliisit (7) YLE TEEMA 17.00 Verta, hikeä ja musiikkia 18.00 Kantapöytä 19.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20.00 Välimeri lautasella 20.45 Löytöretkiä maailmaan 21.00 Villen keittiö 30 minuutissa 21.30 Kino: Lore (16) 23.15 Jäitä hattuun (12) 23.45–01.00 Katseen vanki 22 23 24 25 26 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. LOKAKUUTA 2016 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Perhosen kohtalo (12) 13.40 Akuutti 14.10 Prisma: Kvanttifysiikan ihmeitä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Eränkävijät 15.44 Downton Abbey (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Villi Kanada 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Pako pimeydestä (16) 22.45–00.30 Hercule Poirot: Lordin kuolema (12) YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu 07.47 Pikku Kakkosen posti 07.54 Franklin ja ystävät 08.07 Sanni Sateenkaari 08.20 Rikun ja Ramin outo tapaus 08.33 Oktonautit 08.46 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Moraalimittari (7) 09.23 Hullabalooba (7) 09.28 Lassie (7) 09.51 Late Lammas 10.00 Marja Hintikka Live 10.50 Muutto apua uusperheelle 11.50 Satuhäät 12.40 Leo juhlii maailmalla 13.15 Latela 13.45 Villi kortti: Jalkapalloetkot 14.00 Leijonat Inside 14.30 Urheiluviikonloppu 14.35 Ratsastusta: Horse Show 15.25 Ratsastusta: Horse Show 18.00 Ruisrock: Anna Abreu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Kimmo (7) 20.00 Chinese Zodiac (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Ruisrock: Vesala 23.05 Odyssey (16) 23.50–02.40 Yle FOLK MTV3 08.10 Pororo 08.25 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.40 Seikkailija Dora 09.05 Pokémon (7) 09.30–10.00 Gumballin mieletön maailma 10.30 Salatut elämät 11.00 Salatut elämät (7) 11.30 Salatut elämät (12) 12.45 Elokuva: Yksin kotona 4 (7) 14.25 Myytinmurtajat 15.20 Tähdet, tähdet 17.00 MTV Sport: Lauantairavit 18.00 Teknavi 18.30 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.20 MTV Sport Uutiset 19.30 Posse 21.00 Pelimies 21.30 Solsidan 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Paalupaikka 23.05 Elokuva: Wallander: Veljekset (16) 00.55 MTV Sport: F1 Extra 01.05 Alppihiihdon maailmancup 02.05 Enbuske, Veitola & Salminen 03.00 Pelimies 03.30 Panttivangit (16) 04.25–05.20 Panttivangit (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Pound Puppies 07.10 My Little Pony (7) 07.55 Angry Birds 08.10 Sonic Boom (7) 08.20 Sonic Boom 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Elokuva: Asterix ja viikingit (7) 10.35 MasterChef Australia 11.45 MasterChef Australia 12.50 Vaaleanpunainen pantteri (7) 12.55 Vaaleanpunainen pantteri (7) 13.05 Nieminen & Lahtinen Show 14.05 Suomen huutokauppakeisari 15.10 Sukulan suojatit 16.10 Radio Suomipop: Suomalaisuuden soundtrack 16.15 Talent Suomi 17.20 Talent Suomi 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 Vain elämää 20.00 Haluatko miljonääriksi. 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: USA:n rotuvihan uusi aika 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Tiketi Tok 07.04 Puput 07.13 Tie tähtiin 07.25 Babar ja Badun seikkailut 07.38 Urpo ja Turpo 07.50 Pusse 08.01 Puu Fu Tom 08.25 Galaxi 08.26 Tenavat (7) 08.34 Joraavat juurikkaat 08.36 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Puk ja Herman Tanskan saaristossa 11.30 Leo juhlii maailmalla 12.00 Minä ja mun äiti: Sunita ja Tellervo 12.28 Minä ja mun äiti: Minnamaija ja Salme 13.00 Matkalla maailmalla 14.00 Aamujumpan aakkoset 14.30 Diwai Meri – luonnontutkija 15.00 Latela 15.30 Villi kortti 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Aavikon haastamat 20.00 Uusi Päivä 20.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 21.00 Downshiftaajat (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 VICELAND: States of Undress 22.45 True Blood (16) 23.40–00.10 Seksiministeriö MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Huomenta Suomi: Omat rahat 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Talent Suomi 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 – Quantum of Solace (12) 23.15 Gordon Ramsay maailmalla 00.20 Poliisit – kotihälytys (7) 01.20 Poliisit – kotihälytys (12) 02.20–04.10 Elokuva: Romeo Killer (16) YLE TEEMA 10.00 Elävä arkisto: Love Records 50 vuotta 10.01 Iltatähti: Maarit Hurmerinta 10.17 Arkistovieraana: Maarit Hurmerinta 10.32 Musiikkia rakkaudella 11.00 Don Giovanni 14.10 Milanon naisten paratiisi (12) 16.50 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 18.00 Kino Klassikko: Kesytön 19.20 Marlene Dietrichin viimeiset vuodet 20.15 Bergmanin videot (12) 21.00 Jean-Michel Jarre: Matka ääniin 21.55 Yle Live: Lido ja NRK:n sinfoniaorkesteri 22.45–00.20 Kerjäläiselokuva YLE TV1 05.55 Kuningaskuluttaja 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Eränkävijät 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Avara luonto: Kimalaisten salaisuudet 12.00 Saaristolaisia 12.30 Ruma Suomi 13.00 Luontoretkellä 13.15 Härmästä poikia kymmenen (7) 14.35 Bagdad–Rovaniemi 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Al Capone 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.25 Dokumenttiprojekti: Projekti Rockin’ High 22.40 Uutiset Uutis-Suomi 22.50 Uutiset 22.55 Scott & Bailey (12) 23.40–01.10 George Gentlyn tutkimukset (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Taikakaruselli 07.04 Mitä ihmettä. 00.05 Leijonan luola USA 01.05 Pomo piilossa Suomi 02.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.05–04.05 Poliisit YLE TEEMA 17.00 Valokuvan voimaa 17.45 Katseen vanki 19.00 Milanon naisten paratiisi (12) 20.00 Suuri Modigliani-huijaus 21.00 Historia: Afroamerikkalaiset 21.55 Elävä arkisto: Erkki Saarela 70 vuotta 21.57 Arkistovieraana: Erkki Saarela 22.12 Hukkaputki 23.00–23.50 Stalinin viimeinen juoni YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Ruma Suomi 13.05 Luontoretkellä 13.25 Kuisma ja Helinä (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielellä 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Täydellinen laihdutuskuuri. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Maajussille morsian 21.00 Ex-Onnelliset 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Roba (7) 23.35 Kohde (12) 00.35 Extant (12) 01.35 Bones (12) 02.35 Bosch (12) 03.40–04.35 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.45 Angry Birds Toons 07.50 Angry Birds Piggy Tales 07.53 Angry Birds Stella 08.00 Tashi (7) 08.15 Lego Nexo Knights (7) 08.40 Lego Ninjago (7) 09.05 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Eläinsairaala (7) 09.45–10.50 Gordon Ramsay maailmalla 13.45 Hotellit haltuun 14.45 Matkaoppaat 16.20 Leijonan luola USA 17.20 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kadonneen jäljillä 20.00 Kauppaneuvos Jethro 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Tie pohjoiseen (12) 23.20 Nieminen & Lahtinen Show 00.20 Haapasalo Goes America 01.20 Leijonan luola USA 02.20 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 03.20 Kauppaneuvos Jethro 04.20–04.50 Poliisit YLE TEEMA 17.00 Valokuvan voimaa 17.45 Amorandom 17.55 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 18.50 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 20.00 20.25 Valitut sanat: Puumapiiat 20.30 Jäitä hattuun (12) 21.00 Suuri Modigliani-huijaus 22.00 Mies ja nainen (12) 23.40–01.00 Uusi Kino: Elämä on melkein ihanaa YLE TV1 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Kotiin takaisin (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Ruma Suomi 13.05 Luontoretkellä 13.30– 14.46 Markan tähden (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli 20.00 Antiikkia, antiikkia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Kotikatsomo: Sorjonen (16) 23.45 Prisma: Kvanttifysiikan ihmeitä 00.35–01.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hei Taavi 06.59 Karhunpaini 07.06 Ludovic 07.21 Hilla ja avaruuden Eetu 07.31 Askarrellaan 07.37 Timppa 07.47 Sasu 07.58 Me Peltiset 08.05 Vekarat! 08.30 Galaxi 08.31 Viidakkojytä 08.36 Karvinen (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Karhusaaren ilmastotutkija 10.30 Muuttoapua uusperheelle 11.30 Merta päin! 12.00 Minä ja mun äiti: Susan ja Riitta 12.28 Minä ja mun äiti: Sunita ja Tellervo 13.00 Riistametsällä 13.40 Parturin Amerikan-matka 14.00 Leo juhlii maailmalla 14.30 Moottori mylvii ja kumi käryää 15.00 Aamujumpan aakkoset 15.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 16.00 Kimmo (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 19.30 Imettäjät 20.00 Uusi Päivä 20.30 Latela 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Get the Gringo (16) 23.35–00.05 Latela MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 47 20. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (12) 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05 Formula 1: osakilpailu 13.30 Enbuske, Veitola & Salminen 14.30 Tähdet, tähdet 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Huippukokki landella 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Rikas ja rakas 14.00 Elixir Fitness 14.30 Elixir Life 15.00 Sinulle on postia 16.00 Salatut elämät 16.30 Aku ja 7 ihmettä 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Indiana Jones ja viimeinen ristiretki (16) 23.40 Liiga: Illan parhaat 23.45 Elokuva: Kolme muskettisoturia (12) 02.05 Kiss Bang Love Suomi 03.05 Poliisit (7) 03.35–04.05 Poliisit (7) YLE TEEMA 10.00 Uusi Kino: Poikakuningas 11.30 Valitut sanat: Vanhusten hoivahelvetti 12.00 Kantapöytä 13.00 Tiededokumentti: Sairauksien keisari 13.55 Historia: Latinalaisamerikkalaiset 14.55 Jäitä hattuun (12) 15.25 Yle Live:The Smashing Pumpkins 16.25 Villen keittiö 30 minuutissa 16.55 Don Giovanni 20.00 Historia: Afroamerikkalaiset 21.00–23.25 Teemalauantai: Käpy selän alla 50 vuotta 21.00 Kristiina 21.28 Krista Kosonen esittelee elokuvan 21.38 Käpy selän alla (12) 23.02 TV-arkiston vieraana: Kävyn tähdet 23.25–23.55 Toinen ovi YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Villi Kanada 09.00 Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Halpavaatteen kallis hinta 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.39 Prisma Studio 13.08 Antiikkia, antiikkia 13.35 Historia: Suursodan naiset 14.30 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Hercule Poirot: Varjossa auringon alla (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.15 Löytöretkiä maailmaan 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Sorjonen (16) 22.05 Nousuvesi (16) 22.50 Ykkösaamu 23.30–00.30 Tanskalaisten antiikkiaarteita YLE TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.02 Nimipäiväonnittelu: 08.04 Hyrräpäät 08.16 Killi ja Kiki 08.22 Dinojuna 08.48 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Tenavat (7) 09.28 Hevostähdet 09.37 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Uusi Päivä 10.27 Uusi Päivä 11.25 Imettäjät 11.50 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 12.20 Yle FOLK: Minulla on tarina 12.30 Sankareita helvetissä 13.00 Ruisrock: Vesala 14.00 Urheiluviikonloppu 14.05 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 14.30 Ratsastusta: Horse Show 15.40 Ratsastusta: Horse Show 18.15 Hädänalaisten eläinten ystävä 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Amsterdamista Marokkoon 20.05 Maailman nopein mies 21.00 Odyssey (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 Girls (16) 23.25 VICE: Deportee Slums of Mexico (16) 23.55–00.15 VICE: The Real Walter White MTV3 08.05 Pororo 08.20 Hello Kitty – Paratiisi 08.35 Seikkailija Dora 09.00 Pokémon (7) 09.25 Gumballin mieletön maailma 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Elixir Fitness 10.30 Elixir Life 11.00 Huippukokki landella 12.00 Suomen surkein nikkari 13.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 14.00 Löytäjät 14.30 Piilokamera 15.00 Ex-Onnelliset (12) 16.00 Ota rahat ja juokse 17.00 Posse 18.25 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: F1 Extra 19.30 Tähdet, tähdet 21.00 Roba (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Bosch (12) 23.35 Enbuske, Veitola & Salminen 00.30 Formula 1: osakilpailu 01.30 MTV Sport: F1 Extra 01.40 Alppihiihdon maailmancup: Sölden 02.40 Rush (12) 03.35 Bones (16) 04.35–05.30 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 Pound Puppies 07.10 Lego Friends 07.30 Lego Legends of Chima (7) 07.55 Angry Birds Toons 08.00 Angry Birds Piggy Tales 08.03 Angry Birds Stella 08.10 Sonic Boom (7) 08.25 Lego City 08.30 Lego Nexo Knights (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Panttilainaamo Louisiana 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 MM-ralli: Ennakko, Wales 11.00 MasterChef Australia 12.10 MasterChef Australia 13.20 Villiä menoa eläintarhassa 13.55 Nieminen & Lahtinen Show 14.55 Veikkausliiga LIVE: Futiskierros 17.30 Elokuva: Kaunotar ja Kulkuri II: Pepin seikkailut 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.05 Sinulle on postia 21.00 Aku ja 7 ihmettä 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Billions 23.45 NCIS: New Orleans (12) 00.45 Americans (12) 01.45 Aku ja 7 ihmettä 02.45 Bones (12) 03.45–04.40 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Pound Puppies 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.15 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.45 Angry Birds 08.00 Tashi (7) 08.15 Lego Nexo Knights (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Eläinsairaala 09.45–10.50 Leijonan luola USA 13.45 Hotellit haltuun 14.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.45 Matkaoppaat 16.15 Matkaoppaat 16.45 Onnenarpa 16.50 Leijonan luola USA 17.50 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kauppaneuvos Jethro 20.00 Kadonneen jäljillä 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman LIVE 23.00 Liiga: Illan parhaat 23.05 Haluatko miljonääriksi. 07.09 Ryhmä Hau 07.34 Puuharit 07.46 Etsi viisi virhettä 07.49 Kasper ja Liisa 08.01 Katti Matikaisen kirjamylly 08.11 Niksi-Nella 08.19 Galaxi 08.20 Milin miljoona kysymystä (7) 08.27 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Leo juhlii maailmalla 10.30 Matkapassi: Amsterdamista Marokkoon 11.30 Diwai Meri – luonnontutkija 12.00 Minä ja mun äiti: Tiia ja Anne-Mari 12.30 Minä ja mun äiti: Susan ja Riitta 13.00 Matkakumppanit 13.30 XL-sukupolvi 14.00 Koukussa paheeseen 14.30 Sankareita helvetissä 15.00 Noin viikon uutiset 15.30 Uusi Päivä 15.57 Uusi Päivä 16.24 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kioski 19.30 VICE: Living On The Road 19.35 VICE: Rally Race Car Driver Verena Mei 19.45 VICE: Meet Scotland’s DIY Rocketeers 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kimmo (7) 21.00 Marja Hintikka Live 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Rauhassa – Jenni Vartiainen 22.50 Bates Motel (16) 23.31–03.55 Game of Thrones (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.30 Duunikunto 07.00 Huomenta Suomi 08.35 Studio55.fi 08.55 Uutispäivä 09.00 Mitä tänään syötäisiin. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.36 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin helpot herkut 13.30 Pomo piilossa 14.30 Posse 16.00 Salatut elämät 16.30 Maajussille morsian 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin
Olisi pitänyt syödä tarkemmin. u u u Kari antoi omppuja. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Tiina Harpf 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Pitikö tässä käydä taas näin. LOKAKUUTA 2016 007443-1642 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Ykkösvieras: 18.00 Kuuta ei ole! Temppeliherrojen aarteet ja muita salaisuuksia. Vaan kuinkas kävikään. 18.50 Kuuluttajan vieras: Yle Uutisluokan tuottaja Hanna Visala 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen. 11.00 Valkoista valoa: Ihmisen outo tarina 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Seuraavana päivänä rouva, joka arvoituksellisesti arvasi syylliset, kävi jokaisen ovella jututtamassa vanhempiamme pesuvadillinen omenanraatoja mukanaan. Leikkelin ne neljään osaan, koversin siemenet pois ja höyrytin höyrytyskattilassa. Pehmeneminen vei yllättävän kauan, puolisen tuntia. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Konsertteja Euroradio Folk Festivaalilta 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa 6 /16 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Elämää suuremmat elokuvat: Nosferatu 22.55 Kymmenen teesiä yksinäisyydestä: Pienetkin teot lievittävät yksinäisyyttä 23.10–06.00 Yöklassinen. Varsinkin reunimmaisen puun omenat olivat syksynkylminä täydellisen hyviä. Häntä tietenkin korpesi rötöksemme, mutta siitä hän oli erityisen äreänä, että omenoista oli hotkittu vain parhaat palat. 22.55 Kuuluttajan vieras: Yle Uutisluokan tuottaja Hanna Visala 23.10–06.00 Yöklassinen. Muhkea kasa purnukoita. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Paul Temple ja Valentinen tapaus, osa 6 /16 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Klingon. Oletteko te. 17.40 Syödään ensin! Ruoka ja sukupuoli 18.00 Kuunnelman esittely: Siemenet 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri liikkeellä: Siemenet 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Lisäsin ihan vähän atamonia pitämään homeen loitolla sokeroimattomasta soseesta. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kiitos Kari. Koska ne olivat pudokkaita, pesaisin ne. Nationalismin kuolemantanssi. Olisi siis puheiden lunastuksen paikka. Anarkiaa aalloilla. Paseerasin puukauhalla siivilän läpi omenoista soseen. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: Risto Nordellin vieraana kirjailija Pekka Matilainen 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kultakuumeen konvehtirasia 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. Vai pyydänkö liikaa. Kuuluuko herroilta pihaus. Totesimme jätkien kanssa, että mökki on jäänyt tyhjilleen ja puutarha vartijatta. Huugo, Hessu, Hanski ja minä lähdimme iltapimeällä pikku retkelle. 10.55 Äänitarina. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 78. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen. En ole kuullut pihaustakaan herrojen mielenkiintoisen kehotuksen myöhemmistä vaiheista. Joillekin enemmän, toisille vähemmän, mutta kaikille jonkin verran. Kehotus liittyi haluun tukea pääministeri Sipilän ajamaa yhteiskuntasopimusta, joka tosin saatiin aikaan vasta syksyllä 2016 kilpailukykysopimuksena. Kolme ykkösluokan herraa, Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Matti Alahuhta, Finanssialan keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen sekä Koneen ja Sanoman hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin, kehotti kesäkuussa 2015 yritysjohtajia pudottamaan palkkaansa tai antamaan lahjoituksen valitsemalleen kohteelle. Nyt olisi elinkeinoelämän pomoilla tuhannen taalan paikka astua ulos ja kertoa, kuinka johtajat johtavat esimerkillään. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Risto Nordellin vieraana kirjailija Pekka Matilainen 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Kauko Röyhkän pohjoisen kaipuu 08.45 Kuunnelman esittely: Siemenet 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Nivalan kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Nivalan kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri liikkeellä: Siemenet 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 16.57 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause Yle radio 1 20.10.–27.10.2016 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Johannes Brahmsin kamarimusiikkia 20.00 Väliajalla haastateltavina illan taiteilijoita 20.20 Konsertti jatkuu 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi: Musiikkia Krakovan Sacrum Profanum 2015 -festivaalilta 23.10–06.00 Yöklassinen. Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Muuan rouva muutti lähistöltä talostaan meidän kerrostaloomme. 48 20. Kolmikko sitoutui leikkaamaan tuloistaan viisi prosenttia neljän vuoden aikana ja ohjaamaan rahat yhteiskunnalliseen hyvään. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat: Nosferatu 18.10 Kymmenen teesiä yksinäisyydestä: Pienetkin teot lievittävät yksinäisyyttä 18.20 Radioteatteri esittää. EK lähetti Alahuhdan talkookirjeen 16 000 jäsenyritykselle. Mun luonto TIMO SPARF. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Christel Lee, viulu & Emil Holmström, piano 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Syödään ensin! Nälkävuosista elämän nälkään 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Tuntemattomalle isälle – pojan kertomus. Muistatteko vielä. Kiky-diili on palkansaajalle epäedullinen. Johan Huizinga: Keskiajan syksy, osa 79. scifi-kieli joka lähti lapasesta 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Radioteatteri esittää: Kuunnelman tiet, osa /13 18.00 Ehtookellot: Muurlan kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Ennen Rautavaaran Kaivos-oopperaa 19.45 Oopperailta Unkarin valtionoopperassa: Rautavaaran Kaivos 20.55 Pustan kaikuja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Leikola ja Lähde 23.00 Radio 1 vastaa 23.05 Musiikkia 00.05–07.00 Yöklassinen. Anarkiaa aalloilla. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Amsterdamin Concertgebouw-orkesterin kauden avajaiskonsertti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: Taiska 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kuuta ei ole! Temppeliherrojen aarteet ja muita salaisuuksia