Demokraatti 20.02.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 1,20 e (sis.alv) Kalevi Keski-Korhonen Työministeri Lauri Ihalainen pohtii: Mikä erottaa 1990-luvun laman nykyisestä? ...16?17 ...16-17. H elmi kuu TA 2015 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. N:o 26, 007450-15-8 . ?Yhteinen tahto on? Backman katsoo sotessa jo eteenpäin ...4 Timo Vallittu, TEAM: Keskisuomalainen -konserni pyllistää henkilöstölle ...3 Demarit rynnistävät nyt joukolla vaalikentille ...8?10 120 vuotta PER JANTA I 2 0
Heleniuksen mukaan Kreikalla ei ole yksinkertaisesti mitään, millä neuvotella, Helenius sanoo. Lehtikuva/Martti Kainulainen 18?20 Keskustelua ja taustaa Arki 21 Vaalipäällikön kuulumiset 22?23 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 24?27 Radio ja tv 28 Matti Linnanahteen kolumni Falunissa asuva Jani Saharinen kannusti suomalaishiihtäjiä hiihdon MM-kisoissa eilen. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Kreikan ja mui- li Auerin kahden vuoden perusteettoman vapaudenmenetyksen hinta on satojatuhansia euroja, arvioi Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapani. Tampere ja ympäristö: . Vaasa Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus . Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Muu Suomi: puh. 20.2. Nimipäivät tänään: Heli, Heljä, Helinä, Hely (ruots.) Ragnborg -3...1 Aurinko nousee: Helsingissä 7.46 Oulussa 8.02 Nimipäivät lauantaina: Keijo (ruots.) Alf, Alva Nimipäivät sunnuntaina: Tuuli, Tuulia, Hilda, Tuulikki (ruots.) Hildur, Hilda Nimipäivät maanantaina: Aslak (ruots.) Bjarne Uutiset Demokraatti.fi 3 ?Kyllä se niin on, että euroalueen tulevaisuutta uhkaa enemmän saksalainen velkahysteria kuin eteläeurooppalainen vasemmistolaisuus.? 4?5 6?7 Vallittu: Keskisuomalainen pyllistää henkilöstölle Backman: Yhteinen tahto sotessa on, pääkirjoitus Tampereen lentojen lähtöselvitykset rautatieasemalle Ajatuspaja 8?10 12?13 14?15 16?17 Antti Alaja Twitterissä Nyt riittää demareilla puhtia! Ympäristödemarit vs. Taru Pätäri Twitterissä teollisuusdemarit Vuorenrinne puhuu kielillä Päivä kuvana 2...3 2...3 Uutiskertaus ?Joidenkin politikointi sisältää enemmän muiden nälvimistä, kuin ratkaisujen hakemista. Hänen mukaansa hintaa nostaa tapauksen saama julkisuus. den euromaiden kiistassa Kreikan lainaohjelmasta on nähty tänään yllättäviä käänteitä, kun Kreikka palautti aiempaa myöntyväisemmän ehdotuksensa lainaohjelman jatkamiseksi ja Saksa tyrmäsi sen lähes välittömästi. Tampere Uutistoimitus (02) 277 0477 . Saksan valtiovarainministeriön mukaan ehdotus ei täytä euroryhmän asettamia ehtoja. Handelsbankenin pääekonomistin Tiina Heleniuksen mukaan Saksa tuskin luopuu tavoitteistaan huomisessa euroryhmän kokouksessa. 0800 96675 puh. 0200 71000. 0200 30011 puh. Mikkeli (03) 212 9455 Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: . 0200 55888 puh. Populismi on syvältä.? Lauri Ihalainen pohtii nykymenon ja 1990-luvun laman eroja Aurinko laskee: Helsingissä 17.23 Oulussa 17.03 n Professori arvioi Auerin korvausten nousevan satoihintuhansiin.Anne- n Sopu Kreikan lainaohjelmasta muuttui vuoristoradaksi. Helsinki, Uusimaa,
Esimerkiksi vuoden 2014 aikana konsernin painoyksiköistä lopetettiin kaksi, Kuopion ja Lohjan painot. Hänen mukaansa sille on uskallettava sanoa vastalause. STT. Johdon palkkoihin ja palkkioihin tuli yli 15 prosentin korotus. . Tällaisessa tilanteessa on erittäin epäviisasta, että alan yksi keskeisimmistä toimijoista kumartaa omistajille ja pyllistää henkilöstölle, Vallittu sanoo. Demokraatti/STT Poliittisen uhkailun lisääntyminen huolestuttaa Soinia Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on huolissaan poliittisen uhkailun ja häirinnän lisääntymisestä Suomessa. Soini sanoi puolueensa tiedotustilaisuudessa torstaina, että asiasta on pakko puhua ja siihen pitää puuttua ennen edus- kuntavaalikampanjan tiivistymistä. Hän kertoi myös uhkailun ja törkypostin häntä itseään kohtaan lisääntyneen. Tilinpäätöstiedotteesta käy myös ilmi, että johdon työsuhde-etuuksia, joihin kuuluvat palkat ja palkkiot, eläkemaksut, työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, nostettiin vuoden 2014 aikana merkittävästi. Eilen julkaistut esitykset eivät ole Keskisuomalaisessa ainutkertainen asia. Väen vähennysten perusteella raaka on tausta osakkeenomistajien ja johdon palkitsemisella. Niissä menetettiin yli 50 työpaikkaa. . Vuoden 2013 lopulla yhtiö jopa päätti ylimääräisestä osingosta, vaikka sinä Teamin puheenjohtaja Timo Vallittu arvostelee Keskisuomalaisen osingonjakoa ja johdon työsuhde-etujen korotuksia. ?Alan yksi keskeisimmistä toimijoista kumartaa omistajille ja pyllistää henkilöstölle.? vuonna yhtiössä käytiin seitsemät yt-neuvottelut. Ilmapiiri on Suomessa tältä osin kiristynyt ja henkinen toleranssi kaventunut vuoden sisään, Soini sanoi. Soini ei pitänyt mahdottomana, että Suomessakin tapahtuu poliittisesti motivoituneita väkivallantekoja, kuten on tapahtunut muissa Pohjois- maissa. Soini pitää viime aikoina Euroopassa noussutta juutalaisvastaisuutta ?iljettävänä?. Totesin tuolloin, että harvinaisen härskiä ja ajattelematonta touhua, ja sama on pakko sanoa nyt, Vallittu kommentoi. Teamin mukaan graafinen ala on historiansa pahimmassa kurimuksessa. Viimeisen parin vuoden aikana on hävinnyt tuhansia työpaikkoja mediataloista sekä lehti-, kirja- ja mainospainoista. Viimeisimmän tappouhkauksen Soini sanoi saaneensa tammikuussa. . Luulenpa, että iso osa yhtiön henkilöstöstä miettii, vähentääkö Keskisuomalainen työvoimaansa palkitakseen omistajia ja johtoa, Vallittu jatkaa. Kari Hulkko Miljoonia osinkoihin Keskisuomalainen Oyj julkisti eilen tilinpäätöstiedotteen vuodelta 2014. Sen mukaan osinkoa maksettaisiin 0,46 euroa osakkeelle, yhteensä 4,9 miljoonaa euroa. Eivätkö yhtiön päättäjät ollenkaan ajattele, miten tällaiset toimet vaikuttavat henkilöstön motivaatioon, hän kysyy. . Yt-neuvotteluja on käyty alan kaikissa keskeisissä yrityksissä. Kierre alaspäin jatkuu eikä saneerausten päät- tymisestä ole mitään merkkejä. . UUTISET 20.2.2015 3 ??Teamin Vallittu: ?Keskisuomalainen -konserni pyllistää henkilöstölle? Teollisuusalojen ammattiliitto Teamin puheenjohtaja Timo Vallittu kritisoi mediakonserni Keskisuomalaisen osingonjakoa ja johdon työsuhde-etujen korotuksia. Vallittu muistuttaa konsernin käyneen viime vuosina läpi monia, osin todella vakavia yt-neuvotteluja
Selvitystyö vasta alkaa. Leinonen arvioi, että esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön sektorilta löytyy erilaisista etuusjärjestelmistä muutostarpeita. STT Sauli Niinistö.. Olen kuullut, että se on myös valmis urakoimaan lähiaikoina toden teolla. Jouni Backman korostaa, että eduskunnalla on vielä aikaa paukuttaa sote valmiiksi: Aina Kari Hulkko Jouni Backman korostaa, että sote-pallon pitää nyt olla sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsissä. Lehtikuva / Jussi Nukari Presidentti vahvistaa perjantaina tasa-arvoisen avioliittolain Presidentti Sauli Niinistö saa perjantaina vahvistettavakseen tasa-arvoiseen avioliittoon liittyvät avioliittolain muutokset. Uudistettu laki tulee voimaan maaliskuun alusta vuonna 2017. Oikeusministeriö ryhtyy valmistelemaan tasa-arvoisen avioliittolain edellyttämiä muiden lakien muutoksia. Eduskunta edellytti hyväksyessään kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista, että niitä koskeva lakiesitys annetaan eduskunnalle vuoden loppuun mennessä. Lainsäädäntöjohtaja Antti Leinonen oikeusministeriöstä sanoo, että vielä on mahdotonta sanoa, mitä kaikkea joudutaan muuttamaan. niin eteenpäin? SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman ei edes ajattele sitä vaihtoehtoa, että laki sosiaali- ja terveyshuollon uudistamisesta jumittuisi. . Backmanin mielestä pallo on nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnalla. . Kukaan ei halua kaataa uudistusta. Kentällä valmistelut ovat jo täydessä käynnissä tuotantovastuualueiden muodostamiseksi. Lisäksi olemassaoleva lainsäädäntö, eli Paras-laki, on jo nyt jatkoajalla, hän perustelee. Backman ei halua enää mitään uutta isoa parlamentaarista valmistelua tai laajaa lausuntokierrosta sotesta. Jos sote johonkin päin kaatuu, niin eteenpäin. Backman osasi odottaa, että eduskunnan perustuslakivaliokunta vaatii sote-uudistuksen pohjaesitykseen laajoja muutoksia. Hänen mukaansa matkan varrella on käyty kaikki erilaiset vaihtoehdot läpi, joten valmisteluaineistoa on riittävästi. . Kaikki kahdeksan eduskuntapuoluetta ovat olleet ja ovat edelleen sitoutuneita viemään uudistusta eteenpäin, hän muistuttaa. Backmanin mielestä perustuslakivaliokunnan jäsenen Ta- pani Töllin (kesk.) lausunto kuvaa hyvin henkeä: . 4 20.2.2015 UUTISET ??Perustuslakivaliokunta löysi puutteita lakiesityksestä ?Yhteinen tahto on olemassa, jos sote kaatuu . Tällä aikataululla pitää luottaa siihen, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on se elin, joka istuu asian päällä. Hän korostaa kuitenkin asian tärke- yttä. . On sen asia katsoa, miltä osin pohjaesitystä pitää muuttaa niin, että lopputulos täyttää perustuslakivaliokunnan edellytykset. Ei enää isoja valmisteluja tai kierroksia Backman myöntää kiirettä pitävän, jos sote-uudistus halutaan maaliin tällä vaalikaudella
Jokainen tunnistaa miten olo on kuin kä dettömällä, jos puhelin on unohtunut matkasta. Hän toi voo, että eduskunnan sosi aali ja terveysvaliokunta löy tää malleja, joilla päästään eteenpäin. Hän sanoi eduskunnassa pyr kivänsä hakemaan ratkaisua tällä vaalikaudella. Perustuslakivaliokunta vaatii soteuudistusta koskevaan la kiesitykseen merkittäviä muu toksia. HUS:n hoitama Uuden maan alueen erikoissairaan hoito säilyy ennallaan oli sotea tai ei. Va liokunnan puheenjohtaja juha rehula (kesk.) ei lähde arvi oimaan, ehditäänkö uudistus tehdä vielä tällä vaalikaudella. Demokraatti/STT Kreikka: EU:n hyväksyttävä tai hylättävä Kreikka sanoi torstaina, että EU:lla on kaksi vaihtoehtoa: hy väksyä tai hylätä Kreikan pyy tämä kuuden kuukauden lisä aika EU:n lainaohjelmaan. . Aikuisetkin sulkevat itsensä kätevästi ulkomaailmasta kännykän avulla. Vielä vähän aikaa sitten oli kohteliasta sulkea puhelin seurassa ol lessa, esimerkiksi ravintolassa. Nyt selviää, kuka haluaa löy tää ratkaisun ja kuka ei, kreikka lainen hallituslähde sanoi Sak san torjuttua Kreikan esityksen. Viesti oli osoitettu Saksan valtiovarainministeriön tiedot tajalle, joka sanoi, että Brysse lissä esitetty Kreikan tarjous ei täytä euroalueen ministereiden asettamia vaatimuksia. Euroopan komission puheen johtajan jean-Claude junckerin reaktio oli myönteisempi, mikä viittaa siihen, että euro alue on jakautunut sen suh teen, mitä kreikkalaisten on lu vattava, jotta päästäisiin kovasti 5 Sari Saloranta Koukussa verkkoon ennenkuin nousit ylös sän gystä. Lisäksi olemassaoleva lainsäädäntö, eli Paras-laki, on jo nyt jatkoajalla.? Helsingin ja Uudenmaan sai raanhoitopiirin johtaja aki lindénin mukaan näyttää siltä, että lakiesitystä sotesta ei saada aikaiseksi ennen vaaleja. Erikoissairaanhoidon toimin nan kannalta se ei Lindénin mu kaan ole kuitenkaan mikään ka tastrofi. . Internetistä on tullut viimei sen runsaan parinkymmenen vuoden aikana olennainen osa arkipäi väämme. Nettiä tarvitaan töissä, opiskelussa, koulunkäynnissä, pankki asioilla, viihteen seuraamisessa, pankkiasioiden hoidossa, lääkäri käynneillä, kaupungilla suunnistaessa, sosiaalisessa kanssakäymi sessä. Nyt moni pitää ihan hyväksyttävänä räplätä konettaan ja seurustella virtuaalisesti vaikka vieressä istuisi elävä ihminen. neTTiriippuvuus ilmenee myös sari.saloranta@demari.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Kui tenkin ylenmääräisen netin käytön mahdollisista haitoista on syytä puhua ääneen, jo senkin takia, että tietokoneet ovat tulleet kouluihin ja päiväkoteihin. Suomen Kuvalehti (13.2.) kertoi kuinka Vantaalla iloitaan, että tau lutietokoneet ovat jo esikoululaisten opetuksessa. Vaikkei vielä voitaisi puhua sairaalloisesta, elämää haittaavasta addiktiosta, kaiken lainen pakonomainen toiminta harmittaa ja aiheuttaa turhaa stressiä. Monelle ajatus vaikka vain viikon lomasta ilman internetiin pääsyä voi aiheuttaa levottomuutta. TarkisTiTko sähköposTisi aamulla ?Kentällä valmistelut ovat jo täydessä käynnissä tuotantovastuualueiden muodostamiseksi. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. maaliskuuta asti. Perustelut ontuvat osin Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota erityi sesti ongelmiin hallinto ja ra hoitusmallissa. . joka sekin on perustuslaissa tur vattu, Jouni Backman huo mauttaa. Valiokunnan mielestä esitetty rahoitusmalli kasvattaisi enti sestään eroja kuntien kunnal lisveroprosenteissa. Meidän toimintamme on 20.2.2015 kaivattuun ratkaisuun. Juncker ?näkee tässä kir jeessä (Kreikan valtion) myön teisen merkin, joka voisi tasoit taa tietä kohtuulliseen kompro missiin rahoitusvakauden tur vaamiseksi euroalueella?, hä nen tiedottajansa sanoi tiedo tustilaisuudessa. STT-AFP n n n tai haluaa jotenkin suitsia digiteknologian käyttöä leimataan helposti fossiiliksi ja muutosta vastustavaksi. Siihen tulee joka tapauksessa muutoksia jo ennen kuin sote astuu voimaan. ?Politiikoille ei tästä sotkusta voi antaa kovin hyvää arvosanaa? jatkossakin potilasmyönteistä ja kustannustehokasta, kuten on ollut tähänkin saakka, Lin dén vakuuttaa. Lindén on myös pohtinut mitä soteuudistuksen kivik koinen valmistelu kertoo po liittisesta päätöksenteosta Suo messa. . Aika on loppumassa kesken, koska tämä eduskunta lopettaa työnsä jo maaliskuun puolivälissä. Sosiaali ja terveysvalio kunta kokoontuu huomenna aamukahdeksalta pohtimaan soteuudistuksen jatkoa. Riippuvaisen ei tarvitse olla koukussa netti peleihin tai pornografiasivustoihin. Vuorovaikutus koneiden välityksellä on aivan eri asia kuin ihmis ten välinen vuorovaikutus, KeltikangasJärvinen toteaa. ihminen, joka epäilee n n n siinä, miten olemme kasvaneet kiinni älypuhelimiimme. Valiokunta käsittelee silti mahdolliset muutetut esi tykset, jos se niitä saa. UUTISET Pääkirjoitus 14. Itselleni on jäänyt hämä räksi, mihin arvio perustuu, mi hin vuosiin verrataan. Hän muistuttaa, että kuntien Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demari.fi rahoitusjärjestelmä on murrok sessa muutenkin. Politiikoille ei tästä sote sotkusta voi antaa kovin hyvää arvosanaa. On kummallista, että kovasti kaivattu ja vuosia eri toimielimissä valmisteltu la kiesitys kaatuu loppumetreillä perustuslaillisiin kysymyksiin. Se kertoo karulla tavalla poliit tisten päättäjien kyvystä enna koida oman alansa eli lainval mistelun vaikeita asioita. HUSin Lindéniltä tylyt ter veiset: ?Politiikoille ei tästä sotesotkusta voi antaa kovin hyvää arvosanaa? Demokraatti Antti Rinne: Uudistuksen siirtyminen ei vielä selvä asia Soteuudistus on tärkeää saada eteenpäin, sanoo SDP:n pu heenjohtaja valtiovarainminis teri antti rinne (sd.). Rinteen mielestä ei ole missään tapauksessa selvää, että uudistus siirtyy seuraa valle vaalikaudelle. Jatkuva, pakonomainen tarve tar kistaa sähköpostia tai olla läsnä erilaisilla keskustelufoorumeilla, esi merkiksi Facebookissa voi myös aiheuttaa riippuvuutta. Ei ole mitenkään tavatonta, että älypuhelin on ensimmäinen kontakti ulkomaailmaan heti herättyä. Backmanin mukaan tämä on mutuarvio. . Älypuhelinten tultua markkinoille vanhempi saattoi moittia lasta siitä, että tämä on uppou tunut pelaamaan puhelimella kun pitäisi olla kontaktissa ulkomaail maan. Lista on loputon. On vaikea edes tajuta, miten olemme tulleet toimeen aikaa ennen internettiä. Paitsi arjen pyörittämisessä, digiteknologia on avannut huikeita mahdollisuuksia esimerkiksi tiedonhaussa ja yhteydenpidossa maa pallon toisella puolella oleviin ihmisiin. Samalla netin jatkuva läsnäolo elämässämme on aiheuttanut lie veilmiöitä, joista meillä Suomessa puhutaan vielä kovin vähän. Samassa artikke lissa psykologian professori Liisa KeltikangasJärvinen ilmaisi huo lensa, mikä vaikutus tietokoneilla on lasten vuorovaikutustaitoihin. Tieteellisen tiedon perusteella oppiminen on nimenomaan sosiaalista vuorovaikutusta. Yksi niistä on nettiriippuvuus. Enää tähän ei ole monella varaa. Valiokunta painottaa nä köjään enemmän kunnallista itsehallintoa kuin sosiaali ja terveyspalvelujen tasavertai sen saamisen tärkeyttä . Asian kanssa etenemisestä päättää hallitus. Ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen kuuluvat ilmeet, eleet ja katsekontakti.
niin keskisen kuin läntisenkin Suomen alueella. Tarkoitan myös sitä, että sieltä pääkaupunkiseudulta katsetta pitäisi suunnata hieman enemmän muihinkin maakuntiin, hän sanoo.. päiväksi maailmalle ja illaksi kotiin, Ikonen luonnehti. Sieltä pääkaupunkiseudulta katsetta pitäisi suunnata hie- man enemmän muihinkin maakuntiin. Pirkkalan pormestari Helena Rissanen (sd.) painotti, että Suomen lentoliikenteen, matkailun, vientiteollisuuden ja muun elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen vaatii myös TamperePirkkalan lentoaseman kehittämistä ?kansainväliseksi kakkoskentäksi?. . Se on välttämätöntä elinvoiman parantamista myös alueellisesti . 6 20.2.2015 UUTISET ??Tampere-Pirkkalan lentokenttä uudistuu Lähtöselvityksen voi tehdä rautatieasemalla jo tänä keväänä Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Tampere-Pirkkalan lentokenttää aiotaan uudistaa voimakkaasti. Tarvitseeko sen olla näin vai voisivatko lennot lähteä suoraan täältä eurooppalaisiin kohteisiin ja sieltä edelleen maailmalle.? Pirkanmaalaiset havittelevat lentokentästään Suomen toista kansainvälistä lenttokenttää. massa määrin sosiaalinen innovaatio ja siitä voisi olla vientituotteeksikin, Risikko sanoi. Pormestarit kiittävät Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) pitää visiota Tampereelle myönteisenä. Kentän kehittäminen pitää paremmin nähdä koko Suomen kilpailukyyvn kehittäjänä ja osana talouskasvua. Hän huomauttaa, että tällä hetkellä kahdeksan tai yhdeksän kymmenestä len- tomatkustajasta ajaa Helsinkiin ja lähtee lennolle sieltä. . Tämä hanke tukee erittäin hyvin myös Helsinki-Hämeen- linna-Tampere -kasvukäytävähanketta, Rissanen sanoi. . Suuri osa joutuu ajamaan Tampereen ohi Helsinkiin. Tavoitteena on kehittää maantie-, rautatie- ja lentoliikenteen välille sujuva yhteys. Tarkoitus on muun muassa, että lentokentälle pääsisi tulevaisuudessa rautatieasemalta Tampereen messu- ja urheilukeskuksen kautta kulkevalla automaattijunalla. Liikkumisen sujuvoittamiseksi on jo tänä keväänä on tarkoitus avata Tampereen rautatieasemalle lähtöselvityspiste lentomatkustajille. AiRRport-konseptin mukainen visio esiteltiin medialle ja luovutettiin liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikolle (kok.) tänään. Matkaketjujen suunnittelu on mielestäni mitä suurim- Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ?Suuri osa joutuu ajamaan Tampereen ohi Helsinkiin. Ikosen mukaan lentokentällä on merkittävää porentiaalia. Risikon mukaan hanke katsoo ennakkoluulottomasti mahdollisuuksia kehittää koko talousalueen alueellista ja kansainvälistä saavutettavuutta yhdistämällä matkaketjuja. . Tarvitseeko sen olla näin vai voisivatko lennot lähteä suoraan täältä eurooppalaisiin kohteisiin ja sieltä edelleen maailmalle. Tämä tuo meille aivan uudenlaisen ikkunan alueen saatavuuteen
Tässä Suomen pitäisi ehdottomasti olla etujoukoissa. On arvioitu, että kiertotalous toisi Suomelle jopa 2,5 miljardin kasvumahdollisuudet. Uudistukseen on ehdottomasti saatava mukaan kaikki teollisuudesta palveluntuottajiin ja yksityisiin kuluttajiin saakka, Räsänen sanoo. Toimiiko Pekka Kuusen sosiaalipolitiikka sote-Suomessa? Maanantaina 23.2. klo 18-19.30 Ravintola Juttutuvan pääsalissa Säästöpankinranta 6, Hakaniemi On arvioitu, että kiertotalous toisi Suomelle jopa 2,5 miljardin kasvumahdollisuudet. Vapaa pääsy. Tervetuloa! Tilaisuuden puheenjohtajana Tuula Haatainen. Eriarvoisuuden ei ole pakko olla tulevaisuutta Onko sinusta maailmantalouden tekijäksi? Demokraatti Jäänmurtajat lakkoon maaliskuussa? Suomen Merimies-Unioni antoi 10.2.2015 lakkovaroituksen, joka koskee Arctia Shipping Oy:n perinteisillä jäänmurtajilla ja monitoimimurtajilla työskenteleviä Merimies-Unionin jäseniä. Merimies-Unioni ja Arctia Shippingiä edustava Suomen Erityisalusten työnantajaliitto ovat neuvotelleet Arctia Shipping -konserniin kuuluvia aluksia koskevan työehtosopi- ALUSTAJAT ? professori Pentti Arajärvi ? varatuomari Lasse Laatunen ? ministeri Erkki Tuomioja muksen uudistamisesta. Materiaalien tehokas hyödyntäminen on paitsi taloudellisesti järkevää myös välttämätöntä ympäristön ja ilmaston kannalta. Neuvottelut eivät ole johtaneet tulokseen. Raaka-aineiden ja resurssien kierron parantamisella säästetään luonnonvaroja myös seuraaville sukupolville. Kiertota- lous on nähtävä suurena mahdollisuutena luoda uutta liiketoimintaa, innovaatioita, kasvua ja työpaikkoja Suomeen, Räsänen sanoo tiedotteessa. Demarinuorten mielestä Suomen on etsittävä uusia tapoja menestyä ja luoda vientiä maailmassa, jossa resurssit heikkenevät, luonnonvarat ehtyvät ja raaka-aineiden hinnat nousevat jatkuvasti. UUTISET Jukka-Pekka Flander Lentopallon SM-liigaottelu Korson Veto ? Raision Loimu La 21.2.2015 klo 17.00 Karkkilan Liikuntahalli, Anttilankatu 2, Karkkila Liput 12/8? 20.2.2015 7 Onnittelut Sikulle Nuorekkaalle 5kymppiselle 22.2. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi kiertotalouden edistäminen olisi myös merkittävä ympäristöteko. . johdosta T. Mikäli sovittelussa ei saavuteta tulosta, työtaistelu alkaa sunnuntaina 1.3.2015 klo 10. vaalikone2015.fi ALIKONE A V E L IL J Ä T S ÄÄNE ISKUUTA L A A M . 7 1 U U AVAUT maailmantaloudentekijat.fi facebook.com/maailmantaloudentekijat Demokraatti Jukka-Pekka Flander Avaa toinenkin silmä.. Sopimus päättyy 28.2.2015. Osapuolet ovat aloittaneet valtakunnansovittelijan johdolla sovittelun, jota jatketaan ensi viikon maanantaina 23.2.2015. Viivi, Kaarlo ja Juha Tervetuloa! Joona Räsänen. Demarinuoret haluaa kiertotalouden hallitusohjelmaan Demarinuoret esittää, että kiertotalouden edistäminen kirjattaisiin seuraavan hallitusohjelman yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Kiertotalous tarkoittaa talousmallia, jossa koko ketju aina raaka-aineista tuotannon ja käytön kautta kierrätykseen on ratkaistu kestävällä tavalla. Näin ollen jätettä ei enää syntyisi, vaan tuotannosta jäävät ylijäämämateriaalit voitaisiin hyödyntää raaka-aineena seuraavalle toimijalle. Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen katsoo, että suurimmat taloudelliset hyödyt saavuttavat edelläkävijämaat, jotka siirtyvät kiertotalouteen mahdollisimman pian. Materiaalien tehokas hyödyntäminen on paitsi taloudellisesti järkevää myös välttämätöntä ympäristön ja ilmaston kannalta.
Tilaisuuden hengennostatuspuolikin saa tähän juttuun eri puolilta Suomea haastatelluilta aktiiveilta kiitosta. Eikä tähän mene rahaakaan kovin paljoa. Uutena tuttavuutena minulle tuli ilmainen kuvankäsittelyohjelma Gimp, johon aion nyt perehtyä. Väätäjän mukaan myös Facebook -mainonnan saloihin perehtyminen oli todella mielenkiintoista. . Uskon SDP:n kannatuksen nousevan koko ajan. Meillä on hyvät vaaliteemat eli työ, tasa-arvo ja turvallisuus sekä miesten ja naisten eurot samoiksi. tuli hyvin selväksi. Väätäjän mielestä parasta vaalityötä on yhdessä ideoiminen ja tekeminen. . Ja vaalipäällikkö Tytti Tuppurainen on todella hyvä innostamaan ihmisiä kampanjoimaan. Meidän on oltava paljon esillä myös maakunnissa, mielellään supporter-huivit kaulassa. Tärkeää on myös jakaa ehdokkaiden päivityksiä, ei vain tykätä niistä. Ulla Väätäjä Toimistosihteeri, Liminka Limingan sosiaalidemokraatit ry:n sihteeri, Oulun seudun toimihenkilöt Pro ry:n puheenjohtaja, Pron edustajiston jäsen Vantaalla ehdokkaan vaalikampanjan markkinointipäällikön roolissa. Vaalityössä tarvitaan monipuolista viestimien käyttämistä, ihmisten kohtaamisia ja yhdessä tekemistä toverillisessa hengessä. Katsotaanpa, minkälaisia ajatuksia ja fiiliksiä osanottajien mieliin tarttui Vantaan päiviltä. ?Erinomaisia vinkkejä some-viestintään? Liminkalainen Ulla Väätäjä lähti Vantaalta kotimatkalle hyvillä mielin, iloisena ja energisenä. . Ei haittaa, vaikka muutkin ihmiset kuulevat ja näkevät, millaisia demareita on liikkeellä ja kuinka innoissamme olemme asioista. Opin, miten facebookissa tehdään täsmäiskuja kohderyhmälle ja miten voidaan rajata mainoksen saajat. Supporter-huivit kaulassa kentille Ulla Väätäjän mielestä on tärkeää tiedostaa SDP:n saavutukset tälläkin vaalikaudella. . Kyllä tilaisuudessa ?Suunta Suomelle. Esimerkkinä hän mainitsee sen, että demareiden kannattaa keskustella puolueen vaaliteemoista keskenäänkin vaikkapa kahvilassa. . Fiilinki oli todella upea, tilaisuudessa oli mieltä nostattavaa me-henkeä. Väätäjä sai tilaisuudesta hyviä eväitä kotiin viemisiksi. Sain erittäin hyviä vinkkejä some-viestinnän suunnitteluun ja tietoa siitä, miten someen tehdään kiinnostavia kuvia. Peukkua nostetaan myös sille, että kaksipäiväisessä tilaisuudessa osanottajien ei tarvin- ?Oli antoisaa tavata tovereita kasvokkain, ei pelkästään kasvokirjassa.? nut istua pelkästään kuuntelemassa viisauksia vaan kaikki pääsivät aktiivisesti osallistumaan valitsemassaan työpajassa. Kentältä kajahtaa näkemys, että SDP pärjää vaaleissa parhaiten korostamalla perinteisiä arvojaan ja niistä kumpuavia tavoitteitaan. Tarvitaan avointa keskustelua, ei mitään piilokokouksia jossain kabineteissa. Täsmäiskuja facebookissa Ulla Väätäjä osallistui Flamingossa kahteen työpajaan. Toisessa perehdyttiin sosiaalisen median käyttämiseen vaalikampanjassa, toisessa lehti- ja some-mainonnan ideointiin. . Näin muutkin saattavat innostua tulemaan mukaan. 8 20.2.2015 AJATUSPAJA Vantaan demaripäiviltä Flamingosta lennähti vaalikentille innostunutta väkeä Nyt riittää intoa Vantaan puheenjohtaja- ja ehdokaspäivillä parisen viikkoa sitten olleet sosialidemokraatit uskovat vankasti SDP:n kannatuksen kasvavan päivä päivältä vaaleja kohti mentäessä. Heidän uskoaan vahvistavat Flamingon puoluetapahtumasta kotikentille vietäväksi saadut tuhdit ja monipuoliset vaalieväät
Perinteinen ?haluan hoitaa yhteisiä asioita. Kotiin vaalipäällikön roolissa lähdettiin innostuneina, ja luottamus omaan tekemiseen on vahva. Joku voi olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa, toinen yleisönosastopalstoilla, kolmas eri tilaisuuksissa. Parhaiten äänestyssuositus tulee luonnollisesti tutulta ihmiseltä, joten lähipiirille kannattaa vihjaista hyvästä ehdokkaasta. Porukka työsja tarkastuslautakunnan kentelee selvästi yhpuheenjohtaja tenäisenä, ja rivit ovat Vantaalla ehdokkaan suoristuneet. Meidän jokaisen tulisi persoonallisemmin tuoda esille sitä, miksi olemme lähteneet mukaan politiikkaan ja miksi olemme liittyneet juuri SDP:hen. Esimerkiksi Jyväskylän Demarinuoret ovat kahvittaneet ihmisiä tasa-arvon päivänä jo usean vuoden ajan ja siitä on tullut perinne. Kokko pitää tärkeänä myös sitä, että jäsenet saavat suunsa auki, puhuvat rohkeasti asioista. . Kari Hulkko AJATUSPAJA 20.2.2015 Kentältä kajahtaa Markku Lahikainen Demokraatti markku.lahikainen@demari.fi ?Tarinat purevat myös politiikassa? Toni Eklund (vasemmalla), Toivo Lyyski, Raine Lehkonen, Sirkka Mantere, Ulla Väätäjä ja Jani Kokko saivat Vantaan demaripäiviltä hyviä ideoita vaalityöhön ja uskonvahvistusta sille, että SDP pärjää huhtikuun eduskuntavaaleissa. Muuramelaisen Jani Jani Kokko Kokon mielestä VanTohtorikoulutettava Jytaan päivien parasta anväskylän yliopistossa, tia olivat keskustelut ja Muurame kokemusten vaihtamiSDP:n Keski-Suomen set vaalityöstä muiden piirin varapuheenjohtaja, tovereiden kanssa. puoluevaltuutettu, Muura. SDP ei saa mennä hallitukseen, joka leikkaa lapsiperheiltä ja vanhuksilta. Jaoimme kokemuksia kampanjapäällikön katukampanjoinnista. Kotiin lähdettiin ihan heenjohtaja, Miksuperhyvällä ja innostukelin valtuutettu neella mielellä. Yllättäen turvallisuuspolitiikasta ei ole syntynyt tämän enempää keskustelua, vaikka Euroopan tilanne on mikä on. Kokko karsastaa kynnyskysymyksiä. . Itse lykkään kylässä käyville tutuille ehdokkaan mainoksen ja SDP:n vaaliohjelman mukaan. Talous ja työllisyys ovat Kokon mukaan SDP:lle keskeisiä vaaliteemoja. . Olemme siellä perjantaisin keskustelemassa kansalaisten kanssa. Tämä toiminta on ollut erittäin onnistunutta vaalityötä. ?Kehutaan omaa, ei haukuta muita? Raine Lehkonen veikkaa, että SDP:n kannatus eduskuntavaaleissa on 19,7 prosenttia. . Se asettuu vaalipäivänä 19 prosentin tienoille, ennustaa Jani Kokko. Puoluetyöhön löytyy hänen mielestään jokaiselle sopivia tapoja. . Sen tämän vaalikauden hallitukset ovat osoittaneet. 9. On elvytettävä ja saatava ihmisille töitä. Periaatteita pitää olla ja niistä on pidettävä kiinni, mutta yksittäisiin asiakysymyksiin hirttäytyminen ei ole rakentavaa politiikkaa. Oman ehdokkaani kampanjassa olemme jo toteuttaneet ovelta ovelle -kampanjointia. Vaalityötä ei pitäisi ajatella vain puolen vuoden rutistuksena. päivien fiiMikkelin sosialidelinki oli loistava. mokraatit ry:n pu. Suomi selviää vaikeuksista tälläkin kertaa. Jani Kokon mielestä SDP:n pitäisi siirtyä enemmän jatkuvaan kampanjointiin. . Vaalittomina vuosina kävelykadulla ei ole muita kuin me, vaalivuosina kojuja on paljon. Ryhmätöissä ja kaupunginhallisain uusia ajatuksia ja idetuksen jäsen, OAJ:n oita vaalityöhön ja demareipääluottamusmies den toimintaan. Mikkelin ammattiLehkonen oli mukana Jokorkeakoulussa tain vanhaa, lisää uutta, laiVantaalla puoluenattuja ideoita maailmalta ? osaston puheenjohei yhtään sinistä -työpajassa. tajan ja ehdokkaan . Tietenkin myös somen on oltava aktiivisessa käytössä. Lehkosen mielestä oli antoisaa tavata tovereita kasvokkain, ei pelkästään kasvokirjassa. . On oltava aktiivisesti näkyvillä koko vaalikauden ajan. Nyt on piilotettava sotakirveet omia vastaan. On tehtävä positiivisella ja iloisella fiiliksellä yhdessä rintamassa töitä ehdokkaiden eteen, omaa kehuen eikä muita moittien. Vantaalla kuulin useita mielenkiintoisia tarinoita siitä, miten ihmiset ovat aikanaan lähteneet politiikkaan mukaan. Jatkuvaan kampanjoitiin ?Ihmiset kohdattava kaduilla ja somessa? Mikkeliläisen Raine LehkoRaine Lehkonen sen mielestä Vantaan ?eritLehtori, Mikkeli täin antoisien. Keski-Suomessa työskentelemme ahkerasti lisäpaikan puolesta. Parhaiten Kokon mieleen jäi työpaja tarinoiden merkityksestä politiikassa. . Ei esimerkiksi työpaikan kahvipöydässä ole kielletty politiikasta keskustelua. Kynnyskysymyksiin ei kannata hirttäytyä Muuramen mies uskoo SDP:n kannatuksen tasaiseen nousuun. . Hienoa oli myös men työväenyhdistyksen varsin positiivinen ilpuheenjohtaja, valtuutettu mapiiri. Ei jäädä jurnuttamaan vaan tehdään työtä täysillä vaalipäivään asti. SDP:n pitää Lehkosen mukaan korostaa vaalikampanjassa työllisyyttä, vanhusten hoitoa, lapsiperheiden asioita ja koulutusta. . Toterooleissa simme, että soppa- ja makkaralinja toimii edelleen. Soppaa voi duunata pop-up-ravintolan tapaan kuten Turussa on tehty. Opettajana korostan myös tasavertaisten koulutusmahdollisuuksien turvaamista koko maassa. on aika lattea vastaus eikä innosta muita ihmisiä lähtemään mukaan. Kokon mukaan ehdokkaat pystyvät omalla tarinallaan myös erottautumaan toisistaan samalla listalla. . Tarvitsemme kaikki ja kaikkien voimat vaalityöhön. Sitä jatkamme ja siihen saimme Vantaalta lisätietoa. Lehkonen kertoi työpajassa myös ehdokkaansa Arjen tekoja -klinikasta, joka on pystytetty kauppakeskuksen aulaan.
Ketään ei saa jättää yksin, kaikki äänet kasvattavat yhteistä pottia ja tulevat meidän kaikkien hyväksi. . Mainonnassa on tärkeää sanomisen ja kuvien yhteys. Turkulainen Toni Eklund Toni Eklund luonnehtii Vantaan demariToimitusjohtaja, päiviä ilmapiiriltään positiiTurku visiksi ja innostuneiksi. SDP:n Turun kun. (Sirkka Mantere). ?? ?SDP antaa turvallisuuden tunteen. Millä tavoin saadaan kasvua ja työllisyyttä. Myös peruspalveluista on pidettävä huolta ja oikeudenmukaisuutta pitää painottaa, esimerkiksi tuloerojen kasvu on pysäytettävä.. Pitää kuunnella ihmisiä, pitää huolta lähimmäisestä ja olla nöyriä. Lyyski uskoo SDP:n kannatuksen roimaan nousuun. . Siellä painotettiin viestinnän merkitystä erilaisille kohderyhmille ja tärkeää täsmäsanomaa lyhyesti ja tehokkaasti. Tunnelma oli selvästi nallisjärjestön pukoholla, ja porukka lähti teheenjohtaja, Turun kemään omille paikkakunkaupunginhallituknilleen innostuneena vaalisen ensimmäinen työtä. varapuheenjohtaja Eklundin mielestä tapahVantaalla puoluetuma oli antoisa ja työryhosaston puheenmätyöskentely aktiivista, johtajan roolissa keskustelevaa ja monipuolista. . Eli juuri SDP:n teemat, jotka eivät ole maailmaa syleileviä, sanoo Mantere. ?Tärkeintä on nyt painottaa perusasioita? Toni Eklund luottaa siihen, että SDP:n pärjää eduskuntavaaleissa. . Kotimatkalle lähtaja, Rauman eteläiset dimme innostuneina sosialidemokraatit ry:n ja sillä mielin, että puheenjohtaja, Satakuntäältä tullaan! Saimme nan JHL-demareiden punousukiitoon askelheenjohtaja, Satakunnan merkit. SAK:n aluetoimikunnan Mantereen eväskaspuheenjohtaja, Satasissa oli uusia innovakunnan kuluttajat ry:n tiivisia esimerkkejä ja puheenjohtaja, Rauman oppia vaalityötavoista taidemuseosäätiön halsoppatykistä someen. lituksen varapuheenjohHän osallistui muun taja muassa sosiaalinen Vantaalla puolueosaston media kampanjassa puheenjohtajan roolissa -työpajaan. . Näissä vaaleissa tehoavat ihmistä lähellä olevat aiheet kuten työ, tasa-arvo ja turvallisuus. Tulosta tulee yhteen hiileen puhaltamalla. (Ulla Väätäjä) ?Porukka työskentelee selvästi yhtenäisenä, ja rivit ovat suoristuneet.? A r ja J o ?Luvataan vain mitä pystytään toteuttamaan? Kauhajokelainen Toivo Toivo Lyyski Lyyski luonnehtii VanYrittäjä, Kauhajoki taan päivien ilmapiiriä Kauhajoen sosierittäin hyväksi. alidemokraattien . ei yhtään sinistä -työpajoihin. Pitää puhaltaa yhteen hiileen Sirkka Mantere pitää selvänä, että SDP:n kannatus on nousussa. . (Toivo Lyyski). ?? ?Järkeä ja sydäntä päätöksentekoon. Siellä oli hyvä taispuheenjohtaja, vateluhenki ja vahva tunne ravaltuutettu, kausiitä, että SDP:tä tarvitaan punginhallituksen nyt ja tulevaisuudessa. varajäsen, perusLyyskin mielestä SDP:n turvalautakunnan vaaliteemat ovat kohdaljäsen laan. Vantaalla puolue. Osoitetaan taas kansalaisille, että SDP on se puolue, joka voi nostaa Suomen tästä kurimuksesta. k ia h o ?Saimme askelmerkit nousukiitoon? ?Yhdessä tekemistä hyvässä hengessä? Raumalaiselle Sirkka Sirkka Mantere Mantereelle demaRuokapalvelutyöntekijä, ripäivät Vantaalla oliRauma vat ?todella mahtava, SDP:n Satakunnan piiriinnoittava ja yhteishallituksen jäsen, SDP:n henkeä nostattava taRauman kunnallisjärpahtuma?. jestön varapuheenjoh. (Raine Lehkonen). ?? ?Huolenpitoa vauvoista vanhuksiin. SDP:llä on pitkä perinne kansan luottamana puolueena. Nyt keskeistä on puolueen ja paikallisten toimijoiden aktiivisuus ja yhdessä tekeminen positiivisessa hengessä. Eklundin mielestä sosialidemokraattien on tärkeintä painottaa perusasioita. . On oltava aktiivisesti esillä turuilla ja toreilla, otettava näkyviä kannanottoja ja ennen kaikkea tuotava esille hyvää vaaliohjelmaamme. Vaaliohjelman punaiset langat ovat Lyyskin mukaan työ, tasa-arvo ja turvallisuus. . 10 20.2.2015 AJATUSPAJA Hyviä vaalisloganeita tarjolla Demokraatti pyysi haastateltavia heittämään myös hyviä vaalisloganeita. Tässäpä utelun satoa, vapaasti käyttöön: ?? ?Sosialidemokratia on paras aate maailmassa! Siksi SDP voittaa vaalit!. (Jani Kokko) ?? ?Turvallisesti tulevaisuuteen. Vantaallakin vahvistui se, että SDP on todellakin niiden puolella, jotka eivät itse voi vaikuttaa ja että SDP:n teot puhuvat puolestaan. ?SDP ajaa vaaleissa keskustan ohi? SDP:n vaalityössä tärkeintä on Toivo Lyyskin mielestä olla kansaa lähellä. . Kannatus on lähtenyt oikeiden asioiden ja arvojen pohjalta nousuun, ja SDP ajaa loppujen lopuksi vaaleissa ykköseksi keskustan ohi. Se edellyttää hyvää vaalityötä. Tärkeää on se, että osaston puheenjohpuhutaan vähemmän ja tajan roolissa tehdään enemmän, ei luvata sellaista, mitä ei pystytä täyttämään. Kannatus on nousussa ja jatkaa samalla uralla vaaleihin asti. Hyviä eväitä sain muun muassa siihen, miten tehdään onnistunut ja mieleenpainuva kampanja ja miten saadaan kerrottua viestiämme erilaisille kohderyhmille. Eklund osallistui Osallistava yhteiskunnallinen keskustelu- ja Jotain vanhaa, lisää uutta, lainattuja ideoita maailmalta . tai ?Kaikki tiet johtavat SDP:hen
AJATUSPAJA 20.2.2015 11
Kannatan uusiutuvien energiavaihtoehtojen aktiivista etsimistä. 12 20.2.2015 AJATUSPAJA Ehdokkaiden mielestä luonto ja työpaikat eivät ole vastakkain . Kannatan myös suomalaisen ydinvoimalan rakentamista, koska se on turvallisempi vaihtoehto kuin sähkönosto venäläisestä ydinvoimalasta.? ?Olen vanhastaan teollisuusdemari. Tein Imatran terästehtaalla päivälleen 33 vuoden työuran, josta ajasta hieman vajaat 16 vuotta päätoimisena pääluottamusmiehenä. Mielestäni ympäristöarvot eivät kilpaile työllisyysarvojen kanssa. Elinympäristön laatu vaikuttaa jopa henkiseen hyvinvointiin. En kuitenkaan missään nimessä halua asettaa näitä vastakkain. Oma osaaminen perustuu enemmän ympäristöasioihin kuin teollisuuteen. Se ei saa kuitenkaan tapahtua ympäristön kustannuksella.? Teppo Järnstedt, Kotka, Kaakkois-Suomi ?Olen teollisuusdemari. Toki meidän on huolehdittava mahdollisimman hyvin ympäristöstä, jotta tulevillakin sukupolvillakin on jotain mistä nauttia.? ?Molempia demareita tarvitaan.? Mari-Elina Koivusalo, Turku, Varsinais-Suomi ?Olen teollisuusdemari. Ympäristö on miulle tärkeä, ja eduskunnan ympäristövaliokunnan kautta myös se maailma on auennut ihan uudella tavalla.? ?Näistä kahdesta olen varmasti teollisuusdemari. siitäkin huolimatta, että tuskin kenenkään mielestä teollisuus ja luonto ovat aina törmäyskurssilla. Kaisa Lepola, Forssa, Häme lee myöntää lupa, joka tarvitaan siellä sulkeutuvien laitosten tilalle. Cleantechissä, josta toivomme tulevaisuuden alaa, yhdistyvät erityisen hyivn molemmat.? Nasima Razmyar, Helsinki ?Valintani ei ole joko tai vaan sekä että. Loviisa lll:lle tu- Tua Onnela Demokraatti Tarja Tenkula, Seinäjoki, Vaasan vaalipiiri Vaaliraati Kysymyksiä SDP:n eduskuntavaaliehdokkaille. Jaakko Kosunen, Kuopio, Savo-Karjala ?Ympäristödemari olen. Sen jälkeen olin SAK:n aluejohtajana, joten enköhän mie teollisuusdemari ole. Uusi ajattelu ja teknologia on muuttanut teollisuutta ja teollisuusdemarin nopeasti ympäristödemokraatiksi. Ympäristöstä huolehtiminen on toki tärkeää, mutta ei ole järkeä miettiä Suomen pelastavan koko maailman sillä, että suomalaiselta teollisuudelta viedään toimintaedellytyksiä tai energiaratkaisuilla kohtuuttomasti luodaan lisäkustannuksia. Teollisuus on tärkeää ja osa elinympäristöämme. Suomen taloudella tulee olla teollinen selkäranka.? Hanna Tainio, Tampere, Pirkanmaa ?Olen hieman enemmän teollisuusdemari. Teollisuus ja teollinen vienti ovat yksi meidän talouden peruskivi. Teollisuusdemari ei ole enää savupiippudemari. Ympäristödemokratiassa voivat yhdistyä talouskasvu ja kestävä kehitys.? Jukka Kärnä, Imatra, Kaakkois-Suomi Jaakko Meretniemi, Helsinki ?Kyllä mie teollisuusdemari ole. yleensä Ympäristödemarit vastaan teollisuusdemarit? Vaaliraadin vastauksien perusteella on tähän asti ollut vaikea vetää jakolinjoja ehdokkaiden välille. Entäs tällä kertaa? Nyt ehdokkaat joutuivat valitsemaan, ovatko he teollisuusdemareita vai ympäristödemareita. Tahallaan kärjistetty kysymys ei ollut kaikkien mieleen, ja suosituin vastaus kuuluikin ?Olen molempia?. Moni kuitenkin pystyi valitsemaan vaihtoehdoista paremmin kuvaavan . Parasta on yhdistää uusi ympäristöteknologia ja työpaikkojen syntyminen sitä kautta.? Eeva-Johanna Eloranta, Turku, Varsinais-Suomi ?Olen molempia. Vastuullisuus tulevaisuudesta käy ympäristömme kautta. Menestyvä teollisuus mahdollistaa suomalaisen hyvinvointivaltion. suunnittelen elinympäristöä työkseni. Tarvitsemme uusia työpaikkoja: erityisesti tervetulleita ovat ympäristöystävälliset ihmisiä työllistävät yritykset. Ympäristölle haitallisen toiminnan verotusta on kiristettävä progressiivisesti. Minussa asuu ajoittain pieni ?kettutyttö?. Sieltä on tullut ja tulee se tulos, jolla hyvinvointimme on luotu ja säilytetään. Suunnittelulla saadaan se toimivaksi osaksi kokonaisuutta.? Joanna Juurakko, Seinäjoki, Vaasan Vaalipiiri ?Koen olevani ympäristödemari. Ympäristöasioissa turvallisuudesta on huolehdittava tuleville sukupolville, jotta Talvivaaran tyyppisiä asioita ei pääse tapahtumaan.? Inka Hokkanen, Kuusamo, Oulun vaalipiiri ?Jos toinen pitää valita, ympäristöasiat ovat lähempänä sydäntä. Parhaimmillaan ilmasto- ja ympäristöosaamisemme voi luoda uuden lujan pohjan suomalaiselle teollisuudelle myös tulevina vuosikymmeninä.?. Onneksi meissä demareissa on paljon eri-ikäisiä ja erilaista osaamista, minun ei tarvitse hallita kaikkea.? Anette Karlsson, Vantaa, Uusimaa ?Olen sekoitus molempia. Luonto on meille elintärkeä, ja matkailu ja luonnon virkistyskäyttö luovat työtä meille Koillismaalle.? Ilmari Nurminen, Sastamala, Pirkanmaa ?Olen molempia. Myös uusiutuvien energialähteiden tutkimus- ja kehitystyöhön on panostettava.? ?Näistä kahdesta vaihtoehdosta olen ympäristödemari. Molempia demareita tarvitaan, ja ne ovat itse asiassa hyvin lähellä toisiaan.? Janina Lepistö, Vaasa ?Olen elinympäristödemari . Myös uusia ydinvoimaloita voidaan rakentaa, mikäli samanaikaisesti vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä sekä energiatuontia ulkomailta. On ymmärrettävä, että vihreät energiaratkaisut synnyttävät työtä ja parantavat työllisyyttä. Silloin teollisuudellakin on tulevaisuutta.? Keijo Kaleva, Virrat, Pirkanmaa ?Pidän itseäni ympäristödemarina. Tarvitsemme teollisuutta, jotta meillä on työtä ja hyvinvointia, mutta teollisuuden pitää ottaa ympäristö huomioon ja toimia kestävällä tavalla
Mielestäni kaikki muu puhe on turhaa mikäli ei lisätä työpaikkoja. AJATUSPAJA Ninni Taavitsainen, Kotka, Kaakkois-Suomi ?Jos näistä kahdesta tulee valita, luonnehtisin itseäni teollisuusdemariksi. Luonnon hyvinvointi vaikuttaa myös ihmisen hyvinvointiin.? Harri Hermo, Pori, Satakunta ?Olen ehkä enemmän teollisuusdemari. Kuitenkin niin, että ympäristölle koituvat haitat minimoidaan.? Maria-Riitta Mällinen, Rovaniemi, Lappi ?Aina nämä eivät ole vastakkain: matkailuteollisuus Lapissa pohjautuu puhtaaseen ja monipuoliseen luontoon. Teollisuus on tärkeä työllistäjä, mutta homma pitää hoitaa ympäristöä suojellen. Tarvitaan sekä työtä että luontoa.? Timo Haverinen, Iisalmi, Savo-Karjala ?Olen teollisuusdemari. Olen teollisuusliitossa toimitsijana, joten teollisuusalojen huolenaiheet ja teollisuuden hiipuminen ovat tuttu asia, suunta pitäisi saada kääntymään. Järkeviä ja rationaalisia päätöksiä tarvitaan turvaamaan ihmisten tulevaisuus ja työllistyminen, mutta luontoarvot täytyy muistaa, kun tehdään päätöksiä.. Ihminen on osa luontoa. Harrastukseni liittyvät luontoon ja siellä liikkumiseen, joten ympäristöarvotkin ovat tarkeitä.? Marko Iltanen, Rauma, Satakunta ?Olen teollisuusdemari aivan kokonaan. Ymmärrän luontonäkökulmat, mutta pyörien täytyy pyöriä. Toimin nykyisin kuljetusyrittäjänä. Näiden näkökulmien yhdistämisessä on avain Suomen kasvuun.? 20.2.2015 Kati Åhman-Kuosmanen, Iisalmi, Savo-Karjala ?Olen molempia, koska tarvitsemme teollisuutta ja työpaikkoja mutta ne on toteutettava ympäristöystävällisesti. Vientiteollisuus tuo Suomeen rahaa millä voimme ylläpitää tätä hyvinvointiyhteiskuntaa.? Mirja Suhonen, Porvoo, Uusimaa ?Olen sekä että. Reilu neljännesvuosisata metallialan työtä korjaamoissa ja konepajoissa ei voi olla vaikuttamatta asioiden käsittelyjärjestykseen. Hankkeet jossa ympäristöystävällisyyttä ei kunnioiteta, niihin ei pidä lähteä mukaan.? Tero Savala, Pori, Satakunta ?Olen teollisuusdemari. Luonnonvarojen ja ympäristön kunnioittaminen on minulle tärkeää. Lisäksi tiedetään, että jos emme ota huomioon päätösten vaikutuksia ympäristöömme, meidän on jatkossa turha pohtia päätöksiä lainkaan.? Kaarin Taipale, kaupunkitutkija, Helsinki ?Olen ympäristödemari, koska muuten ei voi olla myöskään tulevaisuuden teollisuusdemari.? 13 ?Olen ympäristödemari, koska muuten ei voi olla myöskään tulevaisuuden teollisuusdemari.? Katja Taimela, Salo, Varsinais-Suomi ?On väärin asettaa työpaikkoja ja ympäristöä vastakkain. Jos on pakko valita, enemmän ympäristödemari, koska uskon, että Suomea on kehittettävä tasapainoisesti ja kestävällä tavalla. Emme voi edetä vain teollisuuden ehdoilla, vaan on kunnioitettava myös luontoa ja sen jatkuvuutta.? Jere Järvinen, Kaarina, Varsinais-Suomi ?Minulla on ?ympäristödemarin sydän ja teollisuusdemarin aivot?. Suomessa tehdään uraauurtavaa tutkimustyötä muun muassa cleantechin parissa. Suomeen on vaikea enää luoda teollisia ?liukuhihnatyöpaikkoja?. Mielestäni teollisuuden kannattamien ja edistäminen ei kuitenkaan ole este sille, että ympäristöstä pidetään huolta.? Nelli Baran, Turku, Varsinais-Suomi ?Ympäristöystävällisyyden ja teollisuuden tulisi kulkea viimeistään nyt 2010-luvulla käsi kädessä. Ympäristön kunnioittaminen luo teollisuudelle uusia mahdollisuuksia ja monessa tapauksessa vähentää kustannuksia. Ympäristöarvot ovat minulle tärkeitä.? Terhi Stevander, Vantaa, Uusimaa ?Olen ympäristödemari. Suomi elää teollisuudestaan, ja siksi teollisuutta täytyy puolustaa kaikin keinoin. Suomesta ei koskaan tule halpatuotantomaata, joten koulutukseen ja korkeaan osaamisen tasoon pitää satsata.? Merja Mäkisalo-Ropponen, Joensuu, Savo-Karjala ?Olen molempia. Periaatteena kuitenkin on, että lapsemme ja lapsenlapsemme ansaitsevat elinkelpoisen maan. Oikein jalostettuna cleantechin saralta voi löytyä Suomelle uusi Nokia, joka luo taloudellista vakautta ja uusia työpaikkoja
Puoluetta on vuodesta 2010 johtanut sven Mikser, nykyinen Viron puolustusministeri. Ennen edellisiä vaaleja demarit olivat olleet Tallinnan kunnallishallinnossa yhteistyössä Edgar Savisaaren kepun kanssa. Oikeistopuolueet tekivät Virosta uusliberalismin koekentän tasaveroineen. Tässä asiassa virolaiset ovat aika tavalla suomalaisia edellä. Viron demaripuolue SDE yllätti tällä viikolla ilmestymällä vaalijulisteineen Helsingin katukuvaan. Ilves valittiin Viron presidentiksi 2006. SDE ilmoitti olevansa sosialidemokraattien kolmannen tien puolue. n n n nEljä Vuotta sittEn SDE sai Riigikoguun 19 paikkaa, mikä on puolueen paras tulos nykyisen itsenäisyyden aikana. Nettiäänestyksen suosio Virossa on kuulemma selvästi kasvussa. Menestys vaihteli. Puolueen puheenjohtajana toiminut andres tarand oli hetken pääministerinäkin. Nykyinen SDE muodostui vähitellen erilaisten koalitioiden ja puoluefuusioiden seurauksena. Sven Mikser ilmoitti tällä viikollakin, etteivät demarit vaalien jälkeen tee yhteistyötä kepun kanssa. Edellisten 2011 vaalien jälkeen Viroon muodostettiin andrus ansipin porvarihallitus, jossa Ansipin reformipuolueen lisäksi kuului konservatiivinen Res publica. Alkoi buumi. Heitähän täällä riittää. Virossa alkoi torstaina n n n Viron Vuonna 1905 perustettu demaripuo- lue toimi neuvostomiehityksen aikana pakolaispuolueena lähinnä Ruotsissa, mutta se oli koko ajan sillä statuksella myös SI:n eli sosialidemokraattien internationaalin jäsen. SDP:n Lappeenrannan puoluekokouksen (1990) varmasti sykähdyttävin ja liikuttavin hetki koettiin, kun Viron uudelleenmuodostetun demaripuolueen puheenjohtaja Marju lauristin astui puhujapönttöön esittämään tervehdystään. Salin tunnelmaa sillä hetkellä on vaikea kuvailla. Europarlamentin vaaleissa Ilves räjäytti pankin ja SDE sai puolet virolaisten paikoista. Yh- Jukka-Pekka Flander teistyö loppui ennen Riigikogun vaaleja, kun paljastui, että Savisaar oli saanut puoluerahoitusta epäilyttävistä lähteistä . Syksyn aikana menestys on ollut vaimeampaa. ruplina. Vaikka keskustan kannatus notkahti vaaleissa, Savisaaren henkilökohtainen äänimäärä pysyi vahvana. Mutta vaalirahajupakan seurauksena Savisaaren keskustasta tuli aiempaa vahvemmin Viron hylkiöpuolue. toomas Hendrik ilves tuli puheenjohtajaksi 2001 ja puolueen nykyinen nimi vahvistettiin vuonna 2004. Viron demarit muuttivat puolueensa nimen, koska mikään sosiaaliin viittaava ei kommunistimiehityksen jälkeen tullut kysymykseen. Maltillisten nimellä toimivat demarit olivat omastakin mielestään Euroopan oikeistolaisin demaripuolue. SDE on toisaalta saanut jonkun verran kannatusta myös vironvenäläisiltä. Hallitusyhteistyökään ei ole ollut helppoa. Varsinainen vaalipäivä on ensi viikon sunnuntai (1.3.2015). Puolustusministerinä Sven Mikser on joutunut nostamaan profiilia, kun Ukrainan kriisi on kärjistänyt Baltian Nato-maiden ja Venäjän suhteita. Demarien kannatus oli huipussaan hallitusratkaisun aikoihin viime keväänä. Yhdessä gallupissa SDE oli jo Viron suosituin puolue. Oltiin tultu historian virrassa suurten tunteiden jyrkänteelle. Lauristin ja Viron kepun nykyinenkin nokkamies Edgar savisaar olivat olleet laulavan vallankumouksen ja kansanrintaman isoja nimiä. 1990-luvulla Viron politiikassa otettiin kurssi oikealle. Viron puoluekartalle on muodostunut neljän suurehkon puolueen kilpakenttä. SDE ilmoitti olevansa sosialidemokraattien kolmannen tien puolue. eli erosi ja ryhtyi tavoittelemaan komissaarin paikkaa jean-Claude junckerin komissioon. Uudessa taavi roivaksen hallituksessa konservatiivipuolueen tilalle tulivat sosialidemokraatit. Niistä kolme on porvaripuolueita, yksi sosialidemokraattinen. Yksi porvaripuolueista on eräänlainen hylkiöpuolue. Miten ihmeessä tämä vaikuttaa niin tutulta? *Anna äänesi sossuille. Viron demarien puheenjohtaja, nykyinen puolustusministeri Sven Mikser ja ex-puheenjohtaja Ivar Padar, nykyinen Viron maatalousministeri ehtivät neljä vuotta sitten myös vauhdittamaan Helsingin demarien vaalikampanjaa.. Demareilla on sinipunahallituksessa seitsemän ministeriä. Hallitus kuitenkin hajosi viime vuoden keväällä. Ansip teki ?kataiset. 14 20.2.2015 AJATUSPAJA Miten ihmeessä tämä vaikuttaa niin tutulta? Antti Vuorenrinne antti.vuorenrinne@demari.fi twitter: @AVuorenrinne Anna oma hääl sotsidele* e-hääletamine, eli sähköinen ennakkoäänestys. Syksyllä koettiin pieni hallituskriisi. Reformipuoluelainen valtiovarainministeri jürgen ligi joutui eroamaan, kun oli tölväissyt Facebookissa demarien opetusministeriä, venäläistaustaista jevgeni osinovskia. n n n taMMikuun gallupEissa dEMarEillE on saatu 16?18 prosentin kannatuslukemat. Mennään siis suunnilleen samalla uralla kuin neljä vuotta sitten. Puolue haluaa vedota pääkaupunkiseudulla töissä oleviin virolaisiin duunareihin
Oikein piäministeri on ollut sitä mieltä, että työntekijöiden oikeudet voisivat sopimuksen mukana hävittää ja palata jonnekin viime vuosisadan huutolaisaikaan. Kysymys on pitkälle osaamisesta. Tyhmintä mitä Suomi voi tehdä on ajaa rapakuntoon paras kansainvälinen valttimme eli koulutus ja osaaminen. Nokian kännykät olivat erinomainen esimerkki korkean jalostusarvon tuotteista, joiden menestys heijastui koko Suomen yritystoimintaan ja hyvinvointiin. Hesarin mukaan vaalien puheenaiheeksi nousevat talous ja työpaikat. Puolueiden linjoissa on eroja ja se on hyvä asia. Paavo Haavikon runoutta on käännetty suomalaisten runoilijoiden tuotannosta kaikista eniten ruotsinnoksista ja englannoksista, saksannoksista aina serbokroatiaan saakka eli ainakin kymmenelle eri kielelle. Tämä on luettavissa Haavikon omasta teoksesta ?Tule- vaisuudesta. (Art House, 1996), s.136-137: ?Runokokoelmia eri kielillä?. Myös Haavikon omaelämäkerran toisessa osassa ?Prosperon muistelmat. Esimerkiksi kasvun ja työllisyyden osalta on helppo todeta sen tärkeys, mutta vaikeampi kysymys on, miten se tehdään. Yritysten keskinäinen yhteistyö ei sekään ole suomalaisten vahvuus. Suomalainen teollisuus korostaa omassa vaaliohjelmassaan muun muassa yritysten osaamisen ja jalostus- arvon merkitystä kansainvälisessä kilpailukyvyssä. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa myös se tosiasia, että Nokia ei kaatunut liian korkeisiin palkkoihin, vaan yrityksen toimivan johdon strategisiin virheisiin. Ville Skinnari Pienyrittäjä, lakimies SDP:n puoluehallituksen jäsen Kokoomus . Jalostusarvolla tarkoitetaan tavaralle (tai palvelulle) tuotettavaa lisäarvoa. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Kirjoittajan mielestä Nokian kännykät olivat esimerkki tuotteista, joiden menestys heijastui koko Suomen yritystoimintaan ja hyvinvointiin. Kasvua etsimässä ltä e e t n i r n e r o u V Eduskuntavaaleihin on pari kuukautta. Tuloksia tarvitaan ja paljon odotettu ja korostettu yhteisöveron alennus ei ole tuloksia tuonut. SDP on korostanut vaaliohjelmassaan talouskasvun, työllisyyden ja viennin merkitystä hyvinvointipalvelujen säilyttämiseksi. Suuren veturin perässä on pienemmänkin yrityksen mahdollista päästä mukaan kansainvälisille pelikentille. on viittauksia hänen tuotantonsa käännöksiin. Paavo Haavikko oli Suomen kansainvälisesti tunnetuin runoilija. Eino Kaikkonen kriitkko, Vantaa, Kaivoksela. Siis he vastustavat kolmikantaa, jolla maan hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt yhdessä ovat luoneet oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskuntaan. Olisihan se tieteinkin ongelmallista, jos työnantajatkin yritystukiaan ja verohelpotuksiaan vastaan joutuisivat jonkinlaiseen vastuuseen ihan aitojen suomalaisten ammattiihmisten työllistämisestä sen sijaan, että tuottavat ulkolaista ja harmaaseen talouteen perustuvaa työvoimaa, muka tyävoimapulan varjolla. Kokoomuksen johtamispolitiikka näyttää rapauttavan ajatuksen siitä, että kotimaassa työllistämistä kunnioitetaan. Mitä parempi hinta saadaan, sitä parempi jalostusarvo. Helsingin Sanomien pääkirjoitus pohti viime lauantaina vaalien teemoja ja puheenaiheita otsikolla ?Mistä asioista vaaleissa puhutaan??. Se oli sitä aikaa, jollion esimerkiksi satamissa valittiin aamulla paikalle tulleesta joukosta sormella osoittamalla keitä haluttiin töihin ja toiset saivat lähteä odottelemaan kenties huomenna koittavaa omaa vuoroaan. Eikä se vielä riitä, sillä Elinkeinoelämän keskusliitto on toimitusjohtajansa kertoman mukaan kyllästynyt sopimuksiin, joilla on laajaa kattavuutta ja jotka ottavat huomioon myös sosialisesti heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset. Kuinka pitkälle osaamme Suomessa jalostaa tuotteemme vai myymmekö vain alhaisen jalostusarvon tuotteita. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvu on nostettu painopisteeksi. Onnistuessamme varmistamme samalla suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Siksi tämän toivoisi nousevan myös vaaliteemaksi. Nokia ei tule entisellään takaisin, mutta voimme edelleen onnistua korkean jalostusarvon tuotteiden ja palveluiden vientimaana. työväenpuolue? Mistä sen tietää, että kokoomus on vuosia sitten julistamansa työväenpuolue? No näin vaalien lähestyessä havaitsee vain sivusilmällä, kuinka kokomuslaiset haluaisivat päästä irti työntekijöiden oikeuksia määrittelevistä työehtosopimuksista. AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa 20.2.2015 15 Kirjoita omalla nimelläsi. arviossaan olevan ?sääli, että Haavikkoa ei ole juuri käännetty muille kielille.? Kirjoittajan näkemys ei perustu tosiasioihin. Nyt pienet ja keskisuuret yritykset jäävät liian yksin kovassa kilpailussa. Oikeistolaiselle toiminnalle on ominaista hyvinvointierojen kasvattaminen niin, että rikkaat rikastuvat ja köyhyys ja työttömyys lisääntyy samanaikaisesti, kun kotimaassa tehtyjä yritysvoittojasiirretään ulkomaisiin investointeihin ja omaisuuden järjestelyrahastoihin verottomina. Saapa vain nähdä mitä äänestäjät haluavat tämän maan tulevaisuudelta. Jorma Härkönen Lappeenranta Haavikkoa on käännetty Esa Mäkijärvi kirjoitti (Demokraatti 12.2.).Paavo Haavikon ?Koottujen runojen. Asetelma on seuraavalle eduskuntakaudella haastava, koska nyt meiltä ei löydy samalla tavalla veturiyrityksiä kansainväliseen vientiin kuin edellisen laman jälkeen 1990-luvulla
Uuden kasvun resepti on kuitenkin ollut hukassa. Myös tuottavuuskehitys . Suuri määrä yrityksiä ajautui konkurssiin. Lamavuosina 1991?93 Suomessa menetettiin nettomääräisesti noin 430 000 työpaikkaa ja työttömyysaste nousu pahimmillaan 18 prosenttiin. Pekkaselle konsensuksen sisältö näyttääkin merkinneen erityisesti yhteisvastuuta. ymmärrettiin, ettei pitkäaikaistyöttömyys poistu vain talouskasvulla. Ryhmä peräänkuulutti kansallista tahtotilaa, jossa työttömyyden vähentäminen 200 000:een, voimakas talouskasvu, ylijäämäinen vaihtotase ja valtion velanoton tuntuva supistaminen omak- suttaisiin kansallisiksi tavoitteiksi, joiden saavuttamiseen hallitus, puolueet ja keskeiset työmarkkina-, etu- ja kansalaisjärjestöt sitoutuisivat. Työryhmää vetäneen Matti Pekkasen tuolloin julkaisuista haastatteluista välittyvät selkeinä viesteinä hätätilan korostaminen sekä eettisesti herättelevä sävy, jonka myötä Pekkanen pohti suomalaisen arvomaailman perusteita ja yhteiskunnan ihanteita. Matti Pekkasen ulostuloja leimasi eettinen julistus, jonka myötä hän vetosi myös suomalaisten kristilliseen arvoperustaan. Työllisyys parani yli 250 000:lla ja työttömyys aleni noin 150 000:lla. Työttömien määrä oli vuoteen 2000 tultaessa runsaat 250 000. Valtion menojen supistamiseksi työryhmä suositti, että hallitus ryhtyisi valmistelemaan yksityiskohtaisia säästölakiesityksiä valtion menojen supistamiseksi kaikkiaan 16 miljardilla markalla. Tähän tarvittiin eduskunnan säätämä laki valtion velkaantumisen rajoittamisesta, mikä muodosti Romahduksen mittaluokka on yhtä suuri Tuotannon romahduksen mittaluokka . Kriisin aikana myös kuntien velka on kasvanut voimakkaasti. Julkisen sektorin bruttovelan suhde kokonaistuotantoon on kohonnut noin 60 prosenttiin. ja suhteessa työttömien työnhakijoiden määrään yhtä vakava ongelma. Presidentti Martti Ahtisaari asetti 20.6.1994 työllisyystyöryhmän, jonka oli 30.9.1994 mennessä määrä tehdä selkeät suositukset toimenpiteiksi ja toimintalinjoiksi, jotka tehokkaasti vähentäisivät työttömyyttä. Työryhmä päätyi hahmottamaan kansallisen talous-, sosiaali- ja työvoimapoliittisen toimintalinjan, jonka toteutuminen alentaisi työttömyyden vuoteen 2000 mennessä 200 000:een sekä kääntäisi valtiontalouden alijäämän ja kansakunnan ulkomaisen velan selvään laskuun. oli molempina ajanjaksoina kutakuinkin yhtä suuri. Lama kohdistui etenkin kotimarkkinoihin, mikä johtui korkeaksi kohonneista reaalikoroista. Työryhmä asetti tavoitteeksi saada aikaan keskimäärin 5 prosentin talouskasvu. Kuva on Senaatintorilta 1991. Kari Hulkko. Nykyisen kriisin aikana palvelut ovat supistuneet verrattain vähän, kun taas teollisuuden lasku on ollut rajua. Suomen viennin taso romahti vuonna 2009 ja on sen jälkeen jäänyt merkittävästi jälkeen markkinoiden kasvusta. Uuden kasvun aikaansaaminen vaatii aikaa eikä suunnan kääntämiseksi ripeään kasvuun ole tarjolla yksittäistä ja nopeavaikutteista keinoa. man seurauksena erityisesti valtionvelka moninkertaistui ja Ahtisaaren työryhmän aloittaessa vuonna 1994 sen arvioitiin nousevan jo yli 70 prosenttiin bkt:stä. Työryhmä tunnusti heti työnsä aluksi, että kunnianhimoisen kasvutavoitteen rinnalla tarvitaan valtiontalouden tasapainottamista menosäästöin. tuo kasvun tärkeä lähde . Lähtökohta velkaantumistavoitteen saavuttamiseksi oli vaikea. Nykyisessä talouskriisissä valtion velkaantumisen lähtölava oli jo kriisin alussa paljon korkeammalla tasolla kuin 90-luvulla. Hän kysyi toistuvasti, ?miksi hätä ei enää liikuta?. Työmarkkinaosapuolten kattava ja kasvua sekä matalaan inflaatioon sitoutuva sopimustoiminta nostettiin niin ikään erottamattomaksi osaksi työllisyyden parantamista. 16 20.2.2015 AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. kannanoton tukeakseen Suomen selviytymistä. Suurtyöttömyydestä tuli kansallinen onnettomuus. yhteensä lähemmäksi kymmenes kokonaistuotannosta . Talouden heikkous on muodostumassa pitkäkestoisemmaksi kuin 1990-luvulla. Velkasuhteen vakauttamiseksi on välttämätöntä parantaa julkisen talouden tasapainoa sekä talouden kasvulla että julkisen talouden sopeutustoimilla. Pekkaselle konsensuksen sisältö näyttääkin merkinneen erityisesti yhteisvastuuta. Hän kysyi toistuvasti, ?miksi hätä ei enää liikuta?. Talouskasvu ja sosiaalinen vastuu Ahtisaaren asettaman Matti Pekkasen johtaman työryhmän punaiset langat olivat talouskasvun ensisijaisuus ja suurtyöttömyyden kitkeminen. Suomi uusteollistui 1990-luvun puolivälissä Nokia-vetoisen elektroniikkateollisuuden nousun myötä. Tämänhetkisessä taantumassa on merkittäviltä osin kyse maailmantalouden heikosta kehityksestä sekä globaalissa työnjaossa tapahtuvista rakenteellisista muutoksista. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Mitä opittavaa on 1990-luvun Vaikka yhtäläisyyksiäkin on, nykyinen talouskriisi on hyvin erilainen kuin 1990-luvun lama. Tuolloin teollisuus supistui vain vähän ja tilapäisesti, kun sen sijaan yksityiset palvelut sukelsivat syvään ja pitkään. Tämä sai konkreettisen muodon Paavo Lipposen hallituksen muodostumisen yhteydessä, kun työmarkkinajärjestöt esittivät niin sanottuna ?huomenlahjana. Noihin vuosiin ajoittui myös kahden vuoden nollakorotuksiin perustuva työmarkkinaratkaisu. Nykyisessä talouskriisissä työpaikkojen nettomenetys on ollut noin 75 000 työpaikkaa ja työttömyysasteen nousu on jäänyt runsaaseen pariin prosenttiyksikköön. Lisäksi vientiä auttoivat pian niin kansainvälisen talouden elpyminen kuin valuuttakurssin kautta parantunut hintakilpailukyky. Työllisyyden heikkeneminen ja työttömyyden nousu olivat 90-luvun lamavuosina silti nyt koettua paljon rajumpia. La- Palkansaajat näyttivät joukkovoimaansa 1990-luvun laman aikana. Kunnianhimoinen kasvutavoite saavutettiinkin liki täysimääräisesti. Pitkittyvä työttömyys on kuitenkin molempien kriisien yhteinen piirre . on pysynyt viime vuosina vaisuna. Viennin rakenne on kehittynyt epäsuotuisaan suuntaan, sillä loppukäyttöön tarkoitettujen tuotteiden osuus on pienentynyt ja välituotteiden kasvanut. Elintason ja työpaikkojen turvaamiseksi tarvitsemme uutta korkean jalostusarvon tavara- ja palveluvientiä. Työryhmän ehdotukset muodostivat Lipposen hallituksen talouspoliittisen tiekartan. Velkakierteen katkaiseminen nähtiin välttämättömäksi edellytykseksi korkotason laskulle ja henkilöverotuksen keventämiselle, joita tuolloin tarvittiin investointien ja kulutuksen vauhdittamiseen. Suurtyöttömyyden hallintaan saaminen nähtiin kansalliseksi tehtäväksi, joka vaativuudessaan oli verrattavissa sotakorvauksista ja jälleenrakentamisesta selviytymiseen. Tämän saavuttamiseksi tehtiin ehdotus valtion menoja rajoittavan lain säätämisestä vuoteen 1999 asti. Toinen tärkeä periaate oli hyvin vahva sosiaalisen vastuun painotus työttömyydestä . 1990-luvun alussa Suomen julkisen sektorin bruttovelka suhteessa kokonaistuotantoon oli teollisuusmaiden toiseksi alhaisin
Sopimusyhteiskunta oli Suomen asialla. 20.2.2015 hankkiakseen ajanmukaisia markkinoille tulevia hyödykkeitä kuten muukin väestö. Ansioeläkkeiden tason vuosittaisessa tarkistusmenettelyssä tulisikin siirtyä mahdollisimman pian nostamaan kaikkia ansioeläkkeitä yhtä suurella euromäärällä. Missä kohtaa perhepalveluiden kehitys Suomessa on mennyt pieleen? Vaikuttavinta olisi suunnata palvelut niin, että koko perhettä tuetaan. Valtion velkaantumisen kasvun arvioitiin taittuvan vuosien 1996?1997 tienoilla. Ansioeläkkeiden tarkistuksessa käytetty palkkojen muutosta mittaava indeksi tulisikin laskea vain näiden niin sanotusti identtisten työntekijöiden palkkatason muutoksesta. AJATUSPAJA lamasta? Valtiotieteen tohtori Kimmo Kiljunen on nostanut keskusteluun kasvavan eläkeläisköyhyyden ja yleensäkin eläkeläisväestön toimeentulon suhteellisen tason jatkuvan heikentymisen. Kimmo Kiljusen esille nostama ansioeläkkeiden indeksitarkistusjärjestelmä on olennaisin tähän vaikuttava tekijä. Koko perhe tarvitsee uusia näköaloja umpikujatilanteeseen. Lapsiin keskittyvässä palveluissa etsitään ongelmia ja huoltajia pidetään vanhemmuuden hukanneina avunetsijöinä. Valtion menojen karsimisen ja taloudellisen kasvun vuoteen 2000 mennessä aikaansaama noin 10 miljardin markan suuruinen valtion budjettitalouden liikkuma-ala oli työryhmän ehdotuksen mukaan käytettävä henkilöverotuksen, erityisesti palkkaverotuksen, keventämiseen. Pitkittyvä työttömyys on kaikkinaisen yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lähde, mikä jatkuessaan rapauttaa kansalaisten keskinäistä luottamusta, sosiaalista eheyttä ja vie pohjan suomalaiselta tavalta pärjätä. Erityisesti on alleviivattava kahta asiaa, joilla on käyttövoimaa tämän päivän tilanteessa. Olisi erinomaista, mikäli julkiseen talouteen kyettäisiin luomaan liikkuma-alaa myös tulevien kriisien varalle. Kun nyt näin ei tehdä, jäävät eläkkeet koko ajan jälkeen vakituisesti työssä olevien työntekijöiden ansiokehityksestä ja juuri näiden työntekijöiden maksukyvyn mukaan reagoivat markkinat hinnoillaan ja tuomalla tarjolle uusia hyödykkeitä. Eläkejärjestöt ovat jo pitkään vaatineet palkkakehitystä painokkaammin seuraavaa eläkkeiden indeksitarkistusjärjestelmää. Muuten käy niin, että tuettava toipuu ja muut tuetta jääneet mahdollisesti sairastuvat myöhemmin stressin aiheuttamiin sairauksiin. Sitä seurasi Lipposen muodostaman hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen tahtotila. Toimintamallilla on löydettävä yksilöllisiä ratkaisuja arkeen. Tärkeää on tukea sitä, että perheet kokevat onnistumisia edetessään kohti seesteisempiä aikoja. Jokaiselle meistä tulee elämässä tilanteita, joissa tarvitsemme muiden tukea ja ohjausta. Velkasuhde kääntyikin laskuun vuonna 1997 ja aleni jopa ennakoitua nopeammin. Pitkäaikaistyöttömyyttä aiottiin vähentää lisäämällä työvoimapoliittisia toimenpiteitä niin, että alkuvuosina 1995?1996 toimenpiteiden piirissä olisi keskimäärin 125 000 henkilöä (5 prosenttia työvoimasta) ja vuonna 2000 edelleen vähintään 3 prosenttia työvoimasta. Yleinen ansiotaso kehittyy eri aloittain noin 1?3 prosenttia hitaammin vuosittain kuin niiden työntekijöiden palkat, jotka ovat ansiotyössä koko indeksimittausjakson ajan. Ongelmatieto on tarpeellista, mutta se ei ole riittävää ja avunetsijöille pitää avata ovi. Mitä parempi talouskasvu, sitä enemmän ja nopeammin valtiontaloutta voidaan päätösperäisin toimenpitein tasapainottaa. Systeemissä tulisi painavammin huomioida työssä vakituisesti olevien työntekijöiden ansiotason muutos. Veikko Simpanen sosiaalineuvos Eläkkeensaajien keskusliiton valtuuston jäsen Tuetaan koko perhettä Missä kohtaa perhepalveluiden kehitys Suomessa on mennyt pieleen? Vuoden 1995 jälkeen lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet 200 miljoonasta 700 miljoonan euroon ja lastenpsykiatrian kustannukset ovat kolminkertaistuneet. Jotta oikeudenmukaisuus toteutuisi, järjestelmän tulisi pysäyttää kehitys, jossa eläkeläisten maksukyky vuosittain alenee. Aktivointiasteen osalta 1990-luvulla asetetut tavoitteet on jopa ylitetty: joulukuussa 2014 aktivointiasteeseen laskettavien palvelujen piirissä oli 116 400 henkilöä, kaikkiaan 4,4 prosenttia työvoimasta. Pekkasen työryhmän kantavat pilarit ovat edelleen ajankohtaisia. Tavoitteista ensimmäinen oli aikaansaada yhteinen kansallinen tahtotila Suomen selviytymiseksi ? siis laaja konsensus. Kattavat työmarkkinaratkaisut yhdistettynä hallituksen toimiin ja elektroniikkateollisuuden vahvaan tulemiseen nostivat Suomen kansantalouden jaloilleen. Olen tästä asiasta samaa mieltä. Vuosien saatossa on siirrytty malliin, jossa perhepalvelut on eriytetty eli perheitä ei hoideta yhdessä yhteisönä, vaan jokaista perheenjäsentä erikseen. Sopeutustoimien mittaluokkaan vaikuttaa myös se kyetäänkö jatkossakin tekemään uskottavia rakenteisiin käypiä uudistuksia. Tämän lisäksi hankerahaa on jaettu kuntiin noin 200 miljoonaa euroa. Dosentti Matti Rimpelä kirjoittaa Noste-lehdessä (12/2014), että 1980-luvun palveluissa painotettiin enemmän perhekeskeisiä palveluja, joissa keskityttiin tukemaan kasvatusta. Viranomaisen tehtävänä on antaa puitteet keskustelulle ja mahdollisille ratkaisuille. Uskon, että näistä tilanteista selvitään yhteistyöllä ilman, että kenenkään tarvitsee kärsiä enempää tai kokea apua hakiessaan itsensä alistetuksi tai arvottomaksi. Marianne Korpi kansanedustajaehdokas (sd.). Korotus voisi olla kaikille se sama euromäärä, jolla suuruudeltaan keskimääräinen omaeläke indeksilaskennan mukaan euroina nousee. Oikeudenmukaisempaan järjestelmään Korjausta vaatii pikaisesti myös indeksilaskennassa käytettävä palkkakehitystä seuraava indeksi. Tarvitaan kasvua, julkisen talouden sopeuttamista sekä pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Kasvun avaimet löytyvät korkean jalostusarvon tavara- ja palveluviennin kilpailukyvystä. Viennin kasvu mahdollistaa myös kotimarkkinaalojen kestävän kasvun. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää jatkossakin sopeutustoimia. Tuolloin olisi mahdollisuus pehmentää finanssipolitiikalla heikon talouskehityksen vaikutuksia. Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden vähentämisessä kyse ei ole vain taloudesta, vaan syvällisellä tavalla ihmisten osallisuudesta ja mahdollisuudesta olla hyödyksi. Perhetyöskentelyssä pitää keskittyä siihen, että perheenjäsenet saavat tasapuolista tukea. Eivätkö kaikki eläkeläiset tarvitse euroissa yhtä paljon lisää maksukykyä vuosittain elinkustannusten nousun johdosta ja Yhteisymmärryksen politiikkaan Lauri Ihalainen työministeri 17 Eläkeläisten taloudellinen asema vaatii korjausta sitovan poliittisen tahdonilmaisun säästöjen toteuttamisesta. Lisäksi nuorisotyöttömyyttä aiottiin vähentää niin sanotun nuorisokansliapäällikkötyöryhmän esitysten perusteella lisäämällä tilapäisiä työ- ja harjoittelupaikkoja vuosina 1995?1996. Työryhmän täydentävät esitykset koskivat muun muassa verotuksen rakenteen kehittämistä, pk-yritysten toimintaedellytysten parantamista, työmarkkinoiden toimivuuden parantamista, ammatillisen koulutuksen kehittämistä sekä tutkimus- ja kehittämistoimintarahoituksen lisäämistä. Vaikka aika ja olosuhteet olivat erilaiset, perusperiaatteet sopivat nytkin koettuun taantumaan. Indeksitarkistuksen laskentaperusteet tulisikin pikaisesti uudistaa eläkeläisköyhyyden kasvun pysäyttämiseksi. On täysin selvää, että ansioeläkkeiden tasotarkistuksessa vuosittain käytettävä puhdas prosenttikorotus on epäoikeudenmukainen ja köyhyyttä lisäävä. Onkin perusteltua kysyä, miksi jo eläkkeellä olevien ihmisten välisiä tuloeroja halutaan kasvattaa euromääräisesti vielä eläkevuosienkin ajan. Perheet toivovat ohjaavia keskusteluja, joissa tilanne avataan, eivät niinkään varsinaisia lastensuojelullisia toimenpiteitä, psykiatrista hoitoa tai lääkereseptejä. Perheenjäsenten tasapuolinen kuuleminen antaa heille mahdollisuuden kertoa oma näkökulmansa tilanteesta ja myös ratkaisuehdotukset. Hyvä on myös huomata, että vanhemmat haluavat pitää vanhemmuuden itsellään ja sitä on mahdollisimman paljon tuettava
Totta kai tämä vaatii jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä. Itse asiassa ay-liikkeen osalta tilanne vaatii nykyistä vikkelämpää, syvällisempää ja kansainväli- Minä uskon edelleen pohjoismaiden malliin, joka perustuu demokratiaan, vahvaan ay-liikkeeseen ja sopimusyhteiskuntaan. sempää toimintaa. Jos hyväksytään ajattelutapa, että yrityselämän globalisaatio on jo tapahtunut ja meidän on vain sopeuduttava niihin vaatimuksiin, joita tulee Suomen ulkopuolelta, olemme täysin kansainvälisen kapitalismin armoilla. Suomella on mahdollisuuksia Meillä on edelleen monia hyviä mahdollisuuksia, joista voimme itse päättää ja turvata haluamaamme kehitystä Suomessa. Ohjelman valmistelusta vastaa ympäristöministeriön asettama asiantuntijaorganisaatioista koostuva soidensuojelutyöryhmä. Maanomistajien kuulemiset oli tarkoitus aloittaa Kaakkois-Suomen ely-keskuksen kohdalla 27.10.2014. Palkansaajien asemaa työnantajaan ja omistajiin nähden tulee heikentää. Pohjoismaisen mallin vahvuus viime vuosikymmeninä kehityksen mahdollistajana on todistettu monilla kansainvälisillä mittauksilla. Yhteydenotot omistajilta olivat palaut-. Tämä ei kuitenkaan voi poistaa sitä tosiasiaa, että kansainvälisessä liiketoiminnassa on puolustettava omia etuja, myös kansallisia etuja ja työntekijöiden etuja. Kaiken tämän ministeri keskeytti. Vain muutama kielteinen palaute Soiden kartoituksista maanomistajat olivat ennen kartoituksia saaneet niin sanotun maanomistajakirjeen siitä, mitä ja miksi kartoitetaan sekä ympäristöministeriön laatiman esitteen ohjelmasta. Maanomistajille lähti vuosien 2013?2014 aikana pelkästään Kaakkois-Suomen ely-keskuksen alueella noin 1600 kirjettä. Kuulemisten jälkeen asiat ja kohteet olisi tuotu julki. Samalla juttu paljasti valtionyhtiöiden omistajaohjauksen täydellisen haaksirikon viime vuosikymmenellä. Lentoliikenne jos mikään on kansainvälistä ja globaalia. Julkisessa keskustelussa EK ja eri yrittäjäjärjestöt ovat korostaneet, että kaikki ovat samassa veneessä. Oikeisto on yhtynyt vaatimukseen, että on tehtävä kovia päätöksiä ja kaikkien on uhrauduttava. Tähän ei Finnairin johto ollut valmis. 18 20.2.2015 AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Työelämän muutos edellyttää myös osa-aikaisten ja pätkätyöläisten luottamuksen hankkimista nopeasti. Vastuunkantajia haetaan Puheenjohtaja Åkersin maininta siitä, että Finnairin johtoporras ei hyväksynyt heidän vastaehdotustaan että myös johtajien palkkoja alennetaan viidellä prosentilla, on kuvaava. Tila Kouvolan kirjastosta oli varattu. Heidän vaativat vain työntekijöiden palkkojen alentamista. Viimeksi tämä kuultiin Teknologiateollisuuden johtajalta. Vaatimukset kohdistuvat siis työntekijöihin ja palkansaajiin. Ovatko yritykset valmiita investoimaan Suomeen vai jatkuuko Finnairin johdon, Wahlroosin ja Toivanen-Koiviston linja tulevaisuudessakin. Se ei ole helppoa, mutta se on täysin mahdollista. Oma lukunsa on se, että tällaista politiikkaa harjoittaa yhtiö, josta valtio omistaa enemmistön. Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen yrittäjien ja muidenkin työantajien ja omistajien kananotot seuraavan hallituksen ohjelmaan ovat olleet hyvin yksipuolisia. Siinä paljastui hyvin konkreettisesti työelämän nykytilanne. Tästä on monia hyviä esimerkkejä. Minä uskon edelleen pohjoismaiden malliin, joka perustuu demokratiaan, vahvaan ay-liikkeeseen ja sopimusyhteiskuntaan. Suokartoituksia on tehty vuosina 2013?2014. Ehdotukset suojeltavista suoalueista oli päätettävä Etelä-Suomen osalta suunnitelmien mukaan syksyyn 2014 mennessä. Irtisanominen on tehtävä helpommaksi, minimipalkat alhaisemmiksi ja koeajat pidemmiksi. Toinen vaatimus on kohdistettu valtiolle: julkinen sektori pienemmäksi, yritysvero pois ja perintöverotus alhaisemmaksi. Ohjelma ei etene sovitussa aikataulussa ja asian julkisuus on viivästynyt. Koska ministerille ja muillekin päättäjille asiat näyttävät olevan epäselviä, täytyy minun Kaakkois-Suomen ely-keskuksen toimesta suokartoituksia tehneenä lisävalaista asiaa. Ohjelman valmistelu perustui Kataisen hallitusohjelmaan, valtioneuvoston periaatepäätökseen (30.8.2012) sekä luonnonsuojelulakiin. Kansalliseen suostrategiaan ja tähän ohjelmaan tähtäävä valmistelu alkoi kuitenkin jo seitsemän vuotta sitten. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Olemmeko samassa veneessä? Thelma Åkersin haastattelu (Demokraatti 13.1.) oli hyvin antoisaa luettavaa. Missä ovat näiden työnantajien ja omistajien järjestöjen ehdotukset, lupaukset ja sitoumukset siitä, mitä he ovat valmiita tekemään. Tätä vaatimusta korostettiin uhkaamalla irtisanomisilla ja palkkaamalla työntekijöitä ulkomailta halvemmalla hinnalla. Mikä on yhteisessä veneessä vastuu? Löytyykö talvisodan henkeä? Armas Lahoniitty Turku Ympäristöministeri Grahn-Laasonen on Wilma Hurskainen Torstainen (12.2) eduskunnan kyselytunti toi esille, että ministeri Sanni Grahn-Laasonen ei ole ollut soidensuojeluohjelman täydennykseen liittyvissä asioissa ajan tasalla tai pelaa harkittua puoluepolitiikkaa ennen tulevia eduskuntavaaleja. Maanomistajista 91 otti kirjeiden johdosta yhteyttä ja yli 10 maanomistajaa oli maastossa myös kartoituksissa paikan päällä
Ei se ole ainakaan oikeudenmukaista. Ehdottaisin uutta käytäntöä: Nimetään palkkavaliokunta toisella perusteella. Siksi näiden yritysjohtajien palkat nousevat jopa kymmeniä prosentteja. AJATUSPAJA 20.2.2015 19 Getty Images Suurituloisilla on omat palkkaneuvottelijat Tiedetään, että vuorineuvokselta ?kerjäämään? pitää lähettää toinen vuorineuvos. Silloin lahjoitusmäärä on tarpeeksi suuri. Se nähtiin Fortumin ja Nesteen palkkioehdotuksissa. Tämän viisauden tietysti tuntevat kaikki hyväpalkkaiset. Tämä ryhmä tekisi palkankorotusesityksen. Näistä suojelutyöryhmä valitsi 64 kohdetta (noin 3300 hehtaaria) ohjelmaan. 75 000 euron palkkiota olisi pitänyt korottaa 10?20 prosenttia, vaikka entinenkin palkkio on jo kaksi-kolme kertaa saman yhtiön duunarin vuosiansio. Pakkolunastuksiin arvioidaan jouduttavan joissakin tapauksissa. Koska suot täytyy säilyttää ekologisesti ja vesitaloudellisesti toimivina kokonaisuuksina, ei ministerin ajama Metso-ohjelmien kaltainen suojelumenetelmä turvaa suoluontoa pirstaleisuudellaan. Tällä nopeudella alueen soiden (64 kohdetta) suojeluun kuluisi aikaa ainakin 50 vuotta. Jo ennen Grahn-Laasosen ministeriyttä vapaaehtoiset keinot oli suunniteltu ensisijaisiksi, kun ohjelmaa toteutettiin. Onko se hyvää hallintotapaa, sopii kysyä. No Fortumin ja Nesteen kohdalta korotus tyssättiin, mutta ei varmaan muissa suuryhtiöissä. Vertailun vuoksi tiedoksi, että Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 6000 euroa. Alueella on alunperin ollut noin 135 000 hehtaaria soita (0,3 prosenttia Suomen suopinta- Metso-menetelmä ei sovi soidensuojeluun tiolle käypään hintaan, alueen suojelu yksityisinä maanomistajan omistamina suojelualueina korvausta vastaan metsästysoikeudet säilyttäen tai maanvaihdot valtion omistuksessa olevaan maahan. Siinä tulisi noudatettua hyvää hallintotapaa . Aikaa tuon luottamustehtävän hoitamiseen menee huomattavasti enemmän kuin suuryhtiön hallituksen luottamusjäsenellä. Tietysti nuo päätökset ovat laillisia. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ely-keskuksen alueella on vuosina 2005?2013 Metso-hankkeessa (160 maanomistajaa) tarvittu kahdeksan vuotta alueiden tarkistuksiin ja niiden suojelutoimenpiteisiin. Kutsutaan valiokunnan jäseniksi asianomaisen yhtiön kolme työntekijää: Yksi heistä yhtiön korkeapalkkainen johtaja, toinen keskipalkkainen toimihenkilö ja kolmanneksi esimerkiksi pienipalkkainen yhtiön konttorin siivooja. Hallitus hyväksyy sitten oman palkkansa ja palkkionsa. Kun palkankorotuksen määrittelijänä on henkilö, jonka palkka pöärii 100 000?200 000 vuositasolla, voi arvata, ettei hän esitä pieniä korotuksia. Niinpä suur- ja pörssiyhtiöiden hallitukset nimeävät oman palkkansa ja palkkionsa määrittämiseen valiokunnan, jossa on tavallisesti kolme heidän yhtiöidensä hallitusten jäsentä. Tämä valiokunta tekee palkankorotusesityksen joko yhtiökokoukselle tai hallitukselle suoraan. Näin tehtiin myös ennen ohjelmaa. ja tuntuisi se demokraattisemmalta kuin nykyinen oman edun kahmiminen. Sakari Tahvanainen Joensuu hakoteillä teeltaan valtaosin tiedustelevia tai neutraaleja (65), suojelumyönteisiä (20) tai suojelukielteisiä (6). Ohjelman tavoitteena on säilyttää eri alueille tyypillistä suoluontoa, parantaa soiden suojelualueverkon alueellista kattavuutta, edistää soiden uhanalaisten luontotyyppien ja eliölajien suojelua, auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä, auttaa turvaamaan puhtaat vesistöt ja kalakannat sekä turvata soiden tarjoamia virkistyskäyttömahdollisuuksia täydentämällä jo suojeltujen soiden verkostoa. Vain rippeet jäljellä Kaakkois-Suomen ely-keskuksen alueella kartoitettiin 127 suota tai suorypästä kokonaisalaltaan noin 5000 hehtaaria (kohteiden koko oli 1:stä 435:ään hehtaaria). Keinoja ovat alueen myynti val- Markku Suoknuuti Kaakkois-Suomen ely-keskuksen soidenkartoittaja (2013?2014) alasta), mutta niistä yli 80 prosenttia on ojitettu tai muuten tuhottu. Tässä valossa ministerin mainitsemat EteläSuomessa suojeltavat 46 kohdetta ja 6000 hehtaaria valtion mailla olevaa suota, jotka ovat kuusi prosenttia ohjelman valtakunnallisesta suojelutavoitteesta (100 000 hehtaaria), eivät kata suoluonnon nykyistä hätää. Etelä-Suomen keidassoiden reunoista, eli kasvilajirikkaimmista laiteista, letoista, lähteiköistä ja korvista on vain rippeet jäljellä. Ministerin esitys ei myöskään kata tilannetta lintu- ja hyönteissoilla, jotka voivat merkittävästi erota arvokkaimmista kasvilajisoista karuudellaan. Etelä-Suomen keidassoiden reunoista, eli kasvilajirikkaimmista laiteista, letoista, lähteiköistä ja korvista on vain rippeet jäljellä.
Puoluekokouksissa käyty keskustelu on ajautunut triviaaleihin yksityiskohtiin, sekä merkityksettömien fraasien toisteluun. Osa SDP:n kentästä on jäänyt puolueen menneisyyden vangiksi. Siis sen kansanosan, joka työllään ja veroja maksamalla ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. nyt puolueen SDP:n sisäinen keskustelu menneisyyden liikkeen poliittisesta vies- vangiksi. tistä on ollut masentavan uneliasta paavo lipposen pitkän valtakauden jälkeen. Eikä mikään utopistinen talousreformi voi kääntää kelloa tässä suhteessa taaksepäin Suomessa tai missään muuallakaan. Mutta samalla on huoli siitä mistä puuttuva kate otetaan. Heitä ei saa irtisanoa eikä työtunteja saa vähentää pienentyneen katteen perusteella. Tuottavuus on löydettävä muilla keinoin. Eiväthän nämä pyynnöt ole kohtuuttomia? Ari Wigelius PAM-aktiivi, Tampere Ovet kiinni kuudelta Mielestäni äänestyspaikkojen ovet tulee jatkossa sulkea jo kello 18 varsinaisena vaalipäivänä. Sanomalehdetkin saisivat uunituoreet tulokset painettuun versioonsa seuraavaksi aamuksi. Olisi myös suotavaa, että kaikki eduskuntapuolueet ja sen ulkopuolella olevat puoluerekisterissä olevat puolueet saisivat kutsun suureen vaalikeskusteluun ja yhtä paljon puheaikaa. Muistakaa hyvät kansalaiset käyttää vilkkaasti mahdollisuuksianne suorittaa kansalaisvelvollisuutenne ja jättäkää sopimattomat merkinnät tai tyhjät vaaliliput väliin. Olkaamme suomalaisia ja jättäkäämme kansalliskiihko ja hurmahenkisyys omaan arvoonsa. Aki-Elmeri Seppänen sosionomi, Turku Kirjoittajan mielestä muiden muassa Tony Blair ja Paavo Lipponen viitoittivat sosialidemokratian oikeille uomille. Sosialidemokraatit pystyvät parempaan SoSialidemokratian alennuStila euroopaSSa ei ole ollut vuosiin mikään uutinen. Puolueen on löydettävä rohkeutta pystyä parempaan. n n n tony Blair, Gerhard Schröder Ja paaVo viitoittivat vuosituhannen taitteessa sosialidemokratian oikeille uomille. Näitä valtiomiehiä kohdellaan nyt sosialidemokraattisessa liikkeessä kuin vääräuskoisia, ymmärtämättä heidän perintöään. Aloite 18 tunnin viikkotyövaatimuksesta ei kaada yhtään yritystä. Entistä edullisempi ruokakori hyödyttää eniten pienipalkkaisia duunareita ja työttömiä. Kun raimo Sailas tai Juhana Vartiainen yrittävät herätellä puoluetta todellisuuteen, rientävät kansanedustajat sekä kenttäväki irtisanoutumaan näiden lausunnoista. 20 20.2.2015 AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa Kolumni Kolumni Eemeli Peltonen Kirjoittaja on on kaupunginvaltuutettu ja SDP:n puoluevaltuuston jäsen. Kari Hulkko Työntekoa ei saa halpuuttaa Suomessa on käynnissä elintarvikkeiden hintasota. On syntynyt uusi sana . Puolue karkottaa luotaan parhaat talouspoliittiset asiantuntiSuomi ei ole jansa, kun näiden sanomiset eivät istu puolueen yleiseen liturgiaan. n n n SoSialidemokraateilta on keStänyt liian kauan tunnustaa paitsi jäsenilleen myös äänestäjilleen, että markkinatalous on tullut jäädäkseen osaksi tätä päivää. Silti SDP:n tuoreesta vaalivideosta leijonan osa on omistettu menneille urotöille. He, jotka yrittävät julkisuudessa määritellä uudelleen SDP:n yhteiskunnallista tehtävää, saavat täystyrmäyksen. Kyse on lähinnä työntekijän arvostuksesta. Allekirjoittamalla kansalaisaloitteen nollatuntisopimuksien kieltämiseksi annat pätkätyöntekijöille mahdollisuuden tulla toimeen omalla työllään. Tämä politiikka ei perustunut äänekkäiden eturyhmien mielistelyyn, vaan talouskasvun ja työllisyyden päättäväiseen edistämiseen. Herätetään työntekijät ja yritykset tarttumaan haasteeseen. Nollatuntisopimukset ovat levinneet eri aloille ja niitä tarjotaan lähinnä jo entisestään heikoilla työehdoilla työskenteleville. He ajattelevat puolueen historian ja perinteiden riittävän uusien äänestäjien houkutteluun. He voisivat elää tavallista palkansaajan elämää, perustaa perheen, ottaa asuntolainan tai viettää kesälomaa. Heidän aikanaan sosialidemokraattiset puolueet paitsi uudistivat yhteiskuntaa, myös asettivat puolueensa vuosiksi kannatusmittausten aallonharjalle. Sekä Blair, Schröder että Lipponen oivalsivat, että sosialidemokraattien on oltava vahvemmin keskiluokan asialla. Esimerkiksi energiatehokkuus, logistiikan tehostaminen ja hävikin hallinta auttavat kauppoja tekemään hyvää tulosta palvelun kärsimättä. Motivoitunut, hyvinvoiva työntekijä on myös työnantajan etu.. Aidolla yhteistyöllä on mahdollisuus saavuttaa terve työyhteisö, jossa tehdään hyvää tulosta. Virpi Torniainen SAK:n Kymen aluetoimikunnan varapuheenjohtaja Operaatio vakiduuni herättää Ammattiyhdistysliike ei tee mitään. Varjopuolia ei usein ymmärretä. Jatkuvasti saadaan lukea siitä, kuka laskee elintarvikkeiden hintaa eniten. On edellytettävä, että tulevaisuudessa työntekijät eivät joudu ahtaammalle. Työntekijöiden työtahtia ei saa kiristää. Kunniakkaasta historiasta ponnistavan puolueen ei tarvitsisi ajautua eläkeläisten äänenkannattajaksi kalastusmaksukysymyksissä tai miekkailuun elämäntapastalinistien kanssa perustulosta. Kauppaketjut yksi toisensa jälkeen ovat ilmoittaneet alentavansa ruuan hintaa. Heidän tarvitse työnteon lisäksi hakea toimeentulotukea. Pankit eivät myönnä lainaa, ja jos myöntävät, korko on korkeampi kuin vakituista työtä tekevillä. Tulevaisuuden suunnitelmia on vaikea tehdä, kun pitää olla valmiina lähtemään töihin nopeallakin varoajalla. Tämän lauseen moni suomalainen on kuullut. Odotetaan että joku muu tekee asialle jotain. Operaatio vakiduuni on kampanja, jonka tarkoituksena on kieltää niin sanotut nollasopimukset. Huomautus oli suunnattu paitsi Britannian työväenpuolue Labourille, myös sen eurooppalaisille veljespuolueille. Sosialidemokraattiset puolueet ympäri Eurooppaa tuskailevat laskevan kannatuksen, jäsenkadon sekä kutistuvan vaikutusvallan kanssa. Yhä useampi hallituskoalitio voidaan rakentaa ilman demareita, mikä kirpaisee kerran korvaamattomaksi kuviteltua poliittista liikettä. Joulukuussa brittiläisen New Statesman -lehden toimittaja neal lawson varoitti sosialidemokraatteja synkästä tulevaisuudesta. Lawsonin mukaan liikettä uhkaa ajautuminen merkityksettömyyteen tai täydellinen sukupuutto, jos liikkeen sanomaa ei päivitetä. Näin Ylen poliittisen toimituksen laatima luotettava vaaliennuste ja lopulliset vaalitulokset voidaan julkistaa joukkotiedotusvälineiden kannalta parhaaseen mahdolliseen lähetysaikaan. Se vaatii rohkeutta, kykyä nähdä muuttuneen maailman reunaehdot, sekä johtajuutta toisinaan ylittää kentän ääni. Odotukset ammattiliittoa kohtaan ovat kovat. Vieraantuminen omien etujen puolustamisesta on johtanut laiskistumiseen. Skotlantilainen vaaliasiantuntija John McTerran on osuvasti todennut, etteivät äänestäjät enää palkitse menneitä tekojaan juhlivia puolueita. Äänestäjät kyllä seuraavat perässä. lipponen. Tarvitaan enemmän nykyistä markkinamyönteisempää sosialidemokratiaa. Ilman suurempaa visiota huomisesta liike takertuu lillukanvarsiin. Yhä vapaampi markkinatalous on ollut Suomelle enimmäkseen myönteinen asia. Pätkätöillä ei perhettä elätä. Kampanja on herätyskampanja. Vaikka se toisinaan tarkoittikin ammattiyhdistysliikkeen yli kävelemistä. Tälle keskitielle, jolta sosialidemokraattiset puolueet kerran poikkesivat, on mahdollista palata. Aika sosialidemokratian uudistumiselle alkaa käydä vähiin. n n n tässä suh- Osa SDP:n kenteessa poikkeus euroop- tästä on jääpalaisesta valtavirrasta. halpuuttaminen. Kilpailu on tervetullutta, se otetaan ilomielin vastaan