Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. RANSKA Vasemmisto sekaisin LAKKO-OIKEUS Sama vanha narina TEKOÄLY Nyt vaarassa myös luova työ 2.3.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 4/ 23 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 23 / 2. de_02032023_001.indd 1 de_02032023_001.indd 1 21.2.2023 12.06 21.2.2023 12.06. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI JHL.FI /LIITY PAL.VKO 2023-11 00 74 43 -2 30 4 TURVA TEEMA Turvallisuus on myös pehmeää. m aa lis ku ut a VAPAUS ELÄÄ Airin Bahmani on vaikuttunut Iranin naisten rohkeasta aktivismista ja kansan halusta muutokseen. Tuodaan työ näkyväksi
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_02032023_002.indd 1 de_02032023_002.indd 1 20.2.2023 9.43 20.2.2023 9.43
MAALISKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEKOÄLY TURVALLISUUS TASA-ARVO Kohta robottikin on luova. 3 Demokraatti 4/ 23 34 14 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 2. Turvallisuuteen tarvitaan rautaa ja pehmeyttä. Naisten kapina muuttaa maailmaa. KASVO TEEMA ILMIÖ de_02032023_03.indd 3 de_02032023_03.indd 3 22.2.2023 10.57 22.2.2023 10.57
Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Lakko vain oire, siksi pitää ensin hoitaa tauti. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 16.3. Palkka: Kohti palkkatasa-arvoa Ranska: Vasemmisto sekaisin D-kolumni: Touko Aalto Kielen päällä: Metsäihmiöitä Kuvataide: Valoa ja valokuvausta Elokuvat: Ontuen elokuvasta Kolumni: Jari Sedergren Kirjavisa: Kotkan poikii Puheenvuoro: Tuula Haatainen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Jelena Simi. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Airin Bahmani Kolumni: Annu Lehtinen Kasvot peilissä: Susanna Salovaara Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 22 TYÖVÄENLEHTIPÄIVÄ Paljon on vielä tehtävää + TEEMA Turvallisuus 51 5 6 8 11 12 14 20 21 22 27 28 31 32 34 40 41 42 46 48 49 59 60 64 65 66 22 LAKKO-OIKEUS Vanha levy pyörii de_02032023_04.indd 4 de_02032023_04.indd 4 22.2.2023 10.54 22.2.2023 10.54. 4/ 23 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Tekoälyn äly Viikon kuva: Turkissa palellaan Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Jaakko Haikonen D-analyysi: Sopimisen valuvika D-ilmiö: Tekoälymurros Indeksi: Heittolaukauksia Alastalon salissa: Vapauden aika Oikeus: Kuka saa lakkoilla. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6
Ajattelulta näyttävä toiminta perustuu siihen, mitä kaikkea koneelle on opetettu. KOKEILLAANPA. Lisäksi on tärkeää huomata, että monet työpaikat vaativat edelleen ihmisen läsnäoloa ja kykyä tehdä asioita, joita tekoäly ei pysty tekemään, kuten vuorovaikutusta ihmisten kanssa, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Raha ja markkinointikoneiston voima opettavat sitä eniten. Näitä taitoja voidaan edelleen kehittää ja hyödyntää työmarkkinoilla.” KUULOSTAA USKOTTAVALTA – mutta kenen äänellä hakukone puhuu. Oikeas ti tekoäly toistaa niitä lauseita, joita aiheesta löytyy googlaamallakin. Siksi on tärkeää pysyä ajan tasalla teknologian kehityksestä ja hankkia tarvittavia taitoja ja pätevyyksiä, jotta pysyy kilpailukykyisenä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Lehtijuttuja, tutkijoiden ennustuksia, tyhjiä mainospuheita, ilman että kukaan faktantarkistaja pääsee väliin arvioimaan, miksi joku (puolueellinenkin) guru on näin sanonut. Pääkirjoitus TEKOÄLY TOISTAA LAUSEITA, JOITA AIHEESTA LÖYTYY GOOGLAAMALLAKIN. Esimerkiksi tällaista puppua ChatGPT kertoo minusta: ”Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden päätoimittaja, joka on tehnyt useita tietokirjoja historiasta ja kansantaloudesta.” de_02032023_05.indd 5 de_02032023_05.indd 5 21.2.2023 11.11 21.2.2023 11.11. Joissakin tapauksissa tekoäly voi jopa luoda uusia työpaikkoja tai tehostaa nykyisiä tehtäviä. Kun koneelle on syötetty aiheesta kaikki mahdollinen tieto, se pannaan tuottamaan siitä loogisia johtopäätöksiä – kuten ihminenkin tekisi. Joidenkin työpaikkojen kysyntä voi vähentyä, kun taas toisissa voi olla kasvua. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että teknologinen kehitys voi vaikuttaa työmarkkinoihin ja siihen, millaisia taitoja tulevaisuuden työpaikoissa tarvitaan. Meillä on jo itseohjautuvia autoja, improvisoiden tanssivia robotteja ja koneellisia asiakaspalvelijoita, jotka osaavat soittaa ja puhua ihmiselle kuin puhelinmyyjä. Vastaus oli selkeä: ”Tekoäly voi olla hyödyllinen työkalu monilla aloilla ja se voi automatisoida tiettyjä tehtäviä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että se korvaisi kaiken ihmistyön. Se toimija, joka huutaa kovimmin ja tuottaa verkkoon eniten materiaalia lobbaamastaan asiasta, saa äänensä varmimmin esiin myös tekoälyn kautta. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Kenen ääntä tekoäly toistaa. Tämän takia tekoäly ei ole erehtymätön. KYSYIN ChatGPT-tiedonhakusovellukselta, pitääkö työläisen pelätä, että tekoäly vie hänen työpaikkansa. T ekoälysovellusten kehitys on edennyt hämmästyttävän isoin harppauksin
Hatayn kaupungissa poltettiin kirjoja, jotta uhrien etsintöjen etenemistä odottavat pysyivät lämpimänä. de_02032023_06.indd 6 de_02032023_06.indd 6 21.2.2023 17.20 21.2.2023 17.20. 6 Demokraatti TURKKILAINEN KIRJAROVIO. Turkin ja Syyrian tuhoisten maanjäristysten uhriluku nousee yli 50 000. Kymmenet tuhannet hengissä selvinneet jäivät ilman kotia keskelle talvea
7 Demokraatti V iik on ku va A FP / Bu le nt Ki lic de_02032023_06.indd 7 de_02032023_06.indd 7 21.2.2023 17.20 21.2.2023 17.20
Raportti suosittelee myös muun muassa sote-alan koulutusmäärien kasvattamista ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä. TYÖTERVEYSLAITOKSEN TEKEMÄN tutkimuksen perusteella nuoret ovat pyrkineet korona-ajan pitkityttyä lisäämään töissä työkaverisuhteita, mutta tuki on voinut vähentyä. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Ei hukata koulutusta –. Työuupumukselle on saatava oma diagnoosi tai apua ja sairauspäivärahaa on saatava ilman diagnoosia. MATIAS MÄKYNEN TWITTERISSÄ Esitämme lääkkeeksi työ turvallisuuslain kokonaisuudistusta. Hybridityöksi määritellään työ, jota tehdään työpaikalla 25–75 prosenttia ajasta. Eniten etätöitä oli tehty suurissa työpaikoissa ja valtiolla. Samalla helpotetaan hoitajapulaa, jos välilliset tukityöt tulisivat muun ammattihenkilöstön tehtäväksi. Työntekijä haluaa tehdä koulutustaan vastaavaa työtä. de_02032023_08.indd 8 de_02032023_08.indd 8 22.2.2023 11.07 22.2.2023 11.07. Kyselyyn vastanneista etätöiden tekemistä halusi jatkaa osan viikosta 40 prosenttia ja koko ajan 15 prosenttia. Kyselyn tulosten mukaan hyvinvointialueiden työntekijöistä vain 28 prosenttia oli tehnyt etätöitä. Muutos muhii kuitenkin nuorissa. Tutkimuksen mukaan työn joustavuus on tärkeää erityisesti nuorille, mutta myös 30–44-vuotiaistakin 55 prosenttia harkitsisi uutta työtä jos ei saisi tehdä etätöitä. Meidän ei kannata käyttää tutkintokoulutuksen omaavan ihmisen työaikaa tehtäviin, joita voi hoitaa joku muu. Se on tehokas keino ennaltaehkäistä haitallista kuormitusta ja uupumusta. Vielä vuosi sitten 44 prosenttia teki etätöitä koko ajan, nyt enää neljäsosa on jatkuvasti etätöissä. Työuupumusoireilu on ollut koronan jälkeen jopa hieman nousussa. Totta. 64 prosenttia nuorista (18–29-vuotiaista) harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätöitä ei saisi tehdä. Nuoret ovat Työterveyslaitoksen tutkimuksissa osoittautuneet kaikkein kuormittuneimmaksi ryhmäksi työssäkäyvistä. SAK:n kyselyyn vastanneista työttömistä on toimeentulovaikeuksia SA K Etätyöstä ei luovuta MONELLA TYÖPAIKALLA on luovuttu etätyöstä. Tutkimuksen mukaan nuoret kaipaavat sosiaalisuutta, mutta voivat erkaantua etätöissä työyhteisöstä. PETRI BÖCKERMAN TWITTERISSÄ TYÖELÄMÄ V IIK O N LU KU 63 prosentilla. MARIA LÖFGREN TWITTERISSÄ Työmarkkinat ovat talouden tärkeimmät markkinat. Hybridityötä tekevät voivat paremmin kuin pelkästään etätyötä tekevät. Myös kuormittuminen voi ajaa etätöihin. Luvut selviävät Suomen Yrittäjien tammikuussa tekemästä kyselytutkimuksesta. Mahdollisuus etätöihin ei kuitenkaan koske kaikkia. Hoitajapulan ratkaisussa keskeisintä on työnjaon kehittäminen, perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) totesi sote-alan työntekijäpulan helpottamista selvittäneen raportin julkistustilaisuudessa
Mukana oli yhteensä noin noin 2 900 työntekijää. Naisia ehdokkaista on 122 ja miehiä 95. Mukana olleista yrityksistä kolmannes aikoo jatkossa siirtyä pysyvästi nelipäiväiseen työviikkoon. Listoille olisi jälleen ollut enemmän tulijoita kuin oli mahdollista ottaa, SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm kertoo tiedotteessa. Muun muassa SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin on pohtinut siirtymistä nelipäiväiseen työviikkoon. Ehdokkaiden keski-ikä on 46. SDP:n ehdokaslistojen yleisimmät ammattinimikkeet ovat kansanedustaja, sairaanhoitaja, pääluottamusmies, lähihoitaja, opiskelija, asiantuntija, sosionomi, opettaja, kätilö ja yrittäjä. Te, hyvä keskusta, kerrotte, että leikkaisitte menoja 2,5–3 miljardilla eurolla, mutta sitä ette kerro, miten leikkaukset kohdistuisivat. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari SULAVA JÄÄ SULAVA JÄÄTIKKÖ Talven loppu Kaiken loppu Hyvä ”kaikki kelpaa -keskusta”, äänestäjä kaipaa faktaa äänes tyspäätöksensä tueksi, sitä mitä puolue aikoo tehdä vaalien jälkeen. – Tästä ehdokasjoukosta voi olla todella ylpeä. Toimenpiteitä, vaiko toiveita, on pitkä lista, mutta ei arviota siitä, miten ne vaikuttaisivat. Ympäripyöreytenne jatkuu työllisyyden ja talouskasvun kohentamistoimissa. Selvitykseen osallistuneista työntekijöistä kuudesosa totesi, että ei halua enää palata viisipäiväiseen työviikkoon missään tapauksessa. Kun ei ole ennen vaaleja linjannut tarkemmin mitään – muuta kuin esityksiä erinäisistä tuista maaseudulle, korkeakoulutuksen hajasijoittamista ja autoilun tukemista harvaan asutuilla alueilla – on hallitusneuvotteluissa helppo hypätä mukaan erilaisiin hallituskoalitioihin. Hyvä keskusta, menettekö vaaleihin pimeillä valoilla, äänestäjää epätietoisuudessa pitäen sen takia, että pidätte kaikki hallitusvaihtoehdot auki. Hänen mielestään on hienoa, että SDP:n ehdokkaat edustavat monipuolisesti suomalaisia niin iältään, sukupuoleltaan, asuinpaikkakunnaltaan kuin koulutukseltaan ja ammatiltaan. Selvityksen mukaan nelipäiväisen työviikon ansiosta työntekijät voivat paremmin töissä ja työntekijöiden poissaolot vähenivät. Monipuolinen kattaus vaaleihin SDP SAI kevään eduskuntavaaleihin joka vaalipiiriin täydet listat, yhteensä 217 ehdokasta. Toki vastapuolella voi olla omat epäilyksensä hallitusyhteistyöstä kanssanne, kun tällä hallituskaudella olette usein toiminut kuin kiukutteleva pikkulapsi, joka vetäytyy yhdessä sovituista asioista, pohtii Demokraatin väki VAALIT TYÖOLOT Nelipäiväinen työviikko toimii BRITANNIASSA TEHDYN selvityksen mukaan nelipäiväisen työviikon edut ovat selvät. Nuorin ehdokas on 19-vuotias ja vanhin 74. Muun muassa ahdistusta, väsymystä ja uniongelmia oli aikaisempaa vähemmän. de_02032023_08.indd 9 de_02032023_08.indd 9 22.2.2023 11.07 22.2.2023 11.07. Työntekijät saivat kokeilun aikana täyttä palkkaa. – Uskon, että tästä joukosta jokainen äänestäjä löytää itselleen sopivan ehdokkaan. Yksi syy on se, että nelipäiväistä työviikkoa tarjoavat yritykset ovat rekrytoinnissa etulyöntiasemassa. Työntekijöiden työteho myös hieman parani selvitykessä olleissa yrityksissä, kun työviikko lyheni päivällä. Mukana oli 61 yritystä, jotka kokeilivat viime kesä–joulukuussa nelipäiväistä työviikkoa. Ehdokkaista 33 on nykyisiä istuvia kansanedustajia
4. 9. Eduskunnan käsittely ei vauhdita Suomen Nato-jäsenyyttä. Milloin euro otettiin Suomessa käyttöön. Se voi toteutuu vasta kun Turkki ja Unkari ovat viimeisinä Nato-maina ratifioineet Suomen hakemuksen. 5. 2. Missä kaupungissa jär jestetään Euroviisut tänä vuonna. 8. Jo ennen eduskuntakeskustalua ulkoasiainvaliokunta oli yksimielisesti puoltanut jäsenyyden hyväksymistä. Kuinka monta puo luetta on mukana kevään eduskuntavaaleissa. Kuinka monta romaania Aleksis Kivi kirjoitti. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Markku Ulander Tosielämän LEIKKIKOTI Ukrainassa 10 VIS V 1. 7. vuoden 2022 vuoden artisti, mutta minkä niminen. Mitä tarkoittaa lyhenne AI. Hän on mm. Kroatia on EU:n uusin jäsenmaa, milloin se liittyi. Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) muistutti, että maiden välillä vallitsee vahva luottamus huolimatta liittymisen mahdollisesta eriaikaisuudesta. Mikä on maapallon yleisin alkuaine. Mikä on Suomen ainoa myrkyllinen nisäkäs. 3. Moni kansanedustaja korosti Suomen etua eli mahdollisuutta liittyä jäseneksi ennen Ruotsia. 10. – Emme tee yllättäen sellaista, mistä toinen ei tietäisi, Savola sanoi. Oik eat vas tau kse t: 1) ves ipä äst äin en 2) Sis u 3) 20 02 4) Liv erp ool iss a 5) Elli noo ra 6) tek oäl yä 7) 20 13 8) yhd en, Sei t sem än vel jes tä 9) hap pi 10 ) 22 MAAILMAN TILA • Nato-jäsenyys Historiallista ja yksimielistä E duskunnan viime viikolla aloittama keskustelu Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymisestä oli historiallinen – ja eduskuntakeskusteluksi poikkeuksellisen yksimielinen ja yllätyksetön. Minkä niminen on ohjaaja Jalmari Helanderin uusin elokuva. – Tämä yksimielisyys on keskustelujen ja kompromissien tulosta, koska erinäisistä painotuksista on puolueiden ja edustajien välillä näkemyseroja, valiokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) totesi puheenvuorossaan. 6. de_02032023_10.indd 10 de_02032023_10.indd 10 22.2.2023 11.09 22.2.2023 11.09. Kritiikkiä tuli lähinnä vain vasemmistoliiton kansanedustajilta. Pitkään katsottiin, että jäsenyys toteutuisi näillä mailla samanaikaisesti
11 Demokraatti Vihreä siirtymä on Suomelle ja työntekijöille iso mahdollisuus. Ilman tätä voimme menettää paljon työpaikoilla olevaa osaamista ja tietämystä. Vuonna 2011 Vuonna 2022 de_02032023_11.indd 11 de_02032023_11.indd 11 17.2.2023 13.29 17.2.2023 13.29. Samalla pitää muistaa, että Suomi kilpailee osin samoista hankkeista Pohjoismaiden ja monien muiden maiden kanssa. Tarvitsemme myös aivan uudenlaista koulutusta, joka koskee niin opintonsa aloittavia kuin jo työelämässä pitkään olleiden jatkoja uudelleenkoulutusta. Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja Jukka Erätuli MISSÄ OLET NYT. Hänen mielestään tähän saakka moni yritys on puhunut paljon osaamisen tärkeydestä mutta ei ole kuitenkaan siinä panostanut omaan henkilöstöönsä. Hän pitääkin vihreää siirtymää Suomelle ja työntekijöille isona mahdollisuutena niin uusien investointien kuin kokonaan uusien työpaikkojakin saamisessa. MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN kannattaa olla hereillä ja pitää huolta omasta osaamisestaan. STTK:n teettämän kansalaiskyselyn mukaan vain puolet vastanneista arvioi, että omalla työpaikalla on riittävästi tietoa ja osaamista ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävistä toimista. Hereillä pitää olla koko ajan, Haikonen muistuttaa. – Vihreässä siirtymässä on vetovastuu nyt elinkeinoelämällä. Haikonen uskoo työntekijöiden osallistamisen ja kouluttamisen helpottavan sopeutumista vihreän siirtymän aiheuttamaan muutokseen. Emmekä me ole tässä mitenkään kehityksen kärjessä. – Vihreä siirtymä synnyttää Suomeen aivan uusia yrityksiä ja myös yritysklustereita, jotka voivat merkittävästi parantaa työllisyyttä. Haikonen näkee, että osassa yrityksiä vasta nyt herätään vihreään siirtymään – ja etenkin sen tuomiin mahdollisuuksiin. Haikonen korostaa työntekijöiden osaamisen tärkeyttä. – Kaikessa murroksessa on tärkeää, että työntekijät kokevat sen oikeudenmukaiseksi. O saaminen, myös työntekijöiden, on pullonkaula vihreän siirtymisen onnistumisessa, STTK:n ilmastoja energiapolitiikan asiantuntija Jaakko Haikonen toteaa. – Meneillään oleva murros vaatii työpaikoille lisää työntekijöiden osaamista ja tietämystä. Myös työnantajat hyötyvät työntekijöiden osaamisen laajentamisesta, kun kilpailu työvoimasta väistämättä kiristyy monella alalla, Haikonen painottaa. Tätä pitää miettiä niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin alueellisestikin. Hän on toiminut nykyisessä tehtävässään viime syksystä saakka. Jaakko Haikonen Yritysten ja työntekijöiden pitää olla hereillä vihreässä siirtymässä. Hän arvioi muutoksen iskevän ensimmäisenä energiantuotantoon, liikenteeseen ja teollisuuteen
Sopimukset tehdään usein 1+1-mallilla, jossa sopimus voidaan katkaista ensimmäisen vuoden jälkeen. Tähän liittyvää työnantajien retoriikkaa on ollut kiinnostava seurata. Tämä puolipakottaminen työnantajan malliin on johtanut työmarkkinoilla tilanteeseen, jossa on menetetty työrauha. Hieman kärjistäen tämä on tarkoittanut sitä, että työnantajat tekevät omalla puolellaan sopimukset vahvalla yhteisellä koordinaatiolla, mutta samalla olettaen, että työntekijäpuoli neuvottelee liittokohtaisesti. TYÖNTEKIJÄPUOLELLA ON monessa liitossa toivottu neuvottelujärjestelmän uudistamista. Myös poikkeuksellisia tuloksia on syntynyt. Et saa lakkoilla, jos palkkasi on yli 4 000 euroa kuukaudessa. Se on erittäin konfliktiherkkä sekä kuluttava ja työläs malli niin työnantajille kuin työntekijöillekin. Etenkin julkisella puolella on toivottu mallia, jossa pystyttäisiin ratkomaan nykyistä paremmin alakohtaisia ongelmia. Jos riitely työmarkkinoilla jatkuu, on vaarana poliittisten intohimojen herääminen eduskunnassa. Suomen mallia vastaan taistelee muun muassa Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT (tätä kirjoittaessa AKT:n neuvottelut olivat yhä kesken), joka tavoittelee Saksassa neuvoteltuja korotuksia – eli noin yhden prosenttiyksikön yli Teollisuusliiton saaman korotuksen. Palvelualojen ammattiliitto Pamin saama euromääräinen korotus oli uusi, pienipalkkaisia tukeva avaus. Puhetta on ollut muun muassa solidaarisista palkankorotuksista – sillä oletuksella, että yli 4 000 euroa kuukaudessa tienaavalla ei olisi oikeutta lakkoilla palkkansa puolesta. NEUVOTTELUKIERROKSEN VAIKEUDEN yksi perussyy on kuitenkin vanhempaa perua. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Ratkaisua kaipaa myös työntekijäpuolen neuvottelujen avaajan asema. Tähän saakka työnantajat ovat pitäneet tiukasti kiinni prosenttikorotuksista. Tästä huolimatta työnantajat ovat jo parin kierroksen ajan ajaneet niin sanottua Suomen mallia, jossa vientiteollisuus määrittelee palkankorotustason. Se on työnantajien, Elinkeinoelämän keskusliiton, vetäytyminen keskusjärjestötason sopimuksista. Tilanne voi johtaa siihen, että poliitikot alkavat ohjata työmarkkinajärjestelmää lainsäädännöllä. Käytännössä tämä on merkinnyt siirtymistä jatkuvan sopimisen malliin. Siitä on kuitenkin yhteinen näkemys, että kierros on ollut jo tähän mennessä poikkeuksellisen haastava. Omat kierteensä neuvottelupöytään ovat tuoneet muun muassa ostovoiman hupeneminen, työnantajien halu koordinoida palkankorotuksia sekä kuntaja hyvinvointialojen palkkaratkaisun kytkeminen vientiteollisuuden palkankorotuksiin. Uutta oli myös SAK:laisten liittojen yhteistyö vastauksena työnantajien omaan koordinointiin. analyysi de_02032023_12.indd 12 de_02032023_12.indd 12 22.2.2023 9.01 22.2.2023 9.01. Kyse on epäkiitollisesta tehtävästä. V ielä keskeneräisestä työmarkkinakierroksesta on saanut aivan erilaisen kuvan sen mukaan, kuunteleeko työnantajan vaiko työntekijäpuolen näkemyksiä. Siinä ei ole kyse kuitenkaan paluusta vanhaan keskitettyyn sopimiseen. Tälläkin kierroksella voi vielä käydä niin, että kierroksen palkankorotuskatosta tulee lopulta sen lattia. Sopimisen malli on rikki JATKUVAN SOPIMISEN MALLI ON KONFLIKTI HERKKÄ SEKÄ KULUTTAVA JA TYÖLÄS
Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Wien Madrid Seattle Berliini Pariisi Lontoo Helsinki Skopje Teheran Rooma Canberra Istanbul Barcelona Budapest Ennustettu keskimääräinen lämpötilan nousu vuoden lämpimimpänä kuukautena vuoteen 2050 mennessä Lämpötila tuntuu kuin Ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat Afrikassa dramaattisempia kuin Euroopassa. Afrikka tuottaa 2–3 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, mutta siellä keskilämpötila on noussut enemmän kuin maapallolla keskimäärin. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Työllisyys Monet isot yritykset ovat kertoneet muutos neuvotteluista viime viikkoina. + 5,2 °C + 5,9 °C + 6,1 °C + 6,1 °C + 6,1 °C + 6,4 °C + 7,6 °C de_02032023_13.indd 13 de_02032023_13.indd 13 17.2.2023 13.34 17.2.2023 13.34. Esimerkiksi Helsingissä on arvioiden mukaan Budabestin lämpötila vuonna 2050. ! Afrikka kärsii vesipulasta, kuivuudesta ja myös tulvista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Eläketurvakeskus Lähde:Helsingin Sanomat Arvostamme suomalaista työtä. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Ku va : iS to ck / Lä hd e: St at is ta Eläkeikä Vanhuuseläkeikä on myöhentynyt etenkin yksityisillä aloilla. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Etelän ilmasto hiipii pohjoiseen Ilmaston lämpeneminen muuttaa konkreettisesti lämpötiloja eri puolilla maapalloa. Afrikan valtioiden arvioidaan menettävän vuosittain 5–15 prosenttia brutto kansan tulostaan ilmaston muutoksen aiheuttamille tuhoille
Tosin näitä murroksia, toteutuneita ja toteutumattomia, on ollut työelämässä jo vuosisatojen ajan. Tällä kertaa on syynä luova tekoäly. Myös tietotyössä. Historiaan ovat jääneet muun muassa työpaikkojensa puolesta huolestuneet luddiitit, käsityöammattilaiset, jotka vastustivat teollista vallankumousta rikkomalla kutomakoneita 1800-luvun alun Britanniassa. Tekoälyssä ei ole enää kyse ennenaikaisesta tai turhasta hypemyllertää työelämää ILMIÖ de_02032023_14.indd 14 de_02032023_14.indd 14 22.2.2023 11.22 22.2.2023 11.22. He pelkäsivät niin uusien koneiden kuin maahanmuuttajienkin vievän heiltä työt. 14 Demokraatti TEKOÄLY Nyt kannattaa olla huolissaan. Tälläkin kertaa työntekijöiden huoli on aiheellinen. Teksti Heikki Sihto / Kuvat IStock J a taas on työelämä murroksessa
– Tekoäly, nimenomaan luova tekoäly, on tullut vasta viime vuoden aikana kunnolla näkyväksi. Kauppalehden jututtamat suomalaisasiantuntijat, oikeat ihmiset, olivat pitkälti samaa mieltä Chat GPT:n vastausten kanssa. Esimerkiksi tehtaissa on käytetty koneälyä, joka on mahdollistanut tuotannon automatisoinnin ja robotit. de_02032023_14.indd 16 de_02032023_14.indd 16 22.2.2023 11.22 22.2.2023 11.22. Pitkään ajateltiin, että uusi tekniikka ei uhkaa perinteisiä luovia aloja, mutta nyt luova tekoäly pystyy haastamaan esimerkiksi taiteilijat, graafikot ja mainossuunnittelijat, Paavo Ritala sanoo. – Massatyöttömyyteen en usko, en välttämättä edes nykyisten työttömyyslukujen merkittävään heikkenemiseen, mutta jonkinlainen työpaikkamyllerrys todennäköisesti tulee, Ritala arvioi. Vastauksessaan tekoäly näkee muutoksessa mahdollisuuksia ja uhkia. Olennainen muutos on tapahtunut siinä, että nyt myös tekoälyn työkalut ovat tulleet jokaisen tietotekniikkaa käyttävän ulottuville. Fyysisesti ohjelmoitavista yleisroboteista on tulossa aikaisempaa älykkäämpiä ja luovempia. Esimerkiksi Spotifyn suosittelualgoritmi toimii tekoälyllä, Paavo Ritala kertoo. Tämän lehden pääkirjoituksessa (sivu 3) kysytään tekoälyltä, pitääkö työläisen pelätä, että tekoäly vie hänen työpaikkansa. SUURI HYPPÄYS tekoälyn arkipäiväistymisessä tapahtui, kun yhdysvaltalaisen Open AI -tutkimuskeskuksen kehittämä tekoälyohjelma Chat GPT julkaistiin internetissä viime vuonna. Joissakin tapauksissa tekoäly voi jopa luoda uusia työpaikkoja…”, Chat GPT vastaa. Myös Kauppalehti kysyi pari viikkoa sitten julkaistussa tekoälyjutussaan hieman suorempaan Chat GPT:ltä, mitkä työpaikat se tappaa ensimmäisenä. Hän uskoo, että tekoäly tulee voimalla myös työtehtäviin, joissa käsitellään suuria tekstitai tietomääriä, kuten lakiasiaintoimistoihin tai markkinatutkimukseen. Näin arvioi LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun strategian ja innovaatioiden professori Paavo Ritala. Nyt myös tuotannollisen työn kehityksessä on tapahtumassa uusi teknologinen hyppy, kun luovan tekoälyn käyttö yleistyy vauhdilla uusille alueille. Ja jos tähän saakka ovat työelämän murroksissa vaarassa olleet perinteiset tuotannolliset työpaikat, niin nyt liipasimella ovat myös niin sanotut valkokaulustyöpaikat tietotyöläisistä alkaen. ”… tekoäly voi automatisoida tiettyjä tehtäviä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että se korvaisi kaiken ihmistyön. Tässä Chat GPT:n vastaus: ”Tekoäly todennäköisesti automatisoi tehtävät ensin tietyissä töissä sen sijaan, että se poistaisi ammatit kokonaan. Haavoittuvimpia ammatteja automaatiolle ovat tiedonsyöttö, toistuvat hallintotehtävät, asiakaspalvelu, puhelinmarkkinointi, kokoonpano, koneiden käyttö, kuljetus sekä tietojen analysointi ja raportointi… On myös todennäköistä, että tulevaisuudessa itseajavat linja-autot yleistyvät, mikä saattaa vähentää ihmisten tarvetta linja-autonkuljettajina.” Laboressa työmarkkinoita ja työn murrosta tutkiva Aapo Stenhammar TYÖN TEKIJÖIDEN PELKO ON AIHEELLINEN. Aiemmin se toimi taustalla, huomaamattomasti. 16 Demokraatti D-ILMIÖ D-ILMIÖ tyksestä. Työelämään ja tekoälyyn liittyvä teknologinen murros on ollut jo pitkään käynnissä. – Tilanne on työelämän kannalta todella mielenkiintoinen. Tekoälyä, nykyistä vähän vähemmän älykästä, olemme me kaikki käyttäneet arkielämässämme jo pitkään
– Vielä on vaikea nähdä kaikkia vaikutuksia, mutta tekoäly voi vahvistaa ammattien jakautumista erikoisosaamista vaativiin ja vähemmän osaamista vaativiin töihin. Stenhammar uskoo, että esimerkiksi hoitotyössä voitaisiin päästä keskittymään enemmän itse hoitamiseen. JO ENNEN tekoälyä ovat esimerkiksi robotisaatio ja etenkin digitalisaatio muuttaneet työelämää valtavasti. Näistä digitalisaatio on ollut pahempi työpaikkojen tuhoaja. Stenhammar arvioi tekoälyn vähentävän työntekijöiden tarvetta vähemmän osaamista vaativissa, rutiininomaista työskentelyä sisältävissä töissä. Hän uskoo näin käyvän myös tekoälyn aiheuttamassa murroksessa. Laajempaa työpaikkatuhoa ei kuitenkaan ehkä ole tulossa. Myös työn luonne muuttuu. Ne ovat ainakin varmasti voittajia, jotka voivat ja osaavat hyödyntää tekoälyä työssään, Aapo Stenhammar sanoo. 17 Demokraatti MYÖS ROBOTEISTA ON TULOSSA AIKAISEMPAA ÄLYKKÄÄMPIÄ JA LUOVEMPIA. de_02032023_14.indd 17 de_02032023_14.indd 17 22.2.2023 11.22 22.2.2023 11.22. Tämä synnyttää myös murroksen voittajia ja häviäjiä, kun vain osa työnsä menettäneistä löytää uuden työpaikan. Stenhammar pitää todennäköisenä, että työpaikkoja tulee katoamaan, mutta samalla tulee myös uusia. muistuttaa työelämän muutoksissa olevan aina häviäjiä ja voittajia. Koneet ovat parhaimmillaan yksitoikkoisissa ja tylsissä tehtävissä
Tuolloin pohdittiin vakavasti jopa roboteille asetettavaa veroa. 18 Demokraatti D-ILMIÖ AIKAISEMPAA HARVEMMAT YRITYKSET PÄÄSEVÄT NAUTTIMAAN UUDEN TEKNIIKAN HYÖDYISTÄ. Ritalan mielestä tekoälyn yleistyminen ei vaikuta vain työelämään, vaan de_02032023_14.indd 18 de_02032023_14.indd 18 22.2.2023 11.22 22.2.2023 11.22. Nykyinen tietojenkäsittelyn teho mahdollistaa tekoälyn käytön tavallisella tietokoneella. Tekoäly ei myöskään vielä pysty korvaamaan ihmiskontaktia. Jo yksin internetselain, pääsy tietoon, muutti ihmiskunnan tapoja toimia. Hän myöntää itsekin usein suhtautuneensa erilaisiin teknisiin murroksiin ja niiden vaikutuksiin hieman skeptisesti. Niiden yleistymisen myötä monella alalla työ helpottui, kehittyi ja tehostui. – Uskon, että työ ja laajemmin ajateltuna koko työelämä parantuvat uuden tekniikan myötä. Samalla keksittiin kokonaan uusia, usein vanhoja kiinnostavampia työtehtäviä. Nyt tilanne on toinen. PAAVO RITALA arvioi, että luovan tekoälyn aiheuttama murros voi olla työelämässä ennemmin myönteinen kuin työpaikkoja kannibalisoiva. Paavo Ritala pitää vielä tässä vaiheessa vaikeana arvioida, minkälaisiin töihin tekoäly tietotyön lisäksi lopulta vaikuttaa. Hän uskoo, että esimerkiksi hienomotoriikkaa vaativat työt, kuten putkimies ja parturi-kampaaja, ovat turvassa. Tuskin kukaan haluaisi palata näitä edeltävään aikaan, Ritala muistuttaa. Jo aikoinaan robottien tulo herätti pelkoja työntekijöiden asemasta – ja veronmaksajien määrän radikaalista vähenemisestä. Ajatellaan vaikka tietokonetta, sähköpostia ja internetiä. – Uuden teknologian verottamisen sijaan on tärkeämpää keskittyä auttamaan työnsä menettäviä ihmisiä, jotta he pystyisivät siirtymään uusiin työtehtäviin työssäoppimisen, koulutuksen ja työvoimapalveluiden avulla. Ritala uskoo Stenhammarin tavoin, että esimerkiksi terveydenhoidossa tekoäly voi todennäköisemmin vapauttaa ihmisiä hoitotyöhön kuin vähentäisi työpaikkoja. – 1990-luvun it-kuplan romahdusta sulateltiin aika pitkään, mutta sen jälkeen teknologisen kehityksen nopeus on kiihtynyt jo pitkään. Hän näkee tilanteen pikemmin innostavana kuin pelottavana. Ne ovat suurelta osin ainakin toistaiseksi jääneet toteutumatta. Stenhammar ei pidä uuden tekniikan verottamista ratkaisuna. Esimerkiksi muutama vuosi sitten oli paljon esillä lohkoketjuteknologia, johon liittyi paljon odotuksia. – Tutkimuksemme mukaan robotit eivät yleensä vie työpaikkoja vaan koneinvestointeja tekevissä yrityksissä työllisyys usein jopa paranee, Stenhammar kertoo
Ritalan mielestä yksittäisen maan, etenkin Suomen kaltaisen pienen talouden, on vaikea yksin vaikuttaa tilanteeseen. NYT LIIPASIMELLA OVAT MYÖS VALKOKAULUSTYÖPAIKAT TIETO TYÖLÄISISTÄ ALKAEN. Jos tämä kehitys jatkuu, valta tekoälyn kehityksestä ja käytöstä keskittyy vain muutamille yrityksille. – Kyse on laajasta murroksesta, jossa todennäköisesti aikaisempaa harvemmat yritykset pääsevät nauttimaan parantuneen tekniikan hyödyistä. de_02032023_14.indd 19 de_02032023_14.indd 19 22.2.2023 11.22 22.2.2023 11.22. 19 Demokraatti laajemmin koko talouteen. Tekoälyn suuret innovaatiot tulevat nyt Yhdysvalloista ja siellä toimivat isot yritykset saavat tästä suurimman hyödyn. Hän uskoo tekoälyn mahdollistavan ison tuottavuusloikan. Tämän hyödyt eivät kuitenkaan välttämättä jakaudu tasaisesti. Hän toivoo tekoälyn käyttöä ja kehittämistä pohdittavan globaalisti, jotta muutoksen vaikutuksiin voidaan varautua
Sarjassa arvioidaan keskeisten puolueiden talouspoliittisia linjauksia. Samaan aikaan on kohtuutonta väittää, että näin kävisi maahanmuuttajien enemmistölle. P erussuomalaisten talouspoliit tinen ohjelma on laaja näkymä perussuomalaiseen talouspo liittiseen ajatteluun. Laajempi versio verkossa osoitteessa demokraatti.fi. Perussuomalaiset katsovat julkisen ve lan olevan kestämättömällä kasvuuralla ja suomalaisten kotitalouksien ajautu neen suuriin vaikeuksiin erityisesti inflaa tion vuoksi. Samalla he haluavat rajata ulos keskeisiä palveluita tuottavia henkilös töryhmiä. Kansainvälinen osa on ohjelman mielen kiintoisinta antia. 20 Demokraatti Pasi Kuoppamäki Danske Bankin Suomen pääekonomisti Indeksi Konkretiaa ja heittolaukauksia Epäonnistunut maahanmuutto luo ongelmia. de_02032023_20.indd 20 de_02032023_20.indd 20 22.2.2023 11.47 22.2.2023 11.47. Molemmista onkin aihetta olla huolissaan. Yhteisöverotusta muutenkin haluttaisiin uudistaa kevyempään suun taan. Puolueen talouspoliittinen ohjelma kan nattaa ansiotuloveron alennuksia kaikissa tuloluokissa. Arviossa perussuomalaisten talouspoliittinen ohjelma. Vaikka ei olisi perussuomalaisten ta louspoliittisessa ohjelmassa linjatuista asioista samaa mieltä, ohjelma heittää haasteen vanhojen puolueiden ohjelmille laajaalaisuudellaan ja osin selkeillä kan nanotoillaan. On totta, että epäonnistunut maahan muuttopolitiikka luo ongelmia. Veropolitiikan kannanotot kaipaa vat tarkennuksia ja hintalappua. Maahanmuuttoosiossa puolue erottuu selvästi muista. Perussuomalaiset vastus tavat lähtökohtaisesti kaikkea paitsi kor keaan osaamiseen ja tulotasoon perustu vaa maahanmuuttoa ja vaativat leikkauk sia maahanmuuttopolitiikan määrärahoi hin. Ohjelma on kiinnostava ko koelma poliittisia anekdootteja ja täkyjä oletetuille äänestäjille, toisaalta tarkkaa analyysia muun muassa EKP:n viime aikaisista toimenpiteistä ja arviointia nii den merkityksestä Suomen kannalta. Suomalaisen väestöpyramidin haasteet tietäen maahanmuutto on ainoa keino yl läpitää työvoiman tarjontaa elinvoimaisen talouselämän ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseksi. Parhaimmillaan ohjelma on havaites saan potentiaalista tehottomuutta hy vinvointialueilla ja toisaalta listatessaan euroop palaisen talousmallin valuvirheitä. Syytä tilanteelle etsitään halli tuksen ”ideologisista” hankkeista ja rahan käytöstä toisarvoisiin kohteisiin. Perussuomalaiset näkevät maahan muuton kustannuksia tuovana ja maassa jo olevan työvoiman työllistymismahdol lisuuksia heikentävänä tekijänä. Perussuomalaiset toteavat harvinai sen konkreettisesti oman leikkaustavoit teensa. He tavoittelevat kahden vaalikau den aikana kullekin hallinnonalalle noin 2–4 prosentin mittaluokan vuosittaista säästöä. Näiltä osin oh jelman ajattelu vaikuttaa pohjaavan toi veajatteluun tai omien kannattajien ko siskeluun – ei niinkään reaalitodelli suuteen. Ohjelma tunnustaa EU:n yhteisen taloudellisen menestyksen tar peen, mutta EKP:n toimet tai EU:n uudet ohjelmat nähdään yrityksenä ostaa tukea eurooppalaiselle yhteistyölle EteläEuroo passa pohjoisten jäsenmaiden laskuun. Vihreä siirtymä ja Suomen hiilineutraa liustavoite nähdään osasyinä korkealle inflaatiolle ja teollisuuden toimintaedel lytysten heikentymiselle. Tämä tarkoittaisi huomattavia leikkauksia suureen osaan julkisia palve luita ja sosiaaliturvaa – varsinkin kun ve ronkorotukset eivät kuulu perussuoma laisten keinovalikoimaan